Ankkuri kevät 2015

ANKKURINAPPI Helsingin Laivastokilta ry

Jäsenlehti kevät 2015

- Rannikkolaivasto aloitti toimintansa - Rannikkoprikaatin vala - Kun miinamatruusi aloitti raivaustoiminnan - Venemessuilla tavattuja Killan kevätkokous 23.3.2015 käsittelee sääntöjä tervetuloa

Helsingin Laivastokilta on sukupuoleen, ikään tai sotilasarvoon katsomatta jäsentensä merihenkinen ja toiminnallinen yhteisö. Killan arvot ovat: Maanpuolustustahto, sotiemme veteraanien perinteen kunnioittaminen ja vaaliminen, Laivaston ja Merivoimien perinteen ylläpito, yhteistyöhalu ja -kyky, vastuuntunto ja kiltaveljeys.

Toiminnan peruspilarit ovat:

Maanpuolustustahto Laivaston perinne Merivoimat SISÄLLYSLUETTELO

Puheenjohtajalta ................................ 2 Laivaston perinne on meille tärkeintä ............................ 3 Uusi uljas rannikkolaivasto aloitti toimintansa ............................. 4 Raivaaja Katanpää ............................ 6 Merimiessolmut, kysymykset .......... 7 Kun miinamatruusi Gunnar Westerling aloitti raivaustehtävissä ja merivoimissa ................................. 8 Miinaraivaajakilta tiedottaa ............. 9 Helsingin Laivastokilta palkitsi laivasto­linjan priimuksen reserviupseerikurssilta .................... 10 Kevätkokous ................................... 10 Sotavalmiustarkastus ja sotilasvala . ...................................11 Vene-Båt -messut Helsingissä . ........12 Nimityksiä ja palkittuja ...................13 Merimiessolmut, vastaukset . ......... 13 M/S Kilstarin vuoden 2015 tapahtuma-/toimintasuunnitelma .....14

PÄÄTOIMITTAJA Lars Eklund gsm 0440-955 558 larseklund@kolumbus.fi TAITTO JA PAINATUS Julkaisuapu Oy, Helsinki 2015 KUSTANTAJA Helsingin Laivastokilta ry Kansikuvassa: Rannikkolaivasto järjestäytymässä paraati­katsel­ mukseen Pansion sota­satamassa.

Merivoimilla uusi asento.

Kiltamme tarkastaa tekemistään.

Vuosi 2015 on alkanut monella tavoin muuttuneena eikä vähiten maanpuolustusasioissa.

Puolustusvoiman rakenne uudistus ja Merivoimien uusi asento on alkanut. Uusilla toimintatavoilla ja nimillä on merivoimatkin aloittaneet toimintansa, valtion taloudellisen säästöohjelman sanelemalla raamilla. Mutta tällaista muutosta ei tehdä vain muutoksen vuoksi, vaan siihen sisältyy myös toiminnan tehostamista ja taloudellista säästöä. Siinä suunnittelun kohdassa on hyvä katsoa peiliin, ja todeta onko kaikki entinen tehty oikein, tehokkaasti ja toiminnasta tinkimättä.

Tässä muuttuneessa tilanteessa on myös kilta päättänyt päivittää tekemistään. Merivoimien joukkoosastojen muutoksessa on meidän tarkasteltava myös omaa paikkaamme, yhteistyökumppaneitamme ja toimintamme perusarvoja.

Miten me toimimme, missä me toimimme ja mikä on meille tärkeää killan arvojen ja toiminta-ajatuksen lähtökohdista? Voisiko jotain tehdä toisin vai olemmeko tehneet jotakin väärin? Miten voisimme tarjota vieläkin parempaa kilta­ toimintaa jäsenille?

Killan hallitus tulee esittämään kevätkokoukselle tukun asioita yhteisesti sovittaviksi. Killan säännöt korjataan ja päivitetään nykyaikasiksi tulevaisuutta varten. Killan arvot ja toiminta-ajatus tarkastetaan ja ehdotetaan hyväksyttäväksi. Näitä asioita ei päätä hallitus, vaan tähän tarvitaan myös kiltalaisten vaikuttamis- ja päätös­ mahdollisuus. Kevätkokouksessa me kaikki voimme vaikuttaa ja ­päättää.

Näin ilmeisesti tekivät puolustusvoimat ja etenkin merivoimat jotka suorittivat esimerkillisen hyvin tämän ns ”Säästötalkoon” ja trimmasivat koneiston kuntoon. Mikään muu valtion hallintoala ei siihen pystynytkään.

Hyvää kevään odotusta Hyvin tehty työ Merivoimat.

Lasse Eklund

OSOITE JA JÄSENREKISTERI Helsingin laivastoklta ry Hannu Hyttinen Aamutie 10 D 14 01670 Vantaa puh. 040-508 4449 hannu.hyttinen@kolumbus.fi

AINEISTO Lehteen tuleva teksti­ aineisto lähetetään sähkö­ postilla osoitteeseen: larseklund@kolumbus.fi Muu aineisto postiosoitteeseen: Ankkurinappi Lars Eklund Markkinatie 6 E 56 00700 Helsinki

JÄSENMAKSUT Maanpuolustusrekisteri Päivi Ruusuvuori puh. 09-4056 2012 jasenasiat@maanpuolustusrekisteri.fi

Posti palauttaa lehden, jossa on väärä, vanhentunut tai muuten vaillinainen postiosoite. Muuttaessasi muista tehdä osoitteenmuutos postiin.

