Ankkuri syksy 2011 by Helsingin laivastokilta

ANKKURINAPPI

Helsingin Laivastokilta ry jĂ¤senlehti SYKSY 2011

Vuosikokous 10.11.2011 Merivoimien henkilĂśmuutoksia Silakkamarkkinat Kiltalaiset Tallinnassa

Huomio katse oikeaan päin ! Helsingin Laivastokilta on sukupuoleen, ikään tai sotilasarvoon katsomatta jäsentensä merihenkinen ja toiminnallinen yhteisö. Killan arvot ovat: Maanpuolustustahto, sotiemme veteraanien perinteen kunnioittaminen ja vaaliminen, Laivaston ja Merivoimien perinteen ylläpito, yhteistyöhalu ja -kyky, vastuuntunto ja kiltaveljeys.

Toiminnan peruspilarit ovat:

Maanpuolustustahto Laivaston perinne Merivoimat

SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajalta ...................................2 Kiltalaisia Tallinnan matkalla........ 3-4 Merivoimille uusi komentaja..............5 Saksalaisten torpedoima risteilijä.. 6-8 Kommodori Sakari Martimo Merisotakoulun johtoon......................8 Merenkulun turvallisuuspalkinto miinalaiva Pohjanmaalle ...................9 Panssarilaiva Ilmarinen....................10 Merivoimien vuosipäivä...................11 Aputykkiveneet Aunus ja Viena . ....12 Suomalainen merisotilas pärjäsi Brasiliassa . ......................................13 Merivoimien uusi esikuntapäällikkö...........................................13 Miinanraivaajat Ajonpää ja Kallanpää........................14 Hienoa kun pääsin laivastoon...........15 Silakat silakkamarkkinoilla.........16-17 Numerohinaajat................................18

Ilmoitan Helsingin Laivastokillan amiraalille Herra amiraali Helsingin Laivastokillan kiltaveljet valmiina vapaaehtoiseen merihenkiseen maanpuolustustehtävään. Nyt kun te herra amiraali otatte vastaan Merivoimien komentajuuden, haluamme kertoa teille, että me edelleenkin tulemme toimimaan Merivoimien ja Laivaston hengessä pitäessämme yllä maanpuolustustahtoa. Meille on tärkeää sotiemme veraanien perinteen kunnioittaminen ja ylläpito. Meille on itsestään selvää yhteistyöhalu ja meillä on siihen myös kyky. Kiltaveljeys on yhdistävä tekijä ja se luo joukkoomme vastuuntuntoa, jonka avulla on hyvä toteuttaa toimintaa.

Liittomme motto ”tahtoja ja tekoja” kuvaa hyvin yhtä toimintamme perustaa. Meillä on tahtoa toteuttaa vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja me haluamme myös tehdä sitä. Ja tehdä sitä yhdessä Merivoimien kanssa. Älkää unohtako sitä herra amiraali. Helsingin Laivastokilta valmiina palvelukseen. Ilmoitti Lars Eklund

PÄÄTOIMITTAJA Lars Eklund gsm 0440-955 558 larseklund@kolumbus.fi

AINEISTO Lehteen tuleva tekstiaineisto lähetetään sähköpostilla osoitteeseen larseklund@kolumbus.fi

ULKOASU JA PAINATUS Julkaisuapu Oy, Helsinki 2011

Muu aineisto postiosoitteeseen: Ankkurinappi Lars Eklund Anianpellontie 10 B 17 00700 Helsinki

KUSTANTAJA Helsingin Laivastokilta ry

Herra amiraali, me kaikki tiedämme kuinka hankalaa aikaa puolustusvoimissa eletään. Elämä jatkuvan muutoksen kanssa ei ole helppoa. Me toivomme ettei tämä aika hankaloittaisi hyvin toimivaa yhteistyötämme, työtä jota me vapaaehtoiset maanpuolustajat teemme. Kodinturvajoukot jäi nyt sitten tälläkertaa perustamatta, mutta toivomme että meillekin löytyy tehtävää yhteisen asiamme eteenpäin viemiseksi.

Kansikuva Jurmo Hangon vesillä

OSOITE JA JÄSENMAKSUASIAT Helsingin Laivastokilta ry Torsti Koskinen Kullervonkatu 30 A 15 00610 Helsinki gsm 0400-609164 torsti.v.koskinen@welho.com Posti palauttaa lehden, jossa on väärä, vanhentunut tai muuten vaillinainen postiosoite. Muuttaessasi muista tehdä osoitteenmuutos postiin.

Kiltalaisia Tallinnan matkalla Keväinen päivä saatteli matkaan isoa ryhmää kiltalaisia, jotka osallistuivat Etelä-Suomen kiltapiirin järjestämään maanpuolustusretkeen Tallinnaan. Kohteena oli Viron vapaustaistelun museo sekä miehitysmuseo, kohteet jotka tarjoavat paljon näkemistä ja kuulemista Viron lähihistoriasta. Linja-auto ja Eestiläinen opas odottivat satamassa, ja sitten matkaan suuntana Lagedi, Viron vapaustaistelun museoalue. Runsaan puolentunnin matkan aikana oppaamme kertoin elävästi Eestin historiasta ja nykypäivästä, ne ovat asioita jotka tuntuivat kiinnostavan ja herättävän keskustelua.

Tankkeja riitti piha-alueella.

Itse museoalue on vuolaasti virtaavan joen saaressa. Alkukevät ei ollut vielä sulatellut kaikia lumia joten ulkoalue oli kovin märkä. Museon isäntä joutui itse lähtemään kuoroesitykseen, mutta hän oli järjestänyt oppaaksemme suomalaisen evp kapteeni Mustosen, jonka kanssa kiersimme museon ulkoalueen ja sisätilat. Ulkona oli vaihtelevanlaatuinen valikoima sotakalustoa, tykkejä, ajoneuvoja, veneitä ja jopa ohjus. Suurin osa Neuvostoliiton tavaraa, mutta oli joukossa myös jotain suomalaistakin museotavaraa. Joukossa oli mm. ajokuntoisia tankkeja. Sisällä talossa oli useita sokkeloisia huoneita, joissa paljon sotahistoriaa. Päivä ei riittäisi jos tutustuisi kaikkeen mitä museossa on. Aseita, uniformuja, karttoja, kuvia, kirjoja, uskomaton kokoelma. Ja kysymyksessä on yksityinen museo. Kierroksen jälkeen nautimme maittavan lounaan alakerran ruokasalissa ja pian olimme taas matkalla.

