Taloyhtiö.Nyt 2014 maaliskuu by Kiinteistöliitto

HYÖTYTIETOA SINUN KOTISI PARHAAKSI.

ILMOITUSLIITE

KIINTEISTÖLIITON TEEMALEHTI TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSILLE JA ASUKKAILLE

1/2014

Valta ja vastuu taloyhtiössä 2 Osakkaan lyhyt yhtiökokousopas

6 Putkiremontti, joka meni putkeen

14 Terveellinen ja viihtyisä huonelämpötila

Tervetuloa kevään ykköstapahtumaan! Tiistaina 1.4.2014 klo 9.00–16.00, Helsingin Messukeskus, kongressisiipi Taloyhtiö 2014 on seminaari-, neuvonta- ja näyttelytapahtuma, jossa on ohjelmaa isännöitsijöille, hallitusväelle sekä taloushallinnon parissa toimiville.

Tapahtumaan sisältyy monipuolinen näyttely klo 9–16.

Tutustu ja ilmoittaudu maksuttomaan tapahtumaan w w w. ta l oy ht iot a p a ht u m a . n e t ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

ILMOITUSLIITE

PÄÄKIRJOITUS

Taloyhtiö.Nyt on Kiinteistöliiton julkaisema teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille ja isännöitsijöille. Uudenmaan alueella ilmestyvässä lehdessä käsitellään taloyhtiöiden ja asumisen ajankohtaisia asioita. Teemalehti rakentuu Kiinteistöliittoyhteisön ammattilaisten artikkeleista, vinkeistä ja muusta sisällöstä. Julkaisu: Maaliskuu 2014 Julkaisija: Suomen Kiinteistöliitto ry Kustantaja: Kiinteistöalan Kustannus Oy Painopaikka: Sanomapaino Oy Päätoimittaja: Asko Sirkiä Toimituksen sihteeri: Marjo Parkkinen Graaﬁnen toteutus: T-Media Oy Seuraava Taloyhtiö.Nyt ilmestyy syksyllä 2014. ISSN: 2242-5209 (painettu) ISSN: 2242-5217 (verkkolehti)

Anna äänesi kuulua! Maailmanmitassa kotoista asunto-osakeyhtiömalliamme pidetään outona lintuna. Vastaavaa järjestelmää ei löydy edes muista Pohjoismaista. Täällä siihen on kuitenkin totuttu. Sitä on kuvailtu jopa suomalaiseksi menestystarinaksi, joka on luonut vakautta ja osaltaan auttanut rakentamaan maastamme sen, mikä se nykyisin on.

uten minkä tahansa menestystarinan, myös asunto-osakeyhtiön menestyksen takaaminen vaatii työtä. Jokaisella taloyhtiöllä on omat erityispiirteensä, mutta yhteistä niille on se, että kaikissa taloyhtiöissä päätösvalta kuuluu osakkeenomistajille. Käytännössä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, taloyhtiön eduskunta, johon osakkeenomistajilla on oikeus osallistua. Se

mm. valitsee jäsenet hallitukseen ja tekee päätökset kauaskantoisimmista ja suurimman kokoluokan asioista, jotka vaikuttavat kaikkien asukkaiden elämään – jokaiseen kotiin. Vilkkaimmillaan taloyhtiöiden yhtiökokouskausi on nyt kevättalvella. Siksi myös tässä teemalehdessä käsitellään valtaan ja vastuuseen taloyhtiöissä liittyviä ajankohtaisia asioita. Kirjoittajina ovat taloyhtiöiden oman edunval-

vojan, Kiinteistöliiton, ja sen lähipiirin asiantuntijat. Heidät voit tavata myös Helsingin Messukeskuksessa 1. huhtikuuta. Siellä järjestettävä Taloyhtiö 2014 -teemapäivä tuo koolle kaikki yhteisten asioiden hoitamisesta kiinnostuneet – Sinun kotisi parhaaksi, Hyvä Lukija! Asko Sirkiä

Lyhyt yhtiökokousopas osakkeenomistajalle Asian käsittely ja päätöksenteko Taloyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset lähestyvät. Yhtiökokous on paikka, jossa osakkeen-omistajat pääsevät vaikuttamaan taloy- kokouksessa Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään htiönsä asioihin ja osallistumaan päätöksentekoon. Osakkeenasunto-osakeyhtiölain määräämät asiat, muun omistaja, osallistu taloyhtiösi yhtiökokoukseen! muassa päätetään tilinpäätöksen vahvistami-

htiökokous ei ole julkinen, eikä sinne voi tulla kuka tahansa. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on nimenomaan taloyhtiön osakkeenomistajilla. Lisäksi oikeus olla läsnä kokouksessa on luonnollisesti yhtiön hallituksen jäsenillä ja isännöitsijällä sekä tilintarkastajalla ja toiminnantarkastajalla. Muiden osallistumisesta yhtiökokous voi tehdä päätöksen yksinkertaisella ääntenenemmistöllä (yli puolet annetuista äänistä).

nähtävänä kutsussa ilmoitetussa paikassa, esimerkiksi isännöitsijätoimistossa. Tällöin siitä tulee osakkeenomistajan pyynnöstä lähettää osakkaalle jäljennös. Lähettämisestä saa periä hallituksen vahvistaman kohtuullisen maksun. Tavanomaista on, että materiaali liitetään kokouskutsuun. Saatuaan kokousmateriaalin osakkeenomistajan kannattaa huolellisesti tutustua siihen ja näin valmistautua tulevaan kokoukseen.

Kokouskutsu ja kokousmateriaali

Entä jos kokousajankohta ei sovi

Jokaiselle osakkeenomistajalle tulee toimittaa kutsu yhtiökokoukseen. Kokouskutsu on toimitettava osakkaalle kirjallisesti tai esimerkiksi sähköpostitse, jos osakkeenomistaja on ilmoittanut yhtiölle sähköpostiosoitteensa kutsun toimittamista varten. Kutsu on toimitettava aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä näiden puitteissa muusta määräajasta. Kutsun toimittaminen viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta tarkoittaa sitä, että se on postitettava viimeistään kaksi viikkoa aikaisemmin. Kutsu saa siis saapua osakkeenomistajan postilaatikkoon myöhemmin. Kokousmateriaali, kuten tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus, voidaan joko liittää kokouskutsuun tai se voi olla osakkeenomistajien

Ellei kokousajankohta sovi, kannattaa osakkaan valtuuttaa toinen henkilö osallistumaan puolestaan kokoukseen. Näin kyseiset osakkeet ovat edustettuna kokouksessa ja osallistuvat päätöksentekoon. Valtuutetun toimet kokouksessa sitovat lähtökohtaisesti valtuuttajaa. Vaikka asunto-osakeyhtiölaki on joustava valtuutusmuotojen suhteen, suositeltavin tapa valtuutuksen antamiseen on edelleenkin kirjallinen valtakirja. Valtakirjassa yksilöidään sen koskevan kyseessä olevaa varsinaista yhtiökokousta, mainitaan sen henkilön nimi kenelle valtakirja on annettu, merkitään valtuuttajan (eli osakkeenomistajan) nimi ja allekirjoitus sekä päivämäärä. Kokouskutsun liitteenä on useimmiten valmis valtakirjalomake.

LYHYESTI

Onnistunut kokous Yhtiökokousta voidaan pitää onnistuneena, silloin kun osallistujat kokevat, että he ovat päässeet käyttämään puhe- ja äänioikeuttaan ja ovat pystyneet vaikuttamaan kokouksessa tehtyihin päätöksiin. Päätösten tulikin ilmentää osakkeenomistajien enemmistön tahtoa.

ILMOITUSLIITE

Osakkeenomistaja, käytä puheoikeuttasi! Osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa sekä puheoikeus että äänioikeus. Puheoikeuden käyttämiseksi osakkaan tulee pyytää puheenvuoroja kokouksen puheenjohtajalta. Puheoikeuden käyttämisessä kannattaa olla rohkea, jos haluaa vaikuttaa asioihin. Vastaavasti osakkaalla on oikeus kysymysten esittämiseen käsillä olevista asioista. Puhe- ja kyselyoikeuden käyttämistä rajaa kokouksen esityslista. Osakkeenomistajan asian on pysyttävä kulloinkin käsiteltävänä olevan asian piirissä.

sesta, talousarviosta ja vastikkeiden määrästä, hallituksen ja isännöitsijän vastuuvapaudesta ja valitaan hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja/ toiminnantarkastaja. Asiat käsitellään kokouksessa vahvistetun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Tavallisesti joku hallituksen jäsenistä tai isännöitsijä esittelee kulloinkin käsiteltävänä olevan

Kuva: Rodeo

Teksti: Mia Pujals

asian ja tämän jälkeen kokouksen puheenjohtaja avaa keskustelun asiasta. Tässä kohtaa osakkeenomistajilla on mahdollisuus käyttää puheenvuoroja ja tehdä esityksiä asian päätökseksi. Puheenjohtajan tehtävänä on ylläpitää kokouksessa järjestystä ja jakaa puheenvuorot sekä koota tehdyt päätösesitykset. Jos asiassa tehdään useita päätösesityksiä, joudutaan päätöksestä äänestämään. Tällöin päätökseksi muodostuu esitys, jota kannattaa yli puolet kokouksessa annetuista äänistä. Kirjoittaja on varatuomari ja Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies.

ILMOITUSLIITE

Osakkaan velvollisuudet ja oikeudet Asunto-osakeyhtiössä jokainen osake tuottaa yksin tai toisten osakkeiden kanssa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai kiinteistöstä. Osakkeenomistuksen perusteella osakkaalle syntyy tiettyjä laissa ja yhtiöjärjestyksessä määrättyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Teksti: Kristel Pynnönen

ksi osakkaan tärkeimmistä velvollisuuksista on vastikkeenmaksu. Osakkeenomistaja on lain mukaan velvollinen maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan. Vastikkeen määräytymisperuste onkin yksittäisen osakkeenomistajan kannalta keskeisimpiä yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Vastikkeenmaksuvelvollisuuden kannalta oleellista ovat siis yhtiöjärjestyksen merkinnät. Osakkeenomistajilla on mahdollisuus yhtiöjärjestykseen tutustumalla todeta, millä perusteella he osallistuvat yhtiön menojen kattamiseen. Osakkeenomistajan yhtiövastikkeen maksuvelvollisuus alkaa, kun omistusoikeus on siirtynyt ja osake on rekisteröitynyt. Vastikkeenmaksuvelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa hallintaanottoon laiminlyönnin ollessa olennainen. Toinen tärkeä velvollisuus on huoneiston huolellinen hoito. Nykyään voimassa olevaan lakiin on otettu nimenomainen määräys siitä, että osakkeenomistajan on hoidettava huoneistoansa huolellisesti. Lisäksi laissa todetaan, että osakkaan on toteuttava kunnossapitotyönsä niin, ettei niistä aiheudu haittaa eikä vahinkoa eivätkä yhtiön vastuulle kuuluvat rakenteet niiden johdosta rikkoudu. Huolenpitovelvollisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että osakkeenomistajan on lämmitettävä huoneistoa ja pidettävä ilmanvaihto päällä normaalilla tavalla aina, myös silloin kun huoneistoa ei käytetä. Osakehuoneiston huolelliseen käyttöön kuuluu myös se, ettei huoneistoa jätetä pitkäksi aikaa tyhjilleen ilman asianmukaista seurantaa. Huoneiston huolellisen hoidon laiminlyönneistä ja siitä syntyneistä vahingoista joutuu osakas lähtökohtaisesti vahingonkorvausvastuuseen.

Osallistuminen yhtiökokoukseen Yhtiökokouksessa osakkaat tekevät päätökset taloyhtiön tärkeimmis-

tä asioista, kuten laajoista korjaushankkeista, esim. putkiremontista, tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastikkeen suuruudesta. Yhtiökokous valitsee myös yhtiön hallituksen sekä tilintarkastajan ja/tai toiminnantarkastajan. Osakkaan tärkeimmät oikeudet liittyvätkin yhtiökokoukseen ja muodostuvat yksittäisen osakkaan oikeudesta saattaa haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi ja osakkaan kyselyoikeudesta yhtiökokouksessa. Vähemmistösuojasäännöksistä ehkä tärkein on osakkaan kyselyoikeus ja toisaalta yhtiön tiedonantovelvollisuus yhtiökokouksessa. Kyselyoikeus on lain sanamuodon mukaan rajattu nimenomaan yhtiökokoukseen, eikä osakkaalla siten ole ns. jatkuvaa oikeutta saada tietoja yhtiön asioista. Tätä voitaneen tulkita siten, että vaikka osakas on toimittanut yhtiön hallitukselle kysymykset etukäteen ennen kokousta, on osakas siitä huolimatta velvollinen esittämään kysymyksensä varsinaisessa kokouksessa. Mikäli osakas ei ole varsinaisessa kokouksessa itse läsnä, ei kysymyksiin tarvitse vastata. Osakkeenomistajan kannattaa-

kin valmistautua kyselyoikeuteen etukäteen. Ennen kokousta on kahden viikon ajan pidettävä hallituksen päätösehdotukset, viimeinen tilinpäätös, toimintakertomus sekä mahdollinen tilintarkastuskertomus ja/tai toiminnantarkastuskertomus osakkeenomistajien nähtävänä kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa. Nämä asiakirjat on myös viivytyksettä lähetettävä osakkeenomistajalle, joka niitä pyytää. Tämä tarkoittaa, että osakkaalla on mahdollisuus ennen kokousta tutustua näihin ja valmistella kysymyksiä näihin asiakirjoihin liittyen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä hallituksen kirjallinen kunnossapitotarveselvitys. Kunnossapitotarveselvitys ei kuulu asiakirjoihin, jotka on oltava esillä ennen kokousta, mutta Kiinteistöliitto suosittelee, että selvityksen osalta menetellään siten, että selvitys joko lähetetään muun kokousaineiston mukana yhtiön osakkeenomistajille tai pidetään osakkaiden nähtävänä ennen kokousta. Näin ollen osakkaalla on myös mahdollisuus tutustua selvitykseen etukäteen.

