”Kuljetusalaa koskevaa lainsäädäntöä ja sen valvontaa on edelleen syytä vahvistaa harmaan talouden torjumiseksi. Viranomaistoiminnan tehostuminen mahdollistaa nopeamman puuttumisen havaittuihin laiminlyönteihin ja väärinkäytöksiin”, C.A.S.H.-hankkeen viranomaisyhteistyötä koordinoivan työpaketin vetäjä ylikonstaapeli Erkki Vikman Suomen Liikkuvasta poliisista sanoo.
lisestä ajoneuvon käytöstä ja kuljettajan suorittamista toiminnoista. ”Totesimme kaikki edellä mainitut laitteet hyviksi apuvälineiksi raskaan liikenteen valvontatyöhön tien päällä”, Vikman toteaa. ”Lisäksi hankkeen aikana huomasimme, että tulevaisuudessa on tehtävä enemmän yhteistyötä yhteisten valvontavälineiden löytämiseksi.” Suuria eroja seuraamusjärjestelmiä koskevien säännösten soveltamisessa Vikmanin mukaan C.A.S.H. on ollut monin tavoin kannattava hanke. ”C.A.S.H.hankkeen myötä olemme huomanneet, ettei päivittäinen poliisityö poikkea toisistaan eri valtioissa ja perusongelmat ovat usein samoja”, Vikman kertoo. ”Raskaan liikenteen osalta hankkeeseen osallistuneilla valtioilla on yhtenevä lainsäädäntö (EU -direktiivit) ajo- ja lepoaikavalvonnan, vaarallisten aineiden tiekuljetusten sekä teknisten tienvarsitarkastusten osalta. Lisäksi kabotaasikuljetuksissa on yhtenevä tulkinta siitä, että maahantulon ja kuorman purun jälkeen on mahdollisuus ajaa kolme kuormaa viikon kuluessa, minkä jälkeen ajoneuvon on poistuttava maasta”, Vikman jatkaa. Valtioissa on pääsääntöisesti viety EU -direktiivit (aiheena ajo- ja lepoajat, ajopiirturien käyttö, vaarallisten aineiden kuljetukset ja tekniset tienvarsitarkastukset) kansallisiin lainsäädäntöihin, mutta säännösten soveltamisessa on jopa huomattavia eroja. Vikmanin mukaan olennaisin ero eri valtioiden välillä on seuraamusjärjestelmissä,
joiden välillä on huomattavia eroja sekä rangaistusten määräämisen että määrän osalta. ”Esimerkiksi useassa valtiossa ei voida sakottaa kuljettajaa tien päällä, vaan poliisi tekee ilmoituksen rikkeestä toiselle viranomaiselle”, Vikman toteaa. Toisena esimerkkinä C.A.S.H.-hankkeessa tehdyistä huomioista Vikman mainitsee rattijuopumuksen. ”Rattijuopumuksen raja tieliikenteessä vaihtelee 0,2 - 0,5 promillen välillä. Myös rattijuopon käsittely eroaa eri valtioissa. Joissakin valtioissa poliisi antaa kuljettajalle heti ajokiellon, kun joissakin valtioissa ajokielto annetaan vasta myöhemmin. Myös huumaantuneena ajamisen osalta on vastaavia eroja.” ”Myös teknisesti vaarallisen huonossa kunnossa olevan ajoneuvon käsittelyssä on eroja eri valtioiden viranomaisten välillä”, Vikman kertoo. ”Joissakin valtioissa raskaan liikenteen ajoneuvon teknisen kunnon valvonnasta vastaa muu viranomainen kuin poliisi. Vuosittaiset määräaikaiskatsastukset ovat käytössä kaikissa C.A.S.H.-hankkeessa mukana olleissa valtioissa. Joissakin valtioissa poliisilla on toimivalta suorittaa ajoneuvojen teknistä valvontaa, mutta kansalliset lait eivät anna mahdollisuutta estää ajoneuvon käyttö.”
Rajat ylittävän raskaan liikenteen valvontaa tulee lisätä Ylikonstaapeli Erkki Vikman esittää myös ehdotuksia, jolla raskaan maantieliikenteen turvallisuutta voitaisiin jatkossa parantaa. Vikmanin mukaan valvontaviranomaisten kesken tulee järjestää säännöllisesti vähintään kerran vuodessa yhteistyökokouksia valvontaongelmien kartoittamiseksi ja lainsäädännön kehittämiseksi. Lisäksi tieviranomaisen ja tienvarsitarkastuksiin osallistuvien katsastajien kanssa tulee järjestää säännöllisesti yhteistyökokouksia raskaan liikenteen tarkastuksiin ja lainsäädännön tulkintaan liittyvistä ongelmista. Samalla tulee kehittää katsastuksen laadun valvonnan yhteistyömuotoja. ”Rajat ylittävän raskaan liikenteen valvontaa tulee lisätä ja valvontamenetelmiä edelleen kehittää rajanylityspaikoilla yhteisesti eri valvontaviranomaisten toimesta”, Vikman jatkaa ja lisää, ”valvontatietojen vaihtoa viranomaisten kesken kansainvälisiin kuljetuksiin liittyen tulee tehostaa. Asiaan liittyvää sähköistä tiedonvälitystä tulee kehittää osapuolten kesken.” ”Kuljetusrikollisuuden ehkäisemiseksi ja rikosten selvittämiseksi logistiikka-alan ja poliisin yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tulee
Kuljetusrikollisuuden ehkäisemiseksi ja rikosten selvittämiseksi logistiikka-alan ja poliisin yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tulee lisätä ja tiivistää. Kuljetus & Logistiikka 7