Keski-Suomen Kiinteistöviesti 1/2024

JUHO JÄRVINEN

RAKENNUKSEN TASEARVON MERKITYS

Yhtiökokouksen asiakirjat ja mihin niissä kannattaa kiinnittää huomiota

Graffitien poisto vaatii maalien ja materiaalien tuntemusta

Esteettömyys taloyhtiöissä: apua ja tukea näkövammaisille

Jyväskylässä,

Isännöinti

Digipalvelut 24/7

Talotili-palvelu pienille

taloyhtiöille

Manageeraus

10:llä

Tässä lehdessä

4 Pääkirjoitus: Kun hyvät neuvot ovat tarpeen

4 Ajankohtaista

6 Tarkastelussa varsinaisen yhtiökokouksen asiakirjat

10 Kohti ikä- ja muistiystävällisempiä taloyhtiöitä

12 Lokeista voi päästä eroon – näin toimittiin Hämeenlinnassa

15 Vaikuttaako rakennuksen tasearvo lainansaantiin?

16 Mitä tilintarkastuksessa tapahtuu: tilintarkastajat kertovat

18 Arkkitehtuuri: 1800-luvun loppu oli kertaustyylien aikaa

20 Suojapinnoite helpottaa graffitien puhdistusta

22 Kissa ja hiiri -leikkiä graffitien tekijöiden kanssa

24 Rautaviidan muuttopäivänä vuonna 1963 maailmalla kuohui

26 Näin huoneistotietojärjestelmä vaikuttaa taloyhtiön arkeen

28 Jo pienet muutokset helpottavat näkövammaisten arkea

30 Tietoa turvallisuudesta ja varautumisesta asuinyhteisöille

32 Palveluhakemisto

34 Jäsenpalvelut käytössäsi

KESKI-SUOMEN

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenlehti, 23. vuosikerta

Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan neljä kertaa vuodessa kaikille jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille yhdistyksen sidosryhmille.

Julkaisija Kiinteistöliitto Keski-Suomi, Yliopistonkatu 11, 40100 Jyväskylä

Kustantaja KKY-Palvelu Oy

Päätoimittaja Hannu Mähönen, 045 110 6333, hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi

Toimitus Viestintä-Paprico Oy ja Kiinteistöliitto Keski-Suomi, kiinteistoviesti@paprico.fi

Ulkoasu Viestintä-Paprico Oy

Ilmoitusmyynti Mediatoimisto Dorimedia Oy, 050 468 2290, timo.hyvonen@dorimedia.fi

Painopaikka Kirjapaino Kari, Jyväskylä

Painosmäärä 6 850 kpl

Osoitelähde Kiinteistöliiton jäsenrekisteri

Osoitteenmuutokset kiinteistoliitto.fi/osoitteenmuutos, 045 208 6560, keski-suomi@kiinteistoliitto.fi

Seuraava numero 2/2024 ilmestyy viikolla 19, aineistopäivä 8.4.2024

Hannu Mähönen

Päätoimittaja, toiminnanjohtaja

Kun hyvät neuvot ovat tarpeen

”Olipa iso helpotus, kun saatiin varmuus, että ollaan hallituksessa toimittu oikein. Olisi vaan pitänyt soittaa aiemmin niin ei olisi tarvinnut öitään valvoa tätä pohtiessa.”

Taloyhtiössä tulee joskus hankalia tilanteita, jotka eivät ratkea ilman asiantuntijan neuvoja. Kun taloyhtiö on Kiinteistöliiton jäsen, sen johdon käytössä on lakineuvonta, talous- ja veroneuvonta, korjaus- ja tekninen neuvonta, energianeuvonta sekä nyt myös ikääntyvien asumiseen liittyvä neuvonta. Taloyhtiön työsuhdeasioissa neuvontaa antavat Kiinteistötyönantajat ry:n asiantuntijat.

Valtakunnallisten neuvontapalveluiden lisäksi keskisuomalaiset jäsenet voivat soittaa minulle. Tarvittaessa selvitän asian Kiinteistöliiton asiantuntijoiden kanssa ja soitan sitten takaisin. Sähköpostitse ja verkkosivujen kautta saatuihin yhteydenottoihin vastaan soittamalla kahden arkipäivän kuluessa.

Jäseniltämme tulee vuosittain yhteensä noin tuhat puhelua eli keskimäärin neljä puhelua joka arkipäivä. Puheluista noin 40 prosenttia soitetaan minulle. Tehtäväni on tarjota tietoa, ohjeita ja ratkaisuja jäsentaloyhtiön tarpeisiin. Tärkeää on myös kuunteleminen, keskustelu ja myötäeläminen, empatia.

Neljäsosa jäsenistä käyttää jotain neuvontapalvelua vuoden aikana ainakin kerran. Soittajista kolmannes on puheenjohtajia, kolmannes isännöitsijöitä ja kolmannes hallituksen jäseniä tai muita luottamushenkilöitä. Kun taloyhtiön johto saa asiantuntevaa neuvontaa, yhtiössä kaikkien on turvallista asua ja omistaa.

Jonkin verran tulee puheluita myös henkilöiltä, jotka eivät ole oikeutettuja jäsenneuvontaan, ts. taloyhtiö ei kuulu Kiinteistöliittoon, henkilö ei ole sen johdossa tai hän soittaa selvästi omassa asiassaan. Heidät ohjaamme ystävällisesti soittamaan Kiinteistöliiton kaikille avoimeen maksulliseen lakineuvontaan.

Kenenkään ei tarvitse jäädä neuvottomaksi.

Taloyhtiöiden tulee varautua monien kustannusten nousuun myös tänä

vuonna

Kiinteistöliitto Keski-Suomi on jälleen laatinut jäsenilleen ohjeen talousarvion laatimista varten. Ohjeessa on huomioitu vuoden 2024 alusta tulevat ja vuoden 2023 aikana tulleet muutokset maksuihin alueemme suurimmilla paikkakunnilla. Kustannusten vertailussa on käytetty vakiomuotoista keskikokoista kerrostaloyhtiötä.

Taloyhtiön kaukolämmön ja vesihuollon kustannukset nousevat monilla paikkakunnilla 2–6 prosenttia vuodesta 2023. Kaukolämmössä suurin kustannusnousu on Viitasaarella, yhteensä noin 20 prosenttia. Vesihuollon kustannukset nousevat eniten Jämsässä, yli 15 prosenttia ja Saarijärvellä yli 10 prosenttia.

Sähkönsiirron kustannukset nousevat Äänekosken Energian verkossa yli 5 prosenttia. Elenia nosti siirtohintojaan liki 6 prosenttia toukokuussa 2023.

Jätehuollon kustannukset nousevat vertailussa käytetyssä taloyhtiössä Jyväskylässä liki 5 prosenttia. Uudistunut jätelainsäädäntö tuo monille taloyhtiöille uusia velvoitteita jätteen lajitteluun, mikä sekin lisää kustannuksia.

Taloyhtiön kiinteistöverot nousevat Äänekoskella liki 20 ja Jämsässä yli 15 prosenttia. Muilla paikkakunnilla nousu on yleensä 2–4 prosenttia johtuen maapohjan yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan noususta ja rakennuskustannusindeksiin sidotun asuinrakennusten kiinteistöveron noususta.

▶ Keski-Suomen talousarvio-ohje löytyy jäsensivuilta kohdasta Työkaluja taloyhtiöille ja Kiinteistöliiton valtakunnallinen ohje kohdasta Taloyhtiön talous.

Melkein kaikki taloyhtiöt siirsivät osakeluettelonsa määräaikaan mennessä

Kaikkien asunto-osakeyhtiöiden piti siirtää osakeluettelonsa Maanmittauslaitoksen uuteen huoneistotietojärjestelmään viime vuoden loppuun mennessä.

Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan 92,2 prosenttia maamme asunto-osakeyhtiöistä hoiti velvoitteensa määräaikaan mennessä.

Keski-Suomen yhteensä 4 242 asunto-osakeyhtiöstä 3 953 eli 93,2 prosenttia hoiti osakeluettelonsa siirron määräaikaan mennessä, ja 289 yhtiöllä siirto oli vielä suorittamatta 2.1.

Keski-Suomen kunnista täyteen 100 prosenttiin yllettiin Toivakassa, Kyyjärvellä ja Multialla. Monissa muissakin kunnissa päästiin lähelle 100 prosenttia.

Tämän jälkeen osakeluettelon siirto huoneistotietojärjestelmään on asunto-osakeyhtiölle maksullista.

Kannessa

Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Kuva: Kiinteistöliitto

Maanmittauslaitoksen ruuhkat eivät estä yhtiökokousten järjestämistä

Asunto-osakkaiden into rekisteröidä omistuksensa Maanmittauslaitoksen sähköiseen huoneistotietojärjestelmään on ruuhkauttanut rekisteröintien käsittelyn, millä voi olla vaikutuksia kevään yhtiökokouksiin.

Ennen osakeluettelon siirtoa hankitun asunnon omistuksen rekisteröimiselle ei ole kiirettä, sillä riittää, että osakas tekee sen kymmenen vuoden kuluessa. Maanmittauslaitoksen ruuhka ei vaikuta yhtiökokoukseen osallistumiseen, sillä omistajan tiedot ovat jo Maanmittauslaitoksen järjestelmässä. Juuri nyt ei siis ole tarpeen tehdä asialle mitään.

Maanmittauslaitoksen ruuhkan vuoksi jonossa seisoo kuitenkin nyt myös sellaisten osakkaiden rekisteröintejä, jotka

Biojäteastioita jäätynyt

Mustankorkea tiedotti tammikuussa, että sen alueella on tänä talvena jäätynyt poikkeuksellisen paljon biojäteastioita niin, ettei niitä ole saatu tyhjennettyä. Ongelma koskee erityisesti biojätteen syväkeräysastioita, joista yli 60 prosenttia oli jäässä tammikuun alussa.

Jäätyneen syväkeräysastian sulattaminen on kallista ja luonnolliseen sulamiseen vaaditaan pidempi lämmin jakso. Moni taloyhtiö onkin hankkinut biojätteen keräämiseen tilapäisiä pintajäteastioita.

Mustankorkea neuvoo asukkaita jäähdyttämään biojätepussit ulkona muutaman minuutin ajan ennen niiden laittamista biojätteen keräysastiaan. Jos syväkeräysastia on jäässä, eikä pintajäteastioita ole käytettävissä, biojätteet voi laittaa poikkeuksellisesti sekajätteeseen.

Monet pitävät syynä ongelmiin kovien pakkasten ja nopeiden säämuutosten lisäksi sitä, että ulkona olevissa biojäteastioissa Mustankorkean alueella ei saa enää käyttää suuria biohajoavia suojasäkkejä.

ovat vastikään ostaneet itselleen asunnon. Näiden osakkaiden on tehtävä rekisteröintihakemus kahden kuukauden kuluessa.

Jos asunnon omistaja on vaihtunut tai vaihtumassa, ja omistus ei vielä olisikaan Maanmittauslaitoksen rekisterissä, myyjä voi valtuuttaa ostajan osallistumaan ja käyttämään äänioikeutta yhtiökokouksessa. Kiinteistönvälittäjillä on tässä tilanteessa tärkeä tehtävä opastaa asuntokaupan osapuolia valtakirjaan liittyvissä asioissa.

Jos valtakirjan saaminen ei jostakin syystä ole mahdollista, osakas voi poikkeuksellisesti kiirehtiä Maanmittauslaitokselle tehtävän kirjaamishakemuksen käsittelyä.

Keski-Suomen asuntoosakeyhtiöistä Kiinteistöliiton jäseniä on

39,6 %

Alueen korkein järjestäytymisaste on Petäjävedellä, missä jäseniä on

Syväkeräysastioiden valmistaja Molok kertoo tekevänsä astioiden tuotekehitystä, jotta niiden jäätyminen voitaisiin paremmin välttää tulevaisuudessa.

Jyväskylän asuntoosakeyhtiöistä Kiinteistöliiton jäseniä on

47,6 %

LÄHDE: KIINTEISTÖLIITON JÄSENREKISTERI 31.12.2023

53,1 % ”

Sanottua

Uusien asuntojen taloyhtiölainat loppuvat ja rakentaminen muuttuu.

Vuokraturva Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola blogissaan 28.12.2023

Ota haltuun yhtiökokouksen asiakirjat

Nyt on taas se aika vuodesta, kun monissa taloyhtiöissä kutsutaan varsinainen yhtiökokous koolle. Mihin hallituksen ja osakkeenomistajien kannattaa kiinnittää huomiota asiakirjoissa, joita kokouksessa käsitellään?

n TEKSTIT: HANNU MÄHÖNEN n KUVAT: KIINTEISTÖLIITTO

1. Kokouskutsu

Kokouskutsussa on mainittava taloyhtiön nimi, koollekutsuja, kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokoukseen on mahdollista osallistua etäyhteydellä, siitä on mainittava kokouskutsussa. Lisäksi kutsussa on kerrottava, missä ja milloin kokousasiakirjat ovat osakkeenomistajien nähtävänä.

Hallituksen laatimasta esityslistasta käyvät ilmi käsiteltävät asiat ja käsittelyjärjestys, joten sen avulla kokouksen etenemistä on helppo seurata. Ko-

kouksessa käsitellään yksi asia kerrallaan ja käytetään vain kyseiseen kohtaan liittyviä puheenvuoroja. Yhtiökokous vahvistaa työjärjestyksen kokouksen alussa. Tarvittaessa asioiden käsittelyjärjestystä voidaan vielä muuttaa. Uusia päätösasioita esityslistalle ei kuitenkaan voida enää ottaa, vaan kokouksessa päätetään vain niistä asioista, jotka on mainittu kokouskutsussa. Hallituksen on hyvä tiedottaa yhtiökokouksen päivämäärä ennakkoon, jotta osakkaat voivat esittää haluamiaan asioita lisättäväksi kokouksen asialistalle.

