Logistiikka-lehti 1/2008

1I 2008 • SCM:n läpinäkyvyyttä lisää • Keräilypöytä • Automaattitrukki sarjatyönä

SSI SCHÄFER FINLAND Teknobulevardi 3-5, PL 35 01531 Vantaa Puhelin 09 25178420 S-posti info@ssi-schaefer.fi www.ssi-schaefer.fi SSI SCHÄFER FINLAND, Turku Linnankatu 64 20100 Turku Puhelin 02 231 3190

TULOS SYNTYY T E H O K K U U D E STA. TEHOKKUUS S Y N T Y Y T O I M I VASTA K O K O N A I S U U DESTA.

pääkirjoitus Uskaltaisiko edes mainita sanan huoltovarmuus? Jokunen vuosikymmen sitten oli Suomen huoltovarmuudesta kriisiaikojen varalle Suomen Kuvalehdessä ansiokas artikkeli. Siinä mainitsi muuan haastateltavista erääksi merkittäväksi ongelmaksi, että kriisin syntyessä silloin avainaloihin kuuluva tekstiiliteollisuus pysähtyy, koska teollisuusompelukoneiden neuloja ei Suomessa valmisteta eikä niiden varastojakaan ole. Tämäntapaiset ongelmat eivät toki ole loppuneet, vaan ehkä JOT-ajattelun myötä jopa lisääntyneet. Suurempi ongelma kai on, että se tekstiiliteollisuuskin on mammuttimaisesti siirtynyt Suomen ulkopuolelle. Samoin on siirtynyt rajojemme ulkopuolelle moni varaosavarasto ja myös osakkeenomistus valtaosasta kauppalaivastoamme. Ulosliputusta EU-naapureihinkin tapahtuu edelleen.

Globaalisuus on meitä koskeva peruuttamaton tosiasia. Se ei kuitenkaan ole mikään kummajainen, vaan tuhansien vuosien johdonmukaisen kehityksen tulos. Se sai alkunsa muinaisten foinikialaisten aloittamasta ulkomaankaupasta, jos ei heitäkin ennen.

Paljon arvosteltu globaalisuus perustuu kuitenkin lisääntyneeseen luottamukseen, vaikka sitä on vaikea nähdä ilmenneiden ongelmien takaa.

Todisteena asiasta voidaan pitää sitä seikkaa, että kurjimmassa asemassa olevien valtioiden joukkoon kuuluvat yleensä ne, jotka ovat kansainvälisestä kanssakäymisestä irtisanoutuneet.

Kaksipiippuisena seikkana on pidetty tuotannon siirtymistä halpojen kustannusten maihin. Se toisaalta vähentää kotimaista tuotantoa, mutta logistiikka mahdollistaa sen toteuttamisen myös osana omaa alihankintaa.Tällöin se lisää tai ainakin säilyttää osaavan käyttäjänsä kilpailukykyä. Halpamaiden kehitys vie kuitenkin pian paikallisen palkkatason nousuun ja niiden omien sisäisten markkinoiden kasvuun.Tätä voi pitää jopa terveempänä taloudellisena apuna kuin suoraa kehitysapua.

Kaikki tuotanto ei toki siirry halvemman työvoiman markinoille. Siirtymisen pelko myös pitää kilpailukeinojen hakua yllä vanhoissa tuotantokohteissa. Toisaalta ilmestyy uusia houkuttelevia maita alihankinnan markkinoille.

Huoltovarmuutta pitäneekin tarkastella nyky-Suomessa Euroopan Unionin puitteissa. Tavaroiden, työvoiman ja pääomien vapaan liikkuvuuden uskottaisiin pysyvän ja toimivan myös silloin, kun Unionin jossain kolkassa syntyy ongelma näiden saatavuudessa. Jos vapaa liikkuvuus toteutuu Unionin sisällä myös poikkeusoloissa, ei huolta pitäisi olla valtioidenkaan tasolla. Testiin tämä seikka ei ole vielä joutunut, mutta kenties Unioni vaikuttaa tässä suhteessa suotuisasti pelkällä olemassaolollaan?

Omavaraisuutta jouduttaneenkin näin ollen vastaisuudessa tarkastelemaan Unionin omavaraisuutena.

Hannu Hillo Päätoimittaja

Kuva: Juhani Piipponen

LOGISTIIKKA Julkaisija Suomen Logistiikkayhdistys ry ISSN 1238-6022 LOGY for Competence 13. vuosikerta Vuosikerran hinta 70 e Suomeen, 105 e ulkomaille.

Lehti ilmestyy 9 kertaa vuonna 2008 Lehden ja toimituksen osoite Särkiniementie 3; 00210 HELSINKI Telefax 09-631 672 email: logistiikka@logy.fi Vastaava päätoimittaja Hannu Hillo Puh. (09)6963 752 hannu.hillo@logy.fi

Ilmoitukset ja laskutus Myyntipäällikkö Juhani Piipponen Puhelin (09)6963 751 Telefax (09)631 672 logistiikka@logy.fi Toimitusvaliokunta: Tomi-Pekka Juha (pj.), Kari Cairenius, Jani Granqvist, Mikael Hellström, Krister Kronlund, Erja Kuokkanen-Kraft, Pekka Laaksonen, Pekka Löfgren ja Ritva Natunen Tilaukset ja osoitteenmuutokset Marja Vuori Puhelin (09)6963 744 e-mail: koulutus@logy.fi www.logy.fi (Materiaalintoimitusohjeet löytyvät myös mainitulta kotisivulta)

Taitto Hannu Hillo / Juhani Piipponen Painopaikka Forssan Kirjapaino, Forssa 2008 fkp@forssankp.fi Yksittäisen kirjoittajan mielipide ei välttämättä edusta Logistiikka-lehden tai Suomen Logistiikkayhdistyksen kantaa.

Ilmoituskoot: 2/1 450 x 307 mm 1/1 s. 230 x 307 mm; marginaalein 185 x 262 mm 1/2 s. vaaka tai pysty 1/4 s. vaaka tai pysty 1/8 s. 90 x 64 mm MATERIAALI * PDF-tiedostona, joka sisältää korkearesoluutiokuvat sekä fontit.

Painopaperi

Mediatietoja: Ilmoitusmääräykset ja tiedustelut: Myyntipäällikkö Juhani Piipponen Puhelin (09)6963 751 Telefax (09)631 672 logistiikka@logy.fi

Galerie One Silk 115 g/m2

1|08

pääkirjoitus uutiset Varustamoyhdistys kiirehtii kauppa-aluslakiin muutoksia SCM unohtaa logistiikan palveluyritykset Vesitie varteenotettava vaihtoehto metsäpolttoaineiden kuljetuksessa lakiasiaa/kurkinen: Erityisehtojen ja varausten kolinaa Turku pyrkii idän ja lännen logistiseksi portiksi Läänin Kuljetus LogiCityn uusin tulokas Koneahtaaja Jokinen testasi kurottajasimulaattorin Meira Novan uusi logistiikkakeskus Seulolla ruoat kotiin Toimivaa yhteistyötä Automaattitrukin viimeisin askel Damco logistiikkaan itsenäisenä toimijana L´Oreal pyrkii Tanskassa sisäisen toiminnan paperittomuuteen Nekos valtaa jalansijaa Venäjän elintarviketeollisuuden automaatiossa makasiini rfid-nurkka: Käsipääteuutisia nimitykset LOGY ja piirit kalenteri

sisältö

Kurottajalla kuin kurottajalla

3 6

Sami Jokinen ajaa ammatikseen kurottajaa ja muitakin satamakoneita.

Hän opastaa asiassa myös uusia koneahtaajia.Veimme hänet Heurekan Virtuaali-Kalmarilla krottelemaan. Onko virtuaalilaite kuinka todellisenoloinen ja mitä oikeassa satamatyössä pitää huomioida, voi lukea sivun 24 jutusta.

10 12 14 18 20 22 24 26 28 30 32 34

Vesa Tompuri

Logistiikka

36 37 39 43 44 45 46

Meira Nova

1I 2008 • SCM:n läpinäkyvyyttä lisää • Keräilypöytä • Automaattitrukki sarjatyönä

Logistiikkakeskuksia avataan SSI SCHÄFER on maailman johtavia varastoinnin ja logistiikan järjestelmien toimittajia. Palveluvalikoima kattaa kaiken varastointiin tarvittavan – suunnittelun, rakentamisen, kalusteet, automaatioratkaisut ja ohjelmistot. SSI SCHÄFERin logistiset ratkaisut on kehitetty säästämään tilaa, aikaa ja kustannuksia. Lue lisää: www.ssi-schaefer.fi

Logistiikkakeskushankkeet ovat alkaneet kantaa satoa. Logistiikkakeskuksia rakennetaan ja vihitään käyttöönsä. Kuvamme on Meira Novan uuden Tuusulan logistiikkakeskuksen avajaisista, joissa nauhaa leikkaamassa ovat vasemmalta Meira Novan kaupallinen johtaja Eero Raappana, SOK:n pääjohtaja Arto Hiltunen ja Meira Novan toimitusjohtaja Jouni Nurmi. Lisää tietoja juhlan kohteesta sivulta 26.

sisältö

NOFOMA 2008 (The Nordic Logistics Research Network) together with LOGY- The Finnish Association of Logistics and LOGY Competence invites companies to propose and organize sessions on their current logistics issues. The theme of the conference is "Beyond Business Logistics”

Call for Company Sessions NEW! Some examples of current issues are: Benchmarking of supply Vesa Tompuri

chains, Logistics strategy, Logistics networks, Retail logistics, Third and fourth party logistics, Purchasing, Humanitarian logistics, SCOR model practices, Sustainable supply chains,

Nettiostoksia toimitetaan lähinnä yrityksille ja ikääntyneille

Information and transportation technology. Other topics are also welcome! Session language is English.

We invite companies to propose a topic and organize a session on it during the conference June 5-6, 2008. Session time is 1,5 hours which can be used for example by having presentations, panel debates or workshops. Interested? For further information, please contact: conference@nofoma.org

Deadline for proposals is February, 29.

Submissions to conference@nofoma.org

Päivittäistavaroiden verkossa ostaminen on kuitenkin lähtenyt liikkeelle, vaikka pitkään vain puhuttiin. Seulo-projektissa on asiaa selvitellyt logistiikkakonsulttikonkari Erkki Timmerbacka. Kokeilukenttänä on mm. Myyrmäen K-Supermarket.

Kassatyöskentely on Leena Vahamäen (kuvassa) mukaan nettiostoksia kerättäessä täysin vastaavan kaltaista kuin saman myymälän perinteisessä päivittäistavarahallissa kerrosta ylempänä.

Asiasta lisää s. 28.

Oikaisu Tero Toikka ainakin luki edellistä numeroamme ajatuksella. "Ukrainalaiset hakevat mallia Suomesta pakettilogistiikkaan" -jutussa Viktor Boltruchukin todettiin lausuneen, että Suomen ja Ukrainan asukastiheydet ovat samaa suuruusluokkaa ja pakettitiheys niin ikään.

Slaavilaisen suurpiirteisyyden tiliinkään ei tätä voine laittaa, sillä pari kertaa Suomen kokoisen Ukrainan asukastiheys on noin viisi kertaa suurempi kuin Suomen. Tämän jälkeen lausuntoa pakettitiheydestä ei pysty korjaamaan edes tämän vertaa.

Kiitos Tero!

– Toimitus

The 20th NOFOMA Anniversary conference is arranged June 5-6, 2008 at Hanken (the Swedish School of Economics and Business Administration, Helsinki), FINLAND. More information about NOFOMA available at web site: http://www.nofoma.org

uutiset

Helsingin sataman vaikuttavuustutkimus 2007 Helsingin Sataman tutkimuksen mukaan satama työllistää välittömästi 11 800 henkilöä, kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen 17 800 henkilöä.Tämä vastaa 6,5 % Helsingin seudun (14 kuntaa) työllisyydestä. Helsingin sataman aikaansaama arvonlisäys (lisäarvo) on 1,35 miljardia euroa vuodessa. Tämä vastaa lähes 3 % Helsingin seudun arvonlisäyksestä eli bruttokansantuotteesta.

Tutkimuksen kyselyyn osallistuneiden sataman asiakasyritysten mukaan Helsinki on merellinen kaupunki ja satama kuuluu Helsingin imagoon olennaisena osana. Tutkimukseen voi tutustua osoitteessa www.portofhelsinki.fi kohdassa tiedotteet

Transpointille uusi terminaali Ouluun Transpoint on ottanut tammikuussa käyttöönsä Oulussa uuden terminaalin, joka sijaitsee Oritkarin alueella. Terminaalin pinta-ala on 3100 m2 ja siinä on 40 tiivisperälaituria. Terminaali sijaitsee yhdistettyjen kuljetusten alueen välittömässä läheisyydessä, jolloin junakuljetusyksiköiden purku on nopeaa ja kuljetusyksiköiden siirtotarve vähenee.

Terminaalin tiivisperälaitureissa on sähkökäyttöiset ovet sekä oviverhopuhaltimet, jotka pitävät mereltä puhaltavan tuulen ja kosteuden ulkopuolella sekä säästävät energiakustannuksia. Lisätietoja: www.transpoint.fi

6 Logistiikka 1 | 2008

EU:lta tukea Suomen raideliikenteelle

Sähköradalle kunnossapitäjä

Suomi sai Euroopan unionilta liikennetukia noin 57 miljoonaa euroa. Tukea myönnettiin neljälle ratahankkeelle.

Summa oli suurin piirtein samaa tasoa kuin aiempina vuosina.Tuet ovat ns.

TEN-tukia, joita unioni myöntää Euroopan unionin pääliikenneverkon (TransEuropean Networks) kehittämiseen.

Eniten tukea sai Lahti–Vainikkala-välin kehittäminen, yhteensä 23,15 miljoonaa euroa. Rahat on myönnetty tukiohjelmaan vuosiksi 2007-2013. Monivuotisen tukiohjelman kautta Suomi sai myös Vantaan kehäradan rakentamiseen 17,76 miljoonaa euroa sekä Kouvolan–Kotkan–Haminan -ratayhteyden parantamiseksi 6,6 miljoonaa euroa.

Suomi menestyi hyvin etenkin vuoden 2007 tuen hakemuksissa. Jaossa olleesta 112 miljoonasta eurosta Suomi sai 9,3 miljoonaa Seinäjoen–Oulun-rataosuuden palvelutason parantamiseen.Tiehankkeisiin Suomi ei viime vuonna saanut tukea.

Ratahallintokeskus (RHK) on valinnut sähköradan ja sähkövoimatekniikan kunnossapitäjiksi Oy VR-Rata Ab:n ja Eltel Networks Oy:n. RHK kilpailutti nyt ensimmäistä kertaa erikseen nämä rataverkon kunnossapidon työt. Aikaisemmin kunnossapitoa on hoitanut vuosisopimuksella VR-Rata liittyen radan peruskunnossapitoon.

Ratatyöt sujuneet Ratahallintokeskuksen (RHK:n) tilaamat ratatyöt sujuivat pääosin suunnitellusti ja kustannusarvioiden mukaisesti vuonna 2007. Muutamien töiden sisältöä jouduttiin jonkin verran karsimaan kustannustason nousun vuoksi. Kaikkiaan Ratahallintokeskus teki ratojen korvausinvestointeja viime vuonna noin 164 miljoonalla eurolla. Lisäksi rataverkon kehittämiseen käytettiin 58 miljoonaa euroa.

Elinkaarimalli tuo pitkäjänteisyyttä liikenneinvestointeihin – Pidän hyvänä, että selvitysmies Raimo Sailas kelpuuttaa elinkaarimallin käytön harkitussa mittakaavassa tulevien vuosien liikenneinvestointien keinovalikoimaan, liikenneministeri Anu Vehviläinen sanoi joulukuussa vastaanottaessaan liikenneinvestointien täydentäviä rahoitusmalleja arvioivan selvityksen.

Selvityksen laati valtiosihteeri Raimo Sailas.

– Yhdyn 100-prosenttisesti Sailaksen näkemykseen tarpeesta pitkäjänteistää liikenneinvestointeja. Hankkeiden pitävät budjetit ovat pitkäjänteisen liikennepolitiikan perusta,Vehviläinen korostaa.

Selvitysmies ottaa raportissaan kantaa myös kuntien ja valtion välisiin rahoitusjärjestelyihin.Vehviläinen yhtyy Sailaksen näkemykseen siitä, että yksittäinen kunta voi saada sille elintärkeän hankkeen liikkeelle korottomalla lainalla. Hän korostaa kuitenkin sitä, että tällainen "aikaistamislaina" ei saa vaikuttaa liikennehankkeiden toteuttamisjärjestykseen.

Budjetin ulkopuolisten tie- ja liikennerahastojen käyttöönottoa Sailas ei selvityksessään kannata.

– Rahastojen käytöstä liikenneinvestointeihin en olisi yhtä ehdoton kuin selvitysmies. En tyrmäisi niitä yksioikoisesti. Käsitykseni mukaan suomalaiset eläkelaitokset olisivat valmiita osallistumaan myös Suomessa liikenneinvestointien rahoitukseen. Näillä eläkealan toimijoilla on jo kokemusta liikenneinfran rahoittamisesta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa,Vehviläinen sanoo.

Myös valtionyhtiöiden myyntituloja on jatkossakin Vehviläisen mukaan voitava käyttää liikenneinvestointien toteuttamiseen. Ministeri näkee myyntitulot yhtenä lisärahoituslähteenä tiukkojen kehysten oloissa.

Liikennehankkeiden budjettikäytännöt liikenneministeri haluaa otettavan uuteen tarkasteluun. – Eduskunta on selkeästi ottanut kantaa budjettijärjestelmän ja kehysmenettelyn uudistamiseen niin, että investointi- ja käyttömenot eroteltaisiin nykyistä selvemmin toisistaan.Tähän tulisi pyrkiä.

Ministeri Vehviläinen antoi valtiosihteeri Sailakselle selvitystyön toimeksi 20. syyskuuta. Selvitys liittyy liikennepoliittisen selonteon valmisteluun.

uutiset Kemiran Turvallisuusneuvonantajat valitsivat parhaat säiliöautokumppanit Kemikaalien kuljettaminen vaatii erityistä ammattitaitoa ja huolellisuutta sekä oikeanlaista asennetta niin yrityksen johdolta kuin ajojärjestelyltä ja erityisesti kuljettajilta.

Vuoden säiliöautokuljettajaksi valittiin Kuljetusliike H&T Liimatainen. Erikoiskemikaaleja, rikkihappoa ja lipeää ajava Markus Liimatainen on todella hyvä esimerkki oikeanlaisesta kuljetusyrittäjän asenteesta. Maltillinen, rakentava, aktiivinen, aina ajoissa, puhdas ja hyvin hoidettu kalusto sekä valikoitunut kunnollinen kuljettajatiimi – näillä kriteereillä valinta osui kohdalle.

Vuoden kumppaniksi valittiin Kuljetusliike Markku Rimpinen, joka ajaa Kemiran rikkidioksidia Harjavallasta asiakkaille Suomessa ja Venäjällä. Markku on osoittanut erityistä aktiivisuutta Kemiran etujen valvojana sekä toiminut esimerkillisen yhteistyökykyisesti myös muihin kuljetusliikkeisiin nähden. Kuljetuskalustosta pidetään hyvää huolta ja katsotaan samalla lastaus- ja purkupaikkojenkin kuntoa.

Vuonna 2007 valittiin myös parhaiten toimintaansa kohentanut kumppani.Tämän tittelin sai Laukaan Rahtiautot ja erityisesti ajojärjestelijät Kari Kaasalainen ja Hannu Ojala. Heillä on ollut todella mittava ja monialainen kenttä hoidettavanaan. Kuljetusten ohjaus on hoidettu rautaisella ammattitaidolla.

Ympäristökilpailuun Trans Veritas Oy palkittiin Suomen Cleantech Finland® -osakilpailussa ja pääsi edustamaan Suomea Euroopan Unionin järjestämään European Business Awards for the Environmen -ympäristökilpailuun. Trans Veritas Oy:n kilpailutyö perustui yrityksen ydinosaamiseen eli logistiikan ja kuljetusten ympärille. Työn taustalla on myös yhteistyö mm. Motivan Oy:n, Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Liikenneja viestintäministeriön kanssa.

Tuoteväärennökset kuriin

Alus- ja tutkimuslaitteistot tehokkaampaan käyttöön Itämerellä Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Finstaship ovat solmineet yhteistyösopimuksen omistamiensa alus- ja tutkimuslaitteistojen joustavasta käytöstä Itämeren alueelle sijoittuvissa hankkeissa. Yhteistyön myötä Finstaship tarjoaa merialueilla tehtävään geologiseen näytteenottoon soveltuvan rannikkoaluskalustonsa joustavasti GTK:n käyttöön. GTK:n Merigeologia-yksikön tutkimusaluskalusto on vastaavasti Finstashipin käytettävissä.

Joensuussa on kehitetty yksinkertainen holografinen aitoustunniste muovituotteeseen, jolloin tuotteen väärentäminen on lähes mahdotonta. Jyrki Gröhnin kehittämä ratkaisu voitti joulukuun alussa Joensuun Tiedepuiston Ideka-liikeideakilpailun. Voittoidea perustuu yksilöityyn ja jäljitettävään muotin standardikomponenttiin, nanokeernaan, joka asennetaan ruiskuvalumuottiin. Keernassa on holografinen nanorakenne, joka kopioituu muovituotteeseen valmistuksen aikana. Hologrammiin on piilotettu yksilölliset tunnisteet, joiden avulla muovituote voidaan jäljittää tuotantolaitokseen ja tuotantomuottiin. Aitoustunniste on käytännössä mahdoton väärentää, joten tuotteen piraattikopiot voidaan erottaa alkuperäisistä.

