CISVARI 2012 by CISV Finland

cisvari CISV Suomen jäsenlehti 2012–13

Taattua hauskuutta Leiriläiset sen tietävät!

Liitto tiedottaa

CISV 60 vuotta

Leirit ‘12

Mielipiteet

Muutoksia kansainvälisessä CISV:ssä Valokuvakilpailun satoa

Juhlahumua ja muistoja

Lasten ja aikuisten kokemuksia maailmalta Leiriläiset kertovat vuoden teemasta

Kolme näkökulmaan CISV:n tehtävään

Sisältö

Pääkirjoitus

alvi kolkuttelee ovelle, mutta tokkopa se vielä uskaltaa kunnolla saapua ainakaan tänne pääkaupunkiseudulle, jossa toimitus majailee. CISVARI sen sijaan ei kainostele, vaan saapuu luoksenne ympäri Suomen ilahduttamaan cisvareita ja kaikkia järjestöstämme kiinnostuneita.

1 Pääkirjoitus

Liitto tiedottaa 2 Muutoksien vuosi 2013 3 Trustee-haastattelu 4 Valokuvakilpailun satoa

Joskus kannattaa mennä takamus edellä puuhun

Tässä CISVARIN numerossa muistellaan kuluneen CISV:n kansainvälisen 60-vuotisjuhlavuoden tapahtumia ja kehitystä. Suomen CISV-liitto ry on valinnut uuden puheenjohtajan, Johanna Sandbergin. Johanna tuo terveiset kansainvälisen CISV-yhteisön kokouksesta Annual International Meetingistä, joka järjestettiin vuonna 2012 viimeisen kerran perinteisessä muodossaan.

CISV 60 vuotta

6 Kansainvälisen CISV:n 60-vuotisjuhla

Leirit ‘12 8 10 11 12 13 14 15

Camp Saimaa goes karjalanpiirakka! 8 Billion Kuumuutta, kokemuksia ja kavereita Ystävän käsivarsi ympärilläni Ingen panik, allt går bra! Kestävää elämää, vaikeita valintoja Cultures Around The Corner

Det är härligt på läger!

Pidimme komeat syntymäpäiväkekkerit hieman runsas vuosi sitten 22.10.2011 kokoushotelli Siikarannassa Espoossa. CISVARI kokosi parhaat palat juhlista tähän numeroon. Juhlinta muuten vielä jatkuu, sillä suomalainen CISV-toiminta alkoi vuonna 1953! Matti Sarvas oli yksi ensimmäisistä suomalaisista CISV:n jäsenistä. Hän lähti jännittävälle ulkomaanmatkalle ensimäistä kertaa elämässään Ruotsin Lillsvedin kesäkylään 60 vuotta sitten. Juhla-jutusta voittekin lukea Sarvaksen muistoja, ja todeta, että sydän sykkii edelleen CISV:lle.

Mielipiteet 16 CISV ja kestävä kehitys 17 Kansainvälisyyskasvatus – globaalikasvatus – rauhankasvatus?

Juhlavuosien kunniaksi Suomen CISV:n tiedotuskomitea järjesti valokuvakilpailun. Voittoisia otoksia voi ihailla sekä kannessa ja sisäsivuilla että takakanessa. CISVARI kiittää kaikkia osallistujia, sillä näin saimme tärkeitä kuvia suomalaiseen CISVkuvapankkiin. Tiedotuskomitean toiveena on, että kuvia karttusi koko ajan lisää, jotta meillä olisi omia kuvia käytettävissä vaikkapa päivittäessämme kotisivujamme tai tarvitessamme kuvituskuvia CISVARIA varten. Kuvia käytettäessä mainitaan tietenkin aina kuvaajan nimi. Tässäpä teille haaste lähettää lisää CISV-henkeä välittäviä kuvia tiedotuskomitealle!