2. Tilinpäätös

Taloyhtiön tilinpäätös antaa osakkeenomistajille tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot, ja sitä täydentää toimintakertomus. Yleensä tilinpäätöksen laatii isännöinti, mutta hallitus on vastuussa siitä, että tilinpäätös on laadittu oikein. Tilinpäätöksen hyväksyy hallitus allekirjoituksillaan. Huolellisesti laadittu tilinpäätös on merkki hyvin johdetusta taloyhtiöstä.

Varsinainen yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta.

Tuloslaskelma

Tuloslaskelma kertoo, miten taloyhtiön tilikauden tulos on muodostunut. Taloyhtiön tuloslaskelma laaditaan käyttäen KILA:n kiinteistökaavaa. Se on rakenteeltaan varsin selkeä ja helppolukuinen.

Lukujen vertailu edellisen tilikauden lukuihin on tärkeää ja isommille poikkeamille pitää olla selitys.

Hoitokate kertoo, kuinka hyvin taloyhtiön tuotot ovat riittäneet kattamaan hoitokulut. Hoitokate kertoo taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta tuloslaskelman osoittamaa tulosta paremmin, sillä siinä ei ole vielä mukana tuloksentasauskirjauksia eikä rahoituspuolen tuottoja ja kuluja.

Taloyhtiön tarkoitus ei ole tuottaa voittoa. Sen vuoksi käytössä on useita erilaisia tuloksentasauskeinoja, kuten poistot, rahastointi, asuintalovaraus ja vanhat tappiot, joiden avulla taloyhtiö välttää yhteisöveron maksamisen. Tuloslaskelma onkin ennen kaikkea verotuksellinen laskelma ja siksi se ei anna samaa informaatiota kuin muiden yhtiömuotojen tuloslaskelmat.

Tase

Tase kuvaa taloyhtiön taloudellista tilannetta tilikauden päättyessä. Tase koostuu kahdesta puolesta, joita kutsutaan nimillä Vastaavaa ja Vastattavaa.

Vastaavaa kertoo, missä taloyhtiön pääoma on kiinni eli mihin rahat on käytetty. Pysyvät vastaavat ovat sellaisia hyödykkeitä, joiden on tarkoitus olla yhtiön käytössä useamman tilikauden ajan. Niiden hoitoa varten peritään hoitovastiketta. Vaihtuvat vastaavat ovat saamisia ja taloyhtiön pankkitileillä olevia varoja tilikauden viimeisenä päivänä.

Vastattavaa kertoo, miten taloyhtiön varallisuus on rahoitettu eli mistä raha on lähtöisin. Oma pääoma on osakkeen-

omistajien maksamat sijoitukset yhtiöön. Tänne kirjataan lainaosuussuoritukset silloin, kun ne on päätetty rahastoida. Vieras pääoma on yhtiön ulkopuolelta, yleensä velkana tullutta pääomaa. Lyhytaikainen erääntyy maksettavaksi alle vuoden kuluttua ja pitkäaikainen yli vuoden kuluttua.

Taseen varallisuus ei aina vastaa yhtiön omaisuuden todellista arvoa, koska taseeseen aktivoidaan suurempia korjausmenoja harkinnanvaraisesti ja poistoja ei tarvitse tehdä suunnitelman mukaan. Myös esimerkiksi maa-alueiden arvostaminen saattaa poiketa merkittävästi alueen todellisesta arvosta.

Toimintakertomus

Toimintakertomus on sanallinen selvitys asioista, jotka eivät suoraan käy ilmi tilinpäätöksestä, mutta jotka ovat olennaisia oikean ja riittävän kuvan saamiseksi taloyhtiön taloudesta ja toiminnasta. Tietojen esittäminen on hyvin vakiintunutta, ja tiedot ovat lukijan kannalta usein kiinnostavaa ja tärkeää informaatiota.

Osa toimintakertomuksen tiedoista on pakollisia, kuten tiedot yhtiövastikkeen käytöstä, talousarvion toteutumisesta ja olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen. Lisäksi toimintakertomuksessa on yleensä tietoa rakennuksista, hallinnosta, kulutuksista, osakesiirroista ja lainaosuuksista.

Toimintakertomuksen tiedoissa ei saa olla ristiriitaa tuloslaskelman, taseen ja liitetietojen, kunnossapitotarveselvityksen tai edellisen tilikauden toimintakertomuksen kanssa.

Vastikerahoituslaskelma

Toimintakertomuksessa on annettava tiedot yhtiövastikkeen käytöstä, jos vastiketta voidaan periä eri tarkoituksiin eri perustein. Käytännössä selvitys annetaan erillisellä laskelmalla, josta käytetään nimitystä vastikerahoituslaskelma (tai jälkilaskelma). Laskelma kertoo, onko vastikkeita kerätty riittävästi niin, että taloyhtiö suoriutuu maksuistaan. Laskelman keskeinen tehtävä on estää eri vastikkeiden sekoittuminen ja siten varmistaa osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu.

Laskelma on kumulatiivinen eli siinä huomioidaan päättyneen tilikauden lisäksi edellisiltä tilikausilta siirtyneet jäämät. Yli-/alijäämä pitää ottaa huomioon päätettäessä seuraavan tilikauden vastikkeesta.

Ylijäämä tarkoittaa, että vastiketta on kerätty enemmän kuin sitä on käytetty. Alijäämä tarkoittaa, että vastiketta ei ole kerätty riittävästi. Jos laskelmassa on merkittävä ali- tai ylijäämä, hallituksen pitää antaa selvitys, mistä se johtuu, miten alijäämä aiotaan kattaa tai mihin ylijäämä on tarkoitus käyttää.

Hoitovastikejäämän pitäisi olla aina 3–4 kuukauden vastikekertymän verran, jotta yhtiö ei eläisi kädestä suuhun. Tällaisen puskurin avulla taloyhtiön maksukyky säilyy, vaikka tulisi yllättäviä menoja esimerkiksi vesivahingon takia. Jos yhtiössä ei ole hoitotalouden puskuria, hallituksen pitää osata kertoa, miten yllättävät menot tarvittaessa rahoitetaan.

TIESITKÖ?

• Pelkkä tuloslaskelman ja taseen lukeminen ei anna yhtiön taloudellisesta tilanteesta useinkaan realistista kuvaa. Niiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä siitä, kuinka hyvin taloyhtiön asioiden hoidossa on onnistuttu.

• Tuloslaskelmaa ja tasetta parempi väline osakkeenomistajille taloyhtiön talouden kokonaistilanteen arvioimiseen onkin toimintakertomus ja etenkin siihen kuuluva vastikerahoituslaskelma.

tarkoittaa, että lainan lyhennyksiä ja korkoja on jossain vaiheessa maksettu hoitovastikkeilla, mikä pitää oikaista.

Talousarviovertailu

Toimintakertomuksessa on annettava osakkeenomistajille tietoa talousarvion toteutumisesta sekä riittävä selvitys olennaisista poikkeamista. Toimintakertomuksen liitteenä oleva talousarviovertailu on laskelma, jossa tilinpäätöksen toteutuneita lukuja verrataan tilikaudelle vahvistetun talousarvion lukuihin.

Jos talousarvion ja toteutuneiden lukujen välillä on merkittäviä poikkeamia, euromääräisesti tai prosentuaalisesti, hallituksen pitää antaa toimintakertomuksessa selvitys siitä, mistä ne ovat johtuneet.

Liitetiedot

Tilinpäätöksen liitetiedot täydentävät toimintakertomusta, tuloslaskelmaa ja tasetta. Pakollisista tiedoista määrätään kirjanpitolaissa, mutta yleensä liitetiedot esitetään vielä laajempina, jotta tilinpäätös varmasti täyttäisi lain vaatimuksen oikeiden ja riittävien tietojen antamisesta.

Pääomavastikejäämä voi tilinpäätöshetkellä olla reilusti ylijäämäinen, jos yhtiölainan lyhennys erääntyy maksettavaksi lähiaikoina. Alijäämä sen sijaan uu

Otteita taloyhtiön vastikerahoituslaskelmasta

Asunto Oy Mallitalo

31.12.2023

3. Tilintarkastajan / toiminnantarkastajan kertomus

Tilintarkastaja antaa suorittamastaan tarkastuksesta tilintarkastuskertomuksen. Käytännössä ammattitilintarkastajat antavat vakiomuotoisen tilintarkastajajärjestöjen laatiman mallin mukaisen tilintarkastuskertomuksen.

Tilintarkastuskertomuksen lisäksi tilintarkastaja voi antaa tarkastuk-

4. Talousarvioesitys

Hallitus valmistelee varsinaiseen yhtiökokoukseen talousarvioesityksen. Talousarvioon kirjataan yhtiön seuraavan tilikauden arvioidut tulot ja menot.

Yhtiökokous päättää talousarviosta ja voi tarvittaessa vielä muuttaa talousarvioesitystä. Osakkeenomistajat pääsevät siten vaikuttamaan siihen, millaisiksi yhtiövastikkeet muodostuvat

sestaan muistion yhtiön hallinnolle. Muistiossa tilintarkastaja voi tuoda hallinnon tietoon havaintojaan, joihin toivoo hallinnon kiinnittävän huomiota.

Jos taloyhtiöllä on toiminnantarkastaja, tämä laatii tilikaudelta toiminnantarkastuskertomuksen.

TIESITKÖ?

• Yhtiökokouksen kokousasiakirjoista määrätään asunto-osakeyhtiölain 6 luku 22 §:ssä.

• Hallituksen päätösehdotukset sekä viimeinen tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus ja toiminnantarkastuskertomus on vähintään kahden viikon ajan ennen kokousta pidettävä osakkeenomistajien nähtävänä kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa. Nämä asiakirjat on myös viivytyksettä lähetettävä osakkeenomistajalle, joka niitä pyytää. Asiakirjat on lisäksi asetettava nähtäväksi yhtiökokouksessa.

• Asiakirjoja ei siis välttämättä tarvitse lähettää kokouskutsun mukana postitse kaikille osakkeenomistajille, kunhan kerrotaan, mistä osakkeenomistaja ne halutessaan saa.

ja mihin taloyhtiön varoja käytetään. Talousarvio antaa raamit hallituksen ja isännöinnin toteuttamalle kiinteistönpidolle tilikauden aikana. Jos talousarviossa on esimerkiksi varattu tietty summa ikkunoiden korjauksiin, hallitus voi käyttää summan vain ikkunoiden korjauksiin.

5. Kunnossapitotarveselvitys

Lähteitä:

OTA VALOKUITUHANKINTA KEVÄÄN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTETTÄVÄKSI!

Pyydä tarjous kotimaiselta Lounealta ja ehdit saada asian vielä kevään TALOYHTIÖKOKOUKSEEN!

LOUNEA.FI/TALOYHTIOT

VALOKUITUMYYJÄSI

Sami Mattila

puh. 050 5934 271 tai

sami.mattila@lounea.fi

Esim.

500M laajakaista + kaapeli-TV

1495 /kk

/huoneisto

Liittyminen alk. 0 €

Sisältää WIFIpäätelaitteet!

Maura tuntee ikääntyvien asukkaiden haasteet

Kiinteistöliiton alueellisten jäsenyhdistysten uuden hankkeen tavoitteena on taloyhtiöiden kehittäminen ikä- ja muistiystävällisemmiksi sekä aiheeseen liittyvän tiedon jakaminen. Päätoimisena hanketyöntekijänä aloittaneella Maura Tiuraniemellä on runsaasti kokemusta ikääntymisen tuomista haasteista asumisessa.

n TEKSTI: MIKKO KALAJOKI JA KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOMI n KUVA: ESA PIIROINEN

Maura Tiuraniemi toimi ennen tuoretta pestiään viisi vuotta asumisneuvojana turkulaisessa Akseli Kiinteistöpalveluissa. Suurin osa hänen asiakkaistaan asui omistusasunnoissa asunto-osakeyhtiöissä, ja joukossa oli paljon ikäihmisiä.

– Monella oli muistisairauksia ja rajoitteita liikkumisessa. Taustalta löytyi myös taloushuolia, naapuririitoja, hamstraamista, asunnon hakemiseen liittyviä haasteita sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia, Tiuraniemi kertoo.

Muistisairaudet aiheuttavat monenlaisia haasteita. Henkilö saattaa esimerkiksi syyttää naapuriaan varkauksista tai pitää meteliä asunnossa. Tavaran kertyminen ja palokuorma ovat myös tavallisia pulmia. Asumisneuvojana Tiuraniemen tehtävänä oli hankkia asukkaille apua ja ennaltaehkäistä häätöjä. Hän muistuttaa, että ikäihmisten auttamisessa tarvi -

Maalla puolisonsa ja 10-vuotiaan poikansa kanssa asuvan Maura Tiuraniemen vapaa-aika kuluu hevosharrastuksen ja maalaamisen parissa.

taan toimivaa verkostoyhteistyötä. Esimerkiksi omaishoitajan tai kotihoidon palvelujen yhteystiedot kannattaisi ilmoittaa taloyhtiölle, jolloin isännöitsijä tai asumisneuvoja pystyisi olemaan yhteydessä heihin mahdollisten ongelmien ilmaantuessa.

Kehityskohteina esteettömyys, turvallisuus ja yhteisöllisyys Tiuraniemi kertoo päässeensä hyvin liikkeelle vastikään alkaneessa työssään Kiinteistöliiton ja ympäristöministeriön ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeessa (2024–2025). Hän on ehtinyt jo tavata Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten toiminnanjohtajat ja saanut paljon arvokasta tietoa alueiden toiveista hankkeen suhteen. Sosionomin koulutus yhdistettynä työkokemukseen ja isännöinnin ammattitutkintoon antaa laaja-alaisen näkemyksen työhön.

