Logistiikka-lehti 8/2008

LOG0808_01-2 4.11.2008 10:34 Sivu 1

8 I 2008 • Hau Lee luennoi • Hankinnan palkitut • RFID antaa etuajo-oikeuden

LOG0808_01-2 4.11.2008 10:34 Sivu 2

LOG0808_03 pääkkäri 4.11.2008 10:35 Sivu 3

pääkirjoitus Tunnollinen lapsi rankaisee itse itseään, kuuluu vanha sanonta. Tällainen lapsi tuntuu edelleen olevan EU:n mallioppilaaksi leimautunut Suomi.

Maantieliikenne on saanut oman päästöjenvähennysohjelmansa käyntiin. Moottoritekniikkaa kehitetään aina saasteettomammaksi ja polttoaineet kulkevat samaan suuntaan. Nuorempi polvi ei ehkä aina tiedäkään, että kehitys lähti vuosikymmeniä sitten liikeelle poistamalla lyijy bensiinistä.

Nykyisen ilmastokeskustelun uusimpia käänteitä on merenkulun ottaminen päästörajoitusten kohteeksi. Laivamoottoritekniikka ei sinänsä ole ongelma. Kaikkia niitä teknisiä keinoja, joita käytetään autotekniikassa päästöjen vähentämiseen, voidaan soveltaa myös laivoihin. Ongelma on sen sijaan, millaista polttoainetta laivoissa ja nimenomaan Itämerellä liikennöivissä laivoissa käytetään.

Kun ensimmäinen öljyn hintakriisi iski maailmassa 1973, laivoihin asennettiin raskasöljymoottoreita, joiden polttoainetta saatettiin luonnehtia lähes bitumiksi. Se piti yleensä esilämmittää, että se saatiin kulkemaan putkistojen läpi moottoriin. Rikkipitoisuus oli korkea, mutta rikillä oli jopa voitelevaa merkitystä.

Wärtsilän merimoottorien valmistaja kertoi kuluvana vuonna, että ympäristöystävällisen laivan avainkysymys on polttoaineen laatu. Kansainvälinen säiliöalusvarustamojen yhteisö on päättänyt ryhtyä kannattamaan vähärikkisen polttoöljyn käyttöä. Kansainvälinen YK:n alainen merenkulkujärjestö IMO on tehnyt asiasta myös päätöksen. Puhtaamman polttoaineen käyttöönoton takaraja on vuoden 2020 lopussa. Päätös on kuitenkin porrastettu niin, että kaikki merialueet eivät siirry yhtaikaisesti vähärikkiseen polttoaineeseen, vaan siihen siirtyy ensin Itämeren alue viisi vuotta ennen takarajaa.Vauhti muutokseen on niin kova, että vähärikkistä polttoainetta ei edes ole vielä saatavissa, eikä oikein tiedetä, mitä vain yhden promillen rikkipitoisuuden polttoöljy lopulta käyttäjälleen maksaa.

Suomi on tässä uudessa päätöksessä kaikkein kurjimmassa asemassa: merikuljetuksemme ovat keskimäärin pisimmät Itämeren alueella. Toisin kuin meillä, kaikilla maarajanaapureillamme on lisäksi merisatamia Itämeren ulkopuolella, joihin voidaan ajaa edullisemmalla polttoaineella.

Kun Suomen logistiikkakustannukset asutuksen sijottumisen ja elinkeinomaantieteemme perusteella ovat tutkitusti kansainvälisesti korkeat, ei merikuljetusten uusi lisäkustannus ole helposti sulatettavissa. Kaikkiaanhan lisäkustannukset tulevat aina loppukäyttäjien maksettaviksi, oli laivoja operoimassa sitten suomalainen tai ulkomaalainen varustamo.

Kun päätös oli jo tehty, herättiin niin viranomaistahollamme kuin EU:n komissiossakin katsomaan, mitä päätös kaikkiaan tulee maksamaan. Tämä on takaperoinen asenne. Ilmastonsuojelusta ei voida tinkiä, mutta Suomen tuskin kannattaa tällaisilla maksullisilla maratoneilla repäistä itseään kärkipaikalle. Muita palkintoja kuin moraalisia ei näytä olevan jaossa.

Hannu Hillo Päätoimittaja Kuva: Juhani Piipponen

LOGISTIIKKA Julkaisija Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry ISSN 1238-6022 LOGY for Competence 13. vuosikerta Vuosikerran hinta 70 e Suomeen, 105 e ulkomaille.

Lehti ilmestyy 9 kertaa vuonna 2008 Lehden ja toimituksen osoite Särkiniementie 3; 00210 HELSINKI Telefax 09-631 672 email: logistiikka@logy.fi Vastaava päätoimittaja Hannu Hillo Puh. (09)6963 752 hannu.hillo@logy.fi

Ilmoitukset ja laskutus Myyntipäällikkö Juhani Piipponen Puhelin (09)6963 751 Telefax (09)631 672 logistiikka@logy.fi Toimitusvaliokunta: Antti Malinen (pj.), Kari Cairenius, Jani Granqvist, Mikael Hellström, Krister Kronlund, Erja Kuokkanen-Kraft, Pekka Laaksonen, Pekka Löfgren ja Ritva Natunen Tilaukset ja osoitteenmuutokset Marja Vuori Puhelin (09)6963 744 e-mail: koulutus@logy.fi www.logy.fi (Materiaalintoimitusohjeet löytyvät myös mainitulta kotisivulta)

Taitto FKP Oy / Taittopalvelu Painopaikka Forssan Kirjapaino, Forssa 2008 fkp@forssankp.fi Yksittäisen kirjoittajan mielipide ei välttämättä edusta Logistiikka-lehden tai Suomen Logistiikkayhdistyksen kantaa.

Mediatietoja: Ilmoitusmääräykset ja tiedustelut: Myyntipäällikkö Juhani Piipponen Puhelin (09)6963 751 Telefax (09)631 672 logistiikka@logy.fi

Ilmoituskoot: 2/1 450 x 307 mm 1/1 s. 230 x 307 mm; marginaalein 185 x 262 mm 1/2 s. vaaka tai pysty 1/4 s. vaaka tai pysty 1/8 s. 90 x 64 mm MATERIAALI * PDF-tiedostona, joka sisältää korkearesoluutiokuvat sekä fontit.

Painopaperi Kansi: Galerie Art Silk 200 g/m2 Sisus: Galerie Art Silk 115 g/m2

LOG0808_04-05 4.11.2008 10:36 Sivu 4

8|08

pääkirjoitus uutiset Palveluista uutta arvoa perinteiselle teollisuudelle Tavoitteena globaalit ja pitkäaikaiset alihankintasuhteet Valttina nopea reagointikyky Cargotecin hankintaa muokataan kuin Rubikin kuutiota Messuilla taas uusi kävijäennätys ERP ahdistaa Toimitusnopeus tärkeää kortelainen: Eettisyys hankinnassa – kuka on vastuussa?

Hirsirakentajan logistiikka ajan valtimolla Hacklin-liite 2008 lakiasiaa/kurkinen: Hinnoitteluvirheeseen vaikea vedota Viidenneksen säästö yhteishankinnalla Postiverkkojen tietoverkkotarpeet RFID-markkinat huimassa kasvussa Tiehallinto päästää autoilijat RFID:llä ohituskaistalle Combilift puristi vastapainotrukin uusiin mittoihin Ajoneuvotiedon keskitetty keräysjärjestelmä Bussisimulaattori säästää energiaa ja työaikaa Tapetilla Euroopan logistiikka makasiini nimitykset LOGY ja piirit kalenteri

3 6 10 12 14 16 20 23 25

sisältö

Hau Lee seminaaritähtenä

27 28

32 34 36 38

Professori Hau Lee Stanfordin yliopistosta vieraili Suomessa ja esitteli palvelusektorin mahdollisuuksia toimitusketjua viriteltäessä.

Leen näkemyksiä sivulla 10.

(Kuva: Hannu Hillo)

Logistiikka

41 43 45 48 51 52 56 57 58

Hankinnan palkitut

Algol Technics on monipuolisesti erikoistunut materiaalinkäsittelyn ja varastoinnin tekniikkaan ja laitetoimituksiin, suunnitteluun sekä huoltopalveluihin.

Algol Technics tarjoaa laadukkaita ratkaisuja, jotka on rakennettu tehostamaan asiakasyritysten logistiikkaa ja siten edistämään niiden kehitystä yhä vahvempiin kilpailuasemiin markkinoilla.

Lisätiedot: www.algoltechnics.com, www.algol.fi

(Kuva: Veli-Matti Koskinen)

8 I 2008 • Hau Lee luennoi • Hankinnan palkitut • RFID antaa etuajo-oikeuden

Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsi Vuoden Alihankkijana Janavalo Oy:n.Vuoden Päähankkija -tittelin sai VTI Techonologies Oy. Kuvassa (vas.) VTI Technologiesin Senior Vice President Raine Ohtamaa ja Manager Reima Tiainen, Janavalo Oy:n hallituksen pj Erkki Huopainen ja tj Kari Varho, palkintovaliokunnan pj Kari Sorjonen ja jäsen Matti Spolander sekä Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n tj Mikko Melasniemi. Messuilta terveisiä sivuilla 12,14,20 ja 25.

LOG0808_04-05 4.11.2008 10:36 Sivu 5

sisältÜ

Rfid auttaa oikeuksissa

Viime numerossamme oli Hankintafoorumin Jouni Malmivaaran kolumni ja nyt HF:n sarjaa jatkaa Ketty Kortelainen.

Bussisimulaattori Epävirallisessa simulaattorisarjassamme olemme päässeet bussisimulaattoriin, joka on erittäin käyttÜkelpoinen laite kuljettajakoulutuksen tilanneharjoitteluun. Sivu 48.

(Kuva:Vesa Tompuri)

Hankintafoorumi toimii

Tieliikennelaitos on rakentanut järjestelmän, jolla etuajooikeutetut saaristolaiset pääsevät ajamaan omille lauttakaistoilleen ja ulkopuoliset saavat liikennevaloilta punisen valon. Avaimena on tietojärjestelmä ja ajoneuvon rfid-tägi. Lue sivulta 41. Muuta Rfid-asiaa on sivulla 38.

5HLD -NB@SHNM 'HMK@MC &UDMS .@JHMF B@QFN LNUD

KOKONAISUUS RATKAISEE s Konemyynti, huolto, varaosat s (UOLTOSOPIMUKSET KORJAAMOPALVELUT s 0ERUSKORJAUKSET MODERNISOINNIT

s 2AHOITUS VUOKRAUS LEASING s +Ă‹YTTĂš JA HUOLTOKOULUTUS s +ANSAINVĂ‹LINEN +ALMAR VAIHTOKONEKAUPPA

Kalmar Industries Oy Ab Kalmar Suomi 0, 4AMPERE 0UH FAKSI

LOG0808_06-9 uutiset 4.11.2008 10:37 Sivu 6

uutiset DSV osti ABX Logisticsin

Itämeren satamien liikenne kasvaa

DSV on ostanut belgialaisen ABX Logisticsin 750 miljoonan euron kauppasummalla. Kauppa lisää merkittävästi myös DSV:n verkostoa Etelä- ja Keski-Euroopassa.

– Yhtiöt täydentävät erinomaisesti toisiaan, sillä ABX Logistics on erityisen vahva juuri niillä alueilla, joissa meillä on ollut puutteita. Erityisesti Saksa, Italia, Espanja ja Ranska ovat sen vahvoja alueita, Suomen DSV Roadin toimitusjohtaja Dick Bäckström toteaa.

ABX Logisticsin kauppa tulee kasvattamaan myös henkilöstön määrää. DSV työllistää jo yli 25 000 henkilöä, sillä on omat toimistot 60 maassa ja kuljetustoimintaa lisäksi 40 muussa maassa. Suomessa yhtiön palveluksessa on yli 450 logistiikan ammattilaista.

Pääosa Itämeren alueen satamista, jotka vastasivat ensimmäiseen Itämeren Satamabarometri -suhdannekyselyyn kesäkuun ja elokuun 2008 välillä, odottavat oman satamansa liikennemäärien kasvavan vuonna 2009. 16 % vastaajista arvioi kasvun olevan huomattavaa verrattuna vuoteen 2008. Itämeren isompien satamien (vuotuinen liikennemäärä yli 4 milj. tonnia) näkemykset vuoden 2009 kehityksestä ovat hieman positiivisemmat kuin pienillä satamilla (liikennemäärä alle 4 milj. tonnia).

Keskiarvo rahtiliikenteen arvioidusta kasvuprosentista vuodelle 2009 oli +7,5 %.

Yli kaksi kolmasosaa suhdannetiedusteluun vastanneista satamista arvioi Itämeren talouskasvun jatkuvan vuonna 2009, kun taas yksi kymmenestä vastaajasta arvioi talouskasvun heikkenevän.

Suhdannetiedustelun toteutti Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus yhteistyössä Baltic Ports Organizationin kanssa.

Vientikuljetusten tonnimäärä loivassa laskussa Vuoden 2008 tammi-kesäkuussa Suomesta vietiin tavaroita 21,9 miljoonaa tonnia, joka on puolitoista prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden alkupuoliskolla. Linjasta poikkesivat öljytuotteiden vientikuljetukset, jotka lisääntyivät lähes kuudella prosentilla ja päätyivät 3,2 miljoonaan tonniin.Vientikuljetusten tonnimäärä jatkoi pienenemistään, joka alkoi jo vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä.

Tuonnin tonnimäärä kasvoi saman aikana hieman ja esimerkiksi puun tuontimäärä Venäjältä Suomeen kasvoi edelleen.

– Vientikuljetusmäärät tärkeimpiin kauppakumppanimaihimme Ruotsiin, Saksaan ja Britanniaan laskivat kaikki kolmella – neljällä prosentilla verrattuna edelliseen vuoteen. Ruotsiin ja Saksaan vietiin kumpaankin 2,8 miljoonaa tonnia tavaroita ja Britannian osuus oli 1,6 miljoonaa tonnia. Jyrkin lasku tapahtui viennissä Yhdysvaltoihin, mikä jäi 1,5 miljoonaan tonniin eli väheni 14 prosenttia verrattuna edellisvuoteen, toteaa tulliylitarkastaja Eija Pohjansaari Tullihallituksesta.Vientimäärä Venäjälle sitä vastoin kasvoi yli kahdeksan prosenttia ja päätyi 1,4 miljoonaan tonniin.

– Suomesta viedyn tavaramäärän arvo kuitenkin kasvoi tammi-kesäkuussa miltei viidellä prosentilla. Eniten viennin arvon nousuun vaikutti koneiden ja laitteiden vienti, joka muodosti määrästä vain pari prosenttia, mutta arvosta lähes kolmanneksen. Koneiden ja laitteiden vientimäärä kasvoi viidellä ja arvo kymmenellä prosentilla, Eija Pohjansaari totesi.

Paperin ja pahvinkin viennin arvo laski hieman määrää hitaammin, joten näyttäisi, että hintakilpailussa on pärjätty. Puutavaran vientimäärä sen sijaan laski 13 prosentilla ja arvo miltei 25 prosentilla, Eija Pohjansaari kertoi.

Kaikista vientikuljetustonneista 47 prosenttia oli metsäteollisuuden tuotteita. Puutavaraa vietiin 2,1 miljoonaa tonnia, jossa oli laskua 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Paperin ja pahvin vienti Suomesta supistui yli neljällä prosentilla ollen kuitenkin suuruudeltaan 6,5 miljoonaa tonnia. Kemian teollisuuden sekä raudan ja teräksen vientimäärät pienenivät myös jonkin verran.

Venäjä oli selvästi tärkein tuontimaamme ja sieltä tuotiin 14 miljoonaa tonnia tavaraa.Venäjältä tuodun tavaran yhteismäärä laski kuitenkin miltei kolme prosenttia verrattuna edellisvuoden alkupuoliskoon.Tuontikuljetukset Ruotsista sitä vastoin kasvoivat yli viidenneksellä ja päätyivät 5,1 miljoonaan tonniin. Myös tuontimäärät Saksasta ja Alankomaista kasvoivat yli kymmenellä prosentilla. (Tullin tiedote)

6 8 | 2008

Ajonvakautusjärjestelmä tehokkain liikenneturvallisuuden parantaja Älykkäät ajoneuvojärjestelmät parantavat merkittävästi liikenneturvallisuutta, jos ne otetaan laajalti käyttöön. Monet niistä vähentävät tehokkaasti liikennekuolemia ja loukkaantumisia, mutta ilman erityistoimia järjestelmät yleistyvät hitaasti ajoneuvokannassa. VTT on arvioinut kehittämällään menetelmällä uusien tulevaisuuden ajoneuvojärjestelmien sekä jo joidenkin markkinoilla olevien järjestelmien turvallisuusvaikutuksia EU:n 25 jäsenmaassa. Eniten liikenneturvallisuutta parantaa arvioinnin perusteella ajovakauden hallintajärjestelmä (ESC). Järjestelmiä, joilla on suuri turvallisuusvaikutus, mutta melko alhainen yleistymisaste, ovat kaistalla pysymisen ohjaustuki, törmäyksenesto ja ylinopeusvaroitus sekä automaattinen hätäpuhelu.

Liikenneministerit löysivät yhteisymmärryksen merenkulun turvallisuutta parantavasta lakipaketista EU:n liikenneministerineuvosto pääsi kokouksessaan 9. lokakuuta Luxemburgissa yhteisymmärrykseen merenkulun turvallisuutta lisäävistä toimenpiteistä. Ne olivat viimeiset osat EU:n kolmatta meriturvallisuuspakettia. Suomea kokouksessa edusti liikenneministeri Anu Vehviläinen.

Ministerit pääsivät yhteisymmärrykseen kahdesta direktiivistä. Alusten omistajien vastuuta koskevassa direktiivissä säädetään siitä, että EUmaiden satamissa käyvillä aluksilla on oltava vakuutusturva.

Ministerit kävivät periaatekeskustelun direktiiviehdotuksesta, jonka tavoitteena on tehostaa rajat ylittävää lainvalvontaa liikenneturvallisuutta koskevissa kysymyksissä. EU:n on tarkoitus perustaa järjestelmä, jolla helpotettaisiin liikennerikkomuksissa käytettyjä ajoneuvoja ja niiden haltijoita koskevien tietojen vaihtoa. Ministerit keskustelivat asiasta puheenjohtajamaan esittämien kysymysten pohjalta.

LOG0808_06-9 uutiset 4.11.2008 10:37 Sivu 7

LOG0808_06-9 uutiset 4.11.2008 10:37 Sivu 8

uutiset Yksityistielain muutos helpottamaan puunkuljetusta Hallitus antoi eduskunnalle esityksen yksityistielain väliaikaisesta muuttamisesta 9. lokakuuta. Laki tulee voimaan vuoden 2009 alusta.

Muutoksen myötä avustukset voidaan kohdentaa entistä tehokkaammin teille, joilla on puutavarakuljetusten kannalta huomattava merkitys. Määrärahaa voidaan esimerkiksi kohdistaa myös aiempaa pienemmille teille.

Lisäksi avustuksia voidaan myöntää uuden tien tekemiseen.

Suurin osa avustuksista on tarkoitus käyttää teiden parantamiseen, kuten ojituksiin, siltojen korjauksiin ja teiden kantavuuden lisäämiseen.

Muutos koskee vain puuhuoltomäärärahalla kunnostettavia teitä. Myönnettävän avustuksen enimmäismäärä on 50 prosenttia parantamishankkeen kustannuksista ja 30 prosenttia uuden tien kustannuksista.

Lisää päätäntävaltaa jäsenmaille Euroopan komissio haluaa laajentaa jäsenvaltioiden vapautta päättää raskaalta tavaraliikenteeltä tieverkon käytöstä perittävistä maksuista.

Maksua voitaisiin periä tietulleissa esimerkiksi päästöistä ja melusta. Lisäksi sääntelyn piirissä oleva tieverkko laajenisi ja myöhemmin sääntelyn piiriin tulisivat kaiken kokoiset kuorma-autot.

Valtioneuvosto voi tietyin ehdoin hyväksyä raskaan liikenteen maksuja sääntelevän vinjettidirektiivin muuttamisen. Valtioneuvosto tukee toimia, joilla pyritään hidastamaan ilmaston lämpenemistä ja kannattaa ”käyttäjä maksaa” -periaatetta.

Nykyisin tietulleilla voidaan periä vain infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuva raskaan liikenteen kustannusosuus. Ehdotus mahdollistaisi maksun perimisen myös ulkoisista kustannuksista, kuten pakokaasupäästöistä (lukuun ottamatta hiilidioksidia), meluhaitasta ja ruuhkakustannuksesta.

Jouko Santalan, Reijo Pourin ja Jouni Karhusen teos:

Kuljetukset ja varastointi - järjestelmät, kalusto ja toimintaperiaatteet ISBN 951-98050-6-0 Laajassa (450 s.) sidotussa nelivärikuvin varustetussa teoksessa selvitetään laajasti eri kuljetusmenetelmien ja varastointi-järjestelmien toimintaperiaatteet. Teoksessa esitellään nelivärikuvin Suomessa ja muualla käytössä olevaa kalustoa.

Kirja sopii käsikirjaksi niin alalla toimivalle ammattilaiselle kuin alaan perehtyvälle opiskelijalle ja työntekijälle.

Kirjan sisällysluetteloon voi tutustua Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry:n www -sivulla www.logy.fi Hinta 47,- € +toimituskulut sekä alv Kirjatilaukset suoraan kustantajalta: fax: 09-177 675 email: koulutus@logy.fi Saatavilla myös hyvinvarustetuista kirjakaupoista!

LOG0808_06-9 uutiset 4.11.2008 10:37 Sivu 9

Excellence by

COOPERATION Vuosaaren satama avataan marraskuussa 2008. www.portofhelsinki.ďŹ

LOG0808_10-11 HauLee 4.11.2008 10:38 Sivu 10

Professori Hau Lee SCM Forumissa:

Palveluista uutta arvoa perinteiselle teollisuudelle Tuotteisiin liitettävistä palveluista on muodostumassa merkittävä osa toimitusketjujen liiketoimintaa.

Palvelut luovat tuotteiden ohella merkittävää arvoa koko liiketoiminnalle, ja samalla ne parhaimmillaan edistävät yrityksen talouskasvua.

Toimitusketjun hallinnan huippuasiantuntija, amerikkalainen professori Hau L. Lee vieraili Helsingissä kahdeksannen kerran järjestetyssä Supply Chain Management Forumissa. Stanfordin yliopiston professori Hau Lee vangitsi runsaslukuisen yleisönsä mielenkiinnon asiantuntevalla, eloisalla ja huumorintajuisella esiintymisellään.

Suomalaiset opiskelijat esittivät teräviä ja syvälle luotaavia kysymyksiä!

10 8 | 2008

Professori Hau Lee luennoi vilkkaaseen tyyliinsä kahdeksannen Supply Chain Management Forumin ykkösesiintyjänä korostaen jatkuvaa kehitysprosessia myös toimitusketjussa. Sitä on kuitenkin valvottava riskien välttämiseksi ja samalla myös uusien ansaintamallien havaitsemiseksi.

(Kuva: Hannu Hillo)

– Usein ajatellaan, että arvonluomisen mahdollisuudet ovat hienoissa uusissa tuotteissa, kuten Nokian puhelimissa, Apple iPhonessa tai Sonyn playstationeissa. Vanha perusteollisuus (esim. sementtisektori) kuten myös high-tech, teollisuussektori ja palvelut voivat kuitenkin yhä edelleen luoda uusia asiakassuhteita ja siten tuottaa huomattavaa arvoa.

Hau Leen näkee palveluliiketoiminnan kehittymisen toimitusketjussa kolmivaiheisena. Aluksi keskitytään tehokkaaseen ja luotettavaan palveluun, jonka avulla asiakkaat pidetään tyytyväisinä. Seuraavassa vaiheessa keskitytään monimuotoiseen ja persoonalliseen palveluun, jonka arvona on palvelujen erilaistaminen yhä laajemmille markkinoille. Kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa saavutetaan varsinainen arvoa luova, laaja palvelutarjonta. Se johtaa uusien liiketoimintamallien syntymiseen ja asiakasläheisyyteen, mikä puolestaan johtaa uudenlaiseen ansaintalogiikkaan.

Hau Leen mukaan yrityksen liiketoiminta saattaa kolmannen vaiheen jälkeen muuttua kokonaan toiseksi business-sektoriksi. Sen seurauksena liiketoiminnan tarkastelu palautuu ensimmäiseen vaiheeseen, ja näin kehitystyö jatkuu koko ajan. – Uudistuakseen liiketoiminnan pitäisi siis jatkuvasti läpikäydä tällainen kehitysprosessi, painotti Hau Lee. Yhdistyvät ja jo yhdistyneet arvoketjut tuovat yrityksille paljon hyötyä ja lisäarvoa. Toimitusketjun riskienhallinta on kuitenkin tärkeää riippumatta siitä, onko kyse pelkistä tuotteista vai niiden ympärille rakennetusta palveluliiketoiminnasta, muistuttaa professori Hau Lee ja viittaa viimeaikaisiin maailmantalouden tapahtumiin. Riskiä pitää pienentää lisäämällä mittareita, valvontaa ja vahvoja kumppanuussuhteita.

LOG0808_10-11 HauLee 4.11.2008 10:38 Sivu 11

Logistiikka-lehdelle antamassaan haastattelussa Hau Lee toteaa, että hänellä on vielä paljon oppimista Suomen liiketoimintaympäristöstä. Siksi hän ei halua laajalti arvioida suomalaisyritysten mahdollisuuksia toimitusketjujen palveluevoluutioissa. – Mutta esimerkiksi langattoman teknologian markkinoilla Suomella on jo loistava etumatka. Hau Lee nostaa tässä yhteydessä esille kestävää kehitystä toteuttavan, Netafim-casen. Yritys keskittyy kastelu- ja ravinneratkaisuihin.

– Yrityksen myynti on ”vain” muutamia satoja miljoonia dollareita, mutta sen on katettava laaja maantieteellinen alue. Tässä se voi kuitenkin hyödyntää uutta teknologiaa kuten langat-

tävä yhteistyötapoja sen kanssa luodakseen aiempaa parempaa arvoa.

Asiakas on aina pidettävä mielessä – oli kyse sitten tuotteista tai palveluliiketoiminnasta toimitusketjuissa. – Kannattaa kysyä, onko asiakkaani paremmassa asemassa, jos lisään palveluja tuotteitteni yhteyteen.

Ovatko asiakkaat palvelun ansiosta entistä tehokkaampia tai tulevatko he aiempaa kilpailukykyisemmäksi? Luonnollisesti on tilanteita, että asiakkaat haluavat vain käyttää tuotteita monipuolisesti. Tällöin palvelukimpun tarjoaminen asiakkaalle ei aina ole paras lähestymistapa.

