Kuljetus & Logistiikka 4 / 2012 by Kuljetus & Logistiika

MAALLA • MERELLÄ • ILMASSA

vuosikerta MA A L L4/2012 A •• 15.MER EL•Lwww.kuljetusjalogistiikka.com Ä • ILMASSA

TURVALLISUUS

on kokonaisuus, jossa logistiikka vaikuttaa kaikkeen

ITÄMEREN ALUEEN yhteishankkeella kohti turvallisempia ja kannattavimpia maantiekuljetuksia

TURVALLISUUSEXTRA Henkilöriskit haltuun!

ULKOMAAT Wasa Logistics vie sellutehtaan Brasiliaan

KOULUTUS

Monipuolista opetusta simulaattoreilla

OVI PAREMPAAN TURVAAN

| pääkirjoitus |

Tietoturvassa henkilöstön asenne ratkaisee Mistä tietoturvassa on kyse? Tietoturvalla tarkoitetaan tietojen, palvelujen, tietojärjestelmien ja dataliikenteen suojaamista. Tietoturvallisuuden uhkina pidetään yleisesti mm. tietovarkauksia ja -vuotoja, erilaisia huijausyrityksiä, roskapostia, tietokoneviruksia ja niin edelleen. Puhuttaessa tietoturvasta puhutaan valitettavan usein pelkästään näistä teknisistä seikoista. Kaiken edellä mainitun rakentavat, mahdollistavat ja riskeeraavat kuitenkin ihmiset.

Inhimillinen lenkki

Tässä lehdessä: ITÄMEREN ALUEEN yhteishankkeella kohti turvallisempia ja kannattavampia maantiekuljetuksia..................... KULJETUSVAHINGON taustalla usein inhimillinen virhe....................

JÄTTIHANKE vauhdittaa Etran tavaraliikennettä.....................

OVI PAREMPAAN TURVAAN Turvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös teollisuudessa................

TURVALLISUUS on kokonaisuus, jossa logistiikka vaikuttaa kaikkeen................................

VÄHÄLÄ LOGISTICS - uuden ajan logistiikkatalo, jolla on pitkät perinteet..........

Euroopan talouden rytistessä pienyrittäjyys saattaa olla suomalaisen kuljetus- ja huolintaliikkeen pelastus........

UPK ja TEKES uudistavat terveydenhuollon logistiikkaa ...........................

Miksi organisaatioiden tietoturvasta puhuttaessa usein unohtuu ihmisten toiminnan kriittinen rooli kokonaisuudessa? Ehkä siksi, ettei sen hallinta ja ylläpito onnistu samoja periaatteita noudattaen kuin teknisten seikkojen hallinta. Kuitenkin kolikon molemmista puolista vastaavat henkilöt, joiden vahvinta osaamista on nimenomaan tekninen tietoturva. Kouluttaminen on tietoturvapäällikön tärkeimpiä vaikutuskeinoja, mutta kokemukseni mukaan vain harvoilla tietoturvapäälliköillä on riittävästi osaamista ja ymmärrystä siitä miten pedagogisesti vaikuttavaa koulusta voidaan toteuttaa. Avain kestävään organisaation tietoturvaan on toimiva kokonaisuus, jossa tekniset kehykset ovat kunnossa ja koko henkilöstö osaa toimia niiden puitteissa. Tämä on erittäin tärkeää, koska kuka tahansa meistä voi vaarantaa tietoturvan. Henkilöstön motivoinnin ja oppimisen tärkein tavoite on oikeanlaisen asenteen syntyminen tietoturvaa kohtaan. Jos asenne on kunnossa, suuri osa arkisesta toiminnasta on automaattisesti tietoturvallista. Oikeanlainen toiminta ei vaadi suurta määrää nippelitietoa vaan ymmärryksen siitä, miksi toimitaan tiettyjen periaatteiden mukaisesti ja että jokainen voi itse omalla toiminnallaan tehdä paljon paremman tietoturvan eteen.

Osaaminen ja koulutus Koulutuksessa on keskeistä rikkoa monella ihmisellä syvällä oleva käsitys, että tietoturvallisuus on pelkästään tekninen asia. Ennemminkin voisi sanoa, että tekniset suojaukset eivät yksistään riitä? tarvitaan osaavia ihmisiä, jotka voivat täydentää usein hyvinkin hienoja teknisiä ratkaisuja. Miten tämä sitten tehdään? Näkemykseni ja kokemukseni mukaan työelämässä olevien aikuisten kouluttamisessa on tärkeää puhua asioista realistisesti ja kiinnostavalla tavalla. Onnistunut koulutus on aktivoivaa ja ajatuksia herättävää. Tunteiden ja käytännönläheisyyden kautta asiat voidaan tuoda jokaista oppijaa koskettavalle tasolle, jolloin myös asenteen muokkaaminen on mahdollista. Luontevasti samastuttava, oikeita arkisia asioita ja ongelmia käsittelevä koulutus muistetaan pitkään ja sen vaikutukset näkyvät suoraan työn tuloksissa.

Tehokas koulutus verkossa Kokemukseni kymmenien suurten organisaatioiden turvallisuuskoulutuksista puhuu selkeää kieltä siitä mikä toimii ja mikä ei. Onnistunut koulutus on tehokas, ennen kaikkea oppimisen kannalta, mutta myös kustannusmielessä. Tämän päivän työelämässä perinteiset koulutusmetodit usein epäonnistuvat. Syitä tähän on monia. Luokkamuotoisella opetuksella kaikkien työtekijöiden tavoittaminen on usein mahdotonta. Jos osa henkilöstöstä jää kouluttamatta, jää tarjolle merkittävä potentiaalinen tietoturva-aukko. Jos opetus ei ole riittävän aktivoivaa, jää monen koulutettavan kohdalla päivän anti teoreettiseksi jaaritteluksi. Tehokas verkkokoulutus aktivoi työntekijät ymmärtämään riskejä ja niiden seurauksia. Erityisen tärkeää on huomata miten voi itse vaikuttaa tietoturvallisuuteen. Kun jokainen oppii kiinnittämään huomiota riskeihin ja ymmärtämään niiden merkityksen ja seuraukset omassa työssä, kasvaa koko organisaatioon positiivinen turvallisuuskulttuuri. Oikeanlainen kulttuuri ja henki puolestaan tukevat jokainen työntekijän omaa asennetta näitä asioita kohtaan. Ja kun asenne on kunnossa, kasvaa myös motivaatio oman tietoturvaosaamisen jatkuvaan ylläpitoon ja kehittämiseen. Tästä syntyy positiivinen kierre, eräänlainen noste. Siihen kannattaa pyrkiä!  Ari Ketola, www.context.fi

Koulutus s. 67–73 TTS TYÖTEHOSEURA: Tärinää kuljetustyössä! .......................... 68 Vaasasta valmistui kansainvälisesti päteviä hitsauskoordinoijia.......................70

TOIMITUS Artturinkatu 2, BOX 29, 20200 Turku. Puh. +358 2 2444 110. Email: lehti@pp.inet.fi

Monipuolista opetusta simulaattoreilla........................................72

TOIMITUSSIHTEERI Tiina Isomäki, puh. + 358 40 9125 983, tiina.isomaki@luukku.com

PÄÄTOIMITTAJA M-T. Toivola, puh. + 358 40 717 5686, lehti@kuljetusjalogistiikka.com LEHDEN ULKOASU JA LADONTA M&T Grafidee, puh. +358 44 514 6789, aineistot@grafidee.fi JAKELU Itella Oyj •

ISSN 1458-1086 • KANSIKUVA © Perception | Dreamstime.com

Toimittajan valinta voi olla helppoa, mutta sitä ei pitäisi tehdä kevyin perustein. Helpottaaksemme päätöstäsi, me tuomme esiin faktat. Hyödy laajasta osaamisestamme Euroopan johtavana varastoteknologian ja hyllystöjen toimittajana. www.jungheinrich.ﬁ

Itämeren alueen yhteishankkeella kohti turvallisempia ja kannattavampia maantiekuljetuksia Turun yliopiston kauppakorkeakoulun koordinoima kolmevuotinen EU-hanke C.A.S.H. lähenee loppuaan. Raskaan maantieliikenteen turvallisuuteen tähtäävä hanke on tuonut yhteen viranomaisia vaihtamaan näkemyksiä ja parhaita käytäntöjä eri maiden valvontatapoihin liittyen. Hankkeen edetessä on havaittu, että rajat ylittävän raskaan liikenteen valvontaa tulee lisätä ja valvontamenetelmiä kehittää edelleen. Lisäksi valvontatietojen vaihtoa viranomaisten kesken kansainvälisiin kuljetuksiin liittyen tulisi tehostaa. Logistiikka-alan ja poliisin yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tulee lisätä ja tiivistää kuljetusrikollisuuden ehkäisemiseksi ja rikosten selvittämiseksi.

aantiekuljetuksilla on merkittävä rooli Itämeren alueen liikenteessä. Itämeren alueen maantieliikenteen kuljetussuorite on vuosittain yli 560 000 miljoonaa tonnikilometriä. Vaikka maantiekuljetuksia sääntelee sama EU-tason säännöstö, Euroopan maiden kansalliset viranomaiset voivat noudattaa toisistaan poikkeavia kansallisia käytäntöjä valvoessaan raskasta liikennettä. Raskaan liikenteen volyymit Itämeren alueella ovat suuret. Kiristynyt kilpailu kuljetusmarkkinoilla asettaa kuljetusyrittäjille monenlaisia haasteita, sillä esimerkiksi kuormansidontaan, sanktioihin, ajo- ja lepoaikoihin, ajoneuvon mittoihin ja massoihin sekä asiakirjoihin liittyvät vaatimukset saattavat erota huomattavasti eri maissa. Tämä oli lähtökohta, kun Turun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan oppiaine alkoi koordinoida syyskuusta 2009 syyskuuhun 2012 kestävää C.A.S.H.-hanketta, jonka kokonaisbudjetti on 3,4 miljoonaa euroa. Kirjainlyhenne tulee hankkeen englannin kielisestä nimestä “Connecting Authorities for Safer Heavy Goods Traffic in the Baltic Sea Region”. Se on osa EU:n Itämeren yhteistyöohjelmaa ja on osin Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama.

C.A.S.H.-hankkeeseen osallistuu 13 yhteistyökumppania kahdeksasta maasta Itämeren alueella mukaan lukien Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Viro, Latvia ja Liettua sekä Norja, C.A.S.H.-hankkeen johtaja professori Lauri Ojala Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo. Partneriorganisaatioihin lukeutuu eri poliisiviranomaisia, aluekehitysorganisaatioita sekä tutkimuslaitoksia. Tavoitteena on parantaa raskaan maantieliikenteen ennustettavuutta ja kannattavuutta sekä kehittää käytännön ratkaisuja kansainvälisen rajat ylittävän raskaan liikenteen turvallisuuteen Itämeren alueella.

Tähän pyritään kehittämällä kansainvälistä viranomaisyhteistyötä, yhdenmukaistamalla valvovien viranomaisten koulutusta sekä testaamalla viranomaisten käyttämiä teknologioita ja tietojärjestelmiä. C.A.S.H. pyrkii tuomaan yhteen viranomaisia, jotta nämä voisivat vaihtaa näkemyksiä ja parhaita käytäntöjä eri maiden valvontatapoihin liittyen. Professori Ojala muistuttaa kuitenkin, että käytäntöjen yhdenmukaistaminen on pitkällinen prosessi, mutta ensisijaisena tavoitteena voidaan pitää, että käytännöt saataisiin yhteismitallisiksi, jos ei aivan samanlaisiksi Itämeren alueella.

Suomen Liikkuva poliisi johtaa C.A.S.H.-hankkeen viranomaisyhteistyötä C.A.S.H. -hanke kokoaa yhteen poliisiviranomaisia ja muita raskaan liikenteen valvontaa suorittavia viranomaisia Itämeren alueella. Suomen Liikkuvalla poliisilla on vetovastuu hankkeen viranomaisyhteistyötä koskevasta työpaketista. ”Keskeisellä sijalla ovat rajat ylittävän raskaan liikenteen liikenneturvallisuusasiat sekä kuljetusrikollisuuden torjunta. Hankkeen avulla panostetaan myös valvontaan

C.A.S.H.-hankkeen yhteisharjoituksia on järjestetty yhteensä 14, joihin on osallistunut noin 500 poliisia. Kuva C.A.S.H.-yhteisharjoituksesta Virossa 2011. Kuljetus & Logistiikka

Ajoneuvon tarkastus C.A.S.H.yhteisharjoituksessa Haaparanta-Torniossa 2012.

C.A.S.H.-hankkeessa testattiin lämpökameran käyttömahdollisuutta raskaan liikenteen valvonnan apuna.

Kuljetus & Logistiikka

käytettävän kaluston sekä valvontavälineiden kehittämiseen”, C.A.S.H.-hankkeen viranomaisyhteistyötä koordinoivan työpaketin vetäjä ylikonstaapeli Erkki Vikman Suomen Liikkuvasta poliisista kertoo. ”Tavoitteena on tunnistaa ja levittää eri jäsenmaihin raskaan liikenteen valvontaan liittyviä parhaita käytäntöjä koulutuksen, virkamiesvaihdon sekä yhteisharjoitusten avulla. Kolmen vuoden aikana hanke on aktiivisesti kierrättänyt strategisen ja operatiivisen tason virkamieskuntaa Itämeren alueella tutustumassa toistensa toimintatapoihin. Yhteisharjoituksia on järjestetty yhteensä 14, joihin on yhteensä osallistunut noin 500 poliisia. Hankkeen aikana on tarkastettu 600 ajoneuvoa. Yhteisharjoituksissa näkemyksiä on vaihdettu mm. ajo- ja lepoaikoihin, ajopiirturiasioihin sekä vaarallisten aineiden kuljetukseen, kuorman sidontaan, asiakirjoihin ja ajoneuvon tekniseen kuntoon liittyvissä kysymyksissä”, Vikman toteaa. Lisäksi hanke on järjestänyt 2-4 päivän virkamiesvaihtoja, joissa ollaan mukana havainnoimassa toisen maan poliisin operatiivista toimintaa. ”C.A.S.H.-hankkeen myötä syntyneitä kansainvälisiä yhteistyöverkostoja Liikkuvan poliisin on mahdollista hyödyntää jatkossakin jokapäiväisessä valvontatyössä”, Vikman jatkaa. Hanke on myös pyrkinyt yhdenmukaistamaan valvovien viranomaisten koulutusta järjestämällä työpajoja ja erilaisia koulutustilaisuuksia mm. liittyen kuorman sidontaan ja vaarallisten aineiden kuljetukseen.

C.A.S.H.-hankkeen aikana on myös kartoitettu ja testattu raskaan liikenteen valvontaan soveltuvia liikenteenvalvontavälineitä, sovelluksia ja teknologisia ratkaisuja. ”C.A.S.H.-hankkeessa testasimme lämpökameran käyttömahdollisuutta raskaan liikenteen valvonnan apuna”, Vikman kertoo. ”Tutustumisen aikana suoritettiin lisäksi laajamittainen tutkimus lämpökameran käytöstä raskaan liikenteen pyörästöjen kunnon selvittämisessä. Lämpökamera voisi olla yksi mahdollinen seulova valvontaväline ajoneuvojen jarrujen ja pyörien laakereiden kunnon määrittämiseksi tien päällä.” ”Lisäksi hankkeessa testattiin Video Endoscope -kameraa, jonka käyttötarkoitus on päästä varrellisen videon avulla onkaloihin ja ahtaisiin paikkoihin, mihin ei muuten saada visuaalista havaintoa. Laite soveltuu käytettäväksi ahtaissa paikoissa tarkastettaessa mm. ajoneuvon teknistä kuntoa tai kuormatilaa avaamatta suojaavia rakenteita. Lisäksi laitteella pystytään havaitsemaan konkreettisia manipulointivälineitä, millä mm. nostetaan ajoneuvon rajoitettua nopeutta suuremmaksi tai muunnetaan ajoneuvon digitaalisen ajopiirturin tallentamaa ajo- ja lepoaikatietoa.” C.A.S.H.-hankkeen aikana oli mahdollista tutustua digitaalisen ajopiirturin tallennuslaitteen käyttömahdollisuuksiin. Laitteen käyttötarkoitus on lukea ja selventää ajoneuvon digitaalisen ajopiirturin tallentamaa tietoa mahdollisesta virheel-

”Kuljetusalaa koskevaa lainsäädäntöä ja sen valvontaa on edelleen syytä vahvistaa harmaan talouden torjumiseksi. Viranomaistoiminnan tehostuminen mahdollistaa nopeamman puuttumisen havaittuihin laiminlyönteihin ja väärinkäytöksiin”, C.A.S.H.-hankkeen viranomaisyhteistyötä koordinoivan työpaketin vetäjä ylikonstaapeli Erkki Vikman Suomen Liikkuvasta poliisista sanoo.

lisestä ajoneuvon käytöstä ja kuljettajan suorittamista toiminnoista. ”Totesimme kaikki edellä mainitut laitteet hyviksi apuvälineiksi raskaan liikenteen valvontatyöhön tien päällä”, Vikman toteaa. ”Lisäksi hankkeen aikana huomasimme, että tulevaisuudessa on tehtävä enemmän yhteistyötä yhteisten valvontavälineiden löytämiseksi.” Suuria eroja seuraamusjärjestelmiä koskevien säännösten soveltamisessa Vikmanin mukaan C.A.S.H. on ollut monin tavoin kannattava hanke. ”C.A.S.H.hankkeen myötä olemme huomanneet, ettei päivittäinen poliisityö poikkea toisistaan eri valtioissa ja perusongelmat ovat usein samoja”, Vikman kertoo. ”Raskaan liikenteen osalta hankkeeseen osallistuneilla valtioilla on yhtenevä lainsäädäntö (EU -direktiivit) ajo- ja lepoaikavalvonnan, vaarallisten aineiden tiekuljetusten sekä teknisten tienvarsitarkastusten osalta. Lisäksi kabotaasikuljetuksissa on yhtenevä tulkinta siitä, että maahantulon ja kuorman purun jälkeen on mahdollisuus ajaa kolme kuormaa viikon kuluessa, minkä jälkeen ajoneuvon on poistuttava maasta”, Vikman jatkaa. Valtioissa on pääsääntöisesti viety EU -direktiivit (aiheena ajo- ja lepoajat, ajopiirturien käyttö, vaarallisten aineiden kuljetukset ja tekniset tienvarsitarkastukset) kansallisiin lainsäädäntöihin, mutta säännösten soveltamisessa on jopa huomattavia eroja. Vikmanin mukaan olennaisin ero eri valtioiden välillä on seuraamusjärjestelmissä,

joiden välillä on huomattavia eroja sekä rangaistusten määräämisen että määrän osalta. ”Esimerkiksi useassa valtiossa ei voida sakottaa kuljettajaa tien päällä, vaan poliisi tekee ilmoituksen rikkeestä toiselle viranomaiselle”, Vikman toteaa. Toisena esimerkkinä C.A.S.H.-hankkeessa tehdyistä huomioista Vikman mainitsee rattijuopumuksen. ”Rattijuopumuksen raja tieliikenteessä vaihtelee 0,2 - 0,5 promillen välillä. Myös rattijuopon käsittely eroaa eri valtioissa. Joissakin valtioissa poliisi antaa kuljettajalle heti ajokiellon, kun joissakin valtioissa ajokielto annetaan vasta myöhemmin. Myös huumaantuneena ajamisen osalta on vastaavia eroja.” ”Myös teknisesti vaarallisen huonossa kunnossa olevan ajoneuvon käsittelyssä on eroja eri valtioiden viranomaisten välillä”, Vikman kertoo. ”Joissakin valtioissa raskaan liikenteen ajoneuvon teknisen kunnon valvonnasta vastaa muu viranomainen kuin poliisi. Vuosittaiset määräaikaiskatsastukset ovat käytössä kaikissa C.A.S.H.-hankkeessa mukana olleissa valtioissa. Joissakin valtioissa poliisilla on toimivalta suorittaa ajoneuvojen teknistä valvontaa, mutta kansalliset lait eivät anna mahdollisuutta estää ajoneuvon käyttö.”

Rajat ylittävän raskaan liikenteen valvontaa tulee lisätä Ylikonstaapeli Erkki Vikman esittää myös ehdotuksia, jolla raskaan maantieliikenteen turvallisuutta voitaisiin jatkossa parantaa. Vikmanin mukaan valvontaviranomaisten kesken tulee järjestää säännöllisesti vähintään kerran vuodessa yhteistyökokouksia valvontaongelmien kartoittamiseksi ja lainsäädännön kehittämiseksi. Lisäksi tieviranomaisen ja tienvarsitarkastuksiin osallistuvien katsastajien kanssa tulee järjestää säännöllisesti yhteistyökokouksia raskaan liikenteen tarkastuksiin ja lainsäädännön tulkintaan liittyvistä ongelmista. Samalla tulee kehittää katsastuksen laadun valvonnan yhteistyömuotoja. ”Rajat ylittävän raskaan liikenteen valvontaa tulee lisätä ja valvontamenetelmiä edelleen kehittää rajanylityspaikoilla yhteisesti eri valvontaviranomaisten toimesta”, Vikman jatkaa ja lisää, ”valvontatietojen vaihtoa viranomaisten kesken kansainvälisiin kuljetuksiin liittyen tulee tehostaa. Asiaan liittyvää sähköistä tiedonvälitystä tulee kehittää osapuolten kesken.” ”Kuljetusrikollisuuden ehkäisemiseksi ja rikosten selvittämiseksi logistiikka-alan ja poliisin yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tulee

Kuljetusrikollisuuden ehkäisemiseksi ja rikosten selvittämiseksi logistiikka-alan ja poliisin yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tulee lisätä ja tiivistää. Kuljetus & Logistiikka 7

C.A.S.H.-yhteisharjoitus Ruotsissa 2012.

lisätä ja tiivistää. Olisi myös harkittava yhteisten koulutustilaisuuksien järjestämistä esimerkiksi kuljetusrikollisuuden tunnistamisessa. Kuljetusalaa koskevaa lainsäädäntöä ja sen valvontaa on edelleen syytä vahvistaa harmaan talouden torjumiseksi. Viranomaistoiminnan tehostuminen mahdollistaa nopeamman puuttumisen havaittuihin laiminlyönteihin ja väärinkäytöksiin”, Vikman summaa.

C.A.S.H.-hankkeen suositukset saatavilla syyskuussa 2012 C.A.S.H.-hanke päättyy syyskuun alussa 2012. Professori Ojalan mukaan saadut tulokset osoittavat, että syvällistä tietoa valvontatyön arviointimetodeista ja riskianalyysista tarvitaan. ”Yksi konkreettinen tulos on, että vähitellen viranomaisten valvontakäytännöt samankaltaistuvat ja rajat ylittävä tiedonvaihto paranee. Tähän ei osallistuvien maiden viranomaisilla olisi ehkä ollut mahdollisuutta omien budjettiensa puitteissa. Tiedonvaihdon helpottuminen ei hyödytä ainoastaan valvontaviranomaisia vaan myös kuljetusyrittäjiä tekemällä markkinoista tasapuolisen, joka ei vääristä kilpailua eri maiden ja toimijoiden välillä”, professori Ojala toteaa. ”Toinen selvä hankkeen tulos on tarve yhdenmukaistaistaa valvovien viranomaisten koulutusta Itämeren alueella. Jo ennen hankkeen päättymistä osallistuvien maiden poliisiviranomaiset ovat hyödyntäneet koulutuksessaan hankkeessa esille tulleita hyviä käytäntöjä.” 8

Kuljetus & Logistiikka

Hanke on kolmen vuoden aikana julkaissut tutkimusmateriaalia markkinatilanteen vaikutuksesta raskaan liikenteen turvallisuuteen, riskianalyyseja sekä pyrkinyt lisäämään tietoa mm. kuljettajien liikennekäyttäytymisestä. Viimeisimpään C.A.S.H.-kyselyyn vastasi 173 liikennepoliisia kahdeksasta Itämeren alueen maasta. ”Alustavien tulosten mukaan vaikeimmin valvottavia ovat ajoneuvo-, lasti- ja kuljettajien asiakirjat, erityisesti ulkomaisten ajoneuvojen ja kuljettajien osalta. Myös kabotaasisääntöjen valvonta nähtiin erityisen hankalana. Ylinopeus ja rattijuopumus olivat puolestaan valvonnan kannalta helpompia, sillä näiden kohdalla säännöstö ja valvontakäytännöt ovat selviä”, Ojala huomauttaa. C.A.S.H.-hanke pyrkii vaikuttamaan saaduilla tuloksilla myös raskaan liikenteen turvallisuudesta käytävään eurooppalaiseen keskusteluun. Hanke on järjestänyt vuosittain Brysselissä disseminaatiotilaisuuden, johon on kutsuttu EU-päättäjiä ja -virkamieskuntaa, poliisiviranomaisia sekä etujärjestöjä ja logistiikka-alan toimijoita. ”Tavoitteena on vaikuttaa kansallisten päätöksentekijöiden lisäksi komissioon ja tuleviin raskaan maantieliikenteen turvallisuutta koskeviin lainsäädäntöaloitteisiin. Hankkeen suositukset ovat kokonaisuudessaan saatavilla syyskuussa”, professori Ojala kertoo.  www.cash-project.eu

Ketter채채 Logistiikkaa

Puh. +358 9 618 750 e-mail: salesfi@agilitylogistics.com

www.agilitylogistics.com

Onnettomuusriskit Itämerellä nousussa Itämeren laivaliikenne on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti ja liikenteen määrä kasvaa tulevaisuudessakin. Samalla nousevat meren onnettomuusriskit.

tämeren laivaliikenteen raju kasvu johtuu pääasiassa Venäjältä tulevien öljynkuljetusalusten lisääntymisestä. Kun myös laivaliikenne Suomen ja Viron välillä on vilkasta, yhteentörmäysten todennäköisyys nousee. VTT teki taannoin Ahvenanmeren riskianalyysin. Sen mukaan yksi alueen suurimmista ongelmista oli epäjärjestäytyneen liikenteen tuoma yhteentörmäysten ja karilleajojen vaara sekä niiden seurauksena öljyvuodon uhka. - Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n suosittelemaa Formal Safety Assessment -viitekehystä noudattavassa tarkastelussa selvitimme merialueella vallitsevan riskitason ja pyrimme löytämään kustannustehokkaita keinoja turvallisuuden parantamiseksi, erikoistutkija Markus Porthin kuvailee. Analyysin mukaan parhaita riskienhallintakeinoja ovat muiden muassa alueen reittijakojärjestelmä sekä meriliikenteen ohjauksen kehittäminen.

Myönteistä palautetta Menetelmä otettiin käyttöön vuonna 2010. Tähän mennessä viranomaisilta ja varustamoilta saatu palaute on ollut myönteistä. - Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa tilastollisella varmuudella, ovatko toimenpiteet todellakin parantaneet turvallisuutta, Porthin toteaa. Viime vuosien tärkeimmät navigointia helpottavat uudistukset ovat alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä (Automatic Identification System, AIS) sekä elektroniset karttanäytöt. Kauppalaivoille maailmanlaajuisesti pakollisten järjestelmien avulla perämies näkee kartalla sekä oman että muiden laivojen sijainnin, suunnan ja nopeuden. Porthin korostaa, että meriturvallisuuden parantaminen etenee väkevästi kohti tietoja informaatiotekniikan parempaa hyödyntämistä navigointijärjestelmissä. - Merenkulussa kaikki muutokset tapahtuvat kuitenkin hitaasti. Niin sanotun 10

Kuljetus & Logistiikka

Erikoistutkija Markus Porthin toteaa, että Itämerellä ei toistaiseksi ole tavattu merirosvoja, mutta muunlaisia uhkia turvallisuudelle on runsaasti.

e-navigoinnin tavoitteena on, että laivan perämiehellä olisi oikea tieto käytettävissä oikeaan aikaan oikeassa muodossa ja näin hän pystyisi muodostamaan mahdollisimman hyvän tilannekuvan. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa reaaliaikaisesti päivittyvien sää- ja liikennetietojen sekä muiden tiedonantojen esittämistä elektronisella karttapohjalla. Lisäksi tavoitteena on rutiininomaisten raportointi- ja kirjanpitotehtävien automatisointi. Pyrimme olemaan mukana johtamassa tätä kehitystä.

Aluksilla raportointivelvollisuus Suomenlahden alusten raportointijärjestelmä GOFREP (Gulf of Finland Reporting System) edellyttää, että jokaisen alueelle tulevan tai Suomenlahden satamasta lähtevän aluksen pitää ilmoittaa Helsingin, Tallinnan tai Pietarin liikennekeskukseen perustiedot itsestään sekä muun muassa aluksen vaarallisen lastin ja matkustajien lukumäärän. GOFREP-valvonnassa Suomenlahti on jaettu kolmeen osaan eli Suo-

men, Viron ja Venäjän merialueisiin. - Liikenneviraston henkilöstö valvoo, että alukset toimivat sääntöjen mukaisesti noudattaen esimerkiksi liikenteen jakojärjestelmää. Tiedot aluksilta valvomoon tulevat monin eri keinoin. Perustiedot kuten laivan nimi, sijainti ja määränpää tulevat AIS:n kautta. Tarkemmat tiedot annetaan radioteitse, sähköpostitse, satelliittiyhteyksin ja jopa puhelimitsekin. Tavoitteena on, että tiedot tulisivat mahdollisimman automaattisesti yhtä yhteystapaa käyttäen. - Merenkulussa on kuitenkin monenlaisia toimijoita eikä yhteisen ilmoitusjärjestelmän luominen ole kovinkaan helppoa. Esimerkiksi jotkut varustamot toimivat olosuhteiden pakosta aina minimivarustein ja ne ottavat käyttöön uutta tekniikkaa vain pakon edessä. Tekniset valmiudet yhtenäiseen ilmoitustapaan alkavat olla jo olemassa, mutta järjestelmän läpivienti koko merenkulkualaan kestää vielä vuosia, Porthin harmittelee. 

Paras kelirikkoalus nyt suomeen Saariston asukkaille ja kesämökin omistajille suunniteltu nykyaikainen ilmatyynyalus on jälleen Suomen markkinoilla. Perhekäyttöön soveltuva ilmatyynyalus on kohtuuhintainen, ympärivuotiseen käyttöön ja erityisesti kelirikkoaikaan sopiva ilmatyynyalus. Alukset ovat kooltaan pieniä ja tarkoitettu 2-4 henkilön kuljetukseen.

Monenlaisia väistämissääntöjä Alusten yhteentörmäyksiä estetään myös perinteisin menetelmin. - Merellä on monenlaisia väistämissääntöjä. Esimerkiksi pienemmät huviveneet väistävät kauppalaivoja, joiden turvallinen kulku on rajoitettu suuren syväyden takia. Kuten tieliikenteessäkin oikealta tulevalla on etuajo-oikeus ja vastaantuleva laiva ohitetaan oikealta puolelta. Talviaika Itämerellä asettaa omia haasteita rahtialuksille. - Ankarina jäätalvina laivat jäävät toisinaan kiinni jäihin jopa päiväkausiksi, koska nykyinen jäänmurtokapasiteetti ei riitä kaikissa oloissa pitämään väyliä auki jokaiselle alukselle. Asiaan haetaan ratkaisua modernein keinoin. - Esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Viron jäänmurtajat käyttävät kehittämäämme ohjelmistoa jäänmurtopalvelun organisointiin ja jääennusteiden tarkasteluun. Pyrimme jatkossa kehittämään laivoille jäänavigointia helpottavia palveluja, joiden avulla laivat saisivat nykyistä paremmin tietoa jäänmurtajien noutopaikoista, suositelluista reiteistä sekä jääkentän kulkukelpoisuudesta. Talven ohella ongelmia voi ilmetä syysmyrskyjen aikaan. Esimerkiksi Estonia upposi Itämerellä syyskuussa 1994 vaatien 852 ihmishenkeä. - Toinen haastava ajankohta laivoille on silloin, kun meri on vielä avoin, mutta lämpötila on pudonnut alle nollan. Tällöin saattaa ilmetä jääkertymiä laivan rakenteissa, mikä aiheuttaa lisäpanoa ja vaikuttaa haitallisesti laivan vakauteen, Porthin sanoo. 

Nykyaikainen ilmatyynyalus on toivottu lisä moottorikelkkojen rinnalle talvikeleihin merelle ja järvien jäälle. "Ilmatyynyaluksella kulkiessa eivät sulat ja ohuet kohdat jäässä vaikeuta etenemistä, koska alus leijuu noin 30 cm korkeudella vedestä tai jäästä edeten vauhdikkaasti ja turvallisesti perille asti, ilmatyynyalus on paras henkivakuutus heikkoille jäille" kertoo maahantuojan RAF Hovercraftin edustaja Kari Ketola.