Varmista että omaisuutesi on ammattilaisten käsissä! Kiinteistöalan johtava kouluttaja tarjoaa koulutusta alan ja asukkaan parhaaksi. ISÄNNÖINTI • Asunto-osakeyhtiön isännöintikoulutus (IK)™ • Isännöinnin ammattitutkinto • Isännöitsijän koulutus ja tutkinto ITS® • Johtavan ammatti-isännöitsijän koulutusohjelma AIT® KIINTEISTÖNVÄLITYS JA -ARVIOINTI • Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto • Kiinteistöedustajan koulutus ja tutkinto KED™ • Ylempi kiinteistönvälittäjän koulutus ja tutkinto YKV™ KÄYTTÖ JA YLLÄPITO • Asuntokaupan kuntotarkastajan koulutus AKKO™ • Rakennuksen kuntoarvioijan koulutus KUNA™ • Teknisen isännöitsijän peruskoulutus ja tutkinto PerusTEK™ • Teknisen isännöitsijän jatkokoulutus ja tutkinto ITS®-TEK II

Lisätiedot koko monipuolisesta koulutustarjonnasta ZZZ NLLQNR À .LLQWHLVW|DODQ .RXOXWXVVllWL| ZZZ NLLQNR ¿ SXK

Kirjoittaja on oikeustieteiden maisteri ja Kiinteistöliiton vanhempi lakimies.

LYHYESTI

Päätöksenteko taloyhtiössä Asunto-osakeyhtiössä asioista päättävät yhtiökokous, hallitus ja isännöitsijä. Näistä suurin päätösvalta on yhtiökokouksella. Se onkin asunto-osakeyhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokouksen päätökset luovat puitteet asunto-osakeyhtiön toiminnalle. Yhtiökokouksessa osakkaat tekevät päätökset taloyhtiön tärkeimmistä asioista, kuten laajoista korjaushankkeista, tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastikkeiden ja muiden maksujen suuruudesta. Yhtiökokous valitsee myös yhtiön hallituksen sekä tilintarkastajan ja/tai toiminnantarkastajan. Yhtiökokous päättää kaikista muista asioista, paitsi niistä, jotka on erikseen joko laissa tai yhtiö-

järjestyksessä määrätty hallitukselle tai isännöitsijälle. Yhtiön varsinaisena johtona toimii yhtiökokouksen valitsema hallitus. Yhtiön hallintoa hoitaa ja tavanomaisista asioista päättää yhtiön hallitus. Sellaisiin toimiin, jotka ovat yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen epätavallisia tai laajakantoisia taikka vaikuttavat olennaisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin, hallitus voi ryhtyä vain yhtiökokouksen päätöksellä. Hallituksen valvonnan alla toimii yhtiön isännöitsijä. Isännöitsijä huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Isännöitsijä vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

KIINTEISTÖLIITTO Uusimaa

Helsingin Pelastusliitto – Stadin Turvaksi Asuin- ja yritysturvallisuuden johtava asiantuntija ja kouluttaja Helsingissä

www.helpe.ﬁ ILMOITUSLIITE

Saneeraustuotteet KATOILLE murto-osalla katon vaihdon hinnasta. Säästä taloyhtiösi rahaa!

Takuu

Turvallisuus

Tiiveys

ILMOITUSLIITE

Mikä ihmeen toiminnantarkastaja? Taloyhtiöihin ei voi enää valita maallikkotilintarkastajia, vaan vastaavat tarkastustehtävät suorittaa toiminnantarkastaja. Muutos astui voimaan jo 1.7.2010. Toiminnantarkastaja voi asunto-osakeyhtiölain mukaan toimia tilintarkastajan rinnalla tai ainoana tarkastajana alle 30 huoneiston taloyhtiöissä. Teksti: Mervi Ala-Prinkkilä

T Asennukset hoitaa sertiﬁoidut asennusliikkeet. •

• Ab RoofTech Finland Oy Kilonkallio 5, 02610 Espoo • p. 0400 188 796 • www.rooftech.ﬁ • info@rooftech.ﬁ

RAKENTAVAA JURIDIIKKAA TALOYHTIÖSSÄ Asunto-osakeyhtiöiden arjessa on paljon tekemistä. Avuntarve voi ilmetä yhtiökokousta, yhtiöjärjestysmuutosta, ullakkoprojektia tai korjaushanketta valmisteltaessa.

Aloita tarkastus ”tarkastamalla taloyhtiön varsinaisen yhtiö-

Lexia tuntee kiinteistöalan juridiikan laajasti.

kokouksen pöytäkirjasta, että sinut on valittu toiminnantarkastajaksi!

Kysy lisää: TIINA HALLBERG Puh: 010 4244 200 tiina.hallberg@lexia.ﬁ ELINA SKARRA Puh: 010 4244 217 elina.skarra@lexia.ﬁ

oiminnantarkastuksen tarkastuskäytännöt ovat olleet kirjavia. Asunto-osakeyhtiölaissa määrätään toiminnantarkastuksen sisällöstä yleisluontoisesti, mutta tarkka ohjeistus on puuttunut. – Tästä on seurannut se, että toiminnantarkastajat ovat tehneet tarkastuksen kukin omalla tavallaan, kertoo Matti Heinonen Toiminnantarkastus – Näin se tehdään -oppaan kirjoittaja. Toiminnantarkastajan tehtävänä on muodostaa kokonaiskuva taloyhtiön asioiden hoidosta. Tämä onnistuu parhaiten käymällä sopivassa määrin läpi hallintoaineistoa, tilinpäätösdokumentteja, varsinaisen kirjanpidon tulosteita ja tositeaineistoa. Toiminnantarkastaja ajautuu herkästi tarkastamaan epäolennaisia tai jopa vääriä asioita, jos hän ei ymmärrä tehtäviään eikä rooliaan oikein. Tarkastajalle voi tulla esimerkiksi kiusaus arvioida taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän päätösten asianmukaisuutta.

www.lexia.ﬁ

– Toiminnantarkastajan tulisi keskittyä tarkastamaan, onko yhtiön johto toiminut huolellisesti ja noudattanut yhtiöjärjestystä ja asunto-osakeyhtiölakia, Heinonen muistuttaa.

Aikapula vaivaa Toiminnantarkastus kannattaa aloittaa tarkastamalla taloyhtiön varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjasta, että sinut on valittu toiminnantarkastajaksi! Aikaa toiminnantarkastukseen on tavallisesti pari kolme viikkoa tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Tässä ajassa pitäisi ehtiä käymään läpi koko tarkastettava aineisto (mm. pöytäkirjat, tilinpäätös, kirjanpito) ja muodostamaan kokonaiskuva siitä. Aikapula yllättää varsinkin silloin, jos toiminnantarkastaja ei osaa organisoida aineiston läpikäyntiä tehokkaasti. Heinonen neuvoo keskittymään toiminnantarkastuksessa olennaiseen eli asioihin, joilla on merkitystä taloyhtiön osakkaille. – Kannattaa tarkastaa asiakirjoista, että taloyhtiön toimintaa on johdettu huolellisesti ja valvottu asianmukaisesti. Tärkeää on myös varmistaa osakkaiden tasapuolinen kohtelu ja se, että tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa on annettu osakkaiden kannalta riittävästi tietoa taloyhtiön toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta.

Toiminnantarkastuskertomuksen antaminen Toiminnantarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta päivätty ja allekirjoitettu toiminnantarkastuskertomus. Toiminnantarkastuskertomuksessa on yksilöitävä sen kohteena oleva tilinpäätös. Toiminnantarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä, sisältääkö: 1.tilinpäätös olennaisilta osin taloyhtiön tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhtiön antamat vakuudet; sekä 2.toimintakertomus olennaisilta osin tiedot asunto-osakeyhtiölain 10 luvun 5–7 §:ssä tarkoitetuista seikoista.

Toiminnantarkastus – Näin se tehdään -opas auttaa tarkastajaa erilaisten asiakirjojen tulkinnassa sekä kertoo, miten toiminnantarkastuskertomus laaditaan. Kirjan erillisten tarkistuslistojen avulla toiminnantarkastaja voi tarkastuksen päätteeksi tarkistaa, että olennaiset asiat on varmasti tullut käytyä läpi. Nämä tarkistuslistat ovat tulostettavissa myös maksutta Kiinteistöalan Kustannus Oy:n nettisivuilta www.kiinkust.ﬁ/tuote/262. Lisätietoa myös Taloyhtio.net -sivustolla www.taloyhtio.net/talous/ toiminnantarkastus/ Kirjoittaja on Suomen Kiinteistölehden toimittaja.

Osallistuminen kannattaa aina Taloyhtiö.Nyt pyysi kolmea asunto-osakeyhtiöissä vaikuttavaa henkilöä lyhyesti luonnehtimaan, miksi osallistuminen oman taloyhtiön asioiden hoitoon on tärkeää? Samalla saatiin vastaus myös siihen, mitä etua on siitä, että taloyhtiön asiat ovat kunnossa. Vastaukset kokosi Mervi Ala-Prinkkilä

MIKSI KANNATTAA OLLA KIINNOSTUNUT TALOYHTIÖTOIMINNASTA? Kysymykseen ei pitäisi koskaan vastata kysymyksellä, mutta tähän ei oikeastaan muuten voi. Miksi EI kannata olla kiinnostunut taloyhtiöntoiminnasta ja asioista? Olethan ostanut osakkeen taloyhtiöstä ja asut siinä, asut vuokralla (mikä toki tuo hieman joitakin rajoitteita vaikuttaa taloyhtiön asioihin), tai olet ostanut sijoitusasunnon.

PUHEENJOHTAJAN TERVEISET HALLITUSTYÖTÄ MIETTIVILLE Hallitustyö kuulostaa joidenkin korvaan vaikealta, pelottavalta ja jopa vanhanaikaiselta, joka vie paljon aikaa ja jossa pitäisi osata tehdä jotain ihmeellistä. Onhan jokaisen työpaikallakin viikko-, kuukausi- ja vuosipalavereita. Jos olisi mahdollista muuttaa sana hallitustyö, toisiko se enemmän nuoria ja uusia ideoita pursuavia henkilöitä mukaan.

Kysymys voisi saada uutta kulmaa, kun ajattelee, että onhan suurin osa ihmisistäkin kiinnostuneita omasta terveydestään tai mitä heidän jääkaappinsa sisältää. Talo voi juuri niin hyvin kuin sitä hoidetaan, sama lause pätee aika hyvin myös jokaiseen ihmiseen.

Hallitustyöskentely on mukavaa, innostavaa ja se on paras tapa päästä vaikuttamaan taloyhtiön asioihin. Kun seuraavan kerran mietit, että pitäisikö lähteä mukaan, niin se on merkki itsellesi, että lähde. Astu epämukavuusalueelle, koska se on ainoa paikka missä voi oikeasti oppia.

Kun olet kiinnostunut taloyhtiön asioista, saat parhaan tiedon asioiden kulusta ja pystyt/pääset niihin itse myös vaikuttamaan. ”Pihakokouksissa” kuulee liian usein, että ”miksi tuokin on noin ja tämä näin”. Sitten, kun on kokous ja asioita käsitellään ja niistä päätetään, niin miksi siellä ei uskalleta tuoda omia mielipiteitä ja omia ideoita esille. Voihan olla, että kukaan ei ole koskaan osannutkaan ajatella asiaa kyseisellä tavalla.

ILMOITUSLIITE

Mikko Myllymäki taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jyväskylä

Kuva: Pekka Rousi

ILMOITUSLIITE

2007-2014 Matinkylän Huolto Oy

Mielestäni toiminnantarkastajana ”toimiminen on oiva tapa sisältäpäin tutustua yhtiön asioihin, kunhan

Mikään ei muutu isännöitsijää vaihtamalla. Ellei samalla vaihdu toimintamalli.

samalla oivaltaa, että toiminnantarkastaja on vain pieni lenkki ketjussa, jonka muut lenkit ovat asukkaat, hallitus, isännöitsijä ja toki myös tilintarkastaja.

Uuden isännöitsijän palvelut ovat parempia vain, jos hänen työvälineensä ja toimintamallinsa ovat sellaisia. Katso osoitteessa skh.ﬁ, miksi SKH Isännöintimalli merkitsee taloyhtiöllesi parannusta, ja pyydä samalla tarjous muutamalla klikillä. Nyt on juuri oikea aika ajatella taloyhtiön asiat uusiksi.

– toiminnantarkastaja Christer Blomqvist

www.skh.ﬁ Satu Rautevaara, puh. 050 551 0701 satu.rautevaara@skh.ﬁ

Kuva: Mervi Ala-Prinkkilä

MITKÄ OVAT ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ ASUMISEN HAASTEITA? Paritaloyhtiössä välillä unohtaa asuvansa asunto-osakeyhtiössä. Yhtiökokousaikaan sen toki muistaa. Haasteena on saada toimiva hallitus, isännöitsijää eikä huoltoyhtiötä meillä ei ole käytössä. Isompien saneerausten käynnistäminen ilman asiantuntija-apua on myös haasteellista. Silloin tarvitaan koko taloyhtiön panostusta. Minna Keisala osakas paritaloyhtiössä Espoo

MIKÄ ON ISÄNNÖITSIJÄN ROOLI TALOYHTIÖSSÄ? Isännöitsijä on asiantuntija, joka avustaa hallitusta oikeiden, perusteltujen päätösten tekemisessä. Taloyhtiö voi näin välttää karikkoja ja virheinvestointeja. Tämän päivän isännöitsijän tärkein ominaisuus on yhteistyökyky. Menestymisen ratkaisevat hyvät vuorovaikutustaidot ja ennen kaikkea luottamus hallituksen ja isännöitsijän välillä.

