metsä.fi 2/12 by Viestintätoimisto Jokiranta Oy

Metsähallituksen lehti huhtikuu 2 • 2012

Metsähallitus teki hyvän tuloksen sivu 3 Laatumaa kokeilee tonttikauppaa verkossa sivu 6 Metsätaidoista kisattiin Sodankylässä sivut 8–9

Millainen luonnossa liikkuja olet? sivu 16

2 • 2012

Palstan reunalta Maata myymällä yhteistä hyvää

SISÄLLYS 2 • 2012 Metsähallituksen lehti huhtikuu 2 • 2012

Metsähallitus teki hyvän tuloksen sivu 3

Metsätaidoista kisattiin Sodankylässä sivut 8–9

Sodankylässä kisattin metsätaidoista

8–9

Maisemahakkuut avasivat näkymän järvelle

Puu matkasi metsästä kouluihin Yrittäjille ajantasaiset tilitys- ja toteutustiedot

Haltia osaksi Suomen puurakentamisen historiaa Menestys vaatii riskienhallintaa

Vapaaehtoistyö tukee luonnon monimuotoisuuden hoitoa

tettuun omaisuuteen ja puolet metsämaahan. Kun samalla käytämme metsätalousmaan ostoon 1,6 miljoonaa ja puolustusvoimien tarpeisiin 3,4 miljoonaa euroa, kääntyy talousmetsien ”kauppatase” negatiiviseksi. Laitamme myyntiin noin 4 000–5 000 hehtaaria maata, josta Metsähallitukselle syntyy myyntivoittoa yhteensä noin 17 miljoonaa euroa. Meidän pitää varautua aiempaa suurempiin myyntimääriin myös tulevina vuosina. Myynnit herättävät kysymyksen, syövätkö ne tulevaisuuden tuloksentekomahdollisuuksiamme. Metsämaasta luopumisella on vaikutusta pääliiketoimintaamme, mutta nyt myytävät määrät ovat kuitenkin marginaalisia, vain noin 0,1 prosenttia metsätalouden käytössä olevasta pinta-alasta. Joukossa on myös kohteita, joiden myynnistä saatava tuotto ylittää erityisarvojen vuoksi kohteen metsätaloustuoton huomattavastikin. Samalla kiinteistörakenteemme paranee. Laajemmin metsätaloutta tarkasteltuna maan myynti antaa myös yksityisille metsänomistajille

mahdollisuuden täydentää omia metsäalueitaan. Tämä on valtioomistajamme toiveiden mukaista. Vanhan ajattelun mukaan vain huono isäntä myy maatansa. Onneksi näin ei ole meidän tapauksessamme. Oikein hoidettu maan myynti voi parantaa liiketoimintamme tuottoa. Myyntiä lisäämällä vastaamme osaltamme myös yhteisen hyvän rakentamisen ja ylläpitämisen haasteeseen. Tätä meiltä tässä tilanteessa odotetaan.

Kuopiossa 16.4.2012 Aimo Oikarinen Laatumaan johtaja

Kuva Keijo Kallunki

uoli korkean hyvinvointimme säilymisestä on jälleen ajankohtainen. Päättäjät etsivät kuumeisesti lisää tuloja ja säästöjä, jotta yhteistä hyvää voidaan ylläpitää. Valtion taloudellinen tilanne ja Metsähallituksen uudet omistajaohjauslinjaukset luovat erityisiä paineita myös meille. Omistaja odottaa parempaa tuottoa, ja Millainen pääoman tuottovaatimus nosteluonnossa liikkuja olet? sivu 16 taankin vuoteen 2015 mennessä viiteen prosenttiin. TuloutustaKannen kuva: Jari Kostet voitteet ovat ensi vuonna jo 122 miljoonaa euroa. Nykyisellä lii ketoiminnalla ja säästöillä emme 2 Pääkirjoitus saa tuloutustarpeita kokoon. VasMetsähallitus on tutkimustiedon suurkuluttaja taamme haasteeseen tehostamalla entisestään tonttien, rakennetun omaisuuden ja tuulivoima-aluei3 Metsähallitus valtion parhaimpia osingonmaksajia den myyntiä sekä lisäämällä metsätalousmaan myyntiä. Myynnit ovat tähän asti paiMETSÄMAKASIINI 4–5 nottuneet jalostettuun maahan. Kun lisäksi metsätalousmaata on ostettu enemmän kuin myyty, Laatumaa myy tuhansia 6 on talousmetsien määrä kasvanut hehtaareita metsätalousmaita kauppatoiminnan seurauksena. 7 Porojäkälän määrä on Tämän vuoden yli 25 miljoovähentynyt koko poronhoitoalueella nan euron myyntitavoitteestamme noin puolet kohdistuu jalosLaatumaa kokeilee tonttikauppaa verkossa sivu 6

14 Maastotietokoneet testissä Eräkokkina Perttu Finne – On erityisen hienoa vastaanottaa lahjoitus tieteen suosijalta, joka on myös merkittävä tieteen tekijä, kiitti Ari Laurén (oik.) pääjohtaja Jyrki Kangasta. Kankaan toivomuksesta hänen 50-vuotismerkkipäivänsä muistamiset ohjattiin Suo15 Pystymetsästä men Metsätieteellisen Seuran käyttöön. Tapahtumia Nimityksiä Kuntoilevat luontoseikkailijat hakevat toimintaa ja jännitystä

Metsä verkossa

www.metsafi-lehti.fi

Metsä.fi on Metsähallituksen henkilöstölehti, joka jaetaan myös sidosryhmille. Osoite: Metsähallitus, Pl 94, 01301 Vantaa Internet: www.metsa.fi Puhelin: 0205 64 100 Vastaava toimittaja: Juha Mäkinen, Toimittaja: Hanna Kaurala Toimitussihteeri: Leena Hulsi/Viestintätoimisto Jokiranta Oy Toimituskunta: Juha Mäkinen (pj), Markku Eklund, Leena Hulsi, Timo Karhapää, Hanna Kaurala, Mikko Koivula, Ritva Vaarala, Pauli Määttä, Anne Paakkarinen, Outi Ala-Härkönen Taitto: Tuuli Holopainen/Jokiranta Oy Osoitteenmuutokset: Leena Pöllä p. 0205 64 4214, metsafilehti@metsa.fi Aineisto toimitukseen: 3 /2012 21.5. mennessä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja toimittaa Metsä.fi-lehteen lähetettyjä tekstejä. Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä: 13 000 kpl, ISSN 1458-4700 (painettu) ISSN 1458-4719 (verkkoversio) Tämä lehti on painettu ympäristömerkitylle paperille.

Metsähallitus on tutkimustiedon suurkuluttaja

Juha Mäkinen

ääjohtaja Jyrki Kangas esitti 50-vuotispäiviensä alla toiveen, että hänelle osoitetut muistamiset ohjattaisiin metsien monikäyttötutkimukseen. Toivomus tuotti tuotti erinomaisen tuloksen: Suomen Metsätieteellisen Seuran nuorten tutkijoiden käyttöön kertyi 20 315 euroa. Metsätieteellisen Seuran puheenjohtaja Ari Laurén piti lahjoitusta merkittävänä. Hänen mukaansa yrityksiltä ja yksityisiltä tieteen suosijoilta saaduilla lahjoituksilla on ollut tärkeä rooli seuran mahdollistaman tutkimuksen rahoituksessa. Lahjoitus elvyttää näitä vanhoja perinteitä. – On erityisen hienoa vastaan-

ottaa lahjoitus tieteen suosijalta, joka on myös merkittävä tieteen tekijä. Kangas on oman alansa siteeratuimpia tutkijoita. Hänen uransa tiedemaailmassa ja yhteiskunnassa on arvostettu, puheenjohtaja Laurén sanoi kiitospuheessaan. Kangas muistutti, että Metsähallitus on tutkimustiedon massakäyttäjä. – Metsien monikäytön edelleen kehittämiseksi ja metsien käytön monitavoitteisen optimoinnin perustaksi tarvitaan keinoja, joilla voidaan arvioida vaihtoehtoisten suunnitelmien ja päätösten vaikutuksia. Tutkimuksella on tässä vielä tehtävää ja annettavaa. Tarvitsemme muun muassa tuotantofunktioita metsän eri tuotteille ja ekosysteemipalveluille sekä tehokasta paikkatietojen tuottamista

ja hallintaa, edistyneitä mutta käytännöllisiä monitavoiteoptimoinnin ja monikriteerisen päätöstuen menetelmiä. – Toivon, että 50-vuotispäivieni merkeissä järjestetty keräys auttaa osaltaan Metsähallituksellekin tärkeiden tutkimusten edistämistä ja antaa lisäpotkua alan tutkimuksille, Kangas summasi. Metsähallituksessa on tuoreeltaan avitettu alan tutkimusta myös väitöskirjalla. Aluejohtaja Veikko Hiltusen väitöskirja ”Päätöstuen kehittäminen Metsähallituksen osallistavassa strategisessa metsäsuunnittelussa” hyväksyttiin ItäSuomen yliopistossa 13.4. 2012. Väitöskirjatyö käsitteli muun muassa äänestysmenetelmien hyödyntämistä osallistavassa suunnittelussa.

2 • 2012

Kuva Esko Keski-Oja

– Metsähallituksen henkilöstö on tehnyt työtään epävarmojen tulevaisuudennäkymien alla jo useamman vuoden. Tästä syystä saavuttamillemme ennätystuloksille on annettava tavallistakin suurempi arvo, pääjohtaja Jyrki Kangas sanoo.

Metsähallitus valtion parhaimpia osingonmaksajia Metsähallitus teki viime vuonna jälleen hyvän tuloksen. Liikevaihto nousi uuteen ennätykseen ja liikevoitto kyettiin säilyttämään edellisvuoden lukemissa. Konsernin tulos oli 103,8 miljoonaa euroa, ja kaikki operatiiviset tulosalueet ja tytäryhtiöt olivat voitollisia. Juha Mäkinen

iime vuoden haastavasta markkinatilanteesta huolimatta Metsähallitus onnistui kasvattamaan liikevaihtonsa 369 miljoonaan euroon. Pääjohtaja Jyrki Kangas pitää ennätyksellistä tulosta erinomaisena saavutuksena. – Metsähallituksen tulos tuloutetaan lähes kokonaisuudessaan omistajalle, eli viime vuoden toimintamme rikastuttaa valtiota 110 miljoonalla eurolla. Olemme valtion yhtiöiden ja liikelaitosten joukossa neljänneksi paras osingonmaksaja valtiolle. Edellämme ovat vain Fortum, Veikkaus ja Senaatti-Kiinteistöt, Kangas sanoo. Konsernin liiketoiminnan liikevaihto nousi puolitoista miljoonaa euroa korkeammalle kuin edellisenä vuonna. Tulos parani saman verran. Metsätalous teki erinomaisen tuloksen loppuvuonna heikenneistä markkinanäkymistä ja kuljetuskustannusten voimakkaasta noususta huolimatta. Ainespuuta toimitettiin runsaat 5,8 miljoonaa kuutiometriä eli 0,3 miljoonaa kuutiota edellisvuotta vähemmän. Myös kaikki liiketoimintaportfolion operatiiviset yksiköt – Laatumaa, Villi Pohjola, Morenia Oy, Fin Forelia Oy, Eräsetti Oy ja Siemen Forelia Oy – olivat hyvin edenneen kannattavuuden parantamisohjelman ansiosta voitollisia ja osingonmaksukykyisiä.

– Metsähallitus on parantanut liiketoiminnan tulostaan reippaasti 2000-luvulla. Valtio-omistajan asettama tavoite pääoman tuotolle on ylitetty selvästi, olemme saavuttaneet suorastaan uuden tuottotason. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on noussut vuodesta 2005 lähes kaksinkertaiseksi eli 4,2 prosenttiin, Kangas sanoo. Liiketoiminnan tuottamat muut hyödyt korostavat tuloksellisuutta. Näiden niin sanottujen yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottaminen alensi laskennallisesti liikevoittoa arviolta 58 miljoonaa euroa. Nämä velvoitteet ovat Kankaan mukaan kuitenkin jotakin muuta kuin vain valtiolta saamatta jäänyttä rahaa. Ne ovat talousmetsien moniarvoisella hoidolla tuotettuja muita hyötyjä – esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön hyväksi – jotka eduskunta arvioi lisähakkuutuloja tärkeämmiksi. – Hyötyjen arviointi on vaikeaa, mutta pyrimme saamaan yhdessä tutkimuslaitosten kanssa jatkossa näistä hyödyistä konkreettisempia numeroita.

joonaan euroon esimerkiksi EU-hankerahoituksen kasvun ansiosta. Valtion sijoitus suosittujen luontokohteiden retkeilypalveluihin palautuu moninkertaisena takaisin yhteiskunnalle. Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin sijoitettua euroa kohti. Vuonna 2011 kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja seitsemän muun luontokohteen kävijät tuottivat paikallistalouteen yhteensä 170 miljoonaa euroa, viidenneksen edellisvuotta enemmän. Kansallispuistojen käyntimäärä nousi yli kahteen miljoonaan käyntiin, ja metsästyslupien määrä kasvoi viidenneksen.

