Ankkuri syksy 2010 by Helsingin laivastokilta

ANKKURINAPPI

Helsingin Laivastokilta ry j채senlehti SYKSY 2010

MERIVARTIOSTO 80 VUOTTA Suomenlahden Merivartoston komentaja kommodori Markku Hassinen kertoo mit채 on nykyajan merivartointi MIINALAIVA POHJANMAA SOMALIAN VESILLE KELIRIKKOALUS AALLOKAS LAATOKALLA MUISTA KILLAN VUOSIKOKOUS 4.11.2010

SUOMI ELÄÄ MERESTÄ Helsingin Laivastokilta on sukupuoleen, ikään tai sotilasarvoon katsomatta jäsentensä merihenkinen ja toiminnallinen yhteisö. Killan arvot ovat: Maanpuolustustahto, sotiemme veteraanien perinteen kunnioittaminen ja vaaliminen, Laivaston ja Merivoimien perinteen ylläpito, yhteistyöhalu ja kyky, vastuuntunto ja kiltaveljeys.

Toiminnan peruspilarit ovat:

Maanpuolustustahto Laivaston perinne Merivoimat

SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajalta .................................2 Syntymäpäiväkahvit............................3 Rauma-luokan peruskorjaus...............4 Homma tuli suoritettua ......................4 Killan syyskokous ..............................5 Merimiessolmut . ................................5 Yhteys- ja kelirikkoalus Aallokas .....6 Uusi miinantorjunta-alus ...................7 Merihistoriasta kiinnostuneet ............7 Merivartiolaitoksen historia............ 8-9 Merivartiointia 80 vuotta ............10-11 Northern Coasts 2010.......................11 Operaatio Atalanta, Somalia.............12 Hinaajat Katajaluoto ja Susisaari......13 Merimiessolmut oikeat vastaukset....13 Helsingin Kiltapiiri, nimenvaihdos...14 Hamina Tattoo...................................14 Pohjoismaiset Laivastokiltapäivät....15 Kiltatuotteet.......................................16

ämä vanha toteamus pitää paikkansa. myös tässä ajassa. Onhan Suomen ulkomaankauppa 90 % meritien varassa. Aina kun lähdemme maailmalle, varsinkin länteen liikumme merta pitkin. Meri on se elementti joka on tuonut läntisen sivistyksen meille. Meri on meille elinehto, ja siksi on tärkeää, että meidän merellä on helppoa ja turvallista liikkua. On hienoa todeta kuinka 80 vuotta täyttänyt merivartiosto, nykyaikainen, tehokas ja kansainvälisestikin arvostettu laitos hoitaa raja- ja merivartiointia. Meillä on myös näyttöä siitä, kuinka hyvin he hoitavat mm. meripelastustehtäviä, unohtamatta että Suomi on EU rajamaa ja vastaa tavallaan koko unionin turvallisuudesta. Merellinen ympäristönsuojelu on myös osa merivartioston tehtävää. Suomen lipun näkyminen vartiolaivan mastossa, tietää meille turvallisuutta. On hyvä, että meillä on hyvin toimiva ja nykyaikainen Merivartiosto.

AINEISTO Lehteen tuleva tekstiaineisto lähetetään sähköpostilla ositteeseen larseklund@kolumbus.fi

ULKOASU JA PAINATUS Julkaisuapu Oy, Helsinki 2010

Muu aineisto postiosoitteeseen: Ankkurinappi Lars Eklund Anianpellontie 10 B 17, 00700 Helsinki

Kansikuva Vartiolaiva Tavi

Atalanta operaatio vie Suomalaisen sota-aluksen Somaliaan turvaamaan huoltokuljetuksia. Laivastomme lippulaiva miinalaiva Pohjanmaa pääsee kansainväliseen projektiin mukaan näyttämään taitoaan. Merisotilaamme saavat todellisen tuntuman partiointitehtäviin merellä. On hienoa, että Merivoimamme on mukana. Meri on meille tärkeä elementti. Siksi on turvallista todeta, että meidän merelliset viranomaiset ovat hyvin toimivia. Pidetään huolta, että heillä on käytössä nykyaikainen kalusto ja osaava henkilöstö. Varmistetaan, että merivoimat, laivastomme ja merivartiosto saa aina tukemme. Vain siten takaamme meriemme turvallisuuden.. hyvää syksyä Lasse Eklund

PÄÄTOIMITTAJA Lars Eklund gsm 050-552 2756 larseklund@kolumbus.fi

KUSTANTAJA Helsingin Laivastokilta ry

Suomen Merivoimat isännöivät Northen Coasts 2010 merellistä kriisinhallinta harjoitusta saaristomerellä. Me saimme näyttää kuinka Suomi voi isännöidä isoa harjoitusta ja kuinka hienosti merivoimamme näytti osaamistaan. Ei tarvitse hävetä, me osaamme toimia merellä

ILMOITUKSET 1/1 sivu mustavalkoinen 150,00 EUR ½ sivu mustavalkoinen 100,00 EUR ¼ sivu mustavalkoinen 50,00 EUR Tuki-ilmoitus rivi-ilmoitus 15,00 EUR

OSOITE JA JÄSENMAKSUASIAT Maanpuolustuskiltojen Liitto ry Henry Siikander Döbelninkatu 2 00260 Helsinki puh. 040 554 8862 Posti palauttaa lehden, jossa on väärä, vanhentunut tai muuten vaillinainen postiosoite. Muuttaessasi muista tehdä osoitteenmuutos postiin.

