Gramex toimintakertomus 2013 by gramex

2013 Vuosikertomus | Tekijänoikeusjärjestö Gramex

Gramexin tutkimuksen mukaan Chisu oli vuoden 2012 radiot채hti. Gramexpress 2/2013

Sisällysluettelo Yleistä Gramexin toiminnasta vuonna 2013 * Gramex tekee hyvän musiikin käyttämisen helpoksi

Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2013 lyhyesti - Oikeudenmukainen korvaus musiikista

6-7

Hallituksen toimintakertomus 2013 Tilitys

8-9

Hyvitysmaksu on korvausta kotikopioinnista

Äänitemusiikin julkinen esittäminen

Medialisensointi

Viestintä ja sidosryhmäsuhteet

12 - 14

Gramexin toiminta järjestönä

14 - 15

Yhteistyösopimukset

16 - 19

Yhdistyksen talous

19 - 20

Toimintakertomuksen liitteet ja tilinpäätöstiedot

Liite 1: Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty

22 - 23

Liite 2 : Finnish Music Quarterly

Tuloslaskelma

Tase

Tilinpäätöksen liitetiedot

Allekirjoitukset ja tilintarkastuskertomus

Kuva: Warner Music

* Lisätietoa, joka ei sisälly hallituksen toimintakertomukseen

Kuvat ja haastattelusitaatit: Gramexpress 1-4 2013 Layout: Lauri Kaira ja Sari Lindström

”Gramexilla on yksi Euroopan ensimmäisistä musiikin julkisten käyttöoikeuksien verkkokaupoista”

Gramex tekee hyvän musiikin käyttämisen helpoksi Kun haluat käyttää äänitemusiikkia, Gramex auttaa sinua lain edellyttämien lupien ja korvausten hoitamisessa. KEHITTYVÄÄ PALVELUA MUSIIKIN HYVÄKSI. Tekijänoikeusjärjestö Gramex tekee työtä sen hyväksi, että musiikkia pystyään Suomessa tekemään huomennakin. Gramex myöntää käyttölupia sekä kerää esittäville taiteilijoille ja musiikkituottajille tekijänoikeuskorvauksia äänitemusiikin ja musiikkivideoiden käytöstä. Gramex edustaa yli 50.000 suomalaista taiteilijaa ja tuottajaa. Lisäksi se edustaa sisarjärjestöverkostonsa kautta lukuisia ulkomaisia oikeudenomistajia ja tekee yhteistyötä yli 30.000 musiikin käyttäjän kanssa. Gramex kehittää toimintaansa aktiivisesti, palvellakseen entistä paremmin kumpaakin asiakasryhmäänsä, sekä korvauksensaajia että niiden maksajia. Gramexilla on yksi Euroopan ensimmäisistä musiikin julkisten käyttöoikeuksien verkkokaupoista. ON REILUA MAKSAA KORVAUS KÄYTÖSTÄ. Jokaiseen äänilevyyn sisältyy monen ihmisen työpanos. Kun käyttää toisen työn ja yritystoiminnan tuloksia, on reilua maksaa siitä hänelle korvaus. Se on palkkaa työstä ja yrittämisestä. Tekijänoikeuskorvaukset ovat elintärkeitä suomalaiselle musiikkikulttuurille. Muusikoille, laulajille, solisteille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille ne kerää Gramex ry. Tekijänoikeusjärjestö ei itse päätä, millainen musiikin käyttö oikeuttaa korvaukseen. Se säädetään laissa. Lain mukaan Gramex-korvauksia kerätään, kun cdlevyä tai muuta kaupallista äänitettä esitetään julkisesti tai siitä tehdään kopioita muuhun kuin yksityiskäyttöön. Nyrkkisääntö on, että äänilevyn kuluttajahinta sisältää oikeudet yksityiskäyttöön ja sitä laajemmasta käytöstä menee Gramex-korvaus. KORVAUKSET MENEVÄT MUSIIKILLE. Gramex ei kerää rahaa itselleen, vaan edustamilleen taiteilijoille ja tuottajille. Gramexin korvaushallinnointi on kustannustehokasta: liki yhdeksän kymmenesosaa kerätystä rahasta jaetaan eteenpäin. Gramex edistää kotimaista musiikkia monin tavoin. Gramex on toinen Musiikin edistämissäätiön perustajista, se tukee piratismin vastaista työtä tekevää Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskusta sekä luovan alan yhteistä edunvalvontaprojektia, Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhtyä ja Finnish Music Quarterly-lehteä. Gramex on voittoa tuottamaton yhdistys, jossa päätösvaltaa käyttävät muusikkojen, solistien ja äänitteiden tuottajien edustajat. Gramexilla ei ole liittymis- eikä jäsenmaksuja. Gramexin lisäksi musiikin tekijänoikeuskorvauksia kerää säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikin kustantajia edustava Teosto.

To i m i t u s j o h t a j a n k a t s a u s

Jotta musiikki soi huomennakin Gramex ja muut tekijänoikeusjärjestöt eivät ole voittoa tuottavia. Toimintaamme ohjaa kuitenkin tehokkuustavoittelu. Gramexin, joka hallinnoi äänitemusiikin käyttämisestä maksettavia korvauksia, tulee huolehtia siitä, että korvaukset maksetaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa laki sen edellyttää. Tämä on niin oikeudenhaltijoiden kuin käyttäjienkin etu. Tasapuolinen kohtelu asiakkaiden kesken on keskeisiä periaatteita. Vuosi 2013 oli Gramexin toiminnassa erittäin hyvä. Korvauksia kerättiin ja tilitettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin.Gramex keräsi viime vuonna korvauksia yhteensä 20,0 miljoonaa euroa. Sähköisen median osalta korvaukset Yleisradiolta ja kaupallisilta radioasemilta kasvoivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Julkisen esittämisen korvaukset ovat edelleen kehittyneet hyvin. Kertymä viime vuonna oli 8,5 miljoonaa euroa. Korvausten keräämisen kattavuutta eri toimialoilla on pystytty entisestään nostamaan, vaikka uusia toimialoja ei ole enää tullut korvausten piiriin.

Aikaisempaa merkittävämmäksi ovat nousseet yksinoikeuksien lisensioinnista saadut korvaukset. Näitä ovat esimerkiksi äänitteiden kopiointi tv-ohjelmiin tai taustamusiikiksi erilaisissa julkisen esittämisen tilanteissa kuten kuntosaleilla, ravintoloissa ja kaupoissa. Tämän lisäksi Gramex lisensoi myös TVohjelmien on-demand -palveluita ja nettiradiokäyttöä. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun kehitys on sen sijaan ollut epätyydyttävä. Korvauskertymä on romahtanut, koska valtiovalta ei ole ottanut teknisen kehityksen myötä markkinoille tulleita uusia tallennusalustoja maksun piiriin. Pudotus on saatu pysähtymään, mutta hyvitysmaksujen taso pitäisi saada selvästi nostetuksi, jotta niiden määrä täyttäisi lain vaatimat edellytykset oikeudenmukaisesta hyvityksestä. Kerättyjen korvausten tilittäminen on Gramexin keskeisin toiminto. Korvauksia maksettiin vuonna 2013 yhteensä 18,6 miljoona euroa. Kotimaisten äänitteiden soitoista kerätyt korvaukset on pystytty tilittämään lähes sataprosenttisesti. Myös ulkomaisten korvausten tilittämisen tehokkuus on noussut solmittuamme uusia vastavuoroisuussopimuksia sisarjärjestöjen kanssa. Ulkomaisten korvausten tilittämisessä on vielä kehittämisen varaa. Tähän tullaan jatkossa erityisesti panostakehittä maan. Ulkomaisten sisarjärjestöjen oman toiminnan kehittyminen on tässä avainasemassa. Hallinnoinnin tehokkuus on järjestöjen keskeisiä tavoitteiHal ta. Vain Vai noin 14 % kerätyistä korvauksista kului hallinnointiin. T Taso on myös kansainvälisesti verrattuna alhainen. Uusia toimin toimintatapoja ja välineitä kehittämällä ja nykyisiä prosesseja teho tehostamalla on pystytty hallinnoimaan kasvaneen asiakaskunna korvausten kerääminen ja tilitys. Keskeisessä roolissa kunnan tuloste saavuttamisessa on Gramexin ammattitaitoinen ja kotulosten kenut henkilöstö, joka ansaitsee tästä suuren kiitoksen.

Hannu Marttila

”Keskeisessä roolissa tulosten saavuttamisessa on Gramexin ammattitaitoinen ja kokenut henkilöstö.”

Kuva: Saara Vuorjoki

”Tämän kokoisella kielialueella aktiivinen musiikkikulttuuri on äärimmäisen tärkeä asia.” Jonna Tervomaa Gramexpress 4/2013

Vuosi 2013 lyhyesti

Oikeudenmukainen korvaus musiikista GRAMEXIN TEHTÄVÄ. Tekijänoikeusjärjestö Gramex valvoo ja edistää äänitteillä esiintyvien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeuslaissa säädettyjä oikeuksia, perii tekijänoikeuslain mukaiset korvaukset ja jakaa ne niihin oikeutetuille. Tilivuoden lopussa Gramexin kanssa oli tehnyt asiakassopimuksen yhteensä 43.634 taiteilijaa ja 13.388 tuottajaa. TOIMINTAKULUT. Gramexin toiminnan kulut olivat vuonna 2013 2,8 milj. euroa. Ne ovat n. 14 % kerätyistä korvauksista. Tilinpäätöksen toimintakuluissa näkyvät tämän lisäksi myös Finnish Music Quarterlyn toimintakulut. KERÄTYT KORVAUKSET. Gramex keräsi tilivuonna korvauksia yhteensä 20,0 milj. euroa. Suurimmat korvauserät tulivat medialisensoinnista (yhteensä 10,3 milj. euroa), johon sisältyy äänitteiden esittäminen radiossa ja tv:ssä (7,3 milj. euroa) sekä verkkokäyttö ja tallentaminen (3,0 milj. euroa) ja äänitemusiikin julkisesta esittämisestä (8,5 milj. euroa). Loput kertyivät ulkomaisista korvauksista sekä hyvitysmaksuista. Gramex toimii korvausten välittäjänä, joten ne eivät ole tilinpäätöksessä Gramexin tuloa. MAKSETUT KORVAUKSET. Gramex maksoi vuonna 2013 korvauksia yhteensä 18,6 miljoonaa euroa. Kotimaiselle musiikille tästä meni noin 11,8 miljoonaa. Taiteilijat ja tuottajat saavat korvauksensa yksilöllisesti, kappaleittensa soitto- ja käyttömäärien mukaisesti. Korvaukset maksetaan kertymävuoden jälkeen, sen jälkeen kun kappa-

