KESKI-SUOMI
B1
Myllerryksessä tarvitaan
VAHVAA LIITTOA Ennen ajateltiin, että kunnalla ja valtiolla on varma leipä. Kokeneet ay-vaikuttajat Marja-Liisa Juven ja Kari Yksjärvi sanovat, että ajatus on heittänyt häränpyllyä.
J
jäsenet ovat eläneet viime vuodet ennenäkemättömän myllerryksen keskellä. – Ammattiliittoon kuuluminen on nyt työntekijöiden kannalta entistä tärkeämpää. Edunvalvonta pirstaloituu ja muuttuu vaikeammaksi, kun yhä vähemmän on päätoimisia pääluottamusmiehiä huolehtimassa työntekijöiden edunvalvonnasta, sanoo Jämsänjokilaakson JHL-yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Marja-Liisa Juven. Aikaisemmin Jämsän JHLväen päätoimisena pääluottamusmiehenä toiminut Malla työskentelee nykyisin yksityisen Jämsän Terveys Oy:n palveluksessa pääsääntöisesti vanhustyössä ja jatkaa siellä noin 80 työntekijän luottamusmiehenä. Malla toimii ensimmäistä kauttaan JHL:n hallituksessa ja HL:N
luonnehtii merkittävää valtakunnallista tehtäväänsä mielenkiintoiseksi ja haastavaksi. – Olen pyrkinyt siellä tuomaan esiin kentän viestiä sekä omaa kokemustani ja näkemystäni. Olen kokenut, että siellä on kuunneltu ja olen pääsyt vaikuttamaan asioihin. Tekemällä ja kouluttautumalla oppii. Myös nyt valittavan edustajiston työtä Malla pitää tärkeänä. – Edustajistossa päättäjänä toimiminen ei ole mitään tähtitiedettä. Siellä päätetään meidän työtätekevien ihmisten asioista, työehdoista, palkkauksesta, sekä muista liittoa ja sen jäseniä koskevista keskeisistä asioista. Kun edustajistovaaleja reilut viisi vuotta sitten käytiin, JHL:n väki oli huolissaan kilpailuttamisesta, ulkoistamisesta, yhtiöittämisestä ja yksityistämisestä. Silloin pidettiin tärkeänä, että
palvelut tuotetaan kunnan omana työnä ja että yksityistäminen ja ulkoistaminen on saatava kuriin. Toisin on käynyt. Mallan mukaan luottamusmiehet ovat olleet kovilla, kun palveluja on ulkoistettu.
Edunvalvonta muuttuu vaikeammaksi. – Luottamusmiehen tehtävänä on ollut valvoa, että henkilöstön edut turvataan muutoksessa. Ei ole ollut helppoa. Meillä Jämsässä yksityiselle puolelle joutuneilta on nyt menossa lisäeläke katkolle.
Yksityistäminen etenee laitosmiehen Kari Yksjärven mukaan nykyisillä poliittisilla voimasuhteilla kehitys näyttää menevän koko ajan hullumpaan suuntaan. – Mallan kohdalla on Jämsässä tapahtunut aika paljon sitä, mikä tulee toteutumaan yhä useammalle JHL:n jäsenelle. Luulen, että julkisen työn rooli ja osuus vähenee koko ajan. Hoivatyön lisäksi erityisesti kaikkia tukipalveluita, joita meidän väki tekee, ollaan ihan vimmalla yhtiöittämässä ja yksityistämässä, sanoo JYTE:n Palokan sairaalan teknisessä huollossa työskentelevä ay-konkari. Jatkuvasti julkisuudessa pyörivät erilaiset kaavailut tulevista ratkaisuista näkyy Karin mukaan selvästi työpaikoilla huolena ja epävarmuutena. – Muutosvaihe näkyy työpaiOSA-AIKAELÄKKEELLÄ OLEVAN
koilla myös siinä, että omaa työtä ei kehitetä, eikä väkeä kouluteta. Odotetaan vaan, mitä ne uudistukset mahdollisesti tuovat tullessaan. Jos se sote-uudistus menee maaliin tuontapaisena, kuin maan hallitus sitä on kaavaillut, niin se on melkoinen uhka JHL:n jäsenille, ja nimenomaan sille tukipalvelun porukalle. Mallan mukaan sote-uudistus askarruttaa myös hoitohenkilöstöä. – Henkilöstön tilanne on epävarma. Koskaan ei tiedä, kenelle saa olla huomenissa töissä, jos kaikkea ruvetaan myymään ja pirstaloimaan. Senkin takia työssä jaksaminen on usein koetuksella. Tässä tilanteessa Malla ja Kari pitävät erityisen tärkeänä, että työntekijöillä on iso vahva liitto, josta löytyy monen alan osaamista. Ilman liittoa yksittäinen työntekijä olisi aivan tuuliajolla. x
B2
KESKI-SUOMI
JHL:n puolustettava jäseniään suurten mullistusten keskellä Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä jäsenten etuja on valvottava valppaasti.