Suomen ja Viron laivastouniformut rintarinnan.

KILTALAISIA TALLINNAN MATKALLA

Toompean laidalla oleva miehitysmuseo kertoo erilaista historiaa se on historiaa miehitetystä Virosta. Oppaamme avulla tutustuttiin tähän museoon, johon on koottu miehitysajan esineitä, julisteita, asiakirjoja jopa ajoneuvoja. Museo kertoo pelkistetyn karulla tavalla millaista oli olla neuvostoliiton miehityksen alla. Vapaa Viro haluaa museolla muistuttaa jälkipolvia siitä ikävästä katkerasta ajasta, jonka se joutui kokemaan. Museo ei jättänyt matkalaisia kylmäksi, meille maanpuolustajille selvisi miksi vapaus on valtiolle tärkeä asia. Tämä museo oli hyvä muistutus siitä. Onnistunut maanpuolustusretki loppu turvalliseen kotimatkaan, m/s Superstar toi tyytyväisen jou- Kiltalaisia kuuntelemassa opasta. kon illaksi kotiin.

KUTSU Helsingin Laivastokilta ry sääntömääräiseen syyskokoukseen torstaina 10.11.2011 alkaen klo 17.30 Päällystökerho Suomenlinna tilaisuudessa pitää esitelmän prikaatinkenraali Asko Kilpinen kuulemme Jääkäreiden vaiheista Merivoimissa sekä katsauksen nykypäivään. Tilaisuudessa on tarjolla kevyt iltapala ilmoittautumiset kv Torsti Koskinen torsti.v.koskinen@welho.com gsm 0400-609 164

tule mukaan vaikuttamaan ja suunnittelemaan ensivuoden toimintoja. Tervetuloa Hallitus lautta hki klo 16.40 - 17.20 — Slinna 19.10 - 19.50 - 20.20 4

Merivoimien komentaja vaihtui Kontra-amiraali Juha Rannikon pesti Merivoimien komentajana ei kestänyt viittä vuotta kuten nimitushetkellä 2009 ilmoitettiin. Uuden haasteet odottavat häntä ja tilanteet muuttuvat puolustusvoimissa, kuten olemme kaikki saaneet lukea lehdistä. Kontra-amiraaliksi ylennetty VeliJukka Pennala aloitti 1.9 Merivoimien komentajana. Amiraali Pennala on viimeiset viisivuotta toiminut Merivoimien esikuntapäällik könä Turussa. Hän oli toteuttamassa mm. esikunnan muuttoa Heikkilän kasarmille joten esikunnan ja sen toiminnan hän tuntee hyvin. Voidaan sanoa, että siinä on mies todella paikallaan.

jen liiton turposeminaarissa 2009 jossa hän piti mielenkiintoisen esityksen nykyaikaisen merivoimien kalustosta ja sen kyvystä hoitaa sille annettua tehtävää. Myös Helsingin Laivastokillan 30-vuotis juhlakokoukseen hän toi Merivoimien terveiset, sekä esitelmässään kiitti mm. killan toimintaa vapaaehtoisen meripuolustuksen toteuttajana ja maanpuolustushengen ylläpitäjänä. Samassa tilaisuudessa amiraali Pennala vastaanotti hänelle myönnetyn Helsingin laivastokillan Ansioristin. Helsingin Laivastokilta toivottaa Merivoimien komentajalle kontraamiraali Veli-Jukka Pennalalle myötäisiä tuulia.

Kiltaväki on saanut tutustua amiraaliin mm. Maanpuolustuskilto-

Curriculum Vitae: Pennala, Veli-Jukka Arvo: Virka-asema: Syntymäaika ja -paikka: Perhesuhteet:

Kontra-amiraali Merivoimien komentaja 26.10.1953, Seinäjoki Anja Pennala, Juhani 1977, Lauri 1979

Uran vaiheet: Merisotakoulu 1978 Sotakorkeakoulu 1987 Sotakorkeakoulu USA (NCC) 1999 Nuorempi upseeri, ohjusvene 1978-1980 Päällikkö, ohjusvene 1980-1985 Operaatioupseeri, ohjuslaivue 1987-1990 Esikuntaupseeri, Laivasto Esikunta 1990-1994 Ohjuslaivueen komentaja 1994-1997 Operaatiopäällikkö, Saaristomeren Laivaston Esikunta 1997-1998 Opettaja, Maanpuolustuskorkeakoulu 1999-2001 Komentaja, Saaristomeren Meripuolustusalue 2001-2005 Merivoimien esikuntapäällikkö 2006-2011 Merivoimien komentaja 1.9.2011 -> Ylennykset: Luutnantti 1978 Yliluutnantti 1980 Kapteeniluutnantti 1985 Komentajakapteeni 1989 Komentaja 1995 Kommodori 1999 Lippueamiraali 2005 Kontra-amiraali 2011 Kunniamerkit: Sotilasansiomitali, 04.06.1982 Suomen Leijonan 1. lk:n ritarimerkki, 04.06.1994 Suomen Leijonan komentajamerkki, 04.06.2004 Sotaveteraaniliiton ansiomitali, 20.09.2004 Valtion virka-ansiomerkki, 04.06.2009 Kielitaito: Suomi, ruotsi, englanti

Vanha komentaja Kontra-amiraali Juha Rannikko ja uusi komentaja kontra-amiraaliksi ylennetty VeliJukka Pennala komentajanvaihto tilaisuudessa Turussa.

Saksalaisten torpedoima risteilij채. PALLADA vei syvyyksiin yli 600 miest채.

Peitepiirrustus-raportti Palladan upottamisesta.