Isännöitsijä pitää langat käsissään niin, että kokonaisuus toimii. Asukkaat arvostavat asioiden sujuvuutta. Hallitukselta ja asukkailta saadaan paljon hiljaista tietoa. MIKSI ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ TALOYHTIÖ ON HYVIN HOIDETTU? Millainen on hyvin hoidettu taloyhtiö? Se on mielestäni tavoitteellisesti, pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti, osakkaille ja asukkaille ennakoitavissa olevalla tavalla, asukkaan tarpeet huomioiden hoidettu taloyhtiö. Hyvin hoidetussa taloyhtiössä isännöitsijä ei joudu juoksentelemaan tulipaloja sammuttamassa. Suunnitelmallisuus vähentää poukkoilua ja turhaa ajankäyttöä. Isännöitsijä pystyy keskittymään yhtiön johtamiseen paremmin, hätäkorjaukset aiheuttavat huomattavasti enemmän työtä ja kustannuksia kaikilla tasoilla. Suosittelen kaikille taloyhtiöille tavoiteohjelman luomista. Hyvin hoidetussa talossa on viihtyisää ja siistiä. Yhteisöllinen tunnelma vähentää roskaamista, rikkomista ja häiriöitä. Asuntojen arvo pysyy tai jopa nousee. Kirsi-Maija Aranko Isännöitsijä Helsinki

Kuva: Mervi Ala-Prinkkilä

MIKSI TALOYHTIÖSTÄ KANNATTAA PITÄÄ HUOLTA? Omasta taloyhtiöstä on tärkeää huolehtia muun muassa oman ja naapuruston viihtyvyyden takia. Tärkeimpänä pidän kuitenkin asunnon arvon ylläpitämistä. Kyse on useimmiten satojen tuhansien eurojen investoinnista, josta huolehtimalla voi varmistaa sen, että saa rahoilleen vastinetta.

PUTKISANEERAUKSET LUOTETTAVASTI JA ASIANTUNTEVASTI HELSINGIN, TAMPEREEN JA OULUN SEUDUILLA TALOTEKNISET HUOLTOPALVELUT KOKO RAKENNUKSEN ELINKAAREN AJAN VAKAVARAINEN PERHEYRITYS PALVELUKSESSANNE VUODESTA 1954 WWW.AROSYSTEMS.FI

ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

ILMOITUSLIITE

Putkiremontti voi mennä myös putkeen Teksti: Mervi Ala-Prinkkilä

elsingin Munkkiniemessä sijaitseva As Oy Perustie 36–40 on vuonna 1971 rakennettu kolmirappuinen, kahden asuinkerroksen ja 13 huoneiston taloyhtiö. Putkiremontti toteutettiin noin puolessa vuodessa, tammikuusta kesäkuuhun 2013. Putkiremontti oli ollut näköpiirissä jo pidempään, mutta vesivahinko aikaisti hanketta muutamalla vuodella. Myös urakan toteutustapa poikkesi hieman totutusta. – Hanke toteutettiin poikkeuksellisen tehokkaasti tavoitehintaisena projektinjohtourakkana. Mallia on aiemmin käytetty pääasiassa uudisrakentamisessa, kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Juhani Siikala valottaa. Taloyhtiön kolmihenkinen hallitus kilpailutti hankkeen niin sanottuna perinteisenä kokonaisurakkana, minkä jälkeen isännöitsijä ja hallitus tutkivat mahdollisuutta toteuttaa saneeraus taloyhtiöiden korjaushankkeisiin tuotteistetulla projektinjohtourakkamallilla. Taloyhtiö päätti toteuttaa hankkeen rohkeasti uudella tavalla; korjausrakentamiselle tyypillisiä riskejä ei hinnoitella ennalta urakkaan vaan ne maksetaan vasta niiden toteutuessa.

– Kokemusta tällaisesta mallista ei ollut, haimme ulkopuolista näkemystä, riskillä valittiin, mutta riski kannatti, hallituksen jäsen Tomi Salo kertoo. – Tällaiseen projektiin en olisi lähtenyt mukaan, jos osapuolet olisivat olleet minulle ennestään tuntemattomia, aiempi kokemus urakoitsijasta sekä valvojasta helpottivat hankkeeseen ryhtymistä, isännöitsijä Juha Urasto Isännöinti-Ura Oy:stä jatkaa.

Remontti aiottua aiemmin Talossa sattunut vesivahinko aikaisti suunniteltua putkiremonttia muutamalla vuodella. – Suunnitelmat putkiremontista oli jo tehty hyvissä ajoin, mutta jouduimme aloittamaan saneerauksen nopealla aikataululla, sillä yhdessä asunnossa tapahtuneen vesivahingon korjaus olisi vaikuttanut koko rappuun ja putkiremontin teettäminen oli kustannustehokkaampaa kuin pelkkä vesivahingon korjaus, hallituksen jäsen Johanna Hirn kertoo. Kun lopullinen päätös tehtiin yhtiökokouksessa, alkoi remontti kahden kuukauden kuluttua. Moni oli ajatellut ajankohdan myöhemmäksi ja osalle remontti tuli ehkä liian lähelle.

LYHYESTI

Urakoitsija Projektipalvelu Talon Tekniikka Oy Valvonta Misor-Rakenne Oy Viestintäratkaisut Taloinfo.com Isännöintitoimisto Isännöinti-Ura Oy As Oy Perustie 36 –40 sijaitsee Helsingin Munkkiniemessä.

Kuva: Mervi Ala-Prinkkilä

Asunto-osakeyhtiö Perustie 36–40 urakan toteutus:

Kuva: Mervi Ala-Prinkkilä

Putkiremonteista puhutaan harvoin positiiviseen sävyyn. As Oy Perustie 36–40:n putkiremontin yhteydessä siihen on kuitenkin aihetta. Taloyhtiön suurhanke onnistui hyvin, jopa niin hyvin, että sillä yhtiö vei voiton kahdeksatta kertaa järjestetyssä Vuoden putkiremontti -kilpailussa.

Vuoden 2013 putkiremonttikilpailun voittajat tuomariston ympäröimänä Kiinteistö-messuilla marraskuussa.

– Eniten kritiikkiä saatiin pienistä asioista, jotka olivat kosmeettisia, eivät teknisiä, Salo jatkaa.

Viestintä avainasemassa Laatua kustannustehokkaasti Urakka sisälsi vesija viemärijohtojen uusimisen perinteisellä tavalla, sähkö- ja teleasennukset sekä märkätilojen peruskorjauksen. Tavoitehintaisen projektinjohtourakan toteutti Talon Tekniikka Oy. – Tavoitehintainen projektinjohtourakka osoittautui kiinnostavaksi vaihtoehdoksi, koska hinta-arvio oli 10 prosenttia edullisempi kuin halvin perinteisestä kokonaisurakasta saatu tarjous. Lisäksi mahdollinen tavoitehinnan alittaminen nähtiin kustannussäästöksi. Mahdollinen hinnan alituksesta syntyvä säästö sovittiin jaettavaksi puoliksi taloyhtiön ja urakoitsijan kesken, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Paavo Marttila kertoo. – Perinteiseen kokonaisurakkaan nähden tavoitehintainen projektinjohtourakka on avoimempaa. Taloyhtiö tietää, mistä maksaa, eikä makseta kummituksista, toimitusjohtaja Sampo Kautto Talon Tekniikka Oy:stä huomauttaa. Urakkamuodossa vaaditaan eri osapuolilta saumatonta yhteistyötä. Kaikkien täytyy puhaltaa yhteen hiileen. – Valvonnan kannalta tässä urakkamuodossa oli miellyttävää työskennellä, koska kaikilla oli yhteinen tavoite, johon pyrittiin, toimitus-

PIDÄMME HUOLTA KATOISTA, LATTIOISTA JA IHMISISTÄ NIIDEN VÄLILLÄ.

L&T:n monipuolisilta osaajilta saat lähestulkoon kaiken, mikä tekee kotitalostasi viihtyisän ja turvallisen. Olemme jätehuollon ja kierrätyksen edelläkävijä, ja saat meiltä jätepisteeseen parhaat keräysvälineet. Pidämme huolta viemäreistä ja kaivoista sekä varmistamme, että kaikki kiinteistötekniikka toimii kuten pitää. Siivoojamme hoitavat porrashuoneiden, saunojen ja muiden yleisten tilojen siivoukset tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Teemme ammattitaidolla myös kaikki huoltomiehen työt niin sisällä kuin pihallakin, ja vahinkosaneerauksen palvelumme on valmiina auttamaan hätätilanteissa ympäri vuorokauden. Ota yhteyttä ja kysy lisää! 010 636 6540 myynti@lassila-tikanoja.ﬁ

www.lassila-tikanoja.fi JÄTEHUOLTO JA KIERRÄTYS KIINTEISTÖHUOLTO JA -TEKNIIKKA SIIVOUS JA TUKIPALVELUT VIEMÄRIHUOLTO VAHINKOSANEERAUS PROSESSIPUHDISTUS YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN YMPÄRISTÖTUOTTEET

ILMOITUSLIITE

johtaja Mika Linninen Misor-Rakenne Oy:stä jatkaa.

Hankkeen viestintä hoidettiin Taloinfo.compalvelun kuudella sähköisellä kanavalla: tekstiviestein, sähköpostitse, sähköisellä ilmoitustaululla porraskäytävissä, Facebook-tilin kautta, www-sivulla sekä Itellan automaattipostituksella. – Tiedotus eri kanavissa toimi hyvin ja oli isossa roolissa. Yleisviestintää ei voi olla liikaa, Hirn muistuttaa. – Meiltä tosin tivattiin, miksi emme tiedottaneet kaivuutöistä tontin edustalla, mutta niiden toteutuksesta vastasivat Helsingin kaupunki ja Helsingin Energia, Urasto hymähtää.

Säästöt saunaosastoon Tavoitehintainen projektinjohtourakka osoittautui menestyksekkääksi ja kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi. Tavoitehinta alitettiin noin 13 prosentilla. Summalla rahoitettiin laadunparannukset kuten saunaosaston peruskorjaus suunniteltua korkealuokkaisemmaksi, koko urakan valvontakustannukset ja suurin osa lisätöistä. Kirjoittaja on Suomen Kiinteistölehden toimittaja. Vuoden Putkiremontti -kilpailun järjestivät Suomen Kiinteistöliitto ry, Akha ry ja Suomen Kiinteistölehti.

Suunnitelmallinen kiinteistönpito taloyhtiössä Kiinteistöliitossa on päättymässä tutkimushanke, jossa tuotetaan suunnitelmallisen kiinteistönpidon (KIPI) edistämiseen soveltuvia maksuttomia malleja. Tuotettavat KIPI-mallit tulevat Kiinteistöliittoyhteisön sivustolle kevään 2014 aikana. Teksti: Mikko Peltokorpi ja Jari Virta

LYHYESTI

Kunnossapidon periaateohjelman vahvuudet käytännössä: • on kokonaisvaltainen kannanotto omaisuudenhoidosta • kertoo historiatiedon ja eletyn elämän periaatteet sekä kattaa As Oy -lain edellyttämän kunnossapitotarveselvityksen tason tiedot lain minimiä paljon kattavampana • on läpinäkyvä asiakirja asuntokaupassa myyjälle ja ostajalle • on yhtiökokouksen vuosittain vahvistama asiakirja ja osa isännöitsijäntodistusta • ohjelman pohjalta kukin hanke tuodaan erillisenä yhtiökokouksen päätettäväksi sisältönsä ja rahoituksensa osalta

Kuva: Asko Sirkiä

ksi KIPI-hankkeen työkalu on kunnossapidon periaateohjelma, jonka avulla hallitaan kiinteistön korjaustarpeita 10 vuoden aikajänteellä. Tästä tuotteesta on käytännön kokemuksia 15 vuoden ajalta. Kunnossapidon periaateohjelman laadinnassa on vakiintunut käytäntö, jossa kunnossapitosuunnitelma laaditaan 1+4+5 -säännön mukaisesti. Tällöin ensimmäinen vuosi on käsillä oleva talousarviovuosi. Sen kohdalla esitetään hankkeet, jotka rahoitetaan joko hoitotai pääomavastikkeen kautta ja jotka ovat käytännössä sovittuja. Neljän seuraavan vuoden jaksolle sijoitetaan hankkeet, jotka tutkitun tiedon tai käytännön kokemusten mukaan vaativat toimenpiteitä ko. aikajaksolla. Viimeisen viiden vuoden jaksoon otetaan hankkeet, jotka ovat todennäköisiä. Kunnossapidon periaateohjelmassa isännöinti tai muu palveluntuottaja päivittää kiinteistön kunnossapitosuunnitelmaa aina, kun siihen on tarvetta. Jatkuva kunnon seuranta voi tarkoittaa esimerkik-

si isännöintiorganisaation teknisen henkilön tekemää seurantaa ja laitteiden tarkastusta sekä huoltoliikkeen raportointia. Tarvittavat selvitykset ja tutkimukset tekee isännöintiorganisaatio tai ulkopuolinen palveluntuottaja.

Suunnitelmallinen kiinteistönpito auttaa taloyhtiötä hoitamaan tärkeää osaa kansallisvarallisuudestamme parhaalla mahdollisella tavalla.

Ohjelman ajantasaisuudesta vastaava henkilö päivittää kiinteistön periaateohjelman ainakin kerran vuodessa. Osakkaat päättävät kunnossapidon periaateohjelman hyväksymisestä vuosittain yhtiökokouksessa. Kunnossapito-ohjelmassa ilmoitetut kustannukset ovat suuruusluokkaa kuvaavia kustannusennusteita, jotka perustuvat ohjelman laatimishetkellä vallitsevaan hintatasoon, vastaaviin kunnostustoimiin muissa taloyhtiöissä ja hankkeen arvioituun laajuuteen. Kustannusennusteet eivät ole taloyhtiötä sitovia ja mainitut hintaarviot voivat muuttua oleellisestikin ilmoitetusta. Esitettyjen hankkeiden hankesuunnitteluvaiheessa tarkentuneet sisällöt ja laajuus määrittävät kunkin hankkeen tarkemmat kustannusarviot ja kustannukset määrittyvät yleensä tarjousten perusteella.

