Luomulehti 3/2022 by Luomulehti

le h ti Tietoa & kokemuksia luomusta

SATELLIITTIKUVISTA APUA KASVUKUNNON PUUTTEIDEN PAIKANTAMISEEN ▷ 15

Nro 3/2022

10,00 €

Paimenkoirasta verraton apu karjatilalle

www.luomulehti.fi

▷ 30

- KUSTANNUSTEN NOUSU KURITTAA- KAIKKIA TUOTANTOSUUNTIA▷ 10

Luomuviljelyyn sertifioidut viljan, nurmi- ja öljykasvien siemenet Kaurat

Herne

Ohrat

Härkäpapu

Vehnät

Apilat

Monipuoliset ja laadukkaat nurmi- ja viljaseokset, myös tilan omat räätälöidyt seokset!

Timoteit

Muut nurmisiemenet

Vihermassaherne

SynthiaBOR-rypsi

Katso kaikki lajit sekä lajikkeet kotisivuiltamme ja kysy tarjous!

Junttilan Tila Oy, Sastamala

• info@junttilantila.fi • www.junttilantila.fi Seuraa myös somessa:

Jögeva4

@junttilantila

Ebena

Varmin valkoapila

Rehevin rehuvirna

Lypsylaidunseos® Lehmien lemmikki

0400-777 192 / Taisto 040-4177 292 / Teemu

Retu-apilanurmi

Monipuolinen menestyjä 92400 Ruukki p. (08) 270 7200 p. (02) 762 6200

LUOMULEHTI 3 | 2022

Sääriski Suvi Elo

evään eteneminen ja loppujen lumien sulaminen on loppusuoralla. Runsaiden kinosten alta on suuressa osassa maata paljastunut huonosti talvehtineita syyskasveja. Näin on varsinkin täällä Varsinais-Suomessa. Ikävä harmaus pelloilla on kuin kuvaus mielialastamme ja sotatilasta Ukrainassa. Luonto kuitenkin herää henkiin, linnut visertävät ja kukat alkavat kukkimaan ja niityt vihertämään. Meillä luomuviljelijöillä mieli palaa maata tonkimaan ja siemeniä kylvämään. Toiveet hyvästä kasvukaudesta ovat korkeimmillaan. Yhteistyö luonnon kanssa on meille viljelijöille elinehto. Kasvavien tuotantopanosten hintojen ja tuotteista saatavien hintojen väliin jää kuitenkin aina meidän tuottajien kantama sääriski. Hintojen noustessa ja ilmastonmuutoksen edetessä riski kasvaa jatkuvasti. Luomutuotannossa panokset ovat usein pienemmät ja nousu tuotteiden hinnoissa myös vähäisempää kuin tehotuotannossa. Sääriskin pienentämiseen kannattaa kuitenkin panostaa ja ottaa kaikki luomutuotannossa hyviksi havaitut ja maaperän kasvukuntoa parantavat toimet käyttöön, alkaen hyvästä viljelykierrosta ja eri kasvurytmisistä kasveista. Näin pienennämme sääriskiä ja lisäämme huoltovarmuutta. Keskustelu säätilasta ja tulevasta sadostamme tulee varmasti käymään kiivaana koko kasvukauden. Hyvä niin, koska näin meille ruuantuottajille kuuluva arvostus nousee. Huoltovarmuudesta tai omavaraisuudesta ei voida kuitenkaan puhua, jos viljelytyöt uhkaavat jäädä tekemättä. Toivotaan päättäjiemme ymmärtävän luomutuotannon merkityksen kestävän ruuantuotannon turvaajana ja huoltovarmuuden säilyttäjänä. Tätä viestiä viemme nyt eteenpäin kaikkien yhteistyöverkostojemme kautta. Nyt jos koskaan teemme sekä edunvalvonnassa että pelloillamme työtä, jolla on merkitystä. Suotuisaa kasvukautta toivoen. ◀

JANNE RAUHANSUU Luomuliiton puheenjohtaja Myssyfarmin Isäntä janne.rauhansuu@luomuliitto.fi

LUOMULEHTI 3 | 2022

Seuraava Luomulehti ilmestyy 19.8.

Tässä numerossa:

18 22 23 26 28 30 32 34 36 38

Luomuliitto Farmarissa teemalla omavarainen luomu

Suomalainen ruoka kasvaa venäläisillä eväillä

Kirsi Haapamatti

Pukkikilien toinen elämä

KANNESSA: Kustannusten nousu kurittaa kaikkia tuotantosuuntia

s. 28

Luomuliiton kevätkokous: luomutuotanto parantaa maatalouden kriisinkestävyyttä

Laidunteurastus mahdolliseksi myös Suomessa

KANNESSA: Satelliittikuvista apua kasvukunnon puutteiden paikantamiseen Huoltovarmuus ja luomun edut esillä Ammattiviljelyä ilman traktoria Pienkoneet pysyvässä penkkiviljelyssä

Noora Mantere

PÄÄKIRJOITUS: Sääriski

Noora Mantere

3 9 10 12 14

s. 26

s. 22

Avomaan vihanneksia maata kääntämättä

Syntymä ja kuolema kotitilalla – pienimuotoinen laidunteurastus mahdolliseksi Voi kilipukkien kevät! KANNESSA: Paimenkoirasta verraton apu karjatilalle Perusaineet luomun kasvinsuojelussa Hyvä kasvaa yhteisöviljelmällä Jäätelöitä oman pellon marjoista Lähi- ja luomuruokaa Ruotsin malliin

40 42 46 50 54

Monipuolisella viljelyllä voidaan vaikuttaa maakiitäjäisten aktiivisuuteen Kosteikkoviljelyllä ilmaston kannalta kestävä ratkaisu kasvualustatuotantoon Uudenmaan ruoka yhdistää tuottajat ja kuluttajat uudella tavalla Tuottaisinko marjakasvien taimia? Männynkuorelle on kysyntää varsinkin luomuna

Palstat

6 20 44 47 48 52 56 57 59

Alkupalat Edunvalvontaa På svenska Yhdistyksistä Palveluksessanne Kysymyksiä Kolumni Ristikko Seuraavassa numerossa

Kannen kuva: Rita Larjava

LUOMULEHTI 3 | 2022

Alkupalat TOIMITTANUT: NOORA MANTERE

SUOMEN LUONNON päivää juhlitaan taas luomutiloilla 27.8., jolloin lukuisat luomutilat ympäri Suomea avaavat ovensa yleisölle. Päivän aikana tapahtumayleisöllä on mahdollisuus tilasta riippuen nautiskella pop up -kahviloiden ja tilapuotien herkuista sekä tutustua erilaisiin työkoneisiin ja kotieläimiin. Mukana oleville luomutiloille on jaossa Farmari-maatalousnäyttelyssä Luomuliiton teltalla pinssejä jaettavaksi päivässä sekä Lisää luomua -paitoja. Ilmoittautuminen on alkanut, ja mukaan pääset osoitteessa luomu.fi/luonnonpaiva. Samalla pääset mukaan tapahtuman yhteismarkkinointiin. ◀

Euroopan parhaat luomutoimijat haussa EU:N KOMISSIO on avannut kilpailun, josEU rganic sa palkitaan parhaat A W A R D S ja innovatiivisimmat luomutoimijat EU:n alueelta. Kilpailuun voi ilmoittautua mukaan 8.6. asti. Palkintokategorioita on kaikkiaan seitsemän parhaasta luomuviljelijästä parhaaseen luomukaupunkiin. Kilpailun avulla pyritään nostamaan esille luomutuotantoa ja sen myönteisiä vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Palkinnonsaajat julkistetaan EU:n luomupäivänä 23.9. Kilpailu on tarkoitus järjestää vuosittain osana komission luomun toimintasuunnitelmaa. Hakukriteerit ja ilmoittautumislomake löytyvät komission verkkosivuilta. ◀

LUOMULEHTI 3 | 2022

Susann Rännäri

Suomen luonnon päivänä tapahtuu luomutiloilla

Suomen ensimmäinen pölyttäjästrategia on valmistunut YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ON julkaissut Suomen ensimmäisen pölyttäjästrategian, jonka tavoitteena on pysäyttää pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2030 mennessä. Strategia tunnustaa luomutuotannon myönteiset vaikutukset pölyttäjien elinolosuhteisiin ja asettaa tavoitteeksi luonnonmukaisen tuotannon lisäämisen 25 prosenttiin viljelypinta-alasta EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti. Tärkeäksi keinoksi listataan myös pölyttäjille soveltuvan monilajisen ravintokasvillisuuden tarjoaminen sekä haitallisten vieraslajien torjunta. Strategian mukaan pölyttäjille haitallisten kasvinsuojeluaineiden ja biosidien vaikutuksia tulee vähentää. Pölyttäjien pesäpaikkana toimivan lahopuun määrää taas täytyy lisätä myös maatalousalueilla ja niiden lähiympäristöissä. Pölyttäjiä suosivat toimenpiteet tulee strategian mukaan huomioida myös EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa ja sen kautta rahoitettavissa ympäristötoimissa, joita ovat muun muassa maisema-, monimuotoisuus- ja niittypellot. ◀ Strategia on luettavissa osoitteessa ym.fi/-/suomen-ensimmainen-polyttajastrategia-on-valmistunut.

Osallistu torjuntaainealtistuksia selvittävään kampanjaan EUROOPAN LAAJUINEN Pesticide CheckUp -kampanja käynnistyi toukokuussa Euroopan väestön torjunta-ainealtistuksen mittaamiseksi. Kampanjan tavoitteena on vaikuttaa EU:ssa torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi. Kampanjaan osallistuvien hiusnäytteistä testataan 30 eri torjunta-aineen jäämät. Kampanjan toteuttaa Good Food Good Farming -niminen Euroopan laajuinen kansalaistoimijoiden verkosto. Näytteet analysoi riippumaton laboratorio. Suomessa kampanjaan osallistuu Luomuliitto, joka kutsuu yleisöä mukaan lähettämään oman hiusnäytteensä tutkittavaksi. Kampanjaan voi osallistua kesäkuun loppuun asti. ◀ Osallistumisohjeet löytyvät osoitteesta luomuliitto.fi/torjuntaainekampanja

HERO-ohjelma määritti hintalapun päästövähennyksille HUHTIKUUSSA JULKAISTU hiili-euro-ohjelma (HERO) määrittelee, miten hallituksen päästövähennystavoite maataloudelle pyritään saavuttamaan ruokaturvaa ja tilojen taloutta heikentämättä. Hallituksen tavoitteena on vähentää maatalouden päästöjä 29 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Ohjelman laatimisesta vastasi maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta. Päästövähennyksiä tavoitellaan muun muassa parantamalla kivennäismaiden hiilensidontaa, tehostamalla typpilannoitusta ja käyttämällä nautojen metaanipäästöjä vähentävää rehua. Päästöt vähenevät myös uusiutuvan energian käytön lisääntyessä ja nautojen lukumäärän vähentyessä vähitellen. Lisäksi turvemaille on suunniteltu omat päästövähennystoimenpiteensä. – Viljelijän näkökulmasta asetelman on oltava sellainen, että se kannustaa tuottavuuteen ja ottamaan ympäristöarvot huomioon, Lehtonen huomauttaa. Ohjelman mukaan toimien kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan 70 miljoonan euron vuositasolta 100–200 miljoonan euron vuositasolle vuonna 2035. Kustannuksille on löydettävä katetta sekä markkinoilta että julkisista varoista. Lehtosen mukaan tähän tarvitaan uutta rahaa, uusia panostuksia ja osin nykyisten resurssien uudelleensuuntaamista. Lisäksi tarvitaan vahvoja arvoketjuja ja tuotteita, joissa palkitaan kestävistä tuotantotavoista. ◀

Vientiä ilmastoystävällisillä tuotteilla VALTAKUNNALLINEN KIKE-HANKE hakee mukaan elintarvikealan yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään ilmastoystävällisiä vientituotteita. Hanke opastaa yrityksiä kehittämään ilmastoystävällisiä tuotteita ja edistämään niiden avulla kansainvälistä kauppaa. KIKE tarjoaa tietoa ulkomaisista markkinamahdollisuuksista, ilmastoviisaasta tuotekehityksestä ja ympäristöystävällisten tuotteiden vientimarkkinoinnista. Hankkeeseen valitaan 50 kasvuhakuista maaseudulla sijaitsevaa elintarvikealan mikro- tai pk-yritystä. Osallistumi-

nen on maksutonta. Hae mukaan 15.6. mennessä osoitteessa ki-ke.fi. Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen tiedonvälityshanke, jota toteuttaa Fennopromo Oy yhdessä ruoka- ja ympäristöalan yhteistyöverkoston kanssa. Hanke saa rahoitusta MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmasta. ◀

LUOMULEHTI LUOMULEHTI 3 | 2022

Alkupalat RUOKA

Tuotantopanoskauppaa Facebookissa TIESITKÖ, ETTÄ Facebookissa toimii luomutuottajien oma Luomutori-ryhmä? Ryhmässä voi käydä kauppaa luomutuotannossa tarvittavilla tuotantopanoksilla. Kaupitella tai etsiskellä voi niin viljaa, koneita, pakkausmateriaaleja kuin kotieläimiäkin. Vuodesta 2014 toimineessa ryhmässä on jo tuhatkunta jäsentä. ◀

MAAPERÄ KASVIT Tietoa luomusta -sivuilla sisältö on jaoteltu viiteen eri aihepiiriin.

ELÄIMET MARKKINAT

Hannele Antila

Tietoa luomusta Luomuliiton uusilla verkkosivuilla JOKO HUOMASIT, että Luomuliitolla on uudet verkkosivut? Olemme koonneet sivuille asiantuntija-artikkeleista ja videoista Tietoa luomusta -paketin. Sivulta löytyvät myös asiantuntijoidemme yhteystiedot, jotta voit lähestyä heitä omalla luomuaiheisella kysymykselläsi. Käythän tutustumassa osoitteessa luomuliitto.fi/tietoa-luomusta. Mikäli jokin aiemmin käyttämäsi asiantuntija-artikkeli on kadonnut verkkosivu-uudistuksen yhteydessä, laita palautetta osoitteeseen luomulehti@luomuliitto.fi, niin voimme julkaista sen uudelleen. ◀

Asiantuntija Erkki Vihonen toisiin tehtäviin LUOMULIITON PITKÄAIKAINEN kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen siirtyy kesäkuun alussa toisiin tehtäviin. Peräseinäjoella asuva Vihonen on toiminut päätyössään ProAgria Etelä-Pohjanmaan luomuasiantuntijana. Luomuliitto kiittää Vihosta yhteisistä vuosista ja uskoo vakaasti, että yhteistyö tulee jatkumaan toisessa muodossa. ◀

LUOMULEHTI 3 | 2022

Oikaisu LUOMULEHDEN 2/2022 artikkelissa Norrbackin tilalla Närpiössä tuotetaan luomukaritsanlihaa kerrottiin sivulla 24, että tavanomaisten eläinten hankintalupa lisäisi jalostuseläinten hintaa vajaalla sadalla eurolla. Tavanomaisten jalostuseläinten hankintaa koskeva lupa ei ole eläinyksilökohtainen. Luvan voi hakea vuoden ajanjaksolle koko sille eläinmäärälle, jolle on mahdollista lupa saada vuoden aikana. Lupa maksaa 89 euroa. Aiheesta lisää sivulla 52. ◀

TEKSTI: NOORA MANTERE

Luomuliitto Farmarissa teemalla omavarainen luomu järjestää tapahtuman yhteydessä myös jäsenillan.

aatalousalan vakiotapahtuma, Farmari, järjestetään koronatauon jälkeen Mikkelissä 30.6.–2.7.2022. Luomuliitto on tapahtumassa mukana omalla osastolla (E409), joka löytyy kotieläin- ja teknologia -alueelta. Luomuliiton osastolla voit tavata Luomuliiton asiantuntijoita, jotka vastaavat luomussa askarruttaviin kysymyksiin esimerkiksi uuden luomuasetuksen mukanaan tuomista muutoksista. Toiminnanjohtaja Susann Rännärin kanssa pääset keskustelemaan edunvalvonnasta sekä tulevan CAP-kauden tukiehdoista tai kysymään vinkkejä kumppanuusmaatalouden aloittamiseen. Osastolla voit myös tavata hallituksen puheenjohtajaa Janne Rauhansuuta sekä muita Luomuliiton hallituksen jäseniä. Asiantuntija Jukka Kivelä kertoo liha-luujauhopohjaisten lannoitteiden viljelykokeiden tuloksista sekä kierrätysravinteilla lannoittamisesta laajemminkin. Liiton osastolla on näytteillä häkäpönttöauto, ja Suomen Ekoautoilijat ry:n asiantuntijat esittelevät puukaasuautotekniikkaa ja ekologisesti kestävää autoilua. Puukaasuauton polttoaineeksi sopii nykyisin heikosti hyödynnetyt puuntuotannon jätteet, kuten oksat ja vesakot. Kotimaisen biopolttoaineen, puun käyttö liikennepolttoaineena lisää energiaomavaraisuutta ja pitää hengissä vanhaa puukaasuosaamista. Ensimmäisen tapahtumapäivän päätteeksi 30.6. Luomuliitto järjestää jäsenillan. Luvassa on saunomista ja iltapalaa nuotion äärellä. ◀ Lue lisää: luomuliitto.fi/tapahtumat ja farmari.net

Juha Kaarela

Farmari-tapahtumassa. Luomuliitto

Liiton osastolla on näytteillä häkäpönttöauto. Tällaisen puukaasuauton polttoaineeksi sopii nykyisin heikosti hyödynnetyt puuntuotannon jätteet, kuten oksat ja vesakot.

Susann Rännäri

Luomu on esillä tulevan kesän

Luomuliiton jäsenilta Torstaina 30.6.2022 klo 18.30–22.00 Osoite: Lahdenpohjantie 1, 50970 Mikkeli miksinval.fi/lahdenpohja Ohjelmassa saunomista, yhdessäoloa ja iltapalaa järven rannalla Osallistumismaksu 25 € Omat pyyhkeet ja uimapuku mukaan Ilmoittaudu mukaan: luomuliitto.fi/tapahtumat

LUOMULEHTI LUOMULEHTI 3 | 2022

TEKSTI: ANNE RINTAMÄKI

Kustannusten nousu kurittaa kaikkia tuotantosuuntia

Kuorttisen luomukanala

iuruvetinen luomusikatilallinen Hannu Kämäräinen toteaa, että kustannusten nousu on ollut hurjaa. – Ei tällaiseen osannut kukaan varautua, vaikka uhkakuvia olikin ilmassa. Meille haasteita on aiheuttanut eniten luomuviljan saatavuus. Hinnat ovat nousset, eikä ohraa ja vehnää edes tahdo olla saatavilla. Hintataso on tällä hetkellä yli 400 euroa tonnilta. Kämäräisen mukaan ainoa helpottava tekijä on se, että luomusianlihan hinta on sidottu luomuohratonnin hintaan, eli korotuksia on tullut – tosin nekään eivät yksin riitä. – Nyt pitää vaan käydä entistä tarkemmin läpi omia tuotantokustannuksia. Polttoöljyn hinta on sellainen, että mitään ylimääräistä ei pelloilla tehdä. Lisäksi py-

LUOMULEHTI 3 | 2022

Raju tuotantopanosten hinnannousu on laittanut suomalaiset maatilat tiukille. Nopeat muutokset ovat pakottaneet tuottajat sopeutumaan parhaansa mukaan. Nyt yritetään selviytyä päivä kerrallaan ja ennen kaikkea toivotaan hyvää kasvukautta ja runsaita satoja.

rimme lisäämään herneen kylvöalaa, jotta pystyisimme pitämään valkuaisrehuostot minimissä ensi talvena. Teollisia kierrätyslannoitteita ajetaan vain märimmille lohkoille, joille ei kannata raskasta lietekalustoa viedä. – Tässä tarvitaan nyt todellakin hyvä kesä ja kunnon sadot paikkaamaan tilannetta. Meillä valitettavasti syysvehnän talvehtiminen ei sekään onnistunut kovin hyvin. Eli kyllä tässä haasteita riittää, Kämäräinen toteaa. Kauanko pystyy jatkamaan? Etelä-Pohjanmaalla Untamalassa 120 lehmän luomumaitotilaa pyörittävä Jaakko Lammi sanoo suoraan, että jos maidon hintaan ei saada reilua korotusta, niin tällä kustannustasolla ei pystytä maitoa tuottamaan.

Kasvukausi ratkaisee Lappeenrannassa toimivan Kuorttisen luomukanalan Janne Rautakannel toteaa, ettei olisi ikinä uskonut, minkälaiseen selviytymistaisteluun tilalla on jouduttu. – Aivan kaikki on kallistunut: rahti, pakkaukset, tarrat, rehuvilja, valkuaistiiviste, polttoöljy ja niin edelleen. Nyt meillä toivotaan ennen kaikkea hyvää viljavuotta, sillä kaksi edellistä ovat olleet katovuosia. Onneksi on vanhoja yhteistyökumppaneita, joilta olemme saaneet ostettua rehukauraa. Nyt pitäisi saada omat 100 hehtaaria kauraa onnistumaan ihan välttämättä, Rautakannel sanoo.