M
Minkkinen ja Arto Gustafsson sanovat yhteensä yli 80 vuoden ay-jäsenyyden kokemuksella, että nyt jos koskaan on tärkeää, että JHL:lle valitaan johto, joka kykenee puolustamaan jäsenistönsä etuja suurten mullistusten keskellä. Konneveden kunnan ravitsemispäällikkönä työskentelevä Mirja Minkkinen järjestäytyi ammattiliittoon vuonna 1976. Hankasalmen kunnassa puutarhurina ja työsuojelupäällikkönä toimivan Arto Gustafssonin ay-jäsenyys on vielä vuoden pitempi. –Ammattiliitto tuo turvaa ja selkänojan. Jos työelämässä ei joskus menekään hyvin, niin on joku joka puolustaa. Työntekijöiden asiat olisivat takuulla huonommin, jos ei olisi ammattiliittoja, Mirja sanoo. Erityisesti pienten kuntien työntekijöitä askarruttavat vireillä olevat sote- ja maakuntauudistus. –Ilmassa on paljon kysymyksiä, mutta hyvin vähän vastauksia. Sotesta tiedetään, että ne palvelut siirtyvät maakunnan alle liikelaitokseen, mutta esimerkiksi tukipalveluista, kuten kiinteistönhuolto ja ruokapalvelut, ei ole vielä mitään selvää. Miten kunnat pärjäävät kilpailussa suurille fir-
Arto Gustafssonilla ja Mirja Minkkisellä on ay-kokemusta yhteensä 80 vuotta.
IRJA
moille. Jos esimerkiksi ruokahuollossa siirrytään suuriin tehdasmaisiin yksiköihin, voidaan Mirjan mukaan heittää hyvästit aluetaloudelliselle toiminnalle. –Meillä Konnevedellä on tehty lähiruokaa. On saatu kalat ja marjat, ja nyt jopa lähilihaa paikallisilta tuottajilta, ja saatu euro
pyörimään paikkakunnalla ihmisten hyväksi. Miten käy jatkossa? Kukaan ei tiedä.