Nykyaikainen 4-tahtinen ilmatyynyalus Nyt on Suomessa saatavilla nelitahtimoottorilla varustettuja englantilaisia ilmatyynyaluksia. Nelitahtinen moottori on ympäristöystävällisempi, hiljaisempi, toimintavarmempi ja käyttökustannuksiltaan edullisempi kuin vanhat kaksitahtimoottorilla olevat alukset. Ilmatyynyaluksen nosto- ja työntövoiman hoitaa yksi helppokäyttöinen ja luotettava moottori. "Kevyt ilmatyynyalus on jo 15 minuutin harjoittelun jälkeen valmis matkaan. Ja mikä parasta, nelitahtisen moottorin kanssa ei tarvitse lotrailla kaksitahtiöljyjen kanssa. Kulutus on merkittävästi pienempi ja ääni miellyttävä. Se kuulostaa ihan oikealta moottorilta," Ketola kuvailee.

Luontoystävällinen liikkumaväline Ilmatyynyalus ei aiheuta kulkiessaan lähes ollenkaan aaltoja eikä vedenalaista ääntä. "Ilmassa leijaillessaan ilmatyynyaluksen painejälki vastaa linnun aiheuttamaa painetta eikä se siten riko arkoja maastonpintoja," sanoo Ketola.

Rakenteestaan johtuen ilmatyynyaluksesta ei pääse luontoon öljyä tai polttoainetta, eikä pakokaasuja ohjata veteen. Nelitahtimoottorinen ilmatyynyalus on myös polttoaineenkulutukseltaan merkittävästi taloudellisempi kuin vene, vesijetti tai moottorikelkka.

Englantilaista käsityötä Aluskien valmistaja, englantilainen Flying Fish Hovercraft on jo kymmenen vuotta sitten siirtynyt käyttämään aluksissaan taloudellisia ja kestäviä nelitahtimoottoreita. Yli 30 vuoden kokemus ilmatyynyalusten valmistamisesta takaa nopeuden, turvallisuuden ja kestävyyden. Jokainen Flying Fish -ilmatyynyalus rakennetaan tilauksesta käsityönä asiakkaan toivomalla värityksellä.

Kaksi eri mallia Aluksia on saatavilla kahta eri mallia, 2/3 hengen Marlin II Arctic ja 3/4 hengen Coastal Pro Arctic. 

Ajantasaista tietoa Itämerestä www.itamerinyt.fi sivuilta löytää ajantasaista tietoa Itämeren veden- ja aallonkorkeudesta, talvella jäätilanteesta ja kesällä leväkukinnoista. Lisäksi siellä on ennusteita esimerkiksi aallonkorkeudesta, pintaveden lämpötilasta tai levien esiintymisestä. Vettä, aallokkoa ja jäätä koskevasta sisällöstä vastaa Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus vastaa levätilannetta ja -ennusteita koskevasta tiedosta. Kuljetus & Logistiikka

Kuljetusvahingon taustalla usein inhimillinen virhe Kuljetusvahinkojen vähäisyys on yritykselle sekä mainekysymys että kustannussäästö. Vaikuttamalla virheellisiin toimintatapoihin kuljetusketjussa voidaan kuljetusvahinkoja vähentää merkittävästi.

uomessa vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain kuljetuksen tavaravahinkoja noin 30 miljoonan euron arvosta. Todelliset kuljetusvahinkojen kustannukset ovat kuitenkin tätä korkeampia, sillä pienet vahingot jätetään usein ilmoittamatta vakuutusyhtiöille. Kuljetusvahingot kasvattavat logistiikkakustannuksia ja vaikuttavat sekä logistiikkapalveluyrityksen että sen asiakkaan maineeseen. Suuri osa kuljetusvahingoista on ennaltaehkäistävissä, mutta se edellyttää yrityksiltä järjestelmällistä riskienhallintaa, laatutyötä ja vahinkojen seurantaa. Se, kuinka merkittävänä kuljetusvahinkojen ennaltaehkäiseminen yrityksessä koetaan, riippuu paljon yrityksen käsittelemästä rahdista, toimintakulttuurista ja siitä, kuinka tärkeänä kuljetusten laatu nähdään, toisin sanoen yrityksen asenteista kuljetusvahinkoja kohtaan. Kuljetusvahinkojen vähentämiseen kuuluu olennaisena osana toimintatapojen kehittäminen ja henkilöstön kouluttaminen. Lastin vahinkoherkkyys riippuu hyvin paljon sen ominaisuuksista, kuten siitä, sietääkö se lämpötilanvaihtelua ja kastumista. Esimerkiksi paperituotteiden kohdalla suurimmat vakuutuskorvaukset on maksettu vesi- ja kastumisvahinkojen johdosta. Lämpötilojen aiheuttamat vahingot taas vaurioittavat useimmiten elintarviketuotteita. Muita kuljetuksessa huomioon otettavia lastin ominaisuuksia ovat tuotteen suuri koko tai paino, epäsymmetrinen muoto ja tärinän- ja iskunsietokyky. Myös 12 Kuljetus & Logistiikka

vuodenajat voivat vaikuttaa kuljetusvahinkojen yleisyyteen. Esimerkiksi pilaantumis-, homehtumis- ja ruostumisvahinkojen, tulipalovahinkojen ja lämpötilan aiheuttamien vahinkojen tapahtumamäärissä on huomattavissa selkeä kasvu kesäkuukausina. Vesi- ja kastumisvahingot taas ovat yleisempiä talviaikaan. Lastin oikeanlaisella sidonnalla voidaan normaalisti välttää kuljetuksenaikaiset vahingot. Yleensä lastit on Suomessa sidottu hyvin, ja vahinkoja syntyykin eniten tavaraa käsiteltäessä. Erityisen herkkiä kuljetusvahingon syntymiselle ovat lastaus- ja purkutilanteet, joissa lasti altistuu inhimillisen tekijän vaikutukselle. Suomessa on pitkien välimatkojen vuoksi paljon tavaran terminaalikäsittelyä, ja kuljetusketjussa tulee useita lastaus- ja purkukertoja. Tällöin riskit vahingon sattumiselle kertautuvat. Tavaraa suojaava pakkaus ja varoitusmerkinnätkään eivät aina suojaa lastia varomattomalta käsittelyltä. KUMI (Logistiikka- ja kuljetusalan tuotevahinkojen minimointi) -hankkeessa tehdyn vakuutustilastotutkimuksen perusteella särkymisvahingot ovat sekä tapahtumamäärältään että korvausmäärältään suurin kuljetusvahinkolaji. Särkymisvahingon taustalla taas on useimmiten käsittelyvirhe. Käsittelyvirheet ovatkin tapahtumamäärältään suurin tunnettu kuljetusvahinkojen taustalla oleva syy kuljetusmuodosta riippumatta. Myös vakuutusyhtiöiden maksamista korvauksista

suuri osa maksetaan käsittelyvirheen seurauksena aiheutuneista tuotevahingoista. Käsittelyvirheestä aiheutuvat vahingot ovat usein särkymisvahinkoja, joiden kustannukset jäävät monesti kuljetusvakuutuksen omavastuurajan alle. Todellisuudessa siis käsittelyvirheiden osuus kuljetusvahinkojen kokonaiskustannuksista voi olla suurempikin. On arvioitu, että jopa 70 %:ssa tapauksista käsittelyvirheen taustalla on inhimillinen syy, kuten huolimattomuus, välinpitämättömyys tai virhearviointi. Siksi kuljetusketjussa toimivien yritysten toimintakulttuuri sekä henkilöstön asenteet ja käyttäytyminen ovat erittäin keskeisiä käsittelyvirheistä johtuvien kuljetusvahinkojen syntymisen kannalta. KUMI -hankkeessa haastatelluissa yrityksissä asenteet kuljetusvahinkoja kohtaan ovat pääosin kohdallaan. Kuljetusvahinkojen minimointiin kiinnitetään yrityksissä huomiota ja vahingonseurantajärjestelmiä on kehitetty. Vaikka korvauksiin johtaneet vahingot raportoitaisiin järjestelmiin melko kattavasti, on vahinkojen epäsuorista vaikutuksista kuitenkin tietoa kohtalaisen heikosti, ja niiden mittaaminen koetaan erittäin haasteelliseksi. Epäsuorat vaikutukset, kuten toimitus- tai tuotantoviivästymät ja mainemenetykset, voivat kuitenkin olla merkittävästi suurempia kuin suorat kustannukset. Vaikka yritysten strategiat ja laatujärjestelmät tähtäisivät kuljetusvahinkojen vähentämiseen, on paljon kuitenkin lastia

käsittelevän, suorittavan henkilöstön harteilla. Inhimilliset virheet ovat aina mahdollisia lastia käsiteltäessä. Suuri osa niistä olisi kuitenkin estettävissä puuttumalla vääriin toimintatapoihin ja henkilöstön asenteisiin. Näihin voidaan vaikuttaa etenkin henkilöstön koulutuksen ja motivoinnin kautta. Kuljetusvahinkojen vähentämisen kannalta on tärkeää ajatella kuljetusketju kokonaisuutena lähettäjältä asiakkaalle saakka. Yhteistyö kuljetusketjun osapuolien välillä ja eri osapuolien näkemysten huomioon ottaminen koko kuljetusketjun suunnittelussa ja toteutuksessa on erittäin keskeistä. Yhteistyöllä voidaan selvittää kuljetusvahingoille altistavia epäkohtia kuljetusketjussa ja lisätä ketjussa toimivien henkilöiden ymmärrystä siitä, mitä tavara kuljetusketjussa joutuu kestämään. Kun käsitys oman toiminnan merkityksestä osana koko kuljetusketjua ja vahinkojen vaikutuksista kasvaa, kasvaa myös vastuuntunto omasta työstä. Koulutuksella voidaan vaikuttaa etenkin tietämättömyydestä johtuvien kuljetusvahinkojen määrään, mutta se toimii myös motivaattorina tehdä työ huolella. Koulutuksen tulisi olla säännöllistä ja sen vaikutuksia tulisi myös seurata, jotta sen vaikutukset muuttaisivat virheellisiä toimintatapoja pysyvästi. Erityisesti työnjohdon roolia työntekijöiden motivoijana ja kouluttajana tulisi painottaa nykyistä enemmän. Työnjohto on jatkuvassa yhteydessä työntekijöihin ja johtoon, ja sen asenteet

KUMI -hankkeessa analysoitiin logistiikkatoiminnoissa tapahtuvia tuotevahinkoja ja toimintamalleja ja selvitettiin syitä tuotevahinkoherkkyyteen sekä näistä nousevia kehitystarpeita. Lisätietoa hankkeesta: www.merikotka.fi/kumi/ KUMI -hankkeen tilastotutkimuksessa analysoitiin, kuinka kuljetusvahinkotapahtumat jakaantuvat eri vahinkolajien välillä. Tietoja saatiin kolmelta vakuutusyhtiöltä, joiden tilastot kattavat noin 70 % vuosina 2005– 2009 vakuutusyhtiöille raportoiduista kuljetusvahingoista.

heijastuvat työntekijöihin. Avoimella keskustelulla, yhteistyöllä ja tiedonvaihdolla sekä organisaation sisällä että koko kuljetusketjussa voidaan vaikuttaa kuljetusvahinkoihin ja niitä koskeviin asenteisiin, nostaa esiin epäkohtia kuljetusketjussa ja kiinnittää huomiota näiden korjaamiseen. Jotta vahinkojen todelliset kustannukset saataisiin mahdollisimman kattavasti mitattua, tulisi kuljetusvahinkojen ja läheltä piti -tilanteiden seurantaa kehittää. Vahinkoihin tulisi myös reagoida ja vääriin toimintatapoihin puuttua jo en-

nen vahingon sattumista. Tietoa vahinkojen vaikutuksista tulisi välittää myös lastin parissa työskentelevälle henkilöstölle, jotta niiden todellinen merkitys ymmärrettäisiin.  Kirjoittajat: Elisa Holma, tutkimusasiantuntija, FM Vappu Kunnaala, tutkimusasiantuntija, HTM Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

Kuljetus & Logistiikka 13

Äärisäistä valtaisat kustannukset

Kuljetus & Logistiikka

Äärisäät eli esimerkiksi voimakkaat vesi- ja lumisateet sekä myrskyt aiheuttavat vuosittain vähintään 15 miljardin euron kustannukset EU-maiden liikenteelle. Merkittävä osa kustannuksista koostuu rahtikuljetusten ongelmista.

TT on tutkinut äärisäiden aiheuttamia kustannuksia 27 EU-maan liikenteelle ja rahtiasiakkaille. Tutkimustulos on yllättävä. Kustannukset nousevat koko EU-alueella vuosittain huimaan, vähintään 15 miljardiin euroon. Haavoittuvin liikennemuoto on tieliikenne. - Tämä johtuu siitä, että tieliikenne on volyymiltaan suurempaa kuin muut liikennemuodot. Lisäksi tieliikenne ei ole keskitetysti ja ammattimaisesti hoidettua kuten esimerkiksi raide- ja lentoliikenne, johtava tutkija Pekka Leviäkangas VTT:stä kuvailee. Suuria kustannuksia kaikille liikennemuodoille aiheuttaa lähetysten ja matkojen myöhästyminen. Tutkimuksen mukaan erityisesti ilmailuliikenne on äärisäissä altis aikakustannuksille mutta haittaa kovista tuulista on myös meri- ja junaliikenteelle. Aikakustannukset ovat mittavat myös tieliikenteessä. Rahtiasiakkaat kärsivät vuosittain miljardien eurojen tappiot aikakustannusten vuoksi. Tutkimuksen mukaan rahtiliikenteen osuus kokonaiskustannuksista on runsaan kolmanneksen verran eli noin kuusi miljardia euroa. Leviäkangas uskoo, että kustannukset yhä kasvavat tulevaisuudessa. - Kustannusten nousu johtuu siitä, että rahtiliikenteen määrä kasvaa 1-2 prosenttia vuodessa EU-27-alueella. Lisäksi tuotantoketjujen tehostuminen korostaa aikataulujen merkitystä ja samalla saattaa yhäkin kasvattaa aikakustannuksia.

Talvisäät Suomen ongelmana Täällä Suomessa lumi, jää ja pakkaset aiheuttavat suurimmat kustannukset liikenteelle. Säätieteilijät ovat arvioineet, että tulevaisuudessa lumisateet saattavat edelleen lisääntyä vaikka ilmasto lämpeneekin. Etelä-Euroopassa taas helleaallot ovat merkittäviä kustannustekijöitä. Vähentäväthän helteet kävelyä ja polkupyöräilyä sekä lisäävät moottoriliikennettä ja samalla liikenneruuhkia. Kovat vesisateet taas aiheuttavat tulvia ja sulkevat teitä. Lisäksi etelämaiden helteet laajentavat ja mutkistavat raiteita, mikä viivyttää rautatiekuljetuksia. Samantapainen

ikävä vaikutus on rajuilla ukkossäillä sähköistettyihin rautateihin sekä lentoliikenteen ohjausjärjestelmiin. Suomessa helteet eivät mutkista raiteita, mutta sen sijaan rankat lumisateet sekä pakkaset piinaavat rautatiekuljetuksia tuon tuostakin. - Selvitimme hyvin tarkkaan tilastollisin menetelmin rautatiekuljetusten haavoittuvuutta. Yli puolet rautatierahdin myöhästymisistä selittyy lumisateiden määrällä. Tämä osoittaa havainnollisesti, että säillä on selkeä selittävä vaikutus raidekuljetusten toimivuuteen, Leviäkangas muistuttaa. Teiden kunnon ylläpito on Leviäkankaan mukaan hyvä ja edullinen keino varautua äärisäihin. - Niin maanteiden kuin rautateidenkin jatkuva kunnossapito varmistaa, että liikennejärjestelmä pysyy toimivana vaikka äärisäät lisääntyisivät. Toki nytkin pääsee tavara-autolla joka paikkaan, mutta silti teiden kunnostaminen nopeuttaa kuljetuksia ja parantaa liikenneturvallisuutta vähentäen samalla onnettomuuskustannuksia. Tietysti myös hyväkuntoiset autot ja junat kestävät paremmin pakkasia ja lumikelejä.

lisäksi liikenneonnettomuuksiin. Keski- ja Etelä-Euroopan maissa ongelmia tulee liikenteen runsaudesta, jolloin pienikin säästä johtuva haitta saattaa aiheuttaa isoja kustannuksia. Meidän ohuissa liikennevirroissamme ei tällaista juurikaan tapahdu, Pekka Leviäkangas toteaa. 

Johtava tutkija Pekka Leviäkangas toteaa, että rahtikuljetusten äärisääkustannukset ovat mittavat. Lisäksi kustannukset ovat yhä kasvussa.

Meriliikenne vähiten altista Meriliikenne on tutkimuksen mukaan vähiten altista äärisäille. - Laivat ja meriväylät on suunniteltu ja rakennettu muistaen, että myrskyjä esiintyy. Toisaalta kovat tuulet saattavat häiritä satamatoimintoja eli lastaamisia ja purkamisia sekä heikentää jopa työturvallisuuttakin. Tämä osoittaa, että satamatoiminta on haavoittuvampaa kuin itse laivat ja väylät. Talviaikaan meriliikenteelle merkittäviä kustannuksia aiheuttaa jäänsärkijöiden käyttö. - Tulevaisuudessa nämä kustannukset saattavat alentua merkittävästi ilmaston lämpenemisen seurauksena, Leviäkangas arvioi. Tutkimuksessa ei ole eritelty kustannusten jakaumaa maittain. Siksi emme tiedä, ovatko Suomen äärisääkustannukset keskimääräistä suuremmat vai pienemmät. - Maakohtaisten kustannusten selvitys toteutetaan myöhemmin. Meillä kustannukset keskittyvät talviajan ongelmiin ja

Laaja kansainvälinen tutkimus Tutkimus äärisäiden aiheuttamista kustannuksista on osa EWENT-hanketta (Extreme Weather Impacts on European Networks of Transport). Tutkimuksessa ovat mukana VTT:n ohella Suomesta Ilmatieteen laitos sekä Foreca Consulting. Kansainvälisiä kumppaneita ovat Maailman Ilmatieteen järjestö WMO, Kyproksen meteorologian laitos, liikennetalou-

dellisen tutkimuksen instituutti TOI Norjasta, Tonavan sisävesiliikenteen kehittämiseen erikoistunut valtionyhtiö via Donau Itävallasta, Euroopan myrskytutkimuslaboratorio ESSL sekä Saksan ilmailualan tutkimuskeskus DLR. Vuonna 2009 alkaneen tutkimushankkeen rahoittajana on ollut Euroopan Komissio.

Kuljetus & Logistiikka 15

Mistä kuljetuslogistiikan osaajat tulevaisuudessa? Kuljetuslogistiikan haasteet eivät ainakaan vähene tulevaisuudessa. Tänä päivänä kuljetusyrittäjän arkea haastavat niin polttoaineverotus, kasvavat työvoimakustannukset, työvoiman saatavuus, asiakasmäärien ja kuljetussopimusten riittävyys jatkossa kuin tasapainoilu yrityksen kannattavuudestakin tulevaisuudessa. Nyt ja erityisesti tulevaisuudessa mukaan voidaan liittää myös kuljettajien ammattipätevyyskoulutukset, jotka kohdistuvat niin henkilö- kuin tavaraliikenteeseen.

– direktiiviin perustuva laki ja asetus kuorma-autonkuljettajien ammattipätevyydestä tulivat voimaan 1.8.2007. Lainsäädäntö sisältää vaatimukset perustason ammattipätevyyden hankkimisesta ja säännöllisestä jatkokoulutuksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa perustason ammattipätevyyskoulutuksen suorittamista kuljettajilta, joilla ei ole ollut kuorma-auton ajo-oikeutta hankittuna 10.9.2009 mennessä. Kaikkien kuorma-auton kuljettajien ammattitaitoa ylläpidetään ja täydennetään jatkokoulutuksilla, joita tulee suorittaa viiden vuoden jaksoissa viisi päivää. Suoritettavista koulutuspäivistä tulee vähintään yhden päivän olla ennakoivan ajon koulutusta. Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin mukaan koulutusten avulla pyritään kohti turvallisempia, ympäristöystävällisempiä ja laadukkaampia kuljetuksia.

Perustason ammattipätevyys edistämässä turvallisempia kuljetuksia? Perustason ammattipätevyyden saavuttamiseksi uusilta kuljettajilta vaaditaan 280 16

Kuljetus & Logistiikka

tunnin perustason ammattipätevyyskoulutus. Koulutus voidaan antaa henkilön iästä riippuen myös nopeutettuna, jolloin koulutuksen kesto on 140 tuntia. Perustason ammattipätevyyskoulutusta tuottavat mm. ammatilliset oppilaitokset logistiikan perustutkinnon – koulutusohjelmissaan. Vantaalainen kuljetuslogistiikan henkilöstöpalvelu- ja koulutusyritys Duolog Oy on tarttunut perustason ammattipätevyyskoulutuksen haasteeseen ennakkoluulottomalla ja tukevalla otteella. Yrityksessä on tunnistettu ongelma löytää osaavia kuljettajia asiakasyritysten erilaisiin kuljetusalan työtehtäviin. Duolog Oy:n toimitusjohtajan Tuomo Pirhosen mukaan edessä on valtakunnallinen logistinen haaste; huutava pula osaavista ammattiliikenteen kuljettajista tulevaisuudessa. ”Koemme, että kaikkien kuljetuslogistiikan kentässä toimivien on kannettava vastuuta nuorten kuljettajien saatavuuden turvaamiseksi alalle” täsmentää Tuomo Pirhonen. ”Käynnistämme syksyllä tiiviin koulutusyhteistyön, jossa haemme yhdessä kansallisen koulutusorganisaatio TTS Työtehoseura Ry:n kanssa ryhmän kuljetuslogistiikan opiskelijoita suorittamaan logistiikan perustutkintoa palveluk-

sessamme”. Duolog Oy:n koulutusmalliin on jo lupautunut mukaan useita yrityksiä, jotka työllistävät opiskelijat opiskelun ajaksi. Kahden vuoden mittaisesta logistiikan perustutkinnosta opiskelijat ovat osan ajasta teoria- ja lähiopetuksessa oppilaitoksessa. ”Koemme tämän mallin erinomaiseksi tavaksi saattaa nuori kuljettaja paitsi perustason ammattipätevyyteen ja tutkintoon johtavaan logistiikan koulutukseen, mutta myös tärkeään väylään työllistyä jo heti opintojen alusta saakka” jatkaa Pirhonen. ”Asiakasyrityksemme ovat olleet erittäin innokkaita lähtemään yhteistyöhön mukaan. He saavat opintojen päätyttyä osaavan ja koulutetun kuljettajan, joka jo valmiiksi tuntee talon ja työtehtävät. Valtakunnallisella tasolla tällaisella koulutusyhteistyön mallilla voidaan jopa merkittävästi lisätä ammattikuljettajien määrää tulevaisuudessa”, täsmentää Tuomo Pirhonen. Useilla paikkakunnilla toimiva koulutusorganisaatio Työtehoseura TTS Ry:n asiakkuuspäällikkö Heikki Syvälä näkee vaihtoehtoiset yhteistyömallit yritysten kanssa tärkeinä tulevaisuuden kuljettajatarpeiden tukemisessa. ”Tarve koulutusyhteistyöhön syntyy yleensä yrityksen lähtökohdista. Kauttamme on mahdollista toteuttaa mm. rekrytointi- tai oppisopimuskoulutuksia, jotka ovat yleisimmin käytetyt. Molemmat koulutusmallit tähtäävät logistiikan perustutkinnon suorittamiseen” kertoo Heikki Syvälä. Tänä päivänä TTS:n kouluttamana PK – seudulla valmistuu 250 tavaraliikenteen kuljettajaa vuosittain, joista 150 kuljettajaa puolustusvoimien kautta Santaha-

Duologissa ammattipätevyyden jatkokoulutukset on viety aivan uudelle tasolle. Yritys on yhteistyössä Context Learning Finland Oy:n kanssa rakentanut koulutuspäivät sähköisiin oppimisympäristöhin.

minasta. Erilaiset tapahtumat ovat Heikki Syvälän mukaan koulutusorganisaatiolle tärkeä kanava liittää paitsi työantajat ja -hakijat yhteen, mutta myös yhdistää koulutuskanavassa olevat opiskelijat työharjoittelupaikkoihin. Oppilaitokset ovat merkittävässä roolissa riittävien kuljettajamäärien varmistamisessa tulevaisuudessa ja ovatkin toimintamalleissaan tulleet lähemmäksi yrityksiä ja päivittäisiä kuljetusyrittäjän haasteita kuljetuslogistiikan saralla. Heikki Syvälällä kuten Työtehoseura TTS Ry:n kuljetuslogistiikan opetushenkilöstöllä on laaja-alainen työkokemus kuljetusten työkentästä. Heikki Syvälän mukaan merkittävimpinä hyötyinä koko kuljetuslogistiikan kentälle on moniosaajien valmistuminen koulutuskanavista, jolloin valmistuvilla opiskelijoilla on hyvät perusvalmiudet ymmärtää koko logistista ketjua kokonaisuutena. ”Näitä töitä ei voi viedä Kiinaan” tähdentää Heikki Syvälä. ”On tärkeää painottaa alan koulutukseen pyrkiville, että työtä on tulevaisuudessakin tarjolla ja tutkintoon johtava koulutus mahdollistaa myös alalla kehittymisen, mikä tuo lisää potkua työuraan” jatkaa Syvälä.

Ammattipätevyyden jatkokoulutus kuljettajien osaamisen kehittäminen haaste vai mahdollisuus? Ammattipätevyyden ylläpitäminen vaatii kuitenkin kuljettajalta jatkokouluttautumista viiden vuoden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteensä 35 tunnin koulutuskokonaisuutta, jonka kuljettaja voi suorittaa joustavasti erillisinä koulutuspäivinä. Jatkokoulutusten merkitys on äärimmäisen tärkeä, sillä sen erityistavoitteena on jo kuljettajan ammatissa toimivien tukeminen. Jatkokoulutusten avulla lisätään merkittävästi kuljettajan ammatillisia valmiuksia, työturvallisuutta ja jaksamista ammatissaan. Lakiperusteiset muutokset huomioidaan koulutussisältöihin ja näin uusin tieto tavoittaa kuljettajat jatkokoulutusten kautta. Erityisen tärkeää jatkokoulutus on nuorten kuljettajien säilyttämiseksi alalla. Koulutus antaa konkreettiset työkalut työssä kehittymiseen, mutta myös houkuttelee nuoria paitsi jäämään alalle myös hakeutumaan kuljettajan työtehtäviin. Kuljetuslogistiikassa tarvitaan enemmän alan arvostusta, sillä sen merkitys infrastruktuurille ja kotimaiselle kilpailukyvylle on suuri. Duologissa ammattipätevyyden jatkokoulutukset on viety aivan uudelle tasolle. Yritys on yhteistyössä Context Learning

Duolog Oy:n toimitusjohtajan Tuomo Pirhosen mukaan edessä on valtakunnallinen logistinen haaste; huutava pula osaavista ammattiliikenteen kuljettajista tulevaisuudessa. Kuljetus & Logistiikka

Tietotekniikan ja tietoverkkojen nopea kehittyminen antaa huimia mahdollisuuksia sähköiselle oppimiselle. Finland Oy:n kanssa rakentanut koulutuspäivät sähköisiin oppimisympäristöhin. ”Lähtökohtana on ollut koulutusmallin rakentaminen, joka tukee liikennöitsijän tai yrityksen päivittäistä operatiivista toimintaa. Meillä tämä tarkoittaa paitsi laadukkaita koulutussisältöjä myös joustoa, sillä koulutukseen voi lähettää vaikka vain yhden kuljettajan kerrallaan” kertoi liiketoimintajohtaja Petter Eriksson Duolog Oy:stä. Ammattipätevyyden jatkokoulutuspäivät voidaan suorittaa perinteisenä luokkaopetuksena, mikä on erityisen tärkeää mm. erityisosaamista vaativissa koulutuksissa (esim. vaaralliset aineet). Miten ammattipätevyyden jatkokoulutuksen haasteen näkee koulutuspäällikkö Pasi Sauna-aho Duolog Oy:stä? ”Koulutusurakka kuljetusalalle tulee olemaan TraFin antamien suoritusmääräarvioiden mukaan haasteellinen; moni yritys jättää koulutuksen viime tinkaan. Uusilla koulutusmuodoilla pystytään tuomaan tarvittavaa joustoa ja tehokkuutta kuljettajien ammattipätevyyskoulutukseen, mutta ennen kaikkea tehdään oppimisesta mielekästä ja toimivaa”. Ammattipätevyyskoulutukset voivat omalta osaltaan edistää kuljetusalan imagoa: ”Alalla toimii osaavia ammattilaisia!”. Koulutusten toteuttaminen modernilla ja tehokkaalla tavalla vaatii Sauna-ahon mukaan kuitenkin vielä yhteistyötä ja avarakatseisuutta niin viranomaisilta kuin koulutusten tarjoajiltakin. ”Yhteen hiileen puhaltaminen on avaintekijä!” täsmentää Sauna-aho.

Mitä mahdollisuuksia nykypäivän työvälineet tuovat kuljetuslogistiikan kehittämiseen? Context Learning Finland Oy:n toimitus18

Kuljetus & Logistiikka

johtaja Ari Ketolan mukaan erityisesti työvälineiden merkitys oppimisen välineinä korostuu tulevaisuudessa. Tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet ovat kuin luotuja oppimiseen, sillä moni meistä oppii niiden avulla tai avustamana joka päivä monia uusia asioita, tosin usein huomaamatta. ”Työelämän muutostahti on niin kiivas, että ilman jatkuvaa elinikäistä oppimista ei pitkään pärjää missään työssä. Tämä pätee niin lennonjohtajaan, pankkivirkailijaan kuin autonkuljettajaankin. Kaikkialla asiat muuttuvat ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön helpottamaan ja tehostamaan työtä. Tämä tarkoittaa luonnollisesti työntekijöiltä paljon uuden oppimista” täsmentää Ari Ketola. Tietotekniikan ja tietoverkkojen nopea kehittyminen antaa huimia mahdollisuuksia sähköiselle oppimiselle. Parinkymmenen vuoden ajan ammattilentäjät ovat opiskelleet tietokoneavusteisesti lähes kaikkia lentämiseen liittyviä teoria-aiheita. Alkuvaiheessa kustannukset olivat opiskelijaa kohden erittäin suuria, kun kohderyhmät olivat varsin pieniä, laitteet ja sisällöt erittäin kalliita ja standardit kehittymättömiä. Tänä päivänä tietokoneavusteinen oppiminen on arkipäivää lähes kaikilla toimialoilla. Context Learning Finland Oy:n toimitusjohtaja Ari Ketolan mukaan tämä ei ole ihme, sillä edut perinteiseen luokkamuotoiseen opetukseen ovat niin ilmeisiä: joustavuus, henkilökohtaisuus, seurattavuus, ajantasaisuus, tasalaatuisuus sekä kustannustehokkuus - vain muutamia mainittuna. Keskeistä Ketolan mukaan tässä kaikessa on, että sähköinen oppimisympäristö ja kaikki sisällöt on suunniteltu kohderyhmä huomioiden pedagogisesti oikein ja mediallisesti kiinnostavalla tavalla. Laadukkaalla kokonaisuudella on mahdollista saavuttaa erinomaisia oppimistuloksia niin nyt kuin

tulevaisuudessakin. Tulevaisuus tuo tullessaan lisää joustavuutta mm. mobiililaitteiden muodossa, kun oppimisresurssit voivat olla aina saatavilla omassa puhelimessa.

Mikä avuksi kuljetuslogistiikan solmukohtien avaamiseen? Helsingin seudun kauppakamarin (Ennakointikamari) teettämässä Logistiikka 2011 –kyselyssä yritykset arvioivat eniten haasteita olevan eri ajoneuvojen kuljettajien löytämisessä. Pulaa tänä päivänä on erityisesti kuorma-auto- ja yhdistelmäajoneuvokuljettajista. Kyselyssä selvitettiin myös yritysten näkemyksiä suurimmista haasteista alan rekrytointivaikeuksien osalta, joiden osalta syiksi täsmentyivät erityisesti työajat, hakijoiden vähäinen työkokemus sekä hakijoiden koulutus. Erityisesti tulevaisuutta ajatellen kyselyyn vastaajat näkivät tärkeänä panostuksen asiakaspalveluun, moniosaamiseen sekä toimenkuvien laajentumiseen. Kuljetuslogistiikan keskeistä haastetta eli kuljettajapulaa ei varmasti ratkaista tulevaisuudessakaan ainoastaan vaihtoehtoisilla koulutusmalleilla. Tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta nähdä myös tulevaisuuteen, halua tehdä yhteistyötä myös samalla sektorilla toimivien kanssa ja näin varmistaa yhdessä yritysten, koulutusorganisaatioiden, oppilaitosten kuin viranomaistahojenkin kanssa osaavien kuljettajien saatavuus kotimaassa.  www.duolog.fi

Hämeenlinnan logistiikkakeskus

Jättihanke vauhdittaa Etran tavaraliikennettä Uusi logistiikkakeskus yhdisti Etran keskusvarastot Hämeenlinnaan. Muuton seurauksena varastovalikoima kasvoi ja toimitusajat nopeutuivat. Yksittäisenä investointina hanke on yrityksen historian suurin.

