Uutis-Ankka 1/2015 Vaaliekstra by Jukka-Pekka Paajanen

Vaaliekstra

2015

SISÄLLYS UUTIS-ANKKA VAALIEKSTRA 2015

4. Pääkirjoitus 6. Työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta 8. Maailma oli valmis, sitten se muuttui – uuden työn Turku 10. Yhdessä yrittäjyyden puolesta 12. All we need is jobs 14. Suomi kuntoon! 16. Huono pössis! 19. Suomi takaisin menestysuralle ja Varsinais-Suomi isänmaan kasvun kärkeen

PÄÄKIRJOITUS

Hyvä lukija, arvoisa kumppani, Näyttöpäätteesi tai mobiililaitteesi ruudulla komeilee uunituore Aurajoen nuorkauppakamarin Vaaliekstra. Kamarimme on poliittisesti sitoutumaton, mutta monella tapaa erilaisten projektiemme kautta muutoin yhteiskunnallisesti aktiivinen yhteisö etenkin omalla alueellaan ja kaikissa sidosryhmissä. Siksi halusimme kokeilla jotain uutta.

Yksi sidosryhmämme ovat alueemme tule2015–2019 eduskuntatyö ei useiden arvivat yhteiskunnalliset, uuden polven vaikutoiden mukaan tulekaan muodostumaan tajat, joista osa ja kaikki tämän julkaisun ”päiväkävelyksi puistossa”, päinvastoin. mahdollistamiseen omalla panoksellaan Eräitä keskeisiä edessä olevia haasteita vaikuttaneista henkilöistä ovat aikanaan ovat mm. viennin kääntäminen kasvuun, tahollaan tehneet päätöksen asettua ehdolvaltiontalouden tasapainotus, velkakysyle. Jäljen jättämistä yhteiskunnan kovaan myksen ratkaisu (elvytys; menoleikkaukpintaan ei olekaan tehty helpoksi. set ja veronkiristykset; aikataulu), kasvun Vaaliekstran sivuilla seitsemän uuden poledellytysten turvaaminen, kunta- ja palveven varsinaissuomalaista vaikuttajaa eri eduslurakenneuudistukset, eläke- ja koulutuskuntapuolueista esittäytyvät valottaen omia järjestelmien remontit, hyvinvointiyhteisnäkemyksiään suomalaisesta yhteiskunnasta, kunnan tukikysymyksiä koskevat ratkaisut, sen tilasta, haasteista ja mahdollisuuksisenergia- ja ilmasto- sekä ympäristöön ta, kotiseutua ja kunkin liittyvät kysymykset, tärkeinä pitämiä asioita kasvava rakennusvelka ja unohtamatta. Kaikki kiraina suomalaisia paljon joitukset ovat tekijöidensä puhuttanut turvallisuusJulkaisu tarjoaa näköisiä ja puoluekannasta politiikka (case Ukraina; välähdyksenomaisen riippumatta niitä yhdistää Venäjä ja NATO-optio). eteenpäin katsova ote. TaJa niin edelleen. läpileikkauksen yhden lous ja työllisyys ovat kaikKaikkia edellä mainitsidosryhmämme kien kirjoittajien suurentuja teemoja Vaaliekstra ei nuslasin alla näkökulmien suinkaan käsittele – eikä näkemyksistä ja avaa vaihdellessa, kuten hyvään sen ole tarkoituskaan. varsinaissuomalaisen poliittiseen keskusteluun Sen sijaan julkaisu tarjokuuluukin. Veikkaankin, aa välähdyksenomaisen uuden päättäjäpolven että television vaaliläheläpileikkauksen yhden siajattelutapaa. tykset keräävät tänä vuondosryhmämme, tarkemna melkoiset katsojaluvut. min paikallisten päättäSiinä määrin edessä olevat jiemme, näkemyksistä ja vaalit suomalaisia puhuttavat. avaa lukijalleen varsinaissuomalaisen uuden Olemme keskellä suurta muutosta, jolta päättäjäpolven ajattelutapaa. Varsinais-Suomikaan ei ole säästynyt. EsiNäillä sanoin haluankin toivottaa kaimerkiksi pitkään itseään odotuttaa antanut kille menestyksekästä ja yhteiskunnallisesti Turun telakkaratkaisu sai lopulta onnellisen aktiivista kevättä! Pyrin osaltani myötävaipäätöksen ja uutisten mukaan tilauskankuttamaan siihen, että kamarimme hyvät nan tasainen kasvu on monen palkansaakeskusteluyhteydet sidosryhmiimme pysyjan lisäksi elvyttänyt seudun pk-yritysten vät vahvoina jatkossakin. Antoisia lukuhettoimintaa. Lähinaapurimme Salo on hallikiä demokratian ritareiden ja ritarittarien tuksen toimesta nimetty äkillisen rakenneajatusten äärellä. muutoksen alueeksi Microsoftin ilmoitettua aikeistaan hankkia Nokian osakekanta Kevätterveisin, syyskuussa 2013. Tarinan loppuosan tunUrho Blom, COM 2015 nemme. Ensi syksynä alkavan vaalikauden

NELLI BARAN, SDP

Työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta

Suomen talouden kasvu on hiipunut finansikriisin aikana. Valtion velka lähentelee sataa miljardia ja talouskasvu nollaa. Suomen talous on saatava kuntoon.