Liitolta apua on tarvinnut henkilökohtaisestikin ammattiliittonsa apua, kun työpaikalla käytiin yt-neuvotteluja ja omakin ARTO GUSTAFSSON
toimi oli katkolla. –Siinä oli oma liitto hyvänä apuna neuvotteluissa, kertoo JHL:n yhdistyksen puheenjohtajanakin toimiva Arto. Soten ja maakuntauudistuksen lisäksi Artoa askarruttaa pienten kuntien talous. –Miten pienet kunnat tulevaisuudessa selviävät, kun väki
vähenee ja vanhusväestön määrä lisääntyy. Kun pikkukunnissa usein myös näiden eläkeläisten tulotaso on matala, niin miten käy sitten niiden palveluiden. Työsuojelusta vastaavana Artoa askarruttaa myös se, miten kunnan henkilöstö jaksaa, kun toimivat kädet vähenevät eikä uutta väkeä palkata. –Eläkeiän nousun myötä ihmisten pitäisi vielä jatkaa työssä nykyistä pitempään. Vähän mahdoton yhtälö siitä on tulossa. Kun ilmassa on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, Mirja ja Arto sanovat tilanteen korostavan ammattiliiton merkitystä työntekijöiden edunvalvonnan kannalta. Kaksikko ei halua esiintyä minään tuomiopäivän julistajana, vaan edellyttää oman liiton olevan aktiivisesti mukana uudistusten valmistelussa ja toteuttamisessa jäsenten etua valvoen. –Millaiset uudistukset sitten ovatkin tulossa, niin eihän kunnallisten palveluiden tarve mihinkään häviä. Kyllä JHL:n väkeä jatkossakin tarvitaan. Liiton on valvottava, että työntekijöillä on mahdollisuus tehdä työtään jatkossakin kunnolla. x
Nuori luottamusmies oppii koko ajan uutta
M
Luottamusmies Petri Pukarin mielestä Suomi ei lähde nousuun pienipalkkaisia kuntatyöntekijöitä kurittamalla.
UURAMELAINEN 31-vuo-
tias traktorinkuljettaja Petri Pukari on aloittanut toisen vuoden paikallisen JHL:n väen pääluottamusmiehenä. Tehtävää vaatii jatkuvaa uusiin asioihin perehtymistä. Traktorihommien ohessa noin 120:n JHL-jäsenen edunvalvontaa hoitava Petri sanoo, että luottamusmiehen toiminta on paljolti asioiden selvittämistä ja sopimista. – Koko ajan tulee uusia asioita, joista pitää päästä selville. Onneksi työnantajan kanssa asiat on saatu selvitetyksi neuvottelemalla. Muuramessa on siinäkin mielessä hyvä tilanne, ettei meillä ole ollut lomautuksia ollut. Kasvukuntaan tulee koko ajan lisää asukkaita.
Töitä on riittänyt teknisellä puolella, ja muuallakin. Liitolta ja aluetoimistolta tuleva apu on Petrin mukaan luottamusmiehelle ensiarvoisen tärkeää. Kaikkea ei voi oppia käytännön työssä. – Eihän tätä hommaa pystyisi hoitamaan, ellei olisi takana liiton antamaa koulutusta. JHL-opiston kurssit ovat tulleet tutuiksi. Siellä on saanut pätevää koulutusta ja mahdollisuuden verkostoitumiseen muiden kuntien luottamusmiesten kanssa. Sen jälkeen on aina mahdollista kilauttaa kaverille. Pääluottamusmiehen tehtävässään Petri on pyrkinyt parantamaan yhteydenpitoa työntekijöihin. – Toiminnan tulee olla jäsenlähtöistä. On tärkeää käydä työpai-
koilla ja kuunnella työntekijöitä myös muulloin, kuin vain silloin, kun on ilmennyt ongelmia. Sote ja maakuntauudistus askarruttavat Muuramessakin. – Koulutusta sote-asioista on ollut, mutta kaikki tuntuu olevan vielä pahasti levällään, eikä edes ole varmaa, tuleeko siitä valmista. Kiky-sopimuksen myönteisiin vaikutuksiin Petri suhtautuu epäileväisesti ja sanoo sopimuksen kohtelevan julkisen sektorin työntekijöitä erityisen epäoikeudenmukaisesti. – En oikein jaksa uskoa, että Suomi saadaan nousuun julkisen puolen pienipalkkaisia ihmisiä kurittamalla. Sanotaan, että pitää säästää, ja sitten jonnekin Talvivaaraan työnnetään satoja miljoonia. x
KESKI-SUOMI
B3
Etuja ei ole varaa heikentää V
Juha Karvosen mielestä työaikaa pitäisi ennemminkin lyhentää.