SYNTYMÄPÄIVÄKAHVIT

elsingin Laivastokillan lippulaiva, ahkera vapaaehtoisen meripuolustuksen toimija, H-luokan linnoitusvene m/s Kilstar täytti 50 vuotta. Syntymäpäivää vietettiin toiminnan merkeissä, koulutusajossa ja harjoituksessa, mutta kahvitilaisuutta juhlistettiin kotilaiturissa Katajanokalla, syyskuun alussa. Paikalla oli oman väen lisäksi kutsuttuna Suomenlahden Merivartioston komentaja kommodori Markku Hassinen ja apulaiskomentaja Juha Vuolle sekä MPK Meripuolustuspiirin päällikkö Matti Mäkinen. Killan puheenjohtaja toivotti vieraat lämpimästi tervetulleeksi jonka jälkeen hän loi kevyen katsauksen kilstarin historiaan, sen nykyiseen toimintaan ja toimijoihin. Vieraat saivat myös suuren kiitoksen hyvin sujuvasta yhteistyöstä, joka osaltaan on mahdollistanut kilstarin purjehduksen. Alustoimikunnan johtaja kiltaveli Arto Snell kertoi aluksen toteutuneista huoltoprojekteista ja kesän harjoituksista. Hän vakuutti aluksen olevan kohtuullisen hyvässä kunnossa, ottaen huomioon sen iän. Herkullisesta syntymäpäiväkakusta nauttivat myös Kilstar aktivistit, Christian Nyman, Kurt Österman ja Pekka Aarniaho, jotka jo monien vuosien ajan ovat kuuluneet aluksen ahkeriin kunnostajiin ja purjehtijoihin. Leppoisassa syyskuun iltapäivässä vietetty kahvihetki oli mukava tilaisuus. Vieraiden poistuttua ajatuksiin jäi pohdinta tulevaisuudesta? Miten kilta selviää aluksen ylläpidosta, huolloista ja korjauksista. Miten saamme uutta väkeä mukaan? Miten tahdomme ja pystymme pitämään huolta tästä ”kaunottaresta”? Ne jotka ovat palvelleet Laivastossa viimeisen 50 vuoden aikana on lähes jokainen jotenkin ollut tekemisissä H-veneiden kanssa. Helsingin Laivastokilta pitää alustaan, legendaarista H-venettä niin ainutlaatuisena, että tekee kaikkensa pitäkseen sen purjehduskunnossa myös jatkossa. Paljon onnea ja myötätuulta 50 vuotias Kilstar.

Suomelahden Merivartiostosta komentajakapteeni Juha Vuolle ja kiltaveli Christian Nyman

vas. Kiltaveljet Lars Eklund ja Kurt Österman sekä MPK Meripuolustuspiirin päällikkö Matti Mäkinen ja kiltaveli Pekka Aarniaho

Merivoimat ja Patria Aviation allekirjoittivat sopimuksen Rauma-luokan peruskorjaamisesta ma-luokalle ja jatketaan sen elinkaarta. Rauma-luokalla on myös keskeinen rooli merivoimien jatkossa ainoana sukellusveneentorjuntaan kykenevänä alusluokkana, totesi merivoimien komentaja, vara-amiraali Juha Rannikko.

Merivoimat ja Patria Aviation ovat allekirjoittaneet sopimuksen neljän Rauma-luokan ohjusveneen peruskorjaamisesta keskiviikkona 30. kesäkuuta Turussa. Puolustusministeri Jyri Häkämies päätti peruskorjaamisesta 23. kesäkuuta 2010. Patria Aviation Oy on hankkeen päätoimittaja vastaten kokonaistoimituksesta. Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali peruskorjataan vuosina 2010 - 2013. Alusten on tarkoitus saavuttaa operatiivinen valmius vuodesta 2014 alkaen. Hankkeen tavoitteena on turvata alusluokan elinikä 2020-luvulle asti. - Peruskorjauksella saavutetaan ajanmukainen suorituskyky Rau-

Patrian toimitusjohtaja Heikki Allonen korosti hankkeen merkitystä kotimaiselle teollisuudelle. - Hanke on myös erinomainen osoitus pohjoismaisesta teollisesta yhteistyöstä: alusten taistelujärjestelmän päivityksen tekee ruotsalainen Saab AB Security and Defence Solutions ja aluksille asennettavat uudet kaikumittainjärjestelmät toimittaa norjalainen Kongsberg Maritime, Allonen muistutti.

Homma tuli suoritettua

Totesivat ylimatruusi Joonas Myllylä sekä matruusit Tony Johansson ja Joonas Lilja kotiutuskahvitilaisuudessa Upinniemessä 6.10. kun palkittiin 270 vrk palvelleita 1/2010 saapumiserän merisotilaita. Helsingin Laivastokilta palkitsi kuvassa olevat merisotilaat perin-

teen mukaiseti Killan Muistoristillä. Puheenjohtaja kiinnitti ristit palkituille, Meripuolustusalueen komentajan kommodori Timo Junttilan avustuksella. Toivottavasti te muistatte, että ristit ovat palkinto hyvin suoritetusta varusmiepalveluksesta, muistutti puheenjohtaja ristin saajia, te olette esimerkkejä hyvistä merisotilasta. Samassa yhteydessä luovutettiin Meripuolustusalueen komentajalle, kommodori Timo Junttilalle Helsingin Laivastokillan Ansioristi, työstään vapaaehtoisen merelli4

sen maanpuolustuksen ja kiltatoiminnan hyväksi. Helsingin Laivastokilta onnittellee kaikkia palkittuja.

KUTSU Helsingin Laivastokillan sääntömääräinen syyskokous Aika

Paikka

4.11.2010 klo 17,30

Suomenlahden Merivartioston perinnetila Laivastokatu, Helsinki Käsitellään sääntömääräiset asiat

Kokouksen alussa kuulemme kapteeniluutnantti Jari Rautiokosken esitelmän Merivartiolaitoksen asemasta maanpuolustuksessa1930-39. Mielenkiintoinen esitys tarjolla. kahvitarjoilu Tervetuloa Hallitus

Merimiessolmut, syksy 2010 Oikeat vastaukset sivulla 1. Mitä tapahtui Hangon eteläpuolella 12.1.1945? 2. Kuinka korkea on Rönskärin majakan torni merenpinnasta? 3. Mihin maahan rakennettiin vv. 1965-66 Oy Laivateollisuus Ab:n telakalla, Turun Pansiossa R-luokan raivaajista kehitettyä vartiovenettä ja montako? 4. Kuka oli ensimmäinen lippueamiraali ja koska? 5. Minkä niminen museolaiva on Maarianhaminassa? 6. Vierailiko Helsingin Olympialaisten aikaan kesällä 1952 ulkomaalaisia sotalaivoja Helsingissä, jos niin minkä maalaisia? 7. Koska merivartiolaitos toimi? 8. Kuka on kirjoittanut teoksen: Suojattu merenkulku, elinehtomme? 9. Kuka toimi merivoimien komentajana vv. 1977-78? 10. Missä sijaitsee merisäätiedotuksista tuttu Marjaniemi?