Tuloutus kasvaa oleellisesti Valtiontalouden säästöohjelma vaikuttaa voimakkaasti Metsähallitukseen. Kuluvan hallituskauden aikana Metsähallituksen tuloutusta valtiolle tulisi nostaa yli 120

miljoonaan euroon. Osa tavoitteesta toteutetaan omaisuutta realisoimalla. Matkailuliiketoiminnassa olleita kämppiä, irrallisia talousmetsäpalstoja ja muuta omaisuutta myydään aiempaa enemmän. – Valtion asettama taloudellinen tavoite on kova, etenkin kun poliittisen tason ratkaisut Metsähallituksen tulevasta toimintamallista ovat edelleen tekemättä. Metsähallituksen henkilöstö on tehnyt työtään epävarmojen tulevaisuudennäkymien alla jo useamman vuoden. Tästä syystä ennätystuloksille on annettava tavallistakin suurempi arvo, Kangas sanoo. Uusi omistajapolitiikka tuo kaivattua jäntevyyttä Metsähallituksen edelleen kehittämiseen, ja strategiaa on ryhdytty tarkistamaan. – Toivomme, että tuleva Metsähallitus-laki tukee yhtenäisyyttä ja valtion erilaisten alueiden synergiaa siten, että liiketoiminnan kehittämisedellytykset turvataan ja samalla huomioidaan luontopalvelujen riittävä rahoitus, Kangas sanoo.

Luontopalvelut parantaa vakaasti tuottavuuttaan Myös Metsähallituksen luontopalvelujen tulokset olivat erinomaiset. Pääjohtaja Jyrki Kankaan mukaan tuottavuus koheni lähes kuusi prosenttia eli merkittävästi. Luontopalvelujen kokonaisrahoitus nousi 50,2 miljoonasta eurosta 51,7 mil-

Metsähallituksen liikevaihto ja voitto ovat nousseet viimeisten vuosien aikana.

metsämakasiini

Osallistu Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitteluun

2 • 2012

Repovedestä Vuoden Retkikohde 2012

Metsähallitus on uusimassa Ylä-

Anna palautetta Päijänteen kehittämisestä

Kuva Vastavalo

Repoveden kansallispuiston tärkein

valtti on sen upea luonto, jonka suojelua edistävät muun muassa hyvä retkeilyreitistö ja monipuolinen palveluvarustus. – Tulevaisuudessa alueella panostetaan entistä paremman sisällön tarjoamiseen kävijöille.

Tietoa ja elämyksiä tarjoamalla pyrimme kertomaan luonnosta ja tulkkaamaan sen erikoispiirteitä siten, että se myös madaltaisi kokemattomienkin kävijöiden kynnystä lähteä luontoon seikkailemaan, alueen suunnittelija, puistonhoitaja Aarno

Sipoonkorven toimintojen suunnittelu hyvässä vauhdissa Sipoonkorven hoidon ja käytön suun-

nittelu pääsi kevättalvella kunnolla käyntiin yleisötilaisuuksilla ja yhteisö.luontoon.fisivulla käydyllä keskustelulla. Nettikeskustelu on Metsähallituksessa uusi tapa lisätä suunnittelun vuorovaikutteisuutta. – Yritämme panostaa Sipoonkorvessa erityisesti ihmisten osallistamiseen, joten nettikeskustelua käydään jatkossakin, työtä vetävä Arja Halinen kertoo. Nettikeskustelussa saatiin jonkin verran reittiehdotuksia mutta myös paljon kysymyksiä siitä, miten kansallispuiston perus-

taminen vaikuttaa alueen käyttötapoihin. Etenkin koirien kouluttaminen, ratsastaminen ja maastopyöräily puhuttivat. – Kansallispuiston myötä alueella tulevat voimaan luonnonsuojelulain rauhoitusmääräykset, Halinen kertoo. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että koirat on pidettävä koko ajan kytkettynä kansallispuistossa liikuttaessa. Yleisötilaisuuksissa keskusteltiin paljon alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyistä. Halisen mukaan jo tälle kaudelle yritetään löytää pari uutta pysäköintipaikkaa. Ihmi-

siä yritetään myös ohjata entistä paremmin liikkumaan alueella. – Pihateillä ajamista ja kapeiden teiden varsien pysäköimistä pitäisi välttää, koska ne häiritsevät paikallisia asukkaita, Halinen muistuttaa. Sipoonkorven hoito- ja käyttösuunnitelma valmistuu kesällä 2013, mutta suunnitelman toteutusta aloitellaan jo tulevana kesänä esimerkiksi merkitsemällä uusia reittejä. Ajantasaisimmat tiedot Sipoonkorvesta löydät luontoon.fi/sipookorpi ja metsa.fi/hks –sivuilta.

Kuva Ulla Matturi

Lapin luonnonvarasuunnitelmaa. Suunnitelma sovittaa yhteen saamelaiskulttuurin, luontaiselinkeinojen, matkailun, metsätalouden sekä muiden käyttömuotojen tarpeet. – Suunnittelun perusteella tehdään tarvittavat maankäyttöpäätökset ja mitoitetaan keskeiset Metsähallituksen toiminnot Ylä-Lapissa tulevalle 10-vuotiskaudelle. Suunnitelmassa määritellään muun muassa luonnon virkistyskäytön painopisteet ja kehittäminen sekä metsästyksen, kalastuksen ja luontomatkailun kehittämisen linjauksia. Näiden lisäksi määritellään metsätalouden toiminnan linjaukset sekä tarkastellaan tonttikaupan ja maa-ainestoiminnan periaatteita, Lapin luontopalvelujen aluejohtaja Jyrki Tolonen kertoo. Suunnitteluun osallistuu eri sidosryhmien, asiakkaiden ja kansalaisten muodostama yhteistyöryhmä, jossa myös saamelaiskäräjillä on vahva edustus. Lisäksi suunnitelman laadinnassa kuullaan muun muassa Metsähallituksen kuntakohtaisia neuvottelukuntia, Lapin neuvottelukuntaa ja alueen kuntia. Kansalaispalautetta voi antaa sähköpostilla projektipäällikölle sekä internetissä www.metsa.fi-sivuilla suomenja saamenkielisillä palautelomakkeilla. Palautetta voi antaa 30.4.2012 asti. Uusi luonnonvarasuunnitelma valmistuu keväällä 2012.

Tervonen kertoo. Repoveden kansallispuistosta löytyy reittejä niin perheen pienimmille kuin kokeneillekin kävijöille. Myös liikuntaesteiset on otettu huomioon. Reitit ovat turvallisia ja hyvin opastettuja. – Ketunlenkki on lapsiperheille sopiva reitti, jonka varrella on riippusilta ja käsikäyttöinen lossi. Ne luovat pientä jännitystä etenkin perheen pienimmille, Tervonen jatkaa. Repoveden kansallispuistossa käy vuosittain noin 80 000 retkeilijää. Alueella on lähes 50 kilometriä eritasoisia retkeilyreittejä sekä päiväretkeilyyn että pitempään vaellukseen. Myös vesiretkeily on suosittua, ja kanootteja voi vuokrata alueen yrittäjiltä. Alueella sijaitseva Olhava on yksi Suomen parhaista kiipeilykallioista, joten Repovesi sopii retkikohteeksi myös kiipeilijöille. Repoveden kansallispuisto on perustettu vuonna 2003. Viime vuosina alueelle on rakennettu uusia reittejä, neljä uutta varauskotaa majoittumista varten sekä kaivoja, joilla turvataan puhtaan juomaveden saanti.

Päijänteen kansallispuiston ja

Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman luonnos on valmistunut. Suunnitelmassa esitetään, miten Päijänteen kansallispuistoa hoidetaan ja kehitetään seuraavan 15 vuoden aikana. Tavoitteena on, että luonnonkaunis ja rauhallinen sisävesisaaristo säilyy tuleville sukupolville ja että aluetta voidaan hyödyntää kestävästi virkistyskäytössä, luontomatkailussa ja kalastuksessa. Uudessa suunnitelmassa retkeilymahdollisuuksia parannetaan muuttamalla tulentekopaikkoja telttailualueiksi (Likolahti, Kyyränlahti, Kirkkosalmi, Vähä-Haukkasalo, Lietsaari), mikä lisää kävijöiden mahdollisuutta yöpyä kansallispuistossa. Luvassa on lisäksi uusi keittokatos Kelventeen Kirkkosalmeen, tulentekopaikka Ykskoivuun sekä uusi telttailualue ja venevalkama Höyssalmeen. Luontomatkailun edellytyksiä parannetaan ja Haapasaaren perinneympäristöjä hoidetaan. Kulttuuriperintöarvoja, kuten Harhun erakonmajaa ja Päijätsalon näkötornia, kunnostetaan ja pidetään yllä. Suunnitelmasta voi antaa palautetta 30.4.2012 asti.

Arkkitehti Jussi Tervaojan suunnittelemaan tähystystorniin mahtuu samanaikaisesti bussilastillinen lintuharrastajia.

Ruokokahlaaja nousee siivilleen Lintuharrastajat saavat tänä keväänä

uuden tähystyspaikan, kun Liminganlahdelle nousee Ruokokahlaajaksi nimetty lintutorni vanhan, joulukuun Hannumyrskyssä kaatuneen tornin tilalle. Liminganlahdella vietetään huhtikuun 27. päivä laajennetun kansainvälisen lintuluontokeskuksen avajaisia, joten uudella tornilla oli kiire. Eri toimijat yhdistivät voimansa, ja Liminganlahden Ystävät ry aloitti keräyksen rakennusurakan rahoittamiseksi. Huhtikuun puolivälissä lähes

koko tarvittava summa, 5 000 euroa, oli jo kasassa. – Lahjoitussummat vaihtelevat viidestä kahteensataan euroon, ja lahjoittajina on ihan tavallisia ihmisiä, luontokeskuksen hoitaja Ulla Matturi iloitsee. – Paikalliset ihmiset pitävät tornia tärkeänä retkikohteena varsinkin koululaisille ja perheille, Matturi jatkaa. Mukana on myös isoja lahjoittajia, WWF ja liminkalainen luontomatkailuyritys Finnature. Lisäksi Birdlife on käyn-

nistänyt oman valtakunnallisen keräyskampanjansa. Arkkitehti Jussi Tervaojan suunnitteleman tornin työnimi on Ruokokahlaaja, ja se on saanut innoituksensa linnun hahmosta. Uusi torni on entistä matalampi, mutta sen sijainti lähempänä vesialuetta tarjoaa hyvät mahdollisuudet lintujen tarkkailuun. Torni on vakaa ja laaja, ja sinne mahtuu kerrallaan bussilastillinen väkeä, mikä on selvä parannus entiseen.

metsämakasiini

2 • 2012

Metsätalouden ympäristöoppaan tekijät palkittiin Metsähallituksen ympäristöpalkinto

ekosysteemipalvelujen turvaaminen, mutta myös luonnonvarojen käytön suunnittelujärjestelmät, porotalous ja saamelaiskulttuuri sekä vuorovaikutus ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. – Tämä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun metsien ekosysteemipalvelujen turvaaminen viedään teoreettiselta tasolta suoraan käytännön ohjeistukseksi, kertoo projektipäällikkö Jussi Päivinen ylpeänä koko toimituskunnan puolesta tunnustusta vastaanottaessaan. Jyrki Kankaan mukaan ympäristöoppaan valmisteluprosessi on hyvä esimerkki yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta. Oppaan toimituskunnassa olivat vahvasti edustettuina sekä Metsähallituksen metsätalous että luontopalvelut. WWF:n osallistuminen toi prosessiin selkeän panoksen

on myönnetty Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaan toimituskunnalle. Ympäristöoppaan uudistamistyön projektipäällikkönä toimi FT Jussi Päivinen, joka kantoi päävastuun työn etenemisestä. Toimituskunnan muut jäsenet olivat Niklas Björkqvist, Lauri Karvonen, Kii Korhonen, Panu Kuokkanen, Hannu Lehtonen ja Arto Tolonen Metsähallituksesta sekä Maija Kaukonen WWF Suomesta. Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaassa on yhdistetty tuoreet tutkimustulokset ja käytännön kokemukset metsien ympäristönhoidosta sekä esitetty selkeät sovellusohjeet käytännön metsätalouteen. Ympäristöoppaan pääteemana on talousmetsien monimuotoisuuden ja