Miten omaisuutta hoidetaan? Kunnossapidon periaateohjelma linjaa, mikä on taloyhtiön tapa hoitaa omaisuuttaan. Siinä siis määritellään osakkeenomistajien enemmistön hyväksymä kiinteistönpitostrategia. Ohjelmaan kirjataan historiatietojen lisäksi taloyhtiön osakkaiden enemmistön hyväksymä tahtotila. Taloyhtiön valitsema kiinteistönpitostrategia on joko rakennusten tasoa kohottava, tason säilyttävä tai ne loppuun käyttävä. Toimintalinja on käytännössä edellisten yhdistelmä, jolloin jokin rakennusosa voidaan suunnitelmallisesti ja harkitusti käyttää loppuun, minkä jälkeen se uusitaan ajankohdan tasoa vastaavaksi. Hallituksen tai yhtiökokouksen tulee erikseen hyväksyä kaikki kunnossapidon periaateohjelmassa esitetyt erilliset hankkeet sekä niiden rahoitustavat. Tavoitteena on varmistaa, että osakkeenomistajilla on mahdollisimman selkeä tieto yhtiössä tehdyistä ja päätetyistä korjauksista sekä suunnitteilla tai tiedossa olevista korjauksista. Ohjelma ei voi olla täysin tyhjentävä, vaan sitä ylläpidetään ja täydennetään kiinteistön elinkaaren aikana tarpeen mukaan. Asunto-osakeyhtiön osakkeiden kaupan yhteydessä isännöitsijä on lain mukaan velvollinen kertomaan tiedossaan olevat yhtiön korjaustarpeet. Uusi ostajaehdokas myös haluaa tietää, mitä on ostamassa ja mitä remontteja on tulossa. Ristiriitaisuuksien välttämiseksi esitetään yhtiökokouksen hyväksyttäväksi selkeä toimintaohjelma, jonka keskeiset osat liitetään isännöitsijätodistukseen.

5 järkisyytä valita järkisyytä valita

vedenkäsittely 1. Lisää putkiston käyttöikää 2. Suojaa putkistojärjestelmää 3. Vähentää energiankulutusta 4. Varmistaa erinomaisen vedenlaadun 5. Tuo merkittävää kustannussäästöä

Bauer Watertechnology Oy Jaakonkatu 2, 01620 Vantaa I puh. (09) 276 99 556 www.bauer-wt.com I email: info@bauer-wt.com

Olemme mukana mukanaKiinteistömessuilla Taloyhtiö 2014 Olemme -tapahtumassa 1.4.2014 Pasilassa. Helsingin Messukeskuksessa 13. - 15.11. osastollemme 2013. Tervetuloa nro 4 Talvipuutarhaan. Tervetuloa osastollemme 6h124!

Kiinteistöneuvos Mikko Peltokorpi on Matinkylän Huollon toimitusjohtaja ja tekniikan tohtori Jari Virta on Kiinteistöliiton kehityspäällikkö.

ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

ILMOITUSLIITE

Selkeä vastuunjako vähentää riitoja Asunnon kunnossapito kuuluu asunto-osakeyhtiössä osin osakkaan, osin yhtiön vastuulle. Vastuunjaosta on säädetty asunto-osakeyhtiölaissa, ja siitä voi olla määräyksiä myös yhtiöjärjestyksessä. Teksti: Annika Jaatinen ja Laura Johansson

poikkeaviin säännöksiin kannattaa suhtautua varauksella. Esimerkiksi vedeneristeitä ei aina ole järkevää siirtää osakkaan vastuulle, koska niiden kunnossapidon laiminlyönti voi aiheuttaa suuren vahingon.

Hankalatkin vastuukysymykset voi selvittää Taloyhtiössä noudatettavan vastuunjaon pitäisi olla kaikkien tiedossa. Oman taloyhtiön vastuunjaosta on syytä ottaa selvää, olipa sitten tavallinen riviosakas tai taloyhtiön hallituksen jäsen. Lain säännöksiin sekä taloyhtiön yhtiöjärjestykseen ja sen mahdollisiin

Kuva: Oras Oy

aloyhtiöissä noudatetaan pääsääntöisesti asunto-osakeyhtiölain säännöksiä kunnossapitovastuun jakautumisesta. Lain mukaan osakas vastaa huoneiston sisäosien kunnossapidosta ja yhtiö taas rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä, kuten lämmitys- ja vesija viemärijohtojärjestelmästä. Taloyhtiön yhtiöjärjestys voi kuitenkin määrätä asiasta toisin. – Laista poikkeavia kunnossapitovastuumääräyksiä käytetään lähinnä pienissä taloyhtiöissä, jossa asuminen lähentelee omakotiasumista, kertoo Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies Mia Pujals. Hänen mukaansa suurissa yhtiöissä

Lain mukaan osakas vastaa huoneiston sisäosien kunnossapidosta ja yhtiö taas rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä.

V E S I J O H T O L I I K E

J. LAITINEN OY LVI-hu pääkau olto- ja korja uspalve punkise lu udulla vuodes a ta 19

98.

Ulkona on pakkasta ja patterit on ihan kylmät mikä nyt neuvoksi?

Joko teidän taloyhtiöllä on oma putkimies?

ILMOITUSLIITE

Täällä vuotaa putki ja vesi valuu alakertaan. Soittakaa joku paikalle!

Oma Putkimies -palvelu tarjoaa taloyhtiöille aivan uudenlaisen konseptin putkitöihin liittyvien toimenpiteiden järjestämisessä. Uusi palvelu tarjoaa asiakkaille

säästöjä ajassa ja rahassa. Ota yhteyttä ja kysy lisää kattavasta palvelustamme 010 832 7700 tai klikkaa www.vesijohtoliikelaitinen.com

ILMOITUSLIITE

SOLVIKIN

Erik Ettala | puh. 040 579 8190 erik.ettala@solvikinkattohuolto.ﬁ

peltisepäntyöt kattosillat lumiesteet talotikkaat

Uudet oppaat vastuunjaosta: Taloyhtiön vastuunjakotaulukko ja VastuunjakotaulukkoPlus

KENELLE OPPAAT SOPIVAT? Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2014 on tarkoitettu asukkaille ja osakkaille, ja se sopii jokaiseen kotiin. VastuunjakotaulukkoPlus taas opastaa ennen

www.solvikinkattohuolto.ﬁ

Kirjoittajat työskentelevät kustannustoimittajina Kiinteistöalan Kustannus Oy:ssä.

LYHYESTI

OPPAIDEN IDEA? Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2014 luettelee, miten kunnossapitovastuu taloyhtiön ja osakkaan välillä lain mukaan jakautuu. Vastuut esitellään rakenneosittain ja järjestelmittäin (rakenteet, ovet, ikkunat jne.). VastuunjakotaulukkoPlus selittää ja täydentää Taloyhtiön vastuunjakotaulukkoa. Se kertoo tarkemmin vastuunjaosta paitsi lain mukaisen pääsäännön mukaisissa tilanteissa myös poikkeustilanteissa.

KATTOHUOLTO

muuta isännöitsijää ja hallituksen jäseniä. MIKSI OPPAAT KANNATTAA HANKKIA? Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2014 toimii osakkaan omana oppaana vastuunjakokysymyksissä, ja se vähentää huomattavasti isännöitsijälle ja huoltomiehelle esitettäviä kysymyksiä. VastuunjakotaulukkoPlus toimii isännöitsijän ja hallituksen jäsenten oppaana vastuunjakokysymyksissä ja auttaa ymmärtämään lain mukaista vastuunjakoa entistä paremmin. Yhdessä oppaat auttavat pitämään kiinni lain mukaisesta vastuunjaosta, ja niihin on myös hyvä vedota kiistatilanteissa.

sadevesijärjestelmät maalaukset ja pinnoitukset nostolava-autopalvelut

HALOO ALLT UPP OCH NER I ERT HUSBOLAG?

VI FINNS TILL

Vaikka useissa taloyhtiöissä vastuunjaon perusasiat ovat tiedossa, osakkailla voi olla virheellisiä käsityksiä esimerkiksi yhtiön vastuusta. – Osakkaat voivat luulla, että taloyhtiö maksaa osan kuluista perusvastuunjaon mukaisesti silloinkin, jos osakas tekee oman kylpyhuoneremontin. Tilanne on kuitenkin se, että vaikka osakas uusisi tällaisen remontin yhteydessä yhtiön vastuulle kuuluvia laitteita, hänen tulee maksaa

lain mukaiset kunnossapitovastuut esitellään kohta kohdalta taulukkomuodossa. Isännöitsijää ja hallitusta auttaa vastuunjakokysymyksissä puolestaan laajempi VastuunjakotaulukkoPlus -opas. Siinä vastuunjakoa – niin sen pääsääntöjä kuin poikkeustapauksiakin – käydään läpi tarkemmin muun muassa tapausesimerkkien avulla.

STYRELSENS OCH DISPONENTENS STÖD

Vastuunjako osakkaiden tietoon

itse kaikki kulut, Pujals muistuttaa. Taloyhtiö on velvollinen maksamaan remonttikulut vain taloyhtiön omissa remonteissa ja silloin, kun korjataan yhtiön vastuulle kuuluvaa vikaa. Vastuunjaosta kannattaa tiedottaa osakkaille selkeästi, jotta mahdollisilta riitatilanteilta vältyttäisiin. Helppo keino varmistaa, että osakkaat tutustuvat vastuunjakomääräyksiin, on hankkia heille Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2014. Vihkosessa osakkaan ja yhtiön asunto-osakeyhtiö-

Kontrollera om ni redan är medlemmar ǁǁǁ͘ĨĂƐƟŐŚĞƚƐĨŽƌďƵŶĚĞƚ͘ĮͬĨƐĨ tel. 09 1667 6290 (Hellman)

vastuunjakomääräyksiin kannattaa tutustua huolella. Jos taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä eivät ole perillä vastuunjakokysymyksistä, tämä aiheuttaa yhtiössä riitoja ja tulkintaerimielisyyksiä. Hallituksen jäsenten ja isännöitsijän on osattava tarvittaessa neuvoa osakkaita vastuukysymyksissä. Hankalimpiin kysymyksiin saa apua esimerkiksi Kiinteistöliiton lakineuvonnasta. Lakineuvonnan juristeille vastuunjakoaiheiset kysymykset ovatkin tuttuja. ”Tyypillisesti soittajat haluavat tietää, miten vastuu jakaantuu esim. vesivahingoissa, kosteusvauriokorjauksissa ja kylpyhuoneremonteissa”, Pujals kertoo. Lakineuvonnassa soittajien kysymyksiin vastataan arkipäivisin, ja palveluun voivat soittaa veloituksetta Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenet ja isännöitsijät.

DET LÖNAR SIG ATT VARA MEDLEM

VUODEN NIBETURVA

POISTOILMAN LÄMMÖNTALTEENOTTO Vähentää hukkalämpöä ja säästää energiaa! NIBE lämpöpumpun avulla taloyhtiön hukkalämpö voidaan siirtää lämpöenergiana olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään. Lämmöntalteenottojärjestelmä sopii kaikkiin kerrostaloihin, joissa on koneellinen poistoilma ilman lämmöntalteenottoa. Järjestelmä sopii hyvin kaukolämmön rinnalle. Toteutuneissa kohteissa on kaukolämmön kulutus jopa puolittunut.

n. +5°C

+21°C

5 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA NIBE LTO-JÄRJESTELMÄ:

LÄMPÖPUMPUN ETÄHALLINTA NIBE UPLINK™ NIBE Uplink™ on helppokäyttöinen ja tehokas työkalu, jolla voidaan hallinnoida lämpöpumppua Internetin kautta. Urakoitsijoille ja huoltoyhtiöille NIBE Uplink™ on avannut aivan uusia mahdollisuuksia ottaa eri kiinteistöjen lämmitysjärjestelmät keskitetysti valvontaan.

Ě Energiaa säästyy jopa 40 % Ě Lämmityskulut pienenevät Ě Hukkalämpö vähenee Ě Vaivaton saneeraus Ě Taloyhtiön arvo nousee

Huoletonta lämpöä vuosiksi eteenpäin! Lue lisää NIBE kiinteistölämmitysratkaisuista ja löydä lähin NIBE jälleenmyyjä osoitteessa www.nibe.ﬁ ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

ILMOITUSLIITE

Taloyhtiö ei voi maksaa suoramaksulla

Teksti: Jukka Siren

aloyhtiöt saavat laskunsa e-laskuina ja paperilaskuina. Jos aikaisempi käytäntö oli suoraveloitus ja taloyhtiö ei halua siirtyä e-laskuun, tulevat laskut nyt paperilla. Kaikki yritykset eivät vielä edes lähetä e-laskuja. Verkossa lähetetystä laskusta käytetään tässä nimeä e-lasku, vaikka nimeä on totuttu käyttämään lähinnä kuluttajille tulevista verkkolaskuista. E-laskussa maksaja näkee

Taloyhtiö vastaanottaa ”e-laskuja ja lähettää suoramaksuja ja e-laskuja. laskunsa vain verkkopankissa. Tiedon laskusta saa halutessaan sähköpostiin ja tekstiviestillä. Verkkopankkilaskunkin voi määrätä maksettavaksi automaattisesti. Kehityspäällikkö Henna Sopanen Nordeasta kertoo, että isot isännöitsijätoimistot ja siten niiden palvelemat taloyhtiöt ovat jo aiemmin vastaanottaneet laskuttajiltaan verkkolaskuja. Pienille isännöitsijätoimistoille verkkolaskuun siirtyminen tuli ajankohtaiseksi suoraveloituksen päättyessä. Sopanen suosittelee taloyhtiöitä ottamaan laskujen maksamisessa käyttöön verkkolaskun. – Taloyhtiö voi vastaanottaa verkkolaskuja joko omaan tai isännöitsijätoimiston verkkopankkiin. Verkkolaskujen vastaanottamiseksi taloyhtiö ilmoittaa laskuttajalleen verkkolaskuosoitteensa ja operaattorinsa. Verkkolaskut hyväksytään erikseen maksettavaksi. Paperi-

laskut voi maksaa helposti myös verkkopankissa. Monet isännöintiyritykset voivat vastaanottaa verkkolaskuja myös suoraan omaan ostolaskujen kierrätysjärjestelmäänsä. Myös kirjanpitäjä Katja Laitinen Isännöitsijäkonttori Oy:stä sanoo, että monet taloyhtiöt olivat jo ennen suoraveloituksen päättymistä siirtyneet verkkolaskuihin. Suoraveloitusta käytettiin lähinnä säännöllisesti toistuvissa maksuissa, kuten energia-, vesija jätelaskuissa. Ne tulevat nyt siis paperilla tai e-laskuina. – Paperilaskut skannataan, joten nekin käsitellään sähköisesti. Jotkut laskuttajat ovat alkaneet veloittaa paperilaskuista. Tämänkin takia ostolaskut halutaan verkkolaskuina.

