Luomulehti 4/2015 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta.

Nro 4/2015

10,00 €

Hunaja peilaa ympäristöään

www.luomulehti.fi

s.42

REKO-lähiruokarenkaissa

yli 700 tuottajaa s.48

Luomutuottaja, tule KoneAgriaan päivittämään tekniikkatietämyksesi ja tapaamaan tuttuja. KoneAgria on erikoisnäyttely, jossa on esillä maatalouskoneita ja -laitteita, tuotantotarvikkeita sekä palveluja. Seminaareissa ja tietoiskuissa aineina mm. vilja, sikatalous, maatalous ja työterveys, energiapuun käsittely, AIV ja luomu (la).

8. - 10.10.2015

Tänä vuonna Tampereella

Uutta

Monipuolinen näyttely maatalouden ammattilaisille

Entistä enemmän koneita ja palveluja kasvintuotantotiloille sekä sika- ja siipikarjatuottajille.

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus (TESC) Ilmailunkatu 20 | 33900 Tampere

Avoinna: To-pe klo 9-17 | La klo 9-16 Liput: 17;- | 12;-

Ryhmät, ryhmäliput: koneagria.fi

Eeva-Liisa Kivimäki 040 576 7840 eeva-liisa.kivimaki@proagria.fi

LEGATO-syysrypsi varma ja satoisa

92400 Ruukki, Puh. (08) 270 7200, (02) 762 6200

www.syysrypsi.fi

Juha Sipilän uuden hallituksen ohjelmaan luomu saatiin edelleen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Tavoitteena on saada peltoalastamme 20 prosenttia luomuviljelyyn. Vielä olemme karvan verran alle kymmenessä prosentissa. Myös Tanskassa satsataan luomuun. Siellä aiotaan kaksinkertaistaa luomutuotannossa oleva pinta-ala. Satsauskin on muhkeat 53 miljoonaa euroa. Luomun kysyntä kasvaa globaalisti, se kasvaa Euroopassa ja se kasvaa Suomessa. Nyt ei enää ole tärkeintä asenteiden muokkaaminen luomulle suopeaksi, vaan enemmänkin kysynnän tyydyttäminen. Miten hallitusohjelman tavoitteeseen voidaan päästä? Luomuala on kokonaisuus, jossa on monenlaisia toimijoita. Eri kohdissa ketjua on erilaisia ongelmia. Kuluttaja haluaa terveellistä, eettisesti oikein sekä ympäristö huomioiden tuotettua kohtuullisen hintaista ruokaa. Heille on tärkeää voida luottaa siihen, että luomu on luomua. Samoin kuluttaja kaipaa tutkittua tietoa luomun paremmuudesta. Luomun käyttäjiä ovat myös suurkeittiöt. Siellä on paljon kasvumahdollisuuksia. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi 20 prosentin markkinaosuus. Nyt se on noin 5 prosenttia. Suurkeittiöt tarvitsevat erilaista tarjontaa kuin kuluttajat. Esimerkiksi pakkauskoon pitää olla isompi. Myös kuntien kilpailutus pitää osata tehdä oikein, että suurkeittiöille asetettu markkinaosuustavoite voidaan saavuttaa. Kauppa haluaa riittävää volyymia, logistisesti tehokasta jakelua sekä laadukkaita tuotteita ja monipuolisempaa tarjontaa. Siellä ymmärretään luomun kasvumahdollisuudet. On ollut puhetta, että kaupan pitäisi tinkiä katteistaan volyymien kasvattamiseksi. Ilman suurempia määriä, eivät kohtuulliset katteet ole mahdollisia. Iso jalostava teollisuus tarvitsee hyvin samantapaisia asioita kuin kauppa, ensisijaisesti määrää. Pienet jalostajat taas tuskailevat tarkkojen elintarviketurvallisuussäädösten ja niistä johtuvien suurten investointipaineiden kanssa. Pienten jalostajien on myös joskus vaikea saada tuotteitaan kaupan hyllyille. Viljelijät ajattelevat luomua aika viljelykeskeisesti, miten saadaan suuri hyvä sato. Silloin joskus unohtuu muiden ketjun toimijoiden vaateet. Viljelijät tuskailevat usein myös sääntelyn koukeroiden kanssa.

Marjo Koivumäki

Miten pääsemme luomun kasvutavoitteisiin?

Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimivaa kokonaisuutta. Sellaista ketjua, jossa ei ole edellä mainittuja kasvun esteitä. Yhteiskunta voi edistää luomua järkevällä lainsäädännöllä ja resursoimalla luomualan kehittämistä. Kummastakin on olemassa lupauksia ja päätöksiä. Uusi maaseutuohjelma on hyvin resursoitu ja siitä on varattu luomun kehittämiseen merkittävä osuus. Samoin hallitusohjelmassa on lupaukset sääntelyt järkevöittämisestä. Luomun kasvutavoitteet saavutetaan vain yhteistyöllä. Jokaisen ketjun lenkin pitää osata tehdä oma osansa hyvin yhdessä toisten kanssa. Vain silloin voimme päästä asetettuihin tavoitteisiin. Pauli Talvitie Luomuliiton puheenjohtaja

Luomulehti 4/2015

Luomuammattilaisen valinta!

Suomen Rehun monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

TECH&BIO LUOMUMESSUT RANSKASSA 22.-24.9. Lähde Agrimarketin mukana reissuun!

Laajasta valikoimasta löytyy ratkaisu kaikkiin luomuisiin tilanteisiin. Ota rohkeasti yhteyttä, autamme kaikissa arjen kysymyksissä!

UUTUUS NAUDOILLE! Luomuvasikan mureinen herkku

LUONNON VASIKKA TÄYSREHU NYT SAATAVILLA!

UUTUUS KOIRIEN LUOMURUOKINTAAN! Kotimainen, kylmäpuristettu rypsinvalkuaisöljy – lemmikkisi parhaaksi!

UUTUUDET SIIPIKARJALLE! LUONNON PUNAHELTTA TÄYDENNYS

luomukananmunan tuotantotiloille!

KOTIMAINEN LUONNON RYPSIÖLJY (1 l) pienkanaloiden ruokinnan täydennykseksi!

LUOMUVILJAKAUPPA KASVAA!

Käy katsomassa mittava valikoima mahdollisuuksia sekä viljojen päivän hinnat osoitteesta www.agrimarket.fi

• REHUKAURA • RUIS • VEHNÄ • KAURA • RYPSI • RUOKAHERNE • SEOSVILJA • • MALLASOHRA • REHUHERNE • HÄRKÄPAPU • RAPSI • OHRA • REHUVEHNÄ •

www.agrimarket.fi

Sisällys 4/2015

le h ti

> Tukkeutumaton kultivaattori s. 8

> Kohti hallittua ravinnekiertoa s. 28

Pääkirjoitus: Miten pääsemme luomun kasvutavoitteisiin?

Wooffaus luo kansainvälisen työympäristön

Tukkeutumaton kultivaattori?

KANNESSA: Hunaja peilaa ympäristöään

Lajihunajaa metsistä ja pelloilta

kiittää 44 Mentoroitava neuvoista

Luomutoimijat noudattavat säännöksiä hyvin

Taloustutkimus luomusta: Miehet kyllä, nuoret ei

Kohti hallittua ravinnekiertoa

Luomutuottajain toive: byrokratiasta brändäykseen

Rajua kasvua Ruotsissa ja Tanskassa

Norjalaiset hakivat kokemuksia ja oppia suomalaisilta luomutuottajilta

Tuorepuoti: Brändi syntyi sydämestä

Luomumansikan kysyntä kasvaa jatkuvasti

51 52 53 60 63 63

Tulevia tapahtumia – mm. marjoja ja tanssia! KANNESSA: REKOlähiruokaringeissä yli 700 tuottajaa Ruokaosuuskunnan luonnonvarojen kulutusta selvitettiin Kurjen tila: Yhteisön keskellä Suomen luonnon päivä avaa ovet luomutiloille Tiheä nurmi on satoisa Paikallisia luomuviikkoja 10.10. KoneAgrian luomuseminaari

Tiheä nurmi on satoisa s. 60 Palstat

6 Alkupalat 15 På Svenska 16 Lisää puutarhatuotantoa 20 Edunvalvontaa Euroopassa 22 Kirjoja 23 Uutuuksia 24 Luomuliitto 30 v. 26 Kasvoja luomun historiasta 37 Luomua opiskelemassa 46 Mentorin vinkit 54 Palveluksessanne 56 Kasvot luomulle 58 Kysymyksiä 60 Yhdistyksistä

Kannen kuva: Marjo Koivumäki

Luomulehti 4/2015

Luomun kasvusta uutisia monista maista

Videoita luomuyrityksistä Minkälainen on menestynyt yritys? Viidessä videossa Luomulehdenkin sivuilla tutuksi tulleet luomuyrittäjät kertovat oman tarinansa; miten he ovat rakentaneet yritystään ja yhteistyökuvioita. Helmenä lopussa kultakin kysytään, tuntuuko että yritys on menestynyt. Suomalaiseen tapaan nöyrästi, mutta sitäkin kiinnostavammin vastauksissa nousee esiin tyytyväisyys siitä, että on uskallettu tehdä omia valintoja. Taina Laitinen (kuvassa) kertoo Vavesaaren tilan tarmokkaasta kehittämisestä ja uskaltautumisesta myös ulkomaan markkinoille. Laajentumismahdollisuuksiin vaikuttaa mm. luomuraaka-aineen saatavuus. Hyvätuuli Higlandin Esko Rissanen kertoo kumppaneidensa Matti Kauhasen ja Arto Pohjolaisen kanssa yhteistyön kehittämisestä luomunaudanli-

Luomulehti

4/2015

han tuotannossa ja myynnissä, johon kuuluu myös franchising-mahdollisuus. Lisäksi esitellyt yritykset ovat Tuorepuoti (ks. s. 34) ja ruisleipää tuottava Luomuhonen. Videoissa yrittäjien persoonat ja yrittämisen luonne tulevat kiinnostavasti esiin. Asiakkaiden hyvä palaute lämmittää, mutta ytimessä on se, että yrityksen saa kannattavaksi. Toisaalta pienyrityksissä halutaan huomioida myös omat ajankäytön mahdollisuudet elämäntilanteen mukaan sekä omat kiinnostuksen kohteet. Videot on tuottanut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus osana Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle –hanketta, jota koordinoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Katso videot: pienyrityskeskus.aalto.fi/fi/ luomullaetumatkaa

Maailmanlaajuinen luomutuotteiden myynti on kasvanut 10 vuodessa 157 prosenttia ja myös Euroopan luomusektorin myynti on tuplaantunut. Ranskassa luomuliikevaihto kasvoi 10 prosenttia vuonna 2014 ja ylsi viiteen miljardiin euroon. Ranskalainen käytti vuodessa keskimäärin 75 euroa luomuostoksiin. Saksan vastaavat luvut olivat 7,8 miljardia ja 95 euroa, kertoi nettilehti organic-market.info heinäkuussa. Yhdysvalloissa on maailman suurimmat luomumarkkinat, joiden arvo on yli 24 miljardia euroa. Kiinan luomumarkkinatkin ovat jo 2,4 miljardin euron arvoiset, kertoo Tiendeon blogi FiBLin ja IFOAMin tutkimuksista. Joissakin osissa Eurooppaa ympäristönäkökohdat ovat tärkein syy ostaa luomua. Kuitenkin Kiinassa ja muualla Aasiassa luonnonmukainen tarkoittaa korkeaa laatua ja turvallisuutta. Suomalaisista valinnoista tietoa sivulla 23. Myös Ruotsissa ja Tanskassa luomu kasvaa kohisten (katso lisää s. 31).

IFOAM EU-ryhmä julkaisi kesäkuussa oppaan, jossa tuodaan esiin parhaita käytäntöjä luomualan yhteistyöstä. Esiteltyjä esimerkkejä on kahdeksan. Työtä rahoitti paikallisten tahojen lisäksi EU:n elinikäisen oppimisen ohjelma ja oppaassa tuodaan myös esiin eurooppalaisia yhteistyöorganisaatioita sekä kannustetaan EU:n maaseutuohjelmien hyödyntämiseen. Alankomaista ja Belgiasta on mukana esimerkit yhteistyön kehittämisestä viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden välillä. Espanjassa keskityttiin viljelijöiden väliseen tiedonvaihtoon käytännönläheisissä tapaamisissa. Myös tavanomaisia viljelijöitä oli aktiivisesti kutsuttu mukaan, jotta saataisiin myös uusia luomutuottajia. Itävallan esimerkissä kehitettiin vihannesten tuotantoa talvella lämmittämättömien kasvihuoneiden avulla. Aiemmin lähes kaikki merkittävän luomumaan talvella ostettavat luomuvihannekset ovat olleet tuontitavaraa. Irlannissa kehitettiin maidontuottajien ryhmämarkkinointia ja Ranskassa parannettiin viljanlaatua rakentamalla osuuskunnan omistama siilo. Ruotsissa kehitettiin valkuaistuotantoa, jotta soijan tuonnille saataisiin vaihtoehtoja. Tämä auttaa rakentamaan myös kuluttajien luottamusta luomun alkuperään ja tuotantoon. Uutena luotiin mm. innovatiivinen rehukauppapaikka nettiin. Opas kannustaa pitkäjännitteiseen työhön monien haastavien kysymyksien edessä ja toteaa, että viljelijälähtöisyys suunnittelusta alkaen on hankkeissa tärkeää.

in farm infrastructure; the development, 4): This measure includes investments could Investments in physical assets (Measure and non-productive investments. It products; farm and forestry modernisation; processing and marketing of agricultural marketing by primary producers. development of group processing and be used, for example, to support the

FLEMISH ORGANIC RESE ARCH & KNOWLEDGE NETW ORK: PROMOTING FARM D KNOWLEDGE EXCHER-LE ANGE AND RESEARCH

groups supports the establishment of producer organisations (Measure 9): This measure to strengthen Setting up of producer groups and chain. The groups can therefore help and position themselves in the food that can allow farmers to better organise to production and marketing. producers’ bargain power in relation

ORGANRICATIVE COOPE ACHES APPRO AL TO RUR PMENT DEVELO R

BELGIUM

to this measure can support collective approaches 10): In addition to farm level practices, support the measure Agri-environment- climate (Measure Jamart,could For example, theAn BioForum Vlaanderen (BE) farmers and other rural stakeholders. nesting birds environmental land management amongst areas to promote on-farm habitats for connectively of high species grassland joint establishment, management and and other wildlife. the communities HIGHLIGH TS across track record of supporting (Measure 19): LEADER has a proven Support for LEADER local development primarily supports the activities of local development in rural areas. This measure are working segments, EU in building local capacities for sustainable Farmers have who socioeconomic lots of knowledge they public and private partners from different can share before looking be used, for could funding can action groups (LAGs), consisting of rural researchers, elsewhere, whilst other activities, LEADER provide complementary stakeholders, such as advisors strategies. Depending on the LAGs’ expertise to help the farmers and to devise and introduce local development Ownership is essential as innovate their managemen it lets farmers feel that they t practices are leading their networks, example, to diversify farm businesses. knowledge sharing, identifying and that they enjoy equal problems status in terms of A tailored approach to dissemination is crucial for effective communicat development of a common ion to farmers and other approach to problem solving. stakeholders, and for the

L FO A MANUA ERS STAKEHOLD

BACKGROUND

Heli Peltola

Eurooppalaisia esimerkkejä yhteistyöstä

Luomuopintoja myös avoimesti verkossa Syksyllä alkaa jälleen monenlaiset opinnot joillakin kokopäiväisempinä kuin toisilla, mutta oppia ikä kaikki! Luomuinstituutti aloittaa jälleen kaikille avoimet ja maksuttomat Tutkittua tietoa luomusta -luennot, joihin voi osallistua Mikkelin yliopistokeskuksella tai verkossa. Syyskuussa aloitetaan luennoilla Kiinan luomusta sekä tyrnistä. Syksyn mittaan puhutaan myös mm. luomuvalvonnasta, luonnontuotteiden sertifioinnista, viljelymaan hiilipitoisuuden muutoksista sekä luomuruokinnan vaikutuksesta maidon koostumukseen. Verkossa voi opiskella myös mm. monipuolisten luomu.fi-materiaalien avulla.

Uusia kierrätyslannoitteita tulossa markkinoille Kiertotalous näkyy vahvasti myös lannoitesektorilla: esimerkiksi ravinteiden kierrätykseen liittyvät teknologiat kehittyvät. Erilaisia jätteitä ja sivutuotteita hyödynnetään myös entistä tehokkaammin ja uudentyyppisiä tuotteita on tulossa markkinoille, toteaa lannoitevalvonnan jaostopäällikkö Olli Venelampi Eviran heinäkuisessa tiedotteessa.

The Flemish Knowledge and Research Network for Organic Food and Farming (FORK) training centre, BioForum, was created in 2009 by Landwijzer, which represents the Flemish the organic organic food and farming Research and Extension on sector, the Coordination Organic Agriculture (CCBT) Centre for Applied and the Network for Organic the development of the Food and Farming research organic sector in Flanders (NOBL). FORK supports by promoting co-creative farmers, advisors and researchers. and participative learning BioForum is responsible and research between for coordinating the Flemish (BBN). Guided by a facilitator farmer networks - Biobedrijfsnet and an advisor, these networks werken bring together farmers from and experiences, encourage different sectors to exchange greater interaction between knowledge stakeholders, and seek to develop new knowledge for the sector. For example, organic dairy farmers have used their network to work with an and nutrition problems affecting agriculture advisor to address their herds. The advisor already a number of health had encountered similar therefore well placed to problems in the Netherlands help them analyse the problems. and was After the underlying cause network agreed to prioritise was identified as a mineral the issue, and it set up a deficiency, the more comprehensive research quality and animal health. project to examine the link Since then, the network between feed has helped to improve the and enhanced managemen health and nutrition of herds, t of grass and clover pasture. through increased A new project has now been innovative ways of improving proposed by NOBL, which health and nutrition further, will investigate and in so doing, aim to reduce medicine use. 12

Luomulehti 4/2015

Teksti ja kuvat: Tuomas Mattila

Tukkeutumaton kultivaattori? Kultivaattori on monipuolinen muokkausväline, jonka läpäisykykyä ja muokkaavuutta voi tehostaa erilaisilla kärkilapuilla sekä piikkijakoa muokkaamalla. Yleensä joka kultivaattorissa jokin kohta toimii pullonkaulana, jota avartamalla läpäisevyys paranee. Vaikka jokaisen kultivaattorin saa tukkoon joissain olosuhteissa, toivottavasti näillä keinoilla tukkeutumisherkkyys vähenee riittävästi.

Luomulehti 4/2015

ultivaattori on vanha, mutta edelleen käyttökelpoinen ja monipuolinen muokkausväline. Se murustaa maata luontaisia halkeamalinjoja pitkin ja oikealla terävarustuksella myös torjuu rikkaruohoja tehokkaasti. Lautasmuokkaimiin verrattuna kultivaattorin ongelmana on kuitenkin sen tukkeutumisherkkyys, etenkin jos muokataan nurmikasvustoa tai pitkää olkea. Tukkeutumisherkkyyteen voi vaikuttaa kultivaattorin valinnassa ja myös vanhan kultivaattorin läpäisykykyä voi parantaa merkittävästi piikkijärjestelyillä, työtekniikalla ja lisävarusteilla.

Piikkijaon vaikutus tukkeutumisherkkyyteen Tukkeutumatonta kultivaattoria ei ole. Eri kultivaattorien tukkeutumisherkkyyttä voi kuitenkin arvioida parin nyrk-

◁ Kolmirivinen joustopiikkikultivaattori. Piikkien välinen etäisyys 73 cm ja rungon korkeus 63 cm. Tästä menee 36 cm kasvijäte läpi.

△ Erilaisia kärkiä, erilainen muokkaustulos. Mitä jyrkemmässä kulmassa maa nousee kultivaattorin kärkeä, sitä enemmän kultivaattori heittää maata ylöspäin. Sekoitusteho paranee, mutta läpäisevyys heikkenee.

△ Muuten avararakenteinen siipiteräkultivaattori tukkeutuu tasauslautasen kohdalta, sillä 30 cm väli on liian ahdas. Lautasta on siirrettävä taaksepäin, jotta maa ehtii pudota ennen lautasta.

kisäännön avulla. Yleisesti ottaen rungon korkeuden pitäisi olla vähintään 1,5 kertainen kasvijätteen pituuteen nähden. Samoin piikkien välisen etäisyyden pitäisi olla 1,5–2 kertainen kasvijätteen pituuteen nähden. Tällä vältetään kasvijätteiden ”holvaantuminen” piikkien väliin sekä rungon ja maan väliin. Edellisen nyrkkisäännön perusteella, jos kultivaattori nostaa nurmea rikottaessa nurmi- ja juuripaakkuja, joiden pituus on 40 cm, rungon korkeuden pitää olla 1,5 x 40 cm = 60 cm. Piikkien välisen etäisyyden pitäisi olla 2 x 40 cm = 80 cm. Perinteisissä kolmirivisissä joustopiikkikultivaattoreissa terien väli on noin 24 cm. Jotta saavutetaan 80 cm etäisyys piikkien välille, piikkejä pitäisi olla neljällä rivillä (80 cm /24 cm = 3,33), tai piikkiväliä pitäisi harventaa 27 cm päähän toisistaan (80 cm/3 = 26,7 cm). Piikit pitäisi sijoittaa myös mahdollisimman kauas

tukipyöristä ja muista kiinnikkeistä, joita vasten kasvijäte ja maa voi holvaantua. Jotkut viljelijät ovat ratkoneet ongelman lisäämällä 3 metrin kultivaattorin taakse kiinnikkeet kahdelle ylimääräiselle piikille. Tällöin piikit saadaan jaettua neljälle riville käyttäen samaa vanhaa kultivaattorin runkoa ja läpäisevyys paranee merkittävästi (piikkien etäisyys 96 cm vs. 73 cm). Kaksirivisellä ns. siipiteräkultivaattorilla läpäisyongelma ratkotaan käyttämällä erittäin leveitä siipiteriä. Puolimetrisillä siipiterillä saavutetaan läpileikkaava muokkaus, vaikka piikkiväli kasvatetaan yli 40 cm. Varjopuolena leveissä terissä on niiden heikko maahan tunkeutuvuus ja harjumainen muokkausjälki. Maahantunkeutuvuutta parannetaan yleensä erillisellä vetokärjellä tai kärkipalalla, joka kulkee 2–4 cm syvemmällä kuin siipiterät. Seurauksena on epätasainen muokka-

uspohja. Lisäksi harjumaisen muokkausjäljen tasaamiseksi piikkien perässä on usein rivi tasauslautasia. Tasauslautasten sijoittelu voi heikentää kultivaattorin läpäisevyyttä huomattavasti. Esimerkkikultivaattorin tapauksessa (ks. kuva) rakenne oli läpäisevä (piikkien etäisyys 85 cm ja rungon korkeus 74 cm), mutta taakse sijoitettu tasauslautanen oli vain 30 cm etäisyydellä piikistä, ja lautasten kiinnityspalkki oli noin 30 cm maan pinnasta. Kone tukkeutui nurmen muokkauksessa multamaalla jatkuvasti. Hankalissa oloissa tasauslautasten poisto tai lautas-jyrä yhdistelmän siirto taaemmas paransi läpäisevyyttä. Siipiteräkultivaattorit jättävät myös karkean muokkausjäljen terien leveydestä johtuen. Tämän vuoksi osa kultivaattorivalmistajista on siirtynyt käyttämään huomattavan monirivisiä kultivaattoreita, joissa hanhenjalat ovat kapeita, ▷▷

Luomulehti 4/2015

Kärkien vaikutus tukkeutumisherkkyyteen Kultivaattorin kärjillä on myös vaikutusta läpäisykykyyn. Jos kärki irrottaa suuria palasia maata ja heittää niitä ylöspäin, kultivaattori tukkeutuu helpommin kuin jos piikki murustaa maata ja pitää ne maan pinnan läheisyydessä. Oikealla kärjen valinnalla kultivaattorin läpäisevyyttä voi parantaa merkittävästi. Hyvin läpäisevä kultivaattorinkärki on loivapiirteinen ja teräväkärkinen, joten se ei sekoita liikaa maata. Kulkusuuntaan nähden pitkä kärki ei irroita isoja lohkareita maasta, vaan viiltää kasvien juuret poikki ja sekoittaa kasvijätteet kevyesti maahan. Murustumisvaikutusta ja läpäisevyyttä voi parantaa tekemällä muokkauksen kahdella eri kärjellä. Ensimmäisellä ajokerralla muokataan melko kapeilla 13–15 cm kärjillä, jotka pilkkovat nurmikasvuston ja murustavat maata. 24 cm piikkivälillä muokkaamatonta maata jää noin 10 cm terien väliin. Toisella ajokerralla ajetaan esim. 30 cm hanhenjaloilla, jotka leikkaavat koko maapohjan, mutta koska ensimmäinen ajokerta on jo murustanut maan, seurauksena on melko hienojakoinen, hyvin läpäisevä muokkausjälki. Yksinkertaisiakin lisävarusteita Nurmikasvuston pituudella on ratkaiseva merkitys kultivaattorin läpäisyyn. Jos lopetettavan nurmen sekaan on jäänyt pi-

Luomulehti 4/2015

Michel Roesch

mutta niitä on sijoitettu usealle riville. Esimerkiksi kuudelle riville jaettuna 13 cm piikkiväli tuottaa piikkien väliseksi etäisyydeksi 78 cm ja jos rungon korkeus on noin 60 cm, kultivaattori läpäisee 40 cm pituista materiaalia, ja tuottaa samalla hienojakoisen muokkausjäljen.

Kultivaattorin etupuolelle sijoitettu lautasrivi leikkaa maan viipaleiksi, jotka kulkevat kultivaattorista läpi.

dempää heinää ja kasvijätteen pituus on 60 cm, nyrkkisäännön perusteella rungon on oltava jo 90 cm korkea ja piikkien välisen etäisyyden 120 cm. Tällaisiin olosuhteisiin valmistetuissa kultivaattoreissa on yleensä erittäin leveät hanhenjalat (100 cm leveys) ja hieman lomitettuna kaksi riviä (esim. ranskalainen Glyph-o-mulch ja kanadalainen Blade plow). Järeimmät raivausmuokkaimet selviävät jopa 2,5 m korkeasta puuntaimikosta. Useimmiten on kuitenkin järkevämpää pilkkoa olki ja kasvijätteet pienemmiksi esimerkiksi murskaimella tai lautasmuokkaimella. Eräät viljelijät ovat keksineet lisätä kultivaattorin eteen yksirivisen lautasmuokkaimen, jonka tehtävänä on viipaloida maa ja kasvinjätteet noin 20-30 cm pala-

siksi, jotka kulkevat kultivaattorista läpi. Ongelmana tässä on se, että lautaset leikkaavat vain yhteen suuntaan. Traktorin etunostolaitteisiin sijoitettu ”veitsijyrä” (saksaksi Messerwalze) painaa kasvuston maata myöten ja leikkaa sen kohtisuoraan 20 cm palasiksi, jolloin suurikin kasvijätemassa saadaan kulkemaan kultivaattorista. Edullisin ja yksinkertaisin lisävaruste kultivaattorin läpäisykyvn parantamiseksi on pätkä vesijohtoputkea. Kultivaattorin piikkien ympärille laitettu muoviputki parantaa läpäisevyyttä (ks. kuva 2). Kasvijätteet eivät saa otetta pyöreästä ja liukkaasta muovista, vaan luisuvat piikkien välistä. ◄

Tilaa kätevästi verkkokaupasta! raisioagro.com

Helppoa ruokintaa luomutiloille Raisioagron maittavat luomurehut täyttävät eläimen ravinnontarpeen helposti. Kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit riittävät myös korkeatuottoisten luomulehmien tarpeeseen. Rakeiset luomurehut sisältävät tehokkaasti imeytyvää orgaanista seleeniä. Kivennäisten saantia täydentävät luomuruokinnassa sallitut Melli-kivennäiset. Kysy lisää asiakkuusvastaaviltamme!

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Ilmasta typpeä! Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

Harri Tervonen rauhoittaa levottomia mehiläisiä savulla.

Teksti ja kuvat: Riitta Makkonen

Lajihunajaa

metsistä ja pelloilta

– Näyttäisi tulevan puolukkahunajaa, jo tuoksusta sen tuntee, kertoo Harri Tervonen tarkastellessaan mehiläispesän kennoja. Lajihunaja kasvattaa mehiläistarhaajan tuloja ja työn määrää.

Luomulehti 4/2015

etsässä lammen rannalla sijaitsevia mehiläispesiä kiertää kolminkertainen sähköpaimenlanka. Näillä pesillä eivät karhut juhli. Silti aidasta huolimatta otsot ovat joskus käyneet hunajavarkaissa ja tuhonneet useita pesiä. – Ikävä juttu, siinä menevät hukkaan monet työtunnit. Valtiolta voi hakea korvausta karhutuhoista, mutta eivät ne kata vahinkoja, Pirjo Tervonen kertoo. Hän on puolisonsa Harrin kanssa tarhannut mehiläisiä vuodesta 1979 lähtien. Aluksi mehiläiset olivat harrastus, mutta vuodesta 1986 mehiläistarhaus on ollut Tervosten pääelinkeino. Kahden pesän harrastustarha on kasvanut 860 pesän luomutuotantoyritykseksi, joka työllistää pariskunnan koko vuodeksi ja lisäksi kolme henkeä osa-aikaisesti. – Näin ne meidän päivämme kesäaikaan kuluvat, mehiläispesiä tarkastaen ja laatikoita lisäten. Pesät käydään läpi vähintään kahden viikon välein, Pirjo Tervonen kertoo. Tervosilla on mehiläispesiä kotipaikkakunnan Kiteen lisäksi Tohmajärvellä, Rääkkylässä, Kesälahdella ja Punkaharjulla. Pesät sijaitsevat pääasiassa metsien ja luonnonniittyjen reunassa. Kotona Huikkolassa pesiä on myös tattaripellon reunassa. Tervosten erikoisuus on lajihunaja, jonka tuotanto on tarkempaa varsinkin linkous- ja pakkausvaiheessa kuin tavallisen sekahunajan tuotanto. – Meillä on kanerva-, puolukka-, voikukka- ja tattarihunajaa. Jokaisella kasvilla tulee erilainen hunaja, voikukka on kauniin keltaista, puolukka aromikasta ja tattari tummaa hunajaa, Pirjo Tervonen kuvailee.

Jalostamalla rauhallisia mehiläisiä Suojahaalareihin ja –varusteisiin pukeutuneet Tervoset avaavat varovasti mehiläispesät. Metsäpesillä heitä tervehtii rauhallinen pörinä. Savutin on mukana kaiken varalta, mutta sitä Tervoset käyttävät vain vähän. – Yleensä riittää, kun puhallan kennon avatessani, Pirjo Tervonen hymyilee. Mehiläisiä jalostetaan kuten mitä tahansa muita tuotantoeläimiä. Yksi monista tavoitelluista ominaisuuksista on rauhallisuus.

– Se tekee tarhurin työstä miellyttävämpää, Harri Tervonen tuumaa. Jokainen tarhuri saa työssään pistoksia, mutta rauhallisten mehiläisten kanssa harvemmin. Ratkaisevana tekijänä on kuningattaren eli emon ja kuhnureiden perimä.

Tervoset tuottavat itse emot pesiin. – Emoja täytyy aina vaihtaa nuorempaan, sillä vanhan emon pesueella on taipumus parveiluun. Nuori emo pitää porukan paremmin pesässä, Pirjo Tervonen kertoo. Metsäpesän emo on merkitty vihreällä täplällä. Emo sijoitetaan alimpaan laatikkoon. Päälle tulee sulkuritilä, joka varmistaa emon pysymisen siellä. – Näin se ei pääse sikiöimään hunajakennoihin, Pirjo Tervonen kertoo. Pesän tarkastuskäynnillä selviää myös mehiläisten terveydentila. Mehiläisen pahin vihollinen on varroapunkki, jota luomutuotannossa torjutaan syksyisin oksaalihapolla. – Omat mehiläisemme ovat pysyneet terveinä, mutta jos punkki lisääntyy liikaa, se voi tuhota koko pesän, Pirjo Tervonen kertoo. Tervosten ammattitaito on palkittu muun muassa valtakunnallisella Vuoden Mehiläistarhaaja –tunnustuksella.

△ Hyvältä näyttää, vaikka kevät ja alkukesä ovat olleet viileitä, tarkastelee Pirjo Tervonen kennoa.

Tänä keväänä Tervosten Metsämesi – hunaja voitti Maaseudun Tulevaisuuden Mökkiläis-lehden makutestin.

Lyhytkin hellekausi saattaa pelastaa sadon Tämän kevään ja alkukesän viileät ja sateiset säät eivät ole suosineet mehiläisten työskentelyä. Kylmällä säällä kukkiin ei muodostu mettä, siitepölyä mehiläiset pystyvät pesään jonkin verran kantamaan. – Juhannuksen ja heinäkuun alun aurinkoiset ja lämpimät päivät pelastivat paljon, Harri Tervonen summaa. Pesissä näyttää olevan jo tuoretta hunajaa. Huippupäivät ovat juhannuksesta eteenpäin heinäkuun loppuun. – Mehiläistarhurin täytyy olla optimisti, Tervoset naurahtavat. Ensimmäinen hunajasato korjataan pesistä heinäkuun puolivälissä. Silloin on kypsynyt voikukkahunaja. Pääsato voi muodostua muutaman viikon aikana. Valmiin kypsyneen hunajan mehiläiset peittävät vahalla. Yhden mehiläispesän ▷▷

Luomulehti 4/2015

tuottama hunajamäärä vaihtelee 5–100 kilon välillä. Laskennallinen keskiarvo on 40 kiloa. Tervoset markkinoivat hunajan pääasiassa S-ryhmän ja Stockmannin kautta.

Nuoret naiset kiinnostuneet mehiläisistä Sadonkorjuun jälkeen syksyllä mehiläiset saavat tuhdin luomusokeriannoksen. Pesiin jätetään myös jonkin verran hunajaa, mutta laadun suhteen pitää olla tarkkana, sillä esimerkiksi kanervahunaja on liian kivennäisainepitoista talviravinnoksi. Viimeinen tarkastus pesillä tehdään yleensä ennen joulukuuta. Sydäntalven mehiläiset viettävät rauhassa pesissään. Mehiläistarhurilla ei välttämättä ole lomaa silloinkaan, sillä pesiä täytyy koko ajan uusia, mikä tietää puutöitä eli pesälaatikoiden rakentamista. Luomuhunaja syntyy luomuvaatimusten mukaan aidoissa puupesissä. Pirjo Tervonen on käynyt myös kouluttamassa mehiläistarhureita.

Mikä tekee hunajasta luomun? • Pesät sijoitetaan yleensä niin, että lähellä sijaitsevat mesikasvit ovat pääosin luonnonmukaisesti viljeltyjä tai luonnonkasveja. Saastelähteiden tulee olla vähintään kuuden kilometrin päässä. • Pesämateriaalit luonnonmukaiseen tuotantoon sopivia. • Ei synteettisiä karkotteita hunajan keruun yhteydessä. • Vain tiettyjä aineita mehiläisten tuholaisten ja tautien torjuntaan. Jos antibiootteja täytyy käyttää, hunajaa ei saa vuoteen myydä luomuna. • Talven lisäruokana luomusokerisiirappia tai -sokeriliuosta. • Luomusertifiointi mahdollistaa luomumerkin käytön. Suomessa oli vuonna 2014 luomumehiläisiä 61 tilalla. (Esim. luomukananmuna tuotantoa oli 37 tilalla ja lypsykarjaa 153 tilalla.)

– Kouluttaminen olisi mukavaa, kun vain olisi enemmän aikaa. Kenties sitä on enemmän tulevaisuudessa, sillä Tervosten tytär Mari on ollut jo vuosia töissä mehiläishoitajana vanhempiensa tilalla ja ammatti tuntuu kiinnostavan.

Koulutuksia pitäessään Pirjo Tervonen on havainnut mehiläistarhauksen kiinnostavan entistä enemmän, varsinkin nuoret naiset ovat innostuneet mehiläistarhauksesta. Tarhoja halutaan perustaa myös kaupunkeihin. ◄

Tattari mesikasvina Tervoset ovat viljelleet tattaria ja tuottaneet tattarihunajaa kymmenen vuoden ajan. – Tattari on hyvä mesikasvi ja siten mehiläishoitoa tukeva elinkeino, Tervonen myhäilee. Tänä kesänä hän kylvi tattarille kahdeksan hehtaaria. – Pääsin kylvämään vasta kesäkuun ensimmäisellä viikolla ja alku näytti heikolta, ja kasvusto onkin kehittynyt kesäkuun viileässä säässä hitaasti. Tattarin puinti sijoittuu yleensä syyskuun alkuun. Tattari ei vaadi suurta panostusta, se kasvaa vaatimattomassakin maaperässä ja lannoitus saattaa olla jopa haitaksi. – Lannoitettuna se kasvattaa pitkän varren, joka lakoontuu herkästi ja on sitten hankala puida, viljelijä toteaa. Tervonen käyttää omaa siementä, joka on venäläisperäinen. Tattarin hän on viime vuosina myynyt Virtasalmen myllylle, tosin sinne tattaria toimittaa niin harva luomuviljelijä, että luomulisä jää saamatta. Tervosen tilalla tuotetaan puhdasta tattaria, joka käy keliaakikoiden ruokavalioon, sillä tilalla ei kasvateta viljoja. – Erikoiskalustoa tattarin viljelyyn ei tarvita. Tattarin pystyy kylvämään ihan tavallisella kylvökoneella ja puimaan leikkuupuimurilla. Hehtaarisato on Tervosella ollut parhaimmillaan yli 1 000 kiloa, mutta nollavuosiakin on ollut. Tervosilla nautitaan aamiaisella usein tattaripuuroa. – Meillä on oma kotitarvemylly, jolla tattari jauhetaan, Pirjo Tervonen kertoo.

Luomulehti 4/2015

Kukkiva tattaripelto on sykähdyttävä näky.

På svenska

KRAVs rekordökning: 1 640 nya produkter i år

nder första halvåret 2015 har 1640 nya KRAVmärkta produkter registrerats. Framför allt ökar antalet produkter inom mejeri med drygt 60 artiklar. Även nötkött ökar kraftigt. Nu finns det totalt cirka 7640 KRAV-märkta produkter. Förra årets fantastiska försäljning, + 38 procent, för KRAV-märkt och ekologisk mat innebär att allt fler företag satsar på produktutveckling. Under första halvåret 2015 ökar antalet nyregistrerade KRAV-märkta artiklar, produkter, med 16 procent. – I år är ökningen av nya artiklar ungefär dubbelt så snabb som förra året. Det är definitivt rekord i antal artiklar och också sannolikt rekordsnabb ökningstakt. Det innebär att det dyker upp KRAV-

märkta alternativ till allt fler produkter, säger Johan Cejie, Försäljningschef på KRAV. Ett av alla storsatsande företag, Artisan Glass, lanserade 13 nya KRAV-märkta glassar inför årets säsong. Artisan Glass har funnits sedan 2014 och är ny på ekomarknaden, men även etablerade företag väljer att satsa på produktutveckling. Till exempel Arla som under årets andra kvartal lanserade sina laktosfria syrade produkterna som KRAV-märkta. Under första halvåret 2015 KRAVmärkte Norrmejerier sin Fjällfill och Blåklintsprodukter och Lidl lanserade egna mejeriserier. Andra exempel är Nylidens ekogård som KRAV-märkte vaniljkvarg. Även Ica och Lidl har lanserat KRAVmärkta ostar och Fontana har nu en lagrad fetaost i sortimentet. Totalt finns det

cirka 430 KRAV-märkta mejeriartiklar registrerade. En annan kategori som går starkt framåt är bröd och bakverk där nästan 90 nya produkter registrerats. Även rotsaker från Sverige har registrerats i större utsträckning än under 2014. Likaså har City Gross satsning på KRAV-certifierade köttdiskar lett till en ökning av antalet KRAV-märkta nötkötts-produkter under första halvåret 2015. Av de KRAV-märkta produkterna är merparten, cirka två tredjedelar, avsedda för försäljning inom dagligvaruhandeln. Resterande produkter/artiklar är storpacksprodukter till försäljning hos grossisterna. www.krav.se

LEIKATTU LUOMU JÄÄSALAATTI NYT KAUPOISSA! Luomu on terveellistä NITRAATTIPITOISUUS mg/kg Näytteenotto pvm

Ikaalisten Luomun Luomusalaatti

Tavanomaisesti tuotettu kotimainen salaatti

Sallittu raja-arvo

28.07.2011 09.03.2012 10.12.2013 28.03.2014

62 170 240 110

2710 3400 3300 3200

4000 ** 5000 * 5000 * 5000 *

Näytteenotto pvm

Ikaalisten Luomun jääsalaatti

Tavanomaisesti tuotettu jääsalaatti

Sallittu raja-arvo

28.07.2011 10.12.2013 28.03.2014

182 300 330

4440 3900 4900

4000 ** 5000 * 5000 *

Näytteenotto pvm

Ikaalisten Luomun Tammenlehtisalaatti

Tavanomaisesti tuotettu tammenlehtisalaatti

Sallittu raja-arvo

28.03.2014

270

2500

5000 *

* Talviaikana (1.10.–31.3.) raja-arvo on 5000 mg/kg ja ** kesäaikana (1.4.–30.9.) 4000 mg/kg.

Salaateissamme on erittäin alhaiset nitraattipitoisuudet. Nitraatin on todettu heikentävän elimistön kykyä käyttää happea. Se muuttuu elimistössä nitriitiksi ja syöpävaarallisiksi nitrosoamiineiksi, jonka takia lehtivihanneksille on määrätty nitraattipitoisuuden raja-arvot.

Tutkimukset: Novalab Oy

w w w. i k a a l i s te n l u o m u. f i

Luomulehti 4/2015

Lisää puutarhatuotantoa teksti ja Kuvat: Elisa Niemi

Tieto lisää kysyntää

Karhumäen luomutilan munat ovat tärkeimpiä vetonauloja.

Soile Prokkola tuottaa suurimmaksi osaksi itse Soilen luomupuodin vihannekset ja marjat. Monia tuotteita menisi enemmänkin ja vakioasiakkaat saavat varmimmin esimerkiksi kirsikat.

oile Prokkola aloitti Luomuliiton hallituksen jäsenenä vuoden vaihteessa ja tuli silloin mukaan Luomuliiton puutarhatyöryhmään. Hän toimii myös Luomuliiton edustajana maa- ja metsätalousministeriön Elintarvikkeiden lainsäädännön ja valvonnan jaostossa Torjuntaainejäämäasiantuntijaryhmässä. Prokkola teki 1990-luvulla Helsingin yliopistolle lisensiaatin työn porkkanan mustamädän biologisesta torjunnasta ja paneutuminen aihepiiriin sai silmät avautumaan luomun suuntaan. – Ymmärsin silloin, että synteettiset torjunta-aineet ovat haitallisia viljelyekosyyteemille ja terveydelle, kertoo Prokkola. Prokkola keskustelee Soilen luomupuodin asiakkaiden kanssa aktiivisesti ruoan terveysvaikutuksista ja uskoo siihen, että tiedon levittäminen on avain luomukysynnän kasvulle. – Luomua ostavat asiakkaat ovat hyvin selvillä ruuan tuotanto- ja valmistusmenetelmistä. Kuka maksaa tuotteesta korkeamman hinnan, jos ei tiedä siihen mitään syytä?

Puutarha laajentui Vuonna 1994 Prokkola alkoi viljellä kotitilaansa Lumijoella, Pohjois-Pohjanmaalla. Suunnitelmissa oli jatkaa lihakarjan kasvatusta, mutta välitysvasikat eivät koskaan tulleet perille. – Onneksi, miettii Prokkola vaiheitaan muistellessaan. Hän siirsi tilan heti luomuun ja alkoi viljojen lisäksi viljellä puutarhakasveja pienessä mittakaavassa. Alusta asti hän myi puutarhatuotteita suoramyyntinä ja pikkuhiljaa kysyntä ja valikoima sekä

Luomulehti 4/2015

△ Soilen luomupuoti on maatilan yhteydessä Heinävedellä. Tänä kesänä joitakin tuotteita on viety myyntiin myös Torvelan koulun kesäkahvilaan. ◁ Omia elintarvikejalosteita ei ole pienien määrien takia liitetty luomuelintarvikevalvontaan, mutta se, että raaka-aineet ovat luomua, on mainittu. Suosituimpia ovat hapantuotteet ja kurkkusalaatti.

tuotantoala kasvoivat. Kaupoissa ei silloin juuri luomutuotteita ollut. Naudat vaihtuivat lintuihin mm. luomukanoihin ja –kalkkunoihin. Kuuden vuoden ajan hän oli töissä projektitutkijana marjahankkeissa MTT Ruukissa. – Silloinkin oli vaikea ehtiä hoitaa viljelyä kunnolla ja toisaalta selkä ei pitemmän päälle tykännyt toimistotyöstä. Siirryttyäni kokoaikaiseksi viljelijäksi selkä on pysynyt hyvässä kunnossa. Liikunnan

kannaltahan tämä kannattaa ottaakin, sillä tuntipalkkoja ei kärsi ruveta laskemaan, Prokkola nauraa vihannesmaallaan.

Luomuun erikoistuneita asiakkaita Vuonna 2005 Prokkola osti 10 vuotta luomussa olleen pienen maatilan Heinävedeltä Savosta. Savossa ainakin hedelmien tuotantoon on paremmat edellytykset kuin Lakeudella. Nyt puutarhatuotannossa on puolitoista hehtaaria vihanneksia, hedelmiä ja marjoja, jotka Prokkola hoi-

Palstalla haastatellaan Luomuliiton puutarhatyöryhmän jäseniä. taa käsityövaltaisesti. Vihanneksia on 40 aaria. Tänä kesänä piti tulla harjoittelija, mutta hänelle tuli peruutus. Keväisin Prokkola kasvattaa oman tilan tarpeisiin puutarhataimet, koska luomutaimien tuottajia ei edes ole tiedossa. Myös siemeniä hän kerää jonkin verran omilta viljelyksiltä. Viljelyn lisäksi aikaa vievät Soilen luomupuodin toimitukset. Omien tuotteiden lisäksi puodissa Heinäveden maatilalla myydään kotimaisia ja ulkomaisia luomutuotteita. Valikoima on muotoutunut asiakkaiden toiveiden mukaan. – Osa asiakkaistani syö vain luomua ja siksi nimenomaan valikoiman monipuolisuus on olennaista. Aika monet asiakkaista noudattavat vähähiilihydraattista ruokavaliota. Lumijoella tuotteita voi ostaa tilauksesta ja syksyisin ja talvisin myyntiä on tapahtumissa. Myös ruokapiirien tapaisille asiakasryhmille ja Oulun REKO-renkaalle on toimituksia. Kysyntä on selvästi parempi Lumijoen ympäristössä kuin Savossa. Kahdessa paikassa toimimisessa on tietysti omat haasteensa. Vakioasiakkaat voivat kuitenkin käydä esimerkiksi itsenäisesti poimimassa vadelmia, vaikka Prokkola olisikin silloin itse toisella tilalla. – Toimitukset vaativat suunnittelua ja pitkää pinnaa asiakkailta.

Lajikevalinta osa onnistumista Tyrniä on puutarhakasveista eniten, noin 70 aaria, mutta nyt pensaat ovat kärsineet lauhoista talvista. Mustaherukasta on vastoin odotuksia muodostunut yksi myyntivalteista. – Ben Tron -lajikkeen makua on ylistetty ja myös antioksidanttipitoisuus on erityisen korkea, kertoo Prokkola kiinnostavasti jälleen yhden tutkimukseen perustuvan faktan. Monipuolisen kasvivalikoiman lisäksi myös onnistuneilla lajikevalinnoilla ja yleensäkin laadulla on suuri vaikutus menekkiin. – Suora kontakti asiakkaiden kanssa on tietysti tärkeä osa tätä työtä. Tuleehan siitä hyvä mieli, kun joku sanoo, että nämä perunat ovat Suomen – tai maailman parhaita! ◄

△ Esimerkiksi valkosipulille katteena käytetään ruohosilppua.