Itella valtion laskujenvälityksen yhteistyökumppaniksi Itella Information Oy voitti viime keväänä tarjouskilpailun valtion laskujenvälityksestä. Uusi sopimus, joka astui voimaan joulukuussa 2007, mahdollistaa entistä laajemman yhteistyön Itella Information Oy:n ja Suomen valtion välillä. Valtiokonttorin tavoitteena on saada kaikki valtiolle tulevat ostolaskut verkkolaskuiksi vuoden 2009 loppuun mennessä samoin kuin merkittävä osuus myyntilaskuista.

– Vuositasolla on kysymys runsaasta 2,7 miljoonasta tulevasta ja 13,2 miljoonasta lähtevästä laskusta. Lähtevien laskujen osalta suurimmat vuosittaiset laskutuserät muodostuvat Ajoneuvohallintokeskuksen noin 6,7 miljoonasta ajoneuvoverosta ja Viestintäviraston reilusta 5 miljoonasta TV-maksuluvasta, toteaa Kristiina Seppälä Valtiokonttorista.

Valtiolta lähtevistä laskuista noin 89 prosenttia menee kuluttajille. Valtiolle tulevista laskuista lähes 70 prosenttia tulee jo nyt sähköisesti.

Näistä noin 30 prosenttia on verkkolaskuja.

7 Logistiikka 1 | 2008

Kun kuitenkin

Tilaa

Rakennustyöt jo käynnissä

Itämeren alueen 1. konttikenttä

Kilometri on kallis ja tilat tiukassa? Optimoi materiaalivirrat ja säästä.

Koti- ja ulkomaan kuljetukset sekä pääkaupunkiseudun jakelu samassa paikassa – Keravan Cargo Centerissa.

Kysy lisää: SRV, Juha-Matti Kyntäjä puhelin 0201 455 717, gsm 040 544 4766

...mikset

kuljet tästä...

160 ha

0 km! Integroidut maantie- ja rautatiekuljetukset

Junarahdit Suomeen, Venäjälle ja Kaukoitään

myös lähtisi täältä?

Varustamoyhdistys kiirehtii kauppaalusluettelolakiin muutoksia Ensisäätämisestään vuonna 1991 yhdeksään otteeseen muuttunut kauppaalusluettelolaki on jälleen muutosvaiheessa. Ilmeisesti ainakaan vielä vuonna 2008 eivät toteudu Suomen Varustamoyhdistyksen voimakkaasti ajamat, kotimaanliikenteen rahtialusten kilpailukykyä varmistavat lakimuutokset.

men lipun alla ja työpaikkojen turvaaminen suomalaisille merimiehille. Nykyisen lain tarkoitusta ei uuSuomen Varustamoyhdistyksen distuksessa ollut tarkoitus muuttaa, puheenjohtaja, Risto Näsi Neste Oil Oyj:stä päinvastoin uudistuksen tavoitteena toivoo jatkossa parannuksia suomalaisten oli niin lastialusten kuin matkustalastialuksen kilpailukykyyn.

Vesa Tompuri

– Kilpailutilanne on EU-jäsenyyden myötä aivan toinen kuin lakia alun perin säädettäessä, muistuttaa Varustamoyhdistyksen puheenjohtaja Risto Näsi.

– Voimassa olevan kauppa-alusluettelolain keskeinen tarkoitus on ollut suomalaisten lastialusten ja matkustaja-alusten kilpailukyvyn turvaaminen, riittävän suuren kauppalaivaston pysyttäminen Suo-

10 Logistiikka 1 | 2008

Suomen Varustamoyhdistyksen toimitusjohtaja Mika Nykänen pitää muiden Pohjoismaiden kauppa-aluslainsäädäntöä toistaiseksi suomalaista parempana.

ja-alusten kilpailukyvyn parantaminen nykyisestä lain tasosta.

Näin muotoilee Suomen Varustamoyhdistys kuluvan vuoden lokakuussa hallituksen lakimuutosesitystä koskevassa lausunnossaan.

Samassa lausunnossa Varustamoyhdistys tuo esiin aiemminkin toistamansa kannan, jonka mukaan esitys uudeksi laiksi on matkustaja-alusten osalta pääosin onnistunut, mutta lastialusten osalta epäonnistunut.

– Lastialuksille laki muutettavaksi esitetyssä muodossaan ei tuo minkäänlaisia parannuksia kilpailukykyyn. Jatkossa olisi esimerkiksi sisällytettävä rannikko- ja saarikabotaasi tuen piiriin, Risto Näsi vaatii.

Kabotaasinäkökohta ei ollut 1990-luvun alussa olennainen, koska tuolloisessa EU-jäsenyyttä edeltävässä Suomessa täkäläisille rannikoille ei ollut asiaa kuin Suomen lipun alla purjehtivilla aluksilla.

– Nyt rannikoillamme on täysi kilpailu. EU sallii kabotaasituen kuten kaikki tärkeimmät kilpailijamaamme ovat huomanneet. Nyt ollaan siinä paradoksaalisessa tilanteessa, että esimerkiksi työnantajayritykselleni Neste Oilille on kannattavampaa käyttää suomalaisia aluksia ulkomaisessa liikenteessä ja tilata Suomen rannikoille ruotsalaisia tankkereita, Näsi toteaa.

Muutamista miljoonista kysymys Matkustaja-alusten osalta uusi, tammikuun alusta sovellettavaksi tullut laki sisältää ehdotetussa muodossaan kohennuksia myös varustamoiden näkökulmasta. Sekä Risto Näsi että Varustamoyhdistyksen toimitusjohtaja Mika Nykänen pitävät myönteisenä sitä, että matkustajaaluksia koskeva, aiemmin väliaikaiseksi määritelty tuki tuli uuden lain mukaan vakinaiseksi.

– Erityisesti siinä on toivomisen varaa, miten uusi laki kohtelisi rahtialusvarustamoja.

Niiden kilpailukyvystä huolehtiminen olisi hallitusohjelmankin mukaista, Nykänen muistuttaa.

Rahan puutetta hän ei pidä hyväksyttävänä selityksenä sille, että lakiesityksen mukaan lastialuksille ei lisättäisi kilpailukykyä parantavia tukia.

– Kyse on joko noin kolmesta miljoonan euron menoerästä – tai 4,5 miljoonasta, mikäli myös offshore-toiminnan mahdollinen tuki lasketaan mukaan.

Mielestämme offshore-toiminta ei tuentarpeensa osalta eikä muutenkaan poikkea oleellisesti muusta lastialustoiminnasta. Sitä paitsi EU sallii yhtä lailla tämän merenkulun voimakkaasti

kasvavan osa-alueen tukemisen, Mika Nykänen toteaa.

Merenkulku on Suomen vesialueilla muutenkin voimakkaassa kasvussa, lähinnä itäisen Suomenlahden satamatoiminnan piristymisen johdosta. Tässä tilanteessa korostuu Suomen Varustamoyhdistyksen kannanoton mukaan se, että uutta tonnistoa motivoitaisiin liikennöimään Suomen lipun alla. Uusia aluksia lienee odotettavissa lähitulevaisuudessa, sillä suomalaisen aluskannan keski-ikä on tällä hetkellä 19 vuotta, kun se EU-maissa keskimäärin on vain kaksitoista vuotta.

– Esimerkiksi Tanskan valtio tukee juuri nyt voimakkaasti omaa lastialuskantaa, Mika Nykänen vertaa.

nen liikenne- ja viestintäministeriöstä muistuttaa, että eduskunnan päätettyä lakimuutoksesta se on vielä notifioitava EUkomissiossa.

– Sekin on huomattava, että lain tiuha muuttaminen johtuu nopeasta reagoinnista merenkulun kilpailijamaissa säädettyihin, kilpailutilanteeseen vaikuttaviin lakimuutoksiin. Näkisin, että seuraava parannus tulee liittymään keskeisesti lastialuksiin.

Asia on todennäköisesti esillä hallituksessa jo vuoden 2008 aikana.

* Vesa Tompuri

Lakiin palataan 2008?

Merenkulkuneuvos AilaSalmi-

11 Logistiikka 1 | 2008

SCM unohtaa logistiikan palveluyritykset Suomen logistiikkakustannukset ovat kansainvälisessä vertailussa korkeat, eikä kaikkea voi selittää talven vaikutuksella, pitkillä etäisyyksillä ja globaaleilla materiaalivirroilla. Logistiikkatoiminnoissamme on vielä paljon tehostamista. Jotta Suomen logistiikkakustannukset saataisiin laskemaan, olisi toimitusketjujen ohjauksessa kiinnitettävä erityinen huomio myös logistiikan palveluyritysten ja erityisesti kuljetusketjun yritysten toiminnan ja tiedonkulun tehostamiseen.

Toimitusketjun ohjaus tarvitsee oikea-aikaista tietoa kaikilla ketjun tasoilla. Tiedonkeräysjärjestelmien rakentaminen, eri ketjun osapuolten järjestelmien integrointi ja tiedon mahdollistamat prosessien parannukset ovat arkipäivää toimitusketjujen kehittämisessä.

Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Kotkan yksikön vuodenvaihteessa valmistuneessa tutkimuksessa huomattiin, että tämä toimitusketjujen integrointi on unohtanut logistiikan palveluyritykset, erityisesti kuljetusyritykset. Vain 9 prosenttia haastatelluista logistiikan palveluyrityksistä sai ennustetietoa tuotantonsa (kuljetuskapasiteetin, työvoiman, vaadittavien materiaa-

Logistiikan palveluyrityksen antama ja saama tieto ketjun ohjaukseen.

lien ja polttoaineiden jne.) ennustamiseen. Tuotteen kunnosta sai tietoa vain 36 % yrityksistä ja tuotteen sijainnista 18 %. Lisäksi tieto oli usein liian epätarkkaa tai myöhässä, eikä sitä voinut käyttää hyödyksi tuotannon suunnittelussa. Käytännössä tämä tarkoittaa suuria ylikapasiteetin aiheuttamia kustannuksia tai alikapasiteetin aiheuttamia toimintahäiriöitä itse kuljetusketjussa.

Tutkimuksessa huomattiin, että useille logistiikan palveluyrityksille ketjun läpinäkyvyyden käsite oli vielä tuntematon, eikä sen tuomia mahdollisuuksia ymmärretty. Ajatus saada tietoja kuljetusketjusta laajalti tuntui mahdottomalta. Ollaan vielä kaukana tilanteesta, jossa logistiikan palveluyritykset osaavat vaatia oikeutettua paikkaansa osana toimitusketjua ja ymmärtävät pyytää riittävää näkyvyyttä kuljetusketjuun, mm. ennusteita, sijaintia, häiriöitä jne.

Avainasemassa tämän tiedon jakamiseen ovat erityisesti näitä pal-

• Ennusteet • Muutostiedot • ETA • Tuotteen sijainti • Tuotteen kunto

9% 4% 91 % 19 % 36 %

Logistiikkayritys

Asiakas

• Muutostiedot • ETA • Tuotteen sijainti • Tuotteen kunto

12 Logistiikka 1 | 2008

73 % 91 % 18 % 36 %

Logistiikan palveluyrityksen ja lähettäjän vaatimat tiedot kuljetusten hallintaan.

veluyrityksiä käyttävät tuotantoyritykset. Kuljetusketjun häiriöttömyys ja kustannusten minimointi hyödyttää lopulta juuri loppuasiasta sekä tuotteen tuottajaa tuotteen kilpailukyvyn lisääntyessä.

Tutkimusprojektissa kehitettiin malli vaadituille tiedoille eri alojen välillä. Luottamuksen ja toimivien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on usean eri toimijan välillä erittäin haastavaa – erityisesti kun lähes poikkeuksetta ketjun toimijoilla on hyvin erityyppiset tietojärjestelmät ja kuljetusyritykset palvelevat useita kilpailevia tuotannollisia yrityksiä.

Tutkimuksen erityiskohteena olivat satamasidonnaiset lo-

gistiikkapalveluyritykset. Näiden kohdalta huomattiin, että sataman kilpailukykyä tehostavat Port Community-tietopalvelut puuttuvat Suomesta kokonaan. Näillä tarkoitetaan extranet-tyyppistä portaalia, joka antaa oikeutetuille osapuolille tietoa satamissa kulkevista tuotteista ja näin tehostaa kaikkien toimintaa. Tietoteknisen infrastruktuurin varaan rakennet-

tuja yhteisöjä on syntynyt vastikään satamissa, joissa on toteutettu alue- ja kulunvalvontahankkeita. Seuraava askel tulisi olla yhteisöjen tietopalvelun laajentaminen tuoteseurantaan.

TYLOGE-tutkimusprojekti sai TEKES-rahoitusta EU:n aluekehitysrahaston (EAKR) tuella. Tutkimus on ladattavissa kokonaisuudessaan internet osoitteesta: HYPERLINK

“http://www.merikotka.fi” www.merikotka.fi.

Pulli, *DIDIHennariina Sakari Kajander, professori Ulla Tapaninen

Satamasidonnainen kuljetusketju.

13 Logistiikka 1 | 2008

Vesitie varteenotettava vaihtoehto metsäpolttoaineiden kuljetuksessa Lähitulevaisuudessa osa metsäpolttoaineista saatetaan kuljettaa lämpö- ja voimalaitoksiin sekä muihin bioenergian jalostuslaitoksiin laivareittejä pitkin. Proomukuljetukset säästävät polttoainetta ja maanteitä.Yhteen proomuun mahtuu kerralla saman verran haketta kuin yli 40 täysperävaunurekkaan.

Kalle Karttunen

Suomessa vesiteitä on perinteisesti käytetty pitkillä kuljetusmatkoilla raakapuun kuljetuksiin. Viime vuosina raakapuun vesitiekuljetusten eli uitto- ja aluskuljetusten keskimääräinen kuljetusmatka on ollut yli 300 kilometriä. Vesiteitse puuta kuljetetaan vuosittain noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä, josta aluskuljetuksen osuus on ollut keskimäärin kolmannes.

Vaikka vesitiekuljetusten osuus koko raakapuun kuljetuksista on vain noin kolme prosenttia, on niiden osuus vertailukelpoisena kuljetussuoritteena kaksinkertainen eli kuusi prosenttia kaikista raakapuun kuljetuksista pitemmän kuljetusmatkan ja suuremman lastikoon ansiosta.

Varsinkin Vuoksen vesistön alueella vesitiekuljetus on varteenotettava vaihtoehto myös metsäpolttoaineiden hankinnan logistisessa ketjussa.

14 Logistiikka 1 | 2008

Tutkimushanke etsii vaihtoehtoja maantiekuljetuksille Mikkelissä toimiva Lappeenrannan teknillisen yliopiston bioenergiatekniikan tutkimusryhmä on kartoittanut metsäpolttoaineiden vesitiekuljetusmahdollisuuksia proomukalustolla.

Hankkeessa kehitetään vesitiekuljetukseen perustuvia logistisia järjestelmiä metsäpolttoaineen hankintaan ja tarkastellaan vesitiekuljetusjärjestelmien ja erilaisten liiketoimintamallien soveltumista metsäpolttoainetoimituksiin Vuoksen vesistöalueen voimalaitoksille.

– Tavoitteena on löytää kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä kuljetusvaihtoehtoja maantiekuljetuksille, kertoo projektipäällikkö Kalle Karttunen.

Hän muistuttaa, ettei vesitiekuljetus pudota rekkakuljetuksia kokonaisketjusta, vaan toimintaan haetaan tehokkuutta muun muassa keskittämällä rekkakuljetukset lastauslaitureiden syöttökuljetuksiin. Pisin siirtymä hoidetaan sitten vesiteitse.

Kehitettävään järjestelmään kuuluu laivareittien varsilla, parhaiden hakkeen saatavuusalueiden tuntumassa sijaitsevia satelliittiterminaaleja, jotka toimivat myös metsäpolttoaineiden puskurivarastoina.

Toisessa kuljetuskokeilussa käytettiin proomussa mukana kulkevaa kaivinkonetta ja tiivistämiseen Bobcatia.

Syksyllä Saimaalla tehdyissä koekuljetuksissa testattiin kahta erilaista, proomukuljetusta edeltävää logistiikka- ja haketusjärjestelmää.

Ensimmäisessä koekuljetuksessa lastina oli noin 790 tonnia metsähaketta, joka vietiin Kiteeltä Varkauteen Stora Enson lämpö- ja voimalaitokselle. Päätehakkuubiomassa oli tuotu irtotavarana sataman läheisyydessä olevaan terminaaliin ja haketettu keskitetysti. Kuljetuksen lastaus- ja purkupäässä käytettiin suuria materiaalinkäsittelykoneita. Lastaus tapahtui Puhoksen syväsatamassa Joensuun Laivaus Oy:n suurella materiaalinkäsittelykoneella.

Toisessa kokeilussa haketus tapahtui metsässä tienvarsivarastolla suoraan hakerekkoihin, jotka toivat valmiin hakkeen sa-

VTT, Alakangas & LTY, Karttunen.

Metsähakkeen vesitiekuljetusketju metsästä voimalaitokselle.

Kalle Karttunen

Koekuljetuksissa testattiin kahta erilaista järjestelmää

Proomua työnnettiin Arppe-monitoimialuksella.

tamalaiturille. Lastaus tehtiin proomun omalla kaivukoneella ja lastia tiivistettiin tamppaamalla kuorman päältä.

Proomuun pyrittiin tekemään kukkurapäistä maksimikuormaa, ja siihen saatiinkin lastattua 1100 tonnia haketta.

Tiiviin proomulastillisen hakemäärä vastaa noin 40 hakerekalla tehtävää kaukokuljetusmatkaa.

Proomun painoraja ei tule vastaan – Proomun laitoja korottamalla voitaisiin lastikokoa lisätä vielä merkittävästi, sillä proomussa lastin määrää rajoittaa vain tilavuus. Proomun kantavuus sallisi 2 540 tonnin kuorman joten hakekuorman kanssa ei väylällä tarvitse pelätä pohjakosketusta täydessäkään lastissa, sanoo Karttunen.

Karttusen mukaan polttoon tarkoitetun hakkeen lastaukseen ja purkuun voitaisiin käyttää

myös kauhakuormaajaa, mikäli proomussa olisi keularamppi.

Myös pneumaattinen menetelmä saattaisi tulla kysymykseen etenkin hakkeen käyttöpaikan purkumenetelmänä. Tällöin hake voitaisiin imeä proomusta ja puhaltaa suoraan polttoainesiiloon.

Vähemmän polttoainetta, vähemmän päästöjä Proomulastin kuljettaminen Puhoksen satamasta Varkauteen ��

Ulla Ylönen

taessa on kiinnitettävä huomiota vertailtavien kuljetusketjujen erilaisiin vaiheisiin aina metsästä voimalaitokselle, muistuttaa Kalle Karttunen. Haketta voitaisiin kuljettaa myös pienemmillä aluksilla, jolloin polttoaineenkulutus hakeyksikköä kohden laskisi.

Tavoitteena kilpailukykyinen vesitiekuljetus

kestää noin 8-10 tuntia. Kuljetuskokeilussa käytetty monitoimialus Arppe kuluttaa noin 170 litraa polttoainetta tunnissa, joten yhdensuuntaiseen matkaan polttoainetta kului noin 1500 litraa.

Proomulastillista vastaavan hakemäärään kuljettamiseen maanteitse noin sadan kilometrin hankintaetäisyydeltä kuluu 40 hakerekalta yhteensä noin

– Tuohon Etelä-Savon Energian laituriin tuotiin myös koemielessä proomulastillinen haketta, kertoo projektipäällikkö Kalle Karttunen.

2500 litraa polttoainetta. Vertailukelpoiselta etäisyydeltä maanteitse Puhokselta Varkauteen polttoainetta kuluu noin tuhat litraa enemmän.

– Päästövähennyksiä lasket-

Ensimmäistä kertaa toteutetuilla metsähakkeen koekuljetuksilla saatiin arvokasta tietoa aluskuljetusten käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Toiminnan kokonaiskustannusten ja kannattavuuden selvittäminen niin asiakkaiden kuin ketjussa toimivien yrittäjienkin kannalta on vielä kesken.

Joka tapauksessa kustannustehokkaat proomukuljetukset edellyttävät suuren lastikoon lisäksi tehokkaita logistiikkajär-

jestelmiä, joilla saadaan lyhennettyä odotusaikoja lastaus- ja purkusatamissa ja lisättyä meno–paluu -kuljetuksia.

Huomiota on kiinnitettävä myös aluskaluston sopivuuteen eri vesiväylille ja aluskaluston ympärivuotiseen käyttöön.

– Nykyisin Saimaalla liikennöi vain yksi jäänmurtaja ja sydäntalvella käytössä ovat ainoastaan syväväylät. Esimerkiksi metsähakkeen vesitiekuljetukset pienten väylien varrella sijaitsevista varastoista eivät talvella onnistu, kertoo Kalle Karttunen.

Teollisuus ja suurten kaupunkien energialaitokset ovat halukkaita lisäämään hakkeen käyttöä voimalaitostensa polttoaineena.

Jotta vesitiekuljetus muodostuisi kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi, tarvitaan kehitystyötä vesitiekuljetusten logistiikan ja eri työvaiheiden saumattoman yhteensovittamisen järjestämiseksi.

* Ulla Ylönen

TURVALLISEN MERENKULUN AMMATTILAISET

FINNPILOTIN LUOTSI LAIVALLA. LAIVA TURVALLISESTI VÄYLÄLLÄ.

FINNPILOT – VAKAASTI VÄYLÄLLÄ

Finnpilotin luotsien avustamina Suomen rannikkosatamiin ja Saimaalle saapuu ja niistä lähtee kymmeniätuhansia aluksia vuosittain.

