Villi ja vapaa
Santtu-Matias Rouvali
2015
1
Emma Gaala on iso juhla Gramex tilitti miljoonia musiikille Viitasen Piian lauluissa on el채m채채 1
hän jorma Waldén Syntyi 1961 Hämeenlinnassa Koulutus Oikeustieteen kandidaatti, Helsingin yliopisto 1993. Musiikin kandidaatti 1988 ja maisteri 1997 Sibelius-Akatemia Työura Sibelius-Akatemia, urkuimprovisoinnin sivutoiminen tuntiopettaja ja vs. lehtori 1988–1994. Opetus- ja kulttuuriministeriössä 1994 alkaen mun muassa tekijänoikeusneuvoston ja -toimikunnan päätoiminen sihteeri, vanhempi hallitussihteeri, hallitusneuvos, johtaja Perhe Vaimo Riitta ja poika Anton Harrastukset maalla asuminen, ulkoilu, musiikinkuuntelu.
Haastattelu lauri kaira Kuva Matti matikainen
➤ Montako levyä osimoilleen omistat?
Parisataa vinyyliä ja kolmisensataa CD-levyä.
➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia? iTunes ja Spotify, mutta usein radio autossa ja matkapuhelimessa. ➤ Opiskelit juristin lisäksi myös urkuriksi, oletko toiminut kanttorina? Minulla on solistisen urkurin koulutus Sibiksestä, olen toiminut kanttoreiden sijaisena noin 15-vuotiaasta runsaan kolmenkympin ikään asti.
➤ Tekijänoikeudet ovat mediassa usein, miksi? Lähes jokaisella on mielipide tekijänoikeuk-sista ja jopa omakohtaisia kokemuksia; patenteista, tavaramerkeistä ja vastaavista ei kokemuksia yleensä ole. Monasti ihmiset eivät silti tiedä paljoa tekijänoikeudesta, jopa toimittajat sekoittavat sen teollisoikeuksien kanssa. ➤ Miksi tekijänoikeus on tärkeää kulttuuri- ja media-alalle? Se on luovien alojen talouden kulmakivi. Oikeuksia ostetaan ja myydään, kun teoksia
Urkurijuristi Opetus- ja kulttuuriministeriössä tekijänoikeusasioita johtavalla Jorma Waldénilla on kosketus alaan sekä lakimiehenä että urkurina. ➤ Entä muu kuin klassinen musiikki? Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen löytänyt useita tämän päivän artisteja ja yhtyeitä, jotka kiinnostavat: Foo Fighters, Tuomo Prättälä, Von Hertzen Brothers, Magenta Skycode, Pendulum jne. Aika erilaista verrattuna klassiseen koulutustaustaan. ➤ Miksi tekijänoikeus kiinnosti?
Päätin opiskella urkujensoiton lisäksi toisen ammatin. Kun oikeus-tieteellisessä saattoi valita IPR-oikeudet syventymisalaksi, kaikki loksahti paikalleen: tekijänoikeus oli linkki, joka yhdisti musiikin ja juridiikan.
2
ja esityksiä käytetään. Tekijänoikeutta kehitettäessä pitää huomioida, että järjestelmän tulee olla toimiva laajalle joukolle erilaisia toimijoita. Tarvitaan niin sisältöjen tekijät, esittäjät kuin kaupallistajatkin.
➤ Millaisia tekijänoikeuslakihankkeita uskot ensi vaalikaudella nähtävän? EU:ssa digitaaliset sisämarkkinat ovat yksi tärkeimmistä asioista. Euroopassa merkittävää taloudellista kasvua voidaan saavuttaa nimenomaan aineettoman omaisuuden kautta. Tässä kehityksessä on pidettävä huolta myös luovista tekijöistä ja esittäjistä, jotta olisi olemassa teoksia eli sitä aineetonta omaisuutta, josta taloudellista kasvua voi markkinoilla syntyä.•
Pääkirjoitus Päätoimittaja lauri kaira
Haloo Helsinki! 17/18
Kuva: matti matikainen
Sami Yaffa 23
Musiikista on moneksi
T
ässä lehdessä näkyvät kotimaisen musiikin monet kasvot – klassisesta poppiin ja livestä radioon. Pääjuttumme käsittelee pitkästä aikaa klassista musiikkia. Kapellimestarikomeetta Santtu-Matias Rouvali loistaa urallaan. Missä ikinä hän johtaakin, yleisö villiintyy raivoisiin aplodeihin eivätkä kriitikot säästele kehuja. Emma Gaalassa pääroolissa olivat toisen tyyppisen musiikin edustajat. Koska voittajat on uutisoitu jo moneen kertaan ennen lehtemme ilmestymistä, päätimme tällä kertaa kertoa itse gaalasta ja sen rakentajista. Ensimmäiset Emma-palkinnot jaettiin keväällä 1984. Silloin vuoden yhtyeeksi valittiin Yö, naissolistiksi Anita Hirvonen, miessolistiksi Matti ja Teppo sekä iskelmäksi Avaa hakas, jonka lauloi Kake Randelin. Juice Leskinen sai erityisEmman. Tänä vuonna Gaala oli Pepe Willbergin, Cheekin ja Haloo Helsingin juhlaa. Nämä kolme nappasivat jokainen kolme Emmaa. Esittelemme lehdessä myös muita menestyjiä. Jutussamme kerrotaan, kenen biisit soivat eniten radiossa ja kenen levyt myivät eniten. Toisen listan kärjessä on Avicii ja toisen Robin. Kerromme myös siitä, että suomalainen yksityinen radio täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Onnittelut! Valtioneuvosto myönsi vuonna 1985 ensimmäiset paikallisradioluvat. Niitä sai 33 hakijaa 21 paikkakunnalta. Tästä on kuljettu pitkä matka. Kaupallisia lupia on nykyään FM-taajuudella yli 80 ja nämä radiokanavat tavoittavat viikoittain 3,7 miljoonaa kuuntelijaa. Gramexin perustyötä on tekijänoikeuskorvausten kerääminen ja tilittäminen, siitäkin kirjoitamme. Gramex jakoi viime vuonna yhteensä 18,5 miljoonaa euroa musiikille. Gramexin puheenjohtaja Ilmo Laevuo kirjoittaa palstallaan musiikin vaikutuksista kertovista tutkimuksista. Musiikilla on myönteisiä vaikutuksia, niin asiakaspalvelussa kauppiaiden kassavirralle kuin ihmisten hyvinvoinnille. Tämä lehti siis kertoo siitä, että musiikilla on monet kasvot, monenlaista käyttöä ja se on monille ihmisille hyvin tärkeätä. Ja miksei olisi. Tutkimuksetkin sen kertovat: musiikki tekee hyvää.•
Musiikilla on monet kasvot ja monenlaista käyttöä.
Piia Viitanen 24
Kannessa santtu-matias Rouvali Kuva: Kaapo kamu Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n asiakaslehti Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki / toimitus@gramex.fi, puh. (09) 6803 400 / www.gramex.fi / Päätoimittaja Lauri Kaira / Toimitussihteeri Heikki Jokinen / Ulkoasu ja taitto Helena Kajander / Osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi / Ilmestyy 4 kertaa vuodessa / 26. vuosikerta / Julkaisija Gramex ry / ISSN 0787-6564 / Painotyö Forssa Print / Painos 48 000 kpl.
3
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira
alkusoitto
Rock-toimittaja palkittiin
Skotlantilaisen laulaja Calvin Harrisin Summer oli Spotifyn kuunnelluin kappale Suomessa viime vuonna.
Mitä Spotifystä kuunneltiin? Musiikkipalvelu Spotifyn asiakkaat kuuntelivat viime vuonna yli seitsemän miljardia tuntia musiikkia sen kautta. Maailman tilastoissa kunnelluimmaksi nousi Pharell Williamsin oivallisen musiikkivideon vauhdittama Happy, Suomen listalla ykköseksi nousi Calvin Harrisin Summer. Kuva: sony music
Spotifyn viisi soitetuinta kappaletta 2014 Koko maailma
Suomi
1. Happy Pharell Williams
1. Summer Calvin Harris
2. Rather Be Clean Bandit (mukana Jess Glynne)
2. Rather Be Clean Bandit (mukana Jess Glynne)
3. Summer Calvin Harris
3. Bad David Guetta (mukana Vassy)
4. Dark Horse Katy Perry 5. All Of Me John Legend
4
Soundi-lehti jakaa vuosittain palkinnon suomalaiselle musikkivaikuttajalle. Tällä kertaa sen sai lehden entinen päätoimittaja Timo Kanerva. Oman toimittajan palkitsemisella on hyvä syy: vuonna 1975 päätoimittaksi ryhtynyt Kanerva johti lehteä 38 vuoden ajan. Lehti on seurannut aina tarkasti suomalaista rockia. ”Suomalainen rocklehti tarvitsee suomalaisen rockin”, Kanerva sanoo. ”On hyvin tärkeää, että me ollaan ihan tietoisesti nostettu kotimaisia bändejä ja ruvettu tekemään niistä isoja juttuja.” Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki myönsi vuonna 2012 valtion journalistipalkinnon Timo Kanervalle. Soundi-palkintoa on jaettu vuodesta 2005.
4. Vadelmavene Kasmir 5. Waves Mr. Probz – Robin Schulz
Huonoimmat Suomi-iskelmät albumiksi Rocket Records julkaisi 13. maaliskuuta tuplakokoelman Riman alta ja ohi maalin − Suomi-iskelmän hurjimmat harhalaakit. Kokoelmalla kuullaan 49 levy-yhtiön mukaan tavalla tai toisella hämmentävää iskelmälevytystä vuosilta 1972−1993. Mukaan on pyritty saamaan erityisesti sellaisia yleisöltä unohtuneita, camp-hengessä ilahduttavia iskelmiä, joita ei ole aiemmin julkaistu cd:llä. Kokoelma on kunnianosoitus huonolle iskelmälle ja äänessä on niin arvostettuja iskelmälaulajia kuin aivan muista yhteyksistä tuttuja julkkiksia.
Kuva: tanja ahola Kuva: nea mattila
Kuva: DUUDSONIT.COM
Kalevalaiset naiset kutsuivat Duudsonit mukaan juhlakonserttiinsa.
Monta kalevalaista juhlaa Vuosi 2015 on juhlavuosi niin Kalevalalle (180 vuotta), Kantelettarelle (175 vuotta) kuin Kalevalaisten Naisten Liitolle (80 vuotta). Juhlavuosi näkyy vuoden aikana ympäri Suomea erilaisten konserttien, tapahtumien ja näyttelyiden merkeissä. Juhlintaan on haastettu mukaan myös Duudsonit, joiden asenne
muistuttaa Kalevalaisten Naisten Liiton edustajien mukaan kalevalaista perinneasennetta. Duudsonit esiintyivät Kalevalaisten Naisten juhlakonsertissa Kalevalan päivänä Finlandia-talolla. Ajankohtainen kalenteri juhlavuoden tapahtumista löytyy osoitteesta: www.kalevalaistennaistenliitto.fi
Prix Elvis Musiikkiteatteri Kapsäkille Musiikkiteatteri Kapsäkki on saanut musiikintekijöiden etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n vuoden 2014 Prix Elvis -kunniamaininnan. Kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Elvis ry:n hallitus kiittää perusteluissaan musiikkiteatteria sen värikkäästä ja monipuolisesta tarjonnasta. Kiitosta saa myös Kapsäkin henkilökunta, joka ”rajallisin varoin, mutta rajattomalla innokkuudella ja intohimolla laatii ja toteuttaa ohjelmistoja, joissa huomioidaan ihailtavalla taidolla koko esittävän taiteen kirjo.” Lisäksi perusteissa korostetaan Kapsäkin roolia kulttuurialan työllistäjänä.
