Sampo by GST Graafinen Studio

SAMPO 25 vuotta matkailujäänmurtajana arktisilla vesillä

Cruise Icebreaker SAMPO’s 25 Years on Arctic Waters

SAMPO 25 vuotta matkailujäänmurtajana arktisilla vesillä Cruise Icebreaker SAMPO’s 25 Years on Arctic Waters

Kemin Matkailu Oy Kemi Tourism Ltd Kemi Finland

Copyright © Tekijät ja Kemin Matkailu Oy, 2013 | Authors and Kemi Tourism Ltd, 2013 Teksti | Text Riitta Ahonen Englanninkielinen käännös | English translation Leena Heinonen Valokuvat | Photographs sivulla 120 mainitut kuvaajat photographers mentioned on page 120 Graafinen suunnittelu | Graphic design Ilpo Koskela Tuotanto | Production GST Graafinen Studio, Oulu Toimitus | Edited by Riitta Ahonen, Susanna Koutonen, Titta Vuorinen, Ilpo Koskela ISBN 978-952-5124-11-8 Painopaikka | Printed by Joutsen Median Painotalo Oy, Oulu 2013

Edellinen aukeama | previous spread Ella Funke: Two people in front of the Sampo.

Sisältö Tarina jäänmurtaja Samposta – everything is going to be all right Story of the Icebreaker Sampo, Everything is going to be all right

Matkailujäänmurtaja Sampo – idean synty Birth of the idea of the Cruise Icebreaker Sampo

Per aspera ad astra Markkinointi alkaa Time for marketing

22 30

Jäänmurtaja Sampon historiaa History of the Icebreaker Sampo

Sampo muuttuu matkailujäänmurtajaksi Conversion of the Sampo into a Cruise Icebreaker

Ensimmäiset risteilyt Perämerellä First cruises on the Gulf of Bothnia

Avantouinnin alkaminen Swimming in the midst of the frozen sea

Jään ihme Marvels and wonders of ice

Matkailujäänmurtaja Sampo ja LumiLinna maailman kartalle World renowned Cruise Icebreaker Sampo and the SnowCastle of Kemi

Tapahtumia vuosien varrella Events and happenings from years gone by

Eri vuodenajat Varying seasons

Risteilyllä Cruise on the Sampo

ContentS Sampon ravintola Icebreaker Restaurant

Kuinka kauan Sampo kestää? How long will the Sampo last?

Sampon isähahmo kaupunginjohtaja Juhani Leino Father figure of the Sampo, the City Manager Juhani Leino

Mr. Icebreaker Esa Ruuskanen

Matkailujäänmurtaja Sampon kapteeni Petter Tähtinen Petter Tähtinen, Captain of the Cruise Icebreaker Sampo

Yksittäiset matkailijatkin ovat löytäneet Sampon Even individual travelers have found the Icebreaker Sampo

102

Miten matkailujäänmurtaja Sampolle pääsee? How to book a cruise on the Icebreaker, how to get to the Sampo?

106

Jäätilanne Perämerellä Ice conditions in the Bothnian Bay

112

Jääpäivien lukumäärä Kemin Ajoksessa Number of ice days in the Port of Ajos in Kemi

114

Matkailujäänmurtaja-projekti Cruise Icebreaker-project

116

Lähdeluettelot Main sources

118

Valokuvat Photographs

120

Tarina jäänmurtaja SamPosta – Everything is going to be alL right

15.4.2013 jäänmurtaja Sampo on risteillyt 25 vuoden ajan Itämeren pohjoisimmassa osassa Perämerellä. Se on kuljettanut arktiseen jääseikkailuun vajaa 200 000 risteilyvierasta noin 50 eri maasta. Sampo vie matkustajansa Euroopan suurimmalle jääkentälle, jossa jää on kevättalvella paksuimmillaan 75–95 cm. Sampo pystyy murtamaan jopa 120 cm:n vahvuista kiintojäätä. Joulukuussa päivä Perämerellä on lyhyempi kuin missään muualla eteläisemmässä Euroopassa, maalis-huhtikuussa päivä on vastaavasti pitempi kuin missään muualla etelämpänä. Perämeri alkaa jäätyä marras-joulukuussa, jäät sulavat toukokuun puoleenväliin mennessä. Sampon risteilykauteen mahtuu kaamoksen sinistä hämärää, kovia pakkasia, viimaa ja lumituiskua sekä suloisesti lämmittävää kevätaurinkoa. Ympärillä on vain jäätä ja taivasta, revontulet tai pakkaspäivän auringonlasku. Jokainen päivä merellä on erilainen. Varsinkin tuulen vaikutuksesta maisema muuttuu koko ajan. Tuuli saa aikaan myös ahtojäitä, jotka voivat kasvaa meren pohjaan asti ja näkyvät korkeina kasautumina jään pinnalla. Ahtojää ei kuitenkaan ole yhteen jäätynyttä metriä syvemmältä. Jäänmurtaja Sampo ehti tehdä jäänmurtotyötä Suomen valtion omistuksessa vuosina 1961–1987, kunnes Merenkulkuhallitus poisti sen käytöstä. ”Vanha rouva” ei päässyt suinkaan eläkkeelle sillä virtaa riitti vielä. Valtion jäänmurtajat pidetään tunnetusti hyvässä kunnossa. Pieni pohjoinen Kemin kaupunki päätti ostaa sen tutkimusja myös matkailukäyttöön, jotta kaukaa tulevat turistit voisivat nauttia siitä ihmeellisestä ja ainutlaatuisesta kokemuksesta, minkä jäätynyt meri kaikessa laajuudessaan antaa. Aluksi Merenkulkuhallituksen mielestä idea oli järjetön. Mutta kemiläiset eivät luovuttaneet. Kauppakirja Samposta tehtiin Turussa 14.10.1987. Sampo kävi läpi huomattavan muodonmuutoksen Turun Aurajoessa sijainneella kuivatelakalla. Vanhat miehistön hytit muuttuivat taitavien suunnittelijoiden käsissä viihtyisiksi ravintola- ja salonkitiloiksi. Kun Sampo lähti ensimmäiselle turistiristeilylleen huhtikuussa 1988, olivat kaikki haltioissaan. Joka vuosi tuhannet uudet risteilyvieraat haluavat tulla kokemaan jäätyneen meren ihmeen. Risteily on aina myös seikkailu, jossa pääsee eroon normaalirutiineista ja voi kokea hieman jännitystä, mutta turvallisella tavalla. ”Sampo on parasta, mitä matkailu voi tarjota Suomesta. Kemi oli tienraivaajana koko Suomelle.” Seppo Lankinen, Kemin Matkailu Oy:n hallituksen jäsen

Story of the Icebreaker Sampo Everything is going to be all right

By 15 April 2013, the Icebreaker Sampo will have 25 years behind her as the Cruise Icebreaker on the northern waters of the Gulf of Bothnia in the Baltic Sea. By the fore mentioned date close to 200 000 cruise visitors from 50 different countries will have taken the fascinating cruise adventure on the Sampo. The Sampo brings her visitors to the largest ice fields in all of Europe. The thickness of ice in the spring-time may reach up to 75–95 cm. The Sampo’s capacity for breaking fast ice is up to 120 cm. In December the days in the regions of the Gulf of Bothnia are shorter than anywhere else in Southern Europe, as on the other hand, the days around March-April are longer than anywhere else in the Southern parts of Europe. The waters on the Gulf of Bothnia freeze in November-December, and by mid-May the Gulf will be freed from ice. The cruising season of the Sampo lasts from the time of the polar night with the beautiful blue of the twilight, through freezing cold days of mid-winter with ever increasing sunshine, piercing winds or flurry snowfalls, to all the way to the sweetly warming spring-time sunshiny days. On any of the cruises, you see the vastness of the ice fields and open skies, or you may catch the sight of the lights of Aurora Borealis or the most splendid sunset of a frosty cold day. Every day out on the sea is different; the wind in particular can make the scenery change quite a bit from one day to the other. The wind may also create pack-ice reaching to the bottom of the sea and appearing as huge heaps on the surface of the ice. Pack-ice, however, does not freeze in one piece under the depth of one meter. The icebreaker Sampo operated for the Finnish Government from 1961 -1987, until the Finnish Maritime Administration had the vessel removed from the service of the State. ”The old lady,” however, was not ready to retire as she still was in good condition. The icebreakers owned by the State of Finland are known for the fact that they are exceptionally well maintained and cared for. The tiny northern city of Kemi decided to purchase the icebreaker for research as well as for tourism purposes, for all the visitors from far and near to come and enjoy the incredibly wonderful and unique experience that a cruise through frozen seas could offer. The Finnish Maritime Administration, at first, thought that the idea was crazy. But the people of Kemi were not to give up on the idea. The deed of the Sampo-purchase was made in Turku on 14 October1987. The Sampo experienced a huge transformation at the Turku Repair Yard on the shores of the River Aura; old crew cabins were converted into cozy, elegant restaurant and saloon areas in the hands of skillful designers.

On April 1988, the Sampo departed on her first cruise ever. That day, everyone aboard the ship became spellbound by the experience. Since then, thousands and thousands of visitors have come to experience this wonder of the frozen sea year after year. The cruise is not only a great enjoyment of moments of pleasure, but also takes one away from daily routines to experience the thrill and excitement of the most unique adventure in the whole world in a safe way. â&#x20AC;?Sampo is the best what tourism can offer in Finland. Kemi was the pioneer for all of Finland.â&#x20AC;? Seppo Lankinen, Member on the Board of Kemi Tourism Ltd.

Matkailujäänmurtaja Sampo -idean synty Matkailun edistämiskeskus palkitsi Sampon parhaan matkailutuotteen palkinnolla jo pelkästä ideasta vuotta ennen sen ensimmäistä risteilyä. Sitä ennen oli kuitenkin tehty jo paljon työtä. Kukaan ei kuitenkaan vielä silloin aavistanut, että hyppysissä olisi Suomen tulevien vuosien matkailun kärkituote, josta koko Suomi tulisi tunnetuksi. 1980-luvun puolivälissä Kemin kaupungin elinkeinoelämässä oli vallalla hyvin vahva kehittämisen henki. Silloin luotiin käsite Meri-Lappi, jolla alue halusi profiloitua. Tällä alueella eli Perämeren kaarella sijaitsee yksi Suomen merkittävimmistä raskaan teollisuuden keskittymistä. Siihen kuuluu paperia valmistava Stora Enson Veitsiluodon tehdas, MetsäFibren sellutehdas, Metsä-Board kartonkitehdas, Outokummun Tornion terästehdas sekä Outokummun Elijärven kromikaivos. Kemiin haluttiin kehittää myös erilaisia palveluja. Sisäasiainministeriöltä oli saatu rahaa niin sanottuun KEPO-hankkeeseen, jolla pyrittiin löytämään yrittämisen punainen lanka. Lukuisissa palavereissa pohdittiin erilaisia matkailuun ja elinkeinoelämän kehittämiseen liittyviä hankkeita, jotka piristäisivät tehdastyöpaikkoja menettänyttä kaupunkia. Yritystutkija Raimo Reiman tapasi sattumoisin kaupunginjohtaja Juhani Leinon työajan ulkopuolella. Leinolle merellisyys oli tärkeää. Juuri merellisyyden suuntaan hän halusi kehittää kaupunkia. Reiman kertoi Leinolle omaavansa miettimisen arvoisen idean: hankitaan alus, joka soveltuu jäissä kulkemiseen ja tehdään siitä talvimatkailukohde! Kaupunginjohtajalla oli ollut tapana viedä kaupungin vieraita kevättalvisin merelle satamajäänmurtaja Jääsalolla. Talvinen meri oli Leinon mielestä parasta, mitä Kemi voi esitellä vierailleen. Muutaman päivän kuluttua elinkeinoasiamies Reijo Moilanen otti Leinon pyynnöstä yhteyttä Raimo Reimaniin ja pyysi tätä kirjoittamaan tarkemman selostuksen ideasta. Reiman toimitti pyydetyn selostuksen Moilaselle huhtikuussa 1985. (Katso liite sivulla 116). Siitä alkoi matka kohti maailman ensimmäistä matkailujäänmurtajaa. Lähtökohtana oli se, että Perämeri muodostaa lähes ainoan sivilisaation piirissä olevan merialueen, jossa on talvisin yhtenäinen ja vahva jääkenttä. Merenkulku alueelle läpi vuoden on luonnollinen asia. Suomalaisen laivanrakennuksen kärkituotteina tunnetut jäänmurtajat huolehtivat meriliikenteen jatkuvuudesta talvisin ja ne ovat osa alueen normaalia toimintaa. Jäänmurtajien tehtävänä on avustaa pääasiallisesti kauppa-aluksia ja pitää teollisuuden kannalta elintärkeät väylät auki talvikuukausina. Ankarana pakkastalvena esimerkiksi Tanskan salmesta Kemiin tuleva laiva joutuu kulkemaan jopa 1 600 kilometriä jäissä.

Birth of the idea of the Cruise Icebreaker Sampo The Finnish Tourist Board awarded the Sampo for the best travel product, merely for the idea of the Cruise Icebreaker a year before the first cruise of the Sampo. A lot of work had been accomplished on the Sampo before that occasion. No one, however, at that point, could have anticipated they were dealing with a top product in tourism that would make all of Finland famous for. In the mid 1980’s a strong spirit of developing the economy prevailed in the city of Kemi. The term Sea-Lapland was established in order to profile the area. One of the most notable industrial inputs in all of Finland is situated in this region, on the Arc of the Gulf of Bothnia. The Veitsiluoto Mill, the northernmost producer of paper products of Stora Enso, the MetsäFibre pulp producing factory, MetsäBoard cartonboards producer and the Outokumpu Stainless Steel in Tornio as well as the Elijärvi Chrome Mine in Kemi, form part of the industrial input in the region. Various other services were on the agenda to be developed in the city of Kemi as well. The Ministry of Interiors donated money for the so called KEPO-plan, the plan’s central idea being the search for the red line of the enterprising in the city of Kemi. Different projects for developing tourism and economy in the city that lately had lost a lot of jobs in the industries, were discussed in numerous meetings. One day the Corporate Analyst Raimo Reiman met the City Manager Juhani Leino, by chance, after working hours. For Leino, the sea and everything related to the sea, was of utmost importance. It was this direction he wanted to develop the city. Reiman told Leino about an idea he thought was worth thinking: let’s get a vessel that is capable of going through the ice, and let’s make it into a wintertime travel attraction! The City Manager, of his time, used to bring the visitors of the city of Kemi out to the sea on the Harbour Tugboat Jääsalo during the spring-time. The wintry sea, Leino thought, was best that the city of Kemi could offer. A few days later the Trade Ombudsman Reijo Moilanen, on Leino’s behalf, contacted Raimo Reiman asking Reiman to make a more thorough report of the fore mentioned idea. Reiman delivered the requested report to Moilanen in April 1985. (See the appendix, page 117). The journey of the first Cruise Icebreaker in the whole world had begun. The region of Gulf of Bothnia forms nearly the only sea-area in all of civilization with a strong and complete ice-coverage during the winter. This was the starting point for the idea of the cruise icebreaker. Maritime transportation throughout the year is natural in this region. The icebreakers, known as the top of the Finnish shipbuilding products, ensure the continuity of the maritime traffic during the winter, and are part of the normal operational activity in the area. The task of the icebreakers is mainly to assist merchant vessels and keep the vital routes for industries in the region open during the winter season. During a harsh winter, for example, a vessel arriving from 15

Raimo Reimanin ajatus oli kipinä, mikä puhallettiin sittemmin liekkiin Kemin kaupungintalolla. Siinä työssä tarvittiin selvityksiä käytettävissä olevista alusvaihtoehdoista, toiminnan luonteesta, kustannuksista ja vuosihuolloista. Innovaatioita luodessa pitää malttaa pitää joka toinen askel maassa, muistutti elinkeinoasiamies innovaattoreita. Koemarkkinoinnit näyttivät hankkeelle vihreää valoa. Asiaa puitiin kaupungin virkamiesten keskuudessa pitkään. Paljon piti istua ja pohtia, ennen kuin yhteyksiä voitiin ottaa eri tahoille ja kanavat saatiin auki. Elinkeinoasiamies Reijo Moilanen valmisteli kaupunginjohtaja Juhani Leinon kanssa runsaan vuoden ajan niitä näkökantoja, millä asia esiteltäisiin kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Perusta valmistelussa oli siinä faktassa, että hankittavan jäänmurtajan perustulovirta tulee tutkimuksesta, ja matkailupuolen laskettiin tulevan kuvaan mukaan myöhemmin. Se nähtiin kuitenkin vielä pelkästään mahdollisuutena, jonka varaan ei uskallettu täysin luottaa. Kysehän oli aivan uudenlaisesta matkailutuotteesta, josta ei ollut mitään kokemustietoa muualta. Niihin aikoihin Merenkulkuhallitus laittoi myyntiin käytöstä poistetun jäänmurtaja Karhun. Jäänmurtajahankkeessa mukana ollut satamajohtaja Heikki Honkaheimo tiesi, että vuoden kuluttua myyntiin tulisi Sampo, joka oli paremmassa kunnossa. Siinä oli ”enemmän teakia ja messinkiä”, ja tästä johtuen se olisi kaikin puolin siis sopivampi myös mahdolliseen valtiovierailukäyttöön kuin sisaraluksensa. Kemin naapurikaupunki Tornio suunnitteli Karhusta majoitus- ja ravintolalaivaa Tornionjoen siltojen tuntumaan, mutta laivan 810 000 markan hinta nousi kaupungille liian korkeaksi. Kemin kaupunki jäi odottamaan Sampoa. Kun kaupunginjohtaja Leino soitti Merenkulkuhallituksen pääjohtajalle, ja kertoi haluavansa ostaa käytetyn Sampo- jäänmurtajan turistikäyttöön, nauroi pääjohtaja puhelimeen. Raimo Reiman oli muiden virkatehtävien johdosta tutustunut merikapteeni Christian Grönvalliin pari vuotta aiemmin ja suositteli häntä elinkeinoasiamies Reijo Moilaselle, kun tuli puheeksi sopivan vetäjän löytyminen projektiin. Seuraavaksi Leino soittikin Christian Grönvallille, joka omisti Oy CG-Konsult Ab -konsulttitoimiston. Myös Grönvall nauroi, mutta toisesta syystä. Hänellä oli itselläänkin risteilyyn liittyvä idea, tosin hiukan toisenlainen. Grönvall oli miettinyt risteilypaikaksi Norjan pohjoisrannikkoa. Grönvall myönsi kuitenkin myöhemmin Leinolle, että tämän idea oli hänen omaansa parempi. Näin käynnistyi miesten yhteistyö Sampon saamiseksi Kemiin. Grönvallia tarvittiin asiantuntijan ominaisuudessa puolustamaan Leinon suunnitelmia niin Merenkulkuhallitukselle kuin Kemin päättäjillekin sekä myöhemmin markkinoimaan jäänmurtaja Sampoa ja toimimaan laivan kapteenina.

the Danish Sound (Öresund), travels up to 1 600 km through ice-covered sea-waters to the Port of Kemi. Raimo Reiman’s idea was a spark that, later, was blown into full flame in the City Hall of Kemi. The work required plenty of research of the available choices for the vessel, of the sheer nature of the enterprise; of the analysis of the costs and of the annual maintenance of the vessel. While creating innovations, one has to remember to keep one foot on the ground, reminded the Trade Ombudsman the eager innovators. The experimental marketing endeavors revealed green light for the project. The project was discussed and thought after thoroughly among city officers. Days and days of sitting and thinking was required before various contacts could be reached and necessary channels could be opened. For over a year, the Trade Ombudsman Reijo Moilanen together with the City Manager Juhani Leino, prepared the standpoints with which to present the idea to the City Government and to the City Council. The fact that the basic income from the vessel to be purchased would come from the research work, formed the basis of the preparation for the presentation; the tourism was considered to be part of the business eventually. Tourism, at the time, was seen merely as a possibility, and could not be fully trusted. A cruise icebreaker was an entirely new product in tourism with no prior knowledge or experience anywhere else in the world. The Finnish Maritime Administration, around the days of the search for an appropriate vessel, stated that the icebreaker Karhu, not in active operation any more, was for sale. The Harbour Master Heikki Honkaheimo, involved in the project of purchasing the icebreaker, knew that the Sampo, the icebreaker in better condition, would be for sale in about a year. The Sampo also contained more teak and brass in its decorations than its sister-vessel, and would be more suitable for possible state visits in the city of Kemi as well. The neighbouring city to Kemi, the city of Tornio, planned to purchase the Karhu in order to convert the vessel into a lodging- and restaurant-ship in the vicinity of the bridges across the River Tornio. But the price of 810 000 Finnish marks for the vessel was too high for the city. The city of Kemi waited for the Sampo. When the City Manager Juhani Leino called the Director General at the Finnish Maritime Administration telling him he wanted to purchase the Sampo, now retired from active duty, for tourism purposes, the Director General laughed out loud at the other end of the line. Raimo Reiman, along with his other official duties, had made the acquaintance of Captain Christian Grönvall couple of years earlier. At the occasion of finding a suitable leader for the project, Reiman recommended Captain Grönvall for the Trade Ombudsman Reijo Moilanen. Leino took the phone, and called Christian Grönvall, owner of the CG-Konsult Ab – consulting office. Grönvall, answering the phone, laughed out loud also. But for another reason; he had an idea, though slightly different, relating to the cruising as well. Grönvall had thought of the northern coast of Norway as the location for the cruises. 17

Juhani Leino toimi uutterasti Sampo-hankkeen moottorina. Hänellä oli selkeä visio tulevasta. Hän oli päättänyt saada jäänmurtajan Kemiin ja teki kaikkensa, että se myös onnistuisi. Leinolla oli myös onni saada ympärilleen sellaisia ihmisiä, jotka veivät osaltaan asioita tehokkaasti eteenpäin. Tärkeässä osassa oli myös ajan henki ja draivi, joka oli vallalla kaupungin elinkeinoelämässä. Mukana oli myös aimo annos luovaa mielikuvitusta ja leikkimielisyyttä. Siitä oli osoituksena muun muassa se, että Kemin kunnalliskertomusta alettiin noihin aikoihin julkaista rohkeasti ja ennennäkemättömästi sarjakuvamuodossa. ”Kemi, ja matkailujäänmurtaja Sampon kehittäneet henkilöt pitäisi palkita valtakunnallisesti.” Riitta Tammisto, toiminut Matkailun edistämiskeskuksen toimistopäällikkönä USA:ssa, Espanjassa ja Kiinassa.

Tutkimus- ja muutosrakennussopimuksen allekirjoitustilaisuus Wärtsilä Meriteollisuuden ja Kemin kaupungin välillä. Henkilöt vasemmalta toimitusjohtaja Pekka Laine, Wärtsilä Meriteollisuus Oy, Kemin kaupunginjohtaja Juhani Leino, ja elinkeinoasiamies Reijo Moilanen. Taustalla vaaleassa puvussa merikapteeni Christian Grönvall. | Signing the contract for the research and conversion project between the Wärtsilä Marin and the city of Kemi. From left at the table, the Managing Director Pekka Laine, Wärtsilä Marin Ltd, the City Manager Juhani Leino and the Ombudsman Reijo Moilanen. Standing at far right, in white suit, Captain Christian Grönvall.

Grönvall, however, at a later point, was to admit Leino that Leino’s idea was far better than his own. The co-operation for purchasing the Sampo for the city of Kemi was thus established between the two men. Grönvall’s expertise was needed in defending Leino’s ideas for both the Finnish Maritime Administration and the decision makers in the city of Kemi. His expertise, in due time, was to be needed in the marketing of the Icebreaker Sampo, and in filling the position of the Captain of the Sampo as well. Juhani Leino worked tirelessly as the motor of the Sampo endeavor. His vision of the future of the project was clear. He was determined in getting the icebreaker Sampo to the city of Kemi doing all in his power for the project to succeed. Leino, admittedly, was also lucky to have the right people around him, eager and efficient in promoting the project. The spirit and drive prevailing in the economical life of the city at the time, not forgetting the huge amount of imaginative and creative playfulness involved in the project as well, were highly important in the success of the project. A clear proof of the creative playfulness is the municipal information bulletin, published courageously and candidly as a cartoon at the time. ”The city of Kemi, and the persons involved in developing the Cruise Icebreaker Sampo, ought to be awarded nationally.” Riitta Tammisto, the Managing Director for the Finnish Tourist Board in USA, Spain and China.

Maljat yhteistyölle, vasemmalta Juhani Leino, Pekka Laine ja Reijo Moilanen. | Cheers for cooperation, from left, Juhani Leino, Pekka Laine and Reijo Moilanen.

Sampo esiintyi vuonna 1988 myös kemiläisen Ari Kutilan Mustapukuinen mies -sarjakuvassa. | In 1988 the Sampo starred also in Ari Kutila’s (from Kemi) comics The Man in Black Suit.