Kaikkien aikojen cisvareita

Kuva © Linda Nummelin

Kestävän kehityksen vaikeat valinnat

CISV:ssä potentiaaliaa uusien trendien edelläkävijäksi

16 Kuva © Annika Tenho

Tässä lehdessä suurin rooli on annettu leirijutuille. Kuten asiaan kuuluu, vuonna 2012 on jälleen cisvattu ympäri maailman: Brasiliassa, Lappeenrannassa, Michiganissa, Israelissa, Naantalissa, Norjassa ja Vaasassa. CISVARIN toimitus on ylpeä saadessaan julkaista näin monta leirijuttua, joissa ääneen pääsevät myös itse leiriläiset. Erityisesti mainittakoon 11-vuotiaan Ester Pyykön Village-muistot. Nyt vain kaikki ottamaan hänestä mallia ja miettimään mitä kirjoittaisi ensi vuoden CISVARIIN.

cisvari [sisvari]

Mukavia lukuhetkiä ja toiminnantäyteistä CISV-vuotta toivottavat

1 CISV Suomen jäsenlehti 2 CISV Suomen jäsen ja CISV-henkeä huokuva maailmankansalainen

Kaisa Heininen ja Kirsi Ojala

Toimitus Kirsi Ojala ja Kaisa Heininen Taitto Sara Frankenhaeuser Kansikuva Sari Vijanen* Takakannen kuva Antti Kaukiainen* Paino Ecoprint AS, Tartuma, Viro Julkaisija Suomen CISV-liitto ry. Pohjoinen Hesperiankatu 15 A, 5. krs. 00260 Helsinki

Onko sinulla kerrottavaa? Jaa se cisvareiden kanssa! Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan juttuja tai mainostamaan seuraavassa lehdessä, ota yhteyttä toimitukseen: information.committee@fi.cisv.org

kaisa.heininen@fi.cisv.org, kirsi.ojala@fi.cisv.org

*kuvaaja osallistui CISV:n valokuvakilpailuun

Laukussa villasukat ja serpentiinit:

liitto tiedottaa

haastattelussa uusi ja väistyvä trustee

Muutoksien vuosi 2013

Tuomas Erkinjuntti Naantalin paikallisyhdistyksestä on edustanut Suomea CISV:n kansainvälisissä kokouksissa viimeisten kolmen vuoden ajan. Nyt viestikapula siirtyy seuraavalle. Uudeksi edustajaksi valittiin Lotta Sjöblom Helsingistä. Tuomas ja Lotta pysähtyivät hetkeksi miettimään järjestön tulevaisuutta.

uosi 2013 tuo mukanaan muutoksia CISV:n toimintaan. Muutos on positiivista kehitystä, se tekee CISV:stä entistä paremman. Ensimmäinen konkreettinen esimerkki uusista tuulista on 14 – 15 -vuotiaiden ohjelman uusi nimi. Summer Camp on tästä lähtien Step Up. Jotkut ovat jo saattaneet huomata nimenvaihdoksen ensi kesän leirin hakupapereissa. Step Upissa on toki kaikki vanhat hyvät mausteet tallella. Uutta on Junior Branchin mukanaolo ja pyrkimys ulos paljon puhutusta ”CISV-kuplasta.” Step Upin tavoite on nimensä mukaan aktivoida leiriläisiä käyttämään leirillä oppimiaan taitoja myös omassa kotiyhteisössään. Ajatus on tuttu CISV:n kahdesta uusimmasta ohjelmasta, Mosaicista ja International People’s Projectista. Tämänkaltaista kehitystyötä tehdään jatkuvasti CISV:n kansainvälisissä komiteoissa, jotta järjestömme pysyisi ajan hermolla. Vuosi 2013 on Suomen CISV:n liitto ry:lle merkkivuosi, toimintamme täyttää nimittäin 60 vuotta. Onnea CISV Suomi! Vuosien aikana CISV on tavoittanut huikean määrän lapsia ja nuoria. Tavoitteenamme on kuitenkin tarjota toimintaa yhä useammille iästä riippumatta. Vaikka CISV on mukana 2010-luvun sykkeessä, emme ole unohtamassa CISV-perinteitä. Uskallan väittää, että tekemällä oppiminen, tiiviin leirielämän riemut sekä elinikäiset ystävyyssuhteet ovat osa kaikkien cisvarien yhteistä kulttuuria. Maailma muuttuu, mutta tietyt asiat kuten CISV Spirit, cisvarien yhteishenki, pysyvät. Usein kysytään, mitä se CISV Spirit sitten oikein on. Yhtä usein taitaa vastaus kuulua, että sitä ei voi sanoin kuvailla, koska se pitää itse kokea. Tiedotuskomitea järjesti valokuvakilpailun aiheesta, ja ainakin minä olen sitä mieltä, että lähettämänne kuvat kertovat nimenomaan CISV-hengestä. CISV International kokoontuu kerran vuodessa niin sanottuun Annual International Meeting:iin eli AIM:iin. AIM on CISV:n korkein päättävä elin. Tänä vuonna AIM järjestettiin Ranskassa ja agendalla oli massiivinen organisaatiomuutos eli Organizational Review.