Ari nostaa uutta Laivaston KIllan viiria rispautuneen tilalle pääsiaisenä 2010 Havannassa Kuubassa. Ari Ora oli Helsingin Laivastokillan entinen puheenjohtaja. (kuva Anne Ora) 5

Yhteys- ja kelirikkoalus Aallokas Teksti: Eero Kalliovaara Lähteet: Rannikkotykistön vuosikirja 1936, Suomen Laivasto 19181968 osa I, Leijonalippu Merellä ja Olavi Kalliovaaran muistiinpanot.

uolustusvoimilla ei ollut Laatokalla talviliikenteeseen sopivia, riittävän voimakkaita aluksia. Eduskunta myönsi v. 1934 tarvittavat varat uuden aluksen hankkimiseksi Laatokalle rannikkojoukkojen yhteys- ja kelirikkoaluksi. Tarton rauhansopimus vuodelta 1920 rajoitti Laatokalla käytettävien sota-alusten uppoumaksi 100 tonnia eikä tykistön kaliiperi saanut ylittää 47 mm:iä. Aluksen rakensi vv. 1935-36 Sortovalan Telakka ja Konepaja Oy:n telakka Sortovalassa. Uppouma oli 300 tonnia, pituus 33 metriä, leveys 7,5 metriä ja syväys 2,7 metriä. Koneistona oli 500 hv:n höyrykone (kolmipaisuntamäntäkone ja kattila kolmella tulipesällä varustettu tuliputkikattila). Nopeus oli n. 11 solmua ja miehistöä siinä oli 13 henkeä. Alusta suunniteltaessa sen esikuvana oli valtion yhteysalus Suursaari. Sen runko oli vahvistettu erikoisesti jäissäkulkua varten. Siinä oli ns. jääkeula. Aluksen piti pystyä murtamaan n. 20 cm:n kiintojäätä. Laiva sai rungon vesillelaskutilaisuudessa nimen Aallokas, jonka kerrottiin olleen Laatokan vanhan nimen. Alusta ei aseistettu ja sen käyttäjänä toimi Rannikkotykistörykmentti 3:n Merikomppanian Laivue kotisatamana Jaakkiman Lahdenpohja. Alus palveli yhteys- ja kelirikkolauksena tavisotaan asti hoitaen henkilö- ja tavarakuljetuksia lähinnä kelirikko- ja talvikaudella.

Toiminta Talvisodassa Aallokas aseistettiin talvisodan alettua kahdella 75 mm:n tykillä ja se pystyi myös laskemaan miinoja. Aallokas kuului nyt rannikkotykistörykmmentistä muodostettuun

Laatokan Laivasto-osaston Tykkilaivueeseen. Alus tulitti 14.12.1939 ja 12.1.1940 välisenä aikana Laatokan koillisrannalla (mm. Pitkäranta, Huuttila, Mursula ja Koirinojan alueet) neuvostoarmeijan yksiköitä mm. vihollisdivisioonan komentopaikkaa. 29.12.1939 tuhosi Aallokas tykkitulellaan jäitä myöten etenevän vihollisen jalkaväkijoukkueen. Tammikuun 1940 alussa vihollisen

luutnantti T. Asikaisen ansiota, jonka toimintaa Laatokan Meripuolustustuksen päällikkö piti erinomaisena”. Moskovan rauhansopimuksen (13.3.1940) ehtojen tultua tunnetuksi, annettiin käsky upottaa kaikki Laatokan laivaston alukset Aallokas mukaan luettuna, koska vain moottoriveneet voitiin ajatella siirtää pois Laatokalta. Päämajan mää-

Yhteys- ja kelirikkoalus Aallokas Sortovalassa 1936. Kuva: Sortovalan Telakka ja Konepaja Oy/Olavi Kalliovaaran kokoelmat. ilmatoiminta pakoitti aluksen siirtymään kokonaan yöliikenteeseen ja päivisin se oli naamioitava saarien rannoille. Jäät vahvistuivat niin, että ainoastaan jäävahvistetut alukset pystyivät liikkumaan jäissä. Laatokka meni jäähän 17.1.1940. 2.2.1940 Aallokas sai osumia vihollisen ilmahyökkäyksessä ja muutama sen miehistä haavoiottui. Alus toimi Laatokalla erityisen menestyksellisesti linnakkeiden huoltoaluksena.

räyksestä ko. käsky peruutettiin ja Aallokas yhdessä muiden alusten kanssa jäivät ehjänä uusille omistajille Laatokalle ja ne liitettiin Neuvostoliiton merivoimien Laatokan laivastoon.

Aallokas kävi Helsingissä kesällä 1940. Se palveli Neuvostoliiton merivoimia eri tehtävissä Sheksna-nimisenä ja poistettiin käytöstä joulukuussa 1956, jolloin siitä tehtiin lämmitysvene OT-33. Se poistettiin lopullisesti laivastoluetteloista kePäämajan muistiosta 22.1.1940 on säkuussa 1961 ja romutettiin. luettavista: ”Tykkivene Aallokas on jatkuvasti pitänyt yhteyttä linnakkeille ja osallistunut maataisteluihin. Tykkivene Aallokkaan tarkoituksen mukainen toiminta on erikoisesti sen päällikön kapteeni6

Uusi miinantorjunta-alus kastettiin ”Purunpääksi” Toinen merivoimille hankittava miinantorjunta-alus (MITO) sai 26. elokuuta Italian Sarzanassa järjestetyssä kastetilaisuudessa nimekseen ”Purunpää”. Aluksen kummi on merivoimien komentajan puoliso, rouva Mervi Rannikko ja kummikaupunki on Helsinki.

tärkeiden meriyhteyksien turvaaminen miinauhkaa vastaan. Alukset hankitaan ensisijaisesti kotimaan tehtäviä varten. Alusten järjestelmiä voidaan myös hyödyntää siviilitehtävissä ja viranomaisyhteistyössä, muun muassa merenpohjan kartoittamisessa, vedenalaisissa etsintä- ja tunnistustehtävissä sekä vedenalaisten räjähteiden vaaUusien MITO-alusten tehtävänä rattomaksiteossa. Alukset parantatulee olemaan valtakunnallisesti vat Suomen mahdollisuuksia osal-

listua kansainväliseen kriisinhallintatehtäviin EU- ja Nato -yhteensopivana. MITO-alukset tullaan sijoittamaan Saaristomeren Meripuolustusalueelle Turun Pansioon. Aluksista ensimmäinen kastettiin viime kesänä MHC (Mine Hunter Costal) Katanpääksi, ja se luovutetaan Merivoimille ensivuoden aikana. Nyt kastettavan aluksen luovutus Merivoimille tapahtuu myös vuoden 2011 aikana. Hankinnan viimeinen, kolmas alus, luovutetaan suunnitelman mukaan 2012. Operatiivisen valmiuden alukset saavuttavat vuoteen 2015 mennessä. ”Purunpää” on Katanpää-luokan toinen alus. © puolustusvoimat