Per aspera ad astra Alkuperäiseen suunnitelmaan kuuluneet monet selvitykset jäivät kaikesta huolimatta tosin toteuttamatta tai puolinaiseksi, koska yllättäen auennut mahdollisuus saada aito jäänmurtaja suuntasi kaiken valmistelutyön tämän tilaisuuden hyödyntämiseen. Samalla ajatus arktisen meren laajemmasta hyödyntämisestä jäi odottamaan tulevia aikoja. Esimerkiksi arktinen eläinpuisto akvaarioineen ja jääkarhuineen jäi toistaiseksi vielä toteuttamatta Kemissä. Alun perin suunnitelmiin kuului, että hankittava jäänmurtaja toimisi tutkimuskäytössä Wärtsilän Meriteollisuus Oy:n ja sen kanssa konsortiossa olevien Oulun yliopiston, Arktisen tutkimuskeskuksen ja Teknillisen korkeakoulun kanssa. Kukaan ei siinä vaiheessa voinut kuvitella, että pelkkä risteilytoiminta voisi yksin toimia kannattavasti ainakaan alkuvaiheessa. Tutkimuskäytön piti tuoda Sampolle säännöllistä tuloa ja muodostaa toiminnan tukiranka. Sampon oli tarkoitus olla tutkimuskäytössä helmi-maaliskuussa ja matkailukäytössä joulu-tammikuussa sekä maalis-huhtikuussa. Leino uskoi, että viideksi vuodeksi solmitun tutkimussopimuksen aikana jäänmurtaja Sampo ehtisi tulla tunnetuksi ja vähitellen pääpaino siirtyisi tutkimuksesta matkailuun. Merenkulkuhallitus suunnitteli ensin pitävänsä jäänmurtaja Sampon pohjoisen reservialuksena, jota voitaisiin käyttää alkutalvesta jään murtamiseen ennen muita jäänmurtajia. Niin kauan kuin Kemin kaupungin viralliset päätökset puuttuivat, Merenkulkuhallitus ei kuitenkaan suhtautunut kovin vakavasti kemiläisten ostohalukkuuteen. Kemin valtuustoryhmissä mielipiteet jakautuivat voimakkaasti. Osa vastusti jäänmurtaja Sampon ostohanketta, osa suhtautui siihen myönteisesti ja osa oli epätietoinen. Ajatus matkailujäänmurtajasta oli täysin uusi ja innovatiivinen, myös rajoja rikkova. Kaupunginjohtaja Juhani Leino ounasteli, että määräenemmistön saaminen tulisi olemaan melkoisen täpärää. Kuten sitten kävikin. Hän oli vakuuttunut, että Sampo on kannattava hankinta. Sekin visio osoittautui todeksi, mutta ennen menestystä oli käytävä läpi monet tiukat vuodet. Viimein Kemin kaupunginvaltuusto myöntyi Sampon hankintaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.8.1987 jäänmurtaja Sampon ostamisen Oy Jäänmurtaja Kemi Icebreaker Ltd:n lukuun. Yhtiö perustettiin Sampon toimintaa varten ja se merkittiin kaupparekisteriin 25.11.1987. Sen 850 000 markan suuruisen osakepääoman Kemin kaupunki merkitsi kokonaan. Samalla hyväksyttiin Wärtsilä Marinen tarjous Sampon

Per aspera ad astra The many plans, and results of the research involved in the original project, remained, however, unfulfilled or only partly realized, as the approaching event of attaining an authentic icebreaker to the city of Kemi caused all preparatory work to be directed for benefiting this occasion in all its possibilities. At the same time, the idea of benefiting the arctic sea in a wider sense was left to wait for future times. An arctic wildlife-park with its aquariums and polar bears, for example, remained unfulfilled in the city of Kemi, as for now. One of the initial plans for the icebreaker to be purchased included also that the vessel would be used for research purposes at the Wärtsilä Marin Ltd, and the University of Oulu, the Centre for Arctic Research as well as the University of Technology in consortium with the Wärtsilä. No one, at this point, could imagine that mere cruising, at least in the initial stages, would be profitable. Using the icebreaker for research purposes was planned in order to bring regular income for the Sampo, thus creating the financial basis of support for the project. The plan included to use the Sampo for research work in February-March and for tourism in December-January as well as March-April. Leino’s idea was that the five-year contract for the research work would make the Sampo famous enough, and the business could be gradually shifted from research to tourism. Initially the Finnish Maritime Administration planned to keep the icebreaker Sampo as a reserve vessel in the North, using the vessel in the early winter for breaking the ice before the work of the other icebreakers. As long as the official decisions in the city of Kemi remained undone, the Finnish Maritime Administration didn’t regard the eager purchasing plans of the people of Kemi very seriously. Within the various political groups in the City Council of Kemi opinions were strongly divided. Some of the delegates were unfavorably disposed towards the Sampo purchasing project, some favorably, and some didn’t have any an opinion. The idea of a cruise icebreaker was totally unheard of, and the plan in its entirety was regarded as highly innovative as well as breaking the lines. The City Manager Juhani Leino anticipated that receiving the two-thirds majority would be difficult. And so it was. He, though, was convinced that purchasing the Sampo would eventually be profitable. That vision would prove to turn out to be true, too. There would, though, be tough years ahead to go through, before the eventual success was at hand. The City Council of Kemi, finally, agreed to purchase the Sampo. On 24 August 1987 the City Council approved the purchase of the icebreaker Sampo in the name of the limited company Oy Jäänmurtaja Kemi Icebreaker Ltd. The company was established for the business purposes of the Icebreaker Sampo and was entered in the Trade Register on 25 November 1987. The city of Kemi subscribed to the share capital of 850 000 Finnish marks in full. At the same time, the offer of the Wärtsilä Marin to do 23

sisustuksen muuttamisesta. Merenkulkuhallituskin lämpeni lopulta Kemin idealle ja totesi idean olevan todella hyvä. Kauppakirja Samposta tehtiin Turussa 14.10.1987. Myyntihinta oli miljoona markkaa, joka vastaa arvoltaan vuonna 2012 noin 289 400 euroa. Saman kokoluokan jäänmurtaja maksaisi uutena esimerkiksi vuonna 2012 noin 50–60 miljoonaa euroa. Kemin kaupunki sitoutui myymään jäänmurtaja Sampon Merenkulkuhallitukselle ostohinnalla takaisin, mikäli aikoisi luopua aluksesta ensimmäisen viiden vuoden aikana. Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi Kemin kaupungin hakemuksesta avustusta Sampon palkka- ja korjauskustannuksiin. Yritystutkija Raimo Reiman valmisteli ministeriölle lausunnon asiasta. Kauppakirjan allekirjoittivat Kemin kaupungin puolesta Turun telakalla kaupunginjohtaja Juhani Leino ja elinkeinoasiamies Reijo Moilanen. Kaksi hyvin huojentunutta miestä poistui allekirjoituksen jälkeen arvokkaasta allekirjoitustilaisuudesta. Suuren valmistelutyön jälkeen kaupat oli viimein tehty onnistuneesti. Oli aika huokaista helpotuksesta, mutta vain hetken ajan. Työtä oli vielä runsaasti edessä. Ostohinta oli sangen kohtuullinen, mutta se ei ollut kuitenkaan romuraudan hinta. Jäänmurtaja Karhu oli myyty aikaisemmin romuttamolle 810 000 markalla. Romuttamo oli myynyt laivan sittemmin huomattavalla voitolla Neuvostoliittoon. Vastaavan estämiseksi Sampoa ei luovutettu yhtä edullisesti ostajalle. Lisäksi Sampolla oli edessään tutkimusja turistiajoa, mikään romuhan se ei ollut. ”Vanha lady” oli erinomaisessa kunnossa etenkin silloin, kun se oli muutettu Turun kuivatelakalla risteilykäyttöön sopivaksi noin 2,5 miljoonalla markalla. Christian Grönvall valvoi kunnostustyötä. Grönvallista tuli paitsi Sampon ensimmäinen kapteeni, myös vastaperustetun yhtiön toimitusjohtaja. Grönvall oli näissä tehtävissä 1989 alkuvuoteen asti. Sen jälkeen hän siirtyi Silja Linen tytäryhtiön SeaWind Linen palvelukseen. Eläkkeelle hän jäi myöhemmin Silja Linen varustamotoiminnan johtajan virasta. Grönvall uskoi myös lujasti Sampon menestykseen, mutta oli sitä mieltä, että alku tulee olemaan vaikea. Hän uskoi, että Wärtsilän meriteollisuudelle tehtävä tutkimustyö auttaa jäänmurtajayhtiön jaloilleen noin kolmantena toimintavuotena. Kemin kaupunki nosti toukokuussa 1989 Sampon osakepääomaa 2,5 miljoonalla markalla, tosin pitkän ja repivänkin keskustelun jälkeen. Korotusta perusteltiin sillä, että alkuperäinen 850 000 markan osakepääoma oli ollut liian pieni. Markkinointiin oli käytössä lisäksi aivan liian pieni määräraha. Sampo-markkinointia tukivat merkittävästi Finnair, Ageba ja muut matkatoimistot, jotka levittivät tietoa maailman ainoasta matkailujäänmurtajasta maailmalle.

the interior decoration for the ship was accepted. The Finnish Maritime Administration warmed up to Kemi’s idea, admitting the idea for the icebreaker project to be, in fact, excellent. The deal of the Sampo was made in Turku on 14 October1987 for one million Finnish marks, corresponding the amount of 289 400 Euro in today’s value. An icebreaker of the same size as the Sampo, as a newly built vessel, bought on the markets of 2012 would cost about 50-60 million Euro. The city of Kemi, at the time, made an agreement of selling the Icebreaker Sampo back to the Finnish Maritime Administration for the purchase price in case the city decided to give up on the vessel within the first five years. The Ministry of Trade and Industry, on the petition of the city of Kemi, appropriated a sum of money to be used for the wages of the crew on the Sampo, as well as for the repair expenses of the vessel. The Corporate Analyst Raimo Reiman prepared the petition for the Ministry. The City Manager Juhani Leino and the Trade Ombudsman Reijo Moilanen signed the sales contract on behalf of the city of Kemi at the Turku Shipyard. Two extremely relieved men exited the honorable contract signing situation, knowing that after a long and arduous preparatory work the deal was finally made to great success. It was time to sigh for relief. But, only for a moment; plenty more arduous work waited ahead. The purchase price could be regarded as fairly reasonable, yet it wasn’t the price of any metal scrap. The icebreaker Karhu was sold earlier to a scrap yard for 810 000 Finnish marks. The scrap yard dealer, later, sold the Karhu to the Soviet Union for a notable profit. To prevent the same happening for the Sampo, the price of the Sampo was not as reasonable as that of the Karhu. And, truthfully, the Sampo was no scrap; she was in a good enough shape to be prepared for research and tourism work. ”the old lady,” in fact, after her time of conversion to a suitable cruise ship for about 2,5 million Finnish marks at the Turku Repair Yard, was in excellent condition. Christian Grönvall supervised the maintenance and conversion work of the vessel. Grönvall, in due time, was also to become not only the first Captain of the Icebreaker, but the Managing Director of the newly founded company as well. Grönvall attended to his duties until the beginning of 1989, after which he moved to the service of the SeaWind Line, the affiliated company of the Silja Line. Later he retired from his thentime position as the Director of the Silja Line Shipping Firm. Grönvall was a firm believer in the success of the Sampo. He was also of the opinion that the initial times of the endeavor could be tough. He believed that the research work the Wärtsilä would do for the sea industry, would help the Oy Jäänmurtaja Kemi Icebreaker Ltd on its own feet on the third year of its activity. In May 1989 the city of Kemi, after long and arduous discussions, succeeded in raising the share capital of the Sampo by 2,5 million Finnish marks. The increase was justified by the fact that the initial share capital of 850 000 Finnish marks had been much too small. In addition, the sum allocated for the marketing of the Sampo was considered much too small. Finnair, Ageba and other Travel Agencies spreading the news about the only Cruise Icebreaker in the whole world, supported notably the Sampo marketing. 25

Kukaan ei onneksi jäänmurtaja Sampon ostohetkellä eikä vähän myöhemminkään osannut aavistaa, että Wärtsilän Meriteollisuus menisi konkurssiin vajaa parin vuoden kuluttua eli syksyllä 1989. Se vei samalla kaavaillut tulot tutkimuskäytöstä. Siitä tilanteesta selvittiin. Kemin valtuusto päätti helmikuussa 1991 tiukan äänestyksen jälkeen antaa 2,1 miljoonan markan 3-vuotisen vakautetun lainan laivayhtiölle. Jatkossa jouduttiin vakavasti pohtimaan, onko toiminnassa mitään järkeä. Erinäisissä kaupungin palavereissa mietittiin, myydäänkö Sampo vai jatketaanko vielä toimintaa. Lopulta tultiin siihen tulokseen, että Sampoon oli pantu jo niin paljon rahaa, että parasta oli vaan jatkaa. Kemin kaupunki pelasti jäänmurtajayhtiön konkurssilta päättämällä 18.5.1992 ostaa jäänmurtaja Sampon 4 451 000 markan hintaan jäänmurtajayhtiöltä. Kauppahinta suoritettiin niin, että kaupunki otti vastattavakseen yhtiön velat. Moni oli silloin sitä mieltä, että viisainta olisi ollut luopua kokonaan Samposta. Sampo siirtyi kaupan myötä Kemin satamalaitoksen hallintaan. Satamalaitos vuokrasi hallintaansa luovutetun, Kemin kaupungin omistaman jäänmurtajan Oy Jäänmurtaja Kemi Icebreakerille risteilykäyttöön. Sampo luopui samalla omasta miehistöstä ja satamalaitos miehitti Sampon merenkulkuhallituksen miehitystodistuksen edellyttämällä henkilöstöllä. Ratkaisut olivat hedelmällisiä Sampon toiminnan kannalta. Vuodesta 1994 lähtien jäänmurtajayhtiön toiminta pääsi jo reilusti plussan puolelle. ”Hellittämätön työ, siinä menestymisen suuri salaisuus.” C.H. Spurgeon

No one, at the instance of the purchase of the Sampo, or even later, fortunately, could have anticipated that the Wärtsilä Marin would go into liquidation within a couple of years, namely, in the fall of 1989. That event eliminated the profiled income from the research work. This situation, however, was to be survived; in February 1991, the City Council of Kemi, after a tight voting, decided to grant a 3-year consolidated loan of 2,1 million Finnish marks for the icebreaker company. In the continuum, though, there were to be serious thoughts and great doubts as to whether there was any sense any more in the business of the icebreaker. In certain meetings in the city it was even considered whether the Sampo was to be sold, or the business to be further continued as it was. The common decision that it would be worthwhile just to continue with the business because so much money had already been invested in the Sampo, was finally reached. On 18 May1992 the city of Kemi rescued the Oy Jäänmurtaja Kemi Icebreaker Ltd from going into liquidation by determining to purchase the Icebreaker Sampo from the company for 4 451 000 Finnish marks. For the purchase price the city took the liabilities of the company. Many a person, at the time, was of the opinion that it would have been wisest to give up totally on the Sampo. Along the deal the Sampo was transferred under the administration of the Port of Kemi. The Port of Kemi chartered the Sampo, now under its administration and owned by the city of Kemi, to the Oy Jäänmurtaja Kemi Icebreaker Ltd for cruising purposes. At the turn of these events the Sampo’s crew was replaced by the crew manned by the Port of Kemi according to the rules and regulations of the Finnish Maritime Administration. The fore-mentioned events, eventually, turned out to be fruitful for the business of the Sampo. Since 1994 the business of the Oy Jäänmurtaja Kemi Icebreaker Ltd started to be well on the leg of profitable results. ”Perseverance and persistent work, are keys to great success.” C.H. Spurgeon 27

Markkinointi alkaa Jäänmurtaja Sampon markkinointi alkoi heti, kun jäänmurtajakauppa oli lyöty lukkoon kaupunginvaltuustossa. Kemin kaupungin matkailusihteeri Eija Räisänen alkoi suunnitella ohjelmapaketteja yhdessä Christian Grönvallin kanssa. Charter-lentojen saamisesta Kemiin keskusteltiin. Christian Grönvall ja silloisen Polar Safarin ja nykyisen Lapponia Safaris Oy:n omistaja Juhani Mörck kiersivät aluksi Suomen pääkaupunkiseudulla markkinoimassa Sampoa. He kävivät incoming-toimistoissa ja Matkailun edistämiskeskuksen toimistossa Helsingissä. Mörck tunsi entuudestaan oman yrityksensä kautta matkailuväkeä, ja oli siten avainasemassa alun markkinointityön onnistumisessa. Esa Ruuskanen tuli yhtiön toimitusjohtajaksi elokuussa 1989, ja markkinointi tuli hänen vastuulleen siitä eteenpäin aina vuoteen 2002 asti. Ruuskasta ennen toimitusjohtajana oli puolisen vuotta merikapteeni Esa Koivu, joka toimi samalla Sampon kapteenina. Koivun jälkeen kapteenina toimi Olli Sukanen, hänen jälkeensä Jouni Laurila. Nykyinen kapteeni Petter Tähtinen on matkailujäänmurtaja Sampon viides kapteeni. Ruuskanen luotti alusta lähtien Sampon menestykseen ja halusi panostaa markkinointiin entistä enemmän. Sampo on ainutlaatuinen tuote maailmassa eikä sen myyntiä tarvitse arastella, Ruuskanen totesi. Jääristeilyjä markkinoitiin heti aluksi Eurooppaan ja myöhemmin myös Kauko-Itään ja Keski-Amerikkaan. Kiinnostuneille kerrottiin siitä, että Perämerellä jää on niin vahvaa, että sen päällä voi ajaa moottorikelkoilla ja sille voi laskeutua helikopterilla. Ohjelmapalveluyritykset olivat valmiina palvelemaan risteilyvieraita heidän toivomallaan tavalla. Finnair otti jäänmurtaja Sampon osaksi Adventure Holiday -matkailupakettia. Matkailujäänmurtaja oli täysin uusi tuote maailmassa eikä sen markkinoiminen ollut aluksi aivan yksinkertaista. Vaikka idean isät olivat täysin vakuuttuneita tuotteestaan, tuli aluksi joskus väärinkäsityksiä. Jäänmurtaja Sampoa luultiin jopa satamajäänmurtajien tai satamahinaajien kaltaiseksi pieneksi alukseksi. Sampoon mahtuu kuitenkin 150 matkustajaa ja risteilyillä oli aluksi mukana 11 hengen miehistö.

Time for marketing As soon as the deal of purchasing the icebreaker had been completed at the City Council, the marketing of the Sampo began in full force. Eija Räisänen, the Manager on Tourism in the city of Kemi, started planning the product packages together with Christian Grönvall. Getting the charter-flights to arrive to the Kemi-Tornio Airport was discussed. Christian Grönvall and Juhani Mörck, the owner of the Polar Safaris at the time, now the owner of the current Lapponia Safaris Ltd, initially marketed the Sampo around the capital city Helsinki in Finland. They visited the incoming-offices as well as the Finnish Tourist Board in Helsinki. Mörck, in the course of his own company’s business had learnt to know many professionals in the tourism industry, and was highly influential in the initial success of marketing the Sampo. Esa Ruuskanen’s service as the Managing Director of the Sampo began in August 1989. Since then the marketing of the Sampo was under his responsibility up until 2002. Captain Esa Koivu served about a half a year as the Managing Director before the term of Ruuskanen, serving at the same time as the Captain of the Sampo as well. After Koivu, Olli Sukanen served as the Captain of the Sampo and after him Jouni Laurila. The current Captain Petter Tähtinen is the fifth captain on the Icebreaker Sampo. Ruuskanen believed in the success of the Sampo from the beginning, and wanted to invest in the marketing ever more. The Sampo is the most unique product in the whole world, and we don’t have to be shy in promoting our product, said Ruuskanen. Initially the cruises on the Icebreaker were marketed in Europe, and later the marketing was extended from the Far East all the way to the Central America. To all interested, in the course of the marketing, it was told that the ice on the Gulf of Bothnia is strong enough for one to be able to drive a snowmobile on it or even land a helicopter on its surface. Program service companies were ready to serve their cruise-clients according to the wishes of each particular client. Finnair included the Icebreaker Sampo as part of the Adventure Holiday – travel package the company at the time was marketing. To market a Cruise Icebreaker in the beginning was not always a simple matter. The product was totally unique, the very first of its kind in the world. Although the fathers of the idea believed in the product and in its success, misunderstandings were to happen in the beginning of the marketing. Some even thought that the Sampo was merely the size of a smaller vessel, similar to the tug boats used at the harbour. The capacity of the Sampo is 150 passengers, however, and on any of the cruises during the first seasons the crew consisted of 11 persons.

Grönvall teki työtä sen eteen, että alueen matkailuyrittäjät työskentelisivät yhdessä kilpailematta keskenään. Matkailujäänmurtajalle tulevat matkailijat tarvitsivat paljon muitakin palveluja. Samalla matkalla heille oli hyvä tarjota muutakin nähtävää ja koettavaa lähiseuduilta. 1990-luvun alusta jäänmurtajayhtiö alkoi käyttää markkinointinimeä Sampo Tours, joka oli yhteinen varauskeskus niin ravintola- kuin ohjelmapalveluyrityksille. ”Menestyksen avain on kyky ajatella vastavirtaan ja voimaa toimia sen mukaisesti. Tarvitaan asioita, jotka irrotetaan alkuperäisestä asiayhteydestään ja asetetaan uuteen.” Juhani Leino, Kemin kaupunginjohtaja 1980–2000.

Grönvall put a lot of effort during his term in marketing the Sampo for the local companies in tourism to co-operate with each other without unnecessarily competing with one another. Visitors taking a cruise on the Icebreaker Sampo needed other services as well. It was feasible to offer the visitors other adventures and sights to see and experience in the area during the same visit as well. In the beginning of the 1990’s the Oy Jäänmurtaja Kemi Icebreaker Ltd was changed into the Sampo Tours, including the central marketing for both the restaurant- as well as program service companies. ”The key to success is the capacity to think the contrary, and have the strength to act accordingly. We need things that are taken out of their original context, which then will be set into new contexts.” Juhani Leino, the City Manager of Kemi 1980–2000. 33

Jäänmurtaja Sampon historiaa Jäänmurtaja Sampo rakennettiin Wärtsilän telakalla Helsingissä vuonna 1960. Se kuuluu niin sanottuihin Karhu-luokan murtajiin. Sampo peri nimensä vuonna 1898 valmistuneelta samannimiseltä jäänmurtajalta, joka toimi vuoteen 1960 asti. Se oli Euroopan ensimmäinen keulapotkurilla varustettu jäänmurtaja. Keulapotkuri toi lisätehoa ja –joustavuutta murtajan liikkeisiin. Sampon myötä keulapotkureista tuli Itämeren murtajien vakiovaruste. Ensimmäinen Sampo-jäänmurtaja oli höyrylaiva. Jäänmurto perustui syöksyihin, joilla murtaja hetkittäin kohosi jään päälle. Vuonna 1960 valmistunut jäänmurtaja Sampo toimi vuosina 1961–1987 Suomen valtion jäänmurtotehtävissä huolehtien meriliikenteen sujumisesta talvikuukausien aikana. Suomi on maailman ainoa maa, jossa kaikki satamat jäätyvät talvella. Jäänmurtajien tehtävänä on pitää teollisuuden kannalta tärkeät väylät jäistä vapaina. Aina Sampokaan ei tässä onnistunut: 1972 maaliskuussa Kemin, Oulun ja Raahen satamat jouduttiin sulkemaan peräti neljäksi vuorokaudeksi poikkeuksellisen voimakkaan ahtojään takia. Kun Sampo toimi Suomen valtion jäänmurtajana, sen miehistöön kuului 51 henkilöä. Pisimmillään miehistö oli merellä pari viikkoa. Töitä tehtiin neljän tunnin vahtivuoroissa. Talvi 1986 oli ankara ja silloin jääpeite oli normaalia laajempi. Sampo teki sinä talvena toiseksi viimeistä vuottaan varsinaisessa jäänmurtotyössä. Perämeren jääpeite suli silloin vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Jäänmurtaja Sampo toimi myös valtiovierailujen tutustumiskohteena. Karhu-luokan jäänmurtajat alkoivat 1980-luvulle tultaessa olla liian kapeita avustamaan nykyaikaisia kauppalaivoja. Sampon leveys 17,4 metriä ei enää riittänyt. Uusien Karhu-luokan aluksien leveys oli 23,5 metriä. Kolmas Karhu-luokan jäänmurtaja oli nimeltään Murtaja, joka valmistui vuotta ennen Sampoa. Se päätyi romutettavaksi. Kun 75 metrin pituinen, priimakunnossa oleva jäänmurtaja Sampo myytiin Kemin kaupungille miljoonalla markalla, pidettiin kauppaa miltei lahjoituksena Merenkulkuhallitukselta. Edullista hintaa selitti osaltaan se, että Merenkulkuhallitus odotti saavansa Kemin kaupungilta merentutkimuspalveluita viiden vuoden ajan. Lisäksi tehdyssä kauppakirjassa Kemin kaupunki tarjoutui asettamaan Sampon Merenkulkuhallituksen varakäyttöön jäänmurtamistehtäviä varten.