Luotsausliikelaitos | PL 520, 00101 Helsinki puh. 0207 54 611 | luotsausliikelaitos@finnpilot.fi www.finnpilot.fi

Luotsauksen erikoisosaajana Finnpilot varmistaa osaltaan, että laivaliikenne sujuu niin ihmisten, alusten kuin ympäristön kannalta turvallisesti.

SCANIA jatkaa markkinajohtajana Scania teki sen taas!

Jo kolmantena vuonna peräkkäin Scania oli raskaassa sarjassa suomalaisten automiesten suosikki.

Kokonaismassaltaan vähintään 16-tonnisten kuorma-autojen luokassa Scania lunasti kärkipaikan 33,4 prosentin markkinaosuudella. Joka kolmas uusi raskas kuorma-auto vuonna 2007 oli siis Scania.

Scanian uudet P- ja R-sarjat ovat lunastaneet paikkansa suomalaisen kuljetusmaailman suosikkeina. Mallisarjan täydentyessä uusilla G-ohjaamoilla, asiakaskunnan valintamahdollisuudet lisääntyvät entisestään.

Kokonaismassaltaan vähintään 16-tonnisten kuormaEikä Scanian menestys perustu autojen ensirekisteröinnit Suomessa vuonna 2007. pelkästään perinteisiin vahvuuksiimme, kuten toimivaan ergonomiaan, Merkki Kappaletta Markkinaosuus % hyvään ajettavuuteen, erinomaiseen Scania 935 33,4 polttoainetalouteen ja laajaan Volvo 881 31,5 palveluverkostoon. Tinkimättömän Mercedes-Benz 388 13,9 kehitystyön tuloksena syntynyt uusi Sisu 173 6,2 MAN 172 6,2 moottorisarja näyttää tietä muille Iveco 135 4,8 täyttäen myös tulevaisuuden tiukat Renault 51 1,8 päästönormit – Scanian tapaan DAF 28 1,0 taloudellisesti ja ilman lisäaineita. Eikä Muut 33 1,2 työ tähän lopu, vaan se jatkuu yhtä (Lähde: AKE / ATJ-tietojärjestelmä / Strada Ajoneuvotilastot) tinkimättömänä, sillä luvassa on lisää …

www.scania.fi puh. 010 555 010

§ kurkinen Lakiasiaa

KKO 2007:41

Erityisehtojen ja varausten kolinaa LOGY:n aktiivijäsen varatuomari Jyrki Kurkinen on kirjoittanut Logistiikka-lehteen sen alusta asti vuodesta 1996 ja sitä ennen Suomen Materiaalitalous -lehteen vuodesta 1985. Kurkinen toimii Stora Enso Oyj:n lakiasiainjohtajana ja yhtiön hallituksen sihteerinä.

Kun sopimussuhteeseen liittyy useita osapuolia, voidaan helposti joutua ongelmallisiin tilanteisiin.

Näin etenkin silloin, kun kaikkia kokonaisuuteen kuuluvia sopimuksia ei ole laadittu riittävän huolellisesti ja osapuolten käsitykset asioista, syistä ja seurauksista ovat kovin erilaiset. Muotoseikoillakin saattaa olla ratkaisevaa merkitystä ja tulkintaa tarvitaan, jotta syntyneet solmut saadaan avattua ja juttu ratkaistuksi. Vakiintuneilla kauppatavoilla voi olla hyvinkin suuri merkityksensä asian ratkaisemiselle.

Tämänkertainen oikeustapaus on lajissaan tyypillinen ja varsin mielenkiintoinen. Se on sitäpaitsi hyvin käytännönläheinen; tällaisia tulee esiin vähän väliä, joten on syytä käydä se läpi juurta jaksain.

Mennään Pohjois-Suomeen. Siellä Lapin käräjäoikeudessa alettiin A Oy:n kanteesta käsitellä tapausta, jossa vastaajana oli B Oy. A kertoi, että oli tehnyt rakennuttajayhtiö C Oy:n kanssa rakennuskohteen sähkötöistä sivu-urakkasopimuksen. Itse urakkasopimus taas oli tehty C:n ja B:n välillä. Urakat oli sovittu tehtäväksi urakkasopimuksen ja rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1983 mukaisesti. Edelleen yhtiöt olivat kirjallisesti sopineet, että A:n urakka alistetaan pääurakkaan. Rakennustyön loppuvaiheessa eli 11. 10. 2001 A oli työmaakokouksessa ilmoittanut varaavansa oikeuden esittää lisälaskun mahdollisista ylitöistä, jos sellaisia jouduttaisiin tekemään.

Taloudellinen loppuselvitys areenana Kohteen vastaanottotarkastus pidettiin 19. 11. 2001 ja siellä oli sovittu, että eri sopijapuolten toisilleen mahdollisesti esittämät vaatimukset käsitellään ns. taloudellisessa loppuselvityksessä, joka sovittiin pidettäväksi pääurakoitsijan kanssa 12. 12. 2001 kello 12 ja sivu-urakoitsijan kanssa tuntia myöhemmin. Ennen mainittua selvittämistilaisuutta oli A Oy esittänyt ylityökorvausvaatimuksensa rakennuttajalle.Vaatimus oli kuitenkin palautettu A:lle toteamuksella, että vaatimus tuli esittää pääurakoitsijalle. Näin A olikin sitten toiminut ja oli vaatinut tältä ylitöistä 94.605 markkaa.Tämä vaatimus oli tullut B:lle vasta 13. 12. 2001 eli taloudellisen loppuselvityksen jälkeen. B oli kiistänyt maksuvelvollisuutensa liian myöhään tullen vaatimuksen perusteella. Ja näin riita oli valmis ja käräjöinti alkoi.

Oikeudessa A katsoi, että pääurakoitsija oli toiminut huolimattomasti, kun ei ollut huolehtinut sovittujen aikataulujen noudattamisesta.

Viivästymisten johdosta A oli joutunut teettämään ylitöitä kiriäkseen aikataulua kiinni.Varauksia, yleisiä ehtoja ja määräaikoja A oli tehnyt asianmukaisen varauksen mahdollisten ylitöiden varalta ajoissa ja kohdistanut sen pääurakoitsija B:hen, joka alistamissopimuksen nojalla oli vastuussa viivästyksestä ja sen seurauksista, kuten tyypillisesti A:lle synty-

18 Logistiikka 1 | 2008

neistä vahingoista.

Vaatimusta ei A:n mielestä oltu tehty myöhässä, koska A:n ja B:n välillä ei oltu tehty taloudellista loppuselvitystä. A vaati oikeutta velvoittamaan B:n maksamaan sille ylityökorvauksina 19.411,90 euroa laillisine korkoineen.

B Oy oli jyrkästi eri mieltä asiasta ja kiisti kanteen kokonaisuudessaan. Se totesi, että oli sovittu noudatettavaksi YSE-ehtoja. A:n tekemä kustannusvaraus oli kohdistunut rakennuttajaan, ei B:hen. Sitäpaitsi varaus koski rakennuttajan tilaamia muutos- ja lisätöitä eikä B:n aikataulun noudattamatta jättämistä. A ei ollut esittänyt vaatimuksiaan B:lle vastaanottotarkastuksessa eikä se ollut myöskään vaatinut A:n ja B:n välistä taloudellista loppuselvitystä. Liian myöhään esitetty laskuvaatimus oli pätemätön ja A menettänyt oikeutensa, kun oli toiminut vastoin yleisiä sopimusehtoja ja alalla noudatettavaa käytäntöä. Käräjäoikeus lausui tuomiossaan, että työmaa oli viivästynyt viikon verran sovitusta aikataulusta ja sen johdosta B oli joutunut teettämään ylitöitä. Oikeuden mielestä A:n työmaakokouksessa esittämä varaus ol tulkittava reklamaatioksi B:tä kohtaan. Sopimusten mukaan mahdolliset vaatimukset toisille osapuolille tulee esittää perusteiltaan vastaanottotarkastuksessa ja määriltään viimeistään taloudellisessa loppuselvityksessä. Nyt A oli tehnyt varauman ennen vastaanottotarkastusta, mutta määrä oli kerrottu vasta taloudellisen loppuselvityksen jälkeen. A oli siis toiminut sopimuksen vastaisesti ja oli niinmuodoin menettänyt oikeutensa saada korvausta. Kanne hylättiin.

HO: Taloudellisen loppuselvityksen jälkeen ollaan jo myöhässä A valitti Rovaniemen hovioikeuteen. Siellä tapausten kulku kerrattiin ja dokumentaatio tutkittiin. Todettiin, että loppuselvitystä A:n ja B:n välillä ei oltu tehty eikä se B:n mielestä ollut tarpeenkaan, kun A ei ollut vaatimuksiaan esittänyt ennenkuin taloudellisen loppuselvityksen jälkeen eli myöhässä. B oli menettänyt mahdollisuutensa kohdistaa rakennuttajaan vaatimuksia, kun ei ollut niitä tuonut esille heidän välisessään loppuselvityksessä. Miten olisi voinutkaan, kun A:n vaatimuksista ei silloin vielä edes tietoa ollut. A:n ja B:n välit sensijaan oli selvitettävä erikseen. Niiden välinen sopimussuhde perustui alistamissopimukseen. Siinä ei erityisesti oltu mainittu, miten heidän väliset vaatimuksensa tulee käsitellä.

Viittausta esim.YSE-ehtoihin ei ollut, joten ne eivät olleet osa sopimusta.

Hovioikeus katsoi, että olisi ollut kohtuutonta A:ta kohtaan, jos se tässä tilanteessa olisi menettänyt oikeutensa esittää korvausvaatimuksia B:lle. Rakennusalalla on kuitenkin yleistä ja tavanomaista, että kaikki vaatimukset sopimusosapuolille tulee esittää viimeistään taloudellisessa loppuselvityksessä ja lopullisina uhalla, että niitä ei voi pätevästi esittää

§ kurkinen enää mainitun tilaisuuden jälkeen. Mistään ei ilmennyt, että osapuolet olisivat sopineet noudattavansa jotakin muuta menettelyä tässä tapauksessa. A oli asiassa menetellyt siten, että sen oikeudet vaatimusten esittämiseen B:lle olivat menneet, kun niitä ei oltu tuotu esiin määräajassa.

Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei katsottu aiheelliseksi muuttaa.

KKO: Oikeuksia ei oltu menetetty A Oy sai muutoksenhakuluvan KKO:een. Siellä se vaati joko jutun palauttamista hovioikeuteen samalla aikaisemmat oikeuden tuomiot kumoten tai vaihtoehtoisesti kanteensa hyväksymistä ja maksutuomion antamista. B vastasi valitukseen eikä tietenkään ollut valmis myönnytyksiin. KKO muutti tilanteen Taas tutkittiin ja käytiin läpi oikeudelle jätetty asiakirjamateriaali.

Menemättä nyt tässä yhteydessä kaikkiin esille tuotuihin yksityiskohtiin, todetaan vain, että A:n tekemä varaus oli nimenomaisesi koskenut ylitöitä, joiden syynä oli aikatauluviiveet ja että sopimusten mukaan kukin osapuoli oli omalta kohdaltaan vastuussa toisilleen aiheuttamista vahingoista ja niiden seurauksista. Niin myös B A:lle. Olennaista oli, miten tulee suhtautua A:n esittämän korvausvaatimuksen merkitykseen, kun se oli tehty vasta loppuselvityksen jälkeen. KKO totesi, että sopimukseen perustuva korvausvelka vanhentuu lähtökohtaisesti laissa säädetyssä määräajassa. Sopimuksessa voidaan kuitenkin sopia toisin, jos niin halutaan. Tässä tapauksessa alistamissopimuksessa ei oltu sovittu tällaisesta eikä myöskään viitattu yleisiin ehtoihin. Urakoitsijoiden edun mukaista olisi ollut sopia keskinäiset välinsä pääurakkasopimuksen mukaisin menettelytavoin eli samanaikaisesti.Tätä ei kuitenkaan oltu tehty.

Kun selvää sopimukseen perustuvaa toimintatapaa ei ollut A:n ja B:n

välillä, ei myöskään A ollut menettänyt oikeuksiaan. B taas ei voinut vedota siihen, että A:n vaatimukset olisivat olleet yllättäviä tai kohtuuttomia, koska se tiesi tai ainakin sen olisi pitänyt tietää, että vaatimuksia saattaa tulla. Vilpittömään mieleen ei tässä tapauksessa voinut turvautua tai siihen vedota. A ei siis ollut menettänyt puhevaltaansa asiassa.

KKO ei kuitenkaan ottanut itse asiaa suoraan tutkittavakseen, koska sen mielestä se ei ollut tarkoituksenmukaista. Asia palautettiin takaisin hovioikeuteen, jonka tulee jatkaa asian käsittelyä omasta aloitteestaan ja tulee siinä laillisesti menetellä huomioonottaen palauttamisen syy.

Tuomio oli yksimielinen eikä soraääniä kuulunut. Taas kerran kävi niin, että kaksi alempaa oikeusastetta päätyi samaan lopputulokseen, jonka sitten korkein oikeus muutti kokonaan.Tapaus on oiva esimerkki siitä, miten mutkikkaita tilanteita saattaa syntyä, kun sopimuksia on pitkin ja poikin ja osapuolia useita. Kuten KKO:kin totesi, olisi sopijapuolten kannalta ollut hyödyllistä sopia asioista samalla kertaa eikä jättää osaa ongelmista myöhemmäksi. Se vain on niin kovin inhimillistä ja eihän kaikkea käytännössä edes tiedä aina ajoissa. Hyvää uskossa, mutta virheellisesti toimien saattaa käydä lipsauksia ja tulla oikeudenmenetyksiä, vaikka kuinka mielestään on ollut tarkkana. Tässä tapauksessa KKO viime kädessä oikaisi tilanteen. Aina voi tietenkin kysyä, oliko ratkaisu tässä B:n kannalta oikeudenmukainen vai joutuiko se kärsimään ilman riittäviä perusteita. Mutta näinhän se aina on: loppuratkaisu ja piste asialle on saatava ja parhaansa tuomioistuimet taatusti tekevät.

* Jyrki Kurkinen

Logistiikka-lehden internet-osoitteisto, paikkavaraukset puh 09 6963 3751

matkahuolto.fi

Kaikki kuljetukset

Venäjälle, Kaukasiaan, Turkkiin ja EU-maihin puh. (019) 483 460 | marecap@marecap.com | www.marecap.com

Turku pyrkii idän ja lännen logistiseksi portiksi Turku pyrkii parantamaan asemiaan maan logistisena keskuksena.

Turun satama on lisännyt suosiotaan rahdinkuljettajana Helsingin kustannuksella. Kaupungin lentokenttä puolestaan profiloituu voimakkaasti myös rahtikentäksi. Rakenteilla olevaan LogiCityyn on tulossa lähivuosina tilaa yrityksille miljoonan kerrosneliömetrin verran.

Turun seudulla on jo näyttöä Suomen logistisen painopisteen hienoisesta siirtymisestä kohti lounaisrannikkoa. Esimerkiksi TNT Suomi Oy laajentaa parhaillaan uutta rahtiterminaalia Turun lentokentällä. Laajennuksen myötä yhtiön terminaalitila kaksinkertaistuu ja samalla Turusta tulee TNT:n Suomen suurin rahdinkäsittelyn piste.

Myönteistä aikaa eletään myös Turun alueen satamissa Skandinavian liikenteen osalta. Laivarahtiliikenne on vahvistunut Helsingin kustannuksella. Tämä johtuu lähinnä siitä, että Turun alue tarjoaa päivittäin myöhäisemmät lähtöajat kuin Helsinki. On sanottu, että Helsingissä rahtiakin kuljettavien autolauttojen aikataulut on laadittu lähinnä matkustajaliikenteen toiveiden mukaisesti ja ne sopivat perin huonosti rahdinkuljettajille.

Turun seudun etuihin kuuluvat myös vähäiset ruuhkat verrattuna pääkaupunkiseutuun. Yhteydet maanteitä pitkin lähialueille pystytään takaamaan minuuttien tarkkuudella. Lentoasemalla taas rahtitavaran käsittelyajat ovat hyvin lyhyet verrattuna Helsinki–Vantaaseen puhumattakaan Euroopan miljoonakaupunkien lentokentistä.

Valttina lyhyt matka

Tero Tuisku

Turun lentokenttä pyrkii lisäämään osuuttaan myös Aasian kuljetuksissa.

– Turun ja toki Helsinginkin valttina on “lyhyt matka” Kiinaan.

Rahtikoneet ehtivät lentämään edestakaisen matkan vuorokaudessa.

Ruotsissa samasta asemasta kilpailevat Arlanda ja Göteborg. Niiden ongelmana on kuitenkin meitä pitempi matka Venäjälle, toteaa Martti Malmivirta Eera Finlandista.

Malmivirta myöntää, että Turun lentokentällä on vielä paljon tekemistä ollakseen kilpailukykyinen Aasian rahtiliikenteessä – Turussa pitää kehittää lentokentän infraa. Siellä on tähän mennessä käsitelty lähinnä pienten rahtikoneiden kuormia. Suurkoneiden kuormien hoitamiseen tarvitaan lisää tilaa sekä uutta maakalustoa lastaustoimintaa varten ja vielä osaavaa rahtihenkilöstöäkin, Malmivirta sanoo.

Tarjolla miljoonan neliön toimitilat Turun lentokentän ympärille rakennettavaan LogiCityyn pyritään saamaan nimensä mukaisesti logistiikan sekä logistiikasta lisäarvoa hakevien toimialojen yrityksiä.

– Alueen kaavoitus mahdollistaa jatkossa peräti miljoonan kerrosneliömetrin verran toimitilan rakentamisen eri tarpeisiin. Käytännössä tavoittelemme kuitenkin noin puolen miljoonan kerrosneliön rakentamisen kokonaisuutta. Tilaa on varattu tavanomaisten toimistojen ohella muun muassa kumipyörätoimijoille, jakeluyrityksille sekä teollisuustuotteiden kokoonpanoyrityksille. Alueelle rakenneEera Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja taan myös uusia tieyhteyksiä.

Lentokentän itäpuolitse kulkevan Martti Malmivirta toteaa, että Turku ja ja Aasian asti ulottuvan rautatien koko Suomikin voisivat olla edelläkävijöitä yhteyteen on tarkoitus muodosRFID:n kehittäjinä ja käyttäjinä vähän taa rahdinkäsittelyalue, jossa ausamaan tapaan kuin kännykkäbisneksessä on tapahtunut. to- ja raidekuljetukset voivat koh-

20 Logistiikka 1 | 2008

data, toteaa toimitusjohtaja Ari Niemelä Pilot Turku Oy:stä.

Yritys on seudullinen logistiikan markkinointi- ja kehitysyhtiö, jonka omistavat Turun kaupunki, Hartela Oy sekä Kaarinan, Liedon ja Naantalin kunnat.

Ensimmäiset toimijat ovat jo tulossa LogiCityyn. Esimerkiksi Suomen Kaukokiito Oy suunnittelee alueelle uutta 30 000 kerrosneliömetrin logistiikkakeskusta. Lääninkuljetus Oy puolestaan rakentaa yhteensä noin 16 000 kerrosneliön varasto- ja terminaalikiinteistön. Molemmat hankkeet toteutetaan vaiheittain.

Etuna hyvä sijainti

Eera on visioinut Turulle keinoja selviytyä kilpailussa muiden logistiikkakeskushankkeiden kanssa.

– Turku tarvitsee rohkeita teemoja lisäämään vetovoimaa logistisen lisäarvon tuottajana.

Helsinki-Vantaan lentokentän asema on Suomen markkinoilla niin vahva, että kilpailussa määrätietoinen haastaja voi vain voittaa. Rautateillä Turku on idäntien luonnollinen terminaali. Logicity voi tarjota myös puitteet kehittää uudenlaista osaamista valmistavan teollisuuden kokonaisprosessin hallintaan, erityisesti komponentti- ja varaosaintensiivisillä aloilla. Virtaava logistiikka ja RFID (Radio frequency identification) eli radiotaajuinen etätunnistus voivat tuoda LogiCityyn sijoittuville yrityksille merkittäviä etuja. Samalla LogiCity voisi profiloitua kansallisesti tärkeäksi hankkeeksi.

Malmivirta toteaa, että RFID on periaatteessa perin yksinkertainen tunnistustekniikka, joka tehostaa toimintaprosesseja ja logistiikkaa.

– Radiotaajuinen etätunnistus on ollut tekniikkana olemassa jo useita vuosikymmeniä, mutta vasta vuonna 2006 saatiin alalle maailmanlaajuiset standardit. VTT:n kanssa ideoidussa toimintamallissa Turku ja koko Suomikin voisivat olla edelläkävijöitä RFID:n kehittäjinä ja käyttäjinä vähän samaan tapaan kuin kännykkäbisneksessä on tapahtunut, Malmivirta toteaa.

– RFID:n arvolupaus on vahva yrityksille, kuluttajille ja koko yhteiskunnallekin. Kaupan alan yrityksillä toimitusketju tehostuu, hävikki pienenee ja pääomaa sitoutuu vähemmän RFID:n myötä. Myös logistiset toiminnot tehostuvat ja näin

Tulevaisuudentutkija Olli Hietanen Turun kauppakorkeakoulusta arvioi, että kestävän kehityksen merkitys kasvaa tulevaisuuden logistiikassa.

Logistiikkaa vuoteen 2017 Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus on arvioinut Pilot Turun toimeksiannosta logistiikan tulevaisuutta vuoteen 2017 asti.Tutkimus toteutettiin niin sanottuna tulevaisuusprosessina, joka koostui muun muassa maailmankauppaan, tavaravirtoihin, megatrendeihin ja logistiikan muutostekijöihin liittyvän tausta-aineiston keruusta, logistiikka-alan päättäjille suunnatusta nettikyselystä sekä kolmesta tulevaisuusverstaasta.