Kuljetus & Logistiikka

tran edustaja lukee hyllyssä olevia pientarvikkeiden viivakoodeja missä päin tahansa Suomea. Täydennystä kaipaavista tuotteista muodostuu tilaus, joka siirtyy sähköisesti Etran Hämeenlinnan logistiikkakeskukseen, automaattisen keräilyradan päähän. Siellä tilaus kiinnittyy siniseen muovilaatikkoon. Varastoautomaatteja on radan varressa 28. Jokaisessa on yli 60 hyllyä, joita hissit kuljettavat keräilijöiden eteen. Pientavarahyllyiksi muutettuna automaateissa on tilaa noin 11 kilometriä.

Tilatut poranterät, nippusiteet ja käsineet sijaitsevat eri keräilyasemilla, ja sininen laatikko käy niillä kaikilla. Valo-ohjaus auttaa keräilijää. Sininen laatikko siirtyy Megacenterrampille ja se lastataan lavalle. Seuraavana päivänä laatikko on jo vaikkapa Seinäjoen Megacenterissä. Laatikon ID:n tietojen perusteella Etran hyllyttäjä pakkaa laatikon autoonsa ja jakelee tavarat asiakkailleen.

Automaatti helpottaa keräilyä Uuden logistiikkakeskuksen suunnitteluvai-

Uuden keskuksen työympäristöön on satsattu. Seinät ja katot on maalattu, ja valaistus on hyvä.

heessa huomattiin, että merkittävä osa tilauksista tulee olemaan pientavaraa. Samaan aikaan Etran toimintaa leimaa nopeasti kasvava nimikkeiden määrä. Muun muassa siihen uusi logistiikkakeskus tarjoaa kapasiteettia. Jo ensimmäisen toimintavuoden aikana keskusvarastoitavien tuotteiden määrä tulee kasvamaan noin 40 000 nimikkeeseen. – Asiakkaat eivät tilaa tukkupakkausta, jos tarvitsevat yhden erikoisemman poranterän. Päivittäin kerätään paljon irtotavaraa, laskettavia tuotteita, joiden käsittelyssä mei-

dän tehokkuus mitataan, sanoo logistiikkakeskuksen hanketta vetävä Etran kehitysjohtaja Pekka Pöntiö. Suunnitteluvaiheessa lähdettiin etsimään tehokkainta vaihtoehtoa ja päädyttiin keräilyautomaatteihin. Pöntiö arvioi, että tulevaisuudessa varastoautomaateille menee vähintään 60 prosenttia tilausriveistä.

Sijainti on tärkein Etran uusi logistiikkakeskus on korvannut aiemmat neljä keskusvarastoa Helsingissä, Tampereella, Kouvolassa ja Tuusulassa.

Seinät tulivat vastaan, mutta varsinainen pullonkaula oli syntynyt paikallisiin Megacentereihin. – Laajentumisen ja yritysostojen seurauksena myymälästä oli tullut meidän logistinen solmukohta. Siellä on tehty paljon sellaista keräilytyötä ja varastointityötä, joka siirtyy nyt tänne. Jatkossakin valtaosa tilauksista kulkee myymälöiden kautta, mutta toisin kuin ennen, valmiina paketteina, Pöntiö selittää. Etran valinta osui Hämeenlinnaan logistisen sijainnin vuoksi. Tavoitteena on, että

Etran uusi logistiikkakeskus Hämeenlinnassa on korvannut aiemmat neljä keskusvarastoa Helsingissä, Tampereella, Kouvolassa ja Tuusulassa.

Kuljetus & Logistiikka

Hämeenlinnan logistiikkakeskuksessa on panostettu energiatalouteen lämmön ja valaistuksen suhteen. Katolla olevat aurinkopaneelit riittävät trukkien tarpeeseen ainakin kesällä.

lähdöt saadaan myöhäistettyä, ja yhä useampi tilaus ehtii seuraavan aamun toimituksiin. – Käytännössä meidän vaihtoehdot olivat kolmostie tai nelostie. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle tulimme kahdesta syystä. Niistä tärkein liittyy Helsingin alueen tonttien tarjontaan ja hintoihin. Toinen syy on työvoiman saatavuus. Hämeenlinnan logistiikkakeskukseen on palkattu kolmisenkymmentä varastomiestä. Lisäksi yläkerrassa työskentelee osto- ja tuotehallintaorganisaatiota sekä osa tuotepäälliköistä. – Lähes kaikessa on pyritty jättämään toinen pää auki, että toimintaa pystytään myöhemmin kehittämään eteenpäin tai laajentamaan. On mietitty mistä kaikesta voisi olla hyötyä tulevaisuudessa, logistiikkapäällikkö Henri Hokkanen kertoo.

Siniset laatikot edustavat kestävää kehitystä. Kun tuotteita ei pakata uudelleen, ei tarvita ylimääräisiä pakkausmateriaaleja. 22

Kuljetus & Logistiikka

Paperiton keräily Varastoautomaatteja lukuun ottamatta kaikki toiminnot on tehty Etran omaan toiminnanohjausjärjestelmään. Purkualueella tuotteet puretaan omille lavoilleen. Ne saavat lavatunnisteen, joka toimii lyhyenä tietona kaikessa tavaran siirrossa. Lavapuolella käytävät erotetaan kirjaimilla ja hyllypaikat numeroilla; parittomat vasemmalla ja parilliset oikealla. Päällekkäin olevat hyllyt on numeroitu korkeuden mukaan: esimerkiksi hyllymerkinnässä korkeusnumero 14 on 140 cm korkeudella. Tästä ratkaisusta on kaksikin hyötyä. – Ensinnäkin voimme lisätä tai poistaa hyllyjä menettämättä logiikkaa. Toisaalta trukkikuski voi nostaa lavan oikealle korkeudelle seuraamalla trukin korkeusmittaria lähes päätään kääntämättä, Hokkanen kertoo. Paperiton keräily perustuu trukkipäätteisiin. Jokaiselle varastopaikalle on annettu tarkistusnumero, jolla vältetään virheitä sekä hyllytyksessä että keräilyssä. Logiikka on peräisin puheohjauksesta, josta Etran tapauksessa päätettiin sellaisenaan luopua. Sieltä on poimittu myös moniasiakaskeräilyä tukeva alustatarra. – Meille tulee tilauksia, jotka voivat sisältää vaikka yhden ainoan rivin. On tärkeää, että pieniä tilauksia voidaan kerätä samaan aikaan. Kierrät mahdollisimman lyhyen lenkin ja keräät vaikka seitsemää tilausta samaan aikaan, Hokkanen kertoo. 

Ovi parempaan turvaan Turvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös teollisuuden ja kaupan ovissa. Hörmannin nosto-ovissa on mukana automaattinen murronestolaite ja Mesvacin testattu ovivalikoima on markkinoiden laajin. Lisäksi hyvin valittu ovi säästää energiaa.

örrmannin nosto-oviin ei tarvitse enää asentaa erikseen solenoid-lukkoa, sillä ovi sisältää itsessään murronestolaitteen. Se torjuu väkivaltaisen nostoyrityksen ulkopuolelta. - Ovi toimii muutoin normaalisti. Sen saa auki painikkeella, kauko-ohjauksella ja myös keskusvalvomosta, Mesvac Oy:n myyntijohtaja Kimmo Mattila kertoo. Murtoturvallisuutta osoittavassa tapaluokituksessa Hörmannin nosto-ovi saa täydet pisteet.

Palo-ovet testissä CEN - työryhmä valmistelee parhaillaan uutta palo-ovien standardisointia. Mesvac on varautunut jo ennakolta määräyksiin, sillä sen myymät palo-ovet täyttävät EU:n direktiivit ja EN-normit. Lisäksi ovet on testattu sertifioiduissa laitoksissa ja VTT on antanut päämallien osalta testauksista lausunnon. - Ovia on myös on palorulla- ja palonosto-ovina. Perinteisen paloliukuoven sijaan palorulla- tai palonosto-ovella säästää tilaa, sillä ne eivät tarvitse sivuPerinteisen paloliukuoven sijaan palorulla- tai palonosto-ovella säästää tilaa, sillä ne eivät tarvitse sivusuunnassa tilaa.

Kuljetus & Logistiikka

L채hes kaikissa kauppakeskuksissa Helsingist채 Rovaniemelle solahtavat iltaisin alas rullautuvat murtosuojat, Rulo-ovet.

Kuljetus & Logistiikka

Logistiikkakeskukset ovat huomanneet sähkökäyttöisen oven pienentävän lämmitys- ja korjauskuluja.

- Tällöin hankintakulut eivät ole määrää- teeseen, suunnassa tilaa, Mattila kertoo. 1 (1) Mattila toteaa. LEHDISTÖTIEDOTE Materiaaleja on kankaasta teräkseen. vä tekijä vaan käyttökulut, Mattila kertoo. Palo-ovista on tullut Mesvacin kasvava tuo-07.05.2012 Tavaraliikenteen kulunvalvonta tehostuu teryhmä. Kotimaiset RULOSEC murtosuojat Suomeen on valmistumassa ensimmäinen - Arkkitehdit tekevät rakennusta suun- Lähes kaikissa kauppakeskuksissa Hel- kokonaisvaltainen kulunvalvontajärjestelnitellessa ovityyppien perusvalinnat. Toi- singistä Rovaniemelle solahtavat iltaisin mä, jossa kuormaa lastaavan tai sitä purLISÄÄ TEHOA JA TARKKUUTTA TAVARALIIKENTEEN KULUNVALVONTAAN mintamme on jaettu yhdeksään myynti- alas rullautuvat murtosuojat, Rulo-ovet. kavan auton liikkeet ovat seurannassa siMesvac ja Valvova yhdistävät valvontajärjestelmänsä alueeseen, jolloin myyjämme ovat lähellä Myymälöiden lisäksi niitä käytetään muun sääntuloportista lastaus- ja purkuprosessin asiakasta. He tulevat mielellään auttamaan muassa baaritiskeillä, pankeissa ja lastaus- aikana aina vartioidulta alueelta ulosajoon Mesvac Oy ja Valvova Oy rakentavat yhdessä kattavan ajoneuvoliikenteen kulunvalvontajärjestelmän, tarkempien ovija kuormauslaitemääritysasti. Samanaikaisesti voidaan valvoa ja ohhallisuojissa. jokateossa. integroiAsennusryhmiä Mesvacin ovienhallintajärjestelmän ja Rulot Valvovan kulunvalvonta- ja ten on jopa noin 50 jata nosto-oven toimintaa koko ajan siten, ovatajoneuvoliikenteen Mesvacin omaa valmistusta. kamerajärjestelmän. Valmistuessaan se on maan kokonaisvaltainen ympäri maata. Neensimmäinen tehdään Jorvaksessa, ja niitä on tehty että tapa-määräykset täyttyvät. kulunvalvontajärjestelmä, jossa kuormaa lastaavan tai purkavan auton liikkeet ovat seurannassa Mesvac Oy:n ja Valvova Oy:n yhdessä rapitkään. Pitkäjänteinen valmistuskokemus sisääntuloportilta siihen asti, kunnes se poistuu alueeltalaadussa. portin ulkopuolelle. kentama kulunvalvontajärjestelmä integroi näkyyvartioidulta tuotteen hyvässä Sähköovi säästääaina energiaa Jos murtosuoja menee hajalle, uuden ovienhallinnan ja ajoneuvoliikenteen kuYli puolet Mesvacin myymistä nosto-ovista Ajoneuvon ”kulkuavaimena” toimii rekisterikilpi. Vartioidulla alueella auton kulkua ohjataan esim. aukeaa ja sulkeutuu sähköllä. Menekin sa- toimitusaika on nopea. Mesvacin huolto- lunvalvonta- ja kamerajärjestelmän. näyttötaululla. Järjestelmä voidaan vaivattomasti liittää alueella toimivaan KsenosAjoneuvon ”kulkuavaimena” toimii relaisuutena on, että ovi säästää käyttöku- miehet ovat pian paikalla ja tarvittaessa kameravalvontajärjestelmään, jolloin auton kulkua voidaan seurata koko lastaus- tai kisterikilpi. Vartioidulla alueella auton uusi ovi saadaan jopa 1 – 2 vuorokaudesluissa perinteiseen verrattuna. Käsivoimin purkaustapahtuman ajan. käytettävä jää helposti alhaalta hieman sa. Vaikka harvoin Mesvacin murtosuojien liikkeitä voidaan ohjata esimerkiksi näyttötaululla. Ksenos-kameravalvonnan avulla kimppuun ohjelmistoon, käydään. auki, eikä sitä suljeta yhtä nopeasti kuin kehitettyyn Ovienhallintajärjestelmä perustuu yhteistyössä joka takaa kenttälaitteiden ja auton kulkua voidaan seurata koko lastaus- Ne lukemaan haittaavattilatiedot, vorojenhuoltokutsut ammatin harsähkökäyttöistä Logistiikkakeskukohjelmiston osaltaovea. toimivan konseptin. Ovilta pystytään ja –raportit tai purkutyön ajan.  Tuleejoko pitkä työpäivä ja set ovat huomanneet sähkökäyttöisen oven joittamista. sekä ovien avauskerrat. Ovitiedot ovat nähtävissä ja ohjattavissa paikallisesti taiyleensä etänä Mesvac mennään johonkin suojaamattomaan kohpienentävän lämmitysja korjauskuluja. Oy:n Call Centerin kautta. Allaolevassa kaaviossa näkyy kulunvalvontajärjestelmän toimintaperiaate.

• Markkinoiden laajin valikoima ovia • Huolehtii koko ketjusta: suunnittelusta asennukseen ja huoltoon • Myynyt ja kehittänyt nosto-ovia 35 vuotta • Liikevaihto 28 miljoonaa euroa • 150 työntekijää • Huoltoasentajia yli 60 toimipisteessä, joka varmistaa nopean huollon.

Oviautomatiikan paikallis- ja etähallinta

Helsinki, 8.5.2012

Ajoneuvoliikenteen kulunvalvontajärjestelmä LPR

• Osa Brandt-Group Oy Ltd konsernia, jonka liikevaihto oli 100 miljoonaa euroa vuonna 2011

Kuljetus & Logistiikka 25

LR-LOGISTICS

– luotettavaa laatua perävaunuissa ja vaihtolavoissa Laadukkaat tuotteet ovat herättäneet Suomessa suuren kiinnostuksen heti alusta alkaen ja erittäin hyvän vastaanoton kuljetusalan ammattilaisten keskuudessa. Kaikenlaisiin kuljetustarpeisiin löytyy ratkaisu laajasta valikoimasta sekä mahdollisuus käyttäjän tarpeita vastaavan kuljetusratkaisun räätälöintiin.

Kuljetus & Logistiikka

ästä on jo olemassa hyviä esimerkkejä Suomen teillä – LR-Logisticsin ja Hüffermannin ammattitaidolla toteutettuna.

Hüffermann Transportsysteme GmbH – esimerkillistä laatua ja luotettavuutta jo 100 vuoden ajan Hüffermann on Saksassa vaihtolavaperävaunujen markkinajohtaja ja yhtiön tuotteita löytyy myös laajasti muista Euroopan maista sekä mm. Japanissa. Pitkäaikainen kokemus yhdistettynä uusimpaan teknologiaan niin suunnittelussa, valmistuksessa kuin tuotteissa sekä vertaansa vailla oleva yhtiön kokonaislaatu takaavat tuotteiden taloudellisen, tarpeita vastaavan ja pitkäikäisen toimivuuden – asioita, joita ammattilai-

set eri puolilla Eurooppaa arvostavat ja nyt siis myös Suomessa. Vaativan käytön ja olosuhteiden tuntemus, laaja tuotevalikoima, toiminnan joustavuus sekä asiakaslähtöinen tuotteiden räätälöinti – arvostettuja ominaisuuksia, joista Hüffermann tunnetaan.

HRA 3612 385/55 R 22,5 LS - vaihtolavaperävaunu 4-akselinen, yksittäispyörillä varustettu, 36t kokonaispainon omaava perävaunu, joka soveltuu kahden 6,5 metrin pituisen vaihtolavan kuljettamiseen. Perävaunun päällä Sirchin toimittama Power-Box, vaihtolava vaativaan ammattikäyttöön, esim. metallinkeräykseen. Lavan valmistuksessa käytetään lujaa Hardox450-

Hüffermannperävaunuteknikka lyhyesti • Optimoitu teräsrunko, joka on omaa suunnittelua. Robottihitsatut palkit

terästä joka takaa pitkän käyttöiän ja kulumiskestävyyden. Power-Box on vain yksi Sirchin tuotevalikoimasta, joka on Saksan laajimpia.

HRA 3080 275/70 R 22,5 LS - vaihtolavaperävaunu 3-akselinen, 30t kokonaispainon omaava perävaunu, jolle 6,0 – 7,7 metrin pituiset vaihtolavat voidaan lastata joko perävaunun edestä tai takaa, varmistaen vaivattoman käytön myös ahtaissa tiloissa. Vakiovarusteena alaslaskettava vetoaisa, jolloin edestä lastaaminen on erittäin helppoa.

HPA 3080-235/75 R 17,5 L - monitoimiperävaunu 3-akselinen, 30t kokonaispaino; monipuolinen kuljetusten ammattilainen! Perävaunulla voidaan kuljettaa jopa 23t painoisia erilaisia työkoneita, pyöräsyvennykset voidaan räätälöidä asiakkaan koneiden tarpeiden mukaisesti jolloin saavutetaan esimerkillinen yhteensopivuus koneen ja perävaunun välillä. Sama perävaunu soveltuu myös vaihtolavojen ja kappaletavaran kuljetukseen sekä valmiudella 20 jalan kontinkuljetukseen. 

•

Sarjavalmistekomponentit vain parhailta erikoisosaajilta: BPW- tai SAF-akselit, Nummi- tai Wipro-kippi ja Trakon-lukituspalkit

•

Ilmajousitus, joka vakauttaa korkeat kuormapainopisteet ja tuo enemmän ajomukavuutta

•

WABCO- tai KNORR-jarrutusjärjestelmä

•

Lukkiutumattomat EBS 2- jarrut

•

RSS- kaatumisenehkäisyjärjestelmä on vakiona kaikissa perävaunuissa

•

Kaikki asennuskomponentit ovat sinkittyjä. Dinitrol-ruosteenesto kaikissa perävaunuissa

•

Valokaarisinkitys on saatavilla kaikkiin malleihin

•

Kattavat lisävarusteet; mm. akselivaa´at, nostoakselit, akselikevennykset, BPW-, VBG- tai TRAKON-aisat, erikoisvalot, LED-valot, työvalot ja säilytyslaatikot

Lisätiedot: Oy LR-Logistics Ab Leif Lindberg Tuulimyllyntie 20, 21600 PARAINEN leif.lindberg@lr-logistics.fi Puh. +358 50 494 4782 www.lr-logistics.fi

DLD ja TIS-Web Ratkaisu digipiirturitietojen kokonaishallintaan Keskity olennaiseen! Ajopiirturitietojen tallentaminen pilkulleen lain edellyttämällä tavalla aiheuttaa monelle kuljetusliikkeelle päänvaivaa. VDO on kehittänyt kokonaisratkaisun, joka tekee kaiken automaattisesti pykälien mukaan ja vapauttaa kuljetusyrittäjän keskittymään olennaiseen.

DLD wlan DLD gprs

DLD etälatauslaite

TIS-Web ohjelmisto

Nyt myös paikannus!

Ratkaisun ytimenä on ajoneuvossaoleva DLD eli Download Device, joka siirtää kaikki digipiirturin ajotiedot langattomasti suoraan toimistoon ilman yrityskorttia.

Ratkaisun toinen osa on toimistossa oleva TIS-Web ohjelmisto, joka vastaanottaa ajoneuvosta DLD:lla lähetetyt ajotiedot lainmukaista arkistointia ja jatkokäsittelyä varten.

TIS-Web ohjelmistoon on uutena lisäosana saatavana Track & Trace paikannustoiminto, jonka avulla voi seurata ajoneuvon sijaintia reaaliaikaisesti Google Maps -karttapohjalla.

Maahantuoja:

Lisätietoja: www.kaha.

Volvo parantaa käyttöastetta langattomien yhteyksien avulla Volvo Trucks on kehittänyt uuden GSM-pohjaisen järjestelmän, jonka avulla korjaamo voi etänä tarkistaa kuorma-auton toimintakunnon. Näin voidaan parantaa käyttöastetta ja pienentää huoltokustannuksia. Järjestelmä tulee markkinoille Euroopassa vuonna 2013.

usien etäpalveluiden käyttäminen on mahdollista uuden kuorma-autoon sisältyvän tietoliikenneyksikön, TGW:n, ansiosta. Sen avulla Volvo korjaamo voi etänä valvoa ajoneuvon osien kulumista ja toimintakuntoa sekä lukea etänä vikakoodeja. Tämä tapahtuu GSM-verkon välityksellä. - Koska kuorma-auto on varustettu näillä uusilla viestintävalmiuksilla, korjaamo saa jatkuvasti tietoa eri osien kulumisesta, Volvo Trucksin huoltojohtaja Christian Gustavsson kertoo. Uuden järjestelmän avulla korjaamon huoltomekaanikot voivat tarkistaa kuorma-auton ajokilometrit ja eri osien kulumistahdin. Tämän jälkeen korjaamo voi suunnitella huollon yksittäisen ajoneuvon todellisten tarpeiden mukaan. - Tämä parantaa käyttöastetta ja vähentää tien päällä tapahtuvien yllättävien seisokkien riskiä. Se myös tuo turvaa kuljetusyrityksille ja keventää hallinnollista taakkaa, ja kuljetusyritysten asiakkaat saavat aina luotettavaa palvelua, Gustavsson toteaa.

Käyttöasteen optimointi Mahdollisuus kuorma-auton ja korjaamon väliseen etänä käytävään

Uuden järjestelmän avulla korjaamon huoltomekaanikot voivat tarkistaa kuorma-auton ajokilometrit ja eri osien kulumistahdin. Tämän jälkeen korjaamo voi suunnitella huollon yksittäisen ajoneuvon todellisten tarpeiden mukaan.

viestintään on kätevää myös huoltosuunnitelman kannalta. Jos kuorma-autolla ajetaan tavalla, joka poikkeaa alkuperäisestä huoltosuunnitelmasta, huoltovälit voivat olla liian pitkiä tai liian lyhyitä. Koska korjaamo saa tietoa todellisesta kulumistahdista, se voi muuttaa huoltovälit kuorma-auton todellisten tarpeiden mukaisiksi. - Monia parametreja on hankala laskea. Kuorma-autossa, jota ajetaan keskimääräistä ankarammissa olosuhteissa, tietyt osat voivat kulua nopeammin. Vähemmän ankarissa olosuhteissa ajettavassa kuorma-autossa samat osat voivat puolestaan olla edelleen hyvässä kunnossa, vaikka ne pitäisi huoltosuunnitelman mukaan jo vaihtaa. Nämä ovat epävarmuustekijöitä kuljetusyrityksen kannalta, Christian Gustavsson kertoo.

Yllättävien seisokkien minimointi

ILLBYPLAST plast - muovi - plastics

Jos kuorma-autoa käytetään tavalla, joka poikkeaa alkuperäisen huoltosuunnitelman laskelmista, korjaamo saa siitä tiedon. - Korjaamo voi esimerkiksi saada ilmoituksen jarrupalojen kulumisesta. Näin osat voidaan vaihtaa oikea-aikaisesti, eivätkä ne pääse pettämään kesken kaiken esimerkiksi kaukokuljetustehtävän aikana, Gustavsson sanoo. - Tästä hyötyvät kaikki. Menettely on huomattavasti tehokkaampi sekä kuljetusyrityksen että korjaamon kannalta, koska yllättäviltä korjaamokäynneiltä vältytään.

Tulevaisuus latautuu GSM-verkon välityksellä

Paperileikkuri, turvaleikkuri, kalvoleikkuri... Pakkauskartonkien, pussien, ristisiteiden, erilaisten pakettien ja postituksien avaaminen on työläistä, aikaavievää ja lopulta kallista puuhaa. Leikkurilla leikkaat nopeasti ristisiteet poikki, avaat paketit ja kirjeet vaivatta. Tästä syystä monet ammattilaiset ovat jo ottaneet leikkurin käyttöönsä! Leikkuri sopii niin ikään kalvojen ja filmien leikkaamiseen, testaa vaikka! Lue lisää leikkurista ja tulosta itsellesi esitteen

www.illbyplast.com

tai tilaa ja ota yhteyttä puh: +358 19 656 905 email: boije@illbyplast.com 28

Kuljetus & Logistiikka

TGW:n avulla parametreja voidaan päivittää etänä, ja tulevaisuudessa kokonaisia kuorma-auton ohjelmistopaketteja voidaan päivittää samalla tavalla. Alkuvaiheessa järjestelmä kattaa rajallisen määrän parametreja. Christian Gustavssonin mukaan Volvo Trucks kehittää ja laajentaa valmiuksia kuitenkin huomattavasti lähivuosina. Tämä kaikki liittyy Volvo Trucksin pyrkimyksiin parantaa kuljetusyritysten käyttöastetta ja pienentää käyttökustannuksia. 

Volvo Trucksin huoltojohtaja Christian Gustavsson.

Tullin Valtuutettu Taloudellinen Toimija

AEO e-Learning TURVALLISUUSKULTTUURI

TOIMITUSKETJUN TURVALLISUUS

Koulutus koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäisessä saat tietoa, mistä turvallisuuskulttuurissa on kyse. Toisessa osiossa perehdyt toimitusketjun turvallisuuteen. Kolmannessa osiossa käyt läpi AEO:n turvallisuusvaatimukset.

Opiskeluohje

Tietoa kurssista

Verkkokoulutus sisältää videoita, harjoituksia, työkaluja ja muistilistoja. Lähdetään nyt liikkeelle!

TURVALLISUUSKULTTUURI Verkkokoulutuksen esittely

1/4

Kouluta kaikki AEO:n parissa työskentelevät työntekijät nopeasti, helposti ja kustannustehokkaasti. Tarjoamme myös räätälöidyt monimuotokoulutukset sekä johdon- ja asiantuntijoiden koulutukset. VERKKOKURSSIN TARJOAVAT LOGISEC OY JA CONTEXT LEARNING FINLAND OY ww www.context.fi www.logisec.fi

TURVALLISUUSVAATIMUKSET

Kysy lisätietoja miten saat omassa organisaatiossasi helpoiten AEO-koulutukset kuntoon! Petri Kelo: 040 - 500 1068 petri.kelo@logisec.fi

turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusE EXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

Turvallisuus on kokonaisuus, jossa logistiikka vaikuttaa kaikkeen

iimeaikoina tapahtuneiden verilöylyjen, Lähi-idän levottomuuksien ja omalta osaltaan myös eurokriisin saattelemana ei varmaan kukaan rohjenne todeta olevansa sata prosenttisesti turvassa. Pohjoismaita voi vielä pitää turvallisuuden kannalta positiivisessa valossa, mutta ”suuren maailman” negatiiviset signaalit ottavat jalansijaa myös meidän maaperältämme. Suomessa on nähty ja koettu jo suuren maailman ryöstöjä kuten Liedon ja Loimaan tapaukset puhumattakaan kouluampumisista tai perhesurmista. Norjassa Anders Breivik surmasi kylmäverisesti yhteensä 77 henkeä ja räjäytti itse tehdyn pommin keskustassa. Suur-Tuhkolman laitakaupungin alueille syntyneissä slummeissa kukoistavat jengit pakottavat poliisin käyttämään panssaroituja ajoneuvoja ja vahvistettuja partioita jokapäiväisissä tehtävissään ja puhumattakaan Tanskasta, jossa se on ollut arkipäivää jo pitkään. Joka toisessa iltapäivälehdessä on viikottain lööppi, kuinka rouvashenkilö ryöstettiin keskellä päivää. Idylli turvallisesta Skandinaviasta on valitettavasti särkymässä ja jopa jo särkynyt. Rikollisuus ei luonnollisesti myöskään rajoitu väkivallan tekoihin, vaan se pyörittää valtavaa koneistoaan median pinnan alla. Onneksi rikollisuuteen on alettu suhtautua proaktiivisesti, erinäisin perustetuin turvallisuusneuvostoin ja -ohjeistoin sekä yrityksille myönnettävin turvallisuussertifikaatein. Koulutuslaitoksissa ja työyhteisöissä pyritään puuttumaan yksilöiden henkilökohtaisiin ongelmiin sekä ehkäisemään niiden kasautumista ja yksilön ajautumista umpikujaan ja epätoivoisiin ratkaisuihin. Ase- ja muita lakeja on kiristetty ja kiristetään edelleen. Näin riskitekijöitä pyritään tunnistamaan ja hallitsemaan jo ennen kuin ne eskaloituvat yhteiskunnalle tuhoisiksi tapahtumiksi. Suunta on hyvä, mutta yksi aspekti on kuitenkin toistaiseksi huomioimatta - logistiikka. Harvempi tulee ajatelleeksi, mistä veriteon tehnyt ihminen on hankkinut laittoman aseensa ja miten ase on ylipäänsä päätynyt Suomeen ja lopulta pimeille katumarkkinoille. Kuka ties, kuinka paljon laitonta ja yhteiskunnalle

vaarallista tavaraa rajojemme sisään virtaa päivittäin. Esimerkiksi aselakia kiristämällä voidaan rajoittaa yksilön oikeuksia omistaa ja käyttää aseita, mutta laki ei kuitenkaan ulotu laittomiin toimintoihin. Sen vuoksi osana proaktiivista prosessia rikollisuutta vastaan myös logistisia toimintoja tulisi tarkastella tarkemmin. Suomessa tähän on jo kiinnitetty huomiota, sillä kansalliseen turvallisuuden auditointikriteeristöön (KATAKRI) ounastellaan nyt Kuljetusturvallisuusosiota, joka toteutuessaan nostaisi logististen toimintojen turvallisuusnäkökulman aivan uuteen valoon. Myös TAPA (Transported Asset Protection Association) sekä AEO (Authorized Economic Operator) ovat kasvattanut suosiotaan suomessa merkittävästi viime vuosina. Viranomaisresurssien ollessa valitettavan rajallisia, sertifioinnit ovat ainoa keino havaita ja rajoittaa laittomia tavaravirtoja. Tästä syystä logistiikan turvallisuussertifikaattien tulisi olla melkeinpä pakollisia, eivätkä ainoastaan lisäarvona yrityksille; TAPA, AEO tai ainakin KATAKRI –tasoinen auditointi. Yhteisen edun tavoittelemiseksi jokaisen tulisi kantaa kortensa kekoon rikoksentorjuntatalkoissa ja hakea jotakin turvallisuussertifikaateista. 

Vaalimaan tulli palkittiin otsonikerroksen suojelusta Vaalimaan tullissa jäi keväällä 2011 kiinni rekka, jonka keramiikkalastin sekaan oli piilotettu toistatuhatta HCFC-22 yhdistettä sisältävää kaasupulloa. Yhdisteen maahantuonti, vienti ja kauttakuljetus ovat EU:n otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan asetuksen mukaan kiellettyjä. Vaalimaan tulli löysi kaasupullot, kun tullitarkastusta vältellyt rekka päätettiin läpivalaista. - Tullivirkailijoiden tarkkaavaisuus on omaa luokkaansa ja kokenut virkailija huomaa arveluttavat lastit kokemuksensa perusteella, tulliylitarkastaja Mika Poutiainen Vaalimaan tullista sanoo. Tullilaboratorio puolestaan tutki takavarikoidun lastin ja tutkimukset osoittivat, että kaasupullot sisälsivät kiellettyä yhdistettä

Huomattava kansainvälinen tunnustus

YK:n alaisuudessa toimiva ECA (The Enforcement Network of Customs & Ozone Officers 30

Kuljetus & Logistiikka

for Europe & Central Asia) myönsi Vaalimaan tullille palkinnon otsonikerroksen suojelemisesta. Palkinnon saajien joukossa ovat Suomen lisäksi Kiina, Euroopan Unioni, Kirgisia, Makedonia, Venäjä, Serbia ja Uzbekistan. Ne kaikki takavarikoivat heinäkuun 2010 ja elokuun 2012 välisenä aikana yhteensä seitsemisenkymmentä erilaista laitetta ja lähes 3000 kaasupulloa, jotka sisälsivät HCFC-22 yhdistettä. Palkinnot jaetaan lokakuussa Istanbulissa. - Vaalimaan takavarikko oli huomattavan suuri, eikä vastaavia tapauksia ole Tullin tietojen mukaan aiemmin paljastunut Suomessa, tulliylitarkastaja Anu Koskela sanoo. Tapaus on syyteharkinnassa.  Rekassa oli toistatuhatta kiellettyä ainetta sisältävää kaasupulloa.

EXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva allisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR

Viime vuoden tapaan messuille odotetaan tuhansia turvallisuusalan ammattilaisia.

Ennakoi ja poista huomisen murheet Messuilla Turvallisuuden käsite on laajentunut ja sivuaa nykyään lähes kaikkien työtä. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus vastasi kysyntään ja järjestää syyskuussa Pohjoismaiden merkittävimmät Turvallisuus-, Security- ja Työhyvinvointimessut. Samalla pääsee mukaan ennätyksen tekoon.

oitakin vuosia sitten yrityksen turvallisuuden katsottiin olevan kunnossa, kun varastotontin ympärillä välkehti piikkilangalla kuorrutettu aita. Erinomaisesti asiat olivat, jos leveäharteinen vartija lakaisi taskulampun valokeilalla pihan tietyin väliajoin. — Turvallisuuden käsite on laajentunut ja laajenee. Enää se ei koske vain kiinteistöä ja rakennustekniikkaa, vaan tarkoittaa yhä enemmän riskien hallintaa yleensä, Tampereen Messut Oy:n projektipäällikkö Mikael Wänskä sanoo. Kansainväliset Turvallisuus-, Securityja Työhyvinvointi-messut kokoavat Ilmailunkatu 20:een tuhansia turvallisuusalan ammattilaisia ja yli 200 näytteilleasettajaa. Se on samalla tilaisuus verkostoitua ja hankkia uusinta alan tietoa.

— Esillä on muun muassa kuljetusten seuranta- ja paikantamisjärjestelmiä. Tieturvallisuutta pyritään parantamaan riskienhallinnan kautta. Tärkeintä on, että yritys tai yhteisö purkaa ensin omalta kohdaltaan, mitä turvallisuus heille tarkoittaa. Se voi merkitä vaikka kuljettajien lisäkouluttamista, Wänskä kertoo.

Monipuolinen ohjelma Väkivallan ja ampumavälikohtausten takia etenkin oppilaitosten turvallisuus on herättänyt viime aikoina huolta. Koulutusta järjestäville tahoille onkin rakennettu oma seminaari. Wänskä on iloinen, että Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä saatiin puhumaan yhteistyön hyötykäytön mahdollisuuksista. Myös työhyvinvointi sivuaa turvallisuutta. Työterveyslaitoksen koulutussuunnittelija Johanna Koroma kertoo mobiilista työstä ja työhyvinvoinnista liikkuvassa ja monipaikkaisessa tietotyössä. Työturvallisuuskortin ajankohtaisista asioista puhuu puolestaan Työterveyslaitoksen Mira Nokelainen. Ohjelman monipuolisuuteen ja näytteilleasettajien hankintaan on nähty poikkeuksellisen paljon vaivaa. — Olemme olleet aktiivisia. Mietimme keillä voisi olla uutta sanottavaa ja pyysimme mielenkiintoisia tahoja paikalle. Yksi niistä on Pirkanmaan Yrittäjät, jotka perustivat oman turvallisuustoimikunnan. Se teetti pirkanmaalaisille yrittäjille

Projektipäällikkö Mikael Wänskä kertoo turvallisuuskäsitteen laajentuneen.

vuonna 2011 kyselyn. Karkeasti joka viides yrittäjä ilmoitti, että heillä turvallisuusasioita ei ole edes mietitty tai niissä on parantamisen varaa.

Tule tekemään ennätystä Tampereen Messut Oy ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK toteuttavat Suomen suurimman poistumisharjoituksen avajaispäivänä 5.9.2012 klo 13.30. Silloin testataan kuinka suuri messuhalli saadaan tyhjennettyä nopeasti ihmisistä ison tapahtuman aikana. Harjoitus on tiettävästi Suomen suurin. — Emme ainakaan ole kuulleet, että näin suurta olisi tehty. On hyvin harvinaista, että yleisötapahtumassa tehdään poistumisharjoitus ja että tätä voidaan yleensä testata. Koska kyseessä on alan ammattitapahtuma, oletamme, että vieraat ymmärtävät käyttäytyä, Wänskä kertoo. Pihalle messuvieraita ei häädetä, vaan heidät ohjataan C-hallista aulaan.  Kuljetus & Logistiikka

turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusE EXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

Hero ERP -toiminnanohjausjärjestelmällä sujuvuutta satamaoperaatioiden hallintaan

Herman Andersson Oy siirtyi manuaalisesta kirjanpidosta digiaikaan Kotimaisten satamien materiaalivirrat pirstaloituvat ja Viro sekä Venäjä nostavat yhä vahvemmin päätään. kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää ripeitä ja rohkeita parannuksia tavarankäsittelyn tehokkuudessa. Oululainen Herman Andersson Oy löysi ratkaisun keskitettyyn tiedonhallintaan perustuvasta Hero ERP -satamanohjausjärjestelmästä.

lettiin vuotta 2007. Herman Anderssonilla oltiin tilanteessa, jossa vanha merkkipohjainen toiminnanohjausjärjestelmä oli auttamattomasti vanhentunut ja sen käyttötuki päättymässä. Järjestelmä ei myöskään ulottunut kattavasti kentälle työkoneisiin. Käytännössä kaksi kolmasosaa sataman 3 milj. tonnin vuosivolyymistä käsiteltiin il-

32 Kuljetus & Logistiikka

man keskitettyä tietojärjestelmää. - Fakta on, että työn hinta on meillä korkea ja kustannuspaine kova. Työtekniikat, koneet, kalusto, tietojärjestelmät – koko paletin on oltava iskussa. Enää ei ole varaa toimia lippulappujen varassa, vaan tavarankäsittelyn on tapahduttava järjestelmätasolla, toimitusjohtaja Jari Rantamaula taustoittaa.

Haasteena oli löytää riittävän monipuolinen ja joustava satamajärjestelmä, joka istuu suomalaisten satamien erityistarpeisiin. Toimittajaksi valikoitui tamperelainen teollisuuden ja logistiikan tietojärjestelmiin erikoistunut Leanware Oy. Vaakakupissa painoivat aikaisemmat näytöt sekä kotimaisen satamateollisuuden erityispiirteiden tunteminen. - Olimme jo muutama vuosi aikaisemmin ottaneet käyttöön suuryksiköiden käsittelyssä Leanwaren Opti-järjestelmän, joten tiesimme mitä odottaa Hero ERP -ratkaisulta. Myös Leanwaren mutkaton ja käytännönläheinen toimintatapa sopi meille. Matala organisaatio mahdollistaa sen, että keskusteluissa päästään suoraan asioiden ytimeen, Rantamaula perustelee valintaa.

Suora linja käyttäjältä koodarille Hero ERP -järjestelmän toiminta perustuu keskitettyyn tiedonhallintaan, joka ohjaa

EXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva allisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR Hero ERP taipuu myös muuhun merenkulkuun liittyvään tiedonhallintaan, kuten esimerkiksi varustamojen toiminnan tehostamiseen. niin vastaanottoa, varastointia kuin kenttätyötä. Suurin osa tietojenkäsittelystä tapahtuu nyt suoraan trukilta, mikä selkeyttää ja nopeuttaa varasto- ja lastaustyötä. Mobiilipääte ilmoittaa saapuvan kuorman ja sijainnin ahtaajalle, joka varastoinnin yhteydessä kuittaa työn erä- ja paikkatietoineen takaisin järjestelmään. - Organisaatio on nyt selvästi itseohjautuvampi, mikä vapauttaa resursseja tuottavampaan työhön. Myös ennakkosuunnittelu, raportointi ja jäljitettävyys ovat parantuneet. Näemme heti, missä tavara on. Samoin mahdollisesti vahingoittuneet tavarakollit löytyvät helposti, Rantamaula kertoo. - Enää tarvitse juosta tietojen perässä. Kaikki hoituu omalta työkoneelta. Myös uudet kaverit ovat oppineet järjestelmän muutamassa minuutissa, pitkän linjan varastotyöntekijä Juha Savolainen vahvistaa. Savolaisen mukaan on myös hyvä, että järjestelmää kehitetään aktiivisesti ja loppukäyttäjän toiveita kuunnellaan herkällä korvalla: - Kiireessä helpottaa kummasti, kun käyttöliittymä on selkeä ja looginen ja kosketusnäytön tietoja voi muokata tarpeen mukaan. Jos meillä herää kysymyksiä tai kehittämistoiveita, olemme suoraan yhteydessä Leanwareen.

Nälkä kasvaa syödessä Projektin käynnistyessä kumpikin osapuoli tiedosti, että kyseessä ei suinkaan ole mikään läpihuutojuttu. Uudistuksen kannalta kriittisimmäksi prosessiksi osoittautui Stora Enson paperituotteiden käsittely. Oulun tehdas toimittaa tuotteensa kuljettimilla suoraan satamavarastoon ja tiedonvälitys oli sidoksissa vanhaan toiminnanohjausjärjestelmään. Jos käyttöönotossa olisi ilmennyt vakavia ja pitkäkestoisia ongelmia, seurauksena olisi pahimmassa tapauksessa ollut paperitehtaan tuotannon pysähtyminen.

Kolmivuotinen rutistus saatiin virallisesti päätökseen vuonna 2011, mutta kehitystyö jatkuu edelleen. Muun muassa resurssisuunnitteluun, dokumentaatioon ja palvelinympäristöön tehdään parhaillaan parannuksia. - Vasta arki osoittaa, miten uudesta järjestelmästä ja prosesseista saadaan kaikki teho irti. Vielä kun saamme lähitulevaisuudessa myös kaiken sellunkäsittelyn uuden järjestelmän piiriin, manuaalisen kirjanpitoon perustuva tiedonvälitys ja useiden järjestelmien käyttö on Herman Anderssonilla historiaa, Rantamaula visioi. 

Modernia tietojärjestelmää ei kannata rakentaa vanhentuneiden prosessien varaan Jotta uudesta tietojärjestelmästä saadaan kaikki teho irti, täytyy konepellin alla oleva koneisto ensin virittää huippukuntoon. Vaativiin teollisuus- ja satamaympäristöihin suunniteltujen tietojärjestelmien kehittäminen ei onnistu ilman monipuolista teknologia-, toimiala- ja integrointiosaamista. Leanware Oy:n Business Unit Manager Hannu Karpin mukaan järjestelmätoimituksessa pätevät samat säännöt kuin talonrakennuksessa. Seinät ja katto pystytetään vasta, kun perustukset ovat kunnossa. - Järjestelmäprojekti leanwarelaisittain on samalla liiketoiminnan kehittämisprojekti. Haastamme asiakkaan tarkastelemaan totuttuja toimintatapoja kriittisesti, mikä edellyttää luottamusta ja tahtoa pelata yhteiseen maaliin pöydän molemmin puolin, Karp kertoo.

Järkevä suunnittelu säästää myös kustannuksia ja nopeuttaa projektin läpivientiä. Kun jokainen vaihe määritellään, toteutetaan, testataan ja otetaan käyttöön pala kerrallaan, mahdolliset korjausliikkeet ja lisätoiveet pystytään tekemään heti kättelyssä.

Muista myös ICT-infra Kun tiedonhallinta digitalisoituu ja automatisoituu myös ICT-infran merkitys kasvaa. Kovat tehokkuusvaatimukset ja korkeat työvoimakustannukset pitävät huolen, ettei työntekijöillä ole varaa tuijottaa tiimalasia tai mustaa näyttöä. - Palvelinympäristö, tietoliikenneyhteydet ja tarvittavat varajärjestelmät ovat tärkeä osa tietojärjestelmien toimintavarmuutta. Samoin tuki- ja ylläpitopalvelujen on oltava kunnossa. Tämä on hyvä ottaa huomioon investoinnin kokonaiskustannuksia laskettaessa, Karp muistuttaa. 

”Järjestelmäprojekti leanwarelaisittain on samalla liiketoiminnan kehittämisprojekti”, Business Unit Manager Hannu Karp korostaa. Kuljetus & Logistiikka 33

turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusE EXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

Minne menet, Katakri? Vuonna 2009 valmistuneen kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön piti luoda viranomaisille ja yrityksille yhteinen kriteeristö yhteisöturvallisuusmenettelyn yhtenäistämiseksi ja omavalvonnan ja auditoinnin parantamiseksi. Onko näihin tavoitteisiin päästy? Katakri on erinomaisen laadukas tuote. Kriteeristön luomiseen osallistui yli 100 maamme johtavaa turvallisuusasiantuntijaa. Kun vielä kriteeristön ensimmäisessä päivityksessä vuonna 2011 onnistuttiin karsimaan päällekkäisyyksiä, parantamaan luettavuutta ja selkeyttämään tasojärjestelmää irrottamalla hämmennystä herättäneet lähtötason suositukset erillisiksi ”elinkeinoelämän suosituksiksi”, laatu parani entisestään. Miksi Katakri ei kuitenkaan ole vielä aidosti täyttänyt ainakaan kaikkia sille vuonna 2009 asetettuja tavoitteita? Yksi vastaus on siinä, että jo nimi ”kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö” lupaa hieman liikoja. Kyse on turvaluokiteltujen tietojen suojaamiseen tähtäävien menettelyjen auditointikriteeristöstä. Jokainen yritys, joka noudattaa Katakrissa esiteltyjä periaatteita turvallisuustyössään, voi varmuudella todeta olevansa oikealla tiellä. Mutta yrityksessä on muitakin suojattavia intressejä, kuin tieto. Tämä on herättänyt keskustelua tarpeesta laajentaa kriteeristöä muillekin yritysturvallisuuden osaalueille. Tosin tässä yhteydessä on todettava, että suomalaisten yritysten tärkein pääoma osaavan henkilöstön ohella on nyt ja tulevaisuudessakin tieto. Sen suojaamiseen kannattaa panostaa.. Toinen kysymys liittyy siihen valitettavaan tosiasiaan, että valtionhallinnon siilomaisuuden vuoksi sillä ei ole aidosti yhtenäistä tietoturvan ohjausta. Katakriin sitoutuminen viranomaispuolelta ei ole sataprosenttista, sen uskaltanee tässä sanoa. Tähän liittyy myös kysymys siitä, että Katakri mielletään usein väärin viranomaisvaatimuksiksi. Sitä se ei ole, vaan auditointikriteeristö. Vaatimukset tulevat muualta, mm. lainsäädännöstä ja standardeista. Kolmas mahdollinen este nykyistä laajemmalle käyttöönotolle liittyy siihen, että maailmassa on muitakin auditointikriteeristöjä, kuin Katakri. Globaalissa ympäristössä toimivat yritykset joutuvat asiakasvaatimusten takia noudattamaan muitakin auditointikriteeristöjä. Rehellisyyden nimissä on kai sanottava, että laajin yhteinen pohja löytyy kansainvälisistä standardeista, kuten vaikkapa ISO:n 9000 tai 27000 –sarjasta. Näistä ISO:n 27002 on kuitenkin hyvin edustettuna jo nykyisessä Katakrissa. Tätä kehityssuuntaa tulee jatkaa. Katakrin hallinnollisen korpivaelluksen soisi päättyvän pikimmiten. Sisäasianministeriö käynnistää Katakrin ohjausryhmän syksyllä. Toivon, että ryhmällä riittää sopivassa määrin kunnianhimoista realismia. Tällä välin elinkeinoelämä on ollut itse aloitteellinen ja käynnistänyt toimitusketjun turvallisuutta koskevan osion valmistelun. Tämä on tietoinen riskinotto. Uskomme, että AEO:n, C-TPATin, TAPA:n ja ISO 28000 –sarjan varaan rakennettu osaalue palvelee niin elinkeinoelämän kuin viranomaisten intressejä ja tuo todellisia synergiaetuja. Toivomme, että seuraavassa päivityksessä Katakri on valmis ottamaan askeleen todellista kansallista turvallisuusauditointikriteeristöä asiallisen laajenemisen kautta.  Lisätietoja: www.defmin.fi

Jyrki Hollmén kirjoittaja on Elinkeinoelämän keskusliiton yritysturvallisuustoimiston päällikkö

20 34

Kuljetus & Logistiikka

ISO 28000

– yhteensopiva riskienhallinta varmistaa jatkuvuuden Uhka- ja riskinarviointi kuuluu kansainvälisen logistiikkayrityksen arkeen. Tehdäänkö uhkaja riskinarviointi kuitenkin vain siksi, että se on yleinen tapa tai sitä edellytetään osana ulkopuolisia vaatimuksia? Tunnistaako yritys onnettomuuksien, tavaran hävikin ja ryöstöjen merkityksen maineelle, liiketoiminnalle ja sen jatkuvuudelle?

hkakartoituksen ja kattavan riskien-arvioinnin seuraava merkittävä askel on riskienhallinta, johon ISO 28000 -standardi tarjoaa konkreettiset ja tehokkaat työvälineet ja menetelmät. Riskienhallinnan kokonaisuutta ei voi ulkoistaa, koska se on osa yrityksen johtamisjärjestelmää. ISO 28000 on yhteensopiva yrityksen laatu- ja ympäristöhallintajärjestelmien, ISO 9001 ja ISO 14001, kanssa.

Onko riskejä ilman uhkia? Ellei yrityksen riskienhallinnasta vastaava henkilö tai työryhmä osaa tunnistaa heidän toimintaansa kohdistuvia uhkia, ei niihin voi myöskään varautua. Riskin ja uhan selkeä

Seminaari KE 5.9.2012

Elinkeinoelämän ja viranomaisten yritysturvallisuusstrategia 2012-2015 Klo 12.30 - 16.30 Tähtien Sali, 2krs. Järjestäjä: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ohjelma: - Seminaarin avaus, yritysturvallisuustoimiston päällikkö Jyrki Hollmén, EK - Elinkeinoelämän ja viranomaisten yritysturvallisuusstrategia, ylitarkastaja Ari Evwaraye, Sisäasiainministeriö - Yritysten ja viranomaisten yhteinen turvallisuustilannekuva, Huoltovarmuuskeskuksen edustaja - Katakri ja toimitusketjun turvallisuus, toimitusjohtaja Petri Kelo, Logisec Oy

EXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva allisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR Turvallisuuden hallintajärjestelmän pääkohdat.

ISO 28000 ISO 28000 on käännetty suomeksi ja vahvistettu kansalliseksi standardiksi SFS-ISO 28000. ISO 28000 ja SFS-ISO 28000 ovat sisällöltään täysin vastaavat. Standardin liitteessä A on annettu ISO 28000, ISO 14001 ja ISO 9001 väliset vastaavuudet. Standardin ISO 28000 mukaiselle hallintajärjestelmälle voi hakea sertifiointia akreditoidulta kolmannen osapuolen sertifiointielimeltä. Standardin SFS-ISO 28000 voi hankkia Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n kautta, http://sales.sfs.fi/sfs/

ero on siinä, että riskin voi poistaa, eristää, rajata tai sen toteutumiseen voi varautua. Uhka sen sijaan on aina olemassa. Vasta siinä vaiheessa kun yritys osaa tunnistaa uhat voidaan toteuttaa riskienarviointi. Näin yritys voi arvioida riskien todennäköisyyden ja vaikutukset toimintaansa, mikäli riski toteutuu. Kun yritys on tehnyt tämän teoriassa lyhyen, mutta käytännössä hyvin vaativan kaksivaiheisen arvioinnin, voidaan vasta siirtyä riskienhallintaan.

Riskienhallinta on jatkuva prosessi Yritysten toimintaympäristöön kohdistuu joka päivä uusia uhkia. Suurin osa niistä on kuitenkin niin merkityksettömiä, etteivät ne vaadi toimenpiteitä. Pääasia kuitenkin on, että yrityksellä on nimetty henkilö tai työryhmä, joka ylläpitää yrityksen riskienhallintaa jatkuvana prosessina. Kun yritys on kerran tunnistanut uhat, arvioinut riskit ja laatinut riskienhallintasuunnitelman riittävän kattavasti, toimintatavat ja parhaat käytännöt ovat jo tuttuja ja riskienhallinnan ylläpito helpompaa.

Miten ISO 28000 kuvaa turvallisuuden johtamisjärjestelmän? ISO 28000 –standardin laatiminen on alun perin lähtenyt liikkeille kuljetus- ja logistiikka-alan turvallisuustarpeisiin. Standardi on kuitenkin sovellettavissa yrityskoosta riippumatta aina pienistä yrityksistä monikansallisiin yrityksiin ja kaikkeen toimintaan, kuten valmistukseen, palveluihin, kuljetuksiin, varastointiin, finanssitoimintaan ja yleishyödyllisten toimijoiden toimikenttään. Standardissa turvallisuuden johtamisjärjestelmä on jaettu viiteen pääkohtaan; turvallisuuspolitiikka, suunnittelu, toteutus, korjaavat toimenpiteet ja johdon katselmus. Viisi pääkohtaa yhdessä muodostavat vahvan kokonaisuuden, jossa tavoitteena on turvallisuuden hallinta ja jatkuva parantaminen. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän ydin on turvallisuuskulttuuri mikä puolestaa muodostuu turvallisuuspolitiikasta ja oikeasta turvallisuusjohtamisesta unohtamatta kattavaa ja jatkuvaa koulutusjärjestelmää. Yritys on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.

Yrityksen johto on avainasemassa Yrityksen johto on vastuussa liiketoiminnan jatkuvuudesta. Siksi yrityksen johdon on asetettava yhteiset turvallisuustavoitteet ja sitouduttava niihin myös itse. Se tarkoittaa aina investointeja kehitystyöhön, koulutukseen, järjestelmiin ja ajoneuvoihin. Investoinnit turvallisuuteen maksavat kuitenkin itsensä moninkertaisesti takaisin jo pelkästään sillä, että toimitusvarmuus kasvaa ja hävikki pienenee. Turvallisuusjohdetun yrityksen liiketoiminta jatkuu tulevaisuudessa takuulla pidemmälle kuin niiden, jotka menevät siitä, mistä aita on matalin.

Suomen standardisoimisliitto SFS ry SFS järjestää Forum 2012 tilaisuuden, jossa kerrotaan standardien hyödyntämisestä riskien- ja turvallisuuden hallinnassa. Siellä esitellään uudet riskien ja toimitusketjun turvallisuuden hallintajärjestelmien standardit ISO 31000 ja ISO 28000. Lisäksi tilaisuudessa kerrotaan, miten standardien avulla saadaan laitteet, työ ja yhteiskunta turvallisemmiksi ja riskit hallintaan. Kontaktitilaisuudessa voit tutustua eri toimialojen standardisointiin ja standardeihin. Tilaisuus on maksuton ja järjestetään Finlandia-talolla Helsingissä 17.10.2012 klo 12 - 18.30. 

Petri Kelo on Septia, LogiWatch ja Logisec Oy:n perustaja, TAPA-, ISO 28000- ja AEOkouluttaja. Petrillä on yli 20 vuoden kokemus kuljetuslogistiikasta Suomessa, Skandinaviassa, Venäjällä ja Baltiassa. Viimeisten 10 vuoden ajan Petri on keskittynyt kuljetusturvallisuuteen tehden mm. turvallisuusauditointeja lukuisissa projekteissa eri puolilla maailmaa. www.logisec.fi

turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusE EXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

Töissä 8760 tuntia vuodessa? No ei ehkä töissä, mutta jonkinlaisessa valmiudessa kuitenkin. Suomalaisten jokapäiväisestä turvallisuudesta vastaa terveydenhuollon ja pelastusalan ammattilaisten lisäksi melko joukko vapaaehtoisia kansalaisia. Pelkästään operatiivisessa sopimuspalokuntatoiminnassa on Suomessa mukana noin 14600 henkilöä, tähän kun lisätään Suomen meripelastusseuran jäsenyhdistykset, Suomen Punaisen Ristin ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun paikallisyhdistykset päästään jo useisiin kymmeniin tuhansiin koulutettuihin harrastajiin.

isäasianministeriö johtaa ja alueelliset pelastuslaitokset vastaavat pelastuslain velvoitteista Suomessa. Ainoastaan kuitenkin suurimmissa kaupungeissa alueelliset pelastuslaitokset hoitavat omin voimin päivittäiset poikkeustilanteet ja näillä alueilla vapaaehtoistyö tukee tätä viranomaistoimintaa. Kuitenkin maantieteellisesti noin

95%:ssa Suomen pinta-alasta vapaapalokunta on ensimmäisten joukossa kun kiireellistä apua tarvitaan. Edellämainitulla 95% pinta-alalla asuu noin 2,5 miljoonaa Suomalaisista. Pelastusalan ammatillista koulutusta antavat Suomessa valtion ylläpitämä Pelastusopisto Kuopiossa sekä Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskoulu Helsin-

Kirjoittaja toimii palvelupäällikkönä sekä vastaavana hoitajana LogiSec Oy:ssä sekä palokunnan varapäällikkönä ja pelastusyksikön LU 491 esimiehenä Veikkola VPK-FBK ry:ssä Kirkkonummella.

Kuljetus & Logistiikka

gissä. Vapaaehtoiskoulutusta Suomessa koordinoi Pelastusopisto ja sitä järjestävät alueelliset pelastusliitot ympäri maata. Kouluttajina näillä kursseilla toimivat eri alojen asiantuntijat joilla on pitkäaikainen kokemus pelastustoimen alalta. Pelastusalan peruskoulutuksen lisäksi suurimmalla osalla vapaaehtoisista on oma ammatillinen koulutus joka lähes aina tukee toimintaa pelastusmuodostelman jäsenenä.

Ammattilainen vai harrastaja, vai ammattimainen harrastaja Kumpi vaihtoehto on sitten parempi, joukko pelastusalan ammatillisen koulutuksen saaneita vai joukko usean eri alan ammattilaisia koulutettuna pelastusalan tehtäviin? Oikeaa vastausta ei ole ja uskallankin sanoa, että parhaaseen lopputulokseen päästään kun yhdistetään edellämainitut voimat. Pelastuslaitosten yksiköt ovat lähes välittömässä, 60 sekunnin lähtövalmiudessa kun taas vapaaehtoiset lähtevät tehtävälle kuka mistäkin. Vapaaehtoisyk-

EXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva allisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR siköillä on niinikään alueellisia eroja, nopeimmat ns ensilähdön sopimusyksiköt lähtevät liikkeelle kolmen-neljän minuutin kuluttua tehtävän saatuaan kun taas isoissa kaupungeissa reservissä olevat yksiköt saadaan miehitettyä 20-30 minuutissa. Vapaaehtoisten miehittämät paloasemat ovat hajasijoitettuna sinne missä avun tarvitsijatkin ovat eli taajamiin, kyliin ja pieniin kaupunkeihin kun taas se välittömästi liikkeelle lähtevä pelastuslaitoksen yksikkö tulee usein kauempaa, joskus jopa naapurikaupungista. Välittömässä valmiudessa, ammattilaisten miehittämänä Suomessa on noin 100 pelastusasemaa kun taas erilaisiin sopimuksiin perustuvia paloasemia on yli 700 kappaletta. Näillä sopimusasemilla on käytössään yli tuhat punaista ajoneuvoa sekä veneitä, maastokulkuneuvoja yms erikoiskalustoa. Melkoisesta valtakunnallisesta reservistä on siis kyse. Kun kaikki tämä kalusto ja kymmenet tuhannet koulutetut ihmiset saadaan liikkeelle porrastetusti kymmenissä minuuteissa ympäri koko maan voidaan kysyä tuleeko mieleen mitään muuta organisaatiota joka vastaisi käskyyn samalla tehokkuudella. Minulle ei tule. Sopimuspalokuntien tehtävämäärä vaihtelee alueittain ja palokuntamuodosta ja –sopimuksesta riippuen muutamista kymmenistä useisiin satoihin tehtäviin vuodessa. Palokunta jolla on kymmeniä tehtäviä vuodessa toimii usein tärkeänä reservinä pelastuslaitoksen yksiköille pitkäkestoisissa tehtävissä. Vastaavasti useita satoja tehtäviä vuodessa ajava sopimusyksikkö hoitaa oman alueensa kaikki päivittäiset tehtävät omatoimisesti. Suuri osa Suomen ammattija sopimuspalokunnista antaa oman pelastustoimintansa lisäksi apua toiselle tärkeälle viranomaiselle, Terveystoimelle.

Mikä sitten saa ihmisen vapaaehtoisesti jättämään ruokailun tai yöunet kesken ja lähtemään auttamaan tuntematonta hädän hetkellä? Kiireellisiin sairaankuljetustehtäviin ns ensivasteyksiköksi hälytetään sopimuspalokuntien ensilähdön yksiköitä enenevässä määrin. Ensivastetoiminnassa on kyse hätätilapotilaan nopeasta tavoittamisesta sekä hoidon aloittamisesta ennen ambulanssin saapumista. Tässäkin toiminnassa etuna on sopimuspalokuntien hajasijoitus niille alueille joissa ihmisetkin ovat. Pelastuslaki määrittelee, että sopimuspalokunnan yksikönjohtajana toimiva henkilö on tilannepaikalla pelastustoimintaa johtaessaan virkavastuun alainen, toimien siis pelastusviranomaisena mikäli pelastusviranomaista ei ole tehtävälle hälytetty. Muistetaan tässä vaiheessa vielä että maantieteellisesti noin 95%:ssa Suomesta on nimenomaan sopimuspalokuntalainen ensimmäisenä tilannepaikalla, myös siis johtamassa. Sopimuspalokuntien yksiköiden esimiehistö koulutetaankin tehtäviinsä Pelastusopiston toimesta

Hälytysilmoitus, Pelastus LänsiUusimaa neljä–yhdeksän-yksi… Minkälaista on sitten olla mukana vapaaehtoistoiminnassa pelastusalalla? Kun toimitaan etulinjassa niin ammattija sopimuspalomiehellä on paljon samoja vaatimuksia, molempien pitää suorittaa hyväksytysti kenttäkelpoisuus- ja lihaskuntotestit. Molempien pitää osallistua vuosittain riittävään määrään koulutusta ja suorittaa tehtävästä riippuen erilaisia näyttökokeita.