leiden soitot on selvitetty ja korvaukset kohdistettu eri kappaleille. Korvauksia maksettiin tilityksissä yhteensä 10.923 taiteilijalle ja 2.180 tuottajalle. Taiteilijoiden keskimääräinen korvaus oli 796 euroa ja tuottajien 4.551 euroa. VARAUTUMINEN KORVAUSTEN MAKSUUN. Korvausten maksaminen pääosin seuraavalla tilikaudella näkyy Gramexin tilinpäätöksessä tilittämättömänä korvausvelkana 26,3 milj. euroa. Summa tilitetään oikeudenomistajille pääosin seuraavan vuoden aikana. KULTTUURIN EDISTÄMINEN. Gramex tukee Musiikin edistämissäätiön, Luovan työn tekijät ja yrittäjät -projektin (Lyhty), Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK ry) sekä Finnish Music Quarterlyn (FMQ) toimintaa. Gramex on osaltaan rahoittamassa myös Music Export Finlandin (Musex ry) ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMICin toimintaa jatkamaan perustetun Music Finland ry:n toimintaa. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEKin toimintaa jatkamaan on perustettu Musiikin edistämissäätiö, jonka toiminta on alkanut vuoden 2013 alusta. Gramex on lahjoittanut MES:n avustustoimintaan varoja, joita on kertynyt ulkomaisten tuottajien ja artistien tilittämättömistä korvauksista. Ulkomaisten sisarjärjestöjen kanssa voimassa olleiden sopimusten mukaisesti ne käytetään esittävän säveltaiteen edistämiseen. Nämä varat (13,1 milj. euroa) näkyvät Gramexin tilinpäätöksessä erillisenä edistämistoiminnan rahastona.

Gramex-korvausten kokonaiskertymä (tuhatta euroa) Medialisensointi Julkinen esittäminen Hyvitysmaksut Ulkomaiset korvaukset

2013 10.257 8.524 0.979 0.275

2012 9.931 8.269 0.952 0.505

Yhteensä

20.035

19.657

Kuva: Sanna Saastamoinen-Barrois

Hallituksen toimintakertomus

1.1. - 31.12.2013

Gramexilla oli kalenterivuoden lopussa vastavuoroinen Asopimus seuraavien 23 ulkomaisten järjestöjen kanssa:

Tilitys ORGANISAATIO JA TOIMINNOT. Gramexin Tilitys- ja IT-osastojen organisaatioita järjesteltiin kalenterivuoden aikana uudelleen. Gramexin hallitus käynnisti tammikuussa projektin, joka tähtää Gramexin nykyisen tilitysjärjestelmän uudistamiseen. Kalenterivuoden aikana suoritettiin projektiin liittyen tarkempaa järjestelmäkartoitusta, jonka aikana keskityttiin erityisesti ulkomaisten sisarjärjestöjen käytössä olevien tilitysjärjestelmien ja tilitystoimintojen selvittämiseen ja niihin perehtymiseen. Kyseisen projektin yhteydessä tullaan selvittämään myös Gramexin tilitystoiminnoissa jatkossa käytettävät toimintamallit ja –prosessit sekä mahdolliset organisaatiomuutokset. OIKEUDENHALTIJAT JA VASTAVUOROISUUSSOPIMUKSET. Kalenterivuoden 2013 lopussa Gramexilla oli asiakassopimuksen tehneitä suomalaisia ja ulkomaisia oikeudenhaltija-asiakkaita seuraavasti: • taiteilija-asiakkaita yhteensä 43.634 kpl • tuottaja-asiakkaita yhteensä 16.388 kpl Tilitys on myös huolehtinut Gramexin solmimien vastavuoroisten sopimusten voimaansaattamisesta käytännön tasolla. Kalenterivuoden aikana solmittiin uudet A-sopimukset ukrainalaisen UMA-järjestön (tuottaja ja taiteilija) ja yhdysvaltalaisen SoundExchange-järjestön (tuottaja) kanssa.

Taiteilijat Kotimaiset äänitteet: 6.061 M€ Ulkomaiset äänitteet: 2.648 M€ Musiikkivideot: 8.709 M€

Tuottajat

Yhteensä

5.697 M€ 3.854 M€ 0.381 M€ 9.931 M€ 18.640 M€

ACTRA Artisti Credidam EFÜ Geidankyo Gramex DK Grammo Gramo GVL IFPI Sverige Integram LaiPa LSG PPL Raap RPA SAMI SAWP SENA SoundExchange Stoart Swissperform UMA

Kanada Kanada Romania Viro Japani Tanska Kreikka Norja Saksa Ruotsi Tsekki Latvia Itävalta Englanti Irlanti Venäjä Ruotsi Puola Hollanti Yhdysvallat Puola Sveitsi Ukraina

taiteilija taiteilija taiteilija tuottaja taiteilija tuottaja + taiteilija tuottaja tuottaja + taiteilija taiteilija tuottaja tuottaja + taiteilija tuottaja + taiteilija taiteilija tuottaja + taiteilija taiteilija tuottaja taiteilija taiteilija tuottaja + taiteilija tuottaja taiteilija taiteilija tuottaja + taiteilija

TILITYS JA MAKSATUS. Gramexin tilitysosasto suoritti kalenterivuoden aikana ennätyksellisen suuren määrän maksatuksia eli äänitteistä ja musiikkivideoista maksettiin korvauksia oikeudenhaltijoille yhteensä 18.640 milj. € (vuonna 2012: 13,7 milj. €). Kalenterivuoden aikana suoritettiin äänitteiden osalta muusikoille ja tuottajille kolme päätilitystä ja –maksatusta eli niin sanottu kotimainen tilitys kesäkuussa, tallennuskorvaustilitys joulukuussa sekä Major-tuottajien ulkomaantilitys joulukuussa. Näiden tilitysten ja maksatusten lisäksi suoritettiin muutamia erillismaksatuksia kuten tallennuskorvausmaksatuksia äänitteiden tuottajille ulkomaisten äänitteiden vanhoista lisensoinneista. Musiikkivideoiden osalta suoritettiin tuottajille kaksi maksatusta maaliskuussa ja joulukuussa. Kuva: Marek Sabogal

”Jotain haasteellista pitää aina olla, ei aina pidä toimia saman sapluunan mukaan.” Olli Lindholm Gramexpress 4/2013

Gramex jakaa hyvitysmaksuvaroja esittäville taiteilijoille ja tuottajille

Hyvitysmaksu on korvausta kotikopioinnista Gramexin kautta tuli jaettavaksi hyvitysmaksuja suorina korvauksina 1,0 miljoonaa euroa. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua koskevat säännökset tulivat voimaan 15.6.1984. Tekijänoikeuslakiin tuli hyvitysmaksua koskevia muutoksia vuoden 2007 alusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt hyvitysmaksun periväksi järjestöksi Teoston. Hyvitysmaksu käytetään korvauksina tekijöille ja muille tekijänoikeuslainsäädännössä säädettyjen oikeuksien haltijoille sekä tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin. OKM päättää vuosittain hyvitysmaksun käyttösuunnitelmasta. Lain mukaan laitteista, joita käytetään merkittävässä määrin yksityiseen kopiointiin, tulee suorittaa hyvitysmaksu. Valtioneuvoston asetuksella säädetään liikenne- ja viestintäministeriön sekä työja elinkeinoministeriön annettua asiasta lausuntonsa, mitkä laitteet kuuluvat maksun piiriin ja mikä on maksun suuruus. Ennen asetuksen antamista opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelee laitteiden valmistajia ja maahantuojia sekä tekijöitä edustavien järjestöjen ja kuluttajaviranomaisten kanssa. HYVITYSMAKSUN SUURUUS. Analogisten ääninauhojen hyvitysmaksun määrä oli vuonna 2013 0,50 senttiä/minuutti ja kuvanauhojen 0,76 senttiä/minuutti. Tallennettavan cd-, dvd- ja Blue-ray- levyn maksu on 0,20 – 1,80 euroa/levy riippuen sen tallennuskapasiteetista. Digitaalisten tallennuslaitteiden (tallentava televisio, videosoitin, mp3- tai vastaava audiosoitin sekä digisovitin) maksu on 4-36 euroa / laite riippuen sen tallennuskapasiteetista. Ulkoisista kiintolevyistä perittiin muistin määrästä riippuen 9, 12 tai 18 €. Maksua ei peritä matkapuhelimista, pelikonsoleista eikä tietokoneista ja kämmentietokoneista. Hyvitysmaksujen kokonaiskertymä 6,4 miljoonaa euroa pieneni edellisestä vuodesta, jolloin se oli 7,1 miljoonaa euroa. Oikeudenhaltijat ovat tehneet esityksiä hyvitysmaksun piiriin kuuluvan laitekannan laajentamiseksi matkapuhelimiin ja tietokoneisiin. Valtioneuvosto päätti jättää nämä laitteet edelleen maksun ulkopuolelle. VAROJEN KÄYTTÖ. OKM vahvisti vuonna 2012 perittyjen maksujen käyttösuunnitelman 28.10.2013. Gramexin tilitettäväksi suorina korvauksina tuli äänituotteista perittyjä varoja yhteensä 803.876,21 euroa (ed.v.767.230,06 euroa) sekä videotuotteista perittyjä varoja yhteensä 175.170,64 euroa (ed.v.150.586,68 euroa). Henkilökohtaiseen tilitykseen osoitetut hyvitysmaksut tilitetään oikeudenhaltijoille vuonna 2014 tehtävien tilitysten yhteydessä. Musiikille tulevat välilliset hyvitykset tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin OKM ohjasi Musiikin edistämissäätiölle.