Cemex, Harrah’s ja Netafim arvonluojina SCM foorumissa professori Hau Lee havainnollisti palveluevoluutioita käsittelevää esitystään

Arvoketjuajattelu ei kuitenkaan ole poissuljettu pienyrityksiltä, päinvastoin.

tomuutta palvellakseen asiakkaitaan entistä paremmin. – Avainasia on, että teknologiaa ei käytetä vain yksinkertaiseen viestintään eli ykköstason toimintaan, vaan muutetaan liiketoimintasuhteita ja tarjontaa, Hau Lee painottaa.

Hän myöntää, että pienten yritysten on suuria organisaatioita vaikeampaa järjestää koko arvoketju, koska pienyritys on vain pieni osa suurta kokonaisuutta. Tällöin yritys ei voi toimia kuten Nokia tai Cisco, jotka voivat tehokkaasti ja päättäväisesti muokata koko arvoketjunsa. Arvoketjuajattelu ei kuitenkaan ole poissuljettu pienyrityksiltä, päinvastoin: – Yritysten on ulotettava ajattelu neljän seinänsä ulkopuolelle. Pienyritysten on etsittävä kriittisin ja lähin arvoketjuosapuolensa ja kehitet-

kolmella hyvin erilaisella esimerkillä. Sementtifirma Cemexin casessa Hau Lee selvitti sementtikauppakilpailun perusasetelmaa: sementti on samanlaista kaikilla toimittajilla, eroja ei juuri löydy eivätkä markkinatkaan kasva. Tämän vuoksi Cemex alkoi kiinnittää huomiota koko toimitusketjuun. Vähitellen siitä tehtiin ajallisesti niin tarkka, ettei asiakkaan tarvinnut odottaa sementtitoimitustaan tunti- tai jopa päiväkausia. Toimitusten ohjauksessa myös GPS-paikannus otettiin käyttöön. Koska sementtiasiakkaat ovat yleensä mukana myös rakennus- tai korjausprojekteissa, liitettiin palvelupalettiin mukaan oheistuotteita, kuten kaakeleita. Uuden toimintamallin toteuttamiseksi Cemex loi jakeluporrasta varten oman ketjun.

– Toimitusketjun parantaminen voi olla eräs ratkaisu edun saantiin samanarvoisten tuotteiden markkinakilpailussa, vakuutti professori Hau Lee.

Sementistä Hau Lee siirtyi pelikasinolle: Harrah´s -pelikasinomallissa pelaajien henkilökohtaista muovikorttia luetaan reaaliajassa ja jos hän esimerkiksi ensikertalaisena häviää sata dollaria tunnissa, hänelle annetaan sadan dollarin lohdutusvoitto erillisenä kuponkina. Tarkoitus on, että pelaaja ei närkästyisi ja jättäisi käyntiään ainoaksi. Toisaalta liian hitaita pelaajia tai liian pienillä panoksilla toimivat pelaajat pyritään poistamaan pelikoneen ääreltä antamalla vaikkapa tarjouskuponki kasinon ravintolaan. Sieltä pelaaja saa ilmaiset juomat, mutta vain seuraavan 15 minuutin aikana asiakkaan lempiruoan yhteydessä. Juomista professori siirtyikin luontevasti vesi- ja kasteluesimerkin eli Netafim-keinokastelujärjestelmän pariin.

Professori Hau Lee vieraili Suomen matkansa aikana myös sekä Helsingin teknillisessä korkeakoulussa että kauppakorkeakoulussa. Hau Lee vaikuttui vierailuista: – Opiskelijat esittivät teräviä ja syvälle luotaavia kysymyksiä. Uskon, että Suomen akateemisessa maailmassa on

(Kuva: Hannu Hillo)

Langattomuudessa paljon mahdollisuuksia palveluevoluutioihin

loistavaa potentiaalia toimitusketjun koulutuksessa ja tutkimuksessa. Hau Leehen teki vaikutuksen myös suomalaisyliopistojen yhteistyö teollisuuden kanssa.

Professori Hau Lee työskentelee Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistossa. Hau Lee tunnetaan myös lukuisista tiedeartikkeleistaan, kirjoistaan ja konsultoinneistaan. Hän on lisäksi Stanford Global Supply Chain Management Forumin perustaja ja johtaja. Organisaatio on yksi maailman johtavista toimitusketjun hallintaan keskittyvistä organisaatioista.

* Virpi Ritvanen

11 8 | 2008

LOG0808_12-19 4.11.2008 10:39 Sivu 12

Vuoden 2008 päähankkija VTI Technologies Oy:

Tavoitteena

globaalit ja pitkäaikaiset

alihankintasuhteet Antureita muun muassa autoteollisuudelle ja lääketieteen instrumentteihin valmistava VTI Technologies Oy hyödyntää laajasti alihankkijoiden työpanosta. Pyrkimyksenä on löytää globaaleja ja pitkäaikaisia alihankkijoita, jotka pystyvät tekemään laadukkaita tuotteita. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys valitsi VTI Technologiesin vuoden 2008 päähankkijayritykseksi.

Maailman johtava kiihtyvyys- ja paineantureiden suunnittelija ja valmistaja VTI Technologies perustettiin Vantaalle vuonna 1991. Noista ajoista toiminta on kasvanut ja kansainvälistynyt voimakkaasti. Yrityksellä on nyt kokoonpanotehdas myös Meksikossa ja Kiinassa.

(Kuva: Veli-Matti Koskinen)

– Meksikon etuna ovat edulliset työvoimakustannukset. Lisäksi se on lähellä Yhdysvaltoja, joka on tärkeä markkina-alueemme. Myös osa materiaalitoimittajistamme eli alihankkijoistamme on Yhdysvalloista, Senior Vice President Raine Ohtamaa VTI Tehnologies Oy:stä sanoo.

Liiketoiminnalle tärkeä tuotekehitys pysyy kuitenkin edelleen Vantaan toimipaikassa. Siellä on myös laajaa tuotantoa nykyaikaisissa puhdastiloissa. Vuonna 2005 Vantaan toimipisteen koko kaksinkertaistui 24 000 neliöön. Kaikkiaan runsaat 70 prosenttia eli noin 500 yrityksen 700 työntekijästä työskentelee Vantaalla.

VTI Technologies on keskittynyt vahvaa osaamista vaativalle erikoisalalle, jolla on maailmanlaajuiset markkinat. Yhtiön teknologinen menestys perustuu omaan ainutlaatuiseen 3D MEMS-teknologiaan, jolla pystytään mittaamaan esimerkiksi kiihtyvyyttä, kulmaa, painetta ja värinää. VTI:n toimialana on piipohjaisten kapasitiivisten kiihtyvyys- ja paineantureiden suunnittelu ja valmistus eri alojen sovelluksiin.

– Yhtenä sovelluksena on autoteollisuus ja erityisesti sen käyttämät ajonhallintajärjestelmät. Toisen vahvan alueen muodostavat lääketieteen instrumentit ja erityisesti sydämentahdistimet. Ratkaisumme avulla sydämentahdistimen taajuus muuttuu sen mukaan, onko potilas makuulla, istumassa vai jalkeilla ja millä nopeudella hän liikkuu. Lisäksi tuotteitamme on esimerkiksi kannettavissa navigointilaitteissa, Ohtamaa kuvailee.

Voimakkaasta kansainvälistymisestä huolimatta liiketoiminnalle tärkeä tuotekehitys pysyy kuitenkin edelleen Vantaan toimipaikassa.

Strategiana materiaalihankinta valmistajilta

– Tuotannon ollessa hyvin spesifistä käytämme valmistuksessa ja kokoonpanossa juuri meille kehitettyjä laitteita, selvitti Vuoden Päähankkijan Senior Vice President Raine Ohtamaa.

12 8 | 2008

Yrityksen strategian mukaan kaikki tarvittavat materiaalit kuten muovi- ja metallikotelot sekä piin ja tuotannon apuaineet ostetaan eri alojen valmistajilta.

– Pii on hyvin kova aine, mutta samalla se joustaa. Piitä käytetään tuotteissamme myös jousena, koska se joustaa ja palaa erittäin hyvin alkuperäiseen tilaansa. Käytämme valmistusmateriaaleina myös jalometalleja ja koteloita, joiden sisään tuotteet sijoitetaan. Tuotantomme on niin spesifistä, että käytämme useissa valmistusvaiheissa ja ko-

LOG0808_12-19 4.11.2008 10:39 Sivu 13

koonpanossa juuri meille kehitettyjä ja tehtyjä laitteita, Ohtamaa toteaa.

– Pyrimme aina löytämään maailmanluokan materiaalitoimittajia, jotka kykenevät vastaamaan autoteollisuuden ja lääketieteen tiukkoihin laatuvaatimuksiin. Hinnoittelu ja joustavuus ovat tärkeitä valintakriteereitä. Lisäksi odotamme kumppaneiltamme panostusta tuotekehitykseen sekä valmiutta pitkäaikaiseen yhteistyöhön kanssamme. Erityisesti autoteollisuuden pitkät syklit edellyttävät pitkäaikaisia kumppanuussuhteita.

Parhaiden kumppaneiden kanssa yhteistyö on kestänyt jo yli kymmenen vuoden ajan. Kumppanimme osallistuvat meidän tuotekehitykseemme ja samalla tavalla me osallistumme asiakkaidemme tuotekehitykseen.

Pääosa materiaaleista Suomesta ja muualta Euroopasta Pääosa VTI:n materiaalihankinnoista tulee Suomesta ja muualta Euroopasta. Ostot Yhdysvalloista ovat kasvussa, ja esimerkiksi Meksikon tehtaalle lisämateriaalit tulevat pääosin paikallisilta toimijoilta Pohjois-Amerikasta. Aasian osuus hankinnoissa kasvaa koko ajan.

– Käytännössä materiaalinvalmistajat toimittavat meille tuotteitaan, jotka me sitten yhdistämme omalla prosessilla valmistettuun anturielementtiin ja valmiiksi tuotteiksi asti. Olemme onnistuneet varsin hyvin varmistamaan käyttämiemme materiaalien laatutason ja toimitusten keskeytymättömyyden, Ohtamaa kuvailee.

– VTI on globaali autoteollisuuden pienkiihtyvyysanturei-

VTI:n käyttämät komponentit ja valmiit tuotteetkin ovat niin pieniä ja keveitä, että niitä kuljetetaan pääosin lentorahtina.

VTI Technologies Oy • Perustettu 1991 Vantaalle.

• Henkilöstöä 700, joista 500 Vantaalla.

• Viime vuoden liikevaihto 73,5 miljoonaa euroa.

• Tuotantoa Vantaan ohella Meksikossa ja Kiinassa.

• Myyntiyksiköt Saksassa, Japanissa,Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

• Nykyinen omistaja on pääomasijoitusyhtiö EQT Partners Oy. • Toimitusjohtaja Markku Hirvonen.

Toimituskulut ovat kokonaisuudessaan kohtalaisen matalat. den markkinajohtaja ja sydämentahdistimien johtava anturitoimittaja. Kilpailijoinamme on tunnettuja yritysjättejä kuten esimerkiksi Bosch, joka kuitenkin saa pääosan liikevaihdostaan muista tuotteista. VTI:n käyttämät komponentit ja valmiit tuotteetkin ovat niin pieniä ja keveitä, että niitä kuljetetaan pääosin lentorahtina. Toimituskulut ovat kokonaisuudessaan kohtalaisen matalat.

VTI:llä on suurimpien asiakkaidensa kanssa niin sanotut kaupintavarastot arvokkaimpien tuotteiden osalta. Eli asiakas saa ison määrän VTI:n tuotteita tiloihinsa ja käyttää niitä tarpeen mukaan. VTI laskuttaa asiakasta käytön mukaan.

– Näin varmistetaan, että asiakkaalla on aina saatavilla meidän tuotteitamme, Ohtamaa toteaa.

* Tero Tuisku

LOG0808_12-19 4.11.2008 10:39 Sivu 14

Vuoden 2008 alihankkijayritys Janavalo Oy:

Valttina

nopea (Kuva: Veli-Matti Koskinen)

reagointikyky

Toimitusjohtaja Kari Varho kertoi Vuoden Alihankkijana palkitun Janavalon siirtyneen omasta tuotannosta ensin alihankintaan ja sitten pääasiallisesti toiselle alallekin.

Vuoden alihankkijayritys Janavalo Oy on pääasiassa metalliteollisuuden sopimusvalmistaja. Se on keskittynyt palvelemaan sähköteknisen- ja koneenrakennusalan sekä rakennusteollisuuden yrityksiä valmistamalla niille pitkäaikaisten sopimusten perusteella monipuolisia tilaustöitä. Yritys tuottaa alihankintana vaativia ohutlevytuotteita, sähkökaappeja, työkoneohjaamoja, lämmönvaihtimia sekä tarjoaa 3D-leikkausta ja -hitsausta.

– Keskitymme pääosin sopimusvalmistukseen ja tarjoamme asiakkaillemme yhä laajempia kokonaisuuksia ja korkeampaa jalostusastetta. Kilpailijamme ovat valtaosin kotimaisia, mutta jonkin verran kilpailevia tuotteita tuodaan myös kehittyvistä maista, Janavalon toimitusjohtaja Kari Varho kuvailee.

Yrityksellä on viisi toimipaikkaa. Ne ovat Tervakoskella, Turengissa, Lopella ja Mikkelissä.

– Meillä on kaikkiaan noin 300 asiakasta. Tunnetuimmat ja suurimmat ovat ABB, Alfa Laval, Kone, Konecranes, Metso, Otis, Sandvik ja Toyota Material Handling. Toimipaikoilla on kullakin yksi tai kaksi suurta sopimusvalmistusasiakasta sekä lukuisia pienempiä asiakkaita.

Varho korostaa, että Janavalo on suomalainen yksityinen yritys, joka toimii pitkällä aikajänteellä.

– Sopimusvalmistus vaatii nopeaa reagointikykyä sekä valmiutta jatkuvaan muutokseen. Pystymme palvelemaan erityyppisiä asiakkaita. Olemme palveluyritys ja pyrimme tunnistamaan asiakkaidemme tarpeet ja täyttämään asiakkaidemme odotukset laadukkaasti ja täsmällisesti. Keskitymme erityisesti suurehkojen kokonaisuuksien toimituksiin sekä pitkäaikaisiin yhteistyösuhteisiin sopimusvalmistuksessa.

14 8 | 2008

Janavalo Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat logistisesti isojen päähankkija-asiakkaidensa läheisyydessä.Yrityksen toimitusjohtaja Kari Varho toteaa, että sopimusvalmistus vaatii nopeaa reagointikykyä sekä valmiutta jatkuviin muutoksiin. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys valitsi Janavalo Oy:n vuoden 2008 alihankkijayritykseksi.

Neljän jakson historia Janavalon historia koostuu neljästä jaksosta.

– Perustamisestamme eli vuodesta 1973 alkaen ja edelleen 1980luvun lopulle asti teimme omia tuotteitamme eli esimerkiksi loisteputkivalaisimia sekä jossain määrin alihankintaa. 1990-luku oli puhdasta alihankintaa ja asiakkaina oli elektroniikkateollisuusyrityksiä kuten kotimaisia tietokonevalmistajia. Viime vuosikymmenen lopulla ryhdyimme kääntämään toimintaamme nykyiselle alueelle eli koneenrakennuksen ja sähköteknisen teollisuuden alihankintatoimituksiin. Viime vuosina tästä on tullut pääalueemme ja elektroniikkateollisuuden osuus on jäänyt taka-alalle.

Vuoden ajan yritys on valmistanut ja markkinoinut omia tuotteitaan eli Turenko-merkkisiä teräksisiä säilytyskalusteita. Näitä käytetään muun muassa pukeutumistiloissa sekä toimistojen ja tuotantotilojen säilytyskalusteina. Omien tuotteiden myötä yrityksen asiakaskunta on laajentunut merkittävästi.

– Valmistamme hyvin erilaisia tuotteita ja tuoteversioita. Pienimmät valmistamamme tuotteet ovat muutamien kymmenien grammojen painoisia ohutlevykomponentteja ja suurimmat ovat muutamia tonneja painavia jäähdytyselementtejä.

Yrityksellä on täyden palvelun pulverimaalaamo, peittaus, kokoonpano ja logistiikan hallinta.

– Tarjoamme tarvittaessa suunnittelupalvelua. Janavalon kilpailukyky perustuu luotettavuuteen, joustavuuteen, laatuun ja hintaan.

Jatkuvaa kustannusjahtia Varho toteaa, että yrityksen alihankintatyö on jatkuvaa kustannusjahtia.

LOG0808_12-19 4.11.2008 10:39 Sivu 15

Janavalo Oy • Perustettu 1973 eli 35 vuotta sitten.

• Henkilöstöä 120.

• Tämän vuoden liikevaihto 15 miljoonaa euroa, josta Turenko-teräskalusteiden osuus on noin 3 miljoonaa euroa.

• Toimipaikat Tervakoskella,Turengissa, Lopella ja Mikkelissä.

• Päätoimipaikka Turengissa.

• Toimitusjohtaja Kari Varho.

• Hallituksen puheenjohtaja Erkki Huopainen.

toja yrityksellä on vähän.

– Sopimusvalmistuksen etuna on, että tehtävät tuotteet menevät saman tien asiakkaille, joten varastoja ei tarvita. Lähinnä meillä on vain materiaalivarasto.

Yritys on kasvanut nopeasti viime vuosina. Seurauksena on ollut paheneva työvoimapula.

– Pystyisimme työllistämään useita ammattitaitoisia koneiden ja levytyökeskusten käyttäjiä sekä särmääjiä ja hitsareita, toimitusjohtaja Kari Varho toteaa.

* Tero Tuisku

(Kuva: Veli-Matti Koskinen)

– Päämiehet vastaavat tuotekehityksestä. Me hoidamme tuotannollistamisen yhdessä päämiesten edustajien kanssa.

Meidän tavoitteenamme on löytää mahdollisimman kustannustehokas valmistusmenetelmä.

Yritys on automatisoinut tuotantoaan mahdollisuuksien mukaan.

– Turengin tehdas on automatisoitu pisimmälle levytyön osalta. Mutta valtaosin sarjamme ovat hyvin pieniä tai enintään keskisuuria. Siksi tuotteita tehdään paljolti käsityötä.Varas-

Hallituksen puheenjohtaja Erki Huopainen oli silminnähtävän iloinen Janavalon LOGYltä saamasta palkinnosta Alihankintamessujen palkitsemistilaisuudessa.

Maalla, merellä ja ilmassa: DB Schenkerin maailmanlaajuinen verkosto.

Suuret teot vaativat kovan tekijän. Noin 88 000 DB Schenkerin työntekijää ympäri maailman puurtaa toteuttaakseen asiakkaidensa toivomukset nopeasti ja edullisesti – yksinkertaisesta kuljetustehtävästä monimutkaiseen logistiikkaratkaisuun. Testaa meidät – 2000 toimipaikalla noin 130 maassa. Olemme siellä missä sinäkin. www.dbschenker.com/yes

LOG0808_12-19 4.11.2008 10:39 Sivu 16

Cargotecin hankintaa

muokataan

kuin Rubikin kuutiota

(Kuva: Hannu Hillo)

Konepajayhtiö Cargotec koostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta, jotka ovat Hiab, Kalmar ja MacGregor. Liikevaihdon 3,5 miljardista eurosta hankintoihin käytetään yli 75 %, joka sisältää kaiken ulosmaksettavan – hankittavat tuotteet, aineet ja palvelut.Tunnustettuja ostajia on hieman yli 200, niitä jotka tekevät ostamista työkseen.

– Hankinnan kehittäminen muistuttaa Rubikin kuution ratkaisua. Toimimme useammassa dimensiossa samanaikaisesti ja pyrimme saamaan hallittua yhdenmukaisuutta lopputulokseksi, luonnehtii Cargotecin tuotannosta ja hankinnasta vastaava senior vice president Lauri Björklund.

16 8 | 2008

– Vanha Partek on tullut rakennustoiminnasta, betonista ja kalkista Cargoteciksi konepajaliiketoimintaan 1990-luvun puolenvälin paikkeilta lähtien, kertoo senior vice president Lauri Björklund, jonka vastuulla ovat yhtiön tuotanto ja hankinta. Kolme liiketoimintaaluetta muodostuvat yhteensä 15–20 tuotelinjasta. Monipuolisuudesta syntyy ymmärrettävästi myös monimutkaisuutta, jota toiminnassa pyritään hallitsemaan, yksinkertaistamaan ja hakemaan siitä myös synergiaa ja voimaa.

– Näillä kolmella liiketoiminta-alueella ja niiden tuotelinjoilla on kullakin omia toimintakulttuureitaan, usein Cargotecia vanhempia. Ostamisen tekotapojakin on useita kymmeniä, muistuttaa Olli-Pekka Juhantila, Sourcing Competencen päällikkö talossa. Näitä rutiineja ja toimintoja muokataan nyt yhtenäisiksi. Pyörää ei keksitä uudestaan, mutta otetaan hyvistä käytännöistä mallia ja perustaa omille yhtenäisille ratkaisuille.

Björklund esittelee strategian tavoitteiden pohjalta tehtyä hankinnan agendaa: – Ensiksikin olemme yksi yhtiö, toimimme yhdessä, keskitämme volyymeja, fokusoimme toimintaa ja yhteistyötä. Siten saadaan aikaiseksi suuruuden ekonomiaa ja

yhdessä tekemisestä seuraavaa resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä. Toisekseen olemme maailmanlaajuisia ja kuitenkin lokaaleja sekä haemme uusia hankintamarkkinoita. Kolmanneksi organisoidutaan ihmisresursseissa parhaan mallin mukaan.

Kolmen ulottuvuuden vääntämiset Lauri Björklund ottaa käteensä Rubikin kuution luonnehtimaan kolmen dimension puitteissa tapahtuvan työskentelyn luonnetta.

Työskenneltäessä muutoksen kanssa paketti pidetään kuitenkin kasassa, kuten Rubikin kuutio. Osto luonnollisesti katsoo asioita oston ja hankintakategorioiden näkökulmasta. Mitä ostetaan, miten ostetaan, keneltä, kuinka paljon jne.

Toinen näkökulma on katsoa asiaa bisneksen kannalta: mikä on Kalmarin tarve, miten asiat näkee MacGregor jne. Kolmas lähestymissuunta on maantieteellinen. Cargotecin näkökulmasta globaali toimittaja on paikallinen toimituspaikalla sijaitsevalle liiketoimintayksikölle.

Pari vuotta sitten alkaneeksi evoluutiotarinaksi Björklund luonnehtii mallia, jossa oli bisnessuunta ja kategoriasuunta lähestymistapoina. Silloin kammattiin yhteen pari miljardia ostoja konsernin puitteissa. Hankintoja ei enää päästetty karkailemaan hajalleen eri tahoille organisaatiota. Aluksi keskityttiin neljään pääkategoriaan ja yhdisteltiin kolmen pääliiketoiminta-alueen tärkeimmät hankinnat yhteen.

– Nyt olemme meidän tukifunktiorakennetta ja myyntiyhtiörakennetta konsolidoimassa ja syntyy enemmän yhteenpoolausta, jatkaa Björklund. – Olemme lähteneet rullaamaan tätä tietä eteenpäin: olemme nostaneet konsernitasolla hoidettavaksi viidennen kategorian ja samalla on otettu parempi ote muistakin vielä hajautetusti hankittavista kategorioista. Myös liiketoiminta-alueiden sisällä on osto-organisaatiot konsolidoitu ja niiden sisäiset agendat yhdistetty.

Alueilla, kuten Kiinassa, Intiassa, Itä-Euroopassa, tarvitaan yhteisiä lähtöjä ja yhteisiä resursseja.

Liikkeellelähtö lähistöltä, vaikka ei kotoa Olli-Pekka Juhantila muistuttaa, että monissa yrityksissä lähdetään liikkeelle kotoa, toimitaan täällä ja shoppaillaan maailmalta sieltä täältä, mitä tarvitaan, eli hankintoja toteutetaan materiaalien käyttöpaikkalähtöisesti. Tässä mallissa lähdetään liikeelle niitä kohteista, missä toimitaan, missä omia ihmisiä on. Hankinta toteutetaan lähellä toi-

mittajaa. He hankkivat silloin helpommin ja perustellusti – usein paljon lähempää kuin kaukosuhteilla toimittaessa. Björklund täydentää: – Meillä on tarve kasvattaa myyntiä ja markkinointia ja myös läsnäoloa uusilla markkinoilla. Silloin mennään paikalle kokoonpanotehtailla.

Sen jälkeen tulee helpommin lokalisointia, mutta pitää löytyä myös meille sopivia kategorioita niillä markkinoilla. Silloin syntyy luonteva sourcing.

Lokalisointi heijastuu koko konsernin globalisaatioon – Kun olemme voimakkaasti pohjoismainen firma, jonka markkinat ovat kasvavasti muualla, on meidän vietävä hankintaamme myös ”sinne muualle”.

Kaupan esteet ovat vähentyneet ja globalisaatio on lisääntynyt.

MacGregor esimerkiksi ei itse valmista, vaan tuottaa alihankkijoillaan. Kiinassa mm. on laitoksia, jotka tekevät alihankintaa vain MacGregorille. – Pitkäaikaisen kumppanuuden luominen on hanke, jota kategorioidemme on tehtävä. Se on supply basen luomista, ei shoppailua yhdestä kohteesta yhtenä tai toisesta toisena vuonna. Kysymyksessä on pitkäaikaisen toiminnan luominen, painottaa Lauri Björklund.

Juhantila lisää, että aina ei edes löydy sopivaa toimittajaa jollekin tuotteelle valmiina, vaan sellainen on yhdessä mahdollisen partnerin kanssa saatava luotua ja toimimaan, osaamaan ja investoitua.

Kehittämistä tehdään vakiintuneessakin ketjussa Konsernin sourcing-toiminta on organisoitu hankittavien kategorioiden mukaisesti. Näillä kullakin on oma hankintastrategia: miten hankitaan hydraulisylintereitä, miten hankitaan teräsrakenteita, moottoreita jne. Kullakin kategorialla on oma vastuuhenkilö tiimeineen, joka vastaa strategiasta ja sen toteuttamisesta. Avainmäärä keskeisiä toimittajia kuuluu sitten partnereina

kategorian puitteisiin.

– Meidän tehtävänämme on valita mahdollisimman hyvät toimittajat partnereiksi, mieluimmin markkinoiden parhaat.

Useista yhtä hyvistä taas valitaan muulla tavoin meidän toimintaamme parhaiten luontuvat toimijat. Kuitenkin muutamasta miljardista, joka sourcingiin kuluu, suurin siivuhan on jo vakiintunutta hankintaa, jonka kanssa tulisi vain saada aikaan luonnollista kehitystä. Silloin kun supply base on valittu ja kehittynyt, haetaan sieltä ne avaintoimittajat. Nimike voi olla vendor management, partnership tms. Sieltä täytyy sitten löytyä myös se henkilö, joka vastaa suhteista meihin, kyselee tarpeistamme, asiakkaittemme näkökannoista jne. pitäen meihin – ostajiimme – yhteyttä yllä. Tämä henkilö voi olla nimikkeeltään vaikka vendor manager, kuvailee lähestymistapaa Lauri Björklund.