Tulevaisuudentutkijat Olli Hietanen ja Timo Nurmi esittelivät selvitystyönsä tuloksia Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Kumppanusten mukaan logistisia päätöksiä tehtäessä pitää huomioida muun muassa seuraavat muutostekijät: • Aasian painoarvo kasvaa • Kiina panostaa korkeaan teknologiaan.

• Maailmankauppa ja vienti kasvavat edelleen.

• Kestävän kehityksen merkitys lisääntyy.

• Rajattomuus lisääntyy.

• Verkottuminen ja kumppanuus lisääntyvät.

• EU:n ohjaus ja säätely purkautuvat ja markkinat vapautuvat.

• Energian kulutus kasvaa.

• Logistiset järjestelmät ja osaaminen kehittyvät.

• Venäjän liittyminen WTO:hon ja omavaraisuuden lisääntyminen logistiikassa.

voidaan luoda kokonaan uusia palvelujakin. Kuluttajille RFID merkitsee muun muassa halvempia hintoja, turvallisempia tuotteita sekä tuotteiden parempaa saatavuutta. Suomen kansantaloudelle RFID merkitsee positiivista imagovaikutusta,

tuottavuuden paranemista sekä uutta liiketoimintaa, Malmivirta kuvailee innostuneesti.

* Tero Tuisku

Tero Tuisku

LogiCity sijaitsee Niemelän mukaan hyvällä paikalla logistisesti ajatellen.

– Esimerkiksi Turun satamaan on autolla ainoastaan 15 minuutin matka ja Naantalin satamaankin vain viisi minuuttia enemmän. Alueelle ominaiseen tapaan luvatut minuuttimäärät pitävät myös käytännössä. Kaiken kaikkiaan satama-, auto-, lento- ja raideliikenteen kohtaaminen samalla alueella mahdollistaa LogiCityn jatkokehittämisen idän ja lännen solmukohtana. Tavoitteenamme on, että tavaravirrat pysähtyisivät ja edelleen jalostuisivat LogiCityssä, Niemelä maalailee.

Martti Malmivirta Eera Finlandista toteaa, että Turun ohella muuallakin panostetaan logistisiin tiloihin ja toimintoihin.

– Suomessa on runsaat 20 merkittävää logistiikkakeskushanketta, jotka on nimetty alueiden kärkihankkeiksi. Nämä kilpailevat keskenään kansallisen innovaatiojärjestelmän kehitysrahoituksesta sekä valtion infrastruktuurirahoituksesta ja vielä EU-rahoituksestakin. Lisäksi Suomessa on parisen sataa pienempää yritysten välistä tai yksittäisten yritysten ajamaa logistiikkakeskushanketta, joissa kunnat ovat mukana vaihtelevin panoksin. Mielestäni jonkin tahon pitäisi koordinoida tätä kaikkea, Malmivirta vaatii.

Kaipuuta rohkeisiin teemoihin

21 Logistiikka 1 | 2008

Läänin Kuljetus LogiCityn uusin tulokas Turun kaupungin ja Läänin Kuljetus Oy:n välinen sopimus LogiCityn 3,3 ha:n suuruisen tontin vuokraamisesta hyväksyttiin Turun kiinteistölautakunnan kokouksessa 21.11. Yhtiön suunnitelmissa on yhteensä noin 16 000 k-m2 terminaalitilojen rakentaminen Turun lentokentän eteläpuolelle kaavoitetulle logistiikkapalvelu-, tuotanto-, varastointi- ja toimistoalueelle. Jatkossa Läänin Kuljetus laajentaa ydinliiketoimintojaan varasto- ja terminaalitoimintaan. Samalla yhtiö tarjoaa räätälöityjä kokonaislogistiikkaratkaisuja asiakkaille, jotka haluavat tehokkaasta logistiikasta lisäarvoa yritykselleen.

– Läänin Kuljetuksen pääkonttori ja Turun aluetoimisto ovat jatkossakin nykyisellä tutulla paikallaan Rieskalähteentiellä. Rieskalähteentien kiinteistön terminaalitiloja, raskaan kaluston korjaamo- ja huoltotiloja saneerataan myös vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia. Näin myös tämä alue säilyy jatkossakin vireänä ja voi tarjota asiakkaille monipuolisia palveluja. Tätä aluetta ei ole tarkoitettu nyt toteutettavan Logicityn kaltaiselle hankkeelle. LogiCityn liikenteellinen saavutettavuus on toista luokkaa. LogiCityn alueellinen konsepti sopii erinomaisesti ydinliiketoimintaamme sekä tulevaisuuden tarpeisiimme, vakuuttaa Läänin Kuljetus Oy:n toimitusjohtaja Martti Nieminen.

TAMTRON

ratkaisut kaluston seurantaan - autojen, konttien, työkoneiden ja ihmisten seuranta - paikannus - karttajärjestelmät - langaton tiedonsiirto - ajoneuvotietokoneet - vaa’at joka lähtöön

Ylivoimainen hinta-laatusuhde

Soita ja pyydä tarjous !

Puh. 03-31435000 www.tamtron.fi ISO 9001:2000 sertifioitu organisaatio 22 Logistiikka 1 | 2008

Maantieliikenteellä suurin osuus maamme tavaraliikenteestä Tieliikenne on edelleen hallitsevassa asemassa tavaraliikenteen kuljetuksissa Suomessa. Vuonna 2005 kotimaan tavaraliikenteen kuljetussuorite oli 41 miljardia tonnikilometriä, mistä maantieliikenteen osuus oli noin 70 %. – On luonnollista, että olemme päätyneet LogiCityyn, joka sijoittuu kaikkien kuljetusmuotojen yhtymäkohtaan; lentoaseman, globaalisti idän ja lännen yhdistävän rautatien, Tampereen moottoritien ja E18-kehätien rajaamaan alueeseen, Nieminen toteaa.

Rakentaminen kolmessa vaiheessa Läänin Kuljetus Oy:n uuden logistiikkakompleksin rakennushanke käynnistyy ensi vuonna ja suunnitelmien mukaan hanke tulee etenemään eri vaiheissa.

Ensimmäisessä vaiheessa valmistuvat noin 3 000 m2 tilat. – Seuraavien rakennusvaiheiden kohdalla suunnitelmien yksityiskohdat tulevat vielä hioutumaan tulevien yhteistyökumppaneittemme tarpeiden mukaan. Maksimissaan alueelle voi rakentaa noin 16 000 m2 toimitiloja. Tässä vaiheessa on vielä ennenaikaista kertoa tarkemmin seuraavista rakennusvaiheista, sillä sopimuspapereita ei ole vielä allekirjoitettu, kertoo Nieminen, mutta suostuu myöntämään, että Läänin Kuljetuksen uudessa rakennuskompleksissa terminaali- ja varastohotellitoiminnalle on ollut kysyntää asiakkaiden taholta jo kaavoituksen valmistumisesta lähtien.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että Läänin Kuljetus Oy on päätynyt tähän ratkaisuun. Sen myötä LogiCityn alueen rakentuminen on päässyt hyvään vauhtiin, sillä keväällä Kaukokiito Oy teki päätöksen sijoittua alueellemme. Ensi vuonna voidaankin nähdä LogiCityn rakentumisen lähtevän konkreettisesti käyntiin, iloitsee Pilot Turku Oy:n toimitusjohtaja Ari Niemelä.

– Käymme tällä hetkellä neuvotteluja eräiden suurten toimijoiden kanssa ja lukuisat yhteydenotot osoittavat, että kiinnostus LogiCityä kohtaan on suurta. Kun samalla alueen kehittämiseen ollaan edelleen panostamassa, muodostuu LogiCitystä kansallisesti merkittävä logististen toimintojen keskus, kertoo toimitusjohtaja Niemelä.

Läänin Kuljetus Oy on ammattiautoilijoiden vuonna 1962 perustama KTK-yritys, jonka palveluvalikoimaan kuuluvat maa-, ja kiviaineskuljetukset, maa-ainesjalostus ja myynti, maarakennuspalvelut, kaupan- ja teollisuuden kuljetukset, muutto- ja varastopalvelut sekä rahtiliikenne. Yhtiö välittää kuljetuksia yli 300 autolle. Läänin Kuljetus konserniin kuuluvat emoyhtiön viisi aluetoimistoa Turussa, Salossa, Porissa, Vammalassa ja Parkanossa, tytäryhtiöt Hämeenkyrön Kuljetus Oy Hämeenkyrössä ja Veikko Helander Oy Tampereella, sekä kaksi kiinteistöyhtiötä. Vakituisia työntekijöitä on n. 65 henkilöä, yhtiön arvioitu liikevaihto vuodelle 2008 on noin 35 milj.euroa.

www.fiat.fi

Kuvan autot erikoisvarustein.

OIKEIN MITOITETTU INVESTOINTI.

Uusi Fiat Ducato • 8–17 m3 • 100–157 hv diesel • Myös kuorma-autona Alkaen: 27.990 €

Uusi Fiat Scudo • 5–7 m3 • 90–136 hv diesel Alkaen: 26.990 €

UUSI Fiat Doblò • 3,2–4 m3 • 75 diesel tai 77 hv bensa Alkaen: 17.990 €

3

FIAT-TAVARA-AUTOMALLISTO 3 – 17 M .

Kun kuljetukset ovat osa yrityksen liiketoimintaa, jokaisen tavara-auton pitää olla paitsi kestävä ja luotettava, myös sopivankokoinen ja -hintainen. Siksi Fiat tarjoaa sinulle yhden markkinoiden moderneimmista ja monipuolisimmista tavara-automallistoista. Täysin uudistuneen Ducaton, upouuden Scudon ja juuri Suomeen saapuneen näppärän Doblòn.

Valitsitpa niistä minkä tahansa, tiedät että bisnes pyörii myös tien päällä. Lisäturvaa tuo maanlaajuinen huoltoverkostomme sekä markkinoiden paras takuu, jonka saat vain Delta-Autosta. Tervetuloa koeajolle.

SUOMEN PARAS TAVARA-AUTOTAKUU! Suurin ja turvallinen – www.delta-auto.fi • ESPOO, Koskelo, Tavara-autokeskus 020 740 8521 • FORSSA 020 740 8671 • HELSINKI, Konala 020 740 8503 • HELSINKI, Malmi 020 740 8513 • HYVINKÄÄ 020 740 8531 • HÄMEENLINNA 020 740 8591 • IISALMI 020 740 8941 • IMATRA 020 740 8701 • JOENSUU 020 740 8861 • JYVÄSKYLÄ 020 740 8741 • JÄRVENPÄÄ 020 740 8541 • KAJAANI 020 740 8951 • KEMINMAA 020 740 8901 • KOKKOLA 020 740 8681 • KOTKA 020 740 8711 • KOUVOLA 020 740 8721 • KUOPIO 020 740 8961 • LAHTI 020 740 8751 • LAPPEENRANTA 020 740 8731 • LOHJA 020 740 8780 • MIKKELI 020 740 8981 • NUMMELA 020 740 8771 • OULU 020 740 8601 • PORI 020 740 8571 • PORVOO 020 740 8561 • RAUMA 020 740 8691 • ROVANIEMI 020 740 8921 • SALO 020 740 8611 • SEINÄJOKI 020 740 8621 • TAMMISAARI 020 740 8790 • TAMPERE 020 740 8633 • TURKU 020 740 8642 • VAASA 020 740 8651 • YLIVIESKA 020 740 8931

Koneahtaaja Jokinen testasi kurottajasimulaattorin Tiedekeskus Heurekan Laivat ja meri -näyttelyssä pääsee kokeilemaan kykyjään muun muassa konttien siirrossa. Finnsteven kokenut ammattilainen Sami Jokinen kävi testaamassa Kalmarin konttikurottajasimulaattorin. – Kyllä tästä tuntuman todellisuuteen saa. Kolmiulotteisuus tietysti on tässä vain virtuaalista. Lisäksi simulaation olisi hyvä käynnistyä jo aiemmin eli siitä, kun kuski tarttuu kentällä olevaan konttiin, hän kertoo.

Vesa Tompuri

Ahtaajan työ on jo pitkään vaatinut enemmän koneiden hallintaa kuin fyysistä kestävyyttä ja raakaa voimaa. Optimaalinen käsittelylaite määräytyy lastin mukaan, kuljetettiin tavara sitten konteissa tai kappaletavarana.

– Konttikurottajien parhaita puolia on niiden monipuolisuus.

Vain silloin, kun matka on pitkä tai kun kontti on toispuolisesti lastattu, konttilukki on parempi vaihtoehto, Sami Jokinen kertoo.

Kolmetoista vuotta koneahtaajana toiminut Jokinen käyttää konttikurottajia ja muita kontinkäsittelylaitteita päivittäin – silloin, kun ei kouluta vasta-alkajakuskeja. Finnstevellä on kaikissa toimintasatamissaan nuoria koneahtaajia opastavia kouluttajia, Sompasaaressa yksi heistä on Sami Jokinen.

– Totta kai tuntuu hyvältä, että saa arvostusta omalle työlle siinäkin muodossa. Toisaalta itsekin oppii joka päivä, muun muassa jatkuvasti muuttuvan konekannan uusia ominaisuuksia.

Hyvältä kurottajakuljettajalta vaaditaan Jokisen mukaan stereonäköä, hyviä hermoja ja tervettä varovaisuutta. Koneiden ja varsinkin konttien kolhimisriski on alituinen.

– On myös osattava arvioida, mihin mikäkin kone riittää.

Konttikurottajalla konttien käsittely onnistuu myös toisessa rivissä. Tyhjää konttia nostettaessa kurottaja kippaa vasta, jos yrittää nostaa kahden kontin taakse, Jokinen kertoo.

Ahtaaja Sami Jokinen hakeutui alalle sukulaisten esimerkin houkuttelemana.

24 Logistiikka 1 | 2008

Kalmar

Kalmarin kurottaja mallina Laivat ja meri -näyttelyyn hankitun simulaattorin on suunnitellut Cargoteciin kuuluva Kalmar ja sen alihankkija uumajalaisyritys Oryx Simulations.

Heurekan erikoissuunnittelija Vesa Lepistön mukaan lähinnä vastaavanlainen simulaattori on käytössä Hampurissa. Heurekan näyttely kokonaisuudessaan on tiedekeskuksen omaa alkuperäistuotantoa; vuoden kuluttua sen on määrä matkata vuokralle johonkin ulkomaiseen tiedekeskukseen.

– Meille tulee taas vastaavasti vuokrattu näyttely jostakin.

Puolet näyttelyistämme on omaa tuotantoa ja puolet vuokrattuja, Lepistö kertoo.

Laivat ja meri -näyttelyssä kävi syyskuun lopun ja vuodenvaihteen välillä jo noin 55 000 vierailijaa. Heistä lähes kolmannes kokeili potentiaalisia taitojaan koneahtaajana ajamalla virtuaalisesti konttikentällä ja siir-

Heurekan simulaattori auttaa saamaan osviittaa, olisiko kokeilijasta koneahtaajaksi. Oikeiden konttikurottajien liki 90 tonnin massasta ei hyväkään simulaattori silti välitä tuntumaa.

Kuva Hongkongin satamasta.

tämällä konttia kurottajalla rekan lavalle.

– Noin 15 prosenttia laitetta kokeilleista onnistui siirtämään kontin vaaditussa kolmessa ja puolessa minuutissa. Simulaattori antaa lopuksi arvosanan välillä 1-10 tähteä, mihin vaikuttavat ajoaika ja se, onnistuuko ajamaan kolhimatta konetta ja konttia. Kymmenen tähteä saa vain, jos lisäksi onnistuu ajamaan erittäin vähän polttoainetta kuluttavasti, Lepistö kertoo.

Sami Jokinen teki tasaista yhdeksän tähden ajosimulaatiotulosta. Bensaa kului hieman päälle 2,5 litraa 3,5 minuutin ajojakson aikana eli simulaatto-

rin mielestä liikaa, jotta täysi kymppi olisi ansaittu.

Pimeään vuodenaikaan homma on vaativimmillaan, vaikka valaistus onkin nykyään satamissa hyvä – Oikeasti töissä kuluu löpöä pari sataa litraa päivässä eli 14 tunnissa, Jokinen pohtii.

Simulaattorissa Jokisen ’polttoaineenkulutus’ on siis noin kolminkertainen tositoimiin verrattuna.

Laivat ja meri-näyttely jatkuu Vantaan Heurekassa ensi vuoden tammikuun 11. päivään saakka.

Tämä on tietysti tavallisen kokeilijan näkökulmasta sivuseikka; tarkoitushan on pelin- ja leikinomaisesti saada käsitys, miltä konttikurottajalla ajo tuntuu.

– Hallintalaitteet tuntuvat todellista vastaavilta. Tietenkään suomalaiseen säähän liittyvä realismi ei välity. Pimeään vuodenaikaan homma on vaativimmillaan, vaikka valaistus onkin nykyään satamissa hyvä, Jokinen kertoo.

Yksinään ei kokenutkaan konttikurottajakuski ole tositöissä; paikalle passaamista avittavasta anturiteknologiasta huolimatta näyttömies tarvitaan useimmiten kaveriksi, ainakin erikoisnostoissa.

– Vaativimmillaan kontti on aseteltava rekan lavan karareikiin muutaman sentin tarkkuudella, Sami Jokinen sanoo.

* Vesa Tompuri 25 Logistiikka 1 | 2008

Meira Novan uusi logistiikkakeskus

Meira Nova Oy

Meira Nova Oy:n tähänastisista investoinneista suurin, Euroopan nykyaikaisimpiin kuuluva HoReCa-alan logistiikkakeskus, on vihitty käyttöön Tuusulan Palkkitiellä. Runsaan 4,8 ha:n suuruisella tontilla sijaitsevan, kokonaisalaltaan yli 2 ha:n logistiikkakeskuksen kautta liikkuvat ravintoloiden, henkilöstöravintoloiden ja julkishallinnon keittiöiden tilaamat elintarvikkeet ja muut tuotteet 70 rekan päivävauhdilla rakennuksen toiselta puolelta sisään ja lähtevät toiselta puolelta valmiiksi kerättyinä ja yhdisteltyinä kuormina tilaajille.Toimipaikat saavat tilaamansa tuotteet 48 tunnin kuluessa, ympäristöystävällisesti yhdellä kuormalla.

Meira Nova Oy:n Tuusulan logistiikkakeskus.

Uuden logistiikkakeskuksen suunnittelu alkoi keväällä 2003 liikenteellisistä lähtökohdista. Useiden kohteiden joukosta päädyttiin logistiikkaorientoituneeseen Tuusulaan, josta on yhteydet kaikille kehä- ja valtateille. Samalla tulevaa logistiikkakeskusta silmällä pitäen ryhdyttiin suunnittelemaan myös uutta toimintamallia, joka rakentuisi HoReCa-asiakkaiden (lyhennys sanoista Hotel/Restaurant/Café (tai Hotel/Restaurant/Caterer, Hotel/Restaurant/Canteen) tarpeisiin ja olisi samalla logistisesti mahdollisimman tehokas.

Tavoitteena olivat parhaat mahdolliset olosuhteet tavaravirtojen keskittämiseen, virheettömään lämpötilahallintaan, tehokkaaseen keräilyyn ja yhdistelyyn. HoReCa-alan kustannustehokkuuden kehittäminen oli yhteinen nimittäjä koko suunnittelun lähtökohdalle

Meira Nova Oy

Tavaraa ei seisoteta varastossa Meira Novan uusi logistiikkakeskus ei ole perinteinen tukkuliike, vaan HoReCa-alan asiakkaiden hankinta- ja logistiikkayhtiö, jonka 13.000 tuotteen tuotevalikoima rakentuu asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Asiakkaiden pääsääntöisesti netissä tekemien tilausten pohjalta Meira Novan logistiikkakeskukseen saapuu päivittäin noin 70 rekkalastia maitoa, lihaa, hedelmiä, vihanneksia, pakasteita, juomia ja teollisia elintarvikkeita.

Tuotteiden vastaanottotilat sijaitsevat logistiikkakeskuksen toisella pitkällä sivulla, josta eri Keräilyä trukkipäätteen avulla Meira Nova Oy:n tuotteet siirretään välittömästi saapumisen jälkeen oikeisiin logistiikkakeskuksessa.

26 Logistiikka 1 | 2008

lämpötilaolosuhteisiin. Aamuviidestä puoleenyöhön työskentelevät Meira Novan logistiikka-ammattilaiset keräävät ja yhdistelevät kunkin asiakkaan tuotteet valmiiksi rullakoiksi ja lähettävät tilaukset yhtenä kuormana edelleen matkaan. Asiakas saa 48 tunnissa perille koko tilauksensa tuoretuotteista pakasteisiin yhden jakeluauton kuormana.

– Asiakkaan näkökulmasta uudessa Meira Novan läpivirtausvarastossa terminaaliyhdistelyn etuina ovat tuotteiden lyhyt kiertonopeus sekä se, että kaikki asiakkaan tarvitsemat tuotteet saadaan yhdisteltyä yhteen kuormaan. Keskitetty jakelu säästää merkittävästi kustannuksia ja ympäristöä, kertoo Meira Nova Oy:n toimitusjohtaja Jouni Nurmi.

Tavarankäsittelylle kymmenkertaisesti lisätilaa Meira Novan edellisiin, Vantaan Piispankylän tiloihin verrattuna Tuusulan uudessa logistiikkakeskuksessa on yli puoli hehtaaria enemmän pinta-alaa. Terminaali- ja tavarankäsittelytilat ovat kymmenkertaistuneet ja myös varastotilan määrä vastaa kasvavan liiketoiminnan tarpeita. Vapaakorkeus uudisrakennuksessa on lähes 10 metriä; lattiatason lisäksi lavapaikkoja on kuudessa tasossa.