”Jos ESEKiä ei olisi ollut, ei olisi nykyistä Ondineakaan.” Ondinen toimitusjohtaja Reijo Kiilunen Gramexpress 3/2013

Äänitemusiikin julkinen esittäminen Gramex palvelee musiikkia käyttäviä asiakkaitaan asiantuntevasti, tehokkaasti ja modernein välinein. Gramex keräsi vuonna 2013 äänitemusiikin julkisen esittämisen esityskorvauksia 8,5 miljoonaa euroa, hieman alle viisi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Esityskorvauksia maksetaan musiikin käyttämisestä tausta- ja tanssimusiikkina sekä musiikkiliikunnassa. Voimassaolevia esityskorvaussopimuksia on noin 30.500 toimipaikassa ja sopimuspeitto on 85 - 95 %. Ravintolat ja vähittäiskaupat ovat suurimmat taustamusiikkia hyödyntävät toimialat. TAUSTAMUSIIKILLA ON MERKITYSTÄ. Taustamusiikki on hyvin tärkeä elementti niin ravintolassa, liikuntatunnilla, vaateliikkeessä kuin vähittäiskaupassakin. Musiikilla on merkitystä aina kassavirtaan saakka, se on osa yrityksen brändiä. Kenttätyö – asiakkaiden henkilökohtainen kohtaaminen, musiikin merkityksestä sekä äänitemusiikin käyttöön liittyvistä sopimuksista ja luvista kertominen - on edelleen tärkeä osa Gramex-tuotteiden markkinointia ja Gramexin hyvää asiakaspalvelua. Olemmehan yhtä hyvin korvauksia maksavan asiakkaan palveluksessa kuin korvausten saajienkin. PALVELEMME SEKÄ HENKILÖKOHTAISESTI ETTÄ VERKOSSA. Suurin osa sopimuksista solmitaan alue-edustajien asiakaskäyntien tuloksena. Tehokkaan tiedotustoiminnan ja uusiin yrityksiin suunnattujen kampanjoiden ansiosta asiakkaat osaavat olla jo itsekin meihin yhteydessä. Kaikista esityskorvaussopimuksista jo 20 % tulee nettipalvelun kautta. TOIMIALAJÄRJESTÖT OVAT MEILLE TÄRKEITÄ YHTEISTYÖKUMPPANEITA. Yhteistyö musiikkia käyttävien asiakkaiden omien toimialajärjestöjen kanssa on jatkunut erinomaisesti. Järjestöt ovat tiedottaneet kiitettävästi omissa viestimissään Gramex-asioista ja uusista lupatuotteista. Kuluneen vuoden vahvana yhteisenä teemana ovat olleet tallentamiseen ja nettikaupoista yksityiskäyttöön ostettujen musiikkikappaleiden julkiseen esittämiseen liittyvät lupa-asiat. GRAMEXIN JA TEOSTON YHTEISTYÖ SYVENEE ASIAKASRAJAPINNASSA. Gramexin ja Teoston yhteistyöprojektin (GT -yhteistyö) puitteissa on aloitettu useita projekteja, jotka tulevat mahdollistamaan musiikkia käyttävien asiakkaiden palvelemisen ’yhden luukun’ periaatteella. Projektien tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja, joilla esimerkiksi tapahtuma- ja taustamusiikkiasiakkaita palvellaan yhdessä entistä paremmin.

Kuva: Matti Matikainen

Äänitemusiikki on edullista ja suosittua ohjelmaa

Avointa viestintää

Medialisensointi

Viestintä ja sidosryhmäsuhteet

Kun äänitemusiikki käytetään radiossa tai televisiossa, Gramex kerää siitä korvaukset muusikoille, solisteille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille. Se on korvausta heidän työnsä ja yritystoimintansa tulosten käytöstä. RADIO JA TV. Äänitteiden käyttömäärät radio- ja televisiotoiminnassa pysyivät edellisen vuoden tasolla, ja radio- ja televisiotoimijat suorittivat Gramexille kalenterivuoden aikana esitys- ja käyttökorvauksia yhteensä noin 7,3 miljoonaa euroa. Korvausmäärä on lähes samansuuruinen kuin vuotta aikaisemmin huolimatta siitä, että erityisesti yksityistä radiotoimintaa yleisesti vaikeutti yleisen taloustilanteen ennustamattomuus sekä radiomainonnan rahamääräinen lasku. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta Suomessakin aloitti joitakin uusia yksityisiä radiotoimijoita. ÄÄNITTEIDEN TIETOVERKKO- JA TALLENNUSKÄYTTÖ. Äänitteiden tietoverkkokäytön osalta Gramex jatkoi äänitteiden lisensointia simulcasting-, webcasting- ja tiettyihin On Demandpalveluihin. Gramex on osallistunut erityisesti IFPI:n piirissä tehtävään yhteistyöhön kansainvälisen ”rajat ylittävän” lisensoinnin parantamiseksi ja kehittämiseksi. Tallennuslisensoinnin osalta huolestuttavaa on ollut äänitteiden käytön väheneminen av-tuotannossa, johtuen pitkälti kotimaisten uusien av-tuotantojen vähentyneestä televisiokäytöstä. Gramex on käynyt aktiivista keskustelua ja valtuutustarvekartoitusta sekä oikeudenhaltijoiden että käyttäjäasiakkaiden kanssa Gramexin lisensointivaltuuksien kehitystarpeista, huomioiden erityisesti muuttuva mediaympäristö sekä loppukäyttäjien muuttuneet käyttötavat. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa on jatkettu yhteistyötä elinkeinotoiminnassa ja julkisen esittämisen yhteydessä tapahtuvaan äänitetallennukseen liittyen. Kalenterivuoden aikana organisoitiin julkiseen esittämiseen tapahtuva tallennuslisensointi osaksi Gramexin Julkinen esittäminen-osaston toimintoja. Gramex keräsi kalenterivuoden aikana korvauksia äänitteiden tietoverkko- ja tallennuskäytöstä yhteensä lähes 3 miljoonaa euroa.

Gramex oli yhteistyökumppani UMK-kisassa, joissa valittiin Suomen edustaja euroviisuihin. Krista Siegfrids juhli UMK-voittoa. Gramexpress 1/2013

Gramex jakaa avoimesti tietoa toiminnastaan ja palveluistaan, kertoo, miksi musiikin tekijänoikeuskorvauksia kerätään sekä osallistuu tekijänoikeutta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Gramex lanseerasi kotisivullaan Suomen ensimmäisen musiikkioikeuksien verkkokaupan ja otti käyttöön reaaliaikaisen nettichat-neuvontapalvelun. Gramex oli yhteistyökumppanina Uuden Musiikin Kilpailussa, Emma Gaalassa ja Radio Gaalassa sekä toteutti musiikin käytön tutkituista hyödyistä kertovan ”Musiikki tekee hyvää – myös kassavirralle”- kampanjan. Gramex haluaa tehdä musiikin käytön helpommaksi. Järjestö hoitaa lain edellyttämiä korvaus- ja käyttölupa-asioita yli 50.000 oikeudenomistajan ja yli 30.000 musiikin käyttäjän välillä. Gramex kehittää asiakaspalveluaan jatkuvasti. Gramex tahtoo olla kumpaakin asiakasryhmäänsä palveleva linkki, jonka avulla tekijänoikeusasiat hoituvat vaivattomasti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti. KÄYTÄNNÖN TIEDOTUSTYÖ: MEDIAYHTEYDET. Kauden aikana hoidettiin normaalilla tavalla yhteyksiä toimittajiin, jotka käsittelevät tekijänoikeusasioita. Gramex julkisti seuraavat tiedotteet: • 4.2.2013 Tekijänoikeusjärjestö Gramex ja kunto- ja terveysliikuntakeskukset sopivat yhteistyöstä • 7.3.2013 Gramexilta vajaa 14 miljoonaa musiikille • 22.5.2013 Gramexin vuosikokous valitsi hallituksen • 23.5.2013 Euroviisuvoittaja Euphoria viime vuoden radiohitti • 11.6.2013 Chisu viime vuoden radiotähti • 24.6.2013 Talonpoika ja Ala-Hannula uusiin tehtäviin • 5.7.2013 Gramex jakoi liki 10 miljoonaa muusikoille ja tuottajille • 15.10.2013 Gramex kurssittaa kansainvälisiä tekijänoikeusammattilaisia • 19.12.2013 Last Christmas ja Joulumaa viime joulun soitetuimmat GRAMEXPRESS. GRA Uudistettu Gramexpress on merkittävä tiedotuskanava dotu Gramexin kummankin asiakasryhmän suuntaan. Leh Lehden jakelu painotettiin vuoron perään korvauksensaajaettä käyttäjäasiakkaihin. Lehti postitettiin asiakkaiden lisäksi kans kansanedustajille, päätoimittajille, kulttuuritoimitusten päällikö ja muille avainvaikuttajille. Lehti ilmestyy neljästi vuoliköille dess ja sen painos on 48.000 kappaletta. dessa

Kuva: Matti Matikainen

VERKKOPALVELUN KEHITTÄMINEN. Gramex kehittää jatkuvasti kotisivujaan ja niiden kautta tarjolla olevia sähköisiä palveluita. Toimintavuoden aikana Gramexin kotisivuilla otettiin käyttöön neuvonta-chatti. Kotisivulla vierailevat asiakkaat voivat kysyä chatissa reaaliajassa neuvoja ja lisätietoja. Gramexin ePalvelun pohjalta lanseerattiin kotisivulla toimiva musiikkioikeuksien verkkokauppa, jonka kautta musiikin käyttäjien on entistä helpompi asioida ja hoitaa sopimukset. GRAMEX MUKANA MUSIIKKIALAN TAPAHTUMISSA. Gramex kohtasi musiikin käyttäjiä, ammattilaisia ja kuluttajia erilaisissa tapahtumissa. Gramex oli yhteistyökumppanina Uuden Musiikin Kilpailussa, Emma Gaalassa ja Radio Gaalassa. Gramex osallistui myös Helsingin Musiikkimessuille yhteisellä osastolla Muusikkojen Liiton ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa. MUU VIESTINTÄ. Gramexin vuosikertomus toimitettiin päättäjille ja medialle. Sen layout tehtiin Gramexin toimistossa. Vuosikertomus julkaistiin myös Gramexin kotisivulla. Sisäistä tiedotusta hoidettiin yhteistyöryhmän rinnalla muun muassa joka toinen viikko pidettävissä maanantaipalavereissa. SIDOSRYHMÄTOIMINTA JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN: YLEISTÄ. Gramex on hoitanut sidosryhmätoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista osin omana organisaationaan ja osin luovan alan yhteisen Lyhty-projektin jäsenenä. Gramexpress-lehti on tärkeä tiedotuskanava sekä oikeudenhaltija- että käyttäjä-asiakkaiden suuntaan. OSALLISTUMINEN LAINSÄÄDÄNTÖKESKUSTELUUN. Gramexin edustajat ovat yhteistyössä oikeudenhaltijajärjestöjen kanssa tavanneet päättäjiä ja olleet kuultavina eduskunnan sivistysvaliokunnassa. Vuoden 2013 aikana keskustelussa olivat esillä muun muassa äänitteen suoja-ajan pidentäminen, hyvitysmaksun uudistaminen, Internet-piratismin torjuminen, EU:n kollektiivihallintodirektiivin käsittely ja Järkeä tekijänoikeuslakiin-kansalaisaloite. GRAMEXIN OMAT TILAISUUDET. Yhteistyössä Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n, Suomen Muusikkojen Liiton ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa järjestettiin 12.11. Talvikauden avajaiset, jossa esiintyi Jonna Tervomaa. Vieraana oli mm. musiikin käyttäjiä, taiteilijoita, tuottajia sekä poliittisia päättäjiä. MUSIIKKI TEKEE HYVÄÄ -KAMPANJA. Gramex toteutti kesä/heinäkuussa musiikin käytön tutkituista hyödyistä kertovan ”Musiikki tekee hyvää – myös kassavirralle”kampanjan. Kampanjaan kuuluvia mainoksia julkaistaan Kauppalehdessä, radiossa ja sanomalehtien verkkosivuilla. Mainoksissa kerrottiin musiikin käytön hyödyistä ja kutsuttiin tutustumaan tutkimusaineistoihin Gramexin kotisivulla.