Osakkailla vaihtoehtoja Isännöintiyrityksille tuli muutoksia ja lisätyötä suoraveloituksen päättymisestä; muun muassa ohjelmistojen hankinnat ja muutokset. Muutoksen laajuus riippui muun muassa taloyhtiön koosta ja siitä mikä valittiin korvaavaksi palveluksi. Isännöitsijä hallinnoi myös maksuliikennettä, jossa taloyhtiö on saavana osapuolena, kuten vastikkeita. Siinä vaihtoehdot paperilaskulle ovat suoramaksu ja e-lasku. Niitä Sopanen suosittelee isännöitsijöille ja taloyhtiöille vuokrien ja vastikkeiden kuluttajalaskutukseen. Osakkaat ja vuokralaiset voivat käyttää suoramaksua, elleivät ole yrityksiä. – Tällöin maksaja voi ottaa käyttöön automaattisen veloituksen. Yrityslaskutukseen

suosittelemme puolestaan verkkolaskua. Katja Laitinen kertoo, että Isännöitsijäkonttorissa suoraveloitukset on muutettu suoramaksuiksi tai kuluttajan e-laskuiksi. – Jotka eivät ole halunneet tätä muutosta, saavat paperilaskun. Henkilöt, joilla on verkkopankki, ovat aktivoituneet tilaamaan e-laskuja. Aikaisemmin he eivät halunneet suoraveloitusta, mutta ottavat mielellään nyt vastikelaskun verkkopankkiin samalla tavoin kuin esimerkiksi puhelinlaskun. Jos uutta palvelua ei otettu käyttöön, laskut lähtevät paperilaskuina. Osakas hoitaa maksamisen itse tai sopii pankkinsa kanssa veloituksesta – tai syöttää maksut verkkopankissa. – Maksaja joutuu itse hoitamaan vastikkeen maksamisen pankissa tai verkkopankissa. Senioreille, liikuntarajoitteisille ja paljon ulkomailla asuville tämä voi olla hankalaa ja lisätä vastikerästejä, Katja Laitinen arvioi. – Verkkopankin käyttäjät voivat laittaa veloituksen automaattisesti hyväksytyksi tai hy-

”

E-lasku on monille kätevä vaihtoehto ja helpottaa elämää. Tietyille erityisryhmille e-lasku ei ole kuitenkaan realistinen vaihtoehto. väksyä sen joka kuukausi itse. Moni laskuttaja veloittaa paperilaskun lähettämisestä. Koska suoramaksajalle pitää lähettää paperilasku tiedoksi, jotta maksaja tietää mitä häneltä ollaan veloittamassa, tulee suoramaksusta kuluja, Laitinen toteaa. Laitisen mukaan uusi käytäntö ei palvele taloyhtiöitä samalla tavoin kuin yrityksiä. Sitä ei voi verrata vanhaan suoraveloitukseen. Isännöitsijätoimistoa vaihdettaessa eivät suoramaksuja e-laskujen ”tilaukset” seuraa automaattisesti mukana, vaan aloitetaan nollatilanteesta. Kirjoittaja on Suomen Kiinteistölehden toimitussihteeri.

Kuva: Marjo Parkkinen

Tutun suoraveloituksen korvasivat vuoden alussa suoramaksu ja e-lasku. Suoramaksu koskee ainoastaan kuluttajia. Taloyhtiöille sitä ei tarjota. Osakkaat voivat käyttää sitä taloyhtiölle maksaessaan.

LYHYESTI

Eurooppalainen SEPA Kotimaisesta suoraveloituksesta luovuttiin Suomessa 31.1.2014 osana siirtymistä eurooppalaiseen yhteismaksualueeseen (SEPA). SEPAlainsäädäntö edellytti, että kansallisten suoraveloitusten käyttö päättyi. Suomalaiset pankit suosittelevat asiakkailleen e-laskua ja suoramaksua.

1 *$--433 ,(-$-^^ ) ^ 5 +5.-3 Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy on taloyhtiöiden saneerauksien projektinjohtoa ja valvontaa toteuttava rakennuttajatoimisto.

www.VALVONTAKONSULTIT ƥ ILMOITUSLIITE

ILMOITUSLIITE

Selvitä sopimuskumppanin taustat Asunto-osakeyhtiöllä on korjaushankkeessa tilaajavastuulakiin perustuva velvollisuus selvittää käyttämiensä urakoitsijoiden ja sopimuskumppanien taustat.

ilaajavastuulain tavoitteena on torjua talousrikollisuutta ja edistää yritysten tasavertaista kilpailua. Taloyhtiön ja sen osakkaiden kannalta on varmempaa toimia luotettavien ja rehellisten kumppaneiden kanssa, sanoo Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kristel Pynnönen. Tilaajavastuulain mukaisesti taloyhtiön täytyy pyytää urakoitsijalta ja urakoitsijan täytyy toimittaa tilaajalle seuraavat enintään kolme kuukautta vanhat tiedot ja selvitykset ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista: • Selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin • Kaupparekisteriote • Todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty • Todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty • Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista • Todistus tapaturmavakuutuksen ottamisesta (1.9.2012 jälkeen tehdyt rakentamistoimintaa koskevat sopimukset)

– Myös urakoitsijan luottotiedot on hyvä tarkistaa ennen urakkasopimuksen tekemistä, vaikkei mikään laki siihen velvoitakaan, Pynnönen painottaa.

Laiminlyöntimaksut tilaajan pelotteena Mikäli taloyhtiö laiminlyö selvitysvelvollisuutensa, seurauksena on 1 600–16 000 euron suuruinen sopimuskohtainen laiminlyöntimaksu. Rakentamistoiminnassa sovelletaan korotettua laiminlyöntimaksua. Korotettu maksu voidaan määrätä, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan. Korotettu laiminlyöntimaksu on vähintään 16 000 ja enintään 50 000 euroa. Vaivattomimmin ja maksutta taloyhtiö voi tarkistaa urakoitsijoiden tiedot tilaajavastuu.ﬁ -palvelun kautta. Selvitysvelvoitteiden täyttä-

misen helpottamiseksi Kiinteistöliitto kannustaa palveluntuottajia rekisteröitymään Luotettava kumppani -ohjelmaan osoitteessa www. tilaajavastuu.ﬁ/luotettavakumppani. Taloyhtiön kannattaa edellyttää palveluntuottajalta rekisteröitymistä Luotettava kumppani -ohjelmaan ennen sopimuksen tekoa.

Yhtiökokouksissa päätetään isot korjaushankkeet Taloyhtiöiden osakkeenomistajat päättävät yhtiökokouksissa omien asuintalojensa korjaushankkeista. Yhtiökokouskausi on parhaillaan käynnistymässä ja taloyhtiöiden hallitukset ovat valmistelleet tuhansissa taloyhtiöissä esityksiä korjaushankkeiksi. Korjaushankkeista keskusteltaessa ja päätettäessä yhtiökokouksissa on syytä pitää mielessä sekä esillä tilaajavastuulain velvoitteiden täyttäminen. – Varsin harmillista olisi taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle alan ammattilaisena joutua seuraavan kevään yhtiökokouksessa tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä selvittämään osakkeenomistajille maksettavaksi koitunutta laiminlyöntimaksua, Pynnönen toteaa.

LYHYESTI

Kiinteistöliitolta suositus tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista

Joka kodin huoltovihko

Joka kodin huoltovihko Eri tekijöitä Kätevä asukkaan opas! Vihkoon on koottu asunnossa säännöllisesti tehtävät huoltotyöt, jotka kuuluvat asukkaan velvollisuuksiin. Huoltotöiden tekemiseen on selkeät kuvitetut ohjeet. Vihkossa on myös asunnon kunnossapitovinkkejä. Ilmestyy 3/2014, 40 s., tuotenro 376 Hinta: 15 €

Tilaajavastuulain tulkinnanvaraisuus sekä lain säätämistavoite huomioiden Kiinteistöliitto suosittaa taloyhtiöitä täyttämään tilaajavastuulain selvitysvelvoitteet riippumatta tilaajavastuulain poikkeamasäännösten soveltumisesta. Suosituksen avulla Kiinteistöliitto pyrkii varmistamaan, että taloyhtiöt toimivat tilaajana huolellisesti ja valitut sopimuskumppanit ovat luotettavia.

Osakkaan sakkaan remontit taloyhtiössä taloyhtiös Anu Kärkkäinen – Jaakko Laksola – Mia Pujals

Kuva: Rodeo

Uudistettu opas auttaa osakasta suunnittelemaan ja toteuttamaan asuntonsa remontin onnistuneesti ja määräysten mukaisesti. Oppaassa on huomioitu mm. asunto-osakeyhtiölain säännökset osakkaan kunnossapitoja muutostöistä. Mukana malli taloyhtiölle tehtävästä remontti-ilmoituksesta!

Vaivattomimmin ja maksutta taloyhtiö voi tarkistaa urakoitsijoiden tiedot tilaajavastuu.ﬁ -palvelun kautta.

2014, 40 s., tuotenro 368 Hinta: 15 €

Tilaa: www.kiinkust.ﬁ ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

ILMOITUSLIITE

Kiinteistövero täytti 20 vuotta ja kasvaa yhä Kiinteistövero otettiin Suomessa käyttöön 1993. Sillä korvattiin inhottu oman asunnon asuntotulon vero, kiinteistöjen harkintaverotus ja katumaksu. Kiinteistön sijaintikunta saa veron tuoton.

iinteistövero koskee maata ja rakennuksia. Kunnanvaltuusto päättää laissa säädettyjen ala- ja ylärajojen puitteissa tontista maksettavan yleisen kiinteistöveron ja erityyppisten kiinteistöjen maksamat verot. Omalla tontilla sijaitseva taloyhtiö maksaa siten yleisen kiinteistöveron ja asuinkiinteistön kiinteistöveron. Verotusarvojen laskutavan määrää verohallinto.

LYHYESTI

Laissa säädetyt kiinteistöveroprosenttien rajat Yleinen kiinteistövero 0,60–1,35 Vakituinen asuinrakennus 0,32–0,75 Muut asuinrakennukset, enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituiset asuinrakennukset. Rakentamaton rakennuspaikka 1,00–3,00

Kunta voi määrätä vakituisia asuinrakennuksia korkeamman veron muille asuinrakennuksille, lähinnä kesämökeille. Rakentamattomia tonttejakin voidaan verottaa ankarammin, mutta niiden veroprosentti voi olla enintään kolme.

Helppo määrätä mutta vaikea määritellä Kiinteistövero ei ole tuloihin perustuva vero. Se ei ole myöskään tasavero, kuten Ruotsin nykyinen ”kommunalavgift”. Ei se perustu kulutukseenkaan. Kiinteistöverolle esitetään hyviä puolia. Sitä on vaikea kiertää. Sitä pidetään oikeudenmukaisena; ”kalliista kiinteistöstä maksetaan enemmän”. Se ei kohdistu työntekoon. Kiinteistöveron nosto vähentäisi kuntien tulojen riippuvuutta suhdanteista. Kiinteistöveroon ne eivät vaikuta yhtä paljon kuin tulotai yhteisöveroon. Teoriassa kiinteistövero heijastaa kiinteistön arvoa ja omistajien veronmaksukykyä. Todellisuudessa verotusarvo perustuu sijaintiin ja tontin arvoon. Niillä on asukkaiden tulotasoon jokin vastaavuus, mutta ei suoraa yhteyttä. Asunto-osakeyhtiön kiinteistöveron maksaa yhtiö. Sillä ei kuiten-

Kuva: Rodeo

Teksti: Jukka Siren

Kiinteistöveron 20-vuotissyntymäpäiviä vietettiin viime vuonna. Useimmat parikymppiset ovat jo kasvaneet täyteen mittaansa, mutta kiinteistöveron kasvu jatkuu yhä.

Saa taloyhtiösi kukoistamaan! Oppaat ja työkalut hyvinvoiviin kiinteistöihin KÄSIKIRJAT

LOMAKKEET

RT TUOTETIETO

Ideat ja ohjeet kiinteistön hoitoon ja korjauksiin

Onnistunut lopputulos luotettavasti sopien

Löydä helposti oikeat tuotteet hankkeisiin

www.sopimuslomake.net

www.rttuotetieto.fi

www.rakennustietokauppa.fi

kentaa Tieto ra laatua! Rakennustiedon kirjakaupat Helsinki, Runeberginkatu 5, puh. 0207 476 366 | Kuopio, Kauppakatu 40-42, puh. 0207 07 476 494

ILMOITUSLIITE

www.rakennustieto.fi

Suomessakin noususuunnassa Kiinteistövero on monessa maassa korkeampi kuin Suomessa. Anglosaksit pitävät usein veroista vähemmän kuin pohjoismaalaiset. Silti ankaria kiinteistöverottajia ovat juuri englanninkieliset maat. Joissakin niistä kiinteistöverolla on paikattu alhaisen tuloverotuksen jättämiä aukkoja. Joskus se on kunnan ainoa merkittävä tulolähde. Liittovaltioissa sitä käytetään myös osavaltioiden verona. Nämä taustat jäävät suomalaisessa keskustelussa usein huomiotta. Kiinteistövero kiristyi viime vuodesta miltei kymmenen prosenttia, vaikka kunta ei olisi nostanut veroprosentteja. Kiristys tuli ikäalennusten leikkauksesta, jälleenhankinta-arvojen nostamisesta ja rakennusmaan verotusarvojen korotuksesta. Kiinteistövero on asunto-osakeyhtiön verotuksen näkyvä osa, mutta veroa löytyy monesta menoerästä. Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:ltä tilaaman Asumismenot 2013 -tutkimuksen mukaan verojen osuus taloyhtiön hoitokuluista on keskimäärin 27 prosenttia. Kerrostaloyhtiön suurimmat veroerät ovat kaukolämpöön ja korjauksiin sisältyvät verot ja kiinteistövero. Suomen kiinteistöverotuksessa on kiristyspaineita. Viime kesänä 19 EU:n jäsenmaata sai kehotuksen pyrkiä korottamaan kiinteistöverotustaan osana EU:n vakausohjelmaa. Suomen kiinteistöveron kehityslinjaan EU oli tyytyväinen. Asioista kannattaa kuitenkin puhua oikeilla nimillä. Asuinkiinteistöjen kiinteistövero muovaa vero-

rasituksen kohdentumista. Se on karkea työkalu, jonka terä vaatisi hiontaa.

www.lumon.fi/parvekejulkisivut

kaan ole omaa veronmaksukykyä osakkaidensa ohi kuin harvinaisissa tapauksissa. Kiinteistövero on lähinnä epätarkasti kohdentuva varallisuusvero. Se jakaa mielipiteitä tavalla, joka ei noudata perinteistä vasen-oikea-jaottelua.