Merisotahistoriasta kiinnostuneet Suosittelen mukavaksi iltalukemiseksi liitteessä esiteltyä pastori, laivastoharrastaja ja purjehtija R.E. Hughesin teosta, ”kaksi purjehdusta Itämerelle 1854-1855, ellette jo ole sitä lukeneet. Esite puhuu puolestaan. Kerron kuitenkin, että kyseinen pastori miehistöineen teki Pet-jahdillaan nuo kaksi kesäpurjehdusta Krimin sodan aikana v 1854 Englannista, Lowestoftista Itämerelle, Ahvenanmaan Bomarsundiin, seuraamaan taistelua ja linnoituksen tuhoamista sekä toisella matkallaan v 1855 Itämereltä Suomenlahtea Tallinaan, Kotkan edustalle ja Helsingin vesille seuraamaan Viaporin pommitusta sekä viimein Tukholmaan, jonne vene ilmeisesti jätettiin. Kirjaa markkinoidaan lokikirjaa seuraten kirjoitetuksi. Kuitenkin kuvauksien yksityiskohdat kertovat, että kir-

joittaja lienee vankasti myös nojannut jälkikäteisiin lähteisiin. Tekstistä ei ilmene, mitkä olivat veneen yhteydet Englannin laivastoon Itämerellä (ennen Bomarsundia) sekä kuinka Hughes koordinoi veneensä tapahtumapaikoille aina juuri taistelujen ajaksi. Helsingin edustalla, keskellä tykistötaisteluita, yhteyksiä laivastoon oli. Mikään ei osoita, että jahti Pet olisi varsinaisesti purjehtinut suurten purje-höyry-laivastojen vanavedessä. Olisiko Hughesilla ollut Amiraliteetilta jokin operatiivinen sivutehtävä, esim. tiedustelu? Käykää kirjastossa.

Aarno Koivisto 7

Pirtujahdista meriturvallisuuden valvojaksi. Merivartiointia 80 vuotta Merivartiolaitoksen historia

uoden 1929 keväällä hallitus asetti komitean pääministeri Kyösti Kallion johdolla tutkimaan syitä, jotka olivat aiheuttaneet salakuljetusta vastaan käydyn taistelun epäonnistumisen. Yhdeksi syyksi komitea totesi merialueen vartioin-

nin heikkouden sekä vartiojärjestelmien ja kaluston toivottoman vanhuuden. Salakuljetuksen laajuutta kuvaa hyvin vuonna 1929 eri viranomaisten takavarikoiman pirtun määrä, joka oli lähes miljoona litraa. Sen arvioitiin kuitenkin olevan vain 10-20 % salakuljetutun pirtun kokonaismäärästä. Merivoimista palkattiin tullilaitokseen komentajakapteeni Väinö Miettinen laatimaan suunnitelmat merivartioinnin uudelleen järjestämiseksi. Miettinen päätyi esittämään sotilaallisesti organisoitua rannikkovartiosto-tyyppistä laitosta, joka käsitti esikunnan ja kolme vartiostoa - Pohjanlahden, Ahvenanmaan ja Suomenlahden vartiostot. Ehdotuksen perusteella valmisteltu laki merivartiolaitoksesta

astui voimaan 1.5.1930 ja asetus 1.6.1930. Lain perusteluissa todettiin merirajan vartioinnin epäpätevyyden johtuvan mm. siitä, että tullin vanhentunut, 30-50 vuotta aiemmin vallinneita oloja varten rakennettu laivasto ei ollut riittävän ensiluokkaisin teknisin keinoin harjoitettu ja organisoitu salakuljetusta vastaamaan, eikä tullilaitos valtion tililaitoksena siten järjestetty, että se voisi pystyä poliisin omaisesti merirajaa valvomaan, sillä sen varsinainen tehtävä on ve-

ronkanto. Merivartiolaitos määrättiin sisäasiainministeriön alaisuuteen ja sen johto-osasta tuli yksi poliisiasiainosaston jaostoista. Tullilaitoksesta siirrettiin 318 henkilöä, 29 vartiolaivaa ja 56 erikokoista vartiomoottorivenettä. Tullilaitokselta saatiin lisäksi 120 hevosvoimainen Sääski-tyyppinen kaksipaikkainen vesitaso, jonka tukikohdaksi tuli Degerby Ahvenanmaalla. Vuoteen 1934 mennessä salakulje-

tus saatiin suurelta osin merivartiolaitoksen tuoman lisätehon johdosta vähentymään noin kymmenenteen osaan Tämä tarkoittaa siis vuositasolla pudotusta puolen miljoonaan litran tasolta muutamiin kymmeniin tuhansiin litroihin. Merivartiolaitos takavarikoi vuoteen 1939 mennessä yli 1, 7 miljoonaa litraa väkevää alkoholia, 19 laivaa, 599 moottorivenettä ja 169 pienempää venettä.

luovutuksen jälkeen rajavartiolai- välirajojen tarkistuksia lukuun ottoksen vartiostojako niin maalla tamatta samana. kuin merelläkin on säilynyt pieniä

Sodan alla raja- ja merivartiostot suorittivat tehostettua rajojen vartiointia ja ottivat ensimmäisinä vastaan vihollisen hyökkäyksen niin maalla kuin merelläkin. Rajavartiolaitoksen ja merivartiolaitoksen yksiköt osoittivat sodissa korkeaa ammattitaitoa. Sodan jälkeen rajavartiolaitokselle tuli vastuu myös merirajojen vartioinnista, kun merivartiolaitos liitettiin siihen. Ahvenanmaan merivartioston lakkauttamisen ja Porkkalan vuokra-alueen

Merivartiointia 80 vuotta Suomenlahden Merivartioston (SLMV) komentaja kommodori Markku Hassinen

uomenlahden merivartiosto kuuluu sisäasianministeriön alaiseen rajavartiolaitokseen ja on toinen kahdesta merivartiostosta, toinen LänsiSuomen merivartiosto. Suomenlahden merivartiostoa johtaa komentaja kommodori Markku Hassinen jolla on apunaan Helsingissä sijaitseva esikunta. Helsingin ja Kotkan merivartioalueella on 9 merivartioasemaa, joilla on 29 vartiovenettä, 2 ilmatyynyalusta ja 4 kelirikkokuluneuvoa. Lisäksi vartioston vahvuuteen kuuluvat vartiolaivat Merikarhu ja Tavi jotka toimivat ulkomerellä.