ja Pihtiputaan JHL-väen pääluottamusmiehenä vasta aloittanut työpajan ohjaaja Juha Karvonen arvostelee kiky-sopimuksella toteutettuja saavutettujen etujen huononnuksia, kuten lomarahan leikkauksia ja työajan pidennyksiä. Tyytymättömyys edunvalvonnan tuloksiin oli osaltaan ajamassa uutta pääluottamusmiestä mukaan JHL:n edustajiston vaaleihin. – Haluan päästä vaikuttamaan asioihin. Näkemykseni mukaan työaikaa olisi voinut ennemminkin lyhentää. Tämä olisi luultavasti näkynyt työssäjaksamisena ja sitä kautta myös tehokkuuden lisääntymisenä – tyytyväinen ja IITASA AREN
virkeä työntekijä on varmasti tuottavampi. Juhan mielestä on epäonnistunutta edunvalvontaa, jos työehtoja heikennetään. Sellaisten sopimusten torppaamiseen hän ilmoittautuu mukaan. Pohjoisen Keski-Suomen JHLväen kannalta Juha pitää ensiarvoisen tärkeänä, ettei työehtoja enää tämän enempää heikennetä. – Menetetyt edut täytyy saada takaisin. Myös henkilöstön fyysisen ja henkisen jaksamisen sekä hyvinvoinnin eteen työnantajat voisivat tehdä nykyistä enemmän. Se varmasti maksaisi panostuksensa työnantajillekin takaisin. Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan palvelutuotanto on järjestetty yhteisesti Wiitauni-
Juha Karvoselle on ensiarvoisen tärkeää, ettei työehtoja enää heikennetä lisää.
onin kuntaparina. Vuoden alusta Juha aloitti molempien kuntien paikallisyhdistysten pääluottamusmiehenä, ja jo aiemmin hänen oli valittu Pihtiputaan yhdistyksen varapuheenjohtajaksi. Pääluottamusmiehen tehtävään Juha kertoo saaneensa ensimmäiset opit jo poikasena kotipuolessa. Isä-Karvonen on toiminut Pyhäjärven kaivoksella pääluottamusmiehenä yli 30 vuotta ja jatkaa edelleen tehtävässään. – Työehtosopimuksia on tullut luettua ihan ajanvietteeksikin. Luottamusmieskurssien lisäksi Juhalla on koulutusta moneen hommaan: on tutkinto viestinnästä, opintoja humanistisessa ammattikorkeakoulussa, erilaisia kursseja muun muassa hirsi-
rakentamisessa. – Hirvittävä määrä itsenäistä opiskelua kaikesta mahdollisesta, Juha lisää. Työkokemustakin on eri aloilta vaikka muille jakaa: – Kokemusta löytyy laajasti niin mainosalalta, lehtialalta, puhtaanapitopalveluista, huolto-ja kunnossapidosta, metallialalta, rakennusalalta, kaivosteollisuudesta, kaupanalalta, yrittäjänä olemisesta ja niin edelleen. Työttömän hommiakin on tullut joskus tehtyä.
Nuoret kiinni työhön Suomea asunut kiertolainen asettui Pihtiputaalle vuonna 2010. Nykyisestä työstään E R I PUOL I L L A
Juha kertoo, että nuorten työpajan pääasiallinen tarkoitus on ohjata nuoria jatkokoulutukseen tai työelämään. – Nuorten työpaja on tarkoitettu alle 30-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille. Suurin osa nuorista on ollut työsuhteessa, palkkatuen voimin. Joillekin työpaja on ensimmäinen työpaikka, osalle välipaikka. Työllistymisprosentti on ollut pajajakson jälkeen hyvä. Keskustelua sote-uudistuksesta Juhakin on kuunnellut huolestuneena. – Vaikea on julkisuudessa esillä olleista kaavailuista löytää mitään positiivista kuntatyöntekijöiden kannalta. Työntekijöiden asema huolestuttaa, vaikka työ on vielä monelta osin kesken. x
Lomarahaleikkaus vasta alkua Maarit Honkonen ja Sami Haapakoski ovat pettyneitä siihen, että pienipalkkaisilta leikataan.