Heikki Parviainen Luomulehden arkisto/Anne Hytönen

Hannu Kämäräinen

Janne Rautakannel

Kalliolan luomu/Elina Reponen

– Meillä suurin kuluerä vuodessa ovat vilja ja lehmien täydennysrehut, joita ostetaan yhteensä noin 400 000 kiloa vuodessa. Viljan hinta on noussut parissa vuodessa yli 200 euroa tonnilta, joten nyt vuodessa menee pelkkiin rehuostoihin noin 80 000 euroa enemmän kuin ennen. – Toinen iso menoerä on polttoöljy, johon kuluu tänä vuonna lähes 30 000 euroa enemmän. Nämä ovat sellaisia summia, että saa nähdä, kauanko tuotantoa on varaa jatkaa, Lammi toteaa. Tilalla kokeiltiin keväällä lehmien väkirehuannoksen pienentämistä, mutta muutoksen aiheuttamat ongelmat pakottivat pian palaamaan vanhaan, hyväksi todettuun malliin, jossa jokainen lehmä saa appeen seassa viljaa noin seitsemän kiloa. – Tällä kasvukaudella satsataan vielä entistä enemmän huippulaatuisen säilörehun tuotantoon. Jos kasvukausi on huono eivätkä kelit suosi, niin tästä vuodesta tulee täysi katastrofi. Joka paikasta voi yrittää toki säästää vähän, mutta mihinkään isoihin suunnanmuutoksiin meillä ei ole mitään mahdollisuuksia. Kustannusten kattamiseen pitää tulla apu markkinoilta, Lammi korostaa.

Antti Vauhkonen

"Kustannusten kattamiseen pitää tulla apu markkinoilta."

Hintojen nostaminen markkinoilla on vaikeaa, sillä näin korkeiden kustannusten vastapainoksi tarvittaisiin valtavan isoja korotuksia. – Yhden kananmunapakkauksen hinnan pitäisi nousta ainakin 50 senttiä, mielellään euron. Mutta eihän se onnistu. Meillä on kaikkiaan noin 17 000 kanaa kolmessa eri ikäluokassa, ja munia tulee päivässä runsaat 16 000. Siitä voi vähän hahmottaa summaa, joka tarvittaisiin kulujen kattamiseen. – Nyt mennään päivä kerrallaan, tehdään työt parhaamme mukaan ja katsotaan, mihin se riittää. Syksyllä ollaan viisaampia, Rautakannel pohtii. Muuttuuko ostokäytös? Haukivuorella toimivan Kalliolan luomun viljelijä Antti Vauhkonen sanoo, että tälle kasvukaudelle ei tarvita yhtään ylimääräistä vastusta. – Meillä pelattiin varman päälle siinä, että jätimme viljelystä sipulit pois. Viime vuoden sipulisato epäonnistui täysin, eikä siihen ole nyt todellakaan varaa. Nyt noin 15 hehtaarin vihannesalalle istutetaan ainoastaan keräkaalia ja lehtikaalia. – Yritämme saada vauhdilla istutukset valmiiksi, sillä kevät oli meillä myöhässä noin puolitoista viikkoa, Vauhkonen kertoo. Mies on huolissaan siitä, kuinka suomalaiset vihannestilat selviävät kohonneiden kustannusten kanssa. Tilojen määrä on muutenkin vähentynyt rajusti. Esimerkiksi Kalliolan luomunkin tuotteita välittävän kuopiolaisen Tuoreverkon tuottajien määrä on pudonnut alle viiteenkymmeneen, kun tiloja oli aiemmin mukana lähes 70. – Nyt suurimmat kipupisteet ovat polttoaineet ja pakkausmateriaalit, myös rahdit ovat kallistuneet. Eikä ensi syksyn hintatasosta tiedetä vielä mitään, Vauhkonen sanoo. – Lisäksi sekin mietityttää, että kun ihmisten kaikki elinkustannukset nousevat, niin korostuuko ruokaostoksissa hinta arvojen sijaan. Eli luopuvatko ihmiset luomusta, kun jostain on pakko säästää? ◀

Kuorttisen luomukanalalla todella toivotaan onnistunutta satovuotta. Tuotantopanoksista aivan kaikki ovat kallistuneet: rahti, pakkaukset, tarrat, rehuvilja, valkuaistiiviste, polttoöljy ja niin edelleen.

LUOMULEHTI 3 | 2022

TEKSTI: MINNA NURRO

Kasvattamalla biokaasun tuotantoa voitaisiin sekä lisätä energiaomavaraisuutta että parantaa ravinteiden kierrätystä.

Pixabay Gerald Krieseler

Suomalainen ruoka kasvaa venäläisillä eväillä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan paljasti karusti suomalaisen ruoantuotannon syvän riippuvuuden idästä tuotavista tuotantopanoksista ja energiasta. Tuotannon omavaraisuutta on mahdollista nostaa luomuviljelyn menetelmillä.

LUOMULEHTI 3 | 2022

uonnonvarakeskuksen mukaan lannoitteiden valmistuksessa käytetystä ammoniakista ja kaliumista yli 80 prosenttia on tuotu Suomeen Venäjältä. Myös suuri osa valmiista lannoitetuotteista on tuotu idästä. Maatalouden käyttämästä polttoöljystä 80 prosenttia on venäläistä alkuperää. Lannoitteita ja energiaa on toki saatavilla muualtakin, jos on millä maksaa. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin taloudellisesti, ekologisesti ja moraalisesti järkevintä vahvistaa maatalouden omavaraisuutta. Agroekologian professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta nimeää biologisen typensidonnan ja ravinteiden kierrätyksen keskeisiksi keinoiksi lisätä ruoantuotannon omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Kumpikin on luomuviljelyn peruskauraa. Niiden hyödyntäminen edistää myös vihreää siirtymää.

– Fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvat tuotantopanokset ovat päästäneet tavanomaisen maatalouden pälkähästä, kun ei ole tarvinnut välittää ravinteiden kierrätyksestä. Suuri määrä typpilannoitetta heikentää pellon omaa mikrobitoimintaa, ja ravinteiden yksisuuntainen virta voidaan kytkeä myös vesistö- ja kasvihuonekaasupäästöihin, Helenius taustoittaa. Luomuviljelyssä biologinen typensidonta hoituu viljelykiertoon kuuluvalla viherlannoitusnurmella, joka sisältää palkokasveja, kuten apilaa tai sinimailasta. Luomuviljelijä, Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu suosittelee sitä muillekin tiloille. – Lannoitusvaikutuksen lisäksi nurmi lisää pellon monimuotoisuutta, parantaa maaperän kasvukuntoa ja sitoo hiiltä, hän muistuttaa.

Biokaasutus lisäisi hyötyjä Juha Helenius huomauttaa, että luomussakin viherlannoitusnurmen lannoitusvaikutusta voitaisiin tarkentaa hyödyntämällä biokaasuteknologiaa. Nurmesta typpi ei vapaudu kasvien kannalta optimaalisella hetkellä, kun taas biokaasun tuotannossa syntyvä mädätejäännös on mahdollista kohdentaa lannoitteena juuri niille lohkoille, joilla on tarvetta ravinteille. Samalla maatila voisi tuottaa bioenergiaa yli oman tarpeensa ja korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä esimerkiksi viljan kuivauksessa.

Tarvitaan satsauksia luomuun Janne Rauhansuun mielestä luomutuotannon lisääminen Suomessa olisi askel kohti parempaa huoltovarmuutta. – Luomutila on jo ajatuksen tasolla omavarainen tuotantopanosten suhteen – jos ei oman tilan osalta, niin alueellisesti. Se on huoltovarmuutta parhaimmillaan, hän perustelee. Rauhansuu toteaa, että luomutuotanto soveltuu Suomeen hyvin myös siksi, että meillä on vähemmän kasvintuhoojia kuin muualla Euroopassa. Hän toivoo valtiovallalta lisää satsauksia luomututkimukseen sekä sitä, että julkiset ruokapalvelut velvoitettaisiin käyttämään nykyistä enemmän luomuraaka-aineita. – Julkisten keittiöiden volyymi on iso, joten se tarjoaisi hyvät lähtökohdat lisätä kysyntää ja laajentaa sitä kautta kotimaista luomutuotantoa, hän päättelee. ◀

Veikko Somerpuro

– Apilanurmissa on valtavasti energiaa. Korjaamalla typensitojanurmi talteen pellolta biokaasun raaka-aineeksi sille annetaan enemmän tehtäviä kuin pelkkä lannoitus, Helenius tiivistää. Hänen mukaansa maatilatason biokaasulaitosten tuottama energia kannattaisi käyttää elintarvikkeiden paikalliseen jatkojalostukseen, koska se lisäisi ruoantuotannon kriisinkestävyyttä ja maaseudun elinvoimaa. Helenius toteaa kuitenkin, että hajautetun elintarviketuotannon este näyttää olevan suomalaisen elintarviketeollisuuden voimakas keskittyneisyys. – Teollisuuden mukaan yksikkökustannukset kasvavat liikaa hajautetussa mallissa, hän sanoo.

Juha Helenius

Suvi Elo

Eläintuotantoa syytä supistaa Luomutuotannossa nurmivuodet kuuluvat aina osaksi viljelykiertoa. Juha Helenius arvioi, että tavanomaisessakin tuotannossa 2025 prosenttia peltoalasta voitaisiin laittaa nurmelle ilman, että tuotetun ruoan kokonaismäärä putoaisi – etenkin, jos kotieläintuotannon osuutta vähennettäisiin hieman. – Biologista typensidontaa voisi lisätä tavanomaisessa maataloudessa reilusti. Kotieläintuotteiden hinnat saisivat samalla nousta, hän arvioi. Myös Janne Rauhansuu katsoo, että eläintuotannon vähentäminen nykytasosta on tarpeen ruoantuotannon huoltovarmuuden lisäämiseksi. Hän muistuttaa, että iso osa Suomen peltoalasta kasvaa rehukasveja. – Fossiilisilla lannoitteilla ja polttoaineilla tuotetaan ensisijaisesti rehua eläimille. Täytyy ajatella isoa kuvaa: jos huoltovarmuus perustuu eläintuotannolle, mikään maa-ala ei riitä, Rauhansuu arvioi. Hän korostaa, että ei ole esittämässä kaiken eläintuotannon alasajoa. – Lihan hinnan pitäisi nousta rajusti, jotta eläintilat tulisivat toimeen puolella nykyisestä eläinmäärästä. Suomeen sopisivat luontaisesti parhaiten lammas ja nauta, jossain mittakaavassa myös possu ja kana, Rauhansuu sanoo. Myös Juha Helenius muistuttaa nurmeen pohjautuvan karjatalouden soveltuvan Suomeen. – Meidän valtava luonnonrikkaus on vesi, joten vesi-intensiivinen karjatalous sopii tänne hyvin, hän toteaa.

Janne Rauhansuu

LUOMULEHTI 3 | 2022

TEKSTI JA KUVA: NOORA MANTERE

Luomuliiton kevätkokous:

luomutuotanto parantaa maatalouden kriisinkestävyyttä Luomuliiton kevätkokous totesi kannanotossaan, että luomutuotanto on ratkaisu maatalouden ympäristövaikutusten ja fossiiliriippuvuuden vähentämiseen. Liiton kevätkokous järjestettiin 7.4. Kalajoella.

ypen suhteen omavarainen luomutuotanto on muutoskestävää kriisien edessä, kevätkokouksen kannanotossa muistutettiin. Luomutuotannolla päästään myös kohti EU:n Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita, joilla pyritään vähentämään synteettisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Kriisien keskellä EU:ssa viimeistellään suunnitelmia seuraavalle yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kaudelle. Suomen kansallisen CAP-strategian luonnosta koskevassa palautteessaan EU:n komissio toi esille, että Suomen ehdottamat ympäristö- ja ilmastotoimet ovat riittämättömiä. Komissio myös patisti jäsenmaita hyödyntämään kaikki mahdolliset toimenpiteet, joilla voidaan parantaa ruuantuotannon huoltovarmuutta, vähentää riippuvuutta synteettisistä lannoitteista sekä muuttaa maataloustuotantoa kohti kestävämpiä tuotantotapoja. – Luomu vastaa kaikkiin näihin haasteisiin. Siksi onkin varmistettava, että luomutuotantoon siirtyminen mahdollistetaan kaikille halukkaille ja että CAP-uudistuksella ei heikennetä luomutuottajien asemaa. CAPsuunnittelun loppuvaiheessa tulee huomioida, että kokonaisuus on luomutuotannolle suosiollinen, Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri kommentoi. – Myös erillisen siirtymävaiheen tuen ottaminen käyttöön voisi madaltaa viljelijöiden kynnystä siirtyä luo-

LUOMULEHTI 3 | 2022

mutuotantoon. Maaperän kasvukunnon parantaminen pitkään jatkuneen yksipuolisen viljelyn jäljiltä ei tapahdu yhdessä yössä. Lisäksi uuden luomulainsäädännön asettamat tiukentuneet vaatimukset nostavat luomutuotannon kustannuksia jo siirtymävaiheessa, Rännäri huomautti. Energiaomavaraisuutta biokaasulla Luomuliiton kevätkokous esitti, että ruuantuotannon huoltovarmuutta tulee parantaa myös energiankulutuksen osalta panostamalla kotimaisen biokaasun tuotantoon. Biokaasun tuotannossa voidaan hyödyntää niin karjanlantaa kuin luomutilojen viljelykiertoihin sisältyvää nurmea. Prosessissa syntyvä mädätysjäännös on erinomainen lannoite, jonka käytöstä luomutiloilla on jo kokemusta. – Kasvin- ja eläintuotannon eriytyminen eri alueille on ruuantuotannon ravinne- ja energiaomavaraisuuden näkökulmasta hankalaa. Siksi tulisikin pyrkiä alueellisesti tasapainoiseen tuotantoon, esitti Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu. Ponnisteluissa biokaasun tuotannon lisäämiseksi ei Luomuliiton mukaan tule vaatia tuettavilta investoinneilta minimikokoa, jottei kannusteta kotieläintalouden keskittymiseen entisestään tai yhä suurempiin eläinyksiköihin. ◀

TEKSTI: JUKKA RAJALA

Satelliittikuvista apua kasvukunnon puutteiden paikantamiseen Maan kasvukunnon puutteiden tunnistaminen ei aina ole kovin helppoa. Tarjolla on runsaasti ilmaista satelliittija ilmakuva-aineistoa, jonka avulla puutteiden sijainti voidaan tunnistaa nopeasti. Lohkon sisäiset erot tulevat paremmin esiin ylhäältä tarkasteltaessa, ja ilmakuvien avulla peltokäynnit voidaan kohdentaa oikeisiin kohtiin. Kasvukunnon

Hyväkasvuinen kauran oras heinäkuun alussa.

puutteiden syiden selvittäminen on sen jälkeen huomattavasti helpompaa ja nopeampaa.

Tarkastelu kannattaa aloittaa kuivatuksen tunnuspiirteistä Onko lohkon ylälaidassa selvää märkyyttä? Onko yläpuolen niskaoja kunnossa? Entä lohkon alalaidassa? Onko laskuoja riittävän syvä? Näkyykö merkkejä mahdollisesti tukkeutuneesta laskuaukosta? Entä salaojaputkesta? Onko puita lohkon alaosassa siten, että laskuaukko voi olla tukossa? Onko lohkolla painanteita tai selvästi heikompikasvuisia selväpiirteisiä alueita? Paikkatietoikkuna.fi -palvelusta löytyy erilaisia karttatasoja, joista saa korkeuskäyrät ja rinnevarjos-

Saman lohkon kauran oras onkin elokuussa muuttunut raidalliseksi. Salaojien kohdat erottuvat selvästi. Vanhat sarkaojien kohdat ovat myös erotettavissa.

Jukka Rajala

ohkon ilmakuvista on syytä opetella tunnistamaan, millaisia eroja kuvissa näkyy. Jos kuvissa näkyy erivärisiä alueita, syynä on useimmiten erot lohkon kasvukunnossa. Hyväkasvuiset alueet ovat kesällä tumman vihreitä ennen viljan tuleentumista. Huonompikasvuiset alueet ovat vaaleamman vihreitä, osin ruskeita tai harmaita. Ovatko huonommin kasvavat kohdat suuria yhtenäisiä alueita vai raidallisia, säännöllisin välein toistuvia?

Edellisten kuvien hyväkasvuinen kauran oras onkin heinäkuun lopussa muuttunut raidalliseksi. Syynä on heinäkuun alkupuoliskon runsaat sateet. Savipellon rakenne on huono ja läpäisevyys riittämätön sadekausina.

LUOMULEHTI 3 | 2022

tuksen näkyviin. Korkeuseroja voi tarkastella myös Google Earth Pro -ohjelman mittaustyökalusta löytyvällä profiilityökalulla. Jos selvät ongelmakohdat eivät ole painanteita, ne voivat olla merkkejä ojitusjärjestelmän tukkeutumisesta. Mikäli rinteeltä tai rinteen taitekohdassa näkyy heikommin kasvavaa kasvustoa, se voi viitata lähteisyyteen tai runsaaseen pohjaveteen.

Täsmennystä lisäkuvilla Tarkastelua voidaan täsmentää Sentinelsatelliittikuvilla, jotka kertovat muun muassa kasvustojen rehevyydestä. Kriittisiä ajankohtia ovat kasvuston alkuunlähtö tou-

Raidallinen nurmilohko, jolta on korjattu säilörehu.

Jukka Rajala

Tunnista tiivistymät ja maalajivaihtelut Salaojien ja mahdollisesti vanhojen sarkaojien kohtien näkyminen parempikasvuisina on merkki maan liiallisesta tiiviydestä niiden välissä. Salaojien kohtien parempi kasvu sekä märkänä että kuivana vuonna paljastaa myös, ettei salaojissa ei ole tukkeumia. Päisteiden ja liittymien heikompi kasvu kertoo myös tiivistymisestä. Rinnevarjostus ja korkeuskäyrät paljastavat lohkon pinnanmuotojen vaihtelut. Rinteen yläosassa ja rinteissä on yleensä karkeampaa maalajia kuin laaksojen pohjilla. Lisäksi aivan pohjalla multavuus on yleensä korkeampi, ja siellä voi olla myös multa- tai turvemaata. Poutivat hiekkasärkät tai kallion läheisyys voi näkyä heikkona kasvuna erityisesti poutavuosina. Karkeammilla maalajeilla ravinnepuutteet ovat yleisempiä. Jos kasvu on niillä heikompaa kuin savilla, voi olla syytä ottaa niiltä alueilta erilliset maanäytteet kattavaan viljavuustutkimukseen.

Edellisen kuvan raidallisella nurmilohkolla mailanen on hävinnyt noukinvaunun raiteista tiivistymisen takia.

Hyödyllisiä verkkopalveluita: •

•

Google Earth -ohjelma google.fi/intl/fi/earth/versions Pro-versiossa on enemmän ominaisuuksia, muun muassa korkeusprofiilityökalu. peltolohkot.fi peltolohkojen paikannus kartalla, kirjoita hakukenttään tilatunnus

LUOMULEHTI 3 | 2022

•

paikkatietoikkuna.fi apuaineistoja, esimerkiksi korkeusvaihtelut

•

Sentinel Playground apps.sentinel-hub.com/sentinelplayground: satelliittikuvia kasvukauden eri aikoina

kokuun lopulla ja kesäkuun alussa, voimakkain vegetatiivinen kasvu kesä–heinäkuussa sekä viljan tuleentumisen tasaisuuden tarkastelu loppukesällä. Lisää valaisevia kuvia voi löytyä myös paikkatietoikkuna.fi -palvelusta löytyvistä ilmakuvista. Kaikki kiinnostavat kuvat kannattaa ottaa kuvakaappauksina talteen. Märkyydestä mahdollisesti kärsivillä lohkoilla salaojakarttojen vertailu huonokasvuisiin kohtiin voi antaa arvokasta lisätietoa. Salaojakartat voidaan myös sijoittaa satelliittikuvan päälle. Tarkemmat tutkimukset voidaan kuvien avulla kohdistaa sopiviin kohtiin peltoa. Maan rakennetta on suositeltavaa kartoittaa MARA-menetelmällä vertaillen erilaisia huonokasvuisia alueita hyväkasvuisiin. Kuivatuksen toimivuutta varmistetaan pellolla tehtävin havainnoin, varmimmin niin sanotulla lapiokuoppamenetelmällä märkään aikaan. Sen jälkeen kasvukuntoa parantavat toimet voidaan suunnitella ja kohdentaa oikein. ◀

Luomutilan ykkösvalinta Kokeile nyt ja käytä ILMAISEKSI!

min aloitus

Etsii lohkon itse

Asenna Sirppi puhelimeesi

MAANEUVOn muistikortit ja työohjeet: helsinki.fi/fi/ruraliainstituutti/koulutus/maaneuvo

· automatisoitu lohkokirjanpito · karttamerkinnät · luomutilan varastokirjanpito · puintiennusteet Sopii myös nykyisen ohjelmasi täydentäjäksi! Myös tietokonekäyttö. Tutustu ja ihastu: www.sirppi.ﬁ

Jukka Rajala

Lohkon korkeusprofiili Google Earth Pro -ohjelmalla määritettynä keltaisen viivan osoittamasta kohtaa lohkolla. Nuolen osoittamalla alueella on lievä notkelma.