History of the Icebreaker Sampo The icebreaker Sampo was constructed in 1960 at the Wärtsilä Shipyard in Helsinki. The vessel is one of the so called Karhu class icebreakers. The Sampo was named after its predecessor, constructed in 1898, and serving in active duty until 1960. The Sampo was the very first icebreaker in Europe equipped with a fore propeller. The fore propeller increases the strength – and the flexibility in the moves of the icebreaker. Along with the time of the Icebreaker Sampo, the fore propellers were to become the standard equipment for the icebreakers on the Baltic Sea. The first icebreaker Sampo was a steamship. The icebreaker periodically performed dives in order to raise the vessel on the surface of the ice, and this caused the breaking of the ice. The icebreaker Sampo, constructed in 1960, operated in active duty for the Finnish Government from 1961–1987 assisting the maritime transportation during the winter season. Finland is the only country in the whole world, where all ports freeze during the winter-time. The icebreakers main duty is to clear the paths important for the industry in the region. Not even the Sampo was one to succeed in this always: in March 1972 the Ports of Kemi, Oulu and Raahe were forced to close for four days due to exceptionally heavy pack-ice. Total of 51 persons made up the crew for the Sampo during her active icebreaking duty for the Finnish Government. At its longest the crew could be up to two weeks at the sea, and the work was done in four hour shifts: four hours work, four hours free-time. The winter of 1986 turned out to be exceptionally harsh. The sea was covered more widely with thick ice-coating than during normal winters. That winter the Sampo operated its second last winter in its regular icebreaking duties. The Gulf of Bothnia, in the spring, was freed from ice first in the turn of May-June. The Icebreaker Sampo served also as the host for state visits. In the beginning of the 1980’s the Karhu class icebreakers began to be too narrow in assisting the more modern merchant vessels. The Sampo’s waterline width of 17,4 metres was no longer enough. The waterline width of the new Karhu class icebreakers was 23,5 metres. The third of the Karhu class icebreakers, the Murtaja, constructed a year earlier than the Sampo, ended up in the scrap yard. The deal of purchasing the 75 metre long icebreaker Sampo for one million Finnish marks from the Finnish Maritime Administration, was initially considered as a mere gift for the city of Kemi. The reasonable price could be explained partly by the fact that the Finnish Maritime Administration expected marine research services for five years from the city of Kemi. Furthermore, in an additional contract, the city of Kemi offered to set the Sampo as a supplementary vessel for icebreaking duties for the Finnish Maritime Administration, if so needed. 35

Sampo muuttuu matkailujäänmurtajaksi Ennakkoluuloton ja myös hyvin ainutlaatuinen jäänmurtaja Sampon muutosrakennushanke käynnistettiin 1987 Turun Aurajoessa sijainneella kuivatelakalla. Muutosrakennuksen toteutti Turun Korjaustelakka Oy. Muutostöillä alus saatiin myös katsastetuksi 150–170 henkilölle. Laivan sisätiloja avarrettiin purkamalla muutamia hyttejä kolmella kannella. Joitakin ikkunoita suurennettiin maisemaikkunoiksi. Samassa yhteydessä laiva huollettiin ja laivan tekniikka käytiin kokonaisuudessaan läpi. Neljään pääkoneeseen vaihdettiin männät. Jokaisessa pääkoneessa on viisi mäntää eli kaikkiaan 20 noin 700 kilon painoista mäntää vaihdettiin. Kaksi keulapotkuria ulokkeineen poistettiin tutkijoiden toiveiden mukaisesti. Tarkoituksena oli jatkossa kokeilla Sampoon erilaisia irtokeuloja ja testata niiden jäänmurto-ominaisuuksia. Palohälytysjärjestelmät tehtiin ajan vaatimuksia vastaaviksi. Sisustusarkkitehti Vuokko Laakso toimi Wärtsilän telakan vakituisena yhteistyökumppanina ja tuli sitä kautta mukaan Sampon sisustussuunnitteluun. Studio Vuokko Laakso suunnitteli vuosina 1964–1995 yli 50 laadukasta laivasisustusta matkustajalaivoihin, matkustajarahtilaivoihin, rahtilaivoihin ja erikoisaluksiin. Jäänmurtaja Sampon sisustussuunnitelma on yksi Vuokko Laakson lukuisista upeista töistä. Vuokko Laakso loi matkailujäänmurtaja Sampolle tunnelmaa messinki- ja puupinnoilla, kauniilla kalusteilla ja valaisimilla, joista valtaosa on yhä käytössä. Ravintolaan jätettiin laivan alkuperäiset venttiili-ikkunat. Arctic restaurant tehtiin entiselle yläkannelle. Se on varsinainen ruokailupaikka noin 80 risteilyvieraalle. Ravintolan seinillä on entisten kapteenien ja konepäälliköiden kuvat. Ravintolatilaa suunniteltaessa neuvonpitoa Vuokko Laakson kanssa kävivät Christian Grönvall, Esa Ruuskanen ja Kari Heinonen. Icebreaker Bar tehtiin entiselle keulakorokekannelle ja suunniteltiin drinkkipaikaksi 75–80 matkustajalle. Vuokko Laakso halusi säilyttää laivasta kaiken säilyttämisen arvoisen. Hän halusi samalla luoda Samposta paikan, jossa kävijät voisivat viihtyä ja nauttia olostaan. Samposta haluttiin tehdä laiva, joka sopisi edustuskäyttöön. Kapteenin salongissa paneelit ovat täysmahonkia ja lattiat tammiparkettia. Siellä tilaa on 20–25 risteilyvieraalle. Vuokko Laakson kädenjälki näkyy Sampon koriste-esineiden ja taulujen valinnassa. Studio Vuokko Laakso ideoi koko bisneskonseptin ruokalistaa myöten yhdessä silloin ravintola Merihovissa työskennelleen Esa Ruuskasen kanssa.

Conversion of the Sampo into a Cruise Icebreaker The unconventional, and at the time unique conversion project of the Icebreaker Sampo began in 1987 at the dry dock on the shores of the River Aura in Turku. The conversion was performed by the Turku Repair Yard Ltd. In the process the Sampo was inspected for the capacity of 150-170 passengers. The interior of the ship was opened up by dismantling a few cabins on the three decks. Some windows were enlarged for better view out to the sea. During her conversion the Sampo went through a thorough maintenance and inspection of all the technique in the vessel as well. The pistons in the four main engines were changed into new ones. Every main engine contains five pistons, in other words 20 pistons each weighing about 700 kilograms were changed into new ones. The two fore propellers with their beams were removed, according to the wishes of the researchers. In the future, the idea was to experiment with removable bows on the Sampo, thus testing their icebreaking capacity. The fire alarm system was changed to fit the current requirements. The Interior Decorator Vuokko Laakso, serving for the Wärtsilä Shpiyard as a permanent partner at the time, participated in the refurbishing of the Sampo. In the years from 1964–1995 the Studio Vuokko Laakso designed over 50 high-quality interior decorations for passenger ships and for passenger cargo vessels and other special vessels. The interior decoration for the Icebreaker Sampo is one of the most superb of the designs of Vuokko Laakso. Vuokko Laakso’s design included brass- and wood surfaces, beautiful furniture and brilliant light fixtures adding to the warmly elegant atmosphere on the ship. Most of the refurbishments are ever in use and in good condition on the Sampo. The original valve windows of the ship were left intact in the Restaurant. The Arctic Restaurant, seating 80 cruise visitors, was constructed on the former upper deck. Photos of the former captains and chief engine operators of the ship decorate the walls of the Arctic Restaurant. While designing the Restaurant, Vuokko Laakso conferred with Christian Grönvall, Esa Ruuskanen, and with the Sampo Chef, Kari Heinonen. The Icebreaker Bar was constructed on the former forecastle of the ship. Up to 75-80 visitors can fill up the Icebreaker Bar at a time. The aim of Vuokko Laakso’s design was to retain all original elements worthwhile keeping in the refurbishing of the Sampo. At the same time she wanted to create an atmosphere for cruise visitors to relax and enjoy themselves. The Sampo also needed to be presentable enough for state visits and other formal occasions as well. Mahogany paneling and oak parquet add to the elegant atmosphere in the Captain’s Saloon, seating 20-25 cruise visitors. Vuokko Laakso’s personal trademark is highly visible in all the selection of the paintings and decorations on the Sampo. The Studio Vuokko Laakso, together with Esa Ruuskanen, who at the

Kun Sampo valmistui Turun telakalta helmikuussa 1988, Christian Grönvall ohjasi sen Kemiin lähes myrskysäässä. Pyöreäpohjainen laiva keinui kovassa tuulessa, niin että tavaroita rikkoutui, ja kapteenillakin oli vaikeuksia pysyä pystyssä komentosillalla. Matka Kemiin eteni Raahen kautta, josta lastattiin mukaan tutkimustoimintaan kuuluvia laitteita. Sampo saapui Ajoksen satamaan 3.3.1988. Heti ensimmäinen tehtävä Kemissä oli kuuden viikon mittainen jääntutkimusmatka. Huhti- ja toukokuulle 1988 oli myyty jo kymmenen risteilyä.

time still worked at the Hotel Merihovi in Kemi, designed the whole business concept of the Arctic Restaurant aboard the Sampo, including the menu. In February 1988, when the Sampo had gone through her full conversion at the Turku Repair Yard, Christian GrĂśnvall steered the vessel through stormy weather up to the shores of Kemi. The vessel, due to its rounded bottom, rolled and tossed in the high winds so that some items on the decks got broken, and even the Captain had tough time keeping on his two feet while standing on the Captainâ&#x20AC;&#x2122;s bridge. The ship sailed through Raahe, where she took a load of equipment relating to the research project. The Sampo arrived at the Port of Ajos in Kemi on 3 March 1988. In Kemi, the very first assignment of an ice-research project of six weeks was waiting for the Sampo. And for the April-May season 1988, the total of ten cruises had already been booked.

Ensimmäiset risteilyt Perämerellä Kutsuvierasristeily järjestettiin 14.4.1988. Päivä oli aurinkoinen. Juuri sellainen, kuin sää Perämerellä parhaimmillaan on huhtikuussa. Taivas oli päivällä pilvettömän sininen ja jääkenttä hohti puhtaan valkoisena. Neljän tunnin risteily alkoi ilta-auringon kajossa. Pohjan mieslaulajat viihdyttivät merimieslauluilla vieraita, joista monet pääsivät ensimmäistä kertaa elämässään seuraamaan jäiden murtamista. Mukana olivat tietysti Sampo-idean isät, kaupunginjohtaja Juhani Leino ja yritystutkija Raimo Reiman. Valtiovallan edustajana kutsuvieraiden joukossa oli liikenneministeri Pekka Vennamo. Wärtsilä Meriteollisuuden johto oli luonnollisesti paikalla, samoin ulkomaankauppaliiton ja matkailualan edustajat. Vanhan laivan huolella toteutettua sisustusta kiiteltiin. Seuraavana päivänä eli 15.4.1988 oli vuorossa ensimmäinen varsinainen turistiristeily. Kapteeni Christian Grönvall vei vieraansa lähes kuuden tunnin mittaiselle risteilylle täydellisesti muuttuneessa säässä. Arktinen luonto näytti vieraille mahtinsa: lunta pyrytti lähes taivaan täydeltä ja tuuli oli hyvin voimakas. Vasta matkan puolessa välissä sää selkeni niin paljon, että matkustajat uskaltautuivat lämpimistä salongeista laivan kannelle ja jäälle. Japanilainen tv-ryhmä tallensi matkan kokonaisuudessaan ja ohjelma esitettiin myöhemmin Japanin televisiossa 20 miljoonalle katselijalle. Matkan kohokohdaksi kuvasi eräs osallistuja sitä, kun hän seisoi keulakannella ja katseli kiintojään murtumista. Sama asia on kiehtonut sen jälkeen jo lähes 200 000 muutakin risteilijää. Näky on sykähdyttävä jopa sellaisellekin, joka on nähnyt jäätyneen meren aikaisemminkin. Osa turisteista matkasi moottorikelkoilla lähellä olevaan kotakylään nauttimaan lappilaisia ruokia ja ajelemaan poroilla. Sampon henkilökunta pohti keinoja viihdyttää asiakkaita jatkossa. Kiinnostaisiko heitä kenties hiihtäminen jäällä tai ehkä pilkkiminen. Avannossa uiminen pelastautumispuvuissa keksittiin vasta myöhemmin. Siihen ei mennyt kovin kauaa aikaa. Vaikka aivan aluksi ajateltiin, että jäänmurtajalla vain istutaan grogilasi kädessä ja ihaillaan arktista maisemaa, oivallettiin hyvin pian, että kyseessä on enemmän seikkailu kuin pelkkä risteily. Avantouinnin lisäksi moottorikelkkasafarit tulivat oleelliseksi osaksi risteilyä.

First cruises on the Gulf of Bothnia On 14 April 1988 the Sampo took a specially invited group of guests on a celebratory cruise. The day turned out to be sunny, just as the weather at its best can be on an April-day on the Gulf of Bothnia. Not a cloud covered the blue skies, and the white ice-fields sparkled in the sunshine. The four hour cruise got on its way in the afternoon. The Male Choir on the Bothnian Arc (Pohjan Mieslaulajat) with their chanteys entertained the guests of whom many had never seen the breaking of ice out on the sea. The fathers of the cruise icebreaker idea, the City Manager Juhani Leino and the Corporate Analyst Raimo Reiman, were the guest of honors on the cruise. The Minister of Transport and Communications Pekka Vennamo, as the representative of the State, was among the honorable guests. On this special cruise, the management of the Wärtsilä Marin, the representatives of the Foreign Trade Association and the tourism industry in Finland, participated as specially invited guests. All aboard on the cruise praised the well done refurbishing on the Sampo. The next day, on 15 April 1988, the very first actual cruise got on its way. Captain Christian Grönvall took the visitors on a cruise that lasted nearly six hours due to the sudden change in the weather. The arctic nature showed its might: it snowed heavily and the wind was extremely strong. First on the mid-way of the cruise the weather cleared enough for the visitors to have the courage to exit the cozily warm saloons out on the deck and on the ice. A Japanese TV-group filmed the whole journey, and the program was eventually shown to 20 million spectators in Japan. One visitor on the cruise described the moment he stood on the foredeck watching the Sampo break the pack-ice in front of her, as his most memorable high-point of the cruise. Ever since, the event of the breaking of ice has fascinated close to 200 000 cruise visitors on the Sampo up until now. The experience is known to have been exceptional even for persons who have seen the frozen sea before. Some of the cruise visitors drove a snowmobile out into a cot-village nearby, to enjoy Lappish delicacies and to experience the thrill of the reindeer sledge ride. The crew of the Sampo continued developing ways to entertain the cruise visitors in the future as well. Would the visitors be interested in skiing on the ice or perhaps experimenting in ice-fishing? The great event of swimming/floating dressed in impermeable survival suits in the middle of the frozen sea was invented eventually. In fact, it didn’t take long to come up with the idea. Though initially it was thought that one sits nicely with a grog in his hand in the saloon of the ship admiring the arctic scenery, the crew of the Sampo realized quickly that the cruise was really more an adventure than merely a journey of sitting and watching about. It didn’t take long for the personnel to come up with the idea of the snowmobile safaris to be part of the icebreaker cruising as well. 43

Jo ensimmäisillä risteilyillä, joita tehtiin toukokuun puoliväliin saakka vuonna 1988, oli mukana myös ulkomaalaisia matkailijoita. Enemmän heitä alkoi tulla seuraavana risteilykaudella eli 1988–1989. Ryhmiä tuli Espanjasta, USA:sta, Saksasta ja Japanista. Kaikki olivat hyvin innoissaan Samposta ja seikkailusta jäätyneellä merellä. Se oli täysin uusi matkailutuote ja ainoa lajissaan koko maailmassa. Vastaavaa muutaman tunnin mittaista risteilyä ei ole vielä tänäkään päivänä. Sampon ainutlaatuisuus ja sen antama mahdollisuus kokea henkeäsalpaava elämys innoitti vuosia myöhemmin eli vuonna 2003 Patricia Schultzia valitsemaan jäänmurtaja Sampon yhdeksi kohteeksi kirjaansa ”1 000 places to see before you die”. Kirjassa kuvataan risteilyä sanomalla, että riemastuttava kyyti autiuden halki on sekä järisyttävä että epätodellinen. Hyvin monet risteilyvieraat nauttivat nimenomaan jääkentän hiljaisuudesta ja häikäisevästä valkoisuudesta, kun ympärillä on vain jäätä ja taivasta. Kirja mainitsee kokemisen arvoiseksi myös joka talvi Kemiin rakennettavan LumiLinnan. Jäänmurtajaristeily ja yöpyminen LumiHotellissa ovat vertaansa vailla olevia elämyksiä.

Sampo kutsuvierasristeily 14.4.1988. Vasemmalla yritystutkija Raimo Reiman ja oikealla kaupunginjohtaja Juhani Leino. | Specially invited celebratory Sampo cruise on 14 April 1988. Left, the Corporate Analyst Raimo Reiman, right the City Manager Juhani Leino.

In 1988 the Sampo cruised until mid-May. Already on these first cruises the Icebreaker had foreign visitors. More foreign visitors arrived aboard the Sampo the next season in 1988–1989. Groups came from Spain, USA, Germany and Japan. One can well imagine how excited the visitors were of the Sampo and of the adventure on the frozen sea. At the time the Sampo cruise was a brand new product in tourism, and the most unique of its kind in the whole world. Even today it is hard to find a four hour cruise, matching the one on the Sampo. The uniqueness of the Sampo, and the breathtaking experience the cruise on it offers, inspired Patricia Schultz in 2003 to select the Icebreaker Sampo as one of the destinations in her book of ”1 000 places to see before you die”. Patricia Schultz describes the cruise as being an exhilarating ride through desolate areas, at the same time thrilling and unreal. Many of the visitors enjoy especially the quiet of the nature, and the glaring whiteness all around when there is nothing in sight but vast ice fields and open skies. The book also mentions another adventure worthwhile experiencing in Kemi, namely, the annually built SnowCastle of Kemi. A cruise on the Icebreaker, and an overnight in the SnowCastle, are experiences unlike anything in the world.

Avantouinnin alkaminen Talvella 1989 laivan miehistöllä oli tapana hauskuttaa matkailijoita esittelemällä heille laivan pelastautumispukujen käyttöä laivan pysähdyttyä merellä. Laivan keittiömestari Kari Heinonen ja konepäällikkö Seppo Lucenius hyppäsivät oranssinvärisissä pelastautumispuvuissa kannelta Sampon tekemään avantoon. He näyttivät matkustajille samalla sitä, miten tositilanteessa jätetään laiva. He esittivät myös, miten pelastautumistilanteessa vedessä kytketään itsensä toiseen kiinni laittamalla jalat toisen henkilön kainaloon. Aika nopeasti muutamat espanjalaiset ja saksalaiset matkustajat halusivat kokeilla samaa. He halusivat päästä pulikoimaan avantoon jäälohkareiden sekaan. Heidän ei kuitenkaan annettu hypätä kannelta, sillä jos pelastautumispuvussa hyppää kannelta väärässä asennossa, voi vedessä käännähtää väärin päin. Hyppy on oikeaoppisesti suoritettava niin, että jalat osoittavat suoraan alaspäin. Rohkeat turistit päästettiin kuitenkin kellumaan pelastautumispuvuissa avantoon. Pelastautumispuku pitää lämpimänä ja auttaa kellumaan vedessä. Ihmiset nauroivat hervottomasti sekä avannon reunalla että avannossa. Idea meni heti läpi. Siitä alkoi jäänmurtaja Sampon tunnetuin ja suosituin ohjelmanumero kautta vuosien. Valtaosa risteilyvieraista haluaa nykyisinkin ehdottomasti kokea saman. Teletappimaiset hahmot ovat vuosi toisensa jälkeen astelleet Sampon portaita alas Perämeren jäälle, istuutuneet jäälle, josta Sampon henkilökunta avustaa heidät kellumaan avantoon ja uimisen jälkeen pois avannosta. Käden ylös nostaminen merkitsee sitä, että on halukas nousemaan ylös jään pinnalle. Maailmassa ei liene montaakaan matkailukohdetta, jossa kuulee niin iloisia naurunpurskahduksia kuin Perämeren jäällä. Avannossa kelluessa pikkumurheet unohtuvat helposti. Jopa ajan- ja paikantaju voivat kadota hetkeksi. Moni kuvailee vedessä kellumista rauhoittavaksi kokemukseksi. Parasta on se, että avannossa kelluminen ei vaadi mitään erikoistaitoja. Tosin, jos keskivartalon lihakset ovat hyvässä kunnossa, voi vaikka seisoa vedessä, sillä jalkojen alas painaminen pelastautumispuvussa vaatii paljon lihasvoimaa. Hyvillä lihasvoimilla pääsee myös ylös avannosta ilman avustajaa. Vanhin uimareista on ollut 93-vuotias japanilainen nainen, joka tuli jäänmurtaja Sampolle viettämään ikimuistettavia syntymäpäiväjuhliaan. Joskus turistit haluavat kokeilla suomalaisten harrastamaa avantouintia. He haluaisivat uida avannossa ilman pelastautumispukua, ainoana asusteena uima-asu. Avantouinti ilman pelastautumispukua on kuitenkin turvallisuussyistä toteutettava rannassa, ei ulapalla. Tosin kerran

Swimming in the midst of the frozen sea In the winter of 1989 the crew of the Sampo entertained the visitors by showing how one uses the survival suits when the ship stops out in the middle of the sea. The Sampo Chef, Kari Heinonen, and the Chief Engine Operator Seppo Lucenius, dressed in orange colored survival suits, jumped from the deck into the open area in the ice that the Sampo leaves behind her. In so doing they also demonstrated how the ship is evacuated in case of an emergency. They also demonstrated how, once in the black water, one sets the feet in the armpit of the other in rescue situations. Fairly quickly, in the course of these shows, visitors coming from Spain and Germany were the first ones eager to experience the same. They wanted to swim in the water amongst ice blocks. They were not, however, allowed to jump from the deck. For jumping from the deck dressed in a survival suit requires some skill, otherwise one is in danger of ending up face down in the cold water; the jump is to be performed feet stretched straight down towards the water. The brave tourists, dressed in survival suits, finally, were allowed to go floating in the water. One of the characteristics of the impermeable survival suit is that it not only keeps one warm, but also helps to float on top of the water. One can imagine the hilariousness the event caused; people standing on the edge of the open area in the ice, as well as the swimmers themselves, laughed out loud. The personnel of the Sampo realized instantly that here was an idea for an adventure. Thus began the most famous, and at the same time, the all-time favourite program number for the Sampo visitors for years to come. Even today, most of the visitors are eager to experience the swimming/floating event. Year after year characters resembling the Teletubbies step down the stairs of the Sampo to sit on the edge of the open area in the ice fields of the Gulf of Bothnia. The crew helps each visitor to slide into the water. Raising your hand is a sign letting the crew know you are ready to get out from the water. There hardly are many travel destinations in the world where you would hear as exhilarating and joyful laughs as on the ice fields of the Gulf of Bothnia. While floating in the sea amongst ice blocks, you forget your daily worries. You may even loose the sense of time and place for a minute or two. Many a visitor has described the floating as a calming experience for both the body and the soul. Best of this experience is that it requires no swimming skills, or no special skills to mention about. Though, owing strength in your midriff helps you to even stand in the water if you so wish. Good muscle force helps you also to get out from the water to the edge of the ice on your own, without the help of the crew. The oldest visitor venturing to experience the floating event up to date is a 93-year old Japanese woman. This Lady came to celebrate her most unforgettable birthday on the Sampo cruise. Along the years there have been visitors eager to experience the

eräs 80-vuotias mies oli lyönyt 60-vuotiaan tyttärensä kanssa vetoa siitä, kumpi tekisi hulluimman tempun. Mies sukelsi pelastautumispuvussa Sampo-risteilyllä Perämereen ja oli sitä mieltä, että mitään sen hullumpaa ei voisi tehdä. ”En osannut kuvitella, että siitä tulisi tällainen menestys.” Sampon silloinen keittiömestari Kari Heinonen, joka keksi avantouinnin pelastautumispuvuissa risteilijöiden hauskuttamiseksi. ”Sehän kelluu kuin Suomen markka”. Esko Aho, Suomen pääministeri vuosina 1991–1995, totesi kelluessaan avannossa pelastautumispuvussa.

cold-water swimming the Finns are known for; this, though, is done dressed merely in a swimsuit in a hole dug up closer to the shore. For reasons of safety swimming without a survival suit cannot be allowed out on the ice fields. Though, once we had an interesting situation aboard the Sampo; an 80-year old man had done a bet with his 60-year old daughter as to which one of them would do the craziest thing during the cruise. The man dived in his survival suit in the waters of the Gulf of Bothnia and thought that nothing crazier could ever be done after that. ”I could never imagine floating would be such a great success.” The Sampo Chef Kari Heinonen, inventor of the swimming in survival suits to entertain the visitors. ”It floats like the Finnish mark”. Esko Aho, the Prime Minister of Finland in 1991–1995, while floating amongst ice-blocks, dressed in a survival suit. 51

Jään ihme Itämeren pinta-ala on noin 420 000 neliökilometriä, keskisyvyys on 56 metriä. Itämeren pohjoisin osa Perämeri käsittää 36 800 neliökilometriä. Perämeren keskisyvyys on noin 40 metriä. Itämeren jäätyminen talvella johtuu sen mataluudesta ja vähäisestä lämmönsaannista Atlantilta. Perämeren vesi on useista siihen laskevista joista johtuen vähäsuolainen. Vähäsuolainen vesi jäätyy lämpötilan ollessa noin -0,3 astetta. Jäätyminen alkaa pohjoisosista ja etenee etelää kohti. Alkutalven risteilyillä jään vahvuus voi olla vain 15–20 cm, jolloin jäänmurtaja Sampolta pääsevät jäälle vain uimarit. Kevättalvella jään vahvuus on jo 75–95 cm. Suurin jääpeite talven aikana vaihtelee melko paljon vuodesta toiseen. Viimeisten 25 vuoden aikana Itämeren jääpeite on neljänä talvena ylittänyt 240 000 neliökilometriä. Ne talvet ovat olleet ankaria kovine pakkasineen. Perämeri jäätyy joka talvi. Koko Itämeren alueesta jäätyy vuosittain keskimäärin noin puolet. Pysyvä jääpeite tulee vuosien 1981–2010 tilastojen mukaan keskimäärin 23.11. Myöhäisin pysyvä jääpeite on tullut 20.12. Suurin mitattu kiintojään paksuus eli 122 cm on ollut Kemin naapurikaupungin Tornion edustalla vuonna 1985. Talvi 2012 oli koko Itämeren alueella hyvin lyhyt, vain noin 18 viikon mittainen. Lyhyitä talvia olivat myös talvet 1992, 2001, 2007 ja 2008. Kiintojää kasvaa meriveteen alaspäin ja on ehyt sekä liikkumaton. Vedenkorkeuden vaihtelu voi nostaa tai laskea kiintojäätä. Kiintojäästä merelle päin olevaa jäätä sanotaan ajojääksi. Ajojäät repeytyvät ja ajautuvat kasaan tuulien ja virtausten takia. Kovalla tuulella ajojää voi ajelehtia vuorokaudessa jopa 10–30 kilometrin matkan. Ajojääalueilla muodostuu siten useiden metrien paksuisia kasautumia eli ahtojäitä. Niistä näkyy vedenpinnan yläpuolella noin 30–300 cm:n korkuinen osa. Vedenalainen osa on 5-7 kertaa niin paksu kuin vedenpinnan päällä näkyvä ahtojää. Suurin mitattu ahtojäävalli on ollut 3,5 metriä korkea ja 28 metriä syvä. Ahtojää ei kuitenkaan ole yhteen jäätynyttä metriä syvemmältä. Kirkas teräsjää muodostuu suoraan vedestä. Se on tumman sinertävää, lasimaista ja yleensä suurikiteistä. Jään kantokyky mitataan aina teräsjään mukaan. Vuodesta 1970 lähtien kaikki Suomen satamat on pidetty auki ympäri vuoden. Jäänmurtaja Sampo on ennen matkailujäänmurtajana toimimistaan avustanut myös Perämeren laivaliikennettä eli toimi samalla alueella, missä viihdyttää nyt risteilyvieraita.