– Olen todella innoissani tästä hankkeesta. Uskon, että hankkeen kautta voin vaikuttaa laajemmin ikäihmisten asumisen parantamiseen taloyhtiöissä. On mielenkiintoista etsiä ratkaisuja siihen, miten asumista voidaan kehittää esteettömyyden, turvallisuuden ja yhteisöllisyyden näkökulmista, Tiuraniemi toteaa.

KIINTEISTÖLIITTO PALVELEE

Ikääntyvien asumiseen neuvontaa jäsenille

Maksuttomaan neuvontaan voivat soittaa jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät sekä tilin- ja toiminnantarkastajat.

arkisin kello 9-15

02 724 9203

maura.tiuraniemi@kiinteistoliitto.fi

Ovatko taloyhtiönne ikkunat ja ovet tulleet tiensä päähän?

Alavus Ikkunat ja Ovet on kotimainen ikkuna- ja ovivalmistaja, joka toteuttaa taloyhtiöiden ikkuna- ja oviremontit yli 20 vuoden kokemuksella. Meiltä löydät tuotteet kaikkiin taloyhtiön ikkuna- ja ovitarpeisiin.

Ota yhteyttä

Mika Kyrönlahti 044 9063 633 mika.kyronlahti@alavusikkunat.fi

Sulun Kiinteistönhoito Oy tarjoaa monipuolisia kiinteistönhoidon palveluja asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. www.alavusikkunat.fi

Ongelmien eskaloituessa meistä kuoriutuu asiakkaan etua ajava ratkaisija. Tunnemme lakipykälät kuin omat taskumme.

Jaana Sallmén, Asianajaja, varatuomari, LKV

Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300 www.sulunkh.fi

Vakautta ja varmuutta taloyhtiön hallitustyöhön

Viisas taloyhtiö katsoo eteenpäin, ennakoi ja kääntyy juridisissa kysymyksissä asiantuntijan puoleen. Meiltä saat luotettavaa ja monipuolista lakikonsultointia kaikissa yhtiön hallintoon, talouteen ja kiinteistönpitoon liittyvissä kysymyksissä.

Kuhanen, Asikainen & Kanerva on Suomen ensimmäinen kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Olemme vuosikymmenten aikana onnistuneet jalostamaan kokemuksesta alan parasta asiantuntijuutta ja palvelua.

Aina löytyy ratkaisu.

www.kak-laki.fi

Näin lokit karkotettiin Hämeenlinnan keskustasta

Hämeenlinnan keskustaan invaasion keväällä

2020 tehneet lokit saatiin siirtymään muualle parissa vuodessa. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja Hasse Renfeldt kertoo, miten tässä onnistuttiin.

Keväällä 2020 Hämeenlinnan keskusta joutui pesimäpaikkaa etsivien lokkien invaasion kohteeksi. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toiminnanjohtajan Hasse Renfeldtin mukaan kerrostalojen katoilla parveili ja pesi todella suuri määrä lokkeja. Taustalla oli aikaisemman pesimäympäristön häviäminen.

– Hämeenlinnan keskustahan on vesien ympäröimä ja lähellä oli pitkään ruoholautta, jossa lokit pesivät. Keväällä 2020 lautta oli kuitenkin hajonnut ja lokeilta puuttui pesimispaikka. Siinä tilanteessa kaupungin keskusta houkuttelevine kerrostaloineen oli lähellä, ja linnut siirtyivät sinne.

Hän jatkaa, että tilanne oli todella hankala. Lokit sotkivat ulosteillaan kiinteistöjen kattoja ja julkisivuja, autoja ja katuja sekä häiritsivät hyökkäyksillä ja metelillä asukkaita ja ohikulkijoita. Poikasia myös tippui katoilta ja jäi autojen alle. Sinä kesänä asialle ei ollut enää tehtävissä mitään, koska pesää rakentavat ja pesivät lokit ovat pesimisrauhoituksen piirissä.

Taloyhtiöt tarttuivat asiaan

Kesän 2020 tapahtumista otettiin Hämeenlinnassa kuitenkin opiksi. Lokkimäärän hillitsemiseksi ryhdyttiin toimiin kaupungin, kiinteistöyhdistyksen, taloyhtiöiden ja Hämeenlinnan Seudun eläinsuojeluyhdistyksen yhteistyönä. Ennen kaikkea kyse on ollut taloyhtiöiden ja

muiden kiinteistöjen omistajien, isännöitsijöiden ja huoltoyhtiöiden herättelystä.

– Keväästä 2021 lähtien olemme rummuttaneet keväisin, että jokaisen taloyhtiön täytyy tarttua asiaan ja tehdä voitavansa. Tämä tarkoittaa sitä, että katoilta poistetaan mahdolliset vanhat pesät, sammalet ja muut pesimään houkuttelevat katolle kuulumattomat eloperäiset materiaalit. Samoin olemme ohjeistaneet, että kattoremonttien yhteydessä kannattaisi poistaa bitumipinnoitteen suojana toimiva singelisora mikäli mahdollista. Se tarjoaa erityisen mieluisan pesimisalustan lokeille, kun paljas pikikatto on taas kesällä niin kuuma, ettei se houkuttele samalla tavalla pesimään, Renfeldt kertoo.

Tärkeä pesimistä ehkäisevä asia on myös ihmisten säännöllinen käynti kiinteistön katolla ennen pesän rakentamisen aloittamista. Erilaiset liikuteltavat pelättimet katoilla tehostavat vaikutusta, mutta niitä pitää siirrellä säännöllisesti, jopa päivittäin. Lokit ja muutkin katoilla viihtyvät linnut tottuvat nimittäin pelättimiin nopeasti.

– Kun katolla käydään päivittäin siirtämässä pelätintä, mahdollisuudet estää pesintä ovat hyvät. Se voi tuntua ylimääräiseltä työltä, mutta helpompaa se on kuin pestä talon julkisivuja, Renfeldt huomauttaa.

Kahtena kesänä Hämeenlinnassa oli apuna myös kaupungin palkkaama lok-

kitarkkailija. Hänestä oli Renfeldtin mielestä suuri hyöty.

– Kaupunki palkkasi työllistämisvaroilla tarkkailijan, joka osoittautui oikeaksi ja asiaan paneutuvaksi henkilöksi. Hän sai yhdestä keskustan kerrostalon mattoparvekkeesta itselleen tarkkailupisteen. Sieltä hän seurasi lokkien käyttäytymistä ja jos ne alkoivat kaarrella jonkun talon päällä, otti yhteyttä kyseisen taloyhtiön isännöitsijään ja tai huoltoyhtiöön, jolloin asiaan ehdittiin tarttua ennen pesintää.

Sitkeyttä tarvitaan

Vuonna 2021 aloitetut toimenpiteet ovat tuottaneet Hämeenlinnan keskustassa tulosta. Kesällä 2023 tilanne oli rauhallinen, mutta tänäkin keväänä oikea-aikaisista toimenpiteistä tiedotetaan.

– Laitamme ensiksi ennakkotiedotteen siitä, että kevät alkaa olla käsillä ja on aika varautua lokkien tuloon. Kun ensimmäiset lokit ilmestyvät kaupunkikuvaan, laitamme jatkotiedotteen, että lokkeja on nähty ja toimenpiteisiin täytyy ryhtyä viimeistään nyt, Renfeldt kertoo.

Hän korostaa, että oleellista on ollut se, että kiinteistönomistajat ja asukkaat on saatu huomaamaan asian tärkeys. Silloin he osaavat tähdentää asian tärkeyttä omille huoltoyhtiöille.

Yhdessä kesässä ongelmaa ei ratkaista, mutta kun lokit saadaan pysymään pois

n TEKSTI: ISMO MYLLYLÄ n KUVA: SHUTTERSTOCK

Jyväskylässä ilmoituksia lokeista ei juuri

tule

Jyväskylässä lokkien aiheuttamat haitat ovat viime vuosina olleet vähäisiä tai ainakaan niistä ei ole tullut ilmoituksia kaupungin ympäristöviranomaisille. Ympäristöterveystarkastaja Vesa Ilmolan mukaan yhteyttä otetaan sen sijaan kaupungin keskustan kesykyyhkyistä eli puluista ja Kuokkalan sillan tienoilla liikkuvasta naakkaparvesta.

– Tähän vaikuttaa lokkikantojen pieneneminen, johon taas on vaikuttanut Mustankorkean biojätteiden käsittelyn siirtyminen sisätiloihin. Siksi lokeille ei ole tarjolla ravintoa samalla tavalla kuin aikaisemmin. Myös pienpedot ovat verottaneet kantoja. Lintuharrastajilta saadun tiedon mukaan esimerkiksi Jyväsjärvellä levähtäviä naurulokkeja oli vuonna 2023 noin 3 000, kun vuonna 2010 niitä oli 11 000. Samana aikana harmaalokkien määrä väheni 2 000:sta 500:aan.

Lokkien pesinnän ehkäisemisessä tärkeintä Ilmolan mukaan on olla liikkeellä ajoissa, koska pesiviä lintuja ei saa häiritä eikä niiden pesiä tai munia hävittää.

– Jos lokeista aiheutuu haittaa, yhteyttä kannattaa ottaa tuholaistentorjuntayritykseen. Niillä on kokemusta ja osaamista arvioida, mitkä keinot kussakin tapauksessa parhaiten toimivat. Mikäli lokit ovat ehtineet pesiä talon katolle ja tilanne on paha, poikkeuslupia rauhoitettujen lintujen häätämiseen voi hakea Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja rauhoittamattomien Suomen riistakeskuksesta. Käytännössä käsittelyajat ovat kuitenkin niin pitkiä, että pesintä ehtii mennä usein ohitse, hän neuvoo.

Tärkeä keino välttää niin lintujen kuin jyrsijöidenkin aiheuttamia ongelmia on Ilmolan mukaan välttää lintujen ruokintaa suoraan maahan ja olla kesäisin ruokkimatta niitä kokonaan.

– Meidän ohjeemme on, että ruokinta ei saa aiheuttaa naapureille terveys- tai hygieniahaittoja. Tämä toteutuu parhaiten ruokinta-automaatilla. Kesällä ruokinta ei ole edes tarpeellista, kuten BirdLifen verkkosivuillakin todetaan. Päinvastoin siitä saattaa olla haittaa pikkulintujen poikasten kehitykselle.

2–3 vuotta, ne eivät pyri takaisin enää niin innokkaasti. Tärkeää on myös, että mukana ollaan laajasti. Muuten käy niin, että lokit siirtyvät vain pesimään seuraavalle katolle, jossa toimenpiteitä ei ole tehty.

– Meillä Hämeenlinnassakin kävi niin, että kun ydinkeskustan kerrostaloista ei löytynyt enää pesimispaikkoja, linnut siirtyivät seuraavalle kehälle, mikä taas vaati näiden alueiden taloyhtiöiltä huomiota asiaan. Asiaan täytyykin kiinnittää erityistä huomiota niin kauan, että linnut on ohjattu etsimään pesintäpaikkaa luontaisesta ympäristöstä.

Liikkeellä pitää olla ajoissa

Renfeldt korostaa, että olennaista on olla liikkeellä tarpeeksi aikaisin. Lokit on karkotettava ennen kuin ne ehtivät ryhtyä rakentamaan pesää.

– Toiminnan pitää olla säännöllistä, sillä lokkien pesät eivät ole mitään suuria rakennelmia, vaan syntyvät nopeasti. Ja kun muna on laskettu tai pari tikkua on laitettu ristiin, tilanne on siltä kesältä menetetty. Koska rauhoittamattomatkin linnut ovat pesimisrauhoituksen piirissä, pesiä ei saa rikkoa eikä pesiviä lintuja karkottaa tai munia tai poikasia hävittää. Tämä on asia, josta edelleen muistutamme.

KEVÄÄN JA KESÄN 2024 TYÖMAAT VARATAAN KOVAA VAUHTIA! MIKÄLI TARVITSET MEITÄ NIIN OLETHAN PIKAISESTI YHTEYDESSÄ.

Ei pöllömpi tapa säästää!

DNA:lta saat kiinteän netin markkinajohtajan varmat ja nopeat yhteydet joka kodin tarpeisiin tänään ja tulevaisuudessa.

Lue lisää: dna.fi/taloyhtiöt

OTA YHTEYTTÄ!

www.jarihintikkaoy.fi info@jarihintikkaoy.fi

Henrik Hintikka

0400 342 728

Olemme Somessa!

instagram @jarihintikkaoy

facebook @jarihintikkaoy

Keski-Suomen alueella paikalliset yhteyshenkilömme auttavat valitsemaan taloyhtiöön sopivimmat palvelut. Isännöitsijöitä ja taloyhtiöpäättäjiä palvelee Taloyhtiöpalvelun osaava joukko ammattilaisia, jotka varmistavat nopean ja luotettavan avun helposti yhdestä paikasta.

Tutustu myös DNA:n älylämmityspalvelu Wattiseen!

Energian hinta on huippulukemissa, joten kaikki keinot sen säästämiseksi ovat arvokkaita. Kotien energiankulutuksesta yli puolet muodostuu lämmityksestä. Wattinen voi pienentää lämmityskuluja jopa 20 %. Kalliin energian aikana säästö on todella merkittävä!

Kysy lisää ja pyydä tarjous DNA:n taloyhtiömyynniltä:

Terhi Kiiveri

Taloyhtiöasiantuntija

044 044 2196 taloyhtiomyynti@dna.fi

Miika Laitinen Asiakkuusvastaava

044 044 2092

miika.laitinen@wattinen.fi

Asiantuntijalta

Juho Järvinen

Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija

Vaikuttaako rakennuksen tasearvo lainansaantiin?