Edellisen kuvan lohko punaisen nuolen kohdalta märkään aikaan talvella. Painanteessa seisoo vettä pellon pinnalla.

LUOMULEHTI 3 | 2022

TEKSTI: VIIVI VIRKKULA KUVAT: SUSANN RÄNNÄRI

Huoltovarmuus ja luomun edut esillä Ruokaturva, huoltovarmuus vaiko epävarmuus? Miten tuottajat selviävät haastavista, epävarmoista ja muuttuvista ajoista? Kyseiset aiheet puhuttivat Kalajoella Pohjoisen luomupäivillä.

ohjoisen luomupäivät kokosi kevään korvalla yhteen laajan joukon luomun parissa toimivia ammattilaisia, kuten tutkijoita, viranomaisia, maatalouskauppiaita, lannoitevalmistajia, asiantuntijoita ja ennen kaikkea maatalousyrittäjiä. Tapahtuma toteutettiin tänä vuonna hybridimallilla, joten etänäkin oli mahdollista osallistua. Monipuolisessa ohjelmassa käsiteltiin CAP-asioita, viljelydemojen tuloksia, maaperän kaliumvarantoja, luomuasetusta, tilallisten kokemuksia, taloutta, luomuviljelymenetelmiä ja tuottajan hyvinvointia. "Myrskyssä seilaava purjevene" Kenties tapahtuman kiintoisinta keskustelua käytiin ensimmäisen tapahtumapäivän paneelikeskustelussa. Keskusteluun osallistuivat Janne Rauhansuu Luomuliitosta, Olli Valtonen ProAgria Oulusta, Juha Vähäsöyrinki Lant-

männen Agrosta sekä Boris Lindgård BT-Agro by Lyckegårdista, ja puheenjohtajana toimi Vesa Nuolioja ProAgria Oulusta. Panelistit ovat toimineen luomutuotannon parissa vuosikymmenten ajan, mikä tarjosi paneelille rikasta, kantaaottavaa keskustelua erilaisista näkökulmista. Keskustelussa kutsuttiin tämänhetkistä ruoantuotantoa myrskyssä seilaavaksi purjeveneeksi ja luomutuotantoa pelastusliiveiksi. Luomu on omavaraista, ja täten luomutuottajat tulevat pysymään pinnalla. Panelistit eivät olleet huolissaan suomalaisesta huoltovarmuudesta, vaan näkivät ajankohtaisen tilanteen ja haasteet mahdollisuutena positiiviseen muutokseen. Muutos mahdollistaa esimerkiksi tuotannon kehittymisen kriiseihin vastaavan tuotekehittelyn avulla. Keskustelun suureksi teemaksi nousi luomutuotannon kannattavuus, luomutilojen talous ja markkinoiden haasteet. Ratkaisuksi tähän nostettiin talouden vakaata pyöritSuomen huoltovarmuus sekä luomun tulevaisuus puhututtivat paneelikeskustelussa, johon osallistuivat Janne Rauhansuu Luomuliitosta, Olli Valtonen ProAgria Oulusta, Boris Lindgård BT-Agro by Lyckegårdista sekä Juha Vähäsöyrinki Lantmännen Agrosta.

Hannu Keskinen (oik.) kommentoi puheenvuoroa vijelykokeista, joista osa on tehty hänen porkkanapelloillaan. Vieressä Tarmo Turunen.

LUOMULEHTI 3 | 2022

tämistä ja taloudellista paineensietokykyä: etsitään tiloille tilakohtaiset ratkaisut huomioiden yksilölliset tuotantomahdollisuudet, haetaan aktiivisesti tietoa opiskellen ja opetellen sekä kehitetään omaa toimintaa ja muunnutaan eri tilanteiden mukaan. Toiminnalle tulisi olla selkeä strategia. Keskustelussa tuotiin esille luomun satotasot ja niiden vaihtelut. Osa panelisteista korosti, että luomutuotannossa voidaan päästä lähelle tavanomaisia satoja, kun ajoitetaan tarvittavat ja tarkkaan harkitut viljelytoimenpiteet oikein. Lisäksi on ensisijaisen tärkeää, että maaperä on kunnossa. Päivien osallistujat sekä panelistit näkivät luomutuotannon haasteena viljelykasvien ravinteiden saannin. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan karkeat hietamaat kärsivät boorin ja kaliumin puutteesta. Merkittävänä fosforin lähteenä on toiminut karjanlanta, mutta tilojen vähentymisen myötä karjanlannan saatavuus on heikentynyt merkittävästi.

Luomutuotannon menestystekijät tilan näkökulmasta Viljelijäpuheenvuoron pitänyt luomuemolehmätilallinen Ahti Hannula kokee, että samat karjan päiväkasvut ovat saavutettavissa sekä luomu- että tavanomaisessa tuotannossa. Hänen mielestään avaintekijänä on hyvä rehu, ja sitä saadaan toimivilta pelloilta. Riittävät satotasot edellyttävät paitsi viljelytoimenpiteiden oikea-aikaisuutta, myös peltojen peruskunnostusta kalkituksilla, salaojituksilla ja niiden kunnostamisella sekä pellon pinnan muotoilulla. Hannulalla on pian kolmenkymmenen vuoden kokemus luomutuotannosta. Hän nosti esille luomumaatilayrityksen avaintekijöitä menestykseen, joista tärkeintä on tarkkuus jokaisessa tuotantoketjun vaiheessa ja kaikessa maatilan toiminnassa. Asioita tulee pohtia ja harkita, ja laskelmia tulee olla suunnitelmien tukena. Jokainen asia pitää pystyä tekemään niin hyvin kuin osaa pellolta navettaan ja markkinointiin saakka. Hannulan mielestä työn tekijää ja yrittäjyyttä motivoi parhaiten taloudellinen tu-

los. Työstä on saatava riittävä korvaus, jotta sitä on mielekästä jatkaa. ◀ Tapahtuman järjesti Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot -hanke, jota toteuttaa ProAgria Oulu yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa maaseuturahaston tuella. Hankkeen materiaalit: proagriaoulu.fi/fi/ pohjoiset-luomudemonstraatiot-ja-verkostot

Tapahtuma järjestettin tällä kertaa hybridimallilla, jolloin ohjelmaa saattoi seurata myös etänä.

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä ja luomuasiantuntijana ProAgria Oulussa.

Ajankohtaiset aiheet Ohjelmassa mm. ja puheenaiheet – vihdoin kasvokkain!

EPAA.fi

11.–13. elokuuta 2022, Hattula

Puutarha- ja viheralan näyttely Hattulassa assa Ohjelmkiksi esimer arhausist mehilä sekä Leena kierros ötökkärastiti Luodonppanuuskasv o o ja kum . Biotus kert luento isesta kasvin biolog ojelusta. su

LEPAA 2022

Lue lisää 11.–13. elokuuta järjestettävästä näyttelystä

www.lepaa.fi.

LUOMULEHTI 3 | 2022

Edunvalvontaa - luomutuottajan

asialla

TEKSTI: SUSANN RÄNNÄRI KUVA: EVELIINA SILLANPÄÄ

CAP-suunnitelmaa hiotaan komission palautteen perusteella Huhtikuun alussa EU:n komissio antoi palautteensa Suomen suunnitelmaan seuraavalle yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kaudelle. Suomi vastasi 27 pääkohtaan ja on luvannut toimittaa päivitetyn suunnitelman komissiolle kesäkuun loppuun mennessä.

omissio otti kantaa 220 kohtaan Suomen CAPsuunnitelmassa. Palautteessa on paljon vivahde-eroja; joissakin kohdissa komissio toteaa, suosittelee ja pyytää tarkennuksia, toisissa kohdissa komissio vaatii. Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan johtuen komissio kehottaa Suomea harkitsemaan toimia, joilla vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja muista ulkopuolisista tuotantopanoksista. Tämä mahdollistaisi CAP-suunnitelman avaamista ja tarkastelua laajemmin, mutta aikataulu on tiukka. Suomen alustavissa vastauksissa on todettu, että kansallinen kriisipaketti sisältää toimia, joilla turvataan viljelijöiden taloudellinen tilanne ja joilla edistetään vihreää siirtymää ja yleisesti maatalouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä.

Ympäristötoimet riittämättömiä Komissio toteaa palautteessaan, että Suomen esittämät ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet ovat riittämättömät. Komissio kehottaa määrittelemään konkreettisempia toimia erityisesti turvemaiden, ravinnevalumien, veden laadun ja luonnon monimuotoisuuden suojelun osalta. Komissio pyytää myös tarkentamaan ekojärjestelmän vaikuttavuutta sekä toimia metaani- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Suomea pyydetään myös lisäämään luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien vaikuttavuutta ja riittävyyttä sekä vahvistamaan toimenpiteitä, joilla on suora vaikutus ravinnevalumiin, kuten luomuviljely ja agrometsätalous. Silmiin pistävää Suomen vastauksessa on suuri näkemysero komission ja Suomen välillä. Suomen mukaan CAPsuunnitelma vie kohti merkittävästi kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita. Suomi muistuttaa, että hallitus on asettanut 29 prosentin vähennystavoitteen maatalouden kasvihuonekaasupäästöille ja että Suomi päivittää keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman metaani- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvarakeskukselta tilaamassa CAP-suunnitelman vaikuttavuusarviossa kuitenkin todetaan, että suunnitelluilla toimilla maatalouden kasvihuonekaasupäästöt kasvavat edelleen tulevallakin tukikaudella 2023–2027. Vähentämistavoitteet lannoitteiden ja torjuntaaineiden käytölle puuttuvat Komissio pyytää Suomea määrittelemään EU:n Vihreän kehityksen ohjelman mukaiset kansalliset tavoitteet. Toistaiseksi Suomi on muotoillut tavoitteen vain luomutuotannon kasvulle, mutta ohjelmassa on tavoitteita myös kemiallisten lannoitteiden,

LUOMULEHTI 3 | 2022

torjunta-aineiden ja mikrobilääkkeiden käytön vähentämiselle. Suomen vastauksessa todetaan, että edistämme tavoitteiden toteutumista CAPsuunnitelmalla, mutta kansallisia tavoitteita ei aseteta. Syynä on muun muassa hallinnon yksinkertaistaminen ja se, että mikrobilääkkeitä käytetään muutenkin vähän. Lisäselvityksiä luomukorvauksesta Komissio on antanut positiivista palautetta Suomen asettamalle luomupinta-alatavoitteelle. Komissio haluaa selvityksen sekatilojen toimintatavasta, luomukotieläintuen tavoitteista sekä luomutilojen vapautumisesta tietyistä ehdollisuuden vaatimuksista. Komissio pyytää selventämään ekojärjestelmän, ympäristötukien ja ehdollisuuden vaatimusten yhteyksiä, kunnianhimoa, päällekkäisyyksiä ja pinta-aloja, joille eri tukimuotoja voidaan hakea. Komissio pyytää myös tarkentamaan, miten luomukorvaus yhdistyy ekojärjestelmän ja ympäristösitoumuksen toimenpiteiden kanssa. Lisäksi pyydetään selittämään, miksi erillistä siirtymätukea ei katsota tarpeelliseksi.

Seuraavat askeleet

Ole rohkeasti yhteydessä! susann.rannari@luomuliitto.fi

Kilpailukyky ja viljelijän asema mietityttävät Palautteessaan komissio epäilee Suomen CAP-strategian mahdollisuuksia parantaa maataloustuloa, kilpailukykyä ja viljelijän asemaa arvoketjussa. Suomea pyydetään selventämään eri sektoreiden näkökulmia sekä toimia maatilojen kannattavuuden ja tulon lisäämiseksi. Komissio on sitä mieltä, että Suomen suunnittelema tuki tuottajaorganisaatioille ja viljelijän aseman parantamiselle on alhainen. Suomea kehotetaan lisäämään panostuksiaan lisäarvon parantamiseksi esimerkiksi tukemalla laatujärjestelmiä ja lisäämällä osallistumista tuottajaryhmissä.

Suomi jatkaa CAP-suunnitelman päivittämistä ja neuvottelee komission kanssa joustoista. Tavoitteena on, että suunnitelma on valmis kesäkuun loppuun mennessä. Odotettavissa on muutoksia, mutta vielä on auki, mitä ne ovat ja miten ne heijastuvat kokonaisuuteen. Luomuliiton tavoitteena on turvata luomuviljelijöille paras mahdollinen kokonaisratkaisu. Tavoitteena on saada sovittua luomualalle keskustelutilaisuus, jossa kokonaisuutta käydään läpi luomutilojen kannalta ja arvioidaan sen vaikuttavuutta eri tuotantosuuntien näkökulmista. Keskustelutilaisuuden järjestäminen on osa läpinäkyvää ja osallistavaa hallintoa, joten sen luulisi toteutuvan. Olemme jo nyt saaneet normaalilla vaikuttamistyöllämme maa- ja metsätalousministeriön suuntaan vietyä läpi muutoksen puutarhakasvien vaihtoehtoisiin kasvinsuojelutoimenpiteisiin. Muutoksen myötä luomumarjan- ja -hedelmänviljelijöiden on mahdollista hakea katteen käytölle tukea, joka aikaisemmassa ehdotuksessa oltiin rajattu pois luomutuottajilta. ◀

Ilmoittaudu mukaan!

Vuoden Luomutuote -kilpailu käynnistyy! Vuosittainen kilpailu nostaa esille Suomen parhaat luomutuotteet. Tuotteita palkitaan niin kuluttaja- kuin ammattikeittiötuotteiden sarjoissa. Voittajat valitsee asiantuntijaraati.

Vuoden Luomutuotteet 2021

Voittajat julkistetaan 5.10.2022 Luomuelintarvikepäivässä Finlandia-talolla. LUE TARKEMMAT OHJEET JA ILMOITTAUDU MUKAAN 28.8. MENNESSÄ OSOITTEESSA: LLUOMULIITTO.FI/KILPAILUT-JA-KUNNIAMAININNAT

LUOMULEHTI 3 | 2022

TEKSTI JA KUVA: NOORA MANTERE

Ammattiviljelyä ilman traktoria

Niin kutsuttu pysyvän penkkiviljelyn menetelmä avomaan vihannesten tuotannossa kasvattaa suosiotaan maailmalla. Menetelmä perustuu maaperän hyvään hoitoon, keveään konekantaan sekä tuotannon optimointiin.

vomaan vihannesten tuotanto on Suomessakin mahdollista pysyvissä penkeissä maata kääntämättä. Kun maata ei enää muokata traktorivetoisilla laitteilla, maan tiivistymisriski poistuu ja maan pintakerrosta, jossa pieneliötoiminta on vilkkainta, ei enää säännöllisesti haudata kyntösyvyyteen. Menetelmä mahdollistaa pysyvien kastelujärjestelmien asentamisen, kun laitteistoa ei enää tarvitse siirrellä traktorivetoisten työvaiheiden vuoksi. Pysyvän penkkiviljelyn konekanta perustuu käsikäyttöisiin kaksipyörätraktoreihin, liekittimiin sekä moninaisiin moottorittomiin työvälineisiin. Näistä voi lukea lisää lehden seuraavilla sivuilla.

Osku Kansanaho Rekolan tilalta Kangasalta esittelee sormiharan käyttöä rikkatorjunnassa pysyvillä penkeillä. Rikkatorjuntakon helppo suorittaa, kun rivit ovat aivan suorat.

LUOMULEHTI 3 | 2022

Enemmän satoa pieneltäkin alalta Vihannesviljelyn tehostamisella (engl. biointensive) tarkoitetaan käytössä olevan pinta-alan mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Kun konekanta ei enää rajoita viljelyä – kuten esimerkiksi traktorin työleveys harjuviljelyssä – rivivälejä voidaan muokata optimaalisiksi kunkin kasvilajin kannalta. Näin saatavan sadon määrä kasvaa ja kitkemistarve vähenee, kun viljelykasvit peittävät maata aiempaa paremmin. Mikäli tilalla on käytössä kasvihuone esikasvatusta varten, voidaan samalta alalta korjata parikin satoa vuodessa. Pysyvän penkkiviljelyn kannattavuus perustuu niin viljelyn optimointiin, tiettyjen työvaiheiden –kuten kastelulaitteiden siirtelyn – poisjäämiseen sekä kohtuullisiin konekustannuksiin. Käytettäessä kaksipyörätraktoreita lisäosineen laiteinvestoinnit pysyvät tuhansissa euroissa. Laitteet ovat myös melko helppoja huoltaa. Pienkoneet ovat myös turvallisia sekä ergonomisia käyttää, ja niiden käyttö on helppo opettaa vaikka harjoittelijoille. Pysyvän penkkiviljelyn menetelmää voi hyödyntää myös kotitarveviljelyssä tavallisin puutarhatöissä käytettävin työkaluin. Selvitettäväksi jää, miten pysyviin penkkeihin perustuvassa viljelyssä taklataan kestorikkakasvien aiheuttamat haasteet. ◀ Artikkeli on tuotettu osana KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta -hanketta, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuliitto EU:n maaseuturahaston tuella.

TEKSTI JA KUVAT: HENRI MURTO

Pienkoneet pysyvässä penkkiviljelyssä Kaupallinen pysyvä penkkiviljely nojaa vahvasti niin sanottuun kaksipyörätraktoriin sekä siihen kytkettäviin lisälaitteisiin, joilla maaperän pintamuokkaus sekä muut viljelytekniset toimenpiteet voidaan suorittaa mahdollisimman vähällä maaperän muokkaamisella. Muita oleellisia koneita ovat muun muassa liekitin sekä erilaiset käsityökalut, joilla mekaaninen rikkatorjunta, taimien istutus ja suorakylvöt nopeutuvat ja helpottuvat.

arkkinoiden ylivoimaisesti suosituin kaksipyörätraktori on italialainen BCS. Suosituin malli, joka suoriutuu myös vaativasta viherlannoituskasvuston murskauksesta, on BCS 740. Hondan GX390-sähköstarttimoottorilla varustettu 12 hevosvoiman malli on upea kokonaisuus. BCS:n kaksipyörätraktorit ovat kaikin puolin todella laadukkaita työkoneita. Italiasta suoraan tilattuna BCS 740 tulee tasojyrsimen kanssa, joten yksi tärkeimmistä perustyökoneista tulee mukana. Lisäosaksi tähän BCS 740:n mukana tulevaan tasojyrsimeen kannattaa hankkia niin kutsuttu PDR (Precision depth roller), jonka avulla jyrsintäsyvyyden säätö käy vaivattomasti ja maaperän muokkaaminen onnistuu helposti esimerkiksi vain 2–5 sentin syvyydestä.

Peruslaitteet penkkien perustamiseen ja maan muokkaamiseen Toinen oleellinen työkone BCS 740 -kaksipyörätraktoriin on murskain. Hyvin suosittu malli 75 sentin pysyville penkeille on BCS:n Bladerunner 75 -murskain. Avomaaviljelyssä murskainta käytetään lähinnä viherlannoituskasvuston murskaamiseen, mutta sillävoi myös lopettaa esimerkiksi kaalikasvuston sadonkorjuun jälkeen. Kyseessä on todella tehokas kone, joka murskaa yli metrin korkuisen virna-kauraviherlannoituskasvuston vaivattomasti. Murskauksen jälkeen biomassan kompostoitumista voi nopeuttaa kevyellä pintamuokkauksella (BCS jyrsin), jolloin biomassa sekoittuu pintamaahan ja maaperän mikrobien hajoitustyö pääsee vauhtiin. Pysyvien penkkien valmistuksessa sekä penkkien nostamisessa välttämätön työkone BCS 740 kaksipyörätraktoriin on niin sanottu Power harrow, eli heittävä kyntöaura. Tällä työkoneella pystyy valmistamaan pysyviä penkkejä tasamaalle suhteellisen helposti sekä nostamaan riviväleistä maata penkkien päälle vuoden, kahden välein. Pysyvät penkit madaltuvat luonnostaan vuodessa tai parissa, eli jos haluaa säilyttää penkin muodon, niin tällä heittävällä kyntöauralla nostaa penkkien korkeutta nopeasti. Jos tilaa BCS-kaksipyörätraktorin Italiasta, niin kannattaa ehdottomasti tilata samalla työkoneiden vaihtoa helpottavat pikauros- ja naarasliitimet kaksipyörätraktorin ja työkoneiden väliin sekä muutama öljynsuodatin.