cisvari | 2012–13

Kuva Johanna Sandbergin kotialbumista

Vuosien varrella on huomattu, ettei AIM ole kovin tehokas päätöksissä ja toimeenpanossa, joten koko kokouksesta päätettiin luopua. AIMissa esitettiin, että tulevaisuudessa sen korvaisi Advisory Conference, joka järjestettäisiin ainoastaan joka kolmas vuosi. CISV Suomi kannattaa uudistusta, vaikka se saattaakin kuulostaa radikaalilta. AIM toimi hyvin, kun järjestömme oli vielä melko pieni. CISV on saanut lisää jäsenmaita, paikallisyhdistyksiä ja ohjelmia, joten hallinnon on kyettävä palvelemaan kasvavaa järjestöä. Muutoksien vuosi 2013 tuo siis mukanaan paljon asioita, joista ei kannata jäädä paitsi. Mikä olisi parempi tapa viettää juhlavuotta kuin osallistua johonkin ohjelmaamme! Haluankin nyt haastaa kaikki cisvarit pyytämään vaikkapa vain yhden kaverin mukaan CISV:iin tai kertomaan CISV:n rauhankasvatustyöstä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Näin voisimme ottaa askeleen lähemmäksi CISV:n perustajan, Doris Allenin, unelmaa rauhanomaisesta maailmasta. Johanna Sandberg

johanna.sandberg@fi.cisv.org Suomen CISV-liitto ry puheenjohtaja

”Uskallan väittää, että tekemällä oppiminen, tiiviin leirielämän riemut sekä elinikäiset ystävyyssuhteet ovat osa kaikkien cisvarien yhteistä kulttuuria. Maailma muuttuu, mutta tietyt asiat kuten CISV Spirit, cisvarien yhteishenki, pysyvät.”

Tuomas, mitkä olivat edustajakautesi suuret muutokset?

Mikä on mielestäsi trusteen rooli ”tavallisen cisvarin lukijan” kannalta?

Vuoden 2009 lopussa kun tulin valituksi trusteeksi oli uusi kansainvälinen leirien jakoperiaate tuloillaan. Tämä oli ensimmäinen askel kohti ”sitä saat, mitä teet” -asennetta. Jo aiemmin kutsut jaettiin enemmän tai vähemmän leirien järjestämisen mukaan, mutta vasta uusi järjestelmä toi läpinäkyvyyttä ja helpotti hahmottamista. Nykyään on selvää, että vaikkapa yhden Villagen peruuttaminen vaikuttaa Suomen saamiin kutsuihin kolmen vuoden ajan.

Trusteella pitäisi olla hyvä yleiskäsitys Suomen CISV:n ja tietenkin kansainvälisen CISV:n asioista. Nämä pitäisi osata yhdistää ja auttaa ymmärtämään, miten pienetkin palat löytävät paikkansa koko palapelissä.

Hospitality-pisteet olivat alkusoitto sille, että lähtevien delegaatioiden leirimaksut yhtenäistettiin per päivä per nuppi -periaatteella. Tämä kierrättää myös osan rahasta takaisin Suomeen leirien järjestämistä varten (=”villagetukimaksu”). Paikallisyhdistykset ovat ottaneet tukimaksun avosylin vastaan, täysin ymmärrettävistä syistä!

Kerro jokin hauska muisto CISV-uraltasi. Kööpenhaminan RTF:ssä tavattiin pohjoismaisten CISV-hallitusten voimin... koska kokous osui vappuun, piti tietenkin paikallinen patsas lakittaa suomalaiseen tapaan! Mikä CISV:n neljästä teemasta on sinulle läheisin ja miksi? Nykyään ehkä monimuotoisuus eli diversity. On rikkaus tuntea niin paljon erilaisia ihmisiä ja näkökantoja ympäri maailmaa.