Muodostuu ketju: strategia – supply base, jota on koko ajan kehitettävä – avaintoimittajat, joista me olemme vielä poimineet TOP 50 otannan – ja tässä olemme päässeet rahallisesti jo n. 800 miljoonaan nousevaan panokseen, luonnehtii Björklund.

Oikea toimintatapa ja data Rubikin kuution ratkomisen helpottamiseksi Juhantila selvit-

(Kuva: Hannu Hillo)

LOG0808_12-19 4.11.2008 10:39 Sivu 17

Lauri Björklund ja Sourcing Competencen päällikkö Olli-Pekka Juhantila ovat kiinnostuneet hankinnoista vastaavan organisaation pitämisestä kehittyvässä liikkeessä niin siihen osallistuvien henkilöiden kuin rakenteenkin osalta.

tää monimutkaisen kentän yksinkertaistamista eri suunnilta.

Opetellaan yhteisiä tapoja tehdä asioita, prosesseja, työkaluja.

Tuodaan myös näitä 200 ihmis-

tä yhteen keskustelemaan ja kehittämään kategorioita ja neuvottelemaan yhteistyöstään.

Mukaan voidaan ottaa myös ulkopuolisia benchmarkkaamaan

Meille, jotka emme ole näin syvällä alan terminologiassa, tein avainsanaston lähinnä käyttäen apuna Kari Ilorannan ja Hanna Pajunen-Muhosen kirjaa Hankintojen johtaminen.

Benchmarking:

kumppanuusvertailu

Category, kategoria:

tuote- tai palveluryhmä

Emergent market:

kehittyvät markkinat, usein halvan tuotannon maat

Sourcing:

hankinta kaikkine näkökohtineen

Supply base:

toimittajapohja

Supply structure:

toimittajarakenne

Strategia:

(oppi sodan voittamisesta) hyvä tavoitesuunnitelma, yleistoimintamalli

Vendor management:

avaintoimittajien, kumppanuuksien hallinta

Vendor manager:

avaintoimittajien hakija ja niiden yhteyspäällikkö

* Hannu Hillo 17 8 | 2008

LOG0808_12-19 4.11.2008 10:39 Sivu 18

omaa toimintaa ja tuomaan uusia ajatuksia. Pääkonttori ei ole vain tuomassa toiminnan malleja, vaan niitä voidaan yhtä hyvin kehittää koko organisaatiossa. – Kaksi tärkeää asiaa, jotka eivät välttämättä näy kehityskaavioissa, ovat oikea tapa toimia ja tiedonhallinta, muistuttaa BjÜrklund. Sisäinen verkko käsittää konsernissa monia toiminnanohjausjärjestelmiä, historiallisista syistä lähtien. Sillä on oma �kakkupohjansa�, jolle rakennetaan kullekin tiedosto ja järjestelmä.

Mitä organisaatiomme kokonaisuudessamme hyÜdyttää, mitä toimitamme, kun emme osta mitään? kysyy BjÜrklund ja

Oma oikea ratkaisu ei vielä riitä vastaa: – Supply base´a ja strategian kullekin kategorialle ja manageerausta sille. Projekteja, jotka ovat liiketoimintavetoisia.

Toimitamme tyÜkaluja ja prosesseja, käytänteitä jne. Toimitamme resursseja, olemme resurssipoolina. Seuraamme kehitystä maailmalla ja organisaation sisällä ja annamme niistä tietoja, analyyseja ja budjettiseurantaa myÜten. Ad hoc -pohjalla annamme vielä ongelmiin, kertakysymyksiin ja tilanteisiin neuvoja.

– Oikea tapa toimia on joskus pulmallinen kysymys, koska oikeita ratkaisuja on monia.

Oma oikea ratkaisu ei vielä riitä, kun on saatava myÜs suurempi kokonaisuus oikeaksi. Naapurinkin ratkaisun on oltava optimoitu. Mennään samaan suuntaan ja käytetään yhteisiä tyÜkaluja, muistuttaa Juhantila.

Monasti liiketoimintayksikÜissä toimivat ihmiset ovat kuluneen vuoden aikana järjestettyjen yhteisten koulutusten yhteydessä ensi kertaa tavanneet toisensa. Usein on myÜs silloin vasta selvinnyt, että naapureilla onkin hyvin samanlaisia ongelmia ja sitten on selvinnyt myÜs, että synergiaakin hankinnoissa lÜytyy. Täysin identtisiin toi-

mintamalleihin ei toki pakoteta, mutta harmonisointi tuo hyÜtyä toiminnalle.

Kategorian puitteissa lÜytyy kuitenkin vielä haasteita, myÜntävät Cargotecin edustajat. Eräs on saada teknologia kytkettyä mukaan heti alusta, kun tuotteita mietitään ja standardoidaan.

Markkinat ovat myÜs nykyään haastavat kaikille. Turbulenssia on ja materiaalihinnat liikkuvat voimakkaasti.

Rubikin kuutiossa näyttävät värit kuitenkin menevän kohti yhtenäisiä värikenttiä.

* Hannu Hillo

Logistiikka-lehden internet-osoitteisto, paikkavaraukset puh 09 6963 3751

matkahuolto.fi

Kaikki kuljetukset

Venäjälle, Kaukasiaan, Turkkiin ja EU-maihin puh. (019) 483 460 | marecap@marecap.com | www.marecap.com

WWW EAB FI

18 8 | 2008

LOG0808_12-19 4.11.2008 10:40 Sivu 19

Olemme enemmän yhdessä Kiitolinja on aina ollut kotimaan maantiekuljetusten tuttu ja a turvallinen kumppani. Olemme myös paljon enemmän.

Kiitolinja ja maailmanlaajuinen DB Schenker -verkosto ovat yhdessä ratkaisu vaativiin kuljetus- ja varastointitarpeisiin Suomessa ja maailmalla.

Yhdessä asiakkaan kanssa suunnittelemme ja toteutamme juuri tarpeeseen sopivat palvelukokonaisuudet yksittäisistä paketeista tavaravirtoihin. Suoraan käyttövalmiiksi kotiin tai ai varaston kautta kaukomaille.

Minne tänään viedään? www.schenker.fi | www.kiitolinja.fi

LOG0808_20-23 4.11.2008 10:40 Sivu 20

Messuilla

taas uusi

kävijämääräennätys Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 17.-19. syyskuuta järjestetyt Alihankinta 2008 -messut kiinnostivat niin messuvieraita kuin näytteilleasettajiakin. Kävijämäärä oli 17 992, mikä on jälleen uusi ennätys vuosittain pidettävässä messutapahtumassa. tui se, että Alihankintamessut ovat monille yrityksille vuoden tärkein messutapahtuma.

Polttoleikkauspalvelu Pääkkönen Ky: Investointeja uusiin leikkuumenetelmiin Joensuulaisen Polttoleikkauspalvelu Pääkkönen Ky:n osastolla esiteltiin leikkauspalvelua.

– Meillä on pitkä kokemus metallien leikkaamisesta niin kaasulla kuin plasmallakin. Pystymme operoimaan jopa 200 millin rakenneterästä ja erikoislujaa kulutusterästä aina 90 milliin saakka, markkinoinnista ja tuotannosta vastaava Jukka Tahvanainen sanoi.

Viime vuoden lopulla Polttoleikkauspalvelu Pääkkönen Ky otti käyttöön vesileikkauslinjan.

Tämän vuoden lopulla otetaan puolestaan käyttöön uutuutena neljän kilowatin tasolaser.

– Investointien perusajatuksena on pyrkiä asemaan, jossa pystymme palvelemaan asiakasta kaikilla leikkauksen alueilla.

(Kuva: Tero Tuisku)

Alihankinta 2008 -messuja pidettiin tällä kertaa juhlavissa merkeissä. Ensimmäisistä messuista on kulunut 20 vuotta. Koska alussa messut järjestettiin kahden vuoden välein, nyt pidettiin 18. messut.

Messulla vieraili 17 992 kävijää, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Nousua aikaisemmasta ennätyksestä, joka tehtiin viime vuonna, oli runsaat kaksi prosenttia.Näytteilleasettajia tämän vuoden messuilla oli lähes 900 ja näyttelyosastoja noin 450. Luvut ovat liki samat kuin viime vuonna.

Haastattelimme muutamia näytteilleasettajia. Taas kerran vahvis-

20 8 | 2008

– Piakkoin käyttöön otettavan tasolaserin myötä pystymme toimittamaan leikkeitä menetelmästä ja materiaalista riippumatta, markkinoinnista ja tuotannosta vastaava Jukka Tahvanainen Polttoleikkauspalvelu Pääkkönen Ky:stä totesi.

LOG0808_20-23 4.11.2008 10:40 Sivu 21

Kesmac Oy:n toimitusjohtaja Eero Tiainen (vas.) ja yrityksen tietotekniikasta vastaava insinööri Timo Kankkunen luottavat automaation voimaan.

– Iso varastokapasiteettimme mahdollistaa sen, että pystymme toimittamaan terästuotteet nopeasti asiakkaillemme, myyntimies Antti Salojärvi Polarputki Oy:stä totesi.

Eli haemme vesi- ja laserleikkauksella tarkkuutta ja mahdollisuutta leikata myös muita metalleja ja materiaaleja, Tahvanainen totesi.

Runsaat 20 henkilöä työllistävällä yrityksellä on asiakkaina konepajayrityksiä kautta maan.

Tahvanaisen mukaan sijainti ei ole ongelma.

– Toimitukset sujuvat suhteellisen nopeasti ja vaivattomasti kaikkialle maahan.Polttoleikkauspalvelu Pääkkönen Ky oli näytteilleasettajana Tampereen Alihankintamessuilla viidettä kertaa.

– Tämä on meille tärkein messutapahtuma, missä ylipäätään olemme mukana. Jokaiselle päivälle olemme sopineet tapaamisia asiakkaidemme kanssa, Tahvanainen sanoi.

Kesmac Oy: Valttina automaatio Kesälahtelaisen Kesmac Oy:n osastolla esiteltiin automatisoitua terästuotteiden laser- ja vesileikkausta.

– Automatisointi on päivän sana tällä alalla. Sen avulla pärjätään maailmanlaajuisessa kilpailussa, Kesmac Oy:n toimitusjohtaja Eero Tiainen totesi.

Noin 30 henkilöä työllistävällä yrityksellä on Kesälahdessa

noin 6 000 neliön tuotantotila.

Myös Kiteellä on toimipaikka, jossa valmistetaan poikkeuksellisen isoja teräskappaleita. Vuonna 2003 Kesmac valittiin Pohjois-Karjalan maakunnan vuoden yritykseksi.

Yrityksen asiakkaat ovat eri puolilta maata ja osin ulkomailtakin. Tunnetuimpia asiakkaita ovat ABB, Andritz, John Deere ja Metso.

– Yhtenä valttinamme on Venäjän läheisyys. Iso osa tuotteistamme menee Venäjälle ja sieltä edelleen muihinkin ItäEuroopan maihin, Tiainen sanoi.

Polarputki Oy: Lisää varastotilaa tulossa Polarputki Oy:n messuosastolla esiteltiin lähinnä muualta Euroopasta tulevia terästuotteita.

– Asiakaskuntamme koostuu suomalaisista konepaja- ja terästeollisuusyrityksistä.

Tunnetuimpia asiakkaitamme ovat esimerkiksi Konecranes, Moventas, SEW, Aker Yards sekä Metso, myyntimies Antti Salojärvi kuvaili.

Vuonna 1973 perustetun Polaputki Oy:n toimisto on Helsingin Herttoniemessä. Teräspalvelukeskus runsaine varastotiloineen sijaitsee Vantaan Koi-

vuhaassa. Runsas puolet tilasta on katettua. Varastossa on tuotteita arviolta 8 000 tonnin verran. Toiminnan tehostamiseksi Polarputki on investoinut uuteen varastotilaan, joka sijaitsee myös Vantaalla.

– Toimintamme on kasvanut niin paljon, että lisätilaa tarvitaan. Iso varastokapasiteettimme mahdollistaa sen, että pystymme palvelemaan laajasti ja tehokkaasti asiakkaitamme.

Myös laatu ja nopeat toimitukset ovat valttikorttejamme. Pitkäjänteisen ja tiiviin asiakastyön ansiosta pystymme vaikeinakin aikoina takaamaan asiakkaillem-

me hyvän palveluasteen, Salojärvi sanoi.

Terästuotteet tulevat maailmalta Polarputken varastolle tehtaan valssauserinä.

– Jatkojalostuksena tarjoamme sahauspalvelua, jonka tarve kasvaa jatkuvasti. Vuosittain sahaamme noin puoli miljoonaa teräskappaletta, Salojärvi totesi.

Noin 60 henkilöä työllistävän Polarputki Oy:n omistavat puoliksi saksalainen ThyssenKrupp Services AG ja ruotsalainen Heléns Rör AB, jonka puolestaan omistavat saksalainen Benteler AG (75 %) ja suomalainen Rautaruukki Oyj (25 %).

21 8 | 2008

LOG0808_20-23 4.11.2008 10:40 Sivu 22

– Tavoittelemme messuilla uusia asiakkaita, sanoi Vice President Pekka Varis Outotec Turula Oy:stä.

Myyntijohtaja Jukka Saarinen (vas.) sekä kotimaan myyntipäällikkö Jouni Eronen Halikko Works Oy:stä tekivät messuilla tunnetuksi myös elokuussa perustettua Halikko Groupia.

Outotec Turula Oy: Konepajalaajennus menossa Messuilla näytti olevan myös pörssilistoilta tutun Outotecin osasto. Lähempi tutustuminen kuitenkin osoitti, että osasto oli Outotec Turula Oy:n hallinnassa.

– Olemme itsenäinen osakeyhtiö Outotec-konsernissa. Tarjoamme alihankintapalveluna koneita, komponentteja, laitteita ja tuotantolinjoja konepajayrityksille kautta maan, Vice President Pekka Varis Outotec Turulasta totesi.

22 8 | 2008

Outokummussa toimivan yrityksen suurin asiakas on luonnollisesti emoyhtiö Outotec. Sen osuus liikevaihdosta on kaksi kolmannesta. Muut isot suomalaiset konepajayritykset eli esimerkiksi ABB, Metso, Larox ja Ruukki kattavat pääosan lopusta liikevaihdosta.

Outotec Turulalla on 13 000 neliön konepaja Outokummussa. Meneillään on laajennus, jonka myötä neliömäärä nousee 17 500:aan. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 170 henkilöä.

Tämän vuoden liikevaihto on

30 miljoonaa euroa.

– Olemme automatisoineet tuotantoa hyvin pitkälle. Käytämme nykyaikaisia työstökoneita ja hitsausrobotteja. Lisäksi käytössämme on moderni tuotannonohjausjärjestelmä, Varis totesi.

Halikko Group tuli julkisuuteen Vasta elokuussa 2008 perustettu Halikko Group edusti messuilla kolmea omistamaansa yritystä eli Halikko Worksia, Iin Konepajaa sekä turkulaista TomiSteeliä.

Yrityksistä vanhin eli Halikko Works perustettiin 60 vuotta sitten. Se on erikoistunut paineastioiden päätyjen työstämiseen. Iin Konepaja on taas keskittynyt paksujen pyöristyskappaleiden käsittelyyn. Tomi-Steel tekee puolestaan valmiita putkistokomponentteja laivateollisuudelle ja energiateollisuudelle.

– Noin 70 prosenttia Halikko Worksin tuotteista menee suoraan vientiin ja kokonaisuudessaan yli 90 prosenttia tuotannostamme päätyy ulkomaille, myyntijohtaja Jukka Saarinen Halikko Works Oy:stä totesi.

Yrityksen asiakkaina on maan tunnetuimpia metallialan yrityksiä eli ABB, Aker Yards, Andritz ja Metso.

Isot rahoittajat luottavat Halikko Groupiin. Omistajia ovat Suomen Teollisuussijoitus Oy, pääomasijoitusyhtiö Helmet Business Mentors Oy, EläkeFennia sekä yritysten avainhenkilöt. Jukka Saarinen kuuluu tähän omistajaryhmään.

Isojen tuotteiden toimitus asiakkaille on jossain määrin haasteellista.

– Yksittäisen tuotteen leveys voi olla jopa kymmenen metriä, joten se pitää siirtää erikoiskuljetuksena satamaan ja sieltä taas eteen päin loppuasiakkaalle, Saarinen totesi.

* Tero Tuisku

LOG0808_20-23 4.11.2008 10:40 Sivu 23

Kokonaisvaltainen toiminnanohjausjärjestelmä ei ole vielä lyönyt itseään yrityksissä ja yhteisöissä läpi

ERP

vielä alkutaipaleella Kokonaisvaltainen toiminnanohjausjärjestelmä, eli ERP-järjestelmä, ei ole vielä lyönyt itseään yrityksissä ja yhteisöissä läpi.Toisaalta varsin monilla yrityksillä ja organisaatioilla on jo nyt käytössään jonkinlaisia ERP-osaratkaisuja ja -sovelluksia. Eniten ERP-ratkaisuja käytetään laskutuksessa, kirjanpidossa ja henkilöstöhallinnossa. Esimerkiksi jakelussa, varastohallinnassa ja projektihallinnassa niiden käyttö on vähäisempää.

Tällaisia seikkoja voidaan päätellä syyskuussa toteutetun Tietoyhteiskunnan päättäjäindeksikyselyn perustella. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen (TIEKE) toteuttama Tietoyhteiskunnan päättäjäindeksikysely on edustavalle tietoyhteiskuntapäättäjäjoukolle suunnattu kohdistettu kysely. TIEKEn tämänkertaisen Päättäjäindeksikyselyn tulokset julkistettiin Eduskunnan ravintolan kabinetissa 23.9.2008.

Tämänkertaisessa kyselyssä tietoyhteiskuntapäättäjiltä selvitettiin ERP-järjestelmien yleisyyttä ja käyttöä. Vastausten perusteella ERPjärjestelmä on vastaajajoukossa jonkin laajuisena käytössä noin puolessa yrityksistä ja yhteisöistä. ERP-järjestelmä on yleensä korvannut vanhat liiketoiminnan ohjausjärjestelmät.

Yrityksillä ja yhteisöillä olisi periaatteessa mahdollisuus käyttää toiminnanohjausjärjestelmiä lähes kaikissa toiminnoissaan. Niiden avulla on mahdollisuus myös verkostoitua asiakkaiden, kumppanien ja toimittajien kesken. Novomokin hallituksen puheenjohtaja Timo Seppälä totesikin tilaisuudessa, että – Asioiden täytyy olla järjestyksessä myös pienessä yrityksessä. Koosta riippumatta oikea reaaliaikainen tieto on välttämätöntä yrityksen toiminnan johtamiselle ja seuraamiselle.

Ajantasaista tietoa toiminnasta Tärkeimpänä ERP-ratkaisun hyötynä nähdään yleensä eri toimintojen reaaliaikaiset seurantamahdollisuudet; tiedetään joka hetki, miten yrityksellä menee, ja voidaan helposti laskea ennustetta tulevaisuuteen sekä ohjata yrityksen toimintaa oikeaan suuntaan.

Syyskuun Tietoyhteiskunnan päättäjäindeksikyselyn tulokset vahvistavat tätä kuvaa. Tärkeimmäksi ERP-ratkaisun tai -sovellusten hankkimisen syyksi tietoyhteiskuntapäättäjien keskuudessa nähtiin juuri se, että järjestelmästä saa ajantasaista tietoa yrityksen toiminnasta. Muiksi tärkeiksi ERP-ratkaisun hankinnan syiksi nähtiin mm., että sen avulla pystytään hallinnoimaan organisaation eri toimintoja ja että se saattaa parantaa toiminnan suunnitelmallisuutta.

Tähän kansanedustaja Jyrki J. Kasvi totesikin hyvinvointimme kannalta olevan välttämätöntä, että tehtäviinsä koulutetut henkilöt tekevät oikeita asioita. Esim. terveydenhuollon kannalta tämä merkitsee

sitä, että henkilökunta hoitaa ensisijaisesti potilaita ja paperiasioita ei hoideta – käsin ja jokaisessa sairaanhoitopiirissä erikseen.

Hinta suurin hankinnan este Järjestelmien kalleutta pidettiin kyselyyn vastanneiden keskuudessa suurimpana ERP-ratkaisun hankinnan esteenä. Hinnan lisäksi epätietoisuus siitä, mitä ERP-ratkaisulla lopulta voi saada aikaan, jarruttaa sen hankintaa. Juuri epätietoisuus järjestelmistä nähtiin kyselyssä toiseksi tärkeimmäksi ERP-ratkaisun hankinnan esteeksi.

Myös organisaation osaamisen ja suhtautumisen koettiin aiheuttaneen huolta ERP-järjestelmiä käyttöön otettaessa. Huolen aiheiksi koettiin niin ikään näiden järjestelmien joustamattomuus ja niiden pitkät käyttöönottoprosessit. ERP-järjestelmän käyttöönotto on vaativaa ja työlästä.

Vastaajajoukossa koettiin, että ERP-järjestelmälle on eniten tarvetta isoissa yrityksissä, kunnissa ja valtiolla. Kaikkein omimmillaan sen koettiin olevan koko yrityksen hallinnassa. Tieken toiminnanjohtaja Eppie Eloranta totesi tilaisuudessa: – Kilpailukyvyn turvaamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja yhteentoimivuutta, joka ylittää kaikenlaiset rajat. Yhteentoimivuuden täytyy olla mukana myös toiminnanohjausjärjestelmien kehittämisessä, sillä olisi kansantaloudellista tuhlausta, jos Suomessa jokaisella olisi oma, räätälöity ratkaisunsa.

Tarkoituksenmukaisena pidettiin, että ERP-järjestelmät hankitaan joko kustannustehokkaasti käyttämällä sovelluksia verkossa tai yksityiskohtaisesti räätälöitynä yritystä tai organisaatiota varten.

Yleisellä tasolla katsottiin, että ERP soveltuu hyvin prosesseihin ja liiketoimintaan, joissa ei ole kovin paljon erityispiirteitä. Koko ERPkentän katsottiin olevan voimakkaassa murroksessa. Mukana ERPasiassa on Tietoyhteiskunnan Päättäjäindeksikyselyn vastaajien mukaan vielä paljon joustamattomuutta ja hankaluutta, jotka aiheuttavat integraatiokustannuksia. Toisaalta Web-pohjaisten ERP-palvelujen katsottiin kehittyvän lupaavasti. Tieken tuotepäällikkö Martti From totesikin lopuksi: – Yrityksen liiketoiminnan sähköistäminen alkaa yrityksen omien järjestelmien kehittämisellä ja toimintatapojen uudistamisella, tehdäänpä sitten itse tai käytetään ulkopuolisia palveluntarjoajia.

23 8 | 2008

LOG0808_24-26 4.11.2008 10:41 Sivu 24

LOG0808_24-26 4.11.2008 10:41 Sivu 25

Alihankinta 08:

Esju Oy:n myyntipäällikkö Jarmo Lindberg toteaa kuljetuspalveluiden hankinnassa palvelun nopean saatavuuden sekä oikean hinnoittelun olevan avainasemassa.

Helsingissä toimivan Genera Oy:n toimitusjohtaja Jukka Suhosen mukaan kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää tuotannon jatkuvaa kehittämistä. Palveluna yritys tarjoaa elektroniikan tuotteita vaativaan teollisuusympäristöön oman suunnittelun pohjalta sekä sopimusvalmistuspalveluita. Asiakkailta tulee tuotteista tulee usein täysin valmis suunnitelma, jonka pohjalta valmistus voidaan käynnistää.

Jukka Suhonen kertoo Genera Oy:n tarjoavan myös tarvittaessa asiakasyrityksille suunnittelupalvelua komponenttien tuotteistamiseksi. Helsingin Metsälässä toimivan yrityksen tuotanto on suuntautunut palvelemaan Suomessa toimivan automaatio- ja konepajateollisuuden piirilevy- ja laitteiden kokoonpanotarpeita. Logistiikan kannalta Generan sijainti on erinomainen. Maaliikennekeskus, rautatiet ja lentokenttä ovat vieressä.

Genera Oy:n toimitusjohtaja Jukka Suhonen kertoo yrityksen investoineen tuotantokapasiteettiin Suomessa kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Perusruuvit hankitaan, erikoisruuvit valmistetaan itse Tuotantopäällikkö Tobias Grankull kertoo Oy Botnia Bolt Ab:n tarjoavan sorvauspalveluita sekä valmistavan haponkestäviä ja ruostumattomia ruuveja Suomessa. Grankull toteaa tuotteiden tulevan perusruuvien osalta Kiinasta.

Tuotantopäällikkö Tobias Grankull kertoo Oy Botnia Bolt Ab:n toimivan Suomessa Vaasassa sekä Kristiinankaupungissa, missä sijaitsee tuotanto.

Lisäksi yritys toimii Swebolt -nimellä Tukholmassa.

(Kuva: Juhani Piipponen)

(Kuva: Juhani Piipponen)

Elektroniikan alihankintaa

Joustavuus tärkeää kilpailussa Carpino Oy:n hankinnoista vastaava Kari Rautavuori kertoi yrityksen valmistavan alihankintana mm. sylinteriosia, akselitappeja sekä erikoisosia metalliteollisuudelle ja puuteollisuudelle. Rautavuoren mukaan erikoiskomponenttien valmistussarjat ovat pieniä. Sen johdosta niiden valmistaminen etäällä käyttöpaikoista ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kokoonpano keskittyy Suomeen ja yritykset ulkoistavat kokonaisuuksien valmistusta ulkopuolisille yrityksille. Rautavuori mainitsi Carpino Oy:n toimittavan akselitappeja mm. Eestiin, jonne asiakasyritys on ulkoistanut osan avainkomponenttien tuotannostaan.

Pitkäaikaisten sopimusten pohjalta asiakasyrityksille alihankinta toimitettavien komponenttien valmistus on vakiintunutta, jolloin työstössä voidaan käyttää aikaisemmin toimitettujen osien piirustuksia. Osa terästukkukauppaa harjoittavista yrityksistä käyttää Carpino Oy:n työstöpalveluita Kari Rautavuori Carpino Oy:stä kertoo Alihankinta -näyttelyosallistumisen olevan heillä hyvin vakiintunutta. Kun markkinoidessaan edellinen näyttely on päättynyt, varaus seuraavan vuoden asiakkaille jalostenäyttelyyn hoidetaan välittömästi. tumpia tuotteita.

Nopeaa tuotantotilojen rakentamista Myyntipäällikkö Mika Vuorela H+H Finland Oy:stä kertoo Siporex runkoratkaisun olevan kustannuksiltaan kilpailukykyinen teollisuusrakentamisessa. Vuorelan mukaan rakennusta on myös helppo jatkaa mahdollisten laajentumistarpeiden yhteydessä. Rakenne on myös purettavissa ja siirrettävissä uuteen paikkaan.