Molemmat pukeutuvat samanlaisiin varusteisiin koska tuli ja savukaasut ovat molemmille yhtä kuumia ja vaarallisia. Molemmat ottavat käskyjä vastaan esimieheltään ja toimivat niiden mukaisesti yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Monesti ammattija sopimuspalomies tekevät työtä yhdessä loukkaantuneen tai vaarassa olevan ihmisen auttamiseksi. Paloauton nähdessään suurin osa kansalaisista ei edes tiedä meneekö sen kyydissä ammattilaisia vai harrastajia. Kun kolmatta kertaa saman yön aikana pukee haalareita päälleen ja kiipeää paloauton etupenkille tulee joskus mietittyä harrastuksen mielekkyyttä, silti en ole itse kertaakaan jättänyt lähtemättä jos se vaan muiden tekijöiden puolesta on ollut mahdollista. Mikä sitten saa ihmisen vapaaehtoisesti jättämään ruokailun tai yöunet kesken ja lähtemään auttamaan tuntematonta hädän hetkellä? Raha se ei ole koska sopimuspalokuntalaiset eivät saa työstään palkkaa joten tähän kysymykseen en osaa suoraa vastausta kertoa, sitä pitäisi kysyä jokaiselta Suomen 14600 sopimuspalokuntalaiselta henkilökohtaisesti. Kannattaa muuten muistaa, että edellämainittujen asioiden lisäksi sopimuspalokuntalainen käy omassa työssään, harrastaa muitakin asioita sekä elää normaalia perheelämää.  - Tilastot: Suomen sopimuspalokuntien liitto

Paloilmoitinlaitteistojen huolto säästäisi miljoonia Erheellisten palohälytysten määrä on häkellyttävä, sillä jopa 98 prosenttia automaattista paloilmoituksista on aiheettomia. Automaattisten paloilmoitinlaitteistojen huolto kannattaa antaa ammattilaisten tehtäväksi. Näin varmistetaan, että palokunta ehtii sinne, missä apua todella tarvitaan. Automaattisista paloilmoituksista jopa 98 prosenttia on turhia. Noin 22 000 vuosittaisesta automaattihälytyksestä ainoastaan viitisensataa on aitoja hälytyksiä*. Syy erheellisiin palohälytyksiin on usein se, että paloilmoittimen kunnosta ei ole pidetty huolta. - Liian moni paloilmoitin hälyttää siksi, että huolto ja ylläpito on laiminlyöty. Toisinaan kyse on välinpitämättömyydestä, mutta usein laitteiston huoltaminen on yksinkertaisesti unohtunut. Parhaiten huolto tulee hoidettua, kun kiinteistön omistaja tekee huoltosopimuksen alan ammattilaisen kanssa, sanoo vahingontorjuntapäällikkö Niko Satto If Vahinkovakuutusyhtiöstä. Pelastuslaitokset saivat keväällä oikeuden laskuttaa toistuvista turhista palohälytyksistä. Sanktion perimisen mahdollistaa viime kesänä uudistunut pelastuslaki. - Meidän tavoitteenamme on erheellisten

hälytysten nollatoleranssi. Erheellisten hälytystehtävien hoitaminen vie pelastuslaitosten tehokasta työaikaa ja pahimmillaan vaarantaa tärkeämpien tehtävien hoitamisen. Oikein suunniteltu, asennettu ja huollettu paloilmoitinjärjestelmä on tehokkain tapa torjua turhia hälytyksiä, kertoo Ifin turvapartneriyrityksenä toimivan Stanley Securityn myynti- ja turvallisuusjohtaja Kim Starck. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen arvion mukaan noin 12 prosenttia pelastuslaitosten työajasta kuluu erheellisiin hälytyskäynteihin. Yhden paloilmoittimen kautta tulleen erheellisen tehtävän hoitamiseen menee keskimäärin 46 minuuttia aikaa**. Erhekäynnin keskihinnaksi on arvioitu 1 800 euroa, joten yhteiskunnan rahaa haaskaantuu turhiin hälytyksiin vuosittain noin 39 miljoonaa euroa. Rahaakin merkittävämpi asia on kuitenkin ihmishenkien suojelu, jota ei voi mitata rahassa. Myös reagointikynnys kasvaa sitä korkeammaksi, mitä suurempi osa hälytyksistä on erheellisiä. Jo vuodelle 2009 oli asetettu tavoitteeksi, että erheellisten paloilmoitusten määrä on puolituttava vuoden 2003 tasosta. Erhehälytysten määrän olisi pitänyt pudota noin

9 000 hälytykseen. Tosiasiassa niiden määrä on kasvanut entisestään. Erheellisiä paloilmoituksia tulee vuodessa noin 21 500. Automaattisia paloilmoituksia oli viime vuonna kaikista pelastustoimen tehtävistä 19 prosenttia.  * lähde: Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO ** lähde: Ohje pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta 2011 Kuljetus & Logistiikka

turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusE EXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

HAEMME KULJETUSLIIKKEITÄ KOTIMAAN JAKELUUN Lidl on kansainvälinen päivittäistavarakauppaketju, joka toimii lähes kaikissa Euroopan maissa. Suomessa Lidl-myymälöitä on 139 ja jakelukeskuksia kaksi, toinen Janakkalassa ja toinen Laukaassa. Haemme nyt kuljetusliikkeitä elintarvikkeiden jakeluun jakelukeskuksista myymälöihin ympäri Suomen. Olipa kyseessä sitten alueellisesti tai kansainvälisesti toimiva logistiikka-alan yritys, etsimme jatkuvaan liikesuhteeseen luotettavaa yhteistyökumppania, jonka arvoihin kuuluvat laatu ja palvelu. Kalustolta edellytämme elintarvikekuljetukseen soveltuvaa kuljetuskoria joka vastaa eristetasoltaan vähintään ATP FNA:ta (tuorekuljetus), sekä kaksilämpötilavalmiutta. Heräsikö kiinnostuksesi? Lähetä lyhyt kuvaus yrityksestäsi yhteystietoineen logistiikkapäälliköllemme osoitteeseen: LIDL SUOMI KY Axel Kneppe p. 09-23456721 Vanha Kaarelantie 33 A, PL 115 01611 Vantaa axel.kneppe@lidl.fi Lisätietoa yrityksestämme löydät osoitteesta www.lidl.fi

TARTU TILAISUUTEEN

www.lidl.ﬁ

EXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva allisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR

Henkilöriskit haltuun! Tämä on Henkilöriskit haltuun! –artikkelisarjan ensimmäinen osa. Käsittelemme kuljetusalan henkilöriskejä ja niiden tukitoimia eri näkökulmista. Asiantuntijana toimii henkilöriskipäällikkö Sirpa Arffman Pohjolasta. Sirpa on työskennellyt raskaiden toimialojen parissa terveyden, työkyvyn ja työhyvinvoinnin asiantuntijana.

Väsyttää, selkää särkee ja liikkumaan ei ehdi – kuulostaako tutulta? Ammattiautoilijan riskit liikenteessä ovat yksityisautoilijaa suuremmat ja mahdollisuudet saada tukea terveyden ja työkyvyn ylläpitoon haasteelliset. Epäsäännölliset työajat, altistuminen ja kuormitus sekä liikennetapaturmavaara vaanii työssä. Toisaalta palautuminen ja terveellisten elintapojen ylläpitäminen vaatii myös panostamista. Mistä saa apua? ”Kuljetusalalla on suuri haaste, että pääosa ammattikuljettajista eivät ole edes säännöllisen terveydenseurannan piirissä”, sanoo henkilöriskipäällikkö Sirpa Arffman Pohjolasta. ”Henkilöriskien hallintaan kuljetusyrityksissä kannatta panostaa.”

Kuljetusalan henkilöriskit Kuljetusalalle tyypillisiä henkilöriskejä ovat sairauspoissaolot ja työtapaturmat, jotka aiheuttavat sekä ansionmenetyksiä, hoitokuluja että paineita työjärjestelyihin. Henkilöriskien hallinnalla on suora vaikutus henkilöstökuluihin. ”Henkilöriskien hallinnassa on kyse kustannusten ja prosessien hallinnasta sekä toimintojen tehostamisesta”, toteaa Sirpa Arffman. ”Henkilöstönäkökulmaa ei myöskään sovi unohtaa. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen, työkyvyn ja terveyden tukeminen ja ylläpito on mitä parhainta yrityksen imagon kehittämistä. Näillä toimilla vaikutetaan oleellisesti myös vaihtuvuuteen.” Henkilöriskejä hallitaan työturvallisuustyöllä, työhyvinvointitoimilla sekä

erilaisilla vakuutusratkaisuilla. Työturvallisuustyö on yrityksissä jo tuttua, mutta jatkuvasti ylläpidettävää toimintaa. Nollatoleranssi –tavoite vaatii ammattimaista otetta ja tarvittaessa myös ulkopuolista asiantuntija-apua. Myös työhyvinvoinnin osalta tukeudutaan usein ulkopuolisiin asiantuntijoihin, vaikka varsinainen työhyvinvointi syntyy työn tekemisen arjesta – esimiestyöstä, selkeistä säännöistä ja toisten huomioimisesta työyhteisössä. Työskentelyolosuhteilla on myös suuri merkitys. Asiantuntija-apua kannattaa hakea ja verkostoituminen muiden kuljetusyrittäjien kanssa on tärkeää. Tukitoimia voi tehdä myös yhdessä. Tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi nousevat vakuutusyhtiöt ja työterveyshuolto. Tapaturmapohjainen vakuuttaminen on työpaikoilla jo tuttua. Lakisääteinen tapaturmavakuutus korvaa työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyviä ansionmenetyksiä sekä hoitokuluja. Kuljetusalan

sairastavuus on kuitenkin keskimääräistä suurempaa ja merkittävä osa sairauspoissaoloista johtuu jonottamisesta. Sairaus on muutoinkin todennäköisempi kuin tapaturma ja aiheuttaa suurimman osan sairauspoissaoloista. Moni yritys ja yrittäjä on ratkaissut tilanteen hankkimalla hoitokuluvakuutuksen täydentämään työterveyshuollon palveluita ja nopeuttamaan hoitoonpääsyä.

Epäsäännölliset työajat, altistuminen ja kuormitus sekä liikennetapaturmavaara vaanii työssä. Kuljetus & Logistiikka

turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusE EXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

Yrittäjän omasta terveydestä huolehtiminen jää usein yritystoiminnan varjoon ja terveysongelmiin kiinnitetään huomiota vasta, kun tilanne uhkaa yritystoimintaa.

Työterveyshuolto kuljetusalalla Kuljetusalalla työterveyshuollon järjestämiseen ja sen toimintaan suhtaudutaan usein kriittisesti. Työterveyshuolto on harvemmin järjestetty kuin muilla toimialoilla. Jopa puolessa kuljetusyrityksistä työterveyshuoltosopimus on tekemättä. Kysymys ei ole vain tiedon puutteesta, vaan kysymys on usein kustannuksista, palveluiden saatavuudesta ja laadusta. Kuljetusyrittäjän on erittäin vaikea nähdä, mitä hyötyä työterveyshuollosta voi saada. Yleensä vain työsuojelupiiristä tulee kehotus, että työterveyshuolto tulee järjestää. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on kuitenkin suositeltavaa, koska liikennetyö itsessään voi aiheuttaa erityistä sairastumisen ja tapaturman vaaraa. Työ vaikeuttaa usein myös terveiden elintapojen ylläpitoa. Työterveyshuollon järjestäminen ei ole yrittäjälle helppo asia. Työterveyshuolto on liiketoimintaa, jota pienet yritykset ja haasteelliset toimialat eivät välttämättä kiinnosta. Resurssit voivat olla riittämättömät ja henkilökunnan vaihtuvuus suurta, mikä vaikuttaa suuresti varsinkin pienempien yri40

Kuljetus & Logistiikka

tysten palveluihin ja asiakaskokemukseen. Myös työterveyspalveluiden käyttömahdollisuudet (irrottautuminen liikkuvasta työstä, aukioloajat) ja hinta-laatusuhde puhututtaa kuljetusalalla. Varsinkin aloittavat yritykset kokevat hinnoittelun kalliiksi. Työterveyshuollolta odotetaan aktiivisuutta, sitä että he olisivat yhteydessä. Tutkimuksissa on todettu, että yhteydenotot ovat oikeastikin olleet hyvin vähäisiä. Kuljetusalan työterveyshuollon kehittäminen on ajankohtainen aihe. Alan työolosuhteita, terveyttä ja työterveyshuollon toteutumista on tarkasteltu mm. osana Sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyshuolto 2015 –hanketta.

Kuljetusyrittäjän haasteet Kuljetusyrittäjä tarvitsisi itselleen hyvät työterveyshuoltopalvelut, vaikka palveluiden järjestäminen ei olekaan heille lakisääteistä. Moni yrittäjä on ratkaissut asian ottamalla hoitokuluvakuutuksen. Yrittäjän omasta terveydestä huolehtiminen jää usein yritystoiminnan varjoon ja terveysongelmiin kiinnitetään huomiota vasta, kun tilanne

uhkaa yritystoimintaa. Suurella osalla yrittäjistä on terveydentilaa vaarantavia riskitekijöitä. Myös altistuminen terveyttä vaarantaville tekijöille on yleistä. Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yleisiä. 2/3 kuljetusyrittäjistä tarvitsisi työ- ja toimintakykyä ja terveyttä edistäviä toimia ja kuntoutusta. Heillä ei kuitenkaan ole paljon sairauspoissaoloja. ”Yrittäjät ovat sitkeää porukkaa, hehän eivät poikkea mitenkään perimältään ja ominaisuuksiltaan muutoin muusta väestöstä” toteaa Sirpa Arffman. Käsittelemme seuraavassa artikkelissa (Kuljetus&Logistiikka 5/2012) työterveyshuollon järjestämistä, sisältöä sekä viimeaikaisia lakimuutoksia.  Kuvituskuvat: dreamstime.com

Faktat: • Työterveyshuollon järjestäminen yrittäjälle itselleen on vapaaehtoista • Työterveyshuollon järjestäminen työntekijöille on lakisääteistä • Kuljettajien liikenneonnettomuuksista 15-25 %:ssa on myötävaikuttajana sairaus • Väsymys/nukahtaminen saattaa selittää jopa 30 % kaikista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista

EXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva allisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR

Onko jaksamiselle jotain rajaa? Jaksaa, jaksaa, jaksaa! Entä mitä sitten jos ei enää jaksa?

ämän päivän työelämä luo monia haasteita tavallisen ihmisen jaksamiselle. Työn vaativuus on kasvanut kun osaamista ja tekemisen määrä halutaan lisää ja toisaalta jatkuva kilpaileminen työn jatkuvuudesta on lisännyt paineita työyhteisössä. Useat kilpailuttamiset tuotannossa eivät vähennä näitä paineita ja toisaalta työn ja kodin tasapainoilu vaikeutuu kun paineet kodin suunnalta ovat kasvavat. Hinnat nousevat ja vaikka kulutusta ei kasvattaisi perheessä niin kulut kasvavat siitä huolimatta tasaisesti. Enää ei voi olla vakuuttunut työn jatkuvuudesta edes vakavaraisissa yrityksissä, koska media suoltaa tasaisesti tietoa irtisanomisista ja tuotantojen siirtämisistä jonnekin muualle. Tällaista kuvaa meille ainakin ruokitaan tällä hetkellä. Samanaikaisesti toisaalta kuitenkin vakuutellaan Euron hyvyydestä ja kasvun alkamisesta. Jossain kohtaa voi henkinen ja fyysinen jaksaminen tehdä stopin kun ihminen ei itse ajoissa huomaa, että omat voimat ehtyvät. Seurauksena voi olla esimerkiksi masennus joka itsessään ruokkii pahaa oloa ja huonontaa ongelmien ratkaisukykyä. Kodin ja työn tasapainoiluun, työssä jaksamiseen, työ hyvinvointiin ja pitkää työuraan on paljon neuvoja ja apuja saatavilla. Kelan kurssitarjonta, työterveyshuolto ja monet työ hyvinvointikoulutusta tarjoavat yritykset auttavat meitä joiden kautta saa kullanarvoisia neuvoja kaikkiin kiperiinkin henkilökohtaisiin tarpeisiin. Työterveyshuolto on näistä tärkein ja helpoimmin lähestyttävä. Neuvoja ja apuja pitää osata itse hakea, mikäli työpaikka itsessään ei työkykyä parantavaa toimintaa tarjoa riittävästi. Ja vaikka tarjoaisikin niin jos ihminen itse ei huomaa tarvitsevansa pientä pysähdystä jää esimiehille valtava haaste tunnistaa työntekijöissä mahdolliset uupumisen merkit. Tavalla tai toisella ihminen on silloin saatava purkamaan elämän solmukohtia. Yhä useammin työtoveri on se henkilö joka parhaiten huomaa käytös muutokset, keskustelee ja neuvoo. Mikäli keskusteleminen ei kaverin kanssa onnistu niin ”jokamiehen velvollisuus” on mielestäni viedä asiaa eteenpäin jotta pahemmalta tilanteelta vältyttäisiin. Pienet haasteet elämässä pitävät ihmisen vauhdissa, mutta jatkuva stressaaminen ja stressin kanssa eläminen syö nopeasti ihmistä sisältäpäin. Pieni hengähdystauko työelämästä voi silloin olla tarpeen. Pitää oppia tunnistamaan itsensä ja omat vahvuutensa. Pitää löytää positiiviset asiat työstä ja kodista, jotta niitä voi katsoa oikealla asenteella. Oma asenne on ratkaiseva asia. Ihmisellä itsellään pitää olla oma voimakas halu löytää positiivisia asioita omasta ympäristöstään. Usein jo parin pienen seikan kuten ongelman ymmär-

täminen tai turhan stressaamisen loppuminen auttaa ihmistä pääsemään taas eteenpäin. Jos kuitenkin tuntuu siltä, ettei itse pääse ”itsensä herraksi” niin rohkeasti hakekaa itsellenne helpotusta ammattilaisilta. Suomalainen vaatii itseltään ja elämäntasoltaan usein liikaa. Kaikkea mammonaa pitäisi olla, reissuja pitäisi tehdä, lasten harrastaa valtavasti ja työssä arvostus pitäisi olla koko ajan tapissaan joko rahan tai tittelin muodossa. Ympäriltä tulevaa tietotulvaa pitää osata käsitellä hallitusti. Nuoret kouluttautuvat yhä enemmän ja iän myötä oma tahto/halu voi suuntautua vähemmän haasteellisiin ja vaativiin työtehtäviin kuin tällä hetkellä. Sitäkään ajatusta ei pidä pelätä vaan siihen voi pyrkiä hallitusti. Ei ihmisen tarvitse olla työelämän haastavimmassa oravanpyörässä koko työuraansa. Voisiko ihminen myös hiukan nauttia siitä työstään koska aikaa siihen käytetään paljon? Ongelmat kasautuvat ja elämä alkaa olla kuin sisäänpäin kääntynyt spiraali joka vaikeutuu koko ajan. Se elämän spiraali pitää saada kääntymään ulospäin. Kun, ihminen pitää huolta itsestään ensin niin sen jälkeen hän voi pitää huolta muistakin. Perusasiat pitää laittaa aina kuntoon. Jostain pitää lähteä alkuun. Jos ammattilaisten apuja ei mielestään heti tarvitse niin mielestäni ainakin hyvän pohjan ja alun antaa kun syö terveellisesti, nukkuu laadukkaasti ja muistaa harrastaa säännöllistä liikuntaa. Kun, perusasiat ovat kunnossa niin sitä kummasti kestää haasteitakin paremmin. Jokaisen meistä pitää löytää se oma polku jota pitkin on hyvä kulkea ja joka sopii minulle itselleni parhaiten. Tehkää aina parhaanne työssä ja kotona mutta älkää, vaatiko itseltänne liikaa. Tätä kautta ihmisen oma työturvallisuuskin paranee työssä ja kotona ja antaa uutta voimaa. Olemme itse itsellemme velkaa hyvän, tasapainoisen ja laadukkaan elämän.  Tapani Ahlqvist kouluttaja, Naantali

turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusE EXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva Kari Korhonen tositoimissa, instrumenttina tällä kertaa rälläkkä.

Tyytyväinen kolmikko, Juhani, Jari ja Kari, työnsä äärellä.

Konepajan kulmilla tapahtuu Motivire-yhteistyö Nakkila Groupin kanssa aloitettiin vuoden 2012 alkupuolella ja kesän kynnyksellä tehdyissä seurantamittauksissa saatiinkin todistaa jo loistavia tuloksia yhdellä jos toisella mukaan lähteneellä. Kaiken kaikkiaan rasvakiloja on konepajaporukan haalareista sekä toimiston puolelta haihtunut yli 50 kiloa, suurin yksittäinen painonpudotus ollut 11,5 % ja askelia kertynyt muutaman kymmenen hengen voimin kaiken kaikkiaan lähes 40 miljoonaa.

ukuisien onnistujien joukossa ovat muun muassa Jari Onnela, Kari Korhonen ja Juhani Patjasjärvi, jotka yksissä tuumin toteavat merkittävimmäksi muutokseksi arjessaan liikunnan lisääntymisen. Hyvinä motivaattoreina ovat toimineet askelmittari sekä helmikuun ensimmäisten kehonkoostumusmittausten tulokset, etupäässä kohollaan ollut sisäelinten ympärillä oleva viskeraalinen rasva. Jo pienikin viskeraalirasvan väheneminen voi parantaa merkittävästi terveyttä, joten kesän seurantamittauksissa tällä kolmikolla oli aihetta tyytyväisyyteen lukemien näyttäessä huomattavasti alkua paremmilta.

Lenkkitossua toisen eteen Levyseppähitsaajana työskentelevän Karin ote vapaa-aikaan on niin paljon aiempaa aktiivisempi, että naapuritkin vallan ihmettelevät, mikä on mieheen mennyt. - Liikunnasta on tullut tapa. Jos mahdollista, niin käyn joka päivä lenkillä - yksin tai

vaimon kanssa, hänellekin kun askelmittari hankittiin. Kevään mittaan lenkkiä on saanut jo pariin otteeseen pidentää kunnon kohentuessa. Nykyään aamulenkki ennen iltavuoroon tuloa tuntuu luontevalta, mikä aiemmin ei olisi tullut mieleenikään, toteaa tyytyväisen oloinen Kari. Esikäsittelijän hommia tekevä Juhani ei ole aamulenkkeihin vielä innostunut, mutta työpäivän jälkeen reippailu kutsuu useammin kuin aiemmin. Myös pintakäsittelypuolen Jari on lisännyt kuntokävelyä ja huomannut sen suotuisat vaikutukset. - Töissä ei tule niin helposti hiki kuin aiemmin eikä hengästykään samalla tavalla kuin ennen, Jari toteaa. Keventynyt olemus näkyy ja tuntuu Jarin mukaan muutenkin. - Jalkapöydät olivat aiemmin työpäivän jälkeen usein niin kipeät, että vain särkylääke auttoi. Painon pudottua jalat eivät ole enää kipeytyneet samalla tavalla eikä lääkkeille ole tarvetta.

Jo pienikin viskeraalirasvan väheneminen voi parantaa merkittävästi terveyttä. 42

Kuljetus & Logistiikka

Ruokatottumuksissa vielä opettelua Ruokavaliopuolella on vielä haastetta, mutta muutoksen tuulet ovat alkaneet puhaltaa jo sielläkin. Juhani on Motiviren myötä esimerkiksi luopunut tavastaan lisätä suolaa tai sokeria ruokaan jo ennen maistamista. Sekä hän että Kari ovat tehneet myös sen perinteisimmän ja kenties painohallinnan kannalta järkevimmän korjausliikkeen: lisännyt ravitsevan aamupalan jokaiseen aamuun, kun aiemmin päivä saattoi käynnistyä pelkän kahvikupillisen voimalla. Tämän myötä Kari on huomannut syövänsä muutenkin säännöllisemmin, siis ateriarytmi on parantunut. Jarin kohdalla ehtoosyöminen on jäänyt vähemmälle ja liekö tämä yksi selitys sille, että työhaalarin kokoa on saanut tarkistaa pienemmäksi ja kaverit pesäpallokentän katsomossa kyselevät toisiltaan: ”Ooksää huomannu, et Onnela on laihtunu?”

Väriä lautasille Syömisten laadussa on tapahtunut myös kehitystä. Tummaa leipää tulee valittua vaaleaa useammin ja myös kasvikset ja vihannekset löytävät tiensä herrojen lautasille. - Salaatit ovat muuttuneet värikkäämmiksi eli valikoimaa vähän laajennettu, toteaa Kari Juhanin ja Jarin yhtyessä puheeseen. Myös heillä viherosaston käyttö on lisääntynyt, tosin ihan päivittäisestä tavasta ei vielä puhuta. Parantamisen varaakin siis vielä on. Miehet tavataan seuraavan kerran näissä merkeissä lokakuussa, kun on seuraavien kehonkoostumusmittausten aika. Nähtäväksi jää, mitä luvut siinä vaiheessa kertovat. Lähinnä siis, kuinka paljon paremmiksi tulokset vielä voivat muuttua :) 

EXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva allisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR Itellalle uusi turvallinen logistiikkakeskus Orimattilan Pennalaan Orimattilan Pennalan nouseva Itellan uusi logistiikkakeskus rakennetaan täyttämään TAPA(Transported Asset Protection Association) -sertifikaatin turvallisuusvaatimukset. Huomioon otetaan niin turvatekniset vaatimukset kuin henkilöstön koulutus. Tavoitteena on turvata toiminnan häiriöttömyys ja ennaltaehkäistä vahinkoja ja rikoksia. Pennalan uusi yli 70 000 neliön logistiikkakeskus vastaa kooltaan 10 jalkapallokenttää. Ajanmukaisten turvateknisten laitteiden lisäksi kiinteistöön tulee uusinta varasto- ja lämmitystekniikkaa, esimerkiksi puheohjattu keräilyjärjestelmä sekä hybridilämmitysjärjestelmä, jossa hyödynnetään maalämpöä ja -kaasua. Ensimmäinen vaihe logistiikkakeskuksesta valmistuu vuoden vaihteessa, kokonaisuudessaan keskus valmistuu kesään 2013 mennessä. Itellan turvallisuuspäällikkö Heikki Horn kertoo, että heti rakennusprojektin alussa sovittiin tavoitteeksi sertifioida tämä logistiikkakeskus TAPA FSR A -tasoon. Tähän liittyen on tehty kiinteää yhteistyötä käyttäjien, arkkitehdin ja sähkösuunnittelijan kanssa. Turvajärjestelmien rakennusvaihe on parhaillaan käynnissä.

Itellan TAPA-sertifioidut palveluvarastot -

Manttaalitie 8, Vantaa Palkkitie (D-halli),Tuusula Kotka Tallinna

Tänä syksynä sertifioidaan Pennalan logistiikkakeskuksen kokoinen varasto Moskovan alueella. Itella on ollut TAPA-organisaation jäsen vuodesta 2006. Lisäksi Itella Logistiikalla on Tullin myöntämä AEO-status (Authorized Economic Operator).

Pennalan uusi logistiikkakeskus lukuina • • • •

pinta-ala 77 000 m2 massa-aluetta 6 800 m2 pituus 548 m ja leveys 122 m lavapaikkoja 80 000, VAK-lavapaikkoja 3 400 • pientavarahyllyjä 8 km ja riippuvarastoa vaatteille 23 km • lastauslaitureita 62

Mitä järjestelmiä Pennalaan tulee? Pennalaan tulevia turvateknisiä järjestelmiä ovat esimerkiksi kameravalvonta, kulunvalvonta ja murtohälytysvalvonta. Uutena järjestelmänä porteilla otetaan käyttöön ajoneuvoliikenteen rekisteritunnistusjärjestelmä. Rekisteritunnistusjärjestelmän avulla tunnistetaan alueelle saapuvat ajoneuvot ja rekkaliikennettä voidaan ohjata porteilta opastintauluilla oikealle lastauspaikoille.

Mitä erityistä tässä kohteessa on? Hehtaarien logistiikkakeskus ja sen suuri työntekijä- ja liikennemäärä tuovat omat haasteensa turvallisuusasioiden suunnittelulle, jo kokonsa puolesta. Turvajärjestelmistä tulee aikalailla massiivisia. Myös

kustannustehokkuus on mietittävä tarkkaan. Kustannukset ja tarpeet on saatava toiminaan yhteen riskilähtöisesti.

Miten asiakas hyötyy TAPAsta? Turvallisuus ja toiminnan häiriöttömyys ovat tärkeitä tekijöitä myös asiakkaille. Asiakas voi luottaa siihen, että meillä toimitaan parhaiden logistiikan turvallisuuskäytäntöjen mukaisesti. Lisäksi turvallisuustasoa auditoidaan säännöllisesti. Ohjeiden mukaisella toiminnalla ja nykyaikeisella turvatekniikalla turvataan sekä asiakkaan että Itellan liiketoimintaa. 

Euroopan komissio haluaa tiukentaa ajoneuvojen tarkastuksia Euroopan komissio on antanut ehdotuksen, joka sisältää tiukennuksia ajoneuvojen määräaikaisiin katsastuksiin ja tienvarsitarkastuksiin unionin alueella. Tavoitteena on yhtenäistää eri jäsenmaiden tarkastusmenettelyjä ja vaatimustasoa sekä parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää ympäristöhaittoja. Ajoneuvojen teknisten vikojen on arvioitu olevan unionin alueella merkittävä onnettomuuksien syy. Hallitus antoi eduskunnalle kirjelmän Euroopan komission ehdotuksesta elokuussa. Hallitus suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksen yleisiin tavoitteisiin siltä osin kun ne ovat kustannustehokkaita. Hallitus pitää kuitenkin tärkeänä kansallisen liikkumavaran säilyttämistä. Tarkastukset pitäisi voida toteuttaa ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet, joita Suomessa ovat erityisesti laaja maantieteellinen koko ja liikenteen kausiluonteisuus. Komission ehdotus sisältää asetusehdotukset ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksista ja teknisistä tienvarsitarkastuksista sekä ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoja koskevan direktiivin muutosehdotuksen . Euroopan komissio laajentaisi määräaikaiskatsastukset koskemaan pakollisina myös kaikkia L-luokan ajoneuvoja kuten mopoja, moottoripyöriä ja mopoautoja sekä 40 km/h nopeuden ylittäviä traktoreita. Lisäksi ajoneuvojen matkamittarilukeman manipulointi edellytettäisiin rangaistavaksi. Tienvarsitarkastuksia tehtäisiin tietyille linja-autoille, pakettiautoille, kuorma-autoille ja perävaunuille. Tienvarsitarkastuksissa tarkastettaisiin myös kuljetettavan lastin kiinnitys. Jäsenvaltioilta edellytettäisiin myös sähköistä ajoneuvorekisteriä, jossa olisi oltava myös katsastusta koskevat tiedot.  Kuva: © Tullin kuva-arkisto

Kuljetus & Logistiikka

XTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva allisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR

Kättä pidempää AEO prosessiin!

EO:n, eli Tullin valtuutettu taloudellinen toimija –statuksen hakeminen on kiihtynyt Suomessakin kiitettävästi. Viidenkymmenen toimijan raja Suomessa rikkoutui kesän 2012 aikana, joka antaa osviittaa tulevasta. Monet kuitenkin vielä empivät prosessin aloittamista, puhtaasti siitä syystä, että organisaatiosta ei löydy tietotaitoa tulkitsemaan, mitä aseman saavuttamiseksi loppupeleissä vaaditaan. Eikä ihme, sillä tähän asti etenkin turvallisuusvaatimukset ovat olleet ympäripyöreitä, ja vain harva asiaan vihkiytymätön on osannut kartoittaa tarvittavat toimenpiteet. Vaatimusten täyttämisen ja hakemus-

prosessin suorittamisen helpottamiseksi on jo aiemminkin ollut olemassa erittäin hyvää, Tullin laatimaa dokumentaatiota kuten nyttemin uudistuneet ”AEO suuntaviivat” ja ”AEO itsearviointi: selittävät kysymykset”. Nämä dokumentit ovat nyt saatavilla uutena versiona, joka helpottaa hakijan urakkaa huomattavasti.

Uudistuneet AEO suuntaviivat AEO suuntaviivojen tarkoituksena on taata lainsäädännön oikea ymmärtäminen ja yhteneväinen soveltaminen, joka takaa läpinäkyvyyden ja toimijoiden samankaltaisen kohtelun eri jäsenmaissa. Ensimmäinen versio suuntaviivoista näki päivänvalon jo vuonna 2006. Kyseinen versio perustui pitkälle AEO pilottiprojektin kokemuksiin sekä luonnollisesti pykäliin ja säännöksiin. Viimeisen viiden vuoden aikana suuntaviivoja on päivitetty vastaamaan käytännössä todettuja haasteita ja parhaita käytäntöjä. Siinä missä ensimmäinen versio tarjosi käyttäjälleen ainoastaan kysyviä esimerkkejä antamaan suuntaa vaatimusten täyttämisestä, tarjoaa uudistunut dokumentti kättä pidempää. Suuntaviivoihin on lisätty ”Uhat,

riskit ja mahdolliset ratkaisut”-liite, jossa jokainen AEO vaatimus tai AEO:n toimintaan liittyvä riski on edelleen puettu kysymysmuotoon, mutta nyt näille on annettu myös esimerkkejä mahdollisista ratkaisuista. Esimerkit eivät siis ole itsessään vaatimuksia, vaan hakija voi toteuttaa vaatimukset edelleen omin menettelyinensä, mutta kysymysten ja vaatimusten tulkinta on uudistuksen myötä huomattavasti helpompaa. Aikaisemmin usealle yritykselle hankaluuksia tuottanut riskienhallinta –osio on nyt laajempi ja jaettu osiin. Paloittelun ansiosta analysoitavia riskejä on helppo lähestyä ja pohtia, mitä riskejä yrityksen tulisi arvioida toiminnassaan. Riskienhallintaprosessiin on myös annettu työkalu, joka on perusrakenteeltaan riittävä PK-yrityksen riskienhallinnan pohjaksi. Tutustuminen tähän uudistettuun dokumenttiin on ensimmäinen askel kohti AEO asemaa. Uudistuneet suuntaviivat ovat saatavissa artikkelin kirjoitushetkellä EU komission sivuilta englanniksi, mutta suomenkielinen versio seuraa Tullin sivuille tuota pikaa perässä. 

Artikkelin kirjoittaja on Esa Kukkonen, joka toimii konsulttina LogiSec Oy:ssa. Esa on erikoistunut AEO Ja Katakri turvallisuuskokonaisuuksiin.