helposti. Tunteita on pelissä paljon. On erittäin mielenkiintoista nähdä kuinka erilaiset kulttuuritaustat vaikuttavat päätöksentekoon. Tänä vuonna keskusteltiin paljon sellaisesta asiasta, joka meille suomalaisille tuntui olevan itsestäänselvyys: nimittäin demokratiasta. Monen maan edustaja kyseli, miten me voimme luottaa niihin ihmisiin jotka äänestämme edustamaan itseämme? Niinpä, ehkä meillä Suomessa tämä kysymys ei ole ihan päällimmäisenä. Odotan mielenkiinnolla hyvin avartavaa ja opettavaista aikaa. Välillä saattaa tosin hermokin mennä tai turhautuminen iskeä, mutta ei muuta kuin eteenpäin, sanoi mummo lumessa! Mikä on suosikkisi CISV-leikeistä? Sardiinit. Siinä ensin yksi leikkijöistä menee piiloon, muiden pitää etsiä hänet ja sitten piiloutua yhdessä. Lopulta kaikki ovat kuin sardiinit purkissa! Erityisen hauskaa tämä on vanhassa sokkeloisessa

Kansainvälinen CISV on muuttunut paljon 2000-luvulla. Muutokset alkoivat, kun luovuimme vanhasta logosta ja uuden mukana otettiin käyttöön yhtenäinen visuaalinen ilme. Seuraavaksi kansainväliseen toimistoon palkattu asiantuntija uudisti yhdessä vapaaehtoisten kanssa kasvatukselliset tavoitteemme: paikallistasolla näkyvä uutuus on Passport-vihkonen. Voisi ehkä sanoa, että mentiin takamus edellä puuhun, mutta ei kai sillä niin väliä, jos lopputulos miellyttää. Viime vuonna konsultti teki kattavan analyysin koko kansainvälisen CISV:n toiminnasta, toimintakulttuurista, vahvuuksista ja vastuksista. Tänä vuonna Ranskan AIM:ssa äänestimme monien muutoksien puolesta. Lähivuodet menevät niiden toimeenpanoon. On mielenkiintoista nähdä missä CISV on vuonna 2015, kun koko prosessi on saatu päätökseen. Uusi ilme, uusi selkeämpi tavoite ja vihdoin myös toimivampi kv-taso sekä toimintakulttuuri. Odotan innolla!

Kuva © Kaisa Heininen

Lotta, mitä odotat vuosilta 2013-2015 CISV:n päätöksenteon ytimessä?

talossa kuten Helsingin perinteikkäässä IYM-paikassa Meriharjussa. Mitä ilman et koskaan matkusta?

Seuraavat vuodet tuovat niin paljon muutoksia CISV:n kansainväliseen rakenteeseen, että on vaikea edes kuvitella, mihin kaikkeen tämä vielä johtaa. Tämän vuoden AIMin perusteella voin kuitenkin sanoa, etteivät asiat muutu

Villasukkia. Kiitokset Tuomakselle kuluneista vuosista ja Lotalle onnea tehtävään! Haastattelut Kaisa Heininen

liitto tiedottaa

Raati valintatilanteessa. Kuvissa vasemmalta: Lotta Sjöblom, Olga Saxén, Sami Kero ja Kaisa Heininen. Kuvat © Sara Frankenhaeuser

Valokuvakilpailun satoa Vuoden parhaita leirikuvia etsittiin tällä kertaa valokuvakilpailun voimalla. Kuvien toivottiin kertovan ystävyydestä, avoimuudesta ja innostuksesta. Kilpailukuvia saatiin melkein kaikista paikallisyhdistyksistä. Kilpailun raatiin kutsuttiin Helsingin Sanomien palkittu kuvaaja Sami Kero ja valokuvaaja Olga Saxén, jotka edustivat ammattilaisten näkökulmaa. Suomen CISV-liiton hallituksesta kuvia arvioi Lotta Sjöblom. Tiedotuskomitean ja CISVARIn kannalta kuvia ruotivat Sara Frankenheuser ja raadin sihteeri Kaisa Heininen.

Sofia Tanskasta /Nina Franzas, Porvoo 75e

Rento kuva, josta tulee hyvä mieli. Tässä on hauskuutta ja asennetta. Asenne on tärkeämpi kuin sommittelu tai taidehistoria!

Onnea voittajille!