Taloyhtiöiden lainansaanti puhututtaa monissa yhtiöissä, joissa on korjaustarpeita näköpiirissä. Rahoituksen saatavuus riippuu toki useasta eri tekijästä, mutta onko taloyhtiön taseessa olevalla rakennuksen tasearvolla merkitystä? Toisin sanoen, voiko taloyhtiö kirjanpidollisilla valinnoilla estää tarpeellisen korjauslainan saannin?

Rakennuksen tasearvo muodostuu yhtiön perustamisen ja rakennuksen rakentamisen yhteydessä syntyvistä kustannuksista. Myöhempinä vuosina tasearvo voi kasvaa, mikäli yhtiö tekee korjauksia rakennukseensa ja joko on pakotettu aktivoimaan korjauskulut taseeseen tai päättää aktivoida nuo kulut taseeseen osaksi rakennuksen tasearvoa. Taloyhtiön on pakko aktivoida korjauskulut, jotka syntyvät uuden rakentamisesta. Muiden korjausten osalta yhtiö voi periaatteessa päättää haluaako se kirjata kulut taseeseen vai kirjata kulut tuloslaskelmaan vuosikuluksi vähentämään tilikauden tulosta.

Toisaalta poistot laskevat rakennuksen tasearvoa. Taloyhtiö voi tehdä vuosittain enintään 4 prosentin poiston tasearvosta, jolloin tuo summa vähentää tilikauden tulosta. Tässäkin yhtiö voi tehdä kirjanpidollisen (ja verotuksellisen) valinnan. Taloyhtiön ei nimittäin ole pakko tehdä poistoja vuosittain, joten se voi tuloksentasaamiseksi joko tehdä poiston tai jättää sen tarpeettomana tekemättä. Taloyhtiö siis pystyy kirjanpidollisilla ratkaisuilla vaikuttamaan rakennuksen tasearvoon. Onko siis lainansaannin kannalta tärkeää, että rakennuksen tasearvo on korkea?

Aloitetaan itsestäänselvyydestä, pankki ottaa huomioon kaiken mahdollisen saatavilla olevan tiedon rahoituspäätöksessään. Taloyhtiön tilinpäätöstiedot arvioidaan ja punnitaan yhtiön rahoituskelpoisuutta. Tilinpäätöstiedot ovat kuitenkin vain osa arviointia. Oleellisinta on vakuusarvo eli kiinteistön markkinaarvo, ei rakennuksen tasearvo. Taseessa olevalla rakennuksen tasearvolla ei ole käytännössä mitään tekemistä tämän kanssa. Alhainen tasearvo voi kertoa korjaustarpeesta, mutta tilanne voi olla päinvastainenkin. Tällöin myöskään yhtiön päätös aktivoida korjauskuluja tai tehdä poistoja ei ole lainansaannin esteenä. Tilinpäätösten sisältöön on kuitenkin syytä panostaa, sillä laadukas tilinpäätös on erinomainen informaatiopaketti taloyhtiöstä. Joka ikisessä taloyhtiössä tulisi pohtia, miten yhtiö pidetään houkuttelevana kohteena rahoittajan silmissä niin lähitulevaisuudessa kuin pidemmälläkin aikavälillä. Se taas vaatii aina suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Jos rahoitustarve on nyt tai puolen vuoden päästä, ovat taloyhtiön keinot usein vähissä. Siksi rahoituksen saatavuutta ja yhtiön lainakelpoisuutta olisi syytä miettiä jo silloin, kun rahoituksen tarve ei ole vielä ajankohtainen.

”Joka ikisessä taloyhtiössä tulisi pohtia, miten yhtiö pidetään houkuttelevana kohteena rahoittajan silmissä.

KIINTEISTÖLIITTO PALVELEE

Talous- ja veroneuvontaa jäsenille Kiinteistöliiton talous- ja veroneuvonnassa palvelee kiinteistöalan kirjanpitokysymyksiin ja verotukseen perehtynyt asiantuntija. Maksuttomaan neuvontaan voivat soittaa jäsentaloyhtiöidemme hallituksen jäsenet, isännöitsijät sekä tilin- ja toiminnantarkastajat.

ma-to kello 9-12

(09) 1667 6369

Mitä tapahtuu tilintarkastuksessa?

SYS Audit Oy:n HT-tilintarkastajat Samu Kallioinen ja Maria Taavila vastasivat kysymyksiin siitä, mitä tilintarkastuksessa tapahtuu ja miksi sen tuloksena syntyvä tilintarkastuskertomus on tärkeä asiakirja taloyhtiön osakkaalle.

n TEKSTI JA KUVA: ISMO MYLLYLÄ

Samu Kallioinen ja Maria Taavila, mitä tilintarkastuksessa tehdään ja mihin sillä pyritään?

Tilintarkastuksessa käymme läpi asuntoosakeyhtiön tilikauden kirjanpidon ja hallinnon, eli muun muassa tilinpäätöksen, toimintakertomuksen, tase-erittelyt, pääkirjanpidon ja otantoja tositeaineistosta yleensä isompiin kuluihin painottuen sekä hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat.

Ennen kaikkea kiinnitämme huomiota siihen, että on toimittu asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Samoin katsomme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot taloyhtiön toiminnasta ja ne lukemalla saa oikean kuvan yhtiöstä, siitä mitä on tapahtunut ja tapahtumassa.

Arvioimme myös sitä, onko toimintakertomuksessa avattu omistajille ja muille sidosryhmille tärkeitä asioita, jotka eivät välttämättä näy tilinpäätöksessä. Huomiota kiinnitämme ennen kaikkea asioihin, joista saattaa tulla kuluja myöhemmin ja on siksi hyvä tietää.

Havaintojemme pohjalta laadimme tilintarkastuskertomuksen, jonka pitää olla osakkaiden nähtävissä kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta kuten muidenkin yhtiökokouksen asiakirjojen.

Keitä tilintarkastuksen tekemisessä on mukana?

Tilintarkastuksen saa tehdä vain auktorisoitu tilintarkastaja eli KHT- tai HT-tilintarkastaja, joka allekirjoittaa tilintarkastuskertomuksen. Hän voi tehdä tilintarkastuksen kokonaan itse tai tarkastuksessa voi olla apuna assistentti, jolla ei ole vielä auktorisointia. Tällöinkin auktorisoitu tilintarkastaja käy havainnot läpi assistentin kanssa ja vastaa ko-

konaisuudesta. Assistentin käyttö liittyy osaltaan alan mestari-kisälli käytäntöön. Näin assistentti saa työkokemusta, jota vaaditaan auktorisointiin.

Minkälaiset ovat vaatimukset auktorisoidulle tilintarkastajalle?

Tilintarkastajan koulutusvaatimus on korkeakoulututkinto sekä vaaditut tilintarkastuksen ja laskentatoimen, oikeustieteen sekä kauppa- ja taloustieteen opinnot. Auktorisointi edellyttää lisäksi kolmen vuoden työkokemusta tilintarkastuksesta tai vastaavista tehtävistä sekä HT-tilintarkastajan tutkinnon suorittamista. Tutkinto suoritetaan kaksipäiväisessä kokeessa.

Mitä tapahtuu, jos huomaatte taloyhtiöltä tulleessa materiaalissa virheitä tai puutteita?

Jos havaitsemme puutteita, olemme ensin yhteydessä isännöitsijään. Meillä on velvollisuus antaa mahdollisuus puutteiden korjaamiseen ja asioista käydään vuoropuhelua. Mikäli kyse on esimerkiksi puuttuvasta aineistosta tai kirjanpidon puutteista ja ne saadaan kuntoon, tilintarkastuskertomus voidaan tehdä puhtaana. Jos kyse on sellaisesta asiasta, jota ei voi korjata eli esimerkiksi lain- tai yhtiöjärjestyksen vastaisista päätöksistä, tilintarkastuskertomukseen tulee maininta niistä, mikäli asia on olennainen. Tätä kautta se menee tiedoksi osakkaille. Tilintarkastaja voi raportoida tilintarkastushavainnoista hallitukselle ja isännöitsijälle myös esimerkiksi tilintarkastuspöytäkirjalla.

Tilintarkastuskertomus kannattaa aina lukea ja kiinnittää huomiota siihen, onko lausunto puhdas vai onko sitä mukautettu. Lisäksi kannattaa katsoa onko kertomuksessa lopussa huomautuksia tai li-

sätietoja. Huomautukset koskevat tyypillisesti asioita, joissa on rikottu lakia tai yhtiöjärjestystä. Mahdollisessa lisätiedotkohdassa tilintarkastaja haluaa kiinnittää huomiota johonkin tiettyyn tilinpäätöksessä esitettyyn asiaan.

Mitä vinkkejä antaisitte taloyhtiöille tilintarkastajan näkökulmasta?

Tilintarkastuksen tekeminen on selkeää, jos taloyhtiön hallinto, kirjanpito ja pöytäkirjat on tehty lainmukaisesti ja huolellisesti. Jos kirjanpito ei ole lainmukaista ja pöytäkirjat ja muu aineisto on puutteellista, raportoimme usein näissä tilanteissa mahdollisista havainnoista yhtiökokokoukselle tai hallitukselle.

Sellaisen vinkin voisi antaa, että pöytäkirjojen laatimiseen kannattaa kiin-

Samu Kallioinen ja Maria Taavila kertovat, että koulutuksen ja kokemuksen lisäksi tilintarkastajalta vaaditaan tarkkuutta ja vuorovaikutustaitoja.

Tilintarkastuskertomus kannattaa aina lukea ja kiinnittää huomiota siihen, onko lausunto puhdas vai sisältääkö se varaumia.

nittää huomiota. Kaikki päätökset pitäisi avata pöytäkirjoissa ja niihin pitäisi dokumentoida esimerkiksi kilpailutukset. Koska asuntoyhtiöiden hallituksissa on vain muutama henkilö taloyhtiöstä, on tärkeää, että päätöksentekoprosessi dokumentoidaan tarkasti. Se lisää avoimuutta ja tarjoaa selkänojaa mahdollisissa selkkauksissa.

Samoin toimintakertomuksen laadintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Siinä pitäisi olla riittävällä laajuudella kuvattuna taloyhtiön kannalta isot asiat. Tärkeää olisi selittää esimerkiksi syyt budjetoitujen korjauskulujen ylittämiseen tai suunnitelmat merkittävistä tulevista hankkeista. Nämä tiedot ovat tärkeitä esimerkiksi mahdollisille huoneistojen ostajaehdokkaille.

Tilin- vai toiminnantarkastaja?

Taloyhtiöön voidaan lähtökohtaisesti valita toiminnantarkastaja tilintarkastajan sijaan, jos yhtiössä on alle 30 osakashallinnassa olevaa tilaa eikä vuoden 2010 kesäkuun jälkeen päivitetty yhtiöjärjestys vaadi tilintarkastajan valintaa. Toiminnantarkastaja voidaan valita taloyhtiöön myös tilintarkastajan lisäksi. Jokaisessa taloyhtiössä tulisi suorittaa vähintään toiminnantarkastus.

Toiminnantarkastuksen tavoitteena on tarkastaa taloyhtiön taloudenpitoa ja hallintoa riittävissä määrin sen toteamiseksi, onko taloyhtiön ja sen johdon toiminta ollut asianmukaista. Toiminnantarkastus on sen tarkastamista, että yhtiön päätökset on tehty asunto-osakeyhtiölain ja muiden

säännösten mukaisesti. Toiminnantarkastajaksi voidaan valita lähes kuka tahansa, joka ei ole mukana taloyhtiön hallinnossa eli hallituksessa.

Kiinteistöliiton verkkosivuilla on kaikkien kiinnostuneiden käyttöön tarkoitettu toiminnantarkastajan ohje. Lisäksi jäsentaloyhtiöiden toiminnantarkastajille on tarjolla neuvontaa puhelimitse, ja jäsensivuilta löytyy myös Toiminnantarkastuksen perusteet -verkkokurssi.

Toiminnantarkastuksen aikataulu kannattaa sopia isännöitsijän kanssa jo hyvissä ajoin ja tutustua sitä ennen tilikauden tapahtumiin pöytäkirjojen sekä omien havaintojen avulla.

Rakennustyylejä Keski-Suomen taloissa, osa 1/6

1800-luvun loppu oli kertaustyylien aikaa

n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN

n KUVAT: HANNU MÄHÖNEN, KESKI-SUOMEN MUSEO

Kertaustyylit tulivat rakennuksissa muotiin 1800-luvun lopulla. Uusgotiikka, uusrokokoo, uusbarokki ja uusrenessanssi jäljittelivät vanhoja eurooppalaisia tyylisuuntia. Meillä kertaustyylien valtatyyli oli uusrenessanssi, joka näkyi kaupunkiporvarien talojen julkisivuissa.

Uusrenessanssitalojen rakenteissa olevat kolmiot päättyvät usein terävään piikkiin eli spiiraan. Nikolainkulman talossa on vaikutteita sveitsiläistyylistä, johon kuuluu koristeellisuuden ohella rakennuksen korkeuden korostaminen.

Julkisivun tunnistaa voimakkaista listoituksista ja antiikin arkkitehtuurin perusmuodoista: kolmiosta, ympyrästä, neliöstä ja pylväistä. Koristeaiheet ovat usein kolmiulotteisia eli koristeosat ja listat nousevat voimakkaasti esiin vuorilaudoituksesta.

Pää- eli paraatioven päällä oli usein peltinen katos, joka saattoi olla hyvin koristeellinen.

Suurilasinen T-karmi yleistyi 1800-luvun lopulla, kun lasinvalmistustekniikka kehittyi. Tähän saakka varakkaiden talojen ikkunat olivat olleet 1700-luvun loppupuolelta lähtien kuusiruutuisia.