AEO security e-learning luo uusia optioita E-Learning, e-oppiminen tai tuttavammin verkko-opetus on tullut jäädäkseen. Verkko-opetuksellahan tarkoitetaan tietoverkossa olevan sovelluksen kautta, useimmiten itsenäisesti, tapahtuvaa oppimista, tiedonhakua ja soveltamista. Verkko-opetusta voidaan toki hyödyntää myös lähiopetuksen tukena, mutta itseopiskelumahdollisuus luo etenkin suurille yrityksille uusia optioita henkilökuntansa kouluttamiseen. Koulutus voidaan järjestää yksilölle sopivaan aikaan ja sopivassa paikassa eikä koulutustilaisuuksien tarvitse täten syödä resursseja operatiivisesta toiminnasta. Hyvin toteutettu verkkokurssi saattaa myös johtaa tiedon sisäistämisen kannalta suotuisampaan lopputulokseen kuin perinteiset luennoitsijan pitämät kalvosulkeiset. AEO asema vaatii, että yrityksen henkilöstö koulutetaan tietoiseksi aseman tuomista velvoitteista sekä yleisistä turvallisuusseikoista. Tässäkin tapauksessa, suurien henkilöstöryhmien kouluttaminen on usein haaste. Koulutusten organisointi on vaikeata saada tavoittamaan koko henkilöstö, eikä operatiivisten toimintojen puutumisesta johtuvia kulujaan voida välttää. E-learning on mahdollinen ratkaisu näihinkin ongelmiin. Luvassa nimittäin on kaupallinen AEO-turvatietoisuus verkkokurssi (LogiSec Oy), joka voidaan suorittaa yksilöittäin, tälle sopivaan aikaan. Kurssin sisältö koostuu nimenomaan työntekijöille suunnatusta turvatietoisuusmateriaalista ja se on toteutukseltaan käytännönläheinen. Myös Tulli pitää tätä oppimismoduulia lähtökohtaisesti riittävänä. Jos kyseessä on iso yritys tai sen toiminta on luonteeltaan heikko joustamaan pieniäkin operatiivisia pysähdyksiä, kannattaa AEO e-learning kokonaisuutta harkita tosissaan. Koulutuksen toteutukseen kun ei tarvita kuin tietokoneja oppimishaluinen mieli. AEO prosessin aloittaminen ja läpivieminen on jälleen tehty askelta helpommaksi - onhan AEO toimijoiden alati kasvava määrä kaikkien yhteinen etu.  Listätietoa AEO koulutusmoduuleista: Petri Kelo, LogiSec Oy, petri.kelo@logisec.fi

Asiantuntija rahoitusja vakuutusratkaisuissa

Kohdeturvavakuutus raskaan kaluston rahoituksen yhteydessä. 03 04 05 06, www.a-vakuutus.ﬁ

Yhdessä hyvä tulee.

Vähälä Yhtiöt on perheyritys, joka on aina seurannut aikaansa. Nyt ohjaksissa on kolmas sukupolvi, jonka käsissä perinteisestä kuljetusyrityksestä on kehittynyt Vähälä Logistics – monipuolisia palveluja tarjoava logistiikkatalo. “Perinteet näkyvät meillä arvoissa, mutta toimintamme avainsanana on innovatiivisuus”, linjaa uudet kuviot toimitusjohtaja Ville Vähälä.

Perheyritys sanan parhaassa merkityksessä Ville Vähälä on yrityksen 75 vuotta sitten perustaneen Lauri Vähälän pojanpoika, joka pari vuotta sitten siirtyi Jukka-isänsä jälkeen yrityksen toimitusjohtajaksi. Uraputki on kulkenut perheyritykseen sopivia polkuja. “Tulin yritykseen kesätöihin ensi kerran 13-vuotiaana, enkä ole ikinä muualla töissä ollutkaan”, Ville Vähälä naurahtaa. “Aloitin

terminaalin siivouksella ja kunnossapidolla, siirryin lajitteluun ja kuorman purkuun, ja ajokortti-ikään ehdittyäni mieli paloi jakeluauton kuljettajaksi. Myöhemmin opiskeluaikoina ja vakinaiseksi tultuani kiersin mm. ajojärjestelijän, vahinkokäsittelijän ja kontrollerin tehtävien kautta myyntiin ja viimeksi ennen tätä nykyistä pestiäni vastasin tuotannosta.” Käytännön töissä hankitun vankan kokemuksen ohella Ville on suorittanut Mikkelin ammattikorkeassa BBA-tutkinnon sekä viettänyt vuoden Hollannissakin logistiikkaan erikoistumassa. Harrastuksista kysyttäessä hän viittaa puiden takana välkehtivään Perämereen, joka houkuttelee aika ajoin veneilemään. Mutta omakotitalo Oulun pohjoispuolella Kellossa sekä ennen kaikkea perhe, vaimo ja 5- ja 3-vuotiaat lapset, takaavat ettei vapaa-ajanvieton ongelmia ehdi syntyä.

Lisäpalveluja joka lähtöön Vähälä Yhtiöt on kulkenut pitkän matkan paikallisesta kappaletavaran kuljettajasta valtakunnalliseksi logistiikkapalvelujen tarjoajaksi. Toki tavarankuljetus on edelleen merkittävässä asemassa, mutta siihen

Ville Vähälä työpöytänsä ääressä, seinällä hänen isoisänsä, yrityksen 1937 perustanut Lauri Vähälä. 46

Kuljetus & Logistiikka

liittyy nykyään yhä enemmän lisäarvopalveluja – varastointia, lajittelua, yhdistelyä. “Toimitusketjut suoristuvat ja väliportaat vähenevät koko ajan”, Ville Vähälä visioi. “Kuljetuksissakin jalostusaste kasvaa. Kun asiakas ennen osti pelkän tavaran, niin nyt hän ostaa palvelua.” Käytännössä se tarkoittaa tuotteiden kuljettamista valmistajalta suoraan loppuasiakkaalle, joka Vähälä Logisticsin tapauksessa on yleensä yhä yritys. “Asiakaskuntamme on laaja, se yltää metsä- ja betoniteollisuudesta elektroniikka- ja elintarviketeollisuuteen sekä maatalous- ja rakennusyrittäjiin asti. Osana Kiitolinja-ketjua toimitamme mm. kodintekniikan tuotteita

toki myös kuluttajille, jolloin lisäpalveluna on asennus ja vanhan tuotteen kierrätys.” Varastoinnin palveluja ovat mm. keräily, pakkaus, tarroitus, postitus, lajitelmien teko ja hyllytys kohteessa. Myös varaston hallinnan monipuoliset sähköiset palvelut kuuluvat tarjontaan. “Logistiikka on nykyään niin merkittävä kilpailutekijä, että yhä useampi yritys ymmärtää antaa sen ammattilaisen hoidettavaksi”, Ville Vähälä kiteyttää.

Logistiikkakeskukset Oulussa ja Jyväskylässä Vähälä Logisticsin hallinnollinen keskus on Oulussa ja operatiivinen keskus Jyväskylässä, joissa molemmissa moderni logis-

Ville Vähälä näkee vuokrauksen nykyaikaisena tapana hankkia yrityksen tarvitsema trukkikalusto. tiikkakeskus palvelee 24 h. Alueelliset jakeluterminaalit ovat Ylivieskassa, Kemissä ja Rovaniemellä sekä palvelupisteet Jämsässä, Kuusamossa ja Helsingissä. Vähälä kuuluu itsenäisenä yrityksenä Kiitolinja-ketjuun, vastuualueenaan koko Keski- ja Pohjois-Suomi. Kiitolinja on Suomen johtavia kuljetus-, logistiikka- ja tietopalvelujen tuottajia. Kansainvälisenä yhteistyökumppanina on Schenker Oy. Omia rekkoja ja kuljettajia on lähes sa-

ta, saman verran Vähälän väreissä toimivia kumppaneita, sekä jalkakontteja ja perävaunuja molempia pari sataa. Tarvittaessa hyödynnetään myös yhdistettyjä kuljetuksia rautateitse. Henkilökuntaa on n. 350 ja liikevaihto n. 50 miljoonaa euroa. Tavaratonneja liikkuu vuodessa yli miljoona, erillisiä lähetyksiä lähes saman verran. Tavoitteena on tarjota laajan asiakaskunnan tarpeisiin kattavat kuljetus-, logistiikka- ja tietopalvelut. Se onnistuu koulutetun Kuljetus & Logistiikka

Sähkökäyttöiset Toyota Traigo 48 -vastapainotrukit sopivat erinomaisesti terminaalityöskentelyyn. henkilöstön, nykyaikaisen kaluston, koko maan kattavan operatiivisen tietojärjestelmän, reaaliaikaisen lähetysseurannan internetissä ja terminaalien välisten aikataulutettujen vuorokuljetusten avulla. Panostuksesta tietovirtojen hallintaan kertovat mm. ajoneuvoviestintä ja satelliittipaikannus. Tarjolla ovat myös kaikki monipuoliset ja kysytyt Kiitolinja-tuotteet. Vähälä Logisticsilla on Oulussa pääkonttori, 6000 neliön lämpötilasäädelty varasto sekä kaksi 3000 neliön hallia. Jyväskylässä on aivan uusi terminaali, jossa on tilaa 13 000 neliötä, mm. 3000 neliön kylmiö.

Trukkikalustosta vastaa Toyota Material Handling Terminaalien trukkikalusto koostuu pääasiassa Toyota-vastapainotrukeista ja BTlavansiirtovaunuista. TMH:n Oulun aluemyyntipäällikkö Veikko Haapea kertoo, että yhteistyösuhde Vähälän kanssa on alkanut jo viime vuosituhannen puolella. “Nyt yhteistyössä on kuitenkin siirrytty aivan uudelle tasolle”, Haapea toteaa. “Ennen Vähäläkin osti trukkinsa yleensä omaksi, mutta nyt sekä Oulun että Jyväskylän terminaaleihin menevä uusi kalusto 48

Kuljetus & Logistiikka

on vuokrattua. Se on hyvä esimerkki Vähälä Logisticsin uudesta suunnasta, jossa asioita katsotaan avoimin mielin ja pyritään parhaiten toimiviin yhteistyömalleihin.” Ville Vähälä vakuuttaa vuokrauksen olevan luonteva tulos ajattelusta, että menestyäkseen yrityksen on keskityttävä ydinbisnekseensä. “Ihan samalla tavalla kuin meidän asiakkaidemme ydinbisnes ei ole tavaroiden kuljetus ja varastointi, ei se meilläkään ole trukkien omistus ja ylläpito. Meille trukit ovat vain terminaalityökaluja, sellaisenaan tietysti hyvin tärkeitä, sillä niiden avulla varmistamme omalle asiakaskunnallemme sujuvat ja toimivat logistiikkapalvelut.” Vähälän mukaan vuokrauksen edut ovat selkeät ja kiistattomat. Pääoma vapautuu omaan toimintaan, käytössä on aina tuore ja toimiva kalusto, ei tarvitse huolehtia huolloista ja korjauksista, kaikki on pitävästi budjetoitu, hallinta helppoa ja yllätyksiä ei tule.

Toyota Traigo ja BT Levio Vähälä Logisticsin uuteen vuokrakalustoon kuuluu viitisentoista Toyota Traigo -vastapainotrukkia ja parikymmentä BT Levio

-lavansiirtovaunua. Toyota Traigo 48 on kompakti 3-pyöräinen ja sähkökäyttöinen trukki, jonka nostokyky on 1800 kg, maksiminostokorkeus 7,5 m ja kääntösäde 1,65 m. Akkukapasiteettia on 750 Ah. Traigo soveltuu materiaalinkäsittelyn kaikkiin tehtäviin, mm. lastaukseen, pinoamiseen ja pitkiin siirtoajoihin. Kaikissa Traigoissa on vakiovarusteena mm. aktiivinen SAS-ajonvakautusjärjestelmä. BT Levio LPE200 on ajotasolla varustettu lavansiirtovaunu, jonka nostokyky on 2000 kg ja huippunopeus 8,5 km/h. Akkukapasiteetti on 300 Ah ja mahdollisuus akunvaihtoon vuorotyössä. Se toimii myös viileävarastossa ilman erikoisvarustelua. Powerdrive-järjestelmän ansiosta ajo-ominaisuudet on helppo ohjelmoida työn mukaan.  “BT-lavansiirtovaunut ovat osoittautuneet todella käteviksi molemmissa suurissa terminaaleissamme”, Ville Vähälä toteaa varaston vilinää seuratessaan. “Muutenkin olemme hyvin tyytyväisiä yhteistyömme sujuvuuteen Toyota Material Handlingin kanssa. Kaikki toimii niin kuin pitääkin.” 

Maahantuojan vinkit turvallisen varoitusvalon hankintaan

Varoitusvalojen määräykset ovat herättäneet hämmennystä, mutta maahantuojan ohjeilla löydät oikeat tuotteet. Katsastajan katse on nauliintunut auton katon päällä olevaan majakkaan. Se on uusi, toimiva ja puhdaskin, mutta ei läpäise katsastusta. Majakakka ei täytä EUmääräyksiä. Varoitusvalaisimen kuten majakkapaneelin tai tasovilkun tulee olla ECE R65-hyväksytty. Ilman sitä tuote ei kelpaa tieliikenteeseen. - Säädökset ovat tuoneet päänvaivaa ja epäselvyyttä autoilijoille ja varustelijoille. Myyjäliikkeisiin on tehty pistokokeitakin Startax Oy:n Peter Tulppo kertoo. Startaxin maahantuomat Vision Alert, Delta Design ja Legion varoitusvalaisimet ja majakat täyttävät nämä uudet normit. Usein tieliikennehyväksyntä merkinnät on sekoitettu pieneen e-kirjaimeen, joka merkitään suorakaiteen sisään. Se kertoo valaisimen sähkömagneettis-

esta yhteensopivuudesta, joka ei liity tieliikennehyväksyntään vaan valaisimen häiriösuojaukseen eli sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen. Tämäkin merkintä on hyvin tarpeellinen sillä mikäli tuote ei ole häiriösuojattu saattaa se aiheuttaa ongelmia radiolaitteiden, puhelinten ym. toiminnassa. Häiriösuojaukset on jaettu tasoihin yhdestä viiteen viiden ollessa vahvin suojaukseltaan. Pääsääntöisesti työkone sekä kuljetuskalusto käytössä tasot kaksi ja kolme antavat riittävän suojauksen.

Ammattilaiselta ammattilaiselle! Startaxilta saa paljon muutakin valaisimien lisäksi, tukkuliikkeen muihin tuotelinjoihin kuuluvat muiden muassa seuraavat: peruutuskamerat, akut, invertterit, jännitteenmuuntimet, lisälämmittimet, johdot ja kaapelit sekä sähkövinssit. Lempäälässä sijaitsevan maahantuojan yli 30.000 tuotteen valikoimaan pääsee tutustumaan osoitteessa www.startax.net josta löytyvät jälleenmyyjille suunnatut tuotesivut.

Startax valaisee tiet

Fakta Startax

Startaxin varoitusvalaisin tuotelinja pitää sisällään ksenon-, LED- sekä halogen malliset varoitusvalopaneelit, tasovilkut sekä majakat. Valaisinlinjassa varoitusvalaisinten lisäksi kattavasti varastoituna ovat työvalot, kaukovalot, takavalot, sisävalot ym. valaisimet ammattilaisten tarpeisiin. Startaxin valikoimista löytyy valaisimet joka tarkoitukseen huoltoautoista aina maansiirtokoneisiin.

• Tukkuliike, joka tuo maahan henkilöja hyötyajoneuvojen sekä työkoneiden sähkövaraosia ja tarvikkeita • Auki kuutena päivänä viikossa, joka varmistaa nopeat varaosatoimitukset. • Toimittaa varaosat, varusteet ja asennustarvikkeet varaosaliikkeisiin, autojen maahantuojille, päällirakentajille sekä teollisuudelle. • Perustettu vuonna 1996 • Osoitteessa www.startax.net jälleenmyyjille suunnatut tuoteluettelot ja tietoa uutuuksista. Kuljetus & Logistiikka

Käytä lisäainetta oikein Kun AdBlueta käsittelee huolellisesti, saa tehoa moottoriin ja vähentää ympäristön ravinnekuormitusta. Huolimaton saattaa tärvellä katalysaattorin.

un läpinäkyvän kirkasta AdBlueta kaataa sille raskaassa ajoneuvossa varattuun säiliöön, SCR-katalysaattorijärjestelmän ansiosta moottori virittyy parhaimmilleen. Polttoainetta kuluu noin 5 – 10 prosenttia vähemmän, mikä voi pienentää diesellaskua tuhansia euroja vuodessa. Uusi tekniikka vähentää myös typpioksidipäästöjä (NOxarvoja) jopa 80 prosenttia. Tämä onnistuu, kun homma on hallussa. Jos ei, pienikin määrä epäpuhtautta lisäaineen joukossa voi turmella AdBluen edut. - Laatu on sama kuin ketjun heikoin lenkki, Yaran liiketoimintapäällikkö Juha

Sarlund sanoo. Jos lisäaine on toimitettu pakattuna asiakkaan omaan toimipisteeseen, se pitää siirtää pakkauksesta tankkiin huolellisesti. Siirtämisessä kannattaa käyttää AdBlueliuokselle suunniteltua ja valmistettua omaa pumppua. Jos se tehdään öljypohjaisiin liuoksiin käytetyllä pumpulla, pumppu ei kestä AdBlue-liuosta, jolloin AdBluen joukkoon sekoittuu vääriä ainesosia. Tällöin menetetään lisäaineen hyvät vaikutukset. - Jos dieseliä menee vahingossa lisäainetankkiin, se turmelee ajoneuvon katalysaattorin. Tällöin tankki on pestävä hyvin ja huuhdeltava AdBluella, Sarlund kertoo.

Pelasta ihmishenki Typpidioksidit vaikuttavat vuosittain 330 000 keuhkosairaan kuolemaan EU:n alueella. Suomessa vastaava luku on 3 500 - 4 000 kuollutta vuodessa. - Tämä ei ole ollut julkisesti niin esillä. Ilma on näkymätöntä. Kun ei tunne eikä haista, kuvitellaan, ettei vaaraa tai haittaa ole olemassa, Sarlund sanoo.

EU haluaa vähentää alueellaan typpidioksidien syntyä. Yksi niiden lähde on raskas liikenne.

Säästä remontissa Jos AdBlueta ei käytetä SCR-katalysaattorijärjestelmässä, moottorin tehosta häviää

ECE R65 - HYVÄKSYTYT LED-VAROITUSVALOT TYÖKONEISIIN JA HÄLYTYSAJONEUVOIHIN

Jälleenmyynti: Hyvinvarustetut huolto- ja varaosaliikkeet

Maahantuonti: www.startax.net

automaattisesti osa pois. Tästä huolimatta jotkut ovat kyenneet ohittamaan SCR:n, jotta lisäainetta ei tarvitsisi tankata. - Kun järjestelmää ei käytä, se menee pilalle. Kun auton vie aikanaan vaihtoautoliikkeeseen, vaihtoautoliike yleensä huomaa, ettei järjestelmä toimi. Auton arvo tippuu 10.000 – 15.000 euroa. Kannattaisi miettiä onko siinä järkeä, kun tankkauksessa on säästänyt vain muutaman satalappusen. Useimmat käyttävät moottoriin voiteluun hyvälaatuista moottoriöljyä, sillä moottori - jos mikä -, on pidettävä kunnossa. Sama pätee moottorin lisäaineisiin. Helpoimmin puhtaan AdBluen tankkaa D-pisteeltä.

- Kehitämme AdBlue tuotetta edelleen. Offroad eli metsätyökoneiden, traktorien ja trukkien puolella päästövaatimukset kiristyvät. Vuoteen 2014 mennessä SCR-tekniikka on otettava käyttöön uusissa koneissa, Sarlund kertoo. 

Kotimainen tuote Yara on maailman suurin AdBluen valmistaja. Yaralla on Suomessa useita tehtaita, joista Uudessakaupungissa sijaitseva on kansainvälisen mittapuunkin mukaan suuri.

18. - 20.9.

AdBlue-kanisteri on hyvä pitää varoiksi autossa mukana. Sarlund muistuttaa ottamaan myös hanskat mukaan, sillä ainetta käsitellään niiden kanssa.

TeRveTuloa oSaSTollemme B202 Roclan luotettavat varasto- ja automaattitrukit suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa kaikkiin materiaalinkäsittelyn tarpeisiin. Kestävät Cat® Lift Trucks -vastapainotrukit täydentävät Roclan omaa trukkivalikoimaa.

Lisätietoja Rocla Oy, p. 020 778 1300

Roclan monipuolinen palvelutarjonta, koulutus ja konsultointi, turvallisuus- ja kuntotarkastukset sekä maan kattavin monimerkkihuoltoverkosto varmistavat logistiikkatoimintojesi keskeytymättömän sujuvuuden.

Kuljetus & Logistiikka

Metalli vetää Euroopan talouden rytistessä pienyrittäjyys saattaa olla suomalaisen kuljetus- ja huolintaliikkeen pelastus. Wikeström & Krogiuksen kontit ja trailerit kulkevat metalli- ja sahateollisuuden sekä hyvän palvelun voimin.

ohjoismaisen vanhimman kuljetus- ja huolintaliikkeen toimitusjohtaja istuu vaiti työhuoneessaan. Aamu on tumma: Airisto työntää Ruotsin kolunnutta synkkää pilvirintamaa mantereelle. - Euroopan talous yskii. Suomen vienti laskee. Jos tavara ei liiku alaspäin, tilanne on pirullinen, Oy Wikeström & Krogius Ab:n (WK) toimitusjohtaja Henrik Mahlberg sanoo. Suurin osa huolintaliikkeistä on laskenut Eurooppaan menevien kuljetusten hintoja, jotta irtoperät eivät kulkisi tyhjinä etelää kohti.

- Hintoja on dumpattu järjettömästi. Monta vuotta vienti on tehnyt tappiota. Nyt on enää kyse siitä, kuinka paljon tappiota tehdään. Se on idioottimaista, Mahlberg manaa.

Aika katsoa peiliin Kymmenen vuotta sitten Euroopan Unioni julisti olevansa vuonna 2012 kaikkein valovoimaisin talous maailmassa. - Tämä on poliitikkojen aiheuttama kriisi. On turha syyttää muita. Kaikkien organisaatioiden pitäisi myöntää omat virheensä eikä hakea syyllistä muualta. Populistit ja helppojen ratkaisujen tarjoajat syyttävät pankkeja, mutta eivät ne ole vastuussa kuin muutkaan. Toisaalta suomalaisen maa-, meri-, lento- ja projektikuljetuksiin erikoistuneen huolintaliikkeen tilanne ei näytä synkältä. WK:n vuoden 2012 ensimmäisen puolen vuoden tulos oli parempi kuin vuotta aiempi. Yritys osti Ahola Transportin (entinen Sundqvist Transport) Länsi-Euroopan toiminnot joulukuussa 2011 ja WK:n merkittävimmän toimialueen Saksan, Itävallan, Sveitsin ja Benelux-maiden talous on ollut kunnossa verrattuna Etelä-Eurooppaan. Lisäksi pk-yrittäjän etuna on kyky nopeisiin päätöksiin, joita ei pyöritellä pala-

veripullien joukossa jossakin merten takana sijaitsevasta suuressa pääkonttorissa. Juuri ystävällisessä palvelussa ja kyvyssä tuottaa asiakkaille räätälöityjä palveluja WK sai kiitosta Reconos Ky:n tekemässä tutkimuksessa. Siinä haastateltiin 150 teollisuusyritystä. WK sai parhaimmat arvosanat kaikissa osioissa, jossa arvosteltiin palvelun laatua.

Metallin voimin - Metalliala, joka on meille tärkeä, on vetänyt vielä aika hyvin. Viemme myös rakennusteollisuuden tuotteita Eurooppaan. Rakennusainevienti Englantiin vetää juuri nyt hyvin, Mahlberg kertoo. Pienet sahat ovat pärjänneet yllättävän hyvin. Myös erityyppiset kevythirsirakennukset menevät hyvin vientimarkkinoille ja näkyvät WK:n kuljetuksissa. Tuontipuolella WK tuo etenkin teollisuuden komponentteja, joita ei juuri varastoida Suomessa. Suuresta osasta Eurooppaa kuten Saksasta ja BeNeLux-maista, WK:lla on lähdöt joka päivä, joten tavara liikkuu nopeasti. Yleensä tiistain iltalähtö on kuitenkin viimeinen järkevä. - Kun tavara on Suomessa, siihen menee kolme päivää. Harva teollisuuslaitos tarvitsee tilauksen perjantaina kello 15, vaan se otetaan mieluummin vastaan viikonlopun jälkeen. Laivamatkojen lisäksi WK:n renkaat rullaavat. Sen Suomen ja Italian välinen kumipyöräliikenne on kappaletavarassa mitattuna yksi suurimmista ja lisääntyy yhä. 

Ystävällisessä palvelussa ja kyvyssä tuottaa asiakkaille räätälöityjä palveluja WK sai kiitosta Reconos Ky:n tekemässä tutkimuksessa.

Kuljetus & Logistiikka

Ajojärjestelijä Mika Juhannusvuorelle on riittänyt töitä pohjoismaiden vanhimmassa kuljetus- ja huolintaliikkeessä.

Kysy lisä ä varastoka lusteide n vuokrau sratkaisu leasing- ja ista!

Toyota Material Handling-varastokalusteet

Kattava tuotevalikoimamme sekä asiantunteva suunnittelumme yhdistyvät parhaiten tarpeisiisi sopivaksi kustannustehokkaaksi varastointiratkaisuksi. Suunnittelu Konsultointi Asennus

Kuntokartoitukset Kokonaisratkaisut: trukit, kalusteet ja automaatio samalta toimittajalta

Myynti 010 575 7371 tai 010 575 7381 www.toyota-forklifts.fi

Aidosti kotimainen raskaan kaluston varaosien erikoisliike - Tuotteet suoraan hyllystä!

LED-Työvalot

www.raskaankalustonvaraosat.fi Verkkokauppamme on avoinna 24h päivässä!

Onnin Auto Oy

MalminKauppatie46,00730Helsinki www.onninauto.fi Puh. 09 350 8520Fax.0935085210 myynti@onninauto.fi

Tutustu myös lehden nettiversioon

www.kuljetusjalogistiikka.com 54

Kuljetus & Logistiikka

Jäävuorista tuli tuottoisa business

// Logistiikan ja teollisuuden ohjelmistotalo

Aker Arctic suunnittelee kiinalaisille jäätä murtavan polaaritutkimusaluksen. Aasialaisten kanssa sopimusneuvottelut kestivät pidempään kuin varsinainen suunnittelutyö.

uomalainen laivanrakennusosaaminen voitti reilulla keulanmitalla kansainvälisen tarjouskilpailun, kun Kiinan viranomaiset tilasivat uuden jäätä murtavan tutkimusaluksen suunnittelun Aker Arctic Technology Oy:ltä. Kolme kansainvälistä suunnittelutoimistoa kilpaili merkittävästä viiden miljoonan euron sopimuksesta. Tarjouskilpailun neuvottelut kiinalaisten kanssa kestivät yli puoli vuotta ja alustavat neuvottelut aloitettiin jo useampi vuosi sitten. Varsinainen suunnittelutyö on tehtävä seitsemässä kuukaudessa. - Kiinassa on omat tavat hoitaa asioita. Meidän tarjouksemme ei ollut halvin. Voitimme osaamisen ansiosta, Aker Arctic Technologyn toimitusjohtaja Mikko Niini sanoo.

Vaatii pitkäjänteisyyttä - Asiakkailla on ajatuksia ja tarpeita. Meidän tehtävämme on tehdä ideoista mahdollisia uuden teknologian keinoin, Niini kertoo. Laivatyyppiä oli kehittämässä myös muita suomalaisia kuten Ilmatieteen laitos ja Syke. Kiinalaistutkijoiden alukseen tulee ensimmäistä kertaa polaarijäänmurtajaan laitettavat kääntyvät sähköiset potkurilaitteet. Ne tekevät aluksesta ketterämmän käsitellä, mikä on tärkeää tutkimuksen teon kannalta. Lisäksi jäänmurtaja pystytään pitämään paremmin paikoillaan ja jään liikettä vastaan. - Laivan rakentaminen ei tapahdu Suomessa vaan Kiinassa. Se oli poliittinen päätös, kuten nämä usein ovat. Kanadalaiset tekivät samoin, vaikka heillä ei ole laivanrakennusosaamista, Niini harmittelee.

Lisää työpaikkoja Kun Aker Arctic perustettiin vuonna 2005, sillä oli 12 työntekijää. Nyt toimistossa työskentelee 40 henkeä ja lisää palkataan. Niini pohtii tilojen laajentamista. Arktisten laivojen suunnittelu osoittautui kannattavaksi liiketoiminnaksi. Pohjoista jäämerta tutkitaan ilmastonmuutoksen takia. Siellä on ollut vain vähän tutkimuslaitteita, joita nyt pyritään lisäämään. - Kiina on uusi toimija tällä alueella. Sitä on syytetty nopeasta teollistumisesta ja saastuttamisesta. Siksi he haluavat seurata, mitä pohjoisessa tapahtuu. Kiinalaisten jäänmurtajan suunnittelutyö on parhaillaan käynnissä, mutta Niini tähystää jo seuraavaa projektia. Hän toivoo hallitukselta päätöstä rakentaa Suomelle uusi jäänmurtaja, sillä Voima on jo 50 vuotta vanha.

Kiinalaisten arktinen tutkimusalus • Pystyy murtamaan 1,5 metriä paksua kiintojäätä 2-3 solmun nopeudella

// Mutkaton kumppani määrittelystä järjestelmätoimitukseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon.

// Prosessikonsultointi Optimaalisia toimintatapoja ja kannattavuutta // Hero ERP Sujuvuutta satamaoperaatioiden hallintaan // Motus WMS Tehokkuutta varastonhallintaan ja keräilynohjaukseen

• Pystyy majoittamaan 90 henkeä • 120 metriä pitkä • Syväys 8,5 metriä • Suurin leveys 22,3 metriä

// Lydia®-puheohjaus Maksimaalista laatua ja työtehoa keräilyyn // IT-tuki- ja ylläpitopalvelut Erinomainen toimintavarmuus ja käyttöaste

www.leanware.fi

Kuljetus & Logistiikka

BBC Amazonia lastattiin Mäntyluodon satamassa. BBC Ohiota lastattiin Mäntyluodossa.

Constantan satamassa Romaniassa lastattiin 188,3 tonnin lieriö autosta jokilaivaan.

Kuljetus & Logistiikka

Wasa Logistics vie sellutehtaan Brasiliaan Wasa Logistics sai hoitaakseen sellutehtaan pääosien kuljetuksen Brasiliaan, mikä tarkoittaa noin 20 rahtilaivausta ja 1500 kontin kuljetusta valtameren yli. Sopimus on yksi merkittävimmistä ja suurimmista kuljetussopimuksista Suomessa.

mitä ja missä milloinkin liikkuu, Setälä toteaa. Myös se miten lähtee, kuuluu yrityksen työhön. Lastauksessa on mukana supervisor, valvoja. Break bulkiin tulevien osien kuvat tutkitaan etukäteen Wasa Logisticsin konttorissa ja suunnitellaan miten ne parhaiten mahtuvat ruumaan.

Joka päivä uutta

un Metso Oyj ja Wasa Logistics ltd. olivat allekirjoittaneet tammikuussa 2012 kuljetussopimuksen, nytkähtivät ensimmäiset kontit liikkeelle kolmen viikon kuluttua. Niin nopealla aikataululla lähtivät ensimmäiset sellutehtaan osat kohti Brasiliaa, Maranhãon osavaltiota. Sinne Metso toimittaa keskeiset osat Suzano Papel e Celulose S.A:n 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa tuottavasta sellutehtaasta. Sellutehtaan rakentaminen on maailmanluokan kokoinen palapeli. Noin puolet osista tulee Kiinasta, puolet Euroopasta; pääosin Saksasta, Suomesta, Ruotsista ja Puolasta. Yksittäisiä osia kuljetetaan Meksikosta ja Yhdysvalloista. Metson viiden oman toimipisteen lisäksi kuljetuksia tulee alihankkijoiden kautta. Isoja teräsrakenteita, jotka eivät mahdu kontteihin, vaan lastataan irrallisena eli break bulkina, on jopa 60.000 kuutiota. Laivauksia tarvitaan noin 20. Pelkästään kontteja lähtee 1500. - Se on yksi merkittävimmistä ja suurimmista kuljetussopimuksista Suomessa. Wasa Logisticsille se on isoin projekti yrityksen historiassa. Sopimus merkitsee toistakymmentä miljoonaa euroa liikevaihdossamme, Wasa Logisticsin liiketoimintajohtajaja Matias Setälä sanoo.

Yli sata sähköpostia päivässä Wasa Logistics perusti projektia varten oman tiimin, jossa yksi hoitaa dokumentaation, yksi kontit ja yksi break bulkin. Setälä pitää huolen kokonaisuudesta. Wasa Logisticsin palvelimelle tulvii sellutehtaan huolintaa ja kuljetusta koskevia sähköposteja toistasataa päivässä. Osa on korjauksia edellisiin tietoihin, osa kopioita asioista, joita projektinvetäjien on hyvä tietää. He ovat yhteydessä alihankkijoihin, satamiin ja eri sidosryhmiin. - Meidän piti kehittää oma seurantajärjestelmä, sillä informaatiotulva on valtava. Kokosimme yhteen järjestelmään,

Logistiikkaa koskevat tiedot raportoidaan Metsolle joka viikko. Puolimatkan palaverissa huomattiin asioiden olevan hyvällä mallilla. - Tavaraa tulee projektin ulkopuolelta vielä lisää, mutta olemme aika hyvin aikataulussa. Valmista pitäisi olla vuoden 2012 lopulla, Setälä kertoo. Brasilian sellutehdastoimitus oli Wasa Logisticsille looginen jatkumo aiemmista vastaavista projekteista. Laajana ja haastavana toimituskokonaisuutena myös sen referenssiarvo on merkittävä. - Vaikka olen ollut tässä työssä kymmenen vuotta, joka päivä tulee jotain uutta. Se on työn hieno puoli, Setälä toteaa. 