Marvels and wonders of ice The Baltic Sea comprises of about 420 000 square kilometres with a medium depth of 56 metres. The Gulf of Bothnia comprises 36 800 square kilometres with the medium depth of about 40 metres of the northernmost part of the Baltic Sea. The fact that the Baltic Sea freezes during the winter is due to its shallowness and to the lack of warm water flow from the Atlantic. The Gulf of Bothnia, due to the many rivers descending into it, is lightly salted. A lightly salted water freezes at about - 0,3 degrees Celsius. The freezing begins in the northern parts of the sea continuing to the south. During the first cruises in the early winter season the thickness of the ice varies from 15–20 cm. At this time only the swimmers are allowed to enter on the ice, spectators must stay up on the deck. In the late winter the thickness of ice is up to 75–95 cm. The largest ice-cover during any a winter varies plenty from year to year. During the last 25 years the ice-cover on the Baltic Sea has exceeded 240 000 square kilometres in four winter seasons. Those winters have been very harsh with extreme cold spells. The Gulf of Bothnia freezes every winter. From the whole of the Baltic Sea about half of the area freezes annually. According to the 1981-2010 records permanent ice-cover arrived on the northern waters on 23 November. The latest permanent ice-cover in any a winter has been recorded on 20 December according to the fore mentioned records. The thickest fast ice, 122 cm, has been recorded in front of the shores of the neighbouring city to Kemi, namely the city of Tornio, in 1985. The winter of 2012 in all of the Baltic regions was short, lasting merely 18 weeks. 1992, 2001, 2007 and 2008 turned out to be short winters as well. Fast ice grows in the sea-water downwards, is motionless and unbroken in consistency. The change in the water-level may either raise or lower the fast ice. The ice further out from the fast ice towards the sea is called the drift-ice. Drift-ice is broken in consistency and accumulates into heaps and masses because of winds and currents. In high winds the drift-ice is known to drift up to 10–30 kilometers in a day. These areas of the drift-ice often form thick accumulations of a few metres, and these accumulations are called the pack-ice. Only about 30–300 cm of the pack-ice is visible above the water-level. The part of the pack-ice under the waterline is 5-7 times as thick as the part on the surface. The largest drift-ice embankment recorded up today has been 3,5 metres high and 28 metres deep. The pack-ice, however, does not freeze in one piece under the depth of one meter. Clear steel ice is formed directly from water. Its coloring is dark blue and it is glassy with large frost figures. The carrying capacity of the ice is measured according to the steel ice.

Jäänmurtaja Sampo selviytyy hyvin jopa kahdeksanmetrisestä ahtojäästä. Risteilyllä jokainen pääsee tuntemaan ja näkemään, miten kiinto- ja ahtojää murtuu 3 542 tonnia painavan aluksen voimien alla. Jäänmurtajat ovat noin kolme kertaa painavampia kuin samankokoiset rahtilaivat sillä niiden runko on valmistettu huomattavasti vahvemmasta teräksestä. Sampon runko on pyöreähkö, mikä helpottaa sen liikkumista jään päällä. Moottorien teho on 8 800 hv. Laivan suuri voima mahdollistaa sen, että se pusketaan jään päälle. Sampo rikkoo jään päältä päin painamalla sitä alaspäin. Laivan paino rikkoo jään. Risteilyvieraista tapahtuma näyttää miltei yhtä helpolta kuin kakkuviipaleiden leikkaaminen. Jokainen aluksella olija tuntee kuitenkin tärinän, minkä jään särkyminen saa aikaan. Sampon pohjan pyöreä muoto ohjaa rikotun jään laivan reunoille, jossa se on risteilyvieraiden nähtävissä ja ihasteltavissa. Samalla kannattaa katsoa välillä myös hiukan kauemmaksi merelle huomatakseen kuinka erilaista jää on siellä. Sampo voi liikkua avovedessä, mutta ylivakautensa vuoksi alus keinuu merenkäynnissä nopeilla periodeilla puolelta toiselle. Eräänä uutena vuotena talvi oli antanut odottaa itseään. Perämeri ei ollut täysin jäätynyt vaan paikoitellen meressä oli avovettä. Juhlaillallinen oli katettu pöytään, kun navakka tuuli keikutteli laivaa niin, että illallinen astioineen levisi lattialle. Suojaisaan paikkaan päästyä keittiömestarille tuli kiire valmistaa ja kattaa uusi ateria juhlapöytään. Pitkään laivalla työskennelleelle keittiömestarille tilanne ei ollut kuitenkaan ylitsepääsemätön. “Jään murtamisen katselu keulakannelta on hypnoottinen kokemus. Sitä voi verrata tähtitaivaan ja revontulien katselemiseen.” Sampon nykyinen kapteeni Petter Tähtinen.

Since 1970 all the ports in Finland have been kept open throughout the year. The Icebreaker Sampo, before her assignment as a cruise icebreaker, operated assisting maritime traffic on the same waters of the Gulf of Bothnia as she now entertains tourists. The Icebreaker Sampo’s capacity is to break up to eight metres pack-ice. During any a cruise the visitors can see how the fast ice and the pack-ice break under the mass of the vessel weighing 3 542 tons. The weight of an icebreaker is about three times as heavy as the weight of a corresponding cargo ship, due to the fact that the framework of the icebreaker is constructed from much stronger steel. The roundish framework of the Sampo makes it easier for the vessel to move through the ice. The huge engine power, the total engine power being 8 800 hp, enables the vessel to do climbs upon the ice. It is the sheer mass of the vessel that then bears down upon the ice, thus fracturing the ice. The cruise visitors find the event of breaking the ice merely as easy as cutting slices of a cake. Every passenger, though, feels the trembling, and hears the noise the breaking of the ice causes throughout the vessel. The Sampo’s roundish shape of the bottom steers the broken ice towards the edges of the vessel. Looking out from the deck the visitors can easily admire the various shapes of the ice-blocks. At the same time it is worthwhile to look further out to the sea, to realize how different the ice and the scenery appear in the horizon. The Sampo is capable of moving in open waters. But because of the roundish shape of her bottom, the vessel rocks from side to side on the rough sea. One New Year’s Eve season the winter was late in coming, and some areas of the Gulf of Bothnia had not been frozen. A festive dinner had been set up on the tables at the Arctic Restaurant, when, suddenly, strong winds rocked the ship so that the plates and glasses flew down to the floor. As soon as the Captain steered the vessel onto calmer waters, the Chef of the Sampo hurried to prepare another dinner. For the well-experienced Chef of the Sampo, who, at the time of this event, had already been working for a long period on the vessel, the situation was not insuperable. ”Observing the breaking of the ice while standing out on the foredeck, is a hypnotic experience. It is comparable to watching the starry skies with Aurora Borealis.” Petter Tähtinen, the Captain of the Sampo.

Matkailujäänmurtaja Sampo ja LumiLinna maailmankartalle Jo ensimmäisen toimintavuoden kuluessa Sampolla oli vietetty kolmet häät ja pidetty yksi 300 hengen cocktail-tilaisuus normaalien risteilyjen lisäksi. Sampo pääsi hyvin alkuun, mutta koki raskaita vastoinkäymisiä ensimmäisinä risteilyvuosinaan. Wärtsilän konkurssi syyskuussa 1989 vei pois tutkimustulot ja pohjan taloudelta. Pian sen jälkeen alkoi lama, joka vei suomalaiset yritysvieraat laivalta. Ensimmäisenä toimintavuotena Sampolla järjestettiin pikkujoulujuhlia, joille osallistui runsaasti suomalaisia yrityksiä. Risteily alkoi kello 19 ja päättyi yhden aikaan yöllä. Ohjelmaan kuului tanssia, joulupukki ja joulupöytä. Alun hankaluudet olivat vain haaste uudelle toimitusjohtaja Esa Ruuskaselle. Ruuskasessa haasteet kasvattivat halun näyttää, että Sampo saadaan kannattavaksi. Ruuskasen vastuulla oli myös Sampon ravintolatoiminta ja hänen vaimonsa Maarit Ruuskanen hoiti Sampon matkamuistomyymälää. Esa Ruuskanen eli Mr Icebreaker, minkä nimen hän sai myöhemmin, kävi tiuhaan matkamessuilla esittelemässä jäänmurtaja Sampoa yllään purserin univormu. Matkailun edistämiskeskuksella ja Finnairilla oli hyvä markkinointiorganisaatio, jotka tekivät myös Sampoa tunnetuksi maailmalla. 1990 Sampo matkasi Helsinkiin, jossa sitä markkinoitiin Lappi Laivalla -viikolla yhdessä viiden muun lappilaisyrityksen kanssa, jotka esittelivät workshopeissa toimintaansa matkailualan ammattilaisille ja suurelle yleisölle. Vieraita viihdytettiin muun muassa musiikkiesityksillä. Laivalla vieraili lukuisia lehtimies –ja tv-ryhmiä puhumattakaan maksaneista asiakkaista ympäri maailmaa. Vuonna 1993 Esa Ruuskanen huolehti markkinoinnista ja myynnistä kahdestaan organisaatioon mukaan tulleen myyntipäällikkö Maija-Liisa Helistön kanssa. 1995 Helistö osallistui Ruuskasen kanssa Geneven matkailumessuille pari kertaa yhdessä. Sen jälkeen he alkoivat kiertää eri matkailumessuilla yksin. Helistö sai lempinimen Miss Sampo. Annikki Hietala tuli mukaan organisaatioon hiukan Helistön tulon jälkeen. Kaikille oli kunnia-asia saada vuosi vuodelta parempi tulos. Työtä tehtiin tunteja ja aikaa laskematta. Risteilykaudella 1999–2000 Sampolla vieraili ensimmäisen kerran hiukan yli 10 000 vierasta. Kymmenen vuotta aikaisemmin heitä oli ollut vain hiukan yli 2 000. Aivan ensimmäisinä vuosina varaukset kirjoitettiin manuaalisesti varauskirjaan. Kun kävijämäärät lisääntyivät vuosi vuodelta, luotiin oma varausjärjestelmä. Jo risteilykaudella 1995–1996 ylitettiin 6 000 risteilyvieraan raja.

World renowned Cruise Icebreaker Sampo and the SnowCastle of Kemi Three weddings and a cocktail party for 300 persons in addition to the regular cruises were on the records of the Sampo’s first season in tourism. Though the beginning of the Sampo’s assignment as a Cruise Icebreaker was good, she was to experience some tough times in the future to come. When the Wärtsilä Marin went into liquidation in September 1989, the financial support of the business weakened as there was no income from the research work. Soon after that recession hit Finland, and the Finnish incentive groups didn’t book cruises. During the first season of the Sampo many Finnish companies booked their Christmas parties on the Sampo. The cruise began at 7 pm, continuing with festive dining and dancing until one in the morning. And Santa Claus visited aboard the Sampo during these parties. The difficulties of the beginning of the Sampo were merely a challenge for the new Managing Director Esa Ruuskanen. Ruuskanen wanted to show that the business of the Sampo could be profitable. Ruuskanen was in charge of the Arctic Restaurant as well, and his wife Maarit Ruuskanen took care of the souvenir shop aboard the Sampo. Esa Ruuskanen, or Mr. Icebreaker, the name he eventually was bestowed, frequently represented the Sampo dressed in a purser’s uniform on various Travel Expos around the world. The Finnish Tourist Board together with Finnair had an excellent marketing organization at the time, adding to the fame of the Sampo around the world. In 1990 the Sampo sailed to Helsinki to be marketed on the Lapland on the Ship –week. On this exhibition, together with five other companies from Lapland, the Sampo’s business was introduced in various workshops for the professionals in tourism industry, as well as to the general public. The guests were entertained, among others, with music performances, and the press and many TV-film-groups, not forgetting the paid audience from around the world, visited onboard the ship. In 1993 the Sales Manager Maija-Liisa Helistö joined the company, and with Esa Ruuskanen took care of the marketing and sales of the Sampo. In 1995 Helistö participated with Ruuskanen on the Geneva Travel Expo. After that the pair toured the various Expos on their own. Helistö got the nickname Miss Sampo. Annikki Hietala joined the company after Helistö. For all three it was a great honor to top the results of the Sampo year after year. They worked without counting the hours or time. On the cruise season of 1999–2000 a little over 10 000 passengers visited the Sampo. Ten years earlier, the amount of visitors had been slightly over 2 000. During the first years the reservations were entered manually in the reservation book. As the amount of visitors increased, a specific reservation system was developed. Already by the season of 1995–1996 the limit of 6 000 cruise visitors was topped. To add to the fame the Sampo had brought to the region of the Sea Lapland and Kemi, in 1996 the world’s largest SnowCastle was built in Kemi. A new SnowCastle 59

Sampon lisäksi Kemiä ja Meri-Lapin aluetta teki tunnetuksi myös Maailman Suurin LumiLinna, joka rakennettiin Kemiin 1996. Uusi, erilainen LumiLinna on rakennettu siitä lähtien Kemiin joka vuosi. Avajaisia vietetään vuosittain aina tammikuun lopussa. Hyvin useat Sampon risteilyvieraat haluavat nähdä myös LumiLinnan. Kun keväällä 1997 Matkailun edistämiskeskuksen Kauko-Idän markkinointialueen johtaja Pirkko Hannulalta kysyttiin TV2:ssa, mitkä suomalaiset kohteet kiinnostavat Kauko-Idässä, mainitsi Hannula jäänmurtaja Sampon ja LumiLinnan. Ne molemmat ovat aitoja, alueen luonnolliseen elämänmenoon ja vuodenaikoihin liittyviä matkailutuotteita. Juuri siinä niiden vahvuus piilee. Journalistien lisäksi Kemissä oli käynyt jo tv-kuvausryhmiä Japanista, Thaimaasta ja Taiwanista. LumiLinna ja Sampo yhdessä toivat Kemiin suurimmat kansainväliset uutistoimistot ja keskeiset kansalliset tv-yhtiöt. LumiLinna sai poikkeuksellisen paljon julkisuutta ympäri maailmaa. Jäänmurtaja Sampo sai yritysvieraita heti niistä maista, joissa oli esitetty tv-ohjelmia risteilyistä ainutlaatuisella matkailujäänmurtajalla. Idea LumiLinnasta syntyi jäänmurtaja Sampolla vuonna 1994. Ajatuksen lumilinnasta oli kaupunginjohtaja Juhani Leino esittänyt jo aikaisemmin markkinointisihteeri Seppo Lankiselle. Lankinen pyöritteli sanaa lumilinna yhdessä toimittaja Heikki Kahilan kanssa Sampon murtaessa Perämeren jäätä. Jäät murtuivat myös ajatuskahleiden tieltä, sillä siellä Perämeren valkealla jäälakeudella miehet totesivat yhdessä: mehän rakennamme maailman suurimman LumiLinnan. Me teemme talvisen kulttuurikeskuksen, jonne tulee myös iso estradi erilaisia esityksiä varten. Vuonna 1996 helmikuussa Maailman Suurin LumiLinna oli valmis. Suuri ihmisvirta kävi ihastelemassa ensimmäistä LumiLinnaa, jossa oli hotelli, ekumeeninen kirkko, ravintola, lasten seikkailumaa ja amfiteatteri - kaikki lumesta rakennettuja. Kun LumiLinnassa järjestettiin suomalaisen, maailmankuulun sopraano Karita Mattilan konsertti, vieraili jäänmurtaja Sampolla 400 risteilyvierasta. 2000-luvulle tultaessa Sampolla oli käynyt vieraita jo noin 50 eri maasta. Incoming-toimistot markkinoivat jäänmurtaja Sampoa ympäri maailmaa. Yrityksien ryhmä- ja kannustematkat muodostavat yhä suuren osan Sampon matkailijoista. Jäänmurtaja Samposta tuli hyvin nopeasti incoming-toimistojen ykköstuote nimenomaan incentive-markkinoille. Sampo ja Perämeren jää muodostavat yhdessä Once in a lifetime – kokemuksen, mikä on vertaansa vailla. Sampolle on myös helppo tulla: Lentomatka Helsingistä Kemiin kestää vain noin tunnin. Vuonna 2002 huhtikuussa Matkailun edistämiskeskuksen toimistopäällikkö Riitta Tammisto kertoi Helsingin Sanomissa, että Suomi oli kohonnut Euroopan seitsemänneksi suosituimmaksi kannustematkakohteeksi. Sijoitus oli huikea. 75 prosenttia Suomeen suuntautuvista kannustematkoista tehtiin uutisen mukaan talviaikaan Lappiin

with a different appearance has been built on the shores of the city of Kemi ever since. The opening celebration of the SnowCastle is every year in the beginning of January. Most of the Sampo cruise visitors are eager to visit the SnowCastle as well. When, in the spring of 1997, the Director of the Finnish Tourist Board in Far East Pirkko Hannula was asked on the Finnish TV Station 2, which ones of the Finnish travel destinations interest the people in the Far East the most, Hannula mentioned the Sampo and the SnowCastle of Kemi. Both the Sampo and the SnowCastle are authentic travel products, adventures happening in the midst of regular life in the Sea Lapland region during winter season. In addition to the press, various TV-film groups from Japan, Thailand and Taiwan also visited the city of Kemi. The SnowCastle and the Sampo brought the biggest international press agencies and the representatives of the central national TV-stations to visit the city of Kemi. The SnowCastle gained an exceptional amount of fame throughout the world. As soon as the TV-program of a cruise on the most unique Cruise Icebreaker in the whole world had been shown in any particular country, corporate and incentive groups from these countries booked a cruise on the Icebreaker Sampo. The idea of building a SnowCastle got its start on the Icebreaker Sampo in 1994. The City Manager Juhani Leino had mentioned about the idea earlier to Seppo Lankinen, the Secretary of Marketing in the city of Kemi. As the Sampo was breaking ice on the Gulf of Bothnia Lankinen pondered about the word snow-castle together with the TV-reporter Heikki Kahila. The ice was broken on the thoughts-level as well, for out on the vast white ice fields the two men declared out loud: we will build the world’s largest snow-castle. We will construct a wintry cultural center with a stage for various performances. By February 1996 the World’s Largest SnowCastle was built and ready for the audience for the very first time. Great amounts of people came to admire the SnowCastle of Kemi with a Hotel, a Restaurant, an Ecumenical Church, Children’s Playground and an Amphitheater – all constructed from snow. The day the world renowned Finnish soprano Karita Mattila gave a concert in the SnowCastle, 400 visitors took the cruise on the Sampo. By the 20th century visitors from 50 different countries had taken a cruise on the Sampo. The Incoming-offices marketed the Icebreaker Sampo around the world. The incentive- and other groups from various companies still form a great part of the Sampo visitors. A cruise on the Icebreaker Sampo became very quickly the number one product for the Incoming-offices, especially for their incentive-markets. The Sampo and the ice fields on the Gulf of Bothnia are a Once in a lifetime – experience, unlike anything else in the world. And it is easy to reach the Sampo: a flight from Helsinki to Kemi takes merely an hour. In April 2002 the Managing Director of the Finnish Tourist Board Riitta Tammisto told the Helsingin Sanomat (the newspaper in Helsinki), that Finland had become the seventh favorite destination for incentive travels in all of Europe. 75 per cent of all the 61

Maailman suurin LumiLinna on ollut toinen Kemin talvimatkailun vetonaula vuodesta 1996 saakka.

Since 1996 the Worldâ&#x20AC;&#x2122;s Largest SnowCastle has been another world-renowned winter tourist attraction in Kemi.

tai Kuusamon seudulle. Pohjois-Suomen tärkeimmiksi kohteiksi mainittiin jäänmurtaja Sampo ja Rovaniemen nähtävyydet. ”Tässä kaupungissa on myönteistä otetta ja valmiutta irrotteluun, mutta taustalla lienee sekin, että Kemi on vuosikymmeniä pyrkinyt esiintymään kulttuurikaupunkina. Olennaista on, että uusia avauksia haetaan kaupungin omista, luontaisista lähtökohdista.” Juhani Leino, Kemin kaupunginjohtaja 1980–2000.

Kemin Valtakatu ja kaupungintalo talvisessa auringonpaisteessa.

incentive trips in Finland during the wintertime, according to the news, were booked in Lapland and in Kuusamo. The Icebreaker Sampo and the sights in Rovaniemi were mentioned as the most important destinations in the North of Finland. ”The people in this city have a positive attitude with a playful spirit, but the great background force to all this must be the fact that the city, already for many decades, has been striving to be a cultural city worth visiting. It is essential that new openings are searched from the city’s natural offerings.” Juhani Leino, the City Manager of Kemi in1980–2000.

The main street Valtakatu and the City Hall of Kemi in wintry sunshine.

Tapahtumia vuosien varrella Merimies-unionin Satama-alan puheenjohtaja Jaakko Alamommo myönsi jäänmurtaja Sampon ensimmäisten risteilyjen jälkeen kesällä 1988, että merenkulkijoiden ajatukset Sampon mahdollisuuksista ovat muuttuneet myönteiseen suuntaan. He suhtautuivat etukäteen hankkeeseen hiukan epäilevin mielin etenkin, kun tiedossa oli muutamien muiden satamakaupunkien epäonnistumisia. Sampon hankinta kohensi paikallista merenkulkualan työllisyyttä, vaikka uudet työpaikat olivat vuositasolla lyhytaikaisia. Sampo teki silloin tällöin myös varsinaisia jäänmurtajan töitä. Esimerkiksi vuonna 1998 maaliskuussa jäänmurtaja Sampo hinasi peräsinvikaisen hollantilaisen laivan Kokkolaan, josta Porin Karhu otti sen hinaukseensa. Laivaan oli ehditty lastata kemiläisiä paperituotteita ennen kuin peräsinvika huomattiin. Lasti purettiin ja laivan peräsin siirrettiin maanteitse telakalle Turkuun. Matkailujäänmurtaja Sampo on vuosien mittaan tarjonnut puitteet hyvin erilaisille tapahtumille. Mielikuvitusta ruokkiva ympäristö antaa jatkuvasti ideoita kaikenlaiseen hullutteluunkin. Perämerellähän ollaan Napapiirin tuntumassa. Joulupukin kotisatama on Ajoksessa. Yhteistyössä toimivat safariyritykset ovat toteuttaneet risteilijävieraiden erikoistoiveita. Jäälle on rakennettu kota tai jääbaari, jossa on nautittu snapsit. Baarin vierelle on valmistettu jäinen logo tai on veistetty jäästä yrityksen nimi tunnelmaa luomaan. Ajoksen satamassa on vihitty aviopareja, jolloin risteilyisäntä Esa Ruuskanen on tarvittaessa joskus rakentanut jäisen alttarin vihkimistoimitusta varten. Vuonna 2001 eräs yritys juhli kymmenvuotista toimintaansa tulemalla Sampo-risteilylle. Seurueeseen kuului 158 henkilöä ja heille katettiin pitkä pöytä jäälle. Juhla-ateria sisälsi kylmäsavukirjolohikeittoa, porolihapaellaa ja täytekakkua. Juhlaillallinen sujui kaikin puolin hyvin parin asteen pakkasessa. Ikimuistettava ruokailu lopeteltiin auringonlaskun aikaan. Monet syntymäpäiväjuhlat on vietetty Sampolla, siellä on tehty autorengasmainoksia, järjestetty turkismuotinäytöksiä ja katseltu laskuvarjohyppyjä sekä rallikilpailuja. 1990-luvulla oli kerran pari viikkoa yli 30 astetta pakkasta. Se ei kuitenkaan estänyt avantouintia. Pelastautumispukujen vetoketjut tosin jäätyivät kiinni, niin, että ne piti sulattaa, että puvut saatiin riisuttua rohkeilta uimareilta.

Events and happenings from years gone by In the summer of 1988, after the first cruise-season of the Sampo, Jaakko Alamommo, the chairman of the Harbour Branch of the Finnish Seamen’s Union, was to admit that the mariners had changed their thoughts about the Sampo’s success into a more positive direction. Initially the mariners had doubted the success of the Sampo endeavor, as they knew about many others that had failed in other port cities. The purchase of the Sampo improved the marine employment in the region of the city of Kemi, though the positions could be seasonal and therefore short in duration. Occasionally the Sampo still operated in actual icebreaking duties also. In March 1998 the Icebreaker Sampo towed a Dutch ship with a steering gear problem to the city of Kokkola, where the icebreaker Karhu of Pori took the ship in tow. The ship had taken a cargo of paper products in Kemi before the problem was discovered. The ship was unloaded, and the steering gear was transported by truck to the Turku Repair Yard. Along the years the Sampo has been the center stage for a variety of occasions. The fascinating surroundings that a cruise on the Sampo provides, stir the imagination, and may even inspire for all sorts of fun things to do. On the Gulf of Bothnia we are close to the Arctic Circle. Santa’s home-port is in the Port of Ajos in Kemi. The Safari-companies in cooperation with the Sampo have fulfilled many of the special wishes of the cruise visitors. A cot or an ice-bar has been constructed on the ice fields for visitors to enjoy snaps and grogs. A logo or the name of the company has been sculpted from ice to decorate the bar. For the weddings at the Port of Ajos, Esa Ruuskanen, the Cruise Director, has constructed an altar on the ice when needed. In 2001 a certain company celebrated its tenth anniversary in business on a Sampo cruise. A long dinner table was set up on the ice for the party of 158 persons. The festive dinner included a cold soup of smoked salmon, paella of reindeer, and was topped with a sweet layer cake. All in the party enjoyed their dinner, in the cold of merely couple of degrees Celsius, and the unforgettable dining ended by watching at the most glorious sunset. Many a person has celebrated his/her birthday on the Sampo; ads for car tyres have been filmed aboard the Sampo; the ship has been the stage for fashion shows for furs, and the Sampo has been the seat where to watch parachute jumping and car racing out on the ice. For a couple of weeks in the 1990’s the temperature dropped to -30 degrees Celsius. That didn’t stop the cruise visitors from wanting to experience the floating event amongst the ice. The zippers of the impermeable survival suits froze during the swimming, and the zippers had to be melted in order to unzip the suit for the brave swimmers. The fact that the cruise visitor experiences the authentic arctic weather of frost with chilly winds while standing out on the deck is one of the most unique aspects of the cruise on the Sampo. Inside the vessel the elegantly cozy and warmly atmospheric Arc67

Yksi vaikuttavimpia asioita Sampolla on juuri se, että laivan kannella risteilyvieras on aidossa arktisessa ilmastossa, pakkasessa ja viimassa. Oven takana odottaa lämmin ja viihtyisä ravintolasali, jonne voi mennä lämmittelemään. Siellä voi nauttia lämmintä ateriaa tai istua drinkkilasi kädessä ja ihailla arktista merimaisemaa. Sampon ensimmäinen kapteeni Christian Grönvall muistaa ensimmäisen uudenvuoden risteilyn vuodenvaihteessa 1988–1989. Jäälle oli aseteltu jätkänkynttilöistä lyhtykuja, joiden keskelle hän ohjasi Sampon keulan. Myös Millenium-risteily vuosituhannen vaihteessa oli erityisen juhlallinen. Jäällä järjestettiin ilotulitus ja valettiin tinat. Lähes koko 1990-luvun ajan uusivuosi oli niin suosittu risteilyajankohta, että ryhmät varasivat etukäteen shampanjapullot. Vuonna 1996 jäänmurtaja Sampolla järjestettiin risteily, jolle osallistui Suomen ja Unkarin ystävyyskaupunkien edustajia. Ohjelmanumeroihin sisältyi tanssitaiteilija Reijo Kelan tanssiesitys kynttilöiden loisteessa. Esityksen alussa hän nousi tanssimaan alastomana jäälle tuotujen poronnahkojen seasta. Risteilyvieraat katselivat esitystä laivan sisätiloilta ja kannelta. Esitys oli kaikkien mielestä niin huikea, että sitä on muisteltu ja kiitelty vielä vuosikausia jälkeenpäinkin. Useita eri tv- ja mediaryhmiä on vieraillut Sampolla vuosien varrella. Risteilykaudella 1995–1996 Sampolla kävi jopa 23 maan tv-ryhmiä. Pelkästään CNN-kanavan kautta Sampon jäänmurtotyötä näytettiin noin 216 miljoonalle katselijalle. Kemin kaupunginorkesteri on soittanut Perämeren jäällä, kun juhlittiin Sampon 20-vuotista toimintaa. Kemiläinen tunnettu heavybändi Sonata Arctica on kuvannut mainosvideon Sampolla. Vuonna 2007 hollantilainen kuvataiteilija ja elokuvaohjaaja Guido van der Werve vuokrasi hollantilaisilta taidesäätiöiltä ja taidetoimikunnilta saamiensa apurahojen turvin jäänmurtaja Sampon päiväksi käyttöönsä. Hän halusi tulla tekemään lyhytelokuvan miehestä, joka kävelee Perämeren jäällä jäänmurtajan edessä. Teoksen nimeksi tuli ”Nummer acht: Everything is going to be alright”. Yksinäinen mies avaralla jäälakeudella, takanaan valtava jäänmurtaja, joka lähestyy lähestymistään, on vaikuttava esitys, josta tuli yksi Guido van der Werven (www.roofvogel.org) hiteistä. Sitä on esitetty ympäri maailmaa. Guido van der Werven filmeissä musiikilla on tärkeä osuus. Hän säveltää itse musiikin tai soittaa sound trackit jossakin elokuvistaan itse pianolla. Eräässä elokuvassaan hän pitää konsertin pienessä huoneessaan Amsterdamissa. Jäänmurtaja Sampolla ja Perämerellä kuvatun filmin vaikuttavuutta lisää se, että filmissä musiikki peittyy murtuvan jään ja jäänmurtajan aiheuttamien äänien alle. Jäänmurtaja Sampon yhdeksän hengen miehistö palveli Guido van der Werveä sekä hänen filmiryhmäänsä joustavasti. Jäänmurtaja ajoi normaalireitiltä eteenpäin kauemmaksi rannasta. Oli kaunis kevätpäivä ja jäätilanne oli kapteenin mukaan hyvä. Suunnittelutuokion jälkeen ryhdyttiin kuvaamaan. Jos filmi näyttää hurjalta, oli jännittävät hetket myös Sampon kapteenilla ja matruuseilla. Vain miehen myssy vilahteli

tic Restaurant and the saloons, where the visitors can enjoy a lunch, or just sit around with a drink in hand admiring the arctic scenery, are waiting. Christian Grönvall, the first Captain on the Sampo, remembers the first New Year’s Eve Cruise in the season of 1988-1989. The path where he was to steer the Sampo, was decorated with lumberjack’s candles. Also the Millennium-cruise in the turn of the century was especially festive. A splendid fireworks display was arranged on the ice, and New Year’s Eve charms were cast by melting the tin. Throughout the 1990’s the New Year’s Eve Cruise on the Sampo was so popular that the visiting groups began to order even their champagne bottles well in advance. In 1996 the Icebreaker Sampo was the host for the representatives of the twin-cities of Finland and Hungary. One of the entertaining programs that evening included Reijo Kela’s dance performance on the ice, lighted merely by candles. To start his performance, Reijo Kela arose from amongst a pile of reindeer skins without a stitch of clothing on his body. The cruise visitors, watching the performance from inside the Sampo and out on the deck, praised the event as hugely successful and utterly unforgettable. In fact, they would remember to praise the performance in years to come at many events. Many a TV and media group has visited the Sampo along the years. During the season of 1995–1996 TV film groups from 23 different countries took the cruise on the Sampo. The CNN-channel alone showed the marvels of the Icebreaker Sampo to about 216 million spectators. When the Sampo’s 20th anniversary in business was celebrated, the City Orchestra of Kemi performed on the ice of the Gulf of Bothnia. The world-famous heavy-band Sonata Arctica, originally from the city of Kemi, filmed one of their music video ads on the Sampo. In 2007, Guido van der Werve, the Dutch painter and film director, with the grant he received from the Dutch art foundations, rented the Sampo for a day. He wanted to make a short film of a man walking on the ice fields of the Gulf of Bothnia in front of the Icebreaker. The film was named “Nummer acht: Everything is going to be alright”. A lonely man, alone out on the vast ice field, behind him a huge icebreaker getting closer and closer; the impressive film became one of Guido van der Werve’s greatest hits (www.roofvogel.org), and has been shown throughout the world ever since. Music plays an important part in Guido van der Werve’s films. He composes his own music and even plays the sound tracks of some of his films on the piano. In one of his films he gives a concert in his small room in Amsterdam. In the film done on the Sampo and out on the Gulf of Bothnia, the music almost disappears into the sounds arising from the engines of the vessel and from the breaking of the ice. This makes the film Nummer acht even more impressive. The crew of nine persons on the Sampo served Guido van der Werve and his film team according to their wishes. The Sampo cruised out from her normal route further out to the sea. It was a beautiful spring-day and the ice-coating according to the Captain was good. After a brief conference, the team began filming. The day was exciting 69

Kuvataiteilija ja elokuvaohjaaja Guido van der Werve tekee Nummer Acht - Everything is going to be alright - nimistä lyhytelokuvaa Kemissä Sampo- jäänmurtajan kanssa talvella 2007.

keulakannelle. Jäänmurtajan oli edettävä kävelyvauhtia jäissä, ja sen vuoksi vauhtia oli säädeltävä koko ajan. Haastetta riitti vauhdin pitämisessä sopivana. Oli olemassa myös vaara, että jäänmurtajan eteen syntyy railoja. Matruusit tähystivät sen vuoksi molemmin puolin jäänmurtajaa koko filmauksen ajan. Päivä oli normaalia risteilypäivää hukan pidempi, merellä meni kaikkiaan 6-7 tuntia. Guido van der Werve mainitsi lyhytfilminsä nimen taustaksi hyvin yksinkertaisen asian: as long as you keep moving, everything is going to be allright! Sampon ensimmäinen kapteeni Christian Grönvall kertoo, että risteilykaudella 1988–1989 eräs risteilyvieras pyysi häntä ottamaan itsestään kuvan pelastautumispuvussa avannossa siten, että pelastautumispuku ei näkyisi ollenkaan kuvassa ja näyttäisi siltä, että mies ui avannossa ilman erikoisvarusteita. Grönvall teki työtä käskettyä ja kuvat onnistuivat hyvin. Tätä he eivät ikinä usko kotona, mies myhäili tyytyväisenä kuvauksen ja uimisen jälkeen. ”Tämä oli elämäni hauskin työ” Christian Grönvall, Sampo-hankkeen konsultti ja matkailujäänmurtaja Sampon ensimmäinen kapteeni ja toimitusjohtaja.

The painter and director Guido van der Werve filming his short film Nummer acht Everything is going to be alright, with the Icebreaker Sampo in Kemi, winter 2007.

for both the Captain and the junior seamen. Standing on the foredeck you could only see the winter cap of the man walking in front of vessel. The vessel had to be steered constantly for it to move very slowly. The task was challenging for the Captain, and there was even the danger of cracks forming on the ice just where the man was walking. The junior seamen kept watching out to both sides of the vessel throughout the filming. The cruise turned out to be longer than a normal cruise, the work-day ending after 6-7 hours. Guido van der Werve explained the choice of the name of his short film very simply: as long as you keep moving, everything is going to be alright! Christian Grönvall, the Sampo’s first Captain, remembers a situation in the season of 1988–1989: a cruise visitor asked him to take a photo of him as if it would look that he was not wearing a stitch of protection while swimming in the black water amongst ice. Grönvall did as he was requested, and the photos turned out well. No one will ever believe this back home, chuckled the happy man. ”This has been the most pleasant job in my life,” Christian Grönvall, consult of the Sampo endeavor as well as the first Captain and the Managing Director on the Cruise Icebreaker. 71

Eri vuodenajat Jäänmurtaja Sampo aloittaa risteilynsä joulukuussa. Yleensä joulun aikoihin jäätilanne Perämerellä on jo niin hyvä, että jäänmurtamiseen päästään. Joulukuu on vuoden pimein kuukausi. Päivä lyhenee aina 21.12 asti, jonka jälkeen alkaa matka kohti kevättä. Päivät alkavat pikkuhiljaa pidetä. Vähitellen valoisia tunteja on vuorokaudessa enemmän, kunnes päästään kesäkuuhun ja yöttömään yöhön. Silloin aivan pohjoisimmassa Suomessa aurinko ei laske ollenkaan. Perämeren seudullakin aurinko laskee silloin vain muutamaksi tunniksi. Joulukuun 21. päivänä aurinko nousee Perämerellä noin 1,5 tuntia ennen puoltapäivää ja laskee iltapäivällä jo noin kello kahden aikaan. Päivänvaloa näkyy siis Sampon risteilyilläkin silloin vain muutaman tunnin ajan keskipäivän tienoolla. 24 vuoden ajan risteilyisäntänä toiminut Esa Ruuskanen on sitä mieltä, että illalla ja hämärällä jäällä näkee aivan hyvin. Päivällä maisema kietoutuu auringon laskiessa siniseen hämärään, joka pikkuhiljaa muuttuu tummemman sävyiseksi. Taivaalla voi näkyä tähtiä, revontulet tai kuu, jotka antavat hiukan valoa maisemaan laivan valojen lisäksi. Vielä 1990-luvulla saatettiin päästä murtamaan jäätä jo joulukuun alussa. 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin. Esimerkiksi risteilykautta 2008–2009 ei päästy aloittamaan ajoissa liian lauhasta alkutalvesta johtuen. Varmaa on kuitenkin, että Perämeri jäätyy joka talvi – ennemmin tai myöhemmin. Vuonna 1996 jouduttiin ensimmäisen kerran peruuttamaan Sampon risteilyt joulukuun alussa sen vuoksi, että jäätä ei ollut riittävästi. Jäänmurtaja Sampon miehistö joutui odottamaan parisen viikkoa pakkasta ja tuulen kääntymistä pohjoiseen. 15 asteen pakkanen tekee vuorokaudessa mereen viiden senttimetrin vahvuisen jääpeitteen. Tammikuun 21. päivän tienoolla aurinko näyttäytyy Perämeren yllä jo melkein kuuden tunnin ajan. Pakkasasteet voivat vaihdella tammikuun aikana muutamasta asteesta jopa 30 asteeseen. Näkemisen arvoinen on auringonlaskun sinipunaiseksi värjäämä taivas tai auringonnousu, kun oranssinsävyinen aamutaivas on kuin liekeissä. Helmikuussa päivä on pidentynyt taas jo tunnilla. Maaliskuussa aurinko nousee jo kuuden maissa aamulla ja laskee puoli seitsemän aikaan illalla. Joidenkin mielestä huhtikuu on paras risteilykuukausi. Aurinko nousee puoli kuuden maissa ja laskee puoli kymmenen aikoihin illalla. Päivällä voi usein nauttia todella lämpimästä auringonpaisteesta ja silmiä hivelevästä kirkkaudesta. Vaikka etelämpänä nautitaan jo

Varying seasons The season for the Icebreaker Sampo begins in December. The ice-coating on the Gulf of Bothnia around Christmas is usually good enough for icebreaking. December is the darkest month of the winter. The days get shorter and shorter up until 21 December, until the winter solstice. After the winter solstice the day-time lengthens little by little, until we reach the light nights of June. This is the time in the northernmost part of Finland when the sun never sets down. Even in the regions of the Gulf of Bothnia the sun goes below the horizon for just a few hours at that time. On 21 December the sun rises about 1,5 hours before mid-day and sets about two in the afternoon in the region of the Gulf of Bothnia. On a cruise at this time you may only see a few hours of daylight. Esa Ruuskanen, the Cruise Director of 24 years on the Sampo, says that the visibility in the evening dusk on the ice is fairly good, nonetheless. As the sun starts setting down, the blue of the twilight veils the surrounding scenery, turning darker and darker towards the evening. The stars and the moon, and maybe even Aurora Borealis appear on the sky adding light to the white ice fields. In the 1990’s the cruise season could get started in December due to good ice-coating on the sea. The first decade of the 20th century turned out to be the warmest in the record history of Finland. The cruise season of 2008–2009 had to be delayed due to mild weather. One thing, though is sure evermore – the Gulf of Bothnia will freeze each winter, sooner or later. In December 1996 the Sampo cruises had to be cancelled the first time ever due to pure ice-coating on the Gulf of Bothnia. The crew of the Icebreaker waited couple of weeks for the winds to turn north. In -15 degrees Celsius the ice-coating can thicken up to five cm a day. Around 21 January the sun is up already up to six hours in the regions of the Gulf of Bothnia. The temperature in January may change from a few degrees up to -30 Celsius. The blue and red colored sky of the evening sunset or the orange flames of the morning sunrise are unforgettable experiences. By February the day-light has lengthened already by another hour. In March the sun rises at six in the morning and sets down by seven in the evening. Some visitors find the April-season as the best time to take a cruise. At this time the sun is up before six in the morning, to set down first late at night around ten. During the day you may enjoy the warmth of the sun and the glaring brightness reflecting back from the snow. And even though in the southern parts of Finland people are starting to enjoy the spring and the beginning signs of the summer, on the shores of the Gulf of Bothnia we still have thick enough ice-coating for icebreaking. The permanent ice-coating melts approximately on 8 May, and the sea is totally freed from ice by mid-June. The prevalent factor on the break-up of the

keväästä tai kesästä, riittää Perämerellä jäätä. Pysyvä jääpeite katoaa keskimäärin toukokuun kahdeksantena päivänä. Lopullisesti jäät sulavat puolessavälissä toukokuuta. Jäänlähtöä hallitseva tekijä on auringonsäteily, joka kevään aikana voimistuu nopeasti. Jäänlähdön ajankohdissa on vähemmän vaihtelua eri vuosina kuin meren jäätymisen kohdalla. Kevään auringonsäteily on paljon voimakkaammin aikaan sidottu kuin syksyllä tapahtuva meren jäähtyminen. Meren jäähtyminen on suurimmaksi osaksi ilman lämpötilan vaikutusta. 1990-luvun alussa Sampo risteili toukokuun 12. päivään saakka. Vielä nytkin risteilyjä voidaan järjestää halukkaille toukokuun alkupuolelle asti. Monet eivät vain tahdo uskoa, että jäätä todellakin riittää vielä silloin. Jokaisella risteilyvieraalla on oma lempivuodenaikansa. Risteilyisäntänä pitkään toiminut Esa Ruuskanen mainitsee omaksi suosikikseen maaliskuun iltaristeilyn, joka lähtee Ajoksen satamasta kello 17. Murretaan kiintojäätä, mennään uimaan avantoon samaan aikaan, kun aurinko laskee. Auringonlasku merellä on asia, jonka hyvin monet Sampolla risteilleet mainitsevat kokemisen arvoiseksi asiaksi. Jo Sampon ensimmäisellä tutkimusmatkalla Perämerellä vuonna 1988 kapteeni Christian Grönvall kertoo kokeneensa fantastisen elämyksen seuratessaan illan auringonlaskua. Vanha merimieskin liikuttui näkemästään, kävellessään ja ihaillessaan arktista maisemaa. ”Ympärillä vain jäätä ja taivasta ja sielua hivelevä hiljaisuus.” Risteilyvieraan kommentti hetkestä, kun Sampo pysähtyy kaukana rannasta. 74

ice covering is the ever increasing strength of the solar radiation in the spring time. The time of the break-up of the ice covering changes less from year to year than the freezing-time. This is due to the fact that the solar radiation in the spring is more tightly related with time than the freezing of the sea happening in the fall. The freezing of the sea is mostly dependable on the changes in the temperature. In the beginning of the 1990â&#x20AC;&#x2122;s the Sampo cruises continued usually up until 12 May. Even today cruises can be arranged for the beginning period of May. But it seems to be hard for visitors to believe that we might have thick enough ice-coating for icebreaking, even so late in the spring. Every cruise visitor has his/her favourite season for taking a cruise on the Sampo. Esa Ruuskanen, the long-time Cruise Director on the Sampo, mentions the evening cruise on March leaving the Port of Ajos at five pm as his favorite one. We break the fast ice, and we go swimming at the same time as the sun sets down. A sunset out on the vast ice fields is an experience many a cruise visitor remembers as totally unforgettable. â&#x20AC;?All around you nothing but vast ice fields, open skies, and the quiet of nature to caress your soul.â&#x20AC;? A comment from a cruise visitor, as the Sampo made a stop in the middle of the sea.

Risteilyllä Jäänmurtaja Sampon risteilylle mahtuu 150 matkustajaa. Osa tulee Sampolle moottorikelkkasafarin mukana, osa nousee laivalle Ajoksen satamassa. Hyvin erikoinen ja jännittävä kokemus on pukeutua lämpöhaalareihin, ajokenkiin ja kypärään ja ajaa moottorikelkkakasafarin mukana lumen peittämää merenjäätä pitkin ja jäädä odottamaan jäänmurtaja Sampoa. Jäänmurtaja tervehtii vieraitaan sumusireeniä töräyttäen ja pysähtyy tarkalleen määrättyyn paikkaan poimiakseen risteilyvieraat kyytiinsä. Merenjäällä murtajan saapumisen seuraaminen ja murtajan kannelle nouseminen säväyttää yhä jopa Sampon henkilökuntaakin. Hyvin tavallista on, että vieraiden joukossa on vähintään kymmenen eri kansallisuuden edustajia. Sampon oppaina toimiikin hyvin kielitaitoista väkeä. He hallitsevat nykyisin jo kaksitoista eri kieltä. Jäätynyt meri kaikessa kauneudessaan hätkähdyttää. Euroopan ulkopuolelta tulevat ovat siitä täydellisen yllättyneitä. Arktinen risteily on jotain aivan muuta kuin risteily lämpimillä vesillä. Jäällä voi nähdä toisinaan eläimiä, hirviä tai jopa ketunkin. Huhtikuussa voi onnistua näkemään hylkeitä. Jääkarhuja Perämerellä ei ole, mutta sellaisia löytyy Ranuan eläinpuistosta noin 1,5-2 tunnin ajomatkan päässä Kemistä. Risteilymatkan pituus on noin 15 mailia. Risteilyt on järjestetty niin, että opastetulla laivakierroksella vieraat saavat tutustua jäänmurtajaan komentosillalta konehuoneeseen. Opastukset on rytmitetty siten, että matkan aikana jokainen osallistuja ehtii myös hyvin nauttia joko risteilyn hintaan kuuluvan keittolounaan tai ennakkoon tilaamansa kolmen ruokalajin ateriakokonaisuuden. Kaikki saavat kokea jäänmurtajan liikkumisen kiintojäässä sekä arktisen uintiseikkailun hyisessä vedessä tai vaihtoehtoisesti vain kävellä jäällä. Oppaat kehottavat risteilyvieraita kävelemään jäällä muutaman metrin päähän laivasta keulan suuntaan. Se on aivan oma maailmansa valkoisine ympäristöineen. Monessa laivassa matkustajat eivät pääse komentosillalle, mutta Sampon risteilyvierailla on se mahdollisuus. Komentosilta on säilytetty entisellään. Liikkeellä ollessa siellä on aina vähintään kolmen hengen miehistö. Alusta ohjataan ja navigoidaan sen alkuperäisillä 1960-luvulta peräisin olevilla laitteilla, joita on modernisoitu. Navigointilaitteet ovat komentosillan takahuoneessa eli karttahytissä. Siellä ovat myös vanhat paikannuslaitteet ja kaikuluotain sekä muun muassa vanha ilmapuntari. Matkalla konehuoneeseen esitellään laivan neljä dieselmoottoria, jotka ovat yhteisteholtaan 8 800 hv. Väliaulassa on nähtävänä yksi dieselmoottorin mäntä, joka painaa noin 700 kiloa. Konehuoneessa ei viivytä kauaa, mutta siellä on suositeltava käyttää korvatulppia. Melua on huomattavasti yli 85 desibeliä. Konehuone sijaitsee viisi metriä merenpinnan alapuolella.