Listat sekä ikkunoiden ja ovien vuorilaudat maalattiin seinien väriä tummemmilla sävyillä.

Koristeellisuus lisääntyi myös ovissa. Ovet maalattiin nyt monivärisiksi, ja listojen profiilien kolmiulotteisuus korostui. Ulko-ovien ylimmäinen peili korvattiin usein lasilla.

Seminaarimäen vanhat punatiiliset rakennukset edustavat komeaa uusrenessanssia, mutta niissä on nähtävissä vielä empireajan vaikutteita.

Jyväskylän Lyseon rakennuksen katonharjan sakarakoristeissa ja savupiipuissa on nähty viittauksia englantilaiseen Tudorin linnaan ja ikkunoiden suippokaarissa gotiikkaan tai Espanjan maurilaiseen rakennustyyliin.

TIESITKÖ?

Kertaustyylisiä puurakennuksia:

• Jokivarren vanha puukoulu (1884), Kelhänkatu 8B, Jämsä

• Vanha Freda (1886), Yliopistonkatu 11, Jyväskylä.

• Vanhan Ortopedian roosan värinen rakennus (1888), Hannikaisenkatu 5, Jyväskylä

• Järvilinna (1891), Järvilinnantie 213, Laukaa

• Nikolainkulma (1899), Asemakatu 6, Jyväskylä

Kertaustyylisiä kivirakennuksia:

• Seminaarinmäen vanhat rakennukset (1879–1883), Jyväskylä

• Jyväskylän kaupunginkirkko (1880), Kirkkopuisto. Jyväskylä

• Jyväskylän kunnallistalo (1899), Vapaudenkatu 32, Jyväskylä

• Strengin talo (1901), Vaasankatu 3, Jyväskylä

• Vanha Lyseo (1902), Yliopistonkatu 13, Jyväskylä

Va stuullisuus on myös kustannustehokasta.

Lindströmin vaihtomattopalvelu on vaivaton ja edullinen palvelu, joka vähentää siivouksen tarvetta.

Vaihtomatot pitävät hiekan, kuran ja irtolian poissa tiloistasi ja samalla luovat siistin yleisilmeen.

Kumipohjansa ansiosta matot pysyvät hyvin paikoillaan, mikä lisää askelturvallisuutta.

Palvelumme ansiosta tilasi pysyvät edustuskunnossa. Vähennät samalla myös siivouskustannuksia. Mattojen vaihtoväli yhdestä neljään viikkoa.

Mattovuokraus – vastuullinen ratkaisu Lindströmin vaihtomattopalvelu toimii asiakkaan lähellä. Otamme ympäristön huomioon niin tuotteidemme valmistuksessa kuin palveluprosesseissammekin. Helpota arkeasi ja keskity olennaiseen. Toimi hyvän sään aikana.

www.lindstrom.fi

Luvatonta taidetta

Taloyhtiöiden on mahdotonta estää täysin graffitien ja töhryjen ilmestymistä. Muurit, aidat ja seinät voidaan kuitenkin käsitellä pinnoitteella, josta graffiti lähtee helposti irti.

n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVAT: PINTASEPÄT OY, TIMO SILLANPÄÄ

Seinään tai aitaan ilmestynyt graffiti tai muu luvaton tuherrus on taloyhtiölle harmittava sotku. Taustalla on Yhdysvalloissa syntynyt graffitintekijöiden alakulttuuri. Esimerkiksi Philadelphiassa kilpailtiin 1960-luvulla siitä, kuka ehtii kirjoittaa nimensä tussilla mahdollisimman moneen paikkaan.

Suomessa kaupungit ovat tarjonneet graffitintekijöille luvallisia seiniä toteuttaa katutaidetta. Se ei ole poistanut ilman lupaa tehtäviä graffiteja, joita rikoslain mukaan tarkastellaan vahingontekona.

Graffitien ja muiden töhryjen puhdistamisesta tulee kuluja niin taloyhtiöille kuin valtiolle ja kunnille. Esimerkiksi Helsingin pormestarin Paavo Arhinmäen viime vuoden juhannuksena tekemän graffitin poisto maksoi Väylävirastolle noin 3 500 euroa.

– Pienen graffitin puhdistaminen maksaa noin 500 euroa. Työmäärään ja hintaan vaikuttaa se, miten laaja puhdistettava alue on ja miten monta maalikerrosta pinnalla on. Karkeasti ottaen puhdistuksen neliöhinta alkaa 50 eurosta, kertoo yrittäjä Tuukka Vehviläinen laukaalaisesta Pintasepät Oy:stä.

Vuonna 2019 perustettu Pintasepät on erikoistunut graffitien poistoon ja pintojen antigraffitisuojaukseen, puhdistus- ja pinnoiteaineiden maahantuontiin sekä alan koulutukseen. Yrityksen asiakkaina on kiinteistönhuoltofirmoja, rakennusliikkeitä ja isännöitsijätoimistoja.

Oma apu ei aina ole paras apu Vehviläinen työskentelee pääasiassa Keski-Suomessa, mutta hän on poistanut graffiteja myös Oulussa ja Helsingissä. Vehviläinen kannustaa reagoimaan nopeasti, kun taloyhtiön omistamiin rakennuksiin tai aitoihin on ilmestynyt töhryjä.

– Mitä kauemmin töhry on pinnalla, sitä tiukemmin se siihen tarttuu. Varsinkin maalatut pinnat ja tiiliseinät pitäisi puh-

distaa mahdollisimman nopeasti. Kovempiin laattoihin maalit ja tussit eivät niin herkästi imeydy.

Vehviläinen suosittelee käyttämään graffitien poistossa alaan erikoistuneita yrityksiä.

– Jos itse lähtee puhdistamaan tussin jälkeä esimerkiksi asetonilla, väriaine voi ”palaa” pintaan kiinni. Sen jälkeen pintamateriaali kärsii, kun on käytettävä vielä tehokkaampia kemikaaleja värin poistoon. Tilalla voi lopulta olla graffitin muotoinen poistojälki, joka on korjattava maalaamalla.

– Töhryjen poisto on kemiaa. Poistomenetelmä valitaan sen mukaan, millainen töhry on kyseessä.

Vehviläisen mukaan graffitin peittäminen maalaamalla on huono korjauskeino. Rakennuksen suunnitelmista löytyy yleensä pintamaalin värikoodi, mutta käytännössä sävy on vuosien aikana muuttunut ulkoilman ja uv-säteilyn vaikutuksesta. Oikean sävyn löytäminen vaatii pinnan väriskannausta ja sen pohjalta korjausmaalin sävyttämistä.

– Vaikka oikea sävy maalaukseen löytyisi, suurin osa seinämaaleista on vesipohjaisia kun taas graffitit on tehty liuotinpohjaisilla maaleilla. Päälle maalaus graffitia poistamatta saattaa aiheuttaa sotkun, jonka puhdistus voi olla kallista.

Liuotinpohjaisten maalien ongelma on se, että ne sitovat materiaaliin kosteutta.

– Töhryjä poistetaan myös siltojen alta, jotta ne eivät aiheuttaisi tuhoa rakenteil-

le. Lisäksi graffiti houkuttelee uusia töhrijöitä, ja maalikerros paksuuntuu.

Rikosilmoitus on tehtävä aina

Vehviläinen sanoo, että katutaiteilijoiden toimintaa on miltei mahdotonta ehkäistä täydellisesti.

– Kameravalvonta ei oikein tehoa. Tekijät osaavat verhota kasvonsa hupun suojaan eikä laki mahdollista kaikkien tilojen kuvaamista. Töhrijöiden saaminen vastuuseen on haasteellista, mutta aina silloin tällöin heitä jää kiinni.

Töhryistä kannattaa aina tehdä rikosilmoitus, minkä hoitaa yleensä kiinteistönhuoltoyritys. Jos tekijä saadaan selville, hän joutuu maksamaan puhdistuksesta aiheutuvat kustannukset.

– Me otamme graffitista kuvan ennen puhdistusta ja puhdistuksen jälkeen. Kuvista voidaan päätellä, miten paljon sama tekijä on tehtaillut maalauksia ja miten laajasta puhdistustyöstä on ollut kyse.

Taloyhtiön vakuutusehdoista selviää, korvaako kiinteistön vakuutus pintojen puhdistuksen. Usein ilkivalta on rajattu korvausten ulkopuolelle, jolloin puhdistuskustannukset jäävät talon osakkaille.

– Vaikka vakuutus korvaisikin, usein omavastuu on sen verran korkea, ettei vakuutuksesta ole paljon iloa.

Poistomenetelmä on valittava sen mukaan, millainen töhry on kyseessä.

Suoja-aine helpottaa graffitin poistoa Graffiteille alttiille pinnoille käytetään yhä useammin antigraffitisuojausta. Siihen käytettävät aineet suojaavat pintamateriaalia ja helpottavat töhryjen poistoa. Aineita on kahdenlaisia: uhrautuvia ja pysyviä. Niiden muodostama kalvo on seitinohut, eikä sitä erota paljaalla silmällä. Kalvo on myös hengittävä, joten rakenteeseen ei varastoidu kosteutta.

Suoja-aineiden käyttö vähentää rakenteeseen kohdistuvaa rasitusta puhdistustilanteessa. Pitkässä juoksussa suojaus tuo säästöjä, kun töhryt irtoavat pinnas-

Tuukka Vehviläinen kuvaa jokaisen graffitin ja töhryn ennen puhdistusta ja sen jälkeen. Kuvista voidaan päätellä, miten paljon sama tekijä on tehtaillut maalauksia ja miten laajasta puhdistustyöstä on ollut kyse.

ta nopeasti. Niin sanotut uhrautuvat aineet muodostavat pinnalle kalvon, joka lähtee graffitin kanssa pois, kun siihen suihkutetaan noin 30 barin paineella 60-asteista vettä.

– Maahantuomamme uhrautuva suojapinnoite koostuu kasviperäisistä polysakkarideista ja vedestä. Se on vaaraton ihmisille, ympäristölle ja eläimille, joten ainetta voi turvallisesti käyttää missä tahansa, Vehviläinen sanoo.

Uhrautuvat suoja-aineet on uusittava sen jälkeen, kun graffiti on pesty pois. Uhrautuviin suoja-aineisiin kuuluvat myös parafiinipohjaiset vahat.

– Vahat soveltuvat erityisesti kohteisiin, joita on jo pitkään töhritty ja puhdistettu usein. Vaha muodostaa satiininomaisen pinnan ja se tummentaa joitakin betonipintoja. Vahaa voidaan sävyttää ja käyttää eri peittoasteina. Sävytetyllä vahalla pintaa saadaan ”meikattua” edullisemmin kuin maalaamalla.

Markkinoilla on myös pysyvän suojan muodostavia aineita. Nanopohjaisia pinnoitteita voidaan käyttää tiili- ja kivipinnoille estämään maalien imeytymistä syvemmälle materiaaliin. Varsinkin huokoinen tiilipinta on haasteellinen materiaali puhdistaa. Myös koville pinnoille, kuten laminaatille, on omat suoja-aineensa. Lisäksi markkinoilla on erikoispinnoitteita, joihin esimerkiksi tarrat eivät jää kiinni.

Uhrautuvia suoja-aineita käytetään enemmän, koska ne ovat edullisempia. Ne myös sopivat lähes kaikille pintamateriaaleille.

Pintojen suojaus yleistyy koko ajan Antigraffitisuojauksen käyttö lisääntyy koko ajan. Varsinkin yleisesti töhrimisen kohteina olevat muurit, rappaukset, julkisten rakennusten ja liikekeskusten sisäänkäynnit sekä esimerkiksi bussien pinnat käsitellään suoja-aineilla.

– Monissa uudiskohteissa suojapinnoite määritellään jo suunnitteluvaiheessa varsinkin julkisiin rakennuksiin.

Jos taloyhtiö päättää teettää pinnoituksen graffiteille alttiille pinnoille, Vehviläinen kehottaa jatkossa taloyhtiön hallitusta pitämään huolen siitä, että huoltoyhtiö on tietoinen pinnoituksesta.

– Näin voidaan huolehtia siitä, että graffitin poiston yhteydessä irtoava suoja-aine korvataan uudella.

Vehviläinen kertoo, että sisätilojen pinnoilla, kuten hissien seinissä, voidaan käyttää suojana läpinäkyvää kalvoa. Siitä on helppo pyyhkiä graffiti pois. Kalvo vaihdetaan, kun se on kulunut sameaksi.

– Graffiti lähtee pois suojaamattomaltakin pinnalta, mutta elinkaarensa päässä olevat materiaalit saattavat kärsiä puhdistuksesta. Tiili- ja betonipintoja voidaan korjata graffitin poiston jälkeen betonilasyyrillä, joka sävytyksen ansiosta palauttaa pinnan alkuperäisen sävyn. uu

Pintasepät Oy:n yrittäjä Tuukka Vehviläinen esittelee, miten tussilla tehdyt töhryt irtoavat auton maalipinnalta, joka on käsitelty suoja-aineella.

Kissa ja hiiri -leikkiä graffitien tekijöiden kanssa

Graffitien poisto on ammatti, johon ei ole tarjolla varsinaista ammattikoulutusta. Maaleista ja liuottimista saa oppia esimerkiksi ammattikoulujen pintakäsittelyalalla, mutta itse graffitien poisto opitaan pitkälti käytännössä ja alan yritysten järjestämissä koulutuksissa.

Alalle on luontaista eräänlainen kissa ja hiiri -leikki. Graffitien tekijät löytävät ja kehittävät uusia maaleja ja tusseja. Puhdistajat puolestaan testaavat uusia keinoja ja puhdistusaineita töhryjen poistamiseen.