Hong Kongin satamassa siirtokuormattiin tavaraa proomusta valtamerilaivaan.

Kuljetus & Logistiikka

Olvin uudeksi jakelupäätteeksi varmistui Honeywellin 99EX. Valittu jakelutiedonkeruupääte mahdollistaa edeltäjiään entistä nopeamman tiedonsiirron ja paremman käytettävyyden. Kuva: Honeywell kuvapankki

Olvi otti kuljetuksissa käyttöönsä jo 3. sukupolven jakelupäätteet Olvin kuljettajat tekevät kaikki jakeluun liittyvät kirjaukset mobiilipäätelaitteilla. Sen etuina ovat nopeus ja tarkkuus sekä parempi työnohjaus. Oleellista on, että tieto kentältä siirtyy pörssiyhtiön järjestelmiin reaaliajassa.

lvi Oyj on Finn-ID Oy:n pitkäaikainen kumppani jo useamman vuoden takaa. Yhtiö kunnostautui jakelutiedonhallinnan edelläkävijänä jo vuonna 2005, kun suomalainen panimoylpeys hankki kokonaisratkaisun jakelukirjaustensa sekä tiedonkulun tehostamiseen. Se sisälsi Finn-ID:n jakelutiedonkeruuohjelmiston lisäksi mobiilit jakelupäätteet ja langattomalla yhteydellä varustetut kannettavat kuittitulostimet. – Ratkaisu on ollut kannaltamme tuloksekas, ja sen viitoittamaa toimintamallia on ollut hyvä jatkaa, kertoo logistiikkapäällikkö Timo Miettinen. Toisen laitesukupolven käyttöönotto tapahtui vuonna 2009. Nyt kehitysportaissa on siirrytty jo kolmannelle askelmalle, kun 3. sukupolven laitteet tulevat Olvin kuljettajien käyttöön tämän syksyn aikana.

Kuljetus & Logistiikka

Kuljettajilla valtit käsissä Olvin kuljettajat tekevät kaikki jakeluun liittyvät kirjaukset mobiilipäätelaitteilla ja tieto siirtyy pörssiyhtiön järjestelmiin reaaliajassa. Asiakkaan vastaanottokuittaukset, päällysteiden palautukset ja kuljetustietoihin liittyvät muutokset syötetään sähköisesti ilman manuaalisia työvaiheita heti paikan päällä. Samanaikaisesti järjestelmään siirtyvät kuljetuksen aika- ja kilometritiedot. Toimituksen päätteeksi kuljettaja tulostaa asiakkaalle lähetyslistan oikeilla tiedoilla. – Kun aikaa vieviä kynä-paperikirjauksia ei enää tarvitse tehdä, toimitus voidaan laskuttaa heti eikä vasta päivien kuluttua. Toimitukset ovat myös virheettömämpiä ja tiedot täsmällisempiä, Miettinen huomioi. Koska tiedonsiirto on kaksisuuntaista, kuljettajat saavat myös tiedot uusista tilauksista suoraan jakelupäätteisiinsä. Lisäksi GPS:llä varustetut laitteet mahdollistavat kuljettajan paikkatiedon hyödyntämisen toiminnan suunnittelussa ja tuessa. Olvin uudeksi jakelupäätteeksi varmistui nyt Honeywellin 99EX. Aiemmin käytössä ovat olleet saman laitetoimittajan Dolphin 9500 ja 9900. Valittu jakelutiedonkeruupääte mahdol-

listaa edeltäjiään entistä nopeamman tiedonsiirron ja paremman käytettävyyden. – Siirtyminen uuteen laitekantaan tapahtuu kolmen vuoden toimitussopimuksen puitteissa ja yhteensä laitteita tulee käyttöömme 70 kappaletta. Finn-ID vuonna 2005 toimittama jakelutiedonkeruun ohjelmisto toimii taustalla edelleen luotettavasti. Sen osalta Finn-ID tekee vain eräänlaisen ”käännöstyön” uusiin laitteisiin sopivaksi, hän sanoo. Olvi otti jakelupäätteidensä turvaksi myös Finn-ID:n Premium-huoltosopimuksen, joka takaa laitteille sujuvat välihuollot ja tarpeenmukaiset korjaukset asiakkaan aikataulujen mukaisesti. Lisäksi Olvilla on Finn-ID:ltä käytössään myös SOTI MobiControl -etähallintaohjelmisto, joka mahdollistaa toiminnan- ja järjestelmänhallinnan nopean reaaliaikaisen tuen. 

YALE TRUKIT

Yale trukit Hubtex erikoistrukit Terberg KingLifter ajoneuvotrukit Terberg vetotraktorit Pyörät ja tarvikkeet Trukin renkaat Käytetyt trukit ja trukin vuokraus Sigma Trukit Oy Takkatie 21, 00370 Helsinki puh. 0207 414 400 info@sigmatrukit.fi

Yale on yksi maailman suurimmista ja perinteikkäimmistä trukkivalmistajista. Yalen tehtäväksi voit antaa minkä tahansa työn. Yalen kokemuksen, sitoutumisen ja erittäin monipuolisen tuotevalikoiman avulla kaikki onnistuu. Vastapainotrukeista sisätrukkeihin, nostokyvyt 1000-16000 kg. Käyttövoimana sähkö, diesel, nestekaasu tai maakaasu. Kovimmista vaatimuksista ulkona aina ahtaisiin tiloihin sisällä.

Olipa trukkitarpeesi minkälainen tahansa, Yalen laatuun voit luottaa.

OTA MEIHIN YHTEYTTÄ!

Kokemuksella ja ammattitaidolla kaikissa materiaalinkäsittelyyn liittyvissä tarpeissanne. Yhteistyökumppaneidemme avulla pystymme tarjoamaan asiakkaillemme koko maan kattavan huolto- ja myyntiverkoston!

Katso lähin myyjäsi. www.sigmatrukit.fi

TÄYDELLINEN PALVELUPAKETTI Rengaspalvelut, huoltopalvelut, leasing ja rental, trukin vuokraaminen, erikoisprojektit ja trukkikoulutus.

UPK ja TEKES uudistavat terveydenhuollon logistiikkaa Teknologian kehittämiskeskus (Tekes) on myöntänyt Uudenmaan Pikakuljetus Oy:lle tukea uuden Hoitologistikko-palvelukonseptin kehittämiseen.Hoitologistikkopalvelussa terveydenhuoltotoimialan tuntevat logistiikan ammattilaiset huolehtivat hoitoyksiköiden logistisista tehtävistä. Uudenlaisella työnjaolla terveydenhuollon ammattihenkilöstölle jää enemmän aikaa varsinaiseen hoitotyöhön.

airaanhoitajien vuotuiset kokonaiskustannukset Suomessa ovat 6,8 miljardia euroa. Kun sairaanhoitajien on laskettu tekevän keskimäärin 25 prosenttia puhtaasti tukipalveluihin liittyviä työtehtäviä (Eskelinen 2006), vastaa niihin käytetty työpanos noin 18 000 henkilötyövuotta. Suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä potilasmäärät kasvavat ja hoitotyön ja -työvoiman tarve lisääntyy. Samaan aikaan hoitoresurssipula ja kustannusten nousu synnyttävät kasvavan paineen hoitotyöhön liittyvien tukitoimintojen ulkoistamiselle. UPK yhdessä Tekesin kanssa on lähtenyt ratkaisemaan ongelmaa kehittämällä palvelua, jossa sairaanhoidon ammattikielen ja arjen tuntevat hoitologistikot huolehtivat hoitoyksiköiden käsivarastojen hallinnasta, ostotilauksista, kierrätyksestä, näytteiden kuljetuksesta, hyllytyksistä ja muista logistisista tehtävistä yhdessä määritettävien tarpeiden perusteella. Hanke sai alkunsa keväällä 2011, kun UPK toteutti terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa esiselvityshankkeen, jossa haettiin uusia logistiikkaa tehostavia palveluja. Ratkaisuksi hahmottui Hoitologistikko-palvelukonsepti, jossa pyritään tarkemmin määrittelemän toimenkuvan edellyttämät osaamis- ja koulutustarpeet. Määrittelyn toteuttamisessa on mukana myös eri sairaanhoitopiirien edustajia.

Suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä potilasmäärät kasvavat ja hoitotyön ja -työvoiman tarve lisääntyy. 60

Kuljetus & Logistiikka

Tekes perustelee – UPK:n Hoitologistikko-projekti edistää kansainvälisesti uuden liiketoiminan kehittymistä ja sillä on positiivisia vaikutuksia yritysten liiketoiminnan tuottavuuteen. Hoitologistikko-palvelukonsepti parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja mahdollistaa kokonaan uudenlaisen työnjaon hoitohenkilökunnan ja heidän työtään tukevien logistiikkapalveluiden kesken. Hoitoresurssien tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta hyötyvät ensisijaisesti terveydenhuollon asiakkaat, Tekes perustelee rahoituspäätöstään. – Tekesin rahoitus tehostaa projektin verkottumista erityisesti tutkimusorganisaatioiden kanssa, mikä lisää projektin tulosten julkisuutta. Projekti edistää lisäksi yritysten ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä ja parantaa niiden toimintaedellytyksiä, UPK:n toimitusjohtaja Rainer Ahlamaa toteaa.

Toimenkuvan mukaisen Hoitologistikko koulutusohjelman suunnittelee Lahden ammattikorkeakoulu, jonka tehtävänä on kartoittaa Hoitologistikon ammattitutkinnon pätevyysvaatimukset sekä koulutustarve hankkeesta kerätyn aineiston pohjalta. Hoitologistikko-palvelukonseptin kaupallisesta tuotteistuksesta ja hyödyntämisestä vastaa UPK. Lisäksi projektin yhteydessä tehdään toimintatutkimus, jonka tulokset julkaistaan tieteelisenä julkaisuna (White Paper). Internetiin perustetaan tiedotuskanava www.hoitologistikko.fi, jossa kerrotaan projektin tuloksista sekä projektin aikana syntyvistä opinnäytetöistä ja tieteellisestä tutkimuksesta. Hoitologistikko-projektin kokonaiskustannukseksi on arvioitu 600 000 euroa.

Rajapintoja on liikaa Nykyiset palveluratkaisut on rakennettu pääsääntöisesti logistiikan näkökulmasta. Tilatut tavarat pyritään tuomaan mahdollisimman tehokkaasti osastojen käyttöön. Terveydenhuollon sisälogistiikka tehdään pääasiassa hoitohenkilöstön omana työnä. Osittain hyödynnetään kiinteistöjen laitosmiehiä tai vastaavia. Henkilövuokrausyhtiöt tarjoavat terveydenhuoltosektorille henkilöresursseja sekä nykymuotoiseen hoitotyöhön ja tukipalveluihin. Käsivarastojen hallintaan ja tilausten käsittelyyn on tarjolla tietojärjestelmäsovelluksia, jotka tukevat logistiikkapro-

Hoitologistiikkaan liittyvän palveluliiketoiminnan kehittäminen vaatii yhteistä arvonluontia ja verkostologistiikan saumatonta yhteensovittamista varsin monimutkaisessa toimintaympäristössä.

sessin tehostamista, mutta eivät luo uusia käytäntöjä hoitotyön kehittämiseksi. Tavarantoimittajat ja tukkurit kehittävät omien tuotteiden jakeluun liittyviä palveluratkaisuja, jotka rajoittuvat ko. palvelun tarjoajien omiin valikoimiin. Hoitologistikko -projektissa kehitystyö rajataan ensisijaisesti erikoissairaala- ja terveyskeskussairaalayksiköiden tarpeisiin. Rajauksen ulkopuolelle jäävät mm. kotisairaanhoito, hammaslääkärit, kouluterveydenhoito ja erilliset vanhusten hoitolaitokset. Hoitologistikko -palvelun tuottajina voivat toimia useat tahot, kuten ulkopuoliset palveluyritykset, sairaanhoitopiirit tai kunnat.

Hoitologistiikkaprojektin johtaminen Hoitologistikko-projektia valvoo UPK:n johtama johtoryhmä, jossa ovat edustettuina UPK:n, DSV:n ja terveydenhuollon yhteistyökumppanien edustajat. Johtoryhmälle raportoi UPK:n asettama projektipäällikkö. Projektin johtoryhmä kokoontuu 7 kertaa projektin aikana, joka kestää vuoden 2013 loppuun. Projektipäällikön tukena toimivat Palvelutekijät-asiantuntijaverkoston koordinaattori sekä UPK:n laskentahenkilö. Projektin tavoitteena on kuvata terveydenhuollossa käytössä olevien logistiikkaratkaisujen ja palveluratkaisujen vaatimukset ja odotukset Hoitologistikko- pal-

velulle. Tehtävän aikana tutustutaan myös kolmen hollantilaisen sairaalan logistiikkaratkaisuihin. Saatavissa olevan kirjallisen aineiston pohjalta selvitetään myös muita hyviä käytäntöjä Suomen ulkopuolelta. Lisäksi selvitetään kaupan käyttämän valikoimatyön ja tilan hallintaratkaisujen sopivuus terveydenhuollossa.

Toimintatutkimus Hoitologistiikkaan liittyvän palveluliiketoiminnan kehittäminen vaatii yhteistä arvonluontia ja verkostologistiikan saumatonta yhteensovittamista varsin monimutkaisessa toimintaympäristössä. Sen vuoksi hankkeesta on tarkoitus tehdä myös tutkimus soveltuvassa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksen tarkoituksena on tukea uuden konseptin toteutusta. Kuvaus mahdollistaa konseptin siirtämisen alan muille kansallisille ja mahdollisesti kansainvälisille toimijoille. Tutkimuksessa huomioidaan useita teoreettisia näkökulmia, jotka voidaan tiivistää seuraavasti: hoitologistiikan johtaminen, yhteinen arvonluonti loppuasiakkaille (potilaat), hoitologistikon työympäristön vaikutukset sekä hoitologistikon osaamisen johtaminen. Tutkimuksella saadaan kuvaus hoitologistiikkakonseptin ja toimintamallin toimintaympäristöstä, hoitologistikon osaamistarpeista sekä toimintaympäristön asettamista vaatimuksista hoitologistiikkatoimenkuvan implementoinnille. 

UPK lyhyesti

UPK Uudenmaan Pikakuljetus Oy (UPK) toimialana on tavarankuljetuspalvelut. Yhtiö on erikoistunut terveydenhuollon korkeat hygieniastandardit edellyttäviin kuljetuksiin. Toimitukset menevät sairaaloille, terveyskeskuksiin, apteekeille, eläinlääkäreille sekä muille, joilla on tukkuosto-oikeus. Terveydenhuollon kuljetusratkaisulla yhtiö on aikaansaanut merkittäviä säästöjä asiakkailleen. Sairaalajakelussa lähetykset toimitetaan keskussairaalan varastoon, apteekkiin sekä sairaanhoitopiirien aluesairaaloihin ja niiden osastoille. Uudenmaan Pikakuljetus Oy on osa DSV-konsernia, joka omistaa UPK:n hallinnoimiensa yhtiöiden kautta 100 %:sti.

Tekes kannustaa kehittymään

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva julkinen organisaatio. Se on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija. Tekes auttaa yrityksiä muuttamaan kehittämiskelpoisen idean liiketoiminnaksi tarjoamalla rahoitusta ja asiantuntijapalveluja. Toiminnalla edistetään yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, autetaan kasvattamaan tuotantoa ja vientiä, luodaan perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille.

Hoitologistikko-palvelukonsepti parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja mahdollistaa kokonaan uudenlaisen työnjaon hoitohenkilökunnan ja heidän työtään tukevien logistiikkapalveluiden kesken, UPK:n toimitusjohtaja Rainer Ahlamaa toteaa. Kuljetus & Logistiikka

Martin Pakos lähti Power Truck Show’hun Slovakiasta asti. Kuva Marko Mäkinen

Power Truck Show 2012 ylitti kaikki odotukset A

lahärmän Powerparkissa 10-11. elokuuta järjestetty kuljetusmessu- ja autonäyttelytapahtuma Power Truck Show oli kaikin puolin onnistunut koko perheen suurtapahtuma. Power Truck Show’n järjestäjät Rami Tynjälä, Juha Ristimaa, Ari Nukala sekä Mikko Nukala ovat erittäin tyytyväisiä tapahtumaa kohtaan osoitettuun kiinnostukseen. Kuljetusmessuilla oli tänä vuonna reippaasti yli 30 000 kävijää. Kävijämäärän nousu on näkynyt selkeästi myös kuljetusmessuosastoilla ja näytteilleasettajat ovat olleet tyytyväisiä messuilla syntyneisiin asiakaskontakteihin ja tapahtumiin. Autonäyttely sai upean startin, kun rekkaconvoy saapui torstaina Härmään. Pisimmän matkan Power Truck Show’hun teki Slovakiasta asti tullut Martin Pakos. Huippurakennellut ja maalatut autot kiinnostivat yleisöä ahkeran äänestyksen perusteella. Yleisöäänestyksessä haastajaluokan äänipotin vei ja voittajaksi nousi Kuljetus Auvisen Mercedes Benz Actros ”Xstar” ja Super Truckin voiton vei ARFreightin ”Flying Eagle”. Tuomaristo valitsi näiden perusteella Best in Show auton, ja 62

Kuljetus & Logistiikka

tuomariston yllättävän valinnan perusteella voiton vei Kuljetus Auvisen ”Gunfighter”, joka on ”Best in Show” auto jo muutaman vuoden takaa. Miss Power Truck kisan voitti 24-vuotias Jenni Valkku Jyväskylästä. 1. perintöprinsessa oli 18-vuotias Jyväskyläläinen Erika Helin. 2. perintöprinsessaksi nousi 22-vuotias Marianne Vuorinen Sauvosta. Yleisön suosikki oli 19-vuotias Hanni Surapha Espoosta. Kuvauksellisin rekkatyttö 26-vuotias Marianne Rista, Seinäjoelta. Power Truck Show’n järjestäjätiimi kiittää kaikkia tapahtumaan osallistuneita, nähdään taas ensi vuonna 9.-10. elokuuta 2013 Härmän Powerparkissa. 

Mika Auvisen ”Xtar” vei yleisöäänestyksen potin ja nousi Super Truck-luokkaan. Kuva Matti Kojola

Tuoreen Miss Power Truck Jenni Valkun on helppo hymyillä. Oikealla 1. perintöprinsessa Erika Helin ja vasemmalla 2. perintöprinsessa Marianne Vuorinen. Kuva Marko Mäkinen

Teollisuuden ykkösmessuilla korostuu kansainvälisyys Kansainväliset Alihankinta-messut kokoavat teollisuuden alihankinnan ammattilaiset 18. - 20.9.2012 Tampereelle. Nyt 22. kertaa järjestettävä teollisuuden ykkösmessutapahtuma tuo messuille lähes 900 näytteilleasettajaa 16 maasta esittelemään tuhansia uusia tuote- ja palveluinnovaatioita. Alihankinta on Euroopan toiseksi suurin alan messutapahtuma noin 16 000 vuosittaisen messukävijän määrällä mitattuna. Tapahtuman kansainvälisyys on yksi tärkeimpiä tekijöitä toimivien verkostojen ja uusien kontaktien luomisen kannalta sekä näytteilleasettajien että messukävijöiden näkökulmasta. Tänä vuonna messuilla nostetaan pääteemana esille vienti ja kansainvälistyminen. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsee avajaispäivänä Vuoden Alihankkijan ja Vuoden Päähankkijan. - Suomen johtaviin alihankintateollisuuden messuihin tutustuu vuosittain noin 16 000 messuvierasta, joista lähes 600 kävijää saapuu Tampereelle ulkomailta.

Näytteilleasettajamaita messuilla on 16 ja ulkomaalaisia näytteilleasettajia yli 70. Kolmen päivän aikana tuhansilla alan ammattilaisilla on ainutlaatuinen mahdollisuus luoda messuilla uusia kansainvälisiä kontakteja sekä verkostoitua laajasti yli rajojen. Alihankinta-messut ovat suomalaisille teollisuusyrityksille kannattava, kustannustehokas ja toimiva tapa herättää kiinnostusta paitsi kotimaisilla myös ulkomaisilla markkinoilla, sanoo projektipäällikkö Jani Maja Tampereen Messut Oy:stä. Messuille osallistuvat näytteilleasettajamaat ovat tänä vuonna Belgia, Espanja, Intia, Iso-Britannia, Italia, Kiina, Latvia, Liettua, Portugali, Puola, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Suomi, USA ja Viro. Alihankinta esittelee ainoana messutapahtumana läpileikkauksen koko Suomen teollisuudesta. Uusia innovaatioita nähdään vuosittain yli 2000. Esillä on metalli-, elektroniikka-, muovi- ja kumiteollisuutta, teollisuuden ICT-ratkaisuja sekä näiden alojen suunnittelua ja konsultointia. 

KUORMA-AUTOIHIN - kaapistot - pöydät - verhot - Ym. GSM 050 363 4366

www.trucker.fi

www.vuokra-auto.ﬁ KUORMA- JA PAKETTIAUTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS

Rydöntie 24, 20360 TURKU 0400 440 171, 0400 583 033 (02) 210 5000, fax. (02) 210 5050 www.mattila.com

Kuljetus & Logistiikka

Yli 1000

turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Savenvalajantie 2, 85500 Nivala Puh. 08-442 131, Fax 08-443 061 E-mail: myynti@turvakilvet.fi, www.turvakilvet.fi

Raskaan kaluston

MAALAAMO

Ahjontie 6, 32300 Mellilä Puh. 0400 535 360 jukka.kurppa@foxjet.fi www.foxjet.fi

AATakkutoimiset saksalaiset porraskiipijät henkilö- ja tavarakuljetuksiin

Oitracon Oy

k 14 A Kairakatu 26100 Rauma

p. 044-5223782 oiva@oitracon.fi

www.oitracon.fi

Tutustu myös lehden nettiversioon www.kuljetusjalogistiikka.com 64

Kuljetus & Logistiikka

Trukkien vihreämpi tehopesä Jungheinrichin Hydrostatic Drive trukkien hiilidioksidipäästöt pienenivät neljänneksen ja samalla koneiden teho kasvoi. Lisäksi kasvoi trukkien lyhytaikainen vuokraus, joka on huolettomampi vaihtoehto.

josuunnanvalitsin napsahtaa kevyesti päälle, kun Hydrostatic Drive trukki lähtee liikkeelle. Jungheinrichin keväällä 2012 lanseeraama komein ja suurin trukki kulkee yllättävän nopeasti ja ketterästi. Tehoja siinä on enemmän kuin ennen. Saksalaisvalmistajan varsinainen yllätys on, että tehojen lisäksi kasvoi myös ympäristöystävällisyys. Kymmenen vuoden aikana CO2-päästöt pienenivät neljänneksen. Se koskee etenkin käyttöä, jossa kaikista päästöistä syntyy 80 – 90 prosenttia. - Sähkötrukkia ei tarvitse ladata niin usein. Wolkswagenin dieselmoottori kehitettiin energiapihiksi. Pienimmät mallit kuluttavat vain kaksi litraa tunnissa, suurimmat vähän yli viisi, Jungheinrich Lift Truck Oy:n toimitusjohtaja Mika Laatikainen sanoo.

Jungheinrich saikin ensimmäisenä trukkivalmistajana TÜV Nordin DIN EN ISO 14040-normin mukaisen ympäristösertifikaatin. - Kehitys perustuu omaan ohjausyksikköön ja ohjelmointiin. Teemme itse softat, joilla sähkötrukkeja ohjataan. Myös moduulit ovat omaa tuotantoa, Laatikainen kertoo.

Vuokraus suosittua Ympäri Suomen on vuokrattavissa lähes 300 Jungheinrichin trukkia. Etenkin lyhytaikainen vuokraus on viime vuosina kasvanut. - Se on asiakkaalle huoleton ja riskitön vaihtoehto. Ei huoltoa, ei korjausta. Jos yrittäjä ostaa oman trukin, mutta ei tarvitse sitä usein, ylläpito maksaa silti. Kallista kalustoa on kallista seisottaa, Laatikainen toteaa.

Mika Laatikainen kertoo, että kuvan trukkia käytettiin Madonnan Suomen keikan lavakalusteiden rakentamisessa ja purkamisessa.

Trukkien vuokraajia on monelta eri alalta. Pekkaniska Oy:n kanssa Jungheinrich solmi elokuussa 2012 merkittävän suuren kaupan. Pekkaniska vuokraa trukkeja usealle rakennusalan toimijalle. - Lyhytaikainen vuokraus on suhteessa kalliimpaa kuin kolmen vuoden vuokraus, mutta lyhytaikaisessa vuokrauksessa voi trukin palauttaa koska tahansa. Myös INEX Partnes Oy, SOK:n tytäryhtiö, käyttää vuokratrukkeja, sillä osa sen tarpeesta on kausiluonteista. Puutarhakalusteiden siirtosesonki on helmi – maaliskuussa.

Blondikin osaa ajaa Vuokrauksen suosiota lisää trukkien helppokäyttöisyys. Jungheinrichistä näkee hyvin ulos, työympäristö on tilava ja ajaminen on helppoa (jopa blondi naistoimittaja pystyi ajamaan trukilla Jungheinrichin pääkonttorin pihalla törmäämättä mihinkään). - Uusikin kuljettaja oppii ajamisen perusteet kolmen minuutin ohjeistuksen jälkeen. Siksi niitä käyttävät myös vaihtuvat kausityöntekijät, Laatikainen kertoo.

Trukkien kokonaismarkkinat Suomessa vähenivät vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla 11,5 prosenttia. Yleisellä taloustilanteella lienee siihen vaikutus. - Ehkä ihmiset ovat tulleet varovaiseksi isojen hankintojen kanssa. Tiputus ei kuitenkaan ole iso, jos vertaa lamavuotta 2009. Silloin markkinat pienenivät 60 prosenttia, Laatikainen sanoo. 

AMMATTILAISTEN AUTOKOULU !! - A-, B-, BC ja CE-luokan kurssit - II-vaiheen ja pimeänajon koulutus - EcoDriving – kurssit sopimuksen mukaan - Ammattipätevyyskoulutukset kuorma- ja linja-auton kuljettajille - Ammattipätevyys jatkokoulutukset

JOS HALUAT OPPIA AJAMAAN SUJUVASTI JA TURVALLISESTI, NIIN TULE MEILLE.

Hydrostatic Drive - Kantavuus 1600 – 5000 kiloa - Lisää automaattisesti kierroslukuja, kun hydrauliikkaa käytetään - Nopea, dynaaminen suunnanvaihto - Jäähdytinyksikkö säilyttää moottorin ja hydrauliikkakomponenttien vaatiman käyttölämmön vakiona. - Tärinävaimennettu ohjaamo.

Piispansilta 11 A, 4.krs. Iso Omena. puh/fax: (09) 803 2107, gsm: 050 5564 604

www.makenautokoulu.fi

AJONEUVOPC erikoisliike

www.ajoneuvopc.fi Kuljetus & Logistiikka

AKKUKELLARI OY AB

www.akkukellari.com Kestävä, kuumasinkitty

JATSI®

astinvetokoukku turvalliseen lastaukseen

Auto-Kirmola Oy Kartanontie 45, PORI Puh. 634 3400, 044 344 1514

www.kirmola.com

AUTOKALUSTEET.FI

kaikella on paikkansa

Autokalustuksessa tärkeintä olet sinä, kalusteiden käyttäjä System Edström tarjoaa autokalustusratkaisuja kaikille, joille pakettiauto on myös työpaikka. Hyvä järjestys säästää aikaa, lisää turvallisuutta ja parantaa työn jälkeä. Asennuspisteessä asennettujen kalusteiden takuu on 5 vuotta.

Worldtrucker - uusi sosiaalinen verkkopalvelu raskaan kaluston kuljettajille avattu Suomessa Volvo Trucksin kehittämä ja hallinnoima raskaan kaluston kuljettajille tarkoitettu verkkopalvelu Worldtrucker on avattu nyt myös Suomessa. Palvelu on tarkoitettu kuljettajien viihde- ja hyötypalveluksi siitä riippumatta, minkä merkkisellä kuorma-autolla he liikkuvat. Volvo tarjoaa palvelun, mutta sisällön luovat kuljettajat itse.

T myynti - suunnittelu - asennus www.autokalusteet.ﬁ

Maahantuonti: Ja-Tools Ja-Elektro Oy www.jaoy.com, puh. (03) 2836 600

Tutustu myös lehden nettiversioon www.kuljetusjalogistiikka.com 66

Kuljetus & Logistiikka

arjolla on muun muassa kuvia, uusia ja vanhoja tuttavuuksia, keskusteluja ja vinkkejä ympäri maailman. Jo aiemmin suomalaisten kuljettajien on ollut mahdollista käyttää palvelua esimerkiksi englanniksi tai ruotsiksi. Suomenkielisen version aukeaminen antaa kuljettajille entistä tehokkaammin mahdollisuuden löytää kuljettajia omasta kotimaastaan ja esimerkiksi keskustelut voidaan käydä myös suomeksi. Muun muassa WiFi- ja 3G-verkkojen tullessa aina vain helpommin saataville ja internetin tultua älypuhelinten ja tablettietokoneiden ansiosta entistä helpommin kuljettajan ulottuville, Volvo Trucks haluaa tuoda ohjaamoihin ja tien päälle palvelun, josta on kuljettajille sekä huvia että hyötyä. Kuljettaja voi taukojensa aikana esimerkiksi tarkastaa, onko joku antanut hyödyllisiä vinkkejä seuraavan reitin varrelta, keskustella reaaliaikaisesti kuljettajatuttaviensa kanssa tai kommentoida muiden palvelussa olevien ajoneuvoja. Palveluun voi lisätä kuvia vaikkapa suoraan matkapuhelimesta, joten tilanteista tien päällä on mahdollista

kertoa toisille reaaliaikaisesti. Palvelun käyttäjä luo itselleen oman kuljettajaprofiilin, jossa hän voi esimerkiksi kertoa millaisia kuljetustehtäviä hän tekee, missä yrityksessä työskentelee ja millaisella kalustolla ajaa sekä lisätä kuvia. Kuljettajaprofiiliin kuuluu kuljettajan oma talli, johon hän voi lisätä tiedot ja kuvat kalustosta, jolla hän ajaa tai on ajanut. Tallin perusteella kuljettajan on helppo löytää muita palvelun jäseniä, jotka ajavat samantyyppisillä kuorma-autoilla. Palvelun ydin on mielipiteiden ja tiedon jakaminen muiden kuljettajien kanssa ympäri maailman. Kuljettaja voi muun muassa liittyä itselleen tärkeisiin ryhmiin tai perustaa uusia, keskustella kiperistä tai kevyistä aiheista foorumilla, keskustella parhaillaan palvelussa olevien tuttavien kanssa, vastata ajankohtaisiin kysymyksiin sekä kommentoida toisten palveluun lähettämiä kuvia tai päivityksiä. Oli vuorokauden aika mikä tahansa, jossain päin maailmaan liikkuvat toiset kumipyörät, joten keskustelumahdollisuuksia löytyy aina. "Toivomme, että Worldtrucker kasvaa eläväksi yhteisöksi, jossa vaihdetaan paljon mielipiteitä. Keskustellut aiheet kehittyvät ajan kuluessa kuljettajien tietopankiksi muun muassa tieolosuhteista, ruokapaikka- ja tekniikkavinkeistä. Kokeneempien kuljettajien antama tieto voi pelastaa tukalasta tilanteesta tai antaa kullanarvoista apua oli kyse vaikkapa tietulleista, viranomaismääräyksistä tai ajettavista kuormaautoista itsestään," sanoo Volvo Trucksin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Forsström. Palveluun voit tutustua ja liittyä osoitteessa www.worldtrucker.com. Vierailija voi tehdä "Tutustumiskierroksen" sivun alalaidasta tai alkaa suoraan tutkia palvelua.

koulutus koulutuksia joka lähtöön

! n i i t y y k hyppää yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, logistiikan perustutkinto 19.9.2012 – 19.9.2013, päiväkoulutus Hakuaika päättyy 10.9.2012 Linja-autonkuljettaja, logistiikan perustutkinto 29.10.2012 – 23.9.2013, päiväkoulutus Hakuaika päättyy 12.10.2012 yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto 3.10.2012 alkaen, kesto 1-2 vuotta Koulutus sisältää myös 5 ammattipätevyysjatkokoulutuspäivää, jotka ovat maksuttomia tutkinnon suorittajalle. Valmistavan koulutuksen hinta 200 euroa Hakuaika päättyy 28.9.2012 kuljetus- ja logistiikka-alan työnjohtokoulutus 18.9.2012 alkaen, kesto 0,5- 1,5 vuotta Hakuaika päättyy 5.9.2012

AMMAttipätEVyySkOULUtUSpäiVät 10.10.2012 Kuljettajan henkinen ja fyysinen jaksaminen (sis. UKK –testin) 24.10.2012 Hygieniapassikoulutus 07.11.2012 Ennakoivan ajon koulutus (teoriaopetus) 21.11.2012 Hätäensiapu 28.11.2012 Hygieniapassikoulutus 12.12.2012 Ennakoivan ajon koulutus (teoriaopetus) Ammattipätevyyskoulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutuspäivää. Hinta on 110 euroa/koulutuspäivä.

