Keski-Suomen Kiinteistöviesti 2/2024

TIINA RÄSÄNEN

TURVALLISESTI

TALOYHTIÖN PIHALLA

Väärinkäytöksistä eroon sopimalla valvontaan tarkat pelisäännöt

Omatoiminen isännöinti on ratkaisu pienille taloyhtiöille

Pienillä keinoilla esteettömyyttä myös allergia- ja astmaoireisille

taisaikknapT

assokrevv

Y ulevlapokkrev m nöithyolatnedioisanodiohaakianollek.attamostak K ,teskynnehylneittnemukod .sumekahottoult

O iliibomsytiry-P niliibomsytiry-POnemiavailiiboMalluva .aatsilukulniavat

T :suojra tesiämmisne6.attuskam3

T ääsil ysyk utsutu teskytiry/fi.po sakaisasytiry/imous-iksek/fi.po

Huolehdimme puolestasi.

Jy vä s k yl ä s sä , py yd ä ta rjo u s: 050 593 8834 / jarkko.karkkainen@kiinteistotahkola.fi

Isännöinti

Digipalvelut 24/7

Talotili-palvelu pienille taloyhtiöille

Manageeraus

Välitys

Vuokravälitys

Asuntosijoittajien palvelut

1 0:l l ä pa ik ka ku n n a l l a S uom es sa ,

2 • 2024

Tässä lehdessä

4 Pääkirjoitus: Uudistalon alkutaival vaatii tarkkuutta

4 Lyhyesti

6 Pihan pelisäännöt kuntoon keskustellen

8 Onko leikkipaikka turvallinen pienille käyttäjilleen?

10 Kesän muistilista

12 Näin ehkäiset väärinkäytöksiä taloyhtiössä

15 Pyörävarastot ojennukseen

16 Jugendtyylin tunnistaa aaltoilevista viivoista

18 Asukasisännöitsijä on tinkimätön kirstunvartija

18 Tutkinto vahvistaa osaamista

20 Milloin taloyhtiö voi joutua hakemaan asukkaalle häädön?

22 Turvallisuus päätöksenteon pohjana Aatoksenkatu 6:ssa

24 ”Ihmettelen, miksi kukaan ei ole keksinyt tätä aikaisemmin”

26 Onko yhtiössäsi jo autopaikkasäännöt?

28 Näin pyydät lausunnon isännöinnin eettiseltä neuvostolta

30 Sisäilman laatu voi aiheuttaa huolta

32 Palveluhakemisto

34 Jäsenpalvelut käytössäsi

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenlehti, 23. vuosikerta

Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan neljä kertaa vuodessa kaikille jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille yhdistyksen sidosryhmille.

16

18 12 6 22

Julkaisija Kiinteistöliitto Keski-Suomi, Yliopistonkatu 11 C, 40100 Jyväskylä

Kustantaja KKY-Palvelu Oy

Päätoimittaja Hannu Mähönen, 045 110 6333, hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi

Toimitus Viestintä-Paprico Oy ja Kiinteistöliitto Keski-Suomi, kiinteistoviesti@paprico.fi

Ulkoasu Viestintä-Paprico Oy

Ilmoitusmyynti Mediatoimisto Dorimedia Oy, 050 468 2290, timo.hyvonen@dorimedia.fi

Painopaikka Kirjapaino Kari, Jyväskylä

Painosmäärä 6 650 kpl

Osoitelähde Kiinteistöliiton jäsenrekisteri

Osoitteenmuutokset kiinteistoliitto.fi/osoitteenmuutos, 045 208 6560, keski-suomi@kiinteistoliitto.fi

Seuraava numero 3/2024 ilmestyy viikolla 40, aineistopäivä 26.8.2024

Pääkirjoitus

Hannu Mähönen

Päätoimittaja, toiminnanjohtaja

Uudistalon alkutaival vaatii tarkkuutta

Poikkeuksellisen nopeasti noussut korko- ja kustannustaso, asuntokaupan hiljentyminen sekä luottopolitiikan tiukentuminen ovat iskeneet rajusti etenkin asuntorakentamiseen.

Vapaarahoitteisessa kerrostalorakentamisessa nähtiin viime vuonna tilastohistorian suurin syöksy, peräti 80 prosenttia. Uusia asuntoja alettiin rakentaa vain puolet normaalimäärästä. Uusien asuntojen kauppa väheni 60 prosenttia ja on nyt liki täysin pysähtynyt. Eikä merkkejä elpymisestä ole nähtävissä.

Rakennuttajilla on nyt käsissään tuhansia valmiita asuntoja ja edelleen valmistuu ennen asuntokaupan pysähdystä aloitettuja hankkeita. Asuntoja kaupitellaan tuntuvilla hinnanalennuksilla, erilaisilla kylkiäisillä ja jopa vuosien ilmaisilla vastikkeilla, mikä saattaa hämärtää ostajien käsitystä todellisista asumisen kustannuksista. Moni asunnosta uudistalossa haaveileva miettii riskejä, joita liittyy rakennusyhtiöiden taloudelliseen kuntoon. Viime aikoina on uutisoitu useista rakennusalan konkursseista, jotka voivat asettaa asunnonostajan vaikeaan tilanteeseen. Jopa vakavaraisina pidetyillä pörssilistatuilla rakennusyhtiöillä on nyt taloudellisia haasteita. Uudistalon osakkaiden on rakennuksen valmistuttua tarkastettava kiinteistö ja huoneistot ja reklamoitava rakennuttajalle virheistä ja puutteista. Heidän on myös luotava yhtiöön hallinto, suunniteltava yhtiön talous ja tilattava palvelut. Uuden taloyhtiön ensimmäiset vuodet vaativat tarkkuutta hallitukselta, isännöinniltä ja osakkailta.

Jos asuntoja on myymättä, se tarkoittaa sitä, että osakkeita on vielä rakennuttajan hallussa. Silloin on tärkeää, että asunnon ostaneet osakkaat osallistuvat hallinnon luovutuskokoukseen ja yhtiön hallintoon. Muuten rakennuttaja saattaa täyttää hallituksen omilla edustajillaan, mikä voi vaikuttaa siihen, mistä yhtiön palvelut hankitaan ja miten mahdollisiin rakennusvirheisiin puututaan.

Me autamme taloyhtiön hallitusta valvomaan yhtiön ja sen osakkaiden yhteisiä etuja

Lyhyesti

Jäsenetusähköä taloyhtiöille 1.1.2025 alkaen

Kiinteistöliitto Keski-Suomi tarjoaa yhdistykseen kuuluville kiinteistöille mahdollisuuden liittyä sähkön yhteishankintaan, jolla pyritään varmistamaan niille mahdollisimman hyvät sähkösopimukset kaikissa markkinatilanteissa.

Yhdistys on tehnyt yhteistyösopimuksen alan johtavan asiantuntijaorganisaation VENI Energia Oy:n kanssa. Sen asiakkaina on puolet Suomen kunnista ja kaupungeista, paljon valmistavaa teollisuutta sekä yli 20 000 asunto- ja kiinteistöosakeyhtiötä. VENI Energia Oy:n volyymi on 2,5 miljardia kilowattituntia ja kaikki sähkö on tuotettu hiilidioksidivapaasti.

Jäsenemme voivat 1.1.2025 alkaen hyödyntää Suomen suurimman yhteishankintasalkun volyymia ja siten saavat tukkuostajan edut markkinasta. VENI etsii sähkömarkkinalta mahdollisimman edullisia ostoajankohtia ja toteuttaa kiinnityksiä tavoitteena mahdollisimman edullinen laskutushinta taloyhtiöille.

Sähkön toimitushinta kiinnitetään sen jälkeen, kun salkkuun mukaan lähtevät jäsenet ja kulutusmäärät ovat tiedossa. Sähkön budjettihinta jäsenille vuonna 2025 on tiedossa lokakuussa. Tämän hetken arvion mukaan hinta tulee olemaan 5,0–6,5 senttiä / kWh (ei sis. alv).

Jos taloyhtiö haluaa hyödyntää jäsenetua, sen tulee ilmoittautua mukaan 31.5.2024 mennessä.

▶ Ohjeet ja ilmoittautuminen osoitteessa keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/veni ▶ Webinaarit tapahtumakalenterissa keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat

Suomen vuoden taloyhtiöteko ja puheenjohtaja

Vuoden taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja -palkinnon on saanut turkulaisen As Oy Maistraatinpuiston hallituksen puheenjohtaja Sami Korhonen. Vuoden taloyhtiöteoksi on valittu tamperelaisen As Oy Hervannan Muroleen korjausrakentamishanke. Kilpailuun saatiin ehdotuksia Kiinteistöliiton alueellisilta jäsenyhdistyksiltä, myös Keski-Suomesta. Ehdokkaita kahteen eri sarjaan oli yhteensä 272. Valinnat julkistettiin Taloyhtiö2024-tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 23.4.2024.

Kannessa Kiinteistöliiton juristi Tiina Räsänen. Kuva: Kiinteistöliitto

Uusi ohje tuo selvyyttä palovaroittimien muuttuneisiin vastuukysymyksiin

Kiinteistöliitto, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, Suomen Vuokranantajat, Suomen Opiskelija-asunnot SOA ja Vuokralaiset ovat julkaisseet rakennuksen omistajille ohjeen palovaroitinten muuttuneista vastuista. Ohjeen tarkoitus on vastuiden selkeyttämisen lisäksi auttaa rakennuksen omistajia suunnittelemaan ja toteuttamaan uudistuksen edellyttämät palovaroitinten hankinnat ja asennukset.

Asuntojen paristokäyttöiset palovaroittimet siirtyvät vuoden 2026 alussa rakennuksen omistajan vastuulle. Muutoksen tavoitteena on paloturvallisuuden parantaminen.

Muutos liittyy pelastuslain uudistukseen, joka on tullut voimaan 1.1.2024. Paristokäyttöisiä palovaroittimia koskee kahden vuoden siirtymäaika, joten vuosien 2024 ja 2025 aikana varoittimet ovat vielä huoneiston haltijan vastuulla.

– Muutos merkitsee taloyhtiöille ja muille rakennusten omistajille muun muassa sitä, että siirtymäaikana on selvitettävä tarvittavien palovaroitinten määrä, suoritettava hankinnat ja asennettava varoittimet kaikkiin asuntoihin asianmukaisella tavalla. Lisäksi on ohjeistettava asukkaita heidän vastuulleen kuuluvasta palovaroitinten testaamisesta, sanoo Kiinteistöliiton johtava lakiasiantuntija Virpi Hienonen

▶ Palovaroitinohje rakennuksen omistajalle: kiinteistoliitto.fi/taloyhtio/turvallisuus/paloturvallisuus/

Kiinteistöliitolle uusi strategia

Kiinteistöliiton liittokokous 6.4.2024 Porissa hyväksyi Kiinteistöliiton uuden strategian, joka on nimeltään Kotisi asialla. Strategia painottaa Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten asemaa kiinteistöalan tunnustettuna, arvostettuna ja johtavana asiantuntijana, jonka palvelut löydetään, ja joita hyödynnetään laajasti. Liiton edellinen Palveleva vaikuttaja -strategia hyväksyttiin vuonna 2014, ja sitä edellinen Kasvava vaikuttaja -strategia vuonna 2007.

Kiinteistöliitto Keski-Suomen päivitetty strategia esitettiin yhdistyksen kokoukselle vuosi sitten. Sitä, kuten liiton muidenkin alueellisten jäsenyhdistysten strategioita, on hyödynnetty myös kattojärjestömme Kiinteistöliiton strategiatyössä.

▶ Kiinteistöliiton strategia www.kiinteistoliitto.fi/kiinteistoliitto/strategia/

▶ Kiinteistöliitto Keski-Suomen strategia keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/yhdistys/strategia/

Asuinkerrostalon ylläpidon kustannukset nousivat vuoden 2023 aikana

5,7 %

Kulueristä eniten vuonna 2023 nousivat jätehuollon kustannukset, yli

10 %

Vuodesta 2015 vuoteen 2023 asuinkerrostalon ylläpidon kustannukset ovat nousseet liki

25 %

Sanottua

Korjaustarvetta ei kannata kerätä niin että korjaukset rysähtävät kaikki kerralla tehtäväksi. Se vasta tuleekin kalliiksi.”

Kiinteistöliiton rakennustekniikan asiantuntija Jari Halonen, Suomen Kiinteistölehti 3/2024

Pihan pelisäännöt kuntoon keskustellen, ei kieltojen voimalla

Kesällä elämä siirtyy pihoille ja parvekkeille, ja silloin taloyhtiössä saattavat nousta puheenaiheeksi yhteisten piha-alueiden pelisäännöt. Kiinteistöliiton juristit saavat kesäisin useita yhteydenottoja esimerkiksi pallopeleihin ja trampoliineihin liittyen. Toisinaan ongelmaksi voivat muodostua taloyhtiön pihalla viihtyvät ulkopuoliset ihmiset.

n TEKSTI JA KUVAT: KIINTEISTÖLIITTO

Taloyhtiön piha ei ole julkista aluetta. Jos ulkopuoliset käyttävät pihaa häiriöksi asti oikaisureittinään tai oleskelupaikkanaan, taloyhtiön hallitus voi päättää esimerkiksi yksityisalueesta muistuttavien kylttien asentamisesta tai piha-alueen aitaamisesta.

– Tätä järeämpiin ratkaisuihin ei tulisi turvautua. Esimerkiksi ansatyyppisestä ratkaisusta saattaa jopa seurata vastuu mahdollisesta vahinkotilanteesta, sanoo Kiinteistöliiton juristi Tiina Räsänen

Lapsilla on oikeus pihaleikkeihin

Taloyhtiön asukkaiden kesken Räsänen kehottaa keskustelemaan yhteisen pihan käyttöön liittyvistä kysymyksistä ja välttämään turhia kieltoja.

– Asukkailla on oikeus käyttää pihaa normaaliin elämään, eikä taloyhtiö voi liikaa rajoittaa sitä, mitä pihalla saa tehdä. Lasten pihaleikit kuuluvat normaaliin elämään, hän sanoo. uu

Kiinteistöliiton juristi Tiina Räsänen kehottaa taloyhtiön asukkaita keskustelemaan yhteisen pihan käyttöön liittyvistä kysymyksistä ja välttämään turhia kieltoja.

Esimerkiksi jalkapallon pelaamista taloyhtiö ei voi kokonaan kieltää. Taloyhtiö voi kuitenkin tehdä päätöksen, että pelaaminen on sallittua vain tietyllä alueella.

– Rajoituksen taustalla on usein turvallisuus. Pallon potkiminen ja muukin leikkiminen esimerkiksi pysäköintialueella ja sen läheisyydessä voi olla järkevää kieltää, Räsänen sanoo.

Erityishuomio trampoliineihin taloyhtiössä

Kiinteistöliitto ei turvallisuussyistä suosittele trampoliinin sijoittamista taloyhtiön yhteiselle alueelle, vaikka asukkaat tätä toivoisivatkin.

– Kiinteistönomistaja vastaa piha-alueensa turvallisuudesta. Taloyhtiöllä on sen vuoksi velvollisuus aktiivisesti seurata yhtiön pihalla olevien leikkivälineiden kuntoa ja turvallisuutta. Tästä syystä trampoliini taloyhtiön yhteisellä alueella on aina riski kiinteistönomistajalle, Räsänen muistuttaa.

Järjestyssääntöihin kieltoja vain harkiten

Asfalttiliiduilla tehdyt katumaalaukset ovat myös joissain tilanteissa herättäneet keskustelua taloyhtiöissä. Jos taloyhtiön osakkaat kokevat, etteivät liitumaalaukset kuulu taloyhtiön pihalle, osakkaat voivat enemmistöpäätöksellä yhtiökokouksessa vahvistaa järjestyssäännöt, joilla liituleikit kielletään.

–

Toisaalta kieltoon ja muutenkin leikkien rajoittamiseen liittyy ongelma: miten taloyhtiö voi puuttua, jos kieltoa ei noudateta? Yhtiön ainoa keino puuttua järjestyssääntöjen vastaiseen toimintaan on huoneiston hallintaanotto, Räsänen huomauttaa. Hallintaanotto on tarkoitettu niitä tilanteita varten, joissa asukkaan toiminta aiheuttaa kohtuutonta haittaa ja vahinkoa yhtiölle ja naapureille.

On erittäin epätodennäköistä, että tuomioistuin hyväksyisi huoneiston hallintaanoton sillä perusteella, että lapset leikkivät taloyhtiön piha-alueella, Räsänen toteaa.

Leikkipaikan kunnossapito tai poistaminen

n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN

Vaikka taloyhtiössä ei asuisi lapsia, on taloyhtiön pidettävä leikkipaikka kunnossa. Jos leikkipaikka vaatii perusteellisempaa ja kustannuksiltaan huomattavaa kunnostusta, päätetään asiasta yhtiökokouksessa. Myös yksittäisellä osakkeenomistajalla on oikeus saada asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi.

Jos leikkipaikka on päässyt huonoon kuntoon, taloyhtiössä voidaan harkita jopa luopumista siitä kokonaan –ainakin jos leikkipaikalle ei ole käyttöä. Päätöksen leikkipaikan poistamisesta tai alueen muuttamisesta toiseen käyttöön tekee yhtiökokous. Ennen tällaista päätöstä taloyhtiön tulee kuitenkin selvittää aluetta koskevat kaavamääräykset. Asemakaavassa nimittäin voidaan määrätä, että taloyhtiön alueella pitää olla leikkipaikka. Tällöin leikkipaikan poistaminen voi vaatia kaavamuutosta eikä pelkkä taloyhtiön yhtiökokouksen päätös riitä. Asemakaava saattaa sallia myös sen, että taloyhtiö tarjoaa leikkipaikan yhdessä alueen muiden taloyhtiöiden kanssa.

Lakimies Johanna Räikkä Kiinteistöliitto

Pirkanmaasta kirjoittaa, että taloyhtiön vastuu ulottuu myös leikkipaikan turvallisuuteen.

Onhan taloyhtiönne leikkipaikka turvallinen pienille käyttäjilleen?

Kesä ja kärpäset ovat pian taas täällä ja se tarkoittaa yleensä myös sitä, että taloyhtiöiden leikkipaikat ovat enemmän tai vähemmän ahkerassa käytössä. Siksi onkin hyvä kerrata muutama asia leikkipaikkaan liittyvistä vastuista.

n TEKSTI: JOHANNA RÄIKKÄ n KUVAT: KIINTEISTÖLIITTO

Isossa kuvassa leikkipaikkaturvallisuus on osa sitä kokonaisuutta, jossa taloyhtiö kiinteistön omistajana tai haltijana on vastuussa alueensa turvallisuudesta eli siitä, että kiinteistöllä on turvallista liikkua ja oleskella – niin osakkaiden, asukkaiden kuin muidenkin vierailijoiden. Kiinteistön turvallisuuteen liittyviä taloyhtiötä velvoittavia säännöksiä tulee useasta eri laista ja oikeuskäytännössä on katsottu, että kiinteistön omistajalla on korostunut huolellisuusvelvoite kiinteistönsä alueen turvallisuudesta.

Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli kiinteistön alueella sattuu vahinko, on taloyhtiön (lue: hallituksen) osoitettava toimineensa huolellisesti vastuusta vapautuakseen. Tämä vastuu ulottuu myös taloyhtiön leikkipaikan turvallisuuteen.

Taloyhtiöiden leikkipaikkoja ja siellä käytettäviä leikkivälineitä koskee myös kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö, joka edellyttää, että leikkipaikan tulee olla turvallinen käyttäjälleen riippumatta siitä, asuuko taloyhtiössä lapsia tai milloin taloyhtiö on rakennettu. Taloyhtiön leikkipaikka tulee siis suunnitella ja toteuttaa huolellisesti sekä pitää turvallisena koko leikkipaikan käyttöiän ajan.

Leikkikenttien turvallisuutta koskee standardisarja SFSEN 1176. Standardinmukaisia leikkivälineitä voidaan lähtökohtaisesti pitää turvallisina. Leikkipaikkaa esimerkiksi uudistettaessa taloyhtiön tulisikin hankkia standardin mukaisia leikkivälineitä – näin yhtiö voi osoittaa tältä osin toimineensa huolellisesti. Standardin vastaisuus ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että leikkikenttä tai sen välineet olisivat vaarallisia. Esimerkiksi vanhempien taloyhtiöiden leikkipaikkoja ja niillä olevia leikkivälineitä ei tarvit-

se päivittää vastaamaan uusia standardeja tai poistaa ennenaikaisesti käytöstä, mikäli ne ovat käyttäjilleen turvallisia eivätkä aiheuta vaaraa.

Lisäksi taloyhtiössä tulisi tunnistaa leikkipaikkaan liittyviä vaaroja, jotta käyttäjien eli tyypillisesti pienten lasten turvallisuus voidaan varmistaa. Leikkialustan kunnon puutteellisuus on esimerkki yhdestä vaaranpaikasta, sillä kova leikkialusta voi aiheuttaa loukkaantumisriskin: iskua vaimentava hiekka voi tiivistyä ja kasautua, joten sen kuntoa on seurattava ja tarvittaessa sitä on möyhittävä, lisättävä tai jopa uusittava. Rikkinäiset ja huoltamattomat leikkikenttävälineet ovatkin toinen vaaranpaikka. Vaarojen tunnistamisen jälkeen tärkeää on huolehtia leikkikentän ja siellä olevien välineiden riittävästä huollosta ja kunnossapidosta. Yksi osa-alue huolellisessa toiminnassa onkin leikkikentän kunnon säännöllinen tarkastaminen – suositeltavaa on myös dokumentoida tehdyt huoltoja tarkastustoimenpiteet.

On hyvä huomata, että kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää palveluntarjoajaa laatimaan leikkikentästä turvallisuusasiakirjan. Tämä vaatimus ei kuitenkaan lähtökohtaisesti koske asunto-osakeyhtiöitä. Jos taloyhtiön leikkipaikka muistuttaa kuitenkin kooltaan, toiminnoiltaan ja käyttöasteeltaan yleistä leikkikenttää, tulee myös taloyhtiön laatia kyseinen asiakirja. Velvollisuus turvallisuusasiakirjan laatimiseen aktivoituu esimerkiksi useamman taloyhtiön yhteisen leikkikentän kohdalla – suuren käyttäjäjoukon tarpeita palvelevana leikkipaikkana nämä ovat monesti yleistä leikkikenttää muistuttavia leikkipaikkoja.

▶ Lisätietoja leikkikenttäturvallisuudesta voi lukea asiaa valvovan viranomaisen eli Tukesin sivuilta: tukes.fi.

Kesän muistilista

n TEKSTI: KIINTEISTÖLIITTO n KUVA: TIMO SILLANPÄÄ

Kesälomien alkaessa elämä taloyhtiöissä hiljenee osakkaiden lähtiessä pidemmille lomareissuille ja mökkeilemään. Kun huoneisto jätetään pidemmäksi ajaksi tyhjilleen, kannattaa osakkaan huomioida muutamia perusasioita, ettei lomalta paluu päättyisi ikävää yllätykseen.

Ensinnäkin, kun huoneisto on pidemmän aikaa, kuten koko kesän, tyhjillään, on taloyhtiön osakkaan järjestettävä huoneiston kunnon asianmukainen valvonta. Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää osakkaalta huoneiston huolellista hoitoa, joka pitää sisällään muun muassa huoneiston kunnon seurannan. Huoneiston kunnon seurannan lisäksi osakas on velvollinen ilmoittamaan yhtiölle yhtiön korjausvastuulla olevista vioista.

Pidemmän poissaolon aikana osakkaan kannattaa pyytää esimerkiksi jotakuta läheistään tarkastamaan huoneiston kunto tasaisin väliajoin. Siihen, kuinka usein huoneiston kuntoa täytyy käy-

dä tarkastamassa poissaolon aikana, vaikuttavat huoneiston kunto, ikä ja varustelu.

Pidemmän poissaolon aikana on myös hyvä huolehtia veden laskemisesta kaikkiin vesipisteisiin, jotta vältytään ikävältä viemärinhajulta. Ennen asunnosta lähtöä on myös hyvä muistaa kääntää astian- ja pyykinpesukoneiden vesihanat kiinni sekä kytkeä sähkölaitteet pois päältä.

Vastike on maksettava lomallakin

Toiseksi on hyvä muistaa, ettei lomailu muualla vapauta osakasta vastikkeenmaksuvelvollisuudesta. Myös lomakuukausina yhtiölle syntyy vastikevaroin katettavia kuluja, joiden maksamisesta tulee huolehtia ajallaan välttyäkseen ikäviltä yhteydenotoilta. Vastaavasti myös vesimaksujen maksaminen tulee hoitaa asianmukaisesti, vaikka koko kesän viettäisikin mökkeilemässä.

Näillä sanoilla Kiinteistöliiton väki toivottaa kaikille oikein mukavaa ja turvallista loma-aikaa!

Keskisuomalaista

maisemaa: Päijänteen Korospohja. Näkymä avautuu Jyväskylän Korpilahdelta Vaarunvuoren luontopolun varrella sijaitsevalta Vaarunjyrkän näköalapaikalta.

Putkimies Vestalolta

• Monipuoliset putkimiehen työt vuosien ammattitaidolla, luotettavasti ja nopeasti.

• Saatte kilpailukykyisen tarjouksen jopa muutaman arkipäivän kuluessa.

• Palveluihimme kuuluvat myös timpurin työt sekä talon maalaukset.

Ota yhteyttä jo tänään!

045 103 7009, erno@vestalo www.vestalo.fi

Pienistä korjauksista, suurempiin remontteihin

• kylpyhuoneet • kalusteasennukset • lattia-asennukset • maalaukset

Teemu Paavolainen teemu.paavolainen@trtrakennus.fi puh. 040 839 3132 www.trtrakennus.fi

Valelaskuja ja väärennettyä kirjanpitoa

Näin ehkäiset väärinkäytöksiä taloyhtiössä

Taloyhtiömaailmassa on tyypillistä, että yhdelle henkilölle kasautuu suuri määrä toisiinsa liittyviä tehtäviä. Malliesimerkkinä tästä vaarallisesta työyhdistelmästä toimii isännöinti.

n TEKSTI: LAKIIMIES SANNI NUUTINEN, KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA n KUVA: SHUTTERSTOCK

Saman isännöitsijän tehtäviin voi kuulua esimerkiksi laskun hyväksyminen, kirjaaminen sekä maksaminen. Vaikka isännöitsijän ja hallituksen välisen yhteistyön tulisi aina perustua luottamukseen, ei luottamus tarkoita laput silmillä kulkemista. Väärinkäytösriskiä voidaankin usein vähentää jo valvonnan pelisäännöistä sopimalla.

Lain mukaan hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Isännöitsijän huolehtiessa käytännön toimista, voi pahimmassa tapauksessa tämä valvontatehtävä unohtua lähes kokonaan. Hallituksen olisikin suositeltavaa jo järjestäytymiskokouksessaan sopia, kuinka yhtiön talousasioiden valvonta hallituksen toimesta suoritetaan ja mahdollinen hallituksen jäsenten välinen työnjako toteutetaan.

Aktiivisuudella pääsee pitkälle valvonnassa

Valvontatehtävien suorittaminen ei pääsääntöisesti edellytä erityistä talousosaamista tai asiantuntijuutta. Pitkälle pääsee jo sillä, että hallitus on aktiivinen ja uskaltaa tarvittaessa kyseenalaistaa – luotettava ja ammattitaitoinen isännöitsijä puolestaan antaa aina avoimesti selvityksen epäselvistä asioista.

Käytännössä taloustilanteen seuranta onnistuu usein helpoiten digitaalisten työvälineiden kautta. Yhä useamman isännöintitoimiston käyttämä sähköinen

talousraportointipalvelu tai muu vastaava järjestelmä mahdollistaa seurannan reaaliaikaisesti. Hallituksen tulisi keskenään sopia, kuinka esimerkiksi yhtiön tilitapahtumia seurataan. Seuranta voi tapahtua resurssien ja halukkuuden mukaan esimerkiksi kuukausittain, pari kertaa vuodessa tai pistokoeluontoisesti.

Myös yhtiön menotositteita tulisi käydä läpi sovitulla aikavälillä ja verrata tilitapahtumiin, jotta voidaan varmistua suoritusten oikea-aikaisuudesta ja -määräisyydestä. Vaihtoehtoisesti on mahdollista sopia, että esimerkiksi hallituksen puheenjohtajan tulee hyväksyä kaikki tietyn summan ylittävät maksut. Suuremmat budjettipoikkeamat tai likviditeettiongelmat tulisi puolestaan ottaa selvitettäväksi aina välittömästi.

Vaaranpaikat on tunnistettava

Yksi tärkeä osa valvontatehtävää on tunnistaa myös vaaranpaikat, jolloin väärinkäytösten riski on korostunut. Tällaisia ti-

lanteita voivat olla muun muassa kiireelliset hätätyöt, kuten vesivahinkokorjaukset sekä rakennusurakat.

Käytännössä taloustilanteen seuranta onnistuu helpoiten digitaalisten työvälineiden kautta.

Väärinkäytösten tunnistamisessa ja ehkäisemisessä auttaa myös ammattitaitoinen kirjanpitäjä sekä tilintarkastaja. Pelkästään kirjanpitäjän ja tilintarkastajan varaan hallitus ei kuitenkaan voi turvautua. Kirjanpitäjä ja tilintarkastaja eivät luonnollisestikaan voi tietää kaikkien veloitusten todenmukaisuutta kuten sitä, onko isännöitsijä osallistunut kaikkiin erillisveloittamiinsa urakkakokouksiin tai onko jonkin tarvikelaskun mukainen hankinta tosiasiassa tehty.

Valvontaan panostaminen tai sen lisääminen mielletään helposti jonkinastei-

seksi epäluottamuksen osoitukseksi. On kuitenkin muistutettava, että tästä ei ole kyse – läpinäkyvyys, avoimuus ja informaation reaaliaikaisuus hyödyttää niin hallitusta kuin isännöitsijääkin ja toimii perusedellytyksenä toimivalle ja pitkäaikaiselle yhteistyölle. Usein ei myöskään ole kyse väärinkäytöksestä vaan inhimillisestä virheestä, jolloin toimivalla useamman silmäparin yhteistyöllä asia saadaan nopeasti ja ilman enempiä vahinkoja korjattua.

▶ Aihetta on sivuttu webinaarissa Isännöinnin ostaminen ja sopimukset 13.12.2023, josta löytyy tallenne sekä esitysmateriaali jäsensivuilta kiinteistoliitto.fi/ jasensivut/tilaisuudet/

TALOYHTIÖIDEN SISÄVERKKOSANEERAUKSET

”Jos netti pätkii ja kuva on tiess´, soita paikalle

Valvontatehtävissä pääsee pitkälle jo sillä, että hallitus on aktiivinen ja uskaltaa tarvittaessa kyseenalaistaa asioita.

Aika uusia pihaa?

Hanki nyt siisti ja huoleton asfalttipiha.

Asfaltti sopii niin omakotitalojen kuin taloyhtiöidenkin pihaan. Hoidamme myös muita asfaltoinnin pientöitä sekä esimerkiksi yksityisteiden perusparannuksia. Peab Asfalt on Suomen suurin asfaltoija. Tarjoamme laadukkaat päällysteet sekä niihin liittyvät palvelut ammattitaidolla ja kustannustehokkaasti.

Ota yhteyttä ja kysy tarjous: peabasfalt.fi/ ota-yhteytta/kysytarjous

Laadukasta ja asiakaslähtöistä rakentamista Keski-Suomessa yli 35 vuoden kokemuksella

www.phamalainen.net, puh. 0400 294 975

K-S Perustuspalvelu Oy

• Suoritamme lumenkuormausta ja polanteen poistoa pyöräalustaisella kaivinkoneella

• Lumen poisajot kuutiotaksalla (sis. kaatopaikkamaksun)

• Kysy tarjousta hiekoitus- ja aurauspalvelusta

• Kesäajalle kaivinkonetyöpalvelut

P. 040 0477 353 tarjouspyynnot@ksperustuspalvelu.fi

• PELTI- JA TIILIKATTOJEN MAALAUS JA PINNOITUS

• KATTOJEN PINTATIIVISTYS

• KATTOTURVAVARUSTEIDEN ASENNUS

• SADEVESIJÄRJESTELMIEN ASENNUS

• KATTOHUOLTOPALVELUT

• ULKOMAALAUKSET

VILLE PERÄNEN

Puh. 050 919 5071 info@kskiinteistopalvelu.fi www.kskiinteistopalvelu.fi

Puiden kaadot ja pilkonta,

Kantojen jyrsintä,

Oksien haketus

Konelumityöt

www.pihapalveluylonen.fi pihapalveluylonen@gmail.com

P. 0400 627 799

Kata Safety Oy T:mi Jani Ylönen

Väestönsuojat Palokatkot www.kata.fi

Pyörien säilytystilasta on taloyhtiöissä usein puutetta. Nykyään markkinoilla on onneksi erilaisia ratkaisuja pyörävarastojen tehokkaampaan tilankäyttöön.

Pyörävarastot ojennukseen

Polkupyörien säilytys koetaan ongelmalliseksi suuressa osassa taloyhtiöitä. Vain harvassa taloyhtiössä on riittävästi pyörien säilytykseen sopivaa tilaa. Oman haasteensa tuovat nopeasti yleistyneet sähköpyörät, -skuutit ja -skootterit.

n TEKSTI: MATTS ALMGRÉN n KUVAT: KIINTEISTÖLIITTO JA MATTS ALMGRÉN

Yksi yleisimmistä pyöräpysäköinnin haasteista taloyhtiöissä on tilan puute. Monissa rakennuksissa ei ole varattu riittävästi tilaa pyörille, ja tilat saattavat olla epäkäytännöllisiä palo-ovien sokkeloisten käytävien takia. Uusissakin kohteissa pyöräpaikkojen määrä on usein riittämätön. Markkinoilla on erilaisia ratkaisuja pyörien säilyttämiseen, jolloin tila saadaan hyödynnettyä tehokkaammin. Pyörät voidaan pinota esimerkiksi päällekkäin tai nostaa pystyyn seinälle. Samalla pyörävarasto pysyy paremmin järjestyksessä, jolloin sekä käytettävyys että kapasiteetti ovat paremmat. Myös talon sisällä oleviin pyörävarastoihin on tärkeää saada runkolukitusmahdollisuus. Moni empii kalliimman pyörän säilyttämistä pyörävarastossa, jos kunnollista lukitusmahdollisuutta ei

ole. Myös ulkokatoksiin on mahdollista tehdä lukittavat ovet, jolloin pyörien säilyttäminen on turvallisempaa. Pyörävarastoon tai katokseen voidaan haluttaessa asentaa myös kameravalvonta.

Akkujen lataus haasteena

Sähköpyörän tai muun kevyen polkupyörään rinnastettavan kulkuneuvon säilytys pyörävarastossa ei eroa tavallisen polkupyörän säilytyksestä, jos akku irrotetaan ja sitä säilytetään sekä ladataan huoneistossa. Mikäli pyörävarastossa säilyte-

tään litiumakkuja, tilaan tulee sijoittaa palovaroitin ja alkusammutusvälineet. Palovaroittimen hälytyksen tulee kuulua myös yhtiön yleisissä tiloissa. Tukes suosittelee, että akkuja ladattaisiin ensisijaisesti huoneistoissa valvottuna. Joissakin polkupyörissä ja kevyissä sähköajoneuvoissa akku on kiinteä, jolloin vaihtoehdoiksi jäävät kulkuneuvon säilyttäminen huoneistossa tai lataaminen pyörävarastossa. Toisaalta akkuja ei tulisi ladata huoneistoissakaan poistumisteiden lähistöllä tai yöaikaan asukkaiden nukkuessa. Akkupalot ovat hyvin harvinaisia, mutta kohdalle sattuessa erittäin hankalia johtuen nopeasta syttymisestä ja myrkyllisistä savukaasuista. Litiumakkuja ei saa ladata suorassa auringonpaisteessa tai pakkasessa, joten ulkona latausta ei ole suositeltavaa järjestää. Pyörävarastossa ladattaessa tulee pohdittavaksi paloturvallisuuden lisäksi myös lataamisesta aiheutuva kustannus. Motivan arvion mukaan aktiivinen sähköpyöräilijä kuluttaa sähköä noin 10 euron arvosta vuoden aikana.

Neuvontainsinööri Matts Almgrén Kiinteistöliitto Varsinais-Suomesta on yksi Kiinteistöliiton korjaus- ja teknisen neuvonnan asiantuntijoista. Hän myös harrastaa pyöräilyä ympärivuotisesti.

Jugendtyylin tunnistaa aaltoilevista viivoista

n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN

1900-luvun alkuvuosina uusi vallitseva rakennustyyli oli jugend. Sen tunnuspiirteitä ovat sulavat linjat, aaltoilevat viivat, epäsymmetria, monimuotoisuus ja monivärisyys. Jugend korosti käsityöläisyyttä ja luonnonmukaisuutta. Koristelussa toistuivat usein tyylitellyt kasvi- ja eläinaiheet.

Meillä Suomessa eurooppalaiseen tyyliin yhdistyi kansallisromantiikka, mikä näkyi vaikutteina keskiaikaisista linnoista, kirkoista ja kansanperinteen puurakentamisesta.

Voimakkaasti kasvaneissa kaupungissa, etenkin Helsingissä ja Tampereella, on paljon komeita jugend-rakennuksia, mutta Jyväskylässä ja Keski-Suomessa vain vähän.

Vanha Ortopedia on ainoa säilynyt jugendtyylinen puurakennus Jyväskylän ruutukaava-alueella. Jugendille tunnusomaisia ovat kaartuvat listat koristelussa ja päästään viistetty jyrkän katon harja. Vanha Ortopedia, Villa Rana ja monet kansallisromanttiset huvilat ovat Jyväskylän seminaarin lehtorin, arkkitehti Yrjö Blomstedtin, suunnittelemia. (Kuva: Hannu Mähönen)

Arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemassa linnamaisessa Kuokkalan kartanossa on paljon erikokoisia ja -muotoisia ikkunoita, ulokkeita, parvekkeita, erkkereitä ja kuisteja, ja katossa eri kaltevuuksia. (Kuva: Kuokkalan kartano / Visual Friday)

Villa Ranan koristeaiheina ovat lumpeet ja sammakot. Jugendtyyli suosi luonnon muotokieltä, kuten kasvi- ja eläinaiheita ja kaartuvia viivoja. Ikkuna- ja oviaukot on usein viistetty yläkulmista ja etenkin ikkunoiden yläosassa on erikokoisia ruutuja. (Kuva: Matti Partanen)

Va stuullisuus on myös kustannustehokasta.

Lindströmin vaihtomattopalvelu on vaivaton ja edullinen palvelu, joka vähentää siivouksen tarvetta.

TIESITKÖ?

Jugend-aikakauden kivirakennuksia:

• Kuokkalan kartano (1904), Hämeenpohjantie 50, Jyväskylä

• Villa Rana (1905), Seminaarinmäki, Jyväskylä

• Ruthin leipomorakennus (1908), Yliopistonkatu 26, Jyväskylä

• Halosen harmonitehdas (1910), Hannikaisenkatu 39, Jyväskylä

• Jämsän Kivipankki (1913), Seppolantie 7, Jämsä

• Kansallis-Osake-Pankin talo (1915), Kauppakatu, Jyväskylä

Jugend-aikakauden puurakennuksia:

• Ihantolan hirsihuvila (1902), Hautsalon saari, Konginkangas

• Vanhan Ortopedian kulmatalo (1903), Vaasankatu 2, Jyväskylä

• Päivärinteen huvila (1908), Äänekoski

• Muuramen nuorisoseuran talo (1909), Mikkolantie 6, Muurame

• Puistokoulu (1912), Puistokatu 7–9, Jyväskylä

• Keski-Suomen Kansanopisto (1912), Sirkanpolku 3, Suolahti

• Leppäveden rautatieasema (1917), Asemanraitti, Leppävesi

• Älylän huvila-alueen rakennuksia (1910-1920), Jyväskylä

Vaihtomatot pitävät hiekan, kuran ja irtolian poissa tiloistasi ja samalla luovat siistin yleisilmeen.

Kumipohjansa ansiosta matot pysyvät hyvin paikoillaan, mikä lisää askelturvallisuutta.

Palvelumme ansiosta tilasi pysyvät edustuskunnossa. Vähennät samalla myös siivouskustannuksia. Mattojen vaihtoväli yhdestä neljään viikkoa.

Mattovuokraus – vastuullinen ratkaisu

Lindströmin vaihtomattopalvelu toimii asiakkaan lähellä. Otamme ympäristön huomioon niin tuotteidemme valmistuksessa kuin palveluprosesseissammekin. Helpota arkeasi ja keskity olennaiseen. Toimi hyvän sään aikana.

www.lindstrom.fi

Tinkimätön kirstunvartija

Asukasisännöitsijä tuntee tarkoin edustamansa taloyhtiön tulot ja menot. Jyväskyläläisen

Asunto-osakeyhtiö Kaislikkotie 7:n isännöitsijä Mika Kataisto pitää omatoimista isännöintiä sopivana pienen taloyhtiön tarpeisiin.

n TEKSTI JA KUVA TIMO SILLANPÄÄ

Asukasisännöitsijä on kuin taloyhtiön toimitusjohtaja. Hänen tehtävänsä on hoitaa hallintoa taloyhtiön etujen ja lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Näin luonnehtii rooliaan taloyhtiössä Asunto-osakeyhtiö Kaislikkotie 7:n asukasisännöitsijä Mika Kataisto. Hän on päätyönsä ohessa vastannut viisi huoneistoa Jyväskylän Heinälammella käsittävän rivitaloyhtiön isännöinnistä jo toistakymmentä vuotta.

Kataisto sanoo olleensa aina kiinnostunut kirjanpitoon ja talouteen liittyvistä kysymyksistä, mikä vei hänet nuorena opiskelemaan ulkomaankaupan yomerkonomiksi.

– Taloyhtiön hallintotehtävissä on ollut suuri apu se, että osaa itse laatia tilinpäätöksen. Se auttaa tulkitsemaan myös muiden tekemiä laskelmia.

Omistamiensa sijoitusasuntojen myötä Kataisto on ajautunut kahden muun taloyhtiön hallitukseen.

– Vapaudenkatu 77:ssä olen hallituksen puheenjohtajana, ja siellä on suunnitteilla mittava linjasaneeraus. Kokemus muiden taloyhtiöiden toimintatavoista ja peruskorjauksista tuo uusia näkökulmia isännöitsijän tehtävään.

Sopiva ratkaisu pienen taloyhtiön hallintoon Omatoiminen isännöinti sopii erityisesti pienille taloyhtiöille. Kataisto näkee, että viiden asunnon yhtiössä kontrolli on vahva, koska kaikilla osakkeenomistajilla on paikkansa hallinnossa. Arki toimii mutkattomasti. Pienet päätökset hoidetaan Whatsapp-ryhmässä.

– Miksi omistajat eivät hoitaisi itse omaisuuttaan, jos tehtävän mittakaava on hallittavissa? Mielestäni pienissä yhti-

öissä ei yleensä tarvita ulkopuolisia isännöitsijöitä tai hallitusammattilaisia. On tietysti eri asia, kun puhutaan kymmenien asuntojen taloyhtiöistä. Niissä tarvitaan ulkopuolisia isännöitsijöitä ja huoltoyhtiöitä, Kataisto sanoo.

Muutamia tehtäviä on ulkoistettu myös Kaislikkotie 7:ssä. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen tekee tilitoimisto, mutta Kataisto katsoo sen huolellisesti läpi. Tilinpäätös on hyvä pohja budjetoinnille, kunhan se on oikein laadittu.

– Suuret peruskorjaukset teetämme alan ammattilaisilla. Vuonna 1978 valmistuneessa talossamme on edessä pian putkiremontti. Se on välttämätöntä paitsi teknisesti myös asuntojen arvon säilymisen kannalta.

– Lumenaurauksen ulkoistimme, kun Jyväskylän kaupunki siirsi taloyhtiöiden vastuulle kiinteistön kohdalla olevan jalkakäytävän talvihoidon. Kaikki osakkaat ovat olleet valmiita maksamaan siitä, ettei aamuvarhaisella tarvitse kolata lunta. Monia kiinteistönhuoltoon liittyviä töitä tehdään edelleen omalla porukalla.

– Leikkaamme nurmikot ja teemme muut puutarhatyöt. Huolehdimme myös talviajan hiekoituksesta, koska emme halua liukkauden aiheuttavan vahinkoja. Vanhassa talossa on aina pientä huollettavaa. Olisi taloudellisesti raskasta teettää pienetkin työt huoltoyhtiöllä.

pystyisi itse hoitamaan asioita. Kataisto uskoo, että asukasisännöitsijä tarkastelee taloyhtiön taloudellista tilannetta eri näkökulmasta kuin ammatti-isännöitsijä.

– Asukasisännöitsijällä on intressi löytää laatua edullisesti ja hän on aina tarkasti selvillä tuloista ja menoista. Pienessä yhtiössä rahan merkitys on suurempi kuin suurissa yhtiöissä.

– Olen usein ihmetellyt urakoista saatuja tarjouksia. Samasta työstä tehdyissä hintalaskelmissa voi olla moninkertainen hintaero. Onko kenties niin, että kaikissa taloyhtiöissä ei ole riittävästi osaamista arvioida urakkalaskelmien kohtuullisuutta ja urakkaa tarjoavat yrittäjät hyödyntävät tilannetta? Kataisto miettii.

Tutkinto vahvistaa osaamista

Remonttien hintatasosta on hyvä olla selvillä

Kaislikkotie 7:ssä Kataisto maksaa taloyhtiön laskut, mutta myös hallituksen puheenjohtajalla on tilinkäyttöoikeus.

– Puheenjohtaja voi seurata, että käytän yhteisiä varoja oikein. Eikä maksuliikenne katkea, vaikka jostain syystä en

Mika Kataisto on huomannut, että kymmenen viime vuoden aikana isännöitsijän tehtäväkenttä on laajentunut ja osaamisvaatimukset tiukentuneet. Työtä ovat tuoneet muun muassa lakisääteisten velvollisuuksien lisääntyminen.

Kataisto tekee parhaillaan Ammattiopisto Careeriassa isännöitsijän ammattitutkintoa etäopintoina. Tavoitteena on saada ammattitutkinto valmiiksi ensi kesän aikana.

– Ajatus tutkinnon suorittamisesta lähti siitä, että haluan riittävän osaamispohjan toimi-

akseni asukasisännöitsijänä. Tutkinto antaa hyviä eväitä myös työskentelyyn muiden taloyhtiöiden hallituksissa ja näkemystä asuntobisnekseen.

Kokopäiväisen ammatti-isännöitsijän työ on jo käväissyt Kataiston mielessä.

– Oma mielenkiinto on ajanut alalle. Isännöitsijän työ voi olla ainakin vaihtoehtoinen suunnitelma nykyiselle päivätyölle. Aika näyttää, miten käy.

Kataisto on tähän saakka hoitanut asukasisännöitsijän tehtävää ilman korvausta. Osana ammattitutkinnon opintojaan hän on laatinut sekä isännöitsijäsopimuksen että isännöinnintehtäväluettelon Kaislikkotie 7:n tarpeita ajatellen.

– Olen hoitanut taloyhtiön hallinnollisia tehtäviä sitä mukaa kun niitä on tullut eteen. Tehtäväluettelo tekee näkyväksi sen,

miten paljon työtä ja vastuuta isännöitsijällä on. Kun saan ammattitutkinnon valmiiksi, aion esittää hallitukselle, että isännöitsijälle maksetaan tehtävästä korvaus. Hallinnosta huolehtiminen vaatii yllättävän paljon aikaa.

Juridinen kanava on hyvä tuki työlle Kataisto on osallistunut aktiivisesti Kiinteistöliiton tarjoamiin koulutuksiin, koska niiden avulla oma ammattitaito pysyy ajan tasalla.

– Asukasisännöitsijän näkökulmasta Kiinteistöliitto tarjoaa paljon hyödyllistä tietoa. Webinaarimuodossa olevat tietoiskut palvelevat parhaiten silloin, kun haluaa nopeasti perehtyä tiettyyn aihepiiriin. Toisaalta paikallisissa tapahtumissa voi käydä hyviä keskusteluja muiden asukasisännöitsi-

jöiden kanssa.

Kataisto pitää hyvänä myös sitä, että juridista neuvontaa on tarjolla nopeasti.

– Esimerkiksi kosteusvauriotilanteissa tai osakkaan ja yhtiön välisissä erimielisyyksissä on hyvä saada Kiinteistöliiton juristin näkemys siihen, miten taloyhtiön kannattaa toimia.

TIESITKÖ?

• Seuraava Kiinteistöliitto Keski-Suomen asukasisännöitsijöiden koulutus on 21.5. Katso tapahtumakalenteri ja ilmoittaudu keski-suomi.kiinteistoliitto.fi

• Isännöintialan ammatillisia koulutuksia tarjoavat muun muassa Kiinko ja ammattiopistot.

Asiantuntijalta

Minni Yli-Olli

Kiinteistöliiton juristi

Milloin taloyhtiö voi joutua hakemaan asukkaalle häädön?

Huoneiston hallintaanotto ja häätö herättävät välillä hämmennystä taloyhtiöissä. Usein kuulee puhuttavan huoneiston hallintaanottamisesta ja häädöstä samana asiana, vaikka kyseessä ovat eri prosessit. Mitä taloyhtiöissä tulisi häädöistä tietää, ja milloin tai kenen toimesta häätö voidaan toimittaa?

Taloyhtiöissä häädön hakeminen tulee usein ajankohtaiseksi hallintaanoton päätteeksi. Huoneisto on voitu ottaa yhtiön hallintaan esimerkiksi vastikerästien takia. Hallintaanotto on monivaiheinen prosessi, johon kuuluvat varoituksen antaminen, yhtiökokouksen päätös hallintaanotosta, päätöksen tiedoksianto, päätöksen moiteaika ja mahdollinen oikeudenkäynti. Huoneiston hallinnan saatuaan taloyhtiö vuokraa asunnon hallintaanoton ajaksi. Jos yhtiökokouksen päätöstä ei moitita, taloyhtiö antaa yleensä asukkaalle muuttokehotuksen.

Jos asukas ei muuta asunnosta vapaaehtoisesti, taloyhtiö joutuu hakemaan häädön. Häätöä voidaan joutua hakemaan myös vuokrasopimuksen päättämistilanteissa, jos vuokralainen ei muuta huoneistosta pois vuokrasopimuksen päätyttyä.

Häätöä haetaan käräjäoikeudelta. Käräjäoikeuden häätötuomion saatuaan taloyhtiön tulee hakea häädön toimitusta ulosotosta. Ulosottoviranomaiset toimittavat häädön hakemuksen perusteella.

Joskus taloyhtiöissä pohditaan, voiko esimerkiksi taloyhtiön hallitus itse hävittää huoneistoon jääneet tavarat, jotta häätöä ei tarvitsisi hakea. Häädön toimittaa kuitenkin aina ulosottoviranomainen. Taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä ei voi itse häätää asukasta asunnosta tai hävittää asukkaan tavaroita. Mikäli esimerkiksi hallituksen jäsen näin toimisi, voisi hän itse syyllistyä omankädenoikeuteen tai kotirauhan rikkomiseen, jotka ovat rikoslain mukaan rangaistavia tekoja. Häätöön tarvitaan siten aina käräjäoikeuden häätötuomio, jonka täytäntöönpanosta huolehtii hakemuksella ulosottoviranomainen.

Häädöstä puhutaan myös Taloyhtiökupla-podcastin jaksossa 43. Taloyhtiössä asumista käsittelevä Kiinteistöliiton podcast löytyy osoitteesta: www.kiinteistoliitto.fi/taloyhtiokupla

”Käräjäoikeuden häätötuomion saatuaan taloyhtiön tulee hakea häädön toimitusta ulosotosta.

Turvallisuus päätöksenteon pohjalla

n TEKSTI JA KUVA: TIMO SILLANPÄÄ

Asuinrakennuksissa sattuu vuosittain lähes 3 000 rakennuspaloa, joista kerros- ja rivitaloissa noin puolet. Rakennuspaloissa loukkaantuu vuosittain noin 300 ja kuolee noin 30 ihmistä. Suomen palokuolleisuus on asukaslukuun suhteutettuna Pohjoismaiden suurin.

Asunto-osakeyhtiö Jyväskylän Aatoksenkatu 6:ssa taloyhtiön asiat on vuosien varrella hoidettu viimeisen päälle mallikkaasti. Kun taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Raimo Peltovuori tutustui runsas vuosi sitten messuilla Pislan Paloturvaan, asiat loksahtivat eläkkeellä olevan poliisin mielessä kohdalleen.

– Ennen Jyväskylän poliisivuosiani työskentelin pitkään Keskusrikospoliisissa. Ihmettelin usein kerrostaloasunnoissa sattuneiden tulipalokuolemien samaa kaavaa: asukas oli jaksanut raahautua ulko-ovelle, mutta oli lopulta tuupertunut siihen ovea avaamatta. Poliisillehan jää kuolemansyyntutkimus ja palon syttymissyyn selvittäminen sen jälkeen, kun pelastustoimi on tehtävänsä hoitanut, Peltovuori kertoo.

– Keväällä 2023 yhtiökokous oli täysin yksimielinen siitä, että taloyhtiömme asuntojen kaksilehtisten ulko-ovien sisäpuolen lukkorungot vaihdetaan malliin, jossa on ylipainetta poistava venttiili.

Uusi lukkorunko

49 asunnon oveen

Asunto-osakeyhtiö Jyväskylän Aatoksenkatu 6:een kuuluu kaksi rakennusta: 8-kerroksinen asuinkerrostalo sekä matalampi asuinrakennus, jossa on myös rivitaloasuntoja. Kaikkiaan yhtiössä on 53 asuntoa yksiöistä yli sadan neliön asuntoihin.

– Pisla Paloturva asennettiin 49 asunnon ulko-oveen. Yhtiömme muutamassa rivitaloasunnoissa ei ole kaksilehtisiä ulko-ovia. Vuodesta 2018 lähtien kaksilehtisiä ulko-ovia ei ole enää saanut käyttää, koska niiden paloturvallisuusriski on tiedostettu.

–

”Yhtiökokous oli yksimielinen, kun esillä oli painetta tasaavan lukkorungon asentaminen ulkooviin”, kertoo Asunto-osakeyhtiö Aatoksenkatu 6:n hallituksen puheenjohtaja Raimo Peltovuori.

Tulipalo voi olla kohtalokas nimenomaan asunnoissa, joissa on kaksilehtinen ulko-ovi. Tulipalossa syntyy voimakas ylipaine, jonka vuoksi pelastautumaan pyrkivä asukas ei pysty avaamaan sisäänpäin avautuvaa väliovea.

Meillä on ollut hyvä tilanne, sillä yhdessäkään asunnossa ei ole ollut tulipaloa eikä edes palonalkua. Olemme käyneet läpi asukkaiden kanssa, miten tulipalon sattuessa on toimittava. Kahdeksankerroksisessa talossa jokaisen asukkaan on tunnettava pelastussuunnitelman pääperiaatteet.

Asunto-osakeyhtiö Jyväskylän Aatoksenkatu 6:ssa turvallisuus on strateginen pohja päätöksenteolle. Kaksilehtisten ulko-ovien sisäpuolen lukkorungot vaihdettiin heti, kun taloyhtiö sai tietää asuntopaloissa syntyvän ylipaineen aiheuttamista riskeistä. uu

Peltovuoren mukaan sisäoven lukkorungon vaihtaminen oli yksinkertainen toimenpide. Urakka tehtiin kesällä 2023.

– Käsistään kätevä pystyy lukkorungon vaihtamaan itse, mutta me tilasimme asennuksen jokaiseen asuntoon avaimet käteen -periaatteella. Kokonaiskustannukset olivat hieman yli 4 000 euroa. Asukkaat ovat myöhemmin pitäneet hyvänä sitä, että asia hoidettiin. Nyt sisäovet uskalletaan pitää kiinni, ja ratkaisu lisää turvallisuuden tunnetta.

Kehittämisen pohjalla taloyhtiön strategia Lukkorunkojen vaihtaminen on vain yksi osa Aatoksenkatu 6:ssa taloyhtiön jatkuvaa kehittämistyötä.

– Aatoksenkatu 6 oli Suomessa ensimmäinen taloyhtiö, jolle laadittiin oma strategia vuonna 2011. Asukkaat ymmärsivät sen merkityksen hyvin, sillä painotimme strategian tarkoittavan viime kädessä asukkaiden yhteistä tahtoa siitä, millaisessa taloyhtiössä haluamme asua. Meidän strategiamme keskeiset asiat ovat turvallisuus, viihtyvyys ja energiatehokkuus.

Strategia on johtanut moniin konkreettisiin toimiin, joista päättäminen on ollut riidatonta.

– Olimme pilottitaloyhtiönä Resurssiviisas asuminen -hankkeessa, jonka yhteydessä asensimme katolle aurinkopaneelit. Lisäksi taloihimme on asennettu poistoilman lämmöntalteenotto ja vaihdettu ulkovalaistus led-tekniikkaan. Käytävissä on liiketunnistimilla toimiva led-valaistus, joka osaltaan lisää viihtyisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Peltovuori korostaa, että turvallisuus, turvallisuudentunne ja esteettömyys ovat tärkeitä tekijöitä taloyhtiössä, jossa asuu paljon seniori-ikäisiä asukkaita.

Aatoksenkatu 6 voitti vuoden taloyhtiöteko -palkinnon vuonna 2011. Palkinnon perusteissa mainittiin muun muassa toimivan strategian laatiminen taloyhtiölle ja kaikkien asukkaiden ottaminen mukaan päätöksentekoon.

– Jälleen vuonna 2016 meitä muistettiin myönteisesti: taloyhtiön hallitus palkittiin Suomen parhaana. Tuolloin palkinnon perusteluissa nostettiin esille turvallisuus ja viihtyisyys eli tekijät, joiden eteen olemme aktiivisesti tehneet työtä, Peltovuori sanoo.

”Ihmettelen, miksi kukaan ei ole keksinyt tätä aikaisemmin”

Vanhempi rikoskonstaapeli Sami Kaskismaa Sisä-Suomen poliisista kertoo miettineensä tulipalokuolemien syitä jo nuorena, kun hän työskenteli vapaapalokunnassa. Vastaus pohdintaan tuli eteen vuosia myöhemmin poliisin työhön liittyvien koulutusten yhteydessä: tulipalon aiheuttama ylipaine estää oven avautumiseen sisäänpäin. Ylipaine aiheuttaa ongelman vain silloin, kun asunnossa on varsinaisen ulko-oven lisäksi sisäänpäin avautuva väliovi. Tämä on tyypillistä ennen vuotta 2018 rakennetuissa kerrostaloasunnoissa.

– Sen verran tiesin fysiikasta, että jos oveen kohdistuu kova ilmanpaine, sitä ei saa auki helposti. Aloin miettiä, millaisella teknisellä ratkaisulla voitaisiin tasata kaksilehtisten ovien välillä olevan tilan ja huoneen välistä ilmanpainetta, Kaskismaa kertoo.

Vuoden 2017 tienoilla Kaskismaa alkoi pohtia ilmiötä partiokaverinsa Anssi Kinnusen kanssa.

– Kävi ilmi, että hänessäkin on vähän keksijän vikaa. Niinpä päätimme rakentaa autotalliini testiympäristön. Syötimme vanerista rakennettuun testitilaan ilmakompressorilla painetta ja huomasimme, että jo pieni ylipaine estää oven avautumisen sisäänpäin, Kaskismaa muistelee.

Kaverukset lähtivät ratkaisemaan ongelmaa välioven lukkorungon rakenteen kautta. Ajatuksena oli, että painetta tilojen välillä voidaan tasata lukkorungossa oleva reiän ja kahvan alapuolen peitelevyjen aukkojen kautta. Tuotekehityksessä auttoi Valtralla työskentelevä Henri Rahm, joka teki 3D-tulostimella malleja ja testikappaleita.

Kävi ilmi, että jo pienet aukot peitelevyissä ja reikä lukkorungossa tasaavat painetta tehokkaasti. Kerran testeissä tosin meinasi syt-

Rakennuspalot rakennustyypeittäin

Palokuolemat rakennustyypeittäin

Rakennuspaloissa

LÄHDE: KESKI-SUOMEN

Peitelevyssä oleva aukko ja lukkorungon reikä estävät ylipaineen vaikutuksen sisäänpäin avautuvaan välioveen.

tyä tuleen koko autotalli, kun poltimme kokeeksi pingispalloja, Kaskismaa naurahtaa.

Suomessa noin miljoona kaksilehtistä ulko-ovea Kaskismaa ja Kinnunen esittelivät innovaatiota ensi kertaa Kehittämisyhtiö Witas Oy:n järjestämällä keksintöjen viikolla. Pisla Oy kiinnostui tuotteen valmistuksesta. Ratkaisun teknisen toimivuuden on osoittanut testausyritys Eurofins Expert Services Oy. – Tuotteen saamista markkinoille hidastivat koronapandemia ja Ukrainan sota. Homma on kuitenkin edennyt, ja Pisla Paloturva -lukkorunkoa peitelevyineen on ollut myynnissä verkkokaupoissa ja rautakaupoissa loppuvuodesta 2022 lähtien. Myyntiin ja markkinointiin perustimme Pointseven Oy:n vuoden 2023 alussa, Kaskismaa kertoo.

Pointsevenin ajatuksena on tarjota lukkorungon vaihto avaimet käteen -periaatteella.

– Yrityksemme toiminta on alkuvaiheessa ja työskentelemme Kinnusen kanssa edelleen poliisin työssä. Katsotaan sitten jatkossa, voisiko työ paloturvatuotteiden parissa tuoda leivän.

Töitä sisäovien lukkorungoissa riittäisi. Kaskismaa on laskenut, että Suomessa on noin miljoona kaksilehtistä ulko-ovea, jotka voivat aiheuttaa riskin tulipalon yhteydessä.

– Yksi keino on vaihtaa ulko-ovi yksilehtiseen versioon. Sen hinta töineen asuntoa kohti on noin 2 000–3 000 euroa. Välioven lukkorungon vaihtaminen puolestaan maksaa alle sata euroa. Joissakin vanhemmissa asunnoissa on lukkorunkoja, joissa ei ole peitekilpeä. Siihenkin löytyy ratkaisu: oven yläosaan asennetaan holkkiasennuksella painetta tasaava venttiili.

Tieto ei ole tavoittanut taloyhtiöiden päättäjiä

Vuoden 2018 alussa tehdyn lakimuutoksen jälkeen kerrostalohuoneistoissa ei ole saanut käyttää kaksilehtisiä ulko-ovia. Ainoa sallittu ratkaisu yksilehtinen ulospäin avautuva ovi. – Vaikka aihe on ollut esillä mediassa, tieto ei ole tavoittanut kaikkia taloyhtiöiden päättäjiä, Kaskismaa sanoo.

Viime vuonna Pisla Paloturva sai Palosuojelurahaston innovaatiokilpailun pääpalkinnon.

– Se oli meille viesti siitä, että olemme kehittäneet onnistuneen paloturvatuotteen. Haaveenamme on, että jonain päivänä painetta tasaava lukkorunko olisi yhtä tärkeä varuste kuin palovaroitin tänä päivänä. Edelleen ihmettelen sitä, että kukaan ei ole oivaltanut ratkaisua ongelmaan aikaisemmin.

Tarjoamme tarpeisiinne räätälöidyt sopimuspohjaiset sekä kertaluonteiset tuholaistorjuntaratkaisut nykyaikaisen EU-lainsäädännön mukaisesti.

POHJOLAN DESINFIOINTI OY ✆ 050 5281 915 | www.podoy.fi Kihokkitie 5, 40530 Jyväskylä info@podoy.fi

Toimimme myös Pohjois-Suomen alueella

Graffitien poistot • Julkisivupesut puh. 0400 973 423 jouni.saajamaa@gracon.fi www.gracon.fi

Valikoima vaihtuu jatkuvasti – tee ihania löytöjä!

POINTSEVEN

Onko yhtiössäsi jo autopaikkasäännöt?

Jos taloyhtiön asukkailleen vuokraamia autopaikkoja ei riitä kaikille tarvitseville, yhtiölle kannattaa laatia autopaikkasäännöt, joissa jakamisen periaatteista sovitaan.

Periaatteessa kaikilla on oikeus autopaikkaan. Käytännöt autopaikkojen jaossa kuitenkin vaihtelevat, mikä voi aiheuttaa kiistoja. Autopaikkojen jaossa tulee noudattaa osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

Jotta autopaikkojen jakaminen olisi kaikille selkeää, läpinäkyvää ja ennakoitavaa, hallituksen kannattaa laatia autopaikkasäännöt, jotka yhtiökokous vahvistaa.

Autopaikkasäännöissä voidaan lisäksi ottaa kantaa esimerkiksi sähköautojen lataamiseen, autopaikkojen jälleenvuokraamiseen tai yhtiön vieraspaikkojen käyttöön.

Malli taloyhtiön autopaikkasäännöistä löytyy jäsensivuilta kohdasta Työkaluja taloyhtiöille, Malliasiakirjoja. Sieltä löytyy yli 50 muutakin asiakirjamallia taloyhtiöille.

Rappukäytävään laadukkaat

Iron Horse kuramatot

• Nitriilikumipohja, pysyy hyvin paikoillaan ja on kevyt käsitellä.

• Konepestävä, paras pesutulos edullisemmin

• Myös omalla painatuksella pesu ja kuljetus. Ilmainen kartoituskäynti!

Kuljetuspalvelu • Avoinna ma-pe 8–17

Tiilikattojen pesut ja pinnoitukset

• 18 vuoden kokemuksella

• lähes 400 pestyä ja pinnoitettua As Oy kohdetta

• yli 800 000 m2 valmista pintaa

Pyydä tarjous: www.kattopatrol.fi

Pasi Juha

Loppuvuoden ilmestymispäivät:

• Nro 3/2024: viikko 40

Aineistopäivä 26.8.

• Nro 4/2024: viikko 50

Aineistopäivä 11.11.

Yksilölliset lasiratkaisut kohteeseen kuin kohteeseen

Vuoripolku 3, 40950 Muurame (014) 631 269, pihlavamaki@lasituspalvelu.fi

www.lasituspalvelu.fi

VARATAYRITYS,NYTONAIKANÄYTTELYOSASTO!

Torstaina 31.10. klo 12.00–17.00 Jyväskylän Paviljonki

Hyödynnä aikaisen varaajan etu. Tee osastovaraus 28.5. mennessä. Lisätietoja ja varaukset: taloyhtiopaiva.fi

• Rakennus- ja remonttipalvelut

• Tilamuutokset ja liiketilaremontit

• Vahinkosaneeraukset

• Kattohuolto- ja korjauspalvelut

• Kattohuoltosopimukset

• Pellitykset ja kattoturvatuotteet

• Vuotokorjaukset

• Kaikki kiinteistösi kunnossapitoon

Kaikki yhdeltä ovelta. Portilta piipunhattuun – paikallisin voimin, vuosien kokemuksella! www.helpinghands.fi 040 218 0030

Näin pyydät lausunnon

Isännöinnin eettiseltä neuvostolta

n TEKSTI: KESKUSKAUPPAKAMARI

Isännöinnin eettinen neuvosto antaa lausuntoja siitä, onko tietty isännöintialan ammattimainen toimija menetellyt isännöinnin eettisten ohjeiden vastaisesti. Neuvosto soveltaa lausunnoissaan Isännöinnin eettisiä ohjeita ja ennen 1.2.2023 tapahtuneeseen menettelyyn Hyvää isännöintitapaa: Isännöinnin eettiset ohjeet.

Lausuntopyyntö tehdään sähköistä lomaketta käyttäen. Yksilöi lausuntopyynnössäsi, ketä isännöintialan ammattimaista toimijaa lausuntopyyntö koskee ja mitä eettisten ohjeiden kohtaa /

kohtia lausuntopyyntö koskee. Lausuntopyyntö on perusteltava. Mikäli lausunnon pyytäjä on isännöinnin asiakasyhteisö, lausuntopyyntöön on liitettävä yhtiön hallituksen päätös. Lausuntopyyntöön on lisäksi liitettävä ne asiakirjat, joista menettely ilmenee.

Lausuntopyyntö on toimitettava neuvostolle 12 kuukauden kuluessa menettelyn ilmenemisestä. Mikäli menettely ilmenee vasta isännöintisopimuksen päättymisen jälkeen, lausuntopyyntö on kuitenkin toimitettava 12 kuukauden kuluessa isännöintisopimuksen päättymisestä. Erityisen painavasta syystä lausuntoa voi pyytää näitä määräaikoja vanhemmista tapauksista.

Kaikissa tilanteissa lausuntopyyntö on kuitenkin toimitettava neuvostolle viimeistään 24 kuukauden kuluessa lausuntopyynnön perustana olevasta tapahtumasta tai tapahtuman päättymisestä. Isännöinnin eettisen neuvoston antama lausunto on suositusluonteinen, sillä neuvosto ei käytä julkista valtaa. Lausuntopyyntömenettelyssä ei esimerkiksi ratkaista vahingonkorvausoikeudellisia kysymyksiä tai muita kuin eettisiin ohjeisiin liittyviä asioita.

Lausuntopyynnön hinta on 375 euroa ja lausuntomaksu maksetaan ennen lausuntopyynnön tekemistä. Lausuntomaksu maksetaan Keskuskauppakamarin pankkitilille FI05 2001 3800 4677 96. Kirjoita maksun viestikenttään ”lausuntomaksu, isännöinti”. Ota maksukuitti talteen pdf-muodossa tai kuvakaappauksena, ja liitä se osaksi lausuntopyyntöä. Huomioithan, että mikäli lausuntopyyntö jätetään käsittelemättä esimerkiksi toimivallan puuttumisen vuoksi, lausuntopyyntömaksua ei palauteta.

Uudistetut isännöinnin eettiset ohjeet tulivat voimaan vuonna 2023. Ohjeet on tarkoitettu eettiseksi ohjeistukseksi koko isännöintialalle ja ne sitovat Isännöintiliiton jäseniä.

TIESITKÖ?

• Pyydä lausuntoa: kauppakamari.fi/palvelut/isannoinnin-eettinenneuvosto/pyyda-lausuntoa/

• Tietoa Isännöinnin eettisestä neuvostosta: kauppakamari.fi/palvelut/ isannoinnin-eettinen-neuvosto/

• Isännöinnin eettiset ohjeet: www.kiinteistoliitto.fi/taloyhtio/isannointi/ eettisetohjeet/

ME MATOTAMME

• tuulikaapit

• käytävät

• saunatilat

Sulun Kiinteistönhoito Oy

tarjoaa monipuolisia kiinteistönhoidon palveluja asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille.

Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300

www.sulunkh.fi

Olemme talotekniikkasuunnittelun asiantuntija sekä kiinteistöjen energiatehokkuuden ja rakennuttamisen ammattilainen.

Mattilanniemi 6-8

Granlund Oy Kympinkatu 3 C, Jyväskylä www.granlund.fi

010 759 2499

• terassit

VSS-VARUSTEET

• VSS-varustepaketit

• Tarviketäydennykset

NYKYAIKAISET

PESULAKONEET JA -VARUSTEET

Tuotannosta n. 70% valmistetaan Suomessa.

LIKAA KERÄÄVÄT MATOT MITTOJEN MUKAAN. HUOLTOSOPIMUS TAI PESUT VAIN TARVITTAESSA.

Väinönkatu 36 bB 2. krs 40100 Jyväskylä 020 754 5130 toimisto@janlex.fi

www.janlex.fi

PALOTURVALLISUUDEN ASIANTUNTIJA

• Sammuttimet ja paloturvatuotteet

• Nestekaasuhuollot, -asennukset ja -tarvikkeet

• Kaasupullohuollot

• CO2-täytöt

• Teollisuuden kaasuverkostot

Puh. 014 337 0300 Vasarakatu 21, 40320 JYVÄSKYLÄ

www.gaspoint.fi

Sisäilman laatu voi

aiheuttaa huolta

Jokaisessa taloyhtiössä on asukkaita, joilla on eriasteisia allergia-, astma- ja ihooireita. Taloyhtiö voi parantaa monin keinoin myös heidän asumismukavuuttaan.

n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVAT: SATU KARMAVALO/ALLERGIA-, IHO- JA ASTMALIITTO

Mikäli tilastojen valossa tekee päätelmiä, miltei jokaisessa taloyhtiössä on asukkaita, jotka kärsivät allergia-, astma- ja atopiaoireista. Väestöstä astmaatikoita on kymmenen prosenttia, atoopikoita ja allergikkoja noin kolmasosa. – Lisäksi tuoksuherkät saavat oireita tavanomaisista tuoksuista ja hajuista, mikä voi aiheuttaa hankaluuksia työja asuinympäristössä. Tuoksuherkkyyttä on kuitenkin mahdoton diagnosoida millään testillä, kertoo asiantuntija Katariina Ijäs Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta. Ijäksen mukaan vain harvat taloyhtiöt ovat osanneet huomioida hengitystie- ja iho-oireista kärsivien näkökulmaa. – Liikuntaesteisille tehtävä kulkuluiska on konkreettinen toimenpide, jonka merkitys on helppo ymmärtää. Kun mennään sisäilman, pölyjen ja tuoksujen maailmaan, ollaan osittain ihmisten henkilökohtaisten valintojen alueella. Voidaanko pyykkituvassa kieltää hajustetut pyykinpesuaineet? Saako asukasta kieltää käyttämästä tuoksuvaa kosmetiikkaa?

Ijäs näkee kuitenkin, että tupakoinnin suhteen kehitys on ollut myönteistä ja siitä aiheutuvat haitat ovat vuosien varrella vähentyneet.

Ilmanvaihdon ja lämmityksen säädöt kohdalleen

Onko taloyhtiöllä keinoja auttaa astma-, allergia- ja iho-oireista kärsiviä? Ijäs vakuuttaa, että on.

Monet vaivoista liittyvät sisäilmaan. Käytännössä taloyhtiöt joutuvat tasa-

painoilemaan sisäilmaan liittyvien tekijöiden kanssa, koska ihmiset oireilevat eri tavoin.

– Jokaisessa talossa on oman aikakautensa ilmanvaihtojärjestelmä. Oli tekniikka mikä tahansa, se voi toimia hyvin. Taloyhtiön on huolehdittava ilmanvaihtojärjestelmän säädöistä, suodattimien vaihdosta, puhdistuksesta ja huollosta. Asukkaan vastuulla on pitää ilmanvaihtoventtiilit sekä liesituulettimet ja niiden kuvut puhtaina pölystä, rasvasta ja muusta liasta.

– Jos asukkaat edelleen valittavat huonosta sisäilmasta, vaikka huollot on tehty asianmukaisesti, on selvitettävä, onko ilmanvaihtojärjestelmä mitoitettu oikein.

Ijäs sanoo, että monilla asukkailla on heikot tiedot asunnon ilmanvaihtojärjestelmästä.

– Valitettavan usein kuulee, että asukkaat tukkivat korvausilmaventtiileitä. Taloyhtiö voi parantaa tilannetta selkeillä ohjeilla.

Asumiseen liittyy paljon tunnetekijöitä ja sisäilman laatu voi aiheuttaa huolia. Ne voivat pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että ihminen vaihtaa toistuvasti asuntoa, eikä koe koskaan pääsevänsä eroon huonosta sisäilmasta.

– Hengittäminen on edellytys elämälle, minkä vuoksi sisäilmaan liittyy paljon tunneperäistä suhtautumista. Ideaalitapauksessa taloyhtiö voisi nimetä henkilön, jolta asukkaat saavat kysellä sisäilmaan ja ilmanvaihtoon liittyvistä asioista. Ainakin aiheettomat huolet vähenisivät keskustelun avulla.

Myös asuntojen lämpötila tulisi pitää optimitasolla, 20–21 celsiusasteessa. Liian korkea lämpötila pahentaa hengitystieoireita.

– Kesällä ihanteellista lämpötilaa tosin on mahdoton pitää yllä ilman viilennysjärjestelmää.

Keväällä yleisten tilojen siivousta voisi tehostaa Asukas itse pystyy vaikuttamaan moniin asunnon sisäilmaan liittyviin tekijöihin.

–Talvi aiheuttaa astmasta ja atopiasta kärsiville oireita, sillä sisäilman suhteellinen kosteus on alhaisempi kuin kesällä. Ilmankostuttimella tilannetta voi helpottaa, mutta kosteus ei talvella saa nousta yli 45 prosentin. Myös ilmankostutukseen liittyviin käytäntöihin taloyhtiön tulisi antaa ohjeistukset.

Keväällä katu- ja siitepöly pahentaa monen hengitystieoireilua. Ijäs sanoo, että se pitäisi huomioida asuntojen tuuletuksessa. Pahimpaan katupölyaikaan ikkunoita tai parvekkeen ovia ei tulisi pitää auki ainakaan katujen puolella.

Tuuletusikkunoiden suodatinkankaat sekä sisäilman puhdistuslaitteet voivat vähentää pölystä aiheutuvia haittoja, mutta tavallisesti niiden hankkiminen ja käyttö kuuluvat asukkaalle.

Pahimpaan katu- ja siitepölyaikaan taloyhtiö voisi tehostaa yleisten tilojen siivousta, jotta pölyä kulkeutuisi mahdollisimman vähän asuntoihin.

– Taloyhtiö voi vaikuttaa siivouksen laatuun. Siivouksessa käytettävien välineiden tulee olla kunnossa. Tilaajana taloyhtiö voi myös vaatia, ettei siivouksessa käytetä voimakkaasti tuoksuvia pesuaineita. Monilla ihmisillä on edelleen virheellinen käsitys, että vain tymäkän hajuinen pesuaine tekee puhdasta jälkeä.

Laadukkaat materiaalit käyttöön remonteissa

Katariina Ijäs sanoo, että ihmisten tietoisuus kemikaalikuorman haitallisesta vaikutuksesta lisääntyy koko ajan. Uusissa asunnoissa ja peruskorjausten jälkeen materiaaleista haihtuu joidenkin kuukausien ajan VOC-yhdisteitä eli haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka aiheuttavat esimerkiksi silmien ärsytystä, päänsärkyä ja hajutuntemuksia.

– Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun rakentamisessa käytetään M1luokiteltuja rakennusmateriaaleja. Nämä materiaalit ovat sisäilman kannalta turvallisimpia.

Ijäksen mukaan tiukka taloustilanne heikentää tilannetta. Säästöjen vuoksi

päädytään helposti edullisimpiin materiaaleihin, joista haihtuu sisäilmaan enemmän oireita aiheuttavia yhdisteitä.

– Taloyhtiö voi käyttää päätösvaltaansa peruskorjausten yhteydessä ja edellyttää M1-luokiteltujen materiaalien käyttöä. Asukkailla on oikeus saada tietoonsa, millaisia materiaaleja rakentamisessa ja peruskorjauksissa on käytetty.

Tänä päivänä VOC-mittareita voi ostaa tai vuokrata, ja osa ihmisistä päätyy tekemään itse mittauksia selvittääkseen oireilunsa syitä.

– En pidä hyvänä sitä, että maallikot lähtevät tutkimaan asuntonsa VOC-pitoisuuksia. Johtopäätökset mittaustuloksista voivat ilman asiantuntemusta olla vääriä. Mittausten tulisi olla taloyhtiön palkkaaman asiantuntijan vastuulla, Ijäs pohtii.

TIESITKÖ?

• Keski-Suomen Kiinteistöviestin juttusarjassa kerrotaan, miten taloyhtiöt voivat parantaa esteettömyyttä. Näkövammaisten esteettömyyttä käsiteltiin edellisessä lehdessä (1/2024).

Koivu on Suomessa tavallisin siitepölyallergian aiheuttaja. Koivuallergisista 80–90 prosenttia saa oireita myös lepän ja pähkinäpensaan siitepölyistä.

Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.

n ILMASTOINTIHUOLTOA

Luotettavaa paikallista palvelua!

Nuohous- ja ilmastointipalvelu Räty

Ilmastointikanavien puhdistus, hormien tiiviyskokeet, suodatinhuollot, säädöt, tulisijojen ja hormien nuohoukset palvellen jo 40 vuoden ajan

Ota yhteyttä puh. 0500 548 882

• Ilmanvaihtokanavien puhdistukset

• Ilmanvaihtokoneiden huollot. Ilmamäärien mittaukset.

• Perinteiset piipunnuohoukset.

n ISÄNNÖINTIÄ

Laadukasta

ISÄNNÖINTIÄ

kiinteistöjen arvoa turvaten jo vuodesta 1983.

Länsiväylä 4 A, 40630 Jyväskylä puh. 020 740 1760 www.jskipa.fi

Meiltä löy tyy kokeneita isännöinnin ammattilaisia taloyhtiösi käyttöön. Pyydä tarjous!

Lyseonkatu 4, 40100 Jyväskylä Antti Kutvonen, puh. 040 671 5533 antti.kutvonen@retta.

Vapaudenkatu 40- 42, 40100 Jyväskylä. Puh. 010 778 6700 www.isannointijyvaskyla.fi, asiakaspalvelu@jklkp.fi

ISÄNNÖINTIPALVELU

Asiakaslähtöinen palvelumme tuottaa ja välittää laadukkaita asumisen ja omistamisen palveluita. Pyydä tarjous isännöinnistä. Myös pienet yhtiöt!

Jyväskylän Kiinteistömestarit Ky • Kauppakatu 6, 40100 Jyväskylä Puh. 0403 400 113 (klo 9–17) • isannointi@kiinteistomestarit.com

Taloyhtiönne parhaaksi + Pitkä kokemus + Tyytyväiset osakkaat

580 153 | toimisto@disponentti.fi | www.disponentti.fi

n KIINTEISTÖHUOLTOA

Isännöintisiivous- ja kiinteistönhoitopalveluja vuodesta 1973.

Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300 www.sulunkh.fi

n LVI-ASENNUSLIIKKEITÄ

LVI-asennus, -huolto ja korjaustyöt, linjasaneeraukset

Lekatie 1, 40320 Jyväskylä • puh. 010 322 3300 asiakaspalvelu@lvi-maktek.fi • www.lvi-maktek.fi

LVISUIHKONEN.FI

n PESULAKONEITA JA HUOLTOA

n RAKENNESUUNNITTELUA, SISÄILMA- JA KUNTOTUTKIMUKSIA

Suomen Asiantuntijapalvelut Oy WWW.SATPA.FI 040 411 6317, INFO@SATPA.FI

Kattavin tarvikevalikoima huoltoautossa. Etsimme

n SÄHKÖSUUNNITTELUA JA -ASENNUKSIA

Sähkötyöt remonteista uudiskohteisiin Valaistus- ja sähkösuunnittelu

tapio.ostman@sisamaansahkopalvelu.fi 0400 547567 Varastotie 1, 40250 Jyväskylä

n

TAIMIMYYNTIÄ

puh. 014 610 755, 050 024 6047, taimipiha@taimipiha.fi www.taimipiha.fi

n TILINTARKASTUKSIA

PUTKISTOJEN KUNTOTUTKIMUKSET

LVISR-PERUSKUNTOARVIOT

HANKESUUNNITTELUT, VALVONTA

MUUT TEKNISET TARKASTUKSET

Kiinteistösi puolueeton asiantuntija

Haluamme tuoda esiin tekoja, hankkeita ja henkilöitä, jotka ovat toiminnallaan vaikuttaneet positiivisesti taloyhtiöiden ja koko kiinteistöalan toimintaympäristön kehittämiseen Keski-Suomessa.

LUE LISÄÄ JA EHDOTA OSOITTEESSA keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/posi

Yhdistykseltä

Yhdistyksen vuosikokous päätti sääntöjen muuttamisesta

Kiinteistöyhdistyksen vuosikokouksessa 21.3.2024 käsiteltiin sääntöjen 10 § määräämät asiat ja päätettiin muutoksista sääntöihin. Yhdistyksen uusi virallinen nimi on Kiinteistöliitto Keski-Suomi ry. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin yhdistyksen omassa talossa Vanhalla Fredalla, Yliopistonkatu 11. Kokoukseen osallistui paikan päällä 18 ja etäyhteydellä 4 henkilöä, jotka edustivat yhteensä 31 jäsentä.

Kokouksessa esitettiin hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2023. Kokous päätti vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toiminnanjohtajalle.

Kokous päätti vuoden 2024 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Jäsenmaksut pidetään ennallaan ja uudet jäsenet saavat 50 % alennuksen liittymisvuoden jäsenmaksusta.

Hallituksen jäsenten määräksi kokous määräsi 8 ja varajäsenten määräksi 2. Hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin Antti Kivenniemi, Tero Tilus ja Marko Vanninen sekä varajäseneksi Maarit Viljamaa

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Vesa Lensu ja varapuheenjohtajaksi Jaakko Selin

Kokous päätti sääntöihin tehtävistä muutoksista hallituksen esityksen mukaisesti. Teknisillä muutoksilla helpotetaan yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen uudet säännöt ovat luettavissa osoitteessa keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/yhdistys/saannot

Päätöksenteko ja siihen liittyvä keskustelu kokouksessa tapahtuivat erittäin hyvässä ja rakentavassa hengessä. Kokouksen pöytäkirja ja kaikki muut kokousasiakirjat löytyvät jäsensivuilta kohdasta Tilaisuuksien aineistot.

• Hallituksen jäsenet ja varajäsenet on esitelty yhdistyksen sivuilla keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/yhdistys/hallitus/

• Hallituksen seuraavat kokoukset ovat 12.6.2024, 15.8.2024, 24.10.2024, 12.12.2024 ja 13.2.2025.

• Voit lähettää sähköpostia hallitukselle osoitteella hallitus.keski-suomi@kiinteistoliitto.fi

Tarkkaile sähköpostiasi!

Kiinteistöliitto lähettää keväällä jäsentyytyväisyyskyselyn liiton kaikille 23 paikallisyhdistyksen jäsentaloyhtiöille. Myös Keski-Suomessa kysely tulee kaikille, joiden sähköpostiosoite on tiedossamme. Kolmen vuoden välein toteutettu kysely auttaa kehittämään toimintaamme ja palveluitamme. Kysely on nyt aikaisempaa lyhyempi.

Kiitos, että vastaat kyselyyn!

TERVETULOA TAPAHTUMIIN

Tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen: ▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat Tallenteet ja aineistot jäsensivuilla!

VAIN JÄSENILLE

WEBINAARI

13.5. klo 16.00 Uusi jäsenetu: sähkön yhteishankinta

LÄHITAPAHTUMAT

Kodin parveke- ja terassikasvit 16.5. Viherlandia, Jyväskylä

Ajankohtaista sivutoimisille isännöitsijöille

21.5. Jyväskylä

Hallituksen ABC, osa C 29.5. Jyväskylä

Asumisen riidat taloyhtiöissä 10.9. Jyväskylä

KAIKILLE AVOIMET

WEBINAARIT

28.5. Rakennustyön tarkkailija

LÄHITAPAHTUMAT

Turvallinen asuinyhteisö ja varautuminen 15.5. Joutsa

Merkitse jo kalenteriin!

31.10. Keski-Suomen Taloyhtiöpäivä

JÄRJESTÖASSISTENTTI TARJAN TERVEISET

Yhteystietojen päivittäminen

Jäsentaloyhtiön hallituksen kokoonpano ja yhteystiedot on syytä tarkistaa ja tarvittaessa päivittää jäsenrekisteritietoihin vuosittain. Helposti asia hoituu jäsensivujen kautta tai olemalla suoraan yhteydessä minuun.

Onhan meillä sähköpostiosoitteesi?

Toimitko taloyhtiösi hallituksessa mutta et saa meiltä jäsenkirjeitä ja koulutuskutsuja? Ilmoitathan sähköpostiosoitteesi. 75 %:lle hallituksen puheenjohtajista ja jäsenistä on tallennettu sähköpostiosoite jäsenrekisteriin. Otathan yhteyttä, niin laitetaan tiedot kuntoon.

tarja.baga@kiinteistoliitto.fi 045 208 6560

keski-suomi.kiinteistoliitto.fi

MAKSUTTOMAT JÄSENPALVELUT HALLITUKSILLE JA ISÄNNÖINNILLE

OTA MEIHIN YHTEYTTÄ

Voit soittaa, lähettää sähköpostia, tai laittaa neuvontapyynnön verkkosivuiltamme. Vastaamme kahden arkipäivän kuluessa.

JÄSENSIVUT

Jäsensivut on todellinen taloyhtiön tietopankki.

Rekisteröidy jäsensivuille taloyhtiösi jäsennumerolla ja sähköpostiosoitteellasi.

Tarkista sivuilta, että taloyhtiön tiedot ovat jäsenrekisterissämme oikein. Siten varmistat, että oikeat henkilöt saavat jäsenpalvelut käyttöönsä.

JÄSENTAPAHTUMAT

Seuraa tapahtumakalenteriamme, ja osallistu koulutuksiin ja muihin tapahtumiin. Koulutusten materiaalit ja tallenteet, koulutusvideot ja verkkokurssit löydät jäsensivuilta.

JÄSENLEHDET

Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan postitse neljä kertaa vuodessa jäsenrekisteriimme ilmoitetuille henkilöille.

Kiinteistölehti postitetaan kymmenen kertaa vuodessa jäsenyhtiöiden puheenjohtajille.

Lehtien verkkoversiot voit lukea jäsensivuilta.

JÄSENKIRJE

Jäsenkirjeestä saat kuukausittain tietoa kiinteistöalan ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista.

JÄSENKORTTI

Asenna puhelimeesi Kiinteistöliiton jäsenkortti -sovellus. Sen avulla voit soittaa neuvontaamme, ilmoittautua tapahtumiin ja käyttää jäsensivuja.

ASIANTUNTIJA KOKOUKSIIN

Jäsentaloyhtiö voi kutsua kokoukseen asiantuntijaksi toiminnanjohtaja Hannu Mähösen.

UUSI JÄSENETU: KOKOUSTILA

Yhdistyksen toimisto on jäsenistön käytössä taloyhtiön kokouksia varten.

▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/jasenpalvelut

ME NEUVOMME SINUA

Paikallinen neuvonta

Hannu Mähönen, toiminnanjohtaja

045 110 6333 (ma–pe 9–16)

Yliopistonkatu 11 C, Jyväskylä hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi

Jäsenyysasiat

Tarja Båga, järjestöassistentti 045 208 6560 (ma–pe 9–16)

tarja.baga@kiinteistoliitto.fi

Lakineuvonta

10 asiantuntijaa

09 1667 6300 (ma–to 9–15, pe 10–15) ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta

Korjaus- ja tekninen neuvonta

4 asiantuntijaa

09 1667 6311 (ma–to 9–12)

Talous- ja veroneuvonta

2 asiantuntijaa

09 1667 6369 (ma–to 9–12)

Energianeuvonta

1 asiantuntija ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta

Ikääntyvien asumisen neuvonta

1 asiantuntija

02 724 9203 (ma–pe 9–15)

Taloyhtiöiden ja yrityskiinteistöjen piha-alueet suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon.

Viihtyisät piha-alueet nostavat kiinteistön arvoa. Ympäri vuoden, säännönmukaisesti toimiva ulkoilualueiden hoito takaa turvallisen ja viihtyisän pihapiirin kaikille. Kauttamme saat koko piha-alueen hoidon aina suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon asti.

Piha-alueiden suunnittelu

Piha-alueiden ylläpito ja puhtaanapito

Nurmikoiden ja istutusten perustaminen ja hoito

Puiden kuntoarviointi

Lumen poisto, hiekoitus ja muu liukkauden esto