Itseasiassa lentoasemalla työskentelee tällä hetkellä yli puolet koko vartioston henkilöstöstä, mikä kuvastaa tehtäväkentän laajuutta, mutta myös sitä tosiasiaa, että merellisessä työssämme käytämme hyväksi paljon tekniikkaa, millä on osin voitu korvata ihmissilmiä ja -korvia. Rajatarkastustyö ja siihen kiinteästi liittyvä rikostorjuntatehtävä vie henkilöstöämme myös vastuualueemme ulkopuolelle Suomessa ja ulkomailla, joten toimimme vahvasti rajaturvallisuuden ulkosektorilla. Vartioston henkilöstöä työskenteleekin pysyvästi yhdysmiestehtävissä Pekingissä ja Tallinassa sekä aika ajoin muissakin tärkeissä kohteissa mm. Nigeriassa ja Intiassa. Työpaikkana ja työnantajan on RVL Merivartiosto hyväksi koettu. Ennen merivartiosto sai henkilökuntaa mm. laivastosta reserviin siirtyvistä. Miten tänä päivänä rektyrointi tapahtuu? Onko eduksi tulla teille töihin, jos on palvellut Merivoimissa?

— Vielä tänäkin päivänä merivoimissa varusmiespalveluksensa suorittaneet ovat meille tärkeä kohderyhmä. Merivoimat kouluttaa reserviä aivan meidän naapurissa, joten eteläisessä Suomessa asuvat erinomaisen koulutuksen saaneet nuoret miehet ja naiset ovat kannaltamme hyviä kandiMe puhumme merivartiostosta, daatteja rajavartiotehtäviin. Vamutta Suomenlahden merivartios- kuuttaa komentaja Hasinen ja jatton toimialuetta on myös keski-uu- kaa kannustaen niitä joilla ei ole simaa aina Lahteen saakka. Aina merellistä lähtökoulutusta. ei siis toimita merellä? — Merellinen kokemus ja koulu— Merivartiosto huolehtii rajatur- tus eivät kuitenkaan ole välttämävallisuustehtävistä myös merialu- tön ennakkoedellytys, sillä kaikille een ulkopuolella erityisesti eteläi- henkilöstöryhmille annetaan rajasen Suomen ja pääkaupunkiseu- vartiokoulutuksen lisäksi perusdun alueella, mihin liittyen vartiokoulutuksen yhteydessä aimo ansto on vastuussa rajatarkastustoi- nos merellistä koulutusta; naviminnasta mm Helsinki-Vantaa len- goinnista meripelastukseen. Vartoasemalla. Selvittää komentaja tiosto on tähän saakka vastannut Markku Hassinen sivuten myös itse henkilöstönsä rektyroinnista, vartioston kansainvälisiä tehtäviä mutta ensi vuoden vaihteen jäl10

keen siirrymme Rajavartiolaitoksessa keskitettyyn rekrytointiin Raja- ja merivartiokoulun johdolla. Meitä laivaston veteraaneja ja merivoimien kiltaveljiä kiinnostaa merivartioston ja merivoimien keskeinen työnjako? Kummallakin on aluksia ja toimitaan samalla merellä? — Mielestäni meillä Suomessa viranomaisten välinen tehtäväjako ja erityisesti viranomaisyhteistyö on hoidettu kohtuullisen hyvin, vakuuttaa komentaja Markku Hassinen aluksi. Tästä mainiona esimerkkinä toimii merellisten viranomaisten ns. METO-yhteistyö. Tiivissä paketissa tämä tarkoittaa, että Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat ja merenkulkuviranomaiset tuovat resurssinsa ja tietonsa yhteen koriin, mitä jokainen merellinen toimija voi hyödyntää ydintehtäviensä toteuttamiseen. Tältä pohjalta toimii myös Rajavartiolaitoksen ja Merivoimien välinen käytännön työnjako. Merellä toimittaessa, riippumatta siitä oliko RVL:n laiva, partiovene, ilma-alus tai merivoimien alus, havannoidaa yhdessä kaikkea mitä merellä liikkuu. Merellinen rajavalvonta voi sitten tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää maanpuolustustehtävissä ja päinvastoin. Kun liikkuvien yksiköittemme tieto yhdistetään teknisten valvontajärjestelmien tuottamaan tietoon, on meillä hyvä peruskäsitys merialueemme vallitsevasta tilanteesta. Ja sitten komentaja Hassinen haluaa korostaa— Tämä yhteinen tilannekuva on silti vain lähtökohta merellisten ydintoimintojemme toteuttamiselle, oli kysymyksessä sitten raja- tai meriturvallisuudesta tai alueelliseen koskemattomuuteen ja maanpuolustukseen kuuluvasta tehtävästä. Merivartioston osalta tämä käytännössä tarkoittaa huomion

kiinnittämistä erityisesti rajat ylittävään liikenteeseen sekä lainvalvontaviranomaisten kansallisen ja kansainvälisen rikostiedustelun yhdistämiseen merellä liikkuviin kohteisiin ja henkilöihin. Merivartiosto toimii siten ensisijaisesti sisäisen turvallisuuden sektorilla. Lopuksi komentaja Hassinen kiteyttää — Merellisen toiminnan osalta on hyvä lisäksi todeta, että vaikka merelliset viranomaiset keskittyvätkin lähtökohtaisesti omiin ydintehtäviinsä, voivat he myöskin tukea toinen toistaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. meripelastustoiminta, missä Merivoimien yksiköt ovat tarkeä voimavara RVL;n johtamistyön kannalta. Maanpuolustuksen kannalta merivartiosto on luonnollinen osa merellistä sotilaallista toimintaa, kriisitilanteessa tarvittaessa merivoimiin liitettynä. Pirtusodasta kaikki oikeastaan alkoi, mutta miten on tänään? Ovatko tehtävät samanlaisia kuin ennen?

Mitkä ovat RVL ja Merivartioston kinä muille EU-maille rajaturvallitärkemmät tehtävät ja haasteet tu- suuden osalta. Sanoisin, että tänä päivänä rajavartiolaitos on kanleville vuosikymmenille? sainvälisesti vertaillen moderni ja — On aivan totta, että alkoholin toimintakykyinen rannikkovartiossalakuljetus oli aikoinaan yksi lau- toviranomainen, minkä tehtävissä kaisevista tekijöistä merivartioston korostuvat merellisen turvallisuuperustamisessa. Keskeisintä kui- den eri elementit sekä rajat ylittävä tenkin oli, että merelle saatiin lain- rikollisuuden torjunta. valvontaviranomainen, joka kyke- Lopuksi Suomenlahden Merivarnee vastaamaan moninaisiin haas- tioston komentaja, kommodori teisiin ja tehtäviin merellä. So- Markku Hassinen muistaa kannustiemme jälkeen merivartiotoimin- taa omaa hyvää joukkoaan taan heijastui suoraan yleinen poliittinen tilanne ja erityisesti kyl- — Rajavartiomies merellä onkin män sodan aiheuttamat paineet itä- todellinen monitoimija, jonka on merellä. Viimeisimpien vuosikym- osattava auttaa hädässäolijoita menten aikana merivartioston toi- kuin myös kyettävä puuttumaan rimintaan puolestaan on vaikuttanut kolliseen toimintaan.Tähän liittyy erityisesti rajavartiolaitoksen myös tulevaisuutemme haasteet, muuttuneet tehtävät, joista tär- sillä kyetäkseen toimimaan hyvin keimpinä luonnollisesti rajatarkas- on pystyttävä ymmärtämään vallittustoiminta sekä siihen liittyvä ri- seva tilanne ja ennakoimaan sen kostorjunta. Kansanvälistyminen kehittyminen.Tässä työssä merelja erityisesti jäsenyytemme Euroo- listen viranomaisten yhteistoiminpan unionissa on kasvattanut vas- ta antaa merivartiostolle hyvän tuutamme EU:n ulkorajojen varti- ponnahduslaudan. joina, mutta samalla olemme monessa suhteessa toimineet esimerk- Helsingin Laivastokilta onnittelee ja toivoo myötätuulia merivartioille

Northern Coasts 2010 kokosi 13 valtiota merelliseen kriisinhallintaharjoitukseen Suomeen Suomi isännöi kansainvälisen merellisen kriisinhallintaharjoituksen ”Northern Coasts 2010” (NOCO) 13. - 24. syyskuuta 2010.

myös maa- ja ilmavoimien joukkoja, muun muassa noin 10 helikopteria ja noin 25 lentokonetta eri maista.

Harjoitukseen osallistui viitisenkymmentä alusta ja 3 500 - 4000 henkilöä 13:sta eri maasta (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Ranska, USA, IsoBritannia, Alankomaat ja Belgia.). Lisäksi harjoituksessa nähdään

Harjoitusalueena oli Saaristomeri, Itämeren pohjoisosa ja Pohjanlahden eteläosa. Harjoituksen tavoitteena olikehittää osallistuvien joukkojen yhteistoimintakykyä vaativissa, matalissa ja karikkoisissa olosuhteissa. Harjoituksen ku11

vitteellisessa tilanteessa käynnissä on kriisinhallintaoperaatio, jonka turvallisuusuhkia ovat muun muassa terrorismi, merirosvous ja salakuljetus.

]

Miinalaiva Pohjanmaa Kokemusta kartuttamaan Somaliaan

Miinalaivan tehtävät eroavat muista aluksista. Pohjanmaa ei ole nopeutensa ja oman helikopterin puutteen takia soveltuva merirosvojahtiin. – Niihin tehtäviin, missä se on, Pohjanmaa kuitenkin soveltuu erittäin hyvin, vakuuttaa komentaja Veli-Pekka Heinonen. Laiva on lastattu ammattilaisilla Pohjanmaan miehistö koostuu todellisista osaajista. – Laivalle haetaan kokemusta, oikeanlaista persoonaa ja meripalvelustaustaa, kertoo komentaja Jukka-Pekka Schroderus. Maalla oleviin tehtäviin vaaditaan aikaisempia ulkomaantehtäviä ja asioiden vankkaa tuntemusta. Kielitaitokaan ei ole haitaksi. – Työskentelemme satamassa paljon ranskalaisten kanssa, joten ranskan kielen tuntemus on toivottavaa. Laivalle pyrkijöiltä odotetaan hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa sekä osaamista. Hakijat tekevät Maanpuolustuskorkeakoulun psykologiset testit. Kriisinhallintatehtäviin lähteville teetettävät testit mittaavat yksilön kykyä toimia ryhmässä ja tehtävässä. Hakijoiden taustoista selvitetään mahdolliset rikkeet, tukeeko varusmiespalvelus laivapalvelusta ja harrastukset. Hakijoita odotetaan myös muilta viranomaisilta kuten poliisilta, rajavartiolaitokselta ja tullilta. Hakijoiden joukossa on todennäköisesti myös merivoimien reserviläisiä. Varusmiehiä Somaliaan ei lähde. – Kriisinhallintatehtäviin ei lähetetä varusmiehiä, Scroderus peruste-

lee. Pian reserviin siirtyvät varus- Schroderuksen mukaan henkilömiehet voivat hakea Pohjanmaalle, kunta on osaavaa mutta Schroderus ei usko suuriin hakijamääriin. – Miehistö on huippuunsa treenattua ja pahimpiin uhkiin on hyvä – Henkilökunnan tehtäviin kasve- valmius vastata. taan ja useimmat hakijat ovat pitkän tien kävijöitä. Opit vaikuttavat tulevaisuuteen

Suomi osallistuu miinalaiva Pohjanmaalla Euroopan unionin operaatio Atalantaan Somalian rannikolla ja Adenin lahdella. Operaatio suojaa Maailman ruokaohjelman humanitäärisen avun laivastoa. Suomalaisten hakeutuminen Atalantan tehtäviin on alkanut.

Riskeihin on varauduttu Riskianalyysit operaation turvallisuudesta ovat olemassa. Laivalla varaudutaan myös henkiseen kuormitukseen. Henkilöstötukea on operaatiota ennen, sen aikana ja jälkeen. Laivalla on sotilaspastori ja sosiaalikuraattori. Kulttuurieroihin varautumiseksi perehdytään kohdealueeseen kulttuuriin ja olosuhteisiin. Käytössä on myös rauhanturvaajien tavanomaiset sosiaaliset palvelut.

Toisin kuin maaoperaatioita, Atalantan kaltaisia merioperaatioita ei ole ennen järjestetty. Suomi ei ole ennen osallistunut vastaavaan merelliseen operaatioon. Operaatio Atalantan opit ovat myös suora hyöty kotimaan puolustukselle. Atalantan tulokset ovat lupaavia ja 2012 päättyvän operaation uskotaan auttavan merirosvouksen hillitsemisessä.