PALLADA vei syvyyksiin yli 600 miestä. Tsaarin Venäjän Itämeren laivaston ansioitunempia meri sotapäälliköitä oli komentaja NIKOLAI OTTOVITS von ESSEN(1860-1915). Hän oli muun muassa Yrjön ristinritari, jonka arvon hän oli saanut Japanin sodassa Port Arthurissavuonna 1904. Venäläiset kärsivät suuren tappion tässä sodassa menettäen 37 suurempaa alusta. Tämän takia heillä oli alusvajaus verrattuna saksalaisiin, joilla oli ylivoimaisesti suurempi laivasto käytössänsä tulevassa sodassa. Von Essen tiesi että merisodan painopiste tulisi olemaan Pohjanmerellä, ja Itämeri tulisi olemaan merisodan sivunäyttämö. Tulevaa ennakoiden hän käski miinoittaa 25.7.1914 Porkkalan ja Naissaaren välisen alueen. Lisäksi hän määräsi Kronstadtin edustallesuojamiinoitteen. Ensimmäinen maailmansota alkoi 28. 7. 1914. Saksalaiset miinoittivat Libaun (nyk.Liepajan Latviassa) edustaa vasta 2.8-1914. Saksalaiset niin kuin myös venäläiset tekivät tiedustelusyöksyjä Itämerelle.

Palladassa oli vahva aseistus: kaksi 203mm, kahdeksan 152mm. ja kaksikymmentäkaksi 75mm. tykkiä, sekä 40mm. kaksi torpedoputkea.

luoteeseen ja katosi näkyvistä Hangon meridianin kohdalla. Torpedoveneet jäivät Russarön edustalle odottelemaan. Päällikkö arvio, että risteilijät palaisivat pian partiomatkaltaan. Arvio oli oikeaan osunut, sillä kello 10.30 paikkeilla todettiin risteilijät Bajan ja Pallada paikassa 59`38”P.22`56” I. Ne kulkivat jonossa noin 15 solmun nopeudella matkalla itään päin.

U-26 saalistamassa.

Torpedoputket - tulta.

Saksalainen sukellusvene U-26 komentajanaan kapteeniluutnantti Egewolf von Berckheim (18811915) oli 11.10.1914 saalismatkallaan noin 10-meripeninkulmaa Osmussaaresta pohjoiseen. Kulku suunta oli pohjoisluode. Kello oli noin 08.00 kun tähystäjä havaitsi useita savuja koillisessa. Päällikkö antoi välittömästi käskyn sukeltaa ja hivuttautua lähemmäksi kohteita. Berckheim tähysti periskoopilla ja näki kaksi ilmeisesti risteilijän siluettia, ympärillä torpedovenesuojue. Osaston kurssi oli lounainen, mutta se muutti suuntansa

Kapteeni valmistautui torpeedoimaan kummatkin alukset, ajoi niitä vastaan ja väistyi johtoalus Palladan edestä oikealle. Päällikkö tarkkaili periskoopilla saalistaan, joka keskellä okulaarin hiusristikkoa halkoi aaltoja huolettoman näköisenä. Peräputkea käytettäisiin ensin. Välimatkan ollessa kello 11.10 noin 500 metriä kapteeni antoi käskyn: ”Rohr drei – Achtung – los!” (kolmonen – huomio – tulta!). Sukellusveneessä tuntui lähtöpuhalluksen nykäys ja torpedo porhalsi viivasuoraan kohti maaliaan. 7

Torpedo osui keskilaivaan ja ilmeisesti ammussäiliön kohdalle. Sukellusveneestä todettiin mahtava räjähdys ja nähtiin mastojen ja savutorvien kaatuvan. Päällikkö ohjasi veneensä 20 metrin syvyyteen, välttääkseen torpedoveneet. Veden alla saattoi havaita useita uusia räjähdyksiä.

U-26 häipyi vähin äänin. Palladan sisaralus Bajan ja saattoalukset kylvivät kranaatteja laajalti ympäristöön. Vihollisen ollessa näin varuillaan von Berckheim luopui tällä kertaa uudesta torpedohyökkäyksestä, ja häipyi vähin äänin länteen. Puolelta päivin 12.10.1914, U-26 kohtasi lippulaivan ennakolta sovitussa paikassa Hiidenmaan länsipuolella. Itse kontra-amiraali Ehler Behring (1867-1918) oli havainnut panssariristeilijä SMS Augsburgilta itäkoillisen suunnalla räjähdyksen sekä valtavan savupatsaan joka täten vahvisti jonkun suuremman aluksen upotuksen.

PALLADA vei syvyyksiin yli 600 miestä. Kyseessä oli Keisarillisen laivaston siihen asti suurin yksittäinen voitto merellä. Von Berckheim palkittiin Palladan upottamisesta keisari Wilhelm II:n luovuttamalla rautaristillä. Pallada upposi muutamassa minuutissa ja vei syvyyksiin yli 600 miestä mukanaan aluksen päällikkö Sergei Magnus sekä laivalla lääkärinä toiminut Suomalaissyntyinen Georg Silfversvan. Panssariristeilijä Pallada upposi avomerellä 16,5 kilometriä Russarön eteläkärjestä eteläkaakkoon. Teksti ja kuvat: Hessu Moisio Lähteet: sotilasaikakausilehti 2/64, Sukellusvenesotaa Itämerellä P.O.Ekman.

Saksalainen propakandakortti risteilijä Palladan upotuksesta.

Kommodori Martimo Merisotakoulun johtoon Kommodori Sakari Martimo aloitti koulunjohtajana 1.9.2011. Kommodori Sakari Martimo on syntynyt vuonna 1960 ja hän on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon vuonna 1993. Sen jälkeen Martimo on palvellut muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulussa, Pääesikunnan tutkintaosastolla, Suomenlahden meripuolustusalueen esikuntapäällikkönä ja apulaissotilasedustajana Euroo-

pan unionin pysyvässä sotilaskomiteassa. Kommodoriksi Martimo ylennettiin vuonna 2006. Merisotakoulua vuoden 2011 alusta johtanut kommodori Veijo Taipalus siirtyy 1.9.2011 lukien esikuntapäälliköksi Merivoimien esikuntaan.

Kommodori Sakari Martimo

Merenkulun turvallisuuspalkinto miinalaiva Pohjanmaalle

Miinalaiva Pohjanmaa sai perjantaina 23. syyskuuta erityisen Merenkulun turvallisuuspalkinnon. Palkinto luovutetaan alukselle meriliikenteen turvaamisesta sekä merirosvousta konkreettisesti estävästä ja kansainvälisiä sopimuksia noudattavasta toiminnasta.

Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday on yli 20 merenkulkuun liittyvän järjestön ja viranomaisen vuonna 1997 perustama huomionosoitus. Palkinto myönnetään vuosittain syyskuussa järjestettävän valtakunnallisen Sea Sundayn yhteydessä.