Cruise on the Sampo The Icebreaker Sampo’s capacity is 150 passengers. Some of the visitors may arrive to the Sampo by taking the snowmobile safari, and some board the vessel at the Port of Ajos. To dress in the full complement of the snowmobile gear, including warm boots and helmets, and drive the snowmobile through the ice covered sea to meet the Sampo, can be a highly exhilarating experience. The Sampo sounds a blast on her siren to greet the visitors, and stops at a predetermined point to pick up the snowmobilers aboard the vessel. The arrival of the snowmobilers and their entering aboard the Sampo is an event that delights even the crew members time after time. The Sampo cruise visitors on any particular cruise usually come from at least ten different countries. The tour guides on the Sampo cruise are proficient in languages, speaking fluently up to twelve different languages. The frozen sea in its beauty can be spell-binding, especially for visitors coming from outside Europe. An arctic cruise is a totally different experience from a cruise on warm waters. During an arctic cruise you may even catch a sight of an animal romping about on the ice, maybe an elk, or a fox. In April you may get lucky to glimpse a sight of a seal. Polar bears, though, do not inhabit the ice fields of the Gulf of Bothnia. But you may want to see them at the Wildlife Park of Ranua, merely 1,5-2 hours ride outside from the city of Kemi. The Sampo, during each cruise, travels about 15 miles. On all the cruises the visitors will be given a guided tour from the Captain’s bridge to the engine rooms. The time of the tour is predetermined for each of the visiting groups or individuals, for each visitor to be able to enjoy the soup-lunch included in the price of the cruise, or the three-course meal upon special reservation. On any particular cruise the Sampo moves through fast ice breaking the ice. The swimming/floating event is available for everyone to experience, and the sheer walking on ice may be a thrill of its own. The guides recommend the visitors to walk just a few metres away from the ship towards the steely hull of the vessel, and a world of its own with the whiteness of the sea opens up. One of the specialties of the Sampo is that the cruise visitors can tour the Captain’s bridge. The Captain’s bridge has been kept in its original state. When the ship is moving, at least three crew members are in the Captain’s bridge steering and navigating the ship with the original equipment from the 1960’s. The equipment, however, has been brought up to date. The navigation system is in the chart (navigation) room behind the Captain’s bridge. There you can also see the old pathfinders and the old echograph (depth finder), as well as, among others, the old barometer from the times of the Sampo’s past. On the way to the main engine room the four diesel engines of the vessel, the total engine power of 8 800 hp, is introduced to the visitors. Along the way you can also see a piston of one of the diesel engines, weighing about 700 kilo77

Alus kuluttaa polttoainetta noin 1 000–1 400 litraa tunnissa. Avovedessä nopeus on noin 16 solmua eli noin 29 km tunnissa. 50 cm jäissä nopeus on noin 6-8 solmua tunnissa. Kemiläiset eka- ja tokaluokkalaiset pääsivät risteilylle mukaan vuonna 1997. Samana vuonna risteilyillä oli mukana noin 350 eteläsuomalaista matkailijaa. Suomalaiset ovat pysyneet hyvin pienenä vähemmistönä risteilyvieraiden joukossa, vaikka alun perin heistä kaavailtiin Sampon pääkäyttäjäryhmää. Suomalaisten matkustajien osuus risteilyvieraista on vain noin viitisen prosenttia. He, jotka ovat tulleet risteilylle, ovat oppaiden mukaan olleet yllättyneitä näkemästään ja kokemastaan. Kaukana rannasta on aivan oma erityinen maailmansa. Usein suomalaiset Sampon toimintaan tutustuneet yritysvieraat ovat tuoneet myös jatkossa ulkomaalaisia liikeasiakkaitaan risteilylle. 1990-luvulla valuutan heilahtelut saattoivat näkyä siinä, mitkä maat suosivat jäänmurtaja Sampoa matkakohteena. Euroon siirtyminen 2000-luvun puolella tasasi eroja euroalueella. ”Jokaisella risteilykuukaudella on oma viehätyksensä. Maaliskuun lopussa on valoisaa ja ympärillä näkyy enemmän lunta ja ahtojäitä. Pidän paljon myös joulu- ja tammikuusta, koska silloin on hyvin erikoinen sininen kaamoksen hämärä.” Oscar van Ieperen, jäänmurtaja Sampon nykyinen risteilyisäntä

grams. You will not stay for too long in the engine rooms, but it is recommendable to use earplugs. The engine room is situated five metres below the sea-level, and the noise level is well above 85 decibels. The vessel consumes up to 1 000–1 400 litres fuel per hour. In clear waters the speed of the vessel is 16 knots, or 29 km per hour. In 50 cm of fast ice the vessel travels at about the speed of 6-8 knots per hour. The first and second graders at the comprehensive school in Kemi had the chance to experience a cruise on the Sampo in 1997. About 350 visitors from South of Finland took a cruise that same year. Although in the early years of the Sampo the Finns were thought to become the main visitors on the Icebreaker, they yet have remained in the minority. The Finns make up only five per cent of the cruise visitors. According to the Sampo tour guides the Finns who’ve taken the cruise, have been positively surprised of the experience. Very often the Finnish businessmen, who have taken a cruise on the Sampo, have brought their international clients on the cruise. In the 1990’s you could still see the effects of the changes in the currency in the amount of people coming from various countries. The shift into the Euro evened up the differences. On the Sampo’s first research assignment on the Gulf of Bothnia in 1988, Captain Christian Grönvall remembers having experienced the most fantastic sunset in the arctic scenery; even an old seaman got moved into tears while watching at the marvel of the nature. ”Every cruise season has its own charm. At the end of March the days are light; all around you can see ever more white snow and heaps of pack-ice. I also enjoy very much the seasons in December and January, as then we have the special period of winter darkness with the blue of the twilight.” Oscar van Ieperen, the current Cruise Director aboard the Sampo. 79

Vuonna 2001 eräs kymmenvuotista toimintaansa juhliva yritys halusi nauttia Sampo-risteilyllään illallisen jäälle katetulta pöydältä. Tilausristeilyille tulevat voivat esittää erikoistoiveita ruokailun ja ohjelmien suhteen. | In 2001 a company celebrated its tenth anniversary in business by enjoying a festive dinner set up on the ice during the Sampo cruise. Reserving a charter cruise you are allowed to make special requests in regards to dining and various programs during the cruise.

Sampon ravintola Ruokailu on olennainen osa risteilynautintoa. 80-paikkainen Icebreaker restaurant tehtiin laivan entisten päivähuoneiden tilalle. Keittiö on alkuperäisellä paikallaan. Ravintolassa on yhä käytössä vanhoja merenkulkuhallituksen laitteita. Siellä on myös vanhoja merenkulkuhallituksen astioita, jotka on museoitu. Alusta asti risteilyllä on tarjottu lohikeittoa ja muitakin lohiruokia kuten esimerkiksi sherrykermassa haudutettua lohta tai ruusun terälehtien muotoon kootut lohiruusut seuranaan korvasienimuhennos ja perunat. Lohta ostettiin satoja kiloja ja kalat fileerattiin laivalla. Hyvin äkkiä Sampon ravintola kohosi kaupungin parhaan ruokapaikan maineeseen. Toinen alusta asti mukana ollut ruoka on ollut poro eri muodoissaan kuten esimerkiksi poronkäristys tarjottuna perunasoseen, puolukkasurvoksen ja suolakurkun kera. Muita suosittuja pororuokia ovat olleet savuporoaurajuustokeitto ja poronruoska riistakastikkeen kera. Erikoismenuja suunniteltiin kuten myös erikoisjälkiruokia. Yksi niistä on metsäteollisuuskaupunkiin sopiva männynsiemenparfee, joka valmistetaan hauduttamalla männynsiemenet vaniljamaitoon. Jälkiruokalistalta on nautittu Lapin leipäjuustoa hillojen ja kermavaahdon kanssa sekä pohjoisen marjoista valmistettua marjasorberttia tai suklaajäädykettä. Tyypillinen kolmen ruokalajin menu on ollut lohikeitto, kokonaisena paistettu häränfile aurajuusto-valkosipuliperunoiden kera ja jälkiruokana suklaaparfait. Sampon ravintola on vuodesta toiseen voinut menestyksellä palvella kymmenistä eri maista tulevia matkustajia. Ravintolassa tiedetään, että vierailijat tulevat nauttimaan suomalaista ruokaa ja vieraat tietävät, mitä saavat. Keittiö huomioi aina myös vieraiden erityisruokavaliot ja -toiveet. Ruoka voidaan nauttia tilausristeilyillä myös vaikka jäälle katetulta pöydältä. Tilausristeilyllä on mahdollista esittää erikoistoiveita myös ruokailun ja sen toteuttamistavan suhteen. Jäänmurtajan ravintolapalvelut ostettiin 1,5 vuoden ajan kemiläiseltä ravintola Merihovilta ja vuodesta 1989 vuoteen 2008 asti Esa Ruuskasen ravintolapalvelu Icebreaker Restaurant Sampo Ky:ltä. Siitä lähtien ravintolapalvelut on tuottanut Kemin Matkailu Oy. Risteilyn hintaan sisältyy joko lohi- tai porokeitto. Ennakkotilauksesta valittavissa on myös kolmen ruokalajin menukokonaisuus.

Icebreaker Restaurant Dining is an essential part of enjoying the cruise aboard the Sampo. The first Icebreaker Restaurant seating 80 passengers was constructed in the former day-room area on the ship, and the kitchen was kept at its original location. The Restaurant crew still uses some of the same equipment left in the kitchen from the times of the Sampo under the Finnish Maritime Administration. Some dishware from those days has been procured in the museum. From the start of the Sampo cruises the menu of the Restaurant has included a cream of salmon soup. Other various dishes prepared from salmon, like for example poached salmon in sherry cream or salmon in the form of rose-petals with mashed morels and potatoes were on the menu. In the early days the salmon was bought in huge amounts and filleted aboard the ship. One can imagine how quickly the Icebreaker Restaurant got the reputation of being the best in town. Another favorite dish on the menu since the beginning of the Sampo cruises has been reindeer prepared in various ways. Sauteed reindeer served with mashed potatoes, lingonberry sauce and pickled cucumbers is one of them. Cream of smoked reindeer soup with blue cheese, and whip of the reindeer with game sauce, are worth mentioning. Special menus were designed upon request, and special desserts were created aboard the shipâ&#x20AC;&#x2122;s restaurant. One of the special desserts was the pine seed parfait, well suited for the city surrounded by forest industry. The parfait is prepared by simmering the pine seeds in milk flavored with vanilla. On the dessert menu you could also find the Lappish farm bread with cloudberries and whipped cream, as well as wild-berry sorbet prepared from berries picked in the region, not to forget the ever delicious chocolate parfait. The most typical three-course menu included a cream of salmon soup, braised fillet of beef with blue cheese- and garlic potatoes, and chocolate parfait. Year after year the Icebreaker Restaurant has been able to successfully serve the cruise visitors coming from different countries. The kitchen crew knows that the visitors come to enjoy Finnish food, and the visitors know what to expect. The kitchen crew comply the special wishes and special food requirements of any particular visitor as well upon prior reservation. On many a charter the lunch or dinner has been enjoyed at a table set upon the ice. The special wishes of the charter are always complied, whether they concern the menu or the dining situation. For a year and a half the Icebreaker bought the restaurant services from the Merihovi Hotel in Kemi, and since 1989 until 2008 from Esa Ruuskanenâ&#x20AC;&#x2122;s Restaurant Service the Icebreaker Restaurant Sampo Ky. Since 2008, the Kemi Tourism Ltd has been the producer of the restaurant services for the Sampo.

Jäänmurtaja Sampon ravintola alkoi kesästä 1989 lähtien toimia myös kesäravintolana ja toiminta jatkui vuoteen 2008 saakka. Vierailla oli mahdollisuus myös opastettuun kiertokäyntiin laivalla. Jo ensimmäiselle kesälle ilmoittautui keväällä kahdeksan ulkomaalaista ryhmää. Toukokuun 1989 aikana Sampolla vieraili myös 1 300 suomalaista koululaista luokkaretken merkeissä. Juhannuksena 1989 jäänmurtajalle tuli 320 vierasta ja tuolloin aluksen helikopterikannella grillattiin kokonainen härkä. Kesällä Sampon ravintolassa järjestettiin lukuisia eri yritysten lounas- ja päivällistilaisuuksia. Jäänmurtaja Sampolla on myös sauna. Niinpä kesäisin Sampolla järjestettiin myös saunailtoja ja polttareita. Nykyisin kesäaikana ja risteilykauden ulkopuolella Sampoon pääsee tutustumaan ennakkovarauksesta. Sampo toimii myös tilausravintolana.

The total price of the cruise includes either a dish of the cream of salmon soup or the cream of smoked reindeer soup with blue cheese. The three-course menu is available upon pre-reservation. From the year 1989 the Icebreaker Restaurant was open during the summer season as well, up until 2008. Though the vessel stayed at the Port of Ajos, the visitors were given the same guided tour aboard the ship as during the cruise season. On the Sampoâ&#x20AC;&#x2122;s first summer season, by the beginning of May, eight international groups from various countries had booked a visit on the Icebreaker. In May 1989, 1 300 Finnish school children took a school-excursion on the Sampo. For the Midsummer Night of 1989 the Icebreaker was booked for 320 visitors; a whole beef was grilled up on the helicopter landing deck for the cheerful party. A great amount of business lunch and dinner events were arranged aboard the Sampo during the summer season as well. You can also find the Finnish sauna aboard the Icebreaker Sampo. During the summer season, many special sauna-evenings were arranged aboard the vessel upon reservation. Nowadays during the summer and outside the cruise season, you may visit the Sampo upon pre-reservation only. Sampo is open as a charter restaurant during the summer as well.

Kuinka kauan Sampo kestää? Sampon samanniminen edeltäjä, vuonna 1898 rakennettu jäänmurtaja toimi vuoteen 1960 asti, eli kaikkiaan 62 vuoden ajan. Matkailujäänmurtaja Sampon uskotaan kestävän paljon pitempään eli vielä vuosikymmenien ajan. Sampon ulkokuori ja teräksinen runko kestävät ilman mitään erikoistoimenpiteitä. Koneet, laitteet ja putkistot vaativat jatkuvaa peruskorjausta. Puolen miljoonan euron peruskorjaus tehtiin vuosina 2010–2011. Seuraava suurempi huolto tehdään vuonna 2020. Sampolle saadaan varaosia maailmalta, mutta ne pitää tilata erillistilauksina. Tilaukseen liitetään Sampon alkuperäispiirustukset ja tieto esimerkiksi moottorin mallista, joiden mukaan muutamat toimittajat tekevät tarvittavat varaosat. Vanhan murtajan varaosien tekijöitä löytyy vielä maailmalta. Kemin Satama Oy:n toimitusjohtaja Reijo Viitalan mukaan Sampo voi hyvin jatkaa matkailujäänmurtajana vielä ainakin vuoden 2029 loppuun asti. ”Vanha rouva” ei siis eläköidy ainakaan sitä ennen. Vanhan jäänmurtajan elämä on nyt niin vaihtelevaa ja mielenkiintoista, että eläkevuodet saavat yhä odottaa. Sampo käy joka kolmas vuosi parin viikon mittaisessa huolto- ja tarkistustelakoinnissa Naantalin telakalla. Aluksen huoltotöitä tehdään joka risteilykauden jälkeen. Koneet käydään läpi ja tarpeen mukaan uusitaan osia. Kun Sampo parin ensimmäisen toimintavuoden aikana oli myös tutkimuskäytössä, pystyttiin sen kunnosta huolehtimaan hyvin. Sopimuksen mukaan Kemin kaupunki sai luovuttaa Sampon kerran vuodessa telakoitavaksi Wärtsilä Marinen telakalle Wärtsilä Marinen kustannuksella. Varaosiakin saatiin silloin hyvin. Kun Wärtsilä teki konkurssin ja tutkimustoiminta loppui, jäi Sampon huolto joksikin aikaa vähemmälle huomiolle. Tilanne muuttui, kun Sampo siirtyi Kemin Sataman hallintaan. Kemin Satama Oy seuraa Sampon kysyntää. Jos jäänmurtaja Sampoa pidetään yhä alueen matkailun kärkituotteena, hoitaa Kemin Satama Oy asiat niin, että Sampo murtaa jäätä matkailukäytössä vielä pitkään. Mitään syytä Sampon suosion laskemiseen ei varmaankaan ole näkyvissä. Yhä uudet risteilyvieraat tulevat vuosi vuoden jälkeen kokemaan jäätyneen meren ja jään murtamisen ihmeen. Kemin kaupunki yhdisti matkailuun liittyvät yhtiönsä 5.3.2008. Siitä alkaen Sampo, LumiLinna ja Kemin Teatteriravintola ovat toimineet Kemin Matkailu Oy:ssa. Yhtiö työllistää noin kymmenen vakituista työntekijää ja talvella palkataan 50 sesonkityöntekijää. 2012 jäänmurtaja Sampo siirtyi Kemin Satama Oy:n omistukseen. Kemin Satama yhtiöitettiin vuoden 2012 alusta lukien. Kemin Satama Oy vastaa jäänmurtaja Sampon ylläpidosta, kunnossapidosta ja miehityksestä. Kemin Matkailu Oy vuokraa Sampoa käyttöönsä.

How long will the Sampo last? The Sampo’s predecessor, built in 1898, operated in active duty for 62 years up until 1960. We believe that the Cruise Icebreaker Sampo will remain in good operational condition still for decades to come. The Sampo’s massive outer covering and steely hull do not require any special renovation. The engines, the equipment and the pipe systems need constant maintenance and up keeping. A renovation of a half a million Euro was completed in 2010–2011. The next big renovation will be performed on the vessel in 2020. The spare parts for the Sampo have to be special-ordered from around the world. All the original designs of constructing the Sampo and for example the information of the model of the engine on the Sampo will be attached to the order, according to which the spare parts will then be constructed. Engineers capable of making the old spare parts can still be found about the world. Reijo Viitala, the Managing Director of the Port of Kemi is of the opinion that the Sampo will be able to continue as a Cruise Icebreaker at least until the end of 2029. ”The old lady” will not retire before that; her life is ever so interesting that the retirement can wait. The Sampo sails every third year to Naantali to the Turku Repair Yard to go through full inspection and all necessary renovation. After every cruise season, in addition, the vessel is inspected thoroughly with full maintenance at the home port. During her first term under the administration of the city of Kemi the Sampo performed research work. According to the contract with the Wärtsilä Marin the vessel was to be maintained once a year at the Wärtsilä Marin Repair Yard on behalf of the Wärtsilä Marin. Spare parts were readily available in those early days also, and thus the care and maintenance of the Sampo was in good hands. When the Wärtsilä went into liquidation, the Sampo was no longer needed for research work. Her maintenance didn’t get as good a care as in the days at the Wärtsilä for a few years. But since her days at the Port of Kemi, the Sampo’s maintenance once again has been in excellent hands. The Port of Kemi Ltd performs a constant follow-up of the Sampo’s demand; if the product remains as the top one in the region of Kemi, the Port of Kemi Ltd will make sure that the Sampo will work as a Cruise Icebreaker for years to come. And there hardly is any reason to doubt the success of the Sampo: year after year ever new cruise visitors from around the world are eager to experience the marvel of breaking the ice on arctic waters. In 5 March 2008 the city of Kemi merged the three separate companies: the Sampo, the SnowCastle and the Theatre Restaurant of Kemi. Since then all three have operated under the management of the Kemi Tourism Ltd. The company employs about ten permanent employees and hires an additional 50 for the winter season.

Kemin Satama Oy toimii pääasiallisesti paikallisen puunjalostusteollisuuden vienti- ja tuontisatamana. Se varautuu kuitenkin Lapin kasvavan kaivannaisteollisuuden haasteisiin laajentamalla satama-aluetta sekä rakentaa mahdollisesti tulevaisuudessa uusia laitureita. Ajoksen satama, mikä on myös jäänmurtaja Sampon kotisatama, on logistiselta sijainniltaan lähinnä kaivosalueita ja siten maakuljetusmatkat ovat lyhyimmät satamaan ja satamasta kaivoksille. Uuden jäänmurtajan hankkiminen ei todennäköisesti tule kysymykseen sitten, kun Sampon on aika viimein eläköityä. Seuraavat myytävät jäänmurtajat 2020-luvulla ovat markkinahintaisia ja todennäköisesti pääomakustannuksiltaan ja toimintakustannuksiltaan niin kalliita, että nykyisellä konseptilla turistitoiminta ei todennäköisesti olisi kannattavaa. Mahdollista on, että jäänmurtaja Samposta voidaan tehdä museolaiva sitten kun risteilyt loppuvat. Sitä päivää ei kukaan vielä tiedä. Museolaivanakin pysyminen vaatii huolenpitoa, rahaa ja liikeideaa asian ympärille. Tulevaisuuskin voi tuoda ihmeitä tullessaan, kuka tietää. Matkailujäänmurtaja Sampon ainutlaatuinen tähänastinen tarina tuskin tulee kuitenkaan toistumaan.

In 2012 the Icebreaker Sampo was transferred under the ownership of the Port of Kemi Ltd. The company was incorporated in the beginning of 2012. The Port of Kemi Ltd is responsible for the care and maintenance of the Sampo as well as for manning the ship. The Kemi Tourism Ltd charters the Sampo for tourism from the Port of Kemi. The Port of Kemi Ltd operates mainly as the import and export center for the local wood processing industry. The Port is ever ready to respond to the challenges of the ever increasing mining industry in Lapland, by enlarging the port and also by constructing new quays. The Port of Ajos, also the home port of the Sampo, is the most ideal logistics centre for the mining industry in Lapland. In the future, to acquire a new icebreaker at the eventual time of the Sampo’s retirement, will hardly come into question. The next icebreakers in the 2020’s will be sold at a market price and their capital cost as well as business costs will most probably be much too high for the tourism business with the current concept to be profitable. At the event of the Sampo’s retirement, the Icebreaker might continue as a museum ship. No one, at the moment though, knows more than merely the idea; maintaining the ship as a museum would require care and expenses as well as business ideas. The future, as we all know, may be full of surprises. One thing is sure though: the unique story of the Cruise Icebreaker Sampo will never be repeated. 89

Sampon isähahmo kaupunginjohtaja Juhani Leino Kemin kaupunginjohtaja Juhani Leinon määrätietoisen ja jopa jääräpäisen työn tuloksena Kemin kaupunkiin saatiin matkailujäänmurtaja Sampo. Vanhan teollisuuskaupungin muuttuminen matkailukaupungiksi ei käynyt käden käänteessä. Leino oli idearikas mies, täynnä hyviä asioita ja hänellä oli myös kyky pistää ne toimeksi. Hän oli moottorina toiminnassa, loi suhteita, sopi asioista, suunnitteli ja omasi selvän vision siitä, miten asioissa on edettävä. Hänellä oli harvinaislaatuinen kyky hahmottaa kehityksen suuntaa vuosikymmeniksi eteenpäin. Hänellä oli myös vastustajia, kuten usein on niillä ihmisillä, jotka ovat alallaan uranuurtajia. Leino oli koulutukseltaan varatuomari. Hän oli arvostelijaliiton jäsen ja taitava kirjoittaja. Leino oli sitä mieltä, että Kemin kaupunki voi luottaa tulevaisuuteensa niin pitkään kuin yhteisössä on ihmisiä, jotka suuntaavat ajatuksensa epätavallisille poluille tai kulkevat tavallisia polkuja epätavalliseen suuntaan. Asiat olivat hänen mielestään hyvin silloin, kun kaupunki käyttää valtaa uuden avaamiseen ja kaupunkilaisilla on voimaa tukea uutta. Juhani Leino jäi eläkkeelle vuonna 2000. Hän menehtyi 70-vuotiaana 2.12.2007 lyhyen sairastamisen jälkeen. Hän kävi viimeisen kerran jäänmurtaja Sampolla vuonna 2006, jolloin häntä haastateltiin ja kuvattiin kirjaan ”Läpimurtoja - 90 suomalaista menestystarinaa” (Art-Print Oy, 2007). Kirjassa kerrotaan niistä inhimillisistä ominaisuuksista, joiden varassa suomalaiset menestystarinat on rakennettu. Kirjan sankarit ovat ihmisiä, joita elämässä on ajanut eteenpäin usko omaan tekemiseensä ja osaamiseensa. Lisäksi heillä on ollut intohimo luoda uutta ja parempaa. Kirjassa haluttiin luoda kavalkadi eri elämänalojen huippusuorituksista. Jäänmurtaja Sampon hankkiminen Kemiin ja sen toiminnan aloittaminen maailman ainoana matkailujäänmurtajana on yksi tällainen huippusuoritus. Juhani Leinon kohdalla voi sanoa, että hänen panoksensa niin Kemin kuin Lapin ja koko Suomen matkailulle on ollut erittäin voimakas. Hänen työnsä jäänmurtajan saamiseksi Kemiin näyttää reilun 25 vuoden kuluttua uskomattomalta saavutukselta. Leino joutui monet kerrat omien sanojensa mukaan kuuntelemaan korvat punaisina valtuuston kritiikkiä Sampon ensimmäisistä tappiollisista vuosista. Kritiikin esittäjät eivät siinä vaiheessa osanneet vielä nähdä pidemmälle eivätkä voineet ymmärtää, kuinka suosittu matkailujäänmurtajasta voi tulla myöhemmin. Leino jäi myös aika yksin, jopa omat joukot olivat häntä vastaan valtuustossa rivien hajottua käsiteltäessä jäänmurtaja Sampo -asiaa.