Suomen osallistuminen merioperaatioihin jatkossa on vielä epävarRealistisia riskejä ovat merenkulul- maa. Toiveet ovat silti korkealla liset ongelmat ja maissa tapahtuvat liikenneonnettomuudet ja taudit. – Toivottavasti osallistutaan, komPahin uhka on isku Miinalaivaa, tai mentoi Heinonen jatko-operaatisen läheisyydessä olevaa alusta oista. kohtaan. Pohjanmaa lähtee operaatioon sellaisenaan, ilman miinoja. Oma aseistus kuitenkin säilyy ja pienempi kaliiperisia konekivääreitä pitää varautua käyttämään. 12

Hinaajat Katajaluoto ja Susisaari Teksti: Eero Kalliovaara Lähteet: Suomen Laivasto 1918-1968 I ja II sekä Leijonalippu Merellä Schlisselburg, Tri Brata ja Zabelin. Niiden uppouma oli 44 tonnia, pituus 23 metriä, leveys 4,8 metriä ja syväys 3 metriä. Alkujaan niissä oli 250 hevosvoiman höyrykone. Hinaajat toimivat valmistuttuaan Nevalla jokiliikenteessä. Vuoden 1916 paikkeilla Venäjän keisarillinen laivasto pakko-otti kaikki em. hinaajat käyttöönsä ja ne varustettiin laivaston apualuksiksi. Keväällä 1918 hinaajista viisi oli Suomessa ja ne joutuivat Sotasaalis Keskusosaston haltuun. Se luovutti alukset Yleisesikunnan meriosastolle. Niistä kaksi liitettiin laivastoomme B 12 (ex. Zabelin), myöhemmin Katajaluoto- ja B 15 (ex. Kronshtad) myöhemmin Susisaari-nimisinä. Hinaajat

Katajaluoto ja Susisaari kuuluivat ennen sotia rauhanajan laivaston tyypilliseen apualuskalustoon. Aluksiin tehtiin vuonna 1925 peruskorjaukset Oy Hietalahden Telakka ja Konepajan telakalla Helsingissä. Koneistoksi tuli nyt 360 hevosvoiman höyrykone ja nopeus oli 9 solmua. Miehistöä oli kolme aliupseeria ja kuusi miehistöön kuuluvaa. Hinaajat kuuluivat ennen sotia rauhanajan laivastomme tyypilliseen apualuskalustoon.

Katajaluoto toimi Suomenlahdella ja Saaristomerellä liikkuvan laivaston tukialuksena ja laivastoaseman hinaajana. Susisaari toimi itäisellä Suomenlahdella rannikotykstön käytössä yhteys- ym:ssa tehtävissä. Alukset oli aseistetuna sota- ja miinanraivauskaudella yhdellä 20 mm:n konetykilla. Raivauskaudella niissä oli lisäksi kosketusraivaimet. Alukset palvelivat 1950-luvun puoliväliin asti entisissä tehtävissään. Ne poistettiin käytöstä, kun DR-hinaajat korvasivat ne. Susisaari myytiin romuksi 1961 ja Katajaluoto 1963. Kuvateksti: Hinaaja Katajaluoto Turun Laivastoasemalla matkalla Kallanpäähän 1950-luvun alussa. Kuva: SA-kuva/Merivoimat/Eero Kalliovaaran kokoelmat.

Merimiessolmut, oikeat vastukset 1. Miinalaiva Louhi ajoi miinaan n. 7,5 meripeninkulmaa Russarön majakasta suuntaan 140 astetta. Alus upposi kahdessa minuutissa 40 metrin syvyyteen. Kaatuneita oli 10. 2. 30 metriä meren pinnasta. 3. Colombian laivastolle kolme vartiovenettä. 4. Kommodori (myöh. amiraali) Juhani Kaskeala 1.1.1996. 5. Nelimastoparkki Pommern. 6. Kyllä, Italian laivaston pelastusalus Proteo. 11.7.1952, toi Italian Olympiapurjehtijoiden veneet ja varusteet. Englannin kuninkaallisen laivaston risteilijä HMS Swiftsure 26.7.-4.8.1952 ms Patrician saattoaluksena. Argentiinan laivaston kuljetusalus Le Maire 7.-10.7.1952 ja 6.8.1952, toi Argentiinan joukkueen varusteet ja palasi hakemaan ne. Argentiinan laivaston kuljetusalus Bahia Buen Suceso 13.-20.8.1952, haki Argentiinan joukkueen loput varusteet. (laiva lehti nro 2/2002). 7. Vuosina 1930 -1944. 8. Komentaja evp Arvo Komulainen, ilmestyi Suomi Merellä säätiön kustantamana Uudessakaupungissa V. 2000. 9. Kontra-amiraali Bo Klenberg s. 10.10.1924. 10. Hailuodon saaressa. Montako solmua avasit?

Helsingin Kiltapiiri muutti nimeä Helsingin kiltapiiri otti käyttöön uuden nimen vuoden 2010 alussa. Uusi nimi, Etelä -Suomen kiltapiiri tulee paremmin kuvastamaan sitä toiminta-aluetta jossa kiltapiiri toimii. Nyt myös lopetetetun Uudenmaan kiltapiirin alueella toimivat killat kuuluvat uuteen piiriin. Uuden piirin toiminta-alueena on EteläSuomen sotilasläänin alue. Muutos tulee myötäilemään Puolustusvoiman uutta sotilaslääni jakoa. Tämän kiltapiirin alueella toimii lähes 50 kiltaa ja se on suurin kiltapiiri Maanpuolustuskiltojen liitossa. Helsingin Laivastokilta on kuulunut Helsingin kiltapiiriin. Uudella nimella aloittavan kiltapiirin puheenjohtaja on Lars Eklund ja varapuheenjohtaja Sirpa Holma. Sihteerina toimii sami Kesäjärvi.

KUTSU

ETELÄ-SUOMEN KILTAPIIRI ry SYYSKOKOUS Aika 27.10.2010 klo 18.00 Paikka Rannikkosotilaskotiyhdistyksen tilat Katajanokankatu 4 D HELSINKI Kokous alkaa RSKY:n puheenjohtajan Anne Kärjen esityksellä rannikkosotilaskoti toiminnasta. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat Killoilla virallinen edustaja, mutta muut kiltaveljet ja sisaret ovat tervetulleita Kahvitarjoilu

Tervetuloa

HAMINA TATTOO Suomen näyttävin ja kansainvälisin sotilasmusiikkitapahtuma Hamina Tattoo täytti 20 vuotta. Tavallista näyttävämpi ja monipuolisempi juhlaohjelma oli koonnut monista maista huippuesiintyjiä Bastionin areenalle, loppukesän helteiseen Haminaan. Venäjältä, Pietarin Meriakatemian soittokunta näytti kuinka mahtipontisesti ja näyttävästi tultiin areenalle, se oli todellista sotilasmusiikkia. Taasen amerikkalaisten, euroopanjoukkojen soittokunta Michael Jackson musiikki ihmetytti, ei ihan tavallista sotilasmusiikkia? Eksoottinen, sotaisen näköiset Turkkilaiset perinneorkeste-

Helsingin Laivastokillan tytöt vas. Marja, Arja ja Airi retkipysähdyksellä

rineen, toivat konserttiin itämaan aitoa sotilasmusiikkia. Koko juhlaesitystä täydensivät säkkipilliesitys ja suomalais-austraalialaisena yhteistyönä toteutettu nuorten riverdance näytös. Yleensä soittokunnat olivat hieman vanhempaa ikäluokkaa ja ammattimuusikkoja, mutta suomen Puolustusvoimien varusmiessoittokunta teki poikkeuksen. Heidän upea esityksensä, vahvistettuna kivääriryhmällä oli näyttävä ja musiikilliseti hieno. Myös Virosta, Belgiasta ja Saksasta oli soittokunnat näyttämässä osaamistaan.