Kapsäkin esityksiä ovat muun muassa Spagettiooppera sekä Eläimellisiä lauluja; kuvassa Paavo Kerosuo, Lotta Kuusisto ja Satu Sopanen.
Kampanja kotimaisen soitinkaupan puolesta Suurin suomalainen musiikkituotteiden maahantuoja, tukku- ja vähittäiskauppias F-Musiikki käynnisti Ostan soittimeni Suomesta -kampanjan, jonka tavoitteena on tukea kotimaista osaamista ja palvelualan työtä. Kampanja haastaa asiakkaat pohtimaan ammattitaitoisen palvelun merkitystä sekä oikomaan käsityksiään kotimaisen soitinkaupan hintatasosta. Kampanjan keulahahmona nähdään Paleface, ja mukaan on lähtenyt useita eri musiikkigenrejä edustavia muusikoita. Musiikkiliikkeen asiakkaat pääsevät jatkossa asioimaan myymälän ja verkkokaupan lisäksi kiertävässä F-Mobissa, jossa yhdistyy verkkokaupan tuotevalikoima ja myymälän asiakaspalvelu. Kuva: saara autere
5
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira
alkusoitto
Kuvat: jukka rapo ja stefan bremer
asiakas
info
UMO on soittanut jazz
ia jo 40 vuotta.
UMO:n juhlavuosi käynnistyi Uuden Musiikin Orkesteri UMO juhlii tänä vuonna 40-vuotista taivaltaan. Merkittäväksi kotimaiseksi jazz-instituutioksi nousseen ammattilaisorkesterin juhlavuosi kuluu monipuolisen musisoinnin merkeissä. 16-miehinen kokoonpano vierailijoineen tarjoaa konserttivuoden, joka pitää sisällään katsauksia orkesterin historiaan, kotimaisia kantaesityksiä ja kansainvälistä yhteistyötä. Kotimaiseen musiikkiin ja arkistojen aarteisiin keskitytään UMO juhlii -konserttisarjassa. Jazz-ala some-kahvittelee Jazz Finland -sivusto lanseerasi tammikuussa uuden Jazzpressojuttusarjan, jossa julkaistaan joka toinen kuukausi jazz-alaan liittyviä keskustelunavauksia. Keskustelua on tarkoitus jatkaa sosiaalisessa mediassa Facebookin Jazz Finland -sivulla sekä Twitterissä (#jazzpresso). Polttavimpia esiin nousevia aiheita puidaan livenä avoimissa Jazzkahvit-keskustelutilaisuuksissa, joita on toistaiseksi järjestetty pääsääntöisesti Helsingissä. Ensimmäisessä Jazzpresso-kolumnissa muusikko ja pedagogi Jukkis Uotila tarjoilee näkemyksensä jazzin perinteisten arvojen kunnioituksesta.
6
Kuva: michael aston
Vuoden 2015 verotustiedot
Vuoden 2015 veroprosentit tulivat voimaan 1.2.2015. Gramex saa suoraan Verohallitukselta asiakkaittensa sivutuloprosentit. Vuoden aikana tapahtuvista veroprosentin muutoksista emme kuitenkaan saa verottajalta tietoja, vaan muutosverokortista on asiakkaan toimitettava Gramexille kopio. Eläkeläinen, koululainen, opiskelija tai Suomessa rajoitetusti verovelvollinen! Sinun tulee aina toimittaa erikseen ajankohtaiset verotustietosi Gramexille varmistaaksesi oikean verotuksen.
Äänite- ja musiikkivideoilmoitukset Tuottajat, muistattehan että ääniteilmoitukset Gramexille pitää toimittaa viimeistään julkaisukuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Näin voimme varmistaa, että esityskorvausten maksatus tapahtuu ajallaan. Myös kaikista singleistä ja radiopromoista tulisi tehdä ääniteilmoitukset. Myös musiikkivideoista on tehtävä ilmoitukset Gramexille. Gramexin kautta tulee esityskorvauksia kaikista musiikkivideoista videon tuottajalle sekä kotimaisista videoista myös taiteilijoille. Äänite- ja musiikkivideoilmoitukset löytyvät kotisivultamme www.gramex.fi
Johtosävel
Kapellimestari Eva Ollikainen on yksi musiikkimme viejiä saksankieliseen Eurooppaan.
ilmo laevuo Gramexin hallituksen puheenjohtaja
kuva: evaollikainen.com
Tom Jones maustaa Merlotin
M tekijöiden uraa, musiikkigenreen katsomatta. Yksi vuoden 2015 päätapahtumista on Hampurissa syyskuussa järjestettävä Reeperbahn Festival, jonka pääyhteistyökumppanina Music Finland toimii. Suomi saa kunnian olla Saksan tärkeimmän musiikkialan ammattilaistapahtuman kohdemaa, ensimmäisenä maana tapahtuman historiassa. www.ausfinnland.de
kuva: jelena rudi
Music Finland on käynnistänyt kaksivuotisen saksankielisiin (Saksa, Sveitsi ja Itävalta) maihin suuntautuvan vientihankkeen, joka kantaa nimeä Aus Finnland. Kyseessä on laajin koskaan toteutettu suomalainen musiikkivientihanke. Suomalaisella musiikilla on jo hyvin jalansijaa saksankielisissä maissa, mutta tarkoituksena on vauhdittaa erityisesti kansainvälisen läpimurron partaalla olevien
Suomalaisartisteja Tallinn Music Weekissä Tallinnassa vuosittain järjestettävä kaupunkitapahtuma Tallinn Music Week julkisti helmikuussa ohjelmistonsa. Maaliskuun lopussa järjestettävän festivaalin lavoilla nähdään
205 artistia 26 eri maasta. Suomalaistekijöistä mukana on muun muassa Lost Society, Teksti-TV 666, Lähdön Aika, Wedding Crashers ja Olga Shishkina.
Musiikki tekee hyvää.
www.tmw.ee
7
Kuva: matti matikainen
Musiikkivientiä saksankielisiin maihin
usiikki viihdyttää ja kiihdyttää. Tutkimusten mukaan eläminen ilman musiikkia on vaikeampaa kuin eläminen ilman urheilua, elokuvia tai lehtiä. Emme tule aina ajatelleeksikaan, kuinka laajasti musiikki vaikuttaa ihmisen toimintoihin ja tunnelmiin. Emme edes huomaa, että musiikin vaikutuksesta olemme avuliaampia ja halukkaampia yhteistyöhön. Antiikin ajoista on tiedetty musiikin parantavista vaikutuksista. Musiikki pudottaa verenpainetta, lievittää stressiä, vahvistaa immuunijärjestelmää ja siitä on apua jopa syövän tai aivovaurion hoidossa. Säveltaide pitää sielunkin terveempänä, lievittää kipua ja parantaa oppimistuloksia. Musiikilla onkin nykyisin käyttöä monenlaisissa hoitomuodoissa. Myönteisten vaikutustensa vuoksi musiikkia on käytetty markkinoinnissa iät ajat. Nykyisin tutkimustietoa on yhä enemmän ja yritykset luottavat aina enemmän musiikin voimaan. Saksalaisen musiikin saattelemana ostoskoriin päätyy mieluummin saksalainen viini kuin ranskalainen. Sopivalla musiikilla voi makeuttaa tai tarpeen mukaan happamoittaa. Mieluisten sävelten myötä huonokin maistuu paremmalta. Musiikin säestyksellä asiakkaat viihtyvät liikkeissä pidempään, ovat valmiit ostamaan ja maksamaan enemmän ja palaavat kernaammin. Hammaslääkärikin vaikuttaa vähemmän pelottavalta. Kaikenlaiselle bisnekselle hyvällä mielellä oleva ja lisämyyntiä tuova asiakas on mieluisa. Suuri osa asiakkaista karttaa hiljaisuutta, tiedostamattaankin. Työpaikoilla musiikin vaikutuksia on niin ikään tutkittu. Ilmapiiri on iloisempi, viihtyvyys ja tuottavuus paranee. Musiikki siivittää parempiin tuloksiin työssä ja sairauspoissaolot vähenevät. Musiikin tekemisellä, esittämisellä ja tuottamisella on merkittävä panos yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kehitykselle. Kerrannaisvaikutukset ovat valtavat. Musiikki tekee hyvää.•
Myönnän, että persoonani on aika villi ja vapaa.
8
Räiskettä ja rähinää konserttimusiikkiin Kapellimestarikomeetta Santtu-Matias Rouvali etenee komeasti kansainvälisellä urallaan. Missä ikinä hän johtaakin yleisö villiintyy raivoisiin aplodeihin eivätkä kriitikot säästele kehuja. Teksti siskotuulikki toijonen Kuvat kaapo kamu ja sini pennanen
Santtu-Matias Rouvali Syntyi Lahdessa 1985 • Perhe: avovaimo, pianisti Heini Lehto ja Oliver-poika, hevonen ja kaksi koiraa • Tampere Filharmonian ylikapellimestari. Kööpenhaminan filharmonikkojen päävierailija ja Tapiola Sinfoniettan taiteellinen partneri • Johtanut myös muun muassa Los Angelesin filharmonikkoja, Haagin Residentie-orkesteria, Lontoon Philharmonia Orchestraa, Tukholman filharmonikoita sekä Ranskan radion, Dresdenin ja Bergenin filharmonikoita • Ei arastele jazzia, eikä rokkiakaan. Aika ei vain tahdo riittää niiden parissa remmeltämiseen • Rentoutuu samoilemalla luonnossa ja kalastelemalla • Lempiteos: Sergei Prokofjevin Viulukonsertto nro 2 g-molli op 63 • Tärkeintä maailmassa tällä hetkellä on Oliver-vauva ja tietenkin musiikki.
9
S
anttu-Matias Rouvali toimii menestyksekkäästi ensimmäistä kauttaan Tampere Filharmonian ylikapellimestarina. Magneetin tavoin hän lahjakkuudellaan ja valloittavalla persoonallaan vetää johtaessaan kotisalinsa Tamperetalossa täyteen yleisöä. Hän on houkutellut konserttimusiikin pariin aivan uutta yleisöä, nuoriakin. Pestinsä alkuaikoina hän juonsi omalla räväkällä, konservatiiveja kauhistuttavalla tavallaan konserttinsa, sittemmin siitä on luovuttu. ”Tampere Filharmonia on loistava bändi, hengeltään hieno yhteisö, joka on kehittynyt hurjasti!” Rouvali iloitsee, ja ilmoittaa häpeilemättä luotsaavansa orkesterinsa Suomen parhaaksi.
Santtu ja Sibelius Tänä keväänä Tampere Filharmonia esittää monien muiden orkestereiden tavoin kansallissäveltäjämme juhlavuonna useissa konserteissa Jean Sibeliuksen sävellyksiä. Rouvali odottaa juhlavuotta innolla. Se käynnistyi komeasti suurelle yleisöllekin, kun Rouvali orkestereineen esitti Tamperetalossa Finlandian. Esitys kuultiin vuoden vaihtuessa myös suorassa tv-lähetyksessä.
Rouvalin suhde Jean Sibeliuksen musiikin johtamiseen on aiemmin ollut torjuva, mutta Sibeliuksen 150-vuotisjuhlan kunniaksi Rouvali on tarttunut intoa puhkuen hänen musiikkiinsa. ”Sibeliuksen musiikissa on sellaisia suvantovaiheita, joista en tahdo saada mitään tolkkua, mutta ne eivät poissulje hänen musiikkinsa kiinnostavuutta ja haasteellisuutta.” ”Sibeliuksen musiikin synkoopit ja rytmit ovat hienoja. Hän käsittelee rytmiikkaa tosi kivasti, kiinnostavan takapotkuisesti. Hänen sävellyksensä ovat auenneet minulle kunnolla vasta viime aikoina. Olen oppinut ymmärtämään hänen musiikkiaan.” Tähän mennessä Rouvali on johtanut kaikki Sibeliuksen sinfoniat nelosta lukuun ottamatta. Tämä vuonna sekin kuullaan Tampereella. Jokaisesta sinfoniasta tulee komea tulkinta, ylikapellimestari hehkuttaa.
Musiikin muovailija Jotakin taiteellisesti sensaatiomaisen omaperäistä, tarkkaa, terävää, ennakkoluulotonta ja ihanan rentoa hänen orkesterin johtamisessaan on. Tulkinnat saavat ansaitsemansa tilan tarkan teknisen osaamisen ohella. Kommunikointi kapellimestarin ja orkesterin välillä toimii ihailtavasti. Konserttimusiikin tenavatähti on kavunnut suomalaisten kapellimestarien valioluokkaan. ”Tykkään vaihtuvista tahtilajeista. Musiikki tuntuu kotoisalta, kun siinä on räiskettä,
Tarkoituksenani on luoda uusi Sibeliuksen musiikin esitystraditio.
”Soittajat pitää saada luottamaan, että kyllä toi hallitsee homman”, Rouvali sanoo.
10
”Tavoitteena on, että esitämme Tampereella Sibeliuksen musiikkia niin, että tämän vuoden jälkeen kaikki tietävät, miten sitä minun johtamanani tulkitaan. Tarkoituksenani on luoda uusi Sibeliuksen musiikin esitystraditio. Teemme aivan omanlaisemme versiot aiemmista esityskäytännöistä poiketen.”
’’Usutan ja piiskaan soittajia ehkä vähän liikaakin’’, Rouvali arvelee.
Rouvalissa on virtaa.
ryskettä ja melodiaa. Toivon, että makuni muuttuu vieläkin monipuolisemmaksi ja opin muovailemaan musiikkia vapaammin.” Rouvali ei missään nimessä halua olla kapellimestarina autoritäärinen, vaan yksi muusikoista, hyvä jätkä, kuten hän itse itseään luonnehtii. ”Soittajat pitää saada luottamaan, että kyllä toi hallitsee homman. Se selviää heille ensimmäisissä harjoituksissa kahdenkymmenen minuutin kuluessa.”
Kyllä nekin saavat jo sijaa hänen tulkinnoissaan, mutta ei pidä luulla, että Rouvali olisi seestymään päin. ”Sehän on nastaa, kun ryydittää teoksia vaikkapa Benny Goodmanilla, jos sikseen tulee, ja käskee orkesteria soittamaan törkeästi.”
Villi ja vapaa Rouvalissa on virtaa, musiikki ikään kuin pulppuaa hänen jokaisesta jäsenestään. Huumorintajuinen, villinoloinen nuorukainen hehkuu intoa, jolla hän sytyttää soittajat ja ylipäätään kanssaihmisensä. Hän toteaakin olevansa ”energiafiiliksissä” johtaessaan. Rouvali saa karismastaan kumpuavalla auktoriteetilla ja positiivisella energiallaan soittajat venymään parhaimpaansa. Johtaessaan hän sukeltaa syvälle musiikkiin, eläytyen täydellisellä intensiteetillä kulloinkin esitettävään teokseen. Koreografia hypähtelyineen ja ääntely naksutteluineen, suhinoineen ja päristyksineen soitinten mukana on hänen oma musiikillinen maailmansa. Välistä jalka lipsahtaa korokkeelta, välistä näyttää kuin hän lähtisi lentoon. ”Muusikot varmaan urani alkuvaiheessa miettivät, että mikähän jolppi tuokin on.” ”Usutan ja piiskaan soittajia ehkä vähän liikaakin. Kokeneemmat kollegat ovat korostaneet, että pitäisi antaa enemmän vapauksia ja tilaa myös hitaammille tempoille.”
Tuttu tarina Kuinka lahtelaisesta pienestä rumpalipojasta on kehkeytynyt kapellimestari, jolle hänet talliinsa ottaneen vaikutusvaltaisen lontoolaisagentuuri Harrison & Parrottin kautta kiirii kutsuja ympäri maailmaa? Tarina on tuttu, lähes näinhän kävi Okko Kamulle, Esa-Pekka Saloselle ja Mikko Frankillekin. Rouvali kutsuttiin yllättäen johtamaan Radion sinfoniaorkesteria sairaustapauksen vuoksi muutama vuosi sitten. ”Kyllä minä, hitto soikoon, jännitin aivan kamalasti, mutta adrenaliinilla mentiin”, hän kertoi konsertin jälkeen. Hyvin mentiinkin. Rouvalia verrattiin nuoreen Jukka-Pekka Sarasteeseen ja konserttitalojen ovet alkoivat avautua. ”Konserttimusiikin kentällä piirtyy nousukäyrä. Tampere Filharmonian kehitys, maine ja kasvava kuulijakunta ovat toimineet hyvää esimerkkinä.” Kapellimestari Hannu Linnun kauden jälkeen orkesterin sontia ei ole tarvinnut juurikaan muuttaa.”
”Työni on keskittynyt konseptin hiomiseen kuulijamyönteisemmäksi. Orkesterin on suuntauduttava ulospäin ja mainostettava itseään häpeilemättä. On rantauduttava toreille ja turuille ilmaiskonsertein. Myös yhteistyö muiden taidelaitosten kanssa on tärkeää.” Elitistisiin esittämisen perinteisiin Rouvali kaipaa lisää rentoutta ja epämuodollisuutta eurooppalaiseen tapaan. Välillä frakit voi hänen mielestä nakata naulaan, pukeutua värikkäämmin ja pistää vaikka jalalla koreasti konserteissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Rouvali olisi riettaantunut tuomaan crossoveria konsertteihinsa. ”Musiikin korkeatasoisuudesta ei pidä tinkiä, mutta siitä pitää tarjota monipuolisesti ja puhua musiikista selkokielellä, niin että sitä on kenen tahansa helppo lähestyä. Pitää päästä irti sellaisesta herrasväkimeiningistä ja jäykästä fiiliksestä.” Kapellimestari-idoleikseen Santtu-Matias Rouvali nimeää Paavo Berglundin, Leonard Bernsteinin ja Carlos Kleiberin. ”Berglundin silmät olivat ihmeelliset. Ehdin nähdä vain yhden hänen johtaman konsertin, mutta nauhoituksia katsellessa huomaa, että hän näki aivan kaiken silmillään. Ehkä hän kuuntelikin niillä. Kleiber puolestaan ei ollut turhan tarkka, hän löi miten sattui, mutta meininki oli aivan mahdottoman hieno!” >>> 11
Sinfoniaorkesteri on taidemusiikin upein instrumentti
Sinfoniaorkesteria on verrattu hyvin
hallittuun yhteiskuntaan, jonka tulisi toimia sinfoniaorkesterin tavoin. Parhaimmillaan se soisi kuin orkesteri: ei perustuen pakkoon, vaan jokaisen jäsenen taitoihin ja luovuuteen. Sinfoniaorkesteri esittää sinfonioita ja muita laajamittaiselle orkesterille sävellettyjä teoksia, muun muassa konserttoja. Monet sinfoniaorkesterit toimivat myös oopperaorkestereina. Sinfoniaorkesterin kokoonpano vaihtelee teoskohtaisesti. Täysimittaisessa, nykyaikaisessa orkesterissa on 70–100 soittajaa. Tyypillinen sinfoniaorkesteri koostuu seuraavista soitinryhmistä:
Jouset 16–30 viulua, 8–12 alttoviulua, 8–12 selloa ja 5–8 kontrabassoa.
Puupuhaltimet
2–3 huilua, 2–3 oboeta, 2–3 klarinettia, 2–3 fagottia, piccolohuilu,englannintorvi, bassoklarinetti ja kontrafagotti.
Vaskipuhaltimet
2–8 käyrätorvea, 2–5 trumpettia, 3 pasuunaa ja tuuba.
Lyömäsoittimet
patarummut, lautaset, bassorumpu, tamtam, triangeli, kellopeli, putkikellot, ksylofoni, marimba ym. joskus myös eksoottisia soittimia.
Muut soittimet
1–2 harppua, celesta, piano. Orkesteria johtaa tavallisesti kapellimestari, toisinaan myös solisti. 1800-luvun alkupuolelle asti orkestereita johtivat konserttimestarit tai cembalistit. Viime vuosina useat soittajat ovat halunneet kokeilla taitojaan kapellimestarina ja palanneet vanhaan käytäntöön johtamaan orkesteria pianon äärestä tai konserttimestarin paikalta. Esimerkiksi mahdollisen maailmanennätysmäärän eli 289 sinfoniaa säveltänyt Leif Segerstam johtaa useimmiten omat sinfoniansa pianon ääreltä. Tampere Filharmonian huilun ääneenjohtaja Annaleena Jämsä sekä orkesterin jouset työssään.
12
’’Tila ja aika katoavat, kun nousen kapellimestarin korokkeelle’’, Rouvali kuvailee.
Kalenteri on täynnä aina vuoteen 2019. >>>
Aika velikulta kapellimestariksi Santtu-Matias Rouvali on kuuluisa siitä, että hän ujuttaa häpeilemättä konserttimusiikkiin vähän keveämpiäkin aineksia. ”Se ei ole itsetarkoitus, mutta myös klassisella puolella pitää olla roisketta ja rähinää eikä pelkää sensitiivisyyttä. Myönnän, että persoonani on aika villi ja vapaa.” Hän ei oikein jaksa innostua menestyvien kapellimestarien ympärillä vellovasta ”tähtivouhotuksesta”, eikä liioin maineesta ja kunniasta, jota hänelle on ropissut. ”En piittaa siitä pätkääkään. Vähän jo ärsyttää median hehkutus nuoresta kapellimestarinerosta. Enhän minä enää tämän ikäisenä äijänä ole mikään lapsinero. Ärsyttää, kun Alkossakin kysytään paperit joka kerta siellä piipahtaessani.” Rumpusetti vaihtui tahtipuikkoon Santtu-Matiaksen molemmat vanhemmat soittivat Lahden kaupunginorkesterissa ja ottivat pikkuvesselin usein mukaan harjoituksiin ja konsertteihinkin. Käänteentekevää oli, kun muusikko-isä vei Santtu-Matiaksen tapaamaan orkesterin rumpalia. ”Vanhempieni ei tarvinnut palkata lastenhoitajaa, kun hilluin orkesteriharjoituksissa. Visuaalisesti kiinnostavimpia olivat tietenkin lyömäsoittajat ja kapellimestarit. Olin haltioissani, kun sain itsekin paukutella rumpuja. Se oli ratkaiseva hetki elämässäni.” Santtu-Matias aloitti lyömäsoitinopinnot kuusivuotiaana ja tarttui myös viuluun. Mutta ei elämä tuolloinkaan pelkkää musiikkia ollut. Nuori mies pelasi myös lätkää ja jalka-
palloa. Opinnot Sibelius-akatemiassa pääaineenaan lyömäsoittimet hän aloitti 17-vuotiaana. Hän soitti myös sinfoniaorkesteri Vivossa, jossa tutustui kapellimestari Hannu Lintuun. ”Hannu kiukuttelikin minulle, mutta päästi minut johtamaan Dvorakin 9. sinfoniaa, kun sanoin vähän lueskelleeni partituuria. Kai minä jotenkin osasin johtaa, kun olen rumpali ja rytmitajuakin on. Hannu Linnusta tuli kaverini, ja hän pikkuhiljaa opetti minulle johtamisen saloja. Edelleenkin soitan useimmiten hänelle, kun johtamisessa tulee jokin ongelma.” Pääaine lyömäsoitinopinnot vaihtui 2007, kun Rouvali pääsi Jorma Panulan nuorisokapellimestariluokalle. Loppu onkin tuttua tarinaa Panulan luokan ”kapellimestariihmeistä”, Rouvali heistä kaartin tuoreimpia tulokkaita.
Luonnon rauhaa ja vauvan ääntelyä Aina kun aikaa liikenee Santtu-Matias kurvaa maatilalleen, vaihtaa frakin haalareihin ja lähtee metsälle tai kalaan. Nurmijärven Lepsämän kylässä sijaitseva kotitila on maailman turuilta palaavalle kapellimestarille leposija, paras paikka maailmassa. ”Luonnossa työpaineet hellittävät. Ei musiikki pubeissa käydessä unohdu, mutta luonnossa relaan. Minulla on myös metsästysvietti, mehän olemme aikamme aboriginaaleja.” Kotona, maaseudun rauhassa odottaa myös pianistivaimo Heini Lehto ja pieni Oliver-vauva. Oliver debytoi viime syksynä
johtamalla varsin eläväisesti Tampere Filharmoniaa isänsä sylissä osoittaen selvästi musikaalisuutta. ”Oliverista tulee isona maanviljelijä. Traktorin pukilla maatilan hommissa ja metsissä samoillessani olen onnellinen, sitä haluan pojallemmekin.” ”Irrottelen mielelläni soittamalla jazzbändini kanssa välillä rokkia, Santtu-Matias kertoilee ja harmittelee, että konserttimusiikki useimmiten tuo nuorisolle mieleen ’Vivaldit ja muut sukkahousutyypit’ ”. ”Nuorten pitäisi kuulla vaikkapa Tšaikovskin tai Wagnerin mahtipontisuutta päästäkseen konserttimusiikin lumoon.” Rouvali kehottaa heitä katsomaan elokuvien lopputeksteistä mitä klassista musiikkia niissä kuullaan, ja siitä innostuneena tulemaan konsertteihin kuuntelemaan sitä musiikkia livenä. Rouvalin kalenteri on täynnä aina vuoteen 2019 ja täyttyy uhkaavasti siitä eteenpäinkin. Konsertteja on sovittu ympäri maailmaa ja hän on lupautunut jatkamaan Tampere Filharmonian taiteellisena johtajan ainakin vielä toisen kauden. ”Työni on kaikkinensa mielenkiintoista. On hienoa, kun saa tehdä juuri sitä, mistä on unelmoinut lapsesta saakka. Mutta, minun pitää uupumatta kehittää itseäni kapellimestarina, olenhan vielä aikamoinen nöösipoika.” ”Onnistumisen fiilis on fantastinen silloin kun on saanut muovata konsertin lopputuloksen mieleisekseen. Silloin, kun saa orkesterilta sellaisen vastareaktion, että jee tämä meni hyvin, tämä toimii! Tunne on ihan mieletön.” ”Tila ja aika katoavat, kun nousen kapellimestarin korokkeelle. Jäljelle jää vain musiikki.”•
13
Emma Gaala on iso tapahtuma.
Gaalassa on 120 ripustuspistettä, 400 lamppua, 200 neliömetriä screeniä sekä kattava äänentoisto.
14
Teksti heikki jokinen Kuvat matti matikainen
Suomalaisen musiikin
vuosikattaus
Emma Gaala on musiikialamme keskeinen tapahtuma. Miten se kootaan ja toimii?
T
apahtuman idea on juhlistaa ja tuoda esiin edellisen vuoden musiikillisesti ja kaupallisesti onnistuneita tuotantoja, tiivistää Tommi Kyyrä gaalan järjestävästä Musikkituottajat – IFPI
Finland ry:stä. ”Samalla esittelemme kotimaista musiikkia ja sen tekijöitä suurelle yleisölle. Joku voi löytää joukosta uusia suosikkeja.” Gaala on myös ammattilaisten tilaisuus jakaa palkintoja alalle, ”on aina kiva saada tunnustusta.” Katsojia tulee noin 4 500 ja lopuksi tilassa syödään 950 hengen illallinen. Emma Gaala on IFPI:n hanke eikä sillä pyritä tekemään rahaa. Mukana on useita yhteistyökumppaneita, jotta tapahtumasta saadaan iso ja näyttävä. Gramex on yksi sponsoreista. Tapahtuma nähdään televisiossa ja monet radiokanavatkin ovat mukana. Pitkään Ylen kanavilla esitetty juhla siirtyy tänä vuonna MTV3-kanavalle. ”Olemme pyrkineet kasvattamaan tapahtumaa, ja uskomme että MTV:n kanssa siihen on hyvät mahdollisuudet. MTV ja Nova ovat osoittautuneet osaaviksi tekijöiksi”, Tommi Kyyrä sanoo. Tapahtuman budjettia ei ole julkistettu, mutta Tommi Kyyrä sanoo, että jokainenhan voi laskea mitä mitä maksaa vuokrata Barona-areena viikoksi ja rakentaa sinne tämän mittaluokan tapahtuma. Sillä Emma Gaala on iso tapahtuma. Helmikuun lopun juhlassa esiintyivät muun muassa Haloo Helsinki!, Isac Elliot, JVG, Kasmir, Robin ja Stam1na. Lisäksi lavalle kiipesi yllätysesiintyjiä sekä 50 kuorolaista ja 60 tanssijaa. Palkintoja jaettiin parissakymmenessä kategoriassa. >>> 15
Tommi Kyyrä (vas.) ja Antti Eriksson seuraavat Gaalan rakentamista.
>>>
Satoja ihmisiä mukana Tapahtuman toteuttamisesta vastaavat isolta osalta alihankkijat. Backbone Marketing vastaa monista Emma Gaalan käytännön järjestelyistä. Yksi osa tätä työtä on Barona-areenan muuntaminen jäähallista juhlapaikaksi. ”Suunnittelu on aloitettu jo viime vuoden lokakuussa”, Antti Eriksson Backbone Marketingista sanoo. ”Tekniikan kumppaninamme toimii Bright Finland, jonka tekninen tuotantopäällikkö Mikko Makkonen koordinoi rakennusta sekä purkua rautaisella otteella ja ammattitaidolla.” Musiikkitapahtumassa tarvitaan mittava tekniikka. ”Meillä on gaalassa 120 ripustuspistettä, yli 400 lamppua, noin 200 neliömetriä screeniä sekä kattava äänentoisto.” Rakentaminen aloitettiin maanantain ja tiistain välisenä välisenä yönä ja se jatkui torstaihin saakka, jolloin alkoivat ensimmäiset harjoitukset. ”Gaala-päivään perjantaille jäi aamulle parin artistin treenit, kenraali sekä itse tapahtuma. Purku aloitettiin välittömästi tapahtuman päätyttyä ja koko produktion tuli olla hallista ulkona kello kuusi lauantai-aamuna.” Näin jääkiekkoilijat pääsivät jälleen vuoroihinsa. Mikä tällaisen tapahtuman rakentamisessa on haastavinta? ”Kaikkien eri osa-alueiden sovittaminen saumattomasti yhteen. Meillä on tapahtumassa töissä noin 140 henkilöä, sekä tämän lisäksi iso joukko alihankkijoiden työntekijöitä. Gaala-iltana ihmismäärä lisääntyy ja paikalla on noin 280 henkilöä, mukaan lukien artistit.” ”Toinen haaste on budjetin pitäminen tavoitteessa. Yleensä kaikista haasteista selvitään tekemällä ennakkotyö mahdollisimman huolellisesti.” 16
Tapahtumassa on töissä noin 140 henkilöä, gaala-iltana 280.
Suunnittelu alkoi jo lokakuussa. Palkinnot elävät ajassa Palkintokategoriat ovat vuosien mittaan vaihdelleet paljon. Nyt niiden määrää ei ole syytä kasvattaa, Tommi Kyyrä sanoo. ”Olemme pohjoismaista tasoa, Grammy-kategorioita on lähes sata.” Palkinnot kuitenkin elävät, IFPI huomioi alan vaihtelevan tilanteen ja tarjonnan. ”Emma-palkinnot antavat aika hyvän ajankuvan siitä, mitä kunakin vuonna on tapahtunut.” Palkintojen perusteina ovat musiikillinen kiinnostavuus sekä suosio. ”Jos jokin myy hyvin, sitä ei pidä rankaista. Musiikillinen merkitys voi mielestämme kulkea käsi kädessä suosion kanssa.” Ainoa kriteeri ei suosio ole. Tuomaristoihin valitaan ihmisiä, jotka seuraavat laajasti musiikkia. Levy-yhtiöiden edustajia niissä ei
ole, mutta muutoin runsaasti alan ammattilaisia kyllä: journalisteja, kauppiaita, livepuolen väkeä. Sääntöjen muuttamista harkitaan. Jatkossa ehdokkuus ei ehkä enää ole sidottu albumijulkaisuun. Artistit on saatu hyvin esiintymään gaalaan, Kyyrä kertoo. ”Jos he vain ovat Suomessa, he tulevat. Joskus he ovat jopa peruneet keikkojaan päästäkseen esiintymään.” Kaikki eri ehdokkaat kutsutaan paikalle, ja suurin osa tuleekin. Onko gaalaan tulossa muutoksia? ”Televisioinnin siirtyminen Yleltä MTV3:lle oli iso muutos nyt. Muita merkittäviä muutoksia ei ole tulossa, lähinnä viilailemme sääntöjä. Pyrimme tekemään sen minkä nytkin, mutta paremmin.”•
Oi Emma, Emma Helmikuussa 2015 järjestettiin 29. Emma Gaala. Siitä on kehittynyt suomalaisen musiikkielämän keskeinen tapahtuma. Miten tähän on tultu? Ensimmäiset Emma-palkinnot jaettiin keväällä 1984 edellisen vuoden saavutuksista. Vuoden yhtyeeksi valittiin Yö, naissolistiksi Anita Hirvonen, miesolistiksi Matti ja Teppo sekä iskelmäksi Avaa hakas, jonka lauloi Kake Randelin. Juice Leskinen sai erityis-Emman. Ääniteala oli jo tuolloin jakanut joitakin omia palkintojaan, mutta jotain muutakin kaivattiin. Emman myötä palkinnot vakiintuivat ja niiden näkyvyys parani. Mallia saatiin ulkomaisista palkinnoista. Nykyinen lettipäinen, Tapio Rantasen suunnittelema Emmapatsas on ollut käytössä vuodesta 1985. Nimen palkinto nappasi suomalaisen musiikin suosikista, Emma-valssista. Sen levytti ensimmäisen kerran Ture Ara vuonna 1929. Levyä myytiin tuolloin huikeat 30 000 kappaletta. Alkuun lähdettiin viidellä palkinnolla. Niiden määrä on vaihdellut vuosien mittaan, nykyään niitä jaetaan parikymmentä vuosittain. Kaikkiaan palkintoja on jaettu 42 eri luokassa, eräitä vain joitakin kertoja. Vuoteen 1991 asti musiikintuottajien kattojärjestö ja sen edustajat valitsivat palkitut tekijät. Sen jälkeen tehtävä on siirtynyt asiantuntijoista kootuille tuomaristoille. Vuonna 2010 mukaan tuli yleisöäänestys; tuolloin yleisö valitsi suosikkiartistinsa tai -yhtyeensä sekä vuoden musiikkivideon. Tänä vuonna yleisö saa päättää suosikkinsa samoissa luokissa. Välillä on lisäksi äänestetty vuoden albuminkantta tai indie/alternativealbumia. Vuosina 1988–1990 gaala oli tauolla, sillä sille ei löytynyt silloin televisioesitystä. Gaalan välittäminen yleisölle televisiossa on konseptin perustavia osia. Jo ensimmäinen palkintojenjako nähtiin MTV:n ohjelmassa Voihan perjantai.
•
Pepe Willberg, Haloo Helsinki! ja Cheek keräsivät kukin kolme Emmaa. Kasmir ja Kaija Koo palkittiin myös.
Kolme kertaa kolme Haloo Helsinki!, Pepe Willberg ja Cheeck nappasivat puolet Emma-palkinnoista tänä vuonna. Kullekin annettiin kolme Emma-patsasta. Haloo Helsinki! keräsi voittonsa vuoden albumista ja vuoden popalbumista levyllä Kiitos ei ole kirosana sekä vuoden yhtyeenä. Pepe Willbergin voitot tulivat vuoden miessolistina sekä vuoden rockalbumista Saimaa jonka kriitikot valitsivat myös suosikikseen. Cheek taas sai erikois-Emman stadionkeikoistaan sekä Emmat yleisöäänestyksessä vuoden artistina ja vuoden musiikkivideosta Äärirajoille. Kaksi patsasta kantoi gaalasta kotiin Kasmir, joka palkittiin Muut palkinnot: Vuoden etnoalbumi / FBB / Siba Folk Vuoden biisistä Vadelmavene sekä vuoden tulokkaana. Vuoden naissolistina palkittiin Kaija Koo. Vuoden hiphop-albumi / Voitolla yöhön / JVG Vuoden iskelmäalbumi / Rakkaudella merkitty mies / Jari Sillanpää Vuoden jazzalbumi / Big Band Beibe / Mopo Vuoden klassinen albumi / C.Ph.E. Bach: Sinfoniat Wq 182 / Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, Sakari Oramo Vuoden lastenalbumi / Muumiperheen lauluretki / Eri esittäjiä Vuoden metallialbumi / SLK / Stam1na Vuoden myydyin albumi / 16 / Robin Vuoden tuottaja / Matti Mikkola Erikois-Emma / Lauri Rechardt.
•
•
•
•
•
•
•
•
• •
Kuvat: pepe willberg / lauri eriksson. Haloo Helsinki! / sony music. Cheek / jere hietala. kasmir / julius konttinen. Kaija Koo / warner music.
17
Kuvat: jenni vartiainen / warner music. Kaija koo / warner music.
Molemmilla listoilla ovat mukana Jenni Vartiainen (vas), Kaija Koo, Suvi Teräsniska ja Haloo Helsinki!.
Vuoden menestyjät Avicii ja Robin tilastojen kärjessä. Teksti heikki jokinen Tilastot kari niemelä/Gramex ja musiikkituottajat
G
ramex on kerännyt tiedot esittäjistä, joita on soitettu eniten yksityisissä radioissa. Musiikkituottajat – IFPI Finland taas listasi albumimyynnin. Suomalaiset pärjäävät hyvin: albumilistan kahdeksan myydyintä ovat kotimaisia. Radioissa soi eniten ruotsalainen Avicii, mutta häntä seurasivat heti Juha Tapio ja Jenni Vartiainen. Albumilistalla on ensimmäistä kertaa yhdistetty suoratoistokuuntelu levymyyntiin. Kuuntelulle on laskettu oma kerroin, jolla se muuntuu levymyyntiä vastaavaksi. Kuuntelun osuus vaihtelee suuresti, musiikinlajista ja artistista riippuen, sanoo Tommi Kyyrä Musikkituottajista. ”Se voi olla enimmillään 90 prosenttia kulutuksesta ja matalimmillaan kaksikin prosenttia.”• Robinin 16 nousi Suomen myydyimpien levyjen kärkeen.
18
Soitetuimmat esiintyjät yksityisissä radioissa 2014/ soittokertaa 1. Avicii 27 045 2. Juha Tapio 24 662 3. Jenni Vartiainen 23 964 4. Kaija Koo 20 881 5. Michael Jackson 20 551 6. Haloo Helsinki! 20 107 7. Bruce Springsteen 18 746 8. Madonna 18 628 9. Katy Perry 16 907 10. Suvi Teräsniska 16 853
Myydyimmät levyt 2014/ kappaletta 1. Robin 16 47 728 2. Eri esittäjiä Vain elämää – Kausi 3 päivä 39 604 3. Eri esittäjiä Vain elämää – Kausi 3 ilta 39 117 4. Haloo Helsinki! Kiitos ei ole kirosana 30 915 5. Kaija Koo Kuka sen opettaa 18 633 6. Cheek Kuka muu muka – Stadion Edition 16 381 7. Suvi Teräsniska Joulun henki 14 143 8. Pepe Willberg Pepe & Saimaa 13 530 9. AC/DC Rock or Bust 12 080 10. Jenni Vartiainen Terra 11 708
Vain elämää 3
Juha Tapio
Kuvat: robin / anton sucksdorff. Vain elämää 3 / petri Aho. suvi teräsniska / warner music. Haloo Helsinki! / sony music. Avicii / at night. juha tapio / AJ savolainen.
Avicii
Radio elää
ja voi hyvin
Kaupallisten radioiden 30 vuoden historia on jatkuvaa muutosta. Teksti heikki jokinen
H
uhtikuussa 1985 radioaalloilla alkoi kuulua Radio Lakeus Nivalasta. Se oli ensimmäinen kaupallinen radio Suomessa sitten vuoden 1935, jolloin Yleisradio osti viimeiset yksityiset radiokanavat ja sai monopolin. Valtioneuvosto myönsi tammikuussa 1985 ensimmäiset paikallisradioluvat. Niitä sai 33 hakijaa 21 paikkakunnalta. Kaupallisia lupia on nykyään FM-taajuudella yli 80 ja nämä radiokanavat tavoittavat viikoittain 3,7 miljoonaa kuuntelijaa. Alan tilanne näyttää valoisalta: viime vuoden mainosmyynti oli kaupallisten radioiden historian paras. Mediamainonnasta kaupalliset radiot leikkaavat viiden prosentin siivun. Sitä voi verrata aikakauslehtien kahdeksan prosentin osuuteen. Radiomainonnan määrä nousi viime vuonna 9,4 prosenttia edellisvuodesta. Kokonaisliikevaihto oli 57,3 miljoonaa euroa. Paikallisuudesta ketjuuntumiseen Ala muuttuu jatkuvasti. Paikallisuudesta on
siirrytty ketjuuntumiseen, valtakunnallisiin kanaviin ja osin ulkomaiseen omistukseen. Radiot alkoivat ketjuuntua lamasta selviämisen jälkeen 1990-luvun puolivälissä. Tällöin esiin astuivat Classic FM ja Kiss FM. Ensimmäisenä valtakunnallisena kaupallisena radiona aloitti Radio Nova vuonna 1997. Juhlavuoden kunniaksi ilmestyi toimittaja Pentti Kemppaisen historiateos Radio kuuluu kaikille. Siinä Kemppainen käy läpi kaupallisen radion vaiheet ja kehityksen. Kaupallisten radioiden etujärjestö Radiomedian toimitusjohtaja Stefan Möller muisteli toiminnan käynnistymistä Yle Puheen lähetyksessä. ”Siinä oli kova tekemisen meininki”, hän sanoi. Yle ei kyennyt täyttämään ihmisten kaipuuta kuulla pop- ja rock-musiikkia ja uudet radiot täyttivät ison aukon. ”Kaupallisen radion esiinmarssi teki hyvää myös Ylelle, jonka oli pakko muuttaa tapaa ajatella ja toimia.” Möller oli Ylen toimittaja vuonna 1985 ja muistaa kuinka innostuneena hän itsekin kuunteli uusia radioita.• 19
Korvaukset jaetaan soittomäärien suhteessa. Taiteilijoille maksetut korvaukset 2014 Euro- Luku- Yhteensä Keskiarvo rajat määrä (euroa) (euroa) – 9 999 999 – 15 000 – 10 000 – 8 500 – 5 000 – 2 500 – 1 500 – 1 000 – 500 – 200 – 100
55 53 26 129 288 306 265 659 1 264 1 232 6 075
Yhteensä
10 352
7,95 milj.
767
Tuottajille maksetut korvaukset 2014 Euro- Luku- Yhteensä Keskiarvo rajat määrä (euroa) (euroa) – 9 999 999 – 100 000 – 50 000 – 30 000 – 15 000 – 10 000 – 5 000 – 3 000 – 1 500 – 1000 – 500 – 200 – 100
12 11 6 12 12 33 27 49 53 106 224 269 1 240
Yhteensä
2 054
10,55 milj.
5 129
Lukuohje Taulukosta näkyy esimerkiksi, että 55 taiteilijaa sai yli 15 000 euroa vuodessa ja 53 taiteilijaa 10 000–15 000 euroa vuodessa. Tuottajien osalta näkyy, että 12 tuottajaa sai yli 100 000 euroa vuodessa ja 11 tuottajaa 50 000–100 000 euroa vuodessa. Näin pystytään katsomaan minkä verran korvauksensaajia sijoittuu muihinkin korvaustuloluokkiin.
20
Gramex tilitti
18,5 miljoonaa musiikille Tekijänoikeusjärjestö Gramex jakoi viime vuonna yhteensä 18,5 miljoonaa euroa musiikille. Tästä summasta taiteilijat saivat 7,95 miljoonaa ja äänitteiden tuottajat 10,55 miljoonaa. Teksti lauri kaira Kuva stocksnapper Tilasto kari turpeinen/Gramex
K
orvauksista meni kotimaiselle musiikille 10,37 miljoonaa euroa ja ulkomaiselle musiikille 8,13 miljoonaa euroa. Suuri osa ulkomaisen musiikin tuottajakorvauksista maksetaan kansainvälisten levy-yhtiöiden Suomessa toimiville tytäryhtiöille tai lisenssin haltijoille. Taiteilijoiden keskikorvaus oli 767 euroa vuodessa ja tuottajien 5 129 euroa vuodessa. Korvauksensaajien määrät ja korvausten tarkempi jakauma näkyy oheisesta taulukosta.
Mistä korvauksia kerättiin Vuonna 2014 tilitetty summa koostuu pääosin edellisvuonna eli 2013 kotimaasta kerätyistä korvauksista. Lisäksi tilitettiin aiempina vuosina, pääosin ulkomailta kotiutuneita korvauksia. Tuottajille tilitettiin myös tallennuskorvauksia aiemmilta vuosilta, jonka vuoksi tuottajat saivat korvauksia aiempaa enemmän. Gramex-korvauksia kerätään äänitteiden käytöstä. Osa tulee radioilta, osa tiloista ja
tilaisuuksista, joissa soitetaan musiikkia sekä osa korvauksina äänitteiden tallentamisesta. Lisäksi Gramex kerää korvauksia ja myöntää lupia musiikkivideoiden käyttöön. Vuonna 2013 korvauksia kertyi 8,5 miljoonaa euroa äänitemusiikin käytöstä taustatai tanssimusiikkina muun muassa kaupoissa, ravintoloissa ja kuntosaleissa (julkinen esittäminen). Radio- ja televisioyhtiöiltä kertyi esityskorvauksia 7,3 miljoonaa, internet-verkkokäytöstä ja tallentamisesta yhteensä 3 miljoonaa ja ulkomailta 0,3 miljoonaa. Tämän lisäksi kertyi vajaa miljoona euroa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja.
Jako käyttömäärien mukaan Taiteilijat ja tuottajat saavat korvauksensa yksilöllisesti, musiikkikappaleittensa käyttömäärien mukaisesti. Korvaukset maksetaan kertymävuoden jälkeen. Sitä ennen kappaleiden soittomäärät on selvitetty ja korvaukset kohdistettu eri kappaleille. Suuri osa esityskorvauksista jaetaan radiosoittojen suhteessa. Lisäksi korvausten jakoon
taustamusiikkioperaattoreilta saatu tieto siitä, mitä kaupoissa, asiakaspalvelutiloissa ja ravintoloissa käytettiin.
Tilityksen radiolista Tilityksessä olivat mukana seuraavia radioiden ja TV-lähetysten vuodelta 2013 raportoidut soittotapahtumat: Yle: Yle Radio 1, YleX, Radio Suomi, Radio Vega, Radio Extrem, Yleisradion aluelähetykset ja Yleisradion tv-lähetykset. Yksityiset radiot: Radio Nova, City Radiot, Radio Dei, NRJ, Iskelmäketjun radiot, Voice, Radio Rock, Radio Aalto, SuomiPop, Auran Aallot, Kajaus, Metro FM, Pooki, Nostalgia, Radio Pori, Radio Helsinki, Radio Voima, Ramona, Iskelmä Rex, Iskelmä Pohjanmaa, Sun FM ja Ålands Radio. Muiden yksityisten radioiden korvaukset tilitettiin edellä lueteltujen yksityisten radioiden soittojen suhteessa.•
21
Yhdistykset ja yritykset saavat nyt tapahtumiensa musiikkiluvat yhdestä paikasta.
Tapahtumalupien myynti Teostoon Tapahtumanjärjestäjä voi nyt ostaa yhteisen musiikkiluvan, joka sisältää sekä Teosto- että Gramex-oikeudet. Yhteisluvan saa Teostosta. Teksti lauri kaira Kuva pavel losevski Lupa oikeuttaa seuraavat musiikinkäyttötavat • Elävän musiikin esittämisen (konsertti, festivaali, live-keikka) • Mekaanisen tanssimusiikin ja karaoken esittämisen (dj-keikka, disko, karaoke) • Elävän tai tallennetun taustamusiikin esittämisen tapahtumatilassa ennen varsinaista tapahtumaa tai sen väliajalla • Äänitemusiikin esittämisen tapahtumassa • Äänitemusiikin esittämisen tapahtumassa tausta- tai väliaikamusiikkina • Äänitteiden tallentamisen tapahtumassa käytettäviksi • Digitaalisesta lähteestä yksityiseen käyttöön tarkoitettujen äänitteiden käyttämisen tapahtumassa.
M
usiikki tekee hyvää myös yleisötapahtumissa, kuten iltamissa, discossa, urheilutapahtumassa tai yrityksen kesäjuhlissa. Musiikiin käyttölupien hankinta tapahtumiin helpottui vuoden alussa. Gramex ja Teosto tekivät yhteisen tapahtumaluvan, joka kattaa kummankin edustamat oikeudet julkisiin, yleisölle avoimiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin.
Tapahtumalupa yhdeltä luukulta Uusi tapahtumalupa on jatkuva. Luvan hakija saa Teostolta ja Gramexilta pysyvän sopimuksen tulevia tapahtumia varten. Lupa on voimassa siihen saakka, kunnes asiakas irtisanoo sen. Vaikka tapahtumalupa kattaa oikeuksien puolesta kaiken musiikinkäytön tapahtumassa,
asiakas maksaa vain siitä musiikista, jota tapahtumassa todella käytetään. Verkkopalvelussa ilmoitetaan, millaista musiikkia tapahtumassa on käytetty. Tällä perusteella laskutetaan yksilöllinen käyttökorvaus.
Teoston verkkopalvelun kautta Tämä on tehty helpoksi. Ensin hankitaan yhteislupa. Sen jälkeen tapahtumien järjestäjä vain ilmoittaa tapahtumien tiedot Teoston ylläpitämässä verkkopalvelussa. Ilmoituksia tulee kaksi: perustiedot ilmoitetaan etukäteen ja laskutukseen vaikuttavat tiedot tapahtuman jälkeen. Tapahtumalupa on tarpeen esimerkiksi yritykselle, yhteisölle, järjestölle tai yksityishenkilölle, joka järjestää konsertin, festivaalin, näytöksen, näyttelyn, messut tai muun tapahtuman, joka on yleisölle avoin ja jossa soi musiikki.•
Yhteinen tapahtumalupa Lupa haetaan Teoston verkkosivuilla olevasta sähköisestä palvelusta. Lupa on haettava ja saatava ennen ensimmäistä sillä järjestettävää tapahtumaa. Kun haet ja saat tapahtumaluvan, teet Teoston kanssa järjestämiesi tapahtumien musiikinkäyttöä koskevan jatkuvan sopimuksen. Sopimus on voimassa siihen saakka kunnes irtisanot sen eli sinulla on jatkuva musiikinkäyttölupa järjestämiisi tapahtumiin. Lupa siis haetaan vain kerran. Tapahtumalupa tarvitaan, jos tapahtumassa esiintyy bändi, orkesteri tai artisti (elävää musiikkia) tai jos tapahtumassa soitetaan musiikkia levyltä, digitaalisesta tiedostosta tai muulta äänitteeltä (mekaaninen musiikki) tai tapahtumassa esitetään karaokea. Tapahtumalupa tarvitaan sekä pääsymaksullisiin että maksuttomiin tapahtumiin ja myös yritysten henkilökunnalleen tai asiakkailleen järjestämiin tapahtumiin.
22
Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, räyhäävät ja pohtivat.
soolo
Anna musiikin soida
O
len juuri viettänyt viikon Jamaikalla filmaamassa uutta Sami Yaffa: Soundtracker -episodia Yle Teemalle. Täällä on painunut mieleen musiikin kuuntelun vapaus. Missä tahansa oletkaan musiikkia kuunnellaan ja soitetaan, lujaa. Eilen Kingstonin Hellshire Beachilla kelluessani turkoosissa vedessä rannalta soi dubbia, dancehallia ja reggaeta volyymillä ja bassotaajuuksilla, jotka panevat nenäkarvat tanssimaan. Sadan metrin levyisellä rannalla kolme soundsystemiä kilpaili keskenään kenen kaapeista lähtee eniten ääntä. Ranta oli täynnä viikonlopun viettäjiä pikku muksuista isoäiteihin. Jotkut tanssivat, jotkut söivat lounasta ja jotkut röhnöttivät auringossa. Kukaan ei valittanut. Samana päivänä ajoimme vuorelle Kingstonin yläpuolelle. Alhaalta kaupungista kuului soittoa. Tunnistin Abban Dancing Queenin ska-versiona noin kahdenkymmenen torven voimalla. Kukaan ei valittanut tai soittanut poliiseja. Musiikki jatkui tunnin ajan luoden hienon taustan auringon laskulle. Edellisellä viikolla kävin Bob Marleyn vanhan kitaristin Earl ”Chinna” Smithin luona. Mies asuu omakotitalossa Kingstonin keskiluokkaisella alueella. Puutarhaan tehdyllä lavalla jammailee päivittäin erinäköisiä muusikoita aamusta iltamyöhään. Isot Nyabinghirummut järisyttivät maata ja syvä basso pauhasi. Taaskaan ei kukaan valittanut. Musiikki on Jamaikalla osa jokapäiväistä elämää ja se otetaan itsestäänselvyytenä. Vaikuttaa siltä, että kaikki tällä saarella osaavat laulaa. Joka toisessa korttelissa on baari, kirkko, levykauppa ja studio. Musiikin tekemiseen ja kuunteluun suhtaudutaan innolla ja avoimesti, se tuo iloa koko yhteiskunnalle. Välillä pännii tämä meidan pohjoismainen asenteemme musiikin kuunteluun, kaiken pitää tapahtua sisätiloissa eikä spontaanisuutta kannusteta. Poliisit soitetaan heti ja hyvä viba nutistetaan. Jamaikan avoimuus musiikin kuuntelua kohtaan on tervettä ja siitä pitäisi oppia jotain. Jos naapurisi kuuntelee musaa välillä liian kovaa tai haluaa heittää pienet puutarhapirskeet kesällä, ei tarvitse heti valittaa, soittaa isännöitsijälle tai poliiseille. No, jos Slayeria tulee seinän takaa kahdelta aamulla kybällä tunti tunnin jälkeen, alkaisin itsekin takomaan seinään. Homma pitäisi hoitaa kohtuudella ja kunnioittavasti, mutta myos kanssaihmiset voisivat olla ehkä vähän avoimempia ja karsivällisempiä. Musiikkihan on sielun ruokaa, maapallo olisi karmivan tylsä paikka ilman sitä. Otetaan musiikki vastaan avoimesti, positiivisesti ja ollaan onnellisia siitä, että ympärillamme on musiikkia. Let the music play.•
Kukaan ei valittanut.
sami YAFFA on muusikko, joka on soittanut muun muassa Pelle Miljoona Oy:ssä, Hanoi Rocksissa ja New York Dollsissa, nykyään Mad Juanassa. Hänen etnomusiikin sarjansa Sound Tracker pyörii Ylen teemalla.
Ehd ota so lis tia ! Kenen ajatuksia sinä haluaisit lukea tältä sivulta? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen soolo@gramex.fi.
kuva: tuomas vitikainen
23
Musiikki hahmottaa
elämää Viitasen Piia -yhtyeen toinen levy sai kriitikoilta runsaasti kiittävää ja ylistävää palautetta. Kuulijapalautteen myötä Piia Viitanen on alkanut haaveilemaan, että musiikista voisi tulla hänelle päätyö. Teksti juhana unkuri Kuvat paula viitanen
24
K
riitikoiden arvioissa viime elokuussa ilmestynyttä Uni onnesta -levyä on luonnehdittu muun muassa henkeväksi, herkäksi, kauniiksi, sielukkaaksi ja autenttiseksi. Se oli Emma-ehdokkaana kriitikoiden valinta -kategoriassa yhdessä kolmen muun levyn kanssa. ”On ollut häkellyttävää lukea niin monia upeita arvioita. Polkuni artistiksi ja keikkailevaksi muusikoksi ei ole ollut ihan tyypillisin. Siksi olen edelleen itsekin vähän ihmeissäni, että onko meidän levy tosiaan valittu useammassa paikassa vuoden 2014 parhaiden levyjen joukkoon”, laulaja-kitaristi Piia Viitanen iloitsee. ”Kriitikot ovat avainasemassa siinä, että tällaisia tuntemattomia uusia tekijöitä nousee ihmisten tietoisuuteen, varsinkin kun taustalla ei ole mitään valtavaa markkinakoneistoa.” Viitasen muusikonura lähti alkuun, kun hän teki syksyllä 2008 työharjoittelua Nepalissa ja osti sieltä Venus-nimisen kitaran. Koska Katmandussa ei ollut sähköjä iltaisin, Viitanen meni kitaransa kanssa talon katolle ja alkoi tehdä musiikkia. Kotiin palatessaan Viitasella oli mukanaan kasa lauluja. Suomessa hän kokosi muusikkotuttavistaan nelihenkisen Viitasen Piia -yhtyeen. Samanniminen pitkäsoitto julkaistiin ensin C-kasettina ja sitten levynä. Syksyllä 2012 julkaistu ensilevy sai niin ikään kehuvia arvioita. Yhtye on keikkaillut viime vuosina varsin ahkerasti monentyyppisissä ympäristöissä, esimerkiksi isoilla rockklubeilla, pienissä kahviloissa ja ihmisten olohuoneissa. Viitasella on vahvaa musiikillista taustaa kodin perintönä. ”Isäni on ammatiltaan sotilassoittaja. Pääsin kuuntelemaan lapsesta asti isojen orkestereiden konsertteja, joissa isä soitti käyrätorvea tai bassoa. Myös äiti lauloi ja soitti kitaraa, kun olin lapsi. Muistan, että lauloimme usein yhdessä.” ”Koulussa olin tosi kiinnostunut musiikista ja lauloin mielelläni. En kuitenkaan ajatellut musiikista ammattia. Innostuin kirjoittamisesta jo teininä, mutta omia lauluja alkoi syntyä vasta Nepalissa.” >>>
Musiikin tekeminen alkoi Katmandussa talon katolla. 25
>>> Monipuolista sosionomin työtä Viitasen Piian debyyttialbumi oli luomuhenkinen folklevy. Kakkoslevy sijoittuu folkin ja popin välimaastoon. Mukana on ripaus rokkia ja kansanmusiikkivivahteita. Viitanen kertoo huomanneensa jälkeenpäin, että Uni onnesta -levystä tuli kokoelma pieniä luopumislauluja. ”Lähestyn luopumista eri ikäisten ja eri elämäntilanteessa olevien ihmisten tarinoiden kautta. Kokonaisuudesta tuli teemallisesti debyyttilevyä raskaampi, mutta soundillisesti kirkkaampi.” Sosionomiksi kouluttautunut Viitanen työskentelee sosiaaliohjaajana ikäihmisten parissa ja opiskelee ratkaisukeskeistä taideterapiaa. Viime syksynä hän teki sosiaaliohjaajan töitä vain osa-aikaisesti, jotta pystyi tekemään enemmän musahommia. Erityisesti kuulijapalaute on lämmittänyt Viitasen mieltä. ”Olen ollut tosi yllättynyt siitä, miten avoimesti ja ihanasti ihmiset ovat ajatuksiaan jakaneet. Erityisesti mieleeni ovat jääneet yhden ihmisen sanat siitä, että ’tavallaanhan sä teet noiden sun laulujen kautta sitä samaa ihmisten auttamistyötä kuin sosionomin työssäkin, mutta lauluilla sä tavoitat vaan tuhat kertaa enemmän ihmisiä’.” ”Se oli minulle käänteentekevä palaute. En ollut koskaan aiemmin ajatellut, että musiikintekoni voisi olla merkittävää jollekin muullekin kuin itselleni. Niin hassulta kuin se tuntuukin, ihmisten palautteiden myötä olen itsekin uskaltanut alkaa haaveilemaan, että voisikohan musiikista tulla minulle vielä joskus ihan kokoaikainen työ.”
Viitanen muutti äskettäin Helsingistä Porvooseen maaseutuympäristöön. ”Maalla asuminen on loistavaa vastapainoa kaikelle menemiselle. Kirjottaminen vaatii aikaa ja rauhaa ja maalla sitä ainakin on. Toivon pystyväni pitämään kunnon breikin tänä vuonna, jotta voisin miettiä tarkemmin seuraavaa levyä. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa minulla on mahdollisuus keskittyä pelkästään musiikkiin.”
Universaali kieli Viitanen sanoittaa ja säveltää yhtyeensä biisit. Uudella levyllä on lisäksi pari lainatekstiä. Yleensä sävel syntyy ennen tekstiä.
”Biisini syntyvät lähes aina melodiasta. Etsin kitaralla omaa korvaa miellyttäviä juttuja tai teemoja, joista minulle syntyy jokin voimakas tunne tai mielikuva. Sointujen nimiä en tiedä vieläkään juuri ollenkaan. Olen opetellut säveltämään kokeilemalla miltä eri otteet kuulostavat omaan korvaani. Näitä omia sointujani järjestelen sitten fiilispohjalta lauluiksi. Pojat blokkailevat soittamiani juttuja ja sovitamme valmiit biisit yhdessä bändille sopiviksi.” Viitanen määrittelee musiikin universaaliksi kieleksi. ”Olen yksi esimerkki tuon kliseen paikkansapitävyydestä, koska voin tehdä musiikkia ja välittää tunnelmia, vaikken ymmärräkään sitä paperilla.” Viitanen kertoo, että hänen tekstinsä syntyvät sävelmän tunnelmasta. ”Kirjoitan asioista, jotka puhuttelevat minua itseäni tai jotka on syystä tai toisesta ’pakko’ saada ulos koneistosta. Aiheita teksteihin tulee tavallisesta elämästä ja kohtaamisista. Siitä, että kulkee silmät auki. Uskon tekemäni työn kuuluvan lauluissani.” ”Vanhustyön lisäksi olen työskennellyt muun muassa lastensuojelussa. Siellä on tosi monenlaisia ihmiskohtaloita.” ”Musiikki ja kirjoittaminen on minulle itselleni keino hahmottaa elämää, yritystä ottaa se jotenkin haltuun”, Viitanen kiteyttää.•
PIIA VIITANEN Viitasen Piia -yhtyeen laulaja/kitaristi/lauluntekijä, 28-vuotias • Kotoisin Vehniältä, asuu Porvoossa • Julkaissut kaksi levyä: Viitasen Piia ja Uni onnesta • Yhtyeeseen kuuluvat Mikko Malmivaara (kitara), Juho Niemelä (basso&piano), Jarkko Ikonen (rummut) ja feat. Matias Tyni (matkaharmooni) • Muusikonuran lisäksi Viitanen työskentelee sosiaaliohjaajana ja opiskelee ratkaisukeskeistä taideterapiaa.
26
Ensimmäisen demonsa Anssi Nykänen teki Mika Sundqvistin MS-studiolla vuonna 1980.
5000 biisin mies Anssi Nykänen sanoo olevansa ”rumpali onnellisten tähtien alla”. Teksti marjo Huuskonen Kuva ville malja
R
Aiheita teksteihin tulee tavallisesta elämästä ja kohtaamisista.
umpali Anssi Nykänen kuuluu Suomen studiomuusikkojen kärkikaartiin, sillä hän soittaa yhteensä 5 107:lla levytetyllä kappaleella. Tämä ”ura”-määrä on neljänneksi korkein Suomessa. Lisäksi Nykänen on kiertänyt keikoilla useiden yhtyeiden rumpalina, esimerkiksi Finlandersin, Dallapén, Paula Koivuniemen, Matin ja Tepon, Nylon Beatin, Kallio Slaakin, Husbandin ja Havana Blackin.
Soittoa ilman rajoja ”On ollut hienoa saada soittaa niin erilaista musiikkia eri kokoonpanoissa”, sanoo Nykänen. ”Se on tämän ammatin suola, saa soittaa ilman rajoja.” Nykänen omistaa 10–12 rumpusettiä. Nykyisin hän soittaa pääasiassa Pekka Helasen hänelle räätälöimillä Kumu-rummuilla, mutta eri yhtyeille on omat settinsä jo roudaamisen helpottamiseksi. Vanhemmat tukivat Ammatinvalinta oli helppoa. Rummut kiinnostivat jo lapsena ja vanhemmat antoivat tähän tukensa.
Lapsuudenmuistoihin kuuluu viisivuotiaana treenit Ossi-veljen kanssa mummolan ullakolla. Isä oli hakenut kyläkaupasta banaanilaatikoita ja kurkkupurkkeja sekä vuollut puukepit rumpukapuloiksi. Biisinä oli Jimi Hendrixin Crosstown Traffic. 10-vuotiaana Anssi pestattiin omien sanojensa mukaan vähän vahingossa Humppakolmion rumpaliksi. Siitä hän sai elämänsä ensimmäiset keikkaliksat. 16-vuotiaana Anssi osallistui Esa ”Nätsi” Rosvallin musaleirille Tuiskulan Pelimannimäellä. Leiri oli lopullinen motivaattori tavoitteeseen kehittyä soittajana. Opettajina leirillä olivat muun muassa Johnny Gustafsson, Billy Carson, Janne Louhivuori, Kassu Halonen, Seppo Tyni, Pekka Pohjola, Raul Björkenheim ja Jakke Leivo.
Älä näpertele Vuoden alussa 50 täyttänyt Nykänen kertoo nuoremman polven muusikoille hyvän soitto-ohjeen. ”Kukaan ei ole hirveästi tullut neuvomaan, miten pitää soittaa. Kitaristi-veljeni Ossin antamaa ohjetta olen kuitenkin noudattanut: älä Anssi koskaan näpertele. Jos haluat tehdä jotain kunnolla, tee se täysillä.”• 27
Pääsen tekemään työtä kiinnostavalla ja jatkuvasti muuttuvalla musiikin alalla, Visa Palonen sanoo.
Gramexin ja Teoston lupakauppa sai vetäjän Visa Palonen aloitti GT Musiikkiluvat Oy:n toimitusjohtajana. Teksti LAURI KAIRA Kuva matti matikainen
G
ramexin ja Teoston yhteisen lupakaupan toimitusjohtaja aloitti työnsä tammikuussa. Aiemmin Visa Palonen on toiminut muun muassa SOK:n sähköisistä palveluista vastaavana johtajana. Ensimmäinen työ on organisoida lupakaupan rakentaminen. ”Tänä vuonna panostetaan lupakaupan perusvalmiuksien ja järjestelmien rakentamiseen”, kertoo Palonen.
28
”GTM:ään palkattavan henkilökunnan määrä, tehtävät ja aikataulut täsmentyvät myöhemmin suunnittelun edetessä.” Kaikki alkaa kahden eri järjestön lisenssituotteiden yhdistämisestä. ”Ennen kaupan avaamista jatketaan yhteistyössä Gramexin ja Teoston kanssa lupatuotteiden ja palvelumallien harmonisointia sekä tarvittavien tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen suunnittelua. Milloin Gramexin ja Teoston yhteinen lupakauppa käytännössä avataan? ”Lupien myynti siirtyy yhteiseen lupakauppaan vaiheittain ensi vuodesta alkaen”, vastaa Palonen.