Father figure of the Sampo, the City Manager Juhani Leino The City Manager Juhani Leino’s devotion and hard work were the dominant factors for the city of Kemi to succeed in acquiring the icebreaker Sampo. Transformation of the old industrial city into a city of tourism didn’t happen instantly. Leino was a man of ideas with a skill to put action into his ideas. He was the motor in the Sampo endeavor; he could make the right contacts, he had plans and a clear vision how the project should be furthered. He had the rare talent of picturing the development of the project for decades to come. He also had opponents, as pioneers in any particular field often have. Leino’s higher degree was Master of the Laws. He was a member in the Finnish Critics Association and an excellent writer. Leino was of the opinion that the city of Kemi can trust in its future as long as there are people in the city who are willing to think the uncommon, or are ready to take the common thought paths and go into the opposite direction. The city is doing well when the city has the power to open new areas, and the citizens the strength to support this newness. Juhani Leino retired in the year 2000. On 2 December 2007 he passed away at the age of 70. His last visit aboard the Sampo was in 2006, when he was interviewed for the book “Breakthroughs – 90 Finnish Success Stories” (Art-Print Ltd, 2007). The book depicts some of the human qualities which have been the basis for Finnish success stories. The heroes in the book are people with a strong faith in their skills and a passion to create something new and better. The book is a cavalcade of great successes on various fields in Finland. The purchase of the Sampo to the city of Kemi, along with the Sampo’s engagement as the one and only Cruise Icebreaker in the world was one of the great success stories in the book. Juhani Leino, without a doubt, was one of the most influential people in developing the tourism in Kemi and in Lapland, as well as in all of Finland also. His work in getting the Sampo to the city of Kemi, now after more than 25 years, seems to be an unbelievable feat. Leino, according to his own words, had to listen to the harsh critic of the City Council during the Sampo’s first unprofitable years. Members of the City Council giving the critic at that point were not capable of seeing or believing in the Sampo’s successful future. Sometimes, when dealing with the Sampo issue, Leino could be left all alone to defend the Icebreaker, when even his supporters lost courage. Had not Leino been persistent in defending the business of the Sampo, many of the nearly 200 000 cruise visitors had been left without the great experience of taking a cruise on the Icebreaker. One of Leino’s other great motivations were also to develop

Kaupunginjohtaja Juhani Leino. | City Mayor Juhani Leino. Viereisellä sivulla: LumiLinnan sisäänkäynti 2010. | Next page: SnowCastle´s entrance 2010.

Monet ainutlaatuiset hetket, joita vajaa 200 000 risteilyvierasta on kokenut Perämeren jäällä risteillessään Sampolla, olisivat jääneet kokematta, ellei Leino olisi pysynyt vahvasti kannassaan. Leinon suuri motivaatio oli myös kehittää Kemiä tutkimuskaupungiksi, joka olisi kehittänyt jääntutkimustoimintaa jäänmurtaja Sampon myötä. Leinon tekemästä aloitteesta syntyi myöhemmin myös Maailman Suurin LumiLinna. Leino tuotti toiminnallaan paljon iloa. Hän itsekin on kertonut, että ei muista nähneensä koskaan niin onnellisina hymyileviä ihmisiä kuin ne, jotka kävelivät LumiLinnan pihalla kevättalven auringossa. Yhtä onnellisia ihmisiä nähdään yhä Kemissä talvi- ja kevätkuukausien aikana myös jäänmurtaja Sampolla. Viimeisinä työskentelyvuosinaan Kemissä Leino suunnitteli vielä Kemin kaupunkiin kansallista kaupunkipuistoa, mikä olisi pitänyt Kemin historiallisesti arvokkaat rantaviivaa seuraavat ydinpuistoalueet kunnossa. Juhani Leino toi useita kaupungin vieraita jäänmurtaja Sampolle. Kun eri alojen virkamieskunnat toivat sitten vieraitaan Kemiin, saattoi kaupunki hoitaa asioitaan eteenpäin tälläkin tavalla. Pieni, pohjoinen teollisuuskaupunki ei olisi siihen muuten kyennyt. Ilman Sampoa Kemiin ei olisi tullut sellaisia matkustajamääriä, joita on nähty vuodesta 1988 eteenpäin. Leino halusi jakaa muualtakin tulevien kanssa Perämeren jääkentän ihmeellisen kauneuden. Kauneus alhaisissa lämpötiloissa on todellista kauneutta, Leino totesi lainaten pietarilaisen Joseph Brodskyn lausetta. 92

the city of Kemi as a research city, advancing the field of ice-research along with the Sampo. Leino’s other great initiation in the tourism in the city of Kemi bore fruit later, when the World’s Largest SnowCastle was built on the shores of Kemi. Leino’ achievements contributed to the joy of the people in Kemi. According to his own words he doesn’t remember ever having seen so many happy people in the city as during the spring when people were walking about in the sun-filled SnowCastle yard. The happy people can still be seen both in the SnowCastle and aboard the Sampo during the winter and spring season. During his last years in office, Leino was ever planning. This time he was planning to establish a national city-park for the preservation of the historically valuable parks around the shores of the city of Kemi. Juhani Leino brought many of the visitors and delegates to the city of Kemi on the Sampo cruise. It could then happen that many of the officials from various business fields came to visit Kemi with their own guests, and the affairs of the city could be furthered in this manner too. Without the Sampo the tiny northern industrial city hardly could have accomplished as much; since 1988 the amount of tourists visiting the city of Kemi began to increase unlike never before. Leino wanted to share the wondrous beauty of the ice fields on the Gulf of Bothnia with people from near and far. Beauty in low temperatures is the real beauty, said Leino, referring to the words of Joseph Brodsky from St. Petersburg. 93

Mr Icebreaker Esa Ruuskanen Risteilyisäntänä, toimitusjohtajana ja ravintoloitsijana yhteensä 24 vuotta jäänmurtaja Sampolla työskennellyt Esa Ruuskanen on saanut lempinimen Mr Icebreaker. Hänet samaistetaan vuosien työn jälkeen hyvin voimakkaasti Sampoon. Matkailujäänmurtaja Sampon menestys on ollut hyvin paljon kiinni Ruuskasesta ja hänen monipuolisesta ja sinnikkäästä työpanoksestaan laivalla. Kun Ruuskanen kiersi matkamessuilla maailmalla puhumassa jäänmurtaja Samposta univormu yllään, olivat kaikki hänen aikansa aina hyvin varattuja. Hänen workshopeistaan esimerkiksi Espanjassa ei kukaan halunnut olla poissa. Sillä oli ratkaiseva merkitys talvimatkailukiinnostuksen heräämiseen Suomeen. Incentive-myynti on mitä suurimmassa määrin henkilökauppaa ja sen Ruuskanen hallitsi. Ruuskanen markkinoi koko Kemiä lähialueineen ja kaikkea, mitä Lapin matkailuun liittyy: risteilyä jäänmurtaja Sampolla, hotellia joko Kemistä tai naapurikaupungeista sekä safarien järjestämiä ohjelmia. Ruuskanen on tunnustanut rakkautensa jäänmurtajaan, johon hän uskoi heti alusta saakka. Vakuutukseksi riitti ensimmäisten ulkomaalaisten matkatoimistojen vierailut. Se innostus, millä Sampo otettiin vastaan, riitti todistamaan, että Sampolla tulee jatkossa riittämään asiakkaita. 1990-luvulla risteilyvieraiden määrä alkoi lisääntyä vuosi vuodelta. Ruuskasen mielestä parasta oli juuri se, että alkuvuosina Sampo sai niin paljon näkyvyyttä lehdistössä ja televisiossa. Parhaana päivänä jäänmurtaja Sampolla vieraili jopa viisi tv-ryhmää ja pari lehtimiestä. Ruuskasella on nyt eläkkeelle jäätyään hallussaan kopio 180 tv-ohjelmasta, joita Sampolla on tehty. Mediajulkisuus auttoi koko Lapin matkailua käsittämättömän paljon. Sampon ansiosta Suomen Lappi löydettiin myös incentive-matkojen kohteena. 24 vuotta on tuonut Ruuskaselle ystäviä ja tuttavia ympäri maailmaa niin matkafirmojen kuin asiakkaidenkin joukosta. Voimia hän sai jatkuvasti nähdessään, kuinka innostuneita ihmiset risteilyllä olivat. Esimerkiksi jäätauon järjestäminen tähtitaivaan alla yritysvieraille jäälogoineen ja avotulineen höystettynä rommitarjoilulla oli upea ja innostava kokemus jopa paljon nähneille ja kokeneille 50–60-vuotiaille miehille. Tärkeää hänen mielestään työssä matkailujäänmurtajalla on olla joustava ja kehitellä uusia palveluja. Jos joku asia ei toimi, se tehdään toisella tavalla. Parhaat ideat syntyivät yhteistyössä matkatoimistojen kanssa. Risteilyaikataulujen laadinta ja risteilyjen suunnittelu vaatii erinomaista ammattitaitoa, jotta kaikki asiakkaat ovat tyytyväisiä. Ryhmämatkailu on jäänyt vähemmälle yksilömatkailun vallatessa yhä suuremman osan.

Mr. Icebreaker Esa Ruuskanen The 24 years as a Cruise Director, Managing Director and Restaurateur on the Sampo, have endowed Esa Ruuskanen with the incomparable name Mr. Icebreaker. His name after all these years is tightly tied with the reputation of the Sampo. His versatile skills and full devotion have been highly influential in the success of the Cruise Icebreaker. When Ruuskanen toured the travel expos around the world talking about the Sampo, dressed in his purser’s uniform, all his workshops could be fully booked. In Spain, for example, no one wanted to miss attending his workshop. The interest of the winter tourism towards Finland was thus awoken. Ruuskanen’s communication skills were invaluable in Incentive-sales situations; Mr. Icebreaker has ever the reputation of being a good people-person. Ruuskanen marketed all of the city of Kemi and its regions and everything what the tourism in Lapland has to offer: the cruises on the Icebreaker Sampo, the Hotels in either Kemi or in the neighbouring cities as well as the products of the various Safari companies. Ruuskanen has confessed his love towards the Icebreaker, whose success he never doubted. Already the first visits of the representatives of foreign tourist agencies were enough to convince him. The excitement and enthusiasm, with which the Sampo was received, sufficed to convince the Icebreaker’s future success, says Ruuskanen. In the 1990’s the amount of cruise visitors began to increase year after year. The best that ever could have happened to the Sampo was that in the early years the press and the television were so interested about the Icebreaker, says Ruuskanen. On the best days up to five TV-film groups and a couple of representatives of the press visited the Sampo. Ruuskanen, now recently retired, has the copy of 180 TV-programs of the Sampo. The Media gave an incredible kick to all the tourism in Lapland. Furthermore, because of the Sampo, even the incentive groups found Lapland as one of their travel destinations. The 24 years with the Sampo has brought an incredible amount of friends and acquaintances to Ruuskanen around the world, both amongst the representatives of the tourism agencies as well as the visitors. The joy and excitement he saw on the face of the visitors on any a cruise, gave him constant inspiration. Ruuskanen remembers how an event arranged for a group of business visitors, with the logo made of ice by an open fire in the midst of the sea, topped with a service of rum shots under starry skies, was an amazingly exciting experience even for the well-experienced men of the age of 50–60. According to Ruuskanen, work on the Cruise Icebreaker requires resilience from the crew and the talent to create ever new services. If something doesn’t work, we find a way to make it work. The best ideas were created together with the representatives of the tourist agencies, says Ruuskanen. Planning the cruise timetables and the cruises

Mr Icebreaker Esa Ruuskanen.

Ruuskanen otti aina uudestaan yhtä innostuneesti vastaan uudet risteilyvieraat, esitteli heille laivan komentosillalta konehuoneeseen, vastasi kysymyksiin, vaihtoi lämpimät vaatteet ylleen ja meni uittamaan matkailijoita avannossa. Jäältä hän meni ehtiessään avustamaan laivan ravintolan keittiöön. Mr Icebreaker on 24 vuoden ajan kokenut risteilyn Once in a lifetime – elämyksen lukemattomia kertoja. Silti hän nautti jokaisesta risteilystä, joilla oli mukana. Ja on varmasti joskus vielä jatkossakin. Työn monipuolisuus oli myös asia, mistä hän nautti. Erikoisin elämys, minkä hän muistaa näiltä vuosilta on se, kun vuonna 1995 Sampo oli Oulun väylällä murtamassa jäätä. Ahtojäät puristivat laivaa niin, että se jäi jumiin. Espanjalaisten asiakkaiden kanssa oltiin peräti 45 minuuttia jumittuneina ahtojäiden keskelle, kunnes laivaa kallistelemalla vapauduttiin jäistä. Nämä risteilyvieraat saivat havainnollisen esityksen siitä, miten arktinen meri voi käyttäytyä talvella!

requires excellent professional skill to guarantee the satisfaction for each and every visitor. Nowadays, due to the fast internet connections, the amount of individual passengers has increased as opposed to the travel groups from earlier times. Ruuskanen greeted the cruise visitors as courteously and as eagerly at all times, gave a tour from the Captainâ&#x20AC;&#x2122;s bridge to the engine rooms, changed into warm overalls and went to help the eager visitors to go swimming in the black water in the opening of the ice. He even had time, at times, to go and help the kitchen crew at the Restaurant aboard the ship. Mr. Icebreaker, during his 24 year career, has enjoyed the thrill of the Once in a lifetime â&#x20AC;&#x201C; experience countless times. He enjoyed every single cruise he worked on. He particularly liked the versatility of his work on the Cruise Icebreaker. And he may enjoy a cruise in the future as well. Ruuskanen remembers as his most memorable experience on the Sampo the year of 1995, when the Sampo was breaking ice in the frozen waterways of Oulu. Pack-ice caused the vessel to get stuck in the ice. He was stranded with visitors from Spain for 45 minutes in the midst of pack-ice before the Sampo could be freed by listing the vessel. These visitors got a true experience of the powers of the arctic sea! 97

Matkailujäänmurtaja Sampon kapteeni Petter Tähtinen Kapteeni Petter Tähtinen aloitti työt matkailujäänmurtaja Sampolla risteilykauden 2005–2006 alussa. Hän tuli Sampolle uusiakseen pätevyyskirjansa oltuaan hetken aikaa töissä maissa. Tähtinen oli lähtenyt merille jo 17-vuotiaana. Jo pikkupojasta lähtien ammatinvalinta oli selvä - merille oli päästävä. Kesätyö Kemi-yhtiön hinaajalla ja meripartioharrastus vahvistivat entisestään hänen aikeitaan. Merillä Tähtinen työskenteli miehistössä vuodesta 1985 lähtien ja päällystössä vuodesta 1992 lähtien lukuun ottamatta opiskeluaikaa 1993–1995. Hän valmistui merikapteeniksi 1995 Åbo Navigation Institutesta. Matkailujäänmurtaja Sampolle tullessaan hänellä oli takanaan työtä kauppalaivoilla ympäri maailmaa yli kymmenen vuoden ajalta. Ensimmäisen Sampon risteilykauden jälkeen kapteeni Tähtinen oli myyty mies. Hän halusi jäädä töihin matkailujäänmurtaja Sampolle. Hänen mielestään työpaikkana harva laiva on kiitollisempi. Kun lähes 100-prosenttisesti kaikki risteilyvieraat ovat hyvin innoissaan risteilykokemuksesta, välittyy upea tunne myös kapteenin työhön. Matkustajille jäänmurtaja tarjoaa hienon ja suorastaan järisyttävän kokemuksen. Hieno kokemus se on myös jatkuvasti laivan henkilökunnalle. Alkuaika uudella kapteenilla meni työhön keskittyessä. Sen jälkeen Tähtinen on nauttinut matkustajien mukana maisemista ja erilaisista luonnonilmiöistä, talven tulosta ja meren jäätymisestä. Henkilökunnan yhteenkuuluvaisuuden tunne, minkä hän huomasi ensimmäisen risteilykauden jälkeen, oli miltei käsinkosketeltava. Sampolla näkee paljon tyytyväisiä asiakkaita. Jokaisella aikataulun mukaisella risteilyllä mukana on toistakymmentä eri kansallisuutta omaavia vieraita, joiden kohtaaminen on aina yhtä mielenkiintoista. Risteilyt eivät koskaan ole aivan samanlaisia johtuen säätilasta, mikä vaihtelee merellä päivästä ja risteilykuukaudesta toiseen. Omaksi lempivuodenajakseen Tähtinen mainitsee maalis- huhtikuun, kun aurinko lämmittää ja päivät pitenevät nopeasti. Erikoistilaisuudet ovat myös laivan kapteenille mielenkiintoisia haasteita kuten Sampon 20-vuotisjuhlaristeily, jolloin Kemin kaupunginorkesteri soitti jäälle rakennetussa teltassa. Kapteenilla oli tarkka paikka ohjata Sampo aivan teltan viereen. Risteilyn yksi idea on myös siinä, että vieraat pääsevät komentosillalle ja kapteeni voi kertoa henkilökohtaisesti siitä, missä juuri silloin ollaan menossa ja mitä seuraavaksi tapahtuu.

Petter Tähtinen, Captain of the Cruise Icebreaker Sampo Captain Petter Tähtinen started his assignment on the Icebreaker Sampo in the beginning of the season of 2005–2006. He took the assignment in order to renew his certificates of proficiency after having worked on land for awhile. Tähtinen left to the seas already at the age of 17. His career choice was clear ever since his boyhood – he had to get to the seas. A summer-time job on the tug-boat at the Kemi Oy and his years as a sea-scout boy only confirmed his choice. Tähtinen worked in the hands until 1985 and since 1992 he has been in the officers, disregarding the years from 1993–1995, when he performed his studies at the Åbo Navigation Institute. He received his certificate of Sea Captain in 1995. He worked on merchant ships around the world for ten years, before taking his assignment on the Sampo. After his first cruise season on the Sampo Tähtinen became convinced that he actually wanted to remain working on the Sampo. There are not too many ships on which the work can be as gratifying as on the Sampo, says Tähtinen. When nearly 100 % of the visitors are utterly enthused about the cruise experience, it’s hard not to feel good on the Captain’s bridge. The cruise is not only an unforgettable experience for the visitors, but it gives great pleasure to the crew as well. Tähtinen, having gotten the work as Captain of the Sampo under his belly in his early years, has enjoyed the scenery and the variety of natural phenomena, the coming of the winter and the freezing of the sea, together with the visitors ever since. After his first season on the Sampo cruises he also realized how good the sense of solidarity in the crew was, nearly palpable, says Tähtinen. You see a lot of satisfied visitors on the Sampo. Close to twenty different nationalities are represented on each cruise booked according to the cruise timetable. Meeting the different people from various parts of the world can be highly interesting. Next cruise is never the same as the former one, because the weather conditions may also change from one month to the other and even from day to day. Tähtinen’s favourite season for cruising is March-April, when the sun is shining and the days are quickly getting longer and longer. The special occasions on the Sampo can also be interesting challenges for the Captain of the ship. One example of these is the 20th anniversary celebratory cruise of the Sampo. That day the City Orchestra of Kemi performed in a tent built far out on the ice fields. The Captain had to steer the vessel right next to the tent, and this was a feat of its own. One of the high-points of the guided tour of the Sampo is that visitors are allowed to enter the Captain’s bridge. The Captain will explain where the ship is at the moment and what will happen next.

Teknisesti Sampo on huomattavasti paremmassa kunnossa kuin Kemiin tullessaan 3.3.1988. Huomattavia muutoksia on tehty ja laivaa huolletaan jatkuvasti. Suuri kiitos siitä kuuluu kansi- ja konemiehistölle. Erityisesti vanhan jäänmurtajan sähkö- ja konetekniikan suhteen he ovat tehneet valtavan työpanoksen. Kauden aikana Sampo ei ole koskaan joutunut ongelmiin teknisten ongelmien vuoksi. Matkailujäänmurtaja Sampon tulevaisuuden suhteen kapteeni ei näe mitään esteitä. Kaikki elämyksen osat jäänmurtajalla: hiljaisuus, jään murtaminen, uiminen avannossa, ruokailu- ne toimivat yhdessä niin hyvin, että kapteeni toivoo näkevänsä jäänmurtaja Sampolla yhä lisää risteilyvieraita, jotka voivat jakaa saman ikimuistettavan kokemuksen. Vastaavaa ei voi kokea missään muualla, ja siksi toiminta hoidetaan hiotulla tyylillä. Kapteeni Tähtiselle on kunnia-asia, että Sampon risteilyvieraat tuntevat, että aluksen henkilökunta on olemassa vain heitä varten.

Kapteeni Petter Tähtinen. | Captain Petter Tähtinen.

100

Technically the Sampo is in much better condition than at the time of her purchase to the city of Kemi on 3 March1988. Major conversions have been made on the ship, and the vessel is under good care and constant maintenance thanks to the crew on the deck and in the engine rooms. Especially in regards to the electrical and mechanical engineering of the old vessel, the crew has done an enormous amount of work. During her cruise season the Sampo has never gotten into trouble due to electrical or mechanical engineering. The Captain sees the future of the Sampo as bright. All the elements of the Cruise Icebreaker, the quiet of the open sea, the breaking of the ice, the swimming and floating event, dining – work so well together that the Captain hopes to see ever more new visitors experiencing the great marvel only the Sampo can offer. For Captain Tähtinen it is a matter of honour, that the visitors feel the crew aboard the Sampo is there only for the visitors.

Sampon matkustajat pääsevät vierailemaan myös aluksen komentosillalla. | Cruise visitors on the Sampo are given a tour on the Captain’s Bridge, too.

101

Yksittäiset matkailijatkin ovat löytäneet Sampon Viime vuosina matkailun tempo on muuttunut nettikaupan myötä. Matkapäätökset ja varaukset voidaan tehdä hyvinkin nopeasti. Se näkyy selvästi myös matkailujäänmurtaja Sampon kohdalla. Aito ja suurenmoinen Sampo on myös yksittäisten matkailijoiden saavutettavissa, ja heidän osuutensa risteilyvieraiden joukossa onkin lisääntynyt. Jälleenmyyjille Sampo on kautta vuosien ollut hyvä tuote, koska sen laatutaso on hyvä, kuten asiakaspalautekin. Samanlaista tuotetta ei ole saatavana missään muualla. Tästä syystä Sampo menestyy nimenomaan incentive-markkinoilla. Palkintomatkalla oleva ryhmä ei voi kokea vastaavaa elämystä matkustipa sitten mihin päin maailmaa hyvänsä. Markkinointipuolella Kemin Matkailu pyrkii tekemään pitkäjänteistä yhteistyötä olemassa olevien ja uusien jälleenmyyjien kanssa. Oma edustus eri kansainvälisissä myyntitapahtumissa ja messuilla jatkuu. Sampon jälleenmyyjien Sampo-tietouteen panostetaan jatkuvasti. Sampon ja LumiLinnan yhteistä ja rinnakkaista markkinointia sekä koti- että ulkomailla jatketaan. Kaksi erinomaista arktista matkailukohdetta ovat helposti tavoitettavissa saman matkan aikana Kemin kaupungissa. Yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa pyritään kehittämään yhteismarkkinoinnin ja yhteisten ohjelmapakettien kautta. Sampon lisä- ja oheispalveluja eri asiakassegmenteille kehitetään yhteistyössä alueen ohjelmapalveluja majoitusyritysten kanssa. Uusien lisäpalvelujen suunnittelussa huolehditaan siitä, että ne sopivat Sampon uniikkiin konseptiin ja tukevat perustuotetta eli jäänmurtajaristeilyä. Sampo-risteilyn yksi vahvuus on siinä, että se on turvallinen jo merenkulun oman turvallisuusjärjestelmänkin myötä. Turvallisuusasia on jatkuvasti esillä risteilykauden aikana muun muassa päivittäisraporttien avulla ja puuttumalla mahdollisiin epäkohtiin välittömästi. Sampo-risteilyn laatua seurataan systemaattisesti asiakaskyselyjen avulla. Laatua kehitetään panostamalla henkilökunnan koulutukseen ja kielitaitoon. Siitä osoituksena on muun muassa se, että henkilökunta hallitsee nyt toistakymmentä eri kieltä.

102

Even individual travelers have found the Icebreaker Sampo During the past few years the fast internet services have changed the tempo in tourism. Decisions and reservations can be made very quickly. The changes are visible also in the business of the Cruise Icebreaker Sampo: the bookings of individual visitors have increased highly over the past few years. The Sampo has been an excellent product for the tourist agencies and other dealers in the industry due to its high quality and good client feed-back. There is no other product like the Sampo anywhere in the world. This is one of the reasons why the Sampo has been a great success especially on the incentive-markets. The incentive travel groups will hardly experience anything like the Sampo anywhere else in the world. The Kemi Tourism Ltd strives to continue its persistent business with its long-time agents and dealers attaining constantly also new contacts. The Kemi Tourism Ltd will continue its representation in the various travel sales events and travel expos around the world. The Sampo-awareness and information about the Icebreaker will be enhanced constantly to the various dealers. The simultaneous marketing of the Sampo and the Kemi SnowCastle will be continued both on the national and international markets. Two arctic travel destinations with the most unique experience can be easily attained during the same visit in the city of Kemi. Joint marketing and joint product services will also be developed in order to do partnership work with other representatives in the tourism industry in the region as well. The additional and supplementary services for the various client segments on the Sampo will be developed together with the program service and the accommodation service companies in the region. The new services are developed in such a manner that they agree with the unique concept of the Sampo and support the basic product, the Cruise Icebreaker. One of the strengths of the Sampo cruises is the fact that the cruising is safe, already due to the fact that the Icebreaker operates according to the rules and regulations of the Finnish Transport Safety Agency regulating also the maritime traffic. The Sampoâ&#x20AC;&#x2122;s safety during her cruise season is regularly monitored by doing daily reports and any defects or deviations are attended to instantly. The quality of the Sampo-cruises is monitored systematically by doing client questionnaires after the cruises. The quality of the cruises is enhanced by improving the schooling and language skills of the crew. By now the crewâ&#x20AC;&#x2122;s proficiency is the fluency in well over ten languages.