(Kuva: Juhani Piipponen)

Esju Oy:n myyntipäällikkö Jarmo Lindbergin mukaan toimitukset Kiinan maakunnista, jotka sijaitsevat etäällä rahtireittien ulkopuolella, ovat olleet joissakin tapauksissa hitaita ja vaikeita. Lisäksi toimituserien ollessa pieniä rahtikustannukset Kiinasta nostavat useinkin toimitettavan erän hintaa, jolloin usein hankinta lähialueella toimivilta yrityksiltä on edelleen kilpailukykyinen vaihtoehto. Tuotekehityksen yhteydessä uusimmat komponentit tulevat usein suoraan valmistajalta, jolloin toimituksien eräkoot ovat pieniä ja komponentin nopea saatavuus on tärkeää.

(Kuva: Juhani Piipponen)

(Kuva: Juhani Piipponen)

Toimitusnopeus tärkeää

25 8 | 2008

LOG0808_24-26 4.11.2008 10:41 Sivu 26

Alihankinta 2009 -messut aikaistuvat

Alihankinta 2008 -messuilla oli esillä metalli-, elektroniikka-, muovi- ja kumiteollisuutta sekä teollisuuden ICT-ratkaisuja. Näyttelyyn osallistui liki 900 yritystä yhteensä 19 maasta.

jestää Alihankinta-messut pääyhteistyökumppaneidensa Teknologiateollisuus ry:n, Kumi-

teollisuusyhdistys ry:n ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n kanssa.

* Juhani Piipponen

(Kuva:Veli-Matti Koskinen)

– Alihankinta on perinteisesti järjestetty keskiviikosta perjantaihin, mutta ensi vuonna messupäiviä ovat tiistai, keskiviikko ja torstai. Uudistuksen taustalla on näytteilleasettajien toive.

Moni on kokenut viimeisen päivän perjantain hieman huonoksi viikonlopun läheisyyden takia.

Toivomme muutoksen tuovan yhä enemmän alan päättäjiä ja asiantuntijoita messuille. Näytteilleasettajilla on näin myös parempi mahdollisuus hyödyntää messujen antia ja saatuja kontakteja heti messujen jälkeisenä arkipäivänä, kertoo toimitusjohtaja Hannu Vähätalo Tampereen Messut Oy:stä.

Tampereen Messut Oy jär-

(Kuva:Veli-Matti Koskinen)

Ensi vuonna Alihankinta pidetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa totuttua aikaisemmin, jo syyskuun alkupuolella 8. – 10.9.2009.

Alihankinta-messujen 20-vuotisjuhlassa palkittiin messuilla alusta asti mukana olleet 11 näytteilleasettajaa. Kuvassa yritysten edustajina (vas.) Joensuun Tiedepuisto Oy:n kehittämispäällikkö Hannu Huikuri, Meconet Oy:n tj. Ralf Sohlström, kiitospuheen pitänyt teollisuusneuvos Taisto Sorjonen Tasowheel Oy:stä, Purso Oy:n tj. Rauno Kortesoja, Arvo Piiroinen Oy:n myyntijohtaja Tenho Koski, Okartek Oy:n myyntijohtaja Hannu Eriksson, Sacotec Components Oy:n myyntipäällikkö Timo Raehalme, Oy Johnson Metall Ab:n tj. Juha Heinonen, Hyvinkään Kumi Oy:n myyntipäällikkö Seppo Partanen, Hollming Works Oy:n tj. Matti Harri ja Fiskars Brands Finland Oy Ab:n myyntipäällikkö Reino Rangell.

26 8 | 2008

LOG0808_27 Kortelainen kolumni 4.11.2008 10:42 Sivu 27

kortelainen KOLUMNI

Eettisyys hankinnassa – kuka on vastuussa?

Kolumnistimme Ketty Kortelainen on

Eettisyydestä, yhteiskuntavastuusta ja yritysten sosiaalisesta vastuusta on puhuttu vuosia. Nämä aiheet ovat olleet trendikkäitä seminaareissa, konferensseissa ja julkisuudessa. Mutta mitä olemme saaneet aikaan 2000-luvulla? Julkisesta keskustelusta voi päätellä, että kuluttajat ovat valveutuneempia, kansalaisjärjestöt aktiivisempia ja yritykset tiedostavampia. Silti monen yrityksen toiminnasta löytyy puutteita, erityisesti mikäli toimitusketju on globaali. Kun lähdemme laajentamaan hankintojamme, olemmeko valmistautuneita kohtaamaan vastuumme toimittajavalinnoistamme? Ostajana meidän täytyy pystyä määrittelemään vähimmäisvaatimukset, ei pelkästään ostettavalle tuotteelle, vaan myös tuottajan toiminnalle. Kuluttajien ja asiakkaiden silmissä ostajayritys on vastuussa toimitusketjustaan.

Tiedätkö missä oloissa ostamasi tuotteet tehdään?

Jos ostaja keskittyy perinteiseen tyyliin kaupallisiin ehtoihin ja hintaan, on hyvin todennäköistä, että hän ei ole tietoinen missä ja minkälaisissa oloissa ostettavat tuotteet tehdään. Tämä on erityisen haasteellinen tehtävä, jos tuottajan ja ostajan välissä on useita välittäjiä. Kuitenkin ostajan on hyvä tietää miten tuottaja on alun perin toiminnassaan vastannut työolosuhteista, erityisesti liittyen työturvallisuuteen, työaikoihin, palkkaukseen ja sekä muihin Social Accountability 8000 -standardin vaatimuksiin. SA8000-standardi on hyvä yhteenveto tärkeimmistä työolosuhteisiin liittyvistä vaatimuksista.

Useimmat maat ovat ratifioineet samanlaiset vaatimukset omaan työlainsäädäntöönsä, mutta maakohtaisessa täytäntöönpanossa on eroja.

Kysymys kuuluukin: missä kulkee raja hallitusten vastuun ja yritysten vastuun välillä? Yritysten toimintaan vaikuttavat vaatimukset muodostuvat asiakkaiden ja kuluttajien odotuksista. Kaikki poikkeamat lainsäädännöstä eivät välttämättä ole lapsityövoimaa, pakkotyövoimaa tai hengenvaarallisia työolosuhteita. Silti ylipitkät työpäivät, viikot ja kuukaudet ilman vapaapäiviä, pakolliset ylityöt, minimipalkkaa alhaisemmat palkat ja työvoiman sitominen yritykseen takuusummien tai saamisten avulla ovat arkipäivää maailmalla.

Vastuu ei katoa tietämättömyyden vuoksi.Yritysten on oltava aktiivisia ottamaan selvää, mitä tuottajien ja myyjien toiminnassa tapahtuu.Tämä on haastavaa, jos ostaja on pieni tai keskisuuri yritys. Suurten yritysten resurssit panostaa vastuulliseen ostamiseen ovat paremmat. Hankintaan liittyen jokainen tuntee sanonnan, että hyvää ei saa halvalla.Tämä pitää osittain paikkansa eettisyyden osalta – tosin on täysin mahdollista olla samanaikaisesti kustannustehokas ja noudattaa kaikkia perusvaatimuksia. Mutta mitä halvemmalla tuotetaan, sitä suuremmaksi yleensä riskit vaatimusten noudattamatta jättämisestä kasvavat ja sitä tarkemmin toimittajayrityksen valinta on tehtävä.

Tiedätkö, miten voit vaikuttaa?

Yritykset ovat vuosikausia rakentaneet tapoja, joilla laatua valvotaan toimitusketjussa. Samantyyppisiä keinoja voidaan käyttää työolosuhdeasioissa.Yrityksellä tulee olla oma eettinen toimintaohje, eli sitoumus vastuulliseen toimintaan.Tämän sitoumuksen mukaisesti yrityksen tulee määritel-

lä omat toimittajavaatimuksensa.

Nokia Siemens Networkin kehitysjohtaja,jonka vastuualue on yhtiön gloNäiden vaatimusten toteuttamibaalin hankintatoimen kehittäminen. nen vaatii useita eri keinoja.VaatiHän on LOGYn hallituksen ja mukset tulee kommunikoida kaiHankintafoorumin johtoryhmän kille toimittajayrityksille ja ne tulisi jäsen. olla myös osana ostosopimuksia.

Lisäksi toimittajayritykset tulisi arvioida näitä vaatimuksia vastaan, esimerkiksi paikan päällä tehdyllä auditoinnilla tai itsearvioinnilla. Jos näissä arvioinneissa havaitaan puutteita, on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Vasta tämän jälkeen ostoissa voidaan edetä.

Ostajayrityksen ylimmän johdon sitoumus on erittäin tärkeä. Ostajan on hyvä myös viestiä oma toimintamallinsa toimittajayritystensä johdolle. Eettisessä hankinnassa voidaan joutua tilanteisiin, joissa esimerkiksi jokin potentiaalinen toimittajayritys hylätään, jos he eivät halua tai kykene noudattamaan toimittajavaatimuksia. Yhteinen linja ja viesti on voimakas keino saada muutosta aikaan.

Voiko ostaja toimia vastuullisesti?

Hankinnassa eettisyys ja vastuu näkyvät myös itse ostoprosessissa. Läpinäkyvä toimittajayritysten valinta, tasapuolinen tarjouskierrosten hallinta ja faktoihin pohjautuvat päätökset ovat kaikki osa eettistä hankintaa.

On tärkeää, että ostaja toimii oman yrityksensä eettisten ohjeiden mukaan, ja osoittaa toiminnallaan olevansa riippumaton ja lahjomaton päätöksentekijä. Hyvä ostaja ei pyydä palveluksia, illallisia tai lahjoja.

Hyvät toimittajasuhteet on rakennettu luottamukselle ja yhteisille bisnessuunnitelmille. Tällaiset suhteet kestävät päivänvalon, ja vahvistavat yrityksen asemaa. Suomi on pärjännyt hyvin Transparency Internationalin vertailuissa ollen näin yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän ei tarvitsisi tehdä asialle mitään. Varsinkin kun käymme kauppaa monien maiden kanssa, jotka löytyvät kyseisen vertailun häntäpäästä. Sinisilmäisyys ei ole oikeutus epäeettiselle toiminnalle. Jokaisen ostajan on ymmärrettävä myyjän intressit ja osoitettava, millä ehdoilla ja miten itse haluaa ostaa. Ostaja voi ja hänen tulee toimia eettisesti, mutta se vaatii yritykseltä sitoutumista, toimia ja joissakin tapauksissa rohkeutta muuttaa olemassa olevia käytäntöjä.

Vastuu on meidän Kun ostamme, niin me vastaamme omalta osaltamme toimitusketjustamme. Tämä ei tarkoita, ettei toimittajayrityksillä olisi täysi vastuu omasta toiminnastaan. Ostajan roolissa on kuitenkin varmistettava, että vaatimukset kaikilta osin täyttyvät.Tämä ei ole helppo tehtävä.

Jokainen voi myötävaikuttaa eettisemmän hankinnan puolesta, joko kuluttajana tai yrityksen päätöksentekijänä. Joka kerta kun tiedostamme vaikutusvaltamme ja vaadimme vastuullisempaa toimintaa, saamme muutosta aikaan. Näistä puroista kasvaa jokia, järviä ja valtameriä.

* Ketty Kortelainen 27 8 | 2008

LOG0808_28-31 4.11.2008 10:42 Sivu 28

Hirsirakentajan logistiikka ajan valtimolla Honkarakenne Oyj valmistaa hirsitaloja yli 2000 vuodessa.

Ne sisältävät n. 100 000 m3 puuta.Vuonna 1971 perustettu Karstulan tehdas valmistaa pyöröhirsirakenteita ja lautatavaraa, kaksikymmentä vuotta nuorempi Alajärven tehdas taas lamellihirsirakenteita. Hankinta ja logistiikka on saatettu niin nykyaikaiseksi kuin mahdollista.

Keskisuomalaiset Hongarakenteen tehtaat toimittavat yksilöllisiä hirsitaloja 30 maahan.

Ensimmäisen tehtaansa Saarelaisen veljessarja, Viljo, Nestori, Arvo, Eino ja Reino perustivat puoli vuosisataa sitten Lieksaan. Jo siellä alkoi koneiden kehittäminen, joista erikoisin, mutta tehokas oli Zetor-traktorin vaihdelaatikosta kehitetty pyöröhirsikone, joka keksijöiden yllätykseksi pystyi myös kuvioimaan hirren pintaa. Ensimmäinen pyöröhirsihuvila teollisena tuotteena valmistui 1964.

LIeksan 1960 perustetun tehtaan jälkeen syntyi tehdas Ikaalisiin 1967 ja Karstulan tehdas taas on vuodelta 1971. Seitsemäntoista vuoden jälkeen perustettiin vielä tehdas Paltamoon. Se on vuodesta 2006 ollut itsenäinen yhtiö, joka valmistaa pihapiirituotteita. Tuorein konsernin tehdas Alajärvellä hankittiin 1991 ja 1993, siis kahdessa erässä. Se on lamellihirsivalmistaja ja sen myötä saatiin Finwood Oy:n nimi käyttöön. Tämä nimi annettiinkin Paltamon eriytetylle yhtiölle, josta omistusosuus konsernilla on 68 %.

Alajärven tehdas tekee lisäksi konsernin 38 %:n osaomistuksessa olevan Oy TimberHeart Ltd:n pilaripalkkitalojen runkoosat.

Ikaalisten tehdas yhtiöitettiin PW-Windowsiin 2001 ja Lieksassa lopetettiin toiminta neljä vuotta myöhemmin.

listäjä ja vastaa vajaasta 40 prosentista koko Hongan runkotuotannosta sekä valtaosasta toimituksiin sisältyvän lautatavaran teosta. Koko konsernin henkilöstö on n. 400 henkeä. Kaikkiaan työllistävä vaikutus alihankinta, kuljetukset jne. huomioiden on n. 800 henkeä.

Toiminta on valmistuksen osalta määrätietoisesti täysin kotimaista.

Puuta hankitaan Suomesta ja Karjalasta. Jälkimmäinen hankintakohde itärajan takana merkitsee käytännössä osakkuutta itärajan takana sijaitsevassa yhtiössä, joka – paitsi hankkii puuta – myös sahaa sitä.

Suomessa puunhankinta-alue on yllättävän suppea, sijaiten n. 80 kilometrin etäisyydellä Honkarakenteen tuotantolaitoksista.

Puun hankkiminen oli viime vuonna Honkarakenteellekin vaikeaa ja työlästä. Yhtiön edustajat toivovatkin, että puukauppa palautuisi normaalitasolle. Sopimuksia puun hankkimiseksi on tehty sekä yhtiöiden että yksityisten metsänmyyjien kanssa. – Pyrittäessä pitkäaikaisiin hankintasopimuksiin on päästy käytännössä puolen vuoden aikajänteeseen, kertoi tuotantojohtaja Reijo Virtanen.

(Kuva: Hannu Hillo)

Puuta kahdelta suunnalta Karstula on 165 hengen työvoimallaan konsernin suurin työl-

28 8 | 2008

Honkarakenteen logistiikasta vastaava Vice President Kirsi Joensuu esittelee yhtiön toimitusjärjestelmää, jossa kokonaisuus onnistuneesti toimii tietotekniikan varassa.

LOG0808_28-31 4.11.2008 10:42 Sivu 29

Honkarakenteella on itselläänkin metsää, jopa Karstulan 40 hehtaarin tehdasalueella, mutta tätä lähimetsää ei kuitenkaan hakata. Samoin on yhtiössä voImassa periaate, että suojeluohjelmien alueilta ei puuta hankita.

Hukkatavaraa ei juuri synny – kaikki käytetään Lyhyet kuljetusmatkat eivät ole ainoa syy puun hankinnalle juuri valitulta Keski-Suomen alueelta. Alueella kasvava puu on hirsirakentamisen tarkoitukseen sopivanlaatuista. Toisaalta ei välitetä liian nopeasti kasvaneista rungoista ja toisaalta yhtiö ei ole kelorakentajakaan.

Ostetun puun lajittelun jälkeen voidaan jopa ei-sopivaa puutavaraa edelleen myydä eteenpäin. Hirsien työstämisen jäljiltä on jäännöspuusta kehitetty myös uusia tuotteita kuivikepuruja, ulkotulia ja lastuvillaa myöten. Kaikkiaan puujätteen määrä on vain prosentin luok-

kaa. Oman energiantuotannon jäljiltä vielä jäävää haketta myydään myös muille sitä polttaville laitoksille.

– Hakkeesta on nykyään kova kysyntä, mainitsi Honkarakenteen talousjohtaja Jukka Markkanen.

Puunostossa honka hallitsee kauppaa, mutta kuustakin ostetaan 20 % kokonaismäärästä.

Jälkimmäinen sijoittuu rakenteisiin ja kohteisiin, jotka eivät jää katseelle alttiiksi.

Kun liiketoiminnan ympäristövaikutuksista on puhe, Honkarakenteen edustajat muistuttavat, että puurakenne sitoo koko ikänsä hiiltä ja on siinä mielessä ihanteellinen tapa hyödyntää puuta.

Maailman suurin on tuttua Honkarakenteen toiminta on viidenkymmenen toimintavuoden aikana kehittynyt kahteen leimalliseen asiaan painottuvaksi. Toinen on yksilöllisten hirsi-

rakennusten toteuttaminen olemassaolevan malliston ohella.

Toinen seikka on teollinen toteutus automaatioineen ja kuuden viikon toimitusaikoineen.

Tuloksena on maailman johtava hirsirakentaja, jolla on meriittinään myös maailman suurimpien hirsirakennusten tuottaminen.

Kaikki tuotanto perustuu tilauksiin. Puuta ei työstetä varastoon ja jokainen hirsi, joka sisältyy tilaukseen, varustetaan välittömästi työstöön joutuessaan rfid-tägillä. – Aiemmin käytettiin paljon viivakoodia, kertoo logistiikkajohtaja Kirsi Joensuu, mutta ongelmana oli mm. hirren poraamiset, jotka saattoivat puhkaista viivakoodilapun.

Rfid-tägin saanut hirsitalon osa on sen jälkeen helposti seurattava valmistus- ja toimitusvaiheissaan. Sen avulla myös saadaan pakkaamiset ja konttien täyttämiset sekä toimitukset oikeisiin kohteisiin jatkossa hyvin hallintaan. Tarkoitus on, että

esimerkiksi kontit lastataan niin, että ne myös rakennuspaikalla puretaan ja otetaan käyttöön oikeassa järjestyksessä ilman välivarastointeja tai muita turhia käsittelyvaiheita.

Tyytyväinen SAP-asiakas Kun hirren käsittely on koneellistettu ja automatisoitu, niin tilaus- ja toimitusprosessikin on tietokoneistettu ja ohjelmoitu.

Suunnittelussa käytetään CADohjelmaa, ArchiCAD 10.0:aa.

Tilausprosessi, myyntitilaukset, tuotannon suunnittelu ja hankintatilaukset ovat SAP:ssa, niitä ohjataan HonkaLog-järjestelmällä ja dokumentteja hallitaan HonkaDoc-järjestelmällä. Nämä SAPin nettipohjaiset portaalijärjestelmät on rakennettu olemassa olevan perus SAP-toiminnanohjauksen päälle. Käytäntö on yhtiössä globaali ja nopeuttaa sekä helpottaa kokonaisprosessin hallintaa. SAP-järjestelmän käyttäjänä Hongalla onkin jo kahdeksan vuoden kokemus ja

29 8 | 2008

LOG0808_28-31 4.11.2008 10:42 Sivu 30

jo vuonna 2001 se on ollut tuotantokäytössä. Portaalijärjestelmät auttavat hallitsemaan runsaiden alihankkijoiden määrää ja tekevät toiminnasta läpinäkyvää, johon kuuluu myös tilauksen etenemisen seuraaminen hankinta- ja toimitusketjussa.

Karstulaan on sijoitettu konsernin logistiikkakeskus. Sieltä lähtevät talojen rungot ja talopaketteihin liittyvät tarvikkeet, kuten ikkunat, ovet ja muut rakennuksen tarvikeosat. Kohteet sijaitsevat niin koti- kuin ulkomaillakin. Ulkomaille menee tuotannosta 60 % ja kuljetukset ulottuvat maantieteellisesti välille Pohjois–Amerikasta Japaniin.

Suomalainen hirsi on maailmalla hyvässä huudossa. Sen kannattava valmistus ja vienti sinne edellyttää kuitenkin myös tehokasta ja nykyaikaista hankintaa sekä logistiikkaa.

*

Hannu Hillo

Toimitukseen menevät automatiikan työstämät puuosat pakataan ja suuryksiköidään optimoiden. Siten ne puretaan rakennuspaikalla käyttöönoton edellyttämässä järjestyksessä.

Logistiikka–Kuljetus 2009 -näyttely esittelee koko logistiikkasektorin Logistiikka–Kuljetus 2009 -näyttely järjestetään 18. kerran Helsingin Messukeskuksessa 6.–9. toukokuuta 2009.

Näyttely on katselmus logistiikka- ja kuljetusalan koko toimitusketjuun mukaanluettuna informaatio- ja kommunikaatiotekniikka.

Lisätietoa näyttelystä: www.logexpo.fi Varatkaa näyttelypaikkanne välittömästi varmistaaksenne yritysnäkyvyytenne!

www.logy.fi

30 8 | 2008

www.skal.fi

www.finnexpo.fi

LOG0808_28-31 4.11.2008 10:42 Sivu 31

LOG0808_32-33 Kurkinen laki 4.11.2008 10:43 Sivu 32

§ kurkinen LAKIASIAA

LOGY:n aktiivijäsen varatuomari Jyrki Kurkinen on kirjoittanut Logistiikka-lehteen sen alusta asti vuodesta 1996 ja sitä ennen Suomen Materiaalitalous -lehteen vuodesta 1985. Kurkinen toimii Stora Enso Oyj:n lakiasiainjohtajana ja yhtiön hallituksen sihteerinä.

Hinnoitteluvirheeseen vaikea vedota

Oikeustoimilaki on aivan keskeisimpiä säädöksiä sopimusoikeudessa.

Sen mukaisesti syntyvät sopimukset tai ovat syntymättä. Ja sen mukaan määräytyvät sopimusosapuolten keskeiset suhteet toisiinsa nähden. Se mahdollistaa myös eri perustein saada sitova tahdonilmaisu pätemättömäksi ja sopimus sitomattomaksi tai ainakin saada sitä ja sen ehtoja kohtuullistettavaksi. Peruslähtökohta on sopimusvapaus ja sopimuksen puolin ja toisin sitovuus on selvää, että toisaalta aivan heppoisin perustein ei tehtyä enää tekemättömäksi saa, vaikka jälkeenpäin katumus iskisikin ja haluaisi päästä eroon koko jutusta. Kuten juridiikassa niin usein, tässäkin kohdin viime kädessä on kysymys siitä, mitä voidaan osoittaa ja tosittaa – pelkillä väitteillä ei pitkälle pääse. Osapuolilla saattaa olla – ja käytännössä onkin – kovin erilaiset näkemykset siitä, mitä oli tarkoitettu ja mitä oli oletettu ja odotettu.

Viime kädessä asiat saavat ratkaisunsa tuomioistuimessa, joka sen joka tapauksessa ratkaisee – osapuolten välttämättä olematta yhtämieltä tuloksesta. Oikeuden ratkaisuissa ei voi miellyttää kaikkia, mutta oikeudenmukaiseen ja oikeudellisesti perusteltuun lopputulokseen on vilpitön pyrkimys. Tämänkertainen tapaus on hyvä esimerkki siitä, mitä erilaisia näkökohtia asioihin saattaa liittyä. Toisaalta siinä näyttäytyy havainnollisesti, miten monelta kantilta asioita voi ja tulee tarkastella. Pitemmittä puheitta asiaan.

Busseja siivoamaan Käräjät käynnistyivät Helsingin käräjäoikeudessa. Kantajana oli kaupunki A, joka vastaajaksi oli haastattanut B Oy:n. Kanteessaan A kertoi, että oli vuonna 2002 käynnistänyt hankkeen, jonka kohteena oli A:n bussien siivoustyöt ja tarkoitus oli saada aikaan kolmivuotinen sopimus jonkun alalla toimivan yrityksen kanssa.

Tavoitteena tietenkin oli pyrkiä mahdollisimman edulliseen sopimukseen – sitähän edellyttivät jo A:n omat hankintamääräyksetkin. Pyrittiin myös saamaan aikaan kilpailua – sekin määräysten mukaisesti.

Niinpä tarjouspyynnöt lähetettiin kaikkiaan kuudelle eri firmalle ja kokonaisuus koski kahta eri bussivarikkoa. Tarjouksia saatiin asetettuun määräaikaan mennessä kaikkiaan kolme kappaletta eli B:ltä, C:ltä ja D:ltä. Suoritetussa tarjousvertailussa ilmeni, että B:n tarjous oli kaikilta osilta selvästi halvin, C oli yli 20 % korkeampi ja D tarjosi vain toista varikkoa ja hintaan, joka oli jo siltä osin moninkertainen B:hen verrattuna.

B Oy oli alallaan hyvin tunnettu ja hyvämaineinen yritys, joten A:n asianomaisella lautakunnalla ei ollut suuria vaikeuksia päättää sopimuksen tekemisestä B:n kanssa. Sopimuksen rahallinen arvo oli tehtyjen las-

32 8 | 2008

KKO 2008:57

kelmien mukaan noin 360.000 euroa vuodessa ja sopimusaika kolme vuotta.Tehdystä ratkaisusta oli ilmoitettu aluksi puhelimitse B:lle ja heti sen jälkeen myös asia oli vahvistettu kirjallisesti B:lle.Välittömästi tämän jälkeen B oli kirjallisesti ilmoittanut A:lle, että se kieltäytyy toteutuksesta tarjouksensa mukaisesti tarjouksessa mainituilla hinnoilla. Syyksi ilmoitettiin tarjousta tehtäessä sattunut valitettava laskentavirhe, jonka johdosta eräiden positioiden hinta oli tullut virheelliseksi.Vähintäänkin osasyynä oli lisäksi se tosiasia, että hinnaston hintoja oli muunnettu euromääräisiksi väärin.Tämä oli sitten johtanut siihen, että A oli ollut pakotettu tekemään sopimuksen C:n kanssa noin 475. 000 euron vuosihinnalla kolmeksi vuodeksi.

Oikeusprosessin A oli käynnistänyt siksi, että se katsoi B:n rikkoneen jo syntyneen sopimuksen, josta taas johtui, että A oli joutunut tekemään sopimuksen toisen kanssa ja oleellisesti kalliimmalla hinnalla. A todisteli oikeudessa, että sen tarjouspyyntö oli ollut riittävän selvä eikä siitä voinut aiheutua väärinymmärtämistä.

Sitovuutta tuova oikeustoimilaki Edelleen A:n hankintaehtojen ja oikeustoimilain perusteella saatu tarjous sitoi antajaansa ja kun tilaus sitä vastaan tehtiin, oli sopimus syntynyt. B ei ollut A:n mielestä osoittanut mitään hyväksyttävää syytä kieltäytymiselleen. Minkäänlaista erehdystäkään ei oltu osoitettu. Lisäksi virhe – jos sellaista olikaan – koski vain osaa kokonaistarjouksesta.