Tekijänoikeusjärjestö Sinun palveluksessasi

Gramexin toiminta järjestönä Gramex on palveleva linkki, joka auttaa lakisääteisten korvausten ja lupien hoidossa sekä korvausten saajia että niiden maksajia. HALLITUS. Vuosikokouksessa 7.5.2013 valittiin seuraavat henkilöt hallituksen jäseniksi: puheenjohtaja: Ilmo Laevuo, varsinaiset jäsenet: Lauri Rechardt, Niko Nordström, Jarkko Nordlund, Ahti Vänttinen, Jouni Nieminen ja Matti Lappalainen. Varajäsenet: Tapio Korjus, Veikko Koivumäki, Kari Helenius, Lottaliina Lehtinen, Martti Metsäketo ja Sami Kuoppamäki. Kertomusvuonna yhdistyksen hallitus kokoontui yksitoista kertaa. Vuosikokouksessa tilintarkastajiksi valittiin Hannu T. Koskinen KHT ja KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy, joka samalla toimii myös varatilintarkastajana. Toiseksi varatilintarkastajaksi valittiin HTM Lotta Kauppila. Gramexin varsinaisen toiminnan tehtävissä henkilökunnan yhteismäärä oli vuoden lopussa 31, joista 24 oli toimiston tehtävissä ja 7 alueedustajana. Toimiston vastuualueita järjestettiin uudelleen vuoden aikana. Tuomas Talonpoika vastaa johtajana medialisensoinnista, tilityksestä, IT:stä sekä lakiasioista. Apulaisjohtajina ovat toimineet Leena Pitkänen ja Lauri Kaira. Leena Pitkänen vastaa julkisen esittämisen sopimustoiminnasta ja käyttäjäasiakassuhteista. Vastuualueeseen kuuluu myös kopiointi julkiseen esittämiseen. Lauri Kaira vastaa sidosryhmäsuhteista ja tiedotuksesta sekä toimii projektijohtajana Lyhty-projektissa. Yhdistyksen toimitusjohtajana on toiminut Hannu Marttila. Tilitysryhmässä on asiakaspalvelupäällikön (kotimaiset asiakkaat) ja tilityspäällikön (ulkomainen tilitys) lisäksi viisi henkilöä. Ryhmän tehtäviä ovat asiakas- ja äänitetietojen ylläpito, soittotapahtumien käsittely, korvausten tilitys ja maksatus sekä näihin liittyvä asiakaspalvelu. Kotimaisten asiakkaiden palveluita ovat hoitaneet asiakaspalvelupäällikkö Tarja Henriksson, Tuija Niemi, Taru Haapavuo ja Marjo Huuskonen 29.11. saakka. Ulkomaista tilitystä ovat hoitaneet tilityspäällikkö Kari Niemelä, Pekka Purhonen ja Ilona Saarela ja hänen sijaisenaan Silja Sinnemäki. Radioraportoinnin käsittelyä on hoitanut Arttu Fagerlund. Lisäksi ryhmään kuuluu controllerina Jaripekka Koikkalainen. Gramexin IT-osastolla ovat osastopäällikkönä Kari Turpeinen ja sovellusasiantuntijana Sami Hiltunen. Median, uusmedian ja kopioinnin sopimushallinnoinnista vastaa Juhani Ala-Hannula. Asiakaspalvelu- ja sopimushallinnointitehtäviä on AV-tuotantojen osalta hoitanut Heidi Wilska-Lehtonen, YLE:n ja yksityisten radioiden korvaushallinnointia on puolestaan hoitanut Jaripekka Koikkalainen ja Pia Riihimäki on huolehtinut kopioinnin ja uusmedian korvaushallinnoinnista. Julkisen esityssuojan sopimushallinnointitehtäviä ovat hoitaneet toimistolla Heljä Juutilainen, Tarja Ylitalo ja Pirjo Salmela. Kentällä toimi-

Kuva: Pertti Nisonen

vina alue-edustajina ovat toimineet Harri Franssi, Olli Hänninen, Tapio Nokkala sekä Carl-Johan Wolff ja Leo Vaara. Yhteisenä alue-edustajana Teoston kanssa on toiminut Lauri Ojala 30.9. saakka ja hänen jälkeensä Taneli Salo ja Daniel Rifaat. Yhdistyksen talous- ja hallintotoiminnossa on Marja Hakkarainen hoitanut taloushallintovastaavana yhdistyksen kirjanpidon ja maksuliikenteen. Hän on hoitanut myös Kiinteistö Oy Pikku Yrjön kirjanpidon ja maksuliikenteen. Pia Riihimäki on toiminut talous- ja sopimuskoordinaattorina. Puhelinvaihteen hoitajana ja toimistopalvelutehtävissä on toiminut Heli Kosunen. Gramexpress-lehden päätoimittajana on toiminut Lauri Kaira ja toimitussihteerinä Anu Karlson 30.9. saakka. Hallintosihteerinä on toiminut Sari Lindström. Gramexin talouspäällikkönä on 23.12. aloittanut Marja Lempinen. Finnish Music Quarterly -lehden päätoimittajana on toiminut Merja Hottinen ja hänen jälkeensä 1.8. lähtien Anu Ahola. Toimitussihteerinä on Riikka Hiltunen. Kertomusvuoden aikana julkaistiin neljä numeroa.

”Luovan työn tekijän on saatava työstään korvaus.” Puhemies Eero Heinäluoma Gramexpress 4/2013

Työtä kulttuurin hyväksi

Yhteistyösopimukset Gramex tekee yhteistyötä edistääkseen kulttuuria ja palvellakseen korvausten maksaja- ja korvausten saaja-asiakkaitaan entistä paremmin. YHTEISTYÖ KOTIMAASSA MUSIIKIN EDISTÄMISSÄÄTIÖ. Gramex on perustanut yhdessä Teoston kanssa Musiikin edistämissäätiön jatkamaan ESEKin ja LUSESin toimintaa. Vuosi 2013 oli säätiön ensimmäinen toimintavuosi. Säätiön hallituksessa Gramexin nimeäminä ovat olleet Ahti Vänttinen, Kari Helenius, Veikko Koivumäki ja Sami Kuoppamäki. LUOVAN TYÖN TEKIJÄT JA YRITTÄJÄT LYHTY. Gramex on jatkanut aktiivista rooliaan luovan toimialan yhteistyöprojektissa Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty). Gramexin apulaisjohtaja Lauri Kaira toimii sen osa-aikaisena projektinjohtajana. Hannu Marttila edustaa Gramexia Lyhdyn johtoryhmässä. Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY on laajin luovan alan yhteistyöprojekti. Siinä on mukana 15 järjestöä, jotka edustavat omien alojensa taiteilijoita, yrittäjiä ja yrityksiä. Sen tavoitteena on edistää kulttuurialan toimintaedellytyksiä. Toimintavuoden aikana toteutettiin edunvalvontayhteistyötä, jonka osana järjestettiin päättäjätapaamisia, toteutettiin tekijänoikeusbarometri-mielipidetutkimus, organisoitiin Tekijänoikeuspäivä ja Musiikinopetuksen tekijänoikeusfoorumi, annettiin lausuntoja sekä koordinoitiin yleisesti luovan alan järjestöjen yhteydenpitoa päättäjiin mm. hyvitysmaksu-, kollektiivihallinnointidirektiivi- ja piratismikysymysten sekä Järkeä tekijänoikeuslakiin –kansalaisaloitteen suhteen. Osa työstä kohdistui kotimaiseen ja osa EU-tason lainsäädäntöön. TEKIJÄNOIKEUDEN TIEDOTUS- JA VALVONTAKESKUS TTVK RY. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry jatkoi aktiivista toimintaansa. Keskuksen sijoituspaikka on edelleen ollut Gramexin toimitalossa. Hannu Marttila oli Gramexin edustajana TTVK ry:n hallituksessa. TTVK ry:n toimien johdosta musiikkipiratismi on jossain määrin vähentynyt. Positiivisen kehityksen taustalla ovat olleet eritoten kuluttajien löytämät hyvät lailliset palvelut sekä laitonta The Pirate Bay -palvelua vastaan tehdyt estomääräykset. KOPIOSTO RY. Gramex on yksi tekijänoikeusjärjestö Kopioston jäsenjärjestöistä ja Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika toimii jäsenenä Kopioston AV-jaostossa. Gramexin varapuheenjohtaja Ahti Vänttinen on Kopioston hallituksen jäsen. Kopiosto lisensoi muun muassa radio- ja televisiolähetysten edelleen lähettämistä opetus- ja kulttuuriministeriön valtuuttamana sopimuslisenssijärjestönä. Kopiosto on valvonut myös Gramexin edustamien oikeudenhaltijoiden oikeuksia yleisradi-