LUOMULEHTI 3 | 2022

Tehokas liekitin elintärkeä Suomen olosuhteissa Eräs tehokkaimmista ja käyttäjäystävällisimmistä koneista pysyville penkeille on yhdysvaltalaisen Farmer’s Friendin valmistama liekitin, Pyroweeder. Tämä liekitin on suunniteltu 75 sentin penkkien liekitykseen. Pyroweederin viisi kaasutohoa liekittävät rikkakasvit vaivattomasti. Yksi tämän liekittimen hienoimmista ominaisuuksista on liekitinkelkan keveys. Kelkka on valmistettu korkeatasoisesta alumiinista ja kevytmetalliseoksesta, jolloin myös täyden 11 kilon kaasupullon kanssa se on vielä erittäin kevyt liikuttaa ja kuljettaa penkkien päällä sekä lohkolta toiselle. Työntökahva on myös epäkeskosti sijoiteltu, jolloin vältytään penkkien päällä kävelemiseltä työskentelyergonomiasta tinkimättä. Hyvä liekitin on todella tärkeä työkalu pysyvien penkkien viljelyssä, ja erityisesti suorakylvettävien kasvien (porkkana, palsternakka, punajuuri) onnistumisen kannalta hyvä liekitys on elinehto Suomen nopeassa mutta intensiivisessä kasvukaudessa. Pyroweederiin kannattaa hankkia lisäosana metallinen (tuulen)suojalevy kaasutohojen ympärille, jotta liekitysteho olisi maksimaalinen.

Rikkatorjuntaa juoksuvauhtia kaksipyöräharalla Mekaaniseen rikkatorjuntaan pysyvillä penkeillä on kehitetty lukemattomia helppokäyttöisiä, mutta tehokkaita käsityökaluja. Esimerkiksi Terrateckin kaksipyörähara on valmistettu laadukkaista komponenteista, ja tämä pysyvien penkkien harauksessa käytettävä työntöhara korvaa täysin peltoviljelyssä käytettävät suuret traktorin perään asennettavat hanhenjalka- ja sormiharatyökoneet. Haraan saa asennettua useita eri työvälineitä, ja jokaiseen viljelytekniseen toimenpiteeseen on omat haraan liitettävät työkalunsa. Tärkeitä lisätyökaluja ovat muun muassa Presidisc, Bio-disc ja sormiharat. Leikkaava hara soveltuu muun muassa rivivälien haraukseen, ja presi- ja biodisc-leikkurit ovat välttämättömiä oikea-aikaisessa rikkatorjunnassa. Sormiharat pitävät myös yksivuotiset rikkakasvit kurissa viljelykasvin ympäriltä eri kasvuvaiheiden aikana. Varsinkin suorakylvettävien ja hitaasti itävien kasvien kanssa Terrateckin kaksipyörähara lisätyökaluineen on tärkeä työväline. Tämä investointi maksaa nopeasti itsensä takaisin riippumatta viljeltävän alan suuruudesta. Työntöharojen tehokkuus pysyvien penkkien mekaanisessa rikkatorjunnassa riippuu pitkälti kahdesta tekijästä: harauksen oikeasta ajoituksesta sekä suorista rivi- ja taimiväleistä. Kun viljeltävien kasvien rivi- ja taimivälit ovat mahdollisimman suorat, voi Terrateckin kaksipyöräharan kanssa vaikka juosta rivit läpi.

LUOMULEHTI 3 | 2022

Simppeli ”verkotin” tuo huimaa ajansäästöä Vaikka kaikki edellä luetellut työkoneet ovat todella nerokkaita ja toimivia innovaatioita pysyvän penkkiviljelyn menetelmässä, eräs todella näppärä laite on yhdysvaltalaisen Neversink farmin Connor Crickmoren kehittämä työkalu taimi- ja rivivälien merkkaamiseen pysyville penkeille. Tällaisen ”verkottimen” rakentaa käsistään kätevä ja hitsaustaitoinen viljelijä helposti myös itse, niin yksinkertainen se on. Aikasäästö, jonka tämä työkalu tuo, on omaa luokkaansa. Verkottimen teho perustuu siihen, että esimerkiksi taimia tai istukassipulia käsin istutettaessa istuttajan silmä tottuu maaperään piirtyneeseen ’verkkoon’ nopeasti ja käsi-silmäkoordinaatio paranee valtavasi. Silmän ei tarvitse etsiä taimelle paikkaa, vaan käsi käy lähes automaatiolla, ja taimet saadaan istutettua todella nopeasti. Verkottimella saadaan myös suorat rivi- ja taimivälit merkattua nopeasti, jolloin haraus ynnä muut mekaanisen rikkatorjunnan toimenpiteet on nopea suorittaa. Riippumatta istuttajien määrästä tämä työkalu tuo valtavasti aikasäästöä ja mahdollistaa tulevien mekaanisten hoitotoimenpiteiden onnistumisen. Tässä artikkelissa on esitelty vain murto-osa pysyvän penkkiviljelyn menetelmään kehitetyistä työkaluista ja koneista. Näiden kehitystyö harppasi maailmalla aimo askeleen 2000-luvulla. Jokainen iso peltoviljelyyn suunniteltu työkalu tai työkone on nyt saatavissa pienemmässä muodossa pysyvään penkkiviljelyyn optimoituna. Pysyvän penkkiviljelyn koneiden käyttöä voi opiskella helposti esimerkiksi YouTubesta, mutta myös Suomessa järjestettävän koulutuksen kautta voi saada hyvää tuntumaa koneisiin. Nyrkkisääntönä pysyvän penkkiviljelyn koneiden käytössä on suoritettavan toimenpiteen oikea-aikaisuus, kuten luomuviljelyssä ylipäätään. Oikein käytettynä pysyvän penkkiviljelyn koneet tuovat valtavan aikasäästön viljelijälle, kun satomäärät ja työergonomia parantuvat. ◀

Kirjoittaja on puutarhuri ja viljelyneuvoja, joka otti käyttöön pysyvän penkkiviljelyn menetelmän Rekolan tilalla Kangasalla. Lisätietoa kaksipyörätraktoreista: ciampelli.com Artikkeli on tuotettu osana KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta -hanketta, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuliitto EU:n maaseuturahaston tuella.

LUOMULEHTI 3 | 2022

TEKSTI: KATARINA REHNSTRÖM

Syntymä ja kuolema kotitilalla –

pienimuotoinen laidunteurastus mahdolliseksi Muuttunut EU-asetus mahdollistaa nautojen, sikojen ja hevosten lopetuksen kotitilalla ja lihan myymisen elintarvikekäyttöön. Aikaisemmin tilalla lopetettujen eläinten liha oli mahdollista hyödyntää vain omaan käyttöön.

läimen tainnuttaminen ampumalla omalla tilalla poistaa kuljetuksesta ja teurastamossa aiheutuvan stressin. Laidunteurastuksessa eläimestä lasketaan veri tainnutuksen jälkeen, minkä jälkeen eläin toimitetaan teurastamoon jatkokäsittelyyn. Vuonna 2021 astui voimaan EU:n asetusmuutos, joka mahdollistaa eläinten teurastamisen alkuperäistilalla. Kyseinen asetus ei määrittele sitä, mitä menetelmää lopettamiseen käytetään, vaan sen määrittää lopetusasetus.

Ruokaviraston ohjeistus valmis Ruokavirasto on hiljattain saanut valmiiksi laidunteurastusta koskevan ohjeistuksen. Ohje on käytössä, mutta laidunteurastusta ei ole toteutettu. Ruokaviraston ylitarkastaja Riikka McLeanin mukaan kyselyjä ja kiinnostusta laidunteurastusta kohtaan on kuitenkin ollut. Laidunteurastuksella tarkoitetaan alkuperätilalla aloitettavaa teurastusta, jossa eläimet kuljetetaan teurastamoon loppuunteurastusta varten. Teurastetut eläimet pitää kuljettaa jatkokäsittelyyn ilman tarpeetonta viivytystä. Teurastamotoimija vastaa

Noora Mantere

Ylämaankarja täyttää laidunteurastukselle asetetut vaatimukset sekä ulkokasvatuksen että suurten sarviensa ja käsittelyyn tottumattomuuden suhteen. Kuvan vasikat vasta kasvattelevat sarviaan.

LUOMULEHTI 3 | 2022

Stressitön liha on eettisempää ja laadukkaampaa Laidunteurastus on sallittu jo aikaisemmin ja sitä harjoitetaan muun muassa Saksassa ja Sveitsissä. Saksassa on ollut voimassa kansallinen asetus, mutta käytännössä menetelmän sallimiseen tiloilla on vaikuttanut alueella toimineiden eläinlääkärien asenne toimenpidettä kohtaan. Muutos EUasetuksessa antaa asian eteenpäin viemiselle ja käytännön yhtenäistämiselle erilaisen pohjan. Laidunteurastusta ulkomailla vuosia harjoittaneet tilat sanovat lihan menekin kasvaneen. Monet kuluttajat haluavat eettisesti lopetettujen eläinten lihaa ja ovat valmiita maksamaan siitä korkeampaa hintaa. Saksalaisen Katrin Schifferin laidunteurastusta tarkastelevan väitöskirjan, On-farm slaughter of cattle via gunshot method, koeosuudet tehtiin kahdella saksalaistilalla.

Katarina Rehnström

lihan laadusta ja hygieniasta. Kaikkien osapuolten etu on toimittaa eläimet jatkokäsittelyyn mahdollisimman nopeasti. Eläimet kuljetetaan teurastamoon Ruokaviraston hyväksymällä liikkuvalla yksiköllä, jonka pitää olla hyväksytty osaksi vastaanottavaa teurastamoa. Eläinten tainnuttaminen, pisto ja verenlasku voidaan suorittaa liikkuvan yksikön ulkopuolella. Ennen eläinten lopetusta kunnan palveluksessa oleva virkaeläinlääkäri tai Ruokaviraston nimeämä eläinlääkäri suorittaa elävien eläinten, eli ante mortem, tarkastuksen. Kyseinen eläinlääkäri myös määrittelee sen, täyttyvätkö laidunteurastuksen kriteerit. Laidunteurastus koskee kotieläiminä pidettäviä nautoja – pois lukien biisonit – sikoja ja kavioeläimiä. Eläinten pitää muun muassa olla ulkona kasvatettuja ja käsittelyyn tottumattomia. Nautoja saa kerralla teurastaa enintään kolme kappaletta. - Asetus asettaa eläinten hyvinvoinnin etusijalle. Sitä, mitä esimerkiksi ulkokasvatuksella käytännössä tarkoitetaan, ei olla lähdetty määrittelemään, McLean sanoo. Hän myös muistuttaa, että Ruokaviraston ohjeistusta voidaan tarkentaa, kun laidunteurastuksesta on kertynyt enemmän kokemusta.

Mörbyn luomutilalla kaikilla eläimillä on mahdollisuus ulkoilla ympärivuotisesti. Laidunteurastusasetuksessa ulkokasvatusta ei ole lähdetty määrittelemään tarkasti.

Osa tilojen eläimistä vietiin tavalliseen tapaan teurastamoon ja osa lopetettiin omalla tilalla ampumalla. Tutkimuksen perusteella lihan laaduissa havaittiin merkittäviä teurastustapaan liittyviä eroja. Lihan vedenpidätyskyky, väri ja mureus oli tiloilla teurastetuilla eläimillä huomattavasti parempi. Tutkimuksessa mitattiin myös lopetustilanteessa mukana olleiden lajitovereiden veren stressitasoja. Muut naudat eivät näyttäisi reagoivan yhden yksilön ampumiseen juuri lainkaan. Pienessä mittakaavassa toimiva menetelmä Ruotsin maatalousyliopisto SLU toteutti vuosina 2019–2021 laidunteurastusta käsittelevän tutkimusprojektin Bona Gård -nimisellä tilalla, jolla kasvatetaan herefordrotuista lihakarjaa. Tutkimuksen aikana 20 eri-ikäistä herefordsonnia tainnutettiin

ampumalla. Ampuminen tapahtui yläkulmasta 6–12 metrin etäisyydeltä. Neljästä seitsemään eläintä koottiin kerralla 16 x 10 metrin kokoiseen tarhaan, josta ammuttiin yksi eläin. Projektin loppuraportissa todetaan laidunteurastuksen olevan sekä eläinten hyvinvoinnin että lihanlaadun ja hygienian kannalta toimiva menetelmä. Olosuhteiden on kuitenkin oltava asianmukaiset koskien sekä käytössä olevaa tarhaa, aseita ja ammuksia että kuljetukseen käytettävää kalustoa. Henkilökunnan on lisäksi oltava ammattitaitoista. Menetelmä on hidas ja vie aikaa ja sopii siksi harjoitettavaksi vain pienessä mittakaavassa. ◀ Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

LUOMULEHTI 3 | 2022

TEKSTI JA KUVAT: KIRSI HAAPAMATTI

Voi kilipukkien kevät! – Kilipukin elämälläkin on oltava jokin merkitys ja arvo, Satu Kumpulainen sanoo. Eettisen eläintuotannon tavoite kannusti Isokummun lammastilan ottamaan vuohitilojen ”ylijäämät” huomaansa.

ata kilipukkia, iältään parista viikosta kahteen kukauteen, saartaa Satu Kumpulaisen parissa sekunnissa. Kilit näkevät Kumpulaisen käsissä maitoämpärit, ja se on saanut vielä äsken kaikessa rauhassa makoileviin pikkuvuohiin eloa. – Neljästi päivässä näitä juotetaan. Niin paljon annetaan kuin vain suinkin, että vahvistuvat ja kasvavat hyvin. Kumpulainen saa asetettua ensimmäiset sangot paikoilleen makuuhallin laidoille. Ella Rahja tuo lisää ämpäreitä. Kilit tarttuvat juottosankojen tutteihin ahnaasti mussuttaen. – Osa syö jo heinää ja kauraa, mutta kyllä ne maitoa tarvitsevat vielä pitkään, Rahja juttelee.

LUOMULEHTI 3 | 2022

Isokummun luomutila Sievissä on tunnettu erityisesti lammastilana, mutta sen tiloja täyttävät nyt myös vuohet. Vuohet ovat vuohenmaitotilojen kilipukkeja, jotka normaalisti (eivät aina, osa vuohitiloista kasvattaa kilipukkinsa lihaksi itse) olisivat jätettä. – Ne tapetaan ihan parin päivän ikäisinä. Pulttipistoolilla henki pois ja raatokonttiin, Ella Rahja sanoo surullisena. – Jokaisella elämällä on arvo. Kilipukki ei ole jätettä. Tästä vuohenmaidontuotannon varjopuolesta puhutaan julkisuudessa tosi vähän. Enemmän on esillä kukkopoikien kohtalo munantuotannossa tai nautatilojen sonnivasikat, vaikka jälkimmäisessä eläin ei edes mene haaskuuseen, vaan jatkokasvatukseen, Satu Kumpulainen sanoo.

Ella Rahja (vas.) ja Satu Kumpulainen sanovat, että vaikka vuohiprojektin alku on ollut työntäyteinen ja raskaskin, on vuohista paljon iloa. Ella Rahja on Satu Kumpulaisen tytärpuoli ja ”kilipukkien äiti”. Tämän kevään ylioppilas tunsi tarvitsevansa kirjoitusten jälkeen tekemistä ja otti tilan vuohiprojektista ison vastuun itselleen. Hän matkusti kahdeksi viikoksi Loviisalaiselle vuohitilalle tarkkailemaan ja hoitamaan vastasyntyneitä kilipukkeja. Opintoretken myötä vuohien jatkokasvatusprosessia on nyt hiottu. Matkalla iski vuohikuume, ja Rahjan haaveena on perustaa oma, eettinen vuohitila.

Vuohet asuvat hallissa, joka on nyt myös kilien kiipeily- ja temppurata.

Kumpulainen hauduttelikin ajatusta kilipukkien kasvatuksesta voimakkaasti eettisin perustein. Tuntui järjettömältä, että kilipukit lopetetaan heti synnyttyään, eikä eläintä käytetä edes ravinnoksi. Isokummun tilalla haluttiin ottaa kilipukit kasvatukseen ja tarjota niille hyvä elämä. Teuraaksi ne toki Isokummunkin tilalla päätyvät, mutta vasta noin yhdeksän kuukauden ikäisinä. – Vuohenlihaa ovat meiltä kysyneet erityisesti maahanmuuttajat. Nämä asiakkaat haluavat koko ruhon, myös sisäelimet ja pään. Eläin tulee hyödynnetyksi kokonaan. Vuoden Luomuyrityksenäkin palkitulla tilalla on oma teurastamo ja myymälä. Markkinat ovat suoramyyntiasiakkaissa. Logistisesti kilipukkien hyödyntäminen sujunee siis hyvin.

taisiin sujumaan. Ensimmäisen sopimuksen teimme ison luomutilan kanssa. Heidän kanssaan olemme yhdessä suunnitelleet yhteistyön käänteitä. Loistoapuna on ollut myös eläinlääkärimme Outi Lehtonen. Kilien myynti jatkokasvatukseen vaatii vuohitiloilla toimintakulttuurin muutoksen. Pukkikilit on korvamerkittävä. Niiden on saatava hyvä alku elämälleen, juotava ternimaitoa ja maitoa tai maitorehua. Ja myös opittava juomaan.

Luomustatus ei mahdollinen – vielä Kilipukkeja jatkokasvatukseen ostava maatila: mikä loistouutinen kaikille Suomen vuohenmaitotiloille! Vai onko? – Kilejä olisi tarjolla vaikka kuinka paljon. Kuvio ei kuitenkaan ole aivan helppo. Vuohitiloilta vaaditaan paljon, jotta tämä saa-

Kilipukki ei ole

"Jokaisella elämällä on arvo. jätettä."

– Kilien on oltava hyväkuntoisia, jotta ne kestävät kuljetuksen ja muuton aiheuttaman stressin. Sen olemme tässä pilottivaiheessa oppineet. Olemme käyttäneet valtavasti aikaa hoivaten ja pulloruokkien heikkoja kilejä. Onneksi olemme saaneet useimmat kuntoon. Luomusäännökset aiheuttavat harmaita hiuksia. Vaikka lähtötila olisi luomutila ja Isokummun tila on luomutila, ei vuohenlihaa voi markkinoida luomuna. Luomulaatuista juomarehua ei ole kotimaassa saatavilla. Sivutuoteasetuksen mukaan luomulaatuinen lehmänmaito ei ole sallittua, ellei se ole pastöroitua. – Vuohemme eivät siten ole luomua, vaikka syövät meillä luomuheinää ja -viljaa ja kesällä pääsevät luomulaitumeen. Tämä harmittaa ja toivon, että tähän saataisiin muutos. Paras ratkaisu olisi, jos joku alkaisi tuottaa luomukelpoista juottorehua. Itävallasta sitä olisi löytynyt, mutta hinta tulisi niin kovaksi, ettei sen tuottaminen tänne kannata, Satu Kumpulainen kertoo. Koska vuohenlihalla ei ole luomustatusta, Isokumpu ostaa kilejä myös tavanomaisilta tiloilta. ◀

LUOMULEHTI 3 | 2022

TEKSTI: SINIMAARIA KANGAS KUVAT: RITA LARJAVA

Paimenkoirilla on avainrooli

Paimenkoirasta verraton apu karjatilalle

ietolaisella Karjataidon luomutilalla asuu pari sataa lammasta sekä noin tusina nautaa, jotka edustavat kaikkia suomenkarjan rotuja. Tilalla tuotetaan myös heinää. – Nautojen rotuvalinta perustuu osin siihen, että hoidamme Turussa Kuralan kylämäen museotilan maita, Kaisa Hilska kertoo. Paimenkoiratoiminta on oleellinen osa tilan taloutta. Hilskat kasvattavat working kelpieitä, myyvät koulutettuja koiria sekä järjestävät koulutuksia, kursseja ja kokeita. – Pidämme nuorkarjaa osin siksi, että pystymme niiden avulla kouluttamaan nuoria koiria vuoden ympäri, vuodesta 2004 kelpieitä kasvattanut Hilska kertoo. Hän luonnehtii australialaisen rodun edustajia älykkäiksi, innokkaiksi ja sitkeiksi työkavereiksi.

LUOMULEHTI 3 | 2022

Joka paikan apuri Koirien panos säästää tilalla huimasti ihmistyötunteja. Talvikaudella ne avustavat eläinten ruokinnassa, kuivituksessa ja ulkoilutuksessa. – Meillä on pyöröpaaliruokinta sekä naudoille että lampaille. Kun vaihdamme paaleja, koirat ajavat eläimet odottamaan taaemmas, jotta voimme pitää rauhassa portit auki, Hilska kertoo. – Ja ne eläinryhmät, jotka eivät pääse sisätiloista suoraan ulos, viedään koirien avulla ulkoilemaan talvilaitumille tai tarhoihin. Koirat sujuvoittavat punnituksia, sorkanhoitoa, vieroituksia, madotuksia ja muita käsittelyjä. Koska ihmisen ei tarvitse olla paine, hän voi keskittyä olemaan hoitaja. Näin eläimet eivät väistele ihmistä, mikä vähentää toimenpiteistä niille koituvaa stressiä.

Karjataidon tilalla. Kasvatusja koulutustoiminnan lisäksi ne tuovat huiman työpanoksen arkisiin askareisiin.