A vetosi myös vilpittömään mieleensä; se toisin sanoen ei tiennyt eikä sen pitänytkään tietää väitetystä erehdyksestä. Ja kun vielä kysymyksessä oli laskuvirhe, ei oikeustoimilain erehdyskohta edes sopinut tapaukseen, se kun koski vain ilmaisuerehdyksiä. A vakuutti, että tarjoukset oli käsitelty ja arvioitu parasta mahdollista asiantuntemusta käyttäen ja – vakaata harkintaa käyttäen – oli päädytty B:n valintaan. A:n mielestä ei ollut mitään syytä asettaa B:n tarjousta ”epäilyttävien listalle” eikä myöskään syytä mitenkään sovitella asiassa.

Kaupunki vaati, että B velvoitetaan korvaamaan aiheuttamansa vahinko eli käytännössä sen ja C:n välinen hinnanerotus, joka koko sopimusjaksolta oli yli 350.000 euroa. B tietenkin vastusti koko kannetta ja siisä esitettyjä vaatimuksia. Perusteluna oli hinnoittelussa tapahtunut virhe, jonka johdosta tarjous oli saanut toisen sisällön kuin oli ollut tarkoitus. B totesi hinnanerot verrattuna kilpailijoidensa tarjouksiin. Se vetosi myös aikaisempiin tarjouksiinsa, joista nyt esillä olevat hinnat poikkesivat selvästi. A:lla olisi ollut B:n mielestä erityinen velvollisuus selvittää tarjoushintojen oikeellisuus niin halutessaan, jolloin se olisi tullut tietoi-

LOG0808_32-33 Kurkinen laki 4.11.2008 10:43 Sivu 33

§ kurkinen seksi erheestä. Vielä B vetosi siihen, että oli peruuttanut tarjouksensa riittävän ajoissa ja ennenkuin A oli ennättänyt ryhtyä mihinkään lopullisiin toimenpiteisiin asiassa. B:n mukaan se oli mahdollista tehdä näin.

Jos kuitenkin kaikesta huolimatta B:n katsottaisiin olevan vastuussa oli vahingonkorvausta soviteltava kohtuulliselle tasolle.

Oikeudessa kuultiin lukuisia todistajia, joiden avulla pyrittiin osoittamaan esitetyt väitteet tosiksi tai ainakin todennäköisiksi. Sen jälkeen oikeus otti kantaa kuhunkin oikeudelliseen näkökohtaan erikseen ja kohta kohdalta. Oliko B:n tarjous erehdyksen kautta saanut vääränlaisen sisällön? Olisiko A:n ja sen edustajien tullut tietää erehdyksestä tai vakavasti sellaista epäillä? Oliko sopimusta oikeustoimilain perusteella pidettävä pätemättömänä erehdyksen tai kunnianvastaisen ja arvottoman menettelyn vuoksi ja vielä, oliko tarjouksen peruuttaminen ollut oikeudellisesti oikeutettu ja pätevä toimenpide?

Pitkän pohdinnan jälkeen oikeus lausui, että A oli menetellyt laissa tarkoitetulla tavalla sopimattomasti käyttäessään hyväksi erheellistä tarjousta ja että B:n tarjouksen peruutus oli ollut pätevä. Sopimusta ei ollut syntynyt, sanoi käräjäoikeus ja hylkäsi kanteen.

Tuomio ei A:ta tyydyttänyt ja se valitti. Helsingin hovioikeus kävi koko jutun läpi ja punnitsi eri aspekteja. Se totesi muun ohella, että A oli pitänyt saadun tarjouksen eräitä hintoja hyvin alhaisina, mutta toisaalta sen ei voitu katsoa pitävän tietää, miten tarjoaja hinnoittelunsa tekee ja miten eri positiot, tarjouksessaan jyvittää. A:n ei voitu katsoa olleen vilpillisessä mielessä tarjouksia käsitellessään ja B:n tarjouksen hyväksyessään. HO:n mielestä liike-elämässä ei ole vallan tavatonta, että eri syistä jotkut sopimukset muodostuvat toimittajan kannalta tappiollisiksi tai katteiltaan vaatimattomiksi. Liike-elämässä on riskinsä eikä aina voi voittaa. B oli korvausvelvollinen, mutta korvausmäärä soviteltiin 200.000 euroon korkoineen.

Nyt oli B Oy tyytymätön ja se valitti luvan saatuaan korkeimpaan oikeuteen.

A antoi vastauksensa ja vaati puolestaan B:n valituksen hylkäämistä.

Se totesi, että selvää oli, että B:n tarjoukseen sisältyi virheellisesti laskettuja hintoja joiltakin osin. A oli saanut B:n tarjouksen pyydetyn mukaisesti ja oli sen hyväksynyt sekä hyväksymisestä oli ilmoittanut B:lle. Sen

jälkeen B oli ilmoittanut peruvansa tarjouksensa. Tarjousvertailussa oli ollut kolme eri tarjousta, joista yksi tosin oli ollut vain osatarjous.

Vertailun olivat toimittaneet asiantuntijat, joiden ei oltu osoitettu toimineen vilpillisessä mielessä; he eivät tienneet erehdyksestä eikä heidän voitu edellyttää sellaista epäillenkään.Tarjouksissa oli toki ollut selviä eroja. A:n edustajat olivat vielä erikseen olleet yhteydessä B:hen ja varmistaneet, että se oli huomioinut, että suuri osa työstä oli ilta- ja yötyötä, kun hinnat vaikuttivat melkoisen alhaisilta eräiltä osin.Tähän ei B ollut erityisesti reagoinut. KKO:n mielestä viimeistään tässä vaiheessa se olisi voinut tarkistaa hinnoittelunsa, jos olisi nähnyt siihen syytä. Näin ei tapahtunut. Sitova sopimus katsottiin syntyneeksi A:n ja B:n välille saadun tarjouksen mukaisesti. Kun B sitten ei sopimuksen mukaisesti toiminut, se oli rikkonut sopimusta ja oli velvollinen korvaamaan siitä toiselle osapuolelle aiheutuneen vahingon. Vahinko oli syntynyt ns. kateostosta kalliimmalla hinnalla ja oli hinnanerotusten suuruinen. Sitä oli kuitenkin jo hovioikeudessa soviteltu eikä kumpikaan osapuoli ollut korvauksen määrästä KKO:een valittanut ja siihen muutosta vaatinut, joten kysymystä korvausmäärästä ei KKO lainkaan käsitellyt.

Tuomio oli, että hovioikeuden tuomiota ei muuteta. Näin sai tämäkin oikeus- juttu lopullisen päätöksensä. Jutussa oli esillä monia sopimusoikeuden keskeisiä periaatteita. Ehkä päällimmäisenä se tosiasia, että liikekaupassa tehtyjen sitoumusten jälkikäteinen peruminen tai muuttaminen ei ole helppoa ja vaatii käytännössä hyvin vahvat perusteet, perustelut ja näytöt. Oikeudellista suojaa ei saa pelkästään sillä perusteella, että on toiminut huolimattomasti, taitamattomasti tai erheellisesti.

Toisen osapuolen suoja on vankka ja asema turvattu aivan räikeimpiä ja ilmiselviä tapauksia lukuunottamatta. Kukaan ei kiellä tekemästä huonoja kauppoja ja harrastamalla tappiollista liiketoimintaa niinkauan kuin talous sen sallii. Itsensä kipeäksi kilpaileminenkaan ei ole tavatonta, sitä tapahtuu päivittäin ja aina joku voittaa ja joku toinen häviää. Ideaalitilanne tietenkin olisi, että molemmat tai kaikki voittaisivat ja niinkin tapahtuu. Kaikilla asioilla on puolensa – valo- ja varjosellaiset.

*

Jyrki Kurkinen varatuomari, LOGY ry

33 8 | 2008

LOG0808_34-37 4.11.2008 10:43 Sivu 34

Hansel Oy:

Viidenneksen säästö

yhteishankinnoilla Valtionhallinto on saavuttanut runsaan 20 prosentin säästön panostamalla systemaattisesti yhteishankintoihin.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n puitesopimusten käyttöaste on lisääntynyt huimasti vuoden 2003 aloitustilanteesta.Tavarantoimittajatkin ovat ottaneet myönteisesti vastaan uuden yksikön. Ne eivät edes säikähdä sitä 1,5 prosentin palvelumaksua, jonka yhteishankintayksikkö perii työstään.

Valtiovarainministeriön alainen Hansel Oy ryhtyi vuonna 2003 panostamaan voimallisesti yhteishankintoihin. Ideana oli saada volyymietua ja sitä kautta säästöä hankintakuluihin. Perustettu yhteishankintayksikkö saavutti ensimmäisenä täytenä toimintavuonnaan 2004 runsaan 154 miljoonan euron hankintamäärän. Sen jälkeen kasvu on ollut ripeää. Tänä vuonna yhteishankintojen määrä nousee jo 450 miljoonaan euroon eli lähes kolminkertaiseksi vuoteen 2004 verrattuna.

– Kasvu johtuu siitä, että koko ajan valtionhallinnon yksiköt ovat oppineet tuntemaan meitä paremmin. Esimerkiksi yliopistojen mukaan saanti yhteishankintoihin on lisännyt volyymia tuntuvasti. Silläkin on ollut merkittävä vaikutus, että valtion hankintastrategiassa suositaan yhteishankintoja ja annetaan vihje kääntyä meidän puoleemme, Hansel Oy:n kilpailutusprojektit-yksikön päällikkö Taneli Kivistö toteaa. Hän esiintyi syyskuun alussa järjestetyssä Logistiikkaja hankintapäivässä.

Kivistö arvelee, että yhteishankintojen määrä voi nousta seuraavien viiden vuoden aikana 750 miljoonaan euroon eli 66 prosenttia nykytasolta. Suomen valtion kokonaishankintojen määrä on tänä vuonna 4,5 miljardia euroa. Yhteishankintoihin soveltuvien tuotteiden ja palvelujen kokonaisarvoksi voidaan arvioida noin miljardi euroa.

Hansel Oy:n asiakkaat eli valtionhallinnon yksiköt pääsevät mukaan yhteishankintoihin liittymällä yhteishankintayksikön neuvottelemiin puitejärjestelyihin.

– Tällä hetkellä meillä on tarjolla runsaat 80 puitejärjestelyä.

Näissä on mukana noin 600 sopimustoimittajaa. Suoraan ei voi laskea, että toimittajia olisi keskimäärin 7-8 per puitejärjestely. Meillä on nimittäin sellaisia järjestelyjä kuten kotimaan majoituspalvelut, joissa on mukana kymmeniä hotelleja ympäri maata, Kivistö toteaa.

Yhteishankinta ei sovi kaikkeen Puitejärjestelyjä tehdään tavanomaisista tuotteista ja palveluista, joita käyttävät monet yksiköt. Esimerkiksi jäänmurtajan ostaminen, moottoritien rakentaminen tai investointi erikoiseen tietojärjestelmään eivät kuulu yhteishankinnan piiriin.

Hansel haluaa varmistaa, että pienetkin tavarantoimittajat ja palveluntuottajat voivat päästä mukaan puitejärjestelyihin.

– Aina päättäessämme kilpailuttaa uuden puitejärjestelyn katsomme erikseen sen, että järjestelyssä huomioidaan pienetkin toimijat. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa hotellien kilpailutus. Olisi ollut perin helppoa kilpailuttaa vain kaikki Suomen suuret hotelliket-

Kun kuluvan vuoden hankintamäärä on noin 450 miljoonaa euroa, yhteishankinnoilla saavutettava säästö on noin 90 miljoonaa euroa.

Puitejärjestelyjä tehdään tavanomaisista tuotteista ja palveluista, joita käyttävät monet yksiköt. Esimerkiksi jäänmurtajan ostaminen, moottoritien rakentaminen tai investointi erikoiseen tietojärjestelmään eivät kuulu yhteishankinnan piiriin.

34 8 | 2008

jut. Me olemme kuitenkin kilpailuttaneet mukaan sopimuksiin myös eri paikkakunnilla olevia yksittäisiä, ketjuihin kuulumattomia hotelleja.

Hanselin strategiaan sisältyy ympäristöasioiden huomiointi hankinnoissa.

– Pyrimme tekemään hankintoja ympäristömyönteisesti. Helpoin tapa päästä tähän on laadukkaiden ja kestävien tuotteiden hankinta. Perinteinen esimerkki: mainoskynää pystyy napsuttamaan 3-4 kertaa, jonka jälkeen se jo rikkoutuukin. Sen sijaan puitejärjestelyn avulla saa kyniä, joita voi napsutella yhtä kauan kuin kynässä riittää mustetta. Lisäksi suosimme ympäristömerkittyjä tuotteita ja auto-

LOG0808_34-37 4.11.2008 10:44 Sivu 35

– Yhteishankinnoilla on saatavilla runsaan 20 prosentin säästöt, toteaa Hansel Oy:n kilpailutusprojektit-yksikön päällikkö Taneli Kivistö.

Hansel Oy:n yhteishankintayksikön hankintojen määrä – miljoonia euroja 2004 2005 2006 2007 2008

154 211 281 372 450 (ennuste)

Yhteishankinnat tuoteryhmittäin 2007 – tuhansia euroja IT-laitteet Polttoaineet Reittilennot Leasingpalvelut Työterveyshuolto Autot Toimistokalusteet Toimisto- ja ATK-tarvikkeet Ohjelmistolisenssit Kotimaan majoitus- ja kokouspalvelut

hankinnoissa etuna on vähäpäästöisyys.

Eroon hankalasta kilpailuttamisesta Kivistön mukaan valtionhallinnon yksiköiden kannattaa tulla mukaan yhteishankintoihin.– Meidän avullamme yksiköt saavat suoraa säästöä hankintakuluihin. Lisäksi niiden ei tarvitse itse järjestää hankalaa kilpailutusta, Kivistö sanoo.

Valtionhallinnon yksiköt ovat muodostaneet 10-15 henkilön asiakastyöryhmän, joka tuo oman panoksensa hankintojen suunnitteluun sekä tehtäviin puitesopimuksiin.

Tavarantoimittajat ja palvelujentuottajat voivat esittää tarjousvaiheessa lisäkysymyksiä Hanselille.

– Puhelimitse lisätietoja ei voi saada. Kysymykset pitää toimittaa sähköpostilla ja me vastaamme niihin sähköpostilla.

Näin varmistamme sen, että kaikki tarjoajat saavat meiltä aina täsmälleen saman tiedon.

Kun toimittajat on valittu, kirjallinen tieto valintaperusteineen lähetetään kaikille tarjoajille. Jos yritys ei tyydy tekemäämme päätökseen, valituksen voi tehdä markkinaoikeuteen.

Yhteishankintayksikkö selvittää jälkikäteen, mitä mieltä asiakastyöryhmä on tehdyistä valinnoista ja valittujen yritysten tekemistä tuotteista ja palveluista.

Lisäksi kaikilta tarjoajilta tiedustellaan, mitä mieltä he ovat olleet tarjouspyynnöstä, aikatauluista, yksityiskohtien esitystavasta ja muista vastaavista asioista.

Tutkitusti selkeää säästöä Helsingin kauppakorkeakoulu on selvittänyt valtiovarainministeriön toimeksiannosta hiljattain, kuinka suuret säästöt yhteishankinta tuottaa. Aikaisempien tutkimusten perusteella säästö on 15-20 prosenttia. Viimeksi saatiin vieläkin parempi tulos; säästö on hieman yli 20 prosenttia.

– Kun kuluvan vuoden hankintamäärä on noin 450 miljoonaa euroa, yhteishankinnoilla saavutettava säästö on noin 90 miljoonaa euroa. Pidämme tätä erittäin hyvänä tuloksena.

Tavarantoimittajilta peritään 1,5 prosentin palvelumaksu puitesopimuksen piirissä saaduista myyntituloista.

– Maksu oli aikaisemmin 2,5 prosenttia. Olemme alentaneet

44 36 33 24 23 20 19 15 14 13

Puhelimitse lisätietoja ei voi saada.

Kysymykset pitää toimittaa sähköpostilla ja me vastaamme niihin sähköpostilla. sitä volyymien kasvaessa. Tavarantoimittajat eivät ole protestoineet ylimääräistä maksua.

Yhteishankinnan puitteissa saatu lisämyynti korvaa moninkertaisesti palvelumaksun, Kivistö toteaa.

Hansel on selvittänyt, mitä mieltä asiakkaat eli valtionhallinnon yksiköt ovat sen työstä.

Väittämän ”Olen tyytyväinen Hansel Oy:n palveluihin kokonaisuudessaan” kanssa oli täysin samaa mieltä 30,6 prosenttia ja osittain samaa mieltä 53,5 prosenttia vastaajista.

* Tero Tuisku 35 8 | 2008

LOG0808_34-37 4.11.2008 10:44 Sivu 36

Postin toimittaminen uudella vuosituhannella

Postiverkkojen

tietoverkkotarpeet

Sähköpostin ja kuriiripalvelujen syntymisen myötä Euroopan postiverkkojen koot vaihtelevat tuntuvasti.

Postiverkoissa voi olla yli 10 000 postitoimistoa, joiden alueeseen kuuluu 60 000 kirjelaatikkoa. Ne tarjoavat työtä 100 000–400 000 henkilölle tien päällä, postitoimistoissa ja puhelukeskuksissa. Postiverkot ovat todellakin paikallisen ja kansainvälisen kaupankäynnin ja yhteisöjen selkäranka kaikissa Euroopan maissa.

Monen maan postijärjestelmät ovat jo käymässä taistelua olemassaolostaan. Yhtäältä niiden on kilpailtava sähköisten viestintävälineiden ja paikallisten sekä kansainvälisten kuljetusyhtiöiden kanssa kustannusten ja tehokkuuden parantamiseksi. Toisaalta postitoimistoverkot tekevät enemmän töitä kuin koskaan aikaisemmin: ne käsittelevät miljardeja fyysisiä postilähetyksiä joka vuosi yhä pienemmällä henkilöstömäärällä ja resursseilla. Vielä monimutkaisemmaksi asian tekee se, että postiverkot muodostavat usein valtakunnallisen runkoverkon, johon liittyy monenlaista yritystoimintaa vakuutuksista jälleenmyyntiin.

Suuret ja monimutkaiset verkot Puhtaasti televerkkona tarkasteltuna postipalvelu on mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen. Muiden hallintoverkkojen tavoin siihen kuuluu satojatuhansia käyttäjiä, ja käsiteltävät tiedot ovat monesti arkaluonteisia. Ainutlaatuiseksi verkon tekee sen laaja maantieteellinen levinneisyys, päivittäiset liikennemäärät ja tietysti toimipaikkojen lukumäärä ja monimuotoisuus – nämä pienet, keskisuuret ja suuret kohteet muodostavat keskuksia ja haaroja, joilla on toisistaan poikkeavat verkkovaatimukset. Postiverkoissa on tavallisesti keskuskonttoreita, jotka ovat jakautuneet ympäri maata. Niitä saattaa esimerkiksi olla yksi jokaisessa kuntakeskuksessa tai läänissä, ja ne huolehtivat alueen lajittelusta ja järjestelyistä. Näihin keskuksiin liittyy haarakonttoreiden verkosto. Joukko keskuskonttoreita syöttää sisältöä edelleen suurempaan keskukseen ja niin edelleen.

Verkkotarpeissa on huomioitava kunkin toimistotyypin koko ja tarkoitus. Joissain tapauksissa postitoimistot saattavat sijaita täysin erillään alueilla, joista ei ole yhteyttä kuiturunkoverkkoon. Nämä eristyksissä olevat postitoimistot on kaikesta huolimatta liitettävä keskusjärjestelmään.

Jos kaikki muu yritystoiminta, kuten pankkitoiminta, luottokortit ja jälleenmyynti unohdetaan, postin toimittamiseen liittyy kolme ydinasiaa: lajittelu, reititys ja toimittaminen. Lajitteluvaiheessa kaikki saapuva posti jaetaan ja ryhmitellään; reititysvaiheessa posti kuljetetaan kohdepaikkakunnalle, jossa se lajitellaan edelleen ja jaetaan määränpäähänsä. Viimeisimmät tekniset kehitysaskeleet, kuten OCR-luku, ovat mahdollistaneet sen, että aiemmin manuaalisesti

36 8 | 2008

Thomas Drape Johtaja Skandinavian yritysmyynti, Allied Telesis International Ltd.

suoritetut lajittelu- ja reititystoimet voidaan nykyään automatisoida.

Suurimpien nykyisin käytössä olevien lajittelukoneiden kapasiteetti on yli 50 000 kirjettä tunnissa. Valtaisan postimäärän skannaus, osoitteiden automaattinen tunnistus ja postin reititys osoitetietojen mukaisesti edellyttää todella suuren teksti- ja kuvatietomäärän saumatonta jakamista eri maiden välillä.

Tätä laitteistoa tukevan verkon on pystyttävä käsittelemään sen tuottama kuvatiedostojen määrä – jos jokainen maasta lähetetty kirje skannataan ja kuvatiedosto siirretään verkon yli, liikennemäärä on merkittävä kaikilla mittareilla mitattuna. Suuren käsiteltävän datamäärän vuoksi postiverkoilla on monta erityistä verkkovaatimusta.

Menestystekijät Vuosisadan vaihteessa käyttöönotetut verkkolaitteet ovat nyt vanhentuneet ja ne on joko päivitettävä tai uusittava kokonaan. Postiverkon käyttöönotossa on täytettävä useita eri vaatimuksia ja huomioitava eri seikkoja:

LOG0808_34-37 4.11.2008 10:44 Sivu 37

Suorituskyky on kaiken perusta. Kuten aiemmin on jo mainittu, lajittelu- ja reititystekniikoissa saavutetut edistysaskeleet tarkoittavat, että kuva- ja videotiedot on jaettava saumattomasti valtavan ja monimutkaisen suurverkon yli. Verkon suorituskyvyn ylläpito ja kaistanleveyden varaus edellyttää erinomaista palvelun laatua.

Postiverkkojen verkkokuormitusta voidaan ennustaa tietyssä määrin, joten verkkoon olisi hyvä sisällyttää automaattisia ajastusominaisuuksia. 10 Gt Ethernet _tuotteet takaavat mahdollisimman suuret liikennemäärät, jolloin useiden samanaikaisten verkkosovellusten käyttö on mahdollista. Virtuaalinen pinoamisominaisuus mahdollistaa palvelun tuottamisen ilman keskeytyksiä ja maksimoi saatavilla olevan kaistanleveyden käytön.

Tietoturva on erittäin tärkeässä osassa tietojen yksityisyyden ja mahdollisen arkaluontoisuuden vuoksi sekä postin virheellisestä käsittelystä koituvien laillisten seuraamusten vuoksi.

Tietoturvan tärkeyttä ei voida yliarvioida, etenkin kun otetaan huomioon, että suuri osa postiverkoista tarjoaa myös pankkipalveluja. Perustasolla tietoturvasta voidaan huolehtia asettamalla tiukat käyttöoikeudet ja ottamalla käyttöön liikenteen suodatuksen haitallisen sisällön torjumiseksi, sekä määrittämällä VPN-verkot ja antamalla eri sijainneissa oleville käyttäjille eri tason käyttöoikeudet.

Luotettavuus on keskeinen vaatimus, kuten missä tahansa tehtäväkriittisessä verkossa. Verkon on tuettava kirjeiden ja pakettien tehokasta toimitusta ja käytössä olevia järjestelmiä maineensa ja asiakkaidensa säilyttämiseksi. Tämä saavutetaan sisäänrakennetulla verkon toisteisuudella sekä muilla uusilla ja innovatiivisilla teknologioilla, kuten EPSR-tuella, linkkien yhdistämisellä ja muilla ominaisuuksilla, joiden ansiosta verkon kaistanleveys saadaan maksimoitua ja data saadaan ohjattua keskeytyksettä verkon ongelmakohtien ohi eri reittejä pitkin.

Postin työntekijät ovat erittäin kiireisiä, eivätkä verkot salli pitkiä oppimiskäyriä. Tästä syystä verkkolaitteiden tulisi olla helposti omaksuttavia, käytettäviä, asennettavia ja hallittavia.

Verkkoinfrastruktuurin hallinnan on oltava tyypiltään integroitu, millä varmistetaan suorituskyvyn valvonta ja verkkoresurssien vaivaton hallinta. Lisäksi mahdollisten laitepäivitysten ja muiden lisälaitteiden on oltava yhteensopivia nykyisten verkkoparametrien kanssa.

Sisäänrakennetulla skaalautuvuudella ja tulevaisuuden tarpeiden huomioimisella postiverkot voivat kasvaa saumattomasti ja mukautua kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. Näin varmistetaan verkon yhteensopivuus tulevaisuuden teknologisten kehitysaskelten kanssa ja kyky vastata kasvaviin liikennemääriin ja eri yritystoimintojen tarpeisiin.

VCStack:in kaltaisten ominaisuuksien ansiosta porttitiheyttä ja palautumiskykyä voidaan kasvattaa ilman että hallinta muuttuisi monimutkaisemmaksi. Joustavien laajennusmoduulien ansiosta verkko voi saavuttaa jopa 10 gigabitin Ethernet _nopeuden myös vaativissa kuormitustilanteissa.

Hankkimalla IPv6-normien mukaisia laitteita varmistetaan yhteensopivuus tulevien IP-kehitysasteiden sekä sisäänrakennettujen tietoturva- ja liikenteenhallintaominaisuuksien kanssa.

Monissa tapauksissa postiverkot kuuluvat julkisen sektorin palveluihin. Myös yksityisomistuksessa niitä pyöritetään hyvin kustannustietoisilla tavoilla. Tavallisesti verkkolaitteet valitaan avoimen tai suljetun tarjouskilpailun perusteella, joten hinta on keskeinen tekijä.

Safety@Work

®

Työkalu- ja suojainalan parasta logistiikkaa Luotettavimmalta toimittajalta* laajin ja laadukkain valikoima kaikki kerralla virheittä yhdestä varastosta.

Yhteenveto On varmistettava, että kaikki valitut verkkolaitteet täyttävät luotettavuudelle, tietoturvalle, suorituskyvylle ja tulevaisuuden tarpeille asetetut kriteerit optimaalisin kustannuksin. Näin toimien varmistetaan, että postiverkot ovat helpoja asentaa, hallita ja päivittää pitkällä aikavälillä.

Paras toimitusvarmuus *Taloustutkimus Oy:n yrityskuvatutkimukset 2005, 2006, 2007, 2008.

*Thomas Drape 37 8 | 2008

LOG0808_38-42 4.11.2008 10:44 Sivu 38

RFID-markkinat

huimassa kasvussa

RFID-markkinat ovat kasvaneet kuusinkertaisiksi neljässä vuodessa. Luvassa on, että eräät tekniset innovaatiot sekä hintojen roima putoaminen vievät RFID:tä jatkossakin eteenpäin pitkin harppauksin.

Suomessa on maailmanlaajuisestikin vahvaa RFID-osaamista. Näin vakuuttaa projektipäällikkö Sami Kalliokoski RFID Lab Finlandista. Hän esiintyi syyskuun alussa järjestetyssä Logistiikka- ja hankintapäivässä.