Guaranteed funtimes /Sari Viljanen, Naantali 100e Raadin perustelut: Ryhmäkuva on vaikea ottaa, tässä siinä on onnistuttu. Kuva on spontaani, aiheensa näköinen, ei piittaa estetiikasta tai säännöistä. Katsoja löytää kuvasta uusia asioita, se antaa aiheen katsoa monta kertaa.

Vika ilta /Joel Hellén, Helsinki 50e

Kuvaaja on onnistunut pysäyttämään tilanteen, katsoja miettii mitä on tapahtunut. Riemua, vauhtia, menoa ja meininkiä.

ja Happiness / Maria Järvelin, Tampere 50e

Tässä on lämmin tunnelma, ystävyyttä ja CISV-tunnetta.

cisvari | 2012–13

CISV 60 vuotta

CISV:n 60-vuotisjuhlan tunnelmia Kansainvälisen CISV:n 60-vuotisjuhlaa (ensimmäisestä Villagesta laskettuna) vietettiin Suomen CISV-liitto ry:n syyskokouksen yhteydessä Espoon Siikarannassa 22.10.2012. Juhlan teemana oli päivänsankarin syntymävuosikymmen. Fifties-henkeä nähtiin vieraiden asuissa ja kampauksissa, sekä kuultiin yllätysvieras Elviksen innostaessa kansaa tanssilattialla. Ilahduttava joukko saapui juhlimaan CISV:tä ja muistelemaan kokemuksiaan valokuvanäyttelyn äärellä. Virallisen ohjelman aluksi jokainen vuorollaan nousi seisomaan sen vuoden kohdalla, kun oli tullut mukaan toimintaan, ja meitä oli kaikilta vuosikymmeniltä! Matti Sarvas: CISV on antanut minulle valtavasti

nsimmäinen leiri vuonna1953 Lillsvedissä Ruotsissa oli tietysti aikamoinen elämys, olinhan ensimmäistä kertaa ulkomailla. Lähdimme leirille koko joukko aika valmistautumattomina, ohjaajillakaan ei ollut mitään käsitystä mihin oltiin menossa. Mieleen ovat jääneet havulaavussa yöpyminen, pienellä purjeveneellä purjehtiminen sekä uimahalli. Vuoden 1959 Reunion-leiri Kööpenhaminan lähellä oli suurenmoinen kokemus! Kaikki leiriläiset olivat olleet villagella, vaikka he eivät olleetkaann minulle ennestään tuttuja. Meillä oli seminaareja fiksuista teemoista, kuten kehitysmaat ja itä-länsikonflikti. Ihmiset olivat innostuneita ja keskustelut älyllisesti haastavia. Sen jälkeen halusin myös jatkaa toimimista Helsingin CISV-kerhossa ja myöhemmin lähdin vielä ryhmänjohtajaksi Norjaan.

Gustav Schildt: CISV on opettanut suvaitsevaisuutta ja yhdistystoimintaa

uonna 1955 olin villagella Ruotsissa, siellä uimme paljon ja leikimme. CISV:n perustaja Doris Allen oli myös mukana leirillä, ja hän haastatteli meitä lapsia. Hän kysyi esimerkiksi toiveammattiamme. Vuonna 1958 olin kansainvälisellä JC-koulutusleirillä Ranskassa! Se oli ainoa laatuaan, vastaavaa ei koskaan aikaisemmin eikä koskaan myöhemmin järjestetty.

Maiju Heinrichs eli Marja Saukkonen: Ihmiset ovat kaikkialla samanlaisia

hmiset toivovat elämältä samoja asioita kulttuureista, uskonnoista ja elämäntilanteista riippumatta: rauhaa, ymmärtämystä, rakkautta ja sosiaalisia kontakteja. Vaikka näytämme erilaisilta ja asumme eri puolilla maailmaa, meillä on paljon yhteistä, sen opin jo lapsena. Kun isäni Hannes Heinrichs oli Suomen CISV:n puheenjohtajana, tapasin myös aikuisia muista maista. Näin, että ympäröivään maailmaan ja rauhaan voi vaikuttaa. Muistan, kuinka olin vihainen, kun katsoin tv:n keskusteluohjelmaa, jossa keskustelijat olivat sitä mieltä, ettei yksittäinen ihminen voi tehdä paljoakaan maailmanrauhan puolesta!

Satu Einsalo: Hyvää päivää, maisteri!