olähetysten edelleen lähettämisen sekä tiettyjen radio- ja televisio-ohjelmien tallennekäyttöjen kuten esimerkiksi oppilaitostallentamisen tai ohjelmatallenteiden laitoskäytön osalta. JÄSENJÄRJESTÖYHTEISTYÖ. Gramexilla on läheiset yhteistoimintasuhteet Suomen Muusikkojen Liiton ja Musiikkituottajien kanssa. Yhteistoiminta koski aiempien vuosien tapaan mm. Gramexin edunvalvontapiiriin kuuluvaa tekijänoikeusolojen ja –lainsäädännön kansainvälisen ja kotimaisen kehityksen seurantaa ja kehittämistyötä. MUSIC FINLAND RY. Joulukuussa 2011 Music Export Finland Musex ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC päättivät yhdistyä uudeksi Music Finland ry:ksi. Gramex on yksi sen perustajajäsenistä. Gramex on vuodesta 2005 lähtien ollut Musex ry:n jäsenenä. Gramexin mandaatilla Music Finlandin hallituksessa on ollut Sami Kuoppamäki ja hänen jälkeensä Matti Lappalainen. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää musiikkivientiä sekä lisätä laaja-alaisesti suomalaisen musiikin tunnettuutta, saatavuutta ja käyttöä niin Suomessa kuin ulkomailla. TEKIJÄNOIKEUSAKATEMIA RY. Gramex on yhdessä Teoston ja Kopioston kanssa perustanut Tekijänoikeusakatemia ry:n. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi sille avustuksen vuoden 2013 Tekijänoikeuspäivän ja Musiikinopetuksen tekijänoikeusfoorumin järjestämiseen. Käytännön järjestelyt hoidetaan yhteistyössä Lyhty –projektin kanssa. TEOSTO RY. Teoston kanssa on käynnistetty ns. GT-yhteistyöprojekti, jossa haetaan yhteistyömuotoja, joilla musiikinkäyttöasiakkaita voidaan palvella paremmin ja tehokkaammin. VAPAAKAPPALEIDEN KOPIOINTI. Gramex on osapuolena 9.12.1982 tehdyssä sopimuksessa, joka koskee käyttökopioiden valmistamista korvauksetta vapaakappaleina luovutetuista äänitteistä. Sopimus on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön, Teoston, Suomen Kirjailijaliiton, Musiikkituottajien, Suomen Muusikkojen Liiton ja Gramexin välillä. SUOMEN KANSALLISKIRJASTO. Gramex on mukana sopimuksessa, jossa muina osapuolina ovat Suomen kansalliskirjasto, Teosto, Suomen Kirjailijaliitto, Musiikkituottajat ja Suomen Muusikkojen Liitto. Sopimus kattaa luvan valmistaa kopioita Suomen kansalliskirjaston äänitekokoelmien täydentämiseen ja arkistointiin sekä tutkimuskäyttöön. SUOMEN TEKIJÄNOIKEUDELLINEN YHDISTYS RY toimii tekijänoikeuden alan yleisenä keskustelufoorumina. Yhdistyksen piirissä toimii Tekijänoikeusinstituutti, joka julkaisee tekijänoikeutta koskevia selvityksiä ja muuta aineistoa. Tekijänoikeudellisen yhdistyksen alaisuudessa toimiva Tekijänoikeuden tietokeskus on tekijänoikeuden alan erikoiskirjasto, johon on koottuna keskeinen tekijänoikeuskirjallisuus. Gramex osallistuu 29.4.1992 tehdyn sopimuksen mukaisesti Tekijänoikeusinstituutin toimintaan. Yhdistys julkaisi vuoden 2013 aikana tutkimus- ja artikkelisarjassa Lotta Häkkisen menetelmävertailun ”Keeping Count of Culture, Creativity and Copyright”, jossa esiteltiin kolme lähestymistapaa kulttuuri-, luovien tai tekijänoikeudellisten toimialojen taloudellisten vaikutusten arviointiin.

â&#x20AC;?Taiteellinen johtaja tekee intohimoisia ratkaisuja.â&#x20AC;? Lilli Paasikivi, Suomen Kansallisooppera Gramexpress >> 3/2013 Haastattelu ja kuva: Eeva Mehto

Kuva: Anton Sucksdorff

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLISET JÄRJESTÖT. Kansainvälinen yhteydenpito ja vuorovaikutus Gramexin edustamalla tekijänoikeuden osaalueella on entisestään laajentunut. Tuottajien ja taiteilijoiden kannalta tärkeät kansainväliset sopimushankkeet, erityisesti EU:n ja WIPO:n piirissä, ovat Gramexissa jatkuvan seurannan kohteena. Kertomusvuoden aikana Gramex osallistui edelleen tuottajien tekijänoikeuskysymyksiä käsittelevän IFPI:n Performance Rights Committeen sekä taiteilijoiden tekijänoikeuskysymyksiä käsittelevän Societies’ Council for The Collective Management of Performers’ Rights -yhdistyksen (SCAPR) kokouksiin. SCAPR-ryhmään kuuluvien järjestöjen kesken on toiminut (International Performers’ Database Association - IPDA), joka on hallinnoinut individuaalitilittämistä palvelevaa artistien identifiointijärjestelmää. Sen toiminta yhdistettiin SCAPR:in kanssa. Hannu Marttila on toiminut tämän hallituksen jäsenenä. Gramex on lisäksi keskeisten eurooppalaisten esittävien taiteilijoiden oikeuksia valvovien tekijänoikeusjärjestöjen eurooppalaista yhteistyötä varten perustaman Association of European Performers’ Organization -nimisen (AEPO) yhteisön jäsen. Gramex on myös kansainvälisen IFPI:n liitännäisjäsen. JÄSENJÄRJESTÖT. Tuottajien ja taiteilijoiden oikeuksien kansainvälisen kehittämisen ja käytännön toteutuksen kannalta Gramexin yhteistyö Musiikkituottajien ja Muusikkojen Liiton kanssa on erityisen tärkeää. Keskeiset Gramexin jäsenjärjestöt ovat aktiivisesti mukana kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Näin sekä tuottajien että taiteilijoiden pyrkimykset ja tarpeet voidaan edunvalvonnassa tasapainoisesti huomioida. Järjestely on myös Gramexin kannalta käytännöllinen. Gramexin edustamat näkemykset välittyvät kansainväliseen kanssakäymiseen ja Gramex saa sekä tuottajien että taiteilijoiden osalta toimintansa kannalta tärkeät tiedot. Yhteistyö kansainvälisen IFPI:n sekä toisaalta SCAPRin ja AEPOn puitteissa on Gramexille välttämätöntä. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ. Erityisesti yhteistyö ja tietojen vaihto pohjoismaisella tasolla on korostunut maiden lainsäädännön ja olosuhteiden samankaltaisuuden johdosta. Yhteistyö on säännöllistä.

Yhdistyksen talous KIRJANPITO. Tuloslaskelma ja tase vastaavat Gramexin toiminnan luonnetta korvausten välittäjänä. Korvaukset ja tilitykset on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kirjanpidossa on aikaisempien vuosien tapaan toteutettu kustannuspaikkaerittely. TILITYKSET. Vuoden 2013 kotimaiseen tilitykseen siirrettiin Yleisradion esityskorvauksia vuodelta 2012 2.128.123,36 €, kaupallisten radioiden korvauksia eri vuosilta yhteensä 1.635.157,17 € sekä julkisen esityssuojan korvauksia 4.241.739,46 €. Kotimaisia kopiointikorvauksia siirrettiin tilitykseen arvonlisäveroineen yhteensä 2.311.417,45 € ja ulkomaisia 1.408.565,36 €. Vuoden 2011 hyvitysmaksuja tilitettiin vuoden 2012 soittotapahtumien perusteella 558.534,15 € ja Musiikkituottajilta saadun markkinaosuustilaston mukaan 173.687,89€. Vuoden 2012 hyvitysmaksuja on siirretty muihin lyhytaikaisiin velkoihin 732.584,53 €, jotka maksetaan vuoden 2014 tilityksissä. Pienin asiakkaalle maksettava korvaussumma on 10 €. Gramex tekee ennakonpidätyslain mukaiset pidätykset suorittamistaan korvauksista. Tilitysten maksaminen ja ennakonpidätykset on hoidettu Gramexin asiakashallintajärjestelmällä. Ulkomaisten korvausten maksaminen perustuu tuottajien osalta pääosin tuottajayhtiöiden välisiin lisenssisopimuksiin ja taiteilijoiden osalta järjestöjen välisiin vastavuoroisuussopimuksiin. Ulkomaiseen tilitykseen siirrettiin vuoden 2012 Yleisradio-korvauksia 1.971.139,61 €, kaupallisten radioiden korvauksia 1.209.384,80 € sekä julkisen esityssuojan korvauksia 3.199.581,53 €. Ulkomaisten äänitteiden käyttämisestä Suomessa maksettiin tilivuoden aikana korvauksia ulkomaisille taiteilijoille 2.647.982 € sekä tuottajille 3.853.454 €. Tuottajakorvaukset maksetaan pääosin sopimusten perusteella kotimaisille yhtiöille. Tilivuoden aikana ulkomaisten järjestöjen keräämiä korvauksia on tullut Gramexin välityksellä maksettavaksi suomalaisille oikeudenhaltijoille suomalaisten äänitteiden käytöstä ulkomailla yhteensä 654.268,25 €. Kotimaisten äänitteiden käytöstä maksettiin tilivuonna korvauksia taiteilijoille 6.061.147 € ja tuottajille 5.696.517 €.

”Porukallahan tätä tehdään. Ilman hyvää tiimiä on vaikea saavuttaa mitään.”

VAROJEN SIJOITUS. Varoja oli tilikauden päättyessä sijoitettuna pankkien talletuksiin ja sijoitustodistuksiin 5.522.824,80 € sekä sijoitusrahastoihin, jvk-lainoihin ja osakkeisiin 39.213.980,61 €. Kertomusvuonna tuotot sijoituksista olivat 1.086.849,42 €. Myyntivoittoja ja arvonmuutoksia sijoituksista oli nettomääräisesti 421.352,25 €. Sijoitustuotoista siirrettiin varojen suhteessa korvausten tilitykseen 951.597,75 € ja edistämistoiminnan rahastoon 556.603,92 €.