Suomen vahvuus näkyy eräiden alan yritysten toimissa.

–Esimerkiksi UPM Raflatac on maailman suurin RFID-tunnisteiden valmistaja. Nordic ID on johtava eurooppalainen RFID-käsilukijavalmistaja. Muutamat suomalaiset ohjelmistoalan yritykset taas ovat saaneet tunnustusta osaamisestaan Euroopan laajuisesti. Lähivuosina matkapuhelinjätti Nokia on tulossa maailman suurimmaksi RFID-lukulaitteiden valmistajaksi. On nimittäin odotettavissa, että piakkoin kaikki matkapuhelimet varustetaan RFID-lukulaitteella, Kalliokoski kuvailee.

RFID:n kokonaiskustannukset järjestelmän käyttöönottavalle yritykselle koostuvat yleensä 50-prosenttisesti ohjelmistoista ja toinen puolisko tulee tunnisteista ja niiden lukulaitteista.

Hinnat pudonneet roimasti Tunnisteiden hinta on pudonnut roimasti viime vuosina. Kalliokosken mukaan RFID-tunnisteen perusversion hinta suurissa sarjoissa on tällä hetkellä kuusi senttiä kappaleelta.

– Pudotusta vuoden 2005 hinnasta on 70 prosenttia. Tämä joh-

Ilmaista RFID-tietoutta tarjolla RFID Lab Finlandin taustalla ovat Vantaan kaupunki, TEkeskukset sekä noin 40 jäsenorganisaatiota, joista yksi on Suomen Logistiikkayhdistys. Lisäksi lähes kaikki Suomen RFID-alan teknologiatoimittajat kuuluvat jäsenistöön.

RFID Labilla on Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä noin sadan neliön toimitila, jossa on demohuone sekä noin kuuden vakituisen henkilön työtilat.

–Tarjoamme neutraalia RFID-tietoutta lähinnä loppuasiakkaille. Me emme myy mitään laitteita tai järjestelmiä.

Uskomme, että RFID:n tuntemuksen lisääminen edistää teknologian markkinointia. Lisäksi tarjoamme RFID-konsultaatiota ja -koulutusta. Laittamalla sähköpostin osoitteeseen info@rfidlab.fi ja varaamalla ajan pääsee ilmaiselle vierailulle demohuoneellemme, projektipäällikkö Sami Kalliokoski kuvailee.

38 8 | 2008

tuu siitä, että tuotantomäärät ovat kasvaneet samalla kun mikroprosessorilinjastojen kapasiteetti on noussut vanhojen linjastojen vapautuessa tunnistesirujen valmistukseen.

Myös lukulaitteiden hinnat ovat pudonneet.

– Vuosi sitten Intel julkisti hyvin pienen mikrosirun, johon integroitiin UHF RFID -lukija. Aikaisemmin lukijoiden hinnat olivat 2.000-3.000 euroa, kun taas uuden mikrosirun hinta on muutamia kymmeniä euroja. Toki laitteen ympärille tarvitaan kotelo ja muuta vastaavaa. Enää laitteita ei kuitenkaan tarvitse koota erillisistä komponenteista kuten ennen tehtiin, ja tämä on tuonut hintoja alas päin.

RFID-luennan laatu on parantunut.

– Lukuluotettavuus on noussut 300 prosenttia vuodesta 2005.

Tämä johtuu tunnisteiden parantuneesta herkkyydestä. Tunnisteiden siruissa on kehityksen myötä voitu siirtyä yhä pienikokoisempaan tarkkuuteen ja sen myötä vähentynyt virrankulutus on mahdollistanut yhä herkemmät ja lukuvarmemmat tunnisteet. Aikaisemmin joka viidennessä tunnistetarrassa oli lukemisen estävä laatupoikkeama eli niin sanottu saanto oli 80 prosenttia. Nyt kun on siirrytty tavanomaiseen teollisuustuotantoon, laatupoikkeamien määrä on pudonnut kahteen prosenttiin eli saanto on 98 prosenttia.

Tilannetta on parantanut myös muutama vuosi sitten julkistettu teollisuusstandardi Gen 2. Sen avulla yhteensopivuus tunnisteiden ja lukijalaitteiden välillä on moitteeton valmistajasta riippumatta.

– Juuri tämä antoi vahvan sysäyksen alalle kokonaisuudessaan.

Nyt loppuasiakkaat uskaltavat ottaa järjestelmiä käyttöönsä. Samoin alan valmistajien toiminta tavallaan tehostui, kun markkinat lähtivät ripeään kasvuun.

Radikaalit myönteiset muutokset näkyvät alan markkinatilanteessa.

– Vuonna 2004 RFID-markkinat olivat 400 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna ne ovat arviolta 2,5 miljardia euroa eli noin kuusinkertaiset vuoteen 2004 verrattuna.

Naisten Pukutehtaalla myönteinen kokeilu Naisten Pukutehdas Oy on hyödyntänyt RFID-teknologiaa koemielessä vuodesta 2007 lähtien.

– Vaatteet soveltuvat hyvin teknologian käyttöön, koska ne ovat suhteellisen hintavia eivätkä ne sisällä metallia ja nesteitä. Samoin niissä on paljon tuotevariaatioita ja kausivaihtelua. RFID kattaa Naisten Pukutehtaan sovelluksessa koko toimitusketjun eli mukana ovat niin valmistajat, jakelukeskukset kuin eräät kaupatkin, Kalliokoski toteaa.

LOG0808_38-42 4.11.2008 10:44 Sivu 39

Kaupat jo mukana Projektipäällikkö Sami Kalliokoski RFID Lab Finlandista toteaa, että Suomessa RFID:n käyttö on vielä pääasiassa kokeiluasteella. Sen sijaan muualla maailmassa on päästy jo lopulliseen tuotantokäyttöön.

(Kuva:Tuomas Louekari)

Sovelluksen toteutuksesta ovat vastanneet Salpomec, Vilant, RND ja UPM Raflatac.

Ratkaisun hallinta on suunniteltu annettavaksi Itellan hoitoon.

Projekti on vaiheistettu kahteen välitavoitteeseen, joista jälkimmäinen on parhaillaan menossa.

Ensimmäisessä välitavoitteessa mukaan tulivat valmistajat ja jakelukeskukset.

Käytännössä vaatteet varustettiin tehtaissa RFID-tunnisteilla ja ne lähetettiin RFID-porttien läpi. Myös jakelukeskuksiin sijoitettiin RFID-portit luentalaitteineen.

– Kun vaatteet lähtivät tehtailla, niiden tunnisteet luettiin porteilla. Luennasta lähti saman tien tieto jakelukeskuksiin, jotka

Nyt loppuasiakkaat uskaltavat ottaa RFID-järjestelmiä käyttöönsä. siis tiesivät etukäteen tulevista vaate-eristä.

Jakelukeskusten porteilta taas saatiin tieto kauppaan lähteneistä vaatteista. Näiden toimien avulla kuljetusketjun teho on kasvanut tuntuvasti.

Kun tavaran vastaanotto automatisoitui, ei vastaanotossa enää tarvitse entiseen tapaan lukea käsipäätteellä viivakoodeja, Kalliokoski kuvailee.

– Myös valmistajan lähetyksissä oleviin mahdollisiin puutteisiin pystytään reagoimaan ajoissa, koska tieto tulee jo en-

nakolta lähetysvaiheessa automaattisesti vastaanottajalle.

Operaation avulla aikaa on säästynyt peräti 75 prosenttia verrattuna entiseen toimintatapaan. Lisäksi hyllypuutteet ovat vähentyneet 30 prosenttia. Automaation avulla on pystytty vähentämään myös virheitä, joita manuaalisessa viivakoodiluennassa tapahtuu kohtalaisen paljon. Edut ovat niin suuret, että RFID-investoinnit saadaan takaisin jo kuudessa kuukaudessa.

Toisessa, meneillään olevassa välitavoitteessa kaupat ovat tulleet ja tulossa mukaan järjestelmään.

Mukana on kaksi kauppaketjua eli NP Collection -kaupat sekä NP:n Shop in Shop -kaupat.

– Kauppoihin on asennettu ensinnäkin luentaportit, jotka ilmaisevat jakelukeskuksille ja valmistajille vaatteiden tulleen perille. Lisäksi kaupoissa on älyhyllyjä, älypeilejä ja älysovitushuoneita. Esimerkiksi sovitushuoneiden älypeilien tunnisteet pystyvät ilmaisemaan kuluttajaasiakkaalle, mitä sovitettavan vaatteen kokoja ja värejä kaupassa on tarjolla ja missä hyllyissä ne ovat. Kosketusnäytön avulla voi myös kutsua myymälähenkilökunnan tuomaan halutun vaatekappaleen sovituskoppiin. Älypeili kykenee myös suosittelemaan paitaan soveltuvaa solmiota. Tällaiset pienet lisäarvopalvelut ovat nostaneet myyntiä merkittävästi varsinkin miesasiakkaiden kohdalla, koska vaatteiden hankintaa on helpotettu uudella tekniikalla, Kalliokoski sanoo.

– RFID-tunnisteet integroidaan NP Collectionin omissa myymälöissä kassatoimintoihin, mikä tehostaa varashälytyksiä.

Tuotteiden inventaario nopeutuu, kun yhdellä kertaa pystytään skannaamaan suuria vaatemääriä. Hyllyjen täydennysprosessia on saatu tehostettua, koska menekkitiedot saadaan reaaliaikaisesti. Älypeilit antavat tietoa siitä, millaisia vaatteita asiakkaat kokeilevat ja sekin selviää, miksi jokin tuote ei myy runsaista kokeiluista huolimatta. Voi sanoa, että älypeilistä tulee niin sanottu ”killeri-sovellus”. Vaatelogistiikkaan sijoitetut investointikulujen takaisinmaksuaika on kokonaisuudessaan hyvin lyhyt, koska kaikilla tehostamistoimilla saadaan lisättyä myyntiä.

Metro RFID-veturina Saksalainen kauppaketju Metro Group on toiminut Kalliokosken mukaan Euroopan RFIDveturina.

– Metron tavoitteena on ot-

39 8 | 2008

LOG0808_38-42 4.11.2008 10:44 Sivu 40

taa RFID käyttöön vaiheittain kaikilla tasoilla yksittäisiin vähittäiskauppatuotteisiin asti.

Käytännössä RFID tulee ensiksi tavaralavoihin, sitten tavaralaatikoihin ja lopuksi yksittäisiin tuotteisiin. Visiona on täysin digitaalinen jakeluketju, jossa jokainen tapahtuma menee reaaliaikaisesti tietoverkon kautta keskushallinnon tietoon.

RFID-investoinnit saadaan takaisin jo kuudessa kuukaudessa.

Metro on saanut jo tähänkin mennessä huimia etuja RFIDteknologian avulla.

– Esimerkiksi vastaanotossa tulevien lähetysten tietojen tarkistuksen automatisointi on nopeuttanut työtä peräti 80 prosenttia. Metro on lokakuusta 2007 alkaen velvoittanut aina-

kin jollakin tasolla jokaisen tavarantoimittajan ottamaan käyttöönsä RFID-tunnisteet tavaralavoissa. Tällä hetkellä noin 150 Metron tavarantoimittajaa maailmanlaajuisesti varustaa lavat tunnisteilla.

Metron projektissa sekatavaralähetyksen laatikoiden luentavarmuus on ollut pilotoinnissa yli 96 prosenttia, mitä ketju pitää riittävän hyvänä.

– Kun Metro saa yli 96 prosenttia valtavasta tavaravirrastaan automaattiseen käsittelyyn, se tuo ison edun. Puuttuva 4 prosenttia laatikoista luetaan perinteiseen tapaan ”hankalasti” käsipäätteillä viivakoodeista.

Metro on testannut RFID:n käyttöä yksittäisissä tuotteissa vuodesta 2007 alkaen.

– Kokemukset ovat samantapaiset ja yhtä myönteiset kuin edellä kuvatussa Naisten Pukutehtaan projektissa, Sami Kalliokoski toteaa.

Tällä hetkellä noin 150 Metron tavarantoimittajaa maailmanlaajuisesti varustaa lavat RFID-tunnisteilla.

Tehoa sairaalatyöhön Keväällä 2007 RFID Lab teki selvityksen RFID:n hyödyntämisestä sairaalaympäristössä.

– Sairaaloiden työprosesseissa on tavattoman paljon tehostamismahdollisuuksia. On tutkittu, että yksittäiseltä hoitajalta saattaa mennä keskimäärin jopa viisi tuntia viikossa tavaroiden ja välineiden etsintään. RFID:n ja sisäpaikannuksen avulla tämä etsintäaika on poistettavissa kokonaan. Kun sama tehostaminen saadaan koskemaan kaikkia hoitajia, saavutettavat säästöt ovat huikeita koko sairaalassa ja ylipäätään terveydenhuollossa, Kalliokoski sanoo.

RFID Lab on selvittänyt myös akkujen ja paristojen kier-

rätyksen tehostamista RFID:n avulla. Tilaajina ovat Nokia ja Teknologiateollisuus ry.

– Ratkaisussamme akkuihin ja paristoihin kiinnitettiin pieni ja halpa tunniste. Sen avulla akkujen ja paristojen loppukierrätys saadaan tehostettua ja automatisoitua. Pelkästään jo kierrätyksen tehostuminen maksaa tunnisteiden hinnan pois. Nokia on kuitenkin identifioinut uusiakin bisnessovelluksia ratkaisumme pohjalta. Näitä ovat esimerkiksi akkujen aitouden varmistaminen, huolto- ja valmistusoperaatioiden tehostuminen sekä myyntitapahtumien paraneminen.

* Tero Tuisku

Alan edelläkävijä vuodesta 1957.

Büssing-kuorma-auto oli ensimmäinen HIABnosturilla varustettu kuorma-auto, jonka Beweship otti käyttöön 60-luvun alussa.

.com

40 8 | 2008

LOG0808_38-42 4.11.2008 10:44 Sivu 41

Lauttaranta.

Kuvaan on merkitty (vasemmalta oikealle) RFID-lukijan antennit, RFID-lukuaseman sijainti, sekä lukuaseman ohjaama liikennevalo.

Tiehallinto

päästää autoilijat RFID:llä ohituskaistalle

Oulun ja Hailuodon saaren välisessä lauttaliikenteessä kesäkuusta 2008 alkaen käytössä oleva järjestelmä tunnistaa lautalle ajavat etuajo-oikeutetut ajoneuvot automaattisesti RFID-etätunnisteilla. Järjestelmän käyttö helpottaa lautan lastaamista ja käytännössä estää etuajo-oikeutetuille autoille tarkoitetun kaistan väärinkäytökset.

Järjestelmässä on käytössä noin 1000 kpl RFID-tunnisteita ja päivittäinen lupia käyttävä ajoneuvomäärä on 100150 kpl. Ratkaisussa RFID-lukupiste ohjaa etuajo-oikeuskaistan liikennevaloa. Etuajo-oikeus lupatiedot lähetetään lauttarannoille asennettuihin lukuasemiin kännykkäverkon yli.Tietoliikenneratkaisu mahdollistaa vastaavien lukuasemien asentamisen lähestulkoon minne tahansa, missä tarvittava käyttösähkö on saatavilla.

Etuajo-oikeus RFID-tunnistetta näyttämällä Oulunsalon ja Hailuodon välinen lauttaliikenne on kesäkausina usein ruuhkainen mökkeilijöiden ja lomailijoiden saavuttua paikkakunnalle. Kaikki lautalle pyrkijät eivät aina mahdu mukaan haluamalleen yhteydelle. Lautan säännöllisille käyttäjille (asukkaat ja saaren työntekijät) tämä on huomattava haitta, koska oman aikataulun ennakointi tulee vaikeaksi.

Lauttaliikenteen säännöllisten käyttäjien tilannetta on aiemmin yritetty helpottaa jakamalla etuajo-oikeuslupia lauttojen lastausta varten. Käytössä on ollut paperinen lupakortti, joka on mahdollistanut ohituskaistan käyttämisen lautalle mentäessä. Luvan valvominen

on kuitenkin ollut käytännössä mahdotonta ja tämä on johtanut etuajo-oikeuskaistan toistuvaan väärinkäyttöön. Lupia on jakelussa kaikkiaan noin 1000 kappaletta. Tyypillisenä päivänä lautan ylittää 100-150 etuajo-oikeutettua ajoneuvoa.

Vuonna 2008 lauttaliikennettä kontrolloiva Tiehallinto päätti ratkaista säännöllisten käyttäjien ongelman lisäämällä lupakortteihin RFID-tunnisteen. Tämän avulla automaattinen järjestelmä voi lukea esitetyn kortin useiden metrien etäisyydeltä. Havaittuaan luvan automaattinen tunnistuslaitteisto ohjaa ohituskaistan liikennevaloa ja näyttää vihreää valoa luvan haltijoille. Järjestelmän suunnittelusta ja kokonaistoimituksesta vastasi suomalainen Vilant Systems.

41 8 | 2008

LOG0808_38-42 4.11.2008 10:44 Sivu 42

Uusi innovatiivinen ratkaisu asennuksen haasteisiin

Järjestelmä sovellettavissa useaan eri käyttökohteeseen

Pohjanlahden rannalle ympärivuotisesti tehtävä asennus ei ole helppo ympäristö huipputekniikalle. Komponentit suojattiin ympäristöltä koteloinnilla ja ne kestävät vesisadetta ja pakkasia.

Toinen ulkoasennusten ongelma on tyypillisesti tietoliikenneverkkoyhteyksien puuttuminen. Liikennevaloja ohjaava laitteisto toimii itsenäisesti, mutta esimerkiksi uusien lupien päivittäminen paikan päällä suoraan lukuasemaan ei ole kustannussyistä mahdollista ilman verkkoyhteyttä. Hailuodossa haaste ratkaistiin kytkemällä lukupisteet GPRS-verkkoon, jonka kautta lupatiedot päivittyvät automaattisesti. Kaupungin virkailijat päivittävät lupatiedot internet selaimella keskustietokoneeseen RFID-kortteja jakaessaan.

Riittävän ympäristösuojauksen ja kännykkäverkkoon kytkemisen ansiosta Hailuotoa vastaavia lukuasemia on jatkossa mahdollista asentaa käytännöllisesti katsoen mihin tahansa, missä käyttösähkö on saatavissa. Menetelmiä voidaan käyttää useissa erilaisissa RFID-toteutuksissa, esim. logistiikkasovelluksissa sekä ajoneuvojen ja muiden yksiköiden tunnistamisessa.

Oulunsalon–Hailuodon välisen lautan lastauksen tehostaminen on erinomainen esimerkki RFID:n sovellettavuudesta ajoneuvontunnistukseen, ja osoittaa tekniikan soveltuvuuden myös maantieteellisesti hajautettuihin ympärivuotisiin asennuksiin.

42 8 | 2008

Ympärivuotinen RFID-lukuasema.

Kustannussäästöjä standarditunnisteilla Kustannusten karsimiseksi Hailuodossa käytetty laitteisto pyrittiin toteuttamaan standardikomponenteilla. Valitut toisen sukupolven (Gen2) RFID-tunnisteet maksavat halvimmillaan 0.1 euroa/kappale. Kyseiset tunnisteet toimivat UHF-alueella ja ovat passiivisia, mikä tarkoittaa,

että tunnisteet eivät sisällä omaa virtalähdettä, vaan saavat tarvitsemansa energian RFID-lukijan lähettämästä radiosignaalista.

Lupakorttien takapuolelle liimattavat tarramaiset tunnisteet voidaan lukea useiden metrien etäisyydeltä. Järjestelmässä lupakortin numero on koodattu tunnisteella olevalle mikrosirulle.

Reino Aavikko * Tuotepäällikkö, Vilant Systems Oy

LOG0808_43-47 4.11.2008 11:32 Sivu 43

Combilift

puristi vastapainotrukin uusiin mittoihin

Combiliftin kontinnostolaite on uusi aluevaltaus yhtiön teknisissä tuotteissa.

(Hannu Hillo)

trukki liikkuu tiiviimmässä varastorakenteessa kuin muut, erityisesti pitkän tavaran varastoissa.

Toinen malli on ollut Aisle-Master -vastapainotrukki, jonka nostohaarukkaosa on nivelöity kääntymään sivusuunnassa. Se mahdollistaa myös operoinnin ahtaammilla varastokäytävillä.

Kolmas tuote on teleskooppipuomilla varustettu C- trukki, jonka näimme edellisellä kerralla (Logistiikka 6/06), mutta nyt ei ollut erityisesti esillä.

(Hannu Hillo)

Irlannin Monaghanissa toimiva trukinvalmistaja Combilift vietti juuri 10-vuotisjuhliaan. Yritys on opittu tuntemaan innovatiivisten trukkiratkaisujen tekijänä. Sen vahvuus on pitkän tavaran käsittely. Suomessa C-mallin myynti on merkittävästi suurempi kuin kaikkien muunmerkkisten kylkitrukkien myynti yhteensä.

Combiliftin johtopari Martin McVicar, toimitusjohtaja, ja Robert Moffett, tekninen johtaja, ovat toisaalta merkittävässä omistajaasemassa ja toisaalta heillä on ihanteellinen työnjako. McVicar valtaa jalansijaa markkinoilta pitkin maailmaa yhtiön edistyksellisillä laitteilla ja Moffett pohtii uusia, monipuolisia teknisiä ratkaisuja trukinkäyttäjän erilaisiin pulmiin. Moffett oli yhtiötä perustettaessa jo kehittänyt nimeään kantavan trukin, Moffett Mountyn. Sen, joka kulkee ajoneuvon perässä kuin perälautanostin niihinkin kohteisiin, jossa trukkia ei talon puolesta ole käytettävissä. Tämä trukki on päätynyt nykyään Cargotecin tuotantoon.

Tähän mennessä Combiliftin merkittävin tuote on ollut yhtiön nimikkotrukki, C-sarja, yhdistelmätrukki, joka toimii kuin vastapainotrukki, nelitietrukki ja kylkitrukki yhdessä. Kun kaikki kolme pyörää ovat ohjaavia, trukkia voi lisäksi pyörittää keskipisteensä ympäri, sen lisäksi, että eteen-taakse -suunnasta ajo voidaan muuttaa kohtisuoraan sivuttaissuuntaiseen ajoon. Näillä ominaisuuksilla

(Hannu Hillo)

Combilift on 10 toimintavuotensa aikana saattanut markkinoille yli 9000 trukkia, jotka ovat levittäytyneet yli 50 maahan. Suomi, jossa edustajana on toiminut Berner, oli mukana merkin käyntiinlähdössä jo alkuvaiheista lähtien.

CB-Combilift on todella lyhyt...

... – ja yhtä leveä.

43 8 | 2008

LOG0808_43-47 4.11.2008 11:32 Sivu 44

20 tonniin tähdätään Combiliftin – jonka käyttövoima on valittavissa dieselin, LPG:n ja sähkön välillä – raskain pää on jo päässyt 14 tonnin kokoon ja Martin McVicar ilmoitti 10-vuotisjuhlien yhteydessä, että vakaa aikomus yhtiöllä on kehittää vielä 20 tonnin malli markkinoille. Nykyinen C-sarjan paletti käsittää kah-

(Hannu Hillo)

Vieraille oli tehty jopa ihasteltavaksi koreografia neljän CB-trukin tanhusta irlantilaisen kansanmusiikin säestyksellä.

Pienessä tilassa pyörivät trukit itsensä ja toistensa ympäri sekä pujottelivat ketterästi limittäin ja lomittain.

deksan kapasiteettiluokkaa 2,5 tonnista 14 tonniin ja perusmallin ohella viisi variaatiota, kuten kapeakäytäviin soveltuva pakkoohjainmalli ja kapeaohjaamoratkaisu, jossa kuljettaja seisoo.

Mallisarja alkoi aikoinaan 1999 nelitonnisella mallilla ja linjalta ensimmäisenä valmistunutta trukkia ajetaan edelleen JG Kelly Supplies -yhtiön varastotoiminnassa.

Alku kymmenen vuotta sitten oli McVicarin mukaan varsin haastava. Hinnat maailmanmarkkinoilla nousivat 1999 kuten nytkin, muistutti hän. Materiaalien hintaan ei kuitenkaan pidä tuijottaa, sillä se ei ole kuitenkaan ratkaiseva tekijä, jos käynnistetään uutta toimintaa.

Kymmenvuotisjuhliin saapuneet saivat nähdä myös uuden kontin sivunostimen ja miten se toimii. Se oli asennettu rekan konttilavetille.

Niin lyhyt, että vaikea uskoa

OY TAVATUR SHIPPING LTD P.O.BOX 91 Robert huberin tie 2 (visiting adress) 01511 Vantaa Tel: +358 (0)207 411 810 Fax: +358 (0)207 411 819 www.tavatur.fi

44 8 | 2008

Juhlien varsinainen lanseeraus oli kuitenkin uusi CB-trukki. Se on todella lyhyt vastapainotrukki, jos niin halutaan asiaa tarkastella. Se on kuitenkin samanlainen monitietrukki kuin C-sarjan trukitkin. Se on vatsapainotrukkiominaisuutensa ohella myös kylkitrukki ja nelitietrukki ja kääntyy myös paikallaan ympäri. CB:n kokonaispituus on 2615 mm. Kun otetaan haarukat pois, niin rungon ja maston haarukkaripustuksen kokonaispituus on 1550 mm – puolitoista metriä plus tulitikkulaatikko!

Laitteen leveys ei ole sen suurempi. Vakionostokorkeus tällä 2,5-tonnisella trukilla on 4000 mm, mutta optio on olemassa 4,9-, 5,5- tai 6-metriseen nostokorkeuteen. CB painaa itsessään 5,9 tonnia. Sille riittää 3,1-metrinen käytävä, jos käsiteltävänä on sekä lava- että pitkää tavaraa.

Voimanlähderatkaisu on CB:ssä sama kuin C-sarjassa: diesel, LPG tai sähkömoottori.

Uutuus oli hyvin pidetty salassa, sillä koeajoa oli läheisten asiakkaiden tiloissa tehty mallin ensimmäisillä kappaleilla tehty jo puolitoista vuotta. Kokeilijana on ollut mm. Leonard Engineering -konepaja. Laitteen suunnittelu alkoi kaksi vuotta sitten.

Martin McVicar korostaa, että yritys on toiminut koko olemassaolonsa ajan trukinvalmistajien yleistä valtavirtaa vastaan asiakkaiden tarpeiden ohjaamana. Se on tuottanut myös menestystä. Kahtena johtoajatuksena ovat olleet lisääntynyt liikuteltavuus ja tilan säästäminen.

Uuden mallin myötä arvio on, että siitä seuraa 10 % kasvu: yhtiön liikevaihto tulee nousemaan 10 miljoonalla eurolla ensi vuoden aikana ja työpaikat lisääntyvät samoin 20 uudella työpaikalla.

* Hannu Hillo

LOG0808_43-47 4.11.2008 11:32 Sivu 45

Ajoneuvotiedon

keskitetty keräysjärjestelmä TRIM-softa Oy on Tuusulassa toimiva IT-talo, joka on erikoistunut logistiikan ATK-ohjelmistojen kehittämiseen ja ylläpitoon. Yritys on toteuttanut Matkahuollon käyttöön tiedonkeruujärjestelmän, jossa yhdellä laitteella kerätään tiedot niin viranomaisille, asiakkaille kuin työnantajalle.

Markkinointipäällikkö Tapio Tukevan mukaan Trim-softa Oy on kehittänyt busseihin tiedonkeruujärjestelmän Matkahuollon rahtipalvelun käyttöön. Ajoneuvoihin kehitetty laite on tuusulaisen ACSähköautot Oy:n valmistama. Laitteeseen on sisäänrakennettuna kaikki liikenteessä tarvittavat laitteet: tietokone, GPRS-paikannuslaitteisto, modeemi tietoliikenteeseen sekä järjestelmä digipiirturista viranomaisille kerättävää aineistoa varten.

Aktiivinen ote tulevaisuuteen Tapio Tukevan kertoo työskentelyn olevan haastavaa, sillä tuotteiden ja järjestelmien kehittyessä on arvioitava jatkuvasti vaihtoehtoja tietojärjestelmissä logistiikan tehostamiseksi. Tukeva toteaakin kehitystyön sopivan erinomaisesti hänelle, sillä tällöin kehitysyksikölle voi esittää haastavia ideoita toteutettavaksi tietojärjestelmille. Tukeva mainitsi nykyisin käytössä olevien sovellustyökalujen omalta osaltaan olevan hänelle vieraita.

Trim-softan henkilöstöön kuuluu kuitenkin nuoria osaajia, joille Javalla ohjelmointi sekä MySql-tietokannat ovat tuttuja. Tukeva kertoi tutkineensa erilaisia tietokantaratkaisuja suurien massojen käyttöön ja päätyneensä MySql-käyttöön todettuaan nettipokerifirmojen

Tukeva arvioi tietojärjestelmien kehityksen kautta saatavan hyötyjä edelleen kuljetustaloudessa.

käyttävän sitä nettipelipöydissään (yhtäaikaisa käyttäjiä ja tapahtumia useita miljoonia). Tukeva painotti avoimuuden olevan tärkeä avaintekijä markkinoitaessa erilaisia tietohallintoratkaisuja yrityksille.

Keskusyksikkö autossa Matkahuollon rahtipalvelun käyttöön on kehitetty jakeluautoihin tiedonkeruujärjestelmä, jossa autossa sijaitsevan yksikön avulla hoidetaan kaikki ajoneuvon ja palvelimen välinen tietoliikenne. Laite on tuusulaisen AC-Sähköautot Oy:n valmistama.

Tukevan mukaan tietoyksikkö oli kehitetty aluksi Trimsoftan ohjelmistoa käyttävälle soraa rahtaavalle kuljetusasiakkaalle.

Kehitystyön tavoitteena on ollut kehtittää ajoneuvoon yksi laite, joka sisältäisi kaikki osat, joita nykyaikainen autojärjestelmä edellyttää. Tukeva kertoo testanneensa itse useamman toimittajan autopäätettä ja tällöin todenneen auton kojetauluun kerääntyvän runsaasti erilaisia elektronisia ajoa helpottavia laitteita.

Ajojärjestelijän näkymä

TRIM-softa Oy:n tekninen asiantuntija Mika Tuominen sekä uusimpien käsilukijoiden latausasema.

Kun kuljettaja kirjautuu digipiirturin kautta ajoneuvon käyttäjäksi, alkaa ajojärjestelijä samalla näyttöruudulla saada näkymää ajoneuvon tilanteesta, mm. paikkatiedot ja kuormatilan lämpötilatiedot sekä käyttäjän kuljettajatiedot. Tukevan mukaan osa autoista on edelleen varustettu perinteisellä piirturilla, jolloin ajojärjestelijän saama informaatio on rajallinen.

Ajojärjestelijällä on omalta näyttöruudultaan hallinnassaan olevan alueen karttanäkymä, jossa näkyvät kaikki alueella olevat ajoneuvot ajonopeuksineen sekä ajosuuntineen. Ajojärjestelijä on mahdollisuus selata vanhoja historiatietoja ajetuista matkoista. Ajoneuvon liikkeet voidaan myös selvittää jälkikäteen ja lisäksi selvittää päivittäi-

45 8 | 2008

LOG0808_43-47 4.11.2008 11:32 Sivu 46

käsiluentaa kuljetusketjun eri vaiheissa.

Digipiirturien luenta

Karttanäkymä, jossa näkyvät kaikki alueella olevat ajoneuvot sekä niiden ajosuunta.

Tiedonkeruujärjestelmä, jossa autossa sijaitsevan yksikön kautta hoidetaan kaikki ajoneuvoon asennettujen laitteiden liikennöinti keskuspalvelimeen.

Näkymä ajetuista matkoista sekä paikat

set ajoraportit, moottorin kulutuslukemat sekä ajetut matkat.

Järjestelmän kautta ajojärjestäjällä on lisäksi käytössään viestijärjestelmä, jolla voidaan lähettää viesti yksittäiselle kuljettajalle tai kaikille liikenteessä oleville kuljettajille.

Lähetysten valvonta Autojen kuormatilat on myös varustettu lämpöantureilla, joista tulevat arvot rekisteröityvät

46 8 | 2008

järjestelmään määräajoin, yhden tai kahden minuutin väliajoin.

Tarvittaessa kuljetuksen aikaiset lämpötilat on mahdollista lukea myös jälkikäteen. Tukevan mukaan erityisesti lääkkeiden jakelussa on tarkoin määritellyt lämpötilarajat. Järjestelmässä kuljettaja näkee anturien mittaamat lämpötilat. Mahdollisen lämpötilan raja-arvon ylittyessä järjestelmä lähettää sähköpostiviestin sekä tekstiviestin ajojärjestelijäl-

le. Lämpötilavalvottavien tuotteiden lämpötilojen valvontaa varten kaikki Matkahuollon terminaalitilat sekä myös runkokuljetuksia suorittavat ajoneuvot varustetaan lähitulevaisuudessa lämpöanturein, joista tulevat tiedot kerätään järjestelmään. Tällöin koko kuljetusketjun aikaiset lämpötilat rekisteröityvät ja on haluttaessa noudettavissa jälkikäteen tarkasteltaviksi taulukkolaskennassa tai graafisena kuvana.

Kaikki Matkahuollon rahtiliikenteeseen tulevat paketit merkitään viivakoodeilla. Eri käsittelyvaiheissa koodi joudutaan lukemaan, jolloin lukijalaitteilta edellytetään kestävyyttä. Uusimmat kevyet käyttöön tulleet käsilukijat ovat etähallittavia verkon kautta, jolloin kaikki ohjelmapäivitykset voidaan hoitaa keskitetysti. Tukeva uskoo tulevaisuudessa siirtymisen RFID -järjestelmiin vähentävän

Autossa oleva järjestelmä kerää myös digipiirturin keräämät tiedot ja siirtää ne sähköisesti säilytettäväksi keskuspalvelimelle.

Tukevan mukaan tällöin ei tarvitse erikseen käydä lukemassa järjestelmässä mukana olevista autoista digipiirturiin kerättyä tietoaineistoa.

Keskittämällä digipiirturitietojen keräilyn jotkin liikennöitsijät laskevat säästävän kustannuksia sekä välttävän ajoneuvojen etsiskelemisen luentaa varten. Piirturitietojen keräily eri autoista on ollut aikaa vievää.

Keräily verkon kautta on nopeaa verrattuna digitietojen keräilyyn yksittäin eri autoista. Tukeva tokaisi, ettei piirturijärjestelmää ei ole aikanaan täysin mietitty valmiiksi, sillä tiedon siirto autoista manuaalisesti vie runsaasti aikaa. Tukeva totesikin laskeneensa 80 auton digipiirturiaineiston keräämiseen autoista ja sen tallentamiseen tietokoneelle kuluvan runsaan puolentoista viikon työajan.

Tukevan mukaan digipiirturinaineiston jälkikäytöstä ei ole mitään määritelmää. Viranomaisia varten sen kautta on nähtävillä kuljettajan työ- ja lepoajat. Toteutettiin päätös, jossa vanha piirturijärjestelmä korvattiin digitaalisella järjestelmällä, josta viranomaiset voivat tarkistaa määrätyn ajoneuvon tiedot jälkikäteen. Tukeva totesi edelleen, ettei kerättyä digipiirturiaineistoa käytetä edes palkanlaskennassa. Hänen näkemyksensä mukaan – kalustouudistuksen toteuduttua täysin, jolloin kaikissa liikenteessä olevissa autoissa on digipiirturi – digipiirturiin kerättyä aineistoa voidaan hyödyntää myös laajemmin kuljetustaloudessa.

Lisää käyttöominaisuuksia Uusimmissa autoissa, jotka ovat varustettu CAN-väylällä, on teoreettinen mahdollisuus kerätä runsaat 200 erilaista tietoa.

Tukeva harmitteli tällä hetkellä kerättävän ainoastaan muuta-

LOG0808_43-47 4.11.2008 11:32 Sivu 47

man tiedon, mm. kulutuksen, ajomatkat, pysähdykset ja tyhjäkäynnin.

Tukevan mukaan, kun laite on asennettu kaikkiin autoihin, voidaan matkustajille tarjota langattoman wlan-yhteyden avulla nettiyhteys. Tukeva kertoo myös testeistä, jolla monitoimilaitteen modeemin kautta moottorivalmistaja valvoo moottorin toimintoja. Tällöin moottorin toimittanut yritys voi laitteen kautta suorittaa moottorin ohjelmallisen huollon etätyönä. Mahdollinen vikakoodi näkyisi moottorin toiminnasta vastaavassa yrityksessä ja heillä olisi tällöin mahdollista ohjeistaa kuljettajaa toimimaan oikein, että estetään suurempien vahinkojen syntyminen. Monitoimilaitteen kautta ajossa julkiselle liikenteen yksiköille voidaan antaa myös liikennevaloetu, jolla voidaan vähentää julkisen liikenteen turhia pysähdyksiä. Se taas parantaa ajoneuvojen polttoainetaloutta sekä säästää kalustoa.

Sovitus myös tavaraliikenteeseen Tukevan mukaan TRIM-softa Oy on toimittanut ohjausjärjestelmän myös Helsingin alueella tavaraliikenteen jakelutehtävissä toimivalle yritykselle. Sen autoihin on asennettu myös monitoimilaite. Päivittäin hoidettavien jakelutehtävien ohjeistus tulee asiakasjärjestelmän kautta erik-

olevan järjestelmän kautta saapumisen asiakkaalle ja saatuaan kuorman puretuksi kuljettaja hoitaa lopuksi loppukuittauksen. Tällöin järjestelmän kautta saadaan seurattua myös eri asiakkailla purkamiseen kulunut kokonaisaika. Kuljetusliikkeen toimitusjohtajan tavoitteena on ollut saada tuottavuutta jakelujärjestelmän toteutukseen.

Järjestelmä koulukyytiläisille

Nettipokerifirmojen pelipöydät antoivat mallia tietokantaratkaisuun.

seen jokaiseen autoon. Kuljettaja saa autopäätteen kautta kaikki päivittäiset ajotehtävät ja samalla kuljettajalle tulevat lavat ovat kuormattavissa ja kuljetettavissa tilaajille. Hoitaessaan jakelutehtäviä kuljettaja kuittaa autossa

Kunnalliselle puolelle Trimsofta on rakentanut järjestelmiä koulukyytien hallinnointiin sekä vammaiskuljetuksiin. Tällöin jokainen noudettava asiakas (koululainen/vammainen) näkyy jakelu/noutopisteenä kartalla. Syksyllä koulut toimittavat lukujärjestyksen koulukyytiin oikeutetuista oppilaista.

Tietojärjestelmän avulla päivittäin tulostetaan koulukyytien jako-nouto- lista asiakkaista. Tukeva myönsi järjestelmän olevan vielä osittain puolitekoinen, sillä järjestelmän kautta olisi mah-

dollisuus lähettää tiedot kuljetettavista suoraan taksiautoilijalle. Tällöin taksiautoilija olisi voinut kuita järjestelmän kautta noudon tapahtuneen. Lapset ovat erittäin kärsimättömiä odottaessaan taksikyytiä.

Osaamisen perusta tavaraliikenteestä Trimsoftan toiminnan alkuvaiheessa tavaraliikenteelle valmistetut ohjelmat ovat olleet tulovirran lähteenä. Vuoden 2006 fuusio Matkahuollon kanssa, jossa Matkahuollon tietotekniikka yhdistettiin Trimsoftaan, on kasvattanut ohjelmistoja myös henkilöliikenteen puolella, kertoi Tukeva. Matkahuollon eri tahojen kanssa tekemä liikenteellinen yhteistyö on edellyttänyt runsaasti sovitustyötä erilaisiin IT-liityntäpintoihin, joiden toteuttamisista Trimsofta vastaa.

* Juhani Piipponen

(Kuvat: Juhani Piipponen)

47 8 | 2008

LOG0808_48-49 4.11.2008 11:33 Sivu 48

Bussisimulaattori säästää energiaa ja työaikaa Uusi suomalais-ranskalaisena yhteistyönä kehitetty bussisimulaattori auttaa harjoittelemaan tilanteita, jotka perinteisessä liikenneharjoittelussa olisivat epätoivottavia tai mahdottomia käydä läpi. Peräänajojen ja hirvikolareiden simulointi oikean bussin ratissa, mutta virtuaalisessa maisemassa, on paitsi turvallisempaa ja halvempaa, myös ympäristöystävällisempää.

Simulaattorit ovat tuttuja niin lentokoneiden kuin kuormaautojenkin ajoharjoittelusta. Linja-auton kuljettamisen simulointi yleisenä käytäntönä sen sijaan on näitä uudempi ilmiö. Suomalainen STC Training Oy on pääsemässä hyvin mukaan bussisimulaattoreiden kasvaville markkinoille. Markkinoiden kasvu useimmissa EUmaissa johtuu sekä uusista panostuksista joukkoliikenteeseen että nykyisen ammattikunnan lähestyessä monissa maissa eläkeikää.

– EU:ssa Turkki mukaan lukien on noin 1,3 miljoonaa bussinkuljettajaa. Uuden direktiivin mukaan jokaisen bussinkuljettajan tulisi saada vuodessa päivä täydennyskoulutusta. Siitä noin 40 prosenttia voidaan direktiivin mukaan hoitaa simulaattorilla. Lisäksi tarvitaan paljon uusien bussikuskien koulutusta, koska joka vuosi noin

20 000 kuljettajaa siirtyy EU:n alueella eläkkeelle, kertoo STC Trainingin toimitusjohtaja Teppo Tenkanen.

Nurmijärven Linja Oy:n, Team Larus Oy:n, Työtehoseura ry:n ja Motiva Oy:n omistama STC Training on toimittanut aikaisemmin kaksi simulaattoria Belgiaan ja yhden Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskukselle. Hiljattain yhtiö on sopinut aiemmista malleista edelleen kehittyneen simulaattorin toimittamisesta tanskalaiselle TSU-koulutuslaitokselle marraskuussa. Raskaan liikenteen kuljettajien koulutukseen erikoistuneella yhtiöllä on ennestään neljä kuorma-autosimulaattoria.

Nurmijärvellä Korsisaari-yhtiöitten tiloissa rakennettu BUS3000-koulutussimulaattori on suomalaisten suunnittelema kuten ajoneuvon dynamiikka ja rakenteetkin. Simulaattori on varustettu virtuaalimaisemalla, jonka toimittaa ranskalaisyhtiö Thales.

Koulutusosaaminen ja mallinnuskin kotimaasta Runsaat 66 000 työntekijää työllistävä Thales on maailman johtava koulutussimulaattoreiden valmistaja. Simulaattoreita kehittävässä Thales Services -yksikössä työskentelee noin 2000 henkilöä.

– Halusimme tehdä bussisimulaattorin yhdessä STC:n kanssa, koska STC:llä on erittäin hyvä bussialan tuntemus, korkeatasoinen koulutusosaaminen ja näyttöä menestymisestä, kertoo liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämisestä vastaava johtaja Jean(Kuva: Vesa Tompuri) Louis Grognet Thalesista.

STC Training aikoo Teppo Tenkasen mukaan sekä toteuttaa koulutusta itse että kouluttaa kohdemaissa valtuutettuja kouluttajia. Vaikka virtuaalimaisema on Ranskassa kehitetty, se on yhtä lailla käyttökelpoinen maantieteen tai kaupunkikuvan yksityiskohdista riippumatta.

Kaikki ajoharjoittelut perustuvat käsikirjoitettuihin harjoituksiin.

Teppo Tenkanen on kehittänyt bussisimulaattoria yhdessä tutkijoiden ja bussiyhtiöiden kanssa viiden vuoden ajan.

48 8 | 2008

LOG0808_48-49 4.11.2008 11:33 Sivu 49

Bussisimulaattorin virtuaalimaisema on ranskalainen mutta käyttökelpoinen myös Suomessa. Tuomas Tenkanen seuraa yhdeksän tietokoneen avulla pyöritettävää simulaatiota.

– Sattumanvarainen ajelu simulaattorilla ei ole järkevää.

Kaikki harjoitukset tulee suunnitella ja käsikirjoittaa huolellisesti, toteaa erikoistutkija Pekka Ranta Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Bussisimulaattorin kehitysprojekti on työllistänyt ja työllistää edelleen noin kymmenen tutkijaa Tampereen teknillisen yliopiston Hypermedialaboratoriossa sekä Hydrauliikan ja automaation laitoksella. Heidän panoksensa on ollut keskeinen simulointiohjelmiston kehittämisessä, mutta myös luotaessa simulaattorille todenmukaista dynaamista fysiikkamallia ja simulaattorin liikealustaa.

Varttitunnissa kolmen vartin opit Bussiyhtiön näkökulmasta koulutussimulaattori on erittäin tehokas korvaava vaihtoehto ajoharjoittelulle oikeassa liikenteessä. Vaikka maisema on virtuaalinen, siinä virtuaalisesti liikkuva bussi on oikea. Nurmijärvellä Korsisaari-yhtiön talleilla toimiva ja vastaavat vientiin toimitettavat simulaattorit on varustettu oikeilla hallintalaitteilla, autenttisilla moottoriäänillä, kuulutuslaitteilla ja neljän hengen matkustamolla.

– Meille on tärkeä etu se, että koulutuksessa päästään heti asiaan eikä tarvitse odotella ympäröiviä liikennetapahtumia.

Viisitoista minuuttia harjoittelua simulaattorilla vastaa noin 45 minuuttia liikenteessä. Lisäksi esimerkiksi taloudellisen ajon harjoittelusta saa simulaattorilla jopa realistisemman kuvan, koska kaikkien kuljettajien harjoit-

(Kuva:Vesa Tompuri)

telurupeama on lähtökohdiltaan sama eivätkä ulkoiset tapahtumat aiheuta hajontaa kuten oikeassa liikenteessä. Tämä myös antaa realistista pohjaa kunkin omien ajotapojen kehittämiselle, Korsisaari-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Timo Korsisaari perustelee.

Merkittävä etu on myös simulaattoriharjoittelun ympäristöystävällisyys. On ilmeistä, ettei ilmastonsuojelupaineiden myötä simulaattoriharjoittelun osuus kuljettajien harjoittelusta ainakaan vähene. Tällä hetkellä EU suosittelee, että simulaattoriharjoittelua voisi olla 40 prosenttia kaikesta harjoittelusta.

Loppu muodostuisi liikenneharjoittelusta, luennoista ja tietokoneavusteisesta itseopiskelusta.

Tämän perusteella yhden simulaattorikoulutustunnin hinnaksi tulee noin 15-16 euroa lisättynä kouluttajan palkalla.

– Asiakkaita ovat toisaalta suuret koulutuslaitokset ja toisaalta hyvin suuret bussiyhtiöt.

Esimerkiksi Israelista 7000 kuljettajan bussiyhtiöltä tuli taannoin tiedustelu oman koulutussimulaattorin hankkimiseksi, Teppo Tenkanen kertoo.

* Vesa Tompuri

L O O G I S E M PA A LOGISTIIKKAA

Isot markkinat Euroopassa STC Trainingin toimitusjohtaja Teppo Tenkanen odottaa yhtiön myyvän 30-35 bussisimulaattoria Euroopan maihin seuraavien viiden vuoden kuluessa.

– Kilpailua on, mutta uskomme pärjäävämme nimenomaan sillä, että yhdistämme toimituksiin koulutusosaamista, hän sanoo.

Yhden simulaattoritoimituksen hinta on tällä hetkellä noin 600 000 euroa. Simulaattorin arvioitu keski-ikä on 15 vuotta.

www.optiscangroup.com

49 8 | 2008

LOG0808_50-51 4.11.2008 11:33 Sivu 50

Teemapäivä

Prosessien kautta tulokseen ja tavoitteisiin Torstai 27.11.2008 Katajanokan kasino, Kenraalisali, Laivastokatu 1, 00160 Helsinki

14.00

Avaus Puheenjohtaja Markku Henttinen, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry

14.15

Prosessien kehittämisen haasteet Partneri Antti Kojola, Lead Partners Oy

14.40

Johtamisjärjestelmien muutostrendit ja standardit työkaluina muutoksessa Pääarvioija Arto Nikula, SFS Sertfiointi Oy

15.15

Keskustelu ja tauko

15.35

Hankintatoimen kategoriatutkimus Dosentti Jussi Heikkilä, TKK BIT Tutkimuskeskus

16.10

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus ja kuljetusketjujen energiakatselmus Asiantuntija Vesa Peltola, Motiva Oy

16.45

Keskustelu

17.00

Syyskokous Kontaktitilaisuus

Ilmoittaumiset 21.11.2008 mennessä fax 09-177 675, e-mail: logy@logy.fi tai puh 09-6963 743

LOG0808_50-51 4.11.2008 11:33 Sivu 51

Tapetilla Euroopan logistiikka

(kuva: Satu Tähkä)

Innorail Kouvola esittäytyi 23-26. syyskuuta Berliinissä järjestetyillä InnoTrans - logistiikkamessuilla. Kyseessä on Euroopan johtava logistiikan alan esittelytapahtuma.

Osallistuminen toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa.Nelipäiväset messut keräsivät tänä vuonna runsaat 1900 näytteilleasettajaa ympäri maailmaa. Osallistujia oli ensimmäistä kertaa mukana myös Australiasta ja Lähi-idästä.Vieraita tapahtuma houkutteli alustavien arvioiden mukaan yli 70 000.

Euroopan tietoisuuteen Innorail Kouvola tavoitteli messuosallistumisellaan entistä laajempaa tunnettuutta sekä uusia yrityksiä paikkakunnalle. Yrityksen kehitysjohtaja Jani Tikkanen on tyytyväinen tapahtumasta saatuihin tuloksiin.

– Meillä oli osastolla runsaasti hyviä keskusteluja. Pääsimme jälleen lähemmäksi päätavoitetta, että Kouvola ja Innorail todella tunnetaan Euroopassa, Tikkanen muotoilee.

Innorailin osastolla oli liiketoiminnan lisäksi mahdollisuus tutustua kehitysohjelman myötä syntyneisiin koulutus- sekä tutkimuspalveluihin. Akateemisia palveluita tilassa esitteli Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikön vastuuprofessori Olli-Pekka Hilmola.

Alueelliseen, alan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen vieraita perehdytti Jukka Leino Kouvolan Seudun ammattiopistosta.

Työryhmä tervehti messuvieraita ilolla. Ryhmä oikealta: Satu Tähkä (KyAMK/viestintä); Heli Jurkkola, Kari Haahtela, Lauri Hakama (KyAMK/liiketalous); Kaisa Puumala ja Anne Aaltonen (KyAMK/muotoilu)

rää tietokantaa kuljetustarpeista, ympäröivästä infrastruktuurista sekä muusta yhteyksiä sanelevasta kriteeristöstä. Järjestelmään voi tallentaa tietoa myös toimijoista, ja tiedonhaku kannasta tapahtuu kuljetustarpeen perusteella. Ongelmatilanteessa järjestelmä hakee tietokannasta vaihtoehtoisen toimintasuunnitelman. Mallina simulaatio toimi ainoastaan kahden maan välillä, mutta se laajentunee Euroopan kattavaksi.

Ympäristökysymyksiin messuilla vastattiin uudella vaihdemallilla, joka toimii aurinkoenergialla.

Taustalla opiskelijayhteistyö

Rautatiejärjestelmiä harmonisoidaan

Innorailin messuprojektin suunnittelu ja toteutti kuusihenkinen opiskelijatyöryhmä Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Ryhmän toimeksiantoon kuului hankkeen läpivienti kokonaisuudessaan, ja lopputulos on onnistunut.

– Yhteistyö täytti kaikki opetukselliset edellytykset sekä työelämäyhteysvaatimukset, jotka tämänkaltaisille hankkeille asetetaan, iloitsee ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori Sinikka Pekkalin.

Osapuolet ovat jo alustavasti keskustelleet kumppanuuden jatkamisesta ja osallistumisesta seuraavaan, vuonna 2010 järjestettävään InnoTrans -tapahtumaan.

EU:n logistiikassa on tällä hetkellä käytössä useita erilaisia laite- ja kalustosovelluksia kuten ratajärjestelmiä, raideleveyksiä sekä simulointisysteemejä. Myös alan koulutus-, turvallisuus- ja laatustandardit ovat jäsenmaissa erilaisia.

Euroopan Unioni on ryhtynyt toimiin alueen rautatiejärjestelmien harmonisoimiseksi. Käytäntöjen standardisointi on käynnistetty yhteentoimivuuden teknisillä eritelmillä. Yhdentäminen painottuu rautatieliikennepalvelujen laadun ja rautatieliikenteen sujuvuuden parantamiseen. Unifen seminaarissa esillä ollut simulaatiomalli on konkreettinen esimerkki tehdyn kehitystyön tuloksista.

Harmonisoinnin tavoitteena on luoda Eurooppaan yhtenäinen rautatiejärjestelmä, joka parantaa rautatiealan kilpailukykyä alueen logistiikkakentässä.

Katsaus tulevaan Messutapahtuma tarjosi laajan katsauksen logistiikan alan nykyhetkeen sekä lähitulevaisuuden kehityskulkuun.

Professori Olli-Pekka Hilmola kiitteli useiden konsultointi- ja osaamispalveluyritysten esilläoloa, ja totesi saaneensa hyödyllistä tietoa rautatiealan uusista tekniikkasovelluksista.

Tietotekniikka näyttää lisääntyvän todella nopeasti. – Sovellukset enenevät alalla kokonaisvaltaisesti: uusia ratkaisuja hyödynnetään operoinnin lisäksi myös toimintojen järkeistämiseksi, Hilmola kommentoi.

Alan kehityssuunnat olivat esillä myös Unifen järjestämässä, tapahtuman ohessa pidetyssä rautatieseminaarissa. Tilaisuudessa esiteltiin rautatiealan tulevaisuuteen painottuneen tutkimustyön lopputuloksia.

Esillä oli simulaatiomalli uudesta kuljetusjärjestelmästä, joka ke-

*Satu Tähkä Innorail Kouvola: Kouvolan kaupungin kehityshanke käynnistetty vuonna 2003 yhdistää käytännön liiketoiminnan sekä tutkimus- ja koulutuspalvelut Visio 2010: johtava rautatieliiketoiminnan ja -asiantuntemuksen keskus EU:n ja Venäjän rajalla lisätietoja: HYPERLINK ”http://www.innorailkouvola.fi” www.innorailkouvola.fi

51 8 | 2008

LOG0808_52-55 makasiini 4.11.2008 11:34 Sivu 52

makasiini Uusi henkilönostin markkinoille Leguan Lifts on esitellyt uuden Leguan 160 2S mallin henkilönostimen, jota on saatavana sekä tela-alustalla että nelivetona. Leguan 160 -henkilönostin soveltuu sekä sisä- että ulkokäyttöön. Uutuuden tuotanto aloitetaan tammikuussa 2009.

Leguan 160:n puomistossa käytetään jämäkkää kolmipuomijärjestelmää, teleskooppia, vakiovarusteena kääntyvää koria sekä taittopuomia (jibiä). Nostimella saavutetaan 15,6 metrin työskentelykorkeus ja 6,65 metrin sivu-ulottuma.

Nostimen siirtoajo-ominaisuudet perustuvat Avant Tecno Oy:n kehittämään ajotekniikkaan.

Leguan 160:n korikuorma on 200 kiloa koko työskentelyalueella mukaanlukien jibin käyttö. Kolmipuomirakenteen ansiosta koneella voidaan työskennellä helposti seinustalla, sillä korin etäisyys seinästä ei juurikaan muutu, kun alapuomistoa lasketaan tai nostetaan.

Leguan 160:n käyttövoimana on joko polttomoottori, 230 V valovirta tai molemmat. Polttomoottoreissa on valittavana 2-sylinterinen nestejäähdytteinen Kubota-diesel tai 13-hevosvoimainen Honda-bensiinimoottori sähköisellä rikastimella. Moottorin kierroksia voidaan säätää korista käsikaasuvivusta.

Ohjausta säiliöautoihin Suomalaiset säiliöautoalan kuljetusyrittäjät ovat kehittäneet tarpeitaan vastaavan autojen mobiiliohjausjärjestelmän. ISMO ja siihen liitetty VILMO-tilausjärjestelmä näyttää koko kuljetusprosessin reaaliaikaisesti päätteellä, ja tiedot kaikista kuljetuksiin liittyvistä toimenpiteistä voidaan siirtää siihen nopeasti ja helposti. Esimerkkinä tästä yksi järjestelmiä käyttävä ajojärjestelijä hoiti vuorokauden aikana kymmenellä autolla 30 täysperävaunullisen kuorman avulla 200 – 300 asiakkaan tilaukset. Kuljettajat voivat puolestaan keskittyä ajamiseen: tuntilaput ja selvittävät puhelinsoitot ovat tarpeettomia, kun auton Windows PC -päätteeltä näkee päivän ajotehtävät sekä selkeät ajokartat ja toimitetut määrät voi merkitä heti järjestelmään.

Kehitystyön uusimpia tuloksia ovat ISMOn tilausjärjestelmä, joka toimii rajapintana myös laskutusjärjestelmään. Se yksinkertaistaa järjestelmien hallintaa ja vähentää paperityötä. Erittäin merkittävä uutuus on myös kateraportti, jonka avulla voidaan arvioida ja arvottaa kaikkia tuloihin ja menoihin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi ISMOa intergoidaan nykyisin runsaasti muihin tietojärjestelmiin ja -kantoihin.

ISMO- ja Vilmo-järjestelmien toteutuksesta vastaa Sybase Finland Oy yhdessä Carolis Oy:n kanssa.

52 8 | 2008

Volvo-verkosto laajenee Volvo-verkoston uusia toimipisteitä on saatu nopealla aikataululla toimintavalmiiksi. Syyskuussa avattiin Porin Truck Center ja lokakuussa Vaasassa Käyttöauton uusi kuorma-autotalo. Marraskuussa on vuorossa HF-Autohuolto Riihimäen laajennuksen valmistuminen ja joulukuussa Wetterin Rovaniemen toimipisteen avajaiset.

Volvo Trucksin ja sen jälleenmyyjäpartnereiden yhteensä 55 miljoonan euron investoinnit jatkuvat ensi vuonna. Heti vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä avataan uudet Volvo Truck Center -toimipisteet Kotkassa ja Turussa. Investointien ansiosta Volvon hyvin kattava ja toimiva huolto- ja korjaamoverkosto pystyy jatkossa tarjoamaan palvelua uusissa kuorma-autotaloissa ympäri Suomea.

Veho Hyötyajoneuvot uusiin laajempiin toimitiloihin Vaasassa Veho lisää kattavaa palveluaan uudistamalla Vaasan alueen toimintojaan uudella myymälällä, joka liikenteellisesti sijaitsee vilkkaiden liikenneyhteyksien varrella, Rantamaantie 37:ssa. Uusista Käyttöauto Oy:n tiloista löytyy myös Veho Hyötyajoneuvot -myymälä, jossa myynnissä ovat Veho Groupin maahantuomat Mercedes-Benz Vito ja Sprinter –pakettiautomallistot ja Mercedes-Benz -kuorma-autot sekä Mitsubishi Canter –mallisto.

Veho Hyötyajoneuvot vastaa kasvavaan kysyntään laajentamalla ja kehittämällä myynti- ja huoltopalveluverkostonsa maanlaajuiseksi, jolloin investointien valmistuttua Vehon oma hyötyajoneuvojen korjaamoketju toimii15 paikkakunnalla käsittäen yhteensä 16 toimipistettä.

Pääomasijoittaja vauhdittaa sairaankuljetusliiketoiminnan rakennemuutosta Pääomasijoittaja Sentica Partnersin hallinnoima rahasto ostaa Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:n (HES) Nurminen Logistics Oyj:ltä.Yhtiön vähemmistöomistajiksi tulevat myös yrityksen avainhenkilöt ja Suomen Teollisuussijoitus Oy. Meneillään oleva ensihoito- ja sairaankuljetusalan rakennemuutos tarjoaa lupaavat tulevaisuudennäkymät isommille toimijoille. Osakekannan kauppahinta on 7,8 miljoonaa euroa.

HES-konserniin kuuluu yhdeksän paikallista yhtiötä, jotka toimivat noin 30 kunnan alueella eri puolilla Suomea. Uudessa omistuksessa yhtiöiden toimintaa tullaan kehittämään ja ne pyritään entistä vahvemmin integroimaan toimivaksi kokonaisuudeksi. HES:n asiakkaita ovat suomalaiset kunnat ja sairaalat. Konsernin liikevaihdon arvioidaan nousevan tänä vuonna lähes 10 miljoonaan euroon ja sen palveluksessa on noin 250 terveydenhuollon ammattilaista.

LOG0808_52-55 makasiini 4.11.2008 11:34 Sivu 53

makasiini Bridgestone laajentaa Euroopan logistiikkakeskusta

Uusi sivusto kertoo Chryslerin sähköautoista

Bridgestone on päättänyt laajentaa edelleen Belgian Zeebruggessä sijaitsevan Pohjois-Euroopan logistiikkakeskuksensa toimintoja osana toimitusketjua. Laajennukseen kuuluu myös suunnitelma lisäarvopalvelujen, kuten rengasasennusten, tarjoamisesta tulevaisuudessa.

Bridgestonen Zeebruggessä sijaitseva ELC-keskus työllistää nykyisin 140 henkeä, ja sen maksimivarastokapasiteetti nykyisissä 9 hehtaarin varastoissa on 1,1 miljoonaa rengasta.Vuonna 2007 tuleva ja lähtevä tavaravirta oli 32 740 TEU:ta mannertenvälisessä ja lähimerenkulun liikenteessä.

Maantieliikenne eurooppalaiseen jakeluverkostoon ja sieltä varastoon oli yhteensä 7 200 maantieliikenneyksikköä. (STT-Info)

Chrysler Finland on avannut www.chryslergoeselectric.fi -sivuston kertomaan ENVIn kehitystyöstä ja tulevista malleista. ENVIn ratkaisuja voidaan soveltaa kaikkiin Chrysler-, Jeep- ja Dodge-malleihin eli sekä etu-, taka- että nelivetoisiin autoihin.

Sivustolla selviävät sähköauton ja hybridin erot sekä se, miten uudet hybridit eroavat markkinoilla jo olevista. Sähköautohan kulkee pelkällä sähköllä. Hybridi puolestaan kulkee pelkällä sähköllä ensimmäiset 70 kilometriä, mikä riittää useimmille tavallisiin työmatka-ajoihin ja ostoksilla käyntiin, minkä jälkeen käynnistyy yksilitrainen bensiinimoottori.

Näissä uuden sukupolven hybrideissä bensiinimoottori ei kuljeta autoa, vaan pyörittää generaattoria, joka tuottaa sähkön sähkömoottorille.

Tärkeä tieto kuluttajille on myös se, että autot ladataan tavallisella verkkovirralla.

Työntömastotrukki Crownilta

Itella Viron kuluttajien pakettijakeluun Itella Logistiikka laajentaa sopimusta R-Kioskin kanssa kuluttajapakettien jakelusta koko Viron alueelle. Kuluttajat voivat noutaa paketteja 50 R-Kioskista kaikissa Viron suurimmissa kaupungeissa. Itellan ja R-Kioskin yhteistyö alkoi Tallinnan alueella tämän vuoden maaliskuussa.

Radiotunnistinjärjestelmä hälyyttämään trukkiin Lvi Dahlille on asenettu Radiotunnistinjärjestelmä trukkeihin, joka ehkäisee törmäyksestä aiheutuvia vahinkoja kalustolle, tuotteille sekä kuljettajille. Ajokäytössä olevat oviaukot ovat toisinaan erisuuruisia, jolloin suuremmat trukit eivät mahdu ajamaan kaikista läpi.

Trukkiin asennettu radiolähetin-vastaanotin lähettää signaalia aina kun kone on käytössä ja liikkuu varastossa. Vastaavasti oviaukkoihin asennettu radiolähetin-vastaanotin lähettää, trukin lähestyessä ovea, signaalin sytyttäen samalla punaiset led-valot sekä antaa äänisignaalin hälyttämään kuljettajalle oviaukon pienuudestta.

Järjestelmää voidaan käyttää myös eri trukkien tunnistamiseen, jolloin trukinkuljettaja saa hälytyksen lähistöllä olevasta trukista ennen näköyhteyttä. Lisäoptiona myös kapeat käytävät voidaan varustaa tunnistimilla sekä hälytysvaloilla, jolloin trukin siirtyessä sivukäytältä ulos vilkkuva hälytyvalo varoittaa ajoväylälle siirtyvästä trukista. Järjestelmä on modulaarinen, jolloin sen käyttöä voidaan laajentaa myös muihin kohteisiin.

Lisätiedot: Hymatic Oy, www.hymatic.fi Trukin katolla oleva lähetinvastaanotin sekä trukin sisällä oleva törmäysvaaran punainen merkkivalo.

Crown on esitellyt uuden ESR 5000t -työntömastotrukkimalliston.

Mallistossa käyttäjä voi säätää ohjauspyörän kääntyvyyden 180° tai 360°.Trukin toiminnan valvontaan Crown on kehittänyt trukin toimintoja ohjaamaan Access 1 2 3TM -järjestelmän, joka lisäksi nopeuttaa vianetsintää.

Lisätiedot:www.masadia.fi

53 8 | 2008

LOG0808_52-55 makasiini 4.11.2008 11:34 Sivu 54

makasiini Finncontainersin konttipalvelut Keravan Kercaan

Cooling containers

Finncontainers on tehnyt SRV:n kanssa aiesopimuksen konttivarikon rakentamisesta Keravalle tulevaan logistiikkakeskus Kercaan. Keskuksen rakentaminen aloitettiin keväällä 2008 ja sen on tarkoitus valmistua vaiheittain vuoteen 2015 mennessä. Ensimmäisten rakennusten arvioitu valmistumisajankohta on vuoden 2009 lopulla. Finncontainers muuttaa alueen vieressä sijaitsevaan Kerava Future Centeriin jo tämän vuoden lopulla.

Kercan konttivarikolla (Kerca Depot) säilytetään aluksi Finncontainersin omaa myynti- ja vuokrakalustoa. Vuoden 2009 aikana konttien säilytys- ja korjauspalvelut laajenevat koskemaan myös muita yrityksiä.

Lisätietoja: www.finncontainers.fi, www.kerca.fi

Coldway’s cooling containers ensure that a regulated internal temperature prevails with no need for an electrical connection. The containers are recharged via a temporary electrical connection, while there is full traceability for both the temperature and for the lid openings and closings.

The Alcatherm (volume ranging from 7 litres to 45 litres in the mobile version) comes in a certified triple-packaged casing for the transport of Class 6.2 (ADR) infectious products. It complies with temperature standards for the transport of thermo-sensitive products and will sound an alarm to signal high and low temperatures, or if the container is overturned. The Alcatherm has an integrated inside-temperature traceability system that also logs lid openings and closings.

Other models with volumes ranging from 300 litres to 1,000 litres are also available for use in manufacturing and in the logistics industry.

For further information, please go to: www.coldway.fr

Mercedes-Benz Actrosista Vuoden Kuorma-auto 2009 Uusimman Mercedes-Benz Actrosin palkitsi 21 eurooppalaisesta erikoistoimittajasta koostunut raati Hannoverissa järjestetyssä hyötyajoneuvonäyttelyssä. Vuoden Kuorma-auto 2009 -tittelin takasivat Actrosin edelleen parantunut taloudellisuus, ympäristöarvot huomioon ottava suorituskyky sekä innovatiivisten teknisten ratkaisujen takaama turvallisuus ja ajomukavuus. Palkinto myönnettiin IAA Hannoverin Hyötyajoneuvonäyttelyssä syyskuussa.

Actrosin moottorivaihtoehtoja ovat Euro 4/5-tasot täyttävät OM 501 LA- ja OM 502 LA -moottorit. Kuuden 11,9-litraisen V6-moottorin teholuokat vaihtelevat 235–350 kW (320...476 hv) välillä ja kolmen 15,9-litraisen V8-moottorin 375–440 kW (510...598 hv) välillä. Jo yli 200 000 Actrosissa hyödynnetään poikkeuksellisen taloudellista ja ympäristöystävällistä BlueTec-teknologiaa.

Logistiikka–Kuljetus 2009 -näyttely esittelee koko logistiikkasektorin Logistiikka–Kuljetus 2009 -näyttely järjestetään 18. kerran Helsingin Messukeskuksessa 6.–9. toukokuuta 2009.

Näyttely on katselmus logistiikka- ja kuljetusalan koko toimitusketjuun mukaanluettuna informaatio- ja kommunikaatiotekniikka.

Lisätietoa näyttelystä: www.logexpo.fi Varatkaa näyttelypaikkanne välittömästi varmistaaksenne yritysnäkyvyytenne!

www.logy.fi

www.skal.fi

www.finnexpo.fi

LOG0808_52-55 makasiini 4.11.2008 11:34 Sivu 55

LOG0808_56 nimitykset 4.11.2008 11:35 Sivu 56

nimityksiä Rautaruukki Oyj Diplomi-insinööri Petteri Laaksomo (40) on nimitetty Rautaruukin toimitusketjun hallinnasta vastaavaksi johtajaksi 22. syyskuuta 2008 alkaen. Laaksomosta tulee myös konsernin laajennetun johtoryhmän jäsen vastuualueenaan yhtiön logistiikka, hankinnat sekä toimitusketjun hallinnan kehitys.

Ennen Ruukkia Petteri Laaksomo on työskennellyt pitkään kansainvälisissä tehtävissä Elcoteqilla, jossa hän on vastannut mm. yhtiön globaalista tuotannosta yhdeksällä tehtaalla, toimitusketjun hallinnasta, tuotekehityksestä ja hankinnoista.

Laaksomon toimipaikka on Helsinki ja hän raportoi strategiajohtaja Marko Somermalle.

Wihuri Oy Autola Mika Tompuri on nimitetty 15.9.08 alkaen Wihuri oy Autola Trukkiosaston tuoteryhmäpäälliköksi.

Tradenomi Tomi Peltonen aloitti 1.9.2008 työnjohtajana Wihuri Oy Autolan trukkiosastolla. Autolaan Tomi tuli Veholta, jossa hän on toiminut mm. suorapalvelumekaanikkona ja työnjohtajana.

56 8 | 2008

Petteri Laaksomo Rautaruukki Oyj

Mika Tompuri Wihuri Oy Autola

SJL-Logistics SJL-Logistics on logistiikan konsultointi-, kehittämis- ja koulutusalan yritys. Se on perustettu 1.7.2008 ja sen perustaja on Seppo Leinonen. Hänellä on monipuolinen yli 30 vuoden kokemus logistiikan johtotehtävistä.

ITS Finland ry Älykkään liikenteen verkosto - ITS Finland ry:n toiminnanjohtaja vaihtuu.

Tehtävässä on aloittanut marraskuun alusta diplomi-insinööri Kimmo Ylisiurunen, joka toimi aiemmin Infotripla Oy:n toimitusjohtajana Tampereella ja sitä ennen SCC Viatek Oy:ssä ja Tielaitoksessa. Kimmo Ylisiurusella on laaja-alainen kokemus älykkään liikenteen erilaisista ratkaisuista, joita hän on ollut kehittämässä niin kotimaisissa kuin kan-

Tomi Peltonen Wihuri Oy Autola

Marcus Ekman Tschudi Logistics Oy

sainvälisissäkin hankkeissa.

– Elämme murrosvaiheessa, jossa älykkään liikenteen ratkaisuille on selkeä tilaus ruuhkien ja päästöjen hillitsemiseksi ja liikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Suomalaiselle alan osaamiselle pitää nyt löytää kanavat kasvaville vientimarkkinoille, linjaa tuleva ITS Finlandin toiminnanjohtaja Kimmo Ylisiurunen. Älykkään liikenteen verkosto - ITS Finland ry. on yhteistyöfoorumi, joka kokoaa yhteen hallinnon, tutkimuksen ja elinkeinoelämän osapuolet toteuttamaan tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia palveluja ja ratkaisuja liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Vastaava verkosto on nykyisin useissa maissa Euroopassa ja muualla maailmassa.

Viisi vuotta ITS Finlandin toiminnanjohtajan tehtäviä hoitanut Antti Rainio siirtyy Maanmittaus-

Erik Lundén Tschudi Logistics Oy

Elina Olkinuora Helsingin KTK Oy

laitokseen paikkatietojen yhteiskäytön kehittämistehtäviin.

Tschudi Logistics Oy Tschudi Logistics Oy:n toimitusjohtajaksi on 1.10.2008 alkaen nimitetty KTM Marcus Ekman.

Hän on aikaisemmin toiminut yrityksen varatoimitusjohtajana.

Aikaisempi toimitusjohtaja Erik Lundén siirtyy yrityksen hallituksen jäseneksi. Lisäksi hän jatkaa edelleen Tschudi Logistics Oy:n palveluksessa sen kehitysjohtajana.

Helsingin KTK Oy Logistiikkainsinööri Elina Olkinuora on nimitetty myyntineuvottelijaksi Jakelukuljetuksiin 6.10.2008 alkaen. Hän on toiminut aiemmin mm. tuontiliikenteen hoitajana Road Freight Finland Oy:ssä.

LOG0808_57 logyjapiirit 4.11.2008 11:36 Sivu 57

logy ja piirit

Kuva: Pohjois-Suomen Messut ry

LOGY Koulutus- ja työelämämessuilla Oulussa 27.-28.9.

Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry esittäytyi ETEENPÄIN – Koulutus- ja työelämämessuilla 27.-28.9. Ouluhallissa. Tapahtuman tarkoitus oli antaa tulevaisuuttaan pohtivalle laaja kuva tarjolla olevista opiskeluvaihtoehdoista ja työmahdollisuuksista. Yleisö, joka koostui isolta osaltaan peruskoulua päättämässä olevista nuorista, sai LOGYn infopisteestä tietoa Osto- ja Logistiikka-alasta.

Messuilla vieraili kahden päivän aikana yli 8000 henkilöä.

Pohjois-Suomen piiri oopperassa Kuva: Oulun kaupunginteatteri

Pohjois-Suomen Piiri teki kulttuurivierailun Oulun Kaupungiteatteriin 27.9. Orfeus ja Eurydike -oopperan oli ohjannut Leena Salonen, kapellimestarina toimi Dmitri Slobodeniouk ja koreografiasta vastasi Jorma Uotinen.

Näimme esityksen, jossa laulu, tanssi ja musiikki yhdessä loivat kauniin kokonaisuuden.

Esityksen väliajalla Pekka Kraatari sai rintaansa jo aiemmin myönnetyn kultaisen ansiomerkin pitkäaikaisesta yhdistyksen hyväksi tehdystä työstä.

Kallas Liias kannustaen eläkkeelle Päijät-Hämeen piiri kävi esittämässä 30.9.2008 Kallakselle onnitteluterveiset alkavien eläkevuosien johdosta. Lahjana oli aloituspaketti petanqin pelaamiseen eläkepäivien ratoksi.

Yhdistysaktiivinamme tunnettu Kallas Liias on toiminut Suomen Kaukokiidon myyntipäällikkönä ja LOGY:n Päijät-Hämeen piirin klubi-isäntänä.

Samalla kun Logistiikan toimitus yhtyy onnitteluihin, voidaan piirin ranskalaissävytteisestä sonnustamisesta todeta, että eihän kokonaiskuvasta puutu enää kuin vaakaraitainen Mari-paita ja kravatin sijaan kaulaan silkkiliina...

57 8 | 2008

LOG0808_58 kalenteri 4.11.2008 11:36 Sivu 58

kalenteri 2008 Marraskuu 4.-5.

ICT in Transport Logistics Workshop, Luzern, Sveitsi (www.euridice-project.eu , ”Events”)

Huhtikuu 28.-30. Multimodal 2009, NEC Birmingham, Birmingham, Englanti (www.multimodal.org.uk) Toukokuu

Joulukuu 2.-4.

Intermodal 2008 Conference, Harnessing The Green Dividend, Hamburg Messe, Hampuri, Saksa (www.intermodal-events.com)

2009 Helmikuu 5.-6.

6.-9.

Logistiikka – Kuljetus 2009, Helsingin Messukeskus.

22.-29. 26th IAPH World Port Conference, Cotone Congressi Genova, Genoa, Italia (www.iaphconference.com) Lokakuu 1.-5.

Logy:n ja Establish Finland Oy:n järjestämä Logistiikkaseminaari 2009, Finlandia-talo sekä Baltic Princess-risteily Tallinnaan.

4th Transport & Logistik 2009, Brno,Tsekki. (www.bvv.cz/translog-gb)

Maaliskuu 1.-3.

3.-5.

Asia-Pacific Sourcing, Kölnmesse, Köln, Saksa (www.asiapacificsourcing.de) LogiMAT 2009, 7th International Trade Fair for Distribution, Materials Handling and Information Flow, Stuttgartin uusi messukeskus, Saksa (www.logimat-messe.de)

LOGYn piirit 2008 Marraskuu 4.

TAMTRON

ratkaisut kaluston seurantaan

6.-7.

10.

11.

- autojen, konttien, työkoneiden ja ihmisten seuranta - paikannus - karttajärjestelmät - langaton tiedonsiirto - ajoneuvotietokoneet - vaa’at joka lähtöön

Ylivoimainen hinta-laatusuhde

Soita ja pyydä tarjous !

Puh. 03-31435000 www.tamtron.fi ISO 9001:2000 sertifioitu organisaatio

18.

24.

Helsingin–Uudenmaan piirin syysretki Hyvinkäälle ja Riihimäelle.

LOGis Turus 2008 -seminaari logistiikan tulevaisuudesta ja risteily alan opettajille ja opiskelijoille sekä logistiikan ammattilaisille. (www.turkuamk.fi/logisturus2008) Satakunnan piirin syyskokous ja tutustuminen Satakunnan Osuuskaupan toimintaan, Itäkeskuksenkaari 1, Pori. ”Tilaustoimituksen tehostaminen”, Larox Corporation´in Purchase Engineer Jyrki Happo luennoi ammattikorkeakoulussa – Päijät-Hämeen piiri.

Pohjoisen piirin syyskokous Rastor Oy:llä Kempeleellä. ”Tietoliikenneprojektin läpivienti”, Logica / Lahden Tavarataxin edustajan luento ammattikorkeakoulussa – Päijät-Hämeen piiri.

Joulukuu 1.

2.

4.

6.

Ilari Mäkelän luento ammattikorkeakoulussa aiheesta SCOR-Tuloskortti – Päijät-Hämeen piiri.

Helsingin ja Uudenmaan piirin vuosikokous.

Establish Finland Oy ja Logy:n Helsingin ja Uudenmaan piiri järjestävät yhdessä joulukonsertin Tapiolan kirkossa.

Päijät-Hämeen piirin pikkujoulut Tallinnassa

2009 Tammikuu 21.

Mikael Falck Relexiltä luennoi ammattikorkeakoulussa teemasta Oston automatisointi/automaattinen täydennys – Päijät- Hämeen piiri.

Huhtikuu 24.-26. Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen piirien kevätmatka Puolaan.

58 8 | 2008

LOG0808_59-60 4.11.2008 11:36 Sivu 59

Kehitä ammattitaitoa PARANNA KILPAILUKYKYÄ

Kevään 2009 koulutukset LOGISTIIKKA

OSTO

Varastotoiminnan ohjaus

14.-15.1.

Strategisen ostajan työmenetelmät

Logistiikan perusteet

20.-21.1.

Oston peruskurssi

Toimitusketjun hallinta ja kehittäminen

4.-5.3.

28.-29.1.

10.-12.2. & 3.-5.3.

Oston lakiasiat

10.-12.3.

24.-26.3.

Logistiikan kehittäminen

11.-12.3.

Advanced Course for Category Leaders

Logistiikan lainsäädäntö

17.-18.3.

Oston peruskurssi

Kuljetuspalvelujen ostaminen Varaston suunnittelu

1.4.

26.-27.5.

31.3.-2.4.

Hankintatoimen taloudellinen ohjaaminen

2.4.

22.-23.4.

Oston perusteet kaupalle

5.-6.5.

5.-6.2.

Hankintojen johtaminen ja kehittäminen

12.-13.5.

5.5.

Kansainvälinen sopimus- ja kauppaoikeus

27.-28.5.

Varasto- ja materiaalinkäsittelypäivä

Oston peruskurssi

TUONTI Tuontikaupan perusteet

Neuvottelemalla tulokseen Toimittajien arviointi

SEMINAARIT Logistiikkaseminaari

24.-26.3. & 21.-23.4.

18.-19.3.

KATSO LISÄTIEDOT: logy.fi/koulutus

2.-4.6. & 25.-27.8.

LOG0808_59-60 4.11.2008 11:36 Sivu 60