Eri tuoteryhmien vaatimiin lämpötilaolosuhteisiin on uudessa logistiikkakeskuksessa kiinnitetty erityishuomiota. Esimerkiksi maitotaloustuotteiden ja lihan vaatimaa + 2oC-tilaa, pakastetilaa ja HeVituotteille tarvittavaa viileää tilaa on enemmän. Eri hedelmät ja vihannekset vaativat myös erilaisia kosteusolosuhteita ja myös nämä tarpeet on huomioitu uudessa logistiikkakeskuksessa.

* Lähde: Meira Nova Oy:n tiedote

Logistiikasta kiinni:

Seulolla ruoat kotiin Sähköinen päivittäistavarakauppa on vahvassa kehitysvaiheessa, mutta lopullinen läpimurto antaa vielä odottaa itseään.Toimivaan ja taloudelliseen ratkaisuun tarvittavaa logistiikkaa on kehitetty jo pari vuotta jatkuneessa Seulo-projektissa.

Vesa Tompuri

Ensimmäisen innostuksen aalto päivittäistavaroiden sähköisen kaupan kehittämiseksi kävi Suomen yli jo runsaat kymmenen vuotta sitten. Tuolloin vallitsevana ajatuksena oli kehittää nimenomaan internetpohjaisia tilausjärjestelmiä, ei niinkään logistisen ketjun toimivuutta.

– Tämä oli ymmärrettävää, koska netti oli uutta ja myös kalliinpuoleista käyttää. Nyt tilanne on tietysti toinen. On ymmärretty, että nimenomaan logistiikka on trimmattava kuntoon, toteaa Seuloprojektia vetävä logistiikkakonsultti Erkki Timmerbacka Establish Finland Oy:stä.

Timmerbacka kertoo innostuneensa seudullisen logistiikan kehittämisestä jo 1990-luvun puolivälissä. Seulon perusideat syntyivät 2000-luvun alussa. Runsaat kaksi vuotta sitten tuli päivittäistavarakaupan puolelle kiinnostusta ryhtyä selvittämään sähköisen kaupan kannattavuuden edellytyksiä niin, että myös logistiikka saisi sille kuuluvan painoarvon.

– Aluksi piti tutkia, mistä aiemmat eriasteiset epäonnistumiset olivat johtuneet. Seuraava vaihe oli kyselytutkimuksin selvittää, mitä kuluttajat itse asiassa halusivat.

Siinä auttoi se, kun käänsi näkökulman kodeista kauppoihin päin. Tässä kuviossa Seulo-konsepti oli nähtävä kodin logistisena avustajana, kauppaa ja teollisuutta taas neutraaleina kumppaneina, Timmerbacka selvittää.

Hän arvioi sähköisen päivittäistavarakaupan osuudeksi viiden vuoden päästä Suomessa vähintään viisi prosenttia. Tällaiseen kehitykseen viittaa alan edelläkävijämaissa kuten Englannissa jo todennettu tilastokehi-

K-kauppias Harri Sihvonen (kuvassa vasemmalla) on sähköisen päivittäistavarakaupan pioneereja. Tällä hetkellä hänen kauppansa palvelee noin 200 asiakasta keräämällä ja kuljettamalla nettiostokset näiden puolesta. Erkki Timmerbacka uskoo käytännön lähivuosina yleistyvän.

28 Logistiikka 1 | 2008

tys.

– Kunhan toimintamallit hioutuvat, kymmenen prosentin osuuskaan tuskin on katto. Tarkkaa arviota ei kannata yrittää heittää, sillä asiassa on erittäin monta muuttujaa. Yksi edesauttava tekijä on ainakin vanhusväestön osuuden kasvu. Jopa ilmastonmuutoksen hallintaan liittyvät kysymykset tullevat vaikuttamaan päivittäisostosten teko- ja toimitustapaan.

Monta asiointia samalla kyydillä Päivittäistavaroiden tämänhetkisistä kotiinkuljetuksista valtaosa viedään yrityksille ja toisaalta kotonaan asuville vanhuksille. Yritysten osalta nettikauppa ja sen perusteella hoidettavat kuljetukset liittyy pääsääntöisesti yritysten omiin tilaisuuksiin, joissa tarvitaan päivittäistavaratuotteita.

– Seuraava askel kehittää toimintaa voisi olla ulottaa vastaava palvelu yritysten työntekijöiden omiakin tarpeita koskevaksi. Toistaiseksi ei ole vielä takeita siitä, että tällainen yksilöity palvelu saadaan kan-

Vesa Tompuri

taan voi syntyä siitä, että nettikaupan keräilyvarasto sijoitetaan kiinteistöön, jonka hoitaminen maksaa vähemmän kuin näyttävä asiakkaiden käyttämä myymälä.

– Vähittäismyymälähän on logistiikan termein ilmaistuna eräänlainen kehittynyt työntövarasto. Siihen liittyviä kustannuksia on realistista vähentää suurin piirtein saman verran kuin palkatun työvoiman tekemä keräilytyö maksaa. Terminaalissa keräilyolosuhteet voi optimoida tuottavuuden kannalta, kun myymälän on puolestaan oltava ennen kaikkea esittelytila. Tulevaisuudessa näemme varmaan sekä myymälä- että terminaalikeräilyyn perustuvia ratkaisuja, Erkki Timmerbacka arvioi.

Eija Pulkkinen toimittaa asiakaskohtaiset kauppakassit rullakoissa Myyrmäen Ksupermarketin nettiostosvarastosta niille varattuun terminaaliin. Palveluun tarvitaan tällä hetkellä viisi pakettiautoa, jotka kukin kuljettavat enintään 60 kauppakassia kerralla.

nattavaksi, varsinkaan suoraan koteja koskevana, toteaa kauppias Harri Sihvonen Myyrmäen K-Supermarket Ykköshallista.

Sihvonen oli mukana kehittämässä sähköistä päivittäistavarakauppaa jo kymmenen vuotta sitten. Tuolloin palvelukokeilussa oli mukana yli sata yksityistaloutta. Kokeilu kuitenkin lopetettiin, kun se nähtiin tuolloisilla resursseilla kannattamattomaksi. Nyt edellytykset ovat Sihvosen mukaan olennaisesti paremmat.

– Esimerkiksi Espoon ja Vantaan kaupungin sopimat vanhusten ostosten kotiinkuljetukset ovat meille mielekästä toimintaa. Tämän toteutunut edellytys on, että mukana on riittävän monta taloutta. Näin kuljetukset ovat yhdistettävissä ja kustannukset saadaan kohtuullistettua, Sihvonen kertoo.

Tällä hetkellä yhtä ostoserää kohden keräilystä ja kuljetuksesta koostuvia logistisia kustannuksia kertyy keskimäärin kymmenen euroa. Sihvonen uskoo olevan mahdollista pudottaa kustannuksia, kunhan asiakkaiden määrä kasvaa ja toimintatapa vielä hioutuu.

Erkki Timmerbacka näkee useita tapoja kehittää logistiikkaa yhdistämällä erityyppisiä kuljetuksia samalle asiakkaalle.

– Esimerkiksi apteekki-, pesula- ja kirjastokäynnit alkavat ainakin tekniseltä kannalta olla helposti yhdistettävissä samaan kokonaispalvelupakettiin. Maaseudun kokonaisuuteen on ehkä liitettävä myös paikallisia henkilökuljetuksia.Tämä toki vaatii myös uudenlaista erikoistunutta yritystoimintaa tai ainakin uudenlaista verkottumista, Timmerbacka pohtii.

Hän näkee täysin mahdollisena skenaariona, että osa kansalaisista hoitaa tulevaisuudessa kaikki rutiiniasiointinsa netissä ja tilaa samalla tarvittavat logistiset palvelut.

– Joku shoppailu saattaa tietenkin olla eri juttu. Joka tapauksessa on todennäköistä, että yhä useammat haluavat välttää tarpeetonta ajamista ja tilata mieluummin hyödykkeensä suoraan kotiin.

tuottavuutta tuotteiden keräilyyn asiakkaan puolesta. Periaatteessa kaikki tämä merkitsee lisäkustannusta nykyiseen käytäntöön nähden. Säästöä puoles-

*Vesa Tompuri

Keräilyä kehitettävä Keskeinen kysymys seudullisessa päivittäistavaralogistiikan kehittämisessä on se, miten saada

29 Logistiikka 1 | 2008

Toimivaa yhteistyötä

Tom Niemistö kertoi esimerkkinä pohjoissuomalaisesta Kuljetus Kovalainen Oy:stä, jolla Pellossa oli käytössään oma korjaamo. Raskone Oy osti M. Kovalainen Oy:ltä ja sen tytäryhtiö AMMKY Oy:ltä Pellossa toimivat korjaamotoiminnot. Nyt korjaamo jatkaa Iveco-merkkikorjaamotoimintaa samoissa tiloissa ja samalla henkilökunnalla kuin aikaisemminkin. Sopimus sisältää koko Kuljetus M. Kovalainen Oy:n autokaluston, n. 80 Ivecon huolto- ja korjaussopimuksen. Kokkola–Kuhmo -akselin pohjoispuolen kuntakeskuksissa liikennöivät Kovalainen Oy:n kuorma-autot voivat nyt käyttää tarvitessaan myös muita liikennöintialueellaan sijaitsevia Raskoneen huoltopisteitä.

Omista korjaamoista luovutaan

Juhani Piipponen

Raskone Oy:n Etelä-Suomen aluejohtaja Veli-Pekka Suojansalo kertoi Raskoneen saavan tarjouksia korjaamoista, joista liikennöitsijät tai yrittäjät haluavat luopua esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Korjaamoiden tarvitsemat uudet korjaamolaitteet ja testerit edellyttävät suuriakin investointeja sekä henkilökunnan koulutusta yhä enemmän. Suojansalo näkee myös haasteena koko korjaamoalalle uuden henkilökunnan palkkaamisen. Suojansalon mukaan Raskone tarjoaa eri puolella Suomea 26 toimipaikassa ajoneuvo- ja työkonekaluston kunnossapitoa sekä ja varustelua niin henkilö-, paketti-, kuorma- kuin linja-autoihinkin. Näissä kohteissa löytyy monipuolisia tehtäviä kaikille korjaamotyöskentelystä kiinnostun

Aluejohtaja Veli-Pekka Suojansalo totesi useimpien Raskoneen huoltokorjaamoiden tilojen yhteydessä toimivan myös raskaan kaluston katsastusyrityksen.

30 Logistiikka 1 | 2008

Juhani Piipponen

– Ivecon kuorma-autojen myynti on kehittynyt voimakkaasti vuoden 2007 aikana, kertoi Delta Trucks Oy:n toimitusjohtaja Tom Niemistö. Myynnin kasvun ollessa suurta, on jälkimarkkinoihin liittyvien huoltopalveluiden tarjonnan katettava koko maa. Niemistön mukaan Raskoneen kanssa tehty yhteistyö määrätyillä alueilla huoltopalveluissa on ollut taloudellisesti järkevää.

Timitusjohtaja Tom Niemistö Delta Trucks Oy:stä kertoi Ivecon esittelevän vuoden 2008 aikana neljä uutuustuotetta.

Investointeja maahantuontipalveluihin Toimitusjohtaja Niemistö mainitsi Delta-Trucks Oy:n investoivan Helsingissä 15 miljoonaa euroa alkaneena vuonna jälkimarkkinointikapasiteetin laajentamiseen. Huoltokorjaamon tilat kaksinkertaistuvat ja varaosavaraston tilat laajenevat.

Delta-Trucks on myös lokakuussa tehdyllä kaupalla hankkinut omistukseensa Mobitraden. Mobitrade on markkinoinut Ivecon bussikalustoa Suomessa. Nyt Mobitraden vanha henkilökunta vastaa Iveco-bussikaluston markkinoinnista Delta Truck Oy:n palveluksessa. Niemistön mukaan Länsi-Euroopan markkinoilla Iveco on linjaautomarkkinoden markkinajohtaja. Lisäksi osa Ivecon 24:stä korjaamosta on valmis huoltamaan myös linja-autoja.

Vilkasta kuorma-autokauppaa Niemistö totesi Ivecon vuoden 2007 kuorma-autovalmistuksen olevan runsaat 200 000 yksikköä. Iveco tutkii lisäksi erilaisia vaihtoehtoja lisätäkseen myyntiä Venäjän ja Kiinan markkinoille.

Niemistön mukaan Ivecon myynti Suomessa on kehittynyt myönteisesti kaikissa segmenteissä. Kevytkuorma-autoissa rekisteröinnit ovat yleisesti pienentyneet ja käyttäjien siirtymistä pakettiautoihin on tapahtunut, mikä on näkynyt vilkastuneena pakettiautokauppana alle 3,5-tonnisissa. Iveco on kevytkuorma-autoissa (3.5 6,5tn) saanut lisättyä markkinaosuuttaan laajalla mallistollaan vaikka kokonaisuutena ottaen myynti segmentissä onkin laskenut. Yli 16 tonnin autojen osalla hän mainitsi kuorma-autokauppiaiden uskoneen digipiirturipakon ja Euro 4 -säädösten käyttöönoton sekä Euro 3 -autojen voimakkaan myynnin aiheuttavan myynnin notkahduksen. Niemistö kiitteli kuitenkin kuorma-autojen myynnin jatkumista voimakkaana Suomessa talouselämämme säilyessä vilkkaana.

* Juhani Piipponen

Make it happen with the new Tonero

Toyota Tonero nostaa materiaalinkäsittelyn uudelle tasolle viidellä tärkeimmällä alueella: turvallisuudessa, tuottavuudessa, kestävyydessä, työmukavuudessa ja ympäristöystävällisyydessä. Toyota Toneron laajan vakiovarustelun lisäksi voidaan trukkia muokata yrityksenne toimintatapojen mukaan valitsemalla Tonero+ -järjestelmä. Erityisiä tarpeita varten on myös olemassa lukuisia lisävarusteita. Ota yhteyttä - niin kerromme lisää. Korpivaarantie 1, 01450 Vantaa, puhelin 010 575 700 • www.toyota-forklifts.�

Stronger together

Automaattitrukin viimeisin askel Järvenpääläinen trukinvalmistaja Rocla on ottanut automaattisen trukin kehitystyössään uuden askeleen.Viime Logistiikkanäyttelyn aikana yhtiö esitteli miehittämättömän varastotrukin.

Se paikansi itsensä laserin ja varaston kiinteisiin rakenteisiin asennettujen heijastimien avulla ja toimi annetun varastopaikkakartan puitteissa.

Miten nyt esitelty maailman ensimmäinen automaattivarastotrukki poikkeaa edellisestä lanseerauksesta? Kysymyksessä on tällaisen trukin valmistamisen muuttuminen jo standardoiduksi ja noin ajallisesti vain neljänneksen aiemmasta suunnitteluajasta vaativaksi eli kahdeksaan viikkoon. Trukkia ei silti valmisteta vain yhtä mallia ja kokoa, vaan edelleenkin asiakkaan tarpeisiin räätälöitynä.

Näin pystytään tekemään jo olemassaolevaa komponenttivalikoimaa hyödyntäen. Pohjana on Humanic-työntömastotrukkien sarjan alustat ja Integral-mastot sekä lastinkäsittelylaitteet.

Moduuleista kootaan esimerkiksi paperirullien siirtämiseen sovelias laite. Siinä on kuitenkin samanlainen käyttöliittymä laitteeseen kuin muissakin Roclan automaattitrukeissa, käyttäjäystävällinen kosketusnäyttö. Led-valot puolestaan kertovat trukin sijainnin ja liikkeen valottomassa varastossa sekä trukin senhetkisen tilan, esimerkiksi varauksen suhteen. Trukki kytketään automatiikallaan asiakkaan varastonhallintajärjestelmään.

Kysymykseeni, mikä on tällaisen automaattitrukin ja vihivaunun suhde tulevaisuudessa, kun Rocla on tunnettu myös vihivaunujen rakentajana? Vastaus oli, että on vaikea nähdä millaisia olisivat olosuhteet, joissa uutena käyttöjärjestelmänä vihivaunu vielä hakkaisi automaattivarastotrukin. Lattiaan ei tarvitse uurtaa väyliä kuten vihivaunun ohjauskaapeleille. Investointina uusi ratkaisu on selvästi edullisempi ja takaisinmaksuaika lyhyt. Niinpä Roclan vihivaunuvalmistus päättyykin samalla.

Nimenomaan tällä kertaa ei automatiikkaa ole lisätty laitteeseen pelkästä automatisoinnin riemusta, vaan ennakoiden tulevaa varastotyön tekijäpulaa. Roclan päämarkkina-alueella Euroopassa on uhkaamassa työvoimapula yleensäkin logistiikka-alalla. – Siksi tuottavuutta on nopeasti parannettava automatisoimalla materiaalinkäsittelyä, Roclan toimitusjohtaja Jussi Muikku sanoo. Hänen mukaansa asiakkaalle optimaalisin ratkaisu on usein automaation ja perinteisten trukkien yhdistelmä. Aikaisempien automatisointiratkaisujen oltua liian kalliita, on nyt tultu

32 Logistiikka 1 | 2008

Rocla

Tarvitaanko tätä automatiikan kasvua?

kustannuksissa alas. Samalla käyttöönottoaika on lyhentynyt ja joustavuus automatiikan käyttöönotossa on lisääntynyt. Mahdollista on myös liisata järjestelmä kiinteällä kuukausihinnalla.

Suunnittelufilosofiaa Paitsi tulevan työvoiman saantiongelmaa, on olemassa myös nykyisten trukinkuljettajien näkemys työtehtävistään. Rutiininomaisista työtehtävistä halutaan vaihtelevaan ja vaativuuttakin testaavaan työhön. Tällöin on automatiikka paikallaan, jolloin kone siirtää rutiininomaisesti ja tauotta yksiköitä ilman virheitä ja vahinkoja. Siirto voi olla varastosta tuotantoon tai päinvastoin tai tuotannon sisällä.

Ohjelma määrittelee ajoreitit, aikataulut, nosto- ja laskupaikat ja -korkeudet sekä väistättää samoilla reiteillä risteileviä trukkeja keskenään.

Eräs väylä tulla tähän tekniikkaan mukaan on teettää Roclalla sisälogistiikkaselvitys. Sen avulla saadaan selville trukkien määrä ja laatu. Trukit voidaan käyttöä varten optimoida ja hankinta ja hallinta suunnitella. Skaalautuva automaatio selvittää osa-alueet, mitkä kannattaa automatisoida ja missä järjestyksessä ja miten reagoidaan kalustollisesti toiminnan muutoksiin.

Automaattinen varastotrukki Laitteen nostokapasiteetti riippuu mallista ja voi ulottua 5 tonniin saakka. Nostonopeus on 0-200 mm/s ja laskunopeus 0-300 mm/s ja näiden nopeuksien säätö on porRoclan uusi sarjavalmisteinen taaton. Nostoliikkeen paikoitusautomaattitrukki alkaa painaa vihivaunua tarkkuus on ± 7 mm ja trukin hiljalleen historiaan. paikoitustarkkuus ± 10 mm.

Suurin nopeus on eteenpäin 2 m/s ja taakse 0,3 tai 0,6 m/s.

Turvaskanneri on sekä edessä että takana. Ajomoottori on 7,5kilowattinen ja pumppumoottori 10...14 kW, molemmat akkukäyttöisiä.

Kommunikointi sujuu WLAN 802.11b/WEPillä ja navigointi laserilla ja magneettipisteillä.

Lavaa saadaan nostettua 6500 milliin ja rullaa 7200 milliin.

* Hannu Hillo

UUSI OTE Uusi H-Sarjan Rullapihti Cascadelta.

Maailman johtava trukkien laadukkaiden materiaalinkäsittelylaitteiden valmistaja

Lisätietoja paikalliselta trukkijälleenmyyjältäsi tai suoraan Cascadelta puh. 09-836 1925 www.cascorp.com

Damco logistiikkaan itsenäisenä toimijana Osana A.P. Møller – Maersk Group -konsernia toimiva kuljetus- ja logistiikka-alan yritys Damco uskoo itsenäisyyden ja uuden ilmeen houkuttelevan lisää asiakkaita yhtymän ulkopuolelta.

Ari Rytsy

Logistiikka- ja kuljetuspalveluja tarjoava Damco ei pelkän nimensä puolesta herätä suurta huomiota. Kun tiedostaa, että tämän yli sadassa maassa toimivan yrityksen omistus ja syntyhistoria nivoutuvat tiiviisti tanskalaisen liikemaailman Nokiaksi tituleerattuun A.P. Møller – Maersk Group -konserniin, muuttuu asetelma astetta mielenkiintoisemmaksi. Maailman suurimman rahtilaivavarustamon siipien suojista ponnistava logistiikkatoimija haluaa menestyä omien saavutuksiensa avulla.

– Tähän saakka alaa tuntemattomille on syntynyt helposti sellainen käsitys, että Maersk Line pitää meitä kuin kukkaa kämmenellä.

Uuden nimen myötä haemme uusiksi asiakkaiksi niitä yrityksiä, jotka ovat tuosta kytköksestä johtuen arastelleet tehdä töitä meidän kanssamme. Haluamme osoittaa varustamoille, että olemme kaikin puolin varteenotettava kumppani, kertoo Damcon Product Delivery Manager Jussi Turkka.

Heinäkuun alussa konsernin lanseeraamaa Damcoa edustaa Suomessa APM Global Logistics Finland Oy. Tällä hetkellä yhtiön toimistoja löytyy Helsingistä, Hämeenlinnasta ja Kotkasta, missä Venäjän transitoliikenne työllistää kaikki toimipisteen yksitoista työntekijää.

