TOIMINTAKERTOMUS 2013 OULU WATERWORKS ANNUAL REPORT 2013
Oulun Vesi liikelaitos – Toimintakertomus 2013 3 Toimipaikat 4
Johtajan katsaus
6
Organisaatio
7
Henkilöstö
9
Verkostot
13
Verkostopituudet Lenght of Networks
16
Ylläpitoyksikkö
17
Vedenhankinnan varmistamisen selvitys
18
Talousvesi Drinking Water
22
Jätevedenpuhdistus Wastewater Treatment
26
Oulun Veden tilinpäätös vuodelta 2013 ja toimintakertomus
29
Tuloslaskelma ja liitetiedot Income Statement and Appendixes
30
Tase Balance Sheet
31
Taseen liitetiedot Appendix Balance Sheet
32
Rahoituslaskelma Cash Flow Statement
33
Ympäristötilinpäätös Enviromental Financial Statement
34
Tunnusluvut Key Figures
Oulun Ratakadun työmaa kesällä 2013.
2
Toimipaikat – Locations 1. Kurkelanranta, Kasarmintie 29 hallinto, vedenpuhdistamo, verkostojen kunnossapito 2. Hintta, Erkintie 10 vedenpuhdistamo, 3. Taskila, Suolamännyntie 1 jätevedenpuhdistamo 4. Hollihaka jätevesipumppaamo 5. Ukonkaivoksen tukikohta , Haukipudas 6. Saviaron vedenkäsittelylaitos, Haukipudas 7. Onkamon vedenkäsittelylaitos , Haukipudas 8. Kurikan vedenkäsittelylaitos, Oulunsalo 9. Honkimaan tukikohta, Kiiminki 10. Tervajärven käsittelylaitos, Kiiminki 11. Vepsänkankaan käsittelylaitos, Ylikiiminki 12. Yli-Iin jätevedenpuhdistamo
Yli-Ii 12.
7.
Haukipudas 10.
5.
Kiiminki
6. 9. 3. 2. 1.
Oulu 4.
Ylikiiminki 11.
Oulunsalo 8.
3
Jouni Lähdemäki, johtaja.
O
ulun Vesi on toiminut kunnallisena liikelaitoksena liikelaitosten johtokunnan alaisena vuodesta 1993 lähtien. Oulun Vesi saavutti vuodelle 2013 asetetut toiminnalliset tavoitteet ja sitovat taloudelliset tavoitteet hyvin. Kuluneelle vuodelle merkityksellistä oli toiminnan laajentuminen koko uuden Oulun alueelle Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin vesihuoltolaitoksien yhdistyessä 1.1.2013 alkaen Oulun Veteen. Liikevaihto kasvoi 31,9 milj. €: oon. Samalla myös vesilaitosten toiminta, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyivät Oulun Vesi liikelaitokselle. Vesihuolto-organisaatio uudistettiin muodostamalla suunnittelu- ja ylläpitoyksiköt. Toimitiloja yhdistettiin ja toimintoja keskitettiin asiakaspalvelussa, suunnittelussa ja ylläpidossa. Tulosyksiköissä yhtenäistettiin erilaisia toimintatapoja ja tavoitteena on hyödyntää parhaat käytännöt sekä muodostaa logistisesti tehokas alueellisen toiminnan malli kustannustehokkuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi. Vesilaitosten yhdistyminen toi mukanaan erilaisten verkkotieto-, asiakastieto- ja automaatiojärjestelmien muutostarpeet. Järjestelmien muutokset etenevät vaiheittain ja työ jatkuu vielä vuosia. Uuden asiakastietojärjestelmän hankintaa päätettiin siirtää muutamalla vuodella. Vuosikertomuksen tilasto-osassa ja monissa tunnusluvuissa on tapahtunut laitosten yhdistymisen myötä merkit-
4
Johtajan katsaus 2013 täviä muutoksia, mikä vaikeuttaa vertailtavuutta. Esimerkiksi myydyn talousveden määrä nousi 8,8 milj. m³:stä oli 10,5 milj. m³:iin. Veden ominaiskulutus asukasta kohden laski yhdistymisen myötä selvästi ja asutuksen osuus mitatusta kulutuksesta oli 73 %. Mittaamattoman yleisen kulutuksen osuus oli 15 % sisältäen vuotovedet. Oulujoen pintavedestä Hintan ja Kurkelanrannan vedenpuhdistamoilla valmistettu talousvesi saavutti hyvin talousveden laatuvaatimukset ja omat laatutavoitteet. Oulujoen korkea humuspitoisuus on kuitenkin lisännyt kemikaalien käyttömääriä aiemmasta. Kesällä Ylikiimingin Kiviharjun vedenottamon talousvedessä esiintyi koliformisia bakteereja, jonka takia kahden viikon ajan oli veden keittokehotus voimassa n. 80 kiinteistön alueella. Vaasan hallinto-oikeus ei myöntänyt Oulun pohjavesihankkeelle vedenottolupaa haetun mukaiselle ratkaisulle ja esitti päätöksessään, että hakemuksen vedenottomääriä tulee pienentää ja edellytti myös muiden vaihtoehtojen tarkastelua. Keväällä 2013 pidetyssä pohjavesiseminaarissa sovittiin vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehtojen selvityksestä. Selvitysraportti valmistui vuoden lopulla. Myös Maa- ja metsätalousministeriö sekä Ely-keskus ovat pyytäneet Oulun kaupunkia esittämään ratkaisun ja aikataulun kaupungin heikossa luokassa olevan vedenhankinnan varmuuden parantamiseksi. Sateinen vuosi ja loppuvuoden lauhat säät lisäsivät jäte-
vedenpuhdistamoille johdetun jäteveden määrää. Taskilan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat biologisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta lupaehtojen mukaiset lukuunottamatta viimeistä vuosineljännestä, jolloin lupaehtoihin ei päästy. Lämpötilarajoitteisen typenpoiston osalta ei lupaehtoja saavutettu. Runsaan vedentulon sekä käynnistyneen laitossaneerauksen vuoksi jouduttiin Taskilan puhdistamolla käyttämään huomattavasti normaalia enemmän saostuskemikaaleja, jotta kiintoaine saatiin laskeutumaan esi- ja jälkiselkeytysaltaissa. Runsas kemikaalien käyttö haittasi typenpoistoa niin, että se ei käynnistynyt kunnolla kuin vasta syyskuussa. Mereen johdettava jätevesi desinfioitiin tänäkin vuonna uintikauden ajaksi ja tulokset olivat toivotun mukaisia. Lietteen Kemicond- käsittely on toiminut suunnitellusti ja 60 % käsitellystä lietteestä on mennyt peltokäyttöön hygienisointihyväksynnän ansiosta. Liete korvaa kestävän kehityksen mukaisesti keinolannoitteiden käyttöä pelloilla ja on tehokasta ravinteiden kierrätystä. Loput lietteestä on urakoitsija jatkokäsitellyt Vasikkasuolla tehostettua aumakompostointia käyttäen. Jätevedenkäsittely keskittyi yhä enemmän Taskilan puhdistamolle, kun Haukiputaan siirtoviemäri otettiin kesällä käyttöön ja samalla Ervastinrannan ja Leton puhdistamot poistuivat käytöstä. Oulun ja Iin välinen jätevesisopimus solmittiin marraskuulla, jolloin jätevesien johtaminen myös Iistä Taskilaan aloitettiin. Taskilan puhdistamon laajennus- ja saneerausurakka alkoi kesäkuussa ja valmistuu vuoden 2014 kesällä. Kuormituksen kasvaessa siirtoviemärien myötä, laitoksen alkuperäisiä prosesseja ja laitteita saneerataan laajasti ja toteutetaan tasausallasjärjestelyjä sekä jäteveden lämpöenergiaa hyödyntävä lämmön talteenottoyksikkö. Verkostojen ylläpidossa alueellinen toiminta korostui ja pyrkimyksenä on siirtyä enemmän ennakoivan toiminnan suuntaan. Verkostovaurioiden määrät ovat edellisvuosien tasolla, mutta alueellisesti isojakin eroja oli. Viemäriverkostojen vuotovesimäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa, mikä vaatii panostuksia saneerausinvestointeihin sekä verkoston vuotovesitutkimuksiin. Oulun Veden investoinnit olivat yhteensä 13,6 milj. € ja alittivat budjetin 1,9 milj. €. Investoinneista noin 8,3 milj. € käytettiin vesihuoltoverkostojen rakentamiseen ja uusimiseen. Taskilan puhdistamon laajennus- ja saneerausurakkaan käytettiin 4,6 milj. €. Merkittävimmät verkostojen uudisrakennuskohteet Pohjois-Ritaharjuun, Kivikkokankaalle ja Niemenrantaan valmistuivat ja työt käynnistyivät Kiulukankaan uudisalueella. Uusia liittyjiä tuli kaikkiaan 430 verkostojen piiriin. Suurimmat saneerauskohteet olivat Puolivälinkankaalla, Rajakylässä sekä keskustassa. Suuria runkoviemäreitä uusittiin sujutusmenetelmällä mm. Toppilassa, Hupisaarilla sekä Nokelassa. Vesihuoltoverkostoja rakennettiin yhteensä 51 kilometriä, josta vanhojen saneerausosuus oli 9,4 kilometriä. Henkilökunnan määrä kasvoi 26 henkilöllä vesilaitoksien yhdistyessä ja oli vuoden lopussa 100 henkilöä, joista vakinaisia oli 89 henkilöä. Osa-aikaisuuksien määrä on henkilöstön ikääntymisen myötä lisääntynyt. Henkilökuntaa osallistui ammatilliseen koulutukseen, keskimäärin 2,6 koulutuspäivää/henkilö. Työpaikkakohtaiset riskiarvioinnit tehtiin sään-
nöllisesti ja panostukset työturvallisuuteen ovat vaikuttaneet henkilöstön asenteisiin. Sairauspoissaolojen määrä (4,0 %) oli edellisvuosien tasossa. Vuoden aikana uusien työtehtävien ja toimipisteiden siirrot ovat monelle olleet suuri työympäristön muutos. Oulun Veden henkilökunnalle esitän parhaat kiitokset muutoksiin sopeutumisesta ja jälleen hyvin tuloksekkaasta vuodesta. Kiitokset kuuluvat myös kasvaneelle asiakaskunnalle ja luotettaville yhteistyökumppaneille.
5
Organisaatio
Liikelaitosten johtokunta Johtaja Jouni Lähdemäki
LIIKETOIMINNAN TUKI JA HALLINTOYKSIKKÖ (12 henkilöä) hallintopäällikkö Sirkka Laukka
SUUNNITTELUYKSIKKÖ (13 henkilöä) suunnittelupäällikkö Riitta Lindström
YLLÄPITOYKSIKKÖ (35 henkilöä) verkostopäällikkö Tero Kilpeläinen
PUHDISTAMOT-YKSIKKÖ (32 henkilöä) käyttöpäällikkö Jarmo Lahtinen
Liiketoiminnan tuki
Suunnittelu Veli-Matti Hyyrynen
Laitosten kunnossapito Juha Paakki
Talous‐ ja henkilöstöhallinto
Rakennuttaminen Antti Hekkala
Vedenpuhdistamot Hintta ja Kurkelanranta Olavi Tervo Reima Otamo
Asiakaspalvelu ja vesilaskutus
Sähkö- ja automaatio Arto Pajuluoto Jari Siira Verkostojen kunnossapito Jukka Sorvisto Kari Sova Risto Laitinen
Pohjavedenottamot Ville Komulainen jätevedenpuhdistamot Taskila ja Yli‐Ii Pasi Mikkonen Käyttölaboratorio Anu Väänänen
Liikelaitosten johtokunta 2013-2016 Oulun Satama liikelaitoksen, Oulun Vesi liikelaitoksen, Oulun Jätehuolto liikelaitoksen ja Nallikari Camping liikelaitoksen johtokunnan kokoonpano 2013 - 2016. Oulun Vesi liikelaitoksen toimintaa ohjaa Oulun kaupungin liikelaitosten johtokunta, johon kuuluu seitsemän jäsentä ja kaupunginhallituksen edustaja.
Henkilöt liikelaitosten johtokunnan 2013 valokuvassa ovat alarivissä vasemmalta: Pekka Kainua (kh:n edustaja), Mia Pelkonen (vpj.), Mauno Murtoniemi (pj.) ja Eeva-Maria Parkkinen ja ylärivissä vasemmalta: Pirjo Bastman, Mika Härkönen, Juha Silenius ja Robert Brantberg.
6
Henkilöstö
H
enkilökunnan määrä kasvoi 26 henkilöllä viiden vesilaitoksen yhdistyessä. Vuoden lopussa oli yhteensä 100 henkilöä, joista vakinaisia 89 henkilöä. Heidän lisäkseen eri yksiköissä oli palkattu 5 määräaikaista erilaisten osa-aikavapaiden ja sijaisuuksien hoitamiseksi ja 6 työllistettyä. Työllistettyjä on voitu palkata edellisvuosia enemmän, mikä on helpottanut laitosten yhdistymisen vaatimia selvitystöitä. Myös alan opiskelijoita ja työharjoittelijoita otettiin yksiköihin edellisvuosien tapaan. Eläkkeelle jäi palveluasiantuntija Alli Ervelius toukokuussa. Erikoisammattimies Marko Tuohimaa vakinaistettiin vuoden lopulla.
Työsuojelu ja laatuasiat
Palveluasiantuntija Alli Erveliuksen läksiäiset.
Jouni Lapinkankaan (oikealla) 50-vuotisjuhla.
Työpaikkakohtaiset riskiarvioinnit tehtiin säännöllisesti ja työturvallisuuteen tehdyillä panostuksilla on ollut vaikutusta henkilöstön asenteisiin. Työturvallisuusasioissa työtapaturmien määrät ovat tasaisesti laskeneet jo kymmenen vuoden ajan. Viime vuonna sattui kolme työtapaturmaa. Sertifioitujen laadunhallintajärjestelmän ja OHSAS-työturvallisuusjärjestelmän määräaikaisauditoinneissa saavutettiin hyväksynnät, kun yhden lievän poikkeaman vaatimat korjaavat toimet tehtiin. Tilojen käyttöä ja turvallisuutta parannettiin uusimalla lukituksia ja kulunvalvontaa laajasti. Sairauspoissaolojen määrä (4,0%) oli edellisvuosien tasolla. Työsuojeluasiat käsiteltiin kuukausittain henkilöstö-
Ansiomerkit Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki 40 vuoden kunnan palveluksesta myönnettiin laborantti Tarja Kauppilalle ja 30 vuoden palveluksesta rakennuttajavalvoja Kalle Seppäselle.
Koulutus ja perehdyttäminen Henkilöstön koulutus oli edelleen monipuolista, vaikka sen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Vesityökorttikoulutuksia ja muita lakisääteisiä koulutuksia suoritettiin ja järjestettiin myös tutustumiskäyntejä muihin vesilaitoksiin. Henkilökuntaa on osallistunut sekä sisäiseen että ulkoiseen ammatillisen koulutukseen keskimäärin 2,6 koulutuspäivää/hlö, mikä on hiukan vähentynyt edellisvuosista. Oulun Veden toiminta-alueena on laajentunut koko uuteen Ouluun, mikä on merkinnyt työntekijöiden sijoittumista useisiin eri toimipisteisiin ja alueellisen toiminnan merkityksen lisääntymistä. Monien toimenkuvamuutokset ovat vaatineet perehdytystä ja perehdytys on keskittynyt tänä vuonna yhdistymiseen liittyvien kohteiden ja asioiden läpikäyntiin, jotta toimintatapoja saadaan myös yhtenäistettyä.
Ansiomerkkien jakotilaisuus, vasemmalla rakennuttajavalvoja Kalle Seppänen, keskellä laborantti Tarja Kauppila ja oikealla johtaja Jouni Lähdemäki.
7
Oulun Vesi liikelaitoksen työpaikkakokous marraskuussa Ravintola Hilikussa.
toimikunnassa, joka toimii työsuojelutoimikuntana. Vuoden aikana tehtiin 13 turvallisuushavaintoa, joiden kesken arvottiin 3 kpl lahjakortteja.
Työhyvinvointi Vuoden aikana järjestettiin runsaasti työkykyä ylläpitävää ja muuta virkistystoimintaa. Henkilökunnalla oli viikottainen kuntosali- ja sulkapallovuoro. Työnantajan tukemia kuntosalikortteja otettiin innokkaasti käyttöön vuoden aikana. Hieroja kävi työpaikalla kerran kuukaudessa, johon henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua omalla ajalla ja kustannuksella. Työntekijöille pidettiin sovittuina aikoina elpymisliikuntahetki työpäivän aikana. Omaehtoiseen liikkumiseen kannustettiin jakamalla kuntokortteja omaa seurantaa varten ja korttien (33 kpl) palauttaneiden kesken arvottiin lahjakortteja. Koko laitoksen työpaikkakokous pidettiin marraskuussa Ravintola Hilikussa. Ohjelmaan kuului johtajan, päälliköiden ja työterveyslääkärin katsaukset ajankohtaisiin asioihin. Mukana oli koko vesilaitoksen henkilökunta. Joulukuussa järjestettiin myös henkilökuntaan kuuluville ja heidän puolisoilleen perinteinen pikkujoulu teatteriesityksineen.
Henkilöstötoimikunta Oulun Veden henkilöstötoimikuntaan kuuluu kuusi työnantajan edustajaa ja neljä työntekijäjärjestöjen edustajaa ja jokaisessa kokouksessa on mukana sihteeri. Kokouksia pidettiin vuoden aikana 11 kertaa. Kokouksiin osallistui myös lääkäri Oulun Työterveydestä silloin, kun käsiteltiin Oulun Työterveyden laatimia sairauspoissaolo- ja tapaturmatilastoja ja muita työterveyshuoltoon liittyviä asioita. Kokouksissa käsiteltiin erityisesti henkilöstöasioita, koulutusta, taloushallintoon liittyviä asioita, sairauspoissaolo- ja tapaturmatilastoja, työsuojeluasioita sekä laadunhallintajärjestelmän asioita.
8
Työturvallisuusasioissa työtapaturmien määrät ovat tasaisesti laskeneet jo kymmenen vuoden ajan.
Asiakaspalvelu, vesilaskutus ja taloushallinto
Verkostot
Asiakaspalvelu keskitettiin Kasarmintien laajennettuun hallintorakennukseen, missä palvellaan yli 32000 sopimusasiakasta vesilaskutukseen, verkostoon liittymiseen ja rakentamiseen sekä kunnossapitoon sekä tiedotukseen liittyvissä asioissa. Yhteyttä on voinut henkilökohtaisen asioinnin ohella ottaa sekä puhelimitse, sähköpostitse että sähköisiä palveluja hyödyntäen. Asiakastyytyväisyyttä mitattiin vuotuisella Taloustutkimus Oy:n kyselyllä ja Oulun Veden omat tulokset paranivat sekä toiminnallisten että laadullisten tekijöiden suhteen edellisvuodesta ja verrattuna muihin vesilaitoksiin. Vesilaskutusohjelmien yhdistämistyö edistyi vuoden aikana, mutta vaati merkittävää työpanosta laskutuksen henkilöiltä ja yhden laskutusohjelman käyttöön tullaan siirtymään vuoden 2014 keväällä. Myös kaupungin taloushallinnon järjestelmän uudistustyö on vaikuttanut merkittävästi vesilaitoksen talousseurantaan.
Suunnittelu
Viestintä Oulun Veden asiakaslehti – H2Oulu – jaettiin jälleen joka kotiin sisältäen rautaisannoksen ajankohtaista vesihuollon asiaa oululaiselle kuluttajalle. Vesilaitoksen kotisivut ovat tulleet vuosi vuodelta suositummaksi ja niiden kautta asiakkaat yhä enemmän ilmoittavat, tiedustelevat tai seuraavat alueensa vesihuollon asioita. Vuorovaikutus asiakkaisiin on siirtymässä yhä enemmän sähköisiin kanaviin, mikä otetaan huomioon esimerkiksi vedenjakelukatkojen tiedotuksessa. Oulupäivien aikaan kesällä vesitornin huipulle nousi jälleen lähes pari tuhatta asukasta ihailemaan Oulun maisemia ja tutustuen samalla vesihuollon ajankohtaisiin uutisiin. Vuoden mittaan oli tiedotusta myös uusista hinnoista ja taksoista, vesimittareiden ja putkien suojaamisesta jäätymiseltä, vedenlaadusta sekä ajankohtaisten hankkeiden edistymisestä. Joulukuussa tiedotettiin Taskilan jätevedenpuhdistamon laajennus- ja saneerausurakasta ja vietettiin hankkeen harjannostajaisia sekä juhlistettiin Ii- Haukipudas- Oulun siirtoviemärihankkeiden valmistumista ja käyttöönottoa.
K
oska kanta-Oulua lukuun ottamatta muiden yhdistyneiden vesihuoltolaitosten verkostojen uudis- ja saneeraushankkeiden suunnittelu oli tapahtunut aiemmin kokonaan konsulttityönä, lisääntyi konsulttipalveluiden suhteellinen osuus verkostosuunnittelussa. Oman suunnittelupanoksen määrää rajoitti myös lisääntynyt suunnittelijoiden asiakaspalvelutehtävien määrä, koska asiakaskontaktit tulivat nyt koko uuden Oulun alueelta. Myös suunnittelijan osa-aikaeläkkeelle siirtyminen pienensi henkilöresurssia. Konsulteilta tilattiin pääosin uudishankkeiden suunnittelua, saneeraussuunnittelu tehtiin lähes kokonaan omana työnä. Investointikohteiden konsulttikustannukset ja oman suunnittelun palkkakustannukset olivat yhteensä noin 253 000 €, josta 43 % oli konsulttityötä. Edellisenä vuonna vastaava osuus oli 30 %. Kaupunkitasoisen yhdyskunta- ja ympäristöprosessin talouden tehostamistyön yhteydessä tehtiin selvitys kunnallistekniikan suunnittelun ja rakennuttamisen tehokkuuden lisäämiseksi ja kehittämiseksi. Oulun Vesi osallistui selvitykseen. Viiden laitoksen johtokarttojen yhdistäminen ja johtotietojärjestelmän sisäänajo vaati edelleen suuren työpanoksen tietojen tarkistamisen ja mittaustöiden muodossa. Projekti jatkuu vuoden 2014 puolella mm. asiakastietojärjestelmän liittymän toteuttamisella. Suunnittelukonsultit kilpailutettiin verkoston ja kuivatuksen sekä laitossuunnittelun osalta. Verkostojen ja kuivatuksen suunnitteluun valittiin viisi puitesopimuskonsulttia vuosille 2013 – 2015. Koska laajentuneessa uudessa Oulussa on rakennustehokkuudeltaan erilaisia alueita, ei samoja suunnitteluperiaatteita voida soveltaa kaikkialla. Verkostojen suunnitteluohjeita päätettiin uudistaa vastaamaan muuttunutta tilannetta siten, että rakentamisen tehokkuus ohjaa suunnitteluperiaatteita. Haja-asutusalueiden viemäröintiohjelma ja periaatteet hankkeiden toteuttamiselle hyväksyttiin johtokunnassa marraskuussa. Ohjelmaan on pisteyttämällä (maankäyttö, ympäristönsuojelu, kustannustehokkuus) valittu 16 hanketta yhteistyössä yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden kanssa.
Matti Tarvaisen veistos Siivet huoltotöiden kohteena Oulun Plaanaojassa.
9
Haukiputaan vesitorni.
Kiimingin vesitorni.
Vesihuollon yleissuunnittelu Hiukkavaaran alueella jatkui konsulttityönä. Myös Pateniemenrannan alueen kaavarunkovaiheen vesihuollon yleissuunnittelu tehtiin konsulttityönä. Oulunsalon Varjakan loma-asuntoalueen asemakaavavaiheen yleissuunnittelu käynnistyi omana työnä. Lisäksi oli käynnissä useita pienempiä asemakaavoitukseen ja rakennushankkeisiin liittyviä yleissuunnitteluhankkeita. Suurimmat vesihuollon rakennussuunnittelun uudishankkeet olivat Ranta-Toppila ja Kiulukangas. Saneeraussuunnittelua tehtiin Koskelassa (Koskelantie, Tervahovintie), keskustassa (Rotuaari, Hallituskatu) Kontinkankaalla (Aapistie), Kaukovainiolla (Pronssitie), Poulivälinkankaalla (Mehiläistie, Kimalaistie, Perhostie, Itikkatie ) ja Rajakylässä (Talvikkipuisto, Tervakukkatie, Mataratie, Hanhikkitie). Uudishankkeet teetettiin Kiulukankangasta lukuun ottamatta konsultilla. Sen sijaan saneeraushankkeet suunniteltiin pääosin omana työnä kuten myös. Ainoa suurempi konsultin tekemä saneeraushanke oli Tervahovintie. Maanalaisen keskitetyn pysäköinnin, Kivisydän, rakentaminen eteni suunnitellusti ja vauhditti keskustan kehittämishankkeita, joiden vaatimia johtosiirtoja suunniteltiin. Hiukkavaara Arctic Smart City – kestävä talvikaupunki kehittämishankkeen tavoitteena on kestävä ja energiatehokas arktiset talviolosuhteet huomioon ottava kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen sekä ICT-teknologioita hyödyntävä älykäs kaupunki. Oulun Vesi on ollut mukana erilaisissa asiaan liittyvissä hankeryhmissä, projekteissa ja seminaareissa (INKA, Hiukkavaara hankesalkku, talvikaupunkistrategia, INURDECO jne.).
10
Oulunsalon vesitorni.
Verkostoinvestoinnit Uusia vesijohtoja ja jäte- sekä hulevesiviemäreitä otettiin käyttöön yhteensä noin 36 kilometriä. Lisäksi käyttöön otettiin Haukiputaan ja Oulun välinen siirtoviemäri, jonka pituus on noin 15 kilometriä. Vesi- ja viemärijohtoja saneerattiin yhteensä noin 9,4 kilometriä. Verkostoinvestoinnit olivat noin 8,1 miljoonaa euroa. Rakennuttaminen on tehty lähes kokonaan omana työnä. Yhdistymisen myötä osa Oulunsalon ja Kiimingin rakennuskohteiden rakennuttamistehtävistä ostettiin konsulteilta. Näin ollen asemakaavahankkeiden rakennuttamisen konsulttikustannukset kasvoivat merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Haukiputaan siirtoviemärihankkeen (RANTA) rakennuttajatehtävät ostettiin myös konsultilta. Alue Tonttien lkm Kivikkokangas II vaihe 130 Pohjois-Ritaharju II vaihe 100 Niemenranta IV vaihe 90
Kustannus € 1 610 000 500 000 530 000
Valmistuneita verkostojen uudisrakennuskohteita. Uudisrakentamista toteutettiin lisäksi Kiimingissä, Ruskossa sekä OuluZonen alueella. Loppuvuodesta käynnistyi vesihuollon ja muun kunnallistekniikan rakentaminen Kiulukankaalla, joka on pientalovaltainen lähes 160 tonttia käsittävä alue.
Kauppurienkadun vesihuoltosuunnitelma.
Saneerauksia tehtiin myös mm. Ylikiimingissä Pappilankujalla, Oulunsalossa sekä Rotuaarilla, jossa vesihuollon saneeraus saatiin päätökseen. Saneeraustöissä käytettiin aikaisempaa enemmän ns. sujutusmenetelmiä, koska töitä tehtiin rata-alueella, keskustan
vilkasliikenteisillä kaduilla sekä maisemallisesti arvokkaalla Hupisaarten alueella. Sujutusmenetelmien käyttöä puolsi myös se, että katurakentamisen ja vesihuollon tarpeet eivät kaikilta osin kohdanneet.
Oulun Rotuaarin Kauppurienkadun osan kunnallistekniikan saneeraustyö kesällä 2013.
11
Kohde Saneerattu Kustannus € johtopituus (m) Mataratien alue 1675 270 000 Sääski- ja Hyttystie 1615 220 000 Ratakatu 605 160 000 Tukkitien runkoviemäri 390 330 000 Runkoviemäri Ainolan puistossa 560 410 000 Alppitie 590 130 000 Ratapihan vesihuoltotyöt 670 340 000 Verkostojen saneerauskohteita.
Siirtoviemärihanke Vuonna 2011 käynnistynyt Haukiputaan siirtoviemärihanke (RANTA I) valmistui ja otettiin käyttöön syksyllä. Hankkeen toteutuneet kustannukset olivat 4,4 M€, johon saatiin valtion ja EAKR-tukea yhteensä 1,5 M€. Oulun Veden rahoitusosuus oli 2,2 M€ ja Iin kunnan/Iin vesiliikelaitoksen 0,7 M€. Iin ja Haukiputaan välinen yli 18 km pituinen siirtoviemäri valmistui samaan aikaan Iin vesiliikelaitoksen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen yhteishankkeena. Toteutettujen siirtoviemäreiden myötä kaikki jätevedet Iin, Haukiputaan Kiimingin ja Ylikiimingin alueelta johdetaan nyt puhdistettavaksi Taskilan jätevedenpuhdistamolle.
10 M€
5 M€
0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Uudisrakentaminen Verkostosaneeraukset
Verkostoinvestoinnit 2006-2013.
Haukipudas–Oulu -siirtoviemärin rakennustyö.
12
200
150
100
50
0
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vesijohtovuotojen korjaukset/kpl Viemäritukkeumien avaukset/kpl
Verkostohäiriöt 1995-2013.
Verkostopituudet
Lenght of Networks
Vesijohdot Water Mains 31.12.2013
DN 700 600 500 400 355 315 300 250 225 200 160 150 125 110 100 90 80 75 63 50 40 Yhteensä
TERÄS
VR
2200 0 0 0 0 0 746 443 0 645 0 619 1169 0 0 0 0 0 0 1100 1800 8722
0 290 1667 903 0 0 3169 2715 0 8851 0 1385 1213 0 738 0 198 0 0 0 0 21129
SG 0 3580 8293 9744 0 0 24223 7885 0 35384 0 20425 6184 0 18628 0 4034 0 0 0 0 138380
Verkoston pituus Total length 1 866 912 m
PE 0 0 0 404 0 10817 0 14060 12424 91532 29870 0 0 764586 0 205218 0 32151 373864 0 95122 1630048
PVC-MUOVI
ASBESTI-SEM
0 0 0 13444 998 2005 0 0 19482 0 25151 0 0 3848 0 2688 0 0 0 0 0 67616
0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 766 189 0 62 0 0 0 0 0 0 1017
13
J채tevesiviem채rit Sewers 31.12.2013
DN
B
VR
SG
T
1600
836
0
0
0
1400
3124
0
0
0
1200
4773
0
0
0
1000
1557
0
0
0
800
10657
5
0
11
700
0
0
0
0
650
0
0
0
0
630
0
0
0
0
600
16140
0
0
16
560
0
0
0
0
500
13326
0
3
0
450
0
0
0
0
400
17202
0
0
0
375
40
0
0
0
355
0
0
0
0
350
0
0
0
0
315
5
0
0
0
300
43652
75
0
81
280
0
0
0
0
270
0
0
0
0
250
170
0
0
189
225
24808
0
0
0
200
335
196
0
0
180
0
0
0
0
160
144
9
0
0
150
464
549
58
0
140
0
0
0
0
110
0
0
0
5
100
0
0
0
0
90
0
0
0
0
75
0
0
0
0
63
0
0
0
0
50
0
0
0
0
40
Verkoston pituus Total length 1 204 576 m
PVC
PE
PP
PUU
TIILI
SUJUTUSSUKKA
KAIKKI YHT.
0
0
0
0
0
0
836
0
0
0
862
0
0
3986
0
0
0
0
0
0
4773
0
2045
0
0
0
630
4231
0
1235
0
0
0
1707
13615
0
178
0
0
0
0
178
0
0
0
0
0
57
57
89
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
654
0
321
0
0
0
0
816
5917
0
0
0
19
0
6340
390
0
0
0
9099
8004
229
0
0
108
0
0
0
0
0
0
40
0
6212
300
0
0
0
6512
0
252
0
0
0
0
252
34902
29212
110
0
0
0
64229
884
2999
0
0
39
1133
48863
43
746
0
0
0
0
0
0
606
0
0
0
606
48439
43794
61
0
0
0
92652
1139
12496
0
0
9
292
207275
243704 2317
0
0
0
0
3705
0
0
0
3705
114928
132471 83
0
0
0
247634
0
177
0
0
10
0
1258
0
2182
0
0
0
0
2182
6259
55632
0
0
0
0
61897
11
75
0
0
0
0
86
88
9988
0
0
0
0
10076
0
14875
0
0
0
0
14875
985
44583
0
0
0
0
45568
0
2022
0
0
0
0
2022
0
89 16811 321 20081 6730 34641
789
38744 453828
0
0
0
0
0
319
0
0
0
0
319
600/900
207
0
0
0
0
0
0
0
0
57
264
550/750
60
0
0
0
0
0
0
0
0
243
303
550/330
0
0
0
0
0
0
0
25
0
0
490/600
0
0
0
0
0
0
0
0
0
101
101
420/270
0
0
0
0
0
0
0
0
0
66
66
400/600
161
0
0
0
0
0
0
0
0
230
391
390/600
260
0
0
0
0
0
0
0
0
444
704
320/520
0
0
0
0
0
0
0
0
0
236
137920
834
61
301
424958
629484 4096
887
58
5978
Yhteens채
14
25
236 1204576
Sadevesiviem채rit Rainwater Sewers 31.12.2013
DN
B
VR
SG
T
Verkoston pituus Total length 794 739 m
PVC
PE
PP
KAIKKI YHT.
1800
0
0
0
0
0
315
105
420
1400
838
0
0
20
0
0
0
858
1200
2731
0
0
0
0
0
0
2731
1145
0
0
0
0
0
0
103
1000
6994
0
0
1567
0
0
0
8561
800
12971
0
0
420
0
8
17
13417
672
0
0
0
0
0
60
291
630
0
0
0
0
0
42
4
600
24849
31
56
1037
0
152
165
26290
560
0
0
0
59
0
249
827
1134
500
25334
0
0
0
38
328
262
25962
450
0
0
0
32
0
2014
825
2872
400
74388
26
91
83
402
1739
7252
83980
355
0
0
0
0
0
693
0
350
122
0
0
29
0
271
90
513
335
0
0
0
0
0
1041
302
1344
315
211
0
0
37
1117
11531
31505
300
176995
196
144
0
337
1900
777
280
0
0
0
58
38
2864
777
250
37
158
16
0
924
9693
76922
225
116245
0
119
0
212
4812
566
121953
200
641
355
1112
2
2063
28945
107983
141100
180
0
0
0
0
204
5960
859
160
4
0
1
37
3172
13909
13400
150
440
135
44
0
134
170
126
140
0
0
0
0
156
0
0
120
3
1
0
0
0
178
57
110
0
0
0
0
549
3332
1078
4958
100
37
0
0
12
4
364
121
538
75
0
0
0
0
0
59
9
650/600
0
0
0
97
0
0
0
97
600/900
846
0
0
0
0
0
0
846
550/500
0
0
0
161
0
44
0
206
450/400
0
0
0
96
0
0
0
96
420/270
331
0
0
0
0
0
0
331
400/500
47
0
0
0
0
0
0
47
444064
903
1583
3748
9347
90671
244424
Yhteens채
103
351 46
693
44401 180349 3737 87749
7023 30522 1049 156 239
68
794739
15
Ylläpitoyksikkö Yleistä Vuoden 2013 alusta perustettiin uusi 34 henkilön ylläpitoyksikkö, johon kuuluvat laitosten kunnossapito, verkoston kunnossapito sekä sähkö- ja automaatiotiimit. Yhdistyneiden kuntien vedenjakeluverkostot säilyivät edelleen omina vedenjakelujärjestelminä, mutta viemäröinnin osalta Haukiputaan, Kiimingin ja Ylikiimingin jätevedet johdettiin kesäkuusta lähtien Taskilan puhdistamolle uutta siirtoviemäriä pitkin ja myöhemmin syksyllä myös Iin siirtoviemäri otettiin käyttöön. Vuoden alusta tavoitteena oli käyttöönottaa koko uudella toimialueella samat vesihuollon palvelut ja toimintamallit asiakkaiden tasavertaisen kohtelun periaatteella. Näiltä osin palveluhinnastoon muodostettiin uuteen toimintaympäristöön soveltuvia palvelupaketteja. Ylläpidon alue laajentui merkittävästi ja erilaisia toimintamalleja yhtenäistettiin vuoden aikana. Ylläpidettävää vesijohtoverkostoa oli 1865 kilometriä ja viemäriverkostoa noin 1800 kilometriä.
sekä keskikesän rankkasateiden vuoksi viemäriverkostoon johtuneet hulevesimäärät aiheuttivat ongelmia verkostossa sekä Taskilan jätevedenpuhdistamolla. Viemäriverkoston vuotovesien vähentämiseksi tehtiin linjoilla parannuksia sekä aloitettiin vuotovesitutkimukset. Verkostohäiriöt olivat edellisiin vuosien verrattuna vähäiset, mutta häiriöiden aiheuttamat vahingot kasvoivat määrällisesti edellisiä vuosia suuremmaksi. Sateinen kesä lisäsi verkoston pumppausmääriä sekä virtaamia jäte- ja hulevesiviemäriverkostossa. Verkoston pieniä ylivuotoja sattui kevättulvan ja kesän poikkeuksellisen rankkasateen aikana.
Sähkö- ja automaatiotiimi Verkoston automaatiojärjestelmiä oli vuoden 2013 alussa viisi ja siten koko toiminta-alueen hallinnan parantamiseksi aloitettiin uuden keskitetyn valvomoympäristön luominen. Valvomohanke kestää kokonaisuudessaan kolme vuotta ja sitä on tarkoitus käyttää laaja-alaisesti pohjavedenottamoiden, verkoston ja verkostokohteiden käyttöön, seurantaan sekä raportointiin. Toimintavarmuuden parantamiseksi määriteltiin vesihuollon sähkönsaannin kannalta käyttökriittiset kohteet. Vuoden aikana uusittiin myös vanhoja sähkökeskuksia vastaamaan nykyaikaisia määräyksiä.
Laitosten kunnossapito Laitosten kunnossapitotehtävät keskittyivät pintavesilaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden lisäksi pienempien vedenkäsittelylaitosten ja pohjavedenottamoiden ylläpitoon. Kunnossapitotöitä laitoksilla suoritti neljä prosessiasentajaa. Laitosten kunnossapitoa työllisti erityisesti Taskilassa tehdyt laajennus- ja saneerausprojektit, joten laitosten kunnossapitotehtävien hoitamiseksi hankittiin lisävoimia myös yksityiseltä sektorilta.
Verkoston kunnossapito Verkoston ylläpito yhdistettiin eteläiseksi (Oulu, Oulunsalo) ja pohjoiseksi (Haukipudas-Kiiminki, Ylikiiminki, Yli-Ii) toiminta-alueeksi. Kanta-Oulun alueella verkoston määrättyjä ylläpitotehtäviä teki Oulun tekninen liikelaitos ja Ylikiimingin kaupunginosassa Sähkö Artpe Oy edellisten vuosien tapaan. Verkostokartat yhdistettiin yhteiseen verkkotietojärjestelmään ja tähän alettiin kirjaamaan myös alueilla tehtävät kunnossapitotoimet. Verkostohäiriöt olivat alueittain edellisen vuosien tasolla, mutta lumien nopean sulamisen
16
Hollihaan jätevesipumppaamo ja vastaava putkimestari Kari Sova.
Vedenhankinnan varmistamisen selvitys
O
ulun kantakaupungin vedenhankinta perustuu Oulujoesta otettavaan veteen. Nykyisellään varajärjestelmä on riittämätön ja kanta-Oulun alue kuuluu alhaiseen III varmuusluokkaan ainoana suurena vesilaitoksena Suomessa. Oulun pohjavesihankkeen saatua kielteisen päätöksen 12.12.2012 Vaasan hallinto-oikeudelta päätettiin keväällä 2013 pidetyssä valtuustoseminaarissa, että tehdään kattava selvitys vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista. Oulun Veden yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa teettämä vedenhankinnan varmistamisen selvitys valmistui vuoden 2013 lopulla. Maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskus ovat myös kuluneen vuoden aikana vaatineet kaupunkia esittämään ratkaisun ja aikataulun vedenhankintansa varmistamiseksi kahdesta eri vesilähteestä. Vedenhankinnan selvityksessä kartoitettiin kattavasti Oulun alueen ja lähiseudun pohjavesivarat ja esitettiin vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehtoja päätöksenteon pohjaksi. Pinta- ja pohjavesilähteiden rinnakkaiskäyttö takaa varmimmin vedenjakelun jatkuvuuden vakavimpien häiriötilanteiden sattuessa. Varmistamisratkaisu perustuu
VE 1 Ahmaskangas MuhosTyrnäväalueet Hangaskangas
VE 2 Viinivaara
VE 3 Yli-Iin ympäristö
VE 4 Oulun alueet
VE 5 Pintavesi
Viinivaara ja Ylikiiminki 23 500 m3/d
Yli-Iin ympäristö Arkala 11 900 m3/d
Haukipudas Oulunsalo Hangaskangas Ylikiiminki
IIjoki
tai Tekopohjavesi Ahmaskangas
ensisijaisesti pohjaveteen. Pohjaveden hyödynnettävyys ja käsittelytarve analysoitiin sekä arvioitiin vedenoton vaikutus luontoarvoihin ja sosioekonomiset vaikutukset eri alueilla. Lisäksi tutkittiin tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksia ja toisen pintavesilähteen käyttöä varmistamiseen. Selvitykseen on koottu realistiset kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamisen ratkaisut, joilla vedenhankintaa voidaan varmistaa vähintään luokkaan II. Jatkotarkasteluun valittiin kolme keskitettyä pohjaveden hankintavaihtoehtoa; Yli-Iin ympäristö, Viinivaara ja Ahmaskangas (Muhos-Tyrnävä). Hajautetussa pohjavedenhankinnan ratkaisussa vettä hankittaisiin Haukiputaan, Oulunsalon, Hangaskankaan ja Ylikiimingin pohjavesialueilta. Pintavesilähderatkaisuna on tutkittu vedenhankintaa Iijoesta. Vuoden 2014 alussa käynnistetään vaihtoehtojen monitavoitearviointi Oulun yliopiston toimesta ja kootaan intressiryhmät mukaan aktiiviseen keskusteluun vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista. Vedenhankinnan strategiset linjaukset vaativat kaupunginvaltuuston päätöksen, joka saadaan aikaisintaan syksyllä 2014.
24 000 m3/d
11 400 m3/d
Viinivaara 15 000 m3/d
15 000 m3/d
17
Talousvesi Vedenpuhdistus – Hintta ja Kurkelanranta
T
oimintavuonna Hintan ja Kurkelanrannan vedenpuhdistamoilta pumpattiin verkostoon yhteensä 10 miljoonaa kuutiometriä talousvettä, mikä on 2,6 % enemmän kuin edellisvuonna. Verkostoon pumpatun veden laatu on täyttänyt täysin sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asetuksessaan (461/2000) asettamat laatuvaatimukset sekä laatutavoitteet ja -suositukset. Raakavesi on Oulujoen pintavettä ja sen laatua valvotaan valtioneuvoston päätöksen (366/1994) mukaisesti. Vedenpuhdistamoiden puhdistusprosessit käsittävät epäpuhtauksien saostamisen rautapohjaisella saostuskemikaalilla, flotaatioselkeytyksen, hiekkasuodatuksen, otsonoinnin, aktiivihiilisuodatuksen, jälkikemikaloinnin ja desinfioinnin. Kurkelanrannan laitoksella on lisäksi UV-desinfiointi. STM:n talousvesiasetuksessa 461/2000 esitetään yleiset määräykset talousveden terveydellisistä ja teknis-esteettisistä laatuvaatimuksista ja -suosituksista. Oulun Vedellä on ollut käytössä asetuksen mukainen valvontatutkimusohjelma vuosille 2010 - 2014. Valvontatutkimusohjelma päivitettiin vuoden 2013 aikana yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisen (Oulun seudun ympäristötoimi) kanssa vuosille 2014 – 2018. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta hyväksyi päivitetyn ohjelman 23.4.2014. Puhdistamoilta verkostoon lähtevien vesien kokonaisklooripitoisuutta, sähkönjohtavuutta ja pH-arvoa seurataan jatkuvatoimisilla mittareilla samoin kuin raakaveden pH-arvoa, sähkönjohtavuutta, sameutta ja orgaanisen aineksen määrää epäsuorasti kuvaavaa absorbanssiarvoa. Oulujoesta otettavan raakaveden orgaanisen aineksen eli humuksen määrä on ollut vuodesta 2004 alkaen tavanomaista suurempi ja saostuskemikaalin käyttömäärä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Vuonna 2013 saostuskemikaalin käyttömäärä nousi jälleen edellisvuodesta ollen 1 934 tonnia. Saostuskemikaalia joudutaan käyttämään jo yli kaksinkertainen määrä verrattuna vuoteen 2004, jolloin käyttömäärä oli noin 850 tonnia vuodessa. Saostuskemikaalin annostus vuonna 2013 oli keskimäärin noin 179 grammaa raakavesikuutiometriä kohden, kun se vuonna 2004 oli vain 79 grammaa kuutiometrille.
sin veden laatua sekä raakavetenä käytettävän Oulujoen veden laatua. Lisäksi tutkitaan säännöllisesti mm. vesitornien ja verkoston äärialueiden vesiä sekä uusien ja saneerauslinjojen vesiä. Kuntaliitoksen yhteydessä pohjavesinäytteiden määrä lisääntyi huomattavasti (Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii). Verkostoveden viranomaisvalvontaa ohjaa ja valvoo Oulun kaupungin terveydensuojeluviranomaisena toimiva Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta ja sen alainen Oulun seudun ympäristötoimi. Talousveden viranomaisvalvonta-analyysit ostetaan ulkopuoliselta akkreditoidulta laboratoriolta. Käyttölaboratoriossa tehdään myös jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailuun kuuluvia pika-analyysejä sekä jatkuvatoimisten mittareiden tarkkailua. Kuormitustarkkailuanalyysit ostetaan ulkopuolisesta laboratoriosta. Toimintavuonna käyttölaboratoriossa tehtiin yhteensä noin 18 850 vesianalyysiä ja noin 2 300 jätevesianalyysiä. Laboratoriossa työskentelee kolme laboranttia ja yksi laboratorioanalyytikko. Laboratorio osallistuu säännöllisesti pätevyyskokeisiin ja käytössä oleville menetelmille on laadittu valvontakortteja ja kehitetty valvonta- ja standardinäytteitä.
Käyttölaboratorio Oulun Veden omassa käyttölaboratoriossa on valmius sekä vesi- että jätevesianalyyseihin. Käyttölaboratorio sijaitsee Hintan vesilaitoksella. Laboratoriossa tutkitaan päivittäin verkostoon lähtevän talousveden laatua, puhdistusproses-
18
Allashuone, Saviaron vedenkäsittelylaitos, Haukipudas.
Talousveden laatu Quality of drinking waters Raakavesi/ Raw water
Verkostoon lähtevä puhdistettu vesi/ Drinking water when leaving the plants Hintta
Kurkelanranta
Yksikkö
keskiarvo keskiarvo keskiarvo Unit average max min average max min average max min Mikrobiologiset määritykset, Microbiological analyses Clostridium perfringens pmy/100 ml *0 *0 *0 *0 *0 *0 Enterokokit, Enterococ mpn/100 ml 6 40 0 0 0 0 0 0 0 Escherichia coli mpn/100 ml 11 112 0 0 0 0 0 0 0 Kokonaispesäkeluku, +22 °C, Heterotrophic CFU pmy/ml 2 39 ei hav. ei hav. 2 ei hav. Kokonaispesäkeluku, +37 °C, Heterotrophic CFU pmy/ml ei hav. 3 ei hav. ei hav. 2 ei hav. Koliformisten bakt. kokonaismäärä, Coliform Bacteria mpn/100 ml 147 727 2 0 0 0 0 0 0 Salmonella ei tod. Fysikaalis-kemialliset määritykset, Physio-chemical analyses Absorptio, 254 nm 1/m 49,9 78,7 38,8 1,6 2,2 1,3 1,8 2,2 1,4 Anioniset tensidit µg/l <20 <20 <20 Antimoni, Sb µg/l <0,05 <0,05 <0,05 *<0,05 *<0,05 *<0,05 *<0,05 *<0,05 *<0,05 Assimiloituva orgaaninen hiili, AOC µg/l 91 82 104 Adsorboituvat orgaaniset halogeenit, AOX µg/l <10 Alkaliteetti, Alkalinity mmol/l 0,13 0,16 0,08 0,70 0,75 0,67 0,70 0,76 0,64 Alumiini, Al mg/l 0,11 0,29 0,03 0,02 0,03 <0,02 0,02 0,03 <0,02 Ammonium, NH4+ mg/l 0,017 0,110 ei tod. 0,082 0,12 0,068 0,080 0,13 0,067 Arseeni, As µg/l 0,26 0,30 0,22 *0,066 *0,081 *0,057 *0,069 *0,078 *0,053 Barium, Ba µg/l 10,8 19,0 7,3 Bentseeni µg/l *<1,0 *<1,0 *<1,0 *<1,0 *<1,0 *<1,0 Bentso(a)pyreeni µg/l *<0,002 *<0,002 *<0,002 *<0,002 *<0,002 *<0,002 Biokemiallinen hapenkulutus, BOD7ATU mg O2/l 0,3 0,7 0,1 Boori, B mg/l 0,0020 0,0030 0,0015 *0,0022 *0,0022 *0,0022 *0,0022 *0,0023 *0,0020 Bromaatti, Br µg/l *<5* <5 *<5 *<5 *<5 *<5 CODCr mg/l O2 <40 44 <40 1,2- dikloorietaani µg/l *<2,0 *<2,0 *<2,0 *<2,0 *<2,0 *<2,0 Elohopea, Hg µg/l <0,1 <0,1 <0,1 *<0,1 *<0,1 *<0,1 *<0,1 *<0,1 *<0,1 Fenolit, Phenols µg/l <1,0 <1,0 <1,0 Fluoridi, F mg/l <0,20 *<0,20 *<0,20 *<0,20 *<0,20 *<0,20 *<0,20 Fosfaattifosfori, PO4-P µg/l 6,8 11 3,1 Hapen kyllästysaste, Saturation of oxygen % 91 100 81 Hiilidioksidi, vapaa, Uncombined CO2 mg/l 3,2 6,4 2,0 0 0,6 0 0,1 1,2 0 Hiilivetypitoisuus C5-C40, Tot. hydrocarbon µg/l <50 Kadmium, Cd µg/l <0,02 <0,02 <0,02 *<0,02 *<0,02 *<0,02 *<0,02 *<0,02 *<0,02 Kiintoaine, Solid matter mg/l 3,3 7,0 <1,3 Kloori, kokonais, Total residual chlorine mg/l 0,29 0,33 0,25 0,31 0,35 0,26 Kloori, vapaa, Free available residual chlorine mg/l ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. Kloorifenolit yhteensä, µg/l *<0,04 *<0,04 ei tod. *<0,04 *<0,04 ei tod. Kloridi, Cl- mg/l 1,0 1,2 0,9 1,5 1,6 1,3 1,5 1,7 1,3 KMnO4-luku, Potassium permanganate number mg/l 54 71 44 4,0 6,0 <4,0 4,2 6,3 <4,0 Kokonaiskovuus, Hardness value mmol/l 0,11 0,14 0,08 0,93 1,15 0,80 0,92 1,16 0,77 Kokonaiskovuus, Hardness value °dH 0,6 0,8 0,4 5,2 6,5 4,5 5,2 6,5 4,3 Kokonaistyppi, Tot-N µg/l 410 560 330 Kromi, Cr µg/l 0,47 0,83 0,32 *<0,2 *<0,2 *<0,2 *<0,2 *<0,2 *<0,2 Kupari, Cu mg/l 0,0033 0,0185 0,0014 *0,0072 *0,0107 *0,0005 *0,0102 *0,0235 *0,0033 Lyijy, Pb µg/l 0,20 0,59 0,08 *0,055 *0,077 *<0,05 *0,063 *0,11 *<0,05 Lämpötila, Temperature °C 7,3 19,7 0 Mangaani, Mn mg/l 0,03 0,10 0,01 0,01 0,03 <0,01 0,01 0,03 <0,01 Natrium, Na mg/l 1,7 2,0 1,3 *2,1 *2,1 *2,0 *2,1 *2,3 *2,0 Nikkeli, Ni µg/l 0,98 1,5 0,71 *0,65 *0,69 *0,62 *0,69 *0,71 *0,67 Nitraatti, NO3- mg/l 0,28 0,64 <0,050 *0,45 *0,55 *0,25 *0,36 *0,57 *0,16 Nitriitti, NO2- mg/l 0,007 0,045 ei tod. 0,007 0,023 ei tod. <0,006 0,036 ei tod. Orgaaninen kokonaishiili, TOC mg/l 12,5 17,6 9,8 1,5 1,9 1,0 1,5 1,9 1,0 pH, +25 °C, pH-value 6,7 7,0 6,0 8,3 8,6 7,9 8,3 8,6 8,0 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, PAH µg/l ei tod. *<0,1 *<0,1 *<0,04 *<0,1 *<0,1 *<0,04 Radioaktiivisuus, Radon (Rn-222), Radioactivity Bq/l <30 <30 <30 Rauta, kokonais, Fe mg/l 0,68 1,6 0,37 <0,02 0,04 <0,02 <0,02 0,03 <0,02 Sameus, Turbidity FTU 2,7 14 0,66 0,12 0,20 0,07 0,15 0,31 0,10 Seleeni, Se µg/l <0,1 <0,1 <0,1 *<0,1 *<0,1 *<0,1 *<0,1 *<0,1 *<0,1 Sinkki, Zn µg/l 5,0 10,2 2,7 1,5 2,8 0,82 Sulfaatti, SO42- mg/l 3,0 4,3 2,2 57 68 48 57 67 45 Syanidit, CN µg/l <5,0 *<5,0 *<5,0 *<5,0 *<5,0 *<5,0 *<5,0 Sähkönjohtavuus, +25 °C, Conductivity mS/m 3,2 4,3 2,7 21,4 25,9 18,4 21,3 26,4 18,0 Tetra- ja trikloorieteeni µg/l *<1,0 *<1,0 *<1,0 *<1,0 *<1,0 *<1,0 Torjunta-aineet (pestisidit), Pesticides µg/l <0,05 *<0,05 *<0,05 *<0,05 *<0,05 *<0,05 *<0,05 Trihalometaanit, Trihalomethans µg/l *<50 *<50 *<50 *<50 *<50 *<50 Väriluku, Colour mg/l Pt 91 153 61 <5 <5 <2 <5 <5 <2 *edustaa verkostovesinäytettä, represents the tap water ei hav. = ei havaittu, not observed ei tod. = ei todettu, not proved
19
Talousveden laatu, pohjavedet
Quality of Drinking Waters, groundwaters
Haukipudas
Yksikkö Unit
ka average
Kiiminki ka average
Oulunsalo ka average
Yli-Ii ka average
Ylikiiminki ka average
Mikrobiologiset määritykset, Microbiological analyses Enterokokit, Enterococ mpn/100 ml 0 0 0 0 Escherichia coli mpn/100 ml 0 0 0 0 Kokonaispesäkeluku, +22 °C, Heterotrophic CFU pmy/ml 8 6 2 1 Kokonaispesäkeluku, +37 °C, Heterotrophic CFU pmy/ml ei hav. ei hav. ei hav. ei hav. Koliformisten bakt. kokonaismäärä, Coliform Bacteria mpn/100 ml 0 0 0 0 Fysikaalis-kemialliset määritykset, Physio-chemical analyses Antimoni, Sb µg/l *<0,05 *<0,05 *<0,05 *<0,05 Alkaliteetti, Alkalinity mmol/l 0,98 1,3 2,1 0,36 Alumiini, Al mg/l *0,0062 *0,0141 *<0,005 *0,0054 Ammonium, NH4+ mg/l 0,016 *<0,010 *<0,010 *<0,010 Arseeni, As µg/l *0,091 *0,12 *0,12 *<0,05 Boori, B mg/l *0,0055 *0,0039 *0,0165 *0,0013 Elohopea, Hg µg/l *<0,1 *<0,1 *<0,1 *<0,1 Fluoridi, F mg/l *<0,20 *<0,20 *<0,20 *<0,20 Hiilidioksidi, vapaa, Uncombined CO2 mg/l 2,1 9,8 2,0 0,7 Kadmium, Cd µg/l *<0,02 *<0,02 *<0,02 *<0,02 Kloorifenolit yhteensä, µg/l *ei tod. *ei tod. *ei tod. *ei tod. Kloridi, Cl- mg/l *3,4 *1,4 *5,6 *0,53 Kokonaiskovuus, Hardness value mmol/l 0,36 0,76 1,22 0,09 Kokonaiskovuus, Hardness value °dH 2,0 4,3 6,8 0,5 Kromi, Cr µg/l *<0,2 *<0,2 *0,30 *0,32 Kupari, Cu mg/l *0,0668 *0,0890 *0,0865 *0,0154 Lyijy, Pb µg/l *0,16 *0,20 *0,10 *<0,05 Lämpötila, Temperature °C *7,4 *7,3 *8,7 *6,1 Mangaani, Mn mg/l ei tod. 0,01 0,01 ei tod. Natrium, Na mg/l *11,0 *3,1 *7,2 *5,3 Nikkeli, Ni µg/l *2,9 *1,7 *0,34 *<0,05 Nitraatti, NO3- mg/l *0,40 *0,53 *0,51 *0,38 Nitriitti, NO2- mg/l 0,038 *<0,020 *<0,020 *<0,020 Orgaaninen kokonaishiili, TOC mg/l 1,8 1,9 2,3 0,8 pH, +25 °C, pH-value 7,8 7,2 8,0 7,8 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, PAH µg/l *ei tod. *ei tod. *<0,04 *0,56 Radioaktiivisuus, Radon (Rn-222), aktiivisuusindeksi *0,26 *0,31 *0,28 *0,29 Rauta, kokonais, Fe mg/l 0,08 0,0 0,05 <0,02 Sameus, Turbidity FTU 0,58 0,11 0,43 0,07 Seleeni, Se µg/l *<0,1 *<0,1 *<0,1 *<0,1 Sulfaatti, SO42- mg/l *11 6,0 *27 *2,2 Syanidit, CN µg/l *<5 *<5 *<5 *<5 Sähkönjohtavuus, +25 °C, Conductivity mS/m 16,7 17,0 28,9 4,5 Torjunta-aineet (pestisidit), Pesticides µg/l *<0,05 *<0,05 *<0,05 *<0,05 Trihalometaanit, Trihalomethans µg/l <50 <50 <50 <50 Väriluku, Colour mg/l Pt *<5 *<5 *<5 *<5 * edustaa verkostovesinäytettä, represents the tap water ei hav. = ei havaittu, not observed ei tod. = ei todettu, not proved
0 0 6 ei hav. 1 *<0,05 0,54 *<0,005 *<0,010 *0,062 *0,0021 *<0,1 *<0,20 4,7 *0,057 *ei tod. *0,81 0,35 2,0 *<0,2 *0,0057 *0,10 *6,8 <0,01 *2,2 *2,1 *0,12 *<0,020 0,5 7,2 *<0,1 *<0,28 <0,02 0,09 *0,33 *5,5 *<5 8,8 *<0,05 <50 *<5
Pohjavedenottamoilta pumpatut vesimäärät 2011-2013. 1 000 000 m3
500 000 2011 2012 2013
20
0
Kiiminki
Haukipudas
Oulunsalo
Ylikiiminki
Yli-Ii
Hangaskangas
Vedenpuhdistamoiden vuosi-ilmoitus
The Water purification plants annual report
PUMPPAUKSET: PUMPED: HUOMAUTUKSIA: RAAKAVESI 10 801 556 m3 Raw water Natriumhypokloriittia on käytetty 39 870 kg, Keskimäärin 29 600 m3/vrk, m3/d Average joka muunnettuna väkevyyskertoimella 0.12 Suurin 31.5 35 623 m3/vrk, m3/d Max 31.5 on aktiiviklooria 4 784 kg. Pienin 22.6 20 387 m3/vrk, m3/d Min 22.6 PUHDISTETTU VESI 10 042 552 m3 Drinking water Ulkoilman ja jokiveden keskilämpötila on Edellisenä vuonna 9 791 528 m3 Last year laskettu keskiarvona koko vuoden arvoista Muutos 251 024 m3 2.6 % Chance jakamalla kuukausien määrällä. Keskimäärin 27 520 m3/vrk, m3/d Average Sähkönkulutus sisältää myös Hangaskankaan Suurin 31.5 32 525 m3/vrk, m3/d Max 31.5 pumppaamoiden sähkön 146 838 kWh. Pienin 22.6 18 701 m3/vrk, m3/d Min 22.6 Ferrisulfaatin kulutus suhteessa raakaveteen POHJAVESI 262 500 m3 Ground water on 179 g/m3 ja kalkin kulutus 62.7 g/m3 3 3 Keskimäärin 719 m /vrk, m /d Average LAITOKSIEN OMA VEDEN KÄYTTÖ: PLANTS OWN WATER USE: Suodattimien huuhtelu 565 054 m3 5.2 % raakavedestä, of raw water Flushing of the filters Lietteen poisto 442 076 m3 4.1 % raakavedestä, of raw water Sludge removal Yhteensä 1 007 130 m3 9.3 % raakavedestä, of raw water In total KEMIKAALIEN KÄYTTÖ: CHEMICALS USED: Ferrisulfaatti 1 933 920 kg 192.6 g/m3 Ferric sulphate Kalkki 677 760 kg 67.5 g/m3 Lime Hiilidioksidi 216 712 kg 21.6 g/m3 Carbon dioxide Ammoniumkloridi 2 650 kg 0.26 g/m3 Ammonium chloride Happi (Kurkelanranta) 39 992 kg 9.8 g/m3 Oxygen (in Kurkelanranta) Natriumhypokloriitti (ilm. akt. kl.) 4 784 kg 0.48 g/m3 Sodium hypochlorite (as active chlorine) Sähkönkulutus 5 939 552 kWh 0.59 kWh/m3 Electric power consumption Ulkoilman keskilämpötila 3.7 °C Average air temperature Jokiveden keskilämpötila 7.2 °C Average temperature of the Oulu river
Talousvesianalyysien menetelmäluettelo
AVAINSANA YKSIKKÖ MENETELMÄ SFS-STANDARDI/OHJE Absorptio 1/m Fotometrinen Alkaliteetti mmol/l Potentiometrinen titraus SFS 3005 Alumiini mg/l Fotometrinen Pikatesti HachLange Ammonium mg/l Fotometrinen SFS 3032 Enterokokit MPN/100ml Bakteerien entsyymin osoittaminen EnterolertTM Haju ja maku Aistinvarainen tutkimus ETS 69 Happi mg/l Jodometrinen titraus SFS-EN 25813 Hiilidioksidi mg/l Titrimetrinen SFS 3005 Vapaa kloori ja kokonaiskloori mg/l Fotometrinen SFS-EN ISO 7393-2 Kloridi mg/l Fotometrinen Pikatesti M&N Nanocolor Koliformiset bakteerit ja Escherichia coli MPN/100ml Bakteerien entsyymin osoittaminen Colilert® Kokonaiskovuus mmol/l Titrimetrinen SFS 3003 Mangaani mg/l Fotometrinen Pikatesti Merck Nitriitti mg/l Fotometrinen SFS 3029 Pesäkeluku pmy/ml Maljavalutekniikka SFS-EN ISO 6222 pH Mittaus pH-mittarilla SFS 3021 Rauta mg/l Fotometrinen Pikatesti Merck Sameus FTU Mittaus sameusmittarilla SFS-EN ISO 7027 Sulfaatti mg/l Fotometrinen Pikatesti Merck Sähkönjohtavuus mS/m Mittaus sähkönjohtokykymittarilla SFS-EN 27888 TOC-arvo mg/l Määritys TOC analysaattorilla SFS-EN 1484 Veden väri mg/l Pt Värin visuaalinen tarkastelu SFS-EN ISO 7887
komparaattorin ja värikiekkojen avulla
Jätevesianalyysien menetelmäluettelo
AVAINSANA YKSIKKÖ MENETELMÄ SFS-STANDARDI/OHJE Alkaliteetti mmol/l Potentiometrinen titraus SFS 3005 BOD mg/l Respirometrinen BOD OxiTop Fosfaatti ja fosfori mg/l Fotometrinen Pikatestit HachLange Kiintoaine mg/l Gravimetrinen SFS-EN 872 Kokonaistyppi mg/l Fotometrinen Pikatesti HachLange Laskeuma ml/l Gravimetrinen Nitriitti-, nitraatti- ja ammoniumtyppi mg/l Fotometrinen Pikatestit HachLange Sähkönjohtavuus mS/m Mittaus sähkönjohtokykymittarilla SFS-EN 27888
21
Jätevedenpuhdistus
T
oimintavuonna Taskilan jätevedenpuhdistamolla puhdistettiin yhdyskuntajätevesiä yhteensä noin 17,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä on lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Muhokselta ja Utajärveltä johdettiin jätevesiä siirtoviemäriä pitkin jätevedenpuhdistamolle noin 613 000 kuutiota. Vuoden 2013 aikana valmistui myös uusi pohjoinen siirtoviemäri, jonka käyttöönoton myötä myös Iin kunnan jätevedet alettiin johtamaan Taskilaan. Iistä johdettiin Taskilaan yhteensä 69 397 m³ jätevesiä loka-joulukuun 2013 aikana. Yli-Iin jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 71 922 m³ vuonna 2013. Uuden pohjoisen siirtoviemärin myötä Haukiputaalla toimineet Ervastinrannan ja Leton puhdistamot sekä myös Iin kunnan puhdistamo voitiin lakkauttaa. Laitokset muuttuivat jätevesipumppaamoiksi ja niiden käsittelyaltaita hyödynnetään jatkossa tasausaltaina esimerkiksi tulva-aikana. Ervastinrannassa ja Letossa käsiteltiin jätevesiä vuonna 2013 yhteensä 673 462 m³ tammi-kesäkuun välisenä aikana ennen jätevesien kääntöä Taskilaan. Oulunsalon suuralueen jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Lakeuden Keskuspuhdistamolle ja toimintavuonna jätevesiä johdettiin puhdistamolle yhteensä 395 563 m³. Taskilan puhdistamon koko toimintaa koskeva ympäristöluvan tarkistamishakemus jätettiin Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon joulukuun 2012 lopussa. Tammikuussa 2014 aluehallintovirasto lähetti Oulun Vedelle lupahakemuksen täydennyskehotuksen. Oulun Vesi toimitti pyydetyt täydennykset lupaviranomaiselle maaliskuussa 2014. Myös Yli-Iin puhdistamon ympäristöluvan tarkistamishakemus on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsiteltävänä.
Taskilan jätevedenpuhdistamon saneeraus-/laajennusprojekti alkoi toukokuussa 2013. Projektissa pääurakoitsijana toimii Lapin Teollisuusrakennus Oy ja muita urakoitsijoita ovat T&A Mämmelä Oy, Caverion Industria Oy ja LVI-Xpert Oy. Saneerauksen toteutussuunnitelmat on laatinut Pöyry Finland Oy. Merkittävin yksittäinen kohde projektissa on tulevan veden tasausaltaan rakentaminen. Tasausaltaan ensisijaisena tarkoituksena on tasata Taskilaan tulevaa virtaamaa varsinkin huippuvirtaamatilanteissa, mutta allasta on tarkoitus hyödyntää myös vuorokautisen virtaaman tasaamisessa. Projektissa saneerataan lisäksi täysin laitoksen alkupää ja samalla nostetaan laitoksen käsittelykapasiteettia mm. uuden siirtoviemärin aikaansaaman 10 %:n kuormituslisäyksen vuoksi. Projektin LVI-urakkaan sisältyy myös puhdistetun jäteveden lämpösisältöä hyödyntävän lämmöntalteenottoyksikön hankinta ja asennus puhdistamolle. Jätevedestä saatavaa lämpöenergiaa tullaan käyttämään puhdistamon omiin lämmitystarpeisiin kaukolämmön lisänä. Projektin on määrä olla valmis elokuussa 2014 ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 7.5 miljoonaa euroa. Toimivassa laitoksessa tehtävät saneeraustyöt ovat aiheuttaneet väliaikaisia ja normaalista poikkeavia jätevesien johtamisjärjestelyitä Taskilan puhdistamolla ja järjestelyillä on ollut myös heikentävä vaikutus laitoksen puhdistustuloksiin syksystä 2013 alkaen. Laitokselle määrätyt lupaehdot ylittyivät edellä mainituista syistä ja vasta saneerauksen valmistuttua syksyllä 2014 on laitos jälleen normaalissa toimintakunnossa.
Taskilan jätevedenpuhdistamon tasausaltaan rakentaminen 2013.
22
Kesän 2013 aikana jatkettiin Oulun edustan merialueen bakteeritarkkailua. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Taskilan jätevesien mukana merialueelle tulevien fekaalisten bakteerien mahdollista kulkeutumista Nallikarin suuntaan. Kaikista näytteistä tutkittiin fekaaliset enterokokit, E.coli, sähkönjohtavuus ja sameusarvo. Touko-elokuun välisenä aikana oli Taskilassa käytössä myös lähtevän jäteveden desinfiointi permuurahaishapolla. Desinfioinnista saadut tulokset olivat hyviä ja käytetty menetelmä poisti tehokkaasti bakteereja jo pienellä syöttömäärällä.
Lietteenkäsittely Jätevedenpuhdistuksessa syntyvä liete kuivattiin lingoilla noin 23 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen. Lietettä syntyi vuonna 2013 noin 29 866 tonnia. Oulun Vesi hankki jätevesilietteen hyödyntämisen kokonaispalveluna Kemira Oyj:ltä. Jätevesilietteen hyödyntäminen koostuu Kemicond-käsittelystä ja sitä seuraavasta jatkokäsittelystä. Lietteen jatkokäsittely tehdään joko aumakompostointina Vasikkasuolla tai lietettä viedään sellaisenaan kasvualusta- ja peltokäyt-
töön. Kompostoitavan lietteen siirrosta sekä sen kompostoinnista huolehti Kemiran aliurakoitsijana toimiva ViherRengas Järvenpää Oy. Kemicond-menetelmä on elintarviketurvallisuusvirasto EVIRAn hyväksymä ja lannoitelainsäädännön mukainen maataloudessa käytettävän puhdistamolietteen hygienisointimenetelmä. Kemicond-käsiteltyä lietettä voidaan sen lannoittavien ja maanparannusominaisuuksiensa vuoksi käyttää pelloilla sellaisenaan. Kemicond-käsiteltyä lietettä kuljetettiin vuonna 2013 Oulun lähialueen pelloille noin 17 983 tonnia maanparannusaineeksi. Vasikkasuolle vietiin lietettä kompostoitavaksi yhteensä noin 11 883 tonnia. Kemira Oyj ja Oulun Vesi ovat allekirjoittaneet 20.11.2006 palvelusopimuksen jätevesilietteen hyötykäytöstä sekä 15.2.2011 sopimuksen ruuvikuivaimen hankinnasta ja säästöstä sekä kustannusten jakamisesta. Kemira Oyj ja Kemira Operon Oy ovat sopineet, että edellä mainitut sopimukset siirretään kaikkine oikeuksineen ja velvoitteineen Kemira Oyj:ltä Kemira Operon Oy:lle 1.1.2014 alkaen. Sopimusten siirto ei vaikuta sopimusten sisältöön tai sopimusten määrittelemiin palveluihin.
Kuormitus vesistöön - kokonaisfosfori Total phosphorus tons/year to the Gulf of Bothnia
Kuormitus vesistöön - biokemiallinen hapenkulutus BOD7ATU tons/year to the Gulf of Bothnia
tonnia/vuosi
tonnia/vuosi
puhdistusteho %
puhdistusteho %
1000
100
1000
100
500
50
500
50
0
0
0 2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
Kuormitus vesistöön - kokonaistyppi Total nitrogen tons/year to the Gulf of Bothnia tonnia/vuosi
0
Kuormitus vesistöön - kiintoaine Solid matter, tons/year to the Gulf of Bothnia
puhdistusteho %
tonnia/vuosi
puhdistusteho %
1000
100
1000
100
500
50
500
50
0
0
0
0 2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
23
Taskilan jätevedenpuhdistamon vuosi-ilmoitus 2013 Taskila Wastewater Treatment Plant´s Annual report 2013 Kuukausi Puhdistettu jätevesi Month
Purified wastewater amount m3/kk/ month
PolyalumiiniFerrisulfaatti kloridi Ferricsulphate Polyaluminium- PIX chloride PAC
Polymeeri esiselkeytykseen Polymer for preliminary settling
Polymeeri jälkiselkeytykseen Polymer for secondary settling
Polymeeri lietteen kuivaukseen Polymer for sludge dewatering
Kuivattua lietettä jatkokäyttöön Dewatered sludge amount
Sakokaivoliete Septic tank sediments
Kaatopaikalle Sähkönkulutus Electric power viety consumption välppäjäte Screenings to waste disposal site
kg/kk/ month
kg/kk/ month
kg/kk/ month
kg/kk/ month
m3/kk/ month
m3/kk/ month
kg/kk/ month
kg/kk/ month
kWh/kk/ month
I 1 270 205 178 560 111 342 0 0 2 624 2 804 1 314 11 620 534 287 II 1 128 149 141 120 102 914 0 0 2 453 2 360 920 9 140 504 806 III 1 181 497 156 240 212 386 0 0 2 743 2 862 1 187 12 643 534 638 IV 1 504 423 153 987 229 873 110 0 2 654 3 920 1 577 10 020 502 468 V 1 628 565 118 273 270 274 389 1 239 2 743 3 101 2 891 12 760 451 842 VI 1 485 385 56 451 196 636 54 0 2 321 2 339 1 995 6 200 475 399 VII 1 665 193 87 350 204 361 0 0 2 740 2 552 1 810 5 360 442 419 VIII 1 628 264 38 156 234 817 0 0 2 978 2 959 2 196 10 620 518 727 IX 1 450 020 63 550 218 883 0 0 2 673 2 540 1 940 11 300 532 186 X 1 530 271 164 450 280 416 100 0 2 797 1 663 2 480 7 654 533 920 XI 1 495 787 272 880 290 747 137 0 2 167 1 280 1 193 11 640 499 247 XII 1 507 401 298 600 329 747 183 0 2 567 1 486 1 951 8 654 530 482 Yhteensä In total 17 475 160 1 729 617 2 682 396 973 1 239 31 460 29 866 21 454 117 611 6 060 421 Jätevettä puhdistettu 17 475 160 m3/vuosi/year Purified wastewater amount Laitoksen keskimääräinen ohitus 0.2 m3/vrk/day Average passing of the plant Verkostojen ja pumppaamojen ohitus 10 m3/vrk/day Average passing of the sewage pipelines and pumping stations Keskivirtaama 47 837 m3/vrk/day Mean discharge Mitoitusvirtaama 60 000 m3/vrk/day Design discharge Jäteveden laatu BOD7ATU Kok. fosfori Kok. typpi Kiintoaine Quality of wastewater Total-P Total-N Solids Tuleva jätevesi 207 mgO2/l 9.8 mgP/l 60 mgN/l 475 mgSS/l Incoming wastewater Vesistöön yhteensä 22 mgO2/l 1.15 mgP/l 45 mgN/l 62 mgSS/l To the Gulf of Bothnia Puhdistusteho 90 % 89 % 24 % 88 % Efficiency of the treatment process Lupaehdot Purification requirements *puhdistettu jätevesi ≤ 15 mgO2/l ≤ 0.5 mgP/l ≤ 20 mgN/l (** Purified wastewater *puhdistusteho ≥ 90 % ≥ 90 % ≥ 70 % (** Efficiency of the treatment process (** Typenpoistoa koskeva lupaehto on voimassa, kun Tpros. > 12 °C.) (** The total nitrogen licence condition is valid when the process temperature is over 12 degrees centigrade.) Kuormitus BOD7ATU Kok. fosfori Kok. typpi Kiintoaine Loading Total-P Total-N Solids kg/vrk/day kg/vrk/day kg/vrk/day kg/vrk/day Tuleva jätevesi 10 066 460 2 860 23 246 Incoming wastewater Vesistöön yhteensä 531 28 2 126 1 449 To the Gulf of Bothnia Polyalumiinikloridia, PAC, saostamiseen 1 729 617 kg 95 g/m³ PAC for the preliminary precipitation Ferrisulfaattia, PIX, saostamiseen 2 682 396 kg 152 g/m³ PIX for the secondary precipitation Polymeeriä esiselkeytykseen 973 kg < 1g/m³ Polymer for the preliminary settling Polymeeriä jälkiselkeytykseen 1 239 kg < 1g/m³ Polymer for the secondary settling Polymeeriä lietteen kuivaukseen 31 460 kg 4.5 kg/t KA Polymer for the sludge dewatering Rikkihappoa Kemicond-prosessiin 946 t Sulphuric acid for the Kemicond-process Vetyperoksidia Kemicond-prosessiin 405 t Hydrogen peroxide for the Kemicond-process Natriumhydroksidia Kemicond-prosessiin 563 t Sodium hydroxide for the Kemicond-process Kalkkia aktiivilieteprosessiin 53 t Lime for the activated sludge process Metanolia jälkisuodatusyksikköön 23 t Methanol for the post filtration unit Lämmitysenergiaa 1 322 MWh Heating energy Kaukolämmön vesivirta 48 147 m³ Water stream for district heat Sähkönkulutus 6 060 MWh Electric power consumption Vedenkulutus 73 846 m³ Water consumption Lietettä kuivaukseen 6 476 358 kgTS 17 743 kgTS/vrk Sludge for dewatering Kuivattua lieteseosta 29 866 m³ Dewatered sludge amount Kuivatun lietteen keskimääräinen kuiva-aine 23.4 % Average dry solid matter of dewatered sludge Kemicond-käsiteltyä lietettä maanparannusaineeksi 17 983 t The amount of Kemicond-treated sludge used as soil conditioner Kemicond-käsiteltyä lietettä kompostoitavaksi 11 883 t The amount of sludge which is composted in Vasikkasuo area Sakokaivolietettä 21 454 m³ Sediment from the septic tanks Kaatopaikalle viety välppäjäte 117 611 kg Screenings to waste disposal site Puhdistamolle tuotu glykoli 333 m³ Glycol from the Oulunsalo airport
24
Yli-Iin jätevedenpuhdistamon vuosi-ilmoitus 2013 Yli-Ii Wastewater Treatment Plant´s Annual report 2013 Kuukausi Month
Tuleva jätevesi / Incoming Wastewater Minimi/ Minimum
Keskiarvo/ Average
Maksimi/ Maximum
Yhteensä/ Total
m3/vrk/ day
m3/vrk/ day
m3/vrk/ day
m3/kk/ month
Ferrosulfaatti / Ferrous Sulphate
m3/kk/ month
I 122 139 160 4 323 648 II 107 143 153 4 017 602 III 127 135 158 4 185 627 IX 133 386 758 11 578 578 V 230 332 437 10 300 515 VI 164 215 319 6 450 645 VII 156 189 251 5 854 702 VIII 135 146 165 4 519 677 IX 120 130 134 3 892 583 X 124 142 178 4 399 659 XI 133 198 247 5 940 891 XII 153 209 438 6 465 775 Yhteensä koko vuosi 71 922 7 902 Keskimäärin vuorokautta kohti 197
g/m3
150 150 150 50 50 100 120 150 150 150 150 120
Kuivattu liete/ Dewatered sludge
Välpejäte/ Screenings
Sakokaivoliete/ Septic tank sediments
m3/kk/ month
m3/kk/ month
m3/kk/ month
8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 96
0.1 0.1 0.1 0.1 0.1 0.1 0.1 0.1 0.1 0.1 0.1 0.1 1
0 0 0 0 110 20 12 10 120 140 20 10 442
Jäteveden laatu BOD7ATU Kokonaisfosfori Kiintoaine CODCr Tuleva jätevesi 143 mg/l 5.3 mg/l 160 mg/l 388 mg/l Vesistöön yhteensä 4.8 mg/l 0.26 mg/l 4.7 mg/l 44 mg/l Puhdistusteho 97 % 95 % 97 % 89 % Lupaehdot *puhdistettu jätevesi ≤ 20 mg/l ≤ 1.0 mg/l ≤ 35 mg/l ≤ 125 mg/l *puhdistusteho ≥ 90 % ≥ 90 % ≥ 90 % ≥ 75 % Kuormitus BOD7ATU Kokonaisfosfori Kiintoaine CODCr kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Tuleva jätevesi 28 1.04 32 77 Vesistöön yhteensä 0.9 0.05 0.9 9
Yli-Iin jätevedenpuhdistamo.
25
Oulun Veden tilinpäätös vuodelta 2013 ja toimintakertomus 1. Toimialan olennaiset tapahtumat Vesihuoltopalvelut on tuotettu koko Oulun alueella Oulun Veden toimesta, johon kuntaliitoksen myötä Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin vesihuoltolaitokset yhdistyivät 1.1.2013. Samalla myös vesilaitosten toiminta, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyivät Oulun Vesi liikelaitokselle. Oulun Veden organisaatio uudistui, toimitiloja yhdistettiin ja toteutettiin henkilöstön siirtoja ja tulosyksiköissä yhtenäistettiin erilaisia toimintoja kustannustehokkuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi. Oulun Vesi on saavuttanut vuodelle 2013 asetetut toiminnalliset tavoitteet ja sitovat taloudelliset tavoitteet hyvin lukuun ottamatta lainanoton enimmäismäärää. Kaupunginvaltuusto muutti 16.12.2013 §162 lainannoston sitovuutta 19 milj. €:oon, joka aiheutui kuntien vesihuoltoyhtiöiden purkautumisesta ja yhdistymisestä tilikauden aikana. Liikevaihto toteutui 0,5 milj. € budjetoitua paremmin. Yhdistymistilanteessa monet toiminnalliset tunnusluvut vaihtelevat ja vertailtavuus edellisvuosiin on vaikeampaa. Myydyn talousveden määrä oli 10,5 milj. m³ mikä on pysynyt edellisvuoden tasolla. Veden ominaiskulutus asukasta kohti oli 180 l/as/vrk ja asutuksen osuus mitatusta kulutuksesta oli 73 %. Mittaamattoman yleisen kulutuksen osuus sisältäen vuotovedet oli 14,5 %. Vedenpuhdistuksessa on saavutettu talousveden laatuvaatimukset ja omat laatutavoitteet hyvin koko vuoden lukuunottamatta Ylikiimingin Kiviharjun vedenottamon talousvedessä esiintyneitä koliformisia bakteereja, jonka takia kesällä kahden viikon ajan oli veden keittokehotus voimassa n. 80 kiinteistön alueella. Sateisesta vuodesta johtuen Oulujoen jokiveden humuspitoisuus oli koholla mikä on pitänyt pintaveden puhdistuksessa kemikaalien käyttömäärät korkeina. Vesijohtovuotojen määrät ovat pysyneet vähäisenä ja samalla veden jakeluvarmuus on pysynyt edellisvuosien tapaan hyvällä tasolla. Verkostovaurioiden aiheuttamien vahinkojen vakuutuskorvaukset ovat heikentyneet vakuutuskilpailutuksen myötä, mikä lisää verkostojen uusimistarpeita tulevaisuudessa. Vaasan hallinto-oikeus ei myöntänyt Oulun pohjavesihankkeelle vedenottolupaa haetun mukaiselle ratkaisulle ja esitti päätöksessään, että hakemuksen vedenottomääriä tulee pienentää ja edellytti myös muidenkin vaihtoehtojen tarkastelua. Keväällä 2013 pidetyssä pohjavesiseminaarissa sovittiin vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehtojen selvityksestä. Selvitys valmistui vuoden lopulla. Myös Maa- ja metsätalousministeriö sekä Ely-keskus ovat pyytäneet Oulun kaupunkia esittämään ratkaisun ja aikataulun kaupungin vedenhankinnan varmuuden parantamiseksi. Vesilaitosten yhdistyessä erilaisten verkkotieto-, asiakastieto- ja automaatiojärjestelmien muutoksia toteutettiin
26
ja vaiheittain etenevä työ jatkuu vielä vuosia. Uuden asiakastietojärjestelmän hankinta kilpailutettiin ja sen pohjalta uuden järjestelmän hankintaa päätettiin siirtää muutamalla vuodella. Vesihuoltolain uudistus on hallituksen käsittelyssä ja lain ennakoidaan tulevan voimaan vuoden 2014 aikana. Lakimuutos voi vaikuttaa hulevesivastuisiin sekä vakiohyvitysten käyttöönottoon pidempien vesikatkojen tilanteessa. Oulun Veden verkostoihin liitettiin kaiken kaikkiaan 430 uutta kiinteistöä. Vuoden aikana vesihuoltoverkostoja rakennettiin tai saneerattiin kaava-alueille yhteensä 51 km. Verkostosaneerauksia ja isojen runkoviemäreiden saneerauksia tehtiin aiempia vuosia enemmän. Haukiputaan siirtoviemäri otettiin kesällä käyttöön ja samalla Ervastinrannan ja Leton puhdistamot poistettiin käytöstä ja muutokset pumppaamoiksi valmistuivat. Myös Oulun ja Iin välinen jätevesisopimus solmittiin marraskuulla, jolloin jätevesien johtaminen Iistä Taskilaan aloitettiin. Taskilan puhdistamon laajennus- ja saneerausurakka alkoi kesäkuussa ja valmistuu vuoden 2014 kesällä. Kuormituksen kasvaessa siirtoviemärin käyttöönoton myötä, laitoksen alkuperäisiä prosesseja ja laitteita saneerataan laajasti ja toteutetaan tasausallasjärjestelyjä sekä jäteveden lämpöenergiaa hyödyntävä lämmön talteenottoyksikkö. Sateinen vuosi ja loppuvuoden lauhat säät lisäsivät jätevedenpuhdistamoille johdetun jäteveden määrää. Taskilan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat biologisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta lupaehtojen mukaiset lukuunottamatta viimeistä vuosineljännestä, jolloin lupaehtoihin ei päästy. Lämpötilarajoitteisen typenpoiston osalta ei lupaehtoja saavutettu. Typen poisto jätevedestä on biologinen prosessi ja prosessin käynnistyminen sekä sen ylläpitäminen vaatii riittävän lämpötilan lisäksi myös oikeat prosessiolosuhteet. Runsaan vedentulon sekä käynnistyneen laitossaneerauksen vuoksi jouduttiin Taskilan puhdistamolla käyttämään huomattavasti normaalia enemmän saostuskemikaaleja, jotta kiintoaine saatiin laskeutumaan esi- ja jälkiselkeytysaltaissa. Runsas kemikaalien käyttö haittasi typenpoistoa niin, että se ei käynnistynyt kunnolla kuin vasta syyskuussa. Mereen johdettava jätevesi desinfioitiin tänäkin vuonna toukokuusta elokuun loppuun permuurahaishapolla ja tulokset olivat toivotun mukaisia. Lietteen käsittely Kemicond-menetelmällä on toiminut suunnitellusti ja 60 % käsitellystä lietteestä on mennyt peltokäyttöön hygienisointihyväksynnän ansiosta. Liete korvaa kestävän kehityksen mukaisesti keinolannoitteiden käyttöä pelloilla ja on tehokasta ravinteiden kierrätystä. Loput lietteestä on jatkokäsitelty urakoitsijan toimesta Vasikkasuon alueella tehostetun aumakompostoinnin avulla.
2. Kaupunkistrategiaa tukevien tavoitteiden toteutuminen Kriittinen menestystekijä Laadukkaat ja vaikuttavat palvelut Strateginen tavoite Tavoite 2013
Mittari
Toteuma 31.12.2013
Asiakastyytyväisyys parhaiden tasolle
Wacsi-kyselyn tulos.
Toimintaa ja laatua kuvaavat arvosanat paranivat selvästi edellisvuodesta omiin arvosanoihin ja toisiin laitoksiin nähden. Arvosanojen muutokset: (v. 2012 =>2013) Vedenlaatu 8,46 => 8,69 vesilaitoksen palvelu 8,10 =>8,19 vedenjakelu ja viemäröinti 8,63 =>8,73 Tavoitteet saavutettiin.
Mittari
Toteuma 31.12.2013
Vesijohtoveden orgaanisen aineen määrä (TOC -luku) aina alle 2,1 mg/l Veden käyttökeskeytysaika alle 20 min/as/v
TOC-luku < 2,1 mg/l
Keskiarvo 1,7 mg/l,
Tavoite 2013
Mittari
Toteuma 31.12.2013
Vertailuhinta alle maan keskitason (v. 2012 ktalot Oulu 3,33 €/ m3, keskiarvo muut 3,96€ /m3)
hinta keskitasoon nähden
Tavoite saavutettiin. vertailuhinta v.2013 ok-taloilla 19 % ja kerrostaloilla 17 % alle maan keskiarvon.
Parannus vuotuisen WACSI-kyselyn tulosten keskiarvoissa toisiin laitoksiin ja omaan keskiarvoon nähden.
Veden laatu ja toimitusvarmuus Strateginen tavoite Tavoite 2013 Vesijohtoveden laatua parannetaan jatkuvasti
Talouden hallinta Strateginen tavoite Taksataso kohtuullinen
Käyttökeskeytysaika 17 min/as/v. Tavoitteet saavutettiin.
3. Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutuminen Oulun Vesi liikelaitoksen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite ( 1000 €)
TA 2013 tavoite
liikeylijäämä 4868 tuloutus omistajalle 4311 Liikelaitokselle annetut lainat 1000 Investointimäärärahojen sitovuudet 15460
TA muutokset 0 0 18000* 0
TA2013 + muutokset
Toteuma 2013
Poikkeama muutettuun talousarvioon +1065 0
4868 4311
5933 4311
19000
18225
-775
96%
15460
13554
-1906
88%
Tavoite TA2013 TA2013 TP2013 TP2013 Liikelaitoksen hinnan korotus
5%
Toteuma% 2013
Veden ja jäteveden käyttö- ja perusmaksuihin korotus, joiden yhteisvaikutus 5%. Maksut harmonisoidaan koko uuden Oulun alueella.
5%
122% 100%
Korotukset toteutettiin talousarvioon kirjatun mukaisesti ja maksut yhtenäistettiin vuodelle 2013. Maksutuloja kertyi 0,5 milj. € budjetoitua enemmän.
* Lainamäärän muutos johtui vesilaitosten yhdistymisestä tehdyistä omaisuuden siirroista ja lainojen kirjaamisesta Oulun Veden taseeseen. Rahoituslaskelmassa lainamäärän lisäys oli 11,378 milj. € ja avaavassa taseessa lainamäärän lisäys oli 6,847 milj. €.
27
4. Liikevaihto Oulun Veden liikevaihto oli 31,9 milj. € (31,4 milj.€; 25,8 milj.€) mikä toteutui 0,5 milj. € budjetoitua paremmin ja kasvoi edellisvuodesta 6,0 milj. € vesilaitosten yhdistymisestä johtuen. Liiketoiminnan kulut 17,2 milj. € (16,5 milj. €; 12,7 milj. €) ylittivät budjetoidun 0,7 milj. € , mikä johtui yhdistymisessä kirjautuneista 1,1 milj. €:n ennakoimattomista kulueristä. Varsinaiset toiminnan kulut alittivat budjetoidun 0,5 milj. € ja erityisesti palveluiden ostoissa saatiin säästöjä. Merkittävin kulujen lisäys (0,4 milj.€) tuli jäteveden puhdistuksen käyttökuluihin, mikä johtui sateisuudesta ja kasvaneesta tulovirtaamasta. Henkilöstökulut alittivat budjetin, mutta kasvoivat 40,2 % organisaation laajentumisen myötä. Liikeylijäämää kertyi kaikkiaan 5,93 milj. €, mikä on edellisvuotta 0,14 milj. € pienempi ja liikeylijäämätavoitetta 1,06 milj. € parempi. Tuloutus omistajalle (4,3 milj. €) toteutui suunnitellusti. Rahoitustuotot ja –kulut olivat yhteensä – 4,6 milj. € ja olivat 0,2 milj. € yli budjetin ja johtuivat lainakannan lisäyksen myötä kasvaneista korkomenoista. Poistojen määrä 9,2 milj. € kasvoi 2,0 milj. € edellisvuodesta ja toteutui 0,9 milj. € budjetoitua pienempänä johtuen poistosuunnitelman muutokseen tehdyistä viimeisistä tarkistuksista ja siitä, että investoinnit eivät toteutuneet täysimääräisesti.
Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämä ennen varauksia ja poistoerokirjauksia (1,34 milj. €) oli 0,88 milj. € budjetoitua parempi. Haukipudas-Oulu siirtoviemärin rakentamisen investointivaraus 0,7 milj. € purettiin ja uusi investointivaraus 0,6 milj. € esitetään Rajakylä-Pateniemi runkoviemäreiden saneerauksiin, mikä toteutuisi vuosien 2014-2015 aikana. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,19 milj. €.
Tase Yhdistymisessä Haukiputaan Vesi liikelaitoksen tase ja kuntaomisteiset yhtiöt; Kiimingin Vesi Oy, Oulunsalon Vesihuolto Oy, Yli-Iin Vesihuolto Oy ja Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy, lakkautettiin ja niiden taseet yhdistettiin Oulun Veden taseeseen. Vesilaitoksista siirtynyt käyttöomaisuuserien kirjanpitoarvo on 41,8 miljoonaa euroa, jolla oli merkittävä tasevaikutus Oulun Vedelle. Tästä summasta 23,67 miljoonaa € siirtyi avaavassa taseessa 1.1.2013 ja loput 18,1 miljoonaa € siirtyi toimintavuoden 2013 aikana tulosvaikutteisesti. Käytännössä kirjanpidossa siirtynyt omaisuus rahoitettiin peruspääoman korottamisella (10 milj. €) ja sisäisen lainamäärän (18,2 milj. €) lisäämisellä. Oulun Veden taseen loppusumma on 150,6 milj. €. Merkittävimmän erän muodostavat kiinteät rakenteet ja laitteet 114,8 milj. €, rakennukset 16,4 milj. € sekä keskeneräinen käyttöomaisuus 6,1 milj. €. Lyhytaikaiset saamiset ovat 12,0 milj. €, mistä rahavarasaamiset kunnalta ovat 9,0 milj. €. Omaa pääomaa on 61,5 milj. €, josta peruspääomaa 28,5 milj. €, edellisten vuosien tilikausien ylijäämää 31,9 milj. € ja
28
tilikauden ylijäämää 1,1 milj. €. Vapaaehtoisia investointivarauksia on yhteensä 3,6 milj. €. Poistoeroa on 6,0 milj. €. Pitkäaikaista lainaa kunnalta on 36,9 milj. €, mikä muodostuu pääomavelasta 17,4 milj. € ja kunnalta saaduista investointilainoista 19,5 milj. €. Liittymismaksuvelkaa on 36,0 milj. € ja lyhytaikaista velkaa on yhteensä 5,3 milj. €.
Rahoituslaskelma Toiminnan ja investointien rahavirta oli -20,8 milj. €. Oulun Veden vuoden 2013 investointimenot olivat 13,6 milj. € ja monikuntaliitoksessa toimintavuoden aikana kirjatut investoinnit olivat 31,0 milj. €. Rahoitusosuudet Haukiputaan siirtoviemäri EU-hankkeeseen olivat 0,1 milj. €. Rahoituksen rahavirta oli 22,5 milj. €. Rahoituslaskelmassa lainamäärän lisäys on 11,378 milj. € ja avaavassa taseessa lainamäärän lisäys oli 6,847 milj. € eli yhteensä lainamäärän lisäys oli 18,2 milj. €. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 0,7 milj. €. Liittymismaksutuloja kertyi 2,2 milj. €, mikä oli 0,4 milj. € budjetoitua vähemmän. Muut maksuvalmiuden muutokset olivat yhteensä 12,0 milj. €, mistä suurin osa oli palautuskelpoisten liittymismaksujen muutosta vesilaitosten yhdistymisestä johtuen. Rahavarat kasvoivat 1,7 milj. €.
5. Johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden ylijäämä ennen varauksia oli 1 343 779,74 euroa. Tilikauden ylijäämä varauksen purkamisen ja poistoerojen muutosten jälkeen on 1 790 275,54 euroa. Liikelaitosten johtokunta esittää, että ylijäämästä tehdään 0,6 milj. euron investointivaraus kohdistettuna Rajakylä-Pateniemi runkojätevesiviemäreiden saneeraukseen vuotovesimäärien vähentämiseksi ja jäljelle jäävä tilikauden ylijäämä 1 190 275,54 euroa siirretään Oulun Veden omaan pääomaan tilikauden ylijäämä/alijäämä tilille.
6. Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys Henkilökunnan määrä kasvoi 26 henkilöllä viiden vesilaitoksen yhdistyessä. Vuoden lopussa on 100 henkilöä, joista vakinaisia 89 henkilöä. Määräaikaisia oli palveluksessa 5 henkilöä, joista määräaikaisia 3 ja 2 sijaista sekä työllistettyjä vuoden lopussa oli 6 henkilöä. Henkilöstön osa-aikavapaiden ja -eläkkeiden määrä on kasvanut ja tilalle on palkattu sijaisia ja määräaikaisia. Työllistettyjä on voitu myös palkata edellisvuosia enemmän, mikä on helpottanut laitosten yhdistymisen vaatimia selvitystöitä. Alan opiskelijoita työllistettiin kesäharjoittelijoina edellisvuosien tapaan. Työpaikkakohtaiset riskiarvioinnit tehtiin säännöllisesti ja panostukset työturvallisuuteen ovat vaikuttaneet henkilöstön asenteisiin. Työtapaturmien määrät ovat laskeneet vuodesta 2003 lähtien. Viime vuonna sattui kolme työtapaturmaa. Sertifioitujen laadunhallintajärjestelmän ja OHSAS-työturvallisuusjärjestelmän määräaikaisauditoinneissa saavutettiin hyväksynnät.
Tuloslaskelma Income Statement
1.1.-31.12.2013
LIIKEVAIHTO 31 913 242,13 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 324 593,94 TUET JA AVUSTUKSET KUNNALTA 68 517,70 MATERIAALIT JA PALVELUT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA -4 218 344,81 PALVELUJEN OSTOT -6 021 238,13 HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -3 889 913,63 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT -1 126 025,82 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -237 243,32 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -9 181 088,53 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT -1 699 158,29 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 5 933 341,24 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT 36 687,00 MUUT RAHOITUSTUOTOT 16 591,94 KUNNALLE MAKSETUT KORKOKULUT -332 188,22 KORVAUS PERUSPÄÄOMASTA -4 310 637,00 MUUT RAHOITUSKULUT -15,22 YLIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 1 343 779,74 YLIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA 1 343 779,74 POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) -253 504,20 VAPAAEHT. VARAUSTEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) 100 000,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 190 275,54
Tuloslaskelman liitetiedot Appendix income statement Tuotot Perusmaksut Vesimaksut Jätevesimaksut Sakokaivolietemaksut Tilaustyöt LIIKEVAIHTO Kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Kalusto Lämpö Sähkö Kemikaalit Työ- ja tarveaineet, rakennusmateriaali, huolto- ja korjaustarvikkeet Muu materiaali Palvelut IT-palvelut Rakennusten, alueiden ja koneiden ja laitteiden kunnossapitopalvelut Asiantuntijapalvelut Työkonepalvelut Postipalvelut Muut palvelut, mistä - puhdistamot (suurin menoerä lietteen käsittely) - verkostot (suurin menoerä verkoston kunnossapito) Vuokrat Maa-alueet IT-ohjelmisto- ja IT-laitevuokrat Muut vuokrat
2013
1.1.-31.12.2012 vertailutietoa ei esitetä kuntaliitoksen vuoksi
2012
3 476 889 11 885 527 16 236 677 91 649 222 500 31 913 242
2 075 198 9 378 595 13 567 919 87 466 745 989 25 855 167
144 346 158 804 1 427 503 1 626 919 668 862 148 957
91 027 164 954 1 101 592 1 409 864 594 871 95 767
261 495 739 165 521 411 314 084 117 048 4 068 035 1 805 596 2 085 031
185 138 402 430 364 296 57 626 77 220 4 036 943 1 424 715 2 528 820
85 103 102 866 116 826
48 415 78 235 52 846
29
Tase Balance Sheet 31.12.2013 1.1.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT 313 408,46 298 855,39 AINEELLISET HYÖDYKKEET RAKENNUKSET 16 453 778,22 15 743 478,67 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 114 807 036,99 80 503 110,90 KONEET JA KALUSTO 652 333,78 420 640,38 ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT 6 103 885,87 6 090 445,35 SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET 0,00 13 083 424,15 MUUT SAAMISET 321 988,46 154 878,39 VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET 2 914 625,95 1 764 920,46 SAAMISET KUNNALTA 9 053 608,47 7 318 168,59 MUUT SAAMISET 0,00 1 535 847,10 SIIRTOSAAMISET 35 860,00 95 570,85 RAHAT JA PANKKISAAMISET 20,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ 150 656 526,20 127 009 360,23 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA 28 500 671,91 28 500 671,91 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLIJÄÄMÄ 31 872 682,98 31 872 682,98 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 1 190 275,54 0,00 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET POISTOERO 6 030 386,18 5 776 881,98 VAPAAEHTOISET VARAUKSET 3 600 000,00 3 700 000,00 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN LAINAT KUNNALTA 36 933 979,37 27 000 926,67 KOROTTOMAT VELAT KUNNALTA 1 235 870,81 594 721,69 MUUT VELAT/Liittymismaksut ja muut velat 35 996 765,13 25 875 115,73 LYHYTAIKAINEN LAINAT KUNNALTA 1 445 021,04 706 175,02 SAADUT ENNAKOT 2 934,80 2 451,21 OSTOVELAT 1 941 032,26 1 419 785,36 KOROTTOMAT VELAT KUNNALTA 352 051,39 43 712,21 MUUT VELAT/Liittymismaksut ja muut velat 860 532,54 699 963,89 SIIRTOVELAT 694 322,25 816 271,58 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 150 656 526,20 127 009 360,23
30
Taseen Liitetiedot Appendix Balance Sheet PYSYVÄT VASTAAVAT Liikelaitos Haukiputaan Veden, Kiimingin Vesi Oy:n, Oulunsalon Vesihuolto Oy:n, Yli-Iin Vesihuolto Oy:n ja Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy:n taseet yhdistettiin Oulun Vesi liikelaitoksen taseeseen: Osa avaavaan taseeseen 1.1.2013 ja osa toteutumavienteinä v. 2013. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot Poistamaton hankintameno 1.1.2013 298 855 Siirrot erien välillä 142 108 Tilikauden poisto -127 555 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 313 408 Kiinteät Koneet Rakennukset AINEELLISET HYÖDYKKEET rakenteet ja laitteet
ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Poistamaton hankintameno 1.1.2013 15 743 479 80 503 111 420 640 6 090 445 102 757 675 Lisäykset tilikauden aikana 0 0 88 928 13 687 131 13 776 059 Rahoitusosuudet tilikaudella 0 -141 343 0 0 -141 343 Vähennykset tilikauden aikana 0 0 -240 0 -240 Siirrot erien välillä 2 282 388 41 712 868 356 711 -13 673 690 30 678 277 Tilikauden poisto -1 572 089 -7 267 599 -213 707 0 -9 053 394 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 16 453 778 114 807 037 652 334 6 103 886 138 017 035 POISTOSUUNNITELMA 2013 Muut pitkävaikutteiset menot Kehittämismenot tasapoisto 3 v. Atk-ohjelmistot tasapoisto 5 v. Johtokartta tasapoisto 3 v. Rakennukset Hallintorakennus tasapoisto 30 v. Vedenpuhdistamot tasapoisto 20 v. Vesitornit tasapoisto 20 v. Kiinteät rakenteet ja laitteet Varastoalueet tasapoisto 20 v. Verkostot tasapoisto 30 v. Muut kiinteät rakenteet ja laitteet tasapoisto 15 v. Koneet ja kalusto Autot tasapoisto 6 v. Tuotantokoneet liikkuvat tasapoisto 5 v. Atk-laitteet tasapoisto 3 v. Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3 v. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2012 - 2016 Poistonalaisten investointien omahankintameno 14 006 027 Suunnitelman mukaiset poistot 8 904 016 Ero 5 102 011 Poikkeama, % 36 Selvitys poikkeaman syistä
Oulun kaupungin poistosuunnitelma tarkistettiin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston päivitetyn yleisohjeen pohjalta. Oulun Veden talousarvioon 2013 ja taloussuunnitelmavuosille 2014-2016 huomioitiin keskushallinnon kanssa sovittuja uusia esitettäviä poistoaikoja, mistä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta Vesi- ja viemärilaitosten koneet ja laitteet poistoajaksi tuli esitetyn tasapoiston 10 v. tilalle 15-20 v., mistä Oulun Vesi otti käyttöön alarajan 15 v. Lisäksi moinikuntaliitoksen myötä Oulun Veteen yhdistettyjen vesilaitosten poistojen arviointiin liittyi tiettyä epävarmuutta. Vuoden 2013 investointien määrää nosti EU RANTA I (Haukiputaan siirtoviemäri) hankkeen investointi ollen bruttona 0,8 milj. euroa. Investoinnit ovat lähivuosina yli 15 milj. euroa johtuen vesilaitosten yhdistymisen mukanaan tuomista verkostojen uudis- ja saneerauskohteista sekä isoista laitoshankkeista. Verkostojen uusimisissa on otettu huomioon kasvaneet saneeraustarpeet vuotovesimäärien pienentämiseksi.
31
Rahoituslaskelma Cash Flow Statement 31.12.2013 31.12.2012 TOIMINNAN RAHAVIRTA LIIKEYLIJÄÄMÄ 5 933 341,24 POISTOT JA ARVONALENTUMISET 9 181 088,53 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -4 589 561,50 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -15,91 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -44 596 528,02 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN 141 342,77 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT 13 083 624,15 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -20 846 708,74 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET MUILLE (-) -167 110,07 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYKSET MUILTA (+) LAINAKANNNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS KUNNALTA 18 225 107,21 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS KUNNALTA -7 553 208,49 YLIJÄÄMÄN PALAUTUS KUNNALLE MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET SAAMISTEN MUUTOKSET KUNNALTA -1 651 442,93 SAAMISTEN MUUTOKSET MUILTA 361 875,51 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS KUNNALTA 949 488,30 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUILTA 10 681 999,21 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 20 846 708,74 RAHAVAROJEN MUUTOS 0,00
32
vertailutietoa ei esitetä kuntaliitoksen vuoksi
Ympäristötilinpäätös Environmental Financial Statement 2013 Oulun Veden ympäristötilinpäätös on laadittu Oulun kaupungin kaupunginhallituksen 20.10.2008 hyväksymän ”Ympäristöasioiden taloudelliset tunnusluvut” ohjeen mukaan. Ympäristöerien luokittelu on päivitetty 8.1.2014 Ympäristötuotot, -kulut, -investoinnit ja -vastuut aiheutuvat toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelutasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely (euro) Tuotot Jätevesimaksutulot (sisältää hulevesimaksutulot ja sakokaivolietemaksutulot) 16 328 000 Vesistöjen kunnostus ja puhdistaminen 141 000 Viemäriverkoston käyttö ja kunnossapito 80 000 Yhteensä 16 549 000 Kulut Jätevesien puhdistus 4 843 000 Jätevesien käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevat mittaukset, seuranta, tutkimukset, selvitykset ja tutkimuslaboratoriot 73 000 Vesiensuojelua koskevat tutkimukset ja selvitykset 27 000 Vesistöjen kunnostaminen ja puhdistaminen 23 000 Viemäriverkoston käyttö ja kunnossapito 4 005 000 Vesiensuojeluyhdistysten tukeminen 12 000 Jätehuoltomaksut 25 000 Yhteensä 9 008 000 Investoinnit Jätevedenpuhdistuksen investoinnit 4 579 000 Viemäriverkosto (sis. hulevesiviemärit) 4 316 000 Yhteensä 8 895 000 Eko- ja materiaalitehokkuutta parantava toiminta Kulut: Vesijohtovuotojen korjaukset 120 000 Investoinnit: Vesijohtoverkon saneeraus 1 166 000 Yhteensä 1 286 000 Ympäristönsuojelun poistot Muista pitkävaikutteisista menoista 61 000 Rakennuksista 796 000 Kiinteistä rakenteista ja laitteista 5 544 000 Koneista ja kalustosta 55 000 Yhteensä 6 456 000 Ympäristötilinpäätöksen investointeihin kohdistuvat korkokulut 173 000
33
Tunnusluvut Key Figures 2011-2013
2011
2012
2013
Pumpattu vesimäärä Amount of pumped water m3 9 984 906 9 995 886 12 427 000 Keskimääräinen vedenkulutus Average consumption m3/vrk 27 207 27 311 34 000 Ominaiskulutus Characteristic consumption l/as.vrk 192 191 180 Asutuksen kulutus Consumption of population l/as.vrk 118 116 111 Myyty vesimäärä Invoiced amount of water m3 8 576 177 8 596 397 10 638 000 Yleinen kulutus Lost general use 14,11 14,00 15,20 % Puhdistettu jätevesimäärä Treated sewage amount 14 561 920 17 506 819 18 221 000 m3 Laskutettu jätevesimäärä Invoiced sewage amount m3 9 192 923 9 410 950 10 952 000 sis. Muhoksen ja Utajärven jätevettä Incl. sewage from Muhos m3 600 292 680 289 612 742 sis. Iin jätevettä Incl. sewage from Ii 69 397 m3 Pohjavesiposteista jaettu vesimäärä Ground water from hydrants 1 713 1 897 2 343 m3 MAKSUT CHARGES Vesimaksu Water price Jätevesimaksu Sewage fee 1,34 1,34 1,40 €/m3 Sakokaivolietteen vastaanottomaksu Precipitate raw sludge rate 1,83 1,83 1,92 €/m3 Umpikaivolietteen vastaanottomaksu Septic tank rate 5,12 5,12 5,95 €/m3 Summat sisältävät alv:n Prices include VAT 1,83 1,83 1,92 €/m3 Liittymismaksu (veroton) Fee for joining Tontin rakennusoikeuden mukaan According to permitted building volume Yksikköhinta Unit price vesi Water 0,84 0,84 0,84 €/k-m2 jätevesi Sewerage 0,84 0,84 0,84 €/k-m2 Rakennustyypin mukaan According to different house types: Pientalot Detached small-houses tasataksa 1 Equal rate 1 1 513,69 1 513,69 1 512,00 € tasataksa 2 Equal rate 2 2 522,82 2 522,82 2 520,00 € tasataksa 3 Equal rate 3 4 204,70 4 204,70 4 200,00 € Rivitalot Row houses - maksukerroin 4 Rate factor 4 Kerrostalot Apartment buildings - maksukerroin 3 Rate factor 3 Toimisto-, liike-, palvelu-, teollisuus-, varasto- yms. rakennukset Office, business, service, factory, warehouse etc. buildings - maksukerroin 1-3 Rate factor 1 - 3
34
ASIAKKAAT CUSTOMERS
2011
2012
2013
Alueen väkiluku (koko kaupunki) Population (whole city) as. 143 800 145 256 193 800 Toiminta-alueen väkiluku Population in area of operation as. 141 700 143 256 191 350 Vesijohtoliittymät Water pipe connections as. 141 520 143 100 191 200 Viemäriliittymät Sewer connections as. 138 920 140 500 183 950 Muhoksen viemäriliittymät Sewer connections of Muhos as. 5 650 5 700 5 750 Vesimittareita Water meters kpl 19 132 19 523 32 874 Liittymien lisäys vuonna 2010 Increase in connections 357 326 450 kpl Eri tyyppiset liittymät Different types of connections Omakotitalot One-family houses 299 246 348 kpl Rivitalot Row houses 18 kpl 15 17 Kerrostalot Apartment houses 19 16 20 kpl Palvelu Service 24 kpl 15 10 Teollisuus Factory 9 15 9 kpl Työnaikainen liittymä Temporary connection 7 15 14 kpl Sprinkleri Sprinkler 1 4 7 kpl Vesijohto pelkästään Water connection only 6 3 3 kpl Jätevesiviemäri pelkästään Sewer only 8 7 kpl VERKOSTOT NETWORKS Vesijohtoverkoston pituus Length of water network 980 991 1865 km Jätevesiviemäriverkoston pituus Length of sewage network 1228 km 675 685 Sadevesiviemäriverkoston pituus Length of rainwater network 539 549 567 km Viemäriverkoston pituus yhteensä Total length of sewers 1 214 1 234 1795 km Jätevesipumppaamoja Sewage pumping stations 172 174 306 kpl Sadevesipumppaamoja Rainwater pumping stations 132 133 155 kpl Pumppaamoja yhteensä Total amount of pumping stations 305 307 461 kpl Vesijohtovuotojen korjaukset Repairing of water leakages 39 33 92 kpl Venttiilien korjaukset ja uusimiset Repairing and replacement of valves 55 49 62 kpl Tonttivesijohtojen korjaukset Repairing and replacement of plot pipes 25 11 29 kpl Vaihdetut vesimittarit Replaced water meters 2 144 2 093 1 602 kpl Asennetut vesimittarit Installations of water meters 379 331 430 kpl Viemäritukkeumien avaukset Opening of sewer blockages 74 65 211 kpl Työtilaukset Orders for job kpl 256 250 282 TALOUDEN TUNNUSLUVUT ECONOMIC KEY FIGURES 23,7 25,8 31,9 M€ Liikevaihto Turnover 11,3 12,6 17,2 M€ Liiketoiminnan kulut 6,8 7,2 9,2 M€ Poistot Expenses 5,8 6,1 5,9 M€ Liikeylijäämä Depreciation 4,3 4,3 4,3 M€ Vaikutus kaupungin talouteen Payment to the city 1,1 1,4 1,3 M€ Tilikauden ylijäämä Operating profit 57,7 57,6 47,3 % Omavaraisuusaste Self-sufficiency 7,6 7,9 5,8 % ROI (sijoitetun pääoman tuotto) ROI (return on investments) Summat eivät sisällä arvonlisäveroa VAT not included 7,6 11,6 13,6 M€ Investoinnit yhteensä Investments total 2,1 3,9 3,1 M€ Vesilaitosinvestoinnit Investments of water supply 0,8 - Hallintorakennus Administrative building M€ 1,6 1,5 2,5 M€ vesijohtoverkosto Water pipe network 0,1 M€ vedenpuhdistamot Water plants 0,3 0,6 0,2 M€ - Ylikiiminki, vedenottamot Ylikiiminki water pumpings 0,2 1,0 0,3 M€ - muut Other facilities 5,5 7,7 10,5 M€ Viemärilaitosinvestoinnit Investments of sewerage 1,1 0,1 - Niihin saadut rahoitusosuudet M€ 0,2 0,8 4,6 M€ Taskilan jätevedenpuhdistamo Taskila Wastewater Treatment Plant 2,5 4,8 3,4 M€ jätevesiviemäriverkosto Sewage network 2,2 1,9 1,9 M€ hulevesiviemäriverkosto Rainwater network 0,4 M€ Verkostoautomaatio Networks Automation 0,1 0,1 - Laitos- ja kalustoinvestoinnit M€ 0,1 0,1 0,1 M€ muut Other facilities HENKILÖSTÖ PERSONNEL 62 64 89 Vakinaisen henkilöstön määrä Number of staff
35
www.oulunvesi.fi
GST Graafinen Studio/ Litoset Oy 2014
Kasarmintie 29, PL 35, FI-90015 Oulun kaupunki Asiakaspalvelu puh. 08 558 43800 oulunvesi@ouka.fi Avoinna ma - pe kello 8.00 - 15.30 ja juhlap채ivien aattoina kello 8.00 - 15.00