Työttömiä on 360.000, joista pitkäaikaistyöttömiä 130.000. Työvoiman ulkopuolella on lähes 1,5 miljoonaa suomalaista. Tammikussa 2015 työttömyysaste oli 8,8%. Kaikkien tulee osallistua kykyjensä mukaan Suomen talouden nostoon. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen on mahdollista

vain korkean työllisyysasteen kautta niin, että työtä on tarjolla kaikille työkykyisille. Suomen suunta tulee olla vientivetoinen työllistävä kasvupolitiikka. SDP:een tavoitteena on vähintään kahden prosentin kasvua ensi vaalikauden loppuun mennessä. Julkisen talouden kestävyysvaje saadaan korjattua nostamalla kokonaistyöllisyysaste nykyisestä 67 prosentista 75 prosenttiin ensi vaalikauden loppuunmennessä. Työllisyysaste on korjattava pohjoismaiselle tasolle. Julkinen valta on avainasemassa talouden uudistamisessa. Onnistuminen tavoitteissa vaatii tuekseen laajamittaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kilpailukykyä tulee parantaa kaikilla osa-alueilla, viennin pohjaa on laajennettava, julkisia ja yksityisiä investointeja on edistettävä, yritysten liiketoiminta- ja työllistämisedellytyksiä on

parannettava ja kansalaisten eriarvoisuutta maankäyttöpolitiikka sidotaan vahvemon vähennettävä. min yhteen. Ne tulevat muodostamaan Julkisen sektorin koko on kasvanut viime toimivan kokonaisuuden tukemaan eheää vuosina suhteessa yksityiseen sektoriin yhdyskuntarakennetta ja työvoiman liikyksityisen sektorin pienentymisen seuraukkuvuutta. Tunnin juna Turusta Helsinkiin sena. Julkisen talouden ja Kasitien kunnostamitasapainottaminen edelnen tulevat olemaan osa lyttää kasvua ja korkeamvaltion infrastfruktuuripaa työllisyyttä. Näiden investointeja. Suomi tarvitsee pitlisäksi tarvitaan myös Eduskuntavaalit ovat oikeudenmukaisesti toovella. Kansalla on kän ja maltillisen teutettuja rakenneuudismahdollisuus vaikutpalkkaratkaisun, joka tuksia ja sopeutustoimia. taa seuraavien neljän Merkittävät sopeutukset parantaa kilpailukykyä vuoden politiikkaan ovat välttämättömiä, äänestämällä. Mikäli ja tukee siten kasvun mutta niiden on tultava SDP työskentelee seuvoimaan asteittain. Liian raavat neljä vuotta halkäynnistämistä. nopea sopeutus jarruttaa lituksessa, Suomen uusi kasvua ja heikentää työltalouspoliittinen suunta lisyyttä. muodostuu viennin kehittamisestä, uusista Suomi tarvitsee pitkän ja maltillisen investoinneista, kotimaisten markkinoiden palkkaratkaisun, joka parantaa kilpailukykasvusta, rakenneremontista, oikeudenkyä ja tukee siten kasvun käynnistämistä. mukaisesta sopeutuksesta ja eri sektoreiKansalaisten ostovoima tulee turvata pieniden laajamittaisesta yhteistyöstä. Nyt on ja keskituloisille suunnatuilla veronkevalinnan aika! vennyksillä. SDP:n linja on tasapainottaa julkista taloutta vaalikauden alussa kolmella miljardilla eurolla. Tästä kaksi miljardia sopeutetaan menoja alentamalla ja miljardi veroja korottamalla. Vaalikauden lopulla tasapainotetaan vielä miljardilla eurolla lisää, Nelli Baran mikäli taloudellinen tilanne sitä vaatii. SDP Kasvun käynnistämiseksi tulee tukea Bioinsinööri uutta vientiä. Viennin esteitä tulee purTurku kaa kustannuksia kasvattamatta. Julkisilla Nettisivut: http://nellibaran.fi investoinneilla voidaan parantaa yritystoiminnan edellytyksiä. Liikenne-, asunto- ja

KONSTA WEBER,VIHR.

Maailma oli valmis, sitten se muuttui – uuden työn Turku

Suomen ja Euroopan talous on monenmoisessa ristivedossa ja muutos on kiihtymässä koko ajan.Vanhat alat kaatuvat ja uusia tulee tilalle jatkuvasti, pienemmät ja ketterämmät kumoavat jättiläisiä kovenevaan tahtiin. Vain kourallisen ihmisiä työllistävät yritykset voivat luoda skaalautuvan tuotteen, jolla luodaan satojen miljoonien liikevaihto. Ihmiset eivät enää kaipaa niitä tuotteita, jotka perinteisesti tuottivat paljon liike-

vaihtoa. Halu auton hankkimiseen on vähentynyt, kodin elektroniikka toivotaan mahdollisimman pienenä, Suomessa alkaa jo olla riittävästi huonekaluja ja paperia on kaikkialla yhä vähemmän. Automaatio ja robotiikka vievät ihmistyötä ja vapauttavat resursseja haastavampiin töihin kuin erinäisten asioiden purkittamiseen ja kahvojen vääntöön. Yhteiskunnan tasolla tämä tarkoittaa sitä, että omistus ja tuotantokoneistot saattavat päätyä yhä pienemmän joukon haltuun. Toisaalta kehitys on myös menossa siihen, että pienillä artesaanihenkisillä, yhden tai kahden ihmisen, yrityksillä on riittävästi liikevaihtoa ja pienestä intohimotyöstä kasvaa kannattavaa liiketoimintaa. Suomen politiikka ja sääntely ei ole pysynyt kehityksen perässä. Lainsäädäntöä