Aina yhtä näyttävä Laivaston Soittokunta

Kaikki loppuu aikanaan. Kotimatkalla keskusteltiin esityksestä, musiikista ja marssishowsta yleensä. Monet pohtivat haluammeko olla paikalla kuulemassa sotilaiden esittämää musiikkia vai sotilaiten Meitä Merivoimien väkeä säväh- esittämää sotilasmusiikkia. Oli midytti Laivaston Soittokunta Turus- ten oli, Hamina Tattoo oli upea sota, joka oli vahvistettu Satakunnan tilasmusiikkitapahtuma. sotilassoittokunnalla. Kokovalkea näyttävä uniformu ja ryhdikäs marssi hienoine kappalevalintoineen vahvisti sen, jonka jo tiedämme; Laivasto osaa marssia ja soitto kuulosti hyvältä. Laivaston soittokuntaa johti musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen ja Satakuntalaisia musiikkimajuri Riku Huhtasalo. Turkkilaiset sotasoittajat

Pohjoismaiset Laivastokiltapäivät suomessa Suomen Laivastonkilta järjesti yhteispohjoismaiset Laivastokiltapäivät Raaseporissa 20-22. kesäkuuta . Nämä jo 15.kertaa järjestetty, kiltaveljien tapaaminen oli koonnut aurinkoiseen Tammisaareen liki 70 osallistujaa kaikista pohjoismaista. Tiivis ohjelma alkoi tammisaarem vahankaupungin kierroksella, jossa tutustuttiin oppaan johdolla merellisen kaupungin vanhaan osaan ja satamaan. Mukava piristys oli vanhankaupungin puutarhakahvilassa, musiikin säestyksellä nautittu kahvi. Illalla asetuttiin majoituspaikkaan Knipnäsin koulutuskeskukseen, hieman kaupungin laidalle.

vimme Mannerheimin muistomerkillä laskemassa seppeleen ja samalla tutusttuttiin yhteen Hangon rintaman korsuun. Sieltä matkamme vei Hangon Rintamamuseoon jossa saimme tutustua upeaan Maantaina aloitettiin lipunnostolla näyttelyyn ja hangon rintaman hisNylands Brigaden varuskunnassa toriaan, josta meille kertoi Pekka ,jonka jälkeen komentaja Juha Silvasti m,ies joka todella tiesi Vauhkonen kertoi joukkosaston mistä puhui. toiminnasta ja erityisesti sen yhPäivän päätti juhlaillalinen upseeteispohjoismaisesta Nordic Batttle rikerholla, puheineen ja palkitseGroup:ista oltiin kiinnostuneita. Ja misineen rennon mukavassa ilmamikä mukavaa , kaikki esitykset piirissä. Siellä saimme myös kutolivat ruotsinkielisiä jolloin vieraisun Tanskaan, jonnekin pohjoisdenkin oli helppo seurata esitystä. Tiistaina oli retkipäivä. Aluksi käJyllandiin kesällä 2012. Iltapäivällä oli ohjelmassa tutus-

tumnen Syndalenin harjoitusalueeseen ja sieltä lähto Jurmo-luokan aluksilla Hankoon. Näin saimme tutustua merelliseen Tammisaarihanko saaristoon. Monelle kiltaveljelle tämä oli elämys. Illalla oli ohjelmassa Raaseporin kaupungin vastaanotto, 200 vuotta vanhalla raatihuoneella. Kaupungin vastaanotto oli erittäin lämmin ja ystävällinen. Saattoi astia, kuinka tervetulleita me Laivaston väki olimme. Ja tarjoilu oli kesäisen kevyttä ja maistuvaa.

KUTSU NYT NE OVAT TULLEET! KAIKKIEN LAIVASTON MIESTEN

JOULUSAUNA LÄMPEÄÄ Perinteinen Merisotakoulun iso sauna odottaa meitä. aika

torstai 9.12.2010 klo 19,15 - 21,45

KILTASOLMIO Tunnusta väriä, hanki itsellesi Killan oma solmio

pesuvehkeet ja pyyhe mukaan. ilmoittautumiset sihteeri Sami Muranen 050-444 0126 sami.muranen@dnainternet.net lautta kauppatorilta klo 18,00 19,00 S-linnasta 19,20 20,00 21,00 22,00 15

väri Laivaston sininen keskellä kultainen ankkuri

HINTA 25 Euroa Tilaustiedot takasivulla

Helsingin Laivastokilta ry Jäsenrekisteri Henry Siikander Döbelninkatu 2 00260 HELSINKI

Helsingin laivastokilta

kiltatuotteet

1. VENEVIIRI 17,00 EUR - kestävää materiaalia. 2. MUISTORISTI 40,00 EUR - Heraldisesti oikeaoppinen, myönnetään kaksi vuotta jäsenenä olleille. 3. KILTASOLMIO 25,00 EUR - tyylikäs tummansininen solmio, jossa hillitty keltainen ankkuritunnus. 4. ZIPPO -SYTYTIN 30,00 EUR - perinteinen bensasytytin, palaa tuulessakin, varustettu merivoimien logolla.

5. KLUBITAKKIMERKKI 8,00 EUR - kangasmerkki klubi- tai muun takin rintaan. 6. LAKKIMERKKI 10,00 EUR - kangasmerkki lakkiin tai muihin asusteisiin. 8. JÄSENMERKKI 10,00 EUR - pieni hopeinen kullattu ankkuri, ”pinssikiinnitys”, kork. 10 mm. 9. NAHKAVYÖ 23,00 EUR - kääntövyö, musta/viininpunainen.

Tilaukset: Helsingin Laivastokilta ry Timo Vartiainen

Vedenottamontie 9 F 113 00980 Helsinki Puhelin 050 5455 927

Muistoristin voi lunastaa 2 vuotta Killan jäsenenä ollut.