Sisin 2015/1 by Espoontyöväenopisto

sisin Espoon työväenopisto

2015/1

Sisällys 3

Rehtorin puheenvuoro

Uuden työntekijän esi ely

Kaupunkitutkimus ja metropoli ikka ‐seminaari

Kevään 2015 ope ajan kokous

Työväenopiston kokkaajat Facebookissa

Kannen kuva Taija Rahikkala

Toimitus ja taiƩo Sonia Pérez Alemán

Tammiseminaari Yhteistyö

Kestävän kehityksen ser fikaa

Samaa unta ‐palaute

Opinmäki

Ohjaus opistossa

Tajua mut! ‐hanke

Kris ina Santala

Espoon työväenopisto h p://www.espoo.fi/ tyovaenopisto

Espoon työväenopisto Espoossa helmikuu 2015

Keke‐kehi ämispäivä

Opet oppii

Sisin on Espoon työväenopiston henkilöstöleh . Sisin tehdään yhdessä henkilöstön, tun ope ajien ja asiakkaiden kanssa. Osallistu lehden tekemiseen! Lisää etoa ja ar kkelien lähe äminen sonia.perezaleman@omnia.fi 2 Espoon työväenopisto Sisin 2015/1

Rehtorin puheenvuoro

Hyvät kaksi ensimmäistä kuukau a Vuoden 2015 alusta suuntaamme työyhteisömme työväenopiston koh tulevaisuu a visiona Oppijan Omnia – osaamisen huippua. Työnantajana Omnia on kansallises monialainen ja arvoste u kuntayhty mä, jossa jokaisella oppilaitoksella on oma koulutuksellinen ydintehtävänsä. Espoon työväenopiston missio vapaan sivistystyön oppilaitoksena on toimia kuntayhtymässä monikul uurisena opiskelu- ja kohtaamispaikkana kaupunkilaisille. Uuden ylläpitäjämme arvot ovat nyt myös meidän envii ojamme koh tulevaisuu a: arvostamme amma taitoa, toimimme asiakaslähtöises , olemme vastuullisia ja rakennamme yhteisöllisyy ä. Espoon työväenopiston historia ase uu osaksi Espoon kaupunkia ja sen sivistystoimen toimi-alaa. Työväenopistolla on osana julkista sektoria kehi ynyt täysin omia toimintatapoja, jotka ovat erilaisia kuin mitä Omniassa on käytössä. Kuluneen kahden kuukauden aikana työväenopiston käytäntöjä on ak ivises yhdenmukaiste u osaksi Omniaa. Jokaisella opistolaisella on omakohtaisia kokemuksia työyhteisömuutoksesta. Käynnissä oleva muutostyö tulee jatkumaan erilaisten prosessien tarkistuksella sekä pedagogisella kehitystyöllä. Juuri nyt jatkuvan dialogin käyminen Omnian ja työväenopiston henkilöstön kesken näissä yhdenmukaistamis- ja kehi ämistoimissa on tärkeää. Vapaan sivistystyön erityinen asema osana elinikäisen oppimisen konteks a on ajankohtainen. Espoon työväenopistoa on kehite y Suomen toiseksi suurimpana vapaan sivistystyön oppilaitoksena tehokkaas ja innova ivises . Toisaalta työväenopistolla on paljon kehite ävää ja opi avaa Omniasta. Koska työväenopiston toiminta-alana on kansan yleissivistystä lisäävä ja demokraa sta yhteiskuntaa rakentava vapaa sivistystyö, eroaa se ydintehtävänsä puolesta muista Omnian yksiköistä. Tämä on keskeistä ja ote ava huomioon kaikessa kehitystyössä osana Omniaa. Eräs urheiluvalmentaja totesi television uu slähetyksessä joukkueensa lasta: ”Hyvät kaksi ensimmäistä kuukauƩa.” Totean samoin - tästä on hyvä jatkaa. Intoa ja innova ivisuu a kaikille kehi ämistyöhön! Iloisin kevä erveisin,

Tarja Lang

Sisin 2015/1 Espoon työväenopisto 3

Uusi työntekijä opistossa Mirja Argillander imisihteeri liikunta & terveys

ulin marraskuun lopulla liikunta ja terveys - imiin imisihteeriksi ja toimin Tapiolassa olevassa toimipisteessämme äi yslomasijaisena. Asun mieheni, 4,5-vuo aan poikamme ja kahden kissan kanssa Leppävaarassa.

Olen koulutukseltani filosofian maisteri Jyväskylän yliopistolta ja opiskellut pääaineena yhteisövies ntää. Työväenopistoon siirryin liikuntajärjestön edo ajan ja toimistovastaavan tehtävistä. Olen aikoinaan perustanut myös oman toiminimen, jonka muodossa olen tehnyt vies nnän alan töitä. Vapaa-aikani kuluu kevään alkaessa pitkäl mökillä lapsuudenmaisemissa Varsinais-Suomessa ja gol entällä. Kesällä on kiva käydä myös puistojumpissa, retkeillä ja pyöräillä – liikkua ylipäätänsä ulkona ja luonnossa. Lisäksi selailen mielellään ruokaleh ä ja kokkailen. Ajoi ain innostun tekemään myös käsitöitä. Monta monituista ja hikistäkin hetkeä olen elämäni aikana vie änyt myös suunnistuksen parissa, vaikka sen harrastaminen onkin jo pitkään ollut satunnaisempaa. Espoolaisena liikunnan ystävänä oli mukava tulla töihin nyt oman kunnan liikuntapalvelujen pariin.

Young Ones -hankkeen tutkimus on nyt loppuvaiheessa. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tuo aa etoa siitä, millaisia nuorisoryhmiä pääkaupunkiseudulla on, ja millaisia erilaisia koulutustarpeita ja -asenteita heillä on. Tutkimuksen edon avulla opisto pystyy suunni elemaan ja järjestämään en stä kohdennetumpia kursseja nuorille. Viime syksynä 15/30 Research Oy vali in tutkimuksen tekijäksi.15/30 on vahva tausta nuorisotutkimuksessa sekä opetuksen tulevaisuuden hahmo amisessa. Sen työssä korostuu Young Ones -hankkeen tavoi eiden kannalta tärkeä markkinoinnin ja vies nnän näkökulma. Research esi elee tutkimuksen tulokset huh kuun kehi ämispäivässä. Kehi ämispäivään on kutsu u työväenopiston koko vakituinen henkilökunta. Jos olet tun ope aja ja olet kiinnostunut teemasta, lähetä sähköpos a projek päällikölle: sonia.perezaleman@omnia.fi Varaa aika 10.4.2015 kalenteristasi!

4 Espoon työväenopisto Sisin 2015/1

Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka – ohjelma 2015–2018: Metropolialueen kestävän kasvun haasteet ja mahdollisuudet Teks ja kuvat: Sonia Pérez Alemán

aupunkitutkimus ja metropolipoli ikka tutkimus ja yhteistyöohjelman uusi ”Metropolialueen kestävän kasvun haasteet ja mahdollisuudet”-ohjelmakausi vuosille 2015–2018 käynniste in Helsingin yliopiston 5.2.2015 Pienissä juhlasalissa. Noin 100 ihmistä osallistui laisuuteen. Neljätoista vuoden 2015 tutkimus- ja kehi ämishanke a esi äytyi laisuudessa. Posterisession aikana oli mahdollista keskustella hankkeiden toteu ajien kanssa. Kaupungin viheralueiden kehi ämisen hankkeiden ja eri kehi ämistutkimuksien päätöksenteon tueksi ajankohtaiseksi tutkimusteemaksi nousi lisäksi jakamistalous. Jakamistalous (sharing economy) perustuu yhteisöllisyyden ja paikallisuuden hyödyntämiselle sekä yksiköiden ja yhteisöjen verkostoille. Se edistää resurssitehokkuu a, innova ivisia ympäristöjä, DIY-kul uuria, someen osallistumista ja asukkaiden edon hyödyntämistä. Se on todella tärkeä ilmiö kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisää etoa: h p://jakamistalous.fi/ Kaupunkitutkimus ja metropolipoli ikka -ohjelman rahoi amien hankkeiden tuloksia ar kkelimuodossa esi elevä kokoomajulkaisu "Työkaluja metropolialueen kehiƩämiseen - Kaupunkitutkimus ja metropolipoliƟikka -ohjelman tuloksia vuosina 2010– 2014" (toim. Jussi Kulonpalo, 2014) on lada avissa vapaas e-kirjana. OSAKE – imillä on myös yksi kappale paperiversiona. Sisin 2015/1 Espoon työväenopisto 5

Opettajat hyvin odotuksin osaksi kuntayhtymää OpeƩajakunta ja tarjonta ovat osin uudistuneet, kuten tähänkin asƟ joka vuosi, muƩa kaupunki on edellyƩänyt koulutuskuntayhtymän kanssa solmitussa palvelusopimuksessa, eƩä tarjonnan määrä säilyy vuonna 2015 samalla tasolla, eivätkä hinnat saa siirtymän vuoksi nousta merkiƩäväsƟ.

Teks : Annukka Wiikinkoski

uuri toteute u siirtyminen kaupungilta koulutuskuntayhtymän palvelukseen on herä änyt pääosin myönteisiä odotuksia, mu a nosta myös monia kysymyksiä opiston tammikuun ope ajakokousillassa. Tunope ajia mie ty käytäväpuheissa mm. omaan työsuhteeseen lii yvät muutokset sekä se, tarjotaanko vapaan sivistystyön koulutusta edelleenkin laajas eri aikuisryhmille vai lähteekö opiston koulutustarjonta menemään amma llisia opintoja tukevaan suuntaan. Työväenopiston ylläpitäjän muutos ei näkynyt vielä vuodenvaihteessa tun ope ajien silmiin kovinkaan suures : suurin osa opetuksesta on myös keväällä 2015 rakenteellises samanlaista ja toteutetaan pääosin samoissa loissa kuin aiemminkin. Työväenopistolla on tärkeä tehtäväelinikäisen oppimisen mahdollistajana, paino koulutuskuntayhtymän johtaja Tapio Siukonen omassa puheessaan. Omnialla on monia haasteita, muƩa myös uusia mahdollisuuksia edessään lähivuosina. Isoimpia haasteita valtakunnallisesƟ-

kin ovat koulutuksen rakenne- ja rahoitusratkaisut, jotka koskeƩavat kaikkia koulutusaloja ja koulutuksen järjestäjiä, myös Espoota. Siukonen esi eli ope ajayleisölle koulutuskuntayhtymän strategisia painopisteitä. Uudistuvan Omnian slogan, Tulevaisuus työn alla, sisältää vision 2017: Omnia palvelee en stä paremmin elinikäisen oppimisen ellä! Keinot tähän löytyvät, kun toimimme yhteiskuntavastuullises , kehitämme oppimisratkaisuja ja innovaa oita, teemme vaiku avaa alueellista yhteistyötä ja varmistamme tuloksellisen toiminnan. Rehtori Tarja Lang siirsi omassa puheessaan katseen aluksi historiaan: hän muistu , e ä vapaan sivistystyön juuret ja amma llisen koulutuksen juuret ovat lähellä toisiaan. Kummallakin on nyt oma erityinen koulutustehtävänsä, mu a niin amma llinen aikuiskoulutus kuin vapaa sivistystyökin ovat olleet avaintekijöitä yhteiskunnan taloudellisessa kehityksessä. Muutokset väestörakenteessa tuovat isoja haasteita: meidän on mm. osaƩava tun-

6 Espoon työväenopisto Sisin 2015/1

nistaa senioreiden muuƩuvat oppimisodotukset ja kehiteƩävä sukupolvien välisiä oppimisinnovaaƟoita. Pääkaupunkiseutu monikulƩuuristuu kiihtyvällä vauhdilla, erityisesƟ työikäisen väestön osalta, ja se on osaƩava huomioida koulutuksen kehiƩämisessä proakƟivisesƟ, Lang korosƟ. Tarja Lang huomau , e ä on pysty ävä ratkaisemaan, kuinka saadaan rii äväs osaavia osaajia tulevaisuuden työtehtäviin. Paine jatkuvaan oppimiseen ja sen mahdollisuuksiin jatkuu teknologisesta ja taloudellisesta muutoksesta huolima a. Vapaa sivistystyö tarjoaa etojen ja taitojen opetusta työkyvyn säily ämiseksi muu uvissa olosuhteissa. Teknologinen kehitys jatkaa etenemistään. Se vaaƟi opeƩajilta uudenlaista osaamista, muƩa tarjoaa myös mahdollisuuden hankkia uuƩa Ɵetoa ja uusia taitoja. OpeƩajasta tulee oppimisen mahdollistaja, aikuisoppijoiden rohkaisija, itseoppimisen ohjaaja ja akƟivinen tutkija, Lang visioi. Ope ajakokousillan kohokoh in kuuluivat myös Okka-sää ön jakamat kestävän kehityksen ser fikaa t. Vuoden 2014 aikana arvioidut organisaa ot, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä Espoon työväenopisto, saivat kumpikin ser fikaa n. Ser fikaa t vastaano aneet Tapio Siukonen ja Tarja Lang kii vät Okka-

sää ötä tunnustuksesta suut messingillä, mu a paino vat myös, e ä tunnustus velvoi aa toimimaan en stä enemmän kestävän kehityksen periaa eiden mukaises .

OpeƩajakokousillan 8.1.2015 materiaalia löytyy lisää Neƫopistosta, opeƩajien yhteisestä työƟlasta osoiƩeessa www.espooneƫopisto.fi

Tänä vuonna uudistamme koko Omnian verkkosivustoa. Verkkoviestinnän uudistamisprojektin blogin kautta tiedotamme projektin etenemisestä. Voit nyt tutustuma projektin tilanteeseen: h p://blogit.omnia.fi/omnianverkkouudistus/ Sisin 2015/1 Espoon työväenopisto 7

Kurkista keittiöön Facebookin kautta

Teks ja kuvat: Auli Korhonen

erkkopedagogiikka-kurssin innoi amana perus n viime syyskuussa facebookiin ryhmän Espoon työväenopiston kokkaajat. Epäilin aluksi kovas , innostuvatko asiakkaat näistä sivuista. Pikkuhiljaa jäseniä on alkanut kertyä, ja luku on tällä hetkellä 63, mikä on kiite ävä määrä näin lyhyessä ajassa. Emme kuitenkaan edä, kuinka moni sivuilla käy, jotka ovat julkiset eli katsomassa voi käydä kuka vain. Jäsenille kuvat tulevat aikajanalle ja niitä pääsee tykkäämään ja kommentoimaan. Kommen eja ei ole paljoa tullut – ei kovas tykkäyksiäkään, mu a loppuvuodesta joka kuvaa oli kuitenkin käynyt katsomassa noin 50 jäsentä. Kommen t olisivat kivoja, mu a tykkäykset vähemmän kiinnostavia. Lähinnä lämmi ää mieltä se, e ä lähes kaikki jäsenet seuraavat kuvia, mitä sivuilla julkaistaan – työ ei ole mennyt hukkaan. Tuntuu, e ä oli hyvä

idea perustaa sivut. Yhtenä tavoi eena on saada lisää opiskelijoita kursseille. Tunope ajamme eivät ole vielä innostuneet kuvaamaan kursseilla. Vain muutamia julkaisuja valmiista ruoista on ollut. Tätä olisi kiva kehi ää eteenpäin, hyviä kuvia tarvitaan aina ja ne elävöi ävät sivustoa. Minusta hauskaa on kuvata myös työvaiheita! Videot kuvasin makkarakurssilla. Sekin oli helppoa, vaikken ollut ennen kuvannut! Suosi elen Facebook-sivuja muillekin imeille – meillähän on paljon kursseja, joissa tehdään vaikka mitä hienoa! On kiva tehdä sivuja ja huomata, e ä asiakkaamme ovat meistä kiinnostuneita!

h ps://www.facebook.com/groups/espoontyovaenopistonkokkaajat/ 8 Espoon työväenopisto Sisin 2015/1

Tammiseminaarin 2015 anƟa Teks : Saara Patoluoto

ansalaisopistojen liiton järjestämä Tammiseminaari pide in torstaina ja perjantaina 29.–30.1.2015 Tampereen seudun työväenopistossa, Sampolassa. Samalla juhliste in aikuiskasvatusta, jota on järjeste y kansalaisopistoissa Suomessa jo 115 vuoden ajan! Kansalaisopistotoiminta on Suomessa edelleen vahvaa. Ajan trendinä on ollut yhdistää opistoja samalla kun kunnat ovat yhdistyneet. Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Liisa Vornanen valo avauspuheenvuorossaan kentän tämän hetken haasteita. Ne kulkevat samaa rataa julkisen sektorin leikkausten kanssa. Vapaan sivistystyön oppilaitokset joutuvat myös osallistumaan säästötalkoisiin. Vapaan sivistystyön rahoitus- ja rakenneuudistus on tällä hetkellä eduskunnassa kuulemiskierroksella. Vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusperusteita on tarkenne ava toiminnan laadun ja vaiku avuuden vuoksi. Tarkoituksena on perustaa rahoitusuudistus ylläpitäjälähtöiseksi vuoden 2016 alusta läh en. Taloudellisuus vaiku aa opistokentällä myös niin, e ä vuonna 2015 suoritetaan opistoille taloudellinen arvioin . Opistojen arvoissa vaiku avat siis taloudelliset arvot en stä enemmän. Torstaina iltapäivällä pide in puolentoista tun-