tehdään suuria yrityksiä kuunnellen. On korkea aika erottaa lakeja säätäessä pienemmät yritykset suurista. Freelancerit ja yksinyrittäjät tulisi ottaa huomioon entistä paremmin. Nykyaikana työ on pilkkoutunut. Freelancer-työt ja erinäisillä tavoilla itsensätyöllistäminen ovat yhä todennäköisempiä urapolkuja ihmisille. Välttämättä ei enää tarvitse tai voikaan tehdä viisipäiväistä viikkoa yhden työnantajan palveluksesssa, vaan toimeentulo tulee entistä useammista lähteistä. Oma tilanteeni on hyvin pitkälti samanlainen: teen töitä freelancerina, opiskelen toista tutkintoa loppuun ja starttailen paria yritystä, joista molempiin rahaa menee ennenkuin tuottoa tulee ulos. Toinen yritykseni tarjoaa freelancerina tekemääni kielen koulutusta yrityksille ja toisena projektina teemme tiimini kanssa älypuhelinsovelluksia. Molemmat alkavat jo hahmottumaan, mutta toimeentulo tulee pääosin freelancerin töistä monista eri lähteistä. Rahaa ei ole liialti, mutta saman ajan kuvan hengessä kuin teen töitä, elän muutenkin. Tavaran tai materian hankkiminen ei juuri kiinnosta, matkustellessa vain halvin tai ilmainen majoitusvaihtoehto kelpaa ja muutoinkin pyrin pitämään kulut kohtuullisina. Ulkosalla urheilu ja muut mukavat jutut eivät maksa paljoakaan. Palveluihin toki menee rahaa ja ravintoloissa ei kannata kursailla, mutta menköön. Maailma on menossa yhä enemmän siihen suuntaan, että kukin voi tuottaa lisäarvoa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Varsinais-Suomi ja Turku ovat mukana tässä kehityksessä. Turussa on vahva pienyrittämisen ilmapiiri ja kasvavaa toimintaa monellakin saralla. Boost Turku tekee hyvää työtä nuorten startuppien kehittämisessä. Kaupunki alkaa myös vihdoin heräämään muutokseen. Vanhimmat ja pahimmat änkyrät sekä hiilivoimaloiden

perään haikailijat alkavat työntää jo toistakin jalkaansa vehreämmille nummille. Uusi sukupolvi päättäjiä ja yritysmaailman ihmisiä ottaa myös Turkua haltuun pikkuhiljaa. Nyt tarvitaan vain valtion tasolla lainsäädäntöä, joka tukee tätä uuden työn ja yrittäjyyden nousua. Tarvitaan tasainen alusta ja perustoimeentulon turva, jolta ihmiset voivat ponnistaa kasvattamaan pienistä puroista suurempaa liiketoimintaa. Tätä mahdollisuutta pitäisi tarjota yhä laajemmin. Ratkaisu haasteeseen olisi perustulo. Perustulon avulla ihmisten energia vapautuisi luovaan toimintaan ja uusien mahdollisuuksien etsimiseen. Tarvitsemme pienyrittäjien ja kasvuyrittäjien tukea. Tarvitsemme helpotusta työllistämiseen, erityisesti ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen on tehtävä helpoksi ja kannattavaksi, vaikka sivukuluja kompensoimalla. Tarvitsemme yhden luukun periaatteen palveluja, sujuvaa tietojärjestelmää verotukseen ja kaikkiin yritysten tekemiin ilmoituksiin. Tarvitsemme tuen ja varojen ohjaamista uuteen pienyrittäjyyteen: TEKES ja muut pitää saada yhä enemmän rahoittamaan uutta pienyrittäjyyttä. Yrittäjien sosiaaliturva tulee laittaa kuosiin, ettei koko perhe tipahda tukiverkkojen ulkopuolelle, jos yksi yrittää.

i Konsta Weber Vihreät FM ja kohta KTM, freelancer, start up -yrittäjä Nettisivut: http://www.konstaweber.fi

VILLE TAVIO, PS.

Yhdessä yrittäjyyden puolesta

Kun valmistuin oikeustieteellisestä, en hakenut yhtäkään työpaikkaa. Halusin perustaa oman toimiston.

Eräät kurssikaverini sanoivat, että yrityksen perustaminen kuuluu vain niille, jotka eivät pääse Helsingin isoihin yrityksiin töihin. Minä taas olin unelmoinut pitkään oman yrityksen perustamisesta, joten ryhdyin toimeen heti valmistuttuani. Hain kirjastosta teoksia yrittämisestä, sillä olin päättänyt tietää pienyrityksen perustamisesta kaiken tarpeellisen. Tiedän, että pääsin suhteellisen helpolla liikeidean suhteen, sillä olihan minulla melko valmis ammatti ja halu ryhtyä oikeudenkäyntijuristiksi.

Omien kokemusteni myötä arvostan suomalaista yrittäjää aina vain enemmän. Suomi on yrityksille vaikea maa, jossa liiketaloutta ei arvosteta samaan tapaan kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. Suomalainen yrittäjä on oikeasti ahkera työntekijä, eikä mikään jalat pöydällä ja sikarin suussaan pitävä hahmo. Yksi perusongelma yhteiskunnassamme on ollut vanhakantainen ajattelu, jossa tehdään vastakkainasettelua työntekijöiden ja yrittäjien välille. Tietynlaisia jännitteitä vallitsee yhteiskunnassa luonnostaan, mutta uskon meidän olevan hyvällä polulla näiden jännitteiden minimoimiseksi. Yrittäjät tarvitsevat työntekijöitä ja työntekijät työpaikkansa ja niinpä politiikkojen tärkeänä tehtävänä on luoda tasapainoa työvoiman kysynnän ja tarjonnan välille. Vietin vuonna 2010 yhden lukukauden vaihto-oppilaana Thaimaassa ja tutustuin