2

Laivaston perinne on meille tärkeintä Todettiin jälleen kerran, kun kilta piti sääntömääräistä syyskokousta Mäkelän koululla Vallilassa.

Muuttuneessa merivoimien organisaatiossa nähtiin kokouksessa tarpeelliseksi, että Helsingin laivastokilta pitää paremmin yhteyttä laivastojoukkoihin kantahenkilökuntaan ja miehistöön. Siniset, laivaston veljet ovat meille tär­keitä.

Kokouksen aluksi suoritettiin palkitsemiset. Killan ansioristin vastaanottivat Kellomäki Jorma, Hyttinen Hannu ja Elfving Robin. Sinisen reservin ansiomerkin ansaitsivat Österman Kurt ja Koskinen Torsti.

Alkuun kuultiin koulun rehtorin katsaus Haaga-Helia Mäkelän koulun toimintaan ja nykypäivään.

Kokous keskusteli paljon merivoimien uudistuksesta ja sen merkityksestä killan toiminnalle. Myös sääntömääräiset asiat, toimintakertomus ja talousarvio käsiteltiin ja

Osa kokousväestä odotti kokouksen alkua Mäkelän koulun upeassa auditoriossa.

hyväksyttiin. Jäsenmaksu pysyy ennallaan ja sillä voidaan edelleen jäsenetuna kustantaa Ankkurinappi ja Rannikonpuolustajalehdet

sekä MPKL Maanpuolustaja­lehti.

Kilstarin ylläpidon ja talouden hoitaa alusrahasto, kuten ennen.

Hallituksen henkilövalinnoissa kokous valitsi varapuheenjohtajaksi Torsti Koskisen ja jäseniksi; Hannu Hyttinen, Ilkka Reinne, OlliPekka Lammi ja Petteri Nyström.

Puheenjohtaja on Lars Eklund.

Kokouksen päätti kiltaveli reservin komentajakapteeni Nyyrikki Kurkivuoren mielenkiintoinen esitys suomalaisten osuudesta Viron vapaussodassa.

P.S killan omat nettisivut ovat käytössänne, käykää tutustumassa. Helsinginlaivastokilta.fi

Ansioristin saivat vas.Hannu Hyttinen, Jorma Kellomäki ja Robin Elfing.

3

Uusi uljas rannikkolaivasto aloitti toimintansa Perustetun Rannikkolaivaston päätehtävät ovat koskemattomuuden turvaaminen, tulenkäyttö merellä, miinantorjunta ja merellinen huolto.

Laivasto toimii kahdella paikkakunnalla Turun Pansiossa ja Kirkkonummen Upinniemessä. Rannikkolaivaston esikunta on Turussa.

Tammikuussa järjestettiin Pansion sotasatamassa rannikkolaivaston perustamistilaisuus. Tilaisuus alkoi paraatikatselmuksella sotasatamassa. Paikalle olivat järjestäytyneet rannikkolaivaston joukkoosastot sekä kutsuvieraat. Aluksi paraatijoukot laiturilla ja alusten partaalla vastaanottivat Rannikkolaivaston lippuvartion, jossa joukko-osaston lippu oli jo kertaalleen sotamuseoon tallennettu rannikkolaivaston lippu, jonka uusi tuleminen näin juhlallisesti tapahtui.

Paraatikatselmuksen suorittivat Merivoimien komentaja, kontraamiraali Kari Takanen ja Rannikkolaivaston komentaja, kommodori Timo Hirvonen. Paraatijoukkoja komensi rannikkolaivaston esi-

kuntapäällikkö, komentaja Timo Korpela. Musiikista huolehti Laivaston soittokunta, johtajana musiikkikomentajakapteeni Kotilainen.

Puheessaan joukoille merivoimien komentaja amiraali Takanen kertoi rannikkolaivaston historiasta aina laivaston perustamisesta alkaen, muistuttaen siitä, että kysymyksessä on hyvin perinteinen merivoimien joukko-osasto. Vuosien saatossa ja organisaatioiden muutoksessa nimi välillä vaihtui, kunnes nyt taas merivoimien uudistuksessa se otettiin uudelleen käyttöön. Nimeäkin tärkeämpi on se hyöty, joka keskittämisellä saavutetaan, antoi amiraali ymmärtää.

Keskittämällä laivastojoukot ja 4

Rannikkolaivaston komentaja, kommodori Timo Hirvonen puhui kutsuvieraille varuskuntaravintola Poijussa.

merivoimien uudistustyö saatiin päätökseen. Hän muistutti vielä siitä, ettei koko työ ollut vielä tehty. Tarvitaan paljon uusien toimintatapojen omaksumista ja yhteistyötä jotta rannikkolaivasto toimii niin kuin on suunniteltu. Haasteita on varmasti, mutta tästä on hyvä alkaa.

Esikuntapäällikkö komentaja Timo Korpela ilmoittaa katselmusjoukot Meri­ voimien komentajalle, kontra-amiraali Kari Takaselle sekä Rannikkolaivaston komentajalle, kommodori Timo Hirvoselle.

alukset yhteen joukko-osastoon saavutetaan säästöjä ja tehdään toiminta tehokkaammaksi. Näin on syntynyt merivoimiin liikkuva iskukykyinen ja moderni laivastojoukko.

Tilaisuus päättyi kommodori Timo Hirvosen vastaanottoon varuskuntaravintola Poijussa, jossa puheitten lisäksi sai Merivoimien komen­ taja amiraali Takanen vastaanottaa rannikkolaivastonristin nro 2.

Rannikkolaivaston komentaja, kommodori Timo Hirvonen oli myös ylpeä uudesta joukko-osastosta. Puheessaan hän kiitti joukkoja ja henkilökuntaa kovasta työstä joka oli tehty ennen kuin

Rannikkolaivaston perinteinen lippua sitä tervehtivät kommodori Hirvonen ja amiraali Takanen.

5

Raivaaja Katanpää Purunpää-luokan synnystä ja aluksista on kirjoituksissa ollut monta tarinaa. Olkoon tämä täydentävä arkipäivistä vuonna 1953 syksyllä, tarkemmin 21.9.-21.10.1953 ja seuraavalta keväältä. Näin muistelee kiltaveli yliluutnantti Pertti Pastinen.

Neljä käytössä olevaa entistä miinanraivaajaa ovat varusteiltaan vartioveneitä: Keulakannella Madsen meri/ilmalavetilla, Bofors konetykki peräkannella, syvyyspommin pudottimet ja raivauskalustot perimmäisenä. Savuverhoonkin oli varustauduttu. Viestisillalla saattoi suuntimalevyn jalustaan kiinnittää konetuliaseen. Konehuoneen katolla olivat jolla ja valasvene. Kannet olivat siis tarkoin käytössä. kaluston siirrot tapahtuivat takakannen puomilla. Ohjaamon takaosassa oli erillinen radistintila makuusijoineen.

Keskikannen tasolla oli skanssi, byssa, upseerimessi ja päällystön hytti. Peräkannen alla asuivat kansi- ja konemiehet. Me varusmiehet sukelsimme portaikon kansiluukusta koneitten etupuolelle rungon sisään. Tilassa olivat metalliset kolmikerrossängyt ja pieni kaappi jokaiselle asukkaalle. Erillinen gyrokompassitila oli oven takana nurkassa. Opettelimme toimimaan nopeasti ja tönimättä merielämän

eri tilanteissa. Ihmeen tasapainoisina pysyimme neljän tunnin vahdeissa ja erilaisten harjoitushälytysten paineessa.

Moninaista vilkkuviestitystä Syksyn lämpiminä öinä harrastimme keskenämme vilkkuviestitystä kaikkien koulutusalusten välillä.

Jokaisessa oli jatkuva vahti paikalla ja olimme saaneet kaikki oppia morsetuksesta. Päiväsaikaan keskustelut käytiin aakkosin tai lyhentein viittoilemalla. Kutsut olivat aluksilla kaksikirjaimisia esim.

SÖ. Myöhemmin saimme kokeilla taitojamme Kustaamiekan salmessa tietyn neidon kanssa, joka päivysti susikoiransa kanssa Suomenlinnan valleilla ohikulkevia laivoja. Hän oli todella nopea viestittäjä.

Lappohjassa Suomen Joutsenella oli oma paikkansa sähkö- ja vesikytkennän kohdalla. Me muut olimme ankkurissa lahdella: Purunpää (1), Katanpää (2),Vahterpää (3), ja Tammenpää (4). Lisäksi

6

lähellä Suomen Joutsenta kellui jokiproomu Lonna. Siellä oli mm. polttoaine- ja makeanveden varasto sekä kaakeloitu pesutila, se koettiin ylelliseksi oloissamme. Näin ankkuroimme myös seuraavana keväänä osoittain samoin sijoitettuna kun kokelaina poikkesimme Lappohjassa.

Laivapalvelua Laivapalvelun hyviä puolia oli myös se, että kokeneitten ja taitavien kantahenkilöiden kanssa jopastuksella tutustuimme aluksen toimintaan ja ylläpitoon. Puosunamme oli kersantti K Hakola.

Aina riitti puhdistusta, uudelleen maalausta, köysien pleissausta ja puutöitä. Nämä mainiota alukset olivat puuta ja siten muutostyöt sekä korjaukset oli helppo tehdä.

Meidän päällikkönämme oli kapteeniluutnantti Pentti Louhi ja förstinä luutnantti Pentti Iivanainen.

Jouduin purjehduskauden aikana upseerien messikalleksi harjoitusten lomassa. Taisin pärjätä, jotenkuten ja sain ylimääräisen loman kotiin Keski-Suomeen. Opin tuntemaan rauhallisen päällikkömme hyvin, niinpä vuosien vieriessä sattuivat työpaikkamme olemaan saman kulkureitin varrella, ja saatoimme palata vaihtamaan kuulumisia.

Harjoituksissamme neljä alustamme pitivät yllä pientä kilpailua ammunnan tarkkuudessa, navigoinnissa ja manööverien toteutuksissa. Pulaa oli monenlaista. Koulutuksessa Boforsien päälle asennettiin kiväärit ja laukaisuvaijeri liipasimeen. Sillä tykki ampui kiinteään maaliin liikkuvasta aluksesta.

Opimme vakauttamaan laukaushetken ja osuimme varsin tarkasti.

Saattueharjoituksissa kommodori Olavi Hakala johti laivuetta ja suoritutti saariston sisällä yllättäviä muodostelmamuutoksia. Jouduimme suorittamaan nopeita viestinantoja ja vastaanottoja, jotta kaikki neljä alusta toimi ajallaan ja turvallisesti.

Merimiessolmut, kevät 2015 Montako solmua avaat?

Oman haasteen tuon ajan harjoituksiin toivat Porkkalan vuokraalueen poijujen kiertäminen varsinkin sumuisena yönä, mahdolliset pohjasta irronneet ajomiinat ja pimeät salakuljetusalukset.

Nämä kaikki mahtuvat edellä olevaan ajanjaksoon. Mainittakoon, että samana syksynä pidettiin ensimmäiset PM-kisat Pirttisaaren vesillä ja seuraavana syksynä kansalliset merimestaruuskisat Lappohjan tuntumassa. Viesti Italiasta ja myöhempi kirjoittelu lehdissä toi muistot mieleen. Merivoimilla on jälleen Katanpää niminen alus FN KATANPÄÄ.

Valtakunnallinen paloturvallisuuden asiantuntija.

1. Minkä ajan Porkkalan sotilastukikohta oli Neuvostoliiton hallitsema?

®

Turvanasi Espoossa!

2. Mitä arvoa vastaa Suomen merivoimissa saksalainen korvetten kapitän?

Uusi täyden palvelun paloturvallisuusliike avattu Espoon Suomenojalla:

3. Milloin perustettiin laivaston soittokunta?

4. Miksi VMV11 on merkittävä?

• Gloria-sammuttimet ja

5. Milloin on Merisotakoulun vuosipäivä?

muut paloturvallisuustuotteet

6. Mikä on laivassa tapernaakkeli?

• Sammutintarkastukset ja -huollot ammattitaidolla suoritettuna

7. Missä sijaitsee Rannikko Prikaati?

• Myös nestekaasumyynti

8. Minkä varustamon alusten savupiipussa on valkoinen vinoneliö jossa N kirjain punavihreällä pohjalla?

Teemme sammutintarkastukset odottaessa!

9. Mikä on Upinniemen Merikappelin kirkkolaiva?

Sammutinhuolto E.Havantola Oy – Suomenoja Ennekuja 2, 02270 Espoo, puh. 09 295 3021 www.sammutinhuolto.com • www.turvanasi.fi

10. Minkä niminen on 1.1.2015 aloittanut ohjuslaivueen toiminnan jatkaja? vastaukset sivulla 12

7

Avoinna ma–pe 10 – 17

Kun miinamatruusi Gunnar Westerling aloitti raivaustehtävissä ja merivoimissa Lähtö oli kevyempi, sota oli sodittu ja nyt mentiin vain asevelvollisuutta suorittamaan. Edellisellä kerralla ei aivan rintamalle asti yltänyt. Rauha saatiin aikaiseksi juuri kun viimeinen sodanaikainen ikäluokka 1926 loppupuolella syntyneet 17 vuotiaat koulutettiin Helsingissä, Malmin lentokentän pohjoispuolella sotaan lähetettäviksi. Sitä kutsua ei onneksi tullut.

Mutta nyt taasen mennään! 14 päivä tammikuuta 1946.

Helsingin yöelämä ei tammikuussa -46 ollut kovinkaan vilkasta ja rautatieasemalta hetken patikoituaan Gunnar saapui kauppatorin rantaa, josta kutsun mukaan lautta vei Suomenlinnaan. Jotenkin tuttu tilanne poikkesi edellisestä kerrasta. Silloin naamat olivat vakavia, nyt näkyi enemmän ja vähemmän heiluvia kavereita. Innokkaimmat lähtivät vielä yhdelle uudelle espakierrokselle.

Sitten alkoi koulutus. Ajan tavan mukaan tukka ajeltiin heti alussa ja toisen kerran kun annettiin vala.

Kapteeni sanoi, että on paremman näköistä kun te kaikki olette ”muli­ päitä”. Raivaajakoulutuksen alussa jaettiin joukko kone -ja kansimiehiin, siviiliosaamisen perusteella.

Osasta koulutettiin myös viestimiehiä mutta kaikille annettiin miinamatruusin perustiedot. Koko talvi sujui koulutuksen merkeissä.

Varsinaista simputusta ei vuoden 44 malliin tapahtunut. Epäselvää hieman oli, olimmeko matruuseja tai tykkimiehiä asepuvun mukaan, mutta Miinamatruusin nimi alkoi kutenkin vakiintua ulkoasusta huolimatta. Päivät muuttuivat toistensa kaltaisiksi, kaupungin läheisyys toi kuitenkin vaihtelua. Iltalomat heltisivät lähes aina ja jään yli raken­nettu puupolku vei Kaivo­ puiston rantaan.

Kevät merkitsi tapahtumien tiivistymistä. Kasarmin vintin ikkunoista tarkkailtiin avoveden lähestymistä ja muutama päivä ennen vappua tiedettiin jo mitä laivoja raivausalukset tulisivat olemaan.

Koko raivaajajoukko alistettiin 24.4.1946 II-Raiv.Osastoon. Gunnar komennettiin Panu laivalle joka oli jostain Oulujoen-suistosta laivastolle hankittu vanha hinaaja.

Ensi tutustuminen laivaan tapahtui ajolla Katajanokan T-laiturista ”kompassipaalulle” ja takaisin. Oltiin omalla laivalla ja kohta vapunpäivänä lähdettäisiin merelle, raivaushommiin.

Ennen todellista lähtöä koettiin merenkulun nurjaa puolta. Paluu 8

T-laituriin tapahtui aluksi kaiken taiteen sääntöjen mukaan. Kippari sotilasmestari Simonen, toimittuaan aikaisemmin höyrykäyttöisillä hinaajilla, arvioi lähestymistä, käänsi telegrammia seis ja täysi taakse vauhdin hiljentämiseksi.

Kuului vaimea tussahdus piipusta ja kaikki hiljeni. Laiva lipui vääjäämättömästi kohti laiturin perukkaa, mitään ei ollut tehtävissä. Panun onneksi oli laiturin ja keulan väliin jäänyt erään kapitulantin puolikatettu moottorivene joka toimi erinomaisena lepuuttajana. Jos olisi törmätty laituriin, olisi lähtömme siirtynyt mitä todennäköisemmin muutamalla viikolla. 15 tonnia painava Panu rutisti puuveneen pahasti. Syy haveriin oli se,

että 2-pyttyinen Bolinder kuulalämmityskone oli vielä kylmä eikä vaihtanut käyntisuuntaa joka tapahtui ”spaakilla” vauhtipyörän suuntaa vaihtaen. Spaaki oli pudonnut turkkilevylle.

Vapunpäivän aamuna alkoi Panun ja Gunnarin raivauskausi. Keula suunnattiin saaristoreittiä kohti Pennalan saarta Porkkalanniemen itäpuolella. II-raivausosaston IVlaivueeseen kuuluivat Panu lippulaivana, Klas G, Vega, Utö ja Ehrensvärd. Pennalan ankkuripaikalla kohdattiin ensi kerran Suomen Joutsen ”Ankka” entinen uljas merenkyntäjämme takilat lähes täysin riisuttuna. Harmaa alistettu jättiläinen toimi emälaivana koko raivauskesän, sieltä haettiin muonatäydennykset, posti sekä käytiin saunomassa.

Nyt olimme tositoimissa. Alkoi miinakenttä ”sarvikuonon” raivausvaihe.

MIINANRAIVAAJAKILTA TIEDOTTAA

Helsingin Miinanraivaajakillan seuraavat kokoontumiset ovat tuttuun tapaan ravintola White Ladyssa Mannerhemintie 93 klo 13.00. Näissä tapaamisissa on aina arvovaltaisia vieralijoita ja esitykset ovat mielenkiintoisia. Runsasta osanottoa toivotaan.

White Lady on perinteinen ravintola, joka avattiin olympia­vuonna 1952. Helsingin miinanraivaajakillan perustajajäsen, kunniajäsen Åke Utriainen toimi toimi siellä huoltomiehenä alusta asti aina vuoteen 1974, ainakin hänelle on paikka tuttu.

Valitettavasti alkuvuoden tapaamiset eivät ole lehdessämme, koska lehtemme ilmestyy vasta myöhemmin.

Maaliskuu tiistai 10.3 klo 13.00 vierailijana Rannikkolaivaston komentaja, kommodori Timo Hirvonen

aihe: Uudistuneet merivoimat Huhtikuu tiistai 14.4 klo 13.00 vierailijana kommodori evp Matti Mäkinen

aihe: Neuvostoliiton sukellusveneet v. 1944-1945 Toukokuu tiistai 12.5 klo 13.00 vierailijana kenraali Ermei Kanninen

aihe: Ajankohtaista maanpuolustuksesta Olettehan muistaneet maksaa jäsenmaksunne 25 EUR. Tässä vielä muistutukseksi tilinumeromme

Helsingin Miinanraivaajakilta on toimintansa aikana osallistunut kotiutustilaisuuksiin ja palkinnut siellä ansioituneita miinamatruuseja.

Kuvassa puheenjohtaja Erik Erwes tapasi kersantti Henrik Tammen miinalaiva Hämeenmaalta. Kersantti Tammi sai myös vastaanottaa kotiutustilaisuudessa Helsingin laivastokillan muistoristin hyvin suoritetusta varusmiespalveluksesta.

Helsingin miinanraivaajakilta ry Nordea FI43 1023 3000 2036 33.

Jäsenmaksun voi maksaa myös suoraan puheenjohtajalle kuukausikokouksessa.

Lisätietoa: puheenjohtaja Erik Erwes puh. 0400- 503 099 erwes@erwes.com 9

Helsingin Laivastokilta palkitsi laivasto­linjan priimuksen reserviupseerikurssilta Merisotakoululla tammikuussa päättyneen reserviupseerikurssin 166 päättäjäisissä palkitsi kilta upseerikokelas Sami Sakun killan muistoristillä.

hyvin antoisaa. Seuraavaksi palveluksessa on tiedustelu-upseerikurssi jonka jälkeen hän siirtyy kouluttajaksi merisotakoululle, se on palveluspaikka ja tehtävä joka tuntuu hyvin mieluisalta. Koko tiiUpseerikokelas Sami Saku on Ah- viin palvelusputken aikana hän on venanmaalta kotoisin, vapaaehtoi- ehtinyt käymään myös muutaman sena merivoimiin palvelukseen kerran Ahvenanmaalla kotiväketullut juoksua harrastava nuori- ään tapaamassa. mies. Merivoimat tuntui oikealta ja luontevalta paikalta suorittaa Sami Saku aloittaa syksyllä opinasepalvelus, koska hänen harras- not Aalto yliopistossa, fysiikkaa ja tuksiinsa on myös kuulunut me- kemiaa lukien, tähtäimessä suoritrenkulku ja kilpapurjehdus laser- taa diplomi-insinöörin tutkinto. luokassa.

Helsingin laivastokilta toivottaa Palvelusaikaansa Saku on pitänyt tälle reippaalle upseerikokelaalle tähän asti mielenkiintoisena ja an- onnea ja menestystä elämässä sekä toisana mm. väyläajot merisota- laivaston tapaan; myötäisiä tuulia. koulun koulutusaluksilla on ollut

KUTSU Helsingin Laivastokillan sääntömääräinen

KEVÄTKOKOUS aika: maanantai 23.3.2015 alk. klo 17.30 paikka: MPK tilat Döbelink 2, Helsinki, neuvotteluhuone 1 Kokouksessa käsitellään killan sääntöjen määräämät asiat sekä käsitellään killan sääntöjen muutos ja niiden saattaminen ajan tasalle.

Kokouksessa kuullaan Merisotakoulun edustajan terveiset koululta sekä reservi­ upseerikurssin koulutuksesta ja toiminnasta.

Tervetuloa Hallitus tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan sihteerille petteri.nystrom@gmail.com tai puh 040 724 0437 10

Sotavalmiustarkastus ja sotilasvala Oli teemana sotilaspastori Henri Kivijärvellä kun hän puhui Rannikkoprikaatin valatilaisuudessa alokkaille.

Upinniemen paraatikentälle oli ryhmittynyt 900 alokasta sekä jälleen kerran runsas omaisten ja kutsuvieraitten joukko. Joukot tarkasti Rannikkoprikaatin ensimmäinen komentaja kommodori Raimo Pyysalo, musiikista huolehti laivaston soittokunta, joka esitti myös prikaatin juuri sävelletyn kunnia- jen edessä. Toiseksi teidän tulee marssin. olla uskollisia niille arvoille ja periaatteille joita me sotilaina nouda- ”Sotavalmiustarkastus on var- tamme ja joita jokainen sotilasvamaan aika vieras nimitys monelle lan vannonut aina edustaa.” teistä alokkaista, aloitti puheensa sotilaspastori Kivijärvi, tällainen Omatunto on sisällöllisesti sotiparaati on aikanaan tarkoittanut laalle se vaikeampi käsite, pohti juuri sitä. Joukon komentajan joh- Kivijärvi puheessaan koska se on dolla on tarkastettu oletteko te nyt sitä sotavalmiutta jota ei näy päälvalmiita sotaan. Onko varusteet lepäin eikä sitä pysty kukaan oikunnossa ja ymmärrättekö mitä kein tarkastamaan. Se mitattaisiin teiltä odotetaan. Sotilasvala sopii vasta sodassa. ”uskommeko me tähän hyvin. Pitäähän henkiselle asiaamme oikeasti? Olemmeko me valmiudelle tehdä jotakin. Valan valmiita ennemmin kuolemaan viimeiset sanat - kaiken tämän kuin luopumaan periaatteistamminä tahdon kunniani ja omatunto- me? Ja onko tämä kaikki myös ni mukaan täyttää - ovat erityisen omatuntomme mukaan oikein”, velvoittavia. Nyt teillä alokkailla kysyi pastori Kivijärvi joukoilta. pitäisi olla käsitys siitä mitä kunnia tarkoittaa. Ensiksi teidän pitäi- Lopuksi Henri Kivijärvi punoo yhsi olla ylpeitä siitä, että saatte koh- teen sotilasvalan ja sotavalmiusta tulla osaksi sukupolven ketjua ja tarkastuksen seuraavasti vannoa sotilasvala tässä kentällä joukkomme komentajan ja lippu- - ”Jos jonain päivänä sota syttyy ja me joudumme tappamaan vihollisia, niin koulutuksen täytyy tietää myös miksi? Vasta tästä yhdistelmästä syntyy sotavalmius. Meidän täytyy myös pitää kiinni siitä mikä on omantuntomme mukaan hyvää ja oikein. Silloin Jumalakin on meidän kanssamme. Ristiretkiritarit kaiversivat aikanaan miekkoihinsa tekstin: ”Audentes deus ipse iuvat” Jumala puolustaa niitä jotka ovat rohkeita.”

Turkuun laivastojoukkoihin ollaan menossa, totesi turkulainen matruusi Henrik Pyysalo ja tiedosta iloitsi myös tyttöystävä Saana Lehtonen.

Suurin haaste meille sotilaille on elää todeksi tämä elämämme jokaisena päivänä.”

Valan esilukijana toimi Suomenlahden meripuolustusalueen viimeinen komentaja kommodori Markus Aarnio. Nimitettyään alokkaat matruuseiksi ja tykkimiehiksi kommodori Pyysalo vastaanotti valanlukijan kanssa ohimarssin, kutsuvieraiden ja omaisten seuratessa merisotilaiden ryhdikästä marssia. Pian koittaa kuitenkin valan vannoneille merisotilaille arki.

Kaksi kolmasosaa sotilaista tule jäämää Rannikkoprikaatiin Upinniemeen koulutettaviksi erilaisiin rannikonpuolustustehtäviin ja yksi kolmasosa siirtyy laivastojoukkoihin Rannikkolaivastoon Pansioon.

- ”Jumala on jokaisen rohkean sotilaan puolella joka puolustaa sitä mikä on totta, hyvää ja oikein. Sotilaspastori Henri Kivijärvi 11

Vene-Båt -messut Helsingissä Pohjois-Euroopan suurin veneilytapahtuma oli helmikuussa Messukeskuksessa.