Palkinnon ojentaa miinalaiva Pohjanmaan edustajalle liikenneministeri Merja Kyllönen. Tilaisuus järjestettiin miinalaiva Pohjanmaalla Helsingin Eteläsatamassa.

Palkinnon tarkoitus on kehittää merenkulun turvallisuutta. Palkitsemisen perusteena on mm. konkreettinen teko, oivallus tai kehitysprojekti.

Komentajakapteeni m/l Pohjanmaan päällikkö Mika Raunu vastaanottaa palkinnon liikenneministeri Merja Kyllöseltä.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN KANSALAISJUHLA Helsingin yliopiston juhlasalissa tiistaina 6.12.2011 klo 13.30 juhlassa esiintyvät mm; Kaartin soittokunta ja espoon nuorisokuoro Candomino. Juhlapuheen pitää päätoimittaja Reetta Meriläinen tilaisuuden järjestävät Helsingin seudun Sotaveteraanipiiri ry Helsingin seudun Reserviläispiiri ry Sotainvaliidien Veljesliiton Helsingin piiri ry Etelä-Suomen Kiltapiiri ry Helsingin Reserviupseeripiiri ry Tervetuloa 9

Palkitsemistilaisuudessa palkinnon saajan esittelee Suomen varustamot ry:n hallituksen puheenjohtaja Thomas Franck. Palkinnon saaja valitaan toukokuussa Suomen Merimieskirkon koolle kutsumassa kokouksessa.

Panssarilaiva Ilmarinen 13.9.1941 Sotavuonna syyskuun 13. päivänä 1941 koki laivasto raskaan menetyksen, kun panssarilaiva Ilmarinen ajoi miinaan Utö eteläpuolella. Laivasto oli toimittamassa hämäysoperaatiota kun se kotimatkalla ajoi miinaan. Sankarikuoleman merellä sai 271 merisotilasta. Kaikki kävi nopeasti, seitsemässä minuutissa oli meri ottanut omansa. Ilmarinen valmistui 1933 ja se oli Suomen Laivaston lippulaiva. Sen sisaralus oli panssarilaiva Väinämöinen, joka jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle sodan loputtua.

Laivalta pelastui mm Eero Rahola, kommodori Laivaston komentaja sekä Göransson Rangnar, komentaja rannikkolaivaston ja panssarilaiva Ilmarisen päällikkö. Kiltaveli, sodan aikana ylimatruusi Lauri Pätäri oli myös yksi pelastautuneita. Hän muisteli Ankkurinapissa 2005 palvelustaan panssarilaiva Ilmarisella. Naantalissa Laivaston muistoristillä vietettiin muistotilaisuus 13.9 kun tästä tapauksesta on kulunut 70 vuotta. Kolme Ilmariselta pelastutunutta veteraania oli paikalla.

Merivoimien vuosipäivä

Joukot valmiina vastaanottamaan amiraalin tarkastuksen.

Laivaston soittokuntaa kuutelivat myös Ruotsalaiset veljeskiltalaiset.

M/s kilstarin kannella kiltaveljet vas. Jari Honkanen, Pekka Aarniaho ja Kurt Österman.

Juhlaliputettu m/s kilstar osallistui myös vuosipäivän viettoon Aurajoen rannalla.

Aputykkiveneet Aunus ja Viena Vuonna 1942 liitettiin laivastomme riveihin Suomen Kalastus Oy:n omistamat avomeritroolarit Kingston Emerald ja Conan Doyle, jotka olivat toimineet sillinpyyntialuksina Islannin vesillä ennen laivastoon liittämistä. Troolarit varustettíin aputykkiveneiksi. Aputykkiveneinä ne saivat nimet Aunus (ent. Kingston Emerald) ja Viena (ent. Conan Doyle). Viena oli rakennettu vuonna 1915 Solbyn telakalla. Sen uppouma oli 283 tonnia, pituus 45 metriä, leveys 7 metriä ja syväys 3,7 metriä. Koneistona oli 540 hv:n höyrykone ja nopeus oli 9 solmua. Alus aseistettiin yhdellä 130 mm:n tykillä, kolmella 20 mm:n Madsenkonetykillä ja kahdella syvyyspomminheittimellä sekä yhdellä syvyyspomminpudottimella. Alus aloitti palveluksensa laivaston riveissä 23.12.1942.

Alus aloitti palveluksensa laivaston riveissä 17.11.1942. Niiden päätykkien kantama oli 28 kilometriä, tulinopeus vain viisi laukausta minuutissa. Merikelpoisuus oli hyvä, mutta ne olivat hitaita ja ne eivät siten olleet sopivia avomeritoimintaan. Alukset osallistuivat merisotatoimiin vv. 1942-1944 itäisellä Suomelahdella Kevyen Laivasto-osaston liitettyinä 2. Tykkilaivueeseen. Aunus vaurioitui vihollisen ilmahyökkäyksessä Koivistolla 21.6.1944. Sen päällikkö, komentajakapteeni Albert Pöri haavoittui kuolettavasti, neljä miestä katosi ja 11 haavoittui.

yksi räjähti. Vaurioitunut alus joutui luopumaan taistelusta ja koko osasto palasi tukikohtaansa. Vihollisen lentokoneet vaurioittivat myös Vienaa. Alusten ankkuroitua Pukkiossa vihollisen lentoneeet hyökkäsivät uudelleen, jolloin lentopommi osui Vienan peräkannelle vaurioittaen kantta ja aluksen konehuonetta sekä upseeriosastoa. Pohjan läpi menneen pommin (suutari) tekemästä reiästä tulvi vettä laivaan niin paljon, että se oli hinattava matalikolle uppoamisen estämiseksi. Viipurinlahden taistelut alusten kohdalta olivat ohi.