siellä varsin päinvastaiseen yhteiskuntaan, jossa voi helpommin harjoittaa liiketoimintaa valtion siihen puuttumatta. Joku saattaa huomauttaa, että Thaimaa on vähän alkukantainen ja sekasortoinen maa, mutta siitä huolimatta siellä kohtaa amerikkalaistyylistä yritysvapausajattelua, josta voitaisiin ottaa ehkä meilläkin opiksi. Suomen lupaviranomaisten mielivaltaa kuvastaa hyvin noihin samoihin aikoihin tapahtunut kaarinalaisen pikkutyttö Marin leikkikioskitoiminnan sulkeminen. Käynnissä olevassa eduskuntavaalikampailussa tuntuu välillä kanssakilpailijoita seuratessa, että jokainen lupaa taas kaikkea hyvää kaikille. Inhimillisesti ajatellen tämä on varmasti ihan oikein, enkä tahdo lähteä nyt epäurheilijamaisesti kyseenalaistamaan kanssamaailmanparantajieni tarkoitusperiä. Sen sijaan pidän äärimmäisen tärkeänä, että hallituspuolueet löytävät vaalien jälkeen yhteiset ydintavoitteet, joita lähdetään yhdessä edistämään. Yhteiset ydintavoitteet liittyvät toivoakseni yhtenäisemmän Suomen aikaansaamiseen. On melko vähäpätöistä kinastella kuntaliitoksista tai terveydenhuoltomallista, mikäli kansantalouden tarvitsemat kulmakivet, kuten vientiteollisuus, epäonnistuvat. Yritysten toimintaedellytysten edistämisellä, verotuksen keventämisellä ja ostovoiman parantamisella voitaisiin saada aikaan positiivisten asioiden kierre.

On melko vähäpätöistä kinastella kuntaliitoksista tai terveydenhuoltomallista, mikäli kansantalouden tarvitsemat kulmakivet, kuten vientiteollisuus, epäonnistuvat.

i Ville Tavio Perussuomalaiset OTM Turku Nettisivut: www.villetavio.fi

IDA SCHAUMAN, RKP

All we need is jobs

Moni puhuu työmarkkinoiden joustavuudesta kertomatta kuitenkaan mitä joustavuudella tarkkaan ottaen tarkoitetaan. Työmarkkinoiden joustavuus perustuu neljään seikkaan.

Työlainsäädännön on oltava joustava ja luotettava. Täydennyskouluttautumiselle ja elinikäiselle oppimiselle on oltava toimintasuunnitelma. Työmarkkinapolitiikka on tehokasta ja kannustavaa, ja lisäksi sosiaaliturvajärjestelmä on sellainen, joka luo turvaa.

Euroopassa Tanska on oiva esimerkki joustavista työmarkkinoista. Keskeisimmät erot Tanskan ja Suomen työmarkkinoiden välillä liittyvät pääasiassa siihen, että Tanskassa on merkittävästi korkeampi työttömyyskorvaus ja joustavammat työsopimukset. Tanskassa panostetaan myös enemmän kouluttautumiseen ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan. Työpaikkansa menettänyt tanskalainen saa työttömyyskorvausta, joka vastaa 90 prosenttia tämän palkasta, kun taas Suomessa työttömyyskorvaus on 50-60 prosenttia palkasta riippuen saajan tuloluokasta. Tanskassa työvoimatoimistot tukevat työtöntä työnhakijaa ja tälle tarjotaan mahdollisuuksia lisäkouluttautumiseen. Tanskalaiset kokevat vähemmän turvattomuutta, vaikka työehdot ovat joustavammat. Suomessa yli 90 prosenttia uusista työ-

paikoista syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Pienelle yritykselle työntekijän palkkaaminen voi kuitenkin olla merkittävä riski. Moni yritys onkin ratkaissut työvoimapulansa turvautumalla alihankitaan. Tämä pakottaa monia yrittäjyyteen, sen sijaan, että heidät palkattaisiin suoraan heidän palvelujaan tarvitsevaan yritykseen. Yrittäjyyteen on kannustettava, mutta lisääntyvä alihankinnan käyttö kuitenkin osoittaa järjestelmän puutteet. Mitä tarvitaan? Neljä asiaa. Ensinnäkin työttömyysturvaa on uudistettava ja työttömyysetuutta tulisi nostaa Tanskan mallin mukaan. Jotta työn tekeminen olisi aina kannattavaa, tulisi työttömyysetuuden progressiivisuutta vähentää. Osa-aikatyön vastaanottaminen ei saisi välittömästi johtaa työttömyysetuuden menettämiseen, vaan osa-aikatyöllistetyn tulisi edelleen saada osittaista työttömyysetuutta. Toiseksi tulisi panostaa täydennyskouluttamiseen. Tanskaan verrattuna Suomessa panostetaan vähemmän aikuiskoulutukseen ja jatko- ja täydennyskouluttamiseen. Taloudellisen muutoksen, teknologisen kehityksen ja toimialoilla tapahtuvien nopeiden muutosten johdosta tarvitaan joustavia tapoja täydennyskouluttautumiseen. Kolmanneksi työehtojen tulisi olla joustavammat. Koeaikaa pidentämällä 6 kuukauteen ja irtisanomisaikaa lyhentämällä voisi alentaa uuden työntekijän palkkaamisen riskiä. Työttömyysetuuden ollessa korkeampi ei irtisanominen johtaisi tulojen romahtamiseen, mikä puolestaan vähentäisi turvattomuutta. Suomessa on 300 000 työtöntä ja 60 000 avointa työpaikkaa. Tämä on rakenteellinen ongelma, joka osoittaa että työantajat ja työttömät eivät löydä toisiaan. Näiden yhteensovittamista tulisi tehostaa työ- ja elinkeinotoimistoissa. Akateemisen työttömyyden ollessa ennätyskorkea tarvitsemme

uudenlaista osaamista auttaaksemme ihmisiä löytämään uuden työpaikan ja työuran. Tämän kriisin ratkaisemiseksi tarvitsemme lisää työpaikkoja. Työmarkkinat ovat muuttuneet ja siksi järjestelmienkin pitää muuttua. On aktiivisen ja kannustavan työmarkkinapolitiikan aika. Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja.