Robin Gramexpress 1/2013

VELVOITTEET JA VARAUKSET. Pitkäaikaiset velvoitteet 3.658.192,32 € muodostuvat pääosin aikaisempina vuosina kertyneistä äänitteiden esityskorvauksista tehdyistä varauksista,

jotka on jätetty toistaiseksi keskeneräisten korvausselvitysten takia siirtämättä edistämistoiminnan rahastoon. Vuoden 2009 prosenttivarauksesta 11.664,85 € jaettiin tasan tuottajien ja taiteilijoiden kesken vuoden 2012 korvausten tilityksessä. Tuottajien hyvitysmaksuvarauksia vuodelta 2009 siirrettiin tilitykseen yhteensä 35.633,41 €. Varauksia tehtiin hallituksen päätösten sekä sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Taseen pakollisissa varauksissa on varaus edistämistoimintaan yhteensä 349.750,57 €, joka sisältää ESEKille ja LUSESille audiovisuaalisen tuotannon edistämistoimenpiteisiin käytettäväksi osoitetut varat. Vaikka edistämistoiminta ESEKin nimissä on loppunut, viimeisiä nostamattomia apurahoja on tulossa vielä maksuun. Vanhentuneita kotimaisia esityskorvausvelkoja taiteilijoille vuosilta 2008-2009 siirrettiin taiteilijoiden edistämistoiminnan rahastoon yhteensä 336.723,49 € ja vanhentuneita esityskorvausvelkoja tuottajille vuodelta 2009 siirrettiin tuottajien edistämistoiminnan rahastoon 96.292,03 €. EDISTÄMISTOIMINNAN RAHASTOT. Edistämistoiminnan rahastossa oli vuoden päättyessä varoja yhteensä 13.132.172,79 €. Sijoitustuotoista siirrettiin rahastoon 556.603,92 €. Rahastosta katettiin annettuja lahjoituksia sekä muita edistämistoiminnan kuluja. Musiikin edistämissäätiölle lahjoitettiin yhteensä 2.100.000 € apurahojen antamiseen ja residenssitoimintaan sekä residenssihuoneisto Lontoossa. Liitetiedoista käy tarkemmin ilmi rahastojen muutokset tilikaudella.

YHDISTYKSEN KULUT. Gramexin varsinaisen toiminnan kulut poistoineen olivat 2.802.047,59 €. Tuloslaskelmaan on kirjattu vastaavansuuruinen tilityksistä vähennettävä hallinnointikulupidätys. Edellisenä toimintavuonna nämä kulut olivat 2.589.446,59 €. Toiminnan kulut ovat yhteensä 14,0 % korvausten kertymästä. Edistämistoiminnan kuluja oli yhteensä 4.070.915,74 €. Kyseessä olivat yhteistyökulut TTVK:n, Music Finlandin, Suomen Tekijänoikeudellisen Yhdistyksen ja Gramexin jäsenjärjestöjen puitteissa yhteensä 569.881,20 € sekä Gramexin tekemät yhteensä 3.501.034,54 €:n lahjoitukset Musiikin edistämissäätiölle. Kulut katettiin edistämistoiminnan rahastoista. ESEKin avustuksia maksettiin vielä 1.700 € ja sen av-jaoston avustuksia 46.000 €. Finnish Music Quarterly -lehden kulut olivat 112.696,91 €. Näistä katettiin valtionavustuksella 85.000,00 €. Lehden rahoittajina ovat myös Gramexin lisäksi Music Finland, Suomen Säveltäjät ja Sibelius-Akatemia. Tilaajatuotot olivat 5.060,02 €. Edellisenä vuonna kulut olivat 99.655,91 €. Lyhty-projektin kulut olivat 62.691,29€. Nämä olivat edellisenä vuonna 66.886,49 €. Yhdistyksen toiminnan kaikki kulut ennen varausten käyttöä olivat kertomusvuonna yhteensä 7.096.051,53 €. Edellisenä toimintavuonna kulut olivat yhteensä 6.079.656,56 €. Nämä kokonaismenoja koskevat summat sisältävät muun muassa kaikki edellä mainitut Gramexin erillistoimintojen menot sekä Lyhdyn ja Finnish Music Quarterly-lehden toimintakulut.

Me tahdomme tehdä musiikin käytön helpommaksi

Toimintakertomuksen liitteet ja tilinpäätöstiedot

Toimintakertomuksen liitteet

Liite 1

Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty Toimintakertomus 2013 YLEISTÄ. Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY toimi vuonna 2013 aktiivisesti kotimaisen luovan alan toimintaedellytysten kehittämiseksi. Yhteistyössä oli vuoden lopussa mukana 15 järjestöä kulttuurin ja sisältötuotannon alalta. Luovan alan toimintaedellytysten kehittäminen vaikuttaa sekä kansallisen kulttuurin kilpailukykyyn että luovan alan mahdollisuuksiin luoda työpaikkoja. Vuonna 2013 Lyhtyprojekti osallistui seurasi lainsäädäntökehitystä Suomessa ja EU:ssa, järjesti valtakunnallisen Tekijänoikeuspäivän, teetti tekijänoikeusbarometri-mielipidetutkimuksen, koordinoi luovan alan vaikuttamisyhteistyötä, tuotti tausta-aineistoja antoi lausuntoja sekä järjesti päättäjätapaamisia. Vuoden aikana esillä olivat mm. hyvitysmaksun uudistaminen ja ”Järkeä tekijänoikeuslakiin”-kansalaisaloite. TOIMINNAN ORGANISOINTI: JOHTORYHMÄ. Lyhdyn päätökset tehdään johtoryhmässä, jossa on edustaja kaikista 15 jäsenorganisaatiosta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Pekka Rislakki ja sihteerinä projektinjohtaja Lauri Kaira. VALTUUSKUNTA. Lyhdyn valtuuskunta vahvistaa projektin yhteyksiä taiteilija- ja tuottajajärjestöjen sekä luovan alan ammattilaisten kanssa, antaen tärkeän panoksen sekä tiedonkululle että vaikuttamistoimintaan. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Kimmo Hakola ja varapuheenjohtajina Jussi Chydenius, Lasse Saarinen ja Gugi Kokljuschkin. PROJEKTIT JA TYÖRYHMÄT. Lyhdyn toiminta jakaantui valtaosin kuuteen projektiin. Näiden toteutusta koordinoitiin projekti- ja työryhmissä, joihin jäsenjärjestöt voivat nimetä edustajansa:

Työryhmä

Puheenjohtaja

• • • • • •

Kirsi Niittyinperä Jukka-Pekka Timonen Anna Storm Hannu Marttila Arto Tamminen Lauri Kaira

EU- työryhmä lausuntoryhmä viestintäryhmä hyvitysmaksuryhmä tulevaisuustyöryhmä tekijänoikeuspäivätoimikunta

VUODEN 2013 TOIMINTA. Toiminnan painopisteitä olivat hyvitysmaksun uudistuskeskusteluun osallistuminen, nykyistä pehmeämpien ja tehokkaampien piratismintorjuntakeinojen ajaminen lainsäädäntöömme, tekijänoikeuspäivän ja musiikinopetuksen tekijänoikeusfoorumin järjestäminen, EU-vaikuttaminen ja Järkeä tekijänoikeuslakiin –kansalaisaloite. Lyhty teki yhteistyötä mm. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sekä Tekijänoikeusakatemia ry:n kanssa. HALLITUSOHJELMAN SEURANTA. Lyhty seurasi hallitusohjelman toteuttamista ja osallistui sitä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun 19.8.2010 hyväksymänsä hallitusohjelmatavoitteiston ”Kasvua kulttuurista - keinot hyvinvoinnin, talouskasvun ja elämisen laadun edistämiseen Suomessa” pohjalta. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma sisältää mm. seuraavat luovaa alaa koskevat kirjaukset: • ”Kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä tuetaan. Kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista edistetään.” • ”Hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan turvaamaan alan toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa.” • ”Luovien aineistojen luvatonta käyttöä kitketään tiedotuksen keinoin sekä kehittämällä lainsäädäntöä ja tehostamalla sen täytäntöönpanoa.” • ”Tekijänoikeuslainsäädäntö säilyy opetus- ja kulttuuriministeriössä.” • ”Tekijänoikeuslailla säädetään nykyistä tarkemmin tekijänoikeuksien siirtämisen edellytyksenä olevista kohtuullisista ehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta.” • ”Tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan eri jakelukanavat.” • ”Lisätään alan koulutusta, tutkimusta ja neuvontaa.” • ”Luovilla aloilla toimivien aseman parantamiseksi selvitetään poikkihallinnollisesti työ-, sosiaaliturva- ja verolainsäädännön uudistustarve. Selkeytetään lyhyiden apurahojen asema sosiaaliturvalainsäädännössä.” • ”Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin. Edistetään kirjastojen, museoiden ja julkisten taidelaitosten digitoitujen aineistojen avaamista kansalaisten vapaaseen käyttöön.” EU-VAIKUTTAMINEN. Tekijänoikeudet ja niihin perustuvat liiketoimet ovat enenevässä määrin EU:n sisämarkkinakysymyksiä. EU-tason direktiivivalmistelu ja vallitseva harmonisointitahto ohjaavat kansallisten lakien säätämistä. Lyhty seurasi luovaa alaa koskevaa EU-valmistelua sekä koordinoi järjestöjen vaikuttamisyhteistyötä.