– Venäjän trafiikki on meille tärkeä markkina. Yleisesti ottaen pyrimme tarjoamaan varsin maanläheistä palvelua. Ydinosaamistamme on valtamerirahti ja siihen liittyvät lisäarvopalvelut, kommentoi Turkka Damcon palvelurepertuaaria.

Taustavoimista on hyötyä Damcon vahvuus tulee eittämättä olemaan sen maailmanlaajuinen verkosto, joka tuskin olisi yhtä kattava ilman Maersk-linkkiä. Muutenkin yhtiön sisällä on pohdittu historian aiheuttamaa kaksijakoisuutta. Potentiaalisten asiakkaiden ennakkoluulojen rinnalla kytkös Tanskan suurimpaan yritykseen helpottaa muun muassa luototusasioiden hoitamista.

Turkan mukaan Damcon filosofiana on olla riippumaton, mutta Jussi Turkka, Damcon Product Delivery Manager, mainitsee Venäjän liikenteen tärkeänä kohteena tälle A.P. Möller–Maersk Groupin logistiikka- ja kuljetusyhtiölle.

34 Logistiikka 1 | 2008

samalla myös A.P. Møller – Maersk Groupin synnyttämiä etuja hyödyntävä toimija. Yhtälö kuulostaa toimivalta, mutta ajankohdasta johtuen asiakaskunnan palaute on ollut vielä melko vähäistä.

– Vuoden loppu ei ole kaikkein paras aika mainostaa uutta yritystä. Joulumarkkinoita ajatellen laivat ovat jo täynnä. Lähdemme rakentamaan uskottavuutta vuoden vaihteen jälkeen, jolloin markkinoilla on hieman hiljaisempaa, sanoo Turkka.

Pitkäntähtäimen menestyksen hän uskoo syntyvän todellisen kilpailukyvyn ja Damcon valtamerirahdituksesta löytyvän osaamisen kautta. Myös prosessien tehostamisen pitäisi onnistua itsenäiseltä yritykseltä aikaisempaa jouhevammin.

– Vaikka meillä on vielä olemassa jotain hallintosynergioita Maersk Linen kanssa, voimme jatkossa tehdä itse omat valintamme. Tämä näkyy esimerkiksi toimistojen määrässä. Maersk Linen liiketoiminta on toisenlaista kuin meidän. Se ei edellytä yhtä paljon läsnäoloa. Siksi heillä on Suomessa vain yksi toimisto ja meillä kolme.

* Ari Rytsy

L’Oréal pyrkii Tanskassa sisäisen toiminnan paperittomuuteen – Tietokoneohjattu poimintapöytä on prosessin tärkeä osa Varastotyöntekijä Conny Nielsen säätää uutta tietokoneohjattua poimintapöytää sopivaksi itselleen. Pöydälle mahtuu kuusi pakkauslaatikkoa ja se seisoo tukevasti neljällä pyörällä.

Nielsenin takana seisoo kaksitoista Tanskan osto- ja logistiikkafoorumin (Dilf ) teemapäivään osallistuvaa henkilöä. Paikkana on kosmetiikkayritys L’Oréalin 12 000 neliömetrin varastotila Kööpenhaminan ulkopuolella, ja oppaana toimii logistiikkapäällikkö Bo Lund Mathisen.

Tanskan L’Oréalille tulee toimituksia useista Euroopan maista. Yrityksen tuotteet valmistetaan pääasiassa Englannissa, mutta myös Saksassa ja Ranskassa. Vuonna 2000 Ruotsin, Norjan ja Tanskan varastotoiminta siirrettiin Greveen Kööpenhaminan ulkopuolelle. Yrityksen varastotilat olivat aiemmin jakautuneet kea määrä tavaroita on kerätty, painaa hän kahvan keskellä olevaa suurta nappulaa ja saa seuraavaksi kerättävän tilauksen tiedot näytölkolmelle paikkakunnalle: Kööpenhaminaan, Malmöön ja Osloon.

Itse poimintapöytä on kehitetty tiiviissä yhteistyössä kosmetiik- le.

Bo Lund Mathisen: kayrityksen Pariisissa toimivan teknisen osaston ja ranskalaisen val– Olemme aloittaneet kymmenellä pöydällä ja kokonaisuudesmistusyrityksen Balean kanssa. L’Oréal omistaa muotoilun oikeudet, Balea käyttöjärjestelmän oikeudet. Myös ulkopuoliset yritykset ovat saan niitä on tulossa 25. Ensimmäiset kymmenen ovat käytössä kamostaneet poimintapöytiä, mutta uudelleen muotoiltuna ja toisella paamo-osastolla. Olemme suunnitelleet asentavamme loput pöydistä vuoden 2008 aikana. Siinä vaiheessa myös meikkitoimitukset kookäyttöjärjestelmällä.

Pöydän skanneri, joka on asennettu pöydän sivuun, varmistaa taan näillä uusilla pöydillä.

Hän ei kuitenkaan usko että viestintä tulee olemaan täysin papetuotteiden seurattavuuden, sillä juuri seuranta on jakeluketjussa straritonta. Ei ainakaan lyhyellä aikavätegisesti tärkeää, kertoo Bo Lund Mathisen. lillä.

Tanskan L’Oréal pyrkii myös siihen, että L’Oréal Danmark – Paperi ei ole hävinnyt, siihen sisäinen toiminta olisi paperiton. Käytetään en usko. ääniohjattua keräilyä. Poimintapöytä on • L’Oréalin Tanskan tytäryhtiö täytti 70 vuotta 2007. myös osa tätä työtä. Balea-pöydällä voidaan • Varastohalli Grevessä hoitaa toimitukset pienet tilaukset koota nopeasti: kaksi pulloa -Tanskaan, Ruotsiin, Norjaan. shampoota, kolme hoitoainetta, purkki hius- Lisäksi on vielä Grönlanti, Färsaaret, Islanti Torbjörn Hallgren geeliä ja niin edelleen. Conny Nielsen näpja Huippuvuoret. päilee pöydän kahvassa kiinteästi olevalle •Yhteensä 19 000 myyntipaikkaa.

Käännös Mia Hillo päätteelle käsittelemänsä tilauksen ja saa näy•Vuonna 2006 käsiteltiin 232 710 asiakastilausta ja tölle tiedon pakattavan tilauksen sisällöstä. otettiin vastaan noin 87 000 kuormalavaa.

Hän kulkee hyllyjen välissä ja poimii tavaroi•Yrityksellä on varastotilat myös Suomessa. ta, skannaa ne ja pakkaa laatikoihin. Kun oi-

*

36 Logistiikka 1 | 2008

Nekos kunnostautuu Venäjän elintarvikeautomaatiossa Venäjän elintarviketeollisuus kehittyy tuotantoprosesseiltaan ja tavarankäsittelyjärjestelmiltään.Tärkeä rooli tässä kehityksessä on suomalaisella teollisuudella ja sen alihankkijoilla. Hyvä esimerkki tästä on Venäjältä leipomoita ostaneen Fazerin ja sen järjestelmätoimittajan Nekos Oy:n välinen yhteistyö.

Fazer on etabloitunut menestyksellisesti 1990-luvulta lähtien sekä Ruotsiin että Baltiaan ja Venäjälle. Venäjältä, jossa yhtiön leipomotuotteiden kysynnän kasvu on tällä hetkellä nopeinta, Fazer on ostanut useita leipomoita ja ryhtynyt saman tien uusimaan niiden tuotantotekniikkaa ja logistisia järjestelmiä.

Venäjän leipomoissa käytettiin aivan viime aikoihin asti leipätuotteiden pakkaamisessa puulaatikoita. Fazerin tultua omistajaksi puulaatikot ovat enimmäkseen korvautuneet muovisilla, mikä on mahdollistanut myös logistiikan nykyaikaistamisen.

– Noudatamme Venäjän leipomoissamme luonnollisesti samoja tiukkoja hygieniavaatimuksia kuin Suomessa ja Ruotsissa. Siinä mielessä Venäjän järjestelmähankinnat ovat vielä vaativampia, että siellä järjestelmiä käytetään 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Lisäksi varaosien nopea saatavuus on tullikäytäntöjen johdosta hankalampaa kuin Pohjoismaissa, sanoo Fazer Russianin tekninen päällikkö Raine Kallio.

Myös käsittelykapasiteetin kannalta Fazerin omistamien Venäjän leipomoiden logistiset järjestelmät ovat tavallista vaativia hankintoja. Esimerkiksi Moskovaan Zvezdnyn leipomoon asennetaan tänä syksynä materiaalinkäsittelyjärjestelmä, joka tulee käsittelemään 3000 pakkauslaatikkoa tunnissa. Myyntipisteistä palautuvat laatikot käyvät leipomossa läpi tarvittavat pesu-, kuivaus- ja varastointivaiheet ja päätyvät sen jälkeen täytettäviksi pakkauspisteissä. Nämä järjestelmät Fazerin viimeisimmissä ulkomaisissa hankkeissa perustuvat tamperelais–loimaalaisen Nekos Oy:n osaamiseen.

LT-varasto säästää tilaa Puoli vuosisataa materiaalinkäsittelyalalla toiminut Nekos on vuosikymmenten mittaan erikoistunut elintarviketeollisuuteen. Elintarviketeollisuuden osuus yhtiön runsaan kahdeksan miljoonan euron vuosiliikevaihdosta on noin 80 prosenttia.

– Kaikki toimittamamme järjetelmät perustuvat laajaan kokemukseemme materiaalinkäsittelyalalta ja vaativat henkilökunnaltamme erikoisosaamista. Toimittamamme järjestelmät ovat kokonaisuuksia, joihin kuuluvat suunnittelun, automaation ja asennuksen lisäksi myös turvallisuus, hygienia ja elinkaaripalvelut. Toimittamiemme järjestelmien fyysiset mitat ja kapasiteetit sovitetaan aina asiakkaan tarpeiden ja käytettävissä olevan tilan mukaan, kertoo Nekosin

toimitusjohtaja Jaakko Laihorinne.

Laihorinne pitää automaatio-osaamista yhtenä yhtiön keskeisistä vahvuuksista.

– Fazerille ja muille elintarviketeollisuusasiakkaille toimittamamme järjestelmät perustuvat luotettavaan ja käyttäjäystävälliseen automaatioon. Erittäin tärkeä osa-alue on tiiviissä yhteistyössä loppuasiakkaan kanssa toteutettava koekäyttö- ja koulutusvaihe, hän toteaa.

Toisena keskeisenä Nekosin kilpailuetuna Laihorinne mainitsee Nekosin patentoiman, muovilaatikkopinojen varastointiin käytettävän LT-varaston. Yhteen LT-varastoon mahtuu 5000-25 000 laatikkoa, ja sen etuna on muun muassa tehokas tilankäyttö suhteessa varastointikapasiteettiin.

Robotiikkaa tarvittaessa mukaan Logististen järjestelmien vaativuus eri kohteissa riippuu muun muassa siitä, miten helppoa tai vaikeaa on liittää järjestelmän toimintaa säätelevä automaatio asiakasyrityksen ja sen tuotantolaitoksen omiin tietojärjestelmiin.

– Näihin liityntäpintoihin tarvittavat ratkaisut ovat usein toimituksemme vaativimpia osa-alueita, Jaakko Laihorinne toteaa.

Nekos voi liittää logistisiin järjestelmiinsä pakkausrobotiikkaa.

Robottien käytön myötä myös laatikoiden käsittelyvauhtia logistisessa järjestelmässä voi nostaa.

– Myös Venäjällä ja Baltiassa robotiikkaa voi lähiaikoina lisätä, Laihorinne uskoo.

Ihmistyötä leipomoissa tarvitaan maasta riippumatta paitsi moniin tuotannollisiin tehtäviin, myös tuotantotekniikan ja logististen järjestelmien huoltoon. Nekos Oy:llä on Venäjällä järjestelmien huollossa avustava yhteistyöyritys. Huollot Baltiassa Nekos hoitaa Suomesta käsin – hoidettuaan aiemmin kyseisen järjestelmätoimitusprojektin.

– Projektin alussa valvomme mekaniikka- ja sähköasennukset, myöhemmin ohjelmoimme järjestelmät ja teemme koeajot. Viimeisessä vaiheessa ennen järjestelmän luovutusta asiakkaalle koulutamme käyttöhenkilökunnan, kertoo Nekosin automaatioyksikön suunnittelupäällikkö Klaus Nynäs.

* Vesa Tompuri Jaakko Laihorinne vetää elintarviketeollisuuden automaatiojärjestelmiin erikoistunutta Nekos Oy:tä.

37 Logistiikka 1 | 2008

Hyvä logistiikan ammattilainen.

Onko tilaus-toimitusketju hallinnassa?

Markkinointi-instituutissa voit kehittää omaa ja yrityksen osaamista kannustavassa ilmapiirissä – työn ohella opiskellen.

Tutustu mahdollisuuksiin

www.markinst.fi

Kuljetus- ja varastotutkinto

Kansainvälisen kaupan logistiikkatutkinto

Ostotutkinto

Materiaalitoimintojen johtamisen tutkinto, MTD

Materiaalitoimintojen tutkinto, MTo • Ostotoiminnot • Kuljetustoiminnot

Ulkomaankaupan ammattitutkinto • Huolitsija • Ulkomaankaupan assistentti

Lisätietoja Lisätietoja logistiikan koulutuksesta antavat Pertti Niskanen ja Kati Räty, puh. 010 473 61, pertti.niskanen@markinst.fi, kati.raty@markinst.fi Hakuajat päättyvät 15.2. ja 31.3.

OLET HYVÄ.

HUOMENNA VIELÄ PAREMPI.

Tilaus-toimitusketjun tehostaminen – luentosarjan osa II keskiviikkona 20.2.2008 klo 16,45 Lahden ammattikorkeakoulun ja Suomen Logistiikkayhdistyksen Päijät-Hämeen piirin toteuttama tilaus-toimitusketjun tehostaminen – luentosarjan toinen osa järjestetään keskiviikkona 20.2. klo 16.45 alkaen Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden laitoksella, Ståhlberginkatu 4 C. Luennoitsijana logistiikkapäällikkö Tuomas Sihvola, Uponor Suomi Oy, aiheena ”varastointijärjestelmät”.

Luennon ohessa esitellään Lahden ammattikorkeakoulun tarjoamia yritysyhteistyömahdollisuuksia.

Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset 13.2. mennessä sähköpostilla osoitteeseen: tuuli.tuominen@lpt.fi.

Tervetuloa!

BJL

Kansainväliset transaktiot

BERGMANN Asianajotoimisto

Marraskuussa 2007 ilmestyy uusi tietopakettimme:

Gateway Finland Lakiasioiden opas suomalaisille kuljetus- ja logistiikka-alan yrittäjille Maksuton tietovihkonen käsittelee mm. sopimus-, vastuu- ja verokysymyksiä.

Tilaa meiltä ennakkoon!

Eteläranta 4 B 9 00130 Helsinki p. 09 696207 0 f. 09 696207 10 helsinki@bjl-legal.com

www.bjl-legal.com

38 Logistiikka 1 | 2008

makasiini Mobiilikirjoitin käyttäjän kämmenelle

Turvallisuutta parannetaan E18-tiellä

Lämpökirjoittimien valmistaja Zebra Technologies on tuonut markkinoille uuden, hinnaltaan edullisen MZmobiilikirjoitinperheen, johon kuuluvat MZ220- ja MZ320-kirjoittimet.

MZ220 ja MZ320 eroavat toisistaan vain paperin maksimi leveyden osalta, joka MZ220 kirjoittimessa on 51 mm ja vastaavasti MZ320 kirjoittimessa 76 mm.

Paperirullan maksimihalkaisija on 47,8 mm ja paino akun kanssa on vain hieman yli 300 grammaa. Lisävarusteina on mm. olkahihna ja suojakotelo. Laitteet sopivat mobiilikirjoittimiksi siellä, missä tarvitaan kirjallista tositetta välittömästi paikasta riippumatta. Lisätiedot: www.dosmar.fi

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt hankkeen raskaan liikenteen turvallisuuden parantamiseksi Luoteis-Venäjällä.Tarkoituksena on mm. kehittää Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä raskaan liikenteen kuljettajien koulutuksessa sekä kartoittaa E18-tien vaarallisimmat kohdat. Hanke tehdään yhteistyössä Venäjän liikenneturvallisuudesta vastaavien tahojen kanssa.

Tavoitteena on luoda rajan ylittävä pysyvä yhteistyöverkosto liikenneturvallisuuden parantamiseksi.Yhteistyötä kehitetään erityisesti kuljettajien koulutuksessa, katsastustoiminnassa ja liikenteen valvonnassa.Venäläiset katsastajat mm.tutustuvat suomalaiseen katsastustoimintaan ja poliisit raskaan liikenteen valvontaan.Venäläisille raskaan liikenteen kuljettajille tuotetaan koulutusmateriaalia sekä rajalla jaettava esite Suomen liikennesäännöistä ja ajokulttuurista.

Örumilta Boschin tuotteet Robert Bosch Oy:n autovaraosien ja Örum Oy Ab:n yhteistyö saa uudet mittasuhteet. Örum on ostanut valtaosan Boschin Suomen varaosien loppuvarastosta ja jatkaa Boschin täyden palvelun toimintaa Suomessa, Boschin luopuessa omasta varastoinnistaan. Örumin Espoon Juvanmalmilla sijaitseva Bosch-tuotteiden varasto on laajuudessaan yksi Euroopan suurimmista ja mitoiltaan suurempi kuin Boschin nyt lopettava Suomen varasto.

Pääpainopistealueena Örumin Bosch-varastossa on luonnollisesti kasvava dieselsektori sisältäen niin perinteisen kuin modernin dieselteknologian tuotteet. Örumista tulee virallisesti Bosch Car Service -korjaamokonseptin myyjä.

Koulutusta ammattikuljettajille Scan-Auto aloittaa Suomessa EU:n ammattipätevyysdirektiivin mukaisen ammattikuljettajien jatko- ja täydennyskoulutuksen.

Uusi SCANIA PRO -koulutusohjelma tarjoaa kurssivaihtoehtoja aina taloudellisesta ajamisesta turvalliseen kuorman käsittelyyn ja sitomiseen sekä asiakaspalvelusta ensiapuun ja paloturvallisuuteen.

Euroopan Unioni edellyttää ammatissa toimivilta kuorma- ja linja-auton kuljettajilta säännöllistä jatko- ja täydennyskoulutusta 35 tuntia aina viiden vuoden jaksoissa. Linja-autonkuljettajien osalta vaatimus astuu voimaan 10. syyskuuta 2008 ja kuorma-autonkuljettajien osalta 10. syyskuuta 2009.Voimaan astumisen jälkeen kuljettajien on ammattipätevyytensä ylläpitämiseksi osallistuttava viranomaisten hyväksymään jatko- ja täydennyskoulutukseen 35 tunnin ajan joko yhdessä tai useammassa osassa seuraavien viiden vuoden kuluessa. Linjaautonkuljettajien osalta koulutuksen takarajana on siis vuosi 2013 ja kuormaautonkuljettajien osalta vuosi 2014. Lisää tietoja: www.scania.fi

Pakkaustarviketehdas Shanghaihin

Lisävuoroja Rostockiin

Suomalainen Eltete TPM Ltd on avannut uuden tehtaansa sekä aluekonttorinsa Kiinan Shanghaissa.Vuoden 2008 alussa käyttöönotettu 12 000 neliömetrin laajuinen Elteten Shanghain upouusi tuotantolaitos kasvattaa Elteten työntekijämäärän Kiinassa jo lähes 400 henkilöön ja kierrätyskartongista valmistettujen pakkaustarvikkeiden tuotannon noin 20 000 tonniin vuodessa. Elteten kaksi muuta tehdasta sijaitsevat Etelä- ja Pohjois-Kiinassa.

Shanghain uusi tehdas valmistaa kierrätyskartongista kulmasuojia, kuljetuslavoja, pahvilaatikoita sekä muita kuljetuspakkauksia lähinnä Kiinan sekä Japanin ja Etelä-Korean markkinoille. Yhtiön suurimpia asiakkaita ovat Kiinassa toimivat vientiyritykset kuten Nokia Siemens Networks, Canon ja Pioneer.

Elteten Shanghain tehtaan valmistuminen osuu ajankohtaan, jolloin Kiinassa tulee voimaan laki, joka edellyttää, että kaikkien pakkausten materiaalien tulee olla kierrätyskelpoisia.

Päätös syrjäyttää muun muassa kierrätyskelvottoman polystyreenivaah- Eltete-konsernin hallituksen puheenjohtajan ja omistajan Bo Östermanin mukaan don eli stryroksin vähitellen kokonaan markkinat vetävät niin hyvin, että vuonna 2006 nähtiin välttämättömäksi rakentaa pakkausmateriaalina. uusi tehdas Kiinaan. Elokuussa 2006 ostettiin tontti, ja 18 kuukaudessa saatiin tehLisätietoja :www.eltete-tpm.com das käyntiin,

Scandlines on kaksinkertaistanut kuljetuskapasiteettinsa reitillään Hangosta Saksan Rostockiin lisämällä viikoittaisten lähtöjen määrän neljään tammikuun alussa 2008. Reitti avattiin lokakuussa 2007 kahdella viikoittaisella lähdöllä.

Roro-alukset Aurora ja Merchant ajavat Hangosta Rostockiin maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin.

Rostockista Hankoon on yhteys maanantaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja lauantaisin.

Scandlines osti Auroran vuonna 2004 ja Merchantin vuonna 2007.

Sisaralukset on valmistettu Suomessa Rauma-Repolan telakalla 1980-luvulla.