Alus joutui palaamaan tukikohtaansa. Viena jatkoi tehtäväänsä. Aunus oli rakennettu vuonna 1927 Se ampui mm. maalialueelle 68 Aunus palasi korjattuna sotatoiBewerleyn telakalla. Sen uppouma laukausta tuhoten siellä olleet vi- miin 25.8.1944 ja se oli mukana oli 310 tonnia, pituus 45,8 metriä, hollisen tykkiasemat. syksyllä 1944 alaisia vastaan, suoleveys 7 metriä ja syväys 3,9 met- Aunus osallistui korjattuna sota- jaten suomalaisia kuljetustehtävisriä. Koneistona oli 575 hv:n höyry- toimiin mm. tykistösyöksyyn Koi- sä Pohjanlahdella. Sotien jälkeen kone ja nopeus oli 9 solmua. Alus viston saarilla 5.7.1944 yhdessä raivaskaudella Viena toimi emäaseistettiin yhdellä 130 mm:n ty- Vienan ja kahden saksalaisen tyk- laivana. Molemmat alukset olivat killä, ydellä 40 mm:n Bofors-ko- kilautan ohella. Taisteluosaston Suomen kauppalaivarekisterissä netykillä, kahdella 20 mm:n Mad- edetessä Pulliniemen tasalle vi- vielä vuonna 1951 kalastustroolasen-konetykillä ja kahdella sy- hollisen lentokoneet hyökkäsivät reina, mutta sen jälkeen niistä ei vyyspomminheittimellä ja yhdel- osastoa vastaa. Aunukseen osui ole mainintoja. lä syvyyspommin pudottimella. kolme 100 kilon pommia, joista Teksti: Eero Kalliovaara Lähteet: Meriupseeriyhdistys ry: Suomen Laivasto 1918-1968, osa 2, Kustan nusosakeyhtiö Otava Helsinki 1968. Auvinen Visa (toim.): Leijonalippu Merellä, Etelä-Suomen Kustannus Oy Lieto 1980. ISBN 951-9064-23-0. Pukkila Eino: Taisteluhälytys, Suomen laivasto jatkosodassa, Werner Söderstöm Osakeyhtiö Porvoo 1961.

Kuvateksti: Kalastusalus Viena sotien jälkeen. Kuva: SA-kuva/Eero Kalliovaaran kokoelmat.

Merivoimat > Joukko-osastot > Merivoimien Esikunta > Ajankohtaista "Suomalainen merisotilas pärjäsi Brasiliassakin"

Suomalainen merisotilas pärjäsi Brasiliassakin

10.10.2011 15.1

Merivoimat > Joukko-osastot > Merivoimien Esikunta > Ajankohtaista

Suomalainen merisotilas pärjäsi Brasiliassa kisattiin viidettä ker- Joka neljäs vuosi järjestettävissä taa sotilaiden maailman kisoissa. kisoissa oli 20 eri urheilulajia ja Brasiliassakin

Merivoimien Esikunta PL 58 TURKU kiKaiken kaikkiaan20811 suomalaisten samenestys oli hyvä. Pyyhtiä-SasRykmentintie 15, Turku

Military World Games järjestet- noin 6700 urheilijaa yli sadasta eri sin pronssin lisäksi Suomi voittiin Rio de Janeirossa 16.-24.7. maasta. Merivoimia kisoissa edus- ti miesten keihäänheitosta kultaa, Puhelin 0299 800 Brasiliassa kisattiin viidettäpärjäsi kertaa sotilaiden maailman kisoissa. Military World Merisotilaista parhaiten tivat purjehtijat ja Meri5 joukkue, ammunnasta hopeaa, ilmailuviisi(vaihde) Games järjestettiin Rio de Janeirossa 16.-24.7. Merisotilaista parhaiten Meri5 ottelijaTerhi Pyyhtiä-Sasottelusta ja judosta tuli pronssia. jossa kisasivat Sami Sorri, Mik- pärjäsi Faksi 0299 300900 Meri5 ottelijaTerhi kotiin henkilökohtaisen si, joka toi kotiin Pyyhtiä-Sassi, henkilökohtai-joka kotoiSimenius, Joni Sjöberg, kisan Petri hopeaa. sen kisan hopeaa. järjestetään aina Lehtinen, Mari Lindström ja Terhi Maailmankisat kirjaamo.merive(at)mil.fi Joka neljäs vuosi järjestettävissävuotta kisoissaennen oli olympiakisoja. EnPyyhtiä-Sassi. simmäiset 20 eri urheilulajia ja noin 6700 urheilijaa yli sotilaiden maailmankisat järjestettiin vuonna 1995 RooPurjehtijat Sami Tamminen, Kim kisoissa sadasta eri maasta. Merivoimia Liikenneviraston massa. Viime vuonna pidettiin ItaWestman ja Aleksi Lehtonen eivät edustivat purjehtijat ja Meri5 joukkue, jossa sotilastoimisto tällä kertaa yltäneet mitaleille asti. liassa ensimmäiset sotilaiden maakisasivat Sami Sorri, Mikko Simenius, Joni PL 33 Purjehtijoiden valmentajana toimi ilmankisojen talvikisat. 00521 HELSINKI TeemuSjöberg, Anttila. Petri Lehtinen, Mari Lindström ja Terhi Pyyhtiä-Sassi. Lisätietoa kisoista osoitteessa Porkkalankatu 5, Merivoimien joukkueenjohtajana www.rio2011.mil.br Helsinki Sami Tamminen, toimi Purjehtijat Taisto Vanhamäki Merivoi-Kim Westman mien tutkimuslaitokselta. ja Aleksi Lehtonen eivät tällä kertaa yltäneet mitaleille asti. Purjehtijoiden valmentajana toimi Teemu Anttila. Merivoimien joukkueenjohtajana toimi Taisto Vanhamäki Merivoimien tutkimuslaitokselta. Kaiken kaikkiaan suomalaisten kisamenestys oli hyvä. Pyyhtiä-Sassin pronssin lisäksi Merimiessolmut, syksy 2011 Suomi voitti miesten keihäänheitosta kultaa, ammunnasta hopeaa, ilmailuviisiottelusta ja Oikeat vastaukset sivulla 15 1. Minä vuonna Suomenlinnan judosta tuli pronssia. hoitokunta on perustettu? 2. Minkälainen on merivoimien Maailmankisat järjestetään aina vuotta ennen olympiakisoja. Ensimmäiset sotilaiden komentajan päällykkyyslippu? 3. Missä vierailivat miinalaiva maailmankisat järjestettiin vuonna 1995 Roomassa. Viime vuonna pidettiin Italiassa Keihässalmi ja Ruotsinsalmi ensimmäiset sotilaiden maailmankisojen talvikisat. sekä kolme R-luokan raivaajaa Merivoimien Esikunnan esikunta- Sitä ennen, vuosina 2004 - 2006 kesällä vuonna 1960? päällikkö vaihtui elokuun lopussa. hän oli Kotkan Rannikkoalueen 4. Koska lippueamiraalin sotilasLisätietoa kisoista osoitteessa www.rio2011.mil.br komentaja. Yleisesikuntaupseerin arvo otettiin käyttöön? Merivoimien Esikunnan uusi esi- tutkinnon Taipalus suoritti vuonna 5. Kuka toimi merivoimien komentajana vv. 1978-80? kuntapäällikkö on kommodori Vei- 1993. Kommodoriksi hänet ylen 6. Mikä seuraavista saarista on jo Taipalus. Taipalus siirtyy uuteen nettiin 4.6.2007. Sivusta vastaa Merivoimien Esikunta, päivitetty 7.10.2011. Julkaistu 20.7.2011 eteläisin: a) Seiskari, b) Tytärtehtäväänsä Merisotakoulusta. saari vai c) Suursaari? 7. Minkä niminen oli aikanaan maailman voimakkain jäänKommodori Veijo Taipalus on toi- The Finnish Defence Forces © Puolustusvoimat, Försvarsmakten, murtaja. Koska ja missä se minut Merisotakoulun johtajana rakennettiin? tämän vuoden alusta lukien. Tätä 8. Missä sijaitsi maamme ensimennen kommodori Taipalus toimi mäinen valomajakka? 9. Kuka on rakentanut ja lahjoitMaanpuolustuskorkeakoulun jattanut Merisotakoululle panskotutkinto-osaston johtajana. sarilaiva Ilmarisen, tykki vene Uusimaan ja miinalaiva Ruotsinsalmen pienoismallit? Vuonna 2007 hän työskenteli esi 10. Mitä tarkoittaa termi: Armada? kuntapäällikkönä Saaristomeren Meripuolustusalueen Esikunnassa. Kommodori Veijo Taipalus. © merivoimat

Taipalus Merivoimien uusi esikuntapäällikkö

Miinanraivaajat Ajonpää ja Kallanpää Alukset rakennettiin Tanskassa 1941-42 ja ostettiin laivastollemme vuonna 1942. Ne olivat troolarityyppisiä, puurunkoisia magneettimiinojen raivaajia. Niiden uppouma oli 52 tonnia, pituus oli 20 metriä, leveys 5,3 metriä ja syväys 1,7 metriä. Koneistona oli 200 hv:n dieselmoottori ja nopeus oli 10 solmua. Aseistuksena oli yksi 20 mm:n Madsen-konetykki ja magneettimiinojen raivaus kalusto. Alukset toimivat jatkosodassa ja sen jälkeisen miinanraivauskauden ajan miinanraivaustehtävissä Suomenlahdella. Miinanraivauskauden jälkeen Ajonpää toimi Turun Laivastoaseman Miinakoeaseman koealuksena. Se poistettiin käytästä 1960 ja myytiin yksityiseen käyttöön ensin Turkuun ja sittemmin Helsinkiin, jossa se on huvialuskäytössä. Sen sisustus on uu-

Kallanpää tulossa Helsingin Katajanokalle vuonna 1955. Kuva: SA-kuva/Eero Kalliovaaran kokoelmat.

sittu ja runko vahvistettu ulkopuolelta lujitemuovikerroksella. Kallanpää toimi miinanraivauskauden jälkeen Turun Laivastoaseman sukeltajien emälaivana, kunnes se sijoitettiin 1960 Miinakoeaseman koealukseksi. Alus poistettiin käytöstä 1962 ja myytiin.

Teksti: Eero Kalliovaara. Lähteet: Meriupseeriyhdistys ry: Suomen Laivasto 1918-1968, osa 2, Kustan nusosakeyhtö Otava, Helsinki 1968. Auvinen Visa (toim.): Leijonalippu Merellä, Etelä-Suomen Kustannus Oy Lieto 1980. ISBN 951-9064-23-0.

Valikoimaan on tullut komealla kiltamerkillä varustettu

KILTALIPPIS Väri musta ja kultainen merkki Hinta vain 25 EUR Tilauksia vastaanottaa timo vartiainen puh. 050-545 5927

Hienoa kun pääsin laivastoon Totesi reserviin siirtyvä matruusi Sampsa Einsalo sotilasuransa kohokohdista, lisäksi hän piti upeana kokemuksena olla mukana Nordic Coast harjoituksessa eteläisellä Itämerellä.

palvelu on ohi, hän jatkaa opiskelua Riihimäellä kunkas muuten kun ravintola-alalla. Tälle nuorelle miehelle oli jo pääsy haluamansa aselajiin Merivoimiin tärkeä saavutus, siksi palveluskin tuntui hyvältä ja hän suoritti sen erityisen hyvin.Tunnustuksena siitä Helsingin Laivastokilta myönsi hänelle Muistoristin hyvin suoritetusta varusmiespalveluksesta.

Kotiutuvien varusmiesten 1/2011saapumiserän kotiutuskahvitilaisuus ja palkitseminen pidettiin 6.10 Upinniemessä. Helsingin Laivastokilta oli perinteensä mukaan palkitsemassa kotiutuvia hyvin palvelleita merisotilaita. Tästä saaRavintola-alalla opiskeleva Einsa- pumiserästä palkittiin Sampsa Einlo palveli 7 ohjuslaivueessa ohjus- salon lisäksi matruusi Jarno Sihvene Hangolla kokkina. Nyt kun vo PORKRP sekä matruusi Jesperi yhdeksän kuukauden varusmies- Ronimus 5MILV.

KUTSU Etelä-Suomen kiltapiiri järjestää esitelmätilaisuuden

MITEN SOTILAS PUKEUTUU historiaa ja nykypäivää

tilaisuus on avoin kaikille kiltalaisille

aika paikka lautta

la 12.11.2011 alkaen klo 10.00 päällystökerho Suomenlinna klo 9.40 kauppatorilta

tilaisuudessa kahvi ja lounastarjoilu tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen Sami Kesäjärvi 050-60481 sami.kesjarvi@helsinginsotilaspoliisikilta.fi kokouksen jälkeen n. klo 14.30 piirin syyskokous johon kaikki kiltalaiset ovat tervetulleita 15

Lopuksi on hyvä muistaa komentajan puheesta osa josa hän sanoi” te ette siirry nyt sivilliin vaan reserviin”. Te kotiutetut olette nyt osa arvokasta merireserviä, ja olkaa terveellä tavalla ylpeitä siitä, niin me kiltaveteraanitkin olemme. Helsingin Laivastokilta onnittelee kaikkia kotiutettuja merisotilaita.