103

ELA

GREA

T B R

KEMI FINLAND

104

Arctic Circle

The

GERMANY

L AT V I A

T ES

LITHUANIA

POLAND

105

Miten matkailujäänmurtaja Sampolle pääsee? Matkailujäänmurtaja Sampon kotisatama on Ajoksen satama Kemissä, noin sata kilometriä napapiiriltä etelään. Lähimmälle lentokentälle eli Kemi-Tornion lentokentälle matkaa Ajoksen satamasta on 15 km eli noin 20 minuutin ajomatka. Rovaniemen lentokentälle matkaa on noin 120 kilometriä ja Ouluun Oulunsalon lentokentälle noin 120 km eli kumpaankin on noin 1,5-2 h ajomatka. Lento Helsingistä Kemiin kestää noin tunnin. Bussikuljetus Kemistä Ajoksen satamaan tulee varata yhtä aikaa risteilyvarauksen kanssa. Tornion kaupunki, Ruotsin raja ja Haaparannan kaupunki ovat Kemin keskustasta vajaa 30 kilometrin päässä. Kauden ensimmäinen risteily on tavallisesti hiukan ennen joulua. Risteilykausi jatkuu ainakin huhtikuun puoleen väliin saakka. Myös aamu- ja iltaristeilyjä toteutetaan tilausristeilyinä. Tällöin laiva varataan kokonaisuudessaan asiakasryhmän käyttöön. Risteily kestää yleensä 4 tuntia. Laivalle voi saapua puoli tuntia ennen risteilyn alkamista. Risteilyyn voi yhdistää myös moottorikelkkasafarin. Lämpimät kelkkailuvarusteet puetaan ylle ja ajetaan moottorikelkoilla Perämeren jäälle, josta noustaan jäänmurtaja Sampon kyytiin. Tulo- tai menomatkalla käydään porotilalla tai kalastajan verkkopaikalla. Risteilyhinta sisältää keittolounaan. Lisämaksusta voi ennakkoon tilata kolmen ruokalajin menun. Aikataulun mukaisille risteilyille voi varata myös yksittäisiä paikkoja. Vapaita paikkoja voi löytyä jopa aivan lähipäivien lähdöiltä. Tilausristeilyillä voidaan toteuttaa asiakkaan toivomia tarjoiluja ja erilaisia ohjelmapalveluja. Varauksia matkailujäänmurtaja Sampolle voi tehdä Kemin Matkailun myyntitoimistosta tai 24/7 omassa verkkokaupassa, joka avattiin vuoden 2012 alussa. Myyntitoimisto räätälöi yhdessä matkanjärjestäjien kanssa mitä erilaisimpia matkakokonaisuuksia, www.visitkemi.fi Lumi ja jää moninkertaistavat kevättalvella valon vaikutuksen, jolloin lämpimän vaatetuksen lisäksi aurinkolasit ovat tarpeen. Lämmin kerrospukeutuminen on suositeltavaa, erityisesti pää, kädet ja jalat on suojattava hyvin. Pakkasasteet voivat vaihdella muutamasta asteesta jopa yli 30 asteeseen. Tuuli ja viima lisäävät pakkasen purevuutta. Laivan kannet ovat liukkaat, joten se on hyvä huomioida kenkien valinnassa. Jäänmurtamista voi katsella myös laivan lämpimistä sisätiloista. Jokainen arktiselle jäänmurtoristeilylle osallistunut saa laivalta lähtiessään todisteeksi laivan kapteenin allekirjoittaman diplomin. Jäänmurtaja Sampo toimii edelleen tilausravintolana myös risteilykauden ulkopuolella ja sinne voi varata myös tutustumiskäyntejä.

106

How to book a cruise on the Icebreaker, how to get to the Sampo? The Cruise Icebreaker Sampoâ&#x20AC;&#x2122;s home port is in the Port of Ajos in Kemi, about 100 kilometres south from the Arctic Circle. A 20 minute ride takes you to the closest airport, the Kemi-Tornio Airport in Kemi, at the distance of 15 kilometres from the Port of Ajos. Both to the Rovaniemi Airport and to the Oulunsalo Airport in Oulu the distance from the Port is about 120 kilometres, requiring a car-ride of 1,5-2 hours. A flight from Helsinki to Kemi takes about an hour. Reservations for the bus transportation, available from the center of Kemi to the Port of Ajos, must be made in accordance with the reservations for the cruise. The city of Tornio, the border to Sweden and the city of Haparanda are merely 30 kilometres from the centre of Kemi. The first cruise in the winter season is usually before Christmas. The cruise season will continue at least until mid-April. Morning and evening cruises are available as charters; during the charter the ship is reserved entirely for the group, and the cruise lasts about 4 hours. You may arrive aboard the Sampo half an hour before the start of the cruise. You may also combine your cruise with a snowmobile safari; dressed in a full complement of snowmobile gear you drive the snowmobile through the vast ice fields on the Gulf of Bothnia, board the ship at a predetermined place to enjoy a lunch aboard the ship and the swimming event amongst the ice. On your way back to the shore the safari will make a stop at a reindeer farm or at a fishermanâ&#x20AC;&#x2122;s net fishing place. A delicious soup lunch is included in the price of the cruise. Reservations must be made in advance for a three course menu, available upon an additional charge. Individual cruises are also available according to the timetable, and reservations can be made even at a last minute notice, upon availability. On charters various food and drink services and program services are available, upon clientâ&#x20AC;&#x2122;s request. Cruise reservations can be made at the sales offices of the Kemi Tourism Ltd or at the 24-hour net shop of the company, opened in the beginning of 2012. The sales offices will also tailor the cruises/travels together with the tour operators. www.visitkemi.fi During the winter the temperature may change from a few degrees to -30 Celsius, the harsh winds on the sea adding at times to the cold and frost. We recommend layered dressing for the cruise, with proper wintry protection for the head, the hands and the feet. The brightness of the sun reflecting back from the snow and ice in the spring season can be very strong; sunglasses are highly recommended for that period. Good winter shoes will help you walk safely on the decks, which at times may be slippery.

107

Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Susanna Koutosen mukaan matkailujäänmurtaja Sampon palvelut ovat 25 vuoden toimintavuoden aikana hioutuneet kuin timantti. Henkilökunta ja Sampolle tulevat asiakkaat tietävät, että Sampo-risteily on huipputuote. Sekä aikataulun mukainen että tilausristeily tarjoavat korkealaatuisen ja ainutlaatuisen elämyksen. Kemin kaupunki on säilyttänyt pienen kaupungin omaleimaisuuden, mikä viehättää ja välillä jopa ihmetyttää suurkaupungeista saapuvia. Suomessa arkisia asioita ovat jäätie, jään päällä kävely, luisteleminen ja hiihtäminen. Matkailijoiden kautta niiden ainutlaatuisuus ei pääse unohtumaan paikkakuntalaisiltakaan. Jäänmurtaja Sampolla Koutonen kohtaa yhä uudestaan risteilijöiden ihastuneet ja iloiset ilmeet, jotka todistavat sitä, että matkailujäänmurtaja Sampon tarina jatkuu vielä pitkään! Risteilyisäntä Oscar van Ieperen valmistautuu matkailujäänmurtaja Sampon jokaiseen risteilykauteen huolellisesti laivan henkilökunnan kanssa. Edellisen kauden jälkeen mietitään yhdessä, onko asioita, joita pitäisi parantaa tai muuttaa. 25 vuoden aikana risteilyn pienet yksityiskohdat on suunniteltu huomioiden yli 50 kansallisuutta edustavien asiakkaiden tarpeet ja mieltymykset, eikä kehitystyötä haluta koskaan jättää kesken. Vain paras voi olla kyllin hyvää Sampon vieraille. Opastus pyritään mahdollisuuksien mukaan antamaan risteilyvieraan omalla äidinkielellä ja siksi pidetään jatkuvasti huolta siitä, että laivalla on riittävän kielitaitoinen henkilökunta. Oscar van Ieperen itse puhuu saksaa, englantia, ranskaa, unkaria, suomea ja jonkin verran italiaa ja ruotsia. Kielitaito on tärkeä taito risteilyisännälle itselleen myös sen vuoksi, että hän pitää huolen vieraistaan risteilyn aikana kiertämällä heidän joukossaan ja keskustelemalla heidän kanssaan ja tarkistamalla, että kaikki on hyvin. Risteilyisäntä huolehtii laivalla yhteyksistä matkustajien, oppaiden ja laivan miehistön välillä ja katsoo, että kaikki toimii parhaalla mahdollisella tavalla. 53-vuotias jäänmurtaja Sampo on tehnyt pitkän päivätyön jäänmurtajana Suomen valtion palveluksessa. Matkailujäänmurtajana Sampo on toiminut 15.4.2013 kaikkiaan 25 vuotta. Merkkivuoden kohdalla on hyvä hiukan pysähtyä ja katsoa taakse sitä huimaa matkaa, minkä Sampo on tehnyt. Tämä kirja on syntynyt siitä syystä. Matka jatkuu juhlavuotena kuten aina ennenkin. Risteilyisäntä Oscar van Ieperen ja koko matkailujäänmurtaja Sampon henkilökunta toivottavat risteilyvieraat tervetulleiksi ikimuistoiselle risteilylle jäänmurtaja Sampolle. Siihen kuuluu lumen peittämän jääkentän valoisuus, valkeus ja kirkkaus. Syvä hiljaisuus ja autius ja toisaalta jäämassojen voima. Raju pakkanen tai lumimyrsky sekä kevään lämmin auringonpaiste. Alkutalven sininen hämäryys ja auringon lyhyt pilkahdus horisontissa. Tähdet, kuu ja revontulet. Rentouttava kellunta avannossa pelastautumispuvussa jäälohkareiden joukossa ja lämmin ateria laivan ravintolassa. Matka halki jään on taatusti erilainen kokemus, joka murtaa myös ajatukset uusiin uomiin ja antaa unohtumattoman muiston arktisilta alueilta. Meri-Lapin matkailuinfoa: www.meri-lappi.fi 108

Though, surely, you may observe and admire the breaking of the ice relaxing in the warm interiors of the ship as well. At the end of the cruise, every cruise participant, upon leaving the Sampo, will receive a diploma signed by the Captain. The Icebreaker Sampo continues to be open as a charter restaurant outside the cruise season, and reservations for special visits are also available during the time. Susanna Koutonen, the managing director of the Kemi Tourism Ltd says that the 25 years of the Sampo as a Cruise Icebreaker have polished the Sampo services into the precision of a cut diamond. The crew and the visitors of the Sampo coming from near and far from around the world know that the product is of top quality. Both the cruise according to the timetable and the charters offer an unforgettable experience. The city of Kemi, having had the courage of creating something as unusual as the SnowCastle and the Cruise Icebreaker Sampo, is ever known as a peculiar, small city on the Gulf of Bothnia worth visiting. The ice roads, walking on the ice, ice-skating and skiing are daily arctic things in Finland, and the uniqueness of all this will not be forgotten by the locals either because of the visitors coming from around the world to see the wonders of the North. Koutonen sees over and over the face of the visitors aboard the Icebreaker Sampo shining with excitement, great amazement, and joy. And this, she says, is a good proof that the success of the Sampo will continue for years to come! The Cruise Director Oscar van Ieperen, in the meetings with the whole crew, prepares himself carefully for each season of the Cruise Icebreaker. After every cruise season the crew and the Cruise Director ponder aspects on the cruise that might need improving. During the past 25 years the tiniest details have been honed to perfection taking into consideration the different likings and needs of the representatives of the more than 50 nationalities visiting the ship, and the development will ever continue. Only the best can be good enough for the visitors of the Sampo. One constant need is having tour guides with good language skills, as the guided tour is given in the native language of the visitor, according to the possibilities. Oscar van Ieperen is fluent in German, English, French, Hungarian, Finnish, as well as can manage in Italian and Swedish as well. The language skills, says Oscar van Ieperen, are invaluable as the Cruise Director is amongst the visitors during the whole cruise answering to possible questions, and seeing to the fact that everything is going allright aboard the Sampo. The Cruise Director is also the communicator between the visitors and the tour guides and the crew, overseeing that everything is working out as smoothly as possible. The 53- year old Icebreaker Sampo performed a long career in serving in active ice breaking duty for the Finnish Government. By 15 April 2013 she will have the handsome 25 years behind her as the Cruise Icebreaker on the Gulf of Bothnia. At this memorable year of 2013, it is good to pause and take a look at the career the Sampo has accomplished. This is the reason why we decided to create the book of the Sampo. The work of the Sampo continues during this celebratory year as ever before. The Cruise Director Oscar van Ieperen and the whole crew welcome the visitors on this unforgettable celebratory cruise year of the Sampo. The cruise takes you through the 109

110

vast ice fields of the Gulf of Bothnia, filled with the whiteness of the snow and the brightness of the stars. Deep quiet of the nature, the desolateness of vast views or the massiveness of pack-ice are part of the cruise experience. A snow-storm or a cold and frosty day, or a day filled with sunshine may surprise the cruise visitor on any particular spring day. The blue of the twilight, the appearance of the sun for just a moment, the blinking of the stars or even the lights of Aurora Borealis can be the delights of the early season in the winter. On every cruise, each visitor may participate in the relaxing swimming/floating event, enjoying a delicious meal at a predetermined time aboard the Arctic Restaurant. And, to top it all, a tour guide will take you to see the vessel from the Captainâ&#x20AC;&#x2122;s bridge down to the engine rooms. The Icebreaker cruise is bound to be an unforgettable experience, breaking the daily thought veins, and bringing forth new ideas. For years to come, you will have amazingly beautiful memories from the arctic regions to remember. Sea-Lapland Travel Information: www.meri-lappi.fi

111

Jäätilanne Perämerellä Jäätyminen, jään lähtö ja pysyvä jääpeite Kemissä 1960-61–2009-10 2008-09

2004-05

2000-01

1996-97

1992-93

1988-89

1984-85

1980-81

1976-77

1972-73

1968-69

1964-65

1960-61 Lokakuu October

Marraskuu November

Jääpeitteen laajuus Itämerellä kuvaa talvien ankaruutta ja sitä, että leutoja talvia oli useita 1990-luvulla sekä muutamia myös 2000-luvulla.

112

Joulukuu December

Tammikuu January

H F

Helmikuu February

Ice conditions in the Bay of Bothnia

Maaliskuu March

Huhtikuu April

Toukokuu May

Kesäkuu June

The expanse of ice-covering on the Baltic Sea shows how harsh the winters can be, and also how mild several winters in the 1990’s as well as some in the 2000’s have been.

113

Jääpäivien lukumäärä kemin ajoksessa

224

196

168

140

112

Jääpäiviksi lasketaan päivät, jolloin alueella esiintyy jäätä. Näitä Kemin satamassa Ajoksessa on vuosittain keskimäärin 177.

114

Number of ice days in The Port of Ajos in Kemi

Jäätalvi | The ice season

The days when the region is covered by ice, are considered as ice days. Annually the ice days in the Port of Ajos in Kemi may amount to approximately 177.

115

116

Cruise Icebreaker-project

The Gulf of Bothnia forms nearly the only sea-area in all of civilization with a complete and strong ice-covering during the winter. In spite of â&#x20AC;&#x153;arcticâ&#x20AC;? conditions, maritime traffic in the area has continued without interruptions for a long time already. The icebreakers, as the top products in Finnish ship-building, known as national trademarks by now, have enabled this continuity. The icebreakers have gained wide attention, and their development is under close surveillance. The elements of nature, such as the time of the polar nights, and the cold of the winter as well as the eventual light days of spring-time, form an additional aspect to the attraction of the icebreakers, the breaking of ice and the winter maritime traffic in the region of the Gulf of Bothnia. If one considers the work of the icebreakers in relation to any particular place, the city of Kemi must be the most probable choice; this fact, prevalent in the general opinion, ought to encourage the city of Kemi to do thorough research in regards to how to benefit from it in tourism. For the notable economic resources needed for the project, the research ought to be done in the most thorough and accurate way possible. The following research analysis are needed - choices of the available vessels - - investments (purchase price + renovation) -- passenger capacity -- staff requirement -operational choices -- sailing season -- nature of the operation (cruises/routes) -- services, sales licenses - cost analysis -- operational costs -- lay day costs -- costs for annual maintenance etc. - analysis of profits (level of minimum profits) -- ticket sales -- other sales -- profits from other use of the vessel - experimental marketing (Finnair etc.) Partly the research can be done in the city offices, though mainly it is advisable to use professional consultation. The project fits well the requirements for the municipal development fund. After the preliminary research it would be time to do the investment analysis and other arrangements, in case the requirements for the realization of the project are met.

117

LähTEET Main sources Painamattomat lähteet, haastateltavat ja haastattelujen päivämäärät: Helena Furpass, Travellers´Choice Ltd, johtaja 5.10.2012 Christian Grönvall, matkailujäänmurtaja Sampon ensimmäinen kapteeni ja toimitusjohtaja 1988–1989 12.10.2012, 16.10.2012, 6.11.2012, 9.11.2012 Kari Heinonen, matkailujäänmurtaja Sampon keittiömestari 24.9.2012, 2.10.2012, 8.11.2012 Maija-Liisa Helistö, Kemin Matkailu Oy, toimistopäällikkö 1.10.2012, 11.10.2012, 6.11.2012 Heikki Honkaheimo, satamajohtaja, satamaneuvos 11.10.2012 Oscar van Ieperen, matkailujäänmurtaja Sampon risteilyisäntä 9.10.2012, 26.10.2012, 28.11.2012 Kemin Matkailu Oy, Titta Vuorinen sesonkityöntekijä 23.11.2012 Johanna Ketola, valokuvaaja, kuvataiteilija 24.10.2012 Marja-Leena Laitinen, Kemin Matkailu Oy:n hallituksen jäsen 21.11.2012 Seppo Lankinen, LumiLinnan linnanherra, Kemin matkailu Oy:n hallituksen jäsen 16.10.2012 Eila Leino, edesmenneen Kemin kaupunginjohtaja Juhani Leinon puoliso 17.9.2012 Reijo Moilanen, Kemin elinkeinoasiamies 18.10.2012, 5.11.2012 Juhani Mörck, Lapponia Safaris Oy, toimitusjohtaja 11.10.2012 Vuokko Ranin (Laakso), matkailujäänmurtaja Sampon sisustuksen suunnitellut sisustusarkkitehti 19.9.2012, 20.9.2012 Matti Rask, Kemin kaupungin lakimies 10.10.2012 Raimo Reiman, yritystutkija, 17.10.2012, 25.10.2012 Esa Ruuskanen, matkailujäänmurtaja Sampon toimitusjohtaja, risteilyisäntä ja Icebreaker Restaurant Sampo Ky:n omistaja 18.9.2012, 2.10.2012, 1.11.2012, 7.11.2012 Eija Svensk (Räisänen), Kemin kaupungin matkailusihteeri 22.11.2012 Riitta Tammisto, USA:n, Espanjan ja Kiinan MEK:n toimistopäällikkö, 16.10.2012 Raffaello Tesi, matkailujäänmurtaja Sampon oppaiden esimies 9.10.2012 Petter Tähtinen, matkailujäänmurtaja Sampon kapteeni, 11.10.2012, 20.10.2012, 10.11.2012 Jouni Vainio, Ilmatieteenlaitos, jääasiantuntija 25.10.2012 Reijo Viitala, Kemin Satama Oy, toimitusjohtaja 9.10.2012

118

Painetut lähteet: Helsingin Sanomat, arkisto Hufvudstadsbladet, arkisto Hyvä Ateria 3/1997 Jäätä särkemään, Riitta Ahonen Icebreaker Sampo, Opastuskäsikirja 2010 Itämeren jäätalven vaiheet 1988. Merentutkimuslaitos Juntikka Sinikka, Nikkilä Hilja 2006, Oy Jäänmurtaja-Kemi-Icebreaker Ltd-konsernin taloudellinen kannattavuus, Turun ammattikorkeakoulu Kaleva, arkisto Kemin kaupunginvaltuuston pöytäkirjat 21.5.1987, 24.8.1987, 16.11.1992 Kemin matkailutoimiston arkisto/Jäänmurtaja Sampon sanomalehtileikekirja 1987 -1991 Kulju Mika 2008, Sampo Arctic Icebreaker Jättiläinen jääkenttien keskellä Lapsen Maailma 2/2010 Jääkenttien kutsu, Sanna Tuovinen Jäänmurtaja Sampo Suomen valtion palveluksessa 1961 -1987 LumiLinna Kemin LumiLinnan tarina 2009, Kemin Matkailu Oy Läpimurtoja 90 suomalaista menestystarinaa 2007, Art-Print Oy Merimies 2008, Halki jään ja kaamoksen, 1/2008 Nainen rautakourien keskellä – Vuokko Laakson laivasisustuksia, Forum Marinum 1.12.2011 -28.10.12, Näyttelyn tekstimateriaalit, Pauli Kivistö, Forum Marinum – säätiö 30.11.2011 Nurmi Niko 2008. Jäänmurtaja Sampo & Talvimerenkulku, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Pohjolan Sanomat, arkisto Ruohonen Jaana ja Virkkula Anne 2010, Talvimatkailijoiden rahankäyttötutkimus, Case Kemin Matkailu Oy, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Schultz Patricia 2007. 1 000 places to see before you die Maailmanmatkaajan käsikirja, Tandem Verlag GmbH 2007 Suomen merenkulku/Suomen laivanpäällystöliitto 2008, Kylmää eksotiikkaa ja kovaa hommaa jäänmurtaja Sammolla. 3/2008 Turun Sanomat arkisto Turunen Ari ja Petja Partanen 2012, Raakaa voimaa-suomalaisen jäänmurtamisen tarina, Kulttuuriosuuskunta Vehrä & Otaniemi Marketing Ltd & www.sampotours.com

119

Valokuvat | Photographs Ella Funke: Sivut | pages 4-5, 36/1, 88-89 Christian Grรถnvall: Sivut | pages 18,19 Kemin kaupunki: Sivut | pages 64-65, 92 Kemin Matkailu Oy: Sivut | pages 7, 12-13, 20, 26-27, 28-29, 32-33, 36/2, 36/3, 37, 40-41, 45, 46-47, 50-51, 56-57, 62-63, 74-75, 78-79, 81, 84, 93, 96, 97, 100, 101, 110 Johanna Ketola: Sivut | pages 70-71 Ilpo Koskela/shutterstock.com: Sivut | pages 84/2, 85, 104-105 Ari Kutila: Sivu | page 21 Esa Ruuskanen: Sivu | page 80 Mauri Ruuskanen: Sivu | page 44 Jouni Vainio, Ilmatieteen laitos: Sivut | pages 112-113, 114-115

120

Tämä kirja kertoo ainutlaatuisen tarinan maailman ensimmäisen matkailujäänmurtaja Sampon syntymästä ja sen ensimmäisestä neljännesvuosisadasta risteilyaluksena Perämerellä, Itämeren pohjoisimmassa osassa. Jäänmurtaja Sampo toimi Suomen valtion jäänmurtajana vuosina 1961–1987. Ennakkoluulottomassa muutosrakennushankkeessa Samposta kuoriutui edustava matkailujäänmurtaja, joka aloitti turistiristeilyt Perämerellä 15.4.1988. Samalla alkoi myös Kemin talvimatkailu, jonka toinen näkyvä tuote on LumiLinna. Jokainen risteilykuukausi Euroopan suurimmalla jäätiköllä, Perämerellä on erilainen. Jokainen risteilymuisto on erilainen. Tämä kirja kertoo niistä. Kirja kertoo myös siitä, millaisissa olosuhteissa syntyi hullunrohkea idea, josta kaupungin virkamiehet kehittivät maailman menestyksen saavuttaneen matkailutuotteen. Se kertoo myös tarinan siitä, millaiset ihmiset luovat menestystarinoita. The icebreaker Sampo served in active duty for the Finnish Government in 1961–1987. In an unprecedented conversion process the Sampo was turned into a Cruise Icebreaker presentable enough for the most demanding visitor. On 15 April 1988, the Sampo began her now world-renowned career as a Cruise Icebreaker on the Gulf of Bothnia. Along with the introduction of the Cruise Icebreaker Sampo, the winter tourism in the city of Kemi had begun. Every cruise season on the largest ice fields in all of Europe, in the Gulf of Bothnia, is different, every cruise experience the most unique adventure to remember for years to come. This book tells some of the stories only a cruise on the Icebreaker Sampo can offer. The book, while depicting the birth of the Cruise Icebreaker Sampo, also gives a good picture of the times and circumstances prevailing in the city that would give the imaginative and crazy idea for the city officers to create now the world-famous product in tourism. The book is also a story of people with the skill and the will to create success stories.

42. ISBN 978-952-5124-11-8