Tila panostaa maisemanhoitoon, joten kesäisin suurin työsarka on eläinten päivittäiset tarkastukset suurilla laidunalueilla. Ilman koiraa jo eläinten paikantamiseen kuluisi suunnattomasti aikaa. Koirat helpottavat myös laidunsiirtoja: kun laitumelle on mentävä tietä pitkin, eläimet siirretään tiiviinä ryhmänä kahden koiran välissä. – Koira on kuin lastentarhan täti, joka ohjaa lapset parijonossa rauhallisesti oikeaan suuntaan. Laidunpaineen säätely on helppoa, kun osa eläimistä on koiran avulla helppo tuoda traileriin ja siirtää muualle. Paimenen koulutie Paimenkoirilla on yleensä jo syntyjään hyvä karjasilmä, eli ne osaavat ennakoida karjan toimintaa ja lukea sen aikomuksia. Koulut-

tamaton koira ei kuitenkaan tiedä, minne eläimet on tarkoitus paimentaa. Koulutus lähtee perushallinnasta: koiran on osattava tulla luo, odottaa ja kulkea taluttimessa. Sille täytyy myös opettaa pennusta saakka hyvä itsehillintä. – Koska paimennusvietti on metsästysvietin muuntuma, paimenkoira ei ole automaattisesti reilu paimennettaville. Kun vietti syttyy pennussa neljän kuukauden iässä, siihen iskee mielihalu tehdä eläimistä nippu ja hallita sitä, Hilska selittää. – Niinpä pennut eivät ulkoile valvomatta pihalla syttymisestä vuoden ikäisiksi. Aikuinen koira tietää, että aitauksiin, navettaan ja lampolaan mennään vain ihmisen luvalla, joten ne saavat olla pihalla myös vapaasti. Neljän ja kuuden kuukauden välillä pennulle voidaan opettaa paimennuksen alkeet. Hilska ottaa tällöin usein mukaan aikuisen koiran, jota pentu saa matkia. Vajaan vuoden ikäisenä sille voi opettaa käskysanoja ja se on kypsä kurinalaisempaan toimintaan. Puolitoistavuotiaana koira kykenee yleisimpiin arkitöihin mutta vaatii vielä paljon ohjausta. Kolmivuotias osaa yleensä rutiinit ilman ohjeistusta, ja nelivuotiaat ovat pillillä ohjattavissa pitkillä etäisyyksillä.

Paimenkoirat kasvattavat Suomessa suosiota erityisesti tiloilla, jotka harjoittavat laajamittaista laidunnusta ja maisemanhoitoa. Kaisa Hilskan kelpiet auttavat eläinten paikantamisessa ja laidunsiirroissa.

Huimaa kustannushyötyä Kun tilalle saapuu ensimmäinen paimenkoira, eläinten täytyy oppia ymmärtämään, kuinka koiran kanssa kannattaa käyttäytyä. Prosessia kutsutaan koiraamiseksi.

– Meillä eläimet tottuvat koiraan vasikasta ja karitsasta asti. Mutta kun myyn tilalle sen ensimmäisen paimenkoiran, annan ensimmäiset pari vuotta ohjeita ja tulen tarvittaessa totuttamaan isoja eläinryhmiä osaavilla koirilla, Hilska kertoo. Nuorelle koiralle itsevarma nautalauma voi olla vaikea pala. Tarvitaan siis ihmisen apua, jotta eläimet ja koira saadaan totutettua toisiinsa mahdollisimman matalalla stressillä. Koiran ja paimennettavien lisäksi myös ihmisen on osattava asiansa. Aina koulutusjakson jälkeen Hilska harjoitteleekin omistajan kanssa koiran työtehtäviä. – Paimenkoira sopii ihmiselle, joka nauttii eläinten kanssa työskentelystä, haluaa kuljettaa koiraa mukana työkaverina ja jaksaa käydä alkuvaiheessa koulutuksissa. Jos koiraa ei opi käyttämään, siitä ei saa kaikkea hyötyä irti, Hilsa sanoo. Paimenkoirat tuovat tilalle huomattavaa kustannushyötyä. Koulutetun paimenkoiran hinta vastaa Hilskan mukaan yhden työntekijän puolentoista kuukauden palkkaa, ja siitä voi saada kokopäiväisen apurin miltei kymmeneksi vuodeksi. – Koira on niin nopea ja sillä on niin hyvä eläinten liikesuuntien ennakoimiskyky, että vaihtuvissa tilanteissa yksi paimenkoira korvaa helposti neljä ihmistä tai enemmänkin. ◀

Kelpiet ovat älykkäitä, innokkaita ja sitkeitä työkavereita. Suurin osa Kaisa Hilskan kasvateista päätyy hommiin nautatiloille ja loput lammas- ja vuohitiloille tai aktiivisille koiraharrastajille.

LUOMULEHTI 3 | 2022

TEKSTI: NOORA NEVALA JA SARI AUTIO KUVA: ADOBE STOCK PHOTO

Perusaineet luomun kasvinsuojelussa Monet ovat varmasti kuulleet, että nokkosesta voi valmistaa käytettä, jolla on sekä lannoittavia että karkottavia vaikutuksia – ainakin jos käymisastiaa avatessa sattuu tuulemaan naapuriin päin. Harvempi todennäköisesti on tietoinen, että nokkoskäyte on myös virallisesti EU:n alueella hyväksytty perusaineeksi, jota voidaan käyttää kasvinsuojelutarkoituksissa – joskaan sitä ei voida sellaiseen käyttöön markkinoida.

U:n luomuasetuksen toimeenpanemiseksi on annettu asetus luomutuotannossa sallittavista aineista, jossa ensimmäisenä luokkana on perusaineet. EU:n kasvinsuojeluainelainsäädännössä perusaineeksi voidaan hyväksyä aineita, joilla ei ole huolta aiheuttavia ominaisuuksia ja joista todistettavasti on hyötyä kasvinsuojelutarkoituksessa, mutta joiden varsinainen käyttötarkoitus on toisaalla, pääosin elintarvikkeena tai elintarviketuotannossa. Useimmat tutkitut kasvinsuojelukäytöt koskevat sieni- ja bakteeritautien torjuntaa, muutamalla aineella on myös tehoa tuhohyönteisiä vastaan tai kasvin omaa puolustautumiskykyä tehostava vaikutus. Tällä hetkellä hyväksyttyjä perusaineita on parisen kymmentä, joista useimmat on sallittu myös luonnonmukaisessa tuotannossa, kunhan ne täyttävät elintarvikkeen määritelmän

LUOMULEHTI 3 | 2022

Esimerkkejä perusaineiden käyttökohteista Auringonkukkaöljy Käyttötapa: Sekoitettuna veteen Käyttökohde: Tomaattihärmän torjunta Etikka Käyttötapa: Laimennettuna veteen Käyttökohde: Peittausaineena siemenviljoille nokitauteja vastaan sekä porkkanan, tomaatin, paprikan ja kaalin siemenille eräitä bakteereita ja virustauteja vastaan Lesitiinit Käyttötapa: Sekoitettuna veteen Käyttökohteita muun muassa perunaja tomaattirutto, mansikan punamätä, mustaherukan karviaishärmä Lehmänmaito Käyttötapa: Laimennettuna veteen Käyttökohteita muun muassa kesäkurpitsan ja kurkun härmä, työvälineiden ja -käsineiden desinfiointi eräitä viruksia vastaan Nokkonen Käyttötapa: Käytteenä laimennettuna tai sellaisenaan kuivattuna sekoitettuna katemateriaaliin Käyttökohteita muun muassa kirvojen, vihannespunkkien ja kaalikoin sekä härmien ja homeiden torjunta Peltokorte Käyttötapa: Keitteenä laimennettuna tai sellaisenaan kuivattuna sekoitettuna katemateriaaliin Käyttökohteita muun muassa mansikan harmaahome, tomaatin lehtipolte, kurkun juuripolte

Nokkonen on yksi niin kutsutuista perusaineista, joista on todistettavasti hyötyä kasvinsuojelutarkoituksessa ja jotka EU sallii käytettäviksi myös luomutuotannossa.

LAADUKKAAT TUOTTEET LUOMUTUOTANTOON Kampanjaetu voimassa 31.5.2022 asti

ja ovat kasvi- tai eläinperäisiä. Komissio hyväksyy uusia perusaineita sitä mukaa, kun Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn arvioinnit etenevät. Suomenkielistä tietoa perusaineista käyttäjien ulottuville EU:n torjunta-ainetietokannassa on ollut saatavilla tietoa perusaineista, jos sitä on osannut etsiä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesissa on valmisteltu ohjeita perusaineiden käyttäjille, ja tarkoitus on julkaista niistä perustiedot suomen kielellä Tukesin verkkosivuilla. Koska perusaineita ei markkinoida kaupallisesti, tällaista tietoa ei ole aiemmin tuotettu käyttäjien avuksi. Vaihtoehtoisten kasvinsuojelumenetelmien esilletuonti tuntuu nyt entistäkin ajankohtaisemmalta, kun maailmantilanne heikentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden saatavuutta tavanomaisen tuotannon piirissä. Luomuun ja integroituun kasvinsuojeluun kaivataan uusia keinoja. Perusaineiden käytön edistäminen on yhtenä toimena myös kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallisessa toimintaohjelmassa. Lisää kokemuksia perusaineiden käytöstä Useita perusaineita on helposti saatavilla ruokakaupan hyllyltä, eikä niiden hankintakustannus muodostune kohtuuttomaksi, koska tarvittavat määrät ovat yleisesti melko pieniä. Useimmat tiedot niiden tehosta ovat peräisin Etelä-Euroopan alueelta, joten olisikin hyvä, että niiden käytöstä saataisiin enemmän kokemuksia myös Suomen olosuhteissa. Vaikka kyseessä ovatkin vähäriskiset aineet, on käytössä syytä noudattaa annettuja ohjeita ja rajoituksia sekä huolehtia aineiden asianmukaisesta hävittämisestä käyttötarpeen päätyttyä. ◀

Kaupan päälle vitamiinituotteita, kun ostat 10 kpl 22,5 kg:n tai 3 kpl 80 kg:n Vilolix-nuolukiviä tai 10 kpl 20 kg:n tai 4 kpl 50 kg:n Nuolux-kiviä.

UUTUUS!

50 kg

Nuolux Emo

50 kg 20 kg

Nuolux

50 kg 20 kg

Nuolux Tunnutus

80 kg 22,5 kg

Vilolix™ Natur

20 kg 1 kg

Osmobakt Luomu

Soveltuvat myös luomutuotantoon.

Kun ostat koko lavan Vilolix- tai Nuolux-nuolukiviä, saat kaupan päälle laadukaan lihaskuntovasaran.

Lue lisää: tukes.fi/kemikaalit/kasvinsuojeluaineet/ perusaineet Agrologiopiskelija Noora Nevala on valmistellut Tukesille ohjeita perusaineista. FT Sari Autio toimii Tukesissa ylitarkastajana.

Kysy lisää alue-edustajaltasi: vilomix.fi/info/myyntiverkosto Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 LUOMULEHTI 3 | 2022 www.vilomix.fi

Anni-Mari Anttola

Jalotuksen yhteisöviljelmällä Keravalla kasvaa 57 viljelykasvia.

TEKSTI: MAIJA HOLMA

Hyvä kasvaa yhteisöviljelmällä Keravan kartanon mailla käy kuhina kevätauringon sulattaessa maata. Kiertotalousyhteisö Jalotus ry:n vuonna 2018 perustama yhteisöviljelmä on osa kestävän elämän oppimisympäristöä. Jalotuksen arjen kiertotalouskeskus on tuttu myös ekologisista ratkaisuista ja innovaatioista. Missiona on nopeuttaa kestävään elämäntapaan siirtymistä.

Aini Julkunen

Jalotus-yhteisöviljelmän puutarhuri Maija Holma

LUOMULEHTI 3 | 2022

hteisöviljely, yksi kumppanuusmaatalousmallin sovelluksista, toteutetaan 20 kotitalouden voimin. Sadan neliömetrin lavakaulusviljelmää hoitavat satomaksun maksaneet lähiseudun asukkaat – viljelijät – yhdessä luomupuutarhurin eli allekirjoittaneen kanssa. He jakavat sadon, hoitovastuun ja viljelyn mahdolliset riskit. Viljelijä Annimari Anttola kertoo: – Se on kuin oma hyötyviljelmä, muttei tarvitse omistaa maata. Kaikkeen saa opastusta ja apua kanssaviljelijöiltä sekä ammattipuutarhurilta. Kaikkiin vaiheisiin osallistutaan ja vaikutetaan, kylvöistä kitkemiseen ja sadonkorjuuseen. Paikallisia tuotantopanoksia Viljelmällä opitaan kasvattamaan ruokaa luonnonmukaisia menetelmiä soveltaen.

Viljelyssä hyödynnetään kiertotaloutta ja pyritään ravinneomavaraisuuteen. Käytössä on ravinnetarpeeseen perustuva viiden vuoden viljelykierto. Lannoitukseen käytetään lantaa, kompostia, nokkoskäytettä ja viherkatteita. Rikkakasvit eivät valtaa tiheään kylvettyjä, katettuja kasvustoja. Yhdessä suunnitellen ja toteuttaen Vastaavana luomupuutarhurina kokoan viljelijät talven aikana suunnittelemaan tulevaa kautta. Tapaamisissa kootaan luetteloa toivekasveista, päivitetään viljelykiertosuunnitelma ja sovitaan yhteisistä säännöistä, kuten vastuuviikkojen jaosta ja talkoopäivistä. Alkuvuosina hoitovastuu oli aina yhdellä viljelijällä kerrallaan. Tällöin helteiset jaksot kuormittivat. Helteisten kesien kovan kastelutarpeen tuloksena siirryttiin jaettuun hoitovastuuseen, jossa 2–3 viljelijää jakaa vastuuviikon.

Monimuotoinen hyötypuutarha Viljelmän monipuolinen 57 lajin kasvivalikoima lisää satovarmuutta. Aina jokin kasvi tuottaa satoa, vaikka toisen kasvin viljely menisi pieleen. Esimerkiksi toissa vuonna saimme huiman maissisadon, mutta viime vuonna sitä ei juuri saatu. Sen sijaan saimme kasoittain viljelijöiden kaipaamaa porkkanaa. Vuonna 2021 aloitimme Maatiainen ry:n ylläpitoviljelyn maukkaaksi ja satoisaksi osoittautuneella Boaryd-sokeriherneellä. Kylvimme siementuotantoon 1,5 neliömetriä hernettä ja saimme yli 400 grammaa kuivattuja herneitä tältä piskuiselta siementuotantoalalta. Hoitotöiden vastapainoksi satoa ja kukoistusta Uurastus viljelmällä palkitaan viikoittaisten sadonjakojen alkaessa kesäkuun puolivälissä. Samaan aikaan syötävien kukkien väriloiste valtaa maiseman. Torstaisin kokoonnutaan korjaamaan satoa puutarhurin

Maija Holma

Heli-Maija Nevala pitää tärkeänä jaettua vastuuta viljelmän hoidossa: – Huolettomuus on ihanaa – saa tehdä niin paljon kuin jaksaa ja ehtii, mutta ei ole yksin vastuussa. – Eikä tarvitse keskittyä viljelmän kasteluun monta kuukautta peräkkäin, kertoo Mari Siivonen. Yhteisöllisyys on vuodesta toiseen noussut tärkeimmäksi syyksi viljelyyn ryhtymiselle. – Yhteisöviljely on osaamisen jakamista ja yhteisöllisyyden kokemista. Samalla voi syventää suhdetta ravintoon ja ympäristöön, kertoo viljelijä Teija Niemistö. Nevala kokee arvojen muuttuneen omien viljelykokemusten karttuessa: – Ruoan ja luomuviljelijöiden arvostus kasvaa, kun ymmärtää paremmin viljelyn työvaiheita ja riskejä. Anttola korostaa yhdessä opittujen taitojen tärkeyttä: – Ruoan kasvattaminen on kansalaistaito, josta on hyvä tietää vähintään perusteet. Siten voi ajatella yhteisöviljelyn edistävän ruokaturvaa.

Viljelmän satoa jaetaan jäsenille viikoittain kesäkuun puolivälistä alkaen.

opastuksessa. Kerätty sato jaetaan sadonjakoon ilmoittautuneiden kesken. Viljelmälle kokoonnutaan sadonjakoon kauden aikana 16 kertaa. Sato-osuuksien punnitseminen koettiin pullonkaulaksi, joten siitä luovuttiin. Jalotuksen toiminnot tukevat toisiaan Kuukausittainen biohiilinäytös kokoaa maanparannuksesta ja hiilensidonnasta kiinnostuneita kokeilemaan kartiohiilettimien käyttöä. Kursseja, tapahtumia ja toimintaa järjestetään myös yhteistyössä Keravan kaupungin kanssa. Yhdistyksen omistamien eläinten hoidosta vastaavat cityfarmarit eli hoitovuoron hankkineet kaupunkilaiset. Eläinten lantaa käytetään yhteisöviljelmällä lannoitteena, joka höystetään itse tuotetulla biohiilellä. Suljettu ravinnekierto saa yhteisöviljelmämme kukoistamaan! ◀

Kirjoittaja toimii Jalotus-yhteisöviljelmän puutarhurina Keravan kartanolla. Artikkeli on tuotettu osana KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta -hanketta, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuliitto EU:n maaseuturahaston tuella.

LUOMULEHTI 3 | 2022

Vaittilan tilalla viljellään luomuna pensasmustikan lisäksi mansikkaa, vadelmaa ja herukoita. Mustikkajäätelö on tehty oman pellon pensasmustikoista, lisäväriä antavat metsämustikat.

TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Jäätelöitä oman pellon marjoista – On mukava tehdä oman pellon marjoista herkkuja, hymyilee Milla Heikkinen.

alostuksella saadaan lisäarvoa marjoille. Kuopiossa sijaitsevan Vaittilan saaren jäätelötehtaassa pakataan mustikkajäätelöä. Tuotantotilat Vaittilan marjatilalle valmistuivat viime keväänä. Ensimmäiset jäätelöt ehdittiin tekemään juuri kesäsesonkiin. – Ensimmäiset jäätelöt olivat mansikka, mustikka ja vanhan ajan vaniljajäätelö. Valikoimaa on vähitellen laajennettu kausituotteilla, kuten piparkakku-, puolukka- ja uuniomenajäätelöllä, Milla Heikkinen kertoo.

LUOMULEHTI 3 | 2022

– Valtaosa jäätelöistämme on luomua, mutta kaikkia raaka-aineita ei aina saa luomuna, silloin jäätelö valmistetaan niiden osalta tavanomaisista raaka-aineista, Heikkinen kertoo. – Luomujäätelöt ovat luomusertifioituja. Jäätelöiden ainesluettelo pidetään mahdollisimman lyhyenä. Maku tulee marjoista ja hedelmistä, Joni Aisla korostaa. Marjatilan mansikasta 25 prosenttia menee jalostukseen ja pensasmustikasta kymmenen. Luomumaidon Heikkinen ja Aisla hankkivat joko tukusta tai luomumaitotilalta Muuruvedeltä.

Nokkosjäätelöä ravintolaan Vajaan vuoden aikana jäätelöitä on valmistettu Aislan mukaan joitakin tuhansia litroja. Tuotanto tulee kasvamaan. Uusia tuotteita kehitellään koko ajan. Toisinaan tuotteita syntyy tilausten kautta. – Yksi ravintola kysyi meiltä syksyllä nokkosjäätelöä, ja se otettiin tuotantoon. Sama rovaniemeläinen ravintola ostaa myös kirsikka- ja tyrnisorbettia. Sorbettimme ovat maidottomia ja vegaanisia, Aisla kertoo. Tuotekehittelyä on tehty yhteistyössä myös suonenjokelaisen kehitysyhtiö SavoGrown kanssa. Siellä kehitettiin luomuman-

sikkaglögi, mansikka-basilikahillo ja mansikka-vaniljahillo. Etikettien suunnittelu on tehty yhteistyössä suunnittelutoimisto Majasaaren kanssa. Heikkinen ja Aisla ovat aktiivisia REKOssa. He kuljettavat jäätelöitä, pakastemarjoja, hilloja, glögiä ja mehuja Kuopion, Siilinjärven, Iisalmen, Nilsiän, Juankosken, Kiuruveden ja Pielaveden REKO-jakeluihin. – REKO on myynnin ohella myös merkittävä markkinointikanava. Sen kautta uudet asiakkaat löytävät meidät, Aisla kertoo. Valmis luomumarjatila Heikkinen ja Aisla ovat olleet luomumarjanviljelijöitä kymmenen vuoden ajan. – Ostimme valmiin perinteikkään luomumarjatilan, jolla oli entuudestaan pensasmustikkaa, Aisla kertoo. Pariskunnasta tuntui hyvältä jatkaa luomuviljelyä, varsinkin kun luomumarjalle on kysyntää. Heikkisen mukaan Vaittilan saaressa on erittäin hyvät olosuhteet luomumarjanviljelylle, sillä aurinko lämmittää marjamaita pitkän päivän. – Olemme Laatutarha-auditoitu maatila, hän kertoo. Aislalle luomutuotanto oli tuttua jo opetustyöstä. Hän toimi 17 vuotta Muuruveden maatalousoppilaitoksessa opettajana. – Muuruveden maatalousoppilaitos oli ensimmäisiä luomuopetusta tarjonneita maatalousoppilaitoksia Suomessa. Siellä luomu tuli tutuksi, ja oli luontevaa viljellä luomuna myös omalla tilalla. Heikkinen puolestaan on kasvanut marjatilalla, jossa oli myös hevosia, joten marjanviljely tuntui hyvältä ratkaisulta. Tilalla viljellään pensasmustikkaa hehtaarin alalla, lajikkeita on kolme: North Blue, Aino ja Alvar. Mansikka-alaa on kasvatettu kahteen hehtaariin. Lajikkeena on Polka, joka on osoittautunut luomuviljelyyn sopivaksi lajikkeeksi. – Istutimme viime kesänä myös Koronaa, siinä on hienostunut maku, Aisla kuvailee. Lisäksi viljelyssä on pienemmällä alalla vadelmaa ja herukoita. Pariskunnalla on tarkoitus lisätä marjavalikoimaa kysynnän mukaan.

Vaittilan jäätelötehtaalla valmistetaan jäätelöä ympäri vuoden. Keväällä tehdään jäätelöä pakastimiin valmiiksi kesää varten. Kuvassa Joni Aisla ja Milla Heikkinen.

Jäätelöerä on valmistunut. Milla Heikkinen valuttaa jäätelön pakkauskoneen astiaan.

Huoli ukrainalaisista kausityöntekijöistä Talvikaudet pariskunta työskentelee kahdestaan. Aisla käy neljänä päivänä viikossa opettamassa Iisalmessa Ylä-Savon ammattioppilaitoksessa Peltoniemessä. Touko–kesäkuun taitteesta syyskuun loppuun saakka heillä on kausityöntekijöitä. Jo vuosien ajan heillä on ollut samat tutut ukrainalaiset työntekijät. – Nyt on jo kolmas kevät, kun joudumme jännittämään työntekijöiden saatavuutta. Ensin oli korona ja nyt Ukrainan sota. Miehet ovat siellä puolustamassa maataan, emmekä tiedä, pääsevätkö naiset turvallisesti lähtemään Suomeen, pariskunta suree tilannetta. – Mieluiten ottaisimme töihin tutut työntekijät. Marjojen laatu lähtee pellolta, poimijoiden työ on ratkaisevan tärkeä, Aisla korostaa. Aurinkosähköä pakastimiin Ekologisuus on ulotettu Vaittilan marjatilalla myös energiantuotantoon. Tuotantolaitoksen katolla on aurinkovoimala. Marjatilalla suurin energiantarve on juuri niinä kuukausina, jolloin aurinkosähkön tuottaminen on tehokkainta. – Kesällä päästään sähkön osalta omavaraiseksi, ja sitä riittää vielä verkkoon myytäväksi, Aisla kertoo. Pakkauksetkin ovat ympäristöystävällisiä. – Pahvin lisäksi marjarasioissa on kompostoituvaa selluloosakalvoa, jolloin koko rasia on muoviton, Aisla esittelee. Vaittilassa on pieni myymälä, jota pidetään auki enimmäkseen kesällä, mutta myös talvella sesonkikausina, kuten joulun alla. – Kesäksi avaamme myymälän yhteyteen terassin, jossa voi nauttia marjoja noutaessa kupin kahvia jäätelön kera.◀

LUOMULEHTI 3 | 2022

Ulkomailta Diléns Gourmandis, luomuherkkujen kauppahalli Valbossa on tunnettu jalostamistaan korkealuokkaisista liha- ja kalajalosteista ja onkin voittanut useita artesaaniruokapalkintoja. Kauppahallissa on myynnissä omien jalosteiden lisäksi lähialueen tuottajien tuotteita. Kuvassa luomujuustoja lähialueen tuottajilta.

Asko Ryynänen ja Arttu Taponen Nordic Premium Beverages Ilomantsista tutustumassa juustovalikoimaan.

TEKSTI JA KUVAT: JAANA ELO

Lähi- ja luomuruokaa Ruotsin malliin Luomu on selkeästi kysytty vaihtoehto Hiilihapotettujen luomujuomien suosio on kasvussa Ruotsissa.

Ruotsissa, ja kasvavan kysynnän vuoksi yhä useammasta tuotteesta löytyy myös luomuversio. Näin todettiin, kun 12 pohjoiskarjalaista lähiruokatoimijaa matkusti maaliskuun lopussa Ruotsin Gävleen tutustumaan lähiruoan käyttöön ammattikeittiöissä, hankkimaan tietoa

Micke Dilens esittelee savustusuunissa muhivia kaloja.

elintarvikejalostuksesta ja eri juomatyyppien valmistamisesta sekä luomaan yhteyksiä alalla toimiviin yrityksiin.

Gefle Chocolaterie – pieni paikallinen suklaapuoti, jossa kaikki tuotteet valmistettiin käsin ja vain parhaista raaka-aineista.

LUOMULEHTI 3 | 2022

Yksi matkan kohokohta oli Mackmyran viskikylään tutustuminen. Kuvassa vuonna 2011 käyttöönotettu energiaystävällinen tislaamotorni, jossa syntyy painovoimaa hyödyntämällä huomattavia säästöjä siirtoenergiassa. Yritys palkittiin vuonna 2015 vuoden tislaamona koko maailmassa.

Mackmyra käyttää vain ruotsalaisia raakaaineita, mutta viskien tynnyrivarastoja on ympäri maailmaa

Öljyissä löytyi vaihtoehtoja – sekä luomua että tavanomaisia.

Dilensin itsevalmistettuja luomulihajalosteita

Viskien maistiaiset ovat oleellinen osa Mackmyran toiminnan esittelyä. Yritys valmistaa myös luomuginiä, ja tavoitteena on saada markkinoille vielä joku päivä myös oma luomuviski.

Opintomatkalaiset viimeisenä iltana Mackmyran ravintolassa, joka käyttää annoksissaan vain lähi- ja luomuraaka-aineita.

Kesän parhaat makumuistot tehdään yhdessä!

Matkan järjesti Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, ja asiantuntijana ja oppaana toimi Luomuliiton elintarvikeasiantuntija Jaana Elo.

LUOMULEHTI W W W . T A M 3M I| N2022 EN.FI

Viljelyä monipuolistavat kasvilajit, kuten härkäpapu, voivat tarjota suojaa ja ravintoa hyötyhyönteisille.

TEKSTI: SARI HIMANEN JA PIRJO KIVIJÄRVI KUVAT: SARI HIMANEN

Monipuolisella viljelyllä voidaan vaikuttaa maakiitäjäisten aktiivisuuteen Puhdas- ja sekaviljelykasvustojen kasvilajivalinnoilla ja eri lannoitusmenetelmillä voidaan lisätä kasvustossa luontaista tuholaistorjuntatyötä tekevien sekä rikkakasvien siemeniä syövien maakiitäjäisten aktiivisuutta.

ekaviljelyllä pyritään tehostamaan tuottavuutta, vähentämään satoriskejä ja tukemaan kasvintuhoojien luontaista torjuntaa. Tutkimme yhteiseurooppalaisessa SureVeghankkeessa vihannesten vuororivisekaviljelyn vaikutusta peltomailla esiintyvien yleissaalistajien, maakiitäjäisten, aktiivisuuteen. Kaksivuotiset ruutukokeet toteutettiin Mikkelissä, ja niissä oli mukana kolme eri lannoitusmenetelmää. Tutkimusoletuksena oli, että useamman kasvilajin kasvustoissa on saalistajille tarjolla runsaammin tai ajallisesti pidemmän ajan ravintoa ja suojaa, mikä näkyy niiden aktiivisuuden lisääntymisenä. Lannoitus-

LUOMULEHTI 3 | 2022

menetelmillä voi olla joko suoraa tai kasvien kautta välittyvää vaikutusta maakiitäjäisten aktiivisuuteen. Havainnoimme maakiitäjäisten aktiivisuutta maahan kaivetuilla kuoppa-ansoilla kolmena ajankohtana kasvukausilla 2018–2019 (kuva 1). Vuonna 2018 vuororiviviljelykasveina olivat syyskaali Castello ja härkäpapu Sampo ja vuonna 2019 sama kaalilajike ja sipuli Setton. Kaikista kasvilajeista oli myös puhdaskasvustot. Koeasetelma ja lannoituskäsittelyt on kuvattu tarkemmin Luomulehden 2/2022 artikkelissa. Lannoituskäsittelyt olivat liha-luujauholannoitevalmiste (kontrolli), biokaasulaitoksen mädätteen separoitu kuivajae ja vaneritehtaan sivutuotteena syntyvät havupuukuorijae.

Kasvilajeilla on vaikutusta maakiitäjäisten aktiivisuuteen Maakiitäjäisistä suurin osa on saalistajia, jotka käyttävät ravinnokseen muun muassa kasvintuhoojien munia ja toukkia. Osa hyödyntää kasviperäistä ravintoa, kuten rikkakasvien siemeniä. Tämän vuoksi maakiitäjäissukujen ja -lajien aktiivisuus voi vaihdella riippuen kasvilajista, kuten myös niiden hyödyt viljelylle. Vuonna 2018 maakiitäjäisiä liikkui aktiivisimmin härkäpapuruuduilla (kuva 2). Runsaimpina esiintyneet suurikokoiset saalistajat, sysikiitäjäiset (Pterostichus-suku) olivat aktiivisimpia alkukasvukaudesta härkäpavulla ja loppukasvukaudesta yhtä aktiivisia kaikissa kasvustoissa. Sysikiitäjäiset hakeutuivat härkäpavulle joko saaliin tai suojan perässä. Vuonna 2018 havaittiin runsaasti myös moniravintoisia harvekiitäjäisiä, saalistajina toimivia piilokiitäjäisiä (Patrobus-suku) ja Blemus discus -kirjokätkökiitäjäistä etenkin härkäpavulla ja sekaviljelyssä (taulukko 1).

Lannoitusmenetelmien vaikutus maakiitäjäisiin Lannoitusmenetelmä voi vaikuttaa maakiitäjäisten aktiivisuuteen muuttamalla maan rakenne- ja kosteusoloja tai vaikuttamalla satokasveihin ja niiden ravinnekoostumukseen, kasvintuholaisiin tai rikkakasveihin. Vuonna 2018 sysi- ja kirjokätkökiitäjäisiä liikkui eniten kontrollikäsittelyssä, kun taas harve- ja piilokiitäjäiset olivat aktiivisimpia havupuukuorijaekäsittelyssä. Seuraavana vuonna hyrrä-, harve- ja siemenkiitäjäiset olivat aktiivisimpia mädätejäännöksen kuivajae- ja havupuukuorijaekäsittelyissä. Tulosten mukaan maahan levitetyt mädätteen kuivajae ja havupuukuorijae lisäsivät etenkin monenlaista ravintoa hyödyntävien maakiitäjäisten aktiivisuutta. Samat maakiitäjäissuvut yleisiä eri maiden kokeissa Tanskan punajuuri-kaalikasvustoissa Sssija harvekiitäjäiset olivat aktiivisimpia eikä puhdaskasvustojen ja sekaviljelyn välillä ollut eroja. Belgiassa sysikiitäjäiset olivat aktiivisimpia sellerin ja purjon sekakasvustossa. Erilaisia tehtäviä hoitavien hyötyhyönteisten monimuotoisuus on tärkeää niin luontaisen torjunnan tehostamisen kuin viljely-ympäristöjen yleisen hyönteismonimuotoisuuden kannalta. ◀ Kirjoittajista Himanen on vieraileva asiantuntija ja Kivijärvi tutkija Luonnonvarakeskuksessa.

Taulukko 1. Yleisimmät maakiitäjäissuvut eri kasvilajeilla ja sekaviljelyssä (% havaituista maakiitäjäisistä)

Suurikokoiset sysikiitäjäiset olivat yleisimpiä härkäpavulla 2018 ja kaalilla 2019. Hyrräkiitäjäiset olivat yleisimpiä sipulilla ja kaali-sipulisekaviljelyssä.

2018

2019

Suku

kaali

härkäpapu

sekaviljely

kaali

sipuli

sekaviljely

sysikiitäjäiset

hyrräkiitäjäiset

harvekiitäjäiset

siemenkiitäjäiset

piilokiitäjäiset

Kuva 1. Kaali-sipulisekaviljelyssä kasvustorakenne muuttuu. Tämä voi vaikuttaa maakiitäjäisten aktiivisuuteen kasvustossa. Kuvassa näkyy myös kuoppa-ansa.

18 16 14

yksilöä / ansa

Vuonna 2019 maakiitäjäisiä liikkui aktiivisimmin kaali-sipulisekaviljelyruuduilla (kuva 2). Sysikiitäjäisiä liikkui alkukasvukaudesta runsaammin kaalilla ja sekaviljelyssä kuin sipulilla, jolloin kaalilta löytyi todennäköisemmin saalista kuin sipulilta. Sipulilla havaittiin eniten hyrräkiitäjäisiä (Bembidion-suku) (taulukko 1). Ne ovat noin 3–6 millimetrin kokoisia, viihtyvät avoimella peltomaalla ja käyttävät ravinnokseen muun muassa sipulikärpäsen munia ja toukkia. Hyrräkiitäjäisiä liikkui runsaasti myös sekaviljelyssä. Siemeniä syövistä maakiitäjäissuvuista esiintyi muun muassa harvekiitäjäisiä (Harpalus-suku) ja siemenkiitäjäisiä (Amara-suku) (taulukko 1). Tulokset osoittivat, että eri kasvilajeilla on erilaisia vaikutuksia eri maakiitäjäissukujen aktiivisuuteen. Siten useamman kasvilajin viljely samalla lohkolla voi olla yksi keino lisätä niiden kokonaisaktiivisuutta lohkolla ja hyötyjä viljelylle.

12 10 8 6 4 2 0 kaali

härkäpapu

kaali-härkäpapu

2018

kaali

sipuli

kaali-sipuli

2019

Kuva 2. Maakiitäjäisten kokonaisaktiivisuus kaalilla, härkäpavulla ja näiden sekaviljelyssä 2018 sekä kaalilla, sipulilla ja näiden sekaviljelyssä 2019.

Tämän artikkelin tulokset on tuotettu SureVeg-hankkeessa, jonka Suomen osuuden rahoittivat MMM ja Luke. Lisätietoja: projects. au.dk/ coreorganiccofund/core-organic-cofundprojects/sureveg

LUOMULEHTI 3 | 2022

Tutkittua tietoa TEKSTI: TUULA LARMOLA

Kosteikkoviljelyllä ilmaston kannalta kestävä ratkaisu kasvualustatuotantoon Kosteikkoviljely ja turpeen korvaaminen kasvualustoissa kosteikkoviljellyillä kasveilla voi sekä vähentää maatalouden ilmastovaikutuksia että korvata turvetta. Viljelykokeissa tuotetaan ruokohelpeä kasvualustojen raaka-aineeksi siikajokisella luomutilalla.

LUOMULEHTI 3 | 2022

Kosteikkoviljelyn pullonkaulat Vaikka kosteikkoviljely on turvepellon käyttömuodoista ilmaston kannalta kestävin, se ei useinkaan ole viljelijälle taloudellisesti kannattava pellonkäyttömuoto, ellei viljelijä saa lisähintaa sadosta tai korvausta kasvihuonekaasupäästövähennyksistä. Kosteikkoviljelyn yleistymistä hidastavia pullonkauloja ovat kehittymättömät kosteikkoviljeltyjen tuotteiden markkinat ja korjuukaluston puute.

Kosteikkoviljelyllä ilmastollisesti kestävä ratkaisu kasvualustatuotantoon -hankkeessa tarkastellaan koko tuotantoketjua, sen pullonkauloja ja ilmastovaikutuksia pellolta kasvihuoneeseen: Viljelijä viljelee ruokohelpeä märällä pellolla, urakoitsija korjaa ruokohelven ja järviruokoa vesistöistä, kasvualustayritys perustaa auman yhteistyömaatilalle, ja yritys pakkaa ja myy tuotteet.

Tuula Larmola

oin 80 prosenttia kasvihuoneviljelmistä käyttää turvetta kasvualustana, joten turvetta korvaaville uusiutuville kasvualustoille on yhä enemmän kysyntää, kun turvetuotanto vähenee. Kosteikkoviljely sopii ruokohelven tuotantoon, sillä pohjaveden pinnan nosto tavanomaista korkeammalle kasvattaa sen satoa. Ruokohelven kosteikkoviljely kasvatusalustan raaka-aineeksi ja ruokohelven ja järviruo’on jalostaminen kasvualustoiksi voi olla taloudellisesti kannattavaa, kun kasvualustoja voidaan tuottaa hajautetusti maatiloilla ympäri Suomea. Kosteikkoviljelyssä pohjaveden pintaa turvepellolla nostetaan tavallista korkeammalle, turpeen hajoaminen veden pinnan alla hidastuu ja sen hajoamisesta syntyvien kasvihuonehuonekaasujen päästöt vähenevät. Pellolla voidaan viljellä märkiin olosuhteisiin sopeutuvia kosteikkokasveja, kuten ruokohelpeä tai pajua. Sato käytetään rehuksi, kuivikkeeksi, kasvualustoiksi tai energiaksi. Kosteikkoviljely hyödyttää sekä viljelijää että koko yhteiskuntaa, koska siinä viljelijä tuottaa niin myyntikelpoista satoa kuin ilmastohyötyjäkin. Nykyisen hallituksen tavoite on kostean alan viljely vähintään 30 000 hehtaarilla vuoteen 2030 mennessä.

Märkiin olosuhteisiin soveltunut paju sopii hyvin kosteikkoviljelyyn ja voidaan hyödyntää energiaksi. Kuvan nurmi- ja pajukoeviljelmällä veden pintaa on nostettu säätösalaojien avulla.

Suomen ensimmäinen peltomittakaavan kosteikkoviljelmäkoe Siikajoella

Korvaus viljelijälle? Viljelijä tarvitsee sadolle varman ostajan, jotta hänen kannattaa investoida säätöojiin. Hanke tuottaa yrittäjien kanssa rakennetun toimintamallin tuottajan ja tuotteen valmistajan vastuista ja kehittää yhdessä urakoitsijan kanssa kosteikkoviljelyyn soveltuvia korjuukoneita. Malli rohkaisee viljelijöitä sopimusviljelijöiksi ja edistää turvepeltojen siirtämistä monivuotisen kasvin viljelyyn tai kosteikkoviljelyyn. Kun kasvisten käyttö lisääntyy, myös vihannesten kasvihuoneviljely lisääntyy. Arvioidaankin, että kasvualustojen maailmanlaajuinen kysyntä ainakin nelinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Luonnonvarakeskuksen aikaisemmassa kokeessa ruokohelvestä ja järviruo’osta tehty kasvualusta oli tomaatin viljelykokeessa yhtä hyvä kuin kasvuturve tai kivivilla. Nyt selvitetään sen soveltuvuutta toiselle Suomessa merkittävälle vihannekselle, kasvihuonekurkulle. Hanke tarkastelee myös kosteikkoviljelyn kannattavuutta, miten paljon viljelijälle tulisi maksaa lisähintaa kosteikkoviljellystä ruokohelvestä tai korvausta päästövähennyksestä. Kasvihuonekaasujen päästövähennys ei ole toistaiseksi minkään maataloustuen korvausperuste. Kosteikkoviljelyyn soveltuvista kasveista tukikelpoisia ovat ruokohelpi ja lyhytkiertoinen energiapuu.

Hanna Kekkonen

Hankkeessa on mukana siikajokinen luomuviljelijä Rauno Haapala, joka viljelee ruokohelpeä turvepellolla. Vuonna 2019 osa neljän hehtaarin pellosta muutettiin kosteikkoviljelmäksi säätöojien avulla ja osalla pellosta ei nostettu veden pintaa. Tämä tietääksemme Suomen ensimmäinen peltomittakaavan kosteikkoviljelmä tuottaa tietoa sadosta ja kasvihuonekaasupäästöistä verrattuna ruokohelpiviljelmään, jolla veden pintaa ei ole nostettu. Luonnonvarakeskuksen henkilökunta mittaa viljelmien kasvihuonekaasutaseita (hiilidioksidia, metaania, ilokaasua eli typpioksiduulia) ympäri vuoden usean vuoden ajan, jotta päästöjen eroista ja siten viljelymenetelmän päästövähennyspotentiaalista saadaan tietoa eri sääolosuhteissa.

Kosteikkoviljely sopii ruokohelven tuotantoon, sillä pohjaveden pinnan nosto tavanomaista korkeammalle kasvattaa sen satoa. Kuvan ruokohelpikosteikkoviljelmällä veden pintaa on nostettu avo-ojien säätöpatojen avulla.

Kosteikkoviljelyllä ilmastollisesti kestävä ratkaisu kasvualustatuotantoon -hanke on yksi maa- ja metsätalousministeriön ilmastotoimenpidekokonaisuuden Hiilestä kiinni -kehittämishankkeista. Sen toteuttavat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus sekä Kiteen Mato ja Multa Oy yhdessä maatila- ja kasvihuoneyrittäjien kanssa vuosina 2021–2023. ◀ Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ja hankkeen projektipäällikkö.

LUOMULEHTI 3 | 2022

På svenska

TEXT: MICAELA STRÖM, ANN-SOFI LJUNGQVIST BILD: MICAELA STRÖM

Ekotankesmedja 2022 – två förmiddagar med aktuella föreläsningar och intressanta diskussioner Projekttiden för Projekt EkoNu 3.0 – nya steg framåt för ekobranschen i Svenskfinland tog slut sista mars 2022. Inom projektet hann man ordna den traditionella Ekotankesmedjan som också i år på grund av coronapandemin blev ett online evenemang uppdelat på två förmiddagar i februari.

kotankesmedjan är en tillställning som ordnas av projekt EkoNu i samarbete med Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. och är ett populärt återkommande evenemang som sammanför ekoodlare och ekointresserade från alla delar av Svenskfinland. Ekotankesmedjor har ordnats årligen från 2010, undantaget 2020 då tankesmedjan tyvärr inhiberades på grund av pandemin, för att sedan ordnas som webbinarium de två följande åren.

Vad händer med eko ur ett framtida konsument- och odlarperspektiv? Som vanligt bjöds det på ett aktuellt och mångsidigt program under tankesmedjans två förmiddagar. Under den första dagen som drogs av SLC´s ekoutskottsordförande Steve Nyholm, så fokuserades det på den inhemska ekomarknaden med talturer av Susann Rännäri från Luomuliitto och Aura Lamminparras från Pro Luomu. Deltagarna fick en bra inblick i hur nya CAP:en kommer att påverka ekobranschen i Finland och

LUOMULEHTI 3 | 2022

hur ekokonsumtionen i landet ser ut idag och vad vi bör koncentrera oss på framåt för att stärka konsumtionen. Susann Rännäri berättade att målet nu är att 20 procent av arealen i Finland ska vara ekologisk till 2027. Hon poängterade också att det inte räcker med att bara stöda produktionen, hela kedjan måste beaktas och marknaden måste utvecklas. Aura Lamminparras informerade att just nu pågår tidernas största ekologiska kampanj i Finland; den landsomfattande ekokampanj Ekologiskt. Det är ett bra märke som delvis finansieras av EU och resten från föreningen Pro Luomus medlemmar. Målet för kampanjen som genomförs under åren 2020–2022 är att öka konsumtionen av ekologiska produkter och samtidigt informera om EU:s ekomärke. Aura anser att tidpunkten för kampanjen är perfekt eftersom coronapandemin har ökat intresset för ekologiska produkter. Med gästföreläsaren från Sverige Gunnar Rundgren diskuterades det också kring kolbalansen i livsmedelssystemet, vad händer med eko ur ett framtida konsumentper-

Ekogården kan klara kvävförsörjningen och därmed föda en växande befolkning, om man bara anpassar alla system med till exempel återcirkulation, minskat svinn, anpassad lokal kost, integration av djurhållning och växtodling samt odling av kvävefixerande baljväxter.

spektiv då jordbruk och kost skall anpassa sig till de lokala förutsättningarna? Rundgren är förutom ekojordbrukare även samhällsdebattör och författare, känd bland annat för boken ”Kornas Planet”. Han menar att kon är en viktig kompanjon för att bygga en mer hållbar värld, om man tar hennes mångsidighet tillvara. Ekologiskt klarar kvävet Under dag två fortsatte vi diskussionen med Rundgren och då kring kvävebalansen i ekologiskt lantbruk, hur det påverkar läckage, utsläpp av lustgas och möjligheter att binda kol i jorden. Rundgren anser att kvävegödsling inte är en förutsättning för kolinlagring i åkermark; ökade kvävegivor och ökad skörd behöver inte leda till ökad kolinlagring även om många kritiker till ekoodling anser det. Ekogården kan klara kvävförsörjningen och därmed föda en växande befolkning, om man bara anpassar alla system med till exempel återcirkulation, minskat svinn, anpassad lokal kost, integration av djurhållning och växtodling samt odling av kvävefixerande baljväxter. Eko för biologisk mångfald Med oss dag två hade vi också Johan Ekroos, biträdande professor av agroekologi från Helsingfors universitet som bland annat svarade på frågan varför ekologiskt bidrar till ökad biologisk mångfald. Ekologisk odling ökar nog biologisk mångfald lokalt och regionalt men det är stor variation i responsen beroende på organismgrupp och lokala förhållanden till exempel landskapsstrukturer. Skillnaden i artrikedom mellan ekologiskt och ”konventionellt” är i snitt 34 procent. Framför allt kärlväxter och pollinerande insekter gynnas av ekologisk odling. Mångfalden gynnas klart med ekologisk odling men effekten kan utebli om ekojordbruket blir för rationellt och för likt det ensidiga konventionella jordbruket med små variationer i landskapet. Ekroos talade om att mindre fält och ”mosaiklandskap” gynnar artrikedomen tillsammans med kompletterande obrukade ytor som behövs som boplats och skydd för allt levande. Vi förflyttade oss därefter från åkern en stund in till staden med Mika Hakosalo

Ekotankesmedjan ordnades som ett tvåförmiddagars online event, på bilden ser vi Steve Nyholm och Ann-Sofi Ljungqvist i studion i Vasa.

från Vasa Stad som lät lyssnarna höra om hur Vasa stad i praktiken arbetar med klimatfrågor, vilket också diskuterades under den avslutande paneldebatten som leddes av moderator Thomas Snellman. Panelen blev kanske dagarnas intressantaste del, med fri diskussion tillsammans med flera av tankesmedjans föreläsare! ◀ Ekotankesmedjans föreläsningsmaterial och videoinspelningar hittas på ekonu.fi.

LUOMULEHTI 3 | 2022

TEKSTI: OLLI REPO KUVA: ELLINOORA HAVASTE

Uudenmaan ruoka yhdistää tuottajat ja kuluttajat uudella tavalla Uudenmaan ruoka on vuodesta 2017 kehittänyt uutta kestävämpää ja reilumpaa myyntikanavaa lähiruualle. Tällä hetkellä mukana on noin 50 uusmaalaista tuottajaa, jotka tarjoavat tuotteitaan kuluttajille digitaalisen myyntialustan kautta. Uusi jakelu- ja myyntikonsepti on otettu innostuneesti vastaan sekä kuluttajien että tuottajien taholta.

oodhub-konseptissa hyödynnetään digitaalisuutta kauppapaikan lisäksi esimerkiksi itsepalvelunoutopisteillä automaattisen ovenavauksen ja ostotilanteessa näkyvän hinnanmuodostuksen kautta. Tavallisen ruokakaupan mallista poiketen tuottaja hinnoittelee tuotteensa itse ja asiakas voi nähdä, kuinka kuluttajahinta jakautuu tuottajan, verojen ja foodhubin välillä. – Haluamme foodhubin kautta kokeilla, kuinka saisimme toimitettua tuotteita asi-

LUOMULEHTI 3 | 2022

akkaille mahdollisimman lyhyen ja suoran ketjun kautta. Tämä malli helpottaa tuottajan elämää, Ahlbergin puutarhan Kaijus Ahlberg toteaa. Toimintamalli on herättänyt kiinnostusta myös muualla Suomessa, ja vastaavia foodhubeja on syntynyt jo muun muassa Turkuun, Kuopioon ja Kemiönsaareen. Tavoitteena on kehittää pidempiaikaisia sopimuksia tuottajien ja kuluttajien välille kumppanuusmaatalouden hengessä. Sopimus auttaa viljelijää suunnittelemaan tuo-

tantoa pitkäjänteisesti, kun tiedossa on kuluttajia, jotka ovat valmiita sitoutumaan esimerkiksi koko satokaudeksi kerrallaan. Pickala Gårdin isäntä Thure Lindeberg pitää tärkeänä sitä, että tuottajat ja kuluttajat lähentyisivät ja välikädet vähenisivät. – Ajan myötä kuluttajat voisivat osallistua tuotantoon ja riskienhallintaan tavalla tai toisella. Tätä kautta kykenisimme yhdessä löytämään tuotantotavan, joka olisi kestävä niin ympäristön kuin ihmisten kannalta, Lindeberg toteaa. Uudenmaan ruoka foodhubin perustaja Olli Repo uskoo, että olemalla kuluttajina mukana ruuantuotannossa opimme arvostamaan ruokaa ja sen tekijöitä. – Suhteemme ruokaan muuttuu. Emme heitä sitä pois, kun tiedämme, miten paljon vaivaa sen eteen on nähty. Sesonkisopimuksilla lisätään vuorovaikutusta kuluttajan ja tuottajan välillä, Repo toteaa. ◀ Lue lisää: uudenmaanruoka.fi ja ekompi.net

Yhdistyksistä

TEKSTI: NOORA MANTERE KUVAT: HANNU KÄMÄRÄINEN

Luomuyhdistykset esittäytyvät:

Savo-Karjalan luomuyhdistys Tiesitkö, että Luomuliitolla on 12 paikallista jäsenyhdistystä ympäri Suomea? Yhdistyksistä on esittelyssä tällä kertaa Savo-Karjalan luomuyhdistys. Kysymyksiin vastasi Jaana Nikkilä. Millä alueella yhdistyksenne toimii? Yhdistys toimii Pohjois-Karjalan ja PohjoisSavon alueilla.

Minkälaiset ovat luomutuotannon yleispiirteet yhdistyksenne toimialueella? Pohjois-Karjalassa luomutuotannon määrä on valtakunnallisesti merkittävällä tasolla. Maakunnan peltoalasta jo 28 prosenttia on luomuviljelyssä, ja luomutilojen keskimääräinen tilakoko on yli 67 hehtaaria. Pohjois-Savossa luomussa on 14 prosenttia peltoalasta, ja keskimääräinen tilakoko on yli 59 hehtaaria. Molemmissa maakunnissa on runsaasti luomuemolehmätiloja. Yhdistyksen alueella viljeltyjä luomusiemeniä viedään ympäri Suomea. Myös luomumarjanviljelyä on alueella merkittävästi.

Savo-Karjalan luomuyhdistys on tulevana kesänä mukana useassa eri tapahtumassa Pohjois-Karjalan ja -Savon alueilla. Suomen luonnon päivän tapahtumien (kuva parin vuoden takaa) lisäksi on luvassa laidunpäivää, pölyttäjäpäivää ja maan kasvukuntopäivää.

Suomen luonnonpäivänä 27.8. monet luomutilat avaavat ovensa yleisölle. SavoKarjalan luomuyhdistyksen puheenjohtajan, Hannu Kämäräisen tilalla Kiuruvedellä pääsee tutustumaan melko harvinaiseen eläjään, luomusikaan.

Kuinka monta jäsentä yhdistyksessänne on? Jäseniä Savo-Karjalan luomuyhdistyksellä on 243.

Keitä yhdistyksenne hallitukseen kuuluu? Puheenjohtaja Hannu Kämäräinen, luomusianlihantuottaja Kiuruvedeltä Sihteeri Ulla Turunen, luomuasiantuntija Joensuusta Mari Kalliomäki, luomumaidontuottaja Joensuusta Heli Jolkkonen, luomulampuri Polvijärveltä Jaana Nikkilä, luomumehiläistarhaaja luomumarjatilalta Rääkkylästä Riku Kauhanen, luomuemolehmätilallinen Leppävirralta Markku Hakkarainen, luomulampuri Joensuusta Soile Tervakangas Olavi Hiltunen, luomuvihannesviljelijä Kuopiosta Tuomo Karhunen, luomuemolehmätilallinen Pielavedeltä Kaikki me olemme myös luomukuluttajia.

Mitä yhdistyksenne tekee? Yhdistys on julkaissut Savo-Karjalan luomu -lehden 12 kertaa. Lehdessä esitellään muun muassa alueen luomutuottajia. Yhdistys myös palkitsee vuosittain alueeltaan vuoden luomutoimijan. Tulevana kesänä kokoonnumme muun muassa viettämään pellonpiennarpäivää Rääkkylään 20.6. Aiheena on pölytyksen merkitys viljelylle ja viljelyn merkitys pölyttäjille. Tilaisuus on yhteinen Suomen mehiläishoitajain liiton ja ProAgria Itä-Suomen kanssa. Suomen luonnon päivänä 27.8. usealla luomutilalla on tarkoitus pitää avoimet ovet. Yhdistys on mukana suunnittelemassa Lisää luomua Itä-Suomeen -hanketta yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja ProAgria Itä-Suomen kanssa.

Miten teidät tavoittaa? Yhdistyksellä on omat Facebook-sivut. Sihteerin saa kiinni numerosta 040 3012 453, ja puheenjohtajan numero on 040 515 2161. ◀

LUOMULEHTI 3 | 2022

Palveluksessanne Seuraava Luomulehti ilmestyy 19.8.

KONEITA

W-CUTTER-RIKKALEIKKURIT TYÖLEVEYDET 7,5–12 m

on pian Lyckegård Finland Kvickfinn - Maanmuokkaus ja juuririkan torjunta

Saatavana nyt myös veitsiterillä

Ongelmarikkojen niitot kasvustoista

Pyörtänöiden, laidunten ym. viheralueiden puhdistusniitot

Naattien murskaus

w-cult.fi

W-Cult Oy, Luvian Kirkkotie 30, 29100 Luvia, 0400 715 728

Köckerling Allrounder Matala maanmuokkaus hanhenjalalla

Cameleon - Täsmällinen kylvö ja riviharaus

Treffler - Rikkaäestys

Meiltä neuvot ja koneet kestävään viljelykiertoon!

SIEMENIÄ

Laatusiemenet luomuun! - viljat, timoteit, raiheinät - nadat, apilat, virnat - nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan. Rahoitusjärjestelyt. Haetaan sopimusviljelijöitä! Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 416 luomusiemen@luomusiemen.fi

OSTAMME LUOMUVILJAA

Tehokas ja kestävä maatalous vaatii oikeantyyppisiä koneita. Lyckegårdilla on koneet viljelykierron kaikkiin vaiheisiin ja vankka tietotaito kestävästä viljelystä. Ota yhteyttä, jos haluat tietää lisää! Boris Lindgård 0500 567 611, boris@lyckegard.com

www.lyckegard.fi

LUOMULEHTI 3 | 2022

Teemme viljelysopimuksia ja ostamme luomumyllyviljaa www.fazermylly.fi

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

SCHAUMANN

LECKMASSE NUOLUKIVI Sisältää mm. A-vitamiinia D3-vitamiinia E-vitamiinia Seleeniä

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset vuohenherne - keltamaite

Vihannesviljelyn rikkatekniikkaa

Ilmasta typpeä!

Liekittimet Harat Ryömijä

250.000 ky 50.000 ky 500 mg 40 mg (org. 16 mg)

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

luomuUN Pakkauskoot: 20 kg & 65 kg

MYYNTI Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

www.eurotrading.fi • p. 010 3211 950

LANNOITTEITA

TILAPEITTAUSTA

KULTAKASVU Premium - paljon enemmän kuin peittausaine!

Ota in meih ttä yhtey

Viljelijät ovat havainneet: ►se on näivettänyt mm. pillikkeen, savikan ja juolavehnän kasvua ►se on nostanut satoa ja hl-painoa

Tilaa alan pioneerilta ennakkoehtohintaan!

UUTTA! www.tilapeittaaja.fi Tilapeittaaja Reijo Hartikka 0400 325 863

Huom. katso filmit.

Lisätiedot valmistajan kotisivuilta elom.ﬁ

LUOMUELINTARVIKKEITA LUOMU ON HYVÄÄ – TAVALLISTA PAREMPAA! LUOMUA JO YLI 3000 TUOTETTA! * TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ, MUURUVESI * * TOPIN HALLI, KUOPION KAUPPAHALLI *

le h ti

Haluaisitko ilmoituksesi Luomulehteen? Kysy lisää:

Maritta Humala, ilmoitusmyynti, puh. 040 709 9856, palmera@kotiposti.net

TERVETULOA LUOMUOSTOKSILLE AITOON LUOMUKAUPPAAN!

LUOMULEHTI 3 | 2022

TEKSTI: KALLE HOPPULA JA MARJO MARTTINEN KUVAT: MARJO MARTTINEN

Tuottaisinko marjakasvien taimia? Luomumarjakasvien taimien rajallinen saatavuus on saanut monen marjanviljelijän pohtimaan omaa taimilisäystä. Taimikasvattajan on luomusäännösten lisäksi huomioitava jalostajanoikeudet sekä kaupallisessa tuotannossa myös taimiaineistorekisteriin liittyminen.

arjojen luomutaimien tuottajia ja maahantuojia oli Ruokaviraston luomulisäysaineistorekisterissä huhtikuussa 2022 yhteensä viisi. Taimituottajien ja marjaviljelijöiden tuotannon volyymistä suurin osa on mansikkaa. Uuden luomuasetuksen myötä luomutaimet ovat joko siirtymä- tai luomuvaiheen tuotteita. Taimi on siirtymävaiheen tuote, kun viljelylohkon tuotannossa on noudatettu vähintään 12 kuukauden siirtymävaihetta ennen sadonkorjuuta. Siirtymävaiheen tainta saa käyttää luomutuotannossa ilman erillistä lupaa. Luomuvaiheen taimi edellyttää vähintään 36 kuukauden siirtymäaikaa viljelylohkolla. Kasvukauden 2022 jälkeen poistuu poikkeuslupaa edellyttävä teinitaimikäytäntö. Teinitaimien emokasvit ovat tavanomaisesti tuotettuja, mutta niistä irrotetut rönsytaimet kasvatetaan luomumenetelmin. Teinitaimea voi käyttää kuten luomutainta, mutta sitä ei voi markkinoida luomutaimen nimellä. Uusi taimi lähtee rönsystä, pistokkaasta tai juuresta Marjakasvien taimet tuotetaan Suomessa lähes aina kasvullisesti lisäämällä. Joitakin siemenlisättäviä poikkeuksiakin on, kuten esimerkiksi kuukausimansikka.

LUOMULEHTI 3 | 2022

LuomuKS-hankkeessa Niemijärven tilalla Multialla kokeiltiin omaa mansikan taimituotantoa. Emokasveina oli kotimaisia luomutaimia sekä kasvihuoneessa että avomaalla. Jaana Auer totesi taimien kasvattamisen onnistuvan ja rahallista säästöäkin tulevan. Satoa tuottavan mansikan ja taimilisäyksen töiden yhteensovittaminen sen sijaan ei ole ongelmatonta.

Mansikan taimet tuotetaan juurruttamalla rönsyjä. Kasvihuoneessa kasvatetuista emotaimista leikataan kennoihin juurrutettavia rönsyjä, tai pellossa olevista emotaimista kasvatetaan juurtunutta rönsymattoa, josta taimet myydään paljasjuurisina. Frigo-taimet ovat kylmäsäilytettyjä, avojuurisia, lepotilaisia, useimmiten ulkomaista tuotantoa olevia taimia. Pensasmarjojen taimet kasvatetaan 10– 20 senttisistä oksanpätkistä eli pistokkaista. Herukoiden pistokkaat leikataan yleensä puutuneesta edellisen kesän kasvusta loka-

Mansikan rönsypistokas on juuri pistetty kasvualustaan. Rönsytaimi on irrotettu emokasveista, rönsy on lyhennetty saksilla parin sentin tyngäksi ja upotettu veteen. Rönsypistokas on painettu hyvin kasteltuun, luomuhyväksytyllä kasvualustalla täytettyyn lokerikkoon. Harso haihtumissuojana ja kastelu varmistavat juurtumisen.

kuun ja huhtikuun välillä, mutta muita pensasmarjojen taimia juurrutetaan pääosin kesällä leikatuista ruohomaisista pistokkaista. Musta- ja viherherukoiden juurtumisvoima on niin suuri, että niiden pistokkaita voi pistää suoraan peltoon aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. Vadelman ja sen sukulaiskasvien taimet lisätään irrottamalla ja juurruttamalla juurimassasta nousevia versoja. Vadelmalla ja mansikalla saadaan tuotettua istutusvuonna satoa tuottavia taimia pidentämällä taimikasvatusta talven yli. Puhtaus on enemmän kuin puoli ruokaa Emokasvien terveys on taimituotannon perusedellytys. Myyntituotannossa on noudatettava kasvinterveyttä koskevaa lainsäädäntöä. Luonnonvarakeskus (Luke) puhdistaa ja ylläpitää tiettyjä marjakasvilajikkeita varmennetun taimituotannon ja taimistojen tarpeisiin. Luke myy ja tuottaa pistokaslisättyjä emokasveja vadelmasta, herukasta, karviaisesta ja tyrnistä. Mikrolisättävien lajien (mansikka, pensasmustikka) emokasvituotannosta vastaa Taimiemo Oy. Muidenkin kuin kaupallisten taimistojen – eli myös luomumarjanviljelijöiden – on mahdollista tilata emokasveja edellä mainituilta tahoilta. Tarkista ennen tilaamista omasta ELY-keskuksesta emoaineiston hankinnan vaatima lupakäytäntö. Viljelyhygienia ja lajikkeiden erillään pito varmistavat taimituotannon onnistumista. Mansikalla voidaan torjua mansikkapunkkia petopunkkien avulla. Lämminvesikäsittely sopii mansikkapunkin ja herukan punkkien sekä herukansilmukoin toukkien torjuntaan. ◀ Kirjoittajista Hoppula toimii tutkijana Luonnonvarakeskuksessa ja Marttinen erikoisviljelyasiantuntija ProAgriassa. Molemmat ovat työskennelleet LuomuKS- ja Marjamaat-hankkeissa.

Ammattiviljelyssä käytetään usein yksivuotisia taimia taimikustannuksen minimoimiseksi. Herukan yksiversoiset taimet (kuvassa) tarvitsevat istutusleikkauksen haaroittuakseen hyvin.

Byrokratia on pakollista Kaupallinen taimien ja pistokkaiden tuotanto on Suomessa luvanvaraista ja edellyttää rekisteröitymistä kasvinterveysja taimiaineistorekisteriin. Tuotantoa valvoo Ruokavirasto. Tuottajalta edellytetään muun muassa omavalvontaa, tuotteiden lajikeaitoutta sekä riittävää puhtautta kasvintuhoojista ja lain vaatimia pakkaus- ja lähetemerkintöjä. Kasvinjalostajaoikeuden perusteella lajikkeen jalostaja voi myöntää taimituotantoon lupia, kerätä siitä maksuja ja määrätä muita ehtoja taimituottajan kanssa tehtävän sopimuksen perusteella. Oikeutta ei ole yli 30-vuotiailla lajikkeilla eikä muutenkaan, jos jalostaja ei sitä hae. Siksi myynnissä on paljon vapaasti lisättäviä, oikeudettomia lajikkeita.

LUOMULEHTI 3 | 2022

Kysymyksiä

Kuinka haetaan lupaa hankkia tavanomaisia jalostuseläimiä luomutilalle? Olen etsinyt luomueläimiä Ruokaviraston luomueläinrekis-

TAVANOMAISESTA TUOTANNOSTA hankittavien siitoseläinten luku-

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä osoitteeseen neuvonta@luomuliitto.fi. Niihin vastaavat Luomuliiton asiantuntijat. Luomuliiton puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. neuvonta@luomuliitto.fi | puh. 040 936 0377 luomuliitto.fi/tietoa-luomusta

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: luomuliitto.fi/tietoa-luomusta

LUOMULEHTI 3 | 2022

Hannele Antila

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

määrän tulee olla luomuohjeiden mukainen. Hiehoja voi hankkia vuoden aikana enintään kymmenen prosenttia tilalla hakemushetkellä olevien vähintään kerran poikineiden lehmien ja täysikasvuisten siitosonnien lukumäärästä laskien. Kysymyksestä ei ilmene, minkä rotuisia lampaat ovat. Jos hankit rotupuhtaiksi todettuja alkuperäisrotuisia lampaita, lupahakemusta ei tarvitse tehdä, vaan voit vapaasti hankkia katraaseen uutta eläinainesta. Uuhet saavat olla jo karitsoineita. Alkuperäisrotuistenkin eläinten osalta tulee muistaa, että tavanomaisia eläimiä saa hankkia vain jalostustarkoituksiin. Eli et voi ostaa tavanomaisia suomenlampaan pässikaritsoita teuraaksi kasvatettaviksi. Jos lampaat ovat muuta rotua, niin siitosuuhia saa hankkia enintään 20 prosenttia tilalla hakemushetkellä olevien jo kerran karitsoineiden uuhien ja siitospässien määrästä laskien. Kaikkien eläinlajien siitosuroksia saa hankkia vuoden aikana niin monta kuin on sopiva määrä suhteessa naaraspuolisten siitoseläinten lukumäärään. Voit hakea lupaa kolmen vielä poikimattoman liharotuhiehon hankintaan. Voit hakea lupaa kolmen siitossonnin ja kahden pässin hankintaan. Kirjoita perustelut määrälle. Lupa haetaan lomakkeella Eläinlupa 9b, kohta 4. Lomake löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta kohdasta Luomun lomakkeet ja ohjeet. Voit hakea samalla kertaa luvan sekä naudoille että lampaille. Voit hakea luvan kaikille vuoden aikana mahdollisesti hankittaville samalla kertaa. Merkitse lomakkeeseen aika, mistä alkaen haluat luvan tulevan voimaan. Hakemuslomakkeelle ei mahdu kovin paljon tekstiä. Voit tarvittaessa kirjoittaa perustelut erilliselle liitteelle ja lähettää sen ELY-keskuksen kirjaamoon hakemuksen yhdessä. Luomuasiantuntija Lupakäsittelyn hinta on 89 euroa. Hinta Brita Suokas sisältää arvonlisäveron. 044 528 8722

Brita Suokas

teristä, ei löydy sopivia. Meillä on 32 poikinutta emolehmää. Onko niin, että saan hakea lupaa kolmen emolehmähiehon ostamiseen? Laumassa on nyt kaksi siitossonnia. Saanko hakea lupaa ostaa tai vuokrata kaksi vai kolme siitossonnia varmuuden vuoksi? Meillä on myös lampaita, uuhia on 27. Voinko hakea lupaa hankkia kaksi pässiä? Pitääkö lupa hakea erikseen ennen jokaisen eläimen hankintaa, vai voiko lupaa hakea useammalle kerrallaan niin sanotusti vastaisen varalle? Haetaanko hankintalupaa vapaamuotoisesti ELY:n luomuvalvonnasta, vai onko siihen olemassa lomake? Entä paljonko lupa maksaa?

Ostin kotiin tiski- ja muita pesuaineita. Huomasin, että joissain niistä oli merkki, jossa luki EU Ecolabel. Ovatko nämä pesuaineet kenties luomupesuaineita? EU ECOLABEL on EU:n virallinen ympäristömerkki, joka on

Hannele Antila

ollut käytössä jo vuodesta 1992. Merkki on käytössä kaikissa EU-maissa, ja se on myönnetty yli 2000 yritykselle. Tällä merkillä varustettuja tuotteita on markkinoilla yli 83 000 sekä koti- että ammattikäyttöön tarkoitetuissa pesu- ja puhdistusaineissa kuin myös kosmetiikassa ja lemmikkieläimille tarkoitetuissa valmisteissa. Sana ’eco’ viittaa tuotteen ympäristöystävällisyyteen ja luonnollisuuteen, ei luomuun. EU:n ympäristömerkin vaatimuksina on muun muassa tuotteen biologinen hajoavuus sekä rajoituksia ja kieltoja tietyille vesistöjä kuormittaville raaka-aineille. Ympäristömerkitty tuote on vastuullinen ja hyvä valinta, joka edistää kestävää kulutusta vähentämällä tuotannon ja kulutuksen kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, terveyteen, ilmastoon ja luonnonvaroihin. Uuden luomuasetuksen myötä myös luomutuotanto on saamassa erilliset luomutuotantoon hyväksytyt pesu- ja desinfiointiaineet. Hyväksyttyjen aineiden ja menetelmien periaatteet tulevat noudattamaan samoja linjauksia kuin EU:n ympäristömerkin vaatimukset. Komissio kuitenkin tiedostaa, että sellaisenaan nykyiset ympäristömerkit eivät riitä kattamaan kaikkia luomutuotannon perusvaatimuksia, mutta olemassa olevat merkintäjärjestelmät voisivat toimia pohjana. Komissio on kutsunut koolle teknisen asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on valmistella listaa luomutuotantoon hyväksyttävistä pesu- ja desinfiointiaineista huomioiden tuotantoketjun eri vaiheet sekä hygieniavaatimukset. Tekninen ryhmä, EGTOP, kokoontuu seuraavan kerran kesän jälkeen. Uutta luomussa hyväksyttyjen aineiden listaa aletaan soveltamaan 1.1.2024 lähtien. Luomuliiton asiantuntijat seuraavat asian valmistelua ja pitävät Elintarvike- ja Luomulehden lukijoita ajan tasalla. Lisätietoa EU-ympäristömerkistä: euymparistomerkki.fi/eu-ymparistomerkki

keruuasiantuntija Jaana Elo 040 964 1518

Hannele Antila

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström 040 936 2150

Hannele Antila

Tiimissä mukana myös:

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen 040 936 0377

Laita kalenteriin:

Luomupäivät Tammelassa 10.–11.11.2022

LUOMULEHTI 3 | 2022

TEKSTI: ANNE ANNALA KUVAT: MARKO ÄMMÄLÄ

Männynkuorelle on kysyntää varsinkin luomuna Männynkuori on raaka-ainetta, joka yleensä menee sellutai hakekattiloihin. Mutta männynkuoresta tehdään myös terveyttä edistäviä tuotteita, ja erityisesti luomulaatuiselle männynkuorelle on tällä hetkellä kysyntää, ja vienti vetää.

auhavan yhteismetsä sertifioi perusmallilla yli 1800 hehtaaria metsää luomukeruualueeksi keväällä 2021. – Suurin työ oli selvittää, onko metsässä käytetty luomussa kelpaamattomia lannoitteita tai torjunta-aineita viimeisen kolmen vuoden aikana. Esimerkiksi millä kuvioilla hakkuiden yhteydessä on käytetty kantokäsittelyaineita, tai missä istutetuissa taimissa on käytetty taimisuoja-aineita? kertoo yhteismetsän osakas Arto Valkama. Tänä keväänä tuolta alueelta on kuorittu 580 kuutiota mäntyä. Luomumännynkuoret osti kauhajokelainen luonnontuoteyhtiö Eevia Health Oy. Kuorista jalostetaan proantosyanidirikastetta, jota käytetään lisäravinteissa, terveystuotteissa sekä kosmetiikassa. Pakkanen säilöö kuoren Puun kuorinta tehdään talven pakkasjaksoilla, jotta kuori pysyy jäisenä eikä pääse pilaantumaan. Paikallinen yrittäjä kuori puut energiapuuterminaalissa kuorimakoneella ja pussitti kuoret suursäkkeihin, jotka kuljetettiin ostajalle. – Kuoren myynnissä logistiikan pohdinta on tärkeää. Puita ei kannata kuljetella paikasta toiseen. Kuorittavien puiden hakkuu kannattaa integroida muun hakkuun yhteyteen, ja ottaa kuorittavat puut erilleen. Puut kuoritaan energiapuuterminaalissa, jossa kuorimisen jälkeen puut haketetaan ja toimitetaan lämpölaitokselle, Valkama kertoo.

LUOMULEHTI 3 | 2022

Luomulaatuista männynkuorta

Kuoren myynnissä logistiikan pohdinta on tärkeää. Kuorittavien puiden hakkuu kannattaa integroida muun hakkuun yhteyteen, ja ottaa kuorittavat puut erilleen. Nämä puut kuorittiin energiapuuterminaalissa, jossa puut haketettiin kuorimisen jälkeen ja toimitettiin lämpölaitokselle.

Männynkuori menee suoraan kuorintakoneesta elintarvikekelpoiseen pussiin.

Metsänomistaja saa luomulaatuisen männynkuoren myynnistä tuloja. – Laskelmat osoittavat, että energiapuun kantohintaan saadaan tuottoa noin 40 prosenttia lisää. Tähän on laskettu kuoresta ja hakkeesta saatava hinta, josta on vähennetty kaikki kulut, sanoo Valkama. Männynkuorenyhdisteiden hyvät ominaisuudet Männynkuorenyhdisteistä on tehty useita tutkimuksia, joissa kuoresta on löydetty tulehdusreaktioita hillitseviä yhdisteitä sekä erilaisia terveysvaikutuksia aina verenpaineesta nivelten terveyteen. – Männynkuorelle on isot markkinat. Meillä olisi helppo tarjota näitä samoja yhdisteitä markkinoille luomulaatuisena, mikä on aika uniikkia koko maailmassa, sanoo Petri Lackman Eevia Healthilta. Eevia Helthilla on kova kysyntä luomulaatuiselle raaka-aineelle. Kaikki menee, mitä he saavat ostettua. Menekki on satoja kuutioita kuorta. Tarve olisi saada ostettua raaka-ainetta keskitetysti suuria määriä. Myös Ravintorengas Oy käyttää kotimaista luomusertifioitua männynkuorta havupuuuutejuomassa sekä havupuu-uutetabletissa. Kysyntä on kasvussa kaikilla metsästä saatavilla hyvinvointia edistävillä tuotteilla. – Tällaisille tuotteille on kova kysyntä, meihin ollaan yhteydessä kansainvälisestikin. Myös kotimaassa metsästä tulevien tuotteiden terveysvaikutukset rupeavat olemaan laajasti tunnettuja, toteaa Ravintorengas Oy:n toimitusjohtaja Sanna Herttua-Laiho. Yrityksen raaka-aineketjut on pyritty saamaan mahdollisimman lyhyiksi. Herttua-Laihon mukaan Ravintorengas Oy:llä on omia sopimustuottajia Pohjois-Satakunnan alueella ja uusia etsitään kaiken aikaa. – Puun käsittely tapahtuu Siikaisissa Kosken metsätilalla. Puu toimitetaan runkoina, ja me jatkojalostamme sen. Metsien ei tarvitse olla valmiiksi luomusertifioituja, sillä autamme myös sertifioinnissa, toteaa Herttua-Laiho. ◀ Kiinnostaako metsien sertifiointi luomukeruualueiksi, ja miten se onnistuu? Lue lisää Luomulehden numerosta 2/2022 ja osoitteesta metsakeskus.fi/luomukeruu

maan parhaista antimista

Jo v uodesta 2005

Luomurehujen perhe karjatiloille Valitaan yhdessä tilallesi parhaiten soveltuva täydennys luomutuotteistamme Esim.

Luomu-Tähti 180

Luomu-Tähti 250

Luomu-Tähti 190

Luomu-Tähti 280

vahvan apilapitoisen säilörehun täydentäjäksi lypsykarjalle ja nuorkarjalle

vahva luomutäysrehu lypsykarjalle ja nuorkarjalle

maittava luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle

Lisäksi meillä on laaja valikoima luomuun soveltuvia kivennäisiä.

Kirjoittaja toimii Luomua metsäluonnosta -hankkeen projektipäällikkönä Suomen metsäkeskuksella. Hanketta ovat toteuttamassa myös Arktiset Aromit ry ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

LUOMULEHTI 3 | 2022

Kolumni TEKSTI: JYRI-PEKKA SAVOLAINEN KUVA: EVELIINA SILLLANPÄÄ

Soita takaisin lehtimyyjä, tehdään kaupat!

rään valtakuntamme päätabloidin myyntitykki oli ottanut asiakseen kaupata minulle jatkosopimuksen jokin aika sitten lakkauttamaani viikkolehden tilaukseen. Olin hieman hellämielisessä tilassa ja jäin kohteliaasti kieltäydyttyäni selittelemään syitä sinänsä reilun tarjouksen hylkäämiseen. Mainitsin olevani karjatilallinen, ja kun kevätkiireiden keskellä lehdenluvut tahtovat jäädä vähäisiksi, ehdotin, josko palattaisiin syksymmällä taasen asiaan. Ammattini kuultuaan telemarkkinoija kiinnostui yllättäen aivan uudella tavalla. Alkoi jatkokysymysten sarja, jonka tarkoituksena arvelin olevan jonkin ammattiaviisin tahi muun läpyskän myyminen. Mutta ei, ihan tosissaan ja vailla lisämyyntiaikeita langan toisessa päässä tunnuttiin olevan. Viljelijöiden ahdinko maailmantilanteen aiheuttaman markkinoiden myllerryksen ja oikukkaan ilmaston kourissa tuntui herättävän aidosti huolta. Puhuttiin siinä hetki. Totesin tilanteen olevan tukala, mutta vakuuttelin että kyllä täällä edelleen maauskoa löytyy. Sama ilmiö tuntuu olevan vallalla laajemminkin. Ammattimme herättää uudenlaista kiinnostusta nykyisten, toinen toistaan synkempien uhkakuvien valossa. Ruoka ei olekaan enää itsestäänselvyys. Ja hyvä että kiinnostusta riittää. Toki toivoisi, että sitä liikenisi meille ja elintärkeälle ammatillemme myös vähemmän eskaloituneissa kriisitilanteissa. Harmillisesti jouduin keskeyttämään juttutuokiomme alkuunsa, oli taas jouduttava johonkin akuuttiin askareeseen. Siinä tohinassa unohtui eräs tärkeä asia. Puhelinmyyjä kun tuntui olevan aidosti huolissaan tilojen kannattavuudesta, ja minulla olisi ollut oivallinen ja suora osaratkaisu asiaan. Siispä arvoisa lehtikauppias: jos luet tämän, soita ihmeessä takaisin. Tehdään toki kaupat; nimittäin herkullisesta lajitelmasta kotimaista luomunaudanlihaa. ◀

LUOMULEHTI 3 | 2022

Kirjoittaja on savolainen luomutilan isäntä, joka tunnustaa uskovansa edelleen maanviljelyyn ja rakkauteen.

Voit lähettää kuvan valmiista ristikosta osoitteeseen luomuliitto@luomuliitto.fi. Arvomme vastanneiden kesken luomupuuvillaisen Leppis-lippiksen. Liitä viestiin postiosoitteesi.

KESÄRISTIKKO

LUOMULEHTI 3 | 2022

Liity Luomuliittoon ja tilaa Luomulehti! Tuottajajäsenet saavat jäsenetuna Luomulehden, Suomen ainoan luomualan ammattilehden kuusi kertaa vuodessa. Lisäksi Luomuliitto toimittaa tuottajajäsenilleen omaa sähköistä tuottajakirjettä kuusi kertaa vuodessa. Luomuliitolla on 12 jäsenyhdistystä ympäri Suomen. Alueelliset luomuyhdistykset toimivat linkkeinä maakunta- ja kuntatason päätöksentekoon sekä luomutuottajien vertaisverkostoina. Mikäli alueellasi ei toimi Luomuliiton jäsenyhdistystä, voit liittyä Luomuliiton suorajäseneksi.

Luomuliiton alueelliset jäsenyhdistykset •

Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa)

•

Kainuun luomuyhdistys ry

•

Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry

•

Keski-Suomen luomuyhdistys ry

•

Länsi-Suomen luomu ry

•

Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry

•

Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys ry

•

Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme)

•

Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo)

•

Satakunnan luomutuottajat ry

•

Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja PohjoisKarjala)

•

Svenska Österbottens Ekologiska förening

Liittymällä jäseneksi tuet luomun eteen tekemäämme edunvalvontatyötä.

Jäsenyydet ja jäsenhinnat

Lehden tilaushinnat

•

Kestotilaus jäsenelle 40 € (kuluttaja-, kannatus- ja yhteisöjäsenet sekä Österbottens-jäsenet)

•

Kestotilaus 70 €

•

Yhden vuoden tilaus 76 €

•

Opiskelijatilaus 40 €

•

Jäsenen vuosikertalahja ystävälle, joka on uusi tilaaja 20 €

Tuottajajäsen 110 € Sisältää Luomulehden! (poikkeus Österbottenin jäsenet) Alv 10 % 3,64 €, alviton osuus 36,36 €. Suorajäsenellä äänioikeus Luomuliiton yleisissä kokouksissa.

•

Kuluttajajäsen 35 €

•

Kannatusjäsen 110 € yritys tai henkilö

•

Yhteisöjäsen 150 €

(sis. alv. 10 %)

Tuottajajäsenille Luomulehti kuuluu jäsenyyteen, eikä lehteä tarvitse tilata erikseen! Mikäli jäsenyyteesi ei kuulu Luomulehti, voit sen tilata erikseen. Luomulehteä voivat tilata muutkin kuin Luomuliiton jäsenet. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi tai tilaa lehti osoitteessa luomuliitto.fi/liity-jaseneksi

LUOMULEHTI 3 | 2022

Muistathan yrittäjä, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen!

Oletko liittynyt luomuvalvontaan 2019–2022 välisenä aikana, ja olitko silloin alle 40-vuotias? ☐ KYLLÄ - siinä tapauksessa saat vuoden 2022 jäsenyyden ilmaiseksi!

Seuraavassa numerossa:

Kasvien juuristo maan kasvukunnon peilinä

Mitä tutkimuskertoo luomueläintenhyvinvoinnista?UUSI JUTTUSARJA:

Hannele Antila

Muistiinpanot luomukuntoon kotieläintilalla

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Janne Rauhansuu janne.rauhansuu@luomuliitto.fi 0500 533 408 TOIMITUSSIHTEERI Noora Mantere luomulehti@luomuliitto.fi 040 737 1404 TOIMITUS PL 145, 00101 Helsinki ILMOITUSMYYNTI Maritta Humala/Palmera ky palmera@kotiposti.net 040 709 9856

LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi TILAUS- JA JÄSENYYSASIAT luomuliitto@luomuliitto.fi 040 144 6160

PUHEENJOHTAJA Janne Rauhansuu 0500 533 408

TAITTO Eve Sillanpää eve@evesillanpaa.fi 044 515 6900

TOIMINNANJOHTAJA Susann Rännäri 040 144 6160 susann.rannari@luomuliitto.fi

JULKAISIJA Luomuliitto ry

ASIANTUNTIJAPALVELU Katso s. 52

PAINO Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 1455 0660 Aikakausmedia ry:n jäsen

LUOMULEHTI 3 | 2022

Parhaat eväät luomutuotantoon

löydät Lantmännen Agrosta!

Lantmännen 10-3-1 luomulannoite Markkinoiden korkeatyppisin lannoite luomuviljelyyn

Patenttikali Kali-magnesiumpitoinen sulfaattipohjainen lannoite kaikkeen luomutuotantoon

Zimaco-PRO Ekologinen ja tehokas lehtilannoite biohajoavalla IDHA-kelaatilla

Parasta suomalaiselle maataloudelle

Lue lisää: