Sisin 2015-3

Espoon työväenopisto

2015/3

Sisällys 3

Rehtorin puheenvuoro

4

Opintomatkalle Leedsiin

6

Info

8

Kädentaitojen kevätnäyttely

10

Vapauden puolesta puhujalla suunta eteenpäin

13

LED-hanke

14

Viisi kysymystä Matti Rautaniemelle

16

Info

18

Pirkan opiston vierailu

20

Maigi Andersson

Kannen kuva: Kädentaitojen kevätnäyttely Sonia Pérez Alemán

Toimitus ja taitto Sonia Pérez Alemán

Yhteistyö

22

Avointa vai kaikille avointa koulutusta?

24

Keväinen kulttuuri- ja musiikkimatka PohjoisEspoon työväenopisto

Italiaan 27

Heli Mäkeläinen

Voimavaroja työhön Haltian maisemista

http://www.espoo.fi/ tyovaenopisto

Espoon työväenopisto Espoossa kesäkuu 2015

Sisin on Espoon työväenopiston henkilöstölehti.

Sisin tehdään yhdessä henkilöstön, tuntiopettajien ja asiakkaiden kanssa.

Osallistu lehden tekemiseen!

Lisää tietoa ja artikkelien lähettäminen sonia.perezaleman@omnia.fi 2

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/3

Kesäterveiset

Rehtorin puheenvuoro

Hyvä opistolainen, Henkilöstötyöryhmä HENRY on Espoon työväenopistossa pitänyt tärkeänä ideoida ja järjestää opiston henkilöstölle vuosittain kaksi työhyvinvointipäivää. Tapahtumien luonne on vaihdellut henkilöstön toiveiden mukaisesti Soukan rantakallioiden liikunnallisista hetkistä Tallinnan risteilymatkoihin. Työväenopisto on työhyvinvoinnin näkökulmasta haasteellinen työyhteisö. Opiston päätoiminen henkilöstö työskentelee hajasijoitettuna useassa eri toimipisteessä, ja suuri osa henkilöstöstä on töissä tuntiopetustyössä. Opistossa on monia erilaisia ammatillisia työnkuvia, minkä vuoksi kollegatukea omasta tehtävästä ei välttämättä ole olemassa. Vapaan sivistystyön erityisyys osana suomalaista koulutusjärjestelmää on kansalais- ja työväenopistoille ominaista.

Suomen Luontokeskus Haltian ainutlaatuinen luonto Nuuksiossa tarjosi jo kolmannen kerran mitä mainioimmat puitteet pysähtyä pohtimaan työyhteisömme hyvinvoinnin rakentumista Espoon työväenopistossa. Päivän aluksi liikunta- ja terveystiimin vastaava Reino Kärkkäinen rakensi perustan työhyvinvoinnin käsitteelle ja esitteli ajankohtaisia kansainvälisiä tutkimustuloksia fyysisen terveyden ja hyvinvoinnin suhteesta. Tämä luento vahvisti monen ennakkoarvailut todeksi: työskentelyyn muutoksessa ja muutoksen kokemukseen vaikuttavat jokaisen oma fyysinen kunto. Ongelmana on, että muutos synnyttää meissä innokkuuden lisäksi – joskus – myös masennuksen ja väsymyksen kokemusta, joka laskee intoa liikkua vapaa-ajalla. Olisikin hyvä, jos työhön voisi nykyistä enemmän liittää liikunnallisuutta. Myös vapaita keskustelufoorumeja kokemusten jakamiselle tarvitaan entistä enemmän.

Muutoshan on jokaiselle työyhteisössä olevalle yhteinen, vaikka kokemukset ja tunteet siitä voivat vaihdella laidasta laitaan.

Viimeisen vuoden aikana työväenopiston liittäminen uuteen työyhteisöön, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaan, on muuttanut jokaisen työntekijän työtehtävää. Syksyn aikana näitä muutoksia työssä tullaan tutkimaan henkilöstökyselyn avulla. Espoon työväenopiston organisaation tiimirakenne, esimies- ja lähiesimiestyön tukeminen sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen ovat keskeisiä kehittämiskohteitamme.

Toivotan jokaiselle lomailuiloa ja onnekkaita kesäretkiä!

Tarja Lang

Sisin 2015/3

Espoon työväenopisto

3

Erasmus+ projektin poppoo

Kuva:Kelly Lebon

Teksti ja kuvat: Saara Patoluoto

E

rityissuunnittelija Saara Patoluoto ja opintoohjaaja Elina Nissinen osallistuivat Erasmus+ rahoitteisen hankkeen opintomatkalle Leedsiin huhtikuun lopulla. Hanke on nelivuotinen EU:n rahoittama hanke, jossa tutustutaan eri maiden hyviin käytäntöihin ja toimintamalleihin opinto-ohjauksen ja neuvonnan saralla. Leedsin matka oli syksyllä 2014 alkaneen hankkeen ensimmäinen opintomatka.

Tutustuimme hankkeen puitteissa viikon ajan Briteissä tehtävään ohjaus- ja neuvontatyöhön. PuTony Dunderfelt huttaessa Briteistä on syytä muistaa, että kyseessä on neljä eri maata, joissa kaikissa on omat, hieman erilaiset käytännöt. Maita ovat siis Englanti, Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti.

4

Työväenopiston kannalta eräs mielenkiintoisimmista vierailukohteista oli paikallinen työväenopistoa muistuttava oppilaitos, Swarthmore Institute. Oppilaitos tarjoaa Espoon työväenopistoa vastaavia kursseja paikallisesti. Se on hyväntekeväisyysjärjestö, jonka omistaa uskonnollinen organisaatio. Uskonnollisuus ei kuitenkaan näy oppilaitoksen arjessa. Sen rahoitus tulee eri lähteistä, mm. kaupungilta sekä työllistämään pyrkiviltä yhteisöiltä (Skills Funding Agency).

Swarthmoressa on se käytäntö, että kaikki opiskelijat saavat opintoneuvontaa ennen kurssin alkua. Tämä on sen vuoksi, että keskeyttämisprosentti pysyisi alhaisena. Swathmoressa työskentelee yksi tietotekniikan kursseihin ja tarjontaan erikoistunut opintoneuvoja ja yksi muista kursseista vastaava. Opintoneuvontaa on mahdollista saada yksilöllisesti myös muuten kuin suoraan kursseihin liittyen, esimerkiksi työllistymisen edistämiseksi.

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/3

Adult Educational Guidance and Information Services-hanke jatkuu vuoteen 2017 saakka. Lisätietoja hankkeesta antavat erityissuunnittelija Saara Patoluoto ja opintoohjaaja Elina Nissinen, etunimi.sukunimi@omnia.fi. Katso myös hankkeen nettisivut: http://www.adeigus.be/

Swarthmoren teemana on ”Friendly learning”.

Opisto toimii muuten aika paljon samalla tavalla kuin opistot Suomessakin. Vakituista henkilökuntaa on vähän ja suurimman osan opetuksesta hoitavat tuntiopettajat. Opiskelijat ovat kaikenikäisiä, 18–80 –vuotiaita. Suurin osa opiskelijoista on naisia, miehiä on noin 25 %. Opistolla on oma kahvila, jossa on tarjolla myös lounasta. Lisäksi se tarjoaa lastenhoitopalveluita. Kuten on tavallista Englannissa, myös täällä voi ilmoittautua tekemään erilaisia vapaaehtoistöitä opistolle.

Lisätietoja: http://www.swarthmore.org.uk/ Toinen mielenkiintoinen vierailupaikka oli Leeds City College, joka on paikallinen ammatillinen oppilaitos nuorille ja aikuisille. Se on maan kolmanneksi suurin ammatillinen oppilaitos, jossa on 48 500 opiskelijaa vuosittain. Oppilaitos tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille, aikuiskoulutusta sekä koulutusta yritysten henkilökunnalle. Tarjolla on myös oppisopimuskoulutuspaikkoja.

Oppilaitos haluaa pitää hyvää huolta opiskelijoistaan ja auttaa heitä valmistumaan. Heillä on tarjolla opinto-ohjausta, uraneuvontaa ja mm. tietoutta opintojen rahoitusmahdollisuuksista. Opiskelijoille on oma careers service-palvelu, jossa on useita neuvojia. Opiskelija voi piipahtaa kysymään neuvoja tai varata ajan kahdenkeskiseen keskusteluun. Opiskelijoita halutaan myös auttaa työllistymään opintojen jälkeen. Opiskelija voi halutessaan saada apua myös jatko-opintoihin hakeutumisessa sekä Leeds City Collegessa että muualla. Palvelu on avoinna kaikille opiskelijoille sekä opiskelijoiksi aikoville iästä riippumatta. ∆ Leeds City Collegen Student Advice Hub

http://www.leedscitycollege.ac.uk/

Sisin 2015/3

Espoon työväenopisto

5

Uusi työntekijä opistossa Tuula Alanko Erityissuunnittelija Osaamisen ja kehittämisen tiimi

O

len aloittanut työt Espoon työväenopistossa Mäkkylän toimipisteessä.

Nimikkeeni on erityissuunnittelija ja olen Osake-tiimin jäsen. Tehtäväalueeseeni kuuluvat Espoon työväenopiston hanke- ja liiketoiminnan koordinointi. Mielenkiintoista nähdä millaiseksi työ muotoutuu.

Koulutukseltani olen yhteisöpedagogi (YAMK), mutta olen myös elinikäinen aikuisopiskelija. Toukokuun 2015 alussa päätin opettajan pedagogiset opinnot Haaga-Heliassa. Nyt sammutan tiedonnälkääni tutustumalla uuteen työhöni, vapaan sivistystyön tämän hetken tilanteeseen ja teihin, uusiin kollegoihini.

Vapaan sivistystyön taustaa minulla on Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymästä (nykyisin Sastamalan koulutuskuntayhtymä, SASKY). Vuosina 2003– 2007 toimin LPKKY:n Parkanon kansalaisopiston yhteydessä olleen aikuisopiston vastuuhenkilönä. Aikuisopisto vastasi alueen elinkeinoelämän lisä- ja täydennyskoulutuksesta. Suomen 4H-liitossa tein työtä vuosina 2008–2015.

Nuorisojärjestön keskustoimistossa vastasin nuorten työelämävalmiuksiin ja työllistämiseen liittyvästä valtakunnallisesta kehittämisestä sekä laatutyöstä.

Neljä viimeistä vuotta olin valmistelemassa ja toteuttamassa järjestön suurta palvelu- ja organisaatiouudistusta. Vuosina 2008–2013 kokeilin myös yrittäjyyttä. Työn ohessa tarjosin toiminimellä koulutus- ja konsultointipalveluja.

Vapaa-ajan intohimojani ovat perheenjäsenten, ystävien ja tuttavien tapaaminen, luonnossa liikkuminen koirani Nellin kanssa, juoksukoulu, somettaminen ja taloyhtiöömme liittyvät luottamustoimet.

Kahden viikon kokemuksella uusi työ vaikuttaa mielenkiintoiselta ja haastavalta. On ollut upeaa tutustua työväenopiston henkilöstöön ja tämän talon tapaan tehdä töitä. Joka päivä tulee uutta ja innolla odotan tapaamisia Omnian muiden toimijoiden kanssa sekä ennen kaikkea asiakasryhmiin tutustumista.

REHTORI PAIKALLA Rehtori Tarja Lang on elokuun alusta joka maanantaina henkilöstön tavattavissa klo 9.00–12.00. Hän kiertää mahdollisesti eri paikkoihin.

REHTORI PAIKALLA

6

”Minun kanssa voi tulla juttelemaan mistä tahansa mieltä askarruttavasta asiasta vapaamuotoisesti ”, Tarja Lang selittää.

Muista: 3.8. alkaen kello 9.00–12.00 joka maanantai!

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/3

Asiakaspalvelumme pitkäaikainen työntekijä Marja Tulenheimo jää kesäkuussa eläkkeelle.

Marja on kehittänyt työväenopiston asiakaspalvelua asiantuntevasti ja määrätietoisesti yli kymmenen vuoden ajan. Lisäksi hän on antanut tärkeän työpanoksen myös pääkaupunkiseudun opistojen asiakaspalvelun kehittämiselle.

Kiitokset Marja yhteisestä taipaleesta Espoon työväenopistossa!

Espoon työväenopisto sai Opetushallituksen laatu- ja kehittämisavustusta Young Ones -hankkeelle vuosille 2014–2015. Hankkeen avulla opisto haluaa kehittää koulutustarjontaansa nuorille ja luoda yhteistyöverkostoa nuorisotoimijoiden kanssa.

Kehittämishankkeeseen sisältyy neljä osa-aluetta: 1.

Lisätietoa hankkeesta saat: http://www.nuortenkurssit.fi/ young-ones-hanke/

2.

3.

4.

tutkimus alueen nuorisoryhmistä ja nuorten todellisista koulutustarpeista Espoon työväenopiston nuorisomarkkinointistrategian laatiminen uuden nuorisolle suunnatun virtuaalitilan kehittäminen alueen nuorisotoimijoiden verkottumismallin luominen.

Hankkeen yksi tärkeä osa-alue oli tutkimus, jonka avulla saimme tietoa siitä, millaisia nuorisoryhmiä on, mikä heitä yhdistää ja mikä ryhmiä erottaa. Lisäksi tavoitteemme oli selvittää nuorisoryhmien todelliset koulutustarpeet ja -asenteet. Tutkimusaineisto kerättiin koko Suomesta ja siihen vastasi 900 nuorta (16–24 v.), joten tutkimustulos on kansallisesti edustava. Urbaanit yli 70 000 asukkaan paikkakunnilla asuvat nuoret segmentoitiin oppimiseen ja harrastamiseen liittyvien asenteidensa ja motivaatioidensa perusteella viiteen ryhmään.

Tutkimustulokset ovat luettavissa sekä verkkojulkaisuna että pdf-versiona seuraavien linkkien kautta. verkkojulkaisu: http://issuu.com/espoontyovis/docs/young_ones-hankkeen_tutkimustuloksi pdf: http://bit.ly/1F7kSGr Syksyllä 2015 aloitamme hankkeen neljännen osa-alueen toteuttamisen ja käymme keskustelua nuorisotoimijoiden kanssa tutkimustuloksista.

Tervetuloa keskustelemaan kanssamme tutkimustuloksista ja ideoimaan, miten jatkossa voimme yhdessä tehdä työtä nuorten hyväksi.

Sonia Pérez Alemán Young Ones -hankkeen projektipäällikkö

Sisin 2015/3

Espoon työväenopisto

7

Teksti: Raija Rastas kuvat: Sonia Pérez Alemán

K

evätnäyttelyssä oli esillä töitä, jotka ovat valmistuneet erilaisilla kädentaitojen kursseilla, avoimissa oppimisympäristöissä kudonta-asemilla sekä Nikkariverstaalla. Mukana oli mm. koruja, taidenukkeja, tilkkutöitä, tietokoneavusteisilla kangaspuilla kudottuja tekstiilejä sekä käsintehty viulu.

Käsityön taiteen perusopintojen ryhmä oli pohtinut töissään arjen designia, miten muotoilu näkyy meidän jokapäiväisissä käyttöesineissämme. Miten käsin valmistetun tuotteen avulla voi piristää arkea ja ehkä myös saada arjesta toimivamman. Lasten käsityön taiteen perusopetuksen ryhmä oli valmistanut näyttelyyn mosaiikkialustoja yhdessä vanhempiensa kanssa. Näyttelyssä oli myös esillä töitä, jotka ovat syntyneet yhteistyössä Espoon kirjansitojat ry:n sekä Espoon Pitsinnypläys ry:n kanssa.

”Aistimuksia – näe, koe, tunne, kosketa!” on Käsityön taiteen perusopetuksen syventävien opintojen opiskelijoiden keväällä 2015 toteuttama yhteistyöprojekti Riilahden kehitysvammaisten toimintakeskuksen aistihuoneeseen. ”Toivon, että saamme paljon toivomuksia asiakkaalta ja että pystymme yhdessä toteuttamaan jotain, joka sykähdyttää heitä ja jää meille itsellemme loppuiäksi mieleen. Tosi hauskaa saada ulkopuolinen asiakas!” (opiskelijan toive tulevasta yhteistyöprojektista) Projekti alkoi yhteisellä luovalla ideoinnilla, perehtymällä aistihuoneen suunnitteluun vaikuttaviin teoreettisiin viitekehyksiin sekä tutustumalla tilaan ja asiakkaan toiveisiin. Ryhmän ideoinnin pohjalta valikoitui yhteiseksi teemaksi luonto, värimaailma löydettiin vuodenajoista. Suunnittelussa keskeisiä teemoja olivat läheisyys ja turvallisuus. Opiskelijat tekivät paljon luonnoksia ja materiaalikokeiluja, joiden perusteella yhdessä asiakkaan kanssa valittiin toteutettavat teokset. Valkoinen aistihuone täydentyi teoksilla, jotka houkuttelevat koskemaan, havainnoimaan ja rentoutumaan.

8

Espoon työväenopisto

Mielikuvitukselliset oliot aktivoivat tuntoaistia ja kutsuvat rapsuttamaan, halimaan, silittämään, puristamaan ja ottamaan syliin. Ne valmistuivat virkkaamalla, ryijytekniikalla, huovuttamalla ja ompelemalla eri materiaaleja – pehmeää, pörröistä, sileää, liukasta, nahkeaa, kovaa ja karheaa – yhdistäen.

Värikkäissä tilkkupeitoissa on eri vuodenaikojen tunnelmia, erilaisia pintastruktuureja ja yhteisenä teemana puuaihe. Painopeittoina ne aktivoivat tunto- ja syväaistimusten ja luovat turvallisuuden Sini Käkönen, toimintaa rehtori, Jämsän työväenopisto tunteen.

sekä Espoon työväenopiston rehtori Tarja Lang

Sisin 2015/3

Seinä-, lattia- ja kattoteosten kuviot, valon heijastukset sekä yllätykselliset koskettelupinnat antavat monipuolisia aistikokemuksia. Sininen taivas, pilvet ja tähtikuviot rauhoittavat ja stimuloivat näköaistia. Aistihuoneessa voi tuntea kevään pajunkissat ja kesäisen rantahiekan, kuulla syyssateen rapinan ja talven lumen narskunnan. Metsäpolulla ympäristöä tutkiessa löytää aarteita, jotka herättävät mielikuvituksen ja uteliaisuuden.

Sisin 2015/3

Eri aisteja stimuloimalla saavutetaan aktivoivan toiminnan ja rentoutumisen tasapaino, joka auttaa sekä oman kehon että ympäristön hahmottamisessa.

Yhteinen tekstiilikirja ”Minun värini” valmistui Riilahden kehitysvammaisten toimintakeskuksen asiakkaiden käsityöpajassa. Opettajana työpajassa sekä ”Aistimuksia” yhteistyöprojektissa oli tekstiilitaiteilija Raija Rastas.∆

Espoon työväenopisto

9

Morad Azizi ei halua etuoikeuksia, koska perusoikeudet ovat se kovin juttu: kaikkien ihmisten oikeus ajatella, puhua ja el채채 vapaasti.

Teksti: Heli Mäkeläinen Kuvat: Sonia Pérez Alemán

T

ietokoneluokkien ystävällistä ohjaajaa, Morad Azizia, on näkynyt kevään aikana opistolla totuttua harvemmin. Miksi ihmeessä?

Azizi on työskennellyt työväenopistolla vuodesta 2011 tietotekniikan ohjaajana. Hän on ollut henkilökunnalle erityisesti Moodle-tuki ja opiskelijoille iPad-kurssien ja Tietotuvan vetäjä. Hänet tunnetaan myös taidemaalarina, jonka teoksista on ollut näyttely opiston tiloissa.

Vuoden 2015 alusta Azizista tuli järjestelmäasiantuntija Omnian tietohallintoon. Yhteys työväenopistoon on onneksi edelleen tiivis. Hänen vastuualuettaan ovat työväenopiston ja Espoon aikuislukion kaikkien tilojen verkkoja sovellusasiat, ja asemapaikka on tuttu Mäkkylän talo.

– Työni on muuttunut sillä tavalla positiivisesti, että voin nyt käyttää niitä taitoja, joista minulla on tutkinto. Mutta monta kertaa viikossa tulee hetki, jolloin kaipaan opetusta, Azizi kertoo.

Kova hinta oikeudesta puhua

Kerran kevättalvella Azizi oli sattumalta Kuunkehrässä juuri, kun tietotupa oli alkamassa. Tietotupien kantaasiakkaista suurin osa on ikäihmisiä, jotka tarvitsevat tukea kuvankäsittelyssä ja verkkoasioinnissa. Kun he kuulivat entisen ohjaajan äänen, he tulivat tunteikkaasti halaamaan ja kyselemään kuulumisia. Siitä lähtien Azizi on ajoittanut Kuunkehrässä käymisensä niin, että voi välillä käydä tervehtimässä tuttuja asiakkaita.

Opiskelijat ovat tietoteknisten kysymysten lisäksi halunneet usein keskustella Azizin kanssa Lähi-idän tilanteesta.

Pakolaisena Iranista Suomeen tullut Azizi vastailee kysymyksiin mielellään mutta korostaa, ettei tavoittele mitään etuoikeuksia kertomalla taustastaan.

Azizin teinivuosina 1970-luvulla Iran oli kuin mikä tahansa länsimaa. Pukeuduttiin ajan muodin mukaisesti ja kuunneltiin 70-luvun musiikkia. Myös tieteen yhteys muuhun maailmaan oli vahva. Azizi opiskeli amerikkalaisessa yliopistossa 1979, kun tapahtui vallankumous, joka käänsi Iranin kohti islamilaista uskonnollista maailmaa. Azizi päätti pistäytyä kotimaassa katsomassa, mitä siellä tapahtuu. Päähänpistolla oli peruuttamattomat seuraukset.

Azizin passi revittiin heti hänen saavuttuaan Iranin lentokentälle. Amerikan suurlähetystö oli vangittu, maasta ei päässyt enää pois, ja Iranin omat yliopistot suljettiin.

Opinnot jäivät siihen. Vapauteen tottuneen nuoren oli vaikeaa tyytyä tilanteeseen. Hän osallistui vastarintaliikkeen toimintaan ja mielenosoituksiin.

Morad Azizi on maalannut nuoresta asti muotokuvia, maisemia ja abstraktia taidetta. Erityisesti abstrakteihin teoksiin välittyy maalarin mieliala. Azizi näkee niissä Iranin uutisten ja uudessa kotimaassa elämisen nostattamia tunteita. Maalauksista voi lukea hänen tarinansa.

Sisin 2015/3

– Monesti minulta on kysytty, mitä tekisit, jos palaisit siihen hetkeen, tekisitkö samat päätökset. Kyllä. Vaikka siitä on kova hinta maksettu, ei muuta keinoa ole, Azizi toteaa.

Se hinta, minkä Azizi ja hänen vaimonsa, toinen nuori aktivisti, joutuivat maksamaan, oli seitsemän vuoden vankeus teheranilaisessa vankilassa erillään toisistaan ja tyttövauvasta.

Espoon työväenopisto

11

Koti ja tulevaisuus Suomessa Vankeus hiljensi aktivistit. Vankilasta päästyään Azizi ja hänen vaimonsa tiesivät, että heidät teloitetaan, jos he vielä joutuvat kiinni. Säännöllisissä salapoliisin kuulusteluissa tehtiin selväksi, että heidän liikkeitään tarkkaillaan läheltä. Lopulta perheen oli pakko ottaa riski ja karata maasta. He pääsivät Turkin kautta YK:n pakolaisina Suomeen. Azizi muistaa päivän tarkkaan.

– Se oli 27. tammikuuta vuonna 1999. Vielä oli markka.

Kun laskeuduimme Suomeen, olin ensimmäisenä lentokoneen ovella poika vierelläni. Päässäni oli ajatus, että nyt on vapauden hetki, kaikki on ohi, nyt olen kotona. Avasin lentokoneen oven ja otin syvän henkäyksen. Oli 37 astetta pakkasta. Käännyin ja huusin kaikille, että älkää hengittäkö syvään, ennen kuin mennään sisälle.

12

Kokemukset, jotka voisivat toisen ihmisen murtaa, voivat toisessa tuoda esiin sitkeyden ja lujuuden. Azizi seuraa vanhan kotimaansa tilannetta vakavana, suhtautuu uskontoihin kriittisesti ja puhuu vapauden puolesta. Vapaus tarkoittaa hänelle oikeutta puhua avoimesti, opiskella, työskennellä, tehdä taidetta, tehdä niitä asioita, joita haluaa. Sitä vapautta hän on käyttänyt alusta asti.

Hän alkoi heti opiskella vimmaisesti suomea, hankkiutui ammattikorkeakouluun opiskelemaan tietotekniikkaa ja kävi samat kurssit yhtä aikaa englanniksi ja suomeksi, jotta oppisi sekä asian että kielen. Opiskelu ei loppunut, vaikka työelämä vähitellen aukesi kielitaitoiselle ammattilaiselle, vaan Azizi hankki vielä työväenopiston työnsä ohella pedagogisen pätevyyden. Nyt hän miettii puoliksi leikillään, olisiko sitten joskus eläkkeellä vanhan haaveen, lääkärinopintojen vuoro. ∆

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/3

LED-hanke Teksti: Tuula Alanko & Veera Kurkisuo

LED-hanke: Kehitettävän asian (wicked problems, häijyt ongelmat) etsintä on aloitettu.

Jyväskylän yliopiston Collaborative Leadership for Managing Educational Change (LED) -hanke paneutuu yhteisöllisen johtamisen tutkimiseen vuosina 2014–2019. Professori Aini-Kristiina Jäppisen johdolla hankkeessa selvitetään, miten yhteisöllinen johtaminen voi tukea oppilaitoksia muutostilanteissa ja kehittää tavoitteellisuutta ja tehokkuutta oppimis- ja ongelmanratkaisuprosessien avulla.

Lisäksi hankkeessa pyritään edistämään työhyvinvointia, oppijoiden oppimisviihtyvyyttä, parempia oppimistuloksia, asiakastyytyväisyyttä ja siten toiminnan laatua.

Espoon työväenopisto on mukana hankkeessa kumppanina. Kumppanuus tarkoittaa sitä, että työväenopisto on sitoutunut hankkeeseen ja käytännössä tulee määrittelemään kehitettävän asian (wicked problems) ja toteuttamaan kehittämisen yhteisöllisen johtamisen mukaisesti, tuottamaan

visuaalista aineistoa, osallistumaan yhteisiin kokouksiin ja antamaan palautetta tutkimuksen käyttöön. Hankkeeseen osallistumalla työväenopisto saa tukea yliopistolta ja muilta kumppaneilta sekä tutkimustietoa oman toiminnan kehittämiseksi organisaation muutostilanteessa.

Kehitettävän ongelman etsintä aloitettiin 22.5. yhteisellä kehittämispäivällä. Kehittämispäivän aikana työskenneltiin ns. Wicked problem -työpajoissa, joissa viiden näkökulman kautta kartoitettiin ”häijyjä ongelmia”. Esiin nousseet ongelmat kirjattiin ryhmäkohtaisesti fläppipapereille ja esiteltiin yhteisesti kaikille. Lopuksi käytiin vielä tiivis keskustelu kalamalja-menetelmää hyödyntäen.

Kehittämispäivän tulokset ovat nähtävissä kokonaisuudessaan tästä linkistä (linkki raporttiin). Hankkeen aikana kehitettävän asian päättäminen tapahtuu syksyn aikana. Asiaan palataan kesälomien jälkeen. ∆

Kuva Sonia Pérez

Ryhmätöiden tuloksista keskusteltiin vielä yhteisesti kalamalja-menetelmällä, jossa keskustelijat istuvat keskellä ns. kalamaljassa. Sanottavansa sanottuaan keskustelija kerrallaan siirrytään ulkokehälle seuraamaan keskustelua. Samalla uusi keskustelija täyttää kalamaljan ja osallistuu keskusteluun. Maljassa tulee olla aina täysi määrä (tässä tapauksessa viisi) keskustelijaa. Maljan ulkopuolelta ei saa keskusteluun osallistua. Kuvassa Heli Mäkeläinen ohjeistaa kalamalja-menetelmän käyttöön. ∆ Sisin 2015/3

Espoon työväenopisto

13

Viisi kysymystä Matti Rautaniemelle Haastattelija: Luotola Juhani

Kerro vähän itsestäsi Matti.

Olen Espoossa asuva kirjoittaja, toimittaja, kääntäjä, jatko-opiskelija ja aika ajoin myös vahtimestari. Kuulin radiossa eräästä henkilöstä sanottavan, että hän on "oman elämänsä Sveitsin armeijan linkkuveitsi". Tunnen määritelmän pätevän myös itseeni.

Olen kotoisin Kotkasta, ja perheeseeni kuuluu vaimo ja harmaa kääpiökani.

Ensimmäinen suomennoksesi on Daniele Bolellin kirja Luo oma uskontosi, mitä tämä kirja sinulle merkitsee?

Itse asiassa Luo oma uskontosi on toinen suomennokseni. Ensimmäinen oli D.T. Suzukin ja Erich Frommin Zen ja psykoanalyysi (Basam Books 2012), jonka suomensin yhteistyössä ystäväni Mika Pekkolan kanssa vuonna 2010.

Luo oma uskontosi -kirjan suomentaminen sai alkunsa keväällä 2013, kun mietin, mitä tekisin kesällä työväenopiston vahtimestarivuorojen loputtua. Olin kuunnellut Daniele Bolellin podcastia ja kun kuulin, että häneltä on tulossa uusi kirja, päätin oitis tilata sen. Johdannon luettuani naputtelin sähköpostin Basam Booksille ja ehdotin yhteistyötä. Ilokseni he suostuivat ja olin onnistunut järjestämään itselleni kesätöitä.

Pidän Bolellin kirjasta ennen kaikkea sen elämänmyönteisen asenteen vuoksi. Luo oma uskontosi on kaunistelematon, jopa raadollinen (toisinaan alatyylinen) kirja, mutta jättää positiivisen jälkimaun. Suhtaudun Bolelliin ennen kaikkea filosofisena stand-up-koomikkona, joka inspiroi, provosoi, viihdyttää ja antaa ajattelemisen aihetta.

Kääntäjänä Bolellin puheenomainen tyyli tarjosi uusia haasteita ja oli epäilemättä hauskimpia töitäni tähän mennessä. Käännös on myös saanut odottamattoman paljon huomiota mediassa, mikä tietysti lämmittää mieltä.

Syksyllä sinulta tulee ensimmäinen oma kirjasi. Voisitko kertoa tästä projektistasi ja miten se etenee?

Kirjan nimi on Erakkomajoista kuntosaleille, ja se käsittelee joogan historiaa. Nykyisin joogaa pidetään ensisijaisesti fyysisenä harjoitusmuotona, jolla tavoitellaan terveyttä, hyvää oloa ja mielenrauhaa. Tämä sinänsä hyvä näkemys on kuitenkin hyvin tuore, syntynyt noin 70 vuotta sitten. Joogan juuret ulottuvat paljon kauemmas, ajanlaskun alkua edeltävän Intian uskontoon ja shamanistiseen magiaan.

Kirjassani käyn läpi niitä vaiheita ja muutoksia, joita jooga on kokenut matkallaan muinaisista erakkoluolista moderneille kuntosaleille. Haluan tuoda ennen kaikkea esiin joogaperinteen rikkautta ja monimuotoisuutta. Jooga on paljon enemmän, kuin päällisin puolin näyttää.

Aloitin joogan historiaan tutustumisen opiskellessani uskontotiedettä Helsingin yliopistossa, missä tein maisterintutkielmani astangajoogasta Suomessa.

Vähitellen mielessäni alkoi itää ajatus kirjasta, joka esittelisi näitä asioita tiiviissä ja helposti lähestyttävässä muodossa. Äkkiarvaamatta tilaisuus kirjan kirjoittamiseen tarjoutui, eikä siihen voinut olla tarttumatta. Prosessi oli odotettua pitempi ja matkassa oli paljon mutkia, mutta nyt maaliviiva häämöttää. Erakkomajoista kuntosaleille ilmestyy syksyllä.

Samalla tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun kokeilin joogaa ensimmäisen kerran.

Mistä asioista olet tällä hetkellä kiinnostut?

Tällä hetkellä olen keskittynyt tutkimaan joogan historiaa Suomessa, jota väitöskirjani käsittelee. Jooga on viimeisen 15 vuoden aikana kasvanut Suomessa ennennäkemättömään suosioon. Se kuitenkin saapui tänne jo 1800-luvun lopulla Teosofisen Seuran mukana. Parhaillaan selvittelen juuri näitä joogan mystisiä varhaisvaiheita.

Joogan lisäksi olen kiinnostunut historiasta ja filosofiasta sekä erilaisista ruumiinkulttuurin muodoista kuten nyrkkeilystä.

Ensimmäinen laaja katsaus suomalaisen salatieteen historiaan sisältää kummallisia tarinoita menneiden vuosikymmenten suomalaisista eksentrikoista. Muutamat heistä ovat vaikuttaneet myös joogan historiaan.

14

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/3

Kuva: Netta Kervinen

Matti Rautaniemen kotisivut:: www.mattirautaniemi.com Matti Rautaniemi Radio Helsingin vaiheessa-ohjelmassa: https://www.radiohelsinki.fi/podcast/34993/ Rautaniemi Yle Puheella Perttu Häkkisen ohjelmassa: http://areena.kokeile.yle.fi/1-2413447

Kerro lopuksi kolme kirjaa mitkä mielestäsi olisi hyvä lukea… halutessasi voi perustella valintojasi.

Lukeminen kannattaa aina, mutta erityisesti näitä aiheeseen liittyviä kirjoja suosittelen: William Dalrymple: Yhdeksän elämää (Basam Books 2011) Yhdeksän elämää käsittelee katoavia perinteita modernisoituvassa Intiassa yhdeksän elämäntarinan kautta. Harvat kirjat aiheuttavat lukijassa kulttuurishokin oireita, mutta tämä on yksi niistä.

Aki Cederberg: Pyhiinvaellus (Salakirjat 2012) Pyhiinvaellus on omaelämäkerrallinen matkakertomus, jossa kertoja kuvaa uppoutumistaan hinduaskeetikkojen maailmaan. Viihdyttävää ja ajatuksia herättävää luettavaa.

Perttu Häkkinen ja Vesa Iitti: Valonkantajat (Like 2015) ∆ Sisin 2015/3

Espoon työväenopisto

15

Omnian uusi salasanapolitiikka 13.5.2015 alkaen

Omnian tietoverkossa käytettävien salasanojen salasanapolitiikka on muutettu 13.5.2015. Uuden politiikan mukaan: Salasanan pituus on vähintään 10 merkkiä, salasanojen tulee sisältää erityyppisiä merkkejä, salasanat ovat voimassa korkeintaan 3 kuukautta.

Omnian uusi salasanapolitiikka on nähtävillä Omnian WWWsivuilla: https://www.omnia.fi/web/ict-palvelut/tunnukset#salasanapolitiikka

Salasanapolitiikka  Salasana on aina henkilökohtainen, sitä ei saa luovuttaa toiselle henkilölle.  Salasanassa tulee olla vähintään 10 ja enintään 20 merkkiä.  Salasanassa pitää olla merkkejä vähintään kolmea eri merkkiluokasta (isot kirjaimet, pienet kirjaimet, numerot, erikoismerkit)

 Iso kirjain: A, B, C … Z  Pieni kirjainen: a, b, c … z  Numerot: 0-9  Erikoismerkit: vain tavuviiva ( - ) ja alaviiva ( _ ) ovat sallittuja erikoismerkkejä  skandinaaviset (Ä, Å, Ö, ä, å, ö), aksenttimerkit (á, é, ó ü) tai muut kirjaimet ei ole sallittuja  Salasanat ovat voimassa 90 päivää (kolme kuukautta), jonka jälkeen käyttäjän tulee uusia salasana.  Salasanat ovat voimassa vähintään yhden (1) päivän.  Salasana ei saa olla sama kuin 5 edellistä salasanaa

Omnian digituki järjestää syyslukukaudella teemoitettuja digiosaamisen työpajoja. Voit tulla kysymään neuvoja, vaikka ne eivät liittyisikään päivän teemaan. Paikalla on useampi kouluttaja, joten opastusta on helppo antaa tarpeen mukaan.

Joka kuun ensimmäinen perjantai on digiosaamisen päivä. Digitiimi on silloin käytettävissä nonstop-tukena tai vaikkapa tiimisi tilaamana kouluttajana.

Voit myös tilata räätälöidyn tiimikohtaisen koulutuksen tai tietoiskun haluamanasi ajankohtana. Kysy s-postitse digituki@omnia.fi tai Leena Vainio, leena.vainio@omnia.fi.

Koulutuskalenteriin pääset tästä: j.mp/digiomnia-koulutukset Ilmoittautumislinkit ja koulutuspaikat päivitetään kalenteriin 25.5. mennessä.

Tutustu myös Omnian mobiilipilottien opetuskokeiluihin blogit.omnia.fi/digioppi!

16

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/3

Kansainvälisen henkilöstövaihdon keskus CIMO järjesti 21.4.2015 maahanmuuttaja-asioita käsittelevän seminaarin. Espoon työväenopiston maahanmuuttajakoulutus oli hyvin esillä seminaarissa. Lue lisää ja katso YouTube videot täällä: http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Tyovaenopisto/ Kansainvalinen_toiminta/Kansainvalisyydesta_uutta_meininkia_maah (69889)

Espoon työväenopiston läsnäolo netissä (espoo.fi) nettisivu

Ilmonet kurssiilmoittautuminen

Nuorten kurssit nettisivu Nikkariverstas

(omnia.fi) nettisivu Nettiopisto Moodle-

Espoon työväenopisto

Kieliä työväenopistossa

Leppävaaran kutojat Facebook Espoon työväenopiston kokkaajat

Slideshare esitykset

Tapiolan kutojat Opet oppii nettisivu

Thinglink esitykset

Youtube Suviksen kutojat Wikipedia artikkeli

Helsinki Region Infoshare Avointa dataa

Avoin ateljee

Interaktiivinen kuva Thinglinkissä: https://www.thinglink.com/scene/658523743445843970

T

yöväenopisto on viime aikana laajentanut läsnäoloansa netissä. Opisto tiedottaa ja on vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa eri verkkokanavilla.

Varsinkin Facebookin käyttö on lisääntynyt. Eri tiimit ovat luoneet ryhmät ja sivut, joiden kautta ne ovat yhteydessä asiakkaiden kanssa ja jakavat kursseilla syntyneitä teoksia.

Sisin 2015/3

Mutta ei mikään riitä meille! Syksyllä painostamme sekä Instagramin että Youtuben käyttöön.

Lisätietoa ja tukea saat Sonia Pérez Alemánilta. (sonia.perezaleman@omnia.fi)

Espoon työväenopisto

17

Pirkan opiston vierailu Espoon työväenopistossa Teksti: Jaro Uosukainen Sonia Pérez Alemán

Kuvat: Sonia Pérez Alemán

K

eskiviikkona 27.5.2015 Pirkan opiston useampikymmenhenkinen ryhmä vapaan sivistystyön asiantuntijoita vieraili Mäkkylän opistotalolla. Espoon malliin vastaanotto oli lämminhenkinen ja kahvi suorastaan kuumaa. Opiston kuusihenkinen työryhmä oli valmistellut vieraille toiveiden mukaisen ohjelman johon kuuluivat esitykset ”Työväenopisto osana Omniaa” Tarjan johdolla sekä ”Opetussuunnitteluprosessi ja digioppiminen” asiantuntijanaan Annukka. Heli puolestaan valotti Osaketiimin saloja seikkaperäisesti ja vasta viikon talossa ollut Tuula kertoi opiston hanketoiminnasta kuin olisi ollut opistossa hankehommissa vuosia. Nuorekas Soniamme esitteli Young Ones -hankkeen ja lopulta viimeisenä ja vähäisimpänä Jaro kertoi kokemuksistaan asiakaspalautteiden parissa.

Vieraat olivat tyytyväisiä kuulemaansa, ja Tarja antoi

myös vieraillemme mahdollisuuden kysyä ja kommentoida kuulemaansa. Yhteinen viesti Pirkan opistolaisilta oli, että Espoon työväenopistoa pidetään yhtenä Suomen parhaista opistoista (myös talon ulkopuolella) ja esityksemme inspiroivat heitä.

Keskusteluissa tuli esille, että sekä pienemmissä että isommissa opistoissa ovat samat huolet ja on vaikeaa saada resursseja kehittämispainopisteiden kehittämiseen. Taloudellinen tilanne on todella tiukka koko ammattialalla. Kansalais- ja työväenopistoilla on entistä enemmän painetta ylläpitäjien suunnalta ja vähemmän resursseja käytettävänään.

Toivomme, että tämän vierailun jälkeen yhteystyö ja vuorovaikutus jatkuvat ja tiivistyvät edelleen. Mekin taisimme saada kutsun Pirkanmaalle, josta tuomme sitten terveisiä puolestaan Espoon työväenopistolle. Hyvää kesää kaikille toivottavat Jaro ja Sonia. ∆

Tarja Lang avaa tilaisuuden.

18

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/3

Pirkan opisto on eräs maamme suurimmista kansalaisopistoista. Nokian, Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden kuntien muodostama oppilaitos järjestää yleissivistävää ja harrastuksia tukevaa koulutusta sekä taiteen perusopetuksen opetuspalveluja neljään opiston jäsenkuntaan.

Ohjelmassa on mm. kieliä, taito- ja taideaineita, liikunta- ja terveysaineita sekä rajoitetusti myös avoimen yliopiston kursseja. Opiston sisällä toiPirkan miiopistosta Pirkan opiston musiikkiopisto, jossa voi suorittaa laajan oppimäärän mukaisia opintoja.

Pirkan opiston rehtori Matti Korolainen, Pirkan apulaisrehtori Anna-Leena Salokorpi ja Espoon työväenopiston rehtori Tarja Lang. Rehtori Tarja Lang vastaanotti Pirkan opiston lahjan.

Maalari on Pia Feinik, maalauksen nimi on Sillanrakentajat.

Kuntien tekemän sopimuksen mukaan Nokian kaupunki toimii Pirkan opiston vastuukuntana. Opisto on Nokian kaupungin kasvatus- ja opetuskeskukseen kuuluva vapaan sivistystyön oppilaitos.

Sopimuskuntien edustajat osallistuvat Nokian kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksiin opistoa koskevissa asioissa.

Opistossa on vuosittain noin 50 000 oppituntia, yli 1900 kurssia, 350 musiikin yksilöopiskelijaa, ja noin 23 000 kurssilaista.

(Lähde: Pirkan opiston nettisivu) http://www.pirkanopisto.fi/

10.00 - 10.10

Tervetuloa Espoon työväenopistoon: aamukahvit Mäkkylän opistotalolla

10.10 – 10.30

Työväenopiston kokemukset – vapaa sivistystyö osana Omniaa, rehtori Tarja Lang

10.30 – 11.00

Opetussuunnitteluprosessi, digioppiminen + TPO, opetuspäällikkö Annukka Wiikinkoski

11.00 – 12.00

Osake-tiimin esittely, hanketoiminta ja yhteistyöprojektit, nuorten toiminta (Young Ones) projektikoordinaattori Heli Mäkeläinen, projektiasiantuntija Sonia Pérez Alemán ja erityissuunnittelija Tuula Alanko

12.00 – 12.30

Laatu ja arviointikäytänteet, koulutussuunnittelija Jaro Uosukainen

Tauko ja siirtyminen WeeGeelle Tapiolaan 13.00 - 14.00

Sisin 2015/3

Lounas WeeGee

Espoon työväenopisto

19

Maigi Andersson Teksti ja kuva Anna Pousi

T

apasin vironkielen opettaja Maigi Anderssonin hänen viimeisenä työpäivänään Espoon työväenopistossa.

Andersson aloitti Espoon työväenopistossa vuonna 1982 Raili Kilven ollessa rehtorina. Anderssonin ura oli alkanut jo Tallinnassa lukion englannin opettajana, ja hän onkin opettanut Espoon työväenopistossa viron lisäksi englantia ja venäjää. Viime vuodet ovat menneet rakkaan äidinkielen, viron, opetuksessa. Andersson kertoo, että aikuisryhmien opettaminen on ollut hänestä antoisaa ja mieluisaa työtä eikä hän ole kaivannut kouluihin nuoria opettamaan.

Kielten opiskelu kannattaa aina eikä ole koskaan tuhlattua aikaa.

Silmät ja korvat auki oppii väistämättä vähän kerrallaan.

Kysyessäni muutoksista yli 30 vuotta jatkuneen uran aikana Andersson kertoo kieltenopetuksen ytimen pysyneen samana: kursseilla on käytössä oppikirja ja tunneilla tehdään tehtäviä ja keskustellaan ryhmässä. Vaikka laitteet ja välineet ovat muuttuneet ja tarjoavat nykyään enemmän mahdollisuuksia, aikuisopiskelijat kaipaavat Anderssonin mukaan edelleen kasvokkain tapahtuvaa ryhmäopetusta.

Varsinkin ikäihmisille kielikurssin ryhmä saattaa muodostua hyvinkin tärkeäksi yhteisöksi, kun työyhteisöstä on jääty pois.

Viron kielen kursseilla suurimmat muutokset ovat liittyneet historiallisiin ja yhteiskunnallisiin tapahtumiin: Viron itsenäistyminen 1990-luvun alussa synnytti Suomeen viron kielen opiskelubuumin. Etelänaapurista etsittiin silloin muun muassa mahdollisuuksia liiketoimintaan, ja opiskelijoilla oli kova kiire saada kieli haltuun.

Aiemmin, 1980-luvulla, kiinnostusta viron kieleen oli vähemmän. Tietoa viron kielestä oli suomalaisilla silloin hyvin vähän. Andersson kertoo joskus vastanneensa kysymyksiin jopa siitä, millä kirjaimilla viroa kirjoitetaan, kyrillisillä vai romaanisilla. Neuvostoliiton aikana viron kieli kun saatettiin sekoittaa venäjään.

Viron itsenäistymisen myötä suomalaisten tietämys etelänaapurimme kielestä ja kulttuurista ovat parantuneet huimasti. Matkailu, kaupankäynti ja perhesuhteet ovat lähentäneet Viroa ja Suomea, ja erot maiden välillä ovat pienentyneet. Andersson kiteyttääkin, että ”itsenäisyys on valtava onni”.

Viron kielen pariin opiskelijat päätyvät Anderssonin mukaan monista eri syistä. Toisia kiinnostaa viron kielen tarjoamat mahdollisuudet työllistymisessä ja liiketoiminnassa,

20

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/3

Maigi Andersson

toisilla taas saattaa olla perhesuhteita Viroon puolison tai muiden läheisten kautta.

Oma lukunsa ovat taas estofiilit, ne suomalaiset, joita kiehtoo Viron kirjallisuus, elokuvat ja historia. Andersson kertoo 1980luvulta lähtien toimineen Tuglas-seuran olleen merkittävä Suomi–Viro-yhteistyön ja kulttuurisiteiden kehittäjä ja ylläpitäjä.

Pitkän uran varrelle mahtuu hauskojakin sattumuksia. Monelle opettajalle on varmaan tuttua, kun joskus opiskelijan nimeä ei vain muista. Kerran Andersson oli ollut vakuuttunut, että oli joskus opettanut erästä uutta opiskelijaa. Asiaa pohdittiin opiskelijan kanssa pitkään, kunnes ilmeni, että tämän kaksoisveli oli ollut Anderssonin kurssilla aiemmin. Kasvot olivatkin tutut, mutta eipä ollut ihme, ettei nimi muistunut mieleen!

Sisin 2015/3

Anderssonin viron opetusta jäänee erityisesti kaipaamaan tiistai-iltapäivien edistynyt ryhmä Eestist eesti keeles, jossa monet opiskelijat ovat olleet jo yli 20 vuotta.

Kurssilla on luettu lehtijuttuja, katsottu virolaisia tv-ohjelmia ja opiskelijat ovat puhuneet omista lempiaiheistaan kuten kirjallisuudesta, teatterista ja matkustamisesta. Andersson toivoo näiden opiskelijoiden jatkavan viron opiskelua edelleen.

Espoon työväenopiston kurssien jäädessä taakse Anderssonia työllistävät lapset ja lapsenlapset. Vapaammat arki-illat ovatkin hänelle hyvin tervetulleita. Terveisinä työväenopiston nuoremmalle sukupolvelle Andersson haluaa korostaa kieltenopiskelun tärkeyttä: ”Kielten opiskelu kannattaa aina eikä ole koskaan tuhlattua aikaa. Silmät ja korvat auki oppii väistämättä vähän kerrallaan.” ∆

Espoon työväenopisto

21

Avointa vai kaikille avointa koulutusta Teksti: Heli Mäkeläinen

Kuva: (SBF Ryan/Flickr/CC)

U

udet teknologiat tekevät tieteen ja koulutuksen avoimuuden eri tavalla mahdolliseksi kuin koskaan ennen, mutta miten avoimuus toteutuu? Kysymykseen pureuduttiin kymmenien tieteen ja koulutuksen ammattilaisten voimin korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivillä huhtikuun lopussa Helsingissä. Espoon työväenopistosta päiville osallistui rehtori Tarja Lang ja osaamisen ja kehittämisen tiimin vastaava Heli Mäkeläinen. Tilaisuuden järjesti Helsingin yliopiston HEGOM-tutkimusryhmä.

Avoimen tieteen ihanteisiin kuuluu, että tutkimusta varten kerätty data olisi myös muiden tutkijoiden käytössä.

22

Espoon työväenopisto

Avoimen tieteen tutkimusmenetelmistä löytyy helposti tietoa, ja tutkimuksen tulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset ovat kaikkien saatavilla ja arvioitavissa.

Avoimeen tieteeseen ja koulutukseen liittyy myös kysymys siitä, kuka niistä pääsee osalliseksi. Vapaalle sivistystyölle kysymys on keskeinen, onhan sen avulla alun pitäenkin pyritty siihen, että kaikilla on tasa-arvoinen mahdollisuus oppia yhteiskuntaluokasta, varallisuudesta ja aiemmasta koulutustaustasta riippumatta. Vapaan sivistystyön tekijöiden on syytä välillä kysyä itseltään, toteutuuko tämä.

Sisin 2015/3

Tarja Lang totesi tilaisuuden keynote-puheenvuorossaan, että avoimen, vapaaehtoisen ja omaehtoisen koulutuksen järjestäjällä on iso valta ja vastuu siitä, mitä opetetaan.

On kysyttävä, voidaanko koulutusta pitää kaikille avoimena, jos se tavoittaa vain murto-osan miehiä ja nuoria.

Entä toteutuuko koulutukseen pääsy silloin, jos koulutukseen on jonoa tai jos koulutus ei kohdennu oikein eli suunniteltuja kursseja joudutaan perumaan?

MOOC-kurssit ovat teoriassa avoimia ja saavutettavia, mutta käytännössä ne eivät ole lisänneet koulutuksen tasa-arvoisuutta, Avoimen yliopiston johtaja ja opetusteknologian tutkija Jaakko Kurhila kertoi korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivillä.

Kursseille ilmoittautuneita on suuret joukot mutta suorittaneiden määrä on vähäinen. Suorittaneita tutkittaessa on havaittu, että heillä on vahva opiskeluhistoria. Itsenäistä työskentelyä vaativilla MOOC-kursseilla tarvitaan siis akateemisia taitoja.

MOOCin takana ei ole pelkästään tasa-arvopyrkimys vaan myös talous. Koulutuksen tuottavuus on laskenut, sillä ennen luentosalit olivat täynnä, nykyään eivät. Koulutus ei enää tuo takaisin sitä rahaa, mitä siihen panostetaan.

MOOC paremmaksi pedagogiikalla Koulutus, varsinkin korkeakoulutus, on ollut melko suljettua. MOOC eli Massive Open Online Course on innovaatio, jonka avulla koulutusta yritetään avata. Esimerkiksi amerikkalaisten huippuyliopistojen suosituille MOOC kurssille voi osallistua mistä tahansa maailmasta verkon välityksellä. Kurssilaisia voi olla tuhansia, opetus on ilmaista, ja suorituksen saaminen riippuu kurssitehtävien tekemisestä. Todistuksesta voi joutua maksamaan.

Myös taloudellisesti MOOC-kokeilujen tulokset ovat jääneet toivottua pienemmiksi. Jaakko Kurhilan mukaan kurssien tarjoajista juuri kenelläkään ei ole kassavirtaa.

Laadulle koulutuksen avoimuus on kuitenkin aiheuttanut uudenlaisia paineita. Kun verkkokoulutuksesta on tullut yhä avoimempaa, opetuksen täytyy olla hyvää, jotta se ylipäätään kelpaa.

MOOC-innovaatiolla on jo uudistumistarpeita. Perinteisessä, luentovetoisessa MOOC-opetuksessa opettajan vastuu sisällöstä on suuri ja oppijan vastuu pieni. Uudenlaisilla verkkokursseilla kokeillaan uusia yhteisöllisiä menetelmiä, joissa kurssia ei ole käsikirjoitettu tarkkaan, vaan opiskelijoilla on itsellään suuri vastuu oppimisen sisällöstä. Kurhilan mielestä molemmissa ääripäissä on heikkoutensa, ja väliä pitäisi paikata pedagogiikalla. ∆

MOOC-kurssit

 Massive Open Online Course  Voi löytää internetistä esimerkiksi Udacity.com-, Coursera.org- ja edX.org-palvelujen kautta

Hyvän MOOC-kurssin aineksia  Verkkokurssin pitää haastaa opiskelija mutta ei liikaa.  Kurssi kannattaa aloittaa tehtävällä ja liitää kaikki opittu tehtäviin.  Kurssista täytyy viedä oikeat osat verkkoon. Verkon tulee lisätä opiskelijoiden keskinäistä kanssakäymistä eikä vähentää sitä.

 Kurssin täytyy tarjota sekä eksplisiittistä että implisiittistä palautetta. Implisiittistä on esimerkiksi opiskelijan tietoisuus muiden tekemisestä.

 Kurssilla täytyy käyttää aikaa oikeisiin asioihin, ei monivalintatehtävien klipsutteluun.  Mahdollisten videoiden tulee olla lyhyitä. Noin 6 minuuttia on optimaalinen pituus.

Sisin 2015/3

Espoon työväenopisto

23

Keväinen kulttuuri- ja musiikkimatka Pohjois-Italiaan 13.–18.4.2015 Teksti ja kuvat: Johanna Lehtinen-Schnabel

E

spoon työväenopiston Musiikinopetus ja Avoin yliopisto/Ikäihmisten yliopisto järjestivät yhteistyökurssin Pohjois-Italiaan huhtikuussa 2015. Kurssille osallistui 17 hengen opiskelijaryhmä, joka koostui niin työssä käyvistä kuin ikäihmisistäkin. Kulttuuri- ja musiikkimatkan pääkohteina olivat Verona, Cremona, Milano, Vicenza sekä Garda -järvellä sijaitseva pieni Bardolinon kaupunki. Veronassa ja Bardolinossa tutustuimme paikallisen kansalaisopiston L’Universita Popolaren toimintaan.

Jousisoitinrakennuksesta

kuuluisa Cremona

Kurssin matkanjohtajina toimivat Avoimen yliopiston koordinaattori FM Anni Kuusela ja musiikinopettaja MuM Johanna LehtinenSchnabel.

Artikkelin ensimmäisessä osassa (kesäkuun Sisin) keskitytään matkan tärkeimpiin musiikkikohteisiin ja toisessa osassa (syyskuun Sisin) tarina jatkuu L’Universita Popolaren esittelyllä.

Stradivari-museon sisäänkäynti

Jousisoitinrakennuksesta kuuluisa Cremona

T

eimme päiväretken Lombardian alueella sijaitsevaan Cremonaan, joka tunnetaan erityisesti viulunrakentajien mekkana.

Pieni reilun 70 000 asukkaan kaupunki on ollut yksi merkittävimmistä viulunrakennuskeskuksista aina 1500-luvun alusta lähtien. Siellä soitinverstaitaan pitivät 1700-luvulla mm. Amatin, Stradivarin ja Guarnerin suvut, joiden käsistä syntyivät maailman parhaimmiksi luokitellut jousisoittimet. Cremonan viulunrakennustraditio on valittu Unescon aineettomaksi maailmanperintökohteeksi.

Vesuvio Stardivarius

24

Cremonassa asuu nykyään yli 200 jousisoitinrakentajaa ja kaupungissa toimii kansainvälinen viulunrakennuskoulu La Scuola, internazionale della Liuteria. Siellä järjestetään myös vuosittain Mondo Musica -jousisoitinalan messut ja joka kolmas vuosi maailman arvostetuin viulunrakennuskilpailu La Triennale.

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/3

Matkaseurueemme vieraili Stradivari-museossa tutustuen huolella kaupungin jousisoitinrakennuksen upeaan historiaan ja ihaillen aitoja arvosoittimia. Stradivari-museon auditoriossa kuulimme Vesuvio Stradivarius-viululla (1727) soitetun viulukonsertin. Kävimme myös paikallisen viulunrakentajan verstaassa perehtymässä viulunrakennukseen saloihin vaihe vaiheelta. Viulunrakentaja, joka on käden taidon todellinen mestari, kertoi rakentavansa soittimet ”herkällä korvalla” eli puuosien ääntä ja resonanssia kuunnellen.

Vierailulla cremonalaisen viulunrakentajan luona.

Oopperaa Veronassa ja Milanossa

V

erona on todellinen oopperan kaupunki ja tullut erityisen kuuluisaksi huhti-syyskuussa järjestettävistä Veronan oopperajuhlista. Kesäkuukausien ulkopuolisina aikoina oopperaproduktioihin pääsee tutustumaan Teatro Filarmonico di Veronassa eli Veronan oopperatalossa, jossa matkaseurueemme näki italialaisen säveltäjän G. Rossinin koomisen oopperan Sevillan parturi (1816). Hauskuutta oopperan näyttämöllä lisäsi lavastuksena käytetty animaatio, joka velmuili juonen tapahtumien ohessa niin säveltäjän, historian kuin nykypäivän tapahtumienkin kustannuksella.

Sevillan parturi -oopperan lavastusanimaatio Teatro Filarmonico di Veronassa.

Veronassa vierailimme myös paikallisessa konservatoriossa, Conservatorio di Musica F.E.Dall’Abacossa, ja kuulimme tulevien oopperadiivojen oppilasmatinean. Tapasimme siellä myös muutaman Erasmusvaihdossa olevan suomalaisen pianistin.

Matinea Conservatorio di Musica F.E.Dall’Abacossa.

Sisin 2015/3

Espoon työväenopisto

25

Milanossa tutustuimme La Scala -oopperataloon ja sen yhteydessä olevaan La Scala -museoon.

Pääsimme samalla kurkistamaan G. Puccinin Turandot-oopperan harjoituksiin, joissa valmistauduttiin kovalla tohinalla Milanon maailmannäyttelyn EXPO 2015 lähestyviin avajaisiin.

Milanon La Scala -oopperatalo ja G. Puccinin Turandot-oopperan harjoitus.

Kevään juhlaa Veronassa

V

eronassa paikallinen kansalaisopisto L’Universita Popolare kutsui meidät järjestämäänsä ”Kevään ja Danten juhlaan”. Kuulimme Danten (n. 1265–1321), joka asui osan aikaa elämästään Veronassa, runoja ja viulusoolona soitettuja pätkiä A. Vivaldin Kevät-konsertosta, joka kuuluu tunnettuun Vuodenajatviulukonserttosarjaan. Näimme myös italialaisen kuvataiteilija Achille Incertin (1907 –1988) näyttelyn, joka kertoi kuvina Danten pääteoksen Jumalaisen näytelmän tapahtumat. Illalla juhla jatkui yhteisellä illallisella Castelvecchio-linnassa. ∆ L’Universita Popolaren järjestämä juhla ”Keväälle”.

26

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/3

Teksti: Hanna Käkönen

”T

ämä esitys aiheuttaa syyllisyydentunteita ja saattaa pilata kesälomasi.” Näin liikuntatiimin suunnittelijaopettaja ja liikuntatieteiden maisteri Reino Kärkkäinen aloitti esityksensä työväenopiston työhyvinvointipäivässä 2.6. Alkoiko syyllisyys kolkuttaa ja onko edessä ankea loma? Kurkistetaan tarkemmin työhyvinvointipäivään ja kerron sitten tarkemmin!

Alkukesä helli meitä opistolaisia auringolla, kukkaseppeleillä ja virkistävällä tuulenvireellä, kun suuntasimme luontokeskus Haltiaan Espoon Nuuksioon. Työväenopiston työhyvinvointipäivään oli ensimmäistä kertaa kutsuttu mukaan myös päätoimisesti opettavat tuntiopettajat, ja heistä päivään tällä kertaa osallistuivat Sanna-Leena Vesala ja Katalin Määttä.

Aamupäivän vietimme Haltian auditoriossa, josta avautuvat huikeat ja rauhoittuvat Espoon luontoon.

Päivän avasi rehtori Tarja Lang katsauksella kuluneeseen organisaatiomuutosvuoteen ja ajankohtaisiin asioihin. Tarjan puheenvuoron jälkeen Reino Kärkkäinen herätteli työväenopiston henkilökuntaa terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin erityisesti työhyvinvoinnin näkökulmasta. Samalla saimme paljon asiantuntevaa tietoa siitä miten liikunta, ravinto ja lepo vaikuttavat fysiologiaan eri-ikäisillä ihmisillä.

Työväenopiston henkilöstöryhmän puheenjohtajana ja työhyvinvointipäivien järjestäjänä minulle on monesti esitetty kysymys ja pyyntö: onhan meillä aikaa syödä rauhassa ja hyvin? Yhteinen maistuva lounas, leppoisa jutustelu ja kiireettömyys ovat kaikkien toiveissa, kun mietitään rentouttavaa päivää yhdessä työkavereiden kanssa. Ja tälläkin kertaa se toteutui, terveellinen ja monipuolinen lounas nautittiin iloisessa puheensorinassa ja naurun siivittämänä.

Lounaan jälkeen menimme metsään, siis ihan kirjaimellisesti. Kuvainnollisesti kuitenkin osuimme maaliin, emmekä menneet ”metsään”! Havupuiden havistessa kertasimme työhyvinvointia mittaavan Kunta10tutkimusten tulosten perusteella valitut työhyvinvoinnin kehittämiskohteet: päätöksenteon oikeudenmukaisuuden lisääminen, yhteisöllisyyden ja ilmapiirin parantaminen sekä työpaineiden vähentäminen ja palkitsevuuden lisääminen. Nämä asiat mielessä lähdimme Sisin 2015/3

Kuva: Elina Nissinen

puntaroimaan ryhmässä tärkeitä ajankohtaisia asioita kuten paistammeko kesällä lättyjä vai lettuja, työskentelemmekö mieluummin yksin vai ryhmässä ja millainen on muutostunnelma tällä hetkellä. Tunnelma vaihteli huvituksesta kriittisyyteen ryhmätehtävän aikana.

Saimme ajattelemisen aihetta ja lopulta ratkaisun siihen kummalle puolelle näkkileipää voi oikeasti kuuluu levittää!

Lopulta meitä kutsuivat Haltian luontoreitit ja maistuvat retkieväät, saimme nauttia luonnosta ja yhdessäolosta kaikilla aisteilla. No, miten kävi omantunnontuskien ja ikävän lomafiiliksen? Täytyy myöntää, että päivä sai ajattelemaan omaa hyvinvointia syvällisemmin kuin aikaisemmin. Terveys on meillä läsnä kaikessa ja todentotta myös työssä! Se että pidät lounastauon, suljet tietokoneen ja jätät puhelimen hetkeksi oman onnensa nojaan, on oikeasti tarpeen työpäivän aikana.

Se, että liikut ja lepäät riittävästi, näkyy heti terveyttä edistävästi ja näiden laiminlyönti heti myös negatiivisesti!

Yhdessäolo, rauhallinen lounas ja luonnossa liikkuminen rauhoittavat, sekin tuli todistettua päivän aikana.

Ei mennyt loma pilalle, tuli paremmat yöunet ja lomalle jää itseä ja työyhteisöä paremmin ymmärtävä opistolainen! ∆

Espoon työväenopisto

27