Niiden kuljetuskapasiteetti on 2170 kaistametriä, ja hyttitilaa on 12 kuljettajalle. Alusten pituus on 155 metriä ja leveys 25 metriä. Niillä on korkein suomalainen jääluokitus.

Lisätietoja:www.scandlines.de

39 Logistiikka 1 | 2008

makasiini Oulun satamassa jälleen ennätysvilkasta

Raskaskaluston liiketoimintakauppa

Vuonna 2007 satamaoperaattori Herman Andersson Oy:n käsittelemä tavaramäärä Oulun satamassa oli 2,8 miljoonaa tonnia, missä kasvua edellisvuoteen oli 16 %. Satamaoperaattorin liikevaihto oli 16,3 MEUR ja henkilöstömäärä 140 henkeä.

Paperin käsittelymäärä satamassa oli lähes miljoona tonnia ja sellun lähes kuusisataatuhatta tonnia. Ulkomaan konttiliikenne oli 32 168 TEUta, missä kasvua aiempaan oli 6 %.Täysien tuontikonttien määrä kasvoi peräti 22 %. Stora Enson uuden liikennejärjestelmän käyttämiä SECU-suurkontteja käsiteltiin 16 800 kpl ja perävaunuja lähes tuhat kappaletta. Metsäteollisuuden ohella tärkeimmät tavararyhmät koostuivat kemian ja kaivosteollisuuden tuotteista.

Lisätietoja: www.hermanandersson.fi

Vauhti-Vaunu ja Raskone Oy ovat allekirjoittaneet liiketoimintakaupan raskaan kaluston huolto-, korjaus- ja varaosapalveluiden siirrosta Raskoneelle Mikkelin talousalueella. Sopimuksen mukaisesti Raskoneen palvelukseen siirtyi Vauhti-Vaunulta 9 henkilöä ns. vanhoina työntekijöinä 1.1.2008 alkaen..Vauhti-Vaunu on harjoittanut alueen Volvo-hyötyajoneuvojen huolto-, korjausja varaosapalveluita.

– Tehty liiketoimintakauppa on osa strategiaa, jonka avulla Raskone vastaa asiakkaiden tarpeisiin mahdollistamalla entistä monipuolisemman palvelun, laajat aukioloajat, sekä monipuolisen palvelutarjonnan, toteaa johtaja Tapani Riihijärvi Raskoneesta.

Maastokuorma-autoja Liettuaan Sisu Defence jatkaa SISU 8x8 -maastokuorma-autojen toimituksia Liettuan puolustusvoimille. Liettuan armeija on vahvistanut tammikuun alussa jatkotoimitukset, jotka toteutuvat vuosien 2008-09 aikana. Autoissa on Sisu Auton kehittämä miinasuojattu alustarakenne, Suomessa valmistettu matala SISU-ohjaamo, tehokas 445 hv Caterpillar C13 -moottori ja 6-portainen Allison-automaattivaihteisto.

Auton miinasuojaus täyttää kansainvälisen Stanag 4569 -taso 2a-vaatimukset. Ohjaamossa on valmiudet Stanag-taso 3:n mukaisen ballistisen suojauksen asentamiseen. Auton korkeus on alle 2,7 metriä, joka mahdollistaa myös nopeat lentokuljetukset. Auton kokonaiskorkeus kuormattuna on alle 4 metriä, jolloin sillä mahtuu ajamaan normaalimitoituksen mukaisten siltojen alta.

Tokmannille trukkeja Tokmanni ostaa Mäntsälään rakennettavan logistiikkakeskuksen koko trukkikannan Roclalta, joka toimittaa Tokmannille varasto- ja vastapainotrukkeja sekä vastaa niiden huolloista ja korjauksista ennakolta sovittuun kiinteään hintaan.Sopimus kattaa noin 150 trukkia ja sopimuksen arvo on yli miljoona euroa. Sopimukseen ei liity henkilöjärjestelyjä.

Logistiikkakeskus valmistuu keväällä 2008 ja siitä tulee Suomen suurin yhdellä kertaa rakennettu logistiikkakiinteistö.Tokmannin nykyisten varastojen toiminnat tullaan keskittämään Mäntsälään.

Tokmanni - konserniin kuuluu 133 myymälää 6 eri liikemerkin alla;Tokmanni,Tarjoustalo,Vapaa Valinta, Robinhood, Maxi-Makasiini ja Maxi Kodintukku sekä uutena Säästöpörssi.Tokmanni-konsernin verkosto kattaa koko Suomen etelästä pohjoiseen ja idästä länteen - pohjoisin myymälä on Keminmaalla ja eteläisin Hangossa.

Suomen Puolustusvoimat yhtenäisti varastologistiikkansa Puolustusvoimien useita erilaisia viivakoodisovelluksia käsittävää materiaalinhallintoa virtaviivaistettiin toiminnanohjausjärjestelmän vaihdon myötä. Finn-ID:n toimittaman materiaalinhallintaratkaisun avulla Puolustusvoimat yhtenäisti prosessit kaikissa maa-, meri- ja ilmavoimien materiaalihallinnon yksiköissään.

Ratkaisun osalta Puolustusvoimat on solminut puitesopimuksen Finn-ID:n kanssa.

SAP:in ja Finn-ID:n materiaalinhallintaratkaisun myötä koko valtavan organisaation toimintalogiikka yhtenäistyy. Materiaalinhallintaratkaisua käytetään niin tavaran vastaanotossa, jakelussa, kunnossapitovarastoissa kuin varusmiesten tarvikelainaamossa. Nimikkeet ja niiden paikat merkitään viivakooditunnistein ja materiaalinhallinta tapahtuu tiedonkeruupäättein. Joukko-osastojen kouluttajat koulutetaan keskitetysti opastamaan ratkaisun käytössä.

Viisi vuotta sitten Puolustusvoimat siirtyi lukuisten toiminnanohjausjärjestelmien tantereelta SAP-maailmaan. Puolustusvoimat tekevät kaikki hankintansa aina panssarivaunujen varaosista sissimuonaan SAP:in kautta, joten prosessiin kuului myös tuotenimikkeiden (joita on yhteensä noin 600 000) yhtenäistäminen kaikissa puolustushaarojen yksiköissä.

40 Logistiikka 1 | 2008

Sisu Auto Huoltopalvelut Oy Veholle Veho Group Oy Ab on ostanut vuoden 2007 lopulla tehdyllä kaupalla Oy Sisu Auto Ab:ltä sen omistaman 25 %:n osuuden Sisu Auto Huoltopalvelut Oy:stä, joka kaupan jälkeen on Veho Groupin sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö. Kauppa on jatkoa viime keväänä tapahtuneelle järjestelylle, jossa Veho Group osti 75 %:n osuuden Sisu- ja Renault- kuormaautojen varaosa- ja huoltopalveluita tuottavasta yhtiöstä.

Veho Hyötyajoneuvojen monimerkkikorjaamoketjulla on yhdeksäntoista omaa korjaamoa viidellätoista paikkakunnalla ja ketju on eräs suurimmista toimijoista alallaan.

makasiini Itellalle Tallinnaan logistiikkakeskus Itellan uudenTallinnan logistiikkakeskuksen kokonaispinta-ala on 16 500 m2. Rakennustyöt alkavat vuoden 2008 alussa ja kohde valmistuu alkuvuonna 2009. Rakentajana toimii Merko Ehitus AS. Itella Logistiikalla on Baltiassa logistiikkakeskukset Tallinnan lisäksi myös Liettuassa ja Vilnassa.

Toiminta Baltian maissa käynnistyi vuoden 2004 alussa, jonka jälkeen asemaa markkinoilla on vahvistettu sekä toimintaa laajentamalla että yritysostoin. Tallinnan toiminnot siirretään kokonaisuudessaan uusiin tiloihin niiden valmistuttua.

TNT laajentaa Kiinaan maakuljetusverkostoa TNT laajentaa Kiinaan Aasian maakuljetusverkostoaan, joka yhdistää 120 kaupunkia Singaporessa, Malesiassa, Thaimaassa, Indokiinassa ja Kiinassa. Kuljetusverkko on 4000 kilometriä pitkä Singaporesta Kiinan Guangxin autonomisen alueen pääkaupunki Nankingiin asti. Kuljetusverkko saadaan täysin valmiiksi vuoden 2008 alkupuolen aikana.

Lasitehtaan pakkaamotoiminta Tampereella ulkoistettiin Pilkington Tampereen tehtaan pakkaamotoiminta on siirtynyt liikkeenluovutuksen kautta HSG:lle tammikuussa. HSG lähtee kehittämään Pilkingtonin Tampereen tehtaan pakkaamotoimintaa omana ydintoimintonaan tiiviissä yhteistyössä Tampereen tehtaan kanssa.

Volvo avasi uuden pikahuoltopalvelun Vantaalla Volvo Truck Center on avannut Vantaalla aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan avoinna olevan Express Service -pikahuollon, johon asiakkaan ei tarvitse varata aikaa.Tähän voiteluhuoltoa ja pieniä korjauksia tarjoavaan huoltoon on helppo poiketa vaikka konttien vaihdon välillä, mutta ennen kaikkea se palvelee pääkaupunkiseudun raskasta liikennettä aina kun pientä huolto- tai korjaustarvetta ilmenee.

Volvon uusi pikahuolto on täysin varusteltu korjaamo ja sillä on Vantaalla kaksi korjaamopaikkaa, joiden ovet on merkitty Express Service -kyltillä. Pikahuoltopalvelun tuottaa valtuutettu Volvo-korjaamo ja toiminta täyttää kaikki Volvo Truck Centerin sertifioidun laatu- ja ympäristöjärjestelmän vaatimukset.

Vantaan Express Service palvelee asiakkaita klo 07.00-22.30. Pikahuollossa työskentelee viisi osaavaa mekaanikkoa kahdessa vuorossa ja he myös hoitavat töiden vastaanoton itsenäisesti.

Simplifiede ordering routines at purchasing exhibitions Synsam is the leading optician retail chain arranges purchasing exhibitions in Stockholm, Oslo and Helsinki several times a year, where representatives from the franchises attend to order the range of products that they want to stock in their stores. At the exhibition there are approximately 6 500 items. In order to place the orders directly at the exhibition, the attendees use the mobile computer, Datalogic Memor. Prior to the exhibition, the mobile computers are loaded with the product ranges (name, part number and price) and store information through WLAN. During the exhibition, the attendees (buyers) use a mobile computer that is supplied in a box prepared for each of them. The buyers go through the exhibition area, scan the barcodes on the products they wish to order for their store, and enter the number of pieces they want to purchase.

The mobile computer indicates if the same barcode has been read more than once.

The order is transferred to a database in the business system. The order confirmation is printed and given to the buyer, and the order is transferred to the business system where a purchase order is generated.

Further informaton: www.axelgroup.fi

Muutos koskettaa pakkaamon, eristyslasipakkaamon ja lastaustoiminnon 24 henkilöä, jotka siirtyvät HSG:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Järjestelyllä parannetaan Pilkingtonin Tampereen tehtaan kilpailukykyä ja mahdollistetaan lisätyön saantia Tampereelle.

Maahantuontipalvelut Pohjoismaissa Renaultille Renault Nordic AB, Pariisissa sijaitsevan Renault SAS:n omistama tytäryhtiö ottaa Pohjoismaissa haltuunsa Renaulthenkilö- sekä tavara-autojen ja varaosien maahantuonnin.

Yhtiö on solminut sopimuksen lähes jokaisen runsaan 160 pohjoismaisen Renault-jälleenmyyjän kanssa.

Jälleenmyyjillä on yhteensä yli 350 myynti- ja huoltotoimipistettä ympäri Pohjoismaita.

Miele and Schenker start logistics partnership in Finland Miele, the world’s largest family-owned and operated appliance company, and Schenker in Finland, have just signed a contract on a logistics partnership. Schenker is Miele’s new partner for logistics in Finland.

Schenker’s own parcel service Schenker Express will then deliver all Miele spare parts throughout the country.

In April 2008, Miele’s remaining warehousing activities, now still located in the city of Hanko, will move to Schenker’s multimodal logistics center at the port of Turku.

Strong growth with trailer sales Trailer manufacturer Schmitz Cargobull AG, has announced that, in the first half of the 2007/2008 financial year, the company continued to experience strong growth with trailer sales significantly ahead of the corresponding period last year. In 2006/2007 Schmitz Cargobull AG sold 50,827 trailers and double digit growth is forecast for 2007/2008. Much of the demand for the Schmitz Cargobull trailers is coming from the new EU countries in middle and eastern Europe as well as in Russia and the bordering territories.

41 Logistiikka 1 | 2008

makasiini Kaupunkikäyttöön suunniteltu jakeluauto testauksessa Renault Trucks testaa kaupunkikäyttöön soveltuvaa jakeluajoneuvoa Lyonin alueella tammikuussa 2008. Hanke on osa eurooppalaista FIDEUS-tutkimusohjelmaa (Freight Intelligent Delivery of Goods in European Urban Spaces). Ajoneuvo perustuu 190 hv:n moottorilla varustettuun 12 tonnin Renault Midlumiin. Auton melutaso on hyvin alhainen ja sen päästöt ovat vuonna 2009 käyttöönotettavan Euro5-tason mukaiset. Ajoneuvon telematiikka (navigointi, paikannus, tavaroiden tunnistus, yhteydenpito toimipisteeseen jne…) ilmoittaa kuljettajalle, milloin tämän tulee aktivoida melutasoa ja päästöjä vähentävät ominaisuudet.

FIDEUS-ohjelmassa on mukana lukuisia yhteistyökumppaneita, kuten ajoneuvojen ja niiden laitteiden valmistajia (Renault Trucks, IVECO, ECA), jakeluyritykset DHL ja TNT, Lyonin, Hannoverin ja Barcelonan alueviranomaiset sekä yliopistojen laboratorioita (Westminsterin yliopisto, Fraunhofer-instituutti).

SP Transit yhdistää SP Transit Finland Ltd Oy ja SP Transit Baltia (Viro, Latvia ja Liettua) ovat yhdistyneet omaksi liiketoiminta-alueeksi vuoden alusta alkaen. Muodostetun liiketoiminta-alueen johtajana toimii SP Transit Finland Ltd Oy:n toimitusjohtaja Kari Voutilainen. SP Transit Finland Ltd Oy on vuonna 1993 perustettu kuljetusyritys. Ensimmäinen liikennesuunta oli Suomen ja Baltian välinen liikenne.

Suomi - Baltia liiketoimintayksikön lisäksi SP Transitilla on Itä-Euroopan liiketoimintayksikkö, johon kuuluvat Puola, Tsekki, Slovakia ja Unkari.

Veho investoi Veho tulee panostamaan lähivuosina merkittävästi hyötyajoneuvoverkostonsa laajentamiseen ja ensimmäiset investointipäätökset Kuopion, Lahden ja Porin talousalueille on tehty uusista toimitiloista ja ne valmistuvat kuluvan vuoden aikana.

Ruotsin Posti yhdistää tytäryhtiönsä Posten Logistik AB:n Suomen toiminnot ovat yhdistyneet tammikuussa. Neljä suomalaista tytäryhtiötä DPD Finland Oy, HIT Finland Oy, SalTrans Oy ja Suomen Logistiikkatalo Oy muodostavat vuodenvaihteesta alkaen yhteisen maaorganisaation. Neljän yrityksen muodostama kokonaisuus, josta muodostetaan vuoden 2008 aikana yksi juridinen yhtiö, työllistää noin 225 henkilöä. Sen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 42 miljoonaa euroa vuonna 2007.

Suomen maajohtajaksi nimitetty Jari Rinnekoski vastaa myös Solutions liiketoimintayksikön johtamisesta.

Johtoryhmän muodostavat hänen lisäkseen Ben Angelvirta, Standard Services liiketoimintayksikön johtaja ja markkinointijohtaja, Kim Friman, avainasiakas- ja myyntijohtaja, Piritta Häkkinen, IT- ja kehitysjohtaja, Juhani Salminen, kuljetustuotannon johtaja sekä Minna Österberg, hallinto- ja talousjohtaja.

Itella laajenee liiketoimintakaupalla Puolaan

Rauman satamaliikenne ennätyksiin Vuonna 2007 Rauman sataman kokonaisliikenne oli yhteensä 6,82 milj. tonnia, jossa on kasvua neljä prosenttia edelliseen vuoteen 2006 verrattuna. Liikennemäärän kasvu johtui lähes kokonaan tuonnin kasvusta, joka nousikin peräti 13,5 prosenttia. Vuonna 2007 kuljetettiin Rauman kautta lähes 175 000 konttiyksikköä (TEU), mikä merkitsee 3,3 prosentin lisäystä vuoteen 2005 verrattuna. Konteissa kuljetetun tavaran määrä oli yhteensä 1,53 milj. tonnia (+ 4,3 %).

Viime vuonna sekä kokonaisliikennemäärä että sataman konttiliikennemäärä olivat kaikkien aikojen ennätystasolla. Laivoja satamassa kävi vuoden 2007 aikana yhteensä 1586 (+ 3,8 %), joiden yhteinen vetoisuus oli 4,9 milj. nettotonnia (+ 8,3 %). Satamaliikenteestä vientiä oli 4,61 milj. tonnia (+ 0,1 %) ja tuontia 2,20 milj. tonnia (+ 13,5 %).

42 Logistiikka 1 | 2008

Itella-konsernin toiminta laajenee Puolaan. Itella Information on sopinut puolalaisen tulostukseen ja dokumenttien hallintaan erikoistuneen BusinessPoint S.A:n liiketoiminnan ostamisesta. Kauppa on ehdollinen edellyttäen mm.

Puolan kilpailuviranomaisen hyväksynnän. Myyjänä on yrityksen toimiva johto, joka jatkaa Itellan palveluksessa. Yrityksen liikevaihto vuonna 2006 oli noin 15 miljoonaa euroa.Yrityksessä työskentelee noin sata vakinaista työntekijää.

Arealog aloitti Kotkassa Norjalaiseen NTN groupiin kuuluva Arealog Oy Ltd on aloittanut toimintansa viime syksynä Suomen suurimmassa konttisatamassa eli Kotkassa.Venäjälle suuntautuviin transitokuljetuksiin erikoistuneen Arealogin palveluvalikoimat kattavat kaikki tarvittavat huolinnan, tulliselvitysten sekä dokumentoinnin toiminnot. Käytössä ovat myös kaikki kuljetusmuodot meriliikenteestä rautatieja maantiekuljetuksiin.Tällä hetkellä konttiliikenteeseen kuuluu mm. Amerikasta Venäjälle toimitettavia autoja. Monipuolisten varastointimahdollisuuksien lisäksi yritys huolehtii tarvittaessa myös uudelleenlastauksesta, keräilystä ja lajittelusta.

Arealog Oy Ltd:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Harri Uusitalo lukeutuu alan konkareihin, sillä hänellä on vuosikausien kokemus logistiikka-alalta.

Liikennepäälliköksi on nimitetty Carita Tuhkunen, joka on aikaisemmin toiminut vastaavissa tehtävissä mm. Maersk Logistics Finlandin palveluksessa. NTN groupin merirahdista vastaavaksi freight manageriksi Osloon on nimitetty Kenneth Reese.

Arealogin varastointipalvelut keskittyvät tänä vuonna valmistuvaan NTN Logistics Centre Oy:n logistiikkakeskukseen, joka sijaitsee välittömästi konttisataman vieressä. Keskuksen palveluiden ja toimintojen kehittämisestä vastaa vuoden alussa sen general manageriksi nimitetty Mika Kärki.

rfid

Käsipääteuutisia Monissa RFID-teknologiaa hyödyntävissä järjestelmissä lukutapahtumat suoritetaan kiinteillä RFID-lukijoilla.Teollisuudessa kuitenkin löytyy prosesseja – kuten inventointi – joiden todelliset hyödyt saadaan esille käyttämällä mobiililukijoita. Vielä pari vuotta sitten markkinoilla oli tarjolla vain yksi ETSI-sertifioitu UHF RFID-käsipääte, kun taas nykyään tarjonta on jo suhteellisen laaja. Esittelemme tässä muutaman käsipäätteen ja niiden ominaisuuksia.

Pidempi lukuetäisyys ja EPC-standardoitu HF-taajuuden RFID-käsipäätteet ovat olleet jo pitkään saatavilla. Teollisuuskäytössä ollaan nykyään kuitenkin siirtymässä UHF-tunnisteiden suuntaan. UHF-teknologia mahdollistaa käsipäätteillä jopa parin metrin lukuetäisyyden ja lisäksi avaa tien GS1:n EPC Gen2 -standardien käytölle.

EPC Gen2 -standardi, eli ISO 18000-6C, määrittelee tavan jolla erilaiset EPC-koodit (esimerkiksi SSCC, SGTIN, GRAI) tallennetaan RFIDtunnisteille. Käyttämällä standardinmukaisia koodeja, on järjestelmä helpommin integroitavissa muiden osapuolien kanssa.Tämä on yksi syy siihen, miksi UHF- ja varsinkin EPC Gen2 -standardinmukaiset tunnisteet ovat voimakkaassa nousussa käyttöönotossa.

Sisäinen vai ulkoinen antenni?

Osalle laitteiden valmistajista prioriteettina oli säilyttää käsipäätteet mahdollisen pienikokoisina. Esimerkiksi suomalaisen NordicID:n PL3000 sekä Psion Teklogix:sen 2nd Generation Workabout Pro eivät käytä ulkoisia antenneja. Pienempi koko ja paino parantavat kannettavuutta, mutta maksimilukuetäisyys kärsii.

Parantaakseen hieman lukuetäisyyttä, muutama laite käyttää ulkoista antennia RFID-toiminnoille. Motorolan (ent. Symbol) MC9090-G RFID ja Atid AT-570 – joka on tällä hetkellä vain FCC-sertifioitu – ovat esimerkkejä käsipäätteistä tämän tyyppisillä antenneilla.

Kolmas ratkaisu on käyttää “telakkaa”. Käsipääte kiinnitetään erilliseen laitteeseen, josta löytyy RFID-toiminnallisuus. Tämä on kaikista kookkain vaihtoehto, mutta hyötyjäkin on: paremman lukuetäisyyden lisäksi telakassa voi olla oma akku, joka pidentää käsipäätteen akun kestoa. Intermec:in 700-sarjan käsipäätteet ja IP4-telakka sekä Psion Teklogix:sen 7530 G2 ja 7535 G2 -käsipäätteet käyttävät tätä lähestymistapaa.

NordicID PL3000.

Käyttöympäristö otettava huomioon Kun käsipäätettä valitaan, yksi tärkeimmistä huomioon otettavista ominaisuuksista on sen soveltuvuus käyttöympäristöön. Käsipäätteiden teknisissä tiedoissa mainitaan laitteen IP-luokittelu, joka kertoo kuinka paljon laite kestää vesiroisketta ja pölyä. Moni valmistaja myös ilmoittaa laitteiden iskunkestävyyden. Erittäin kestävällä laitteella on myös haittapuolensa: mitä kestävämpi laite, sitä kookkaampi, painavampi ja kalliimpi se yleensä on.

Toinen huomioitava seikka on se, käytetäänkö laitetta pimeässä tai ulkona auringonpaisteessa. Jos työympäristössä ei ole paljon valaistusta, taustavalolla varustetut näppäimet ovat suotava ominaisuus, samoin taustavalolla toimiva näyttö. Jos laitetta käytetään paljon ulkona, tulee näytön olla ns. transflektiivinen, eli taustavalon lisäksi ympäristön valo heijastuu osittain takaisin katsojan silmään, jolloin kuvan tarkkuus kasvaa ulkoisen valaistuksen kasvaessa.

Alusta tärkeä sovelluksen kannalta Kun loppukäyttäjä saa laitteen käteensä, se ei sellaisenaan “tee” mitään.

Jotta käsipäätettä voidaan hyödyntää omissa prosesseissa, pitää sille asentaa sovellus, joka hoitaa tiedon keruun, prosessoinnin ja eteenpäinlähettämisen.

Kaikki tässä artikkelissa mainitut käsipäätteet käyttävät Microsoftin käyttöjärjestelmää, mutta niissäkin on jonkin verran eroja. On otettava huomioon, mitä alustaversiota sovellus tukee. Yleisimmät käyttöjärjestelmät käsipäätteillä ovat tällä hetkellä Windows CE 4.2, CE 5, CE 6, Mobile 5 ja Mobile 6.

Mikä laite on oikea minulle?

Toiminnallisuuden, eli käytännössä sovelluksen kannalta, kaikki mainitut laitteet pystyvät taipumaan haluttuun käyttötarkoitukseen. Valintakriteerit koostuvat siis lähinnä siitä, miten laite sopii haluttuun prosessiin fyysisesti. Paras valintaprosessi on kuitenkin se, että annetaan loppukäyttäjälle mahdollisuus kokeilla eri laitteita teollisuusympäristössä. Näin pystytään valitsemaan laite, jonka käyttöönotto sujuu mahdollisimman helposti ja jonka käyttö on vaivatonta.

Intermec 700-sarjan käsipääte ja IP4-telakka.

* Ville Saarinen

Product Engineer Vilant Systems Oy

Psion Teklogix 7535 G2.

43 Logistiikka 1 | 2008

nimityksiä Logy Tomi-Pekka Juha on nimitetty projektipäälliköksi Suomen Logistiikkayhdistys ry:ssä. Hänen toimenkuvaansa kuuluu yhdistyksen nykyisen henkilö- ja yritysjäsenten palvelutarjonnan sekä uuden rakenteen mukaisten jäsenpalvelujen kehittäminen yhdessä yhdistyksen piirien ja teemafoorumien kanssa. Tomi-Pekan vastuulla on myös jäsenpalvelujen tuottamiseen tarvittavien ulkoisten www-palveluiden sekä viestintäresurssien ohjaaminen sekä koulutussuunnittelua.

Hänen edellinen työnsä PRLogisticar Oy:ssä käsitti myyntiä, valmennusta ja konsultointia toimitusketjun hallinnan alueella. Intentia Oy:ssä hän toimi liiketoimintakonsulttina yritysjärjestelmäprojekteissa ja sitä ennen Juha-Elektro Oy:ssä vastasi logistiikasta ja tietojärjestelmistä.

Logy Competence Oy:n myyntivastaavan tehtävissä on 5.11. aloittanut Juho Salo. Juhon tradenomiopiskelut ovat loppusuoralla ja hänen pääaineenaan on ollut logistiikka.

Helsingin KTK Oy Jussi Niemelä (38) on nimitetty Helsingin KTK Oy:n toimitusjohtajaksi 7.1.2008 alkaen. Hän toimi aiemmin Machinery Oy:n varatoimitusjohtajana sekä A-Vakuutus Oy:n toimitusjohtajana.

Taina Aittasalo on nimitetty markkinointisuunnittelijaksi. Hän on aloittanut tehtävässä 22.10.2007 vastuualueenaan markkinointi ja viestintä.

Konecranes Kauppatieteiden maisteri Jaana Rinne on nimitetty Konecraneskonsernin henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 4. joulukuuta 2007 alkaen. Rinteen vastuualueeseen kuuluvat kaikki henkilöstön kehittämiseen ja henkilöstöhallintoon liittyvät asiat.

Jaana Rinne siirtyy uuteen tehtäväänsä Kunnossapito-liiketominta-alueen henkilöstöjohtajan paikalta. Hän on työskennel-

44 Logistiikka 1 | 2008

lyt yrityksessä vuodesta 1986 lähtien, vuosina 1986-1997 eri taloushallinnon tehtävissä ja vuodesta 1997 alkaen henkilöstöhallinnon tehtävissä, ensin Standardinostolaitteet-liiketoiminta-alueen organisaatiossa ja vuodesta 2004 Kunnossapito-liiketoiminta-alueen organisaatiossa.

Konecranes-konsernin henkilöstön kehittämisjohtaja ja johtoryhmän jäsen Peggy Hansson on ilmoittanut jättävänsä tehtävänsä helmikuussa 2008.

IBS Jussi Leijala (46) on nimitetty Oy International Business Systems IBS Ab:n (IBS) myynti- ja markkinointijohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi 1.12.2007 alkaen.

Leijalan vastuualueena on IBS:n kokonaisjärjestelmämyynti. Leijala siirtyy tehtäväänsä SAP Finland Oy:n Territory Sales Directorin tehtävästä.

SAPissa hän vastasi teollisuustoimialan toiminnanohjausjärjestelmäratkaisujen myynnistä PKT-sektorin asiakkaille.

Jussi Leijala on toiminut 90luvulla kahdeksan vuoden ajan IBS:n myyntipäällikkönä ja sitä ennen yhdeksän vuotta IBM:llä laitemyyntitehtävissä.

rastotrukkien tuotantokapasiteetti on tällöin kaksinkertaistunut 10 000 trukin vuositasolle.

Jussi Muikku on sitoutunut palvelemaan yhtiötä 31.3.2008 asti häiriöttömän siirtymäkauden varmistamiseksi.

Oy VR-Rata Ab Sähkövoimatekniikan insinööri Raimo Sandgren on nimitetty Oy VR-Rata Ab:n projekti-insinööriksi sähkölaitostoimialalle Pohjois-Suomeen 1.10.2007 alkaen.

Sandgren on toiminut aikaisemmin alueisännöitsijänä Pöyry CM Oy:llä Pohjois-Suomessa.

Rakennusmestari Markku Haavisto on nimitetty 1. joulukuuta alkaen rakentamisen liiketoiminnan projektipäälliköksi Länsi-Suomen alueelle. Hän on toiminut aikaisemmin Länsi-Suomen alueella projekti-insinöörinä.

Posten Logistik AB / Suomi Suomen maajohtajaksi on nimitetty Jari Rinnekoski. Hän vastaa myös Solutions liiketoimintayksikön johtamisesta. Johtoryhmän

muodostavat hänen lisäkseen Ben Angelvirta, Standard Services liiketoimintayksikön johtaja ja markkinointijohtaja, Kim Friman avainasiakas- ja myyntijohtaja, Piritta Häkkinen IT- ja kehitysjohtaja, Juhani Salminen kuljetustuotannon johtaja sekä Minna Österberg hallinto- ja talousjohtaja.

Muuttopalvelu Niemi Oy 1.1.2008 alkaen Muuttopalvelu Niemi Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty yhtiön henkilöstöjohtaja Kai Lager ja varatoimitusjohtajaksi ulkomaanmuutoista vastaava johtaja Mikko Helvelahti. Samalla yrityksen omistajat Ilpo Niemi, Kai Niemi ja Esa Niemi keskittyvät kokopäiväisesti hallitustyöskentelyyn.

Kai Lager on ollut Niemen palveluksessa 20 vuoden ajan ja Mikko Helvelahden työura Niemellä on kestänyt 10 vuotta.

Ekokem-Palvelu Oy Ekokem-Palvelu Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.1.2008 alkaen DI Juha Väyrilä. Hän on kesäkuusta 2007 alkaen tutustu-

Rocla Oyj Rocla Oyj:n hallitus on nimittänyt yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi insinööri Tapio Rummukaisen 1.1.2008 alkaen. Tapio Rummukainen on toiminut yli kahdeksan vuoden ajan kansainväliseen puolustus- ja ilmailuteollisuuskonserniin kuuluvan Patria Vehicles Oy:n palveluksessa. Hänen vastuualueisiinsa liiketoiminnan kehitysjohtajana ovat kuuluneet kansainvälisen teollisen yhteistyön osa-alueita kuten esimerkiksi markkinointi, projektitoiminta, tuotanto sekä hankinta.

Yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Jussi Muikku on ollut Rocla Oyj:n palveluksessa 18 vuotta, toimien aiemmin yhtiön useissa eri liiketoiminta-alueiden johtotehtävissä. Jussi Muikun kolmivuotisena toimitusjohtajakautena yhtiön liikevaihto ja tuotanto ovat kehittyneet suotuisasti. Va-

Tomi-Pekka Juha Suomen Logistiikkayhdistys

Juho Salo Logy Competence

Jussi Niemelä Helsingin KTK Oy

Taina Aittasalo Helsingin KTK Oy

Raimo Sandgren Oy VR-Rata Ab

Juuha Väyrilä Ekokem-Palvelu Oy

Antti Ollikainen Volvo Finland Ab

Pasi Gerpe Volvo Finland Ab

Valmet Automotive Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.1.2008 alkaen insinööri, MBA Ilpo Korhonen. Hänellä on vankka kokemus Valmet Automotiven johdon tehtävistä: hän on toiminut aikaisemmin autotehtaan tuotantojohtajana ja vuoden 2007 tammikuusta alkaen yhtiön varatoimitusjohtajana.

Varatoimitusjohtajaksi on nimitetty DI Risto Hukkanen vastuualueenaan tuotanto ja laatu.

Hän on toiminut viimeksi laatujohtajana ja sitä ennen tuotannon ja laatujohdon eri tehtävissä.

Hangö Stevedoring Esa Torstensson,52, on nimitetty Hangö Stevedoringin uudeksi toimitusjohtajaksi 1.1.2008 alkaen. Hän siirtyy toimeen Kemi Shippingin toimitusjohtajan paikalta..

Volvo Finland Ab Autoinsinööri Antti Ollikainen on aloittanut markkinointipäällikkönä Volvo Finland Ab:ssa vastuualueenaan markkinointi-, viestintä- ja PR-toiminnot Suomessa yhteistyössä Volvo Truck Centerin ja yksityisten Volvo-kuormaautojen jälleenmyyjien kanssa.

Ollikainen toimi aiemmin myyntipäällikkönä vastuualueenaan Volvo Truck Center –organisaation Nissan-hyötyajoneuvoliiketoiminta. Hänen tehtävänään oli Nissan-liiketoiminnan operatiivinen käynnistäminen Volvo Truck Center Finlandin verkostossa.

Palkitsemisia

Suomen Logistiikkayhdistyksen hallituksenvaihtokokouksessa jaettiin myös edellisen toimitusjohtajalle Kari Litjalle myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki.

Baudia Oy Baudia Oy on palkannut uusia työntekijöitä vauhdittamaan kehitystään. Tero Kovanen on aloittanut projektipäällikkönä, Timo Romakkaniemi myynnissä ja Anna-Kaisa Räty markkinoinnissa.

Tero Kovanen on koulutukseltaan ATK-merkonomi ja hänellä on laaja kokemus vaativista IT-alan projekteista. Hän on sertifioitu Microsoft-osaaja (MCSE) ja tuntee hyvin myös Novell-ympäristön. Aikaisemmin Kovanen on toiminut erilaisissa asiantuntijatehtävissä mm. EDS:ssä.

Timo Romakkaniemi on aiemmin työskennellyt myynnissä sekä operatiivisissa että esimiesja hallintotehtävissä IT-, sijoitus- ja vakuutusalalla. Romakkaniemellä on vahva osaaminen tuloksellisesta ratkaisumyynnistä.

Siirtyessään Baudian palvelukseen Anna-Kaisa Räty (HuK, MKT) palasi samalla lelualalta takaisin IT-markkinoinnin pariin. Aikaisemmin Räty on työskennellyt mm. Norstar Oy:ssä, Nordicmind Oy:ssä ja Novell Finland Oy:ssä markkinoinnin ja myynnin tehtävissä.

Hannu Hillo

Valmet Automotive Oy

Ollikainen on työskennellyt eri tehtävissä Volvolla lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien. Hän on toiminut sekä myyntityössä että jälkimarkkinaja palvelutuotteiden parissa.

Keskeisenä haasteenaan Ollikainen näkee Volvon merkittävästi uusiutuvan FH- ja FH-16malliston lanseerauksen.

Ollikaisen seuraajaksi Nissanmyyntipäälliköksi Volvo Truck Center Finland -organisaatioon on nimitetty autoinsinööri Pasi Gerpe, joka on toiminut aiemmin Nissan Nordic Europe Oy:ssä Suomen hyötyajoneuvojen myyntipäällikkönä ja sitä ennen Oy BMW Suomi Ab:n jälkimarkkinoinnissa.

LOGYn toimitujohtaja Mikko Melasniemi (vas.) on kiinnittänyt Suomen Logistiikkayhdistyksen kultaisen ansiomerkin professori Harri Kallbergin (kesk.) ja toimituijohtaja Jouko Santalan rintapieliin.

Hannu Hillo

nut Ekokem-Palvelun toimintaan toimialajohtajana. Sitä ennen hän on toiminut mm. NCC Finland Oy:n Valmisbetoni ja kiviaines yksikön vetäjänä ja Vahanen-yhtiöiden ulkomaantoiminnan kaupallisena johtajana.

Ekokem-Palvelu Oy rakentaa, kunnostaa ja tarvittaessa sulkee kaatopaikkoja, puhdistaa pilaantuneita maita, pohjavesiä ja teollisuusvesiä sekä hyödyntää teollisuuden sivutuotteita. EkokemPalvelu Oy kuuluu Ekokem-yhtiöihin.

yhdistys ja piirit

Mikko Melasniemi

nimityksiä

Logy Competencen toimitujohtaja Pekka Aaltonen onnittelee ja kättelee OneMedin logistiikkapäällikkö Juha Heltimoista luovutettuaan hänelle myönnetyn Suomen Logistiikkayhdistyksen kultaisen ansiomerkin saajalleen.

45 Logistiikka 1 | 2008

2008 Tammikuu

Logyn piirit:

31.-2.2.

Tammikuu

2008

Autotec -2008, ajoneuvo- ja korjaamoalan ammattimessut, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus,Tampere.

29.

Helmikuu 5-6.

12-14.

Logistics Link South, Sandown Park, UK. (www.logisticslink.co.uk) Talvitiepäivät 2008,Turun Messukeskus,Turku.

Huhtikuu 17.

22-24.

22-26.

Logistics 2008,Wanha Satama, Helsinki.

Multimodal 2008, UK's only event that will cover the whole range of freight transportation and logistics. NEC Birmingham (www.multimodal.org.uk) Metpack 2008, kansainväliset metallipakkausmessut, Essenin messut, Essen, Saksa.

29.

Helmikuu 5.

12.

Toukokuu 21-22.

3-7.

Logistics Link live, Magna Park, Lutterworth, UK. (www.logisticslink.co.uk) SIL International Logistics Exhibition, Barcelona, Espanja 12.

Kesäkuu 24-26.

Asia Maritime & Logistics Conference and Exhibition, Kuala Lumpur, Malesia.

13.

15.

19.

Kaupan logistiikka 11.3.2008 – haasteita ja innovatiivisia ratkaisuja Koulutuksessa tarkastellaan vähittäiskaupan logistiikan keskeisiä haasteita ja esitellään eri puolilta maailmaa poimittuja esimerkkejä innovatiivisista ratkaisuista.

Aiheina ovat mm. kuluttajalähtöisyyden ja nopeasti muuttuvan kysynnän hallinta, toimitusketjun kustannusten hallinta, myymälä- ja varastotoimintojen tehokkuuden nostaminen täydennysprosessin valinnoilla, paikallisten tarpeiden ottaminen huomioon ketjumaisessa toiminnassa sekä mahdollisuudet kaupan ja tavarantoimittajien väliseen yhteistyöhön toimitusketjun ohjauksessa.

Lisätiedot:

Logistiikka 1 | 2008

Keski-Suomen piirin logistiikan vierailuluentosarja Jyväskylän ammattikorkeakoululla: Rautatiekaluston käyttöönotto kansallisten ja kansainvälisten normien mukaan. Case: raakapuuvaunu. Johtava asiantuntija Mauno Pajunen, Rautatievirasto.

Satakunnan piirin yritysvierailu klo 14.00 Puustelli Group Oy:hyn,Teollisuuskatu 46, 29200 Harjavalta.

Tutustuminen talon toimintaan tuotantojohtaja Tarmo Vesimäen vetämänä. vierailulla mukana myös LOGYn toimitusjohtaja Mikko Melasniemi ja projektipäällikkö Tomi-Pekka Juha.

Keski-Suomen piirin logistiikan vierailuluentosarja Jyväskylän ammattikorkeakoululla: Lämpötilahallittujen kuljetusten haasteet.Tuotantopäällikkö Pirkko Seunavaara, DHL Freight Finland Oy. LOGYn Helsinki-Uudenmaan piiri järjestää tutustumiskäynnin MD-Scand Oy:n tiloihin osoitteessa Tiilitie 9,Vantaa, Petikko.Tutustuminen huippuluokan elintarvikelogistiikkaan, esimerkkicasena McDonald's. Max. 25 osallistujaa, isäntänä toimii toimitusjohtaja Mikael Tuompo.

Pirkanmaan piirin perinteinen Härkäjuhla järjestetään perjantaina klo19.00-01.30 Hatanpään Kartanossa.

Keski-Suomen piirin logistiikan vierailuluentosarja Jyväskylän ammattikorkeakoululla: EU – Venäjä -logistiikka. Pääjohtaja Tapani Erling,Tullihallitus. Sali: Auditorio FP05.

Maaliskuu 4.

11.

Keski-Suomen piirin logistiikan vierailuluentosarja Jyväskylän ammattikorkeakoululla: Kuntalogistiikka – henkilökuljetukset haasteiden ja mahdollisuuksien edessä. Hankintajohtaja Esa Mutanen, Jyväskylän kaupunki.

Keski-Suomen piirin logistiikan vierailuluentosarja Jyväskylän ammattikorkeakoululla: Automaattisten tunnistusjärjestelmien uusia sovelluksia. Kumppanuuspäällikkö Tapio Orava, Finn-ID Oy.

TKK Dipoli

Huhtikuu

dipoli.tkk.fi sanna.savola@dipoli.tkk.fi puh. 050 576 9398

4-5.

TKK – Aikuiskoulutuksen laatuyliopisto 2007–2009

46

Saimaan piirin vuosikokous pidetään klo 17.30. Paikka on Lindström Oy (Pesula),Teollisuustie 14, 54500 Taavetti Sääntömääräiset asiat, paikalla myös LOGYn uusi piiritoiminnan kehittämisen projektipäällikkö Tomi-Pekka Juha.

Päijät -Hämeen piirin klubi-ilta ja varsinainen vuosikokous klo 18.00 Alex-Park Lahdessa. Illan isäntänä toimii FOKOR OY:n myyntipäällikkö Seppo Vepsä.

Satakunnan ja Varsinais-Suomen piirien yhteinen laivaseminaari Viking Linella.

Kehitä ammattitaitoa PA R A N N A K I L PA I LU K Y K YÄ

Koulutus

�

Kevät 2008

LOGISTIIKKA Toimitusketjun hallinta ja kehittäminen Kuljetuspalvelujen ostaminen Logistiikan lainsäädäntö

5.-6.3.

13.3.

22.-23.4.

Logistiikan kehittäminen

6.-7.5.

Supply Chain Management Varaston suunnittelu

21.-22.5. & 10.6.

27.-28.5.

OSTO Oston peruskurssi

12.-14.2. & 4.-6.3.

Palvelujen osto ja ulkoistaminen Neuvottelemalla tulokseen Oston peruskurssi

12.-13.3. & 13.-14.5.

15.-17.4.

21.-23.4. & 3.-5.6.

Hankintatoimen taloudellinen ohjaaminen

14.-15.5.

Oston lakiasiat

20.-22.5.

TUONTI Tuontikaupan perusteet

8.-9.4.

SEMINAARI Logistiikkaseminaari

w w w. l o g y. f i / ko u l u t u s

7.-8.2.