Pohjois-Euroopan suurin veneily- lessaan killan laivaväkeä tutustutapahtuma oli helmikuussa Messu- maan messujen valikoimiin. keskuksessa.

Ja valikoimaa oli. Toinen toistaan Perinteisen tavan mukaan oli Kil- näyttävämpiä aluksia, moottoreita, lan alustoimikunta tutustumassa laitteita ja asusteita oli tarjolla. messuihin ja etsimässä tarpeita m/s Kaikille löytyi taas jotain, vaikka Kilstarin tulevalle purjehduskau- tiukan talouden ajassa puuttui joudelle. – Olemme katselemassa kosta ne ”ökyrikkaiden” lelut. mm. tutkia, kertoi alustoimikunnan päällikkö Arto Snäll, johdatel- Rajavartiolaitos, Suomenlahden Merivartiosto killan merkittävä yhteistyökumppani oli myös esillä.

Osastolla Vanhempi merivartija Ville Hytönen, Suomenlahden johtokeskuksesta ja Marjo Peni Rajavartiolaitoksen viestinnästä, kertoivat terveisiä laitokselta. Rajavartiolaitoksella tapahtuu myös muutoksia. On muutettu väistötiloihin kalasatamaan ja odotellaan uuden Raja-talon valmistumista.

Suomenlahden merivartioston koMessuosastolla esittelemässä olivat mentaja on vaihtunut, tehtävässä vanhempi merivartija Ville Hytönen aloitti vuoden alussa kommodori ja RVL tiedottaja Marja Peni.

Tom Hanen. Vaikka esikunta muut-

Messujen Helmi. 100 vuotias mahon­ ki­vene, edelleen upea.

taa Katajanokalta säilyy laituripaikka merivartiostolla, kuten ennen. Tämä tieto on hyvä, koska kilta on saanut nauttia Kilstarin laituri paikkaa merivartioston myötävaikutuksella.

Taloudellinen tiukka aika näkyi tietenkin messujen yleisilmeessä, mutta kuitenkin se antoi taas merel­le mielivälle väelle lähtölaukauksen purjehduskauden alun odotteluun.

Helsingin laivastokillan ansioristi komentaja Mika Dahlbo

PURJEHDUSKAUDEN AVAJAISSAUNA Sininen reservi on järjestänyt jäsenyhdis­ tyksiensä puolesta Merisotakoulun ison saunan

15.5.2015 klo 18.00 – 21.00 Paikka Merisotakoulu, Suomenlinna Tervetuloa sinisen reservin joukkoon viettämään purjehduskauden avajaisia.

Mukaan tarvitset pyyhkeen, istuinalustat, peseytymisvälineet. Saunajuomia max. pari tölkkiä. (huom. säännöt) Helsingin laivastokillan jäsenet ilmoittautuvat killan sihteerille: petteri.nystrom@gmail.com puh. 040 724 0437

Rannikko prikaatin valapäivänä sai komentaja Mika Dahlbo, Porkkalan rannikkopataljoonan komentaja vastaanottaa Helsingin laivastokillan Ansioristin kiitokseksi merivoimien ja laivaston hyväksi tehdystä työstä, sekä kiltatoiminnan tukemi­sesta.

Tervetuloa

12

Suomenlahden meri­puolustus­ alueen viimeisessä kotiutus­ tilaisuudessa Helsingin laivasto­kilta palkitsi meri­ sotilaita

Nimityksiä Merisotakoulun uusi johtaja Kommodori Pasi Pajunen nimitettiin Merisotakoulun johtajaksi 1.1.2015.

Pajunen on toiminut viimeksi Merivoimien esikunnassa huoltopäällikkönä. Merisotakoulussa hän toimi 1999-2005 korkeakouluosaston johtajana ja koulutuspäällikkönä.

Rannikkoprikaatin ensimmäinen komentaja Kersantti Henrik Tammi vas. oli yksi palkituista. Hän sai vastaanottaa Helsingin laivastokillan muistoristin hyvin suoritetusta varusmiespalveluksesta. Porista kotoisin oleva Tammi palveli miinalaiva Hämeenmaalla merenkulkualiupseerina. Tutuksi tulivat tehtävät vahti- ja ohjausryhmän pyörittämisessä, josta on varmasti apua kun hän aloittaa merikapteenin opiskelun ammattikorkeakoulussa. Tässä tapauksessa varusmiespalvelu tukee hyvin tulevaa ammattia. Kita toivottaa onnea tulevaan merelliseen ammatinvalintaan.

Kommodori Raimo Pyysalo aloitti prikaatin komentajana 1.1.2015. Pyysalo toimi 1990 luvun alussa Helsingin laivastoasemalla ja Suomenlahden laivastossa komppanianpäällikkönä. Sitten hän siirtyi Saaristomeren meripuolustusalueelle erilaisiin tehtäviin toimien mm. Tykkivene Karjalan päällikkönä 1999-2001 ja 6. Ohjuslaivueen komentajana. KPFOR komennuksella hän oli vuonna 200102. Maanpuolustuskorkeakoulussa hän on toiminut opettajana ja viimeiset kolme vuotta Merivoimien esikunnassa mm. henkilöstöpäällikkönä.

Suomenlahden merivartiosto sai uuden komentajan Kommodori Tom Hanen aloitti 1.1.2015 Suomenlahden merivartioston komenta­ jana. Vuonna 1969 syntynyt Hanen suoritti upseerin virkatutkinnon 1995 ja yleisesikuntaupseerin tutkinnon 2005.