– Graffiteja tehdään usein tavallisilla spraymaaleilla, mutta verkosta löytyy erikoisliikkeitä, jotka myyvät nimenomaan graffiteille kehitettyjä maaleja sekä erilaisia suuttimia. Graffitimaaleissa on voimakkaita liuottimia, kuten asetonia ja ksyleeniä, joten ne tarttuvat pintoihin tiukasti. Lisäksi katutaiteilijat käyttävät asfaltinmerkintään tarkoitettua maalia, jossa voi olla mukana tervaa ja bitumia, Tuukka Vehviläinen kertoo.

Graffitien teko ei ole vain nuorten harrastus

Vehviläisen mukaan keino pinnan siistimiseen löytyy aina, mutta silmät on pidettävä koko ajan auki ja seurattava katutaiteilijoiden touhuja. Yleensä graffitien tekijöi-

den suosiossa ovat samat paikat ja alueet. Monesti huomiota halutaan tekemällä iso graffiti mahdollisimman näkyvälle paikalle. Aloittelijat harjoittelevat sivukujilla.

– Työssä on jo oppinut näkemään nopeasti sen, millaisia menetelmiä tarvitaan. Kun löydän maastosta uudenlaisia maalipurkkeja, tutkin maalin sisältämiä ainesosia ja kokeilen testipinnoilla, miten maali irtoaa parhaiten. Hankalissa tapauksissa lähetän purkin puhdistusainetehtaalle, jossa kehitetään sopiva yhdiste maalin irrottamiseen.

– Graffitin teko ei ole pelkästään murrosikäisten kapinointia. Graffitista näkee nopeasti, onko se aloittelijan vai jo pitkään niitä tehneen vanhemman taiteilijan tekosia.

Jyväskylässä liikkuu omituinen kymppikerho Pintasepät Oy tuo markkinoille erilaisia puhdistus- ja pinnoiteaineita Ruotsista, jossa myös graffitikulttuuri ja puhdistusaineiden valmistus on pidemmällä kuin Suomessa. Puhdistusaineet ovat tänä päivänä ympäristöystävällisiä.

Silloin tällöin kaupungeissa nousee esille erilaisia graffititrendejä. Vehviläinen on huomannut, että viime aikoina Jyväskylässä on alettu tehtailla graffiteja korkeiden talo-

jen ylimpiin kerroksiin, esimerkiksi iv-konehuoneiden seiniin.

– Niiden toteuttaminen on tietysti vaarallista ”taiteilijoille”, mutta töhryjen poistaminen korkealta on huomattavasti kalliimpaa kuin maan tason pinnoilta. Jos talon vieressä kulkee kevyen liikenteen väylä, tarvitaan katutyölupa ja väylä on suljettava puhdistuksen ajaksi. Työhön vaaditaan lisäksi nosturi tai nostolava-auto, mikä kasvattaa laskua. Myös puhdistamisessa pitää olla varovainen, etteivät roiskevedet valu seinille.

Sydäntalvella pintojen puhdistus ei onnistu. Vehviläisen mukaan pakkasraja on noin – 4 celciusastetta.

– Vettä ei kannata pakkasella suihkutella seinäpinnoille. Pieniä töhryjä voidaan toki poistaa talvellakin sisätiloista ja ovenpielistä. Jos taustalla on kova pakkasjakso, on myös odotettava puhdistettavan pinnan lämpenemistä.

TIESITKÖ?

Lisää graffititaiteesta verkossa:

• Santeri Salovaara: Graffiti-ilmiö Suomessa –Kuvaileva kirjallisuuskatsaus graffitiin ja sen alakulttuuriin. Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyö. 1/2021. urly.fi/3qne

T:mi Jani Ylönen

• Puiden kaadot ja pilkonta, • Kantojen jyrsintä, • Oksien haketus • Konelumityöt

www.pihapalveluylonen.fi

pihapalveluylonen@gmail.com

P. 0400 627 799

A

Väinönkatu 36 bB 2. krs

40100 Jyväskylä

020 754 5130

toimisto@janlex.fi

www.janlex.fi

PALOTURVALLISUUDEN ASIANTUNTIJA

• Sammuttimet ja paloturvatuotteet

• Nestekaasuhuollot, -asennukset ja -tarvikkeet

• Kaasupullohuollot

• CO2-täytöt

• Teollisuuden kaasuverkostot

Puh. 014 337 0300

Vasarakatu 21, 40320 JYVÄSKYLÄ

www.gaspoint.fi

Jyväskylän Rakennusmessut 15.−17.3.2024 Paviljongissa

Tule ja päivitä tietosi

• Asiantuntijapuheenvuoroja: Asunnon hankinta suunnitteilla –Mitä minun tulisi tietää taloyhtiöstä? Oman kylpyhuoneen remontti taloyhtiössä Uudistuva rakennuslaki

• Kiinteistöliitto Keski-Suomen taloyhtiöklinikka

• Parhaat ratkaisut remontointiin ja rakentamiseen – Yli 100 näytteilleasettajaa

• Tietoa aurinkopaneeleista, hälytysjärjestelmistä, lämpöpumpuista, sähköautojen latausjärjestelmistä

Tutustu ohjelmaan ja näytteilleasettajiin:

www.jklrakennusmessut.fi

Kiinteistöliitto

MESSUT AVOINNA

PE 15.3. KLO 10–17

LA 16.3. KLO 10–17

SU 17.3. KLO 10–16

Rautaviidan muuttopäivänä 1963 maailmalla kuohui

Taloyhtiön historiikin voi tehdä monella tavalla. Jyväskylän Viitaniemessä sijaitsevan Asunto Oy Rautaviidan historiikissa painottuvat entisten ja nykyisten asukkaiden muistot eletystä elämästä.

n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ, RAUTAVIIDAN TARINA -HISTORIIKKI

Viitaniementie 19:ssä sijaitseva Asunto Oy Rautaviita täytti viime syksynä 60 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin historiikki, Rautaviidan tarina

Historiikki sai alkunsa talon asukkaiden Marja-Leena Äijäsen ja Kaija Lehtosen jutustelusta. Lehtonen tarttui toimeen ja kokosi aineiston vauhdilla kesälomansa aikana. Historiikki oli valmis elokuussa, kun Rautaviidan entiset nuoret kokoontuivat Vesilinnassa 60-vuotisjuhlien merkeissä.

– Minulla ei ollut mitään hajua siitä, miten taloyhtiön historiikki tehdään. Päätin tehdä historiikin, jossa suurin osa aineistosta koostuu talon entisten ja nykyisten asukkaiden omista muistelmista, Lehtonen kertoo.

Lehtonen teki historiikkia varten 25 haastattelua.

– Minulla ei ollut edes kysymysrunkoa. Mutta tarinaa alkoi tulla heti, kun ihmiset pääsivät muistelemaan elämäänsä Viitaniementie 19:ssä. Lopulta kirjoittaminen oli minulle kuin terapiaa.

Lehtosella on vahva kosketus Rautaviitaan. Hän muutti vastavalmistuneeseen taloon 4-vuotiaana. Välillä Lehtonen asui muualla, mutta palasi takaisin vuonna 1995, kun asunto oli jäänyt tyhjilleen hänen vanhempiensa kuoleman jälkeen.

Uusia koteja rautatieläisille

Viitaniementie 19:n asuinkerrostalo rakennettiin aikana, jolloin asuntopula Suomessa oli kova. Rautatieläiset perustivat useilla paikkakunnilla asuntoyhtiöitä parantaakseen asumisolojaan. Näin syntyi myös Asunto Oy Rautaviita.

Kaija Lehtosen isä Kalevi Lehtonen työskenteli VR:llä junanlähettäjänä. Hän oli mukana rakennustoimikunnassa, joka kokoontui ensimmäisen kerran elokuussa 1958 suunnittelemaan rautatieläisten

asuinkerrostaloa nopeasti kasvavaan Viitaniemen kaupunginosaan.

– Isäni kertoi minulle paljon talon historiasta, joten suuret linjat Rautaviidan taustoista olivat tiedossani. Taloyhtiön

arkistosta löytyivät rakennustoimikunnan pöytäkirjat, joista sain lisätietoa historiikin faktaosuuden kirjoittamiseen.

Lehtonen sanoo pöytäkirjoja luettuaan yllättyneensä siitä, miten vaikeaa rahoi-

Kaija Lehtosen toimittamasta historiikista otettiin 80 kappaleen painos. Hän on myynyt sitä omakustannushintaan Rautaviidan lähipiirissä. Historiikin ulkoasun teki Kaijan veli Olli Lehtonen. Historiikkia on myynnissä Ellin kirja & putiikki -liikkeessä.

KUVA: ALBIN AALTONEN

Viitaniementie 19:n on suunnitellut arkkitehti Olavi Kivimaa.

Rakennustoimikunnan edustajat Jalo Kotimäki, Eero Nuutinen ja Uuno Reiman vierailemassa työmaalla.

tuksen saaminen 1950- ja 1960-lukujen taitteessa oli. Aravalainan lisäksi tarvittiin muuta ulkopuolista pääomaa. Pankkilainan saaminen kaatui kerta toisensa jälkeen. Lopulta rahoitus järjestyi, kun vakuutusyhtiö lähti mukaan hankkeeseen.

– Rautatieläiset olivat vuorotöissä ja jossain välissä he yrittivät suunnitella kokonaisen kerrostalon rakennuttamista. Suurin osa heistä asui vaatimattomissa oloissa, mikä ajoi hanketta eteenpäin. Meidänkin 7-henkinen perheemme asui ennen Rautaviitaan muuttoa 36 neliön yksiössä Rajakadulla.

Vuosikymmenten varrella erilaista aineistoa historiikin pohjaksi oli kertynyt yhdelle jos toiselle Rautaviidan asukkaalle: oli valokuvia, esitteitä ja lehtileikkeitä. Suomen Ilmavoimamuseo antoi luvan julkaista vuonna 1952 otetun ilmakuvan, jossa nykyisen Viitaniemen alue näkyy rakentamattomana peltona.

– En lähde neuvomaan muita taloyhtiön historiikkien tekijöitä. Jokaisen talon historia ja ihmiset ovat erilaisia. Ihmisille on kuitenkin luontaista muistella elettyä elämää, mikä tarjoaa yhden tavan kerätä tietoa.

”Palvelut ovat hävinneet”

Moni asia on vuosikymmenten aikana muuttunut Rautaviidassa ja sitä ympäröivässä Viitaniemessä, mutta muistot säilyvät ihmisten mielissä.

– Lähipalvelut ovat hävinneet. Viitaniemessä oli vielä 1960- ja 1970-luvuilla useita lähikauppoja, kirjasto, kioski, kukkakauppa, kemikalio, neuvola ja pankki. Nykyään ei ole edes pankkiautomaattia, kertoo Rautaviitaan vuonna 2005 muuttanut Markus Ritamäki. Miljöö on tuttu, sillä hän vietti lapsuutensa Kasinonmäellä, Viitaniementie 25:ssä.

– Muistan vielä kellarin ovissa olleet kirjoitusvirheet: väestönsuja, taouskellari, kerho huone, naurahtaa Heli Korhonen, joka nykyään asuu Taulumäellä. Hän asui Rautaviidassa sen valmistumisesta vuoteen 1972 saakka.

– Joskus tuntuu siltä, että kaupunki on unohtanut Viitaniemen. Puisto- ja pysäköintialueiden hoito on retuperällä ja venerannassa lojuu rojua keskellä luontoa, miettii puolestaan taloon vuonna 2007 muuttanut Marja-Leena Äijänen.

Kaikki Rautaviidan alkuperäiset asukkaat varmasti muistivat muuttopäivän koko loppuelämänsä ajan. Perjantaina 22. marraskuuta 1963 murhattiin Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy. Jyväshovissa illallistanut rakennustoimikunta sai tiedon murhenäytelmästä tarjoilijalta, joka oli kuullut uutisen radiosta.

vankalla kokemuksella ja nopealla aikataululla. Siksi sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kumppanikseen.

Skannaa QR-koodi ja katso videolta miltä onnistunut kattoremontti näyttää!

010

Näin huoneistotietojärjestelmä vaikuttaa taloyhtiön arkeen

n TEKSTI: SANNI NUUTINEN, LAKIMIES, KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO

Kaikkien taloyhtiöiden piti siirtää osakeluettelonsa Maanmittauslaitoksen ylläpitämään sähköiseen rekisteriin viime vuoden loppuun mennessä. Miten osakeluettelon siirto rekisteriin käytännössä vaikuttaa taloyhtiön toimintaan? Kolmen kärkeä vaikutuksista, jotka yhtiön johdon on tunnettava, ovat nähdäkseni seuraavat:

1. Omistajanvaihdokset selvittää MML Jatkossa omistajanvaihdostilanteet eivät aiheuta yhtiön johdolle päänvaivaa, koska osakeluettelon siirron jälkeen yhtiön velvoite ylläpitää osakeluetteloa ja selvittää omistajanvaihdostilanteita päättyy. Yhtiön ei myöskään tarvitse enää valvoa varainsiirtoveron suorittamista. Ennen osakeluettelon siirtoa, uuden osakkaan on osakeluettelomerkintää pyytäessään tullut toimittaa yhtiölle luotettava selvitys siitä, että on saanut osakkeiden

omistusoikeuden itselleen. Erityisesti pienemmissä yhtiöissä, joissa ei ole ammatti-isännöitsijää, on hallitus voinut joutua kiperiin tilanteisiin tulkitessaan esimerkiksi epäselvien perintöja testamenttisaantojen oikeellisuutta.