Parvekejulkisivu on talon kasvot – Lumon on kestävä ja elegantti parvekejulkisivuratkaisu

Rakentamattomalle tontille korkeampi vero 14 pääkaupunkiseudun kuntaa nosti hallituksen päätöksellä rakentamattoman tontin kiinteistöveroa vuodelle 2014 vähintään puolitoista prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin kunnan yleinen kiinteistövero. Maksimi pysyy silti kolmessa prosentissa. Rakentamattoman tontin ”rankaisuvero” voi olla hyvä ajatus, jos se kohdentuu kauan tyhjänä haudottuun tonttiin. Talousteorian mukaan maan verottaminen ei nosta maan (tai ainakaan lopputuotteen eli kiinteistön ja sen käytön) hintaa. Maan myyjän osuus hinnasta vain pienenee veron verran. Kauniin teorian maailmassa vallitsee myös täydellinen kilpailu. Suomessa näin ei ole. Kiinteistövero siirtyy todennäköisesti ainakin osittain hintoihin. Jos rakennusliikkeiden kesken vallitsisi aito kilpailu, vero ei siirtyisi ainakaan kokonaan asumiskustannuksiin, vaan laskisi teorian mukaisesti rakennusmaan hintaa.

elasitus Parvek keskisäästää ,9% 5 in r mää ianysenerg it m m lä ! a sess kulutuk

Lumon parvekejulkisivu on turvallinen sijoitus niin rakentajalle ja asukkaillekin – Sijoita asumisviihtyvyyteen, energiasäästöön ja rakennuksen hyvinvointiin. 020 7403 200

(Puh. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.)

Taloyhtiön ottama yhtiölaina kohdistuu kaikkiin osakkaisiin samalla tavalla, jolloin vastike saattaa joidenkin kohdalla nousta kohtuuttoman korkeaksi. Tällöin henkilökohtainen peruskorjauslaina, jolla voit maksaa yhtiölainaosuuden pois, voi olla parempi vaihtoehto. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma-su 24h/vrk ja varaa aika keskusteluun.

Metsät verolle? Kiinteistöveron ulottamista metsiin ja peltoihin ehdotetaan säännöllisin väliajoin. Metsällä oli aiemmin pinta-alavero, joka muutettiin myynnin verotukseksi. Peltomaan kiinteistövero on kaksipiippuinen juttu. Pelloille maksetaan pinta-alatukia; samaa pinta-alaa verotettaisiin. Joskus pellon arvo ylittää sijainnin vuoksi selvästi arvon viljelysmaana. Tällöin lähestytään rakentamattoman tontin käsitettä.

facebook.com/LumonSuomi youtube.com/LumonOy

Nordea Pankki Suomi Oyj

ILMOITUSLIITE

Teemme sen mahdolliseksi

Yhtiölaina vai henkilökohtainen laina?

Kirjoittaja on Suomen Kiinteistölehden toimitussihteeri. Taloyhtiökonttori Tukholmankatu 2 Helsinki nordea.ﬁ

Kiinteistönne vesikaton kunnon tarkastaminen, keväthuolto ja tarvittavista korjaustöistä sopiminen ovat ajankohtaisia juuri nyt. 3 askeleen konsepti katon ylläpitoon Valtakunnallinen, luotettava toimija Yli 20 vuoden kokemus ja ammattitaito Alan modernein huoltokalusto

Tilaa Kuntotarkastus ja katon keväthuolto:

010 680 4000

Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

ILMOITUSLIITE

Miten määrittää viihtyisä ja terveellinen huonelämpötila Huoneiston lämpötila vaikuttaa välittömästi asukkaan viihtyvyyteen. Pitkäaikainen oleskelu vetoisessa ja viileässä huoneistossa saattaa aiheuttaa myös terveydellistä haittaa. Teksti: Jaakko Laksola

Taloyhtiön vastuunjakotaulukko OSAKKAALLE JA ASUKKAALLE

Taloyhtiön vastuunjakotaulukko Suomen Kiinteistöliitto ry & Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2014 on tarpeellinen jokaiselle taloyhtiön osakkaalle ja asukkaalle. Se kertoo selkeästi, miten asuntoosakeyhtiölain mukainen kunnossapitovastuu taloyhtiön ja osakkaan välillä jakautuu.

Kuva: Marjo Parkkinen

2014, n. 50 s., tuotenro 374 Hinta :10 €

VastuunjakotaulukkoPlus HALLITUKSELLE JA ISÄNNÖITSIJÄLLE

VastuunjakotaulukkoPlus Suomen Kiinteistöliitto ry & Kiinteistöliitto Uusimaa Selittää ja täydentää Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2014 -opasta. Kirja on tarkoitettu erityisesti taloyhtiön hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille kiinteistön vastuuhenkilöille, jotka tarvitsevat työssään ja toimissaan syvempää tietoa vastuunjaosta. 2014, n. 100 s., tuotenro 373 Hinta :35 €

Tilaa: www.kiinkust.ﬁ ILMOITUSLIITE

os vuorokauden keskilämpötila on alle nollan, saattaa olla niin, että vaikka taloyhtiössä on lämmitys täydellä teholla, ei ylimpiin ja kauimpana lämpökeskuksesta sijaitseviin asuntoihin lämpöä riitäkään. Silloin ei kaikki ole kunnossa ja on ryhdyttävä toimenpiteisiin tasaisen ja oikean lämpötilan saavuttamiseksi. Lattian alhainen pintalämpötila voi olla haitallinen sekä lapsille että aikuisille. Huoneilman kosteuden tiivistyminen rakenteiden kylmään pintaan lisää myös kosteusvaurioiden mahdollisuutta ja voi edistää homekasvuston ja pölypunkkien kehittymistä. Liian korkea huonelämpötila aiheuttaa varsinkin talvella kuivuuden tunnetta sekä oireita allergikoille. Me ihmiset aistimme huonelämpötilan, kylmät seinäpinnat sekä ilman liikkeen hyvin eri tavalla. Toiset saattavat hikoilla 22 asteessa ja toiset palella vielä 24 asteen lämmössä. Tähän vaikuttavat muun muassa pukeutuminen ja pintaverenkierto, joka vanhemmilla ihmisillä on yleensä huonompi. Pelkkä seinä- ja kattopintojen

viileys ei aiheuta terveydellistä haittaa, mikäli ei mennä lämpötilojen ohjearvojen alle (seinä 17 ja lattia 20 astetta). Asukkaan lämpötilaviihtyvyyteen saattaa myös vaikuttaa liian suuri ilman vaihtuvuus, huonelämpötila viilenee ja tuntuu, että asunnossa vetää.

Suositukset lämpötiloille Kiinteistöliitto suosittelee asuinhuoneistoille 20–23 asteen lämpötilaa. Allergialiitto sekä Sisäilmayhdistys suosittelevat vastaavasti 20–22 astetta. Nämä suositukset

LYHYESTI

Vinkki yhtiökokoukseen! Jotta huoltomiehen olisi helppo hoitaa lämmitystä, olisi yhtiökokouksessa hyvä sopia taloyhtiön huonelämpötilojen ala- ja ylärajat. Huoltomies voi siten käydä tarvittaessa tarkastamassa asunnon lämpötilan ja vedota yhtiössä sovittuihin lämpörajoihin.

perustuvat siihen, että alemmassa lämpötilassa kuin 20 astetta ihmiset yleensä palelevat ja ylemmässä kuin 23 astetta huoneen suhteellinen kosteus laskee niin alhaiseksi, että allergikot voivat oireilla. Huoneilman lämpötilan ei tulisi koskaan ylittää 26 astetta, ellei lämpötilan kohoaminen johdu lämpimästä ulkoilmasta. Terveysviranomaisten ehdoton alaraja taas huonelämpötilalle on 18 astetta. Ympäristölautakunta voi molemmissa edellä mainituissa tapauksissa antaa korjausmääräyksen terveydellisen haitan poistamiseksi. Mikäli taloyhtiösi huonelämpötilat alittavat välttävän tason tai lämpötilaerot eri huoneistojen välillä ylittävät 3-4 astetta, on syytä kutsua asiantuntija selvittämään asiaa. Tällainen on muun muassa Kiinteistöliitto Uusimaan lvi-neuvontainsinööri. Hän voi jäsentaloyhtiön toimeksiantona mitata kiinteistön huonelämpötilat tarkkuuslämpömittarilla, laatia puolueettoman kirjallisen lausunnon sekä antaa mahdolliset toimenpide-ehdotukset. Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan lvi-neuvontainsinööri.

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

ILMOITUSLIITE

Omavalvonta korvaa vähitellen palotarkastukset Helsingin pelastuslaitos aloittaa palotarkastuskäynnit korvaavan asuinkiinteistöjen omavalvonnan. Tänä vuonna Harjun ja Roihuvuoren alueille kohdistuva valvonta laajenee jatkossa koko kaupunkiin.

mavalvontaa on kokeiltu jo muualla Suomessa, ja kokemukset ovat olleet Helsingin Pelastuskoulun rehtorin Matti Waitisen mukaan rohkaisevia. – Omavalvonnalla halutaan lisätä asiakaslähtöisyyttä ja vastuuta omasta turvallisuudesta. Asiakkaan näkökulmasta se on tilannekatsaus, oman asuinympäristön riskikartoitus. Pelastusviranomaiset näkevät omavalvonnan hyväksi keinoksi tukea omasta turvallisuudestaan vastuussa olevia pysähtymään ja arvioimaan arjen turvallisuuskysymyksiä. Lisäksi omavalvonta on viranomaiselle myös työkalu valvoa alueen turvallisuuskehitystä. Sen avulla saadaan suunnattua pienet resurssit vieläkin tehokkaammin.

Lisää asukasturvallisuutta Omavalvonnan tavoitteen Waitinen kiteyttää nopeasti: – Asukkaiden parempi turvallisuus. Onnettomuuksien ehkäisy halutaan kohdistaa nykyistä paremmin alueemme 300 000 kotiin, joissa suurin osa hälytyksistäkin tapahtuu. Perinteinen palotarkastus ei mahdollistanut asumisen turvallisuuden parantamista laajassa mittakaavassa. Sen sijaan omavalvonta

antaa siihen hyvät edellytykset. Helsingissä omavalvonta toteutetaan kaupunginosittain. Siihen tarkoitettu valvontalomake on jaettu Harjun ja Roihuvuoren alueilla. Tulosten keräämisen ja menetelmien kehittämisen jälkeen edetään 10 vuoden aikana alue kerrallaan läpi Helsingin. Pilottialueiksi on valittu kerrostalovaltaisia asuinalueita.

Pelastuslain mukaista Omavalvonta on pelastuslain mukaista ja valvontalomakkeen täyttäjän on oltava hallintolain mukainen asianosainen eli käytännössä taloyhtiön hallituksen jäsen. Isännöitsijä voi tulla kysymykseen, jos hänelle on annettu erillinen valtuutus. – Omavalvontaa ei siis voi antaa tehtäväksi esimerkiksi turvallisuusvastaavaksi nimetylle, ellei hän ole hallituksen jäsen, Waitinen tähdentää. – Kiinteistöä hallinnoiva taho velvoitetaan tarkastamaan itse turvallisuuden taso ja lähettämään vastaukset pelastuslaitokselle ennalta määriteltyihin kysymyksiin. Pelastuslaitos seuraa tarkasti omavalvontalomakkeiden palauttamista. – Jos kiinteistö ei ole palauttanut lomaket-

Pelastuskoulun rehtorin Matti Waitisen mukaan perinteinen palotarkastus ei mahdollistanut asumisen turvallisuuden parantamista laajassa mittakaavassa. Sen sijaan omavalvonta antaa siihen hyvät edellytykset.

ta määräaikaan mennessä, pelastuslaitos tekee ylimääräisen palotarkastuksen, josta veloitetaan 200 euroa. Palautetut lomakkeet käsitellään ja pelastuslaitos lähettää kiinteistöille pöytäkirjat, joissa havaitut puutteet määrätään korjattaviksi. Helsingin Pelastusliitto ry, HELPE, on pelastusalan kattojärjestö Helsingissä toimiville pelastus- ja väestönsuojelutyön rekisteröidyille yhdistyksille. Helsingin Pelastusliitto kouluttaa ja opastaa

mm. taloyhtiöiden isännöitsijöitä, hallituksia ja turvallisuushenkilöstöä asuinkiinteistöjen turvallisuusympäristön parantamiseksi. Koulutuksessa on otettu huomioon asuinkiinteistön koulutustarve aina turvallisuushenkilöstön peruskoulutuksesta ja pelastussuunnitelmista väestönsuojien hoitajien koulutuspalveluihin. Myös omavalvonta lomakkeineen tulee kurssitarjontaan kevään aikana. Lisätietoja: www.helpe.ﬁ

Mielestämme pientalojen pihat on tarkoitettu lasten leikkeihin ja ympäristöstä nauttimiseen. Raskaita ja äänekkäitä keräilyautoja ei niillä kaivata. Keräyspaperit onkin paras viedä keskitettyihin kierrätyspisteisiin esimerkiksi kauppojen yhteydessä. Sieltä löytyvät muidenkin hyödynnettävien jätteiden keruusäiliöt. Paperinkeräys sijoittaa keruuverkostonsa sinne, missä olet sitä jo käyttänytkin. Kiitos, että olet huomaamattasi tehnyt ekoteon ja säästänyt ympäristöäsi!

paperinkeräys.fi

ILMOITUSLIITE

HyvĂ¤ isĂ¤nnĂśintipalvelu tekee taloyhtiĂśn arjesta sujuvaa!