Hän on toiminut myös kouluttajana ja esikuntatehtävissä Merivartiolaitoksella.

Laivakokemusta kertyi vartiolaiva Merikarhun perämiehenä ja viimeksi aluksen päällikkönä.

Tässä viimeiseksi jääneessä Suomenlahden meripuolustusalueen kotiutustilaisuudessa palkitsi kilta myös muistoristillä kersantti Henri Kääriäisen PORKRP sekä alikersantti Topi Komujärven 5.MILV.

Merimiessolmut, vastaukset 1. 1944-1956.

2. Komentajakapteeni 3. 1.4.1919 perustettiin Helsingissä Koulutus­kunnan soittokomennuskunta, käytännössä laivaston soittokunta.

4. Se oli Merivartiolaitokselle vuosina 1929-1935 rakennetun vartiomoottorivenesarjan numero 11.

Nykyisin entisöitynä Kotkan merimuseossa.

5. Vuosipäiväksi on määrätty lokakuu 18, jolloin käsky­kirje Saaristolaivaston perustamiseksi annettiin.

6. Puinen kompassi pylväs jossa on mangneetti­kompassi, kompensoimis- ja kallistusmangneetit, rautapallot ja flinderin tanko sekä öljylamppu.

7. Upinniemessä, Kirkkonummella.

8. Ab R. Nordström & Co Oy 9. Suomen Joutsen, jonka kookkaan mallin lahjoittivat vanhat Joutsenen veteraanit vuonna1974.

10. Rannikkolaivastoon kuuluva pintatorjuntalaivue.

Montako solmua avasit?

13

M/S Kilstarin vuoden 2015 tapahtuma-/ toimintasuunnitelma Suunnitelmat tarkentuvat kuukausittain nettisivullemme.

Tammikuu

Toukokuu

17.1. MPK Koulutus- ja tukiyksikkö (KOTU) -tilaisuuteen osallistuminen Upinniemessä

Aluksen vesillelasku ja siirto kotisatamaan Katajannokalle

31.1. MPK Merenkulun kouluttaja­koulutus­ kurssille osallistuminen Santahaminassa

Tiistain koulutuspurjehdukset alkavat Russarö-merikuljetus, MPK

Säännölliset talvitarkastuskäynnit aluksella

Kesäkuu Helmikuu

Tiistain koulutuspurjehdukset jatkuvat

10.2. Venemessukäynti

Väylien kunnostus, MPK

11.2. MPK:n Moodle-kurssille osallistuminen

Pitkä purjehdus

16. ja 17.2. MPK:n navigointi­simulaattori­ kurssin järjestäminen, Santahamina.

Heinäkuu

Säännölliset talvitarkastuskäynnit aluksella

Tiistain koulutuspurjehdukset jatkuvat Merivoimien vuosipäivään osallistuminen

Maaliskuu Aluksen huolto, kevätkunnostus ja ajo­har­ joittelu MPK-kurssina alkavat. (1.3.–30.11.)

Elokuu Tiistain koulutuspurjehdukset jatkuvat

Kaiteiden uusimistyö valmistuu Kevätkunnostustyöt alkavat

Syyskuu

Tutkan vaihto

Tiistain koulutuspurjehdukset jatkuvat Pimeäajoharjoitukset

Huhtikuu Kansien perusteellinen erikoismaali­pinta­ käsittely

Lokakuu

Ohjaamon ulko- ja sisäpintojen maalaus

Aluksen telakointi

Aluksen varustelu ja vesillelaskun valmistelu

Säännölliset talvitarkastuskäynnit aluksella

Tule mukaan M/S Kilstar alustoimintaan!

Ota yhteys Arto Snäll 0400 708 857 Christian Nyman 050 557 5501 Kurt Österman 0400 430 439 14

LAIVALLA VIIHTYVÄT

ISOT SEKÄ PIENET. Risteilyllä riittää puuhaa koko perheelle.

Lue lisää: silja.fi

15

Helsingin Laivastokilta ry Ankkurinappi Lars Eklund Markkinatie 6 E 56 00700 Helsinki

UUSI EDULLINEN TOYOTA AKTIIVI HUOLTO yli 6-vuotiaalle Toyotallesi.

Meiltä.

TOYOTA AKTIIVI HUOLTO on uusi yli 6-vuotiaille Toyota-autoille räätälöity edullinen merkkihuolto.

Kestävinkin kaipaa huoltoa. Meiltä saat yli 6-vuotiaalle Toyotallesi laadukkaita ja ammattitaidolla tehtyjä Toyota Aktiivi -huoltopalveluita erittäin kilpailukykyisellä hinnalla. Varaa Aktiivi Huolto tai Kunnostus meiltä osoitteessa toyotahuoltovaraus.fi

Toyota Aktiivi 135 000km Määräikaishuolto

Bensiini malli Yaris 149€ ja Corolla 156€ vm. 2002-2008. Kysy tarjousta autollesi

Pyyhkimen sulat vaihdettuna

Yaris ja Corolla alk. 34€. Kysy tarjousta autollesi Hinnat ovat voimassa 31.5.2015 asti liikkeessämme.

Riihitontuntie 10-12 Espoo ja Vanha Kaarelantie 31, Vantaa avoinna ark. 7:00 - 18:00, puhelin 010 851 8300, www.ttnordic.f i