Yrittäjyyteen on kannustettava, mutta lisääntyvä alihankinnan käyttö kuitenkin osoittaa järjestelmän puutteet.

i Ida Schauman RKP RKP-nuorten puheenjohtaja Turku Verkkosivut: http://idaschauman.fi/fi/

ANNIKA SAARIKKO, KESK.

Suomi kuntoon!

Suomi tarvitsee selkeän suunnanmuutoksen. Huhtikuun eduskuntavaalit ovatkin linjavaalit. Silloin päätetään, laitetaanko Suomen asiat kuntoon ja millaisen politiikan keinoin se tehdään. Uudistaminen vaatii rohkeutta, mutta luotan sinnikkään työn palkitsevan. Vaikeat ajat edellyttävät uudenlaista politiikan tekotapaa. Aika on ajanut nykyisten kaltaisten pitkien ja jäykkien hallitusohjelmien ohitse. Keskusta esitti alkuvuodesta uudenlaisen, strategisen hallitusohjelma-

ehdotuksensa, jota teimme puoluejohdon porukalla intensiivisesti. Perusteellisen pohdinnan jälkeen valitsimme viisi strategista tavoitetta Suomelle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Maamme tilanne on niin vakava, että tilanteen oikaisemiseksi arvioimme tarvitsevan tämän ajan. Ensimmäinen Keskustan tavoite vuodelle 2025 on, että kodeissa voidaan hyvin ja hyvinvointierot kapenevat. Toisena tavoitteena on, että Suomesta tulee luovuuden, osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaa. Haluamme Suomen myös julkisen sektorin johtamisen mallimaaksi sekä biotalouden edelläkävijäksi. Viiden strategisen tavoitteen alle olemme määritelleet hallituskauden kärkihankkeet, joiden kautta strategiaa toteutetaan. Tämän kaiken yläpuolella on visio Suomesta, johon luotamme pääsevän näiden

strategisten tavoitteiden toteutuessa. Visio yrittäjävähennyksen tai jonkin muun vasperustuu sille, että vuonna 2025 Suomi on taavan kokoluokan veronkevennyksen korjattu yhdessä kuntoon. Vision alku on henkilöyhtiöille sekä liikkeen-, ammatin- ja konkreettinen ja pyrkii osoittamaan henmaataloudenharjoittajille. Lisäksi esitämme, kisen tilan, jota tavoittelemme. Teemme että yritysten kasvun ja työllistämismahdolkaikkemme, että suomalaiset vetävät yhtä lisuuksien vahvistamiseksi on luotava uusi köyttä. Välitämme toisistamme. Luotamme varausjärjestelmä, joka mahdollistaa osan voitoinen toisiimme. Menestyvän ja hyvintosta jättämisen varauksena yritykseen siten, voivan maan peruskivenä on hyvä talousettä varaus on purettava esimerkiksi seuraapolitiikka. Kestävässä taloudenpidossa ihvan neljän vuoden aikana. Kokonaisuudesmiset tekevät työtä tietäen saan on välttämätöntä, muu muassa, että eläkettä että kokonaisveroastetta ei riittää maksettavaksi nykyisestä päästetä nostamyös tulevaisuudessa. maan. Suomen ongelmat Visiossamme velalNyt jos koskaan pääteivät valitettavasti ole täjiltä kysytään rohkeutta. le elämiselle on laitettu piste. Voin jo nyt voi Ja samalla lujaa luottasuhdanneluonteisia, sanoa, että tämän tavoitmusta siihen, että Suomi teen toteuttaminen ei tule vaan rakenteellisia. saadaan kyllä kuntoon. olemaan helppoa. Kun Politiikka ja yhteisten asimaana kulutamme enemoiden hoitaminen innosmän kuin tienaamme, lainaamme päivittäin tavat minua valtavasti. Luotan myös siihen, rahaa tulevilta sukupolvilta. Valtion velka että suomalaiset ovat valmiita vaikeisiinkin on kivunnut sadan miljardin euron tienoilratkaisuihin. Suurin osa meistä haluaa, että le. Näin ei voida jatkaa. Suomi jätetään tuleville sukupolville paremSuomen ongelmat eivät valitettavasti ole massa kunnossa kuin se nyt on. suhdanneluonteisia, vaan rakenteellisia. Osa koskee julkisen hallinnon tuottavuutta, osa erityisesti työmarkkinoita - niiden joustavuutta ja kilpailukykyä. Kaiken taustalla on pitkäjänteinen tarve palkkamalttiin. Ensi vaalikaudella vuosia kestänyt jahkailu Annika Saarikko rakenteellisissa uudistuksissa, kuten kuntien Keskusta tehtävien karsinnasta ja sosiaali- ja terveysKansanedustaja palvelujen uudistamisessa maksaa meille täsTurku tä eteenpäin kipeitä päätöksi, myös säästöjä. Nettisivut: http://nellibaran.fi On tärkeää, että tässä vakavassa tilanteessa seuraava hallitus asettaa realistiset taloustavoitteet ja noudattaa niitä. Talouden nostamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi yrittäjyyden tieltä on raivattava turhia esteitä ja byrokratiaa. Keskusta on esittänyt vero-ohjelmassaan tulevalle vaalikaudelle toteutettavaksi joko 5 %:n

LI ANDERSSON,VAS.

Huono pössis!

Tällä viikolla kävin vierailulla vaasalaisessa metalli-alalla toimivassa keskisuuressa vientiyrityksessä. Keskustelimme muun muassa siitä, miksi yksityiset investoinnit loistavat poissaolollaan Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan yksityiset investoinnit vähenivät viime vuonna 6,5 prosenttia. Suomalaisten yritysten investointiaste on viimeksi ollut tätä alhaisemmalla tasolla 90-luvun laman keskellä. Tämä siitä huolimatta, että lainarahaa on saatavilla

poikkeuksellisen halvalla, yhteisöveroa on alennettu tuntuvasti ja vuonna 2013 tehty palkkaratkaisu oli äärimaltillinen. Pidemmän aikavälin tarkastelu paljastaa, että työnantajien maksurasitusta on kevennetty myös työnantajien sosiaalimenojen maksuosuuden pienentämisellä sekä siirtämällä työnantajan Kela-maksu valtion maksettavaksi. Suomalaisen työn hintakaan ei ole niin kilpailukyvytön kuin mitä julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Suomea kalliimpi hinta yhdelle työtunnille on Tanskassa, Belgiassa, Ruotsissa, Luxemburgissa, Ranskassa ja Hollannissa. Missä sitten mättää? Miksi eivät yritykset hyödynnä tilaisuutta tehdä investointeja Suomeen valmiiksi alhaiseen hintaan? Vaasalaisen yrityksen edustajat vastasivat, että Suomen ongelma on “huono pössis”.

Kukaan ei halua olla se yrittäjä, joka omalla Euroopan tasolla, sillä euroalueen elpymiriskillään lähtee katkaisemaan negatiivista nen on edellytys suomalaisen viennin elpykierrettä. miselle. Mitä Suomen ei missään nimessä Kenties parempi termi huonolle pöskannata tehdä tilanteessa, jossa vienti on sikselle on kokonaiskysynnän puute. Kun ongelmissa, on romuttaa kotimarkkinoiden näkymät ovat huonot ja vienti sekä kotitoimivuutta ja lisätä työttömyyttä julkisten mainen kysyntä heikkoa, reagoivat firmat menojen leikkauksilla. säästämällä. Tämä tapahtuu investointiValtakunnan tasolla tehtävillä talouspoen lisäämiseen luoduista kannustimista litiikan isoilla linjaratkaisuilla on luonnolhuolimatta. Siksi kannustimet, eli verolisesti myös merkitystä Varsinais-Suomelle alennukset, maltilliset palkkaratkaisut ja ja työllisyydelle alueellisesti. Maakunnan maksukevennykset,eivät vahvuutena on monimyöskään tule tilannetta puolinen elinkeinoraratkaisemaan. Nurinkukenne ja vahvat toimijat risesti ne murentavatkin niin meri-, lääke- kuin Näissä vaaleissa on julkispalveluiden rahoiruokateollisuuden osalta. tuspohjaa entisestään ja Haasteina taas on alueen korkea aika lopettaa siten lisäävätkin valtion vetovoimaisuuden paranjulkisen sektorin velkaantumista. taminen sekä korkeakouElvytyspolitiikan kautta mustamaalaaminen. lutetuille suunnattujen valtio katkaisee negatiityöpaikkojen liian vähäiSen sijaan tulisi visen kierteen tekemällä nen määrä. julkisia investointeja ja Pk-yritysten kankeskittyä ratkaisuihin tätä kautta lisää talouden sainvälistymistä tukeSuomen talouden ja kokonaiskysyntää. Sen va elinkeinopolitiikka sijaan, että jäädään odotolisi kuitenkin suureksi työllisyyden suurimtamaan joskus mahdollihyödyksi maakunnassa paan ongelmaan. sesti tapahtuvaa käännettä toimiville yrityksille, parempaan, hyödynnejoista moni toimii vientään niitä finanssipoliittisektorilla joko suoraan tisia välineitä mitä valtion kaltaisella toitai alihankkijana jo valmiiksi. Infrastrukmijalla on työllisyysasteen nostamiseksi. tuuria parantavat elvytyshankkeet voisivat Tämä tarkoittaa lisärahoitusta muun muVarsinais-Suomen kohdalla olla esimerkiksi assa asuntotuotannolle, tie- ja raideverkoskasitien parannustyön jatkaminen, sekä tolle sekä kiinteistöjen peruskorjauksiin. tunnin junayhteys Helsinkiin. Hyvin valitut elvytyshankkeet parantavat Tunnin juna edistää myös sellaista suuren työllisyyttä ja nollakorkotilanteessa näiden mittakaavan ajattelua, jota Varsinais-Suokerrannaisvaikutus alentaa velkasuhdetta. meen tarvitaan alueen vetovoimaisuuden Suomessa tulee tehdä elinkeinopoliittilisäämiseksi. Toteutuessaan se tekisi nynen strategia vientisektorille uusien alojen kyistä helpommaksi ihmisille asua Turuskasvun vauhdittamiseksi ja pk-yritysten sa vaikka työpaikka sijaitsisikin muualla. kansainvälistymisen tukemiseksi. Suomen Ennen kaikkea se helpottaisi työpaikkojen tulee myös ajaa elvyttävää talouspolitiikkaa sijoittamista Turun seudulle. Se olisi myös

ekologinen investointi, joka lisäisi raiteilla liikkumisen houkuttelevuutta. VarsinaisSuomessa kannattaisi myös ajatella suuresti ja panostaa kulttuurin ja taiteen asemaan nykyistä enemmän ja näkyvämmin. Sitä kautta hyödynnetään alueen mainetta elävän ja omaehtoisen kulttuurielämän keskuksena. Näissä vaaleissa on korkea aika lopettaa julkisen sektorin mustamaalaaminen. Sen sijaan tulisi keskittyä ratkaisuihin Suomen talouden ja työllisyyden suurimpaan ongelmaan: yksityisen sektorin tuotannon pienentymiseen, syypäänä euroalueen taantuma ja vientiteollisuuden rakennemuutos. Nämä ovat minun ehdotukseni paremman pössiksen puolesta.

i Li Andersson Vasemmistoliitto Turku Nettisivut: http://liandersson.fi

VILLE VALKONEN, KOK.