J
YVÄSKYLÄN kaupungin pal-
veluksessa työskentelevät Maarit Honkonen ja Sami Haapakoski sanovat lomarahojen leikkauksen kosket-
tavan erityisesti juuri pienipalkkaisia kuntatyöntekijöitä. Maarit ja Sami ovat jo vuosia toimineet kehitysvammaisten ohjaajan työssä, joka on sekä henki-
sesti että fyysisesti raskasta kolmivuorotyötä. – Vähän korpeaa se, että JHL hyväksyi niin helposti kiky-sopimuksen vassilaisten vastustuk-
sesta huolimatta. Nyt talousasiantuntijatkin tyrmäävät väitteet sopimuksen myönteisistä vaikutuksista, Maarit tuumaa. Maarit ihmettelee sitä, että kun kunnat tai valtio rupeavat säästämään, aina ensimmäisenä ollaan pienipalkkaisten kimpussa. – Lomarahojen leikkaus voi olla vasta alkua, jos ay-liike ei pidä pintaansa. Meiltä ollaan viemässä etuja, jotka aikoinaan on saavutettu ay-liikkeen yhteisvoimalla. Halu ja mahdollisuus päästä vaikuttamaan omaa ammattiryhmää koskeviin asioihin sai Maaritin ensimmäistä kertaa lähtemään ehdokkaaksi JHL:n edustajiston vaaleihin. – Haluan, että JHL näyttää voimaansa ja tahtoaan puolustaa jäsenistönsä etuja.
Epävarmuus näkyy työpaikoilla päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna toimivan Sami Haapakosken mukaan tulevaisuuden epävarmuus näkyy selvästi myös vanhus- ja vammaisTÄ LL Ä HETK ELL Ä
Maarit Honkonen ja Sami Haapakoski pelkäävät, että monikansallisten firmojen sopimusshoppailu uhkaa heikentää työehtoja.
puolella, terveyskeskussairaalassa ja lastensuojelussa työskentelevän perusturvan väen keskuudessa. – Kun ei tiedetä, mitä oikein on tapahtumassa. Henkilöstöllä on huoli esimerkiksi siitä, minkä työehtosopimuksen piirissä lopulta ollaan. Pystyvätkö monikansalliset firmat tekemään sopimus shoppailua ja huonontamaan sitä kautta työntekijöiden työehtoja ja palkkausta? Hoitajamitoitusta uhataan laskea. Yhtään ei tiedä, mitä sieltä tulee. Samin ja Maaritin mielestä on huomattavan iso ero siinä, tehdäänkö esimerkiksi kehitysvammaisten kanssa töitä kunnan vai jonkin voitontavoitteluun tähtäävän monikansallisen pörssifirman palkkalistoilla. – Sote-uudistus vahvistaa ay-liikkeen tarpeellisuutta. Odotan ay-liikkeeltä todella paljon, Maarit sanoo. – Ei saa olla niin, että kun hallitus sanoo, että hypätkää, niin liitto vaan kysyy, kuinka korkealle, Sami lisää. x
B4
KESKI-SUOMI
Keski-Suomen vaaliliite Teksti & kuvat: Jarkko Mänttäri
Käytä ääntäsi! Äänestä JHL:n Vasemmiston ja sitoutumattomien keskisuomalaisia ehdokkaita edustajistoon.
27
Postiäänestys: Äänestysaika 13.–22.3.2017
28
Äänestä vaaliaineiston mukana tulleen ohjeen mukaisesti.
Kimmo Ahonen
Arto Gustafsson
Sähköinen äänestys: Äänestysaika 13.–28.3.2017
KUORMA-AUTONKULJETTAJA,
PUUTARHURI, YHDISTYKSEN
Äänestäjä tunnistetaan vaaliaineiston mukana lähetetyn henkilökohtaisen tunnuksen ja pin-koodin avulla.
29
Taitto: Oskari Rantala
30
31
32
PÄÄLUOTTAMUSMIES
PUHEENJOHTAJA
Jyväskylä, JHL 616
Hankasalmi, JHL 649
33
34
Sami Haapakoski
Janne Heinikangas
Maarit Honkonen
Jari Huupponen
Marja-Liisa Juven
Riitta Kangas
KEHITYSVAMMAISTEN OHJAAJA,
RUOKAPALVELUTYÖNTEKIJÄ
LÄHIHOITAJA
TYÖKONEENKULJETTAJA,
LÄHIHOITAJA, LM,
TEKSTIILIHUOLTAJA,
TYÖSUOJELUVALTUUTETTU
Jyväskylä, JHL 616
Äänekoski, JHL 103
TYÖSUOJELUVALTUUTETTU
JHL:N HALLITUKSEN JÄSEN
LUOTTAMUSMIES
Jyväskylä, JHL 616
Jämsä, JHL 503
Jämsä, JHL 503
Jyväskylä, JHL 616
35
36
37
Juha Karvonen
Katariina Kautto
TYÖPAJAN OHJAAJA, PÄÄLUOTTAMUSMIES
38
40
Erja Kettunen
Tanja Koskinen
KOULUNKÄYNNINOHJAAJA
LASTENHOITAJA
KOULUNKÄYNNINOHJAAJA
KONEENKULJETTAJA,
ERITYISAVUSTAJA
Laukaa, JHL 258
Jyväskylä, JHL 103
Äänekoski, JHL 258
YHDISTYKSEN VARAPJ.
Jyväskylä, JHL 616
Pihtipudas, JHL 463
41
39 Heikki Käkönen
Anu Lahtinen (sit.)
Jyväskylä, JHL 616
42
43
Tiia Lehtonen
Jari Makkonen
KOULUNKÄYNNINOHJAAJA
Laukaa, JHL 258
44
45
46
Sirpa Martins
Mirja Minkkinen
Ilidio Monteiro Flores
Pirjo Ohranen
KIRJASTOAUTONKULJETTAJA
TYÖNOHJAAJA,
RAVITSEMISPÄÄLLIKKÖ
KOULUNKÄYNNINOHJAAJA
SIIVOOJA
Jyväskylä, JHL 103
JHL:N EDUSTAJISTON JÄSEN
Konnevesi, JHL 415
Äänekoski, JHL 608
Jyväskylä, JHL 103
Äänekoski, JHL 608
47
48
49
50
51
52
Mervi Oksanen
Maritta Parkkonen
Petri Pukari
Liudmila Pöyhönen
Arja Rauhala
Asko Riikonen
PERHEPÄIVÄHOITAJA
PERHEPÄIVÄHOITAJA,
TRAKTORINKULJETTAJA,
LAITOSHUOLTAJA
KOKKI
KONDUKTÖÖRI
Äänekoski, JHL 608
PÄÄLUOTTAMUSMIES
PÄÄLUOTTAMUSMIES
Äänekoski, JHL 608
Jämsä, JHL 503
Muurame, JHL 1059
Jämsä, JHL 503
Muurame, JHL 754
53
54
55
56
57
58
Pekka ”Jolli” Rytkönen
Timo Rämö
Michelle Seppälä
Malla Sillman
Elina Viik
LIIKUNTALAITOKSEN HOITAJA
PALOMIES,
LÄHIHOITAJA
PERHEPÄIVÄHOITAJA,
NUORISO- JA VAPAA-AJAN
LAITOSMIES,
Jyväskylä, JHL 103
YHDISTYKSEN SIHTEERI
Äänekoski, JHL 433
LUOTTAMUSMIES
OHJAAJA
JHL:N EDUSTAJISTON JÄSEN
Jämsä, JHL 503
Äänekoski, JHL 603
Jyväskylä, JHL 616
Jyväskylä, JHL 325
Kari Yksjärvi