nin sessio vapaata sivistystyötä koskevasta tutkimuksesta ja kentän ajankohtaisista kuulumisista otsikolla ” Vapaan sivistystyön Ɵeteellistämisen ja tutkimuksen tarve?” KasvatusƟeteen professori Anja Heikkinen toi esiin, e ä tutkimusrahoitus usein sääntelee sitä, millaista tutkimusta yhteiskunnassa tehdään. Hän nos esiin kysymyksen siitä, kuka rahoi aa vapaata sivistystyötä koskevaa tutkimusta, kuka on kiinnostunut sitä koskevista sisällöistä, onko aihe kiinnostava ja relevan globaaleilla edemarkkinoilla, pääsevätkö tutkijat sen avulla eteenpäin urallaan? Kaikki nämä seikat vaiku a-

Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuo anen ja Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Liisa Vornanen. Kuva: Annukka Wiikinkoski.

10 Espoon työväenopisto Sisin 2015/1

vat siihen, millaista tutkimusta yhteiskunnassa tuotetaan.

on vahvistaa vapaan sivistystyön tutkimusta ja alan toimijoiden vuorovaikutusta. Ohjelman toimintamuotoina ovat tutkijatapaamiset, tutkivat opintokerhot ja –piirit sekä vuorovaikutus tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja päätöksentekijöiden välillä. Ohjelman ko sivuille voi jä ää ehdotuksia tutkimusaiheiksi!

Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot, Åbo Akademi ja Vapaa Sivistystyö ovat perustaneet vapaata sivistystyötä tutkivan tutkimuksen yhteistyöohjelman: Sivistystyön Vapaus ja Vastuu, SVV: www.vapausjavastuu.fi. Ohjelman tarkoituksena

Oodi kansalaisopistoille (esitelty Tammiseminaarissa) 1. Nykyelä mä n tä yttä ä kiire ja hoppu.

5. Lasten harrastamisesta unohtaa moni.

On oravanpyö rä s' moni ihminen loppu.

Ei liika tavoitteellisuus ihan kaikille sovi.

Unohtaa hetkeks' jos he vois kiirehensä ,

Ei kaikista pidä tulla NHL-pelaajaa.

antaisivat aikaa myö s itsellensä .

Vaan kun pelaavat kaikki, ei oo riemulla rajaa!

2. Stressin uhrina turha on kaatuu.

6. Oppitunneilla nä illä emme "Rakeja" mieti.

Harrastuksilla hyvillä saat elä mä ä si laatuu.

Vaan taitojen anto, se on meikä lä isten pieti.

Panostuksella pienellä , positiivisen sä vyn.

Vaikka sä ä stö t pä ä lle painaa, se yhtä ei estä ,

Et tarvitse tuloja Laura Rä dyn.

Kiitokset oppilailta saamme koko sydä mestä .

3. On paikka, jossa touhuaa vanhat ja nuoret.

7. Siis pä ä ttä jä t hyvä t Te muistakaa tä ä ,

Siell' tittelit unohtuu ja myö s ulkokuoret.

On suuria asioita pienen ihmisen nä ä .

Saat kursseilta palkaksi tekemisen taidon.

Kun pä ä tä tte oikein, saatte aikaan paljon hyvä ä ,

Hyvä n mielen, ystä vyyden ja tunnelman aidon.

luotte hedelmä llisen maan, joka kasvaa kultajyvä ä .

4. Moni työ tö n ja seniori tyhjiö ö n jä ä . vaille helposti jä ä vä t sosiaalista elä mä ä . Tarjota jos vois viikon kohokohdan heille

Sanat: Mika Peltoniemi, tuntiopettaja Seinä joen ja Lapuan kansalaisopisto

mielekä stä tekemistä , puheseuraa kavereille.

Sisin 2015/1 Espoon työväenopisto 11

Esimerkkinä tutkimusohjelmaan kuuluvasta tutkimuksesta noste in KM Maija Sinisalon Pro Gradu tutkimus: Lähikuvassa kansalaisopiston tun ope aja (Tampereen yliopisto, 2014). Tutkimuksessa tuli esiin, e ä tunope ajuus rakentuu eri diskursseissa hyvin erilaiseksi, toisin sanoen riippuen siitä, keneltä asiaa kysytään, nähdään tun ope ajana toimiminen hyvin erilaisessa valossa. Tun ope ajuuteen lii yy monia merkityksiä ja ris riitaisiakin iden tee ejä. Toimijoiden puheessa korostui tun ope ajan työn vuorovaikutuksellinen ja tunnepitoinen rooli. Erilaisuuden ja toiseuden kunnioi aminen on tun ope ajuuden y messä, samoin vapaus on tärkeää, mu a tehokkuuden tavoi elu ei taas tutkimustulosten mukaan sovi kansalaisopistoken ään. Espoon työväenopiston rehtori Tarja Lang toimii vetäjänä tutkimuspaneelissa, jossa käsitelin tutkimus edon tärkey ä ja tarpeellisuu a vapaassa sivistystyössä. Paneeliin osallistuivat toiminnanjohtaja Jaana Nuo anen, KoL:sta, rehtori Leea Keto Järvilakeuden kansalaisopistosta, rehtori Arto Jokela Ahjolan kansalaisopistosta sekä tutkija Karin Frilander. Paneelissa tode in tutkimus edon olevan tärkeää, koska se antaa pohjan toiminnalle. Se luo myös mahdollisuuksia toiminnan puolustamiselle, koska toimintaa voi pohjustaa eteellisiin havaintoihin. Tieteellistäminen tuo myös esiin kentän ilmiöitä ja merkityksiä, joihin eivät pelkät arkihavainnot riitä. Paneelissa koroste in myös arjen eteellisyyden tärkey ä ja edon hyödyntämistä päätöksenteon tukena. Tutkija Karin Frilander nos esiin sivistyshyödyn käsi een: kuinka nostetaan esiin se, mitä hyötyä on itsensä sivistämisestä? Eikö sivistyminen itsessään ole tärkeää? Oleellista on herä ää edon, sivistymisen ja harrastamisen halu, joka sinänsä on jo itsearvoisen tärkeää. Perjantaina 30.1.2015 seminaarissa vieraili