△ - Sopivia kiviä harsonpainoksi on Savossa aina kädenulottuvilla. Lumijoella kivet taas pitää kerätä tiettyyn paikkaan, että niitä löytää, nauraa Prokkola maatilojensa eroja. Sipulikärpäsistä taas on harmia Lumijoella, mutta ei koskaan Heinävedellä.

Luomulehti 4/2015

Toimittanut: Elisa Niemi

Luomutoimijat noudattavat säännöksiä hyvin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valvontatulokset vuodelta 2014 kertovat, että kolme prosenttia kaikista toimijoista sai kiellon myydä tuotteitaan luomuna ja muiden seuraamusten, kuten huomautusten

määrä väheni.

okaiselle luomutilalle tehdään vuosittain vähintään yksi tarkastuskäynti. Säännölliset tarkastukset mahdollistavat puuttumisen ongelmiin jo varhain, kertoi Evira tiedotteessaan kesäkuussa. – Useimmiten luomutuottajan toiminnassa todetusta puutteesta seuraa kirjallinen korjauskehotus. Kun tuottaja korjaa puutteen ripeästi, säilyy luottamus luomun aitouteen, sanoo ylitarkastaja Sampsa Heinonen tiedotteessa. Luomuvalvonta takaa luomutuotteiden aitouden ja jäljitettävyyden. Evira ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset valvovat luomutuotantoa, valmistusta ja kauppaa. Osana valvonnan kehittämistä Eviran henkilöstö teki vuonna 2014 ohjaus- ja arviointikäynnin 24:lle luomuvalvontaa tekevälle tarkastajalle. Kaikille tarkastajille esitettiin tarkastustyöhön liittyviä kehittämiskohteita. Muutaman tarkastajan kohdalla todettiin edelleen haasteellisena erottaa tarkastajan rooli neuvojan roolista. Muita kehittämiskohteita olivat mm. eläinten hyvinvoinnin tarkastelu, haasteellisen toimijan kohtaaminen, peltolohkojen tarkastus (ajankäytön hallinta) ja uusien monimutkaisten toimintamallien huomioiminen.

Tavanomaisen siemenen luvaton käyttö vähentynyt Alkutuotannon valvonnassa oleva pinta-ala kasvoi edelleen hieman, mutta ennalta arvioitua vähemmän, toteaa Evi-

Luomulehti 4/2015

Luomuelintarviketoimijoiden valvontakohteet jakautuvat karkeasti jalostajiin, tukkuihin vähittäismyymälöihin, sekä alihankintana suoritettaviin toimintoihin, kuten varastointiin.

2012

2013

2014

Luomutoimijoita

4 880

4 845

4 840

Luomualkutuotanto * - joista valvottuja luomueläintiloja - uusia toimijoita

4 188 759 348

4 145 814 147

4 119 825 111

624 116

621 57

651 66

Luomurehutoimijat - joista uusia toimijoita

40 9

44 6

45 1

Luomusiemenpakkaamot - joista uusia toimijoita

28 0

28 1

25 0

Luomuelintarviketoimijat/ -valvontakohteet - joista uusia toimijoita

* Maatilojen lisäksi luvussa mukana myös pelkät kasvihuone-, sienimö- ja mehiläistoimijat.

Tarkastettavien luomutoimijoiden määrät vuosina 2010–2014.

ran valvontaraportti. Luomutoimijoista 85 prosenttia kuului alkutuotannon valvontajärjestelmään, johon liittyi 111 uutta viljelijää ja valvonnasta erosi 108 viljelijää. Vuonna 2014 todetut poikkeamat olivat tyypillisiä luonnonmukaisessa tuotannossa. Puutteellisuudet eivät kuitenkaan esiinny jatkuvasti samoilla toimijoilla ja puutteet ovat tahallisia vain harvoin. ELY-keskusten mukaan puut-

teiden syynä ovat tavallisesti toimijoiden liian suuret työpaineet ja työpanoksen keskittäminen varsinaiseen viljelyyn, jolloin kirjanpidon tekeminen on jäänyt vähemmälle tai se on koettu vaikeaksi. Esimerkiksi ei ole huomattu, että luomusuunnitelmaan olisi pitänyt lisätä uusia säädösten vaatimia kohtia. Luomulisäysaineiston saatavuus vaihtelee suuresti jo yhden kevään aikana, joka muodostaa oman hankaluutensa kii-

reiseen kevätaikaan. Kun luonnonmukaisesti tuotettua lisäysaineistoa ei ollut saatavilla, käytettiin tavanomaisesti tuotettua lisäysaineistoa, mutta lupaa sen käyttöön ei aina muistettu hakea. Tavanomaista siementä käytetään usein myös myyjältä saadun, mutta virheellisen tiedon perusteella. Tarkastuksissa näkyi kuitenkin se positiivinen suuntaus, että tavanomaisen siemenen luvaton käyttö oli vähentynyt. Kasvintuotanto Luonnonmukaisen tuotannon yleisimmät kirjalliset huomautukset vuonna 2014 kohdistuivat viljelykiertoon, luomusuunnitelmaan ja muihin asiakirjoihin. Poikkeamia havaittiin aikaisempaa enemmän asiakirjoissa, erityisesti varastokirjanpidossa, joka oli kasvintuotantotilojen osalta vuoden painopistealueita. Myös alihankintakuvion monimutkaisuus ja vaativuus näkyi selkeästi annetuissa huomautuksissa. Pääosa poikkeamista, joista on aiheutunut markkinointikielto, liittyivät luomusuunnitelmiin ja tavanomaisen siemenen käyttöön.

48 uutta eläintuotannon tilaa Eläinten hyvinvointi on tärkeää luomutuotteiden ostajille. Viime vuonna luomueläintiloilla tehtyjen tarkastusten erityisenä painopisteenä oli sonnien, sikojen ja siipikarjan ja talvella syntyneiden karitsoiden ulkoiluvaatimuksen toteutuminen. Vakavia ongelmia ei todettu, joskin erityisesti sikojen ja siipikarjan ulkoilussa oli korjattavaa. Ensimmäiset luomulihasiipikarjan tilat liittyivät viime vuonna ELY-keskusten valvontaan. Luomueläintuotannon valvontaan liittyi 48 uutta eläintuotannon ja yhdeksän mehiläishoidon toimijaa. Eläintuotannon valvonnasta poistui 17 eläintuotannon ja kolme mehiläishoidon toimijaa. Luomueläintilojen määrä kasvoi edellis-

vuoteen verrattuna yhdellä prosenttiyksiköllä ollen vuoden lopussa 825 toimijaa. Eläintuotannossa havaituista puutteista huomattavin osa kohdistui kirjanpitoon ja muistiinpanoihin (36 %), eläinsuojia ja/ tai ulkoilutiloja koskevien vaatimusten täyttämiseen (16 %) ja eläinten ulkoiluvelvoitteen noudattamiseen (13 %). Eläinten siirtymävaiheen tuotantoehtojen mukainen laskenta näyttäisi hieman heikentyneen viimeisen kolmen vuoden aikana, mikä saattaa olla seurausta lisääntyneestä eläinkaupasta, mutta myös siitä, että asiaan on kiinnitetty enemmän huomiota. Tuotantoyksiköiden kasvu ja toiminnan monimuotoisuus saattavat aiheuttaa toimijoille kiirettä, jolloin kirjanpitoon liittyvät tehtävät jäävät tekemättä tai ovat puutteellisia. Kuluttajat seuraavat aktiivisesti luomukotieläintuotannossa erityisesti eläinten hyvinvointiin liittyviä näkökulmia; luomueläinten hyvinvoinnin oletetaan olevan parempaa tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Luomueläinten hyvinvointiin (mm. ulkoilu, laidunnus) liittyvien vaatimusten täyttymisestä tulee huolehtia jatkossa entistä tehokkaammin, valvontaraportti toteaa.

Elintarviketoimijoissa vaihtuvuutta Luomuelintarvike-erien jäljitettävyyttä tarkastettiin tehostetusti vuonna 2014. Puutteita havaittiin vain prosentilla toimijoista ja ne liittyivät jäljitettävyyden kirjauksiin. Havaitut puutteet eivät kuitenkaan olleet vakavia eivätkä ne vaikuta luomun luotettavuuteen, arvioi Evira. Edellisten vuosien tapaan on luomuelintarviketoimijoiden kentässä nähtävissä hienoista kasvua, mutta myös vaihtuvuutta oli jälleen paljon. Luomuelintarviketuotannon valvontaan liittyi 66 uutta toimijaa ja poistui 36. Vajaat

Euroopan Unionin luomuelintarvikkeiden logon tunnettuus on kasvanut johtaen siihen, että aurinkomerkkioikeuksia ei enää haeta yhtä paljon. Myös logon käytössä on enää hyvin vähän virheitä. Sekä alkutuotannossa että elintarvikevalmistuksessa on nähtävissä toiminnan monimuotoisuus. Toimintoja ostetaan alihankintana yhä enemmän, ja erilaiset yritysten yhteenliittymät ja yhteistyö lisääntyi.

10 % toimijoista aloitti toiminnan toimintavuonna, tyypillisesti tavanomaisen valmistuksen ja kaupan rinnalla. Valvontakohteiden lukumäärä vuoden lopussa oli 651. Yleisimmät puutteet luomuelintarviketoimijoilla koskivat hankintoja, erityisesti tavarantoimittajan asiakirjaselvityksestä varmentumista, sekä ja pakkaus- ja asiakirjamerkintöjä. Myös luomukirjanpidossa havaittiin puutteita ja osalta toimijoista puuttui edelleen alihankkijan kanssa tehtävä sitoumus. Luomuelintarvikevalvonnassa painopisteenä olleen jäljitettävyyden osalta puutteita todettiin vain 1,2 prosentilla valvontakohteista. Markkinointikieltoja annettiin luomuelintarviketoimijoille vuoden 2014 aikana vain yksi kappale. ◄ Linkki raporttiin: www.luomulehti.fi

Luomulehti 4/2015

IFOAM EU

Teksti: Elisa Niemi

Kohtuullinen maatalousneuvoston kompromissi EU:n luomuasetuksesta Ministerit päättivät kesäkuussa maatalousneuvostossa yleisnäkemyksen komission ehdotuksesta uudeksi luomuasetukseksi. Helpotuksena tuli mm. se, että EU-lainsäädäntö ei tulevaisuudessakaan rankaise luomuviljelijöitä toisten maataloustuottajien tai muiden

Kompromissitekstin keskeisiä sisältöjä • Tarkat valvontavaatimukset pysyvät luomuasetuksen alaisina. • Alueelliset standardit täytyy harkita kolmannet maat huomioiden.

ympäröivien toimijoiden tuottamasta kemiallisesta

• Delegoitujen säädösten määrää on vähennetty.

saastunnasta.

• Asetuksen soveltamisalaa on selkeytetty ja laajennettu.

”

Tehty päätös oli tärkeä askel luomuviljelijöille ja kuluttajille, koska se vahvistaa tuotantoprosessiin perustuvaa lähetysmistapaa luomutuotannon sääntelyssä. Luomutuottajien tulee olla vastuussa vain niistä tuotannon asioista, joihin he voivat vaikuttaa, kertoi hallituksen jäsen Jan Plagge IFOAM EUN tiedotteessa. – Nyt päätetty yleisnäkemys korostaa sen tärkeyttä, että EU: n toimielimet toimivat yhteistyössä luomualan kans-

Luomulehti 4/2015

sa, eivätkä sitä vastaan. Kompromissiteksti sisältää merkittäviä parannuksia verrattuna alkuperäiseen ehdotukseen lähes kaikilla kriittisillä alueilla ja on neutraloinut monia vaarallisia elementtejä, totesi IFOAM EU-ryhmän toiminnanjohtaja Marco Schlüter. – On kuitenkin syytä korostaa, että työ ei ole vielä läheskään valmis. Poliittiset neuvottelut eivät laittaneet riittävästi painoarvoa säädöksen teknisen asianmukaisuuden varmistamiselle. Tämä on ratkaistava, koska sillä on merkittävä vaikutus luomutoimijoi-

• EU: n laajuiset säännöt vähittäiskauppiaille pystyttiin välttämään. • Jäsenvaltiot voivat edelleen tehdä jonkin verran omia joustoja tuotantosääntöihin.

Kehitettävää • Riskiperusteinen valvonta pitää yhdistää vuosittaiseen valvontaan. • Aitoa samanarvoisuutta kaupassa kolmansien maiden kanssa täytyy kehittää.

◁ Keskeisimmät päättäjät kuvattuna 9th Organic Congressissa: Marco Schlüter (IFOAM EU-ryhmän tj.), Gustavs Norkārklis (Latvian Luomuliiton pj.), Christopher Stopes (IFOAM EU-ryhmän pj.), Martin Häusling (Vihreä MEP ja luomuasetuksen raportoija), Jānis Dūklavs (Latvian maatalousministeri), Jan Plagge (IFOAM EUryhmän hallituksen jäsen) ja Aivars Lapiņš (maatalous-, elintarvike-, eläinlääkintä-, metsä- ja kalatalousosaston päällikkö, Latvian pysyvä EU-edustusto).

den käytännön työlle. Odotamme hyvää yhteistyötä Luxemburgin puheenjohtajuudelta, jolla on johtava rooli kolmikantaneuvotteluissa. Toivomme Euroopan parlamentin tuovan kolmikantaneuvotteluihin merkittäviä parannuksia, jotta voimme korjata tämänpäiväisen esityksen puutteita, totesi IFOAM EU-ryhmän varapuheenjohtaja Thomas Fertl. Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie toteaa Marco Schluterin lailla, että pahimmat esitykset on pystytty nyt korjaamaan. – Näillä näkymin ei tule totaalista tavanomaisen siemenen käyttökieltoa, eikä jalostuseläinten ehdotonta hankintakieltoa tavanomaisesta tuotannosta. Mutta paljon on vielä avoimiakin asioita, toteaa Talvitie. Heinäkuun alussa Euroopan komissio vahvisti, että EU:n luomusäädöksen uudistustyötä jatketaan. ◄

Elisa Niemi

Pauli Talvitie keskusteli ajankohtaisista edunvalvonta-asioista kesällä mm. Joensuun Farmari-messuilla.

Kirjoja

Teksti: Katarina Rehnstöm

Käytännön läheinen luomusikaopas Käsikirjassa käydään läpi yleisimmät sikojen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät ongelmat, niihin liittyvät syyt ja mahdolliset ratkaisut. Opas on hyvin käytännönläheinen ja tuottajaa kehotetaan ottamaan opas mukaan sikalaan ja ulkotarhaan.

ore Organic II – on eurooppalainen luomuhanke, jonka tavoitteena on kerätä yhteen eurooppalaista tutkimustietoa luomutuotannon eri osa-alueilta. Core Organicin Pro Pig on koonnut netistä ladattavan luomusikaoppaan tuottajille ja neuvojille. Käsikirjan 94 sivua opastavat käytännönläheisellä tavalla neuvojat ja tuottajat kiinnittämään huomiota luomusiantuotannossa esiintyviin eläinten hyvinvointiongelmiin ja sairauksiin. Kirjan käytännön ohjeet pohjautuvat 74 luomuporsaan ja sianlihan tuottajan käytännön kokemuksiin. Opas kokoaa yhteen tutkimuksen, tuottajien ja neuvojien uusimmat tiedot luomusikojen hoidosta. Kaikkien luomusianlihantuottajien haasteena on tuottaa korkealaatuista lihaa siedettävään hintaan niin, että eläinten korkeat hyvinvointivaatimukset samalla toteutuvat. Sairauksien ja hyvinvointiongelmien hoitaminen tulee tuottajalle usein kalliiksi ja aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siksi niiden ennaltaehkäisy onkin niin tärkeää. Opas on juuri sitä, mistä luomueläinten terveydenhoidossa tulisikin olla kyse: eläinten tarkkailu, asioiden kirjaaminen paperille ja ennaltaehkäisy. Kirjassa käydään läpi tavallisia sikalassa esiintyviä ongelmia kuten ripuli, hedelmällisyysongelmat, jalkavaivat, hännänpurenta, hengitystietulehdukset ja niin edelleen. Jos vaikka toistuvat ripulitapaukset ovat sikalassa ongelma, opas pyytää kirjaamaan ylös koska ja minkä ikäisillä eläimillä ripulia esiintyy. Sen jälkeen aletaan ruokinnasta, rakennuksista ja kaikesta eläinten pitoon liittyvästä etsiä ratkaisua vaivaan. Oppaassa esimerkiksi kysytään ripuliongelmien yhte-

Luomulehti 4/2015

ydessä eläinten veden saannista ”Näyttääkö eläinten juomavesi siltä, että haluat juoda sitä itse?” Kirjassa on hyviä kuvia ja piirroksia, jotka havainnollistavat asiat konkreettisesti. Lisäksi jokaisen vaivan kohdalla on pikkutarkka lista siitä, mihin kaikkiin seikkoihin tuottajan kannattaa eläinten hoidossa ja ruokinnassa kiinnittää huomiota, jotta ongelman syy löytyy. Monet ongelmat ratkeavat, kun niihin johtavat syyt löydetään ja vaikkapa ruokintaa ja laidunkiertoa muutetaan. Joskus tarvitaan eläinlääkäriä ja lääkkeitä ja näissäkin kirja tarjoaa hyvät ohjeet milloin mihinkin kannattaa turvautua. Joihinkin vaivoihin tarjotaan tueksi yrttihoitoa tai homeopatiaa. Opas kehottaa uhraamaan hetken päivästä eläinten tarkkailuun ja niiden kanssa kommunikointiin. ◄

Improving Health and Welfare of Pigs – A Handbook for Organic Pig Farmers.

Mirjam Holinger ja Barbara Früh (FiBL), Armelie Prunier (INRA), Sara Edwards (Newcastlen yliopisto), Gudrun Illmann ja Michala Melishova (Eläintieteiden instituutti, Praha), Christine Leeb ja Gwendolyn Rudolph (Luonnonvarojen ja luonnontieteiden yliopisto, Wien). Kieli englanti, ranska, saksa tai tsekki; ei suomennettu. Linkki oppaaseen: www.luomulehti.fi

Teksti: Elisa Niemi

Taloustutkimus luomusta: Miehet kyllä, nuoret ei

Linkit lähteisiin: www.luomulehti.fi

Pillimehuja ilman lisättyä sokeria Raikastamon pillimehut ovat nousseet monissa kaupoissa valikoimiin kuluttajien pyynnöistä. Tuotteita on ollut myynnissä myös tapahtumissa. Vanhemmat arvostavat erityisesti luomua, sokerin välttämistä ja hintaa; lapset makuja.

Lampaan supermaidosta jätskiä

SikkaTalu

aloustutkimuksen keväisen selvityksen mukaan miehet kertovat naisia useammin valitsevansa luomun. 35–49-vuotiaista miehistä joka neljäs kertoi käyttävänsä luomua säännöllisesti ja jopa 15 prosenttia aikoo ostaa ensisijaisesti luomua seuraavalla kauppareissullaan. Samanikäisistä naisista joka kuudes on säännöllinen luomun käyttäjä, mutta vain seitsemän prosenttia aikoi tehdä ensisijaisesti luomuostoja seuraavalla kauppakäynnillä. Maa- ja metsätalousministeriö tilasi tutkimuksen luomukulutuksesta osana kaksivuotista Luomuu-kampanjaa. Vaikka korkeampi hinta on tärkein syy olla ostamatta luomua, tutkimuksessa luomun suosijoina erottui myös alle 20 000 euroa vuodessa tienaavat. Tämä voisi viitata esimerkiksi opiskelijoihin. Aiemmin ilmestynyt Taloustutkimuksen oma Valuegraphics-tulevaisuusraportti ei kuitenkaan näe nuoria merkittävissä määrin tulevaisuuden luomun kuluttajina. Raportti näkee nuoret enemmänkin käytännön läheisinä kuin kovin laajasti maailman muuttamisesta kiinnostuneina. Luomukulutusselvityksen mukaan luomua ei Suomessa kuitenkaan yleensäkään valita niinkään ympäristösyistä, vaan enemmän henkilökohtaisista syistä. Luomussa arvostetaan puhtautta, terveellisyyttä ja makua. Luomun käyttäjinä profiloituvat myös lapsiperheet, yli 60 000 euroa vuodessa ansaitsevat ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Yli 80 prosenttia suomalaisista kertoo käyttävänsä luomua ainakin joskus, mutta vain joka kymmenes ostaa luomua säännöllisesti. Lähes neljä viidestä suomalaisesta haluaisi saada lisätietoa luomuruuan alkuperästä. Luomun tuotantotavoista, viljelystä ja eläinten kasvatuksesta sekä ympäristövaikutuksista olisi hyvä kertoa enemmän, sillä niitä tunnetaan vielä kohtalaisen heikosti. ◄

Varsinaissuomalainen SikkaTalu alkoi kesällä ensimmäisenä Suomessa myydä luomulampaanmaitojäätelöä. Se on vähärasvaisempaa kuin kermajäätelöt eikä sakeuttamisaineita tarvita. Maut ovat suklaa, vanilja ja kookos. Kyseessä on ensimmäinen Leppäkerttumerkitty jäätelö.

Gouda on kotimainen luomujuusto Kotimaisia luomujuustoja on valtakunnallisissa valikoimissa vähän. Valion luomu Gouda toi tähän helpotusta. Goudan rasvaprosentti on 28 ja se myydään 500 g pakkauksissa.

27 prosenttia suomalaisista pitää EU:n vihreää luomumerkkiä tuttuna, mutta vain joka kymmenes osaa kertoa, mitä se todella tarkoittaa. Parhaiten luomumerkin tunnistavat pääkaupunkiseudulla asuvat, päivittäin luomua käyttävät sekä alle 35-vuotiaat sinkkumiehet ja 35–49-vuotiaat perheelliset miehet.

Luomulehti 4/2015

Luomuliitto

30v.

Teksti: Elisa Niemi kuvitukset: Eveliina Pakarinen

Luomua kasvokkain ja netissä Jaossa olevan tiedon määrä luomusta on moninkertaistunut 30 vuodessa. Luomuliitto pyrkii ennen kaikkea verkostoitumista edistämällä auttamaan oikean tiedon löytymisessä.

nsimmäisiä luomutuottajia innosti se, että hyviä satoja on mahdollista saada ilman apulantaakin. Edelläkävijät vaihtoivat aktiivisesti tietoa keskenään. Tuotantoa muokattiin 1980-luvulla suoramyynnistä tulevan kysynnän mukaan. Haasteena oli ja on se, että laajempi joukko kuluttajia ei hetkessä ymmärrä, mitä luomu oikeastaan on. Esimerkiksi neuvojat toteavat, että tuottajillakin kestää yleensä monta vuotta ymmärtää luomutuotannon olennaisimmat piirteet ja toimintamekanismit. Luomusta takaisin tavanomaiseen siirtyvien määrä on kuitenkin pysynyt vä-

Luomulehti 4/2015

häisenä. Harva haluaa tarttua torjuntaaineisiin uudestaan, jos niistä on kerran eroon päässyt. Ratkaisuja luomutuotannon haasteisiin löytyy nykyään yhä useammasta kanavasta. Luomutuottajien määrä on viime vuosina vähentynyt eläköitymisen myötä, mutta suhteessa vähemmän kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomupeltoalan määrä on kasvussa.

Tietoa edunvalvonnan tarpeisiin Luomun edistäminen Suomessa on jakautunut monen eri organisaation tehtäväksi. ProAgria on suurin toimija luomuneuvonnassa ja esimerkiksi Ruralia-instituutti on 2000-luvulla tuottanut

paljon materiaalia ilmaiseen käyttöön luomu.fi-sivuston kautta niin tuotannon kehittämistä, markkinointia kuin yleistä luomutietoutta edistäen. Edellisen kevätkokouksen hyväksymä Luomuliiton strategia 2015–2020 toteaa, että Luomuliiton tärkein tehtävä on luomutuottajien edunvalvonta. Luomuliiton muiden toimintojen voi nähdä tukevan edunvalvontatehtävää mm. siten, että niissä saadaan kerättyä tietoa ja herätettyä keskustelua asioista, joita täytyy muuttaa. Luomuliiton 2010 valmistuneessa ympäristöstrategiassa linjattiin maabrändityöryhmän innoittamana, että luomutuotannon tulee kasvaa 50 prosenttiin maataloustuotannosta vuoteen 2030

mennessä. Suuren peltoalan lisäyksen tueksi tarvittaisiin tietysti paljon lisää tiedonvälitystä ja myös tutkimusta.

Tapaamiset aktivoivat verkostoitumista Netissä leviävä tieto on yksi kehittyvän tuotantomenetelmän valteista, mutta myös tuottajien tapaamisia kasvokkain tarvitaan. Esimerkiksi toisten tuottajien kanssa keskustelemalla pystyy tiedon paljoudesta hahmottamaan oman tilan kannalta olennaisia asioita. Luomuliitto on kehittänyt viime vuosina mm. Luomupäiviä, mentorointia ja ryhmämentorointia, jotta tuottajien olisi helpompi vaihtaa tietoa keskenään. Mentorinkin kanssa tietoa vaihdetaan kuitenkin lopulta useammin puhelimitse kuin kasvokkain, koska etäisyydet ovat pitkiä, mutta kasvokkain tapaaminen ainakin kerran madaltaa kynnystä välittömään keskusteluun. Alueellisilla luomuyhdistyksillä on tärkeä tehtävä tuottajien verkostoitumisen edistäjinä ja ne yhteensä järjestävät tietysti paljon enemmän tapahtumia kuin Luomuliitto. Etenkin aloittaville luomutuottajille on hyvin tärkeää oppia tuntemaan toisia tuottajia ja mielellään omalta alueelta. Mahdollistaako Facebook eli suomeksi naamakirja on uudenlaista kasvokkain kohtaamista? Kasvokuvien mukanaolo tekee viestinnästä viihtyisämpää ja monissa sähköpostiohjelmissakin on nykyään mahdollisuus lisätä profiilikuva. Luomuliittoon on perustettu viime vuosina monia tuotantokasvikohtaisiakin sähköpostiryhmiä, koska sähköposti on monilla tuottajilla muutenkin käytössä. Facebookin Luomuviljelijät-ryhmässä on nyt yli 300 jäsentä eli reilu 7 prosenttia Suomen 4 200 luomutuottajasta. Siellä toimii omanlaisensa aktiivinen tiedonvaihtokanava: monenlaisiin kysymyksiin saa nopeasti vastauksia muilta tuottajilta ja satokausi- sekä koneterveisiä vaihdellaan. Vertaistietoa ei tietysti voi ottaa vastaan kritiikittömästi, niin kuin ei mitään tietoa. Toisaalta selkeä osa tuottajista ei ole netin ääressä paljoakaan. Paperisten lehtien merkitys on edelleen vahva. Luomuperuskurssilta saa vain pienen alkupaketin, mutta varsinainen tilakohtainen tiedonhaku on jatkuva prosessi,

joka määrittää keskeisesti sitä, kuinka hyvin tilan tuotanto saadaan toimimaan. Moni tarttuu edelleen jo 1980-luvulla luomuneuvojana toimineen Jukka Rajalan kirjoittamaan Luonnonmukainen maatalous -oppikirjaan. Se on nykyään luettavissa myös netissä, monien Rajalan kirjoittamien luomu.fi-artikkelien joukosta.

Asiakkaan kohtaamista kasvokkain Viljelijöiden välisen kommunikaation lisäksi Facebook ja muut some-kanavat ovat tietysti auttaneet monia yrityksiä kommunikoimaan asiakkaidensa kanssa hauskasti ja välittömästi. Esimerkiksi Rekolan puutarhan Henri Murto selittää postauksissaan myös sitä, mistä luomussa on kyse. Pro Luomun, Luomuinstituutin ja Luomuliiton ylläpitämän Luomu.fi-sivuston yksi tavoite on tarjota yrityksille artikkeleita, joita ne voivat mukavasti jakaa omissa kanavissaan. Yrityksen ei välttämättä tarvitse nähdä paljoa vaivaa someviestinnän eteen, mutta sillä voi silti olla merkittävä vaikutus siihen, että yritys ja tuotteet löytävät asiakkaansa. REKO-renkaissa (ks. s. 48) Facebookin kautta toimii jopa tuotteiden tilaaminen - vaikka Facebook-ryhmien toimintoja ei sinänsä sellaiseen toimintaan ole optimoitukaan. Ruokapiireille on tarjolla erilaisia siihen suunniteltuja nettitilausjärjestelmiä. Nykyään luomusta myydään selkeästi suurin osa isojen yrityksien kautta. Suuremmillekin yrityksille some on tietysti tärkeä asiakkaiden kohtaamispaikka. Esimerkiksi Satotukun myyntipäällikkö Annika Hongell kertoo haluavansa silti säännöllisesti myös kasvokkain esitellä tuotteita tapahtumissa, jotta kosketuspinta asiakkaisiin säilyy aktiivisena.◄

Rodale-instituutin 30-vuotisraportti:

Vertailututkimus todistaa luomun paremmaksi Yhdysvaltalainen Rodale-instituutin 30-vuotisraportti luomun ja tavanomaisen tuotannon vertailua vierekkäisillä koealoilla 30 vuotta. He raportoivat, että luomutuotanto on yhtä hyvä tai parempi vaihtoehto kuin tavanomainen tuotanto niin sadon, kannattavuuden ja energiatehokkuuden kannalta. Luomulla on raportin mukaan myönteisiä vaikutuksia myös terveyteen, vesistöjen laatuun ja maaseutuyhteisöihin. Suomessa ei ole kovin paljoa kotimaista luomututkimusta, joista viestiä. Vuodesta 2013 on kuitenkin ollut toiminnassa Helsingin yliopiston ja nykyisen Luonnonvarakeskuksen yhteinen Luomuinstituutti, joka mm. välittää tietoa eri maissa tehtävistä tutkimuksista.

Luomulehti 4/2015

Teksti: Marja Nuora kuva: erkki pöytäniemi

Keksijä ja kokeilija Urho Kari tunnetaan sekä Ekoviljelijöiden että Luomuliiton perustajajäsenenä ja alkuaikojen puheenjohtajana. Luomuviljelyn parissa pientilallisen pojasta kehkeytyi suurtilan isäntä. Menestys perustuu sitkeään työntekoon ja hellittämättömään kiinnostukseen luomuviljelyn menetelmiin, erityisesti uusien teknologisten ratkaisujen kehittämiseen.

ohjanmaalaisen maanviljelijän pojan Urho Karin ensimmäinen maatalousopettaja oli hänen isoäitinsä Hilda Saarenpää. Kari muistaa tehneensä peltotöitä ainakin kymmenvuotiaasta. – Sota oli justiinsa loppu eikä keinolannoitteita ollut, kuvaa Kari senaikaista tilannetta. Mutta isoäiti oli niin vanha, että osasi toimia ilman niitäkin. Hän piti pojalle aamuisin oppitunnin ennen pellolle menoa. Niin välittyi vanhan kansan tietämys peltotöistä: miten piti muokata maata ja kylvää.

Tekniikkaa ja peltotöitä Karin kiinnostus tekniikkaan on ollut melkoinen. Kun piti käydä rippikoulua, niin tuvassa läksyjä lukiessa Karilla oli Katekismuksen alla juuri tilalle hankitun traktorin ohjekirja. Heti, kun äiti meni navettaan, vaihtui Katekismus traktorin käyttöohjeisiin. – Pappi hermostui minnuun ja sanoi, että sinusta ei ole muualle kuin lantakasan päälle ja siellä sitä on oltukin, toteaa Kari myhäillen. Kansakoulussa hän rakenteli radiolähettimiä ja -vastaanottimia. Kokeiltiin suihkumoottorinkin tekoa, mutta ei se tietenkään toiminut, Kari muistelee. Nuorena hän oli Seutulassa yhden talven töissä lentokonevarikolla ja johtaja insinööri Tuomas Karhumäki puhutteli häntä useampaan otteeseen jäämään sinne töihin. Olisivat hänestä mekaanikon kouluttaneet. – Vaikka nekin asiat kiinnostivat aivan hurjasti, niin ei auttanut; keväällä oli pakko päästä pellolle, kuvailee Kari syitä uranvalintaan.

Luomulehti 4/2015

Luomuun kokemuksen kautta Karin ollessa 20-vuotias taloon hankittiin ensimmäinen puimuri. Hän kiersi sillä kylällä puimassa rahtityönä. – Toistakymmentä taloa puin ja parhaat viljat olivat Väinö Saarimäellä, muistaa Kari. Hän tietysti kyseli Saarimäeltä, miten tämä oli peltoja lannoittanut. Saarimäki kertoi käyttäneensä vain luujauhoa. Kari vertasi viljasatoa omaansa, joka oli kasvanut keinolannoitteilla ja kaikenlaista ongelmaa oli ollut, vilja lakosi. – Ensimmäinen ajatus oli, että bisneshän se on, kun ei tarvitse keinolannoitteita, naurahtaa Kari. Hän osallistui Biodynaamisen yhdistyksen kursseille luettuaan Maaseudun Tulevaisuudesta artikkelin aiheesta. Oppeja alettiin testaamaan vähitellen omalla tilalla. Yhdistystoiminnan pioneeri Vuonna 1984 perustettiin Toivo Rautavaaran ehdotuksesta Ekoviljelijät ry, jonka puheenjohtajana Kari toimi aluksi. Pian tuli maa- ja metsätalousministeriöstä viesti, että pitää perustaa eri puolille Suomea syntyneiden luomuyhdistysten yhteinen organisaatio, jolle voidaan antaa valtion tukea. Näin sai alkunsa Luomuliitto summaa Kari, joka toimi yhdistyksen puheenjohtajana kaksi ja puoli vuotta ensimmäisen puheenjohtajan Kari Ilmarisen jälkeen. Silloin saatiin rahaa tutkimukseen, ja pinta-alatukienkin hakuun ministeriöstä kannustettiin. MTK:ssa ja neuvontajärjestöissä vain oli aikamoinen vastustus. – Jos olisi kovin vakavasti sen ottanut, olisi se ollut henkinen rasite, kun ei oikein viljelijän kirjoissakaan ollut, kuvailee Kari sen ajan ilmapiiriä.

Luomuviljelijöiden parissa taas oli hyvä henki. Neuvoa haettiin toisilta kokeneemmilta ja tietoa jaettiin auliisti. Kari muistelee, miten vuonna 1974 käytiin ottamassa oppia Aaro Rajalalta uuteen kuivikepihattonavettaan.

Menestystä kovalla työllä Nuorena Kari oli rakentanut oman perunanistutuskoneen, jonka avulla oli löytynyt vaimo ja oma tila. Tuleva appiukko Emil Konttinen näet halusi Karin pellolleen istuttamaan perunaa. Koneen päällä istui perunoita putkeen tiputtamassa tuleva morsian Maire. Siinä sitten tutustuttiin. Vuonna 1949 nuori pari osti vaimon vanhempien rintamamiestilan, jossa oli kolme ja puoli hehtaaria maata. Tilalle ei tullut sähköä eikä oikein tietäkään. Rahtitöitä tekemällä selvittiin. Vuonna 1963 Kari sai pankista lainaa ja osti modernin hydraulisen kaivinkoneen, jolla ryhtyi urakoimaan. Kun urakkahommia ei ollut, raivattiin koneella lisää omaa peltoa. Töitä riitti hyvin ja sen varassa tila kehittyi. Omaa peltoa on kertynyt noin 160 hehtaaria. Vuokramaita on viljelyssä lisäksi 90 hehtaaria. Karin tilalla on nyt robottilypsynavetta ja sonnikasvattamo. Urho Kari on jo eläkkeellä, mutta tilaa jatkaa poika Ville Kari. Tytär Maarit Kari on töissä ProAgriassa. Eläkepäiviä keksintöjen parissa Tekniikan harrastusta Kari on jatkanut kokoamalla oman yksityisen maatalouskonemuseon tilalleen. Keksintöjen parissa tulee puuhailtua edelleen. – Olen minä muutamia keksintöjä saanut patentoituakin. Onhan niitä kaikenlaisia rakennelmia, en muista kaikkia ollenkaan, tuumailee Kari.

Eko-Urho -tunnustus Ekoviljelijät on vuodesta 1996 lähtien vuosittain valinnut ja jakanut tunnustuksen ansioituneelle luomutoimijalle alueellaan. Tunnustus sai nimekseen Eko-Urho yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan mukaan.

Yhdessä poikansa kanssa Kari on testannut rypsin harjuun kylvävää kylvökonetta, ja tulokset näyttävät lupaavilta. Lisäksi Karin rakentama puristamo tuottaa rypsipuristeen rehuksi eläimille ja biopolttoainetta saadaan myös itse toteutetusta esteröintijärjestelmästä.

Virkeä ja aktiivinen Kari tunnustaa lopuksi, että oli aikalailla työuupumuksesta loppuunpalanut päälle nelikymppisenä. Elämälle tarkoitus ja parempi tasapaino löytyivät silloin kristillisyydestä. Lepopäivä pyhitetään, hiljennytään ja unohdetaan arki kerta kaikkiaan.

– Tässä luomussa ollaan lähellä Luojaa, lausuu Kari. ◄

Luomulehti 4/2015

Teksti: Visa Vilkuna kuvat: Pentti Kankaanrinta

Kohti hallittua ravinnekiertoa

Hiljattain perustettu Soilfood Oy pyrkii saamaan kaikki orgaaniset sivuvirrat ja jätteeksi luokitellut aineet takaisin kiertoon ja ruoantuotantoon. Luonnollisesti karjanlanta on ainakin alkuun ykkösasemassa, mutta esimerkiksi puunjalostusteollisuuden jätevesissä on hivenravinteiden lisäksi runsaasti typpeä ja fosforia.

oilfoodilla on rajoitettu patentti Biokasvun kehittämään uudenlaiseen Combooster-nimiseen lannoiteinnovaatioon, jossa perusideana on hiilen ja typen oikea suhde. Biokasvu ja sen tehtaat, joissa Soilfoodin tuotteidenkin valmistuskin tapahtuu, sijaitsevat Tarvasjoella. Etenkin luomuviljelijät ovat jo tiedustelleet, mistä saisi lannoitetta, jossa on typpeä, mutta ei fosforia. Soilfood on pyrkinyt vastaamaan nimenomaan tähän ongelmaan. Kehitteillä on starttityppi luomuun sekä paremmin optimoitu typpi-fosfori-kalium (NPK) -lannoite.

Helpolla hiilellä vauhtiin Yksinkertaistettuna maahan annetaan helppoa hiiltä startiksi, jolla mikrobikasvusto herätetään. Kun vauhti on päällä, niin mikrobeille kelpaa maaperässä oleva huonompikin tavara ravinnoksi. – Menetelmällä yritetään vahvistaa meikäläistä viluun ja nälkään tottunutta mikrobikantaa eikä yritetä tuoda muualta jotain ihmemikrobia, Soilfoodin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin tiivistää patentoidun lannoitteen toimintatavan. Tavoitteena on räätälöidä myös hivenravinteita sisältävä lannoiteita. Valmistettavaan seoslannoitteeseen voidaan toimitusjohtaja Saara Kankaanrinnan mukaan kohtuullisen helposti lisätä kierrätyshivenaineita, jotka useimmiten ovat myös luomuun hyväksyttyjä. Hyvin säilyvälle ja mainiosti lannoitteenlevittimessä huilaavalle säkkitavaral-

Luomulehti 4/2015

le on taatusti kysyntää. Kuluneen kesän kenttäkokeista saadut tulokset ovat olleet erittäin lupaavia jatkokehitykselle. – Pienemmät sadot ovat olleet luomuviljelylle tunnusomaisia. Mutta tarvitseeko näin välttämättä olla, sillä orgaanisilla lannoitteilla ja maan kasvukunnosta huolehtimalla eroa voidaan merkittävästi kaventaa, Kankaanrinta perustelee.

Kaikki mukaan Pelkästään luomulla ei pysty Itämeren tilaa kovin paljon parantamaan, sillä jatkossakin valtaosa tiloista pysyttelee luomustatuksen ulkopuolella. Siksi Soilfoodin lannoitetuotannossa on lähdetty liikkeelle orgaanisista lannoitteista, joilla kaikilla ei välttämättä ole luomustatusta. – Meidän on saatava muutkin kuin luomuviljelijät huomaamaan orgaanisen lannoittamisen tarjoamat edut, Saara Kankaanrinta painottaa. Lannan ja orgaanisten lannoitteiden käyttöä on hankaloittanut kuljetuskustannusten korkeus saavutettuun hyötyyn suhteutettuna. Kankaanrinta pitää erittäin tärkeänä, että lannan käsittely optimoidaan jo tilatasolla. Comboosteria käyttämällä lannasta saadaan käyttökelpoisempaa, olipa sitten kyse lannan levittämisestä peltoon sellaisenaan tai lannan jatkojalostus kaupalliseksi tuotteeksi. Fosforittomien lannoitteiden kysynnän takia lihaluujauhon tuottaja Honkajokikin etsii kiivaasti fosforin erottamisen mahdollisuutta, jotta arvokas jauhe saataisiin mahdollisimman paljon hyö-

dynnetyksi kotimaisessa ravinnekierrossa. Myös Soilfoodilla ollaan erittäin kiinnostuneita lihaluujauhon entistä paremmasta hyödyntämisestä.

Työtä ja kokeiluja vaaditaan Yhdyskuntajätekin on Herlinin ja Kankaanrinnan työlistalla, varsinkin BSAGsäätiön työssä. He ovat olleet perustamassa Itämeren hyväksi toimivaa Baltic Sea Action Group –säätiötä ja toimivat siis monella tasolla puhtaamman meren hyväksi. Jätteen analysointi on kuitenkin saatava tarkemmaksi, jotta kaikki ei-toivottavat ainesosat saataisiin poistetuksi yhdyskuntajätteestä ennen käyttöä. Herlinin mukaan membraanitekniikoilla niin hormonit, lääkejäämät ja raskasmetallitkin saadaan poistettua. Näitä tekniikoita on kehitetty Suomessakin ja saksalaiseen osaamiseen perustuva tekniikka on jo maailmalla käytössä.

Luomusatoja voitaisiin kohottaa orgaanisilla lannoitteilla ja aktiivisemmalla maankasvukunnosta huolehtimisella.

– Koko ruokaketjun kannalta maailmanlaajuisesti on olennaisen tärkeää, että ravinteiden kierrätys myös ihmisjätteiden osalta saadaan kuntoon. Tavoite on vielä kaukana, mutta tulossa se on, Ilkka Herlin vakuuttaa. Helsingin yliopistolla Viikissä on hiljattain tehty testi, jossa häkäkaasusta erotettiin vety mikrobeilla. Ilkka Herlin visioi, voisiko häkää lisätä suoraan biokaasureaktoriin, missä mikrobit tekevät työtään. Näin metsistä saatavaa haketta ei muutettaisikaan hankalasti siirreltäväksi lämmöksi vaan häkäkaasuksi ja sitten vedyksi. Biokaasuprosessiin syötettynä häkä edesauttaisi metaanin tuotantoa. Metaani puolestaan on paljon helpommin siirreltävää ja monikäyttöisempää kuin hakkeen polttamisella aikaansaatu lämpö. – Mikään ei mene eteenpäin, jos kukaan ei kokeile. Onneksi meillä Soilfoodissa, BSAG-säätiössä ja omilla tiloillamme on hyvät mahdollisuudet tehdä kokeiluja

Saara Kankaanrinnan ja Ilkka Herlinin omalla luomutilalla Tammisaaressa apila on valjastettu typpitehtaaksi. Lisäksi heillä on Paraisilla maatila, jonka tavanomaisessa tuotannossa olevat pellot ovat vuokralla Pargas Gårdilla.

energiaomavaraisuuden nostamiseksi ja ravinnekierron oikaisemisen eteen, Ilkka Herlin summaa. – Kestävää maataloutta rakennetaan vain avoimella yhteistyöllä. Toivon, että kynnys yhteydenottoon on matala, sillä ideoita ja palautetta tarvitaan, Kankaanrinta toivoo. ◄

Aiheesta KoneAgrian luomuseminaarissa! (ks. s. 63)

Luomulehti 4/2015

Teksti: Minna Nurro/Pro Luomu

Luomutuottajain toive: byrokratiasta brändäykseen Luomutuottajat ovat sitoutuneita työhönsä ja uskovat luomun kysynnän kasvuun, kertoo alalle keväällä tehty kysely. Kasvun suurimpina esteinä luomutuottajat pitävät kuluttajien maksuhaluttomuutta ja mittavaa byrokratiaa.

ro Luomun teettämään ketjubarometriin vastasi viime keväänä noin 400 luomualan ammattilaista ja asiantuntijaa. Heistä lähes puolet oli luomutuottajia. Barometrin tulosten mukaan suomalainen luomutuottaja on vahvasti sitoutunut edistämään luomua ja tuntee työstään ammattiylpeyttä. Häntä kannustaa usko luomun hyötyihin ja kysynnän kasvuun. Myös luomualan muut toimijat näkevät luomutuottajat vahvasti motivoituneina. Kyselyyn vastanneista luomutuottajista 44 prosenttia uskoo kasvattavansa tuotantoaan seuraavien kahden vuoden aikana. Luottavaisimpia ovat luomumaidon ja -lihan tuottajat. Suomen luomumarkkinoiden vahvaan kasvuun lähivuosina uskoo lähes viidennes tuottajista, ja maltilliseen kasvuun yli kaksi kolmasosaa.

Lisää paukkuja markkinointiin Luomutuottajien mielestä suurimmat esteet luomun kulutuksen kasvulle Suomessa ovat kuluttajien maksuhaluttomuus ja luomuun liittyvä byrokratia. Myös luomualan muut toimijat nimesivät kuluttajien maksuhaluttomuuden kasvun suurimmaksi esteeksi, mutta byrokratiaa ne eivät kokeneet yhtä ongelmallisena. Tuottajien mielestä luomun kulutusta edistäisi kuluttajahintojen kohtuullistaminen siten, että teollisuus ja kauppa tinkisivät katteistaan. Lisäksi ehdotettiin luomutuotteiden nykyistä aktiivisempaa brändäystä ja markkinointia. Luomun imagoa olisi tuottajien mielestä syytä nostaa ja kuluttajien tietämystä luomusta lisätä, mikä parantaisi kuluttajien maksuhalukkuutta.

Luomulehti 4/2015

Luomutuottajia sitouttaa luomuun etenkin usko luomun hyötyihin sekä ammattiylpeys. Lähde: Luomun ketjubarometri 2015

Vähemmän aikaa papereihin Luomutuottajat toivovat, että luomuvalvontaa ja muuta tuotantoa säätelevää byrokratiaa kevennettäisiin. Etenkin suoramyyntiä sekä luomueläinten teurastamista ja luomulihan markkinointia koskevaa byrokratiaa haluttaisiin yksinkertaistaa. Hallinnon vaatiman paperityön koetaan vievän paljon aikaa, joka on pois tilan kehittämisestä. Viranomaisilta toivotaan myönteistä asennoitumista luomuun – valvonnan haluttaisiin sisältävän enemmän neuvontaa ja vähemmän virheiden etsimistä.

Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan luomun ketjubarometriin vastasi luomutuottajien lisäksi mm. teollisuuden, kaupan ja ammattikeittiöiden edustajia. Barometriä rahoitti maa- ja metsätalousministeriö, ja se löytyy netistä osoitteesta www.proluomu.fi. ◄

Rajua kasvua Ruotsissa ja Tanskassa

Krav.se

Teksti: Minna Nurro

Johan Cejie

Luomu on kovassa kurssissa Pohjoismaissa. Ruotsissa luomun kokonaismyynti kasvoi viime vuonna 38 prosenttia, ja myös tämän

anskan hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa maan nykyinen luomuala vuoteen 2020 mennessä. Yksi ”vaatimaton” välitavoite on myös nostaa luomun osuus julkisissa ruokapalveluissa 60 prosenttiin. Suomessa luomun kehitys on ollut huomattavasti hitaampaa. Osalle kuluttajista luomu merkitsee meilläkin puhdasta ruokaa, joka on tuotettu ympäristöä ja eläinten hyvinvointia kunnioittaen. Iso

osa suomalaiskuluttajista kuitenkin pitää luomua vedätyksenä, jolla höynäytetään hölmöiltä rahat pois. Tämän syksyn Luomuelintarvikepäivässä kuullaan luomun eteen naapurimaissa tehdystä työstä, kun Johan Cejie Kravista kertoo, miten kuluttajien asenteet saatiin muuttumaan ostopäätöksiksi Ruotsissa. Anya Hultberg Copenhagen House of Foodista puolestaan paljastaa, miten ruokapalveluille asetettu huikea tavoite aiotaan toteuttaa Tanskassa. ◄

Brian Berg, Københavns Madhus

vuoden kasvuodotukset kipuavat kaksinumeroiseen prosenttilukuun.

Anya Hultberg

Ilmoittaudu Vuoden Luomutuotekilpailuun 31.8. mennessä! www.luomuliitto.fi/ luomutuotteet/ vuoden-luomutuote

Luomuelintarvikepäivä luotaa kasvun edellytyksiä Syksyllä toista kertaa järjestettävä Luomuelintarvikepäivä valottaa Ruotsin ja Tanskan luomuboomin taustoja sekä luotaa luomun kasvunäkymiä Suomessa. Seminaarissa on luvassa useita tarinoita onnistuneista luomulanseerauksista, tutkittua tietoa luomun terveyshyödyistä sekä hyviä esimerkkejä luomusta ravintola-alalla. Luomuelintarvikepäivässä julkistetaan myös uunituoreen kuluttajakyselyn tulokset sekä luomualan uusi kehitysohjelma vuoteen 2020. Luomuelintarvikepäivän lopuksi kuullaan paneelikeskustelu, jossa kysytään, miten suomalaiset saataisiin vakuuttumaan luomun eduista. Paneelin osallistujat ovat luomun ja markkinoinnin asiantuntijoita, joilla on kokemusta ja näkemystä markkinoinnista ja viestinnästä sekä yleensä että luomun osalta. Paneelin vetää Ylen toimittaja Kirsi Heikel. Luomuelintarvikepäivän päättää luomubuffet, jonka yhteydessä palkitaan sekä Luomuliiton Vuoden 2015 Luomutuote -kilpailun että EkoCentrian Luomu SM -kilpailun voittajat. Luomuelintarvikepäivä pidetään 1.10.2015 Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä. Seminaari on maksullinen ja sen järjestää Pro Luomu ry. Lisätietoja ja seminaarin ohjelma: proluomu.fi/luomuelintarvikepaiva

Luomulehti 4/2015

Teksti: Jaana Elo Kuvat: Eero Liikkanen

Norjalaiset hakivat

kokemuksia ja oppia

suomalaisilta luomutuottajilta Kesäkuun alussa saapui Norjasta kymmenkunta viljelijää tutustumaan suomalaiseen luomutuotantoon. Vieraat arvostivat esiteltyjen tilojen osaamista.

ierailu oli osa Norjan viranomaisten tukemaa Fylkesmannen projektia, jonka tarkoituksena on lisätä luomuviljan tuotantoa ja jatkojalostusta Norjassa. Kolmen päivän opintomatkan aikana kierrettiin Varsinais-Suomen luomutiloilla ja tutustuttiin suomalaisen maatalouden historiaan sekä luomuvalvontaan. Projektin johtajan Torunn Riise Jacksonin toiveiden mukaan kohteet olivat viljatiloja, joilla on myös jatkojalostusta omalle tuotannolle. Tavoitteena oli hakea uusia ideoita myös kotiin vietäväksi. Viljelykierroista ja viherlannoituksesta, rikkakasvien torjunnasta ja maan muokkauksista oltiin erityisen kiinnostuneita. Kysymyksiä sateli joka tilalla ahkeraan ja matkalaiset tekivät aktiivisesti muistiinpanoja. Mukana matkassa oli myös Harald Björn-Larsen, joka edusti Norjan luomuvalvontajärjestö Debiota sekä Stein Olav Nyvoll, joka tekee vastaava luomuneuvontatyötä kuin ProAgria Suomessa. Molemmat pitivät erittäin hienona ja tärkeänä asiana päästä tutustumaan nimenomaan suomalaiseen luomutuotantoon, koska tuotanto-olosuhteet ja maaperä ovat täällä enemmän heidän kaltaisia kuin esimerkiksi Etelä-Ruotsin tai Tanskan. Retken lopussa vieraat kertoivat oppineensa paljon uutta ja saaneensa käyttökelpoisia vinkkejä. Hyvin hoidetut tilat ja jalostuslaitokset huomattiin ja yleinen siisteys sai kehuja. Projekti jatkuu Norjassa ja Torunn Riise Jackson vannoi tuovansa toisenkin ryhmän vielä Suomeen. Toivotaan oppien lisäävän heillä luomuviljelyn alaa ja jatkojalostusta. Olin myös itse todella tyytyväinen päiviin ja uutena luomutuottajana opin koko ajan. Kokemus oli hieno ja olin todella ylpeä kaikista suomalaisista tiloista, joissa kävimme sekä ylpeä suomalaisista luomutuotteista, joita saimme nauttia matkan aikana. Tässä artikkelissa mainitut toimijat myös tukivat opintomatkan toteutumista. ◄

Luomulehti 4/2015

△ Birkkalan tilan isännän Simo Larmon kanssa luomuspeltin kasvustoa tarkastelemassa. Norjassa spelttiä ei juurikaan viljellä, mutta sitä pidettiin mahdollisena tulevaisuuden viljana. Erityistä kiitosta sai Birkkalan tilan kivimylly, jolla speltti jauhetaan ja sen ansiota viljan tärkeät ravintoaineet säilyvät hyvin. △△ Torunn Riise Jackson esittelee vasta jauhettua spelttiä ja jauhon lumihiutalemaista rakennetta. Bussimatkalla herkuteltiin täysjyväspelttiä sisältävällä SunSpeltin luomulakulla ja Saloniemen Juustolan luomujuustoilla.

▷ Myssyfarmin monipuolisuus ja kokonaisvaltainen kehittäminen tekivät suuren vaikutuksen norjalaisiin. Rypsi jalostetaan itse ja tilan kylmäpuristettu rypsiöljy on todettu maan parhaaksi keittiön ammattilaisten keskuudessa. Isäntä Janne Rauhansuu oli ylpeä voidessaan sanoa, että jäljitettävyys todella toimii pellolta pöytään sata prosenttisesti. ▽ Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Erkki Aro ja Myssyfarmin hulppean korkeaa rypsikasvustoa. Erkki oli mukana koko toisen päivän ja vierailulla Varsinais-Suomen ELY-keskukseen esitteli Suomen luomutuotantoa ja -valvontaa.

Loimaan lähellä kun oltiin, ei maatalousmuseo Sarkaa voinut ohittaa. Sarkassa syötiin lounasta ja tehtiin pieni aikamatka suomalaisen maatalouden historiaan tutustumalla museon näyttelyyn. Sarka museon vanhat traktorit olivat näyttelyn suosikkeja. Kuvassa keskellä Stein Olav Nyvoll.

△ Kolmantena päivänä opintomatka jatkui vielä päiväksi Viron puolelle, jossa käytiin muutamalla maatilalla ja myllyssä. kaseurue kahvitauolla Virossa. Kuvassa edessä kyykyssä Torunn Riise Jacksonin kanssa Piret Rajasalu, Viron luomuvalvonnasta, heidän takana seisoo Harald Bjorn-Larsen.

Esa Heinosen tilalla Tarvasjoella on yli 20 vuoden, kokemus luomusta – se huokui joka tavalla. Isäntä oli ollut jo opiskeluaikana töissä luomutilalla USA:ssa ja kehittänyt omaa tilaa pitkäjänteisten kokeilujen ja tanskalaisten tutkimustietojen avulla, jotka ovat olleet todella rohkaisevia ja myönteisiä. Hän on tallentanut myös omat kokemuksensa ja pihalle oli kannettu iso kasa kansioita, joihin Esa oli koonnut vuosien varrella kuvia ja havaintoja pelloista ja kasvustoista, toimenpiteistä ja syntyneistä ajatuksista. Tilalla olisi hyvin voinut viettää pidemmänkin ajan päiväkirjakansioita lueskellen. Kuvassa Esa Heinonen kertoo rikkakasvien tuomista haasteista nurmensiemen tuotannossa.

Luomulehti 4/2015

Pia Kohvakka

Teksti: Pia Kohvakka

Brändi syntyi sydämestä Mikkelissä sijaitseva lähi- ja luomuruokakauppa Tuorepuoti Oy on tullut tunnetuksi lyhyessä ajassa. Medianomi Miia Taivalantti markkinoi yritystään suunnitelmallisesti. Samaa hän

”

toivoisi myös tuottajilta.

Kaikki alkoi neljä vuotta sitten lähi- ja luomuruokatuotteita välittävästä ruokapiiristä, jossa olin aktiivina. Piiri paisui liian isoksi ja lopulta perustin tämän yrityksen Heli Ursinin kanssa puolitoista vuotta sitten, ker-

Luomulehti 4/2015

too Tuorepuodin toinen yhtiömies ja yrittäjä Miia Taivalantti. Yritystoiminta on mukautunut asiakkaiden tarpeisiin. Ensin verkkokaupan tilauspohjainen toiminta laajeni kivijalkakaupaksi ja myöhemmin aukioloaikoja laajennettiin. – Kauppa on auki kuutena päivänä viikossa. Verkkokauppa on tauolla resurssipulan ja vähäisen käytön vuoksi. Luottamuksen rakentuminen vie ruokaverkkokaupassa pitkään, sillä asiakas haluaa tunnustella tuotetta, Taivalantti toteaa. Tuorepuodin valikoima on osin ruokapiirin ajoilta. Tuotteissa laatu, kotimaisuus ja lähituotanto ovat keskeisiä kriteerejä, luomua otetaan myyntiin aina kun mahdollista. Tilausmäärät ovat pie-

△ Yrittäjät Heli Ursin ja Miia Taivalantti sekä Gurmet-sammakko, joka sai nimensä asiakkaille järjestetyn Facebook-kilpailun kautta. △△ Luomuliitolta Taivalantti toivoisi lisää keinoja ja malleja tuoda esille luomutuotantoa, vahvistaa luomun uskottavuutta sekä tutkimustiedon avaamista kuluttajille. Luomutuote myös mielletään yleisesti, mutta virheellisesti kalliiksi, toteaa Miia Taivalantti.

Varaslähtö markkinoinnissa Tuorepuodin asiakkaat antavat positiivista palautetta siitä, että kauppa on intiimi. Puskaradio on hyvä markkinointikeino, kaupan erikoisempi valikoima ja laadukkaat tuotteet tunnetaan. – Lehtimainonta toimii vähittäiskaupassa edelleen parhaiten. Myös sosiaalinen media on erittäin hyvä väline, sillä se on interaktiivinen. Olimme asiakkaisiin yhteydessä Facebookin välityksellä jo ennen kaupan avaamista tilan remontin aikana. Tuorepuodin ulkoisen viestinnän yhtenäisyys on itsestäänselvyys. Markkinoinnilla asiakasta herätellään parempiin valintoihin.

Pia Kohvakka Pia Kohvakka

Ei pelkkää luomua Kaikki Tuorepuodissa myytävät ulkomaiset tuotteet ovat luomua. – En perustanut luomukauppaa, sillä en halunnut rajata tuotteita ja asiakaskuntaa liikaa, vaan haluan kaupan olevan varteenotettava vaihtoehto ruokakauppana. Luomun valvonta on kallis ja työläs, luparuljanssin helpottaminen voisi lisätä luomutuotteiden pienimuotoista tuotantoa ja tarjontaa, sanoo Taivalantti. Yrittäjyyden arvostus on Taivalantille tullut kodin perintönä, hän kokee maakunnan elinvoimaisuuden tärkeänä ja soisi tuottajille kunnon korvauksen työstään. – Kun ostan eettisesti tuotettua ruokaa suoraan lähituottajalta, saan helpommin tietoa tuotteen alkuperästä ja tuotantotavasta. Henkilökohtaisilla valinnoilla voimme taata, että oikeasti tiedämme mitä syömme, Taivalantti painottaa. Hän antaa pyyhkeitä tuottajien heikosta viestinnästä, sillä luomu- ja lähituotteiden löytyminen on ollut ongelmallista. – Monilla tuottajilla ei ole nettisivuja tai edes sähköpostia. Tuottajan pitää itse olla aktiivinen tuotteen markkinoinnissa ja vaikka olisi kuinka hyvä tuote, se pitää osata myös myydä, oli luomua tai ei.

– Tuorepuoti kannustaa ihmisiä käyttämään perusraaka-aineita ja opettelemaan ruoanlaittoa sesonkituotteiden mukaan.

Pia Kohvakka

niä ja tuotteiden kiertoon ja tuoreuteen panostetaan. – Nimi puoti mielletään helposti erikoistavarakaupaksi, johon liitetään korkea hintataso. Olemme markkinoineet paljon kertoaksemme, että olemme oikea ruokakauppa, Taivalantti analysoi nimeä.

– Olen tarkka siitä, että kaikki yrityksen toiminta kuvastaa samoja arvoja. Mielikuvamainonnalla luodaan uskottavuutta. Yritys on ollut usein esillä lehdissä ja muissa medioissa. Taivalantti on ahkera kirjoittamaan lehdistötiedotteita ja satsaa markkinointiin myös rahallisesti. – Viestinnän ammattilaisena osaan ar△△ – Kaikkia tuotteita ei ole mahdollista saada luomuna läheltä. vostaa ja vaatia hyvää markkinointia. PiYksi tällainen on luomuruisleipä. Jos dän markkinointia äärettömän tärkeäminulla olisi luomukauppa, ainut nä ja uskon sen olevan yksi menestyksen luomuleipätuote olisi näkkileipä, syy. Yritysten pitäisi satsata markkinoinkertoo Taivalantti. tiin myös ja erityisesti lama-aikana. Brän△ Kalaa ei ole tarjolla joka päivä, jos ei dillä on suuri merkitys liiketoiminnan ▷▷ sitä lähivesistöstä saada.

Luomulehti 4/2015

jatkumolle, Taivalantti evästää kaikkia yrittäjiä.

Kirjoittaja on Mikkelin ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija ja puutarhuri.

luomu.fi/luomupaivat

Pia Kohvakka

Yhteistyö rakentaa brändiä Taivalantin innovatiivisuus ja aktiivisuus hyödyttävät vastavuoroisesti tuottajia. Yritys järjestää lähi- ja luomuruokatapahtumia, tuottajaesittelyitä sekä teemaviikkoja. Verkostoituminen sidosryhmien kanssa on suuri voimavara. – Uskon yhteistyön voimaan. Suhde asiakkaisiin on hyvin henkilökohtainen. Ruoanlaitto on Taivalantille harrastus. Reseptejä ja kokemuksia jaetaan asiakkaiden kanssa kaupanteon yhteydessä puolin ja toisin. – Minun pitää tietää, mitä myyn ja miten tuotteita voi käyttää, jotta voin palvella asiakasta. Isoilla kaupoilla on painetta lisätä lähi- ja luomuruoan tarjontaa. Meidän vahvuutemme on palvelu, jota teemme koko sydämellä. Tuorepuoti on kuin kolmas lapseni, toteaa tämä kahden lapsen äiti. – Hyvin rakas lapsi. ◄

Tuorepuoti on yksi retkikohteista Luomupäivillä 9.-10.11.

Kosmetiikan ja pesuaineiden kohdalla Tuorepuodin kuluttajat ovat tietoisia luontoystävällisemmistä vaihtoehdoista.

Teksti: Elisa Niemi kuvat: heli peltola

Luomukesää maisteltiin

einäkuussa lauantaina 18. päivä Tuorepuodin pihalle nousi telttoja, joissa lähialueen luomutuottajat ja ravintolat myivät oman tilan tai keittiön tuotteita. Maista luomukesä –tapahtumassa oli hyvä sää ja paljon osallistujia. Leppoisaa tunnelmaa siivitti mm. tv-persoona ja ratsutilallinen Olga Temonen. Valtaosa myytävistä tuotteista oli luomua – mm. mansikoita, vihanneksia ja lihaa. Väriä tuli myös yrteistä, lampaanvillasta valmistetuista langoista ja muista käsitöistä sekä ekokampaamotuotteista. - Tuorepuodin valikoimissa on noin puolet luomua. Näin lähivihannesten sesongin aikaan luomua on enemmän, mutta muulloin mahdollisuudet ovat rajallisemmat, kertoo Tuorepuodin Miia Taivalantti. - Tapahtuma oli onnistunut. Yhteistyö kannattaa, summaa Taivalantti. Mukana järjestämisessä oli myös Luomuinstituutin jalkauttaminen –hanke, jonka tavoitteina on luomumarkkinoinnin edistämisen ja saatavuuden parantamisen lisäksi myös mm. synnyttää myynti- ja kuljetusyhteistyötä. Luomun näkyvyyttä ja myyntiä edistetään hankkeessa järjestämällä luomumyyntiä ja tuote-esittelytilaisuuksia kaupoissa sekä tuottajien, ravintoloiden ja kauppojen lähiluomutreffejä. Luomu näkyy lähitulevaisuudessa myös katukuvassa enemmän, kun erilaisia tapahtumia mainostetaan.

Luomulehti 4/2015

Maista luomukesä -tapahtumassa Tuorepuodin pihaalueella keskustan kyljessä riitti kävijöitä koko päiväksi.

Honkasen luomutilan luomumansikat tekivät kauppansa viimeistä rasiaa myöten.

Kurssikeskus Anttolanhovi käyttää runsaasti luomuraaka-aineita keittiössä. Vuoromestari Otto Kasurinen maistatti tuoretta leipää ja levitteitä.

Lampaat, lammaskoirat ja poniratsastus vetosivat erityisesti perheen pienimpiin.

Luomua opiskelemassa Agronomi-opiskelijan kiinnostus luomuviljelyyn sekä Suomessa että kehitysmaissa kasvaa päivä päivältä. Teksti: Laura Mäkelä Kuva: Maija Mäkelä

Luomusydämellä maailmalle

len kasvanut luomutilalla ja luonnonmukainen tuotanto on ollut aina lähellä sydäntäni. Nuorempana ajatusmaailmaani ei mahtunut ajatusta siitä, ettei joku haluaisi viljellä luonnonmukaisesti. On tärkeää tuottaa ruokaa ja tuotteita ympäristöystävällisesti ja pitää huoli siitä, että biodiversiteetti on monipuolinen. Aloitin opinnot maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa Oulun ammattikorkeakoulussa, jonka aikana kiinnostus luomuun kasvoi entisestään. Kahden opiskelijavaihdon aikana Hollannissa ja Botswanassa kiinnostus viljelystä kehitysmaissa syttyi ja on vienyt mennessään. Ammattikorkeakouluopinnot loivat pohjan jatko-opinnoille. Tällä hetkellä opiskelen maisterivaiheessa Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksella kasvintuotantotieteitä opintosuuntana agroekologia. Tarkoituksena on opiskella myös kehitysmaatiedettä sivuaineena ja suurin haave on työllistyä tehtäviin, jossa pystyy yhdistämään kehitysmaatieteen ja luomuviljelyn. Miksi kehitysmaat kiinnostavat? On kovin kliseistä sanoa, että se pitää itse kokea, mutta niin se vain on. Niissä maissa ihmiset, ympäristö ja sää ovat aivan erilaiset verrattuna Suomeen ja se tuntuu kiehtovalta. Toisaalta rakastan yli kaiken Suomen luontoa ja maaseutua. Vihannekset ja marjat ovat pitkien ja valoisien päivien myötä huomattavasti maukkaampia kuin etelässä kasvaneet. Luomumansikan parissa työskentely ja sen vilje-

lyn kehittäminen ovat myös haavelistallani, mutta tällä hetkellä halu auttaa kehitysmaiden viljelijöitä viljelemään turvallisemmin on suurempi. Haluaisin itse olla kehittämässä pienviljelijöiden yhteistyötä eri tahojen kuten tutkijoiden kanssa sekä auttaa heitä luomaan kestäviä markkinointipaikkoja. Lähitulevaisuudessa olisi tarkoitus lähteä vapaaehtoistyöntekijäksi eli woofferiksi luomutiloille ympäri maailmaa. Afrikka ja Etelä-Amerikka kiinnostavat eniten, ja ne tukisivat varmasti omaa tavoitettani työskennellä kehitysmaiden luonnonmukaisen maanviljelyn eteen. Maailma on avoinna. ◄

Kirjoittaja oli Luomuliitossa harjoittelussa kesällä 2015.

Luomulehti 4/2015

Teksti ja kuvat: Laura Mäkelä

Luomumansikan kysyntä kasvaa jatkuvasti Pohjois-Pirkanmaalla hieman syrjässä sijaitsevalla Mäkelän luomutilalla viljellään luomumansikkaa suurella sydämellä ja työntekijöistä pidetään hyvää huolta.

Luomulehti 4/2015

äkelän luomutilalla on yli 15 vuoden kokemus luomumansikan viljelystä. Tila siirtyi luomutuotantoon vuonna 1996 ja vuonna 1998 erikoistui mansikan viljelyyn reilun puolen hehtaarin tuotannolla. Ajan kuluessa mansikan viljelymäärää on lisätty, ja nykyään seitsemän hehtaarin maatilasta neljä hehtaaria on mansikalla. Isäntä Pauli Mäkelä toteaa, että luomumansikan kysyntä kasvaa joka vuosi entisestään.

– Suurempi pinta-ala mansikan viljelyssä vaatisi meiltä enemmän kausityöntekijöitä keväällä. Tällä hehtaarimäärällä pystymme hoitamaan kevään hoitotyöt itse omalla väellä.

Monipuolinen asiakaskunta Mäkelän tilan mansikoista suurin osa myydään suoramyyntinä suoraan tilalta valmiiksi poimittuna. Myös itsepoiminta on tilalla mahdollista. Asiakkaita on ympäröivistä maakunnista aina pääkaupunkiseudulta asti. Pääasiassa mansikat myydään suoraan tilalta, mutta joi-

Mansikat poimitaan kannattomina, koska osa menee suoraan teollisuuteen marjapakasteiksi. Se on myös suuri myyntivaltti tänä päivänä Mäkelän tilalla.

takin toimituksia lähiseudulle on myös tehty tilan omalla autolla. Markkinointiin ei tarvitse paljoa panostaa, sillä tilalla on vakiintunut ja jatkuvasti kasvava asiakaskunta. Markkinointia tapahtuu jonkin verran omalla Facebook-sivulla, Mäkelän luomu. Osa mansikoista menee teollisuuteen Pakkasmarja Oy:lle, joka myy ne marjapakasteina. Tila on harjoittanut sopimusviljelyä vuodesta 2001 asti. Teollisuuteen menevät marjat haetaan tilalta päivittäin kuorma-autolla ja kuljetetaan ensin pakastettavaksi pakastamoon, josta myöhemmin ne kuljetetaan Suonenjoelle Pakkasmarja Oy:n omaan pakastamoon. – Kihniössä ei ole muita luomumansikkatiloja ja tavanomaiset mansikkatilat ovat vuosien saatossa vähentyneet. Markkinat ovat siis kasvaneet huomattavasti.

Työntekijöiden hyvinvointi tärkeä tekijä Tilan työntekijät tulevat Venäjältä ja Ukrainasta. Mansikka poimitaan kannattomana, joka hidastaa poimintaa jonkin verran, mutta parhaimmat poimijat poimivat silti noin 100 kg päivässä huippusadon aikaan. Yhteensä tilalla pyörii sesonkiaikana noin 12–14 poimijaa. Osa poimijoista on jo vanhoja konkareita, sillä muutama heistä on jo viettänyt Mäkelän tilalla viisi kesää, ja edelleen intoa riittää. Poimijat majoitetaan läheisellä kesämökillä järven rannalla, josta heidät haetaan aamulla tilalle töihin ja työpäivän päättyessä viedään takaisin. – Osa poimijoista haluaa tulla yhä uudestaan meille töihin ja he toimivat sitten toimivat uusille poimijoille vähän niin kuin ohjaajina. Se on myös viljelijälle helpompaa ja hommat sujuvat, jos poimijat ovat jo entuudestaan tuttuja, kertoo Pauli Mäkelä. Sato myöhässä Kesän satoa päästiin korjaamaan noin kaksi viikkoa myöhässä viime vuosiin verrattuna. Viileä sää kasvatti raakileen kokoa eivätkä mansikat kypsyneet pieni-

kokoisina. Mansikanpoiminta aloitettiin 19.7. ja kausi kestää noin neljä viikkoa. – Marja on isokokoista ja melko hyvänlaatuista koko kauden ajan. Pitkä sadejakso kauden alussa aiheutti harmaahometta, mutta viileät yöt ja loppukauden poutainen sää pelastaa sadon. Mäkelä päättelee, että mansikan kukinnan aikaan olleet sateet vähensivät mehiläisten lentoa, ja harmaahomeen torjunta Prestop Mix -jauheella mehiläisten levittämänä hieman epäonnistui. – Kaiken kaikkiaan kesän sato oli hyvä olosuhteisiin nähden.

Turvallinen vaihtoehto kuluttajalle Viime aikoina tutkimukset torjunta-ainejäämistä hedelmissä ja marjoissa ovat herättäneet kuluttajien huomion. Mansikalla on havaittu kaikista eniten torjuntaainejäämiä muihin hedelmiin ja marjoihin verrattuna. – Luomumansikan viljelyssä luodaan vaihtoehtoa kuluttajille, ja luomun tulevaisuus näyttää hyvältä. Kuluttajien li-

Keväällä istutettua kasvustoa. Tilalla käytetään Frigo A+-taimia, jotka tuottavat jo istutusvuonna jonkin verran satoa.

sääntynyt kiinnostus luomutuotteita kohtaan on lisännyt suoramyyntiä tilalla huomattavasti viime vuosina. Mäkelä toteaa, että uudet nuoret luomumansikanviljelijät ovat tervetulleita, ja hän rohkaiseekin heitä kokeilemaan viljelyä. – Lisää viljelijöitä tarvitaan, koska luomumansikan tulevaisuus näyttää valoisalta. ◄

Luomulehti 4/2015

Teksti: Laura Mäkelä

Wooffaus luo

kansainvälisen työympäristön tilalla on kansainvälinen tunnelma. Tilalla työskentelee suomalaisten lisäksi wooffereita eli vapaaehtoistyöntekijöitä ympäri maailmaa, jotka ovat kiinnostuneet luomuviljelystä.

uomupuutarhuri Atte Hermansson viljelee Majvikin tilalla Sipoossa nyt kolmatta kautta ja tänä vuonna hänellä on ensimmäistä kertaa wooffereita tutustumassa biodynaamiseen viljelyyn. Tilalla viljellään monipuolisesti eri kasveja 24 hehtaarin alueella. Pääkasveina viljellään perunaa, porkkanaa, palsternakkaa, punajuurta sekä pensaspapua. Tuotteet myydään suoramyyntinä. Suurin osa asiakkaista on steinerpäiväkoteja, mutta myös ravintolat ja ruokapiirit ovat kiinnostuneita ostamaan Majvikin tuotteita. Majvikin tilan pihapiirissä toimii tilakauppa, josta voi käydä ostamassa tilan tuotteita.

Woofferit apuna tilalla Wooffauksessa vapaaehtoinen eli woofferi saa työntekoa vastaan ruoan ja majoituksen. Tänä vuonna tilalla on ensimmäistä kertaa wooffereita auttamassa ja

Woofferit eli vapaaehtoistyöntekijät valmiina töihin.

Luomulehti 4/2015

Mikä WWOOF? Worldwide Opportunities on Organic Farms on kansainvälinen organisaatio, joka tarjoaa luomusta kiinnostuneille mahdollisuuden kokeilla käytännön töitä. Idea syntyi Englannissa 1970-luvulla. Organisaatio välittää vaihtoa, jossa woofferi saa työntekoa vastaan ruoan ja majoituksen. Woofferilla tarkoitetaan vapaaehtoista WWOOF-jäsentä, joka työskentelee WWOOFin listalta löytämällään tilalla. WWOOF-tiloja on noin 11900 kpl ympäri maailmaa. Lisätietoja www.wwoof.net

tutustumassa luomuviljelyyn. Tilan ensimmäinen vapaaehtoinen tuli huhtikuun alussa Yhdysvalloista, ja siitä lähtien heitä on ollut tasaisesti 2–4 henkilöä

Xe Garcia

Majvikin biodynaamisella

Laura Mäkelä

Suomeen suunnitellaan kansallisen WWOOFyhdistyksen perustamista. Kiinnostuitko?

samanaikaisesti. Keskikesällä kiinnostus on korkeimmillaan. – Wooffaus on ollut tosi kiva juttu ja olemme saaneet mukavaa porukkaa, kehuu Hermansson. Wooffereita tilalla on ollut ympäri maailmaa aina Etelä-Koreasta asti. Suurempi osa heistä on Euroopan ulkopuolelta. Woofferit ovat olleet pari-kolmekymppisiä nuoria sekä suurimmalta osalta korkeastikoulutettuja, jotka ovat halunneet ottaa etäisyyttä omiin töihinsä kotimaissaan. Tilalla on myös suomalaisia työntekijöitä. Majvikin tilalla majoitus tapahtuu erillisissä mökeissä, mutta kuitenkin tilan alueella. Keittiö ja ruokailutila on yhteinen. Majvikin woofferit työskentelevät arkisin. Viikonloppuisin heillä on mahdollisuus mennä esimerkiksi tutustumaan Helsinkiin. Heillä on käytettävissä polkupyöriä ja tarvittaessa heidät viedään bussipysäkille.

Wooffereiden valinta Tila voi majoittaa maksimissaan viisi woofferia, mutta tulijoita olisi kuitenkin enemmän. Isännän sijaan tilalla valinnan ja heidän kanssaan viestittelyn hoitaa tilan työntekijä Ari-Matti Seppänen. – Wooffereiden valinta ja heidän kanssa viestittely vie viikossa muutaman tunnin. Woof yhteydenotot alkoivat helmikuussa ja kiivaimmillaan ne ovat olleet huhti-toukokuussa. Osa tulee tekemään tänne opintoihinsa liittyvää harjoittelua wooffauksen muodossa, kertoo Seppänen. Resurssien tulee olla kunnossa Hermansson suosittelee wooffereiden ottamista tilalle, mutta samalla muistuttaa että resurssien tulisi olla kunnossa.

Laura Mäkelä

Ota yhteyttä: heiniros@hotmail.com, puh. 050 330 1617

△ Woofferin mökkimajoitus idyllisellä paikalla. Naapureina toimii muutama lehmä. ▷ 21-vuotias Irlannista kotoisin oleva Elizabeth Tubito on viihtynyt Majvikin tilalla. Hän on opiskellut sosiaalityötä kotimaassaan. Hän tuli Suomeen yhdessä poikaystävänsä Connor Heywardin kanssa. Heitä kiinnostaa luomuviljely ja he halusivat tietää siitä enemmän. - Halusimme myös tehdä jotain täysin erilaista kuin mitä opiskelimme.

– Heidän täytyy saada kokemuksesta myös jotain itselleen, toteaa Hermansson. Työskentely wooffereiden kanssa on sujunut melko mutkattomasti, lukuun ottamatta yhtä, joka osasi englannista vain alkeet. On ollut hyvä lähteä pienestä liikkeelle ja ohjeistaa työt tarkasti. Aloittelevat woofferit tarvitsevat jonkun kokeneemman olemaan läsnä. Myöhemmin heille on myös voinut antaa itsenäisiä ja vastuullisempia töitä. He ovat tehneet itsenäisesti mm. pienkoneiden korjaustöitä ja esikasvien kylvötöitä. Yleisesti woofferit ovat olleet hyvänä apuna istutus-, kylvö-, polttopuuja kitkentätöissä sekä ruuanlaitossa.

Kehittämistä maatilalla löytyy aina. Rakennuksia tulee jonkin verran kunnostaa wooffereita varten ja wooffereiden kannalta olisi hyvä laatia informatiivinen lehtinen tilasta ja tilan töistä sekä lähialueen harrastusmahdollisuuksista. Kaiken kaikkiaan Hermansson ja Seppänen ovat tyytyväisiä. – Tosi mukava tavata erilaisia ihmisiä. Siinä samalla saa tietää mitä siellä toisella puolella maailmaa tehdään, toteaa Hermansson. ◄

Luomulehti 4/2015

Teksti: Katarina Boijer Kuvat: Marjo Koivumäki

Hunaja peilaa ympäristöään

Yrttejä myydään sekä maustepurkeissa että tuoreena kesätorilla.

Hunaja, vihannekset ja yrtit ovat Itäisellä Uudellamaalla, Isnäsissä sijaitsevan Lillmarin tilan tärkeimmät tuotteet. Pieni luomutila muovautuu luonnon olojen ja yrittäjiensä mukaan niin kuin hunaja muovautuu kukkivien kasvien ja muiden ympäristön ominaisuuksien mukaan.

Luomulehti 4/2015

illmaris on kahden naisen yritys. Kolumbialainen Lilly Zuluaga saapui Suomeen opiskelemaan biodynaamista viljelyä 1990-luvulla, ja tarjoaa nyt Lillmarissa yrttikursseja. Kursseilla tulevat tutuiksi yrttien historia, jalostus sekä kasvatus. Kurssin lopuksi kokataan ruokia, joissa päätähtenä ovat itse yrtit. Zuluaga huolehtii myös tilan luomukasvimaasta, jossa kukoistavat niin punajuuri, salaatit, peruna, monenmoiset kaalit, mangoldi kuin maissikin. Hittituotteena on komeankokoinen valkosipuli, joka on kasvimaan kuningas.

△△ Lilly Zuluaga viljelee yrttejä ja järjestää kursseja, joissa opitaan paitsi yrttien viljelystä, myös niiden käytöstä ruoanlaitossa. △ Tiina Harva kertoo, että hieman myyntiinkiin riittäviä munia ei ole kuitenkaan sertifioitu luomuun.

Tiina Harva sujauttaa kehän takaisin pesään.

– Olemme vähentämässä peltoviljelyä, ja siirtymässä enemmän lavaviljelyyn. En tästä enää nuorru, joten lavakasvatus on myös selälle ystävällisempää, Zuluaga sanoo. – Rakastan tätä työtä, vaikka ainahan viljelijällä on riesanaan kasviksia parempiin suihin kahmivat puput sekä marjoja napsivat linnut. Ennenkaikkea tyrnit tuntuvat maistuvan. Mutta onneksi meillä on räiskyvän värinen Betty Boop -hahmo kasvimaalla pelottelemassa! hän nauraa.

Lennä, lennä mehiläinen Tilan toinen emäntä, Tiina Harva on ollut tilalla pienestä pitäen. – Vanhempani ostivat tämän tilan vuonna 1967. Vaikka Helsingissä vietin lapsuuteni ja kävin koulut, lomat olin tilalla. Opiskelin maataloutta, ja kun vanhempani jäivät eläkkeelle, siirryin sitten luontevasti tänne maaseudulle. Luomutuotantoon Lillmaris siirtyi 90-luvun lopussa. Tiina Harva vastaa mehiläisistä, ja pörriäiset ovat tehneet luomuhunajaa vuodesta 2001 asti. Riippuu aivan sääoloista minkälainen sato tulee. Jos on viileä ja sateinen kesä, mehiläisten lentopäivät ovat vähäisiä. Myös tuulet vaikuttavat – jos on kova tuuli, mehiläiset eivät tule pesästä ulos. Mutta hyvä hoitokin ratkaisee. – Talvella niillä täytyy olla tarpeeksi ravintoa että ne jaksavat kylmän

Lavaviljely on ergonomisempaa paitsi ylemmän käsittelykorkeuden, myös pienemmän kitkemistarpeen takia. Myös esimerkiksi etanat on helpompi poimia pois lavoilta.

kauden yli. Oikein luonnollisuusfanaattiset mehiläishoitajat ruokkivat hunajalla, mutta yleensä luomussa ruokitaan luomusokerilla. Tavanomaisessa tuotannossa voidaan leikata kuningatarmehiläisen siivet, jotta se ei varmasti karkaisi pesästä. Luomussa se ei ole sallittua. – Mehiläiset ovat niin kiehtovia ja mielenkiintoisia. Hyvänä vuonna voi tulla tuhatkin kiloa, viileinä kesinä puolet vähemmän. Entä onko hunaja puhdasta? – Suomessa voi luottaa että se on – myös kaupunkimehiläisten. Euroopan suurkaupungeissa asia voi olla toisin. Meidän mehiläiset pörräävät luomupellolla sekä metsässä, joten puhdasta se on. Suomalainen hunaja yleensä kiteytyy, vain esimerkiksi horsmahunaja pysyy pitkään juoksevana. Kuumentamalla saadaan hunaja juoksevaksi, ja se on valitettavasti sallittu myös luomuhunajassa. – Tarhan paikka täytyy myös valita tarkasti. Ei ole ennenkuulumatonta että tarhaajat etsivät sopivaa paikkaa taikavarvun kanssa! Mehiläiskuolemat saavat Tiina Harvan vakavoitumaan. – Maailmanlaajuisiin mehiläiskuolemiin voi olla monta syytä. Ehkä se johtuu geenimuuntelusta, saasteista, kasvimyrkyistä tai vaikka linkkimastoista. Itsekään en mene pesille kännykän kanssa sekoittamaan magneettikenttiä. Mehiläi-

Hittituotteena on komeankokoinen valkosipuli, joka on kasvimaan kuningas.

sillä voi suunta seota, eivätkä ne löydä takaisin pesään. Todennäköisesti kuolemat ovat monen tekijän summa.

Pellolle vai paperilla Tiina Harvalta tulee hiukan näpäytystä luomutarkastuksille. – Tuntuu hassulle, että tarkastajat katselevat papereitamme tuntitolkulla käynneillään, mutta itse tiluksilla pyörähdetään ylimalkaisesti muutama minuutti. Onhan se hyvä, että paperitkin tarkastetaan, mutta byrokraattinen systeemi on ikävä, ja jopa monet tarkastajatkin ovat samaa mieltä. Lillmarissa on myös muutamia kymmeniä kanoja, jotka tuottavat munia niin itselle kuin myyntiinkiin. Luomuleimaa munat eivät saa, se olisi turha vaiva muutamasta munasta. – Tuntuu mukavalta, että kanamme ja kukkomme saavat elää vapaata elämää, kuopsutella isossa aitauksessa ulkona, vaikka eivät olekaan luomua. – Vaikka välillä systeemin rattaiden toimivuus kirpaisee, tilan ulkorakennukset kaipaavat korjaamista ja pihassakin on valtaisa työ, on luomuviljelijän elämä enimmäkseen antoisaa, Harva hymyilee. ◄

Luomulehti 4/2015

Teksti: Elisa Niemi

Mentoroitava kiittää neuvoista

Silja Lammintausta sai mentor-tapaamisesta kotiinviemisiksi mielenrauhaa ja uusia ajatuksia. Hänen oman tilansa, Halslahden Luomun mansikanpoiminta alkoi heinäkuun 3. päivä ja sadosta tuli melko hyvä.

Olavi Lammintausta

Aloittelevat luomupuutarhatuottajat saivat paljon hyödyllistä tietoa vieraillessaan mentorin maatilalla. Tuholaisongelmat eivät ole välttämättä niin haastavia kuin aloitteleva tuottaja saattaa pelätä.

Luomulehti 4/2015

Silja Lammintausta

esäkuun alkupuolella kokoontui ensimmäistä kertaa Luomuliiton puutarhatuottajien mentor-ryhmä. Kohteena oli Kirsi Ali-Alhan tila Karjalohjalla, missä luomumansikkaa on viljelty jo 20 vuotta. – Parasta oli, että saimme kysyä meitä mietityttäneitä kysymyksiä. Itsekseen miettiessä ja etsiessä tietoa netissä haasteet voivat tuntua pelottavilta. Mitä jos tulee esimerkiksi isoja ongelmia tuhohyönteisien kanssa? kertoi Silja Lammintausta pohtineensa kaksi vuotta sitten perustamillaan mansikkaviljelmillä Lounais-Suomessa Karunassa. Lammintaustalle oli yllätys, että Ali-Alhan tilalla ei käytetä ostettuja petopunkkeja vaan tuhohyönteisten kanssa tasapainoilemisessa auttaa esimerkiksi luontaisena apuna lepät, jotka vetävät punkkeja ja kirvoja puoleensa. Jos muutama tuhohyönteinen tulee, se ei vielä välttämättä uhkaa kasvustoa. Ali-Alha pitää mansikkakasvustoja 3–4 vuotta samassa paikassa ja sitten viljelykierron mukaisesti tulee viljaa ja härkäpapua tai palkokasvipitoisia nurmia. Silja Lammintausta yllättyi myös siitä, että mansikalle riittää perustamisvuoden lannoitus. Enempi lannoitus saattaisi vain lisätä tuholaisongelmia. Kastelu on tärkeää sadon kannalta. Kesän alku oli viileä. Lounais-Suomessa Lammintaustan mansikkataimet kukkivat runsaasti – yhdessä taimessa saattoi olla jopa sata kukkaa. Mehiläistarhauksen avulla Lammintausta pyrkii aktivoimaan pölytystä. ◄

△△ Ali-Alhan tilalla luomumansikka on istutettu väljästi, jotta kasvusto saa runsaasti ilmaa. Tuhohyönteiset ovat pysyneet kurissa. △ Ali-Alhan tilalla myydään myös viljatuotteita ja herkullisia marjamehuja, joita vieraat saivat maistella. Ryhmämentor-tapaamisessa olivat mukana myös Swen Hirs ja Isa Oksanen.

Tulevia tapahtumia

Perinteikkäästi jälleen – tervetuloa!

Tanssii luomujen kanssa Perjantaina 11.9. Krouvin lavalla Hartolassa 18.00 Hitaan valssin opetus 20.00 Tanssit: Finlanders & Markus Sextet

Puutarhatuotannon ryhmätapaaminen 11.9. Katja Nisukankaan tilalla Sysmässä keskustellaan mansikan tuotannon kehittämisestä (klo 15)

Liput 16 e tai 20 e opetuksen kanssa. Pekka Kantaselta saa lippuja 2 euron alennuksellla, kun ilmoittaa tulostaan etukäteen: puh. 050 400 2220. Kalhontie 459, Hartola, Päijät-Häme. Myös majoitusmahdollisuus: www.krouvin.com

- mukana myös mentor Pekka Kantanen - vierailutilalla myös Itä-Suomen karjaa

Ilmoittaudu mukaan ryhmään - ilmoittautuneille tarkemmat tiedot. Osallistumismaksu kullekin tapaamiselle on 10 e ja se sisältää pienet tarjoilut. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 9.9. www.luomuliitto.fi/puutarharyhmamentor

=> Noin klo 17 omakustanteinen ruokailu Krouvin panimoravintolassa

Seppo Rantanen

Suunniteilla on myös muita kohteita ja tapaamisia. Kerro ehdotuksesi!

Lisätietoja: luomuliitto@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003

Luomua omasta metsästä? Luomukeruutuotteiden suosio kasvaa! Kiinnostaako oman metsän sertifioiminen luomualueeksi? 31.8. klo 18 Jaana Elon luomutilalla (Karuna, VarsinaisSuomi) käydään läpi, mitä sertifiointi tarkoittaa. Jaana Elo on Luomuliiton elintarvikeasiantuntija. Hän siirsi oman luomutilansa metsät luomuun kesäkuussa ja antaa nyt vinkkejä muille kiinnostuneille. Tapaaminen on osa Luomuliiton mentortoimintaa, johon kuuluvat myös ryhmätapaamiset. Tarkemmat saapumisohjeet ilmoittautuneille.

Elisa Niemi

Ilmoittautumiset 28.8. mennessä: jaana.elo@luomuliitto.fi, puh. 040 9641 518

Luomulehti 4/2015

Mentorin vinkit

Tällä palstalla esitellään Luomuliiton mentoreita ja muutamia käytännön esimerkkejä heidän ratkaisuistaan. Voit hakea mentoria tueksesi, jos kaipaat kokeneemman näkemystä ja keskusteluapua. Myös uusia mentoreita otetaan mukaan! Lisätietoja mentorsivulta: www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

Teksti: Juha Alasaarela Kuva: Alexandra Lindqvist

Luomuviljelijä tarvitsee pitkäjänteisyyttä Matti Jaatinen kasvattaa valkosipulia ja kyyttöjä Sappion luomutilalla Juvalla. Tilalla on kasvatettu myös lampaita ja viljelty vihanneksia, kokeiltu jatkojalostamista ja leivottu leipää.

Luomulehti 4/2015

aatisen maatilalla keskustellaan parhaillaan sukupolvenvaihdoksesta. Vaikka Matti Jaatinen hoitaa maatilaa vielä yhdessä emännän kanssa, alkaa aikaa löytymään myös mentoroinnille.

Tehokkuutta urakointipalveluilla ja yhteistyöllä Jaatinen on ulkoistanut nurmen sadonkorjuun ja lautasäesmuokkauksen. Muut-

kin isoja traktoreita vaativat työt, kuten lannanajo ja kivenkeruu, teetetään tehokkaasti urakoitsijalla, eikä isoja koneita ole ollut tarpeen hankkia tilalle omaksi. Hänellä on itsellään vain pienempiä traktoreita, joilla kaikki muu tarpeellinen saadaan tehtyä. Siemenseosten hankinnat Jaatinen hoitaa muiden luomuviljelijöiden kanssa viljelijärenkaiden kautta. Aikoinaan vihannesviljelyssä Jaatinen teki paljon yhteistyötä alueen muiden vi-

hannesviljelijöiden kanssa. Vaikka hän markkinoi vihannekset itse ja myi ne pääosin kauppoihin ja tukkuun, hän sai käyttää vihannesten varastointiin, lajitteluun, pakkaamiseen ja lähettämiseen muiden vihannesviljelijöiden tiloja. – Esimerkiksi rahtisopimuksia on vaikea saada järkevään hintaan, jos ei ole isoa terminaalia mistä pääsee lähettämään, Jaatinen kertoo. Tärkeää yhteistyötä toisten vihannesviljelijöiden kanssa hän teki myös suullisesti vaihtaen tietoja viljelytekniikoista, kasveista ja lajikkeista.

Kyytöt ympärivuotisessa ulkokasvatuksessa Jaatinen tuottaa kyyttövasikoita siitokseen ja teuraaksi. Eläimet saavat ulkoilla ympäri vuoden. Ympärivuotisessa ulkoilussa ruokintalaidun saattaa helposti lällyyntyä keväisin ja syksyisin, mutta myös leutoina talvina. – Kyytöt on siinä mielessä hyviä, että ne on kevyitä, eikä uppoa siihen liejuun niin kuin raskaat rodut tahtoo upota, Jaatinen kehuu. Aikaisemmin hän kasvatti hereford-karjaa. Jaatisen kyytöillä on isot laitumet ja asialliset nukkumapaikat, mutta ruokinta-alueiden ravinnevalumat kasvukauden ulkopuolella silti mietityttävät. – Siihen pitäisi kehitellä ratkaisuja, ruokinta-alueitten talvilannan talteenottoa ja muuta, varsinkin jos talvet alkavat olla näin leutoja ja märkiä kuin nyt on ollut, hän pohtii.

Uusia mentoreita Kalle Knuuttila, Päijät-Häme: Lammastuotanto ja suoramyynti Teijo Lehtola, Varsinais-Suomi: Puutarhatuotanto Mika Myllys, Etelä-Savo: Lihakarjan jatkokasvatus Timo Nokelainen, Etelä-Karjala: Puutarhatuotanto Teija Valkama, Etelä-Pohjanmaa: Emolehmätuotanto ja suoramyynti

Lisäarvoa tuotteiden jalostamisella Jaatinen on innostunut tuotteiden jatkojalostamisesta ja hän on kiinnostunut jakamaan ajatuksia jalostamisesta kiinnostuneille. Hän on kokeillut esimerkiksi lampaanlihan jatkojalostamista ja hapantuotteiden valmistusta. Maatilan yhteydessä toimi pitkään myös pieni leipomo, josta myytiin aitoon juureen leivottua luomuruisleipää lähialueen vähittäiskauppoihin. Mentorina Jaatinen on valmis keskustelemaan tapauskohtaisesti käytännön kokemuksistaan maanviljelyksestä, sekä pienimuotoisesta jalostustoiminnasta ja tuotteiden markkinoinnista pienemmäs-

Hannele Sippu, Kymenlaakso: Maidontuotanto Juha Vuorinen, Pirkanmaa: Omenan tuotanto ja jatkojalostus Voit hakea mentoria tueksesi, jos kaipaat kokeneemman näkemystä ja keskusteluapua. Myös uusia mentoreita otetaan mukaan! Lisätietoja mentor-sivulta: www.luomuliitto.fi/ luomutuotanto/mentor

sä mittakaavassa. Pitkän linjan luomuviljelijä kertoo, että kun luomuviljelyssä tehdään töitä luonnon kanssa ja luonnon rytmissä, niin sieltä on turha odottaa nopeita ja helppoja voittoja. – Matkalla tulee yllätyksiä, mutta miten niihin reagoidaan ja millä tavalla niistä pääsee ylitte? Jaatinen painottaa, että luomuviljelijä tarvitsee pitkäjänteisyyttä. ◄

Luomulehti 4/2015

Teksti ja kuvat: Elisa Niemi

REKOlähiruokarenkaissa yli 700 tuottajaa Miten tuottajat kokevat myymisen REKO-renkaille? Renkaat lisääntyvät nopeasti.

EKO-renkaille myyminen alkaa olla puheenaiheena nyt ympäri Suomea, kun renkaitakin on ympäri maata. Ensimmäiset renkaat syntyivät ruotsinkieliselle Pohjanmaalle vuonna 2013. REKO-nimitys tulee sanoista Rejäl Konsumtion eli reilu kuluttaminen. Heinäkuussa jäseniä REKO-renkaissa oli jo noin 55 000. Yksi syy nopeaan leviämiseen on varmasti se, että REKO-tilaukset tehdään siellä missä moni kuluttaja on jo muutenkin: Facebookissa. Jotkut tuottajat ja kuluttajat ovat hyödyntäneet myös sähköpostia – ainakin aluksi. – Facebookiin piti liittyä. Sähköpostilla ei ole niin ketterä hoitaa tilauksia, toteaa Kontion luomutilan Hannu Kontio.

Kuluttajat ostavat mielellään suoraan tuottajalta Suoraan tuottajilta ostamisen suosio on ollut viime vuosina kasvussa ja pidempään toiminut kanava ovat esimerkiksi ruokapiirit, jotka nekin kasvavat ja lisääntyvät. Pohjois-Karjalassa ruokapiiritoiminta laajeni muutama vuosi sitten ja siitä tuli yhä useammalle väylä ostaa tuottajalta ilman varsinaisia välikäsiä. Nyt alkaa kuitenkin olla vaikea löytää tarpeeksi vapaaehtoisia, jotka organisoivat ruokapiirin jaon. Vapaaehtoisten täytyy joka kerta laittaa tuottajien tuomat tuotteet esille, rahastaa, tilittää ja siivota jakoon käytetyt tilat. REKO-renkaissa tuottajat tulevat itse esimerkiksi parkkipaikalla tapahtuvaan jakohetkeen 40 minuutiksi. – Ehkäpä meidänkin täytyy miettiä REKO-renkaiden mahdollisuutta, tuumaa

Luomulehti 4/2015

Ensimmäinen REKOrinki perustettiin Pietarsaareen 2013 ja rinkejä on tullut tuottajien ja kuluttajien aloitteesta nopeasti lisää.

Savo-Karjalan luomuyhdistyksen sihteeri Tarja Musikka. REKO-renkaiden idean isä Thomas Snellman on käynyt monilla paikkakunnilla kertomassa muiden renkaiden toiminnasta, kun uusia on haluttu perustaa. Hän on puhujana myös suoramyyntityöpajassa Luomupäivillä marraskuussa.

Vaikutusta luomumarkkinoihin kokonaisuutena – Tämän vuoden aikana myyntiä ringeissä on suuruusluokaltaan vähintään noin

7–8 miljoonan euron arvosta. Liikevaihdosta noin 60 prosenttia on luomua eli sitä myydään selvästi yli miljoonalla eurolla, arvioi Thomas Snellman. Hän on seurannut mielenkiinnolla, miten vilkkaasti heidän Yrkesakademin EkoNU-hankkeessa kokeilema malli on lähtenyt leviämään. Pitkään luomutuottajana toiminut Snellman on kuullut, että aktiivisten REKOjen paikkakunnilla luomun myynti on kasvanut myös marketeissa. Renkaiden tuotevalikoiman avulla luomutuotteet tulevat tutuiksi laajemmalle joukolle.

▷ Avomaanvihannesten sadonkorjuuaikaan monissa ringeissä on jako jopa kerran viikossa. Esimerkiksi lihantuottajat voivat silti halutessaan osallistua jakoon vain kerran kuussa. Kuvassa luomukasvihuonesalaattia myyvä Pirkko Molander.

– Yrittäjät voivat kokeilla pienien tuotemäärien myyntiä REKO-renkaille. Se mahdollistaa hyvien tuoteideoiden etsimistä turvallisesti ja luo siten paljon mahdollisuuksia, toteaa alusta asti ideasta innostunut Jonas Harald Dynamo Yritystalo Oy:stä. Tuottajat kertovat kutakin tilauskertaa varten tuotteensa ja hintansa kyseisen REKO-renkaan Facebook-ryhmässä. Ryhmien ylläpitäjät ovat vapaaehtoisia ja he valitsevat myös tuottajat, keitä renkaisiin otetaan. Thomas Snellmanin mielestä on hyvä nimenomaan niin, että valinnat tekevät kuluttajat eivätkä toiset tuottajat. – Renkaat suosivat luomutuotteita. Tavanomaisia lähituotteita on otettu mukaan, kun luomutuotteita ei ole tarjolla riittävästi, kertoo Snellman. Mitä jos luomutuottaja ei tule mukaan heti alusta, mutta tarjoaa tuotteitaan mukaan jo täynnä olevaan renkaaseen? – Sellaista tilannetta ei tietääkseni ole vielä tullut, miettii Snellman. Ylläpitäjistä on kertynyt oma aktiivinen joukkonsa, jotka vaihtavat tietoa myös rinkien välillä. Riikka Paajanen perusti Facebookiin julkisen ryhmän, jossa päivitetään myös listausta renkaista. Esimerkiksi Pirkanmaalla tietoa on kerätty myös alueellisesti – mm. Eeva Ylinen Ahlmanin koulun Säätiössä ja Antti Tomminen vapaaehtoisena. Syksyllä mahdollisesti järjestetään seminaari, jossa REKO-toimijat voivat kohdata. Virallisen yhdistyksenkin perustamista on pohdittu. Thomas Snellman hankki heti aluksi suojauksen REKO-nimelle ja antaa sen mielellään keskusorganisaation hoidettavaksi, jos sellainen syntyy.

Kansainvälisesti kiinnostava Toukokuussa Luomuliitto vieraili Pietarsaaren REKO-renkaan jakohetkessä kansainvälisen kumppanuusmaataloushankkeen vieraiden kanssa. – Suomen retkeltä oppimme oli, että yksinkertaisuus on hyvä, toteaa belgialaisessa Voedselteamissa toimiva Wim Merckx.

Paikallisen lihan myynnin on Pohjanmaalla mahdollistanut tuottajien perustama ja omistama Tajma-teurastamo. Kuvassa Norrbron luomulihaa myymässä Axel Norrback.

Tapio Huhtamäki aloitti luomumunantuotannon, siksi että REKOn ansiosta hän pystyy myymään pienessä mittakaavassa leimaamattomia munia. Hänellä on tällä hetkellä 350 kanaa pedersöreläisellä tilallaan, jossa tuotetaan myös vihanneksia ja marjoja. Luomumunista on pulaa monissa ringeissä.

▷▷ Luomulehti 4/2015

Ranskalaisissa, saksalaisissa ja belgialaisissa kumppanuusmaatalousmalleissa monet ovat osuuskuntia ja kuluttajat yleensä maksavat sato-osuudesta tuottajalle jo ennen kasvukautta. Tämä mahdollistaa maatilalla esimerkiksi työntekijän palkkaamisen ja sitouttaa kuluttajat esimerkiksi vuodeksi kerrallaan. REKO-renkaista taas voi sekä ostaa että myydä sitoutumalla vain yhteen jakoon kerrallaan. Esimerkiksi Lempäälässä ja Akaassa on tehty myös sopimuksia tuottajien kanssa, mutta enimmäkseen niin tuottajat kuin kuluttajatkin ovat nähneet parhaimpana, että REKO toimii hyvin kevyellä rakenteella. Kansainväliset hankekumppanit ovat seuranneet REKO-renkaiden kasvua hankkeen tapaamisissa, joissa Thomas Snellman on itsekin ollut mukana. Snellman sai idean REKOsta ranskassa ja ajatustenvaihto eri maiden toimijoiden kanssa on ollut antoisaa. Mahdollisesti Ruotsiin syntyy pian ensimmäiset REKOrenkaat eli malli leviää.

Tehokasta myyntiä? Pietarsaaren REKOn tuottajia haastatellessa ei tullut muuta kuin kiittävää palautetta. Toiselta alueelta joku tuotta-

Luomulehti 4/2015

ja kommentoi, ettei koe REKO-myyntiä mielekkääksi ajankäytöksi. Pietarsaarelaiset vastasivat, että 40 minuuttia koko ajan myyden tuntuu oikein tehokkaalta ajankäytöltä. Tehokkuuden tunne tietysti riippuu siitä, vertaako myyntiä tukkumyyntiin vai tori- tai tapahtumakojuun. Suoramyynnissä tuottajahinta on selkeästi korkeampi kuin isoille ostajille myytäessä. Kojumyyntiin verrattuna taas ennakkotilauksista pääosin koostuvassa REKOmyynnissä tietää, ettei paikalle mene vain muutamaa pussia myymään. Jos tilauksia tulee vähän, tuottaja voi perua osallistumisensa siihen jakoon. Ohjeistuksena ringeissä on noin A4pituinen teksti, jossa mm. todetaan, että tuottaja voi myydä tuotteen toiselle asiakkaalle sovitun myyntiajan mentyä, jos asiakas ei ole ilmaantunut paikalle. Sitä kuitenkin käy suhteellisen vähän ja toinen ostaja tuotteelle yleensä löytyy helposti saman tien. – Joissakin renkaissa on vaatimus, että tuottajan täytyy aina olla itse myymässä tuotteensa. Se on vähän hankala ja toivottavasti siihen saadaan ennen pitkää muutos. Me esimerkiksi mielellämme tekisimme kuljetus- ja myyntiyhteistyötä niin

Tilauksia tuli toukokuussa paljon myös isoille 2. luokan porkkapusseille. Kuvassa tuottaja Anna Jungarå Pietarsaaren REKOn jakohetkessä.

kuin muuallekin toimitettaessa. Varmaan se sopisi kuluttajallekin, että olisimme tavattavissa joka toinen kerta ja joka toinen kerta tuotteemme toisi yhteistyökumppanimme Riihipuoti, kuvailee Myssyfarmin Janne Rauhansuu. Se, kuinka merkittävä myyntikanava REKO on, vaihtelee paljon alueittain. Esimerkiksi Vaasan ringissä on yli 5 000 jäsentä ja samalla alueella on paljon muitakin rinkejä. Jakoajankohdat pyritään suunnittelemaan niin, että tuottajat myydä halutessaan useammalle ringille samalla reissulla. REKO-renkaita tulee nyt koko ajan lisää ja nykyiset myös kasvavat. Jäseniä tulee koko Suomessa tällä hetkellä lisää noin 5 000 kuukausittain. Myös tuottajia tarvitaan mukaan jatkuvasti lisää. ◄

Teksti ja kuva: Elisa Niemi

Ruokaosuuskunnan luonnonvarojen kulutusta selvitettiin Elinkaarivertailussa näkyy luomutuotannon menetelmien hyöty. Kuljetuksetkin voivat pärjätä suurempien volyymien ja

pitkien matkojen ketjuille.

uonna 2011 perustetun Herttoniemen Ruokaosuuskunnan tavoitteena on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti mahdollisimman kestävä toiminta. Sen jäseninä on noin 180 helsinkiläistä kuluttajaa, jotka ostavat sato-osuuksia ja hakevat ne jostakin viidestä jakopisteestä. Neljä osuuskunnan palkkaamaa puutarhuria tuottavat reilun kolmen hehtaarin pellolla Vantaalla monipuolisesti vihanneksia. Helsingin Yliopiston Elinkaariajattelun kurssi valitsi MIPS-laskenta (Material Input per service unit) kohteekseen Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon ja laati kymmenen sivuisen raportin. Tutkimus kutsuu perinteiseksi viljelyksi tavanomaista tuotantoa, jonka tuotteet myydään kaupassa. Sen etuina on tehokas kuljetus-, säilytys- ja jakeluketju. Toisaalta kuljetusmatkat voivat olla pitkiä, mikä suurentaa ympäristövaikutuksia. Torjunta-aineiden ja keinolannoitteiden käyttö aiheuttaa myös päästöjä ilmakehään ja kuluttaa luonnonvaroja. Maan pitkäaikaista köyhtymistä tai kemiallisten aineiden ympäristöhaittoja ei ole tässä tutkimuksessa huomioitu. Ruokaosuuskunnalta saatuja tilastoja verrattiin kirjallisuudesta saatuihin lukuihin. Selvityksen arvioiden mukaan osuuskunnan vihannesketju kuormittaa luonnonvaroja noin 25 prosenttia vähemmän kuin perinteinen tuotanto ja ruokakauppamyynti. Ruokaosuuskunnassa tuotettu vihanneskilo kuitenkin kuluttaa ilmaa enemmän kuin perinteisellä tuotantotavalla tuotettu.

– Isot tuotantomäärät ja kuljetukset perustellaan ympäristön kannalta järkeviksi. Nyt huomataan, että niin ei aina ole, toteaa osuuskunnan blogissa varapuheenjohtaja Olli Repo.

Kuljetuksia haastava vertailla Herttoniemen Ruokaosuuskunnan sato kuljetetaan jakelupisteisiin biokaasukäyttöisellä pakettiautolla. Loppukesästä osuuskunta esitteli ylpeänä uuden jakopisteen, joka on Helsingin ydinkeskustassa Postitalolla. Toiminta on siis levinnyt Herttoniemen lähiöstä palvelemaan kuluttajia laajemmalla alueella. Osuuskunta kysyi jäseniltään, millä he hakevat satonsa jakelupisteistä. Vain 28 prosenttia kertoi hakevansa autolla satonsa. Heistä 57 prosentilla hakumatka oli työmatkan varrella, jolloin lisäpäästöjä ei synny niin merkittävästi. Jäsenistä 71 prosenttia asuu alle 5 kilometrin etäisyydellä sadonjakelupisteistä. Kaupalla ei ole tarjolla vastaavia lukuja, joten tätä osaa ketjusta ei pystytty vertailemaan. Ruokaosuuskuntalaisetkin ostavat erityisesti muita tuotteita kuin vihanneksia kaupasta, joten sato-osuuden

hakumatkat eivät kuitenkaan poista kaupassa käynnin tarvetta kokonaan. Osuuskuntalaiset myös vierailevat yhteisellä pellollaan. Jäsenien täytyy tehdä minimissään 10 tuntia talkootyötä tai maksaa sen arvo rahana. Jäsenyyden myötä osuuskuntalaiset siis myös oppivat viljelystä siihen osallistumalla. Jäseniin kuuluu myös Arabian Helmi päiväkoti, Lilinkotisäätiö ja Perhon ravintolakoulu. ◄ ruokaosuuskunta.fi/2015/nyt-se-on-tutkittu

Yksi Ruokaosuuskunnan omista puutarhureista Heidi Hovi esittelee peltoa vierailijoille.

Kuvassa on vertailtu ruokaosuuskunnassa (ROK) ja perinteisessä tuotantoketjussa tuotetun vihanneskilon tuottamisessa kuluneiden luonnonvarojen määrä. (a+b+e = abioottinen+bioottinen+eroosio)

Luomulehti 4/2015

Teksti: Elisa Niemi

Maatila

yhteisön keskellä

Elisa Niemi

Ira Hellsten

Elisa Niemi

Tilalla käy monenlaisia vieraita, koska tilaa voi esitellä monesta näkökulmasta. Kuvassa Luomuliiton kansainvälisiä vieraita kumppanuusmaataloushankkeessa.

Kurjen yhteisökylällä ja biodynaamisella maatilalla on mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan. Vuonna 2011 ostetulla maatilalla on nyt jo kyyttöjä, suomen lam-

”

Kansainvälinen vapaaehtoistyö on tärkeä osa Kurjen tilan elämää toukokuusta lokakuuhun, jolloin ekokylässä asuu ja työskentelee kuusi eurooppalaista nuorta osallistuen ekokylän ja tilan töihin. He tulevat EU-rahoitteisen Eurooppalaisen Vapaaehtoistapalvelun, EVS:n kautta. Lisäksi Kurjella käy paljon suomalaisia maatalous- ja puutarha-alan opiskelijoita työssäoppimassa.

paita, kanoja sekä puutarhatuotantoa.

Elisa Niemi

Lampaita on kaiken kaikkiaan reilu 60 ja kyyttöjä parikymmentä. Mehiläisiä on suunnitelmissa hankkia ensi vuonna.

Onko teillä tavoitteena olla omavaraisia? kysyy yksi Kurjen tilalle saapuneista vierailijoista. – Omavaraisuus ei riitä. Haluamme tuottaa ruokaa muillekin, vastaa Ira Hellstén myönteiseen tapaansa. Hellstén toimi aiemmin Luomulaatikko Oy:n toisena yrittäjänä ja vastaa nyt miehensä Arin kanssa Kurjen tilan maataloustuotannosta. Vesilahtelaisen Kurjen tilan tuotteita myydään mm. tilan omalta kesätorilta ja kaikki liha suoramyyntinä. – Sopivan paikan löytäminen oli haastavaa. Juuri kun vuosien etsimisen jälkeen päätimme luopua toivosta, löytyikin tämä paikka, kertoo Ira Hellstén. Miten paikalliset ovat ottaneet yhteisökylän vastaan? – Kunnanjohto on ollut myönteinen ja kylä on ylpeä meistä! Se on totta kai ollut hienoa. – Tulevaisuudessahan tuotantoa voi laajentaa esimerkiksi jatkojalostukseen. Kaikki on kiinni ihmisistä, jotka haluavat tulla luomaan Kurjen tilan toimintaa kanssamme, hymyilee Ira Hellsten, joka toimii tällä hetkellä myös Biodynaamisen yhdistyksen puheenjohtajana. ◄

Luomulehti 4/2015

Toimittanut: Elisa Niemi

Tapahtumat klo 12–15

Lauantaina 29.8. on ympäri Suomea tapahtumia luomutiloilla.

Lisätietoja: luomuailmanmuuta.fi/ suomen-luonnon-paiva Kyyttötila Ylikallio

Suomen luonnon päivä avaa ovet luomutiloille

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä luomutilojen kanssa maa- ja metsätalousministeriö, Pro Luomu, Luomuliitto ja MTK.

Laitilanmäen luomutila ja -myymälä

Tietoa luomutuotannosta ja sen merkityksestä

Kyyttötila Ylikallio

luonnon monimuotoisuuden

Alaveteli Ylikalliossa kasvatetaan kyyttöjä eli itäsuomenkarjan nautoja.

säilyttämisessä tarjoavat tuottajat ja myös erilaiset kutsuvieraat. Tuotteita mahdollisuus ostaa

KomppaSeppälän tila

myös kotiin viemisiksi.

Anna Rauhansuu

Tolvilan kartano

KomppaSeppälän tila

Korpilahti Tila tuottaa luomuhunajaa.

Akaa Tolvilan kartanon perinnemaisemissa kasvatetaan luomulampaita.Tilalla on myös oma tilamyymälä Paimenen Makasiini.

Myssyfarmi

Bosgårdin kartano Porvoo Bosgårdin kartanossa kasvatetaan luomulihakarjaa. Tilalla on myös luontoja kulttuuripolkuja sekä Deli-kahvila/ puoti. Löydä myös radiohaastattelu tilan historiasta YLE areenasta.

Malmgårdin kartano Loviisa Malmgårdin kartano on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn sekä luomutuotteiden jalostamiseen. Kartanopuodissa jauhetaan ja myydään mm. viljatuotteita kuten jauhoja, puurohiutaleita ja valmiita leipätuotteita. Puodissa on kesäisin kahvila. Malmgård.fi

Turku Kaarlejoen tila on erikoistunut luomujuuresten ja -kasvisten tuotantoon. Tilalta löytyy tilapuoti jossa runsas valikoima luomutuotteita.

Hämeenkoski Tupalan tilalla on luomuviljelysten lisäksi kauniinkirjavia kyyttöjä, jotka kesäisin laiduntavat metsä- ja peltolaitumilla.

Karoliina Manninen

Kaarlejoki

Tupalan tila P. Latvanen

Pöytyä Myssyfarmi tuottaa 100 % jäljitettävää luomuruokaa, mm. hernerouhetta ja kylmäpuristettua rypsiöljyä. Lisäksi tila valmistaa ekodesignasusteita suomenlampaan luomuvillasta.

Marjo Koivumäki

Siilinjärvi Munia, Highland-karjaa, oman tilan makkaraa, traktoriajelua, leikkuupuimuriajelua… paikalla myös Savo-Karjalan luomuyhdistys ja Luomuliiton elintarvikeasiantuntija Jaana Elo.

Luomulehti 4/2015

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 16.10.

suoramyyntiä

karjatilalle

LUOMULIHAA MAATILALTA www.luomupossu.fi Noudot suoraan tilalta tai toimitus kotiovelle Itellan Termo-kyydillä.

Kärki Vitalix Nuolukivet Tilaa nyt nuolukivet ennakkohintaan! Kärki Vitalix Magnesium Kärki Vitalix Kalsium Kärki Vitalix Umpi Kärki Vitalix Lammas

Tilateurastamo

KIVEN SÄÄSTÖPOSSU Uusitilantie 65, Karkkila

P. 064 298 900 www.karkiagri.fi

puh. (09) 2256 819

Luomuviljelyyn

Siemeniä

Laatusiemenet luomuun! - viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

Luomutuotteita

Luomu on hyvää Kesän luomuherkut meiltä! TERVETULOA OSTOKSILLE! TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ - MUURUVESI Kesällä 1.6.-31.8. MA-PE 10-18, LA 10-15, SU 12-15 TOPIN HALLI - KUOPION KAUPPAHALLI MA-PE 10-17, LA 9.30-15

Luomulehti 4/2015

luomutuotteita

Ilmoitusmyynti Maritta Humala, puh. 040 709 9856 palmera@kotiposti.net karjatilalle

luomuviljelyyn

Detamin Mineral Lick Plus-nuolukivi Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet. Hyväksytty luomuun. 20 kg astia. Sisältää mm: A-vitamiini 250.000 k.y., D3 -vitamiini 50.000 k.y., E-vitamiini 500 mg, Sinkki 6000 mg, Mangaani 4000 mg, Kupari 1200 mg, Jodi 100 mg, Koboltti 18 mg, Seleeni 40 mg

www.eurotrading.fi

p. 010 3211 950

koneita

ostetaan luomuspelttiä

Meiltä tutkitusti parhaat koneet UUTUUS

Birkkalan tila

mekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Simo Larmo Korvisillantie 2 25410 Suomusjärvi puh. 050 339 7342 simo.larmo@birkkala.fi

Ostamme hyvälaatuista kuorimatonta luomuspelttiä Uudistettu tositarkka AEROSTAR EXACT rikkaäes

CHOPSTAR rivivälihara ROW-GUARD kameraohjauksella

Teemme speltinviljelysopimuksia www.birkkala.com ostamme luomuviljaa

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita, taloudellisia ja nostavat satoja. Tätä monet käyttäjätkin kertovat.