LiSätiEtOJA Kaikille tutkinnon suorittajille tulee maksettavaksi OPH:n tutkintomaksu 58 euroa. Logistiikan perustutkinto päiväkoulutuksena on päätoimista opiskelua, muut tutkinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Lisätietoja sekä nettihakulomakkeen löydät verkkosivuiltamme www.aikuiskoulutus.fi » koulutukset. Oppisopimuskoulutukseen hakeudutaan paikallisen oppisopimustoimiston kautta. Voit myös ottaa yhteyttä: Asiakaspalvelusihteeri puh. (02) 2633 4777 tai aikuiskoulutus@turku.fi

www.aikuiskoulutus.fi

l Kuljetus & Logistiikka

koulutus

Tärinää kuljetustyössä! Kenellekään ei varmaankaan ole yllätys, että istumatyö kuormittaa selkää. Kuljettajan työ, oli se sitten ajoneuvon tai työkoneen kuljetustyötä, tehdään pääosin istuen. Pitkäaikaisen istumisen lisäksi toinen kuljettajatyölle tyypillinen riskitekijä on koko kehon tärinä. Nämä molemmat ja erityisesti yhdessä ovat tärkeitä tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntyyn vaikuttavia tekijöitä.

TS Työtehoseura on tutkinut kuljettajan työn fyysistä kuormitusta. Erityisesti tutkimuksessa on keskitytty tärinämittauksiin ja kehon kiertyneen asennon mittauksiin. Tyypillisiä ajamisesta johtuvia ongelmia ovat niskan, selän ja hartioiden kivut, verenkiertohäiriöt alaraajoissa ja pakaroissa, kohonnut alaselän vahingoittumisriski nostotyössä välittömästi ajamisen jälkeen sekä riski selän välilevyjen rappeutumiseen ja välilevyn pullistumaan. Kuljettajan työssä keskeisimmät kuormitustekijät ovat paikallaan istumista edellyttävien työnvaiheiden pitkäkestoisuus, kiertyneet työasennot ja tärinä. Myös hallintalaitteiden toistuva käyttö voi aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinoireita.

Tärinä kuormittaa Keskeinen kuormitustekijä kuljetustyössä on istuimen kautta kehoon välittyvä tärinä. 68

Kuljetus & Logistiikka

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta (48/2005) määrittää kehotärinän 8 tunnin vertailuaikaan suhteutetun päivittäisen altistuksen ns. toiminta-arvoksi 0,5 m/s2 ja raja-arvoksi 1,15 m/s2. Toiminta-arvon ylittyessä työnantaja on velvoitettu toteuttamaan tärinäntorjuntaohjelman altistuksen vähentämiseksi ja vaarojen ja haittojen minimoimiseksi. Vastaavasti raja-arvon ylittyessä työnantajan on viipymättä ryhdyttävä altistuksen vähentämiseen alle raja-arvon johtaviin toimenpiteisiin.

Tulokset ristiriitaisia, mutta vaikutukset suuria Tärinän on todettu liittyvän selkäoireisiin, joskin tulokset tärinän vaikutuksista ovat olleet ristiriitaisia eikä näyttöä vastesuhteesta ole saatu. Selän oireiden lisäksi kokokehon tärinän haitat ilmenevät vatsakipui-

na ja -vaivoina, kohonneena verenpaineena, huonontuneena kuulona, hengitys- ja hapenkulutusvaikeuksina, hermosto-oireina, näkökentän kapenemisena, tasapainotajun herkistymisenä sekä vaikutuksina elimistön sisäeritystoimintoihin. Näiden seurauksena mm. ohjaustarkkuus alenee, hallintalaitteiden käyttö muuttuu epävarmaksi, jalan poljinvoima muuttuu epätasaiseksi, reaktionopeus hidastuu ja työteho alenee. Tärinä voi siten johtaa suorituskyvyn heikentymisen kautta kohonneeseen turvallisuusriskiin. Tärinän voimakkuus pääsääntöisesti kasvaa ajonopeuden ja pinnan epätasaisuuden kasvaessa mutta pienenee ajoneuvon massan suurentuessa. Nopeuden pudottaminen huonoilla kulkupinnoilla puoleen vähentää tärinää pääsääntöisesti enemmän kuin puolella. Nopeuden lisääminen voi kuitenkin joissain tapauksissa myös pienentää tärinän voimakkuutta. Ammattikuljettajien tärinäriski liittyy ennen muuta epätasaisiin kulkuteihin ja maastossa ajamiseen. Työkuormituksen haitallisuuteen liittyy aina hetkellisen tason tai voimakkuuden lisäksi aikaulottuvuus: kuinka pitkään tietylle kuormitustasolle altistutaan.

Onko mitään tehtävissä? Kuljettajaan kohdistuvien kuormitustekijöiden haittoja voidaan vähentää teknisin, työteknisin ja organisatorisin keinoin, pitä-

mällä yllä hyvää fyysistä kuntoa sekä suunnittelemalla konetyöt erityisesti siirto- ja kulkemismatkoja minimoiden. Myös teiden ja muiden kulkuväylien kunnosta huolehtiminen vähentävät kuljettajaan kohdistuvaa kuormitusta. Ensisijaisena tavoitteena tulee aina olla, että haitallinen kuormitus voidaan poistaa tai ainakin vähentää mahdollisimman pieneksi. Keinot haitallisten työasentojen ja kehotärinän vähentämiseksi voivat olla teknisiä (esimerkiksi kameran käyttö) ja työteknisiä (ajotapa). Ellei näillä keinoilla pystytä saavuttamaan hyväksyttävää tasoa, altistumisaikaa on rajoitettava. Käyttöön tulevat silloin organisatoriset keinot kuten työkierto ja työn suunnittelu. Haitallisen kuormituksen vaikutuksia voidaan vähentää lisäksi pitämällä huolto fyysisestä kunnosta.

Ergonomia on oltava kunnossa Peruslähtökohtana tulisi olla, että ajoneuvon ergonomia on kunnossa: ohjaamosta näkee hyvin tarvittaviin kohteisiin sekä työskentely-ympäristöön ja ohjainten käyttäminen ja näyttölaitteiden seuraaminen on vaivatonta ilman hankalia työasentoja. Tähän tulisikin kiinnittää huomiota ajettavaa työkonetta valittaessa. Ohjaamossa tulisi pystyä istumaan neutraalissa asennossa, ja työasentojen vaihteleminen tulisi olla mahdollista.

Kuljettajan valinnat oleellisessa roolissa Kuljettaja voi vaikuttaa tärinään oleellisesti omalla ajotekniikallaan. Ajonopeuden sovittaminen olosuhteisiin eli nopeuden laskeminen vähentää useassa tapauksessa tärinän voimakkuutta selvästi. Nopeuden pudottaminen yleensä vähentää tärinäaltistusta. Ennakoiva ajotapa, joka sisältää mm. varovaisen jarruttamisen, pienentää koko kehon tärinän riskiä. Myös ”keventäminen”, eli painon siirtäminen istuinkyhmyltä jaloille ennakoitavissa pahoissa tilanteissa, vähentää selkään tärinästä aiheutuvaa haittaa. Työtä nopeuttavat toimenpiteet, esimerkiksi ajokertojen vähentäminen työnvaiheita yhdistämällä, lyhentää altistumisaikaa ja siten pienentää kuormitusta. Työn säännöllinen tauotus katkaisee pitkät rupeamat ja tuo vaihtelua mm. kehon asentoihin.

Selkäsairauksien suurin riski kuitenkin raskaissa taakoissa TTS Työtehoseuran kuljettajan työn fyysisen kuormittavuuden tutkimuksissa selvisi, että vakavien selkäsairauksien riskitekijät liittyvät muihin fyysisiin kuormitustekijöihin kuin tärinään, mikä on useista aikaisemmista tutkimuksista poikkeava tulos. Huomiota tulisi kiinnittää pikemminkin mm. ajon aikaisiin työasentoihin. Varsi tuore suomalaistutkimus (Takala ja Kaila-Kangas 2010) osoitti, että ammattiautoilijoiden selkäsairaudet eivät liity ajamiseen sinänsä vaan kuormittaviin oheistöihin. Tutkimuksen mukaan autoilijoiden muuta väestöä yleisempien selkäsairauksien syyt löytyvät työhön liittyvistä raskaiden taakkojen käsittelystä ja hankalista työasennoista.  Lisätietoja ergonomiasta ja erilaisista työn kuormituksen mittauksista Yksikön päällikkö Veli-Matti Tuure

www.tts.fi

ONKO AMMATTIPÄTEVYYTESI AJAN TASALLA? Alla muutamia esimerkkejä direktiivikoulutustarjonnastamme: - ADR-peruskurssi - ADR-säiliökurssi - ADR-täydennyskurssi - Asiakaspalvelu kuljetusalalle - Ensiapu, EA1 ja EA2 - Taloudellinen ajotapa - Tieturva 1 - Turvallinen ja taloudellinen ajotapa - Työhyvinvointi - Työturvallisuuskortti - Vaaratilannekoulutus (toteutetaan simulaattorilla) Räätälöimme koulutuksia yritysten tarpeisiin sopiviksi. Tiedustele meiltä ryhmäkohtaisia koulutusratkaisuja!

Koulutamme henkilö- ja tavaraliikenteen sekä varastoalan tutkintoihin, myös oppisopimuskoulutuksena. Lisätietoja: TTS (09) 2904 1200 www.tts.fi - www.direktiivikoulutus.fi Rajamäki - Vantaa - Helsinki - Kouvola

TTS kouluttaa kuljetus- ja logistiikka-alan ammattilaiset www.tts.fi www.direktiivikoulutus.fi

Kuljetus & Logistiikka

koulutus Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhdessä järjestämästä kansainvälisestä hitsausalan koulutuksesta valmistui 14 uutta kansainvälistä hitsauskoordinoijaa. Kaikki eivät ehtineet mukaan Vaasassa vietettyyn päätösjuhlaan. Eturivissä toisena vasemmalta koulutuspäällikkö Reijo Pettinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Vaasasta valmistui kansainvälisesti päteviä hitsauskoordinoijia

aasan aikuiskoulutuskeskus ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto käynnistivät tammikuussa 2011 kansainvälisen hitsausalan pätevöityskoulutuksen, johon valittiin teknikoita, insinöörejä ja diplomi-insinöörejä eri puolilta Suomea. Vaasassa vietetyssä kurssin päätösjuhlassa todistuksen sai 10 kansainvälistä hitsausinsinööriä (IWE) ja 4 kansainvälistä hitsausteknikkoa (IWT). – Kaikilla teillä on nyt henkilökohtainen diplominumero, jonka voi painattaa vaikka käyntikorttiin, koulutuspäällikkö Reijo Pettinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoi jakaessaan todistukset. Kansainvälisiä hitsausinsinöörejä on Suomessa tällä hetkellä 442 ja kansainvälisiä hitsausteknikoita 353.

Koulutus täyttää tiukat laatukriteerit Lappeenrannan teknillinen yliopisto on Suomessa ainoa, joka antaa kansainvälisesti arvostettua, tiukat laatukriteerit täyttävää koulutusta. IWE/IWT-koulutus antaa kattavan kuvan modernista hitsaustuotannosta ja pätevöittää toimimaan standardien SFS-EN ISO 3834 ja SFS-EN 1090-2 mukaisena hitsauskoordinoijana. Koulutus perustuu hit70 Kuljetus & Logistiikka

saustekniikan kansainvälisen kattojärjestön International Institute of Weldingin (IIW) hyväksymään International Weldin Engineer/Technologist-koulutusohjelmaan. Itsenäisestä etäopiskelusta ja 50 lähiopetuspäivästä koostunut koulutus vietiin Pettisen mukaan läpi ennätysvauhtia. Koulutuksen järjestämisestä ryhdyttiin neuvottelemaan vain puolitoista vuotta sitten. Lähiopetuspäiviä pidettiin sekä Vaasassa että Lappeenrannassa.

Hitsausalan osaaminen tärkeää Vaasan seudulle Itsekin koulutukseen osallistunut koulutuspäällikkö Marko Haikonen Vaasan aikuiskoulutuskeskuksesta kertoo vauhdin viestivän siitä, miten tärkeää kansainvälinen hitsausalan koulutus on Vaasan seudulle. Seudun lukuisten pienten metallialan yritysten tuotteet päätyvät suurimmaksi osaksi vientiin osana esimerkiksi Wärtsilän ja ABB:n tuotteita. – Suomen menestymisen kannalta on tärkeää saada kehitettyä hitsaustoimintaa Vaasan seudulla, ja Vaasan aikuiskoulutuskeskukselle on ollut kunnia päästä järjestämään koulutusta yhdessä Lappeenrannan teknilli-

sen yliopiston kanssa, Haikonen totesi. Haikonen ja Pettinen lupasivat oppilaitosten järjestävän hitsausalan kansainvälistä koulutusta lisääkin, jos kysyntää on.

Vaativa kurssi syvensi alan tietoja Koulutukseen osallistuneet Raimo Mäki-Reini Peräseinäjoelta ja Saku Partanen Loviisasta olivat tyytyväisiä kurssin antiin. Opiskelu työn ohessa vaati toki paljon, mutta opeista on ollut molemmille heti käytännön hyötyä omassa työssä. Mäki-Reini on Ruukin ja Partanen Fortumin palveluksessa. – Koulutus syvensi hitsausalan tietämystä paljon, ja olen organisoinut työpaikallani hitsaustyöt aivan uuteen malliin, Mäki-Reini kertoi. Kurssin priimuksena valmistunut Partanen sai koulutuksesta käytännön eväitä uuteen työtehtäväänsä Fortumilla. Hän vastaa konepajajaoksen päällikkönä putkistohitsausten laadusta. – Kurssilla oli hyvä henki, ja jaoimme paljon keskenämme tietoja ja omaa osaamistamme, omalta erikoisalaltamme. Siitä on ollut suuri hyöty, sillä itselläni ei ennen koulutusta ollut vielä pitkää kokemusta alalta, Partanen kertoo. 

Vakk auttaa yrityksiä kehittymään Vakk:n asiakkuusjohtaja Jukka-Pekka Suoraniemi kertoo, että IWE –koulutuksen järjestäminen Vaasassa on hyvä esimerkki siitä vuoropuhelusta, jota Vakk käy alueen yritysten ja työelämän kanssa. Vakk:n kouluttajat liikkuvat yrityskentällä erilaisissa kouluttamis- ja kehittämistehtävissä, ja tätä kautta saavat tietoa yritysten konkreettisista kehittämistarpeista. -Tavoitteenamme on kouluttaa alueen yrityksille osaavaa työvoimaa, joten kuuntelemme koulutustarjontamme suunnittelussa yritysten toiveita. Meillä on päivittäisiä yhteyksiä alueen yritysten kanssa, ja näiden kontaktien sekä yrityskoulutusten kautta saamme todella arvokasta palautetta toimintamme kehittämiseksi. Suoraniemen mukaan Vaasan alueen energiaklusteriin kuuluvien yritysten ja yhteisöjen palveleminen on Vakk:n toiminnassa hyvin tärkeässä rooliss. Yritysten koulutus – ja kehittämistoimintaa toteutetaan niin uuden henkilöstön rekrytointivaiheessa kuin olemassa olevan henkilöstön lisäkoulutuksena. Jatkuva osaamisen kehittäminen aina organisaation johtotasolta työntekijätasolle on yksi avaintekijä yritysten menestystarinoiden rakentamisessa. Hyvä esimerkki yritykselle räätälöidystä koulutuskokonaisuudesta on alkuvuodesta 2012 toteutettu Westenergy Oy:n henkilökunnan täsmäkoulutus, jossa monipuolisella ja vaativalla koulutusohjelmalla koulutettiin yrityksen uuden jätteenkäsittelylaitoksen henkilökunta. Tällaisia pienimuotoisempia henkilöstön täsmäkoulutuskokonaisuuksia on parhaillaan käynnissä alueen energiateknologia-alan yrityksissä 10-12 kappaletta. Hitsauspuolella on tällä hetkellä työn alla IWS –koulutuksen ryhmä. Koulutuksen on tarkoitus alkaa tammikuussa 2013, ja siihen on hakuvaihe parhaillaan menossa. Osaavien kouluttajien ja hyvän kouluttajaverkoston lisäksi Vakk:n tekniikan toimialan uudet koulutustilat ja modernit laitteet mahdollistavat laadukkaan toiminnan. Esimerkkejä uusista oppimisympäristöistä ovat: •

”Tekninen oppimisympäristö 2009”-hankkeen puitteissa toteutettu edistyksellinen FMS -järjestelmä, joka koostuu CNC -jyrsimestä ja -sorvista, panostus- ja kokoonpanoroboteista, automaattivarastosta ja kuljetinjärjestelmästä

•

Moderni viisiakselinen työstökone, jossa on erittäin monipuoliset työkalut ja ohjelmointitoiminnot

•

Vesileikkauksen oppimisympäristö. Vesileikkaus soveltuu hyvin monenlaisten materiaalien tarkkaan leikkaamiseen. Sillä voi leikata lähes kaikkea hienoista tekstiileistä metalliin. Vesi puree äärimmäisen tarkasti jopa 100 millin haponkestävään teräkseen materiaalien kiderakennetta muuttamatta. 

Kuljetus & Logistiikka

koulutus

Monipuolista opetusta simulaattoreilla

ulun seudun ammattiopisto OSAOlle on hankittu EU-rahoituksella uusia simulaattoreita ja ohjelmistoja, joita hyödynnetään logistiikan ja metsäalojen opetuksessa ja koulutuksessa. Simulaattorit on saatu pysyväksi osaksi opetusta Mobisimu-projektien kehittämistoimenpiteiden avulla. Aluksi opettajia koulutettiin simulaattoreiden käyttöön ja simulaattoriavusteiseen opetukseen. Opettajat myös suunnittelivat ja testasivat uudet opintopolut, joissa yhdistyvät teoria, käytäntö, simulaatio-opetus sekä tietokoneluokassa tapahtuva opetus. Simulaattoreiden käyttöönotto muutti entisiä opetustapoja ennen kaikkea ajoneuvojen ja työkoneiden käytön alkeiden opettelun osalta. Simulaattorit eivät korvaa aitoja opetustilanteita radalla tai liikenteessä vaan ne täy-

dentävät ja vahvistavat koulutusta olemalla tarpeellinen lisäväline ja opetuksen monipuolistaja. Pyöräkuormaaja- ja kappaletavaranostinsimulaattorilla alkeiden opettelu on turvallista, ja siinä vaiheessa, kun siirrytään aidoille koneille, virheitä voidaan välttää. Henkilöautosimulaattorilla opiskelijat suorittavat pimeänajon ja harjoittelevat autolla ajamisen alkeita. OSAOn Muhoksen yksikön metsäalalla simulaattoreita on käytetty laitteiden hallinnan ja tietojärjestelmien opetteluun, mutta myös aikuisopiskelijavalintaarviointeihin. Ammattiopiston Kempeleen yksikössä simulaattoreita hyödynnetään ammattipätevyys jatkokoulutuspäivinä esimerkiksi ennakoivan ja taloudellisen ajon harjoituksissa. Erilaiset olosuhteet (esim. liukas keli tai vuoristo) voidaan järjestää vain nappia pai-

namalla ja yhdellä simulaattorilla voidaan simuloida useita ajoneuvoja. Rekkasimulaattorista saadaan kuorma-auto, erilaiset perävaunuyhdistelmät, linja-auto, jne. Rekkasimulaattorilla toteutettavissa taloudellisen ajon harjoituksissa olosuhteet voidaan pitää samanlaisena kaikille ja sama harjoitus voidaan toistaa koulutuksen alussa ja loppuvaiheessa. Simulaattorista saadaan tarkat raportit, joissa näkyy mm. polttoaineen kulutus ja vaihteiden käyttö, joista edistymistä voidaan seurata. Koulutuksiin osallistuneiden mielestä simulaattorit tuovat luokassa tapahtuvaan koulutukseen vaihtelua ja uutta mielenkiintoa. Simulaattorit ovat päästöttömiä ja säästävät aikaa, kun harjoitustilanne on käsillä heti eikä siirtymisiin mene aikaa. Käyttökustannuksista esimerkiksi polttoaine-, rengas- ja

Simulaattorit eivät korvaa aitoja opetustilanteita radalla tai liikenteessä vaan ne täydentävät ja vahvistavat koulutusta olemalla tarpeellinen lisäväline ja opetuksen monipuolistaja. Kuvassa pyöräkuormaajasimulaattori.

Kuljetus & Logistiikka

Eväitä hyvään esimiestoimintaan, kehittämiseen, tuottavaan työhön ja työhyvinvointiin Kuvassa henkilöautosimulaattori.

voiteluainekustannukset jäävät pois, joten esimerkiksi täysperävaunuyhdistelmää simuloimalla säästetään käyttökustannuksissa noin 1400 €/vko (simulaattori käytössä 6h/pv, 5pv/vko). Käytännössä yksi kouluttaja voi ohjata muutamaa simulaattorioppijaa kerrallaan, joten todellisuudessa kustannussäästöjä saavutetaan vieläkin enemmän.

Maarakentamista simulaattoreilla Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä (Osekkissa) on alkanut uusi simulaatio-opetuksen kehittämisprojekti Marasimu. Marasimussa hankitaan uusia simulaattoreita ja ohjelmistoja maarakennus- ja kaivannaisaloille OSAOn Haukiputaan ja Taivalkosken yksiköihin. Myös Kempeleen yksikön logistiikan oppimisympäristö saa täydennystä. Osekk etsii sekä yritys- että laitetoimittajayhteistyökumppaneita hankkeeseen. Projektipäällikkö Johanna Matinmikko kertoo mielellään projektin etenemisestä ja tavoitteista tarkemmin.  Teksti: Kuvat:

Timo Matila, lehtori, OSAOn Kempeleen yksikkö, Johanna Matinmikko, projektipäällikkö, Osekk OSAO, kuvapankki

ADR-peruskurssi

Huittinen ................8.9.2012

Työturvallisuuskorttikoulutus

Huittinen ............. 12.9.2012

Huittinen ..................3.9.2012 Kaarina ......................5.9.2012 Huittinen ............... 3.10.2012 Huittinen .............12.10.2012

Huittinen ............. 13.9.2012

Tieturva I –koulutus

(ei luokkia 1 ja 7)

ADR-erityiskurssi (luokka 1 räjähteet)

(luokka 7 radioaktiiviset aineet)

ADR-säiliökurssi

Huittinen ......10.-11.9.2012 Huittinen .....29.-30.10.2012

Huittinen ..................4.9.2012 Huittinen ............... 4.10.2012 Huittinen ............11.10.2012 Kaarina ................... 19.9.2012

Ensiapu I ADR-täydennyskurssi Huittinen ......19.-20.10.2012 Huittinen ........15-16.9.2012 Ennakoiva ajaminen (yhdistetty täydennyskurssi)

Huittinen .............. 28.9.2012

Huittinen ............... 6.10.2012 Huittinen ............28.10.2012

Huittinen ..... 13-14.10.2012

Turvallisuusneuvonantajan koulutus

(täydennysperuskurssi ei luokkia 1 ja 7) (yhdistetty täydennyskurssi)

Huittinen ............ 20.10.2012 (täydennysperuskurssi ei luokkia 1 ja 7)

Helsinki ............. 1.-2.10.2012 Oulu.................... 8.-9.10.2012

Koulutusohjelmat hyväksytty direktiivin mukaiseen koulutukseen. Näistä kursseista saa direktiivin mukaiseen jatkokoulutukseen yhden päivän.

Ajokorttiluokan C:stä CE:hen koulutus aloitettu yhteistyössä TRAFFICA Oy:n kanssa Ilmoittautumiset ja tiedustelut: 040-5924455 tai timo.kallionpaa@adrkoulutus.com

www.adrkoulutus.com

TYÖNTUTKIMUS- JA MITTAUSTUTKINTO Osallistu työmarkkinajärjestöjen hyväksymään ohjelmaan, saat erinomaiset valmiudet tutkia, mitata ja kehittää työtä, työmenetelmiä ja palveluprosesseja. Ohjelman kesto 12 pv. Aloitus 12.9. Lisätietoja: www.jto.fi/tymi TYÖHYVINVOINTIKORTTIKOULUTUS Koulutuksen teemoja ovat työhyvinvoinnin näkökulmat, työhyvin vointi johtamisessa, työyhteisön toiminta ja terveys ja työkyky. Koulutus on tarkoitettu mm. esimiehille ja työsuojelun yhteistoi mintahenkilöstölle. Kesto 1 pv. Ajankohta: 14.9. ja11.12. Lisätietoja: www.jto.fi/tyhykortti TYÖTURVALLISUUSKORTTI-KOULUTTAJAKOULUTUS Kouluttajakoulutuksen hyväksytysti suorittanut ja ennakkovaati mukset täyttävä henkilö pätevöityy työturvallisuuskorttikoul utuksen kurssinjohtajaksi. Kurssinjohtajan oikeudet saatuaan osallistujat ovat oikeutettuja järjestämään työturvallisuuskortti koulutuksia ja myöntämään työturvallisuuskortteja. Kesto 2 pv. Ajankohdat: 19. 20.9. ja 26. 27.11. Lisätietoja: www.jto.fi/turko TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTTAJA -TÄYDENNYSKOULUTUS Täydennyskoulutuksen hyväksytysti suorittaminen oikeuttaa kurssinjohtajana edelleen toimimiseen eli kouluttajaoikeuksien päivittämiseen viideksi vuodeksi. Kesto 1 pv. Ajankohta: 30.10. Lisätietoja: www.jto.fi/turkojatko LEAN - KÄYTÄNNÖN PERUSTEET Johdatus Leanajatteluun: Aluksi standardoidaan prosessit, jolloin havaitaan hukat ja mahdolliset ongelmat. Tietoja hyödynnetään jatkuvan parantamisprosessin käynnistämiseksi. Kesto 2 pv. Ajankohdat: 24. 25.9. ja 13. 14.11. Lisätietoja: www.jto.fi/vaki ESIMIESTAIDOT KÄYTTÖÖN (ETK) ETK 1 tarjoaa konkreettisia taitoja jokapäiväiseen esimiestyöhön ja vuorovaikutustilanteisiin sekä aloitteleville että kokeneille esimiehille. Ohjelma luo valmiuksia hyvään esimiestyöhön ja itsensä kehittämiseen. ETK 2 soveltuu esimies ja johtotehtävissä toimiville, jotka haluavat syventää ja monipuolistaa käytännön esimiestaitojasi. Kummankin ohjelman kesto 5 pv. ETK 1 Kirkkonummella, aloitus 20.9. ja 25.10. ETK 1 Turussa, aloitus 26.9. ETK 2 Kirkkonummella, aloitus 27.9. Lisätietoja: www.jto.fi/etk1 ja www.jto.fi/etk2 Lisätietoja myös numerosta 010 7555 440.

www.mif.fi | + 358 10 7555 500 | info@mif.fi

Kuljetus ja logistiikka_new.indd 1

Kuljetus & Logistiikka 73 16.8.2012 15.42

Henkilöstön koulutusta verkossa Mikä verkkokoulutus? Lyhyesti verkkokoulutus on oppimista verkossa. Verkkokoulutuksessa opiskelijat joko käyttävät jo valmista koulutusmateriaalia opiskeluun tai tuottavat opiskellessaan itse tietoa oppimisympäristöönsä. Parhaisiin tuloksiin ammatillisissa yrityskoulutuksissa on päästy laadukkailla aktivoivilla multimediamateriaaleilla. Verkkokoulutuksen etuna on muun muassa 25-50 % lyhyempi oppimisaika, koska koulutus on osallistavaa ja aktiivista, ei vain luennon passiivista kuuntelemista. Koulutuskustannuksissa syntyy myös merkittäviä säästöjä, kun työtekijöiden ei tarvitse aina matkustaa luokkaa saamaan koulutusta vaan koulutus voi tapahtua omalla työpaikalla joustavasti töiden salliessa.

Saavutettavissa olevat hyödyt Sähköisen oppimisen hyötyjä ovat mm. seuraavat: 1. verkkokoulutus alentaa kustannuksia 2. verkkokoulutus parantaa yrityksen reagointinopeutta muutoksiin 3. sisällöt ovat yhdenmukaisia, ajanmukaisia ja luotettavia 4. oppiminen on mahdollista 24/7 5. suorituksia voidaan seurata reaaliajassa 6. skaalautuu suurillekin kohderyhmille

Kuljetus & Logistiikka

Perinteisen koulutuksen kuluista noin 80 % tulee jostain muusta kuin itse oppimisesta: kustannuksia kertyy jokaisen koulutustapahtuman yhteydessä koulutusjärjestelyistä, tiloista, matkakuluista, koulutettavien poissaolosta työstään sekä koulutusmateriaalin tekemisestä ja jakelusta. Sähköisesti toteutetussa koulutuksessa kustannussäästöjä syntyy mm. koulutuksen monistettavuudesta, lyhentyneestä koulutusajasta, koulutuksen tehostumisesta ja suunnitelmallisuudesta. Edellä mainitut verkkokoulutuksen tarjoamat mahdollisuuden ja hyödyt ovat saavutettavissa lähes missä tahansa organisaatiossa. Kustannustehokkuus, reagointinopeus ja muut hyödyt ovat saavutettavissa kun oppimisen sähköiset välineet otetaan käyttöön hallitusti ja määrätietoisesti.

luokkahuonekoulutusta. Verkkokoulutus kuitenkin uudistaa koulutuksen suunnittelun nykyisestä: yritys ei voi enää suunnitella koulutusta perinteisen luokkahuonekoulutuksen ehdoilla. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun suunnitellaan pedagogisesti toimivia kokonaisuuksia, jotka tukevat yksilöiden ja organisaatioiden kehittymistä. Liiketoimintojen verkottuessa ajantasaista tietoa ja osaamista tarvitaan enemmän kuin koskaan ennen. Kumppaneiden, alihankkijoiden ja asiakkaiden kouluttamisen merkitys korostuu. Tähänkin parhaaksi ratkaisuksi usein osoittautuu laadukas verkkokurssi. Lukuisissa verkkokoulutusprojekteissa ulkoisten sidosryhmien koulutukset ovat syntyneet helposti sisäisen materiaalin pohjalta kevyesti muokaten.

Mihin verkkokoulutus sopii?

Paras tapa päästä hyötymään verkkokoulutuksen eduista on edetä pienin askelin kohti selkeää tavoitetta. Parhaiten tämä onnistuu valitsemalla avuksi osaava kumppani, joka tuntee verkkokoulutuksen mahdollisuudet ja sudenkuopat. Kun kokemuksia kertyy, voi askeleita pidentää ja hyvin pian verkkokoulutus on osa arkista toimintaa ja prosesseja. Organisaation koko toimintaan sulautunut tehokas tapa oppia on yksi tärkeimpiä jatkuvuuden ja menestyksen edellytyksiä. 

Verkkokoulutus ei ole kaiken kattava patenttiratkaisu kaikkiin koulutustarpeisiin eikä se voi korvata kaikissa tapauksissa

Miten liikkeelle?

Kon-Tiki Tours NAMIBIA “EXPEDITION” SEIKKAILU! Koe Afrikan helmi turvallisesti ja jännittävästi. 4x4 Autosafari Namibian parhaissa kohteissa. Johtoautossa matkustaa Kon-Tikin suomenkielinen opas.

LÄHDÖT: 13.10. - 25.10. 2012 - Kiertomatka 15.03. - 29.03. 2013 - ”Expedition” 4x4 autosafari 12.10. - 26.10. 2013 - ”Expedition” 4x4 autosafari

Lisätietoa: www.kontiki.fi Matkalla mm. Etoshan kansallispuisto, Luurankorannikko, Sossusvlein dyynit, Swakopmundin rannikko ja paljon vaihtelevia maisemia. Hyvää ruokaa ja miellyttävää ajoa.

w w w. k o n t i k i . f i O TA Y H T E Y T T Ä 09 - 621 25 25 kontiki@kontiki.fi