International Union for Conservation of Nature

World Headquarters Rue Mauverney 28 1196 Gland, Switzerland Tel +41 22 999 0000 Fax +41 22 999 0002 www.iucn.org

The Diversity of Sacred Lands in Europe Proceedings of the Third Workshop of the Delos Initiative – Inari/Aanaar 2010 Edited by Josep-Maria Mallarach, Thymio Papayannis and Rauno Väisänen

The Diversity of Sacred Lands in Europe

Suojelualueilla on luonnonsuojelun, terveyshyötyjen ja taloudellisen vaikuttavuuden lisäksi myös hengellisiä ja pyhiä arvoja, joista kertoo tuore englanniksi julkaistu kirja The Diversity of Sacred Lands in Europe. Kirja käsittelee luonnon ja pyhyyden yhteyttä eri uskontokuntien ja alkuperäiskansojen näkökulmasta. Se on arvokas lukupaketti kaikille, jotka ovat kiinnostuneita luonnon hengellisistä arvoista. Kirjan alkusanoina on arkkipiispa Kari Mäkisen artikkeli pyhän käsitteestä. Kirjassa pohditaan suojelualueiden pyhiin luontokohteisiin kohdistuvia uhkia ja tarkastellaan keinoja lisätä pyhien luontokohteiden arvostusta, vähentää suurten kävijämäärien aiheuttamia paineita ja vaikuttaa pyhiä luontokohteita ympäröivien alueiden suunnitteluun ja käyttöön. Kirjan artikkelien kirjoittajat osallistuivat pyhien luontokohteiden ns. Delostyöpajaan Inarissa kesällä 2010. Työpajassa paneuduttiin erityisesti saamelaisten pyhiin luontokohteisiin. Delos-aloite on osa Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) suojelualuekomission toimintaa. Kirja on IUCN:n ja Metsähallituksen luontopalvelujen yhteisjulkaisu, jonka ra-

Inari/Aanaar 2010

Kirja Euroopan pyhistä luontokohteista

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MILJÖMINISTERIET MINISTRY OF THE ENVIRONMENT

hoitti ympäristöministeriö. Kirjan koko nimi on The Diversity of Sacred Lands in Europe: Proceedings of the Third Workshop of the Delos Initiative – Inari/Aanaar 2010.

Tuulivoimalle etsitään otollisia paikkoja Metsähallitus Laatumaa aloittaa

tuulivoimahankkeen selvityksen Kajaanin ja Pyhännän rajalla olevalla alueella, joka yltää osittain myös Siikalatvan ja Vieremän alueelle. Ensimmäisessä vaiheessa mitataan alueen tuuliolosuhteita. Metsähallitus Laatumaan tuulivoimapäällikkö Erkki Kunnari kuvaa alueen soveltuvuutta lupaavaksi. Hanke on vielä niin alussa, ettei mahdollisen tuulipuiston kokoa voida tarkkaan ennakoida, mutta alueella on edellytykset Suomen mittakaavassa isoon puistoon. Kajaanin Vuolijoella on vahva sähköasema, johon suurikin puisto voidaan liittää, Kunnari kertoo. – Tuulivoiman hyödyntämisestä ei kuitenkaan ole vielä päätetty. Edessä on useamman vuoden prosessi, jonka aikana informoidaan ja kuullaan hankkeen

vaikutusalueella olevia ihmisiä, Kunnari painottaa. – Alueella ei ole etukäteen tunnistettu ympäristöarvoja, jotka estäisivät hankkeen suunnittelun. Ympäristövaikutukset selvitetään perusteellisesti sekä luonnon että ihmisen näkökulmasta. Selvityksessä otetaan huomioon muun muassa asuinpaikat, virkistyskäyttö sekä elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset, Kunnari kertoo. Myös paikallisilta asukkailta ja muilta sidosryhmiltä kerättyä tietoa ja palautteita hyödynnetään hankkeen suunnittelussa. Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomen tavoitteena on tuottaa sähköä tuulivoimalla noin 6 TWh vuonna 2020. Metsähallitus pyrkii tehostamaan valtion alueiden käyttöä tuulivoimahankkeissa, muut maankäyttötarpeet ja ympäristöarvot huomioon ottaen.

talon ulkopuolelta. Oppaan sisällön tarkastamiseen ja kommentointiin osallistui laaja joukko luonnonvara-alojen merkittäviä tutkijoita eri organisaatioista. Vaikka kyseessä on Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas, oppaan teemat ovat sovellettavissa Metsähallituksen muillekin tulosalueille. Lisäksi lopputulos on jo nyt herättänyt laajasti huomiota suomalaisella metsä- ja ympäristösektorilla. Kankaan mukaan metsätalouden ympäristöopas edistääkin merkittävästi Metsähallituksen visiota – edelläkävijyyttä vihreillä markkinoilla. Metsähallituksen ympäristöpalkinto myönnetään vuosittain merkittävälle saavutukselle, jolla on huomattavia myönteisiä ympäristövaikutuksia.

Puunkorjuu- ja autokuljetusurakoiden kilpailutus sähköistyy Metsähallitus tarjoaa jälleen uusia puunkorjuu-, autokuljetus- ja haketusurakoita. Sopimukset tehdään yksivaiheisen tarjouskilpailun perusteella. Valittavien yrittäjien sopimuskausi alkaa 1.8.2012. Uutta tämän kevään kilpailutuksessa on sähköinen tarjousten käsittely puunkorjuussa ja autokuljetuksessa. – Monilla aloilla sähköinen tarjousten käsittely on jo arkipäivää. Metsäalan palveluiden hankinnassa sitä hyödynnetään nyt ensimmäistä kertaa, kertoo Metsähallituksen hankintajohtaja Heikki Kääriäinen. Tarjouskilpailuun osallistuvat yrittäjät voivat ladata tarjouspyyntöasiakirjat osoitteesta https://tarjouspalvelu.fi/metsahallitus. Myös tarjousten jättäminen tapahtuu samassa palvelussa. – Uudella menettelyllä helpotetaan sekä tarjousten jättämistä että niiden käsittelyä. Yrittäjät täyttävät tarjouslomakkeet suoraan sähköisessä muodossa, joten tarjouksia ei tarvitse enää erikseen tulostaa ja postittaa. Apua sähköiseen tarjousten jättämisen saa tarvittaessa hankintaja resurssipäälliköiltä, kertoo Kääriäinen. Sähköinen tarjouskilpailu nopeuttaa tarjousten käsittelyä. Yrittäjät voivat muuttaa kätevästi tarjoustaan tarjousajan rajoissa, ja yrittäjien omat tarjoukset jäävät sähköiseen kilpailutusjärjestelmään yrittäjien myöhemminkin tarkasteltavaksi. Myös hankintapäätös lähtee järjestelmästä yrittäjille automaattisesti sähköpostilla. Sari Hiltunen Kuva Hanna Kaurala

Puinen luontokeskus Naava valmistui Pyhätunturille Arkkitehti Kimmo Kuismanen on

luonut Naavasta suuren ja jylhän kokonaisuuden, jonka sisällä on hienovaraisia yksityiskohtia. Nämä vastakkaisuudet löytyvät myös Pyhä-Luoston alueen puhuttelevasta maisemasta. Puu rakennusmateriaalina oli itsestään selvä lähtökohta. Auditorion moderni päreseinä on perinteistä tekniikkaa, uutta edustavat rakennuksen julkisivun designatut Kerto-puuristikot. Vaneri näkyy nykyaikaisena rakennusmateriaalina sisustuksessa. Naava näyttää puutalolta niin ulkoa kuin sisältä. Naava tarjoaa monia palveluja ja soveltuu useisiin käyttötarkoituksiin. Sen toivotaankin muodostuvan alueen todelliseksi kohtaamispaikaksi. Naavan asiakaspalvelu, ravintola, näyttely, auditorio sekä kokoustilat ja toimistot ovat eriaikaisessa, jopa rajatussa käytössä vuorokauden ajan ja vuodenajan mukaan. Naavan asiakaspalveluun ja ravintolaan pääsee tutustumaan jo nyt, mutta virallisia avajaisia vietetään kesäkuussa elämyksellisen näyttelyn valmistuttua.

Mallalle ja Saanalle suuntaviivat tulevaisuuteen Metsähallitus käynnistää hoidon ja

käytön suunnittelun Mallan ja Saanan luonnonsuojelualueille. Samalla päivitetään myös Käsivarren erämaa-alueen suunnitelma. Suunnitelmilla luodaan pelisäännöt alueiden käyttöön ja toisaalta mietitään hoidon tarve. Erilliset suunnitelmat tehdään yhtä aikaa ja ne valmistuvat vuoden 2013 aikana. Käsivarren–Kilpisjärven alueet ovat Lapin valovoimaisimpia retkeilyalueita. Vuosittain alueelle tehdään liki 100 000 käyntiä. Tämä on enemmän kuin useimmissa Suomen kansallispuistoissa. – Mallan alue on erittäin merkittävä luontoarvojensa vuoksi. Käsivarsi taas on Suomen parhaita retkeilykohteita ja ainoa suurtunturialue maassamme. Lisäksi paikalliset elinkeinot tarvitsevat kehittymismahdollisuuksia. Näistä saadaankin jo haastavat ainekset suunnitelman tekoon, sanoo erikoissuunnittelija Arja Vasama Lapin luontopalveluista. Kansalaiset voivat osallistua suunnitteluprosessiin monin tavoin. Suunnittelun tueksi perustettavaan yhteistyöryhmään kutsutaan eri sidosryhmien edustajia, ja Enontekiön alueella järjestetään avoimia yleisötilaisuuksia. Palautetta kerätään myös sähköisesti Metsähallituksen verkkosivujen kautta. Tilaisuuksista ja palautteenannosta tiedotetaan paikallislehdissä ja verkkosivuilla.

2 • 2012

Laatumaa myy tuhansia hehtaareita metsätalousmaita Laatumaa myy tänä keväänä ennätykselliset 4000 hehtaaria Metsähallituksen metsätalousmaita. Kaikki myytävät kohteet löytyvät Laatumaan nettisivuilta. Ensimmäistä kertaa maita on myynnissä myös nettihuutokaupassa.

Mirka Sillanpää

Kuva Jari Salonen

etsähallituksen Laatumaan myyntiin laittamat metsätalousmaat koostuvat runsaasta sadasta kohteesta ympäri Suomea. Lähes jokaisesta maakunnasta myydään vähintään reilut sata hehtaaria talousmetsää. Myytävien metsätalouspalstojen keskikoko on yli 30 hehtaaria. – Toiset kohteista on hinnoiteltu ennakkoon, mutta suurin osa myydään tarjousten perusteella. Ennen kuin valitsimme myyntiin laitettavat kohteet, kävimme laajalti läpi Metsähallituksen maa- ja metsätalousalueita ja pohdimme niiden merkitystä Metsähallitukselle. Nyt myynnissä olevista kohteista voidaan luopua ilman, että siitä on haittaa toiminnallemme, Laatumaan maakauppapäällikkö Tapio Kytövuori kertoo. Laatumaan myynti ei koske suojelu- ja retkeilyalueita, saamelaisalueita eikä tutkimuksen ja puolustusvoimien käytössä olevia maita. – Nyt tarjolla on niin paljon metsätalousmaita, että ensimmäistä kertaa Metsähallitus myy maata enemmän kuin ostaa, Kytövuori sanoo. Kytövuori kiittää Laatumaan maakaup-

patiimiä, joka teki ison työn valmistellessaan kohteet myyntikuntoon. – Jokaiselle kohteelle piti hakea karttaaineistot, pohtia kohteiden hinnoitteluperusteet ja laittaa ne valmiiksi verkkoon. Nyt haasteenamme on kohteiden myynti ja 14, 4 miljoonan euron myyntitavoitteen toteutuminen.

Viisi kohdetta nettihuutokaupassa Tänä vuonna uutta on se, että osa kohteista on myynnissä avoimessa verkkohuutokaupassa. Laatumaan nettisivuilta löytyy huutokaupattavista kohteista linkki huutokaupat.com-palveluun, jossa korkein

”

Ensimmäistä kertaa Metsähallitus myy maata enemmän kuin ostaa.”

tarjous on koko ajan kaikkien nähtävillä. – Testaamme nyt ensimmäistä kertaa näillä muutamilla Itä-Suomen metsäkohteilla sitä, miten nettihuutokauppa toimii. Jos tämä pilottikokeilu onnistuu eli palvelu toimii teknisesti hyvin, käyttäjien palaute on positiivista ja myyntihinnat vastaavat hintaodotuksiamme, voimme tulevaisuudessa laittaa huutokauppaan muitakin kohteita, Laatumaan markkinointipäällikkö Timo Karhapää kertoo. Karhapään mukaan huutokaupattavilla kohteilla on kaikilla hintavaraus, eli jollei se täyty, kohteita ei myydä. Huutoaika umpeutuu osassa kohteita huhtikuun lopulla ja osassa toukokuun alkupuolella. – Tutkimme tarkkaan sivuston luotettavuuden. Kaikki huutokaupat.comsivuston käyttäjät tunnistautuvat esimerkiksi nettipankkitunnuksilla, eli jokainen huutaja on tarpeen vaatiessa jäljitettävissä.