opetusministeri Krista Kiuru. Ministeri Kiuru koros osaamisen merkitystä yhteiskunnassa, osaaminen on keskeinen osa kasvun ja työllistymisen edistäjä. Työuria pidentävät työn mielekkyys, terveys ja työn ilmapiiri. Kiuru koros , e ä vapaan sivistystyön toiminta on eri äin merkityksellistä. Tämän tärkeän toiminnan jatko on turva ava myös tulevaisuudessa. Vapaa sivistystyö tarjoaa ihmisille mahdollisuuden oppia oppimaan, paikan jossa ymmärtää elämän tarkoituksen, ymmärtää, e ä meistä jokaista tarvitaan. Samalla oppii olemaan osa yhteisöä. Tärkeää on kokemus siitä, e ä johonkin odotetaan. Kiuru paino sitä, e ä elinikäinen oppiminen ja jatkuva kehi yminen ovat tärkeitä. Oppimaan oppiminen on oleellinen yhteiskunnallinen taito. Vanhemmat antavat mallin oppimiseen. Oppimista arvostavassa perheessä arvot siirtyvät seuraavalle sukupolvelle ja koulutusmyönteisyys sen mukana.

Verkostoitumassa Tammiseminaarissa

Kuva: Annukka Wiikinkoski Sini Käkönen, rehtori, Jämsän työväenopisto sekä Espoon työväenopiston rehtori Tarja Lang

12 Espoon työväenopisto Sisin 2015/1

Kestävän kehityksen sertifikaatit Espoon työväenopistolle ja Omnialle OKKA-säätiön suunnittelupäällikkö Erkka Laininen (vasemmalla), kuntayhtymän johtaja Tapio Siukonen, työväenopiston rehtori Tarja Lang ja Eco-One -osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Risto Tenhunen.

Kuva Heli Mäkeläinen.

OKKA-säätiö myönsi Espoon työväenopistolle kestävän kehityksen sertifikaatin joulukuussa 2014. Rehtori Tarja Lang otti sertifikaatin vastaan opettajakokouksessa 8.1.2015. Samassa tilaisuudessa sertifikaatti luovutettiin myös Omnian Espoon ammattiopistolle ja aikuisopistolle. Uudet sertifioinnit ovat OKKA-säätiöllekin merkittäviä. Tähän mennessä sertifikaatin on saanut 75 oppilaitosta, mutta tätä ennen yksikään koulutuskuntayhtymä ei ole auditoinut kerralla koko toimintaansa. Espoon työväenopisto puolestaan on ensimmäinen suuri kestävän kehityksen sertifikaatin saanut vapaan sivistystyön oppilaitos. Pienempiä on tähän mennessä yhteensä kymmenen. OKKA-säätiö nosti sertifikaatin myöntämisen perusteluissaan esiin erityisesti Espoon työväenopiston laajan kestävän kehityksen kurssitarjonnan, syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan, laajan maahanmuuttajatyön sekä pitkän linjan kansainvälisen toiminnan. Lisäksi säätiö kiitti sitä, että opisto on levittänyt toimintaansa ympäri Espoota ja pystyy joustavasti ja ketterästi reagoimaan yhteiskunnan ja asiakkaan tarpeisiin.

Sisin 2015/1 Espoon työväenopisto 13

14 Espoon työväenopisto Sisin 2015/1

Samaa unta- palaute Anne Sorjanen Jyränkölän Setlementti ry:stä lähet‐ ti työväenopiston kirjallisuus ja teatteri‐ilmaisun suunnittelijaopettaja Sari Tenhuselle kauniin pa‐ lautteen katsojalta, joka oli ollut mukana Tapiolan lausujien toteuttamassa esityksessä Samaa unta – esityksessä Heinolassa 8.2.2015. Espoon kulttuuri‐ keskuksessa esitys oli loppuunmyyty ja esitettiin yleisön pyynnöstä uudestaan viime syksynä. Sari välitti meille tämän koskettavan palautteen:

"Kiitos ihanasta SAMAA UNTA ‐esityksestänne täällä Heinolassa 8.2.2015 Jyränkölä setlementissä. Ei ollut mitään ennakkokäsitystä millä tavalla toteutettuun esitykseen olin tulossa, mutta tarina nappasi heti mukaansa. Lavasteet elävöittivät sopivasti tarinaa. Äänitehosteet ja valotkin ihan ok. Suuri nau‐ tinto oli unien tanssija. Niin kaunista, herkkää ja koskettavaa. Toni Edelmanin laulut hiipivät hiljaa ihan sieluun asti. Lopussa oli aivan pakahduttavan surullinen olo. Tuntui että koko yleisö eli hiiskumat‐ ta hiljaa "samaa surua". Hetken verran ajattelin, että pakkoko tätä surua on näin tässä tihkuttaa ja pi‐ dentää, mutta niin olikin hyvä. On uskallettava astua keskelle surun tunnetta ja kohdattava se meidän jokaisen elämään kuuluvana asiana. Suru on kaunis ja luonnollinen tunne kaikkien tärkeiden tun‐ teidemme joukossa. Nykyään on niin paljon kaikenlaista tekoiloista ja ylipirteätä esitystarjontaa, että tämä on ihana helmi siellä joukossa. Ettemme unohtaisi rakkauden voimaa. Kiitos kaikille osallisille oikein paljon. Hyvää jatkoa! Kikka"