Suomi takaisin menestysuralle ja Varsinais-Suomi isänmaan kasvun kärkeen Kaikille lienee selvää, että Suomi on valtavien haasteiden edessä. Olemme käymässä läpi pisintä rauhan ajan laskukautta 150 vuoteen.Vielä suurempi ongelma on se, että kasvunäkymät ovat kituliaat. Suomen pankki arvioi talouskasvun jäävän keskimäärin yhteen prosenttiin seuraavien vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi työllisyyden merkittävä paraneminen edellyttäisi vanhan peukalosäännön mukaan

vähintään kahden prosentin kasvua. Nykyistä hyvinvointia ja elintasoa apea kasvu ei kykene kannattelemaan. Synkistely ei ole koskaan auttanut ketään. Tosiasiat on kuitenkin tunnustettava: Suomella on vaara luisua keskitason maaksi, samaan sarjaan Etelä-Euroopan ja ehkä kehittyneimpien Etelä-Amerikan maiden kanssa. Syitä tälle uhkaavalle näivetykselle on useita: ikääntyminen, globaali rakennemuutos, investointien vähäisyys, korkea veroaste, jäykät työmarkkinat sekä kannustinloukut. Ikääntyminen lienee näistä syistä merkittävin. Työmarkkinoilta poistuu koko ajan enemmän väkeä, kuin mitä sinne tulee. Tämä tietenkin vähentää taloudellista toimeliaisuutta. Eräs syy on nopea raken-

nemuutos erityisesti perinteisillä vahvoilla jäämätön? Mielestäni ei. Yllä mainituista aloillamme metsä- ja elektroniikkateollinäivetyksen syistä ainoastaan ikääntymistä suudessa. Näiltä aloilta on sulanut ennätykemme voi muuttaa. Elinkeinoelämän uusellinen määrä investointeja ja työpaikkoja. siutuminen, investointiympäristö, verotus, Kaiken kaikkiaan Suomessa investoidaan työmarkkinat ja sosiaaliturva ovat kaikki nyt noin 10 prosenttia vähemmän kuin pitkälti omissa käsissämme. Sama pätee 2005. Reaali-investointiasteemme ei koskoulutukseen ja osittain myös innovaatioikaan palautunut kunnolla edes 1990-luvun den syntyyn. lamasta verrattuna muihin Pohjoismaihin. Nähdäkseni Suomella on kansakuntana Myös poikkeuksellisen suuresta julkisesvalittavanaan kolme tietä: nykyinen jatkuva ta sektoristamme näyttää muodostuneen kituuttaminen, velkaelvytys tai rohkea uueräänlainen kasvua haittaava taakka, sillä distuminen. Nykyisillä rakenteilla kituutmaailman korkeimpiin kuuluva veroastaminen ja näivettyminen jatkuu. Kasvu ei teemme (vuonna 2015 arviolta 44,7 %) käynnisty kunnolla eikä Suomi menesty. haittaa työntekoa ja yrittämistä. Myös Pikkuhiljaa luisumme maailman maiden työmarkkinoiden ja viiden kärjestä maailman sosiaaliturvan jäykät viidenkymmenen kärrakenteet ovat johtaneet keen. pohjoismaisittain mataMittava julkinen vellaan työllisyysasteeseen. Onko Suomesta puhti kaelvytys helpottaa toki Ruotsissa töissä on 79,8 lyhyellä aikavälillä, mutta poissa pysyvästi, vai prosenttia työikäisistä, samat ongelmat odottaSuomessa vain 73,3 % vat Suomea sitten, kun voimmeko valita toi(huom! Eurostatin tilaselvytysrahat on käytetty. sin? Onko näivetys tointimenetelmä eroaa Loputtomasti velkaa ei Tilastokeskuksen menemyönnetä kenellekään. vääjäämätön? Mielestelmästä, jonka mukaan Velkaelvytyksen huotäni ei. Suomen työllisyysaste on noimpia puolia on se, että kausitasoitettuna noin se peittää alleen ongel68,2 prosenttia). Suomesmien vakavuuden, jolloin sa ei aina kannata tehdä töitä. Työllistämistä uudistuminen on entistä vaikeampaa. hankaloittaa monimutkainen työlainsääKolmas vaihtoehto on todeta tilanteen däntö ja palkanmuodostus, joka ei aina vakavuus ja ryhtyä vaadittaviin uudisperustu avoimen sektorin kilpailukykyyn. tuksiin. Tämä tarkoittaa liiketoiminta- ja Tietyssä mielessä myös innovaatioiden syninvestointiympäristön, työmarkkinoiden, nyn ja kaupallistamisen ongelmat voidaan verojärjestelmän, sosiaaliturvan ja koulunähdä syinä näivetykseen. Suomalainen tusjärjestelmän uudistuksia. Se tarkoittaa korkeakoulujärjestelmä ei jostain syystä myös julkisen talouden saneerausta. tuota kaupallisia keksintöjä siinä määrin, Yritystoiminnan ja investointien edelkuin panostuksiin verrattuna olisi odotetlytyksiä tulee parantaa tekemällä yritystavissa. verotuksesta kannustavampi Viron mallin Ongelmia on siis monia. Mutta onko mukaisesti, purkamalla yritystoimintaa Suomesta puhti poissa pysyvästi, vai voimhaittaavaa sääntelyä ja byrokratiaa, sujuvoitmeko valita toisin? Onko näivetys väätamalla lupakäytäntöjä ja pitämällä muun