Ei yhtenäisiä alueita vaan erillispalstoja Lukumäärältään eniten myytävää on keskisessä Suomessa, esimerkiksi Karstulan tienoilla on tarjolla paljon metsätiloja. Itä-Suomen maakunnissa metsätalousmaata on myynnissä useita satoja hehtaareja, muun muassa Mikkelissä on tarjolla monia kohteita.

– Pohjois-Karjalassa löytyy Joensuusta yksi yli sadan hehtaarin kohde, kun taas Liperissä on myynnissä pienempiä palstoja. Kainuussa myytäviä metsätiloja on alle kymmenen, mutta monet niistä ovat reilunkokoisia, Tapio Kytövuori kertoo. Pohjois-Pohjanmaalla myytäviä kohteita on erityisesti Pudasjärvellä ja Limingassa, yhteensä vajaat 700 hehtaaria. Lapissa on myynnissä iso, 270 hehtaarin kohde, joka nostaa maakunnan hehtaareissa laskettuna hieman Kainuuta suuremmaksi myyntialueeksi. – Varsinais-Suomesta, Pirkanmaalta ja Satakunnasta metsätalousmaata myydään yhteensä noin 450 hehtaaria. Pohjanmaalla sekä Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla myynnissä on parikymmentä kohdetta, Kytövuori sanoo. Kytövuori huomauttaa, että myynnissä olevat metsätalousmaat eivät ole yhtenäisiä valtion alueita vaan erillispalstoja, joista Metsähallitus on päättänyt luopua. Erityisesti eteläisemmässä Suomessa on tarjolla paljon pieniä irrallisia hajapalstoja. – Kokonaan oma lukunsa ovat niin sanotut pienpalstat. Palstojen suuren lukumäärän vuoksi Laatumaa on kehittänyt nettisivuilleen erillisen karttapalvelun, josta myyntikohteiden sijainti selviää helposti.

2 • 2012 Kuva Pentti Pieski

Anu Akujärven viime kesänä valmistuneessa tutkimuksessa kartoitettiin laiduntamattomien ja laidunnettujen alueiden jäkälän määrää ja biomassaa, ja sitä kautta metsätalouden ja porotalouden vaikutuksia poron talvilaitumiin.

Porojäkälän määrä on vähentynyt koko poronhoitoalueella Jäkälien biomassat ovat romahtaneet poronhoitoalueen etelä- ja keskiosassa, ja jäkälän biomassa on vähentynyt myös Inarissa. Poronjäkälät ovat porojen tärkeintä talviravintoa, joten tuore pro gradu -tutkimus tuo arvokasta tietoa siitä, miten alueen eri elinkeinot, kuten poronhoito ja metsätalous, vaikuttavat maajäkälän määrään. Pentti Pieski

elsingin yliopiston metsätieteiden laitokselle pro gradu -tutkimuksen tehnyt Anu Akujärvi pyrki selvittämään poron laidunnuksen ja metsätalouden erillisja yhteisvaikutuksia maajäkälien määrään Lapissa. Tulokset kertovat, että maajäkälän peittävyydessä erot olivat huimat: laiduntamattomilla alueilla maajäkälän peittävyys oli 38 prosenttia, laidunnetuilla alueilla vain 7,5 prosenttia. Metsikön eri kehitysluokissa uudistuskypsä metsikkö oli paras kasvualusta maajäkälälle. Biomassan mukaan ero on vielä suurempi, sillä laiduntamattomalla alueella jäkälän biomassa on keskimäärin 3 600 ja laidunnetulla alueella 190 kiloa hehtaarilla.

Metsätalous vaikuttaa voimakkaasti kuluneilla laitumilla Tutkimus paljastaa, että laidunnus vaikuttaa eniten porojäkälän peittävyyteen ja biomassaan. – Aineistossa mukana olevat poron talvilaitumet ovat huonossa kunnossa. Tämä

tulos vastaa aikaisempien inventointien tietoa talvilaidunten tilasta. Voimakkaasti kuluneilla laitumilla metsien uudistaminen heikentää laidunten tilaa entisestään, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Anu Akujärvi kertoo.

”

Uudistuskypsä metsikkö on paras kasvualusta maajäkälälle.”

Tutkimustiedon toivotaan tuovan arvokasta lisätietoa, kuinka sovittaa yhteen poronhoidon ja metsätalouden tavoitteet metsien käytön suhteen. Aineisto koostui 50 alueesta, joilla laiduntamattomat ja laidunnetut alueet muodostivat vertailuparit. Aineisto analysoitiin lineaarisilla sekamalleilla, joissa otettiin huomioon ympyräkoealojen havaintojen keskinäinen riippuvuus.

Valonsaanti ja poromäärien säätely tärkeitä Laidunten kuntoa pitäisi tutkimuksen mukaan parantaa kokonaisvaltaisesti sekä metsätalouden että poronhoidon kautta. Metsätaloudessa olisi huolehdittava siitä, että maajäkälät saavat riittävästi valoa ja suosittava mahdollisimman pitkiä kiertoaikoja. Metsien poistaminen metsätalouskäytöstä ei yksinään paranna laidunten tilaa, sillä laitumet ovat hitaasti uusiutuvia myös uudistuskypsissä metsiköissä. – Avainasemassa laidunten tilan parantamisessa ovat poromäärien säätely ja toimivien laidunkiertojärjestelmien kehittäminen sekä poronhoidon huomioon ottaminen metsätaloudessa alueella, jossa laitumet ovat huonossa kunnossa. Laidunten pirstominen pahentaa entisestään huonoa tilannetta, Akujärvi kiteyttää. Aihe vaatii vielä jatkotutkimusta. Tärkeää olisi saada tutkimustietoa muun muassa siitä, miten metsätalouden eri hakkuutavat ja laidunnuspaine vaikuttavat maajäkälän määrään. Syytä olisi myös tarkastella ympäröivän maiseman vaikutusta poron laitumien valintaan ja laidunten tilaan.

Osa Metlan ja Metsähallituksen tutkimushanketta Anu Akujärven tutkimus liittyi Metlan ja Metsähallituksen Pohjois-Suomen metsien uudistaminen -yhteisprojektiin, joka sisälsi seuraavat osahankkeet

1. Maanmuokkausmenetelmän vaikutus taimikonhoidon tarpeeseen

2. Männyn syyskylvön onnistuminen ja sen käyttömahdollisuudet

3. Metsän luontainen uudistaminen ennen päätehakkuuta

4. Metsätalouden ja porotalouden erillisja yhteisvaikutukset jäkälälaitumiin Osahankkeiden 1 ja 2 tulokset esiteltiin Metsähallitukselle metsänhoidon tulosseminaarissa 3.6.2010 ja osahankkeet 3 ja 4 esiteltiin 18.4.2012 pidetyssä tulosseminaarissa.

2 • 2012

Kuvat Jari Salonen

– Tällä kertaa on luvassa aika haastava rata, Tauno Saukko arvelee ennen lähtöä.

– Pito on tärkeää, tasatyönnöillä ei jaksa 8,5 kilometriä, Mikko Kuitunen pohtii.

Maaliskuun viimeinen perjantai valkenee Sodankylässä kylmänä. Elohopea on painunut kylän pinnassa 26 asteeseen, mutta miehet lämmittelevät metsikössä hiihtohousuissaan. Huhut kertovat, että talvipäivien metsätaitokisasta on tulossa haastava. – Monesti on valiteltu liian helppoja kilpailuja, joten tällä kertaa tein radasta aika vaativan, Tauno Saukko vinkkaa silmää. Kuinka lähelle meni?

Sodankylässä kisattin metsätaidoista Jari Salonen

erryttelyalueella käy melkoinen suihke. Suksiin haetaan pitoa ja luistojakin testaillaan. Numerolaput vetäistään rinnuksille, vielä viime hetken tankkaukset ja kisa voi alkaa. – Kyllä suksenkin täytyy pelata, muuten tulee antaneeksi liikaa tasoitusta kavereille, sanailee Mikko Kuitunen. – Minä olen vasta aloitteleva harrastaja, joten opittavaa on koko ajan. Ja jos jossain

kisassa sattuisikin tulemaan tunne, että nyt tämän osaa, niin seuraavassa palataan taas maan pinnalle. Hymyssä suin kilpailu on kuitenkin aina kivaa, pohtii Sami Hakala suksien pohjia laitellessa. Paikkakunnan omat miehet Matti Onnela ja Antti Tepsa sanovat vaatimattomina, että kotikenttäetua ei näissä kisoissa tunneta. – Pahimmat virheet voivat tulla ihan kotinurkilla. Tiedetään se katkerasta kokemuksesta. Kaikki miehet ovat yhtä mieltä siitä, että

”

Reitti oli hyvin tehty ja mukavan haastava.”

kilpailussa vaadituille taidoille on yhä kovaa kysyntää. – Meillä Sodankylässä saadaan ensimmäiset laserkeilaustiedot ehkä vasta parin vuoden päästä. Siihen asti ja varmaan pitkään sen jälkeenkin arviointitaidoille on yhä kysyntää, Matti ja Antti laskevat.

Pituusmitta ansana Ratamestari Saukko on käynyt mittamassa lahjomattomat lukemat jo hyvissä ajoin ennen lumien tuloa. – Vähän piti puussakin kiikkua, että

2 • 2012 Kuva Jari Salonen

Mikko Kuitunen arviointitehtävän tiimellyksessä.

– Tämä se on sitä kisan hienointa antia, jälkipyykki, pohtii Matti Onnela (kesk).

– Hikihän tässä tuli, Antti Tepsa huomaa

sain pituusmitat ja kuutiot kohilleen, mies nauraa. Radan valmistelu on vienyt viikon verran ja yllätyksiä on luvassa. – Läpimitta arvioidaan koivusta. Valkoinen puu hankea vasten on kokemukseni mukaan todella hankala rasti. Arvelen, että niinkin simppeli tehtävä kuin pituuden arviointi tuottaa tänään hankaluuksia, Tauno lupailee salamyhkäisesti. Päivän 8,5 kilometrin taipaleen ihanneajaksi ratamestari on laittanut 32 minuuttia.

Täällä ei puristeta mailaa Hiihtäjät säntäävät rivakasti matkaan. Matkan varrelle on ripoteltu kahdeksan tehtävärastia. Nopeimmat pysyvät ihanneajassa ja useimmat oikealla ladullakin. – Yksi hiihtäjä tuli vastaan, mutta vaik-

ka täällä olisi lippusiima lähdöstä maaliin, niin joku eksyisi silti, Mikko Kuitunen puuskuttaa maalissa. Kisan sujumista Mikko ynnää nopeasti. – Minulla on pohjoisen kilpailuissa aina hankalaa. Täällä ei sovi laskea lapinlisää, päinvastoin, pitää vähentää. Nyt tuntuu, että tuliko vähennettyä liikaa. Toiset hymyilevät leveästi, toiset puistelevat hymyssä suin päätään. Täällä ei selvästikään puristeta mailaa, vaikka kirkkaana kiiluvat pokaalit välkkyvät kisailijoiden silmissä.

Kilpailu huipentuu jälkipyykkiin Kilpailijoita tippuu maaliin ja kohta metsikössä käy vilkas puheensorina: motteja, metrejä, pinta-aloja, läpimittoja. ”Oliko se tilavuus 0,35 vai 0,4 – ai 0,5. No pitihän

se arvata.” Ylituomari käy kuiskaamassa, että tämä jälkipyykki on näiden tapahtumien ehdottomasti parasta antia. Ja sitä näyttää taas riittävän. – Mitä, paljonko se kuutiomäärä oli. Ei perhana, meni ihan pieleen, Sami nauraa katketakseen. – Pärjäsin SM-kisoissa näin aloittelevaksi aika hyvin – olin 23. – niin nyt oli varaa mennä vähän penkin alle, nuori mies pohtii. Se visaiseksi arvioitu pituusmittakin herättää monta kommenttia – pieleen oli tosiaan menty metrikaupalla. Reitiltä palailee myös pitkän linjan konkari Hannu Liljeroos. Hän kiteyttää monen kisailijan tunnot. – Hyvin tehty reitti ja tehtävät, mukavan haastava.

Fakta Metsätaitokilpailujen tarkoituksena on metsänomistajien ja metsäammattilaisten tietojen ja taitojen ylläpitäminen. Metsätaitoharrastamisen pääorganisaationa toimii Suomen metsäurheiluliitto ry. http://www.mm.helsinki.fi/hyytiala/smul/. Kilpailuja järjestetään sekä kesällä että talvella. Kesällä kilpailuun kuuluu suunnistus, talvella hiihto. Tehtävien määrä vaihtelee vuodenajan mukaan. Tehtävissä kysytään muun muassa kasvupaikkatyyppiä, puuston pohjapinta-alaa, runkolukua, ikää ja kasvua. Kilpailija voi käyttää apunaan relaskooppia, taskulaskinta ja kasvikirjaa.

2 • 2012

Kuvat Matti Ronkainen

Maisemahakkuulla on avattu näkymä tieltä järvelle. Veden välkkeen voi jo kuvitella, vaikka järvi onkin vielä jään peitossa.

Maisemahakkuut avasivat näkymän järvelle Metsähallituksen Varkauden metsätiimi ja Destia toteuttivat Heinäveden Polvijärvellä erikoishakkuun, jolla avattiin komea järvimaisema Hoikanmäentieltä. Näyttää sujuvan suunnitelmien mukaan, tuumivat papereita tutkivat Riitta Airaksinen ja Jyrki Hujanen motomies Hannu Tirkkoselle.

Tirkkosen moto poimii rannalta energia- ja ainespuut. Ennen varsinaista hakkuuta ranta on raivattu metsurityönä.

Matti Ronkainen

oneyrittäjä Hannu Tirkkonen napsii koivunrunkoa maantien lumipenkan ja järvenjään väliseltä kapealta kaistaleelta. Maisemahakkuulla hän on ensimmäistä kertaa. – Ei ole tarkempia ohjeita. Tarkoitus on ottaa pois huonokuntoiset ja sellaiset puut, jotka selvästi haittaavat näkymää järvelle. – Järeimmät ja komeimmat jätän, eihän niihin tämän koura ylläkään. Myös lähes kaikki tervalepät säästetään. – Energiapuuta tästä tulee ja jonkun verran kuitua. Tähän mennessä olen saanut yhden tukin, ehkä niitä tulee muutama lisää. Vajaan kilometrin matkalta on metsurityönä raivattu pusikot pois jo tammikuussa. Se on helpottanut motomiehen työtä. Vaikka hanki hohtaa vielä järvellä, voi jo hyvin päätellä, että savotalla saadaan tavoiteltu tulos aikaan. Järvimaisema avautuu tielle aivan toisenlaisena kuin ennen. Rannalle tie laskee kauniilta harjulta, jota paikalliset kutsuvat köyhän Punkaharjuksi. On pai-

kallaan, ettei sen jatkeena ole ruma ryteikkö. Tien toisen puolen kankaalla on pohjavesialue. Aidatun pumppaamon edessä on sen verran tilaa, että siihen sopii ohiajajan pysäyttää autonsa. Raivattuun rantaan kun pääsee nyt vaikka hiekkapohjalle kahlaamaan.

”

Hakkuilla parannetaan maisema-arvojen lisäksi myös liikenneturvallisuutta.”

Jatkossa vesakot on raivattava silloin tällöin, jotta tienvarret eivät pusikoidu uudelleen.

Lisää turvaa myös liikenteelle Varkauden metsätiimin suunnittelija Riitta Airaksinen kertoo, että Metsähallituksen uusittu ympäristöopas korostaa maisemahakkuiden merkitystä.

– Tästä löytyi hyvä ja sopiva kohde. Ennen ei järveä juuri nähnyt, niin paljon puita ja pusikoita siinä oli. Metsähallituksen kumppanina Polvijärvellä on tieliikelaitos Destia. – Meillä on menossa toinen vuosi, kun tehdään näitä maisematöitä. Ely-keskus haluaa niitä. Hakkuilla parannetaan maisema-arvojen ohella myös liikenneturvallisuutta, kun poistetaan sellaiset puut, jotka ovat vaarassa kaatua tielle, sanoo Destian työmaapäällikkö Jyrki Hujanen. Turinatuokio Tirkkosen kanssa ja alkaneen työn jäljen tarkastelu vakuuttavat, että hyvää tulee. Hujanen hurauttaa toiselle työmaalle, Airaksinen jää vielä kävelemään tien reunaa Tirkkosen kanssa. – Tästä tuleva puu myydään normaaliin tapaan energia- tai ainespuuna. Tuosta rannalta ne siirretään kankaan puolelle pinoon, Airaksinen sanoo. – Varmasti maisemahakkuita tulee tänne enemmänkin, ovathan nämä seudut kauneinta Järvi-Suomea.

2 • 2012

Puu matkasi metsästä kouluihin

Kuvat Jari Salonen

”Kivointa oli tehdä valot kanteen ja vaikeinta kaivertaa lukon kohta”, muistelee Ella-Juulia valmistamansa korurasian työvaiheita. Hän ja muut Sääksjärven koulun 8.-luokkalaiset osallistuivat kuuden muun Tampereen seudun yläkoulun kanssa Metsähallituksen, Metsäkeskuksen ja 4H-piirin järjestämään teknisen työn projektiin.

rojekti käynnistyi metsäpäivällä Tampereen Niihamassa viime syyskuussa, jolloin maastossa retkeili päivän aikana yli sata koululaista. Tapahtumaan osallistui myös Pyynikin koulun 8. luokka, joka oli lehtorinsa Sami Vedenpään johdolla lähtenyt selvittämään, mistä puu teknisen työn tunnille tulee. Päivän aikana oppilaat osallistuivat parin kilometrin pituiselle rastiradalle, jonka varrella laskettiin puun ikää, eroteltiin kuitu- ja tukkipuuta ja kokeiltiin taimien istutusta. – Leuat kiinni, putki maahan ja leuat auki, opasti Erkki Etelämäki Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksestä pottiputken käyttöä ja muistutti, että noin 70 vuoden kuluttua nämäkin taimet alkavat olla aikuisia. Taimet tarvitsevat tilaa ja valoa kasvaakseen, joten apuun oli kutsuttu metsuri Ilkka Korhonen Tampereen kaupungilta. Korhosen raivaussahan surina ei kuitenkaan kuulunut muille kuin katselijoille, sillä hän pisti kypäränsä kuulokkeisiin musiikin soimaan. Metsä oli oppilaille myös retkikohde ja rauhoittumispaikka. Jokamiehenoikeuspelissä testattiin, että retkeilyn kultaiset säännöt olivat kaikilla hallussa.

Ideasta tuotteeksi Metsäpäivän jälkeen kouluissa alkoivat sa-

hat soida ja vasarat paukkua. Töissä painotettiin oppilaiden omaa suunnittelua. Pyynikin koulussa oppilaiden tehtävänä oli valmistaa kuljettamiseen ja säilyttämiseen soveltuva tuote, ja tunneilla syntyikin erilaisia kaappeja ja rasioita. Kaarilassa teemana oli retkeily, siellä tehtiin visakahvaisia puukkoja, joihin ommeltiin itse myös nahkatupet. Sääksjärven koulussa opettaja Jussi Karjalainen asetti töille kaksi vaatimusta: niissä tuli olla vaativia puuliitoksia ja liikkuva osa. Oppilaat ideoivat itse, mitä he halusivat tehdä, ja piirsivät sitten tarkat työpiirrokset millimetripaperille, Karjalainen kertoo. Vaativista työvaiheista ei ollut pulaa, sillä saranoiden kiinnitys, tukipilareiden valmistaminen tai pinnan tasoittaminen vaativat tarkkuutta, keskittymistä ja malttia. Haastavien töiden valmistuminen antoi oppilaille kuitenkin iloa ja onnistumisen tunteita.

ja oppimateriaalia sekä teknisen työn että myös biologian ja oppilaanohjauksen tunneille.

Lahjakorteilla kunnon materiaalipotti Teknisen työn projektin hyviksi haltioiksi lupautuivat kauppiaat Aarno Laakso Puukeskus Oy:stä Tampereelta ja Tapio Outinen Puutoimi Oy:stä Ylöjärveltä. Molemmat lahjoittivat projektiin 400 euron puutavaraostoihin oikeuttavan lahjakortin. Arvonnassa Puukeskuksen lahjakortti meni Kaarilan koululle ja Puutoimen lahjakortin voitti Sääksjärven koulu.

Lahjoitukset ovat koululle merkittäviä, sillä teknisen työn materiaaleihin on varattu vain reilu 10 euroa oppilasta kohden vuosittain. Raaka-aineista mänty on edullisinta, noin euron metri, mutta koivun metrihinta kipuaa jo moninkertaiseksi. Teknisen työn tulevaisuudessa opettajat näkevät sekä valoa että varjoa. Kädentaitoihin halutaan opetuksessa panostaa, mutta valmisteilla olevassa uudessa opetussuunnitelmassa on myös ehdotus tuntimäärän vähenemisestä. Toisaalta kädentaitojen opetus on laajenemassa myös lukioihin, syksyllä on mahdollista hakea ainakin Tammerkosken lukioon käsityölinjalle.

Kuva Tuulikki Halla

Tuulikki Halla

Sahavierailu antoi eväitä opetukseen Projekti avasi mielenkiintoisia näkökulmia myös opettajille, jotka pääsivät vierailemaan JPJ-Woodin sahalla Korkeakoskelle. Opintoretkellä tukin matkaa seurattiin toimitusjohtaja Markku Luodelahden ja metsäpäällikkö Aarne Lehtosaaren opastuksella kuorimosta sahauslinjalle ja kuivaamosta markkinoille. Opettaja Jouni Kokkonen Pohjois-Hervannan koulusta arvioi, että vierailu antoi uusia ideoita

Kauppiaat Aarno Laakso Puukeskuksesta ja Tapio Outinen (kuvassa) Puutoimi Oy:stä lahjoittivat kumpikin hankkeelle 400 euron lahjakortit.

Yrittäjille ajantasaiset tilitys- ja toteutustiedot Sari Hiltunen

uunkorjuu- ja -kuljetusyrittäjille suunnattu internetpohjainen raportointipalvelu helpottaa Metsähallituksen ja sopimusurakoitsijoiden välistä tiedonkulkua. Nettiselaimella käytettävästä yrittäjäraportoinnista yrittäjät voivat milloin tahansa käydä katsomassa omaa yritystään koskevia sopimus- ja tilitystietoja. Raportointipalvelussa näkyvät kun-

kin yrityksen perustiedot ja voimassa olevat sopimukset. Tiedot maksetuista urakointikorvauksista ovat nähtävissä sovelluksessa jo vuorokauden sisällä. Korjuuyrittäjät voivat tarkistaa korjuuohjelmaa koskevat tiedot ja nähdä tarkistusmittausten tulokset. Samoin kuljetusyrittäjät voivat seurata puutavaran kuljetusten tavoite- ja toteutustietoja. Yrittäjäraportointia voidaan käyttää myös muuhun ajankohtaistiedottamiseen. Helppokäyttöinen ja selkeä rapor-

tointipalvelu on tarkoitettu kaikkien Metsähallitukselle urakoivien korjuu- ja kuljetusyrittäjien käyttöön. Käyttö vaatii vain nettiyhteyden ja kännykän, johon palveluun kirjautumisen yhteydessä lähetetään henkilökohtainen vaihtuva salasana. Siten varmistetaan, että kukin pääsee katsomaan vain omaa yritystään koskevia tietoja. Tunnukset ja apua palvelun käyttöön saa oman alueen korjuu- ja logistiikkaesimiehiltä. Yrittäjäraportointi tulee korvaamaan nykyisen, kerran viikossa lähetettävän e-kirjeen.

Nettipalvelun avulla yrittäjillä on entistä paremmat mahdollisuudet oman toimintansa seuraamiseen ja ohjaukseen. Tiedonkulku nopeutuu, kun puunkorjuun ja kuljetuksen toteutustieto on yrittäjien käytettävissä välittömästi ilman välikäsiä. Raportointipalvelun toimivuudesta ja kehitystarpeista voi lähettää palautetta sähköpostilla osoitteeseen yrittajaraportointi@metsa.fi sekä yrittäjäraportoinnista löytyvän palautelomakkeen kautta.

2 • 2012

Kuvat Jari Kostet

Rakennustapa ja materiaalivalinta ovat tärkeä osa luontokeskuksen ekologisuutta. – CLT-rakennuslevyt mahdollistavat kustannustehokkaan rakentamisen, sanoo aluejohtaja Janne Manninen Stora-Ensosta.

Haltia osaksi Suomen puurakentamisen historiaa Nuuksiossa tehtiin puurakentamisen historiaa, kun Suomen luontokeskus Haltian massiivipuurakenteita asennettiin paikalleen maaliskuussa. Haltiasta tulee Suomen ensimmäinen kustannustehokkaalla CLT-puuelementtitekniikalla toteutettava julkinen rakennus. Outi Ala-Härkönen

C Kuva Hanna Kaurala

LT-levyt ovat massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäin liimatuista lamellieli puulevykerroksista. Eri paksuisia kerroksia on useita ja ristiinlaminointi takaa CLT-levyjen lujuuden. CLT-rakennuslevyt valmistetaan Stora Enson Itävallan tehtaalla ja kuljetetaan Suomeen Eridomicin tehtaalle, jossa levyt työstetään valmiiksi elementeiksi. – Rakennuksen toteutus on kustan-

nustehokasta, sillä kantava rakenne ja näkyviin jäävä pinta voivat muodostua samasta massiivilevystä. Myös lämpöeristys ja pintakäsittely on valmiiksi tehty CLTelementteihin. Rakennus on ilmatiivis sekä palo- ja kosteusteknisesti turvallinen. Lisäksi sillä on hyvät lämpö-, sisäilman laatu- ja akustiset ominaisuudet, sanoo rakentamisen ratkaisujen Pohjois-Euroopan aluejohtaja Janne Manninen Stora Enso Building and Livingistä. CLT:tä käytetään Haltian ylä- ja välipohjissa sekä ulko- ja sisäseinissä. Esimer-

kiksi Haltian yläpohja koostuu 80 millimetriä paksusta CLT-levystä ja liimapuupalkeista. Koska kattorakenne muodostuu yhtenäisestä kantavasta levypinnasta, näyttelyn ripustuksia voidaan sijoittaa mihin kohtaan tahansa. Rakennustapa ja materiaalivalinta ovat tärkeä osa luontokeskuksen ekologisuutta. CLT-levyt sitovat hiiltä enemmän kuin perinteinen pilari-palkkirakenteinen puurakennus, ja ne ovat ympäristövaikutuksiltaan päinvastaiset betonirakenteeseen nähden.

Fakta Suomen luontokeskus Haltiasta tulee uudenlainen näyttely-, tapahtuma- ja kokouskeskus. Puurakenneratkaisut toimittaa Stora Enso. Rakennuksen suunnittelee Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. Rakennuttamisja valvontatehtävät hoitaa Pöyry CM, ja rakennusurakoitsija on YIT. Haltian rakentaa ja kiinteistön omistaa kiinteistöosakeyhtiö Nuuksiokeskus Oy, jonka omistavat Metsähallitus, Espoo, Solvalla Nedre Ab ja Helsinki. Metsähallituksen lisäksi luontokeskuksen toimintakuluihin osallistuvat Espoo, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti, Kauniainen ja Solvalla. Suomen luontokeskus Haltian toiminnasta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Lisätietoja on verkossa osoitteessa: www.haltia.com ja www.metsa.fi/haltia

Menestys vaatii riskienhallintaa Suvi Honkavaara

Myrskyt ja muut yllättävät luonnonilmiöt lukeutuvat riskeihin, joihin varautuminen on vaikeaa.

iskienhallinta kuuluu päivittäiseen elämäämme. Riskit on otettava huomioon ja niihin on varauduttava niin töissä, matkustettaessa kuin vapaa-ajalla. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on olennainen osa myös Metsähallituksen toimintaa, johtamista ja päätöksentekoa. Riskillä tarkoitetaan epävarmuuden vaikutusta asetettuun tavoitteeseen. – Riskien tunnistaminen ja niiden hallinta kuuluu kaikille. Jokainen metsähallituslainen miettii omalta kohdaltaan, miten hän voi hoitaa työnsä annettujen ohjeiden mukaisesti hyvin, helposti ja turvallisesti. Työssä on arvioitava virheiden ja onnistumisten mahdollisuudet. Jokainen tekee riskienhallintaa usein tietoisesti mutta myös tiedostamatta, konsernin laatu- ja riskienhallintapäällikkö Janne Kiiskinen pohtii. Metsähallituksen riskienhallinnassa keskitytään ennakoiviin toimenpiteisiin, toiminnan suojaamiseen, haitallisten vaikutusten rajaamiseen sekä mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Metsähallitus suhtautuu riskinottoon maltillisesti. On hyvä muistaa, että tietty määrä riskin-

ottoa kuuluu aina liiketoimintaan. Kaikkia riskejä ei voida täysin hallita, mutta ne on syytä ottaa huomioon toiminnassa ja päätöksenteossa. – Tärkeää on riskien ennakointi. Tavoitteena ei ole niin sanotusti tulipalojen sammuttelu vaan tulipalojen ennaltaehkäisy, palotarkastuksen tekeminen. Ennaltaehkäisy on useimmiten huomattavasti halvempaa ja helpompaa kuin jälkien korjaaminen. On tärkeää kartoittaa myös positiiviset riskit ja menestymisen mahdollisuudet, Kiiskinen muistuttaa. Menestysmahdollisuudet on kyettävä myös hyödyntämään. Riskit jaotellaan Metsähallituksessa strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. Riskien arvioinnissa tunnistetaan riskien syyt ja mahdolliset seuraukset sekä eri riskien väliset riippuvuudet. Riskien merkittävyyttä arvioidaan tapahtuman vaikutuksen ja todennäköisyyden yhdistelmänä. Osa toimintaan kohdistuvista riskeistä on pysyviä, kuten luonnonolot ja -ilmiöt. Säältä ja lämpötilan vaihteluiden aiheuttamilta riskeiltä voi esimerkiksi jokainen maastotyötä tekevä suojautua sopivalla vaatetuksella ja kalustolla. Yllättäviin luonnonilmiöihin, kuten myrskyihin ja niiden seurauksiin, on ennalta vaikeampi varau-

tua. Metsähallituksen taloudellisen tuloksen kannalta suurin yksittäinen pysyvä riski on puun hintakehitys ja maailmantalouden heilahtelut. Jotkut riskit ovat kertaluontoisia, esimerkiksi virhe toimintamallissa. Virheen korjaamisen jälkeen riskin merkitys vähenee tai poistuu. Elämme muuttuvassa maailmassa, eikä kaikkia riskejä voida tunnistaa ja arvioida. Riskien kehittymistä on seurattava aktiivisesti ja tiedostettava esimerkiksi maailmantaloudesta, ilmastonmuutoksesta ja tietoturva-asioista aiheutuvat riskit. Ympäristön muuttuminen on havaittava ja siihen on myös kyettävä reagoimaan. Työhön liittyvistä riskeistä kannattaa keskustella työkavereiden kanssa ja pohtia yhdessä, miten toimintaa voidaan kehittää entistä paremmaksi. Ajatuksia vaihtamalla om mahdollista löytää uusia ratkaisuja ja hallita toimintaan liittyviä riskejä paremmin. Metsähallituksen riskienhallinnan toiminnankehittämisessä hyödynnetään hyvästä hallintotavasta annettuja suosituksia sekä ISO 31 000–2009 -standardia. Riskienhallinnan toimivuutta valvoo Metsähallituksen hallitus.

2 • 2012 Kuvat Esko Keski-Oja

Vapaaehtoistyö tukee luonnon monimuotoisuuden hoitoa – Vapaaehtoistoiminnan kasvattaminen ja kehittäminen on tärkeää, sillä yhdessä saamme enemmän aikaan kuin yksin, Metsähallituksen luontopalveluiden uusi vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Eveliina Nygren sanoo. Mirka Sillanpää

uosi 2011 oli Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Tavoitteena oli nostaa esiin vapaaehtoistyön yhteiskunnallista merkitystä ja kannustaa entistä useampia osallistumaan toimintaan. Metsähallituksessa vapaaehtoistoiminnalla on pitkät perinteet ja sen kehittäminen koetaan tärkeäksi. Helmikuussa taloon palkattiin vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Eveliina Nygren. – Vastaan muun muassa siitä, että Metsähallituksen työntekijöillä on työkalut, joiden avulla vapaaehtoistoimintaa voidaan organisoida. Tavoitteena on myös yhteistyön edistäminen Metsähallituksen ja kansalaisjärjestöjen välillä sekä uusien vapaaehtoistoiminnan muotojen, kuten esimerkiksi kumminiittyjen, konseptoiminen. Nygrenin tehtäviin kuuluu myös vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja sen tunnettuuden kasvattaminen. Pyrkimyksenä on myös laajentaa vapaaehtoistoimintaa uusien kohderyhmien kanssa tehtävään yhteistyöhön. – Vapaaehtoistyöllä ei ole tarkoitus korvata jo olemassa olevaa työvoimaa, vaan tavoitteena on tuoda lisäarvoa luontopalveluiden toiminnalle sekä nostaa jo tehtyä työtä enemmän esiin. Vapaaehtoistoiminnan lähtökohtana ovat aina vapaaehtoisten motiivit ja kiinnostuksen kohteet. Metsähallituksen luontopalveluille talkootyöllä on suuri merkitys, mutta yhteisen luonto-omaisuuden suojelusta ja hoidosta on iloa myös teki-

jöilleen. Vapaaehtoistoiminnasta hyötyvät molemmat osapuolet. – Toiminta on myös osa yhteiskuntavastuuta. Vapaaehtoistyö tukee sekä luonnon monimuotoisuuden hoitoa että tekijöiden omaa hyvinvointia. He oppivat usein uusia taitoja ja pääsevät nauttimaan luonnon positiivisista, hyvää tekevistä vaikutuksista, Nygren sanoo.

Yhteistyö arvokasta itsessään Erityyppisiä vapaaehtoistyöntekijöitä yhdistävät kiinnostus luontoon sekä halu tukea luonnon hoitoa, suojelua ja kestävää käyttöä. – Talkooleiriläiset ja paikalliset talkoolaiset haluavat antaa oman panoksensa yhteisen ympäristön hyväksi. Usein luontomatkailijat ja lajiaktiivit, kuten maastopyöräilijät tai kiipeilijät, haluavat tukea erityisesti infrastruktuuria. Tiettyyn lajiin keskittyneet asiantuntijat auttavat muun muassa kääpien inventoinnissa tai lintujen rengastuksessa, Nygren sanoo. Tänä vuonna Nygrenillä riittää työsarkaa muun muassa Metsähallituksen vapaaehtoistoiminnan nykyisiin muotoihin perehtymisessä ja toiminnan tavoitteiden linjaamisessa. – Tehtäväni on tukea paikallista toimintaa ympäri maata sekä niitä metsähallituslaisia, joiden vastuulla töiden organisointi on. – Perinteisesti on ajateltu, että vapaaehtoistoiminnan täytyy aina tuottaa jotain, mutta mielestäni ihmisten yhteistyö ja osallistuminen yhteisen luontomme hoitoon on arvokasta jo itsessään, Nygren lisää.

Vapaaehtoisista iso apu Perinteistä vapaaehtoistoimintaa Met-

sähallituksessa on luontoharrastajien osallistuminen lajien havainnointiin sekä talkooleirit, joilla hoidetaan perinnemaisemia niittämällä, raivaamalla ja alueita siivoamalla. – Saaristomeren kansallispuistossa talkooleirejä on pidetty jo 1970–1980-lukujen vaihteesta. Tulevina kesinä leirejä järjestetään myös uudessa Selkämeren kansallispuistossa, erikoissuunnittelija Maija Mussaari Metsähallituksesta kertoo. Useimmiten talkooleirit järjestetään yhdessä yhteistyökumppanin, kuten WWF:n, luonnonsuojelupiirin tai jonkin alan oppilaitoksen kanssa. – Osallistujat ovat kaikenikäisiä. Heitä yhdistää kiinnostus luontoon ja halu tehdä työtä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Moni on sanonut myös nauttivansa saariston keväästä ja kesästä sekä siitä, että leirit ovat usein sellaisissa paikoissa, joihin ei muuten ole pääsyä. Yhteiselo muiden kanssa, yhdessä työskentely ja leirin leppoisa tunnelma on kaikille tärkeää. Saaristossa talkooleirejä järjestetään joka kesä. Talkoolaisille tarjotaan majoitus ja työtä tehdään ruokapalkalla. – Vapaaehtoistyöntekijät auttavat yllä-

pitämään vanhoja työmenetelmiä. Esimerkiksi lehdesniittyjen kevätsiivous eli haravointi ei onnistuisi ilman talkooleiriläisiä. Talkoolaisten tekemän työn vaikutus saaristoluonnon monimuotoisuuden hoitoon on merkittävä, Mussaari sanoo. – Tänä vuonna en ole itse lähdössä talkooleirille ja nyt on hiukan haikea olo. Keväisessä saaristossa on mukava tehdä töitä isolla porukalla. On hienoa tavata joka vuosi uusia vapaaehtoisia, jotka arvostavat luontoa ja haluavat käyttää aikaansa sen hoitoon. Myös Lapin luontopalveluiden luontovalvoja Iisko Näkkäläjärvi kiittää vapaaehtoistyöntekijöitä. – Edellisvuonna teimme yhdessä vanhan porotilan peruskorjauksen. Viime syksynä kunnostimme Sallivaaran vanhan poronerotuspaikan, jossa muun muassa maisemoimme, raivasimme uudet pitkospuut ja rakensimme kahteen kämppään uudet vesikatot. – On hienoa, että olemme saaneet jo kahtena vuonna avuksemme WWF:n talkooporukan, heistä on ollut meille valtavasti apua. Viime syksynä teimme talkooporukalla yhdessä viikossa kahden miehen koko kesän työt, Näkkäläjärvi sanoo.

Vapaaehtoistyöntekijä Tilla Hietanen työn touhussa viime kesän talkooleirillä Boskärissä Saaristomeren kansallispuistossa.

2 • 2012

Maastotietokoneet testissä Uudet maastotietokoneet tehostavat suunnittelijoiden työtä. Laserkeilausaineistoja kevyesti pyörittävän koneen ansiosta suunnittelijalla on kaikki tarvittava tieto käytettävissä jo maastoon mentäessä. laite moottorikelkkaan ja millaiset kantovaljaat tarvitaan, Poutanen lisää.

Neena Kuukasjärvi

alvella 2011–2012 ryhmä laserkeilausaineistoja käyttäviä suunnittelijoita testasi uusia maastotietokoneita Metsähallituksen hankintaja tietotekniikka-asiantuntijoiden tuella. Ryhmän tavoitteena oli selvittää, soveltuuko laite suunnittelijan ainoaksi tietokoneeksi. Maastokelpoisuuden lisäksi arvioitiin koneen suorituskykyä ja valmiuksia toimistokäyttöön. – Erityistä huomiota kiinnitettiin laitteen toimintavarmuuteen, muotoon ja painoon sekä näytön toimivuuteen eri valaistusoloissa – kaikki maastokäytössä tarpeellisia ominaisuuksia, kertoo testausryhmän jäsen, suunnittelija Virpi Poutanen Oulusta. – Tärkeäksi koettiin myös muut käyttöominaisuudet, kuten onnistuuko akkujen vaihto hanskat kädessä, kestävätkö liittimien suojaukset kovassa käytössä, istuuko

Tehoa eri työvaiheisiin Tulevan kevään aikana yhä useampi metsätalouden suunnittelija käyttää laserkeilauksella tuotettua puusto- ja pinnanmuototietoa hakkuusuunnittelussa. Uudella maastotietokoneella voidaan perinteisen tiedonkeruun lisäksi tehdä valmiita toimenpiderajauksia puustotietoineen. – Muuttuvan suunnittelutavan myötä suunnittelijalla on jo maastoon mennessä tietokoneella hahmotelma hakkuista sekä puustonmääristä. Perinteisten aineistojen lisäksi maastoon saadaan mukaan mm. laserpuustotieto, ilmakuvat sekä maastomalli. Maastotyöksi jää epäselvien kohtien tarkastaminen, tarvittavien nauhoitusten teko sekä puutavaralajiarvio, Poutanen selvittää. – Toimistotyöksi jää työkohteen koostaminen. Tehokas maas-

Eräkokkina

Hanna Kaurala

Laatumaassa työskentelevä metsänhoitaja Perttu Finne on ollut erämies pienestä pitäen. Aluksi hirviporukan mukana ajomiehenä kulkenut nuori mies pääsi tositoimiin jo 10-vuotiaana metsästäjätutkinnon suoritettuaan. Jänisjahti on ollut mieleistä aina, jänisten lisäksi hän metsästää muun muassa kanalintuja ja hirviä. Ja tietenkin kalastaa. Perttu ei tunnustaudu gourmet-kokiksi tai intohimoiseksi ruoanlaittajaksi, mutta riistaruoat ovat hänen juttunsa. – Kokkaan, kun saalista tulee. Pidän pitkään uunissa haudutetuista liha- ja pataruoista. Arvostan lihan mureutta, joten ruuanlaitossa ei saa olla kiire. Suosikkeihini kuuluvat myös routapaistityyppiset, leivän päälle vuoltavat lihapaistit, joihin

”

Erityistä huomiota kiinnitettiin laitteen toimintavarmuuteen, muotoon ja painoon sekä näytön toimivuuteen eri valaistusoloissa.”

totietokone kytkettynä telakkaan soveltuu käytettäväksi myös työpöydän ääressä.

Käyttöominaisuudet tarkassa syynissä Tarjouspyyntöjen perusteella testattavaksi saatiin kaksi eri laitetta. Lähtökohtana oli, että koneen on toimittava maastossa monenlaisissa olosuhteissa. Laitteiden kyl-

mänkestävyys testattiin sekä maastossa että Rovaniemen ammattikorkeakoulun kylmäja talviteknologian kylmälaboratoriossa. – Ei riitä, että laite käynnistyy pakkasella ja sateella. Lisäksi esimerkiksi laitteen näytön ja kosketustuntuman on säilyttävä käyttökelpoisina eri olosuhteissa. Kokeilun aikana saimme tuntumaa näyttöjen kosketus- ja digitointiominaisuuksista, kertoo Virpi Poutanen. Koneiden suorituskykyä testattiin muun muassa koko Suomen kuvioverkolla ja ilmakuva-aineistolla. Ilmakuvien sävyjen erottumistarkkuus antoi aika hyvän kuvan näyttöjen ominaisuuksista. Monipuolisen testauksen ja koekäytön perusteella testiryhmä arvioi ja pisteytti testattujen laitteiden ominaisuudet. Täysin toiveidenmukaista konetta ei vielä toistaiseksi löytynyt, mutta vaihtoehdoista testivoittajaksi yltänyt täytti paremmin suunnittelijoiden laitteelle asettamat vaatimukset. Uudet koneet ovat laserkeilausaineistoa hyödyntävien suunnittelijoiden käytössä viimeistään kesällä 2012.

Perttu Finne

kokeilen välillä uusia mausteyhdistelmiä perinteisten suolan ja pippurin lisäksi, Perttu kertoo. Pitkien valmistusaikojen takia riistaruokailut painottuvat Finnen perheessä viikonloppuihin. – Vaimonikin laittaa mielellään lihaa, mutta kalaruoat jäävät yleensä minun kontolleni. Käytämme lisukkeena myös muita metsänantimia, kuten puolukkaa. Tosin monista muista erämiehistä poiketen en juuri välitä sienistä, Perttu naurahtaa. Riistanmakua eivät vierasta perheen pienet pojatkaan. – Haluan opettaa lapseni arvostamaan luonnon tarjoamaa puhdasta ruokaa. Riistaruokaan liittyvät vahvasti myös erällä koetut elämykset, Perttu miettii. Perttu metsästää paljon kotiseuduillaan Kaakkois-Suomessa ja narraa kaloja mökkijärvellään Luumäellä. Perinteeksi ovat muodostuneet myös Lappiin suuntautuvat eräreissut, joilla poikaporukalla metsästetään, kokataan ja heitetään huulta. Myös värikkäät erätarinat ovat lähellä Pertun sydäntä, ja hän lukeekin paljon eräkirjallisuutta. – Nuorempana tein eräkirjoituksia lehtiin, ja pöytälaatikossa on vielä aikamoinen kasa julkaisemattomia tarinoita. Haaveena olisi joskus julkaista oma eräkirja, mutta ihan heti se ei taida toteutua. Ehkä eläkepäivillä, Finne virnistää.

Rusakkopatee

(sopii alkuruuaksi tai viipaloituna leivän päälle)

500 g rusakonlihaa 200 g sianlihaa (erämiehen reseptissä villisikaa) 200 g silavaa pekoniviipaleita vuokakoon mukaisesti 50 g paahtoleipää 2 dl kermaa 4 rkl giniä 10 kpl katajanmarjoja 2 rkl rosmariinia 4 rkl timjamia 200 g pinjansiemeniä 4 rkl viherpippureita suolaa

Kuutioi rusakon- ja sianliha ja silava kulhoon. Murskaa morttelissa katajanmarjat ja lisää lihan sekaan. Lisää joukkoon vielä rosmariini, timjami ja gini. Sekoita. Laita kulhon päälle kelmu ja laita jääkaappiin yön yli maustumaan. Seuraavana päivänä leikkaa paahtoleivästä reunat pois ja lisää leipä, kerma ja suola lihojen joukkoon. Aja koko seos kahdesti lihamyllyn läpi. Paahda pinjansiemenet pannulla. Lisää pinjansiemenet ja viherpippurit seoksen joukkoon ja sekoita huolellisesti.

Paista tarvittaessa pannulla pieni koeerämäärä lihaseosmassaa ja maista, onko suolaa sopiva määrä. Vuoraa sopiva vuoka pekoniviipaleilla ja painele massa vuokaan. Peitä vuoka pekoniviipaleilla. Laita vuokaan lämpömittari. Paista 120 asteessa, kunnes lämpömittari näyttää 65 astetta. Jäähdytä, kumoa vuoka ja leikkaa sopivat annospalat alkuruuaksi vaikkapa puolukkamurskeen kera.

Kuva Leena Hulsi

2 • 2012

Nimityksiä

Kuva Matti Ronkainen

Pystymetsästä

FT Jouni Aarnio on valittu Etelä-Suomen luontopalvelujen luonnon virkistyskäytön aluepäälliköksi. VTM Maria Halava-Napoles on valittu luontopalvelujen tiedottajaksi Tikkurilaan. Katja Heikkinen on valittu asiakasneuvojaksi Luontokeskus Naavaan. FT Jari Ilmonen on valittu luontopalvelujen luonnonsuojelun ohjausyksikön sisävesien hoidon ja suunnittelun erikoissuunnittelijaksi, toimipaikkana Tikkurila. MMM Harri Karjalainen on valittu Etelä-Suomen luontopalvelujen luonnonsuojeluprosessin aluepäälliköksi, toimipaikkana Tikkurila. Maija Leppikorpi on valittu asiakasneuvojaksi Kalajoen meriluontokeskukseen. LitM Riikka Mansikkaviita on valittu projektipäälliköksi Open ja Air -hankkeisiin Ouluun. Ulla Matturi on valittu Liminganlahden luontokeskuksen hoitajaksi. Iktyonomi Eero Moilanen on valittu suunnittelijaksi Pohjanmaan luontopalveluihin Pudasjärvelle 1.2.2012–30.6.2014.

Matti Ronkainen Kuka olet, mistä tulet? – Olen Laura Ikonen, 34 vuotta. Työskentelen metsätalouden suunnittelijana Lieksassa. Kotoisin olen Enosta. Kirjoitin ylioppilaaksi 1997. En tiennyt, mikä minusta tulee, mutta menin kokkikouluun, koska arvelin, ettei siitä ainakaan haittaa olisi. Se ei kuitenkaan tuntunut omalta alalta. Sitten pääsin Metlalle kahdeksaksi kuukaudeksi tutkimusapulaiseksi. Kolin kansallispuistossa kypsyi kiinnostus metsäalaan ja hain ammattikorkeakouluun. Valmistuin metsätalousinsinööriksi Joensuussa 2008. Lieksassa oli suunnittelijan paikka auki Metsähallituksessa, hain sitä, kävin haastatteluissa ja heti tärppäsi. Nyt olen ollut täällä 3,5 vuotta. Aika hyvin, oliko Metsähallitus tuttu opiskeluajoilta? – Ei. Opiskeluaikana olin kesätöissä Stora Ensolla Enossa, Tornatorilla Ilomantsissa ja yliopistolla Lieksassa. Aika monipuolisesti pääsin kesätöiden aikana sisään metsätalouden asioihin käytännössä, ehkä se kokemus vaikutti valintaani. Miten nuori nainen on otettu vastaan miesvaltaiseen porukkaan? – Hirmu hyvin, vaikka olenkin nyt ainut nainen metsätalouden puolella. Luontopalveluissa täällä on kyllä muitakin naisia. Jollain toimihenkilöiden ja metsureiden koulutuspäivällä on osanottajina 60 miestä ja Laura. On siitä etuakin, saa olla lelliteltävänä; viimeksikin naisten päivänä miehet paistoivat pullaa tuolla kahvihuoneessa.

Epäilemättä viihdyt työssäsi, mitä kaikkea siihen kuuluu? – Rakastan miun työtä. Se on älyttömän monipuolista, kiinnostavaa ja palkitsevaa. Olen työssä onnellinen. Puoli vuotta saa kulkea omalla aikataululla metsässä. Voi istahtaa syömään eväitä ja katsella joutsenia lammella. No, onhan siellä itikoita ja syksymmällä hirvikärpäsiäkin. – Työhöni kuuluu leimikoiden ja erilaisten metsänhoitotöiden suunnittelu. Vastuullani on Lieksan eteläpuolella lähes 40 000 hehtaarin alue. Tärkeintä on, että toteutuspuolelle on valmiita suunnitelmia. – Lisäksi olen koulutusvastaava. Se tarkoittaa, että suunnittelen eskareiden metsäpäivän, käyn luennoimassa kouluilla, teen metsätaitoratoja ja esimerkiksi opiskelijoille käytännön harjoituskursseja. Koulutuspuolella on mukana eri yhteistyökumppaneita. – Työ on kovaakin, siinä pitää olla hyvä fyysinen kunto, että jaksaa kulkea vaikeissa maastoissa 10–12 kilometriä päivässä. Tietotekniikkaa käytetään paljon, mutta jalkatyötäkin suunnittelu vaatii.

Tapahtumia 19.5. klo 12–15 Salamajärven kansallispuiston kesäkauden avajaiset Koko perheen tapahtumassa juhlitaan Salamajärven kansallispuiston 30-vuotista taivalta ja tutustutaan puiston lisäksi myös kotimaisiin kalalajeihin. Alle 18-vuotiaat saavat kalastaa ilmaiseksi Koirasalmen virkistyskalastusalueen rannalta. Pyhäjärviseudun perhokalastajat opastavat perhokalastuksen saloihin. Halukkaat voivat valmistaa itselleen perinteisen mato-ongen, ja pienimmät pääsevät kokeilemaan ongintaa verhon takaa. Luonnonkaloja voi tarkkailla myös akvaarion lasin läpi. Alueen yhteistyöyrittäjät kertovat palveluistaan. Esittelyssä ovat esimerkiksi uutta teknologiaa hyödyntävät GPS-retket. Myynnissä on muun muassa nokipannukahvia ja lettuja. Vapaa pääsy. Tervetuloa juhlimaan kanssamme 30-vuotiasta kansallispuistoa! 24.–27.5. klo 9–16 Kansallispuistopäivän elämyspolku Seitsemisessä Koko perheelle suunnatulla Euroopan kansallispuistopäivän retkellä voi ottaa kaikki ais-

tit käyttöön. Kansallispuistopäivän teemana vuonna 2012 on ”See the sky. Touch a tree. Feel the air”. Elämyspolku on vapaasti kuljettavissa oman aikataulun mukaan. Lähtö luontokeskuksen pihasta. 25.5. 10–12 Tule kuuntelemaan kevättä -retki Tarhapuron vesiputoukselle Kolille Retkellä kuunnellaan kevään ääniä ja tutustutaan puroon elinympäristönä. Retken päätteeksi on mahdollisuus paistaa makkaraa Likolahden taukopaikalla (omat eväät mukaan). Metsähallitus tarjoaa nuotiokahvit. 26.5. 11–17 Korteniemen leivontapäivä Tervetuloa leipomaan ruisleipää lähes satavuotiaasta leipäjuuresta tehdystä taikinasta. Taikinaan on käytetty oman pellon ruista, joka leikattiin ja puitiin viime syksynä. Leivät paistetaan tuvan uunissa ja uunituoreita leipiä saavat kaikki maistella. Tapahtumapäivänä pääsee kylpemään savusaunan lämmössä. Salin puolella on myynnissä kahvia ja kotitekoista pullaa. Kuva Vastavalo

”Mie rakastan miun työtä!” innostuu suunnittelija Laura Ikonen. Hän sanoo olevansa juuri omalla alallaan, vaikka joskus mielessä kävi kokin tai sairaanhoitajan ammatti. Toimistoympäristöä paremmin hän viihtyy fyysisesti vaativammassa kenttätyössä luonnossa, eikä häntä haittaa, että hän on ainut nainen metsätalouden Lieksan konttorilla.

FM Meri-Hilkka Mäkelä on valittu suunnittelijaksi, toimipaikkana Seitseminen. Matti Määttä on valittu Etelä-Suomen luontopalvelujen aluejohtajan viransijaiseksi 23.4.2012–23.4.2014, toimipaikkana Savonlinna. Liisa Neuvonen on valittu Haltian vastaavaksi asiakasneuvojaksi, toimipaikkana Tikkurila. LitM Eveliina Nygren on valittu luontopalvelujen vapaaehtoistoiminnan ma. koordinaattoriksi, toimipaikkana Tikkurila. Leo Parkkonen on valittu Saimaan puistoalueen luontovalvojaksi. Mti Markku Pernu on valittu Lapin luontopalvelujen suunnittelijaksi. Hänen tehtävänään on soiden ennallistamisen suunnittelu ja luontotyyppi-inventointiin. FM Mikko Tiira on valittu Etelä-Suomen luontopalvelujen kehittämispäälliköksi. Lakimies, VT, Anna-Liisa Varala on nimetty Metsähallituksen Lakiasioiden kiinteistölakimieheksi, toimipaikkana Tikkurila.

Ja vapaa-aikana metsästystä ja kalastusta, vai? – Kyllä, kuulun hirviporukkaan. Se on syksyn harrastus. Luen aika paljon ja ruuanlaitto on myös harrastus, varsinkin riistaruokien teko. – Lenkkeilen, pyöräilen ja pelaan sählyä. Kesällä teen polttopuita ja talvella lumitöitä. Joensuussa harrastin kymmenisen vuotta karatea ja thaiboxingia, mutta ne jäivät sinne. Hyvän kunnon ylläpito, huolenpito itsestä on tärkeää.

Lisätietoja tapahtumista osoitteessa www.luontoon.fi

2 • 2012

Kuva Hannu Huttu

Kuntoilevat luontoseikkailijat hakevat toimintaa ja jännitystä Kansallispuistojen ja muiden suosittujen retkikohteiden kävijät voidaan motiiviensa perusteella jakaa neljään eri ryhmään. Parhaiten retkeilijöitä erottelevia motiiveja ovat aiemmat muistot, halu kokea jännitystä ja halu tutustua uusiin ihmisiin. Mirka Sillanpää

etsähallituksen luontopalvelut on kerännyt kymmenen vuoden ajan tietoa kansallispuistojen ja muiden valtion suojelu- ja retkeilyalueiden kävijöiden motiiveista. –Tutkimuksen mukaan kansallispuistojen ja muiden retkikohteiden kävijät voidaan motiiviensa perusteella luokitella neljään erityyppiseen ryhmään. Yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa tehdyssä tutkimuksessa analysoitiin kaikki vuosina 2000–2010 saadut vastaukset, joita oli lähes 35 000 kaikkiaan 74 eri alueelta, erikoissuunnittelija Liisa Kajala Metsähallituksesta kertoo. Kajalan mukaan suosittujen luontomatkailukohteiden kävijöiden motiivien ymmärtäminen on tärkeää, jotta osataan tarjota oikeanlaisia matkailupalveluja. Kävijöiden motiivien tunnistaminen auttaa myös löytämään oikeat viestintäkanavat ja

markkinointistrategiat. – Tutkimustiedon avulla voidaan myös minimoida kasvavien kävijävirtojen kielteisiä vaikutuksia sekä hallita niiden tuomia riskejä. Tavoitteena on tarjota kävijöille laadukkaita elämyksiä luontoa vaarantamatta.

Henkistä hyvinvointia hakevat ovat alueuskollisia Laajasta tutkimusaineistosta erottuvat ja merkitsevästi toisistaan eroavat ryhmät ovat sosiaaliset itsensäkehittäjät, kuntoilevat luontoseikkailijat, henkistä hyvinvointia hakevat nostalgikot ja luontosuuntautuneet rentoutujat. – Parhaiten erottelevia motiiveja olivat aiemmat muistot, halu kokea jännitystä ja halu tutustua uusiin ihmisiin. Neljä ryhmää voidaan myös pelkistää kahteen ryhmään, joita erottaa toisaalta uskollisuus aluetta kohtaan, toisaalta halu löytää mieluista toimintaa, Kajala sanoo. Tilastollisesti merkittäviä eroja löytyi

alueittain. Henkistä hyvinvointia hakevat nostalgikot retkeilivät muita enemmän kansallispuistoissa, kun taas luontosuuntautuneet rentoutujat ja kuntoilevat luontoseikkailijat ovat suurimpia ryhmiä muilla luonnonsuojelualueilla. – Sosiaaliset itsensäkehittäjät vierailivat muita ryhmiä enemmän valtion retkeilyalueilla ja muilla alueilla, kuten kulttuurikohteissa tai erämaa-alueilla. Sosiaaliset

Kuntoilevat luontoseikkailijat ja luontosuuntautuneet rentoutujat hakevat

tiettyä toimintaa ja voivat siksi vaihtaa vierailukohdetta herkemmin. Kajala huomauttaa, että nämäkin ryhmät voisivat vierailla samalla alueella uudestaan, jos luontomatkailualueen palvelut tuottavat haluttuja kokemuksia ja elämyksiä. – Tutkimuksen tuloksista voi vetää johtopäätöksiä, jotka auttavat matkailuelinkeinoa luontomatkailun tuotekehityksessä. Selvää on, että luontomatkailutuotteiden kehittämisen on perustuttava matkailijoiden hakemiin ja kokemiin elämyksiin. Tulosten perusteella voidaan myös pohtia, halutaanko joillakin alueilla vahvistaa tiettyjä kävijäryhmiä tai houkutella uusia. Metsähallituksen ja Metlan maaliskuussa julkistetut tulokset kansallispuistojen ja muiden tärkeiden retkeilykohteiden paikallistaloudellisista vaikutuksista vuodelta 2011 vahvistavat, että kansallispuistojen ympärille on kannattavaa luoda matkailupalveluja. – Valtion sijoitukset kansallispuistojen ja muiden retkeilyalueiden palveluihin palautuvat yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin työpaikkojen ja paikallisen yritystoiminnan kautta. Viime vuonna kansallispuistojen kävijöiden rahankäyttö tuotti paikallistalouteen keskimäärin 10 euroa jokaista valtion retkeilypalveluihin sijoittamaa euroa kohti, Kajala sanoo.

”

Luontomatkailutuotteita pitää kehittää matkailijoiden hakemien ja kokemien elämyksien pohjalta.”

itsensäkehittäjät ja henkistä hyvinvointia hakevat ovat erittäin uskollisia tietylle alueelle ja palaavat sinne yhä uudestaan, Kajala kertoo.

Matkailupalveluihin panostaminen kannattaa

Sosiaaliset itsensäkehittäjät

Henkistä hyvinvointia hakevat nostalgikot

Kuntoilevat luontoseikkailijat

Luontosuuntautuneet rentoutujat

Tärkeimpiä motiiveja aikaisemmat muistot, omien taitojen kehittäminen, jännityksen kokeminen sekä jossain määrin myös luonnon kokeminen, maisemat ja rentoutuminen. Muita ryhmiä halukkaampia tapaamaan uusia ihmisiä retkellään ja matkustavat muita useammin suuremmissa ryhmissä. Yli puolet 45–65-vuotiaita, miehiä enemmän kuin naisia. Harrastavat muita useammin muun muassa kalastusta, veneilyä ja kelkkailua.

Tärkeimpiä motiiveja henkinen hyvinvointi, aikaisemmat muistot ja mahdollisuus olla itsekseen. Luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen sekä pääsy pois melusta ja saasteista ovat myös tärkeitä. Matkustavat useimmiten oman perheen kanssa tai yksinään. Suurimmat ikäryhmät 45–54- ja 55–65-vuotiaat, miehiä ja naisia likimain yhtä paljon. Harrastavat muita useammin muun muassa marjastusta, sienestystä, koiran ulkoilutusta ja murtomaahiihtoa.

Tärkeimpiä motiiveja kuntoilu, luonnosta oppiminen, omien taitojen kehittäminen ja jännityksen kokeminen. Matkustavat useimmiten oman perheen kanssa pienissä ryhmissä. Yleisimmät ikäryhmät 45–54-vuotiaat ja 35–44-vuotiaat, miehiä hieman enemmän kuin naisia. Harrastavat muita enemmän lintuja, kasveja, luonnon tarkkailua ja luontovalokuvausta sekä ovat muita kiinnostuneempia melonnasta, vaeltamisesta, yöpymisestä maastossa ja luontopolkuihin tutustumisesta.

Tärkeimpiä motiiveja luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen, yhdessäolo oman seurueen kanssa sekä pääsy pois melusta ja saasteista. Matkustavat useimmiten oman perheen tai ystävien kanssa. Muita ryhmiä enemmän alle 35-vuotiaita, joskin keski-ikä 42 vuotta. Naisia hieman enemmän kuin miehiä. Harrastavat muita enemmän kävelyä, eväsretkeilyä, vierailuja alueen luontokeskukseen ja tutustumista alueen kulttuuriperintöön, suosittuja harrastuksia luonnosta nauttiminen, maisemien katselu ja uinti.