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viherlannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella.

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

Luomulehti 4/2015

Kasvot luomulle Teksti: Marika Auersalmi / MaBio Oy

Mielikuvista myyntiargumenteiksi Mitä luomu on? Mitä se tarkoittaa? Kysy ihmisiltä ympäriltäsi ja mieti miten moninaisia vastauksia saat. Mielikuvia on monia, todella monia. Tärkeää on huomata, että mielikuvien pohjalta ihmiset tekevät valintansa.

Marika Auersalmi kertoo Kasvot luomulle –materiaalien videossa vinkkejä suoramyyntiin.

uomu ja luonnonmukainen tuotanto ovat termeinä käytettyjä viimeisen parin, kolmenkymmenen vuoden ajalta. Näihin liitetään yleisesti selityksinä esimerkiksi tuotanto ilman kemiallisia lannoitteita tai kasvissuojeluaineita, ruokaa ilman lisäaineita ja eläinten hyvinvointi. Kysyttäessä moni kuluttaja vastaa ainakin suunnilleen oikein termin sisältöön, mutta tämä ei vielä kerro mielikuvista. Mielikuviin pääsee käsiksi kun kysyy edelleen, mitä kuluttajalle merkitsee hänen mainitsemansa asia. Osalle ei mieleen tule mitään tai he vastaavat, että eivät ole varsinaisesti ajatelleet asiaa. Osa voi kuvailla hyvinkin laajasti mielikuviaan pelloista, joilla perhoset lentelevät, kasvimaita, joilla kuokalla ja hevosella aurataan perunavakoja tai laiduntavia lehmiä ja kaupan hedelmäosaston multaporkkanoita. Jatkettaessa keskustelua niiden kuluttajien kanssa, jotka valitsevat jonkun luo-

mutuotteen voi mielikuvien jälkeen kysyä, miksi luomun valinta on hänelle tärkeä. Tähän kysymykseen vastaamalla kuluttaja kertoo valintansa taustalla piilevän tarpeen: hyvää ruokaa, puhdasta ruokaa tai puhdasta tuotantoa, perhoset perintönä tuleville sukupolville… Myyntiargumentteja muokatessasi muista liittää ominaisuudet ja mitä niistä seuraa suoraan omaan tuotteeseesi. Kerro konkreettisesti siitä, mitä jokin luomun ulottuvuus tarkoittaa yrityksessäsi ja mitä siitä seuraa tuotteeseen. Jatka myös siihen, mitä asiakkaasi saa valitessaan kyseisen tuotteen. Esimerkiksi: Maku tule aidoista luomumarjoista. Se on valmistettu ilman säilöntäaineita. Meidän tavoitteemme on tarjota hyvää ruokaa, joka tekee myös ympäristölle hyvää.

Kuluttajaa ei saa johtaa harhaan Mielikuvien luominen on herkkää työtä; maalaillaan, käytetään runsaasti adjektiiveja, valitaan kerrottavat yksityiskohdat, kuvitetaan tarinat. Yksi sääntö täytyy aina muistaa: Viestien on oltava totta. Kuluttajaa ei saa johtaa harhaan. Näin sanoo lakikin, mutta luomutoiminnassa tämä on toiminnan lähtökohta. Fuskaamalla tai kuluttajaa harhaanjohtamalla yrittäjä menettää pahimmassa tapauksessa koko toimeentulonsa, mutta tuho ei jää siihen. Samalla voi mennä kaikkien saman tuoteryhmän luomutuottajien uskottavuus ja pahimmillaan koko maan luomutuottajien uskottavuus. Luomuun luotetaan ja näin pitää olla myös tulevaisuudessa! ◄ Alkuperäinen artikkeli on osa Kasvot luomulle -hankkeessa julkistettuja materiaaleja, joihin on saatu tukea Hämeen ELYkeskukselta EU:n maaseuturahastosta. Tämä artikkeli on Luomulehden toimituksen lyhentämä ja muokkaama. Katso lisää artikkeleja: luomu.fi/kasvot-luomulle

Luomulehti 4/2015

Syitä valita luomu

ielikuvien moninaisuutta on tutkittu useissa erilaisissa kuluttajatutkimuksissa meillä Suomessa ja maailmalla. Näistä tutkimuksista vuonna 2005 silloin toimineessa Finfood Luomussa koottiin kuva viestinnän linjausten työkaluksi. Kuva on edelleen ajankohtainen, sillä mielikuvissa ja syissä valita luomua ei kokonaisuutena ole tapahtunut suurta muutosta. Suurin muutos on tapahtunut siinä, että luomutuotteen valitsee entistä useampi. Luomun lisäarvo rakentuu mielikuvissa merkittävästi kuvassa vihreällä kuvatuilla ominaisuuksilla. Puhtautta arvostava kuluttaja saattaa olla hyvinkin tietoinen maan hoitamisen tarpeellisuudesta, jotta kasvit voivat kasvaa optimiolosuhteissa ilman kemikaaleja. Silloin maapallon hoitaminen sisältää hänen mielessään niin lajien monimuotoisuuden kuin veden puhtauden ja biologisen typensidonnan ravinteiden kierrätyksen osana. Eläinperäisissä tuotteissa lajinmukainen käyttäytyminen, vapaa liikkuminen, ulkoilu ja luomurehu ovat ominaisuuksia, jotka

nautinto turvallisuus

mielihyvä oikeista valinnoista

johtavat eläinten hyvinvoinOMAA tiin ja kuluttajan kannalta HYVINVOINTIA edelleen eettisesti hyvään valintaan, jolloin kuluttaja voi maku kokea mielihyvää tekemismaapallon hoitaminen tään valinnoista. Luomu on... Sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi tulee tutEETTISESTI HYVÄÄ kimuksissa esiin usein HYVÄ VALINTA RUOKAA vasta edellisten jälaitous eläinten keen, mutta esimerkiktuoreus hyvinvointi si tietoisuus siitä, että sosiaalinen ja työntekijöiden ei tarvitpuhtaus taloudellinen se altistua kemikaaleille hyvinvointi luomutilalla tai luonnon kannalta kestävä tuotanto on myös taloudellisesti kestävää, on osalle kuluttajista juuri se seikka, jonka takia valinta on perusteltavissa. Tärkeää tätä kuvaa tarkastellessa on huomata, että kuluttaja tulee tietoisekettä maussa hän ei huomaa mitään eroa, si luomun eri ulottuvuuksista pala palalta mutta silti luomumunien valinta on hänen – luomukananmunia ostava ajattelee ehkä oman hyvinvointinsa kannalta merkittävää, enemmän eläimen hyvinvointia kuin tuottahän voi kokea mielihyvää oikeaksi kokemasjan työympäristöä suomalaisella viljapelloltaan valinnasta. la, jolla kanojen rehuja tuotetaan. Voi olla,

Kysymyksiä

Olemme luomuleipomo ja meille on tulossa pakkausuudistus. Tuotteissa käytetään mm. maitoa, kananmunaa ja voita, jotka aiheuttavat allergiaa joillekin ihmisille. Miten ne tulisi kertoa pakkauksissa?

neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Biohajoavaa katemuovia.

Mikko Rahtola

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Luomuliiton puhelin- ja sähköpostiLuomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa neuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi www.luomuliitto.fi

Hienoa, että muistatte huomioida uudistuksen yhteydessä luomumerkintöjen lisäksi muutkin vaatimukset.

Hanna Tuominen

Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo puh. 040 9641 518

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Luomulehti 4/2015

Luomuvihannesviljelyn riesana ovat rikkakasvit. Onko katteiden käytöstä apua ja millaisia katteita luomussa saa käyttää? Ammattimaisessa luomuvihannesviljelyssä on käytössä kolme pääasiallista tekniikkaa rikkojen torjumiseksi. Harjuviljely on ensimmäinen tapa, eli vihanneksia viljellään haraten harjuissa kuten perunaakin. Toinen vaihtoehto on perustaa viljely rikkakasvien liekityksen ja harausten varaan ja kolmantena vaihtoehtoina taimikasvatettaville kasveille kuten kaalit, maissit ym. on katteiden käyttö. Eloperäisen vihermassan käyttö on suuremmassa mitassa teknisesti varsin haastavaa ja sen vuoksi biohajoavien katteiden käyttö on luomussa yleistynyt. Vaikka ne ovat normaaleja mansikkamuoveja kalliimpia, jää ikävä muovien poistotyö pois ja sato pysyy myös puhtaampana. Biohajoavat katteet ovat luomussa sallittuja, jos ne eivät sisällä aineksia geenimuunnelluista organismeista. Kokemukset biohajoavista katteista ovat varsin hyviä. Hehtaarikustannus biohajoavalla muovilla on reilu tuhat euroa ja samaan hintaluokkaan on markkinoille tulossa myös biohajoavia paperikatteita. Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola puh. 040 573 4791

Arella Rahtola

On tärkeää, että kuluttaja varmasti huomaa allergeenit ja yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat sekä intoleransseja aiheuttavat aineet pakkausmerkinnöistä. Tehokkain tapa on korostaa ne pakkauksen ainesosaluettelossa esimerkiksi eri kirjasinlajin, -tyylin tai taustavärin avulla - lihavoimalla tai kursiivilla. Korostusta vaativien ainesosien eli allergeenien ja intoleranssia aiheuttavien aineiden lista löytyy elintarviketietoasetuksen liitteestä. (EY 1169/2011, Liite II, liite alkaa sivulta 48)

Tuomas Mattila

Kaliumin puutosoireet rukiin lehdellä.

Onko vapaan lehmän maidon tuotanto eläimille parempi vaihtoehto kuin luomu? Kuinka suuri osa luomulehmistä on parressa? Onko luomulehmillä kivennäisaineiden puutostiloja?

Mistä luomupelloille saa kaliumia? Pellot ovat hyvin kalkittuja hiesu- ja hietamaita, fosforia riittää, mutta kaliumin tasot ovat huononlaisia. Lantaa ei ole käytettävissä.

Suurin osa luomulehmistä elää vapaana pihatoissa eli nekin

Luomussa saa käyttää täydennyslannoitteita ja maanpa-

ovat “vapaita lehmiä”. Lisäksi luomutiloilla on aina kaikilla eläimillä ulkoilu- ja laidunnuspakko. Tällaista vastaavaa ei vapaan lehmän maidon tuottajilla ole. Luomusäännöt ovat lisäksi tiukkoja ruokinnan ja lääkinnän suhteen eli eläimen elämän tulee olla mahdollisimman luonnollista ja myrkytöntä. EU:ssa kun olemme ja osalla EU-maita lehmien pitäminen ilman parsia on mahdotonta (esim. alppitilat Sveitsissä), parsinavetta on sallittu luomussa pienille tuottajille vain poikkeusluvalla. Suomessa tällaisia pieniä tiloja on noin kolmekymmentä. Lehmiä on kuitenkin pakko ulkoiluttaa myös talvella ja kesällä ne ovat laitumella. Suomessa parsinavetat varmaan pikkuhiljaa ajan myötä poistuvat. Aina ei mielestäni voi heti sanoa että parsinavetta on huono ja pihatto hyvä. Hyvin hoidettu parsinavetta on eläimelle parempi vaihtoehto kuin huonosti hoidettu pihatto. Parsilehmillä on parempi kontakti ihmisiin ja ne saavat yksilöllisemmän käsittelyn. Eläimet saavat lisäksi syödä rauhassa omalla paikalla muiden niitä häiritsemättä. Ujot yksilöt varmaan elävät stressittömämpää elämää. Pihatossa myös usein taudit leviävät helpommin kun eläimet kulkevat vapaasti paikasta toiseen. Sitten vastaus luomueläinten mahdollisiin puutoksiin. Seleenin puutetta voi joskus esiintyä, koska keinolannoitteita ei saa peltotuotannossa käyttää. Seleeniä saa kuitenkin lisätä eläinten ruokaan ja näin tuottajat myös tekevät. Luomulehmät ovat tutkimusten mukaan yhtä terveitä kuin tavanomaisetkin tai terveempiä.

rannusaineita, joilla kaliuminpuutetta voi korjata. Esimerkiksi Saksasta louhittu kaliumsulfaatti sisältää kaliumin lisäksi runsaasti rikkiä (K 40%, S 18%), ja patenttikali näiden lisäksi magnesiumia (K 25 %, Mg 6%, S 17%). Molemmat ovat rakeisia, helposti levitettäviä ja nopeavaikutteisia. Hinta voi kuitenkin olla rajoittava tekijä, jos koko tilan pellot kärsivät kaliumin puutteesta. Edullisemmin kaliumia saa maanparannustuotteiden kautta. Biotiitissä kaliumia on eniten (K 5%), mutta sen saatavuus on alhainen, kun pellot ovat jo “hyvin kalkittuja” (pH neutraali). Puuntuhka sisältää kaliumia noin 3-4 % hyvin kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Samalla peltoon saa muita pää- ja hivenravinteita. Tuhkalannoitus kerran viljelykierrossa saattaisi olla perusteltua, niin kauan kun pellon kaliumtasot ovat alhaisia. Tuhkan osalta pitää vain huomioida, että se sisältää myös fosforia, josta 40 % huomioidaan ympäristökorvauksen lannoitusrajoissa. Kun kaliumia on saatu peltoon, se kannattaa pitää siellä. Vain pieni osa kasvin käyttämästä kaliumista poistuu sadon myötä ja kalium huuhtoutuu herkästi. Hietamailla talviaikainen vihreä kasvipeitteisyys ja syväjuuriset kasvit vähentävät kaliumin huuhtoutumista ja siten lannoitustarvetta. Kasvi- ja maaperäasiantuntija Tuomas Mattila puh. 040 9331 694

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström puh. 040 9362 150

Luomulehti 4/2015

Yhdistyksistä Teksti: Minna Tanner

Tiheä nurmi on satoisa Kainuun Luomuyhdistys oli mukana järjestämässä pellonpiennartilaisuuksia kesäkuun alussa Sotkamossa ja Vaalassa.

Luomulehti 4/2015

Marjo Piirainen

△ Luonnonvarakeskuksen nurmen korkeus oli n. 35 cm.

Marjo Piirainen

Myöhäinen, hyvä sato Vaalan Veneheitossa havainnoimme Samuli Leinosen emolehmien luomulaidunlohkoa. Siinä satotaso oli havaintopäivänä reilut 1 000 kg ka/ha. Satotaso oli jonkin verran pienempi kuin Sotkamon Luken tavanomaisella apilalohkolla oli. Apilaa kummallakin lohkolla oli noin 30 prosenttia kasvustosta. Veneheiton tavanomaisella tilalla satotaso oli arviointihetkellä jo yli 3 000 kg ka/ha. Tällä lohkolla oli lähes yksinomaan timoteitä, jota oli lannoitettu lietteellä sekä apulannalla maksimaalisesti. Lierojen määrä oli luomutilan lohkolla isompi kuin tavanomaisella lohkolla. Samuli Leinonen kertoo, että vasta heinäkuun lopulla apilat olivat hänen loh-

Marjo Piirainen

otkamossa kokoonnuimme Luonnonvarakeskukselle, jossa havainnoimme nurmilohkoja sekä tutustuimme biokaasulaitokseen, joka toimii peltobiomassalla. Seuraavana päivänä kokoonnuimme pellonpientareille Vaalan Veneheitossa. Kumpanakin päivänä tilaisuuksissa oli reilut 30 osallistujaa. Nurmia havainnoimme Anu Ellän, ProAgrian valtakunnallisen nurmiasiantuntijan johdolla. Havainnoimme mm. nurmen tiheyttä, maaperän kuntoa, lierojen määrää, lajikkeita sekä punnitsimme sen hetken satomääriä. Havainnoiden mukaan Sotkamossa kesäkuun 8. päivänä apilan typensidonta ei ollut vielä alkanut, eli juuri nystyröissä ei näkynyt vielä punertumista. Veneheitossa 9.6. sen sijaan jo vähän nystyrät punoittivat. Havainnoissa Ellä painotti nurmien tiheyden tärkeyttä. Lisäksi siemenseoksilla, lajikkeilla ja tarpeen mukaisilla täydennyskylvöillä on merkitystä. Hyvän satotason tiloilla ovat siemenkustannukset monesti keskimääräistä isommat, joten niistä ei ole tingitty.

koillaan kunnolla kukassa. Sateiden ja viileän sään takia säilörehun korjuu siirtyi yli parilla viikolla, monella tilalla Kainuussa heinäkuun puolelle. Tämän vuoksi satotaso oli hyvä ja jollain lohkoilla luultavasti parempi kuin yleensä, mutta

△△ Apilan aktiivisen typensidonnan tunnistaa siitä, että juurinystyrät ovat punertavat. Sotkamossa Luken pellolla typensidonta ei ollut kylmästä keväästä johtuen alkanut vielä 8.6. △ Lieron ulostepallerot ovat emäspommeja peltomaan happamuutta vastaan.

Kirjoittaja on Kainuun luomuyhdistyksen sihteeri ja työskentelee ProAgria Kainuussa.

Minna Tanner:

niin kuin aina, vaihtelevuutta on lohkojen välillä. Pellonpiennarpäivän antia Samuli Leinonen piti innostavana, kiinnostavana ja valaisevana. Hänen mielestään oli kerrankin viljelijätilaisuus, jossa on kokoonnuttu oikean, tuottavan asian, ympärille. Nurmen viljelyssä on paljon vaihtoehtoja ja kehitettävää myös hänen tilallaan – mahdollisuuksia on. Sateinen kesä ei ole Leinosta masentanut, ainakin nurmisatoa näyttää tulevan hyvin, vaikka viljan kanssa on haastavampaa. Tapahtumien järjestäjinä luomuyhdistyksen lisäksi olivat ProAgria Kainuu, Luonnonvarakeskus, VuoGas Nurmi, Osuuskunta ItäMaito ja Osuuskunta Pohjolan Maito sekä Yara Suomi Oy. ◄ Anu Ellä esittelee lievästi punoittavia apilan juurinystyröitä.

Tilaa nyt! Luomulehti maksaa postimaksun

le h ti

Lue luomun tarinat. Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

LUOMULEHTI Tunnus 5009144

ti.fi h e l u m o u .l w ww

33003 VASTAUSLÄHETYS

Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suunnilleen samat kuin Luomuliitolla. ☐ Tuottajajäsen

☐ Kuluttajajäsen

☐ Kannatusjäsen

☐ ESVY ry (Etelä-Suomi) ☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) ☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme) ☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa) ☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry ☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening ☐ Kainuun Luomuyhdistys ry ☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi ☐ Tuottajajäsen 60 €

☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 €

☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

☐ Laita rasti niin lähetämme lisätietoa. Leppäkerttu-merkki 150 € / 3 vuotta + jäsenyys + Luomulehti 0 €.

Pinssi 1 €

T-paita 25 €

kpl

le h ti

☐ Kestotilaus 60 €

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja uudelle tilaajalle 6 €

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 € ☐ Opiskelijatilaus 30 € Hinnat sis. ALV 10 %

☐ Muu:

Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleen tilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavasta Luomulehdestä.

Nimi: Osoite: Puhelinnumero:

Sähköposti:

62 Luomulehti 4/2015 Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

4/2015

Teksti: Elisa Niemi

Paikallisia Luomuviikkoja

uomuliitto kutsui vuosina 2010-2014 valtakunnallisesti yrityksiä, yhdistyksiä 29.9.–5.10.2014 ja kuluttajia järjestämään Luomuviikkoa. Ajankohta ei ikinä ollut toimiva kaikille, joten tänä vuonna ei esitetä yhteistä valtakunnallista ajankohtaa vaan toivotetaan vain tervetulleeksi alueelliset sekä yrityksien ja yhdistyksien omat Luomuviikot. Ainakin Mikkelin seudulla on jo tartuttu toimeen ja siellä Luomuviikko 28.9.–4.10. Viikon tavoitteena on tuoda luomua tutuksi kuluttajille ja saada paikallisia luomutuottajia esille. Viikon aikana luomu tulee näkymään monissa kahviloissa, ravintoloissa ja liikkeissä. Samalla viikolla Mikkelin Ammattikorkeakoululla järjestetään Luomu Road Show -koulutus, jossa aiheena on ”Viesti luomusta oikein”. Viikkoa järjestävät Mikkelin ammattikorkeakoulun neljä opiskelijaa: Virve Hyyryläinen, Krista Manninen, Roosa Pyykkö ja Salla Thil. Hyvinkään Elävä Hämeenkatu tapahtumassa 18.27.8. kaupungin pääkadun täyttää konttirivistö ja monenlaiset tapahtumat. Yhdessä kontissa esitellään luomuruokaa. Mukana ovat neljä Hyvinkään luomutilaa eli myynnissä on tuoreita luomuvihanneksia, viljatuotteita sekä Knehtilän tilamyymälän tuotteita ja joinakin päivinä puurobaari sekä muita ruoan myyjiä.

10.10. KoneAgrian luomuseminaari Tähtiensali, Tampereen messu- ja urheilukeskus, Ilmailunkatu 20, Tampere (Pirkkala) 12.00 Seminaarin avaus, Kari Kulju, ProAgria Etelä-Suomi 12.10 Minimimuokkaus ja luomu, kasvi- ja maaperäasiantuntija Tuomas Mattila, Luomuliitto 12.45 Orgaanisten lannoitteiden kehittäminen, toimitusjohtaja Saara Kankaanrinta, Soilfood Oy 13.15 Luomuyrittämisellä eteenpäin, paimen Jarmo Latvanen, Tolvilan kartano 14.00 Kahvi 14.30 Työpajat - Luomutuottajien edunvalvonnan ajankohtaiset asiat, Pauli Talvitie, Luomuliiton puheenjohtaja - Luomuvalkuaistuotannon kehittäminen, luomuvalkuaistuottaja Janne Rauhansuu, Luomuliiton varapuheenjohtaja - Luomueläinvalvonnan kehittäminen, projektisuunnittelija Brita Suokas, Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla -hanke, Ruralia-instituutti ja luomuasiantuntija Anne Johansson, ProAgria Länsi-Suomi - Viestinnän kehittäminen luomualalla, Elisa Niemi, Luomuliiton toiminnanjohtaja 15.30 Työpajojen purku ja yhteenveto 16.00 Seminaari päättyy ja messualue sulkeutuu Seminaariin pääsee ilmaiseksi KoneAgria-lipulla: www.koneagria.fi. Kahvitarjoilun tarjoaa: Soilfood Oy Tarjoilujen vuoksi ilmoittautuminen viimeistään 1.10. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: www.luomuliitto.fi/koneagria2015

Katso linkit ja lisätietoa: www.luomuliitto.fi/luomutuotteet/luomuviikko

PIRKANMAAN LUONNONMUKAISEN VILJELYN YHDISTYS RY

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

Päätoimittaja Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 550 1850

Tilaajapalvelu arkisin klo 9–15 luomuliitto@tilitoimistolindgren.fi 040 738 4448

Puheenjohtaja Pauli Talvitie pauli.talvitie@luomuliitto.fi 044 550 1850

Toimitussihteeri Elisa Niemi elisa.niemi@luomuliitto.fi 0400 534 003

Ulkoasu Eveliina Pakarinen eveliina.pakarinen@kallo.fi 044 515 6900

Toiminnanjohtaja Elisa Niemi elisa.niemi@ luomuliitto.fi 0400 534 003

Toimitus PL 145, 00101 Helsinki

Julkaisijat Luomuliitto ry

Ilmoitusmyynti Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

Paino Esa Print Oy ISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

ASIANTUNTIJAPALVELUN YHTEYSHENKILÖ Mentor-toiminta Ks. s. 46 Asiantuntijapalvelu Ks. s. 58 Luomulehti 4/2015

VAADIT TÄYDELLISYYTTÄ. NIIN MEKIN. Sinä laitat koko elämäntyösi omaan yritykseesi. Me olemme laittaneet kaiken kokemuksemme ja saamamme palautteen tähän traktoriin.

UUSI T-SARJA täyttää toiveesi. Se on

ehdottomasti parasta mitä rahalla voi saada. Ota yhteyttä Valtra-myyjääsi ja varaa koeajoaika.

> www.valtra.fi Valtra is a worldwide brand of AGCO.