Sisin 2015/1 Espoon työväenopisto 15

Opinmäen kampus valmistuu Teks : Saara Patoluoto

pinmäen kampus Suurpellossa valmistuu kovaa vauh a. Ryhmä työväenopistosta vieraili tutustumassa uuden koulun loihin torstaina 5.2.2015.

Opinmäkeen valmistuu uusi iso peruskoulu, jossa on lat alakoululle ja yläkoululle. Päiväko saa lisäksi erilliset lat. Kouluun majoi uu Espoon kansainvälinen koulu sekä Päivänkehrän koulu, joka tulee laan oman koulun remon a väistöön. Opinmäkeen tulee myös kirjasto ja nuoriso lat.

Opinmäkeen on mahdollista suunnitella myös työväenopiston opetusta. Tilat ovat käytössämme iltaisin. Koulusta löytyy tavallisia koululuokkia, joista suurimpiin mahtuu kerrallaan noin 26 opiskelijaa. Lisäksi koululla on erityisluokkia: ko talous-, musiikki- ja taideluokat sekä puutyö lat, käsityöluokka ja monitoimi loja. Opinmäkeen valmistuu suuri liikuntahalli, joka tulee olemaan yhteiskäytössä. Opinmäen kampukselle suunnitellaan yhteinen käsikirja, jossa avataan toiminnan pelisäännöt. Kampukselle tulee oma palvelukoordinaa ori, jonka kau a lojen varaukset tulevat

menemään. Opinmäen kampus tulee käy öön elokuussa 2015. Opinmäen koulun loja symboloi valo: miltei kaikki ikkunat ovat la asta ka oon ja ulkoa pääsee sisään runsaas luonnonvaloa. Opinmäen kampukselle tulee runsaas parkki laa. Alueen asuintaloissa on käytössä infotv –järjestelmä, jonka kau a voi lähe ää etoa Opinmäen kampuksen tapahtumista, mm. työväenopiston kursseista.

Opinmäen tulevan koulun työmaalla

Vasemmalta erityissuunni elija Saara Patoluoto, imivastaava Katriina Leppänen, imivastaava Marjut Joentausta-Marjava, toimintakeskusvastaava Katrin Looke.

Sisin 2015/1 Espoon työväenopisto 17

Kenelle ohjaan, jos en osaa vastata opiskelijan kysymykseen? Teks : Elina Nissinen

piskelijoilla on mitä moninaisempia kysymyksiä työväenopistossa opiskeluun lii yen. Kysymys voi koskea niin parkkipaikkaa kuin jatkokoulutusmahdollisuuksia, niin laskutusta kuin oikean kurssitason löytämistä. Aina kysymys ei he tule henkilölle, joka siihen osaa parhaiten vastata, mu a kaikki osaavat ohjata opiskelijoita eteenpäin.

Opiskelijoiden neuvonnassa ja ohjauksessa lähtökohtana on, e ä se, jolle opiskelijan kysymys tulee ensimmäisenä au aa mahdollisimman pitkälle ja yri ää etsiä tarvi avan edon opiskelijan kanssa. Jos et kuitenkaan löydä vastauksia, alla on vinkkejä siitä, kenelle opiskelija kanna aa ohjata eteenpäin.

Vastauksia moniin kysymyksiin löytyy neƫsivuilta ja opinto-oppaasta Katso ne sivuilta esimerkiksi (vasemmalta valikosta): 

Opiskelijalle > Usein kysytyt kysymykset



Opiskelijalle > Opintoneuvonta

Mistä löydän yhteysƟedot? Asiakaspalvelukeskus  puh. 020 692 444 (paikallisverkkomaksu)  Avoinna ma‒pe klo 12–15  Laskutus ma‒pe klo 9–11 (puh. 020 692 333)  Sähköpos : asiakaspalvelukeskus@omnia.fi  Käyn osoite: Adjutan nkatu 1, V krs, 02650 Espoo  Pos osoite: Espoon työväenopisto, PL 7173, 02070 ESPOON KAUPUNKI  Faksi 09 75154248

18 Espoon työväenopisto Sisin 2015/1

Mitä kysymys koskee?

Kenelle voin ohjata? Ainealueen suunni elijaope aja

esim. aikataulut, materiaalit, välineet Ilmoi autuminen

(myös imisihteerit osaavat usein vastata tai imistä voidaan väli ää kysymys tun ope ajalle) Tiimin imisihteeri, suunni elijaope aja tai asiakaspalvelu Asiakaspalvelu

Kurssin vaihtaminen

Tiimin imisihteeri ja / tai asiakaspalvelu

Kurssin peruminen Todistuspyynnöt Jatkokurssi- ja opiskeluvinkit Ennakkoilmoi autuminen Kurssimaksuihin lii yvät asiat:

Asiakaspalvelu Asiakaspalvelu tai imin imisihteeri Ainealueen suunni elijaope aja Asiakaspalvelu tai imin imisihteeri

esim. laskutus, alennukset, maksuvapautukset

Asiakaspalvelu

Tila-asiat: aukioloajat, kulkuyhteydet, estee ömyys, parkkipaikat, muut loihin lii yvät asiat

Kunkin alueen toimintakeskusvastaava

Jos et edä, kenelle ohjata

Asiakaspalvelu

Tieto kurssin sisällöstä ja tasoista

Tieto kurssin käytännön asioista:

SuunniƩelijaopeƩajat ja Ɵimisihteerit Yhteys edot ne sivulla: Opetus (vasemmalta valikosta) > valitse imi > yhteys edot imin sivun oikeassa reunassa tai opinto-oppaassa kohdassa Opetuksen yhteys edot Toimintakeskusvastaavat Yhteys edot ne sivulla: Alueellinen toiminta Espoon työväenopistossa (vasemmalta valikosta) > valitse alue > yhteys edot sivun oikeassa reunassa tai opinto-oppaassa kohdassa Työväenopiston toimipisteet.

Sisin 2015/1 Espoon työväenopisto 19

Tajua mut!-toimintamalli – väline nuorten kanssa toimivien yhteistyön vahvistamiseksi Teks : Elina Nissinen

os työväenopiston työntekijälle herää huoli nuoresta opiskelijasta Tajua mut!-toimintamalli voi tarjota välineitä nuoren tukemiseen. Mallin avulla saman nuoren kanssa toimivat tahot löytävät toisensa helpommin, nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Toimintamalli toimii käytännössä niin, eƩä ammaƫlainen, joka on huolestunut nuoresta syöƩää tämän Ɵedot Tajua mut!-järjestelmään eli tekee liputuksen. Jos kaksi eri tahoa lisää saman nuoren Ɵedot, voidaan aloiƩaa yhteistyö Tajua mut! –mallin puiƩeissa. Sekä liputus eƩä yhteistyön aloiƩaminen tehdään aina nuoren ja mahdollisesƟ myös vanhemman luvalla. Tajua mut! -toimintamallin käyƩöönoƩoa on koordinoinut projekƟƟimi. Anne Valkeapää on toiminut projekƟkoordinaaƩorina ja kertoo kokemuksista ensimmäisen projekƟvuoden varrelta.

Millaisia kokemuksia oleƩe kuulleet ammaƫlaisilta mallin käytöstä? Tietojärjestelmää on pideƩy helppokäyƩöisenä, muƩa huolen ja toimintamallin puheeksi oƩaminen ja luvan ky-

syminen on tuntunut vaikeammalta. Huolen puheeksi oƩamiseen tarvitaan ehkä vielä lisää tukea ja koulutustakin.

Miten nuoret ovat suhtautuneet malliin? Olimme syksyllä tekemässä tutuksi toimintamallia kauppakeskuksissa ja siellä kohtaamiltamme nuorilta sekä Espoon nuorisovaltuustosta olemme saaneet hyvää ja kannustavaa palauteƩa. Nuorten viesƟ on usein: ”Kyllä mua saa auƩaa.” Ammaƫlaisten kertomissa tapauksissa vastaanoƩo on ollut pääsääntöisesƟ posiƟivista ja on anneƩu lupa käyƩää mallia. Keväällä teetämme laadullisen tutkimuksen mallin käytöstä sekä nuorille eƩä heidän vanhemmilleen, joƩa saamme laajemmin selville käyƩäjien kokemuksia.

Mikä on ollut haastavaa mallin käyƩöön otossa? Tajua mut! -toimintamalli haastaa osiƩain uudenlaiseen ajaƩeluun ja toimintakulƩuuriin, jossa asioihin tartutaan varhain. Nyt on osiƩain totuƩu reagoimaan vasta, kun ongelmat ovat suurempia. Vaikka ammaƫlaiset haluavat tehdä yhteistyötä, tarvitaan vielä lisää rohkeuƩa avata oman työtonƟn rajoja ja oƩaa uusi työväline käyƩöön. Ensisijai-

20 Espoon työväenopisto Sisin 2015/1

nen asia on joka tapauksessa oman huolen puheeksi oƩaminen nuoren kanssa. Mallin tarjoaminen on vain yksi osa sitä. Mikä on ollut antoisaa mallin käyƩöönotossa? Monet ammaƫlaiset ovat kertoneet, eƩä yhteistyötä helpoƩavalle konkreeƫselle välineelle on tarveƩa Espoossa ja olemme saaneet posiƟivista palauteƩa ammaƫlaisten koulutuksista. ErityisesƟ ilahduƩaa se, eƩä kolmannelta sektorilta on oltu meihin itse yhteydessä ja haluƩu oƩaa malli käyƩöön, sillä Tajua mut! - toimintamalli mahdollistaa kaupungin toimijoiden ja kolmannen sektorin tehokkaamman yhteistyön.

Mitä toivoisit, eƩä mallin puiƩeissa tapahtuu tämän kevään aikana? Toivoisin, eƩä ammaƫlaisilla olisi rohkeuƩa oƩaa malli käyƩöön mahdollisimman laajasƟ, joƩa saisimme kokemusta myös ammaƫlaisten välisestä yhteistyöstä Tajua mut! -mallin puiƩeissa. Vielä lippupareja eli ammaƫlaisten välistä yhteistyötä ei ole syntynyt, ja olisi tärkeä nyt saada kokemusta yhteistyöstä käytännössä. Vaikka mallia kehitetään jatkossa, niin kesään mennessä Tajua mut! -toimintamallin tulisi olla käytännössä valmis Espoon osalta. Siksi kokemusten saaminen ennen sitä on todella tärkeää.

LisäƟetoa Tajua mut! toimintamallista: www.espoo.fi/tajuamut LisäƟetoja toimintamallin käytöstä työväenopistossa: opinto-ohjaaja Elina Nissinen, p. 043 825 3393, elina.nissinen@omnia.fi

”Kyllä mua saa auttaa” Sisin 2015/1 Espoon työväenopisto 21

Teks : Heli Mäkeläinen

uoden vaihteessa Espoon työväenopistossa juhli in KEKEser fikaa n saamista. He vuoden vaihteen jälkeen kääri in hihat. Ser fikaa n myöntäneen OKKA-sää ön auditoijat antoivat työväenopistolle paljon plussia mu a osoi vat myös kehi ämiskohteita, joihin tar umalla työväenopiston toiminnasta voidaan tehdä en stä laadukkaampaa.

KehiƩämiskohteita: TunƟopejen osallistaminen, opetuksen arvioinƟ, brändi ja KEKE-näkyvyys

Osaamisen ja kehi ämisen imi Osake järjes tammikuussa kehi ämispäivän, jossa päätoiminen henkilöstö kävi läpi auditoin rapor n ja valitsi muutamia rapor ssa osoite uja kehi ämiskohteita, joihin se halusi he pureutua. Yksi ryhmä poh tun ope ajien osallistamista, edo amista ja työhyvinvoin a. Tunope ajien yhtey ä opetus imeihin ja koko opistoon halu aisiin vahvistaa esimerkiksi heille suunnatuilla työhyvinvoin - ja verkostoitumistapahtumilla. Toisessa ryhmässä mie in opetuksen arvioinnin kehi ämistä. Miten oppimistuloksia voisi arvioida systemaa semmin? Samalla pitäisi kuitenkin säily ää se vapaan sivistystyön vahvuus ja erityisyys, e ä jokaisella oppijalla on yksilölliset oppimistavoi eet.

Kolmas ryhmä käsi eli brändin vahvistamista. Vapaan sivistystyön näkyvyys ja kaikille avointen, edullisten oppimispalveluiden tarjoaminen uusille ja vanhoille asiakkaille vaa i erityistä huomiota nyt, kun työväenopisto on lii ynyt Omniaan toisen asteen aikuiskoulutusoppilaitosten rinnalle. Neljäs ryhmä poh keinoja tehdä KEKE-toimintaa näkyväksi. Ser fioitu oppilaitos voi pitää KEKE-asiaa näkyvillä monilla kanavilla ja kaikille asiakas- ja sidosryhmille. Yhdessä tekemisellä, ideoimisella tuo amisella saadaan niin henkilökunta kuin opiskelijat innostumaan ja sitoutumaan.

KEKE-asia vireänä kohƟ seuraavaa arvioinƟa

Kestävän kehityksen oppilaitoksena oleminen velvoi aa. Kehitys ei tule valmiiksi, vaan se on jatkuva prosessi. Jos Espoon työväenopisto haluaa säily ää ser fikaa n kolmen vuoden päästä, kun seurantaarvioin tulee ajankohtaiseksi, KEKE-asiaa on pide ävä koko ajan vireillä. Tiimivastaava Saana Karlssonin vetämä kestävän kehityksen työryhmä pure in ser fikaa tavoi een saavu amisen jälkeen. Kolmen vuoden päästä ser fikaan uudelleenarvioinnin alla voidaan taas perustaa väliaikainen työryhmä, jo a KEKE-toiminta saadaan paketoitua kirjalliseksi rapor ksi. Tällä välillä on kestävän kehityksen toteu amisen aika, ja koko työväenopisto osallistuu siihen. Toimintaa koordinoi Osakeimi, jonka tehtävänkuvaan laatutyön alle sijoi uva kestävä kehitys kuuluu.

22 Espoon työväenopisto Sisin 2015/1

Valaiseva työn varjostus – Opet oppii toisiltaan Teks : Heli Mäkeläinen

u a näkökulmaa opetukseen? Rakentavaa palaute a henkilöltä, joka tuntee opetustyön arjen? Teoriat sikseen, käytäntö ratkaisee? Jos tämä kuulostaa virkistävältä oppimisen tavalta, niin kokeile varjostusta Opet oppii -hankkeessa. Pääset seuraamaan käytännössä toisen ope ajan tunteja ja oppimaan häneltä toimivia käytäntöjä. Saat myös asiantuntevaa palaute a, kun kollega osallistuu sinun tunnillesi. Opet oppii -hankkeessa varjostus toteutetaan siten, e ä kumpikin ope aja vierailee kerran toistensa tunneilla. Lisäksi varjostukseen kuuluu ohja u alku- ja loppukeskustelu. Myös varjostusparien kahdenkeskeiset keskustelut ovat mahdollisia. Aluksi on tärkeää sopia varjostuksen pelisäännöistä ja ase aa varjostukselle omat tavoi eet. Loppukeskustelussa varjostuksen an puretaan. Varjostuksessa tarkoitus ei ole arvostella toisia vaan löytää uusia ideoita omaan työhön ja kehi yä omista lähtökohdista omia tavoi eita koh . Se on työssäkäyvien ihmisten vertaisoppimista parhaimmillaan.

Varjostuksesta ja vai olovelvollisuudesta kanna aa kertoa etukäteen opiskelijoille, niin he eivät ihme ele vieraan ihmisen läsnäoloa luokassa. On tärkeää, e ä varjostaja ei ryhdy tunnilla apuope ajaksi. Hän tekee parhaiten huomioita, kun pysy elee sivussa.

Voit etsiä varjostusparin itse tai ilmoiƩaa kiinnostuksestasi Opet oppii hankkeen projekƟkoordinaaƩorille Heli Mäkeläiselle, joka etsii sinulle varjostusparin. Parin ei tarvitse välƩämäƩä olla omasta opistosta. Helin yhteysƟedot: heli.makelainen@omnia.fi, puh. 043 824 5777.

Varjostus on luo amuksellista toimintaa. Varjostukseen osallistuvaa sitovat samat vai olosäännöt kuin ryhmän varsinaista ope ajaa. Sisin 2015/1 Espoon työväenopisto 23