muassa energia- ja logistiikkakustannukset kurissa. Työmarkkinat vaativat paikallista sopimista ja joustavuutta muun muassa työaikalainsäädäntöön, määräaikaisuuksien edellytyksiin ja koeaikoihin. Vanhemmuuden ja sairastamisen kustannukset tulee jakaa reilummin. Palkkamaltti on ehdoton edellytys tulevina vuosina rapautuneen hintakilpailukyvyn palauttamiseksi. Palkanmuodostuksen tulisi seurata avoimen sektorin tuottavuuden kehitystä. Verotuksessa painopistettä tulee siirtää kulutus- ja haittaveroihin eli työn ja yrittämisen verotusta alentaa tuntuvasti. Tämän rahoittamiseksi ja velkaantumisen lopettamiseksi julkiselta sektorilta tulee karsia menoja yhteensä noin seitsemän miljardia, ehkä enemmänkin. Myös julkista tuottavuutta on parannettava roimasti. Sosiaaliturvassa tulee purkaa esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan aiheuttamia kannustinloukkuja. Innovaatio-, tutkimus- ja korkeakoulutusjärjestelmämme tarvitsee voimavarojen keskittämistä, vahvempaa erikoistumista ja tiiviimpää työelämä- ja yritysmaailmayhteyttä. Näiden lisäksi Suomi tarvitsee suuren joukon muita toimia, jotka eivät yhteenkään kirjoitukseen mahdu. Tarvitaan kokonainen uudistamisen ja kokeilemisen kulttuuri kaikille yhteiskunnan aloille. Näillä uudistuksilla on mahdollisuus palauttaa Suomi kasvu-uralle kilvoittelemaan tosissaan maailman parhaan maan tittelistä. On meistä kiinni, uskallammeko tehdä tarvittavat päätökset. Varsinais-Suomella voi olla merkittävä rooli kasvun kärjessä. Meriteollisuus, maanviljely, bio- ja terveystieteet, mobiiliosaaminen ja matkailu ovat maakuntamme vahvuuksia. Niitä tulee kehittää edelleen. On uskallettava erikoistua. Varsinais-Suomen kannattaa edistää yhtenäisen työssäkäyntialueen syntyä Turku-HelsinkiTampere –kolmioon. Maakunnan tulee

tehdä kaikki mahdollinen Tunnin junan rakentamisen vauhdittamiseksi ja TurkuTampere –maantien parantamiseksi. Turun yliopisto tulee nostaa selvästi maan kakkosmonialayliopistoksi kasvua tukemaan. Yliopiston tulee erikoistua selkeämmin ja vahvistaa erityisesti teknisten alojen tutkimusta ja opetusta. Alueen korkeakoulujen yhteistyötä tulee tiivistää. Varsinais-Suomesta voisi tulla ympäristönsuojelun edelläkävijämaakunta, erityisesti maataloudessa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin kääntää koko Suomi uuteen nousuun. Silloin myös Varsinais-Suomi menestyy!

i Ville Valkonen Kokoomus Eduskuntaryhmän talouspoliittinen sihteeri Paimio Nettisivut: http://villevalkonen.fi

Nyt käynnissä!

Tulevaisuuden menestyjiä rakennetaan nyt! Aurajoen Nuorkauppakamari hakee yhteistyökumppaneidensa kanssa Tuottavia Ideoita alueeltaan. Jos sinulla on hyvä idea tai tiedät jonkin korkeintaan 3 vuotta vanhan, jo tuottavassa käytössä olevan innovatiivisen idean, osallistu kilpailuun tai ilmoita idea meille. Tulevaisuuden menestyjiä rakennetaan nyt ja me haluamme olla mukana auttamassa alueen yrityksiä ja ideoita menestymään.

Suomen Nuorkauppakamarit ry:n järjestämässä Tuottava Idea –kilpailussa etsitään uusia, korkeintaan 3 vuotta vanhoja, jo tuottavassa käytössä olevia innovatiivisia ideoita. Kilpailussa on kolme sarjaa: yritys-, yhteiskunta- ja palveluliiketoimintasarjat. Kilpailuun voi osallistua mikä tahansa tuotteeseen, palveluun, tuotantomenetelmään, liikeideaan tai muuhun yritystoimintaa edistävään toimenpiteeseen liittyvä idea. Parhaat ideat palkitaan alueellisesti loppukesästä ja valtakunnallisesti loppuvuodesta Kauppakamari Forumissa. Kilpailuhakemuksen voi jättää ennen 15.5.2015 osoitteessa www.tuottavaidea.fi. Voit myös ilmiantaa idean kamarillemme: Lähetä meille viesti, jossa kerrot organisaation nimen, yhteystiedot, sekä lyhyt kuvaus ideasta, jonka haluat ilmiantaa. Laita tiedot osoitteeseen: ilmiannaidea@gmail.com mahdollisimman pian tai viimeistään 4.5.2015 mennessä.

Yhteistyössä

Lisätietoja: www.tuottavaidea.fi http://aurajokijc.fi/projektit/tuottava-idea/ 22

Sanna Halttunen-Välimaa projektipäällikkö/Aurajoen Nuorkauppakamari sanna.halttunenvalimaa@gmail.com p. 050 5828500