Merimiessolmut, syksy 2011 Oikeat vastaukset: 1. Vuonna 1973 2. Kielekkeinen valtiolippu, jonka ylemmässä tangonpuoleisessa valkoisessa osassa on sininen ankkuri kahta ristiin sovellettua keltaista tykinputkea vasten. 3. Neuvostoliiton Leningradissa ja Ruotsin Söderteljessä. 4. Asetus tuli voimaan 1.11.1995. 5. Kontra-amiraali Jorma Haapkylä ( s. 21.10.1920, k. 20.11.2005. 6. Eteläisin on Tytärsaari. 7. Jäänmurtaja Voima. Rakennettiin Wärtsilä-Yhtymä Oy:n Helsingin telakalla ja se valmistui vuonna1954. Alus peruskorjattiin v. 1979 ja se on edelleen käytössä. 8. Utön saarella. Majakka rakennettiin vuonna 1753. 9. Kiltaveli, Sulkavalainen opettaja, yliluutnantti res Antti-Veli Koskeli. 10. Se tarkoittaa sotalaivastoa. Montako solmua avasit?

Silakat silakkamarkkinoilla Onhan Helsingin laivastokilta täällä, kuten pitääkin, totesi kiltaveli Veikko Mehto ylivääpeli evp, joka oli tullut silakkamarkkinoille ja killan osastolle jo heti aamutuimaan. Yhdessä ihailimme hyvää säätä sekä 85- mallia olevaa soppatykkiä, jossa muhi perinteinen laivastonmiesten hernerokka. Kiltaveli Veikko on kiltamme nestoreita. Hän suoritti varusmiepalveluksensa Helsingin laivastoasemalla II raivausosastossa Katajanokalla vuonna 1946. Meidän toripaikka oli muikunpaistajan ja gurmee keittiomestareiden välissä. Todella hyvä paikka markkinoida vapaaehtoista maanpuo-

lustustyötä ja Helsingin laivastokiltaa. Meidät huomattiin. Ja vaikka usein kysyttiin kalasoppaa, oli perinteisellä rokalla ottajansa. Iso ryhmä olivat armejan käyneet, joille rokka ja näkkileipä toi muistoja omasta inttiajasta. Rokan myötävaikutuksella käytiin monet huikeat keskustelun maanpuolustuksesta ja puolustusvoimista, ja ennekaikkea vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta sekä kiltatoiminnasta.

jo 1700 luvun lopulla. Helsingin silakkamarkkinat ovat merkittävä jokavuotinen tapahtuma. Tässä merellisessä tapahtumassa on Helsingin Laivastokillan hyvä olla mukana, vielä kun saisimme m/s Kilstarin satama-altaaseen näytille olisivat markkinat täydelliset.

Killan vapaaehtoiset talkoolaiset ansaitsevat suuren kiitoksen. Ilman heidän uhrautuvaa panostaan mukanaolo ei onnistuisi. Kiitos Väkeä oli paljon liikkeellä, sil- heille ja kiitos kaikille jotka kävimiinpistävänä huomiona suuri ul- vät sopalla. Ja niin kuin eräs käkomaalaisten määrä. Heitä on vijä, ilmeisesti tykkimies osuvasvartavasten tuotu markkinoille, tu- ti sanoi ”silakat on silakkamarkkitustumaan tähän pitkään Helsin- noilla” Näin se oli. kiläiseen perinteeseen, joka alkoi

Silakkamarkinoiden iskujoukko, killan messipojat ja -tyttö. vas Sami Stenberg, Jari Honkanen, Pekka Aarniaho, Mervi kattelus ja Torsti Koskinen.

Robert Weiher ja Kerstin Karl toivat terveisiä Dortmundista ja octoberfesteiltä.

Mervi ja Torsti tapasivat Lasse Liemolan, Stadin slangin puheenjohtajan markkinatunnelmissa.

John USA:n Chigagosta oli myös “old Navyman” kävi kahteen kertaan meitä tervehtimässä.

Äiti ja isä Hokko yrittivät saada pikku Emilialle soppa suuhun, mutta pallo tuntui kivemmalta.

Argentiinasta tulivat Chrstian ja Fernando, jolle rokka maistui ja ankkurinappi lähti mukaan.