Viisas valinta Ăź Ä? K

TALOYHTIĂ&#x2013; 2014 1.4.2014 info 21 Viisas valinta isĂ¤nnĂśintiin www.isannointiverkko.ďŹ

OSALLISTU

Kuvitus: Marjo Parkkinen

YhdessĂ¤ tehden pĂ¤Ă¤semme hyviin tuloksiin. Omaisuutesi arvo kehittyy, kotona on kiva olla ja kustannukset pysyvĂ¤t kurissa. Tee viisas valinta ja ota yhteyttĂ¤!

Ă&#x201E;lĂ¤ eksy isĂ¤nnĂśinnin lyhenneviidakkoon! Monissa taloyhtiĂśissĂ¤ on herĂ¤nnyt keskustelu isĂ¤nnĂśintialan lyhenteistĂ¤ ja niiden merkityksestĂ¤. Osa selvittelee asiaa isĂ¤nnĂśinnin kilpailuttamisen yhteydessĂ¤. Teksti: Katja Haarma

I Verohallinto torjuu harmaata taloutta. Tutustu keinoihin s VERO l RAKENTAMISILMOITUKSET s VERO l MUISTAKUITTI s VERO l VERONUMERO IsĂ¤nnĂśitsijĂśiden veroinfo nĂ¤htĂ¤vissĂ¤ osoitteessa www.seminaarit.net/verohallinto.

vero.fi

sĂ¤nnĂśintiĂ¤ kilpailutettaessa on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ pitĂ¤Ă¤ lĂ¤htĂśkohtana oman taloyhtiĂśn tarpeita myĂśs tulevaisuutta ajatellen, eikĂ¤ pĂ¤Ă¤tĂśksenteon perusteena koskaan saisi olla pelkkĂ¤ hinta. Monet, etenkin suuremmat asunto-osakeyhtiĂśt, kĂ¤yttĂ¤vĂ¤t nykyĂ¤Ă¤n konsulttia apuna isĂ¤nnĂśinnin kilpailuttamisessa jo kartoitus- ja tarjouspyyntĂśvaiheessa. On tĂ¤rkeĂ¤Ă¤, ettĂ¤ sopivan koulutuksen lisĂ¤ksi isĂ¤nnĂśitsijĂ¤llĂ¤ on asiakaslĂ¤htĂśinen ote ja tahto toimia taloyhtiĂśn parhaaksi niin talouden kun yllĂ¤pidonkin osalta. Toimiva yhteistyĂś ja luottamus hallituksen kanssa on toiminnan pohja. IsĂ¤nnĂśitsijĂ¤n nimen perĂ¤stĂ¤ lĂśytyy usein joku tai joitakin seuraavista; IAT, IK, ITS tai AIT, ja joillakin nimen perĂ¤ssĂ¤ saattaa olla myĂśs ISA, joka tosin viittaa isĂ¤nnĂśintiyritykseen â&#x20AC;&#x201C; ei henkilĂśĂśn. TĂ¤ssĂ¤ selvennystĂ¤ isĂ¤nnĂśitsijĂśiden tai isĂ¤nnĂśintiyritysten yhteydessĂ¤ yleisimmin esiintyvien lyhenteiden merkityksestĂ¤ erityisesti asunto-osakeyhtiĂśiden nĂ¤kĂśkulmasta: IK on osoitus siitĂ¤, ettĂ¤ henkilĂś on kĂ¤ynyt Asunto-osakeyhtiĂśn isĂ¤nnĂśintikoulutuksen (IK)â&#x201E;˘ ja suorittanut siihen liittyvĂ¤t tentit. TĂ¤mĂ¤ koulutus

antaa perusvalmiudet normaalien asunto-osakeyhtiĂśiden isĂ¤nnĂśintitehtĂ¤vien hoitamiseen niin hallinnon, talouden kun teknisen yllĂ¤pidonkin osalta. IAT on lyhenne IsĂ¤nnĂśinnin ammattitutkinnosta, joka on virallinen ammattitutkinto asunto-osakeyhtiĂśn isĂ¤nnĂśintitehtĂ¤vissĂ¤ toimiville. IAT lyhenne on syntynyt alalla tutkinnon suorittaneiden toimesta ja monet kĂ¤yttĂ¤vĂ¤t sitĂ¤ nimensĂ¤ perĂ¤ssĂ¤, vaikka se ei ole virallinen lyhenne. ITSÂŽ, eli IsĂ¤nnĂśitsijĂ¤n koulutus ja tutkinto on jatkotutkinto ammatissa toimiville isĂ¤nnĂśitsijĂśille, jotka syventĂ¤vĂ¤t tietojaan ja taitojaan isĂ¤nnĂśinnin laajassa osaamisvaatimuskentĂ¤ssĂ¤ ja laativat myĂśs kirjallisen lopputyĂśn. Koulutuksen pĂ¤Ă¤syvaatimuksina on vĂ¤hintĂ¤Ă¤n vuoden pĂ¤Ă¤toiminen isĂ¤nnĂśintikokemus ja sopivaksi luettava aiempi koulutus. Koulutus kestĂ¤Ă¤ puolitoista vuotta. AITÂŽ, eli Johtavan ammatti-isĂ¤nnĂśitsijĂ¤n koulutus ja tutkinto on toinen, ja alan korkein, jatkotutkinto ammatti-isĂ¤nnĂśitsijĂśille. Koulutukseen osallistuvilla on taustalla vahva osaaminen isĂ¤nnĂśintialalta ja usein isĂ¤nnĂśintitoimen ohella esimiestai johtamisvastuu edustamassaa yrityksessĂ¤. Osallistujilta vaaditaan

vĂ¤hintĂ¤Ă¤n kaksi vuotta pĂ¤Ă¤toimista isĂ¤nnĂśintikokemusta tai viisi vuotta vastaavaa kokemusta kiinteistĂśalalta ja sen lisĂ¤ksi joko ITSÂŽ-tutkinto tai opisto-/ammattikorkeakoulutasoinen alalle soveltuva tutkinto. Koulutus on laajuudeltaan 60 opintopistettĂ¤ ja kestoltaan kaksi vuotta. ITSÂŽ ja AITÂŽ tutkinnoista valmistuneiden nimet lĂśytyvĂ¤t osoitteesta ww.kiinko.ďŹ /koulutus/valmistuneetja-patevoityneet. NĂ¤iden lisĂ¤ksi yleisesti kĂ¤ytĂśssĂ¤ on myĂśs KiinteistĂśsihteerin koulutus ja tutkinto (KISI)â&#x201E;˘, Teknisen isĂ¤nnĂśitsijĂ¤n koulutus ja tutkinto (ITSÂŽ-TEK) sekĂ¤ KiinteistĂśja projektipĂ¤Ă¤llikĂśn ohjelma ja tutkinto (FMA)â&#x201E;˘. IsĂ¤nnĂśinnin ammattitutkintoa jĂ¤rjestĂ¤vĂ¤t useat oppilaitokset. Muut tĂ¤ssĂ¤ mainitut koulutukset ja tutkinnot ovat KiinteistĂśalan koulutussĂ¤Ă¤tiĂśn ammatillisen oppilaitoksen jĂ¤rjestĂ¤miĂ¤. ISA on lyhenne auktorisoidusta isĂ¤nnĂśintitoimistosta ja tunnusta saavat kĂ¤yttĂ¤Ă¤ vain ISA ry:n auktorisoimat isĂ¤nnĂśintiyritykset. LisĂ¤tietoa auktorisoinnin edellytyksistĂ¤ ja luettelo auktorisoiduista isĂ¤nnĂśintiyrityksistĂ¤ lĂśytyy osoitteesta www.isa-yhdistys.org LisĂ¤tietoa osoitteesta www.kiinko.ďŹ Kirjoittaja toimii koulutuspĂ¤Ă¤llikkĂśnĂ¤ KiinteistĂśalan KoulutussĂ¤Ă¤tiĂśn ammatillisessa oppilaitoksessa.

ILMOITUSLIITE

TaloyhtiĂś 2014 1. huhtikuuta â&#x20AC;&#x201C; teemapĂ¤ivĂ¤ tietoa tĂ¤ynnĂ¤ TaloyhtiĂśtapahtuma, kiinteistĂśalan kevĂ¤inen ykkĂśstapahtuma tĂ¤yttĂ¤Ă¤ tĂ¤nĂ¤ vuonna 10 vuotta! TĂ¤nĂ¤ kevĂ¤Ă¤nĂ¤ TaloyhtiĂś 2014 tarjoaa monipuolista ohjelmaa taloyhtiĂśn hallituksille, isĂ¤nnĂśitsijĂśille, vuokranantajille, tilintarkastajille sekĂ¤ talousasioista vastaaville. Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessĂ¤ 1. huhtikuuta kello 9â&#x20AC;&#x201C;16 jĂ¤rjestettĂ¤vĂ¤n teemapĂ¤ivĂ¤n seminaareissa kĂ¤sitellĂ¤Ă¤n kiinnostavia ajankohtaisia aiheita ja nĂ¤yttelyssĂ¤ voi tutustua alan toimijoihin, tuotteisiin ja palveluihin. PĂ¤ivĂ¤n pĂ¤Ă¤tteeksi kannattaa tulla kuuntelemaan Peter Nymanin juontamaa paneelikeskustelua.

Seminaariohjelma isĂ¤nnĂśitsijĂśille

JĂ¤rjestĂ¤jĂ¤: KiinteistĂśliitto Uusimaa, sali 103 Ballroom

JĂ¤rjestĂ¤jĂ¤: KiinteistĂśalan Koulutuskeskus, sali 102

9.30 â&#x20AC;&#x201C; 10.15 Hallituksen toiminta, tehtĂ¤vĂ¤t ja vastuut Johtava lakimies Mia Pujals, KiinteistĂśliitto Uusimaa

9.15 â&#x20AC;&#x201C; 10.30 AsuinkiinteistĂśn turvallisuus â&#x20AC;˘ Pelastuslain vaatimukset kiinteistĂśille â&#x20AC;˘ Pelastussuunnitelma â&#x20AC;˘ TulityĂśt kiinteistĂśissĂ¤ Toimitusjohtaja Eero Salminen, Safe-Team Oy

10.45 â&#x20AC;&#x201C; 11.30 Osakkaan muutostyĂśoikeus ja vastuu Lakimies Katriina Sarekoski, KiinteistĂśliitto Uusimaa 12.00 â&#x20AC;&#x201C; 12.45 Korjaushankkeeseen valmistautuminen, kuntoarviot ym. NeuvontainsinĂśĂśri Jari HĂ¤nnikĂ¤inen, KiinteistĂśliitto Uusimaa 13.15 â&#x20AC;&#x201C; 14.00 Ajankohtaista linjasaneerauksista NeuvontainsinĂśĂśri Jaakko Laksola, KiinteistĂśliitto Uusimaa 15.00 â&#x20AC;&#x201C; 15.45 Paneelikeskustelu: HyvĂ¤ isĂ¤nnĂśinti taloyhtiĂśn tukena Moderaattorina Peter Nyman

11.00 â&#x20AC;&#x201C; 12.15 AsuinkiinteistĂśn turvallisuus jatkuu Toimitusjohtaja Eero Salminen, Safe-Team Oy 12.30 â&#x20AC;&#x201C; 13.15 KatastroďŹ n ainekset - kriisiviestintĂ¤ taloyhtiĂśremontissa Âˇ Kolme keinoa estĂ¤Ă¤ kriisiĂ¤ Âˇ Kolme keinoa pienentĂ¤Ă¤ kriisiĂ¤ Tietokirjailija Katleena Kortesuo, Katleena Kortesuo Oy 13.30 â&#x20AC;&#x201C; 14.15 AsukasviestinnĂ¤n merkitys ja toimivuus Johtaja Marjut Joensuu, Suomen IsĂ¤nnĂśintiliitto ry

Tapahtumaan sisĂ¤ltyy monipuolinen ja laaja nĂ¤yttely, joka on avoinna koko tapahtuman ajan. NĂ¤ytteilleasettajia on mukana 70. NĂ¤yttelyyn ehtii hyvin tutustua luentojen tauoilla. Tutustu nĂ¤ytteilleasettajiin tarkemmin sivulla www. taloyhtiotapahtuma.net/tapahtumankavijoille/nayttely Luentojen ja nĂ¤yttelyn ohella KiinteistĂśliitto Uusimaan asiantuntijat vastaavat kĂ¤vijĂśiden taloyhtiĂśihin liittyviin kysymyksiin. Vastaamassa ovat sekĂ¤ lakimiehet ettĂ¤ insinĂśĂśrit koko pĂ¤ivĂ¤n klo 9â&#x20AC;&#x201C;16 talvipuutarhan perĂ¤llĂ¤ osastolla numero 10. Tapahtumassa on kahvitarjoilu 10-vuotisjuhlan kunniaksi. Tapahtuman sisĂ¤Ă¤npĂ¤Ă¤sy on maksuton, mutta vaatii ilmoittautumisen ja tulostetun sisĂ¤Ă¤npĂ¤Ă¤sykortin. Voit tehdĂ¤ sen jo ennakkoon ja sĂ¤Ă¤styĂ¤ jonottamiselta, mutta ilmoittautuminen onnistuu myĂśs paikan pĂ¤Ă¤llĂ¤. SisĂ¤Ă¤nkĂ¤ynti tapahtumaan on Messukeskuksen kongressisiivestĂ¤ Holiday Inn â&#x20AC;&#x201C;hotellin oikealta puolelta. Kerro tapahtumasta myĂśs muille taloyhtiĂśasioiden parissa toimiville luottamushenkilĂśille tai ammattilaisille. Viime vuonna kĂ¤vijĂśitĂ¤ oli noin 1500, tĂ¤nĂ¤ vuonna varmaan enemmĂ¤n. Tule sinĂ¤kin!

ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA? Olipa kyseessĂ¤ uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltĂ¤ kaiken tarvittavan â&#x20AC;&#x201C; saman katon alta.

Katso lĂ¤hinnĂ¤ sinua sijaitseva toimipisteemme

www.varsinaisbitumi.ďŹ

KiinteistĂślehti

SUOMEN

Seminaariohjelma hallituksille

Ja tiedĂ¤t enemmĂ¤n taloyhtiĂśstĂ¤si.

Tutustu lehteen, myĂśs diginĂ¤

Tilaa aja ajankohtainen uutiskirje

www.kiinteistolehti.ďŹ

VUOSIKYMMENTEN

KOKEMUKSELLA On merkitystĂ¤. Yli viidenkymmenen vuoden kokemus ja 50 isĂ¤nnĂśinnin ammattilaista takaavat, ettĂ¤ asiat taloyhtiĂśssĂ¤si hoituvat. IsĂ¤nnĂśinnin lisĂ¤ksi palveluksessasi on monipuolinen ja osaava remonttija rakennuspalvelumme. He hoitavat luotettavasti taloyhtiĂśsi erilaiset korjaukset ja asuntokohtaiset pienetkin pintaremontit. OTA YHTEYTTĂ&#x201E; JA PYYDĂ&#x201E; TARJOUS: IsĂ¤nnĂśinti: $UWR +XWWXQHQ SXK DUWR KXWWXQHQ#WDSLRODQODPSR Ä&#x; Remontti- ja rakennuspalvelut: 3HQWWL +HLNNLQHQ SXK SHQWWL KHLNNLQHQ#WDSLRODQODPSR Ä&#x;

ILMOITUSLIITE

Yli 20 vuoden kokemus asunto- ja rakentamisjuridiikassa

Solpaneler i stadsmiljö?

Ratkaisu riita- ja ongelmatilanteisiin

Asianajotoimisto Salonen Oy LSL legal

www.lsl-legal.fi

Temppelikatu 4 A 1, 00100 Helsinki

puh. 09 454 2880

Solteknik ligger i tiden. Fotovoltaiska solpaneler är redan vardagsmat på sommarstugor och båtar. I Tyskland ser man dem redan på hustaken i städerna. Helsingfors stad har uppvisningsobjekt i Vik, Esbo i Mankans. Energibolag som Helen (Helsingin Energia) och Fortum vill visa att de hänger med i den gröna trenden. De har börjat marknadsföra sina solpaket och kopplingar, och viftar med avtal om att köpa elströmmen från kundernas paneler. Text: Henry Clay Ericsson

Meiltä saat kaikki putkityöt - LVI-urakointi ja kaasuputkistojen asennukset - Kaukolämpö- ja ilmalämpöpumppu asennukset - Huolto- ja korjaustyöt TILAA - lisätietoja kotisivuillamme

Puhelin (09) 720 6070 Päivystys 0400 803492

PUTKIMIES

www.pakilanputki.fi

pakilanputki@pakilanputki.fi

Olemme panostaneet hyvään laatuun, toimitusvarmuuteen ja lyhyeen toimitusaikaan.

OSAAMISTA JO VUODESTA 1954.

ust nu är våren på kommande. Dagarna blir längre, soltimmarna allt ﬂer. Kunde vårt husbolag dra nytta av solen? Kan vi minska på husets elräkning? Lönar det sig att sälja el till nätet? Dessa frågor ﬁck sex grupper studerande på Arcadas linje för energiteknik jobba med. De undersökte tre fastigheter i urban miljö, klättrade på taken, funderade på placering och dragning, och räknade på lönsamheten. När kan vi då få tillbaka våra investerade slantar? Jag ska här förklara i sju enkla punkter vad grupperna kom till, utan besvärliga formler och med ett minimum av siffror. Kolla läget på taket. 1. Solen lyser som bekant bäst från söder, och i vinkel uppifrån. Det är alltså bra om huset har oskuggade takytor som vetter mot söder. Knepigt är det med alltför branta tak, det kan bli farligt och dyrt att montera och putsa panelerna. 2. Fasadgranskningen vill ha sitt ord med i spelet, när det gäller klassiska hus på synliga platser. Platta tak på

moderna hus går lättare igenom, likaså gårdsﬂyglar på äldre hus. Det som inte syns mot gatan, brukar inte vålla problem. Välj paneler, dra kablar. 3. Solpaneler är etablerad teknik. Alla panelfabrikat ger ungefär lika mycket ström per kvadratmeter. Men de tyska och kinesiska är hälften billigare, så kolla dem innan du köper. 4. Från taket ska en kabel dras ner till husets elcentral. Via en inverter får strömmen matas in direkt i skåpet. Helt legalt och accepterat. Men ska förstås planeras och utföras av fackmän, och utmärkas väl. Kolla er konsumtion per månad. 5. Solen lyser som känt bäst under sommarhalvåret. Om strömmen vi då producerar kan användas för att ventilera och kyla ner huset, sparar vi köpt el, och det blir lönsamt. Om huset är tomt för att skolorna har stängt och invånarna åkt på semester, producerar vi el för kråkorna, som betalar väldigt dåligt.

Räkna hem pengarna. 7. Elpriset är lågt i Finland, bara hälften av det tyska. Några tippar att elpriset kommer att fortsatt stiga. Andra tror tvärtom att det på lång sikt kommer att sjunka. Antagandet inverkar starkt på panelernas lönsamhet. Solel är inte ens i bästa fall någon superbusiness. Det tar 10–15 år att få tillbaka pengarna för investeringen, med egen förbrukning. Ska elen säljas ut, krävs det 35–40 år för payback – men så länge håller inte grejorna. Någon garanterad inmatningstariff som för vindalstrad elkraft ﬁnns inte – än så länge. Slutsatsen är klar som korvspad. Om ert hus har rena, raka takytor mot söder, och har gemensamma kylda utrymmen som används på sommaren, ska ni absolut titta närmare på solpaneler. Vill ni dessutom ha en grön image, och tror på fortsatt stigande elpriser, blir det desto angelägnare. Gäller det däremot ett väl skuggat, krumelurigt jugendhus, bebott av konservativa pensionärer som ﬂyttar till landet för hela sommaren, kan ni glömma det där med solpaneler. Skriv bara i protokollet: ”Föranleder ej åtgärder”.

Bild: Rodeo

PAKILAN PUTKI OY

6. Det är bra business att använda elen själv. Då sparar man energiavgiften, överföringsavgiften och momsen. Det är sämre business att sälja elen till nätet. Då får man bara in energiavgiften. Och marknadspriset är som lägst på sommaren. Dessutom har elbolagen satt ett löjligt lågt tak för mängden el de köper in per månad.

Isännöintiä, kirjanpitoa ja kiinteistönhuoltoa laadukkaasti Myyrmäen Huolto Oy Patotie 2, 01600 Vantaa puh. 09 530 6140

www.myyrmaenhuolto.fi

Helsingin Lämmönsäätö Oy Ammattitaitoista LVI-asennusta jo15 vuoden kokemuksella

www.helsinginlammonsaato.ﬁ ILMOITUSLIITE

LYHYESTI

Kiinteistöliitolta suositus tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista Tilaajavastuulain tulkinnanvaraisuus sekä lain säätämistavoite huomioiden Kiinteistöliitto suosittaa taloyhtiöitä täyttämään tilaajavastuulain selvitysvelvoitteet riippumatta tilaajavastuulain poikkeamasäännösten soveltumisesta. Suosituksen avulla Kiinteistöliitto pyrkii varmistamaan, että taloyhtiöt toimivat tilaajana huolellisesti ja valitut sopimuskumppanit ovat luotettavia.

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

ILMOITUSLIITE

Tiedonantovelvollisuus laajenee taloyhtiöiden urakoihin Taloyhtiöiden velvoitteet kasvavat 1. heinäkuuta. Tuolloin astuu voimaan rakennusurakoita ja työntekijöitä koskeva tiedonantovelvollisuus, jolla osaltaan pyritään torjumaan harmaata taloutta. Ensimmäisen kerran tiedot annetaan verohallinnolle syyskuussa 2014.

Jatkossa rakentamispalvelujen tilaajat ilmoittavat kuukausittain suoraan verohallinnolle, keneltä on tilannut rakennustöitä. Rakennusurakoista on ilmoitettava työmaittain urakkasopimusta koskevia tietoa, muun muassa sopimuspuolet, kokonaissumma, kesto ja laskutettu määrä ilmoitusjaksolta. Urakkatietojen lisäksi kaikista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä annetaan tiedot työsuhteen laadusta tai työnantajasta riippumatta. Työntekijätiedot annetaan työmaittain

Kiinteistöhuoltoa Vantaalla vuodesta 1972

Asunto-osakeyhtiöiden tyypillisesti tilaamia rakentamispalveluja ovat mm. putki- ja sähköremontit, vesikaton uusiminen, julkisivuremontit, rakennuksen ulko- ja sisäpuoliset maalaustyöt sekä pihaalueen ja ajoliuskojen päällystystyöt. Lisätietoja: www.vero.ﬁ

Huoltaa ja korjaa – kiinteistöhuoltoa – sähkötyöt – putkityöt – korjaukset ja saneeraukset

• kiinteistöhuolto • ulkoalueiden hoito • päivystys 24H Halmekuja 5 • 01360 VANTAA Puhelin 09 838 460 • www.kpkoivu.fi

päätoteuttajan kautta. Kukin yritys ilmoittaa omat työntekijänsä työmaan päätoteuttajalle, joka toimittaa tiedot keskitetysti verottajalle.

Puh. 020 758 9800 • Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki • www.tonttioy.com

www.maikoski.ﬁ

HK-Säätö Oy

KATTOREMONTTI

www.hksaato.ﬁ

UUDENMAAN PELTITYÖ OY

Vesikourut, piipunpellitykset, palotikkaat

www.kattosi.ﬁ

PELTIKA OY

25 vuott

a !

www.peltika.ﬁ

Puh. 0400 453 959

Pyydä tarjous: peltika@peltika.ﬁ KATTOPELLIT, KATTOSILLAT, TIKKAAT, LUMIESTEET, SADEVESIKOURUT JA -SYÖKSYT uusiin ja vanhoihin rakennuksiin. ASENNUSPALVELU kaikkiin tuotteisiin. Puh. 0400 662 363

A s u k ka a n a s i a l l a Palveluja hallintoon, talouteen ja kiinteistönpitoon.

Vernissakatu 6, 01300 Vantaa, puh. 0207 862 150, asiakaspalvelu@maikoski.ﬁ

PP-PUTKI Oy LVIJ-URAKOINTI LVI-PÄIVYSTYS JA HUOLTO JÄLKIVAHINKOTORJUNTA KARTOITUS- JA KUIVAUSPALVELUT PP-Putki Oy Mestarintie 3 01730 Vantaa

Päivystys puh. 010-2327 209 Toimisto puh. 010-2327 205/ 010-2327 203 www.pp-putki.com

ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA? A? Olipa kyseessä uudiskatto,huopakattosaneeraus raus uss tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. Katso lähinnä sinua sijaitseva toimipisteemme

www.varsinaisbitumi.ﬁ

Rakennus-Nordling Oy www.rakennus-nordling.ﬁ Kiinteistöalan luotettavat kumppanit

www.rem.ﬁ

KATAJANOKAN HUOLTO OY

» Kattopeltityöt » Rautarakennetyöt » Ilmastointityöt

Isännöintiä • Kiinteistönhuoltoa

» Peltityöt

Merikasarminkatu 4, 00160 Helsinki kh@katajanokanhuolto.fi • P. (09) 6962 480

Arinatie 11, 00370 Helsinki | p. 020 757 9270 | www.peltijarautatyo.fi

KAIPAAKO KATTOSI

REMONTTIA?

Ilmainen arviokäynti, ota yhteyttä selmok@selmok.ﬁ

Kattoremonteissamme käytämme vain sertiﬁoituja laatutuotteita. Työtakuu 5 v. | Materiaalitakuu 20 v.

Selmok Oy

Puh. 0500 418 730 | www.selmok.ﬁ

Tikrusan Oy www.tikrusan.ﬁ

Timanttileikkaustyöt vuodesta 1978 esim. ovi-, ikkuna-, tuuletus- ym. aukot betoni / tiili / kivirakenteisiin

www.timanttiporaus.ﬁ ILMOITUSLIITE

Valitse KerabitPro, kun tarvitset katto- ja vedeneristysrakentamisen asiantuntijaa

Bitumikatot

Tiili- ja peltikatot

Pihakansien ja siltojen vedeneristykset

Kattoremontit ja -huollot

KerabitProlta saat kaikki katto- ja vedeneristysrakentamisen palvelut niin uudis- kuin korjausrakentamiseenkin. Meillä on sadan vuoden kokemus ja ammattitaito. Jälki on sen mukaista, pitävää ja pätevää. Kotisivuiltamme www.kerabit.ﬁ löydät lähimmän toimipisteemme. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua kattoasioissa!

KerabitPro Oy | Väinö Tannerin tie 3, 01510 Vantaa | Puh. 010 851 1000 | www.kerabit.ﬁ

www.oras.com

EASY

Etäkäytettävä Smart Bidetta toimii hanaan koskematta

ECO

Kaikki veden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit ovat lyijyttömiä

SAFE

Älykäs Bidetta sulkeutuu automaattisesti

ILMOITUSLIITE

Optima