EU-työryhmän valmistelulla on luotu pohjaa sekä Lyhdyn että sen jäsenjärjestöjen EU-asioissa antamiin lausuntoihin. Asialistalla on ollut mm. tekijänoikeuksien kollektiivihallinnointia koskeva direktiivi. TULEVAISUUS-ASIAT. Tietoyhteiskunnan uudet liiketoimintamallit perustuvat suurelta osaltaan luovien sisältöjen käytölle. Lyhty seurasi ja analysoi uusien jakeluteiden ja -tekniikoiden ja niihin liittyvien liiketoimintamallien kehitystä. Asiaa käsiteltiin johtoryhmän joulukuun kokouksessa, jossa tulevaisuustyöryhmä esitteli raporttinsa. VIESTINTÄ- JA MEDIASUHTEET. Viestinnän painopisteenä olivat hyvitysmaksukysymykset, piratismi ja järkeä tekijänoikeuslakiin kansalaisaloite. Viestintäryhmä valmisteli Lyhdyn yhteistä viestintää ja jäsenjärjestöt hoitivat omia mediayhteyksiään itsenäisesti. Lisäksi käynnistettiin kotisivujen uudistamishanke, joka valmistuu vuonna 2014 alussa. LAUSUNNOT JA ASIANTUNTIJAVAIKUTTAMINEN. Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY kutsuttiin vuoden aikana useita kertoja asiantuntijakuulemisiin eduskunnan sivistysvaliokuntaan. Lausuntotyöryhmä toimi pääosin sähköpostiverkostona, valmistellen lausunnot verkkokäsittelyssä. HYVITYSMAKSUASIAT. Lyhty osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun hyvitysmaksun uudistamisesta. Vuoden aikana tavattiin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia että kansanedustajia, ministereitä ja virkamiehiä. Hyvitysmaksutyöryhmässä käsiteltiin monipuolisesti erilaisia hyvitysmaksuun liittyviä strategisia sekä operatiivisia kysymyksiä ja toimittiin yhteistyössä Teoston hyvitysmaksuyksikön sekä viestintä- ja lausuntoryhmien kanssa. TEKIJÄNOIKEUSPÄIVÄN JÄRJESTÄMINEN. Lyhty koordinoi Tekijänoikeuspäivän järjestämisen yhteistyössä Tekijänoikeusakatemia ry:n ja IPR-Instituutin kanssa. Projektia valmisteli tekijänoikeuspäivätoimikunta. Tekijänoikeuspäivän pääelementit olivat seuraavat: • Koululaisille suunnattu elokuvanäytös-kiertue toteutettiin 17 paikkakunnalla yhteensä vajaalle 4.600 koululaiselle • Elokuvateatteri-tietoiskuja, joissa tunnetut taiteilijat kertoivat tekijänoikeuden merkityksestä heidän työlleen ja yritystoiminnalleen • Radiotietoiskuja, joissa tunnetut taiteilijat kertoivat tekijänoikeuden merkityksestä heidän työlleen ja yritystoiminnalleen • Suurelle yleisölle suunnattu elokuva-etukampanja, jossa jaettiin noin 95.000 tekijänoikeutta esittelevää etukuponkia. Kuponkeja jaettiin koululuokkien ja urheiluseurojen toimesta Helsingissä, Vantaalla, Jyväskylässä, Turussa, Kuopiossa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Savonlinnassa, Joensuussa, Iisalmessa, Varkaudessa, Kiteellä, Kajaanissa, Porvoossa ja Hämeenlinnassa. • Tennispalatsissa 26.4. järjestettiin Maailman Henkisen Omaisuuden Päivän pääjuhla, yhteistyössä IPR-instituutin ja Suomen keksijöiden tukiyhdistyksen kanssa. Seminaarissa käsiteltiin sekä tekijänoikeuteen että teollisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä.

MUSIIKINOPETUKSEN TEKIJÄNOIKEUSFOORUMI. Lyhty järjesti yhteistyössä Tekijänoikeusakatemia ry:n, opetus- ja kulttuuriministeriön, musiikkialan oppilaitoksien, opetusalan järjestöjen ja tekijänoikeusjärjestöjen kanssa musiikin opettajille ja oppilaitosten rehtoreille suunnatun Musiikinopetuksen tekijänoikeusfoorumin 25.10. Foorumi liittyi Tekijänoikeuspäivähankkeeseen. Foorumin teemana oli musiikin käyttö opetustilanteissa. Päivän mittaiseen seminaariin osallistui 78 henkeä. TUTKIMUS. Lyhty teetti edellisvuosien tapaan Taloustutkimuksella tekijänoikeusbarometrin, jossa selvitettiin noin 1000 henkilön haastatteluilla tekijänoikeusasenteiden kehitystä. Tutkimuksen mukaan kansalaiset valtaosin tuomitsevat piratismin sekä mieltävät tekijänoikeudet ja tekijänoikeusjärjestöt selvästi oikealla asialla oleviksi ja tarpeellisiksi. TOIMINTARESURSSIT. Lyhdyn budjetti vuonna 2013 oli 77.167 euroa. Projektinjohtaja Lauri Kaira käytti Lyhty-projektiin työajastaan vajaan kolmanneksen. Lyhdyn taloushallinto hoidettiin Gramexissa. JÄRJESTÖPOHJA. Lyhty-yhteistyössä oli toimintavuoden alussa 14 järjestöä ja vuoden aikana 15. jäseneksi liittyi Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry • AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry • Forum Artis - Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö • Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry • Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry • Kopiosto ry • Musiikkituottajat – IFPI Finland ry • Sanasto ry • Suomen elokuvatuottajien keskusliitto ry • Suomen elokuvatoimistojen liitto ry • Suomen Musiikkikustantajat ry • Suomen Muusikkojen Liitto ry • Suomen peliohjelmisto ja multimediatallenneyhdistys FIGMA ry • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry • Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK ry • Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry

Toimintakertomuksen liitteet Liite 2

Finnish Music Quarterly Finnish Music Quarterly (FMQ) -lehteä toimitettiin edelleen kertomusvuonna Gramexin yhteydessä. Lehden muina julkaisijoina olivat Sibelius-Akatemia ja Suomen Säveltäjät sekä uutena Music Finland. Lehden päätoimittaja oli elokuuhun saakka Merja Hottinen ja hänen jälkeensä Anu Ahola. Toimitussihteerinä oli Riikka Hiltunen. Lehden pääasiallisena valokuvaajana oli edelleen Jussi Puikkonen, joka vastasi myös kansikuvituksista. Ulkoasun käytännön toteutuksesta vastasi edelleen Timo Jaakola. Lehden hallinnosta ja taloudesta vastasi Gramexin henkilökunta. Lehden painopaikka oli Kirjapaino Uusimaa. Toimitusneuvoston puheenjohtaja oli Kimmo Hakola ja jäseninä Tove Djupsjöbacka, Tuuli Grönroos, Jan-Erik Holmberg, Kaarina Kilpiö, Lauri Kilpiö, Teppo Koivisto ja Ilkka Mattila. Toimitusneuvosto kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa. Lehden rahoituksesta vastasi pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisäksi julkaisijatahot osallistuivat lehden kuluihin. Lehdellä oli myös jonkin verran tilaus- ja ilmoitustuloja. Painosmäärä oli keskimäärin 1.400 kpl/numero. Pääosin lehti lähetettiin vapaakappaleina ulkomaille musiikkialan tärkeisiin instituutioihin, kirjastoihin ja oppilaitoksiin sekä eräille yksityisille vaikuttajille. Maksullisia tilauksia lehdellä oli noin 200 kpl, loput menivät jakeluun rahoittajatahojen kautta. Irtonumeroina lehteä oli myynnissä Akateemisessa kirjakaupassa. Vuonna 2013 ilmestyi normaaliin tapaan neljä numeroa. Jo vakiintuneen käytännön mukaisesti numerot keskittyivät rajattuihin teemoihin, mutta jokainen lehti sisälsi juttuja myös varsinaisten teemojen ulkopuolelta. Jokaisesta numerosta 5-7 juttua sekä osa levyarvioista julkaistiin myös lehden alkukesäs:: Orthodox church music p. 22

:: Hexvessel p. 18

Finnish Music Quarterly

:: Minna Pensola p. 26

1::13

Sacred

tä uudistetuilla Internet-sivuilla. Lehti alkoi toimia aktiivisemmin myös Facebookissa. Ensimmäisen numeron teemana oli pyhyys (Sacred). Numerossa käsiteltiin pyhyyden, pyhän yhteyden ja tunteen ilmentymiä musiikissa ja musiikillisessa kokemuksessa. Teema-artikkelien aiheita olivat muun muassa ortodoksinen kirkkolaulu, luonnon pyhyys Kalevi Ahon ja Hexvessel-yhtyeen musiikissa sekä saksofonisti Jukka Perkon virsitulkinnat. Avausjutun haastattelussa oli säveltäjä Paavo Heininen. Toinen numero käsitteli politiikkaa (Politics) tämän päivän suomalaisessa musiikissa. Artikkeleissa kirjoitettiin muun muassa Pertti Kurikan Nimipäivät -punkyhtyeestä, elitismin ja taidemusiikin kiistellystä suhteesta, 1930-luvusta suomalaisessa taidemusiikissa sekä artisteista, jotka yhdistävät musiikissaan folkkia ja rappia. Kolmannen numeron teemana oli kitara (Guitar). Instrumenttia lähestyttiin monesta näkökulmasta, ja mukaan mahtuivat monenlaiset musiikkigenret rockista jazziin ja kansanmusiikista nykymusiikkiin. Artikkelit käsittelivät muun muassa kitaristeja nykymusiikin tilaajina, kitaran roolia kansanmusiikissa, kitaranrakennusta sekä Helsinki Universal Guitar Festivalia. Avaushaastattelussa esiteltiin kitaristi Raoul Björkenheim. Neljännen numeron teemana oli tanssi (Dance!), jota lähestyttiin musiikin näkökulmasta. Avausjutussa haastateltiin uuden flamencon tähtiä Kaari ja Roni Martinia. Muita haastateltavia olivat muun muassa nykytanssin kansainväliset tähdet Tero Saarinen, Kenneth Kvarnström ja Marjo Kuusela sekä katutanssia tunnetuksi tekevät Sonya Lindfors ja Jussi Sirviö. Lehdessä käsiteltiin myös pari- ja kansantanssin nykytilannetta.

Tuloslaskelma

Tase

1.1. - 31.12.2013

2013 / EUR

2012 / EUR

0,00 85 000,00 22 636,89 0,00 5 060,02

350 000,00 85 000,00 10 031,78 20 000,00 4 624,13

Tuotot yhteensä

112 696,91

469 655,91

Kulut Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Sosiaalikulut

-1 313 223,52 -97 766,46 -285 580,97

-1 321 635,74 -110 457,39 -303 346,71

-1 696 570,95

-1 735 439,84

-177 160,52

-206 554,75

Muut kulut

-1 041 013,03

-905 626,49

Kulut yhteensä

-2 914 744,50

-2 847 621,08

2 802 047,59

1 278 995,72

Tuotot Valtionavustukset / ESEK Valtionavustukset / FMQ Muiden järjestöjen osuudet Hyvitysmaksutuotot Muut tuotot