Tämä helpottaa lupien ostajan arkea. ”Jatkossa luvat saa kätevästi yhdestä paikasta. Tulevaisuudessa lupien hankinnan pitää olla mahdollisimman kätevää ja lupatuotteiden pitää olla helposti ymmärrettäviä.” Uuden rakentaminen kiinnostaa Palosta. ”Pääsen tekemään työtä kiinnostavalla ja jatkuvasti muuttuvalla musiikin toimialalla. Työlläni voin osaltani tukea Gramexin ja Teoston arvokasta työtä musiikkialan toimintaedellytysten ja tulevaisuuden mahdollisuuksien kehittämisessä.”•
viidakko
pykälä
Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi
Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tässä lehdessä Gramexin medialisensointipäällikkö juhani ala-hannula. Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.
Spotifyn käytöstä
1
Spotify taustamusiikkina Saako Spotify-nimisestä musiikkipalvelusta soittaa taustamusiikkia parturi-kampaamossa tai vaikka baarissa ja millaisen luvan tarvitsen tähän Gramexilta? Spotify-musiikkipalvelun käyttö ei ole sallittua julkisissa tiloissa, kuten esimerkiksi parturi-kampaamoissa tai baareissa. Tämä perustuu siihen, että palvelua ei ole sen käyttöehtojen mukaan tarkoitettu julkiseen esittämiseen vaan ainoastaan yksityiseen henkilökohtaiseen käyttöön. Palvelussa käytettävissä olevat äänitteet on lisensoitu ainoastaan kuluttajien yksityiseen käyttöön. Jos haluat tutustua asiaan suoraan lähteeltä niin Spotifyn omat käyttöehdot löytyvät helposti heidän nettisivuiltaan. Gramex ei voi myöntää lupaa Spotifyn käyttöön parturi-kampaamossa tai baarissa.
Spotify on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön.
2
3
Olen juuri julkaissut omakustanneäänitteen, jonka olen itse tuottanut ja esiinnyn myös kaikilla levyn kappaleilla. Saanko korvaukset Spotify-käytöstä Gramexin kautta ja miten saan musiikkini soimaan kyseiseen palveluun?
Olen hankkimassa DJ-lisenssiä verkkosivuiltanne, saanko sen jälkeen soittaa musiikkia keikoillani myös Spotifyn kautta?
Soittajan Spotify-korvaukset
Ei tuottaja eikä muusikkokaan saa Gramex-korvauksia Spotify-palvelussa käytetyistä äänitteistä. Tämä johtuu siitä, että Gramex ei lisensoi äänitteiden käyttöä kyseisessä palvelussa. Spotify, kuten muutkin markkinoilla tällä hetkellä olevat kuluttajille suunnatut musiikkipalvelut, eivät kuulu Gramexin suorittaman kollektiivihallinnoinnin piiriin. Äänitteiden lisensoinnista näihin palveluihin vastaavat suoraan oikeudenhaltijat. Spotifyn nettisivujen FAQ-palstalta löytyvät yksityiskohtaiset ohjeet siihen, kuinka voit julkaista musiikkiasi palvelussa. Gramexin kautta tämä ei luonnollisestikaan onnistu.
DJ-lisenssi ja Spotify
Suoraan kysymykseen suora vastaus: et saa. Spotify-musiikkipalvelun käyttöehtojen mukaan sen käyttö ei ole sallittua julkisissa tiloissa. Mitä DJ-lisenssillä siis saa tehdä? Jos DJ tallentaa biisejä julkista käyttöä varten omilla keikoillaan, hän tarvitsee siihen tallennusluvan. DJ-lisenssi kattaa biisin tallentamisen käytettäväksi sekä DJ-toiminnassa tarvittavat luvat Gramexin (esittävät taiteilijat ja äänitteiden tuottajat) ja Teoston (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja kustantajat) edustamien oikeudenhaltijoiden puolesta. Kopioitavien äänitteiden uramäärää ei ole rajoitettu.
•
29
Messissä mukana Musiikin edistämissäätiö MES tukee musiikkia
Ensilevyt esille Uusien kykyjen ei ole helppoa päästä esiin millään kulttuurin alalla. Emma-gaala kampanjoi yhdessä Levykauppa Äxän kanssa ensilevyjen näkyvyyden parantamisessa. Musiikin edistämissäätiö tuki kampanjaa. Kaikki vuonna 2014 ensilevynsä julkaisseet artistit voivat osallistua levykaupan verkkosivuilla olevaan suosikkien äänestykseen. Näistä Emma-tuomaristo valitsee ehdokkaat vuoden ensilevyn palkintoon. Äxän sivuilla julkaistaan myös lista tuloksista musiikinlajeittain. Levykauppa Äxän toimitusjohtaja Jyri Lipponen, miten äänestys sujui? ”Tosi hyvin, reilut 10 000 äänestäjää oli tänäkin vuonna.” Tärkeimpänä Lipponen pitää tilan antamista debyyttinsä tehneille. ”Heille on vaikeampi löytää oikeaa rakosta koska julkaisuja tulee vuositasolla niin helvetisti.” Sekä kaupalle että artistille oleellista on sekin, että seuraavan levyn ilmestyessä asiakasta on paljon helpompi lähestyä. Fyysisten levyjen myynnin kerrotaan putoavan. Onko näin? ”No varmasti monen kauppiaan näkökulmasta asia on näin mutta ei me olla mitenkään ihmeemmin pudottu. Kannattavuuden kanssa on ollut vähän niin ja näin pari vuotta mutta nyt sekin puoli näyttäisi olevan kuntoutumaan päin.” Levykaupan pärjäämisen keinoiksi Lipponen arvelee samat kuin muillakin menestyneillä yrityksillä. ”Muun muassa innostuneella ja asiantuntevalla henkilökunnalla, yhteistyöllä, kunnioituksella, uuden keksimisellä jne.” Lipponen muistelee jonkun yhdysvaltalaisen miljardiluokan kauppiaan tiivistäneen asian: jos kauppa ei käy, olet tehnyt jotain väärin ja voit katsoa vain peiliin. ”Tämä on ollu kiva sisäistää omaan yrittämiseen, muistaa että vastuu on kuitenkin aina sinun omasi. On myös hulluutta syyttää maailmaa ja sen muuttumista, koska eihän savolaispullukalla ole siihen muutokseen mahdollisuutta vaikuttaa, mutta moneen muuhun asiaan on.”
30
Äänitealan tulevaisuus näyttää Lipposen mielestä aika kivalta. ”Artistit tekevät koko ajan hyviä levyjä. Se on kuitenkin se ihan tärkein asia, jotta meillekin löytyy virka tästä koko touhusta. Kiitos heille siitä.” Moni ”maailmanlopun ennustaja” sanoo äänitteiden julkaisun muuttuvan kokonaan digitaaliseksi. Lipponen kertoo saaneensa levy-yhtiöistä aivan päinvastaisia signaaleja. ”Ovatko nämä ennustajat sitten isommissa neuvottelupöydissä kuin minä, sitä en osaa sanoa. Itse en näe mahdollisuutena sitä, että jokin kotimainen merkittävä julkaisu tulisi vain digitaalisena, siis sellainen joita me voisimme myydä kovia määriä.”
Eivät siihen kaikki artistitkaan suostuisi, Lipponen arvelee. Pienten levy-yhtiöiden pärjääminen sen sijaan huolestuttaa Lipposta. Myyntimäärät ovat pudonneet niin paljon, että runsaasti vähän myyviä nimekkeitä julkaisevilla se tuntuu. Näillä yhtiöillä on usein myös pienet suoratoistotulot. Jälleenmyyntipisteiden määräkin vähenee. ”Asialle varmasti tarvitsisi tehdä jotakin. En usko että meillä on mitään päänräjäyttäviä poppaskonsteja, mutta aina on mahdollista saada asioita paremmalle tolalle kunhan saadaan yhteistyö kuntoon. Ja tavoite on varmasti kaikilla sama: myydä enemmän levykäisiä.”
•
Heikki Jokinen
Yksi Levykauppa Äxän myymälöistä sijaitsee Helsingissä Frederikinkadulla. kuvat: matti matikainen
Jälleen miljoonia musiikille Musiikin edistämissäätiön toinen toimintavuosi 2014 sujui kuten pitääkin: tukea kotimaisen musiikin eri alueille myönnettiin yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Hakemuksia säätiöön tuli 3 300. Niistä myönteisen päätöksen sai hieman alle puolet, 1 583 hakemusta.
Musiikin edistämissäätiö MES:n päätöksiä 1.11.–31.12.2014 Av-tuotantotuki 77 600 euroa, saajia 72 Elävän musiikin tuki 171 395 euroa, saajia 106 Markkinointi- ja vientituki 35 000 euroa, saajia 23 Työskentelytuki 133 600 euroa, saajia 79 Äänitetuotantotuki 71 750 euroa, saajia 64 Saajia yhteensä 344 kappaletta, 489 345 euroa Tiedot hakuajoista ja ohjeet: www.musiikinedistamissaatio.fi
Eniten tukea sai elävä musiikki, 782 345 euroa 472 hankkeelle. Näistä 76 prosenttia toteutettiin kotimaassa, 24 prosenttia ulkomailla. Kevyen musiikin osuus tuesta oli 73 prosenttia, vakavan 27 prosenttia. Toiseksi tuetuinta oli työskentely, 587 460 euroa 349 hakemukselle. Kevyen musiikin alaa koskevia päätöksiä niistä oli 302, vakavan musiikin 47. Tuetut työskentelyjaksot olivat useimmin yhden kuukauden pituisia. Äänitetuotanto sai 318 550 euroa. Niillä tuettiin 272 uutta kotimaista äänittettä. Näistä 226 oli kevyen musiikin levyjä, 46 vakavan. Kokonaissummasta kevyen musiikin osuus oli 78 prosenttia, vakavan 22 prosenttia. Lähes sama summa, 318 450 euroa, myönnettiin audiovisuaaliselle musikkituotannolle. Tukea sai 263 musiikkivideota ja 20 musiikkidokumenttia tai -ohjelmaa. Muuta tukea sai 17 hanketta. Tuotannot liittyivät yleensä kevyeen musiikkiin. Muita tuettuja aloja olivat kuoromatkat, markkinointi ja vienti, koulutus, julkaisu sekä tutkimus.
•
Heikki Jokinen
Soundia elämään! Soundi täyttää pyöreät 40 tänä vuonna. Juhlavuoden kunniaksi tarjoamme Gramexin asiakkaille Soundin 12 kk:n tilausjakson hintaan 40,(norm. 69,90).
Mene heti osoitteeseen www.popmedia.fi/ gramex2015 niin saat Soundin suoraan kotiisi kannettuna. 12 numeroa/12kk
40,(norm. 69,90)
31
” TOM
JONES M A U S TA A MERLOTIN” Tutkimus. Professor Adrian North of Herriot-Watt University; British Journal of Psychology. Tutkimuksen mukaan musiikki vaikuttaa koettuun makuelämykseen. Tom Jonesin kuuntelu muokkaa kuuntelijan Merlot-viinistä kokemaa makuelämystä. Musiikkiluvat verkkokaupastamme www.gramex.fi
Musiikki tekee hyvää, myös yrittäjän kassavirralle. 32