Osakeluettelon siirron jälkeen uusi osakas hakee omistuksensa rekisteröintiä suoraan Maanmittauslaitokselta. Maanmittauslaitos lähettää yhtiölle tiedot omistusoikeuksien muutoksista kaupparekisterissä näkyvään yhtiön osoitteeseen. Yhtiön johdon onkin tärkeää huolehtia, että kaupparekisterissä olevat yhtiön yhteystiedot ovat jatkuvasti ajan tasalla. Yhteystieto voi sähköpostiosoitteen sijasta olla postiosoite, mutta kirjepostin saapuminen on luonnollisesti hidasta. Kaupparekisteriin merkittävän sähköpostiosoitteen osalta taas on syytä käyttää sellaista osoitetta, johon toimitettavat tiedot eivät jää yhtiöltä saamatta esimerkiksi isännöitsijän loman aikana.

UUSIMAA

Kiinteistöliitto Uusimaan lakimies Sanni Nuutinen kokosi kolme huoneistotietojärjestelmän tärkeintä vaikutusta.

Huoneistotietojärjestelmä pähkinänkuoressa

• Huoneistotietojärjestelmä on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä sähköinen rekisteri ja asiointijärjestelmä.

• Laki huoneistotietojärjestelmästä ja sen voimaanpanosta on tullut voimaan 1.1.2019. Sen jälkeen uudet yhtiöt on perustettu vain sähköisesti. Ennen 1.1.2019 perustettujen asunto-osakeyhtiöiden oli siirrettävä osakeluettelonsa huoneistotietojärjestelmään vuoden 2023 loppuun mennessä.

• Osakkaan on haettava omistuksensa rekisteröintiä sähköiseksi ja paperisen osakekirjan mitätöintiä 10 vuoden kuluessa siitä, kun yhtiö on siirtänyt osakeluettelonsa huoneistotietojärjestelmään.

2. Äänioikeus täsmäytyspäivän mukaan

Ennen osakeluettelon siirtoa osallistumisoikeus ja äänioikeus yhtiökokouksessa on ollut yhtiön ylläpitämään osakeluetteloon merkityllä osakkaalla tai sillä, joka on esittänyt kokouksen alussa luotettavan selvityksen saannostaan. Täten osakas on voinut tulla yhtiökokoukseen paikan päälle paperinivaskan kanssa, jolla hän on näyttänyt toteen, että on esimerkiksi juuri tehnyt kaupat kyseisistä osakkeista.

Jatkossa tämä ei ole mahdollista. Osakeluettelon siirron jälkeen yhtiökokoukseen osallistumisen kriteeriksi on määritelty yksioikoisesti se, onko osakas yhtiökokousta edeltävänä päivänä (ns. yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä) merkittynä osakeluetteloon tai osakehuoneistorekisteriin. Täten yhtiön kannattanee tarkistaa esimerkiksi yhtiökokouspäivän aamuna ajantasainen tilanne osakkaista, joilla on äänioikeus kokouksessa.

Jos omistusoikeus osakkaalle on siirtynyt ennen osakeluettelon ylläpidon siirtoa, mutta osakas ei ollut toimittanut asiakirjoja yhtiölle osakeluetteloon merkitsemistä varten (eli siirron yhteydessä osakehuoneistorekisteriin on ilmoitettu ko. osakkeiden osalta edellinen osakas), saa osakas edelleen äänioikeuden esittämällä luotettavan selvityksen kokouksen alussa.

3. Osakkaiden osoitetietoja ylläpitää MML

Lisäksi muutoksia tulee siihen, mistä yhtiö saa osakkaiden posti- tai sähköpostiosoitteet mm. yhtiökokouskutsujen toimittamista varten. Aikaisemmin osakkaiden on pitänyt toimittaa osoitetietonsa yhtiölle. Osakeluettelon ylläpidon siirron yhteydessä yhtiö ilmoittaa tiedossaan olevat osakkaiden osoitteet Maanmittauslaitokselle.

Siirron jälkeen osakas ei ilmoitakaan yhteystietojansa enää yhtiölle, vaan suoraan Maanmittauslaitokselle, joka tallentaa tiedot osakehuoneistorekisteriin. Yhtiön on täten tarkistettava osakkaiden osoitetiedot jatkossa suoraan osakehuoneistorekisteristä eikä kutsuja voi toimittaa esimerkiksi yhtiön arkistosta löytyvän osoitelistauksen perusteella.

▶ Jos asunnon omistaja on vaihtunut tai vaihtumassa, myyjä voi valtuuttaa ostajan osallistumaan ja käyttämään äänioikeutta yhtiökokouksessa. Näin uusi omistaja pääsee käyttämään päätösvaltaa uudessa yhtiössään, vaikka omistus ei vielä olisikaan ehtinyt Maanmittauslaitoksen rekisteriin. Lue lisää s. 4–5.

• Ilmanvaihtokanavien puhdistus rivitaloyhtiöihin.

• Korvausilmaventtiileiden asennukset ja huollot.

• Ilmalämpöpumput.

Nistek Oy www.nistek.fi

Antti Nissinen puh. 050 366 9934 antti@nistek.fi

Putkimies Vestalolta

• Monipuoliset putkimiehen työt vuosien ammattitaidolla, luotettavasti ja nopeasti.

• Saatte kilpailukykyisen tarjouksen jopa muutaman arkipäivän kuluessa.

• Palveluihimme kuuluvat myös timpurin työt sekä talon maalaukset.

Ota yhteyttä jo tänään!

045 103 7009, erno@vestalo www.vestalo.fi

Kun näkö heikkenee

tai häviää

Väestön ikääntyminen lisää heikkonäköisten asukkaiden määrää. Taloyhtiöiden kannattaa peruskorjausten yhteydessä huomioida näkövammaisten erityistarpeet.

n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ

Pienistä korjauksista, suurempiin remontteihin

• kylpyhuoneet • kalusteasennukset

• lattia-asennukset • maalaukset

Teemu Paavolainen teemu.paavolainen@trtrakennus.fi puh. 040 839 3132 www.trtrakennus.fi

KORJAUSRAKENTAMISEN

n KUVAT: MARKKU HUHTA / NÄKÖVAMMAISTEN LIITTO, TIMO SILLANPÄÄ

Suomessa on noin 55 000 näkövammaista. Suurin osa näkövammaisista on heikkonäköisiä, täysin sokeiden osuus on noin 22 prosenttia. Vamman taustalla voi olla monenlaisia syitä.

– Yleisin näkövamman aiheuttaja on silmänpohjan rappeuma eli makuladegeneraatio, jonka riski kasvaa ikääntyessä. Lisäksi vamman taustalla voi olla esimerkiksi diabetes, glaukooma, tapaturma tai perinnöllinen sairaus. Jos ihminen on sokeutunut jo lapsena, syynä saattaa olla esimerkiksi jonkinlainen kehityshäiriö, kertoo Keski-Suomen Näkövammaiset ry:n toiminnanjohtaja Susanna Turkkila. Tänä päivänä esteettömyysasetuksessa määritellään monia uudisrakentamiseen liittyviä vähimmäisvaatimuksia. Turkkilan mukaan taloyhtiöiden kannattaisi peruskorjausten yhteydessä miettiä, millaisilla keinoilla esteettömyyttä voidaan parantaa.

– Peruskorjausten yhteydessä on huomioitava se, että rakennus on turvallinen kaikille asukkaille. Väestön ikääntyessä yhä useampi asukas tarvitsee liikkumiseen apua. Hyvin toteutetut esteettömyysratkaisut parantavat koko asuintalon imagoa, hän huomauttaa.

Esteettömyyden parantaminen tukee asumista omassa kodissa mahdollisimman pitkään.

– Vaikka talossa ei asuisi yhtään näkövammaista, esteettömyyttä kannattaa lisätä. Vuosien myötä asukkaat ikääntyvät, mikä lisää näkökykyä heikentävien sairauksien riskiä. Taloon voi myös muuttaa näkövammaisia asukkaita. Turkkila tietää, että esteettömyyden lisääminen vanhoissa asuinkerrostaloissa on usein haasteellista.

– Kannattaa silti tehdä kaikki parannukset, jotka rakennusteknisesti ovat mahdollisia.

Uusissakin rakennuksissa on paljon puutteita

Turkkilan mukaan on yllättävää, miten paljon uusissakin rakennuksissa on edelleen näkövammaisten liikkumista häiritseviä tekijöitä. Sisätiloissa voi olla esimerkiksi kulkuväylälle sijoitettuja teräväkulmaisia penkkejä.

– Uudisrakentamisessa esteettömyyden pitäisi olla tärkeässä roolissa jo suunnitteluvaiheessa.

”Suurista ikkunapinnoista tuleva kirkas valo ja valaistuksen nopeat vaihtelut aiheuttavat näkövammaisille hankaluuksia”, kertoo KeskiSuomen Näkövammaiset ry:n toiminnanjohtaja Susanna Turkkila.

Näkövammaisten liikkumista helpottaa selkeä ympäristö, jossa ei ole ylimääräisiä esteitä. Voimakkaat kontrastit auttavat heikkonäköistä hahmottamaan ympäristöä.

– Sisäänkäyntien ja hissien havaitsemista voidaan parantaa kontrasteilla, esimerkiksi voimakkaita värieroja käyttämällä. Käytävillä kulkemista helpottavat käytävämatot, joissa ei ole kompastumisvaaraa.

Valaistuksen tulisi olla hyvä kaikissa tiloissa. Opastekylteissä olevat kohokirjaimet ja hissien ääniopeasteet auttavat löytämään oikeaan paikkaan. Hisseissä näppäimien numeroiden pitäisi olla suuret ja parhaassa tapauksessa varustettu myös pistekirjoituksella. Poistumiskerroksen näppäimen tulee olla koholla muista näppäimistä.

– Ongelmallisia näkövammaiselle ovat suuret lasipinnat, joista luonnonvalo pääsee esteettä sisälle, koska kirkas valo häikäisee. Myös valaistuksen nopeat muutokset aiheuttavat hankaluuksia. Häikäisyn vuoksi opasteiden pintojen tulisi olla heijastamattomia ja niissä tulisi käyttää vahvoja kontrasteja.

Turkkila huomauttaa, että näkövammaisten esteettömyyden parantamiseksi tehdyt ratkaisut helpottavat laajemminkin aisti- ja liikuntavammaisten liikkumista rakennuksessa.

Portaat vaativat erityishuomiota

Kun näkövammaisten esteettömyyteen liittyviä ratkaisuja pohditaan, Turkkila kannustaa kiinnittämään erityistä huomiota portaisiin. Portaikon alku ja loppu tulisi kyetä hahmottamaan helposti. Siinä auttavat esimerkiksi huomiolaatat, jotka myös opaskeppiä käyttävä kykenee havaitsemaan.

Jos näkökyky on heikentynyt, liikkuminen ulkona on talvella hankalaa. Tutut maamerkit sekä katujen opasteraidat ja -kiveykset jäävät lumikasojen alle. Portaikot ovat erityisen vaarallisia.

– Jokaisessa porrasaskelmassa tulisi olla kontrastiraita, esimerkiksi erottuva liukueste. Ne helpottavat myös muistisairaiden ja hahmotushäiriöistä kärsivien liikkumista.

Kaiteet ovat tärkeä apu liikkumiselle portaissa. Ideaalitapauksessa kaiteet ovat molemmin puolin portaita, ja niistä voi pitää kiinni koko portaikossa liikkumisen ajan.

– Kaiteessa voi olla myös koholla olevia tai kaiverrettuja merkkejä, jotka ilmaisevat kerroksen.

Myös piha-alue on huomioitava Esteettömyyttä parantavat ratkaisut eivät saa rajoittua vain sisätiloihin, vaan myös piha-aluetta on tarkasteltava aistivammaisten näkökulmasta.

– Esimerkiksi kulkuväylän opasteraidoilla voidaan ohjata kohti sisäänkäyntiä. Suomessa talvi aiheuttaa haasteita, sillä ympäristöstä häviää monia tuttuja maamerkkejä. Lumen kasaaminen heikentää sisääntuloväylien hahmottamista, ja katuun tehdyt opasteraidat tai -kiveykset jäävät lumen ja jään alle, Turkkila huomauttaa.

TIESITKÖ?

Taloyhtiöt voivat kysyä neuvoja näkövammaisten esteettömyyteen liittyvistä kysymyksistä:

• Näkövammaisten liitosta, esteettömyysasiantuntija Juha Sylberg, p. 050 596 5025, juha.sylberg@nakovammaistenliitto.fi

• Keski-Suomen Näkövammaiset ry:stä, toiminnanjohtaja Susanna Turkkila, p. 045 321 5552, susanna.turkkila@ksn.fi

Tietoa

turvallisuudesta ja varautumisesta asuinyhteisöille

Turvallinen asuinyhteisö ja varautuminen -kiertueella on jaettu tietoa kahdesta eri näkökulmasta. Tietoa poikkeustilanteiden varalta ovat saaneet taloyhtiöt ja sen asukkaat.

n TEKSTI: TARJA BÅGA, KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOMI JA TIINA NISKANEN, KESKI-SUOMEN MARTAT n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO

Keski-Suomen Martat ja Kiinteistöliitto Keski-Suomi ovat yhteistyössä järjestäneet turvallisuus- ja varautumisluentoja koko maakunnassa vuoden 2023 alusta lähtien. Kiertueen on mahdollistanut Keski-Suomen Liiton Yhteisöllisyydestä hyvinvointia Keski-Suomeen -hanke, joka kestää lokakuuhun saakka.

Yhteisluennoilla ohjataan taloyhtiöitä lisäämään turvallisuutta antamalla neuvoja muun muassa pelastussuunnitelmasta, avainhallinnasta, vakuutuksista ja taloudellisesta varautumisesta. Asukkaille jaetaan vinkkejä poikkeustilanteisiin varautumiseen ja kannustetaan järjestämään yhteisöllistä toimintaa. Tutustuminen naapureihin madaltaa kynnystä avun pyytämiseen ja tarjoamiseen, eikä kukaan tunne oloaan turvattomaksi.