Poistot

2013 / EUR

2012 / EUR

427 384,07 4 175,38 431 559,45

357 071,13 108 715,01 465 786,14

72 491,58

170 383,76

3 218 755,86 0,00 9 535 724,13 3 253 850,04 23 205 650,58 39 213 980,61

4 415 345,97 1 547 750,84 7 780 826,69 3 302 269,77 24 234 401,99 41 280 595,26

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 39 718 031,64

41 916 765,16

6 522 824,80 1 283 778,28 2 470 455,16 1 920 189,98 12 197 248,22

8 214 365,02 1 268 778,28 2 426 392,69 541 590,73 12 451 126,72

102 368,00

395 959,35

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

12 299 616,22

12 847 086,07

VASTAAVAA YHTEENSÄ

52 017 647,86

54 763 851,23

13 132 172,79

16 083 776,09

VELVOITTEET JA VARAUKSET Pitkäaikaiset velvoitteet Pakolliset varaukset AV

3 658 192,32 349 750,57

4 265 840,50 365 889,88

VELVOITTEET JA VARAUKSET YHTEENSÄ

4 007 942,89

4 631 730,38

20 043 277,35 6 280 291,45 26 323 568,80

19 099 021,80 7 230 592,77 26 329 614,57

156 841,24 7 675 462,93 413 720,34 307 938,87

137 502,73 5 709 950,29 1 232 042,16 639 235,01

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

34 877 532,18

34 048 344,76

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

52 017 647,86

54 763 851,23

VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot ATK-järjestelmät Perusparannukset Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Sijoitukset Kiinteistöosakkeet Pörssiosakkeet Osake- ja indeksirahastot Korkorahastot Joukkovelkakirjalainat Sijoitukset yhteensä

Edistämistoiminta 0,00 Myönnetyt avustukset / ESEK -47 700,00 Erillisprojektit Muut edistämistoiminnan kulut -4 070 915,74

-1 937 354,00 -70 000,00 -1 157 794,99

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikaiset sijoitukset Lainasaamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

-4 118 615,74

-3 165 148,99

Rahat ja pankkisaamiset

4 118 615,74

2 816 357,45

0,00

-1 447 760,99

Hallinnointikulupidätys

Edistämistoiminta yhteensä Katettu ed.toiminnan rahastosta TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ Erillinen projektitoiminta Tuotot Kulut

VASTATTAVAA 62 691,29 -62 691,29

66 886,49 -66 886,49

0,00

Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Siirto korvausten tilitykseen Siirto ed.toiminnan rahastoon

1 508 201,67 -951 597,75 -556 603,92 0,00

1 959 431,67 -261 072,63 -250 598,05 1 447 760,99

0,00

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

OMA PÄÄOMA Edistämistoiminnan rahastot

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Tilittämättömät korvausvelat Esityskorvaukset Tallennekorvaukset Ostovelat Muut korvausvelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat

Tilinpäätöksen liitetiedot 2013 / EUR

2012 / EUR

Tilinpäätösperiaatteet: Tuloslaskelma ja tase on tehty kirjanpitolain yleisten laadintaperiaatteiden mukaisesti. Korvausten kertymät ja tilitykset on kirjattu suoraan lyhytaikaisen vieraan pääoman lisäykseksi ja vähennykseksi. Lyhytaikaisen vieraan pääoman ja pitkäaikaisten velvoitteiden välistä jakoa on tarkennettu vastaamaan ulkomaisten korvaustilitysten nopeutunutta maksurytmiä, ja vuoden 2012 vertailutiedot on oikaistu vastaavasti. Kokonaistuotot Kokonaiskulut 1. Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Muut henkilöstökulut Henkilöstömäärä keskimäärin Alue-edustajat Toimisto Yhteensä 2. Muiden kulujen olennaiset erät: Asiantuntija- ja muut ostopalvelut Matka- ja autokulut Tiedotustoiminta Atk-kulut Muut kulut Yhteensä

8 604 253,20 8 604 253,20

6 591 327,24 6 591 327,24

1 410 989,98 229 369,66 56 211,31 1 696 570,95

1 432 093,13 244 422,64 58 924,07 1 735 439,84

135 275,54

133 682,64

5 30 35

219 287,31 153 240,35 256 851,15 48 720,22 227 638,46 905 737,49

172 607,39 143 405,05 146 565,41 64 225,07 245 106,78 771 909,70

3. Erillistoimintojen tuotot ja kulut 3.1 Edistämistoiminta Tuotot: Valtionavustukset Korkotuotot / AV Kulut: Palkat Muut kulut Myönnetyt avustukset Muut edistämistoiminnan kulut Erillisprojektit Katettu edistämistoiminnan rahastosta

3.2 Finnish Music Quarterly -lehti Tuotot: Valtionavustukset Muilta järjestöiltä saadut avustukset Siirto seuraavalle vuodelle Muut tuotot Kulut: Palkat Muut kulut

3.3 Lyhty-projekti Tulot Menot 4. Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Myyntivoitot/tappiot Arvonnousut/alennukset Siirto korvausten tilitykseen Siirto ed.toiminnan rahastoon

2013 / EUR

2012 / EUR

577 538,05 216 213,41 1 793 751,46 -1 220 466,92 573 284,54 -145 900,47 427 384,07

1 460 798,41 116 739,64 1 577 538,05 -1 101 443,21 476 094,84 -119 023,71 357 071,13

180 423,71 18 168,44 -120 744,99 77 847,16 -71 708,70 6 138,46 -1 963,08 4 175,38

45 244,04 135 179,67 0,00 180 423,71 -44 101,48 136 322,23 -27 607,22 108 715,01

821 509,90 15 104,23 -83 699,44 752 914,69 -651 126,14 101 788,55 -29 296,97 72 491,58

684 945,81 136 564,09 0,00 821 509,90 -591 202,32 230 307,58 -59 923,82 170 383,76

-29 296,97 -147 863,55 -177 160,52

-59 923,82 -146 630,93 -206 554,75

3 022 912,38 195 843,48 0,00 9 535 724,13 3 253 850,04 23 205 650,58 39 213 980,61

3 022 912,38 1 392 433,59 1 547 750,84 7 780 826,69 3 302 269,77 24 234 401,99 41 280 595,26

1 283 778,28

1 268 778,28

408 176,83 1 429 961,28 82 051,87 1 920 189,98

460 803,96 1 278 995,72 80 786,77 1 820 586,45

9. Edistämistoiminnan rahastot Saldo 1.1 16 083 776,09 Siirto pitkäaikaisista velvotteista 0,00 Vanhentuneet esityskorvaukset 433 015,52 Palautus aiemmin myönnetyistä avustuksista 131 393,00 Siirto sijoitustoiminnan tuotoista 556 603,92 Lahjoitus Musiikin edistämissäätiölle -3 501 034,54 Käyttö edistämistoimintaan -571 581,20 13 132 172,79

16 610 771,90 1 131 920,58 376 299,41 101 272,24 250 598,05 -500 000,00 -1 887 086,09 16 083 776,09

10. Pitkäaikaiset velvoitteet Saldo 1.1 Hallinnointikulujen pidätys Ulkomaiset korvaustilitykset Siirto edistämistoiminnan rahastoihin Siirto hallintointikulujen kattamiseen Muu muutos Yhteensä

5 957 654,84 0,00 -563 928,58 -1 131 920,58 0,00 4 034,82 4 265 840,50

5.1. Pitkävaikutteiset ATK-menot Tasapoisto /25% poisto Hankintameno 1.1 Lisäys Hankintamenot 31.12 Kertyneet poistot Poistot 31.12 Tasearvo 31.12 5.2. Perusparannukset Tasapoisto 5 vuotta Hankintameno 1.1 Lisäys Vähennykset Hankintamenot 31.12 Kertyneet poistot Poistot 31.12 Tasearvo 31.12 5.3. Kalusto Menojäännöspoisto 25 % Hankintameno 1.1 Lisäys Vähennykset Hankintamenot 31.12 Kertyneet poistot Poistot 31.12 Tasearvo 31.12 5.4 Tilikauden poisto Kalusto Perusparannukset ja pitkävaik. ATK-menot

0,00 0,00 0,00

350 000,00 18 242,03 368 242,03

0,00 0,00 0,00

-85 239,39 -73 279,19 -158 518,58

0,00 -4 070 915,74 -47 700,00 4 118 615,74 0,00

-1 937 354,00 -1 018 726,90 -70 000,00 2 816 357,45 -209 723,45

0,00

85 000,00 12 834,38 9 802,51 5 060,02 112 696,91

85 000,00 13 866,16 -3 834,38 4 624,13 99 655,91

-23 987,31 -88 709,60 -112 696,91

-18 027,13 -81 628,78 -99 655,91

0,00

62 691,29 -62 691,29 0,00

66 886,49 -66 886,49 0,00

1 086 849,42 510 825,08 -89 472,83 -951 597,75 -556 603,92 0,00

1 479 676,34 304 508,61 175 246,72 -261 072,63 -250 598,05 1 447 760,99

Sijoitustuotot on siirretty vuonna 2013 kokonaan varojen suhteessa korvausten tilitykseen ja edistämistoiminnan rahastoon. 5. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu EVL:n mukaisesti.

6. Pysyvien vastaavien sijoitukset Kiinteistöosakkeet Muut huoneistot Pörssiosakkeet Osakerahastot Korkorahastot Joukkovelkakirjalainat 7. Lainasaaminen kiinteistöyhtiöltä 8. Siirtosaamisten olennaiset erät Korkosaamiset Hallinnointikulupidätys Muut siirtosaamiset

4 265 840,50 1 372 086,31 -711 692,80 0,00 -1 372 086,31 104 044,62 3 658 192,32

11. Pakolliset varaukset Edistämistoiminta Palautus aikaisemmin myönnetyistä avustuksista Käyttö edistämistoimintaan Siirto edistämistoiminnan rahastoihin Yhteensä 12. Siirtovelkojen olennaiset erät Lomapalkkavelka Muut siirtovelat

365 889,98 28 800,00 -44 939,11 0,00 349 750,87

17 378 433,14 27 500,00 -429 271,26 -16 610 771,90 365 889,98

210 686,00 97 252,87 307 938,87

231 370,00 407 865,01 639 235,01

Allekirjoitukset Helsingissä 6. päivänä maaliskuuta 2014 Ilmo Laevuo Lauri Rechardt Matti Lappalainen Jarkko Nordlund Hannu Marttila

Ahti Vänttinen Jouni Nieminen Niko Nordström

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 25. päivänä maaliskuuta 2014 Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö Hannu T. Koskinen KHT

Matti Ojala KHT

Tilintarkastuskertomus Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEX ry:n jäsenille Olemme tilintarkastaneet Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEX ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2013. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa siitä että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

käytöksestä tai virheistä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämisen arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto

Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä tiedoista. Toimenpiteiden ntaan, johon kuuluu väärinvalinta perustuu tilintarkastajan harkintaan,

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä maaliskuun 25. päivänä 2014 Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö

Hannu T. Koskinen KHT

Matti Ojala KHT

Esitt채vien taiteilijoiden ja 채채nitteiden tuottajien tekij채noikeusyhdistys Gramex ry Puh. (09) 6803 400, fax (09) 6803 4010 | www.gramex.fi | Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki