Kuurojen Palvelusäätiö – Vuosikertomus 2015 by Jukka-Pekka Paajanen

VUOSIKERTOMUS 2015

VISIO KUUROJEN JA KUUROSOKEIDEN IHMISTEN SUJUVA ARKI JA HYVÄ ELÄMÄ VUOROVAIKUTUKSESSA MUIDEN KANSSA.

KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2015 KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖ SR ON VUONNA 1897 PERUSTETTU VALTAKUNNALLINEN SOSIAALIALAN JÄRJESTÖ. SÄÄTIÖLLÄ ON SEITSEMÄN PALVELUKESKUSTA ERI PUOLILLA SUOMEA. JULKAISIJA KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖ ILKANTIE 4 (PL 62) 00401 HELSINKI PUH. (09) 580 3860 FAKSI (09) 580 3657 KESKUSTOIMISTO@KUUROJENPALVELUSAATIO.FI ULKOASU JA TAITTO GROUND COMMUNICATIONS KANSIKUVA ISTOCKPHOTO, PALVELUKESKUS RUNOLA PAINO PAINOTALO PAINOLA VUOSIKERTOMUKSEN PAINOSMÄÄRÄ 1 000 KPL

SISÄLLYSLUETTELO PALVELUSÄÄTIÖ s. 4 PUHEENJOHTAJALTA s. 4 HYVÄN ELÄMÄN PUOLESTA s. 6 ORGANISAATIO s. 8 VUOSI 2015 s. 9 TOIMINNANJOHTAJALTA s. 12 HALLINTO s. 13

PALVELUKESKUKSET s. 14 WÄINÖLÄ s. 16 ÅVIK s. 17 METSOLA s. 18 AINOLA s. 19 SALMELA s. 20 SAMPOLA s. 21 RUNOLA s. 22

ASIAKASTARINAT s. 23 TARINA SINNIKKYYDESTÄ s. 24 METSOLAN ILOPILLERI s. 25 TUMPUT SUORINA – EI TODELLAKAAN! s. 26 HYVÄN MIELEN LÄHETTILÄS s. 27 KEITTIÖN LUOTTONAINEN s. 28 LAUANTAISAUNAAN JATKOSSAKIN s. 29 KÄSITÖISTÄ TAIDETTA s. 30

HENKILÖSTÖ s. 31 KAHDEN ALAN ERIKOISOSAAJAT s. 32

OHJELMAT JA PROJEKTIT s. 35 JUNIORI s. 36 POVERI s. 38 VALMIUKSIEN TUKEMINEN, PASSI, AUTTAVA LINJA s. 40 MEMO s. 41

TALOUS s. 42 SÄÄTIÖN TALOUS 2015 s. 43 TASE s. 44 TULOSLASKELMA s. 45 RAHOITUSLASKELMA s. 47

PUHEENJOHTAJALTA

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA MAIJA PERHO

Järjestölähtöisiä palveluja, joiden laatuun luotetaan paljon avoimia kysymyksiä mutta myös Toimintavuotta leimasi RAY:n avusmahdollisuuksia. tuspäätösten edellyttämät sopeutustoiYksi näistä on hallinnollisen taamet ja niiden edellyttämät uudistukset kan keveneminen siten, että sopimukja hallinnolliset muutokset. Edellä maiset palvelujen ostosta tehdään itsehalnituista haasteista huolimatta säätiön lintoalueittain tai jopa keskitettynä vain hallinnossa, palvelutaloissa ja projekteismuutaman alueen vastuulle. Se vähensa onnistuttiin kehittämään ja toteuttatäisi kuntakohtaisiin neuvotteluihin ja maan strategian mukaista perustehtävää laskutukseen käytettävää aikaa, joka eli ylläpitämään ja edistämään kuurojen olisi osoitettavissa asiakkaiden kanja kuurosokeiden ihmisten hyvinvointia nalta oleellisempiin tehtäviin. ja osallisuutta. Säätiölain uudistus valmistui toiTilanne on edellyttänyt johdolta luomintavuonna ja edellyttää muuvuutta muuttaa toimenkuvia ja uudistoksia säätiömme taa vastuunjakoa sekä nykyisiin sääntöihenkilöstöltä joustahin. Hallitus pohvuutta ja ymmärrysti lain edellyttämiä tä muutosten vältTALOUTEMME ON uudistustarpeita, eritämättömyydestä. tyisesti säätiön tarMyönteistä oli myös VAKAA, JA KYKEkoituspykälän päikuulovamma-alan NEMME REAGOIMAAN vittämistä niin, että järjestöjen yhteistyö, se vastaisi mahjoka konkretisoitui MUUTOKSIIN JA dollisimman hytaloushallintopalvelujen yhtiöittämisenä ASIAKASKUNTAMME vin tapahtunutta kehitystä ja asiayhdessä Kuuloliiton UUSIIN TARPEISIIN. kaskuntamme kiekanssa. lellisiä ja muita moMaamme uusi nimuotoisia tarpeita. hallitus aloitti vaiKeskustelun pohjalta aloitettiin sääntökean taipaleensa loppukeväällä talouuudistuksen valmistelu siten, että pääden pitkään jatkuneessa taantumastökset voidaan tehdä vuoden 2016 kesa ja teki myös säätiömme toimintaan väällä. tulevaisuudessa vaikuttavia kirjauksia Toimintavuoden saldon voi tiivistää ohjelmaansa. Päätös sote-uudistuksen siten, että säätiö kykenee tuottamaan hallinnollisista rakenteista ja asiakkaiedelleen laadukkaita palveluja, joiden den valinnanvapaudesta syntyi alkulaatuun luotetaan niin kunnissa kuin syksystä. RAY:ssa. Taloustilanteemme on vakaa, Tärkeä seurattava uudistus on myös ja kykenemme reagoimaan muutoksiin rahapeliyhtiöiden fuusio ja sote-järjestöja asiakaskuntamme uusiin tarpeisiin. jen rahoituksen turvaaminen vähintään Tästä hallitus voi olla sekä ylpeä että nykyisellä tasolla. Sote-uudistuksessa kiitollinen. on sisällön ja rahoituksen suhteen vielä

PALVELUSÄÄTIÖ Kuurojen Palvelusäätiö sr on 118 vuoden ikäinen viittomakielisen, järjestölähtöisen auttamistyön tuottaja, joka on rakentanut toimintansa asiakaskunnan tarpeiden mukaan. Palvelusäätiö on myös uudistaja, joka seuraa alan tutkimusta ja teknologiaa ja haluaa nostaa palvelunsa tasoa jatkuvasti korkeammalle.

HYVÄN ELÄMÄN PUOLESTA Ystävät ja yhteisöllisyys, kieli ja kulttuuri, tasavertaisuus, oikeudenmukaisuus, henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Tällaisista peruselementeistä koostuu jokaisen onnellisen ihmisen elämä. Kuurojen Palvelusäätiön yhteiskunnallinen tehtävä on tarjota samat hyvän elämän lähtökohdat kuuroille ja kuurosokeille.

Kuurot ja kuurosokeat ovat pieni vähemmistö, joka tarvitsee ympärilleen poikkeuksellista osaamista pystyäkseen elämään mahdollisimman täysipainosta elämää osana suomalaista yhteiskuntaa. Kuurojen Palvelusäätiön palvelukeskusten verkosto on syntynyt vastaamaan tätä tarvetta. Palvelusäätiö on arvostettu viittomakielisten palvelujen sekä kuurojen ja kuurosokeiden järjestölähtöisen toiminnan tuottaja. Viittomakielinen ympäristö turvaa asiakkaan perusoikeuksia saada palveluja omalla äidinkielellään. Palveluja tarjotaan eri-ikäisille avun ja tuen tarvitsijoille, niin kuurolle lapselle ja hänen läheiselleen kuin kuuroutuneelle ja sokeutuneelle vanhukselle. Vammaispalvelulain mukaisesti palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa ja sairautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen. Säätiön seitsemällä eri paikkakunnalla toimivat palvelukeskukset tarjoavat tehostettua palveluasumista, palveluasumista, päivä- ja työtoimintaa, kotiin annettavia palveluita ja henkilökohtaista apua. Palveluita tarjotaan palvelukeskusten

lisäksi yhdessä ryhmäkodissa ja palvelukeskusten tukiasuntoihin.

Rahoitus julkiselta sektorilta Säätiö ei harjoita elinkeinotoimintaa, vaan se luokitellaan superyleishyödylliseksi yhteisöksi. Status perustuu siihen, että säätiö ei toimi kilpailuolosuhteissa, palveluja ei suoriteta markkinaehtoisesti eikä toiminnalla tavoitella voittoa. Lisäksi toiminnassa on mukana vapaaehtoisia, toiminta kohdistuu erityisryhmään ja toiminnan mahdollistaa huomattava julkisen sektorin tuki ja yksityishenkilöiden testamenttilahjoitukset. Palvelusäätiön toiminnan rahoittavat pääosin kunnat, Raha-automaattiyhdistys ja asiakkaat. Kuntien on tarjottava vammaispalvelu- tai sosiaalihuoltolain perusteella palvelu kuntalaisilleen. RAY rahoittaa yleisavustuksella keskushallinnon toimintaa ja kokeilu- ja kehittämisavustuksella ohjelmia ja projekteja. Palveluasumisen asukkaiden maksettavaksi jää oman asunnon vuokra ja päivittäiset menot.

ARVOT

VISIO

MISSIO

• ASIAKKAAN KUNNIOITTAMINEN • ASIAKKAAN TASAVERTAINEN KOHTAAMINEN • OIKEUDENMUKAISUUS JA VASTUU • MYÖNTEINEN JA ILOINEN ILMAPIIRI

KUUROJEN JA KUUROSOKEIDEN IHMISTEN SUJUVA ARKI JA HYVÄ ELÄMÄ VUOROVAIKUTUKSESSA MUIDEN KANSSA.

EDISTÄÄ KUUROJEN JA KUUROSOKEIDEN IHMISTEN HYVINVOINTIA JA OSALLISUUTTA TARJOAMALLA YKSILÖLLISIÄ MONIAMMATILLISIA ERITYISPALVELUJA, VIITTOMAKIELISTÄ VUOROVAIKUTUSTA, YHTEISÖLLISYYTTÄ JA VERTAISTUKEA.

MEIDÄN YMPÄRILLÄ OLEVIEN TEHTÄVÄNÄ EI OLE MÄÄRITELLÄ, MIKÄ ASIAKKAALLE ON ELÄMÄSSÄ TÄRKEÄÄ, VAAN KUUNNELLA JA TUKEA ASIAKASTA NIIN, ETTÄ HÄN SAISI MAHDOLLISUUDEN ITSE MUOKATA ELÄMÄSTÄÄN HALUAMANSA NÄKÖISEN. - JOUNI RIIHIMÄKI, PALVELUJOHTAJA

Kehitystyö toiminnan ytimessä

asiakkaiden, omaisten ja sidosryhmien kanssa luovat vahvan perustan palveluiden toteuttamiselle ja arvioinnille. Niitä päivitetään valvovan viranomaisen vaatimuksien ja sisäisten tarpeiden mukaisesti. Säätiö käyttää konkreettisia mittareita, kuten asiakkaiden, omaisten,

Säätiön toiminnan yksi kulmakivistä on jatkuvan kehittämisen periaate. Kehitystarpeita kartoitetaan asiakkaita ja henkilöstöä kuunnellen sekä alan tutkimusta ja teknologista kehitystä seuraten. Omavalvontasuunnitelmat ja aktiivinen laadunhallinta yhdessä henkilöstön,

henkilöstön ja kuntien palautekyselyitä, joiden perusteella se arvioi omaa työtään. Säätiö on myös aktiivinen verkostoituja niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, mikä auttaa sitä peilaamaan palvelujaan kehittyvään toimintaympäristöön.

SÄÄTIÖ LUKUINA 2015

220

TOIMIHENKILÖÄ

9 012 TYÖKESKUKSEN KÄYTTÖPÄIVÄÄ

235

ASUKASTA PALVELUKESKUKSISSA

15,3

1 000

MILJ. EURON VUOSIMENOT

PALVELUJEN KÄYTTÄJÄÄ

2 % MUUT TUOTOT 15

ASIAKASMAKSUT

14 % RAY

NOIN

KÄYTTÖMENOJEN KEHITYS

2 %

TYÖKESKUKSEN MYYNTI

YHTEISTYÖKUNTAA

PALVELUASUMISEN KÄYTTÖPÄIVÄÄ

TYÖNTEKIJÄÄ TYÖKESKUKSISSA

TOIMINNAN RAHOITUS

104

95 606

14,8

15,4

15,7

15,2

15,3

2012

2013

2014

2015

75 % KUNTAKORVAUKSET

M€

2011

ORGANISAATIO HALLITUS

HALLINTONEUVOSTO

• TEKEE STRATEGISET PÄÄTÖKSET

• KOKOONTUU KERRAN VUODESSA

• HUOLEHTII SÄÄTIÖN HALLINNOSTA JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ STRATEGIAN MUKAISESTI

• HYVÄKSYY TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN

• VALMISTELEE HALLINTONEUVOSTOSSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT

• VALITSEE HALLITUKSEN JA HALLINTONEUVOSTON JÄSENET

• MYÖNTÄÄ VASTUUVAPAUDEN

• VAHVISTAA TOIMINTASUUNNITELMAN JA TALOUSARVION

KESKUSTOIMISTO

JOHTORYHMÄ

• VASTAA OPERATIIVISESTA JOHTAMISESTA JA KEHITYSTYÖSTÄ

• TOIMINNANJOHTAJA: YLEISJOHTAMINEN, TALOUSJOHTAMINEN, SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ

• HOITAA KESKITETYSTI SÄÄTIÖN HALLINTOA JA TALOUTTA

• PALVELUJOHTAJA: PALVELUTOIMINTOJEN YLEISJOHTO JA KOORDINOINTI

• VALMISTELEE HALLITUKSEN JA HALLINTONEUVOSTON KOKOUKSET

• KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ: KEHITTÄMIS-, PROJEKTI- JA OHJELMATOIMINNAN JOHTO JA KOORDINOINTI • VASTAA SÄÄTIÖN TOIMINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA SUUNNITTELUSTA SEKÄ VALMISTELEE HALLITUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT JA PANEE NE TÄYTÄNTÖÖN

PALVELUKESKUKSET • HUOLEHTIVAT ASIAKKAIDEN PÄIVITTÄISESTÄ PALVELUSTA • ARVIOIVAT TOIMINTAANSA • SUUNNITTELEVAT TOIMINTAA JA TALOUDENPITOA PALVELUKESKUSKOHTAISISSA JOHTORYHMISSÄ • TEKEVÄT YHTEISTYÖTÄ SIDOSRYHMIEN (MM. OMAISET, KUNNAT JA KUUROJEN LIITTO) KANSSA PALVELUKESKUSKOHTAISISSA NEUVOTTELUKUNNISSA

LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ • KESKUSTOIMISTON JOHTORYHMÄ JA PALVELUKESKUSTEN JOHTAJAT • SUUNNITTELEE, KOORDINOI, KEHITTÄÄ JA ARVIOI SÄÄTIÖN TOIMINTAA STRATEGIAN JA TOIMINTASUUNNITELMAN MUKAISESTI

VUOSI 2015

Tavoitteena itsenäinen asiakas Säätiö keskittyi hyvään arkeen, asiakaslähtöisellä toimintamallillaan. Tavoitteena oli nostaa asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja toimintakykyä. Säätiössä panostetaan arvopohjaiseen ohjaustyöhön, jonka istuttaminen arjen käytäntöihin jatkui. Palvelukeskusten hyvä käyttöaste takasi säätiölle taloudellisesti onnistuneen vuoden.

Toimintavuonna uudistetun palvelusuunnitelman jalkauttamista jatkettiin säätiön yksiköissä. Palvelusuunnitelma on asiakkaan ja omaisten kanssa tehtävä tilannekartoitus ja toteutussuunnitelma, jossa arvioidaan asiakkaan tarpeet ja tavoitteet. Työtä tukee DomaCare, moderni asiakashallinnan ohjelmisto. Säätiö haluaa muuttaa lähestymis-

tapansa perinteisestä hoitotyöstä asiakkaan elämän tukemiseen. Palvelussa pyritään vahvistamaan ja ylläpitämään asiakkaan omaa toimintakykyä ja auttamaan häntä toteuttamaan niitä asioita, jotka ovat hänelle mieluisia.

Liikuntaa ja kulttuuria Yhdessä tekeminen, liikkuminen ja itseilmaisu tuovat arkeen vaihtelevaa oh-

jelmaa ja onnistumisia. Palvelukeskuksissa panostettiin rinnakkain liikuntaan ja kulttuuriin, jotta kaikille asiakkaille löytyi mieleisiä tapoja viettää vapaaaikaa. Palvelukeskus Metsolalle myönnettiin Taiteen edistämiskeskukselta apuraha. Sen avulla pidettiin työpajoja ja toteutettiin yhteisötaideteos. Monelle liikunta on tärkeää sekä henkisen että fyysisen kunnon kannalta. Säätiö tarjosi asiakkaille monipuolisesti mahdollisuuksia harrastaa erilaisia lajeja omassa palvelukeskuksessa ja sen ulkopuolella. Asiakkaat kävivät muun muassa kävelyillä, retkeilemässä, tanssimassa, jumppaamassa ja pelaamassa mölkkyä.

Hallintoa keskitettiin Vuodelle 2015 pudonnut RAY:n yleisavustuksen taso toi tarpeen keskittää ja tehostaa säätiön hallintoa. Kulunut vuosi oli siirtymävaiheen aikaa. Hallintoa pyrittiin keskittämään siten, että

se näkyisi mahdollisimman vähän asiakkaiden arjessa.Keskustoimiston ja palvelukeskusten hallinnollisia toimia yhdistettiin, ja organisaation virtaviivaistaminen saatettiin onnistuneesti loppuun. Yksi merkittävimmistä muutoksista oli Kuuloliiton kanssa perustettu uusi yhtiö, joka tuottaa molempien organisaatioiden taloushallintopalvelut.

Hyvä käyttöaste takasi talouden Säätiön taloudenpito jatkui pitkäjänteisellä ja kannattavalla uralla. Säätiön puskurivarojen ansiosta hallinnon sopeuttamistoimet saatiin tehtyä suunni-

telmallisesti ja hallitusti. Palvelukeskusten käyttöaste on säätiön taloudelle merkittävä mittari. Käyttöaste oli korkea ja nousi hieman viime vuodesta, mikä takasi taloudellisesti onnistuneen vuoden. Tärkeimpien rahoittajien eli kuntien taloudellinen tilanne on jatkunut vuosien ajan huonona, mikä tuo säätiölle oman haasteensa. Kunnilta saatavia palvelumaksuja ei ole kyetty korottamaan viime vuosina, mutta myös kustannusten kasvu on hidastunut. Näin palveluita on pystytty tarjoamaan taloudellisesti kestävällä pohjalla.

KPS ON SEURAAVIEN YHTEISÖJEN JÄSEN: • RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS RY • REILU PALVELU RY • SOSTE SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYS RY • VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO RY • VATES-SÄÄTIÖ • SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY • KIINTEISTÖ OY VALKEA TALO

Säätiö Istanbulin maailmankongressissa Kuurojen Palvelusäätiöllä oli 16 hengen edustus Kuurojen Maailmankongressissa Turkin Istanbulissa. The World Federation of the Deafin (WFD) järjestämä kongressi heinäkuussa keräsi 1 312 osallistujaa 97 maasta. Kongressin teemana oli ihmisoikeuksien vahvistaminen. Viiden päivän aikana Palvelusäätiön ryhmä pääsi monipuolisen ohjelman ja asiantuntijaluentojen kautta tutustumaan eri puolilla maailmaa tehtävään viittomakielialan työhön. Kongressin avainpuhujana oli järjestöneuvos Liisa Kauppinen, joka sai vuonna 2013 ensimmäisenä suomalaisena YK:n ihmisoikeuspalkinnon.

JHL palkitsi Åvikin kampanjan Palvelukeskus Åvik sai Julkisten ja hyvinvointialojen liitolta Hyvissä käsissä -kunniamaininnan. Hyvinkäällä sijaitseva Åvik sai toukokuun kunniamaininnan ”Valitukseton vuosi 2015” -kampanjastaan, jon-

ka tavoitteena on vähentää valitusta, joka ei johda mihinkään. JHL on ryhtynyt nostamaan huomion kohteeksi sosiaalija terveysalan henkilöitä, työpaikkoja, kampanjoita ja projekteja, jotka

omalla työllään varmistavat, että tässä maassa asuvat ovat joka päivä hyvissä käsissä. Liitto palkitsee joka kuukausi yhden kansalaisten ”ilmiantaman” sosiaalija terveysalan tahon.

OMAISTEN KYSELY 2015 ARVIO YHTEISTYÖSTÄ PALVELU VASTAA OMAISEMME TARPEITA...

4,4

SUJUVUUS

4,3

TAVOITETTAVUUS

4,4

ILMAPIIRI

4,6

LUOTETTAVUUS 1

ARVIO HENKILÖSTÖSTÄ JA PALVELUISTA

HYVIN TAI MELKO HYVIN

4,5

AMMATTITAITO

4,7

YSTÄVÄLLISYYS

3,8

RIITTÄVYYS

4,3

KUULEVIEN VIITTOMAKIELI

4,2

KUUROJEN SUOMEN KIELI

47 % HYVIN

4,5

LAATU 1

95 %

14 %

KOHTALAISESTI

N=112

48 %

MELKO HYVIN

MELKO HUONOSTI

AVOIN PALAUTE PALVELUKESKUKSILLE

” ”

ASIAKAS TULEE YMMÄRRETYKSI OMALLA ÄIDINKIELELLÄÄN.

TYÖNTEKIJÄT TUNTEVAT JA TUNNISTAVAT ASUKKAIDEN ERITYISEN TUEN TARPEEN, JA ORGANISAATIOLLA ON JOUSTAVAT MAHDOLLISUUDET REAGOIDA NOPEASTIKIN TUEN TARPEISIIN.

”

AMMATTITAITOINEN, YSTÄVÄLLINEN, YMMÄRTÄVÄINEN JA TUKEVA HENKILÖKUNTA – SUURET KIITOKSET! OLETTE IHANIA IHMISIÄ!

”

KAIKKI ASIAKKAAT OSAAVAT VIITTOMAKIELTÄ JA YMMÄRTÄVÄT TOISIAAN, MIKÄ AUTTAA YHTEISELÄMÄÄ.

”

VIITTOMAKIELINEN JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ. KANNUSTETAAN TYÖHÖN JA AKTIIVISUUTEEN. KUN POIKANI MUUTTI PALVELUKESKUKSEEN, SUURI KIVI VIERÄHTI SYDÄMELTÄNI.

ASUKKAAT VOIVAT KOMMUNIKOIDA MYÖSKIN OHJAAJIEN KANSSA, SE RAUHOITTAA HEITÄ.

TOIMINNANJOHTAJALTA

PEKKA RÄSÄNEN

Kohti 120 vuoden merkkipaalua Kuurojen Palvelusäätiön edeltäjän, Kuuromykkäin Auttajayhdistyksen perustamiskokous pidettiin 26.4.1897 Turussa. Vuonna 2017 vietämme säätiömme 120-vuotisen toiminnan juhlavuotta. lopullisia päätöksiä on vielä hankalaa. Säätiön järjestölähtöisen palvelun ja toiminnan ydin nouUudessa hankintalaissa esimerkiksi suorahankinta tusee edelleen asiakkaan arjesta – halusta parantaa asiakkaiden lisi määritellä menettelyksi, jolla turvataan haavoittaviselämänlaatua ja tuottaa lisäarvoa koko yhteiskunnalle. Lähsa olosuhteissa elävien ihmisten oikeuksien toteutuminen. tökohtana palvelujen tuottamisessa on asiakkaan arki ja sen Erityisesti pienet erityisryhmät tarvitsevat yksilöllisiä ja räähyvä tuntemus. Tehtävämme on saada aikaan muutosta ihtälöityjä palveluratkaisuja. misten elämässä ja tukea asiakkaiden selviytymistä. Palveluja on katsottava samalla kokonaiJärjestöjä haastetaan koko ajan uudistumaan. suutena ja yksilöiden näkökulmasta. HanToimintaympäristön aktiivinen seuraaminen kintalaki ei saa estää tuottamasta pitkäjänteisekä muutostarpeiden ja -mahdollisuuksien sesti palveluja ihmisille, jotka iän, vamman tunnistaminen on oltava arkipäivää. KUN ASETAMME tai muun syyn vuoksi ovat haavoittuvassa Toimintamme keskiössä on, miten asiakasryhmämme pääsee osallistumaan entistä enemTOIMINNALLEMME asemassa. Kuurojen Palvelusäätiön viime vuodet män toimintamme sisältöjen suunnitteluun ovat osoittaneet, että pystymme tarvittaessa ja kehittämiseen. Kun asetamme toiminnalTAVOITTEITA, nopeaan ja joustavaan reagointiin aina ajanlemme tavoitteita, niiden pitää olla mahdolNIIDEN PITÄÄ OLLA kohtaisten tarpeiden mukaisesti. Haluamme lisimman konkreettisia. Arvioiva ja kehittävä työote, yhteistyöhakuisuus sekä kumppanuus MAHDOLLISIMMAN pysyä luotettavana yhteistyökumppanina ja vaikuttavana kehittäjänä myös tulevina vuomuiden järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa sina. raamittavat tulevaa toimintaamme. KONKREETTISIA. Lämmin kiitos säätiön asiakkaille, henkiPalvelusäätiötä koskettaa myös moni lainlöstölle, hallinnolle ja yhteistyökumppaneilsäädännön hanke, joiden lopputulos ja voile. Olemme yhdessä olleet rakentamassa viittomakielisten hymaantulon ajankohta ovat epävarmoja. Valmisteilla tai uuvää elämää sekä keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta myös distettavana ovat itsemääräämisoikeuslaki, hankintalaki, toimintavuonna 2015. Voimme ylpeänä pysähtyä hetkeksi koko vammaislainsäädännön uudistaminen, työelämäosallitämän vuosikertomuksen sivujen pariin ja muistella onnistusuus -lainsäädäntö sekä valtakunnallisesti erityisen merkitnutta viime vuotta. tävä sote-järjestämislaki. Vaikutusten ennustaminen ennen

HALLINTO 2015

HALLINTONEUVOSTO

TILINTARKASTAJAT

PALVELUKESKUS SALMELA

PUHEENJOHTAJA

JOHANNA HILDEN (KHT)

TIINA HAAKSILAHTI, PJ, HALLITUKSEN

TAPANI HELLSTÉN, HÄMEENLINNA 2007–

RAIJA POROKKA-MAUNUKSELA (JHTT, KHT)

EDUSTAJA

VARAPUHEENJOHTAJA

VARALLA OUTI KOSKINEN (JHTT, KHT)

SALLA HÖRKKÖ MARJATTA KANNISTO

MARKKU JOKINEN, ESPOO 2002–

JÄSENET KAISA ALANNE, HELSINKI 2014 –

KAISA KIISKI

NEUVOTTELUKUNNAT

ESKO KIVIRANTA

PALVELUKESKUS AINOLA

ESKO SÄNKINIEMI

TUULIKKI FORSSÉN, NURMIJÄRVI 2013– BÖRJE HANHIKOSKI, HELSINKI 1986– TERHI HEIKKILÄ, LAUKAA 2014–

BÖRJE HANHIKOSKI, PJ, HALLITUKSEN EDUSTAJA

LIISA KAUPPINEN, ESPOO 1974–

ALIISA LEHTONEN

ANNELI KILJUNEN, LAPPEENRANTA 2012–

PÄIVI PASANEN

ESKO KIVIRANTA, SAUVO 2013–

KIRSTI TALA

JUHANI KOTILA, OULU 1983–

ERJA TIKKA

MAIJA LAVI, VANTAA 2006–

PERTTI TORVINEN

PÄIVI LEHTINEN, JYVÄSKYLÄ 2002–

ANNE BANNAT, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

PASI ORAVA, OULU 2012–

IRJA KARHU, PALVELUKESKUKSEN VASTAAVA

TARJA SANDHOLM, VANTAA 2015–

OHJAAJA

SARI SARKOMAA, HELSINKI 2012–

EEVA-MARJA LOUKOLA, PALVELUKESKUKSEN

HALLITUS

JOHTAJA

PUHEENJOHTAJA

PALVELUKESKUS METSOLA

MAIJA PERHO, TURKU 2003–

ESA TOOM, PJ

VARAPUHEENJOHTAJA

PIRJO LAHTINEN, HALLITUKSEN EDUSTAJA

JAANA KESKI-LEVIJOKI, LIETO 2015–

JORMA ESKELINEN

JÄSENET

TERHI HEIKKILÄ

SATU ASTOR, TAMPERE 2013–

NINA HIRVONEN

TIINA HAAKSILAHTI, KAARINA 2002–

PIRKKO JOHANSSON

BÖRJE HANHIKOSKI, HELSINKI 1991–

JENNI PAANALA / HARRI PELTOLA

KRISTIINA HEHKU, HELSINKI 2009–

SIRPA PELKONEN

PÄIVI LAAKSO-KATAJAMÄKI, OULU 2007–

MARJAANA VALLI

PIRJO LAHTINEN, JYVÄSKYLÄ 2004–

JOHANNA LAJUNEN, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

VARAJÄSEN SIRPA LEHTINEN, MIKKELI 2007–

JAANA RUIPPO, PALVELUKESKUKSEN JOHTAJA

JOHTORYHMÄ

PALVELUKESKUS RUNOLA

KESKUSTOIMISTON JOHTORYHMÄ TOIMINNANJOHTAJA PEKKA RÄSÄNEN, PJ PALVELUJOHTAJA JOUNI RIIHIMÄKI, JÄSEN

PÄIVI LAAKSO-KATAJAMÄKI, PJ, HALLITUKSEN EDUSTAJA JUHANI KOTILA

OLLI NORDBERG MIRVA KULMALA, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA RIITTA PEKKINEN, PALVELUKESKUKSEN VASTAAVA OHJAAJA, JOHTAJAN SIJAINEN

PALVELUKESKUS SAMPOLA SATU ASTOR, PJ, HALLITUKSEN EDUSTAJA TARJA FILATOV LIISA KYLÄ-MARKULA HELI MIKKOLA JANNE PARIKKA ELINA POKKI SIMO HIRVILAMPI, TOIMIHENKILÖIDEN EDUSTAJA JUHANI SYVÄNEN, TYÖKESKUKSEN HENKILÖSTÖN EDUSTAJA PEKKA VIHANTO, PALVELUKESKUKSEN JOHTAJA

PALVELUKESKUS WÄINÖLÄ SEPPO MERTANEN, PJ TARJA HALLIKAINEN TUULA MERTANEN URPO NEVALAINEN AILI VÄÄNÄNEN AULI PITKÄNEN, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA RISTO PIIRAINEN, PALVELUKESKUKSEN VASTAAVA OHJAAJA 30.9.2015 ASTI JAANA RUIPPO, PALVELUKESKUKSEN JOHTAJA

RAILI MARKOVITCH

PALVELUKESKUS ÅVIK

EEVA-MARJA LOUKOLA, JÄSEN

MAARIT NIVA

JAANA KESKI-LEVIJOKI, PJ, HALLITUKSEN

PASI ORAVA

EDUSTAJA

LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ

KAISU RUNDELIN

OLLI-PEKKA ALAPIESSA

LEILA RYTIMAA

TUULA EKSTRÖM

MARI RÖNING

TUULA IKONEN

PÄIVI ISOKOSKI, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

RITVA KLEMM

LAURI MIKKONEN, PALVELUKESKUKSEN JOHTAJA

MERJA KUUSISTO

30.11.2015 ASTI

MARKETTA MIELIKÄINEN

RITVA KERÄNEN, VASTAAVA OHJAAJA,

MERVI NEVALAINEN

PALVELUKESKUKSEN JOHTAJAN SIJAINEN 1.9.2015

HELI HYYTIÄINEN, HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

ALKAEN, PALVELUKESKUKSEN JOHTAJA 1.12.2015

TARJA MUTELI, PALVELUKESKUKSEN JOHTAJA

KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, JOHTAJA

KESKUSTOIMISTON JOHTORYHMÄN LISÄKSI LAURI MIKKONEN, JOHTAJA 30.11.2015 ASTI RITVA KERÄNEN, JOHTAJAN SIJAINEN 1.9.2015 ALKAEN, JOHTAJA 1.12.2015 ALKAEN TARJA MUTELI, JOHTAJA RIITTA PEKKINEN, VASTAAVA OHJAAJA, JOHTAJAN SIJAINEN JAANA RUIPPO, JOHTAJA PEKKA VIHANTO, JOHTAJA

ALKAEN

PALVELUKESKUKSET Kuuroille on tärkeää ympäristö, jossa voi tulla ymmärretyksi ja jakaa arjen vertaistensa kanssa. Eri puolilla Suomea sijaitsevat palvelukeskukset antavat ympärivuorokautista tukea arkielämässä selviytymiseen, opastavat itsenäiseen elämään ja järjestävät vapaa-ajan aktiviteetteja.

PALVELUKESKUKSET

PALVELUKESKUSTA

RYHMÄKOTI

OULU PALVELUKESKUS RUNOLA RATAMOTIEN RYHMÄKOTI

TYÖKESKUS

JOENSUU PALVELUKESKUS WÄINÖLÄ

JYVÄSKYLÄ PALVELUKESKUS METSOLA

HÄMEENLINNA PALVELUKESKUS SAMPOLA TYÖKESKUS SAMPOLA

TURKU PALVELUKESKUS SALMELA

HYVINKÄÄ PALVELUKESKUS ÅVIK

HELSINKI PALVELUKESKUS AINOLA KESKUSTOIMISTO

WÄINÖLÄ

Kuntosali innosti liikkumaan Wäinölä sai uuden kuntosalin, joka otettiin innolla käyttöön. Kuntoilusta tulikin tärkeä osa asukkaiden ja henkilökunnan arkea.

• ASUKKAITA 9 • PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAITA 19 • KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUJEN ASIAKKAITA 3 • KÄYTTÖPÄIVIÄ 3 352 • HENKILÖSTÖÄ 5 • VUOSIMENOT 390 000 €

Palvelukeskus Wäinölässä korostettiin terveellisen ravinnon ja liikunnan merkitystä. Tavoitteena oli ikääntyvien asukkaiden kokonaisvaltainen toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Jokaiselle asukkaalle tehtiin palvelusuunnitelmien lisäksi toimintakykykartoitukset ja henkilökohtaiset liikuntasuunnitelmat. Askarteluhuoneena toiminut tila muutettiin kuntosaliksi, ja tilaan sijoitettiin viisi ikääntyvien tarpeisiin soveltuvaa kuntosalilaitetta. Liikunnanopiskelija työsti asukkaille ja ohjaajille henkilökohtaiset liikuntaohjelmat. Kaiken kaikkiaan uudet kuntoilumahdollisuudet otettiin ilolla vastaan. Henkilökunta osallistui myös PohjoisKarjalan Liikunta ry:n järjestämään talviliikuntakampanjaan ja sijoittui oman sarjansa neljänneksi. Kun kuntoutusohjaaja Seppo Mer-

tanen jäi eläkkeelle, läksiäisissä muisteltiin koko Wäinölän toiminnan ajan kestänyttä yhteistyötä. Wäinölän 25-vuotisjuhlaa vietettiin pikkujoulujen yhteydessä asukkaiden, tukihenkilöiden ja henkilökunnan kanssa. Wäinölän muuttuneen asukastilanteen vuoksi keväällä käytiin yhteistoimintaneuvottelut, mikä johti yhden toimen lakkauttamiseen ja Lieksan päivätoiminnan päättämiseen. Lisäksi henkilöstön tehtäviä organisoitiin uudestaan. Vuoden 2016 tavoitteena on ylläpitää asukkaiden toimintakykyä ja aktivoida tukihenkilötoimintaa. Myös henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää.

ÅVIK

Tunnustetusti hyvissä käsissä Vauhtia Åvikin vuoteen toi keväällä hankittu tandempyörä, jonka kyydissä voi huristella vierekkäin istuen ja viittoen.

• ASUKKAITA 68 • PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAITA 3 • KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUJEN ASIAKKAITA 3 • KÄYTTÖPÄIVIÄ 24 749 • HENKILÖSTÖÄ 69 • VUOSIMENOT 4 685 000 €

Palvelukeskus Åvikissa elettiin aktiivista ja vuorovaikutteista elämää, vaikka monen asiakkaan kunto on iän ja sairauksien vuoksi heikko ja palvelujen tarve runsas. Juhlapyhiä vietettiin näkyvästi tarjottavia, koristeluita ja ohjelmaa unohtamatta. Tapahtumat rytmittivät vuotta ja toivat iloa asukkaille. Asukkaiden vuoteen mahtui myös reissaamista, kuten Tallinnan kesäisiä laivamatkoja, visiittejä sukulaisten luo kotiseudulle sekä pieniä retkiä lähiympäristössä. Ulkona nautittiin päiväkahveja, käveltiin pihareitillä ja ajettiin keväällä hankitulla sähköavusteisella tandempyörällä. Omaisten ja ystävien lisäksi Åvikissa vierailivat vuoden mittaan myös opiskelijat, kuntien sosiaalityöntekijät ja kuurojen kerhoväki. Kuukausittain kuurojen pappi piti viittomakielisen ju-

malanpalveluksen, ja pääkaupunkiseudun kuurojen diakoniatyöntekijät kävivät tapaamassa asukkaita. Muutaman vuoden toiminut 10paikkainen Muistola on jatkuvasti täynnä. Åvikissa vahvistuikin näkemys siitä, että muistisairaiden asiakkaiden palveluja on kehitettävä. Keväällä ammattiliitto JHL palkitsi Åvikin Hyvissä käsissä -kunniamaininnalla ”Valitukseton vuosi 2015” -kampanjastaan. Vakituisiin toimiin riitti hakijoita, ja syksyllä täytettiin neljä vakituista paikkaa. Riittävä asiakasmäärä sekä yksi täyttämättä jäänyt toimi vaikuttivat suotuisasti talouden lopputulokseen. Talouden seuranta ja tasapainossa pitäminen vaativat kuitenkin aikaa yhä enemmän, koska kuntien vastaukset maksujen korotuksiin ovat usein negatiivisia.

METSOLA

Ikimuistoiset Makkarabileet Metsolassa elettiin hyvää arkea juhlien keskellä. Remontit opettivat kärsivällisyyttä ja luovuutta.

• ASUKKAITA 20,5 • PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAITA 48 • KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUJEN ASIAKKAITA 24 • KÄYTTÖPÄIVIÄ 7 523 • HENKILÖSTÖÄ 25 • VUOSIMENOT 1 648 000 €

Vuoden tavoitteena oli asukkaiden motivaation tukeminen oman elämän hallinnassa, johon pyrittiin vastaamaan arvolähtöisen ohjaustyön menetelmin. Asukkaat työstivät arvokarttaa, jonka tarkoituksena on auttaa asukasta löytämään hänelle itselleen tärkeitä asioita. Asukkaiden liikuntaan, ulkoiluun ja vapaa-ajan toimintaan kiinnitettiin myös huomiota. Metsolan 20-vuotisjuhlia vietettiin elokuussa. Juhlavierailla oli mahdollisuus osallistua toiminnallisiin työpajoihin ja jättää kädenjälki teokseen, joka jäi koristamaan Metsolan arkea. Elokuun Makkarabileet saivat alkunsa asukkaamme omaisen voittamasta Makkaratalo-kilpailusta. Palkintona oli hyväntekeväisyyskonsertti ja makkaratarjoilu voittajan valitsemaan kohteeseen, Metsolaan. Bileet olivat ikimuistoiset!

Taiteen edistämiskeskus myönsi vuoden apurahan taideprojektiin, jossa taiteilija Tatsuo Hoshikan ohjauksella toteutettiin asukkaiden kanssa ideoitu koko seinän kokoinen Unelmakuva. Joulukuussa juhlittiin projektin päätöstä sekä perinteistä joulujuhlaa. Päivätoiminnan tilassa olleen vesivahingon ja kosteusmittausten myötä päädyttiin tukiasuntojen korjauksiin. Päivätoiminnan tila, neljän asukkaan huoneistot sekä tukipuolen toimisto ja eteinen saivat uudet lattiapinnat. Korjattavaa jäi vielä vuodelle 2016. Tulevan vuoden tavoitteena on keskittyä asukkaiden omien arvojen huomioimiseen ja tukemiseen sekä kiinnittää huomiota henkilökunnan hyvinvointiin. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä läheisten erityisoppilaitosten kanssa.

AINOLA

Voimavarana hyvinvointi Työhyvinvointihankkeella, työnkierrolla ja itsenäisellä työvuorosuunnittelulla saatiin vaihtelua ja iloa Ainolan päiviin.

• ASUKKAITA 22,5 • PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAITA 25 • KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUJEN ASIAKKAITA 15 • KÄYTTÖPÄIVIÄ 8 199 • HENKILÖSTÖÄ 20 • VUOSIMENOT 1 334 000 €

Ainolassa suunniteltiin yhdessä työntekijöiden kanssa sisäistä työnkiertoa ja aloitettiin autonomisen työvuorolistan käyttö. Yhä useampi työntekijä teki erilaisia tehtäviä eri päivätoiminnoissa, iltavuoroissa ja kotiin annettavissa palveluissa. Näin pystyttiin joustavasti käyttämään henkilöstöä niissä töissä ja vuoroissa, joissa oli tarvetta. Työntekijöiden mielestä menettely antoi vaihtelua työhön, mutta välillä se oli raskastakin. Syksyllä aloitettiin työhyvinvointihanke yhdessä työterveyshuollon kanssa. Pohdimme työpajoissa, kuinka voimme yhdessä kehittää Ainolasta entistä paremman työyhteisön ja sitä kautta paremman paikan asukkaille ja muille palvelujen käyttäjille. Hyvinvointihanke jatkuu vuonna 2016. Ainolan asukaskokoukset kokoontuivat säännöllisesti, ja asukkaat osallis-

tuivat niihin innokkaasti – jopa sellaiset asukkaat, jotka yleensä viihtyvät omissa oloissaan. Perinteiset retket ja matkat toivat mukavaa vaihtelua arkeen. Ainolan kevätjuhlassa asukkaat esittivät pantomiimia ja tarjoilivat herkkuja vieraille. Leppoisan tunnelman myötä virittäydyttiin kesän odotukseen. Ainolan jouluisessa puurojuhlassa Teatteri Totti esitti tunnelmallisen näytelmän Pienestä tulitikkutytöstä. Näytelmä herkisti niin ainolalaisia kuin heidän läheisiään. Ainolan asiakaskunnassa tapahtui pieniä muutoksia. Haasteena on saada lisää asiakkaita kotiin annettaviin palveluihin ja päivätoimintoihin. Tulevana vuonna panostetaan työilon ylläpitämiseen ja asiakkaille viihtyisän Ainolan kehittämiseen.

SALMELA

Perustyö arvossaan Salmelan asukkaille on tärkeää turvallinen ja rauhallinen ympäristö. Arki toimi hyvin, ja pienet ja isommatkin juhlat toivat vaihtelua viikkoihin.

• ASUKKAITA 19 • PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAITA 17 • KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUJEN ASIAKKAITA 26 • KÄYTTÖPÄIVIÄ 6 920 • HENKILÖSTÖÄ 18 • VUOSIMENOT 1 082 000 €

Säännöllisyys, pysyvyys ja turvallisuus ovat tärkeitä perusarvoja Salmelan vanheneville asukkaille. Pienimuotoiset juhlahetket ovat kuitenkin arkea piristäviä kohokohtia, joihin kaikki asukkaat voivat osallistua. Perinteinen elojuhla juhlittiin vuonna tanssin merkeissä, ja muutamia toimintapäiviä järjestettiin yhdessä Kuurojen seurakunnan kanssa. Vapaaehtoistyöntekijät kävivät ulkoiluttamassa ja seurustelemassa asukkaiden kanssa. Toiveena on, että palvelukeskus saa jatkossa innostuneita vapaaehtoisia lisää. Palvelutoimintaan haettiin sujuvuutta raportoinnin, yhteisvastuullisuuden ja tiedottamisen avulla. Työnohjauksellisissa koko päivän tapahtumissa keskityttiin parantamaan yhteisöllisyyttä ja työyhteisön toimivuutta. Asukkaiden keski-ikä on korkea,

ja hoitotyö usean asukkaan kohdalla muuttui hoidollisemmaksi viime vuoteen verrattuna. Henkilöstö tekee kaikkensa, jotta asukkaat voivat asua turvallisesti ja rauhallisesti elämänsä loppuun saakka omassa kodissaan Salmelassa. Tästä olemme saaneet myös kiitosta. Kaikki Salmelan asukaspaikat olivat täynnä. Tukiasuntojen asiakasmäärä on vähentynyt viimeisen parin vuoden aikana. Tukiasuntojen ja kotiin annettavien palvelujen työntekijät vastaavat nyt yhteisvastuullisesti palveluista. Taloudellisesti vuosi oli haastava hoitopäivien vähenemisen vuoksi. Toiminnan ja talouden tasapainottaminen vaati suunnittelua ja toimenpiteitä. Vuoden 2016 tavoitteena on pystyä muun muassa vastaamaan paremmin kunnista tulevaan tehostetun palveluasumisen kysyntään.

SAMPOLA

Tukevat eväät työelämään Yhteistyö asiakkaita työllistävien tahojen kanssa vaatii osapuolilta rohkeutta kokeilla ja ottaa riskejä.

• ASUKKAITA 36 • PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAITA 16 • TYÖTOIMINNAN TYÖNTEKIJÖITÄ 46 • KÄYTTÖPÄIVIÄ 21 941 • HENKILÖSTÖÄ 21 • VUOSIMENOT 2 123 000 €

Sampola tarjosi työtä moninaiselle viittomakielisten ryhmälle: niin kehitysvammaisille kuin mielenterveyskuntoutujille sekä viittomakielisille, joiden koulutus ei ole tuottanut toivottua tulosta työllistymisessä. Sampola oli jälleen monelle paikka ammatin hankintaan tai mahdollisuus työelämässä tarvittavien kannusten hankkimiseen. Lisäksi palvelukeskuksen ulkopuoliset tahot loivat työpaikkoja, joihin viittomakielisillä oli mahdollisuus työllistyä. Osaamista myytiin esimerkiksi erilaisiin kausitöihin ammattiopisto Tavastiaan, ja jatkossa käytäntö muuttuu yhä säännöllisemmäksi. Ensi vuonna jatketaan tiivistä yhteistyötä Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsin kanssa ja syvennetään alihankintayhteistyötä Paletti Oy:n kanssa.

Yhteistyö työnantajien ja palvelukeskuksen kesken vaatii osapuolilta rohkeutta kokeilla ja ottaa riskejä. Tarkoituksena on edelleen laajentaa mahdollisuuksia työelämään siirtymisessä. Uusien yhteistyökumppanien kautta etsitään lisää mahdollisuuksia sekä ammatilliseen koulutukseen että työkokeiluihin. Etenkin Kuurojen Palvelusäätiön ja RAY:n rahoittama työllisyysohjelma tarjoaa uudenlaisia ja pysyviä välineitä työllistämiseen. Viime vuonna Sampolassa terävöitettiin palvelutalon ja työkeskuksen yhteistyötä. Viikoittaisia kokouskäytäntöjä muutettiin, ja samalla järjestettiin työnohjausta koko henkilökunnalle. Kirjansidontaa helpottamaan olemme hankkineet uuden liimauskoneen sekä moniteräporan. Koneet ovat helppokäyttöisiä, joten voimme työllistää useampia henkilöitä työosastollamme.

RUNOLA

Suurten muutosten vuosi Säännöllisen päivärytmin ja mielekkään työtoiminnan ohella Runolassa rapsutettiin koiria ja tartuttiin siveltimiin.

• ASUKKAITA 63 • PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAITA 34 • KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUJEN ASIAKKAITA 7 • KÄYTTÖPÄIVIÄ 22 922 • HENKILÖSTÖÄ 49 • VUOSIMENOT 3 167 00 €

Asukkaiden mielekäs, hyvä arki sekä yhteistyön lisääminen omaisten kanssa olivat toimintamme keskeisempiä asioita. Haasteita aiheuttivat asukkaiden ikääntyminen ja eri-ikäisten asukkaiden erilaiset tarpeet. Omaisten kyselystä saatuja palautteita hyödynnettiin toiminnan suunnittelussa. Yhteistyötä ja tiedottamista kehitetään jatkossakin, muun muassa asukkaiden palvelusuunnitelmia päivitettäessä. Useat Runolan asukkaat kävivät työtoiminnassa joko puutarhalla, keittiössä, pesulassa tai kiinteistön huollossa. Myös yksittäisistä vastuutehtävistä, esimeriksi postin jakamisesta tai roskien viennistä pidettiin kiinni. Asukasta tuettiin ottamaan itse vastuu hyvinvoinnistaan. Tavoitteena oli löytää uusia työtoiminnan muotoja, jotta mahdollisimman monelle löytyi-

si kykyjä vastaavaa, merkityksellistä tekemistä. Säännöllinen ulkoilu ja muu liikkuminen ovat jo vakiinnuttaneet asemansa ja kuuluivat viime vuonnakin useimpien päiväohjelmaan. Yhteistyö eri toimijoiden, kuten seurakunnan, kanssa jatkui tiiviinä. Kaverikoirien vierailut, Runolan ystävänillat sekä yhteiset retket esimerkiksi kuurojen kulttuuripäiville Tampereelle katkaisivat arkea mukavasti. Maalataan yhdessä -projekti sai monet asukkaat tarttumaan innokkaasti siveltimeen, ja tuloksista saatiin nauttia pienimuotoisessa näyttelyssä palvelutalon seinillä. Kulunutta vuotta elettiin monenlaisten muutosten keskellä: Runolassa vaihtui johtaja ja palvelukeskuksen töitä organisoitiin uudelleen.

ASIAKASTARINAT Hyvä palvelu on yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Kun asiakas saa osallistua itse palvelunsa suunnitteluun, tulokset ovat usein parhaita. Yhteisistä onnistumisista syntyy asiakastarinoita, jotka rohkaisevat kaikkia ja palkitsevat hyvästä työstä.

23 23

MAAHANMUUTTO

Tarina sinnikkyydestä Habibo, 25, muutti Ainolaan opiskellessaan suomalaisen viittomakielen alkeita. Nyt viisi vuotta myöhemmin hän opiskelee ammattiin ja haaveilee suuremmasta asunnosta ja lapsista. Palvelukeskus Ainolan tukiasuntoon muuttaessaan somalialainen Habibo oli asunut Suomessa kolme vuotta. Hän opiskeli Kuurojen kansanopistossa suomea ja suomalaista viittomakieltä. Ainolaan muuton myötä kielen oppiminen vauhdittui. Ongelmia toki oli yhä, mutta useita kommunikoinnin muotoja soveltamalla asiat kuitenkin hoituivat.

Opinnoista toiseen Erityisluvalla järjestyneen ylimääräisen kansanopistovuoden jälkeen Habibon oli aika etsiä uusi opiskelupaikka. Se löytyi Keskuspuiston ammattiopiston maahanmuuttajien ammattiin valmentavasta koulutuksesta. Opintojen ohessa hän suoritti siivousalan työharjoittelun RAY:n toimitiloissa. Kieliongelmat eivät lannistaneet nuorta naista, joka oppi nopeasti muiden esimerkkiä seuraten. Erityisesti visuaalisuuteen perustuvat työt sujuivat mallikkaasti. Kahden vuoden opintojen jälkeen

Habibo pääsi yhteishaussa Keskuspuiston ammattiopistoon suorittamaan kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintoa. Ammatilliset opinnot alkoivat elokuussa 2015. Yksilöllisen lukujärjestyksen avulla hän pystyi jatkamaan

SE, ETTÄ HABIBO ON LUONTEELTAAN SINNIKÄS JA SOPEUTUVA, ON OLENNAISESTI VAIKUTTANUT ASIOIDEN ETENEMISEEN. ryhmämuotoisen opetuksen ohella tarvitsemiaan kieliopintoja. Nykyiset opinnot koostuvat konkreettisesta siivous- ja kotitaloustyöstä. Opetuskeittiössä leivotaan ja järjestetään kahvitarjoiluja. Pesulatiloissa harjoitel-

laan tekstiilihuoltoa ja koulun tiloja siivotaan, kuten ”oikeaa” työpaikkaa.

Iso loikka viidessä vuodessa Se, että Habibo on luonteeltaan sinnikäs ja sopeutuva, on olennaisesti vaikuttanut asioiden etenemiseen. Kielitaidoton Habibo ei osannut lukea posteja eikä tiennyt, minkälaisia etuuksia, oikeuksia ja velvollisuuksia hänelle Suomessa kuuluu. Vaikka luottamus viranomaisiin horjui, Habibo uskalsi määrätietoisuutensa ansiosta hakea tukea palvelukeskuksen ohjaajilta. Omaohjaaja olikin mukana kaikissa viranomaistapaamisissa, ja oppilaitoksen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Habibolla on alusta asti ollut vahva visio omasta tulevaisuudestaan. Siihen kuuluvat vakituinen siivousalan työ, suurempi asunto ja lapset. Reilussa viidessä vuodessa tämä nainen loikkasi kielitaidottomuudesta aina ammattiopintoihin asti, joten ei hänellä varmasti ole esteitä seuraavienkaan tavoitteidensa saavuttamisessa.

AKTIIVINEN ELÄMÄ

Metsolan ilopilleri Valloittavasti hymyilevä Roosa Lehtonen, 30, harrastaa liikuntaa, nauttii musiikista ja lähtee innolla mukaan uusiin juttuihin.

Roosa muutti kotikaupungistaan Lappeenrannasta Metsolaan vuonna 2004. Aluksi hän asui tehostetun asumisen puolella Antinkodilla. Muutaman vuoden jälkeen monessa asiassa omatoiminen nainen muutti omaan asuntoon Metsolan palveluasumisen piiriin. Muutosvaiheessa tuen tarpeisiin kiinnitettiin erityistä huomiota, ja uuteen kotiin asettuminen sujuikin hienosti. Muutto toi Roosalle turvallisen mahdollisuuden oppia entistä itsenäisempää elämää. Aamupalalla Roosa lukee sanomalehti Keskisuomalaista. Erityisesti hän tarkistaa sään ja nimipäivät, sillä huomaavaisena naisena hän muistaa kaikkien nimipäivät. Avoimuus ja vilpittömyys näkyvät kanssakäymisessä. Roosa käyttää sekä viittomakieltä että puhetta.

Roosa kertoo valmistautuvansa tanssitunnille vaihtamalla tanssivaatteet, rullaamalla matot lattialta ja laittamalla musiikin soimaan. Vesi on myös mieluinen elementti, ja Roosa käykin säännöllisesti läheisessä Laajavuoren kylpylässä avustajan kanssa.

Monipuolinen liikkuja

Lisäksi hän käy kuntosalilla kahdesti viikossa. Harjoitteluun tulee puhtia, kun liikkeet ja toistot tehdään yhdessä avustajan kanssa laskien. Roosa on huomannut kuntonsa kohentuneen, ja tree-

Liikunta kuuluu Roosan arkeen, ja tanssi on yksi hänen mieliharrastuksistaan. Musiikista nauttiva nainen on harrastanut itämaista tanssia jo vuosia.

AAMUPALALLA ROOSA LUKEE KESKISUOMALAISTA. HÄN TARKISTAA SÄÄN JA NIMIPÄIVÄT, SILLÄ HUOMAAVAISENA NAISENA HÄN MUISTAA KAIKKIEN NIMIPÄIVÄT.

nien jälkeen hän toteaa usein, että ”hyvin sujuu”. Liikuntaharrastusten lisäksi Roosa käy partiossa, missä parasta on kiva toiminta.

Omannäköistä elämää Kuurojen Palvelusäätiön työhönvalmennuksen kautta Roosalle löytyi työpaikka Citymarketin kauppa-apulaisena. Työmatka taittuu kävellen. Kuntoilun ja aktiivisen elämän lomassa päivittäiset lepohetket ovat tärkeitä. Roosan mielestä joskus on mukava vain laiskotella. Roosa on tyytyväinen elämäänsä Metsolassa. Juhlimisesta pitävä nainen nosti vuoden kohokohdaksi Makkarabileet, jolloin Sakari Kuosmanen bändeineen tuli hyväntekeväisyyskeikalle Metsolaan. Tulevaisuudelta Roosa toivoo erityisesti sitä, että saa jatkaa harrastuksiaan ja viettää omannäköistä elämäänsä Metsolassa. Yhteiset tapahtumat sekä arjessa että juhlapäivinä tuovat sopivasti maustetta elämään.

ITSENÄISYYS

Tumput suorina – ei todellakaan! Esa Saastamoinen, 69, on iloinen ja reipas mies Runolasta, joka ei osaa olla jouten. Häneltä hoituvat niin lumityöt kuin haravointi.

Esa on kotoisin Lieksasta ja kävi kansakoulua muutamia vuosia. Oltuaan vuoden maatalouskoulussa Esa asettui niin sanottuun syytinkiin ja teki maatalousja navettatöitä. Runolasta tuli Esan koti kevättalvella 1990. Palvelutaloon muuttaessaan hän ymmärsi vain muutamia viittomia. Vuosien saatossa viittomakielentaito on lisääntynyt mutta on edelleen melko vähäistä. Yhdessä on opittu kommunikoimaan ja kehitetty tapoja, joiden avulla Esa ymmärtää asioita yhä paremmin.

Aktiivinen ja arvostettu Esa on tottunut työntekoon ja osaa myös oma-aloitteisesti etsiä tekemistä. Yöllisen lumisateen jälkeen hän on ahkerana miehenä ulkona lumikolan varressa heti aamusta. Liukkaalla kelillä Esa hiekoittaa, syksyn lehtien pudottua hän on ensimmäisenä haravoimassa. Päivittäisistä toiminnoista Esa huolehtii ohjattuna. Oman huoneen siivous tehdään kerran viikossa. Hän auttaa lakanan vaihdossa myös niitä asukkaita,

jotka eivät itse siihen kykene. Työtoiminnassa Esa käy myös puutarhalla. Voimakkaana miehenä hän nauttii, kun saa kantaa painavia multasäkkejä. Iloisesti hän esittelee lihaksiaan ja saa kehut myös työkavereiltaan. Vaikka viittomakielen taito on vä-

Esan on vaikea ymmärtää, miksi hän ei voi syödä kaikkea mitä haluaisi. Liikuntaa on lisätty, ja se on monipuolista. Oulun kaupungin erityisliikunnanohjaaja ohjaa tasapaino- ja lihaskuntoharjoittelua kerran viikossa Runolan kuntosalilla. Myös vesijumppa on Esalle mieluista.

Iltarauha omassa huoneessa

YÖLLISEN LUMISATEEN JÄLKEEN ESA ON AHKERANA MIEHENÄ ULKONA LUMIKOLAN VARRESSA HETI AAMUSTA. häinen muihin asukkaisiin verrattuna, hän on aktiivinen ja arvostettu yhteisön jäsen. Terveellisiä elämäntapoja on opeteltu usean vuoden ajan. Diabetes on vaikuttanut ruokailutottumuksiin, ja välillä

Maaseudulla nuoruutensa viettäneelle miehelle eläimet merkitsevät paljon. Syyskesällä Runolasta tehdään aina retki maatilalle, missä on monenlaisia eläimiä. Esa osaa kertoa nuoruudestaan tarinan, jonka pääosassa on sonni. Ilmeiden ja eleiden avulla kuulijat pystyvät tulkitsemaan, mitä tarinassa tapahtuu. Oma huone ja sen rauha ovat tärkeitä. Siinä missä päivisin riittää monenlaista tekemistä, iltaisin Esa oleilee mielellään omassa huoneessaan. Silloin hän saa rauhassa katsella telkkaria kahvia juoden ja värittää värityskirjaansa niin kauan kuin haluaa.

OMAISELTA

Hyvän mielen lähettiläs Vappu Pellikka, 93, on asunut Palvelukeskus Salmelassa vuodesta 2004 alkaen. Tytär Paula kertoo äitinsä tarinan. Se alkoi Turussa 1922, kun Vappu syntyi kuopuksena sekatavarakauppiaan perheeseen. Vapulla oli kolme sisarusta, joista vanhin veli oli kuuro. Veljen lisäksi vanhemmat osasivat vähän viittomakieltä. Vappu oli jo lapsena vilkas ja seuraa rakastavat. Lapsia Vappu sai viisi, joista kaksoset menehtyivät heti synnytyksen jälkeen. Vappu ehti tehdä pitkän työrupeaman Barkerin kutomossa Turussa. Eläkkeelle jäätyään hän asui poikansa kanssa, kunnes poika kuoli jo 50-vuotiaana ja Vappu jäi asumaan yksin. Pojan kuoltua Vapulla alkoi vaikea elämänvaihe. Aluksi hänelle järjestyi lyhyitä kuntoutusjaksoja Hulvelan palvelutalosta Raisiosta.

Mieli parani palvelukeskuksessa Kuurojen yhteisöön pääseminen oli Vapulle tärkeä asia vaikeassa elämäntilanteessa. Ensin hän kävi kerran viikossa Salmelassa päivätoiminnassa. Tilanne helpottui Vapun päästyä vakituiseksi asukkaaksi palvelukeskukseen. Vapun rakkain harrastus ovat aina olleet käsityöt. Elämänsä aikana Vappu on neulonut ja virkannut todella paljon.

Nuoruudessaan hän on myös pitänyt tanssimisesta. Edelleen virkkuukoukku pysyy hyppysissä, ja hän saa suurta iloa ihanan värisistä langoista ja silmukka silmukalta tehdyistä luomuksista.

VÄLILLÄ IHMETTELEMME, KUINKA VAPPU AMMENTAA PERSOONALLAAN HYVÄÄ TUULTA JA AURINKOISUUTTA YMPÄRILLEEN. Välillä ihmettelemme, kuinka Vappu ammentaa persoonallaan hyvää tuulta ja aurinkoisuutta ympärilleen. Hän rakastaa kauniita vaatteita ja hienoja kampauksia hiuskoruineen. Kynsien lakkaaminen on toki tärkeää, ja joskus hän ottaa myös muuta-

man tanssiaskeleen siivittämään iloista mieltä. Yleisesti hän huomioi kaikkea kaunista ympärillään ja näkee asiat positiivisesti. Hän on tuonut persoonallaan paljon iloa Salmelaan. Korkeasta iästä huolimatta Vappu viittoo eloisasti, vaikka hänellä on muistiongelmia. Hän osaa myös lukea. Vappu on ollut ihmeteltävänkin terve, mutta pari kertaa hänellä oli luunmurtuma alaraajassa kaatumisten takia. Salmelan henkilökunta otti sydämen asiakseen kuntouttaa Vapun taas itsenäisesti liikkuvaksi. Vapun sinnikkyyden ja elämänhalun myötä saamme edelleen iloita näistä saavutuksista ja selviytymisestä. Vappu on viihtynyt Salmelassa todella hyvin. Hänellä on viittomakielistä seuraa, hoivaa ja huolenpitoa. Toiveena on, että äitimme saa asua elämänsä loppuun asti omassa kodissaan Salmelan turvallisessa ympäristössä.

MAAHANMUUTTO

Keittiön luottonainen Sadiya Jani Jumaan, 52, matka Kuurojen Palvelusäätiön asiakkaaksi on ollut tapahtumarikas ja vaatinut paljon rohkeutta. Vakityö Sampolan keittiössä oli Sadiyan mukaan paras joululahja, jonka hän on koskaan saanut. Sadiyan perheeseen Irakissa kuului vanhempien lisäksi 13 lasta, joista neljä oli kuuroja. Irakissa vallitsi levottomat ajat, joten vuonna 1995 osa perheestä päätti lähteä pakoon pommituksia ja jatkuvaa pelkoa. Kuuden perheenjäsenen matka kulki Iranin kautta Moskovaan, missä tiet erosivat. Sadiyan lisäksi kaksi heistä päätyi Lahden vastaanottokeskukseen. Sopeutuminen Suomeen tapahtui nopeasti. Sadiya pääsi nopeasti Kuurojen Liiton kuntoutussihteerin palvelujen piiriin sekä opiskelemaan suomea ja viittomakieltä.

Joululahjaksi vakipaikka Kielen opiskelut kuitenkin takkusivat, ja työorientoitunut Sadiya halusi päästä töihin. Hän tapasi miehen, he avioituivat ja muuttivat yhteiseen asuntoon. Lahdessa Sadiya sai töitä ravintolasta ja työskenteli siellä neljä vuotta. Hän törmäsi päivittäin kommunikointiongelmiin, ja lopulta työsuhde päättyikin yllättäen. Kun tiet miehen kanssa erosivat, Sadiya muutti Tampereelle vuonna 2010.

Pätkätöiden jatkuessa myös siellä, ahkera ja työssä viihtyvä nainen alkoi tuskastua. Sadiya päätyi Sampolan Poveri-projektin työvalmennusasiakkaaksi 2013 ja aloitti työkokeilun Työkeskus Sampolan keittiöllä. Työkokeilun alkuhetkistä lähtien hän viihtyi työssään hyvin ja

JOUSTAVALLA KÄYTTÄYTYMISELLÄÄN JA AURINKOISELLA HYMYLLÄÄN SADIYA ON SAANUT HÄMEENLINNASTA PALJON UUSIA YSTÄVIÄ. ihmetteli, kuinka helppoa työskentely viittomakielisessä yhteisössä oli. Uudessa työssä Sadiyan oma viittomakieli alkoi nopeasti kehittyä, ja kuuden kuukauden työkokeilujakson

jälkeen hän oli valmis muuttamaan pysyvästi Hämeenlinnaan. Työsuhde Sampolan keittiöllä vakinaistettiin vuoden 2016 alusta. Se oli paras joululahja, jonka Sadiya on koskaan saanut.

Nautinnollisia keskusteluja Joustavalla käyttäytymisellään ja aurinkoisella hymyllään Sadiya on saanut Hämeenlinnasta paljon uusia ystäviä. Hän on ahkera Hämeenlinnan kuurojen yhdistyksen jäsen ja vastaa siellä kahvituksiin liittyvistä asioista. Kauempana oleviin ystäviin ja perheeseensä hän on päivittäin yhteydessä Skypen kautta. Hän nauttii nykyisen elämän rauhallisuudesta, viittomakielisistä ystävistään ja keskusteluista viittomakielellä. Sampolan keittiön tuleviin muutoksiin Sadiya suhtautuu kuinkas muutenkaan kuin positiivisesti. Usko tulevaisuuteen on kova. Tulevaisuuden haaveissa on muutto parvekkeelliseen asuntoon.

ILOINEN IKÄÄNTYMINEN

Lauantaisaunaan jatkossakin Ahkerana auttajana tunnettu Suoma Sorsa on yksi Wäinölän ensimmäisistä asukkaista. Hän asuu omassa asunnossaan edelleen tyytyväisenä. Ystävät ja liikunta pitävät mielen virkeänä. Palvelukeskus Wäinölä on toiminut jo 25 vuotta. Wäinölän ohella myös asukkaat ovat ikääntyneet. Ikääntyminen on tuonut arkeen pieniä haasteita – myös Suomalle. Jotta hän edelleen voi käydä itsenäisesti lähikaupassa, hänellä on käytössään rollaattori. Nykyään hän käyttää sitä myös sisätiloissa. Suoman kotona tehdään lähiaikoina pieniä muutostöitä. Suihkuhuonetta ja saunaa remontoidaan turvallisemmaksi lisäämällä kaiteita ja poistamalla suihkukaappi. Näin tärkeät lauantain saunahetket ovat edelleen mahdollisia omassa kodissa.

Uudesta sohvasta iloa Lähipankki muutti kauemmaksi kaupunkiin, ja nykyään Suoma kulkee kävelyn sijasta pankkiasioilleen autokyydillä. Erityisen iloinen Suoma on uudesta sohvastaan, jonka sukulaiset ostivat hänelle syntymäpäivälahjaksi. Siinä on mukava ja helppo istuskella katselemassa televisiota. Aiemmin Suoma mielellään leipoi ja

laittoi ruokaa, mutta nykyään hän nauttii lämpimän ruoan päivittäin palvelukeskuksessa. Yhteinen lounas on samalla tärkeä sosiaalinen hetki, joka kokoaa asukkaita yhteen. Myös ruokailun jälkeen asukkaat jäävät usein juttelemaan yhdessä.

SUOMA PELAA MIELELLÄÄN MUISTIPELIÄ JA UNOA JA NAUTTII PELIEN TUOMASTA JÄNNITYKSESTÄ. Ruokailun yhteydessä Suomasta on mukava autella ohjaajia kattamalla ja pyyhkimällä pöytiä. Ennen hän myös mielellään siivosi palvelukeskuksen tiloja, mutta viime vuosina siivoukset ovat huomattavasti vähentyneet ja keventyneet. Omaa kotiaan Suoma edelleen hoitaa jaksamisensa mukaan.

Harrastukset muuttuvat Suoma on pitänyt käsitöistä. Hän kävi ennen kävellen Joensuun seutuopistolla käsityökurssilla toisen asukkaan kanssa. Muutama vuosi sitten tämä harrastus kuitenkin vähitellen hiipui. Tällä hetkellä Suoma harrastaa mielellään liikuntaa. Hän käy Wäinölän uudessa kuntosalissa pari kertaa viikossa kuntoilemassa, ja silloin tällöin on toinenkin asukas kaverina kuntoilemassa. Lisäksi Suoma pyrkii päivittäin tekemään kuntoa ylläpitävää jumppaa, jonka fysioterapeutti on hänelle laatinut. Myös asukkaiden jokailtaiset pelituokiot ovat tärkeitä hetkiä Suomalle. Hän pelaa mielellään muistipeliä ja Unoa ja nauttii pelien tuomasta jännityksestä. Näiden lisäksi seurakunnan viittomakieliset mete-piirit kerran kuukaudessa tuovat iloa arkeen. Tulevaisuudelta Suoma odottaa sitä, että saa edelleen asua ja syödä yhteistä lounasta Wäinölässä.

LUOVAT HARRASTUKSET

Käsitöistä taidetta Irma, 75, viettää luovaa elämää Åvikissa. Tekemistä ja vaihtelua pitää olla, ettei tylsisty yhteen rooliin, hän toteaa. Harrastuksissa ehdoton numero ykkönen on käsityöt. Irma muutti seitsemän vuotta sitten miehensä kanssa Åvikiin, mutta nyt hän asuu yksin. Hän on iloinen ja positiivinen, aktiivinen, oma-aloitteinen ja oman arvonsa tunteva nainen. Irman päivät täyttyvät erilaista aktiviteeteista, mutta ehdoton numero yksi on käsityöt. Ompelutöiden jäätyä vähemmälle Irma on keskittynyt neulomiseen ja virkkaamiseen. Malleja ja ohjeita neulottaviin ja virkattaviin töihin etsitään yhdessä ohjaajan kanssa. Irma etsii ideoita myös itse lehdistä ja kirjoista sekä ympäristöä tarkkailemalla esimerkiksi museoissa, taide- ja käsityönäyttelyissä sekä myyjäisissä käydessään. Vieraillessaan Irman luona lapset ja lastenlapset saavat usein neulottuja tuotteita kotiin vietäviksi. Yksi taidonnäytteistä on kastemekko, jonka hän virkkasi ja ompeli lapsenlapselleen. – Kastemekko sai aikaan ihmetystä ja ihastusta kastetilaisuudessa, kertoo ylpeä neljän lapsenlapsen mummu. Irma on aina valmis kokeilemaan uusia materiaaleja ja käsityötekniikoita.

”Nuoret pelkäävät”

Irma harrasti viittomakielistä kuorolaulua Lauletaan viittoen -kuorossa 10 vuoden ajan. Edelleen hän seuraa aktiivisesti kuoron toimintaa ja mahdollisuuksien mukaan käy myös kuoron konserteissa.

VIERAILLESSAAN IRMAN LUONA LAPSET JA LASTENLAPSET SAAVAT USEIN NEULOTTUJA TUOTTEITA KOTIIN VIETÄVIKSI. Nykyään hän osallistuu ilmaisutaidon ryhmätoimintaan, missä yhdistyvät hänelle tärkeät asiat eli liikunta, musiikki, taide ja yhdessäolo. Irma on tyytyväinen asumiseensa ja palveluihin Åvikissa. Hän tosin hieman

harmittelee niin monen lähityöntekijän eläkkeelle jäämistä. – Uusien ja nuorten työntekijöiden työskentely ei aina ole niin sujuvaa. Nuoret tietenkin pelkäävät tällaisia vanhoja rouvia, Irma arvelee pilke silmäkulmassaan. – Tärkeintä on saada palveluja omalla äidinkielellään, viittomakielellä. Säätiö kuitenkin on käsitteenä kaukainen asia asiakkaalle, Irma pohtii. Hänelle on tärkeää kohdata muita ihmisiä ja olla mukana ryhmässä. Irma on osallistunut innokkaasti naisten keskusteluryhmään, jossa on käsitelty ajankohtaisia tapahtumia kotimaassa ja maailmalla sekä erityisaiheina muun muassa viittomakielisiä taiteilijoita ja kulttuurihahmoja. Vierailevat esiintyjät ja Åvikin asiakkaiden yhteiset tapahtumat ovat Irmasta tärkeitä, ja hän osallistuu niihin mielellään. Lisäksi hän ehdottaa, että säätiö voisi yleisesti kohottaa virkistystoiminnan palveluja.

HENKILÖSTÖ Hyvähenkinen, motivoiva ja uusia haasteita tarjoava. Siinä pähkinänkuoressa säätiön ajatus hyvästä työyhteisöstä. Säätiössä tehdään henkilöstön viihtyvyyden eteen pitkäjänteisesti töitä. Koulutetaan, kuunnellaan, ohjataan ja tuetaan hyvinvointia.

KAHDEN ALAN ERIKOISOSAAJAT Kuurojen Palvelusäätiö on erikoisosaajien työyhteisö, jonka ammattitaito koostuu kahdesta osa-alueesta: sosiaalija terveysalan ammattitaidosta sekä kuurojen kielen ja kulttuurin syvällisestä ymmärryksestä. Taitoja kehitetään ja ylläpidetään jatkuvalla koulutuksella.

Yksi säätiön tärkeimmistä tehtävistä on kyky palvella kuuroa asiakasta hänen omalla äidinkielellään. Siksi säätiö panostaa joka vuosi paljon henkilöstönsä viittomakielen koulutukseen. Samalla tärkeää on pitää huoli organisaation sosiaalija terveysalan vahvasta ammattitaidosta. Myös kunnat ja valvova viranomainen vaativat henkilöstöltä tiettyjen ammatillisten kriteerien täyttymistä. Kuurojen Palvelusäätiö haluaa olla eturintamassa kehittämässä alan palvelukulttuuria. Kehitystyön kärkenä on arvolähtöinen ohjaustyö, jota on istutettu toiminnan keskiöön askel kerrallaan.

Viittomakielen koulutus uusiksi Vuoden 2015 henkilöstökoulutuksessa oli kolme painopistealuetta: uuden kommunikaatio- ja vuorovaikutusosaamisen arviointimallin pilotointi, asiakaslähtöisen kirjaamisen jalkauttaminen kaikkiin toimipisteisiin ja lääkeosaamiseen verkko-oppimisympäristön hyödyntäminen. Säätiön työntekijöiden on osoitettava riittävä viittomakielen taito kahden vuoden sisällä työsuhteen alusta. Vanha tenttimuotoinen osaamisen arviointi jäi historiaan, kun säätiö uudisti kieli- ja kulttuurikoulutuksensa yhteistyössä Turun kristillisen opiston kanssa.

KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖSSÄ OLI TYÖSUHTEESSA VUONNA 2015 KESKIMÄÄRIN 220 TOIMIHENKILÖÄ, JA HEILLÄ OLI YHTEENSÄ 679 KOULUTUSPÄIVÄÄ. KESKIMÄÄRIN KOULUTUSPÄIVIÄ OLI 3,1 TOIMIHENKILÖÄ KOHDEN. 32

HENKILÖSTÖKOULUTUKSEN OSA-ALUEET • ARVOLÄHTÖISEN OHJAUSTYÖ • VIITTOMAKIELI • KOMMUNIKAATIO JA VUOROVAIKU-

ASKELEET ARVOPOHJAISEEN PALVELUUN

TUS • ENSIAPU • PALOTURVALLISUUS • LÄÄKEHOITO • SEKSUAALINEUVONTA • TIETOTEKNIIKKA JA JÄRJESTELMÄT

Tilalle tuli lähiopetuspäivistä ja oman työyhteisön kanssa vietettävistä arviointiviikoista koostuva virallinen koulutuskokonaisuus. Osaamistason arviointi tapahtuu aidossa työympäristössä, vertais-, esimies- ja kouluttaja-arvioihin perustuen. Palvelusäätiössä jatkettiin koulutusprosessia, jossa tavoitteena on luoda organisaatioon yhteinen, asiakkaan arvoihin pohjautuva lähestymistapa. Arvolähtöinen ohjaustyö pohjautuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan. Lähestymistapa on kognitiivisen käyttäytymisterapian moderneimpia muotoja. Koulutukseen osallistui vuoden aikana 60 ohjaajaa.

HENKILÖSTÖN KOULUTUS ARVOLÄHTÖISEN OHJAUSTYÖN TYÖSKENTELYTAVAN SISÄISTÄMINEN

UUSITTU DOKUMENTOINTI ASIAKKAAN ARVOJEN JA TAVOITTEIDEN KARTOITUS JA NIIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA

KONKREETTISET TOIMENPITEET KARTOITUKSET, PALAVERIT, PALAUTTEENANTO (ASIAKAS–OMAISET–SÄÄTIÖ)

Työhyvinvointi kulmakiviä Palvelusäätiö panostaa pitkäjänteisesti työhyvinvointiin. Säätiö pitää tärkeänä, että sen työyhteisöt voivat hyvin yhdessä ja yksilöinä. Työntekijöiden henkisestä ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen vähentää myös sairauspoissaoloja. Säätiö teki tiivistä yhteistyötä henkilöstön työterveyshuoltopalveluja tuottavan Terveystalon kanssa sekä hyödynsi keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön Varman Hyvää työtä -palveluja henkilöstön hyvinvointihankkeissa. Työhyvinvointia ja työssä jaksamista tuettiin muun muassa erilaisilla liikuntahankkeilla, ja työntekijöitä kannustettiin terveelliseen elämään. Palvelukeskuksilla oli erilaisia työntekijöille maksuttomia liikuntavuoroja, joissa on muun muassa lenkkeilty, pelattu sulkapalloa, kiipeilty ja käyty keilaamassa. Myös kulttuuri- ja liikuntasetelit ovat henkilöstön käytettävissä.

HENKILÖSTÖTYÖN ARVOT • ASIAKASLÄHTÖISYYS • VASTUULLISUUS • OIKEUDENMUKAISUUS • AVOIMUUS

VISIO

HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA 2015 (TOIMIHENKILÖT) 40 30

29,1 20

”

Henkilöstöstä pidetään täällä hyvää huolta. Henkilökunnan hyvinvointia ja jaksamista edistetään erilaisilla hankkeilla. Palvelukeskuksilla on mahdollisuus tehdä myös omanlaisia hyvinvointihankkeita juuri oman henkilökunnan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Säätiössä tehdyt pitkät, vuosikymmeniä kestäneet työurat ovat mielestäni osoitus siitä, että henkilöstöstä huolehditaan ja työssä viihdytään. - Mia Vuokko, Åvikin työsuojeluvaltuutettu

10 %

30,0

20,4 14,1 6,4 20–29

30–39

40–49

50–59

60–

HENKILÖSTÖN RAKENNE KUUROJA

19 %

220

TOIMIHENKILÖÄ

81 % KUULEVIA

”

Kuurojen Palvelusäätiö panostaa henkilöstöön monella tapaa. Säätiöllä on monia etuja verrattuna moneen yksityisen ja kunnallisen puolen toimijaan. Henkilöstölle järjestetään kehittämispäiviä, työterveyshuollon sopimus on kattava ja kulttuurisetelit ovat käytössä. Säätiö hallinnoi myös lomaosakkeita, jotka ovat henkilöstön varattavissa. Siinä muutamia keskeisimpinä mieleen tulleita asioita. - Reijo Partanen, Metsolan TSN:n luottamusmies

OHJELMAT JA PROJEKTIT Ohjelmissa ja projekteissa säätiö astuu ulos palveluasumisen perustyön pyörittämisestä. Niiden avulla kehitetään uusia toimintatapoja vahvistamaan kuurojen ja kuurosokeiden osallisuutta. Ohjelmat ja projektit rahoittaa pääosin RAY.

35 35

JUNIORI

20 vuotta täynnä – ja työ jatkuu Juniori-ohjelma käynnistyi vuonna 1995 Hyvä tulevaisuus kuurolle lapselle -projektista. Juniorilla on edelleen 20 vuotta myöhemmin tärkeä rooli viittomakielistä kommunikaatiota tarvitsevien perheiden tukemisessa. Suurin osa, noin 90 prosenttia, kuuroista tai viittomakommunikaatiota tarvitsevista lapsista syntyy kuuleviin perheisiin. Silloin yhteisen kielen ja kommunikaatiotavan löytämisessä tarvitaan opetusta ja tukea. Lapsi ja koko perhe saavat varhaista viittomakommunikaatio-opetusta, kontakteja muihin viittomakieltä käyttäviin, tietoa kuurojen yhteisöstä ja kulttuurista sekä mahdollisuuksia käyttää ja kehittää viittomakielentaitoaan. Lisäksi lapset ja

”

ELINTÄRKEÄ, KEHITTÄÄ VIITTOMAKIELTÄ, ROHKAISEE OSALLISTUMAAN.

”

vanhemmat saavat tukea ja voimavaroja vertaistapaamisista. Palvelusäätiö järjesti seitsemän viittomakielen perhekurssia, joihin osallistui yhteensä 43 viittovaa lasta perheineen eli 173 eri henkilöä. Ohjelman 20-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin Valkeassa Talossa elokuussa. 70-henkinen juhlijakunta kuuli ajankohtaisia puheenvuoroja. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin Opi viittomaan -niminen ilmainen viittomakielen opetuspeli, jossa yhdistyvät viittomakieli ja sorminäppäryys. Kevättä väritti laajat keskustelut viittomakielialan perhekurssien ja muiden tukimuotojen tulevaisuudesta. Joulukuinen avustuspäätös toi kuitenkin tiedon ohjelman jatkumisesta. Viittova leikkipuisto toimi vielä kesän 2015 Leikkipuisto Maunulassa Helsingissä seitsemän viikon ajan. Toimintaan osallistui yhteensä 52 lasta. Juniori-ohjelma oli tiiviisti mukana viittomakielialan lapsi- ja perhetyön järjestöjen Sateenvarjo-verkoston toiminnassa järjestämässä muun muassa lastenohjaajakoulutusta. Verkoston perheiden yhteistä pikkujoulua vietettiin marraskuussa Auriksessa, paikalla oli reilut 100 juhlijaa.

JUNIORI ON MEIDÄN PERHEELLEMME KULTAA!

”

JUNIORI VAIKUTTAA POSITIIVISESTI KOKO PERHEEN JAKSAMISEEN.

LAPSEN IDENTITEETIN JA ITSETUNNON TUKI ON KORVAAMATONTA.

92 %

100 %

VIITTOVAA LASTA

OSALLISTUJISTA ARVIOI

OSALLISTUJISTA

PERHEINEEN OSALLISTUI

VIITTOMAKIELEN

SUOSITTELEE OHJELMAA

SÄÄTIÖN VIITTOMAKIELEN

OPETUKSESTA OLEVAN

SAMASSA TILANTEESSA

KURSSEILLE.

PALJON HYÖTYÄ.

OLEVILLE PERHEILLE.

POVERI

Viittomakieliset työelämään Poveri-projekti on osoittanut tarpeellisuutensa heikossa työmarkkinaasemassa olevien viittomakielisten kuurojen ja kuurosokeiden osatyökykyisten työllistymisessä. Neljä vuotta kestänyt projekti päättyi vuoden 2015 lopussa, mutta se saa jatkoa uudesta hankkeesta. Kuurojen työllisyystilanne on selvästi heikompi kuin muulla väestöllä. Kuurojen Liiton arvion mukaan kuurojen työttömyysaste on ollut viime vuodet noin 24 prosenttia. Työkeskus Sampolan kehittämiseksi osa henkilökunnasta on opiskellut työvalmennuksen erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Ammattiopisto Tavastian kanssa jatkettiin työkeskuksen työtehtävien opinnollistamisen selvitystyötä. Tavoitteena oli saada käytännön työkaluja työkeskuksessa työskentelevien asiakkaiden työtaitojen arviointiin. Opinnollistamisen käynnistäminen Sampolassa on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsin kanssa vuonna 2016. Oppilaitosyhteistyötä tehtiin tiiviisti Kiipulan ammattiopiston, Ammattiopisto Tavastian sekä Porvoon Edupolin

kanssa. Poverin asiakkaista oli opiskelemassa eri oppilaitoksissa yhteensä 15. Työssäoppimispaikkoja ovat olleet esim. rautakauppaketjun puutarhatarvikeosasto, hautausmaa ja metallialan yritys. Eri oppilaitosten kanssa järjestettiin työturvallisuuskorttikoulutuksia, ensiapukoulutusta (EA1) ja hygieniaosaamiskoulutus Nuorten Ystävät ry:n Työetsivähankkeen kanssa. Viittomakielisiä asiakkaita osallistui koulutuksiin yhteensä 35. Kiipulan ammattioppilaitoksen kanssa järjestettiin kaksi työturvallisuuskorttikoulutusta, joihin osallistui 18 viittomakielistä. Heistä koulutuksen läpäisi 10 henkilöä. Työkokeilu- tai kuntouttavan työtoiminnan POVERI-PROJEKTISSA jaksoilla oli Poverin asiakkaista yhdeksän, joista OLI 2015 ASIAKKAITA Työkeskus Sampolassa oli YHTEENSÄ 131, JOISTA kuusi. Palkkatuetussa työsuhteessa oli viisi asiakasta. OHJAUSTA JA TUKEA Poverin toteuttamassa TYÖLLISTYMISEEN kyselyssä yhteistyökumppanit toivat esiin, että TAI OPISKELUUN TE-toimiston palvelut LIITTYEN SAI 59. eivät riitä viittomakielisille asiakkaille. Heille tarvitaan henkilökohtaista asioiden selvittämistä ja palvelua sekä työllisyysasioissa että elämänhallinnan tukemisessa. Poverin tekemissä case-kuvauksissa työnantajat ja oppilaitokset kertoivat, että heillä ei ole riittävästi tietoa viittomakielisistä ja toimimisesta viittomakielisten kanssa. Kun tietoa ja tukea on saatu, opinnot ja työllistyminen ovat sujuneet ennakkoasenteista huolimatta hyvin. Poveri-projekti päättyi viime vuonna, samoin säätiön toinen työllistymishanke Nuorten kuurojen työllistymisen tukeminen Jyväskylässä. Vuoden 2016 alusta alkaen säätiössä on yksi työllistymishanke, Poveri-hanke.

POVERIN TOIMINTAMUOTOIHIN JA TAVOITTEISIIN ON KUULUNUT: • ASIAKKAIDEN HENKILÖKOHTAISET JA KOKONAISVALTAISET URASUUNNITELMAT • ASIAKKAIDEN YKSILÖLLINEN OHJAUS • TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIT • ASIAKKAALLE SOPIVAN TYÖN/KOULUTUKSEN ETSIMINEN

• TYÖKOKEILU- JA HARJOITTELUJAKSOJEN ETSIMINEN ERI ALOJEN YRITYKSISTÄ TAI NIIDEN JÄRJESTÄMINEN TYÖKESKUS SAMPOLASSA • VIITTOMAKIELISILLE SOVELTUVAT KOULUTUKSET/KURSSIT (ESIM. TULITYÖKURSSI, HYGIENIAPASSI)

• VERKOSTO- JA YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA JA TIEDOTTAMINEN VIITTOMAKIELISISTÄ TYÖELÄMÄSSÄ JA SITÄ KAUTTA ASENTEISIIN VAIKUTTAMINEN • TYÖPAIKKOJEN ETSIMINEN YRITYKSISTÄ JA TYÖNANTAJIEN TUKEMINEN

VALMIUKSIEN TUKEMINEN

Nuoret opintoihin ja työelämään Nuorten kuurojen työelämä- ja opiskeluvalmiuksien tukeminen ja ohjaaminen -ohjelman kautta sai vuonna 2015 henkilökohtaista palveluohjausta 41 asiakasta. Asiakkaat ovat ohjautuneet pääasiassa työkokeiluihin, kuntouttavaan työtoimintaan ja muutama myös työsuhteeseen. Asiakkaat saavat monipuolisesti tukea erilaisissa opiskeluun ja työhön liittyvissä tilanteissa sekä ennen että jälkeen työhön tai opiskeluun pääsyn. Oppilaitosyhteistyö on jatkunut Valteri-koulu Onervan kanssa. Myös työnantajat ja työyhteisöt ovat hyötyneet

91 %

työhönvalmentajan tuesta. Ne ovat halutessaan saaneet tietoa palveluista, kuuroudesta ja viittomakielen käytöstä työpaikalla. Nuorten kuurojen työllistämisen ohjelma on toiminut Keski-Suomen alueella vuodesta 2012 alkaen. Nyt toiminta on päättymässä. Kuurojen Palvelusäätiön työllistämistoiminta kuitenkin jatkuu, kun uusi valtakunnallinen Poveri-hanke alkaa helmikuussa 2016. Uudessa hankkeessa yhdistyvät Nuorten kuurojen työllistämistoiminta ja Poveri-projekti.

YHTEISTYÖKUMPPANEISTA PITÄÄ TOIMINTAA TÄRKEÄNÄ KOHDERYHMÄLLE. (N=11)

91 % ASIAKKAISTA ON KOKENUT SAANEENSA HYVÄÄ TUKEA JA OHJAUSTA. (N=21)

PASSI

Pitkäaikaissairaiden tueksi Passi-ohjelma järjestää pitkäaikaissairaille kuuroille ja kuurosokeille sopeutumisvalmennuskursseja. Vuoden suurimpia kokonaisuuksia olivat diabeetikoiden seurantajakso, lievästi muistisairaiden kurssi yhteistyössä Memo-ohjelman kanssa ja kurssi kilpirauhassairaille. Diabeteskurssilla saadun vertaistuen voimalla on onnistuttu tekemään elämäntapamuutoksia ja esimerkiksi vä-

hentämään tupakointia. Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Matleena Helojoen pitämälle luennolle osallistui kymmenen viittomakielistä migreeniä sairastavaa tai sairastavan omaista. Lievästi muistisairaiden kurssin käyneet kertoivat saaneensa dementiasta tärkeää tietoa. Myös vesijumppa, frisbeegolf ja muu liikunta saivat kiitosta. Kilpirauhassairaiden kurssin käyneet

olivat enimmäkseen tyytyväisiä kurssiin ja arvioivat saaneensa uutta tietoa. Enemmistö koki saaneensa hyvin vertaistukea. Passi-ohjelma tuotti viime vuonna RAY:n rahoituksella neljä verkko-opasta Parkinsonin tautia sairastaville. Myös migreeniä sairastaville tuotettiin selkokielinen perusesite yhdessä Suomen Migreeniyhdistyksen kanssa.

Tukea arkeen Auttavan linjan avulla Auttava linja tarjoaa viittomakielisille ja kirjoittamalla kommunikoiville sekä heidän omaisilleen mahdollisuuden keskustella henkilökohtaisista asioista luottamuksellisesti chatin, sähköpostin tai tekstiviestien kautta.

Päivystäjät ovat viittomakieleen sekä puheen ja kommunikaation haasteisiin perehtyneitä työntekijöitä. Auttava linja päivystää kolmena iltana viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 19.00–22.00.

Vuoden 2015 yhteydenotot tapahtuivat pääosin reaaliaikaisen verkkoneuvontapalvelun kautta. Keskustelujen aiheet käsittelivät pääosin sairautta tai vammaa sekä yksinäisyyttä.

MEMO

Asiantunteva apu muistisairaille Memo-ohjelma auttaa viittomakielisiä muistisairaita ikäihmisiä selviytymään paremmin arjen haasteista. Memo-ohjelma on mukana 29 muun hankkeen kanssa Eloisa ikä -avustusohjelmassa. Viittomakielisten muistiasiantuntijat työskentelivät Jyväskylässä ja Turussa. Uusi tuntityöntekijä aloitti Helsingissä. Asiantuntijat pyrkivät tarjoamaan palveluja valtakunnallisesti. He ovat tukeneet viittomakielisiä muistisairaita ja heidän omaisiaan, ohjanneet heitä oikeiden palvelujen piiriin ja järjestäneet vertaistapaamisia. Tiivistä yhteistyötä on tehty sekä sisarjärjestöjen että julkisen sosiaalija terveydenhuollon kanssa. Viittomakielisten Cerad-muistitestien tekeminen on tärkeä osa työtä, ja testien tekeminen on kaksinkertaistunut edelliseen vuoteen. Testin jatkokehittämistä on tehty yhteistyössä HUMAKin kansMUISTITESTISSÄ sa. Kehittämisen tueksi KEHITETTIIN valmistui opinnäytetyö ”Viittomakielisten muistiMUUTAMIA OSIOITA asiantuntijoiden näkemykSELLAISIKSI, ETTÄ siä CERAD-tehtäväsarjan viittomakielisestä käänNE VASTAAVAT nöksestä”. Muistitestissä VIELÄ PAREMMIN kehitettiin muutamia osioita sellaisiksi, että ne vasVIITTOMAKIELISTÄ taavat vielä paremmin viitMUOTOA. tomakielistä muotoa. Viittomakielisille muistisairaille ja omaisille järjestettiin ryhmätoimintana Muistipäivä Merellä sekä Muistipäivä Vaasassa. Kiipulassa järjestettiin kurssi yhteistyössä Passi-ohjelman kanssa. Yhteinen viittomakielinen keskustelu, tuki arjen elämään ja yhdessäolo ovat erityisen tärkeää ryhmälle. Uusia selkokielisiä oppaita tehtiin kaksi : ”Muisti ja muistin häiriöt” sekä ”Muistisairaudet ja niiden hoito”. Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvien hankkeiden kanssa tehtiin yhteistyötä. Pohjanmaalla toimivan Kulttuurisia muistoja -hankkeen kanssa toteutettiin teatteriesitys ”Kvartetti” viittomakielellä.

TALOUS Palvelusäätiön taloudenpito jatkui pitkäjänteisellä ja kannattavalla uralla. Puskurivarojen ansiosta hallinnon sopeuttamistoimet saatiin tehtyä suunnitelmallisesti ja hallitusti. Palvelukeskusten korkea käyttöaste takasi taloudellisesti onnistuneen vuoden.

SÄÄTIÖN TALOUS 2015

Ennakoitua parempi Säätiön talous ja maksuvalmius on pysynyt tasapainossa 2015 koko toimintavuoden ajan. Muutamassa palvelukeskuksessa käyttöaste oli odotettua alhaisempi, mutta vastaavasti toisissa arvioitu asiakasmäärä ylittyi. Palveluasumisen ja työtoiminnan käyttöpäiviä kertyi ennakoitua enemmän, yhteensä 95 606, talousarvion yhteydessä laadittuun ennusteeseen verrattuna 2 832 käyttöpäivää enemmän. Tuloslaskelman ylijäämäksi muodostui 341 168,37 euroa ja varsinaisen toiminnan tuottojäämäksi 430 879,19 euroa. Poistoja rakennuksista, koneista ja kalusteista, muista aineellisista hyödykkeistä sekä atk-ohjelmistoista tehtiin yhteensä 522 250,95 euroa. Toimintavuoden tuotot olivat 15,6 milj. euroa. Tuotoista 11,7 milj. euroa eli 75 % kertyi kunnilta perittävistä käyttöpäiväkorvauksista, kotiin tuotettavien palvelujen maksuista ja työtoimintamaksuista. Tuotot lisääntyivät edellisestä vuodesta +0,7 %. Säätiön toimintavuoden kulut olivat sisäisten siirtojen vähentämisen jälkeen 15,3 milj. euroa. Kuluista 65 % muodostui palkka- ja henkilöstömenoista, jotka alenivat -1,3 % vuodesta 2014. Palveluasumisen kulut olivat 10,6 milj. euroa (69,3 % kokonaiskuluista), työtoiminnankulut 0,7 milj. euroa (4,9 %) ja keskushallinnon kulut 0,8 milj. euroa (5,4 %). Kokeilu- ja kehittämistoiminnan kulut olivat 1,0 milj. euroa (6,3 %) ja kiinteistöjen kulut 1,8 milj. euroa (11,9 %). Kulut lisääntyivät edellisestä vuodesta vain +0,6 %, joka kertoo säätiössä hyvin noudatetusta kulukurista. Investointimenot olivat 308 755,76 euroa. Tästä käytettiin aktivoitavan irtaimiston ja ohjelmistojen hankintaan 138 096,66 euroa sekä palvelukeskusrakennusten perusparannusmenoihin 146 771,20 euroa. Lainoja lyhennettiin suunnitelman mukaisesti 540 000 euroa. Vuoden alussa säätiöllä oli lainoja 2 300 000 euroa ja vuoden lopussa 1 760 000,00 euroa. Vuonna 2016 lainoja lyhennetään 540 000 euroa.

TOIMINNAN RAHOITUS 2015

2 %

TYÖKESKUKSEN MYYNTI

2 % MUUT TUOTOT

ASIAKASMAKSUT

14 % RAY

15,6 MILJ. EUROA

75 %

KUNTAKORVAUKSET

VUOSIMENOT 2015

4 % POISTOT PALVELUT

7 % 12 %

MUUT MENOT

HUONEISTOMENOT

12 %

15,3 MILJ. EUROA

65 % HENKILÖSTÖKULUT

TASE 31.12.2015 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet

31.12.2014

5 952,00

11 060,80

Maa- ja vesialueet Keskeneräiset rakennukset Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

4 191,36 129 244,58 7 342 654,37 268 081,87

Muut aineelliset hyödykkeet

44 052,42

4 191,36 0,00 7 738 531,95 263 488,80 7 788 224,60

36 978,35

8 043 190,46

4 581 186,92

0,00 3 891 312,26 733 231,74 8 955,02

4 633 499,02

Sijoitukset Osuudet samat konsernin yr. Toimitilaosakkeet Muut osakkeet ja osuudet Muut pitkäaikaiset sijoitukset

25 000,00 3 815 112,26 733 231,74 7 842,92

Omakatteisten rahastojen varat Maa- ja vesialueet Muut pitkäaikaiset sijoitukset

12 143,56 2 706 816,34

Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet / Tavarat Saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Ray-avustussaamiset

5 839,09

2 724 798,99

709,22

2 620 547,96

18 051,97 23 342,65

41 394,62

13 064,08 27 475,00

40 539,08

1 048 175,36 8 220,15

1 037 014,53 4 643,79

304 652,80

341 318,00

66 927,00

Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma Lainojen lyhennysrahasto

1 427 975,31

9 303,00

1 392 279,32

1 136 354,86

1 142 059,39

17 710 996,10

17 878 067,23

1 681,88

1 681,88 3 117 067,71

3 117 067,71

Rakennusrahasto

4 713 669,61

Omakatteiset rahastot Muut rahastot Käyttörahasto

2 724 798,99 862 703,76 704 915,05

12 123 155,12

2 620 547,96 862 703,76 704 915,05

12 018 904,09

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä

1 711 743,53 341 168,37

2 052 911,90

1 402 042,68 309 700,85

1 711 743,53

1 760 000,00 -540 000,00

1 220 000,00

2 300 000,00 -540 000,00

1 760 000,00

Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Seuraavan vuoden lyhennyserät Lyhytaikainen Lainat rah. laitoksilta/lyhennyserät Ostovelat Muut velat Lomapalkkavaraus Muut siirtovelat Vastattavaa yhteensä

12 143,56 2 607 695,18

540 000,00 270 395,10 145 589,16 1 237 577,00 119 685,94

2 313 247,20 17 710 996,10

540 000,00 222 959,28 161 335,54 1 316 778,00 144 664,91

2 385 737,73 17 878 067,23

TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.2015 VARSINAINEN TOIMINTA Palveluasuminen Tuotot Kuntakorvaukset Asukasmaksut Muut tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Osuus yhteiskuluista/sisäiset palveluveloitukset

Tuotto-/kulujäämä Työtoiminta Tuotot Kuntakorvaukset Työkeskuksen myyntituotot Asukasmaksut Muut tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Osuus yhteiskuluista/sisäiset palveluveloitukset

Tuotto-/kulujäämä Kokeilu- ja kehittämistoiminta Tuotot Ray-avustukset Asukasmaksut Muut tuotot Kulut Henkilöstökulut Muut kulut

Tuotto-/kulujäämä

1.1.–31.12.2014

11 131 029,39 850 078,23

11 201 102,61 770 681,43

125 443,55 12 106 551,17

131 864,45 12 103 648,49

-8 412 856,20

-8 512 650,78

-85 049,45 -2 113 727,50 -1 196 200,00 -11 807 833,15

-80 817,10 -2 111 666,72 -1 094 300,00 -11 799 434,60

298 718,02

304 213,89

539 755,85 269 721,12 5 113,10 17 976,01 832 566,08

515 602,80 269 750,78 6 593,33 10 651,63 802 598,54

-419 648,78 -42 005,89 -282 537,40 -40 000,00 -784 192,07

-451 975,48 -42 365,66 -269 779,80 -40 000,00 -804 120,94

48 374,01

-1 522,40

944 117,00 6 961,16 7 326,83 958 404,99

812 816,00 6 295,00 24 466,03 843 577,03

-544 981,02 -417 355,32 -962 336,34

-498 404,38 -349 041,04 -847 445,42

-3 931,35

-3 868,39

Kiinteistöt Tuotot Asukasmaksut Muut tuotot

1 308 625,78 29 070,51 1 337 696,29

1 266 242,17 12 332,21 1 278 574,38

-373 874,36 -1 440 472,09 -1 814 346,45

-392 682,62 -1 363 191,85 -1 755 874,47

Osuus yhteiskuluista/sisäiset palvelutuotot

633 200,00

536 300,00

Tuotto-/kulujäämä

156 549,84

58 999,91

133 000,00 17 305,11 150 305,11

270 000,00 30 474,34 300 474,34

-471 823,38 -20 605,86 -329 707,20 -822 136,44

-511 456,48 -23 619,71 -379 515,88 -914 592,07

Osuus yhteiskuluista/sisäiset palvelutuotot

603 000,00

598 000,00

Tuotto-/kulujäämä

-68 831,33

-16 117,73

430 879,19

341 705,28

22 713,91 -112 424,73 -89 710,82

23 498,23 -55 502,66 -32 004,43

1 077 117,00 -1 077 117,00

1 082 816,00 -1 082 816,00

341 168,37

309 700,85

240 452,85 -136 201,82 -104 251,03 0,00

180 165,97 -136 944,86 -43 221,11 0,00

341 168,37

309 700,85

Kulut Poistot Muut kulut

Keskushallinto Tuotot Ray-avustukset Muut tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut

Varsinaisen toiminnan tuotto/kulujäämä

VARAINHANKINTA SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Tuotto-/kulujäämä

YLEISAVUSTUKSET Ray-avustukset Siirrot projektien ja keskushallinnon katteeksi

TILIKAUDEN TULOS

OMAKATTEISET RAHASTOT Tuotot Kulut Siirto rahastoon Tuotto-/kulujäämä

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ

RAHOITUSLASKELMA 2015 TOIMINNAN RAHAVIRTA Varsinaisen toiminnan kulujäämä Varainhankinnan ja sijoitustoiminna nettokulut Nettokorot Omatoiminen kulujäämä RAY:n avustukset Toiminnan rahavirta

2014 -123 986,86 -65 357,16 -24 353,66 -213 697,68 1 077 117,00 863 419,32

-200 603,64 -8 342,38 -23 662,05 -232 608,07 1 082 816,00 850 207,93

KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS Saamisten muutos Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaikainen vieras pääoma Käyttöpääoman muutos

-35 695,99 -855,54 -72 490,53 -109 042,06

-224 583,84 836,77 86 788,79 -136 958,28

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointeihin Käyttöomaisuuden myynti Investointien rahavirta

-308 755,76 88 673,97 -220 081,79

-228 172,35 23 404,64 -204 767,71

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen nostot Lainojen lyhennyksiin Rahoituksen rahavirta

0,00 -540 000,00 -540 000,00

-5 704,53

-31 518,06

RAHAVARAT 1.1.

1 142 059,39

1 173 577,45

RAHAVARAT 31.12.

1 136 354,86

1 142 059,39

RAHAVAROJEN MUUTOS

Varsinaisen toiminnan kulujäämään on oikaistu alempana RAY:n avustuksina esitetyt projekteille ja keskushallintoon kohdistetut avustukset sekä palveluasumisen, työtoiminnan, kiinteistöjen ja keskushallinnon poistot.

TILINTARKASTUSKERTOMUS KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖ SR:N HALLINTONEUVOSTOLLE

Olemme tilintarkastaneet Kuurojen Palvelusäätiö sr:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12..2015. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN VASTUU

Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä säätiölain edellyttämistä seikoista. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus säätiötä kohtaan taikka rikkoneet säätiölakia tai säätiön sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimen¬piteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on säätiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilin-

päätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon säätiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää 341.168,37 euroa, ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

MUUT LAKIIN PERUSTUVAT LAUSUNNOT

Säätiön tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa on annettu säätiön toiminnasta tilikaudella tiedot, jotka ovat olennaisia säätiön tarkoitusta ja toimintamuotoja koskevien sääntömääräysten noudattamisen arvioimiseksi. Palkkioita ja korvauksia, jotka säätiö on suorittanut säätiön toimielinten jäsenille, on pidettävä tavanomaisina.

ERILLISET LAUSUNNOT

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä maaliskuun 18. päivänä 2016 Johanna Hilden, KHT, Nexia Oy, Töölöntorinkatu 2, 00260 Helsinki Raija Porokka-Maunuksela, KHT, JHT, Vanhantie 5 B, 005800 Hyvinkää

KESKUSTOIMISTO PL 62, ILKANTIE 4 00401 HELSINKI PUHELIN (09) 580 3860 / VAIHDE FAKSI (09) 580 3657 KESKUSTOIMISTO@ KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

JUNIORI-OHJELMA PL 62, ILKANTIE 4 00401 HELSINKI PUHELIN (09) 580 3671 JUNIORI@KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

KUUROJEN AUTTAVA LINJA MA, KE, PE KLO 19–22 AUTTAVA.LINJA@KUUROJENPALVELUSAATIO.FI NETTINEUVONTA: WWW. KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

PALVELUKESKUS AINOLA PUOTILAN METROKATU 4 00910 HELSINKI PUHELIN (09) 5657 630 FAKSI (09) 5657 6320 PALVELUKESKUS.AINOLA@ KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

PALVELUKESKUS SALMELA HAANKUJA 4 20380 TURKU PUHELIN (02) 284 4300 FAKSI (02) 284 4310 PALVELUKESKUS.SALMELA@ KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

PALVELUKESKUS SAMPOLA BRAHENKATU 26 13100 HÄMEENLINNA PUHELIN (03) 625 140 FAKSI (03) 625 1421 PALVELUKESKUS.SAMPOLA@ KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

PALVELUKESKUS WÄINÖLÄ TONTTULANKATU 6 C 80200 JOENSUU PUHELIN (013) 136 533 FAKSI (013) 313 931 PALVELUKESKUS.WAINOLA@ KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

PALVELUKESKUS ÅVIK UUDENMAANKATU 228 05840 HYVINKÄÄ PUHELIN (019) 475 0700 FAKSI (019) 475 0729 PALVELUKESKUS.AVIK@ KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

PALVELUKESKUS METSOLA KELJONKATU 40 40600 JYVÄSKYLÄ PUHELIN 040 – 575 4044 FAKSI (014) 311 1144 PALVELUKESKUS.METSOLA@ KUUROJENPALVELUSAATIO.FI

PALVELUKESKUS RUNOLA RATAMOTIEN RYHMÄKOTI TUULAAKITIE 2 90560 OULU PUHELIN (08) 514 5500 FAKSI (08) 514 5550 PALVELUKESKUS.RUNOLA@ KUUROJENPALVELUSAATIO.FI