Numerohinaajat 73:een. Niihin asennettiin kaksi tykkiä ja kaksi konekivääriä. Ne osallistuivat toisen maailmansodan lopputapahtumiin raivaten miinoja ja suojasivat Neuvostoliiton tukikohtia Suomenlahdella. Sodan jälkeen ne riisuttiin aseista ja luovutettiin siviilitehtäviin. Entinen numerohinaaja 761, EMTŜ-70 vaihtoi pariin otteeseen tunnustaan ja se sijoitettiin Tallinnaan neuvostolaivaston avustustehtäviin nimellä Shtorm (suom. myrsky). Viron itsenäistyttyä vuonna 1991 se jäi Tallinnaan ja rekistetöitiin AS Russo-Balt-nimisen yhtiöön nimellä Torm. Vuodesta 1988 aluksen on omistanut Kuva: Numerohinaaja/saattaja 761 Suomenlahdella elo/syyskyyssa 1941. Tallinnalainen Balti LaevaremonKuva: SA-kuva/Eero Kalliovaaran kokoelmat. titehase AS, joka käytti alusta pelkästään höyryn tuottamiseen telakNeuvostoliittolainen Maschinoim- netykillä. Niihin asennettiin myös ka-alueellaan (ainakin vielä vuonport oli tilannut vuonna 1939 tur- syvyyspommin pudotin ja -heitin na 2006). Muut hinaajat ovat rokulaiselta Crihton-Vulcanin te- sekä kiinteä kuuntelulaite. Hinaa- mutettu. lakalta neljä 500 hevosvoiman jille ei annettu Suomessa virallihöyrykäyttöistä hinaajaa. Tilauk- sesti nimiä, ne tunnettiin “nume- Teksti: Eero Kalliovaara set pohjautuivat Neuvostoliittoon rohinaajina”. Numerohinaaja 761 vuonna 1937 tilaamaan kahteen hi- tunnettiin myös epävirallisella Viinaajaan, jotka luovutettiin ostajalle puri-nimellä. Numerohinaajat toijoulukussa 1938. mivat vuosina 1942-1944 saattotehtävissä. Sattaja 761 siirrettiin Lähteet: Hinaajien uppouma oli 335 tonnia, vuoden 1942 alussa Merenkulku- Meriupseeriyhdistys ry: Suomen pituus 31,70 metriä, leveys 3,40 ja laitoksen hoitoon. Ne osallistuivat Laivasto 1918-1968, osa 2, Kustan syväys 3,4 metriä. Koneistona oli vuoden 1944 kesällä itäisellä Suo- nusosakeyhtiö Otava, Helsinki 1968. 500 hevosvoiman trippeli- höyry- menlahdella rannikkojoukkojen Auvinen Visa (toim.): Leijonalippu kone, nopeus oli 10 solmua. Suo- evakuoimiskeljetuksiin. 23.6.1944 Merellä, Etelä-Suomen Kustannus men valtio lunasti turkulaistelakan saattaja 764 ajoi Koivistolla Tiu- Oy, Lieto 1980. ISBN 951-9064-23-0. sarjan niin, että hinaajat voitiin ra- rinsaaren lastausrannalla kovassa Tuomi-Nikula Jorma: Suomen laivat kentaa valmiiksi. Niistä ensim- merenkäynnissä karille ja sai pa- punatähtisen sotalipun alla, Atena mäinen, telakan rakennusnume- han vuodon ja sen uppoaminen oli Kustannus Oy Jyväskylä, Gummerus rolla 761 teki koeajoja kesäkuus- lähellä. Se pystyttiin kuitenkin pe- Kirjapaino Oy Jyväskylä 2000. ISBN sa 1941, ennen jatkosodan sytty lastamaan. 951-796-212-6. mistä. Ankkuri-lehti nro 1/1990 Välirauhan tultua voimaan, nuElokuussa 1941 merivoimat sai- merohinaajat luovutettiin aseista Laiva-lehti, numero 4/2006 vat luvan ottaa hinaajista kaksi en- riisuttuina alkuperäiselle tilaajalsimmäistä 761 ja 762 käyttöönsä. leen Neuvostoliittoon 26.10.1944. Vuonna 1942 valmistui kaksi hi- Ne liitettiin Neuvostoliiton punaajaa lisää 763 ja 764. Hinaajat nalippuiseen laivastoon miinoaseistettiin yhdellä 45 millimet- jen raivaustehtäviin tunnukselrin- ja kahdella 20 millimetrin ko- la EMTŜ järjestysnumero 70:sta 18

tilaisuus jota et voi ohittaa

KUTSU JOULUSAUNAAN Suomenlinnassa Merisotakoulun iso sauna lämpeää Helsingin Laivastokillan jäsenille torstaina joulukuun 12 päivänä klo 18.00 – 19.30 Pesuvehkeet ja pyyhe mukaan ilmoita itsesi mukaan kv Torsti Koskinen puh. 0400-609 164 tai torsti.v.koskinen@welho.com lautta hki klo 17.20 slinna klo 19.10 - 19.50 - 20.20

M/S KILSTAR LAIVATOIMIKUNNAN KIITOKSET ALUSTOIMINNAN TUKEMISESTA Purjehduskauden 2011 lähestyessä loppua on aika kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja tukijoitamme. Saamamme tuki reservialuksen ylläpitoon on mahdollistanut koko purjehduskauden jatkuneet koulutusajot. Erityiskiitos Suomenlahden Meripuolustus alueelle, Suomenlahden Merivartiostolle, Sinisen reservin säätiölle, MPK.ry:lle, Sammutinhuolto. E. Havantolalle, Toyota Tsusho Nordicille (Toyota Kaivoksela ja Toyota Espoo), Toyota Motor Finlandille, Tallink Siljalinelle, Bridgestone Finlandille, Presto Oy:lle sekä kaikille muille tukijoillemme.

NYT NE OVAT TULLEET! KAIKKIEN LAIVASTON MIESTEN KILTASOLMIO.

Tämän lehden ilmestyessä on M/S Kilstar jo telakoituna ja talvenajan korjaus ja huoltotoimenpiteet alkaneet.

Tunnusta väriä, hanki itsellesi Killan oma solmio. Väri Laivaston sininen, keskellä kultainen ankkuri.

Kiitokset tuesta ja hyvää loppuvuotta toivottaen M/S Kilstar alustoimikunnan puolesta.

HINTA 25 Euroa Tilaustiedot taka sivulla. Tilauksia vastaanottaa Timo Vartiainen puh. 050-545 5927

Vastuupäällikkö Arto Snäll

Helsingin Laivastokilta ry Ankkurinappi Lars Eklund Anianpellontie 10 B 17 00700 Helsinki

Helsingin laivastokilta

kiltatuotteet

1. VENEVIIRI 23,00 EUR - kestävää materiaalia. 2. MUISTORISTI 45,00 EUR - Heraldisesti oikeaoppinen, myönnetään kaksi vuotta jäsenenä olleille. 3. KILTASOLMIO 25,00 EUR - tyylikäs tummansininen solmio, jossa hillitty keltainen ankkuritunnus. 4. ZIPPO -SYTYTIN 30,00 EUR - perinteinen bensasytytin, palaa tuulessakin, varustettu merivoimien logolla.

5. KLUBITAKKIMERKKI 8,00 EUR - kangasmerkki klubi- tai muun takin rintaan. 6. LAKKIMERKKI 15,00 EUR - kangasmerkki lakkiin tai muihin asusteisiin. 8. JÄSENMERKKI 10,00 EUR - pieni hopeinen kullattu ankkuri, ”pinssikiinnitys”, kork. 10 mm. 9. NAHKAVYÖ 25,00 EUR - kääntövyö, musta/viininpunainen.

Tilaukset: Helsingin Laivastokilta ry Timo Vartiainen

Vedenottamontie 9 F 114 00980 Helsinki Puhelin 050 5455 927

Muistoristin voi lunastaa 2 vuotta Killan jäsenenä ollut.

ANKKURINAPPI

Helsingin Laivastokilta ry j채senlehti SYKSY 2011