Taloyhtiöt voivat tilata Keski-Suomen Martoilta luentoja ko-

tivarasta ja selviytymiseen sähköttä sekä ruokakursseja liittyen kotivaran raaka-aineiden käyttämiseen.

Yhteyshenkilönä toimii Tiina Niskanen, tiina.niskanen@ martat.fi.

VINKIT

• Tilaa ruokakurssi kotivarasta pihatalkoiden yhteyteen. Asukkaat pääsevät ohjatusti harjoittelemaan yhdessä poikkeustilanteiden varalta.

• Älä hanki kotivaraan sellaista syötävää, mistä et tykkää. Hyvä kotivara koostuu aineksista, joita käytät muutoinkin. Kotivaraa ei pakata laatikkoon odottamaan ”pahaa päivää” vaan tuoreet ainekset löytyvät keittiön kaapistasi.

• Kokoon taittuvia vesikanistereita mahtuu säilyttämään pienessäkin asunnossa.

KESPE OY

TALOYHTIÖILLE SOPIVIA KOULUTUKSIAMME

• ASUINKIINTEISTÖN TURVALLISUUSHENKILÖSTÖN KOULUTUS

Asuinkiinteistöjen vapaaehtoisille turvallisuushenkilöille, hallitusten ja asukastoimikuntien jäsenille, isännöitsijöille ja kiinteistönhoitajille

• VÄESTÖNSUOJAN HOITAJAN KURSSI

S1- ja K-luokan väestönsuojan hoitajille tai tehtävään haluaville sekä heidän varahenkilöilleen. Kurssi soveltuu myös isännöitsijöille.

• HÄTÄENSIAPU JA ALKUSAMMUTUS

Koulutus soveltuu kaikille kansalaisille asuintavasta riippumatta.

Kysy tarjousta:

Minna Hämäläinen puh. 0500 641 489

Pyydä tarjous ilmanvaihdon puhdistuksesta

p. 050 369 0945, teemu.peltonen@camini. p. 020 749 5050

Entinen Nuohous ja puhdistus Soikkeli Oy camini.

Graffitien poistot • Julkisivupesut puh. 0400 973 423

jouni.saajamaa@gracon.fi

www.gracon.fi

Tuholaisongelmille stoppi!

Kattavat tuholaistorjuntapalvelut Keski-Suomen alueella.

044 242 8205

Lämmittävää palvelua

Paikallisena lämmöntoimittajana Loimua on apuna kiinteistönne lämpöasioissa kokonaisvaltaisesti.

Kaukolämpölaitteiston uusinta avaimet käteen -palveluna ja 5 vuoden maksuajalla.

Valvomo-palvelu: huolehdimme, että lämmitys- ja jäähdytyslaitteistonne toimivat oikein kaikkina aikoina. Erityisen hyödyllinen kohteisiin, joissa on lämpöpumppuja ja aurinkoenergiaa!

Maksuton lämpökatselmus varmistaa kaukolämpölaitteistonne toimintakunnon ja kertoo parannustarpeet.

Soita, niin kerromme lisää!

Asiakkuuspäällikkö Erno Lehtinen puh. 040 839 0060 erno.lehtinen@loimua.fi

loimua.fi

w w w r e i m f i

Luotettavaa paikallista palvelua!

Nuohous- ja ilmastointipalvelu Räty

Ilmastointikanavien puhdistus, hormien tiiviyskokeet, suodatinhuollot, säädöt, tulisijojen ja hormien nuohoukset palvellen jo 40 vuoden ajan Ota yhteyttä puh. 0500 548 882 Muista varaukset ennen ruuhkia!

• Ilmanvaihtokanavien puhdistukset

• Ilmanvaihtokoneiden huollot. Ilmamäärien mittaukset.

• Perinteiset piipunnuohoukset.

P. 050 555 7848 • www.tekufix.fi

n ISÄNNÖINTIÄ

Laadukasta

ISÄNNÖINTIÄ

kiinteistöjen arvoa turvaten jo vuodesta 1983.

Länsiväylä 4 A, 40630 Jyväskylä puh. 020 740 1760 www.jskipa.fi

Vapaudenkatu 40- 42, 40100 Jyväskylä. Puh. 010 778 6700 www.isannointijyvaskyla.fi, asiakaspalvelu@jklkp.fi

ISÄNNÖINTIPALVELU

Asiakaslähtöinen palvelumme tuottaa ja välittää laadukkaita asumisen ja omistamisen palveluita. Pyydä tarjous isännöinnistä. Myös pienet yhtiöt!

Jyväskylän Kiinteistömestarit Ky • Kauppakatu 6, 40100 Jyväskylä Puh. 0403 400 113 (klo 9–17) • isannointi@kiinteistomestarit.com

R e i m J y v ä s k y l ä O y

A h j o k a t u 1 8 , 4 0 3 2 0 J y v ä s k y l ä

P u h 0 2 0 7 4 3 8 5 4 0

Meiltä löy tyy kokeneita isännöinnin ammattilaisia taloyhtiösi käyttöön. Pyydä tarjous!

Lyseonkatu 4, 40100 Jyväskylä

Antti Kutvonen, puh. 040 671 5533 antti.kutvonen@retta.

JYVÄSKYLÄ

TALOHALLINTO JA ISÄNNÖINTI

Taloyhtiönne parhaaksi + Pitkä kokemus + Tyytyväiset osakkaat

0400 580 153 | toimisto@disponentti.fi | www.disponentti.fi

n KIINTEISTÖHUOLTOA

Isännöintisiivous- ja kiinteistönhoitopalveluja vuodesta 1973.

Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300 www.sulunkh.fi

n LVI-ASENNUSLIIKKEITÄ

LVI-asennus, -huolto ja korjaustyöt, linjasaneeraukset Lekatie 1, 40320 Jyväskylä • puh. 010 322 3300 asiakaspalvelu@lvi-maktek.fi • www.lvi-maktek.fi

n PESULAKONEITA JA HUOLTOA

n

SÄHKÖSUUNNITTELUA JA -ASENNUKSIA

Sähkötyöt remonteista uudiskohteisiin Valaistus- ja sähkösuunnittelu

tapio.ostman@sisamaansahkopalvelu.fi 0400 547567 Varastotie 1, 40250 Jyväskylä

n TILINTARKASTUKSIA

n RAKENNESUUNNITTELUA, SISÄILMA- JA KUNTOTUTKIMUKSIA

040 411 6317, INFO@SATPA.FI

Suomen Asiantuntijapalvelut Oy WWW.SATPA.FI

PUTKISTOJEN KUNTOTUTKIMUKSET

LVISR-PERUSKUNTOARVIOT HANKESUUNNITTELUT, VALVONTA MUUT TEKNISET TARKASTUKSET

Kiinteistösi puolueeton asiantuntija

Yhdistykseltä

KUTSU

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n varsinainen yhdistyksen kokous

Kokous pidetään 21.3.2024 kello 16.30 alkaen osoitteessa Sipisen Salongit, Yliopistonkatu 11 B, Jyväskylä. Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkistus alkaa klo 16.00. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä.

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10 § määräämät asiat ja päätetään yhdistyksen toimintaa helpottavista teknisistä muutoksista sääntöihin.

Ennakkoilmoittautuminen vaaditaan etäyhteydellä osallistuvilta ja sitä suositellaan myös paikan päällä osallistuville järjestelyjen sujuvoittamiseksi.

Ilmoittautumiset ja mahdolliset valtakirjat tulee toimittaa 14.3.2024 klo 16.00 mennessä osoitteessa www.lyyti.in/kokous24 tai sähköpostilla keski-suomi@kiinteistoliitto.fi tai yhdistyksen toimistolle, Yliopistonkatu 11 C, Jyväskylä.

Esitys sääntömuutoksista ja muu kokouksen materiaali on julkaistu jäsensivuilla, lähetetään kaikille ilmoittautuneille sähköpostilla ja on nähtävillä yhdistyksen toimistolla palveluaikoina.

Kokouksen asialista:

1. Kokouksen avaaminen

2. Todetaan kokouksen osanottajat ja äänimäärät

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri

5. Valitaan kokouksen pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat

6. Hyväksytään kokouksen asialista

7. Esitetään hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta vuonna 2023

8. Esitetään tilinpäätös vuodelta 2023

9. Esitetään tilintarkastuskertomus

10. Päätetään vuoden 2023 tilinpäätöksen vahvistamisesta

11. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toiminnanjohtajalle

12. Vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodelle 2024

13. Vahvistetaan talousarvio, jäsenmaksut ja alennukset vuodelle 2024

14. Määrätään hallituksen jäsenten palkkiot

15. Määrätään hallituksen jäsenten lukumäärä

16. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle

17. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja hallituksen keskuudesta

18. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet

19. Päätetään muutoksista yhdistyksen sääntöihin

20. Muut esille tulevat asiat

21. Kokouksen päättäminen

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Hallitus

▶ Lisätietoja: toiminnanjohtaja Hannu Mähönen, 045 110 6333, hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi

TERVETULOA TAPAHTUMIIN

Tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen: ▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat Tallenteet ja aineistot jäsensivuilla!

VAIN JÄSENILLE

WEBINAARIT

28.2. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

20.3. Taloyhtiön tilin- ja toiminnantarkastus

15.4. Tuhoeläimet taloyhtiöissä

29.4. Vastuu palovaroittimista

LÄHITAPAHTUMAT

21.3. Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n varsinainen yhdistyksen kokous

Taloyhtiölle omat kotisivut -työpaja

26.3. Jyväskylä

Hallituksen ABC, kaikki taloyhtiöasioista

4.4. Osa A, Mikä on asunto-osakeyhtiö ja miten se toimii?

11.4. Osa B, Asunto-osakeyhtiön osakkaan oikeudet ja velvollisuudet

18.4. Osa C, Asunto-osakeyhtiön hallituksen tehtävät ja vastuut

KAIKILLE AVOIMET

WEBINAARIT

4.4. Yhtiökokous haltuun

28.5. Rakennustyön tarkkailija

LÄHITAPAHTUMAT

Taloyhtiön väestönsuojan hoitajan -kurssi

6.3. Jyväskylä

Turvallinen asuinyhteisö ja varautuminen

6.3. Lutakko, Jyväskylä

10.4. Keltinmäki ja Myllyjärvi, Jyväskylä

15.5. Joutsa

Jyväskylän Rakennusmessut

15.–17.3. Jyväskylä

keski-suomi.kiinteistoliitto.fi

MAKSUTTOMAT JÄSENPALVELUT

HALLITUKSILLE JA ISÄNNÖINNILLE

OTA MEIHIN YHTEYTTÄ

Voit soittaa, lähettää sähköpostia, tai laittaa neuvontapyynnön verkkosivuiltamme. Vastaamme kahden arkipäivän kuluessa.

JÄSENSIVUT

Jäsensivut on todellinen taloyhtiön tietopankki. Rekisteröidy jäsensivuille taloyhtiösi jäsennumerolla ja sähköpostiosoitteellasi.

Tarkista sivuilta, että taloyhtiön tiedot ovat jäsenrekisterissämme oikein. Siten varmistat, että oikeat henkilöt saavat jäsenpalvelut käyttöönsä.

JÄSENTAPAHTUMAT

Seuraa tapahtumakalenteriamme, ja osallistu koulutuksiin ja muihin tapahtumiin. Koulutusten materiaalit ja tallenteet, koulutusvideot ja verkkokurssit löydät jäsensivuilta.

JÄSENLEHDET

Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan postitse neljä kertaa vuodessa jäsenrekisteriimme ilmoitetuille henkilöille.

Kiinteistölehti postitetaan kymmenen kertaa vuodessa jäsenyhtiöiden puheenjohtajille.

Lehtien verkkoversiot voit lukea jäsensivuilta.

JÄSENKIRJE

Jäsenkirjeestä saat kuukausittain tietoa kiinteistöalan ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista.

JÄSENKORTTI

Asenna puhelimeesi Kiinteistöliiton jäsenkortti -sovellus. Sen avulla voit soittaa neuvontaamme, ilmoittautua tapahtumiin ja käyttää jäsensivuja.

ASIANTUNTIJA KOKOUKSIIN

Jäsentaloyhtiö voi kutsua kokoukseen asiantuntijaksi toiminnanjohtaja Hannu Mähösen.

UUSI JÄSENETU:

KOKOUSTILA

Yhdistyksen toimisto on jäsenistön käytössä taloyhtiön kokouksia varten.

▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/jasenpalvelut

ME NEUVOMME SINUA

Paikallinen neuvonta

Hannu Mähönen, toiminnanjohtaja

045 110 6333 (ma–pe 9–16)

Yliopistonkatu 11 C, Jyväskylä hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi

Jäsenyysasiat

Tarja Båga, järjestöassistentti

045 208 6560 (ma–pe 9–16) tarja.baga@kiinteistoliitto.fi

Lakineuvonta

10 asiantuntijaa

09 1667 6300 (ma–to 9–15, pe 10–15) ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta

Korjaus- ja tekninen neuvonta

4 asiantuntijaa

09 1667 6311 (ma–to 9–12)

Talous- ja veroneuvonta

2 asiantuntijaa

09 1667 6369 (ma–to 9–12)

Energianeuvonta

1 asiantuntija

ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta

Pakkasta, loskaa, tuisketta ja tihkua – lopputalven ja alkukevään vaihtelevat sääolot asettavat monia haasteita kiinteistöjen ylläpidolle. Me hoidamme puolestasi hiekoituksen, lumentiputukset katolta sekä tehokkaan aurauksen, pitäen kiinteistösi sekä sen ympäristön turvallisena ja esteettömänä.

Ota yhteyttä ja varmista, että kiinteistösi on valmis kohtaamaan kevättalven haasteet! Meiltä myös muut huolto- ja korjaustyöt sekä siivouspalvelut.