ISV-vanhempana on ollut tärkeää tavata lapsen leader hyvissä ajoin ennen leiriä ja tutustua häneen. Tapasivathan minun vanhempanikin vuonna 1964 leaderini ennen leiriä - nimittäin satamassa ennen laivan lähtöä! Leader esittäytyi, kertoi nimensä ja sanoi, että voisimme kutsua häntä ihan tuttavallisesti maisteriksi.

YLHÄÄLTÄ VASEMMALTA Juhlaillallinen. Alkumaljat. “Elvis” (Teemu Alanen) tansittaa CISV-liiton puheenjohtajaa Kaisa Heinistä. Jussi Reinikainen ja Laura Einsalo tanssivat. Valokuvanäyttely. Jaska ja Päivi LOpe nostavat maljaa CISV:lle. Emma Luode, cisvari vuodesta 2006. 60-vuotisjuhlakomitean jäsenet: Elina Tervonen, Sara Frankenhaeuser, Kaisa Heininen, Eveliina Räty ja Katri Astala. Kuvat © Annika Tenho, Nina Forsman

Haastattelut Johanna Oljemark YLHÄÄLTÄ CISV-laulu, Matti Sarvas kuvassa toinen vasemmalta. Gustav Schildt ja Marja Saukkonen. Satu Einsalo (kuvassa vasemmalla) ja Nina Johansson esittivät muistelun päätteeksi hupaisan japanilaisen laulun.

cisvari | 2012–13

leirit ‘12 Camp Saimaa numeroina: 48 lasta 13 leaderia 7 JC:tä 4 käsiparia staffissa 14 osallistujamaata 15 matkalaukkua El Salvadorista 421 litraa polttoainetta 417 litraa maitoa 10 siivousryhmää 43 perhemajoitusta 118 talkootyöhön osallistumiskertaa 15 keittiöapulaista 2 pakettia nippusiteitä 50 kiloa broileria 48 kiloa jauhelihaa 40 kiloa juustoa 3 lääkärissäkäyntiä 1592 A4-kopiota 78 sänkyä

Camp Saimaa goes karjalanpiirakka! Ruokakulttuuria ja kädentaitoja Etelä-Karjalassa

esällä 2012 Suomessa järjestettiin yksi 11-vuotiaiden kansainvälinen kesäkylä, Camp Saimaa Village. Kesäkylän sisältö seuraa aina tarkkaa kansainvälistä kasvatuksellista ohjenuoraa. Meidän kesäkylässämme oli toki myös paikallista väriä: sijaitsihan leiripaikka Saimaan sylissä. Yksi leirin kohokohdista oli paikallista ruokaperinnettä vaalivan keittiömestari Ulla Liukkosen vierailu. Neuvottelut Ullan kanssa aloitettiin hyvissä ajoin talvella ja hän innostui mukaan piirakanpaistoa laajemminkin. Leirin aikuiset suuntasivat vapaailtanaan Lappeenrantaan, Ullan tunnelmalliseen ravintolaan. Ulla Liukkonen saapui leirille valmiiksi tehty, haudutettu puuro mukanaan. Kulttuurillisesti värikäs joukko lapsia ja aikuisia sai Liukkoselta ainekset ja tarkat ohjeet aidon ja oikean karjalanpiirakan tekoon. Leiriläisten piirakoihin syntyi hauskasti elementtejä kunkin tekijän kotimaan kulttuureista. Esimerkiksi meksikolaisen leaderin Jonin ensimmäinen piirakka muistutti muodoltaan vähän karjalaista herkkua, mutta toisesta hän taitteli suosiolla itselleen tutumman tortillan. Kevätkääryleen mallisiakin piirakoita taisi näkyä. Muotonsa saaneet karjalan-, meksikon- ja muutkin piirakat levittyivät pelleille paistamista varten kunkin nimellään varaamalle paikalle. Jokainen leipuri maistoi innokkaasti ja rohkeasti omaa taideteostaan paistamisen jälkeen, vaikka kaikille maku ei ollutkaan mieluisa. Monikulttuurinen keittiökohtaaminen oli antoisa sekä opettajalle että oppia saaneille! Vierailu päättyi karjalaistyyliseen ilonpitoon, yhteiskuviin, halauksiin ja CISV:lle perinteiseen ”kiitos ruuasta” -leikkiin.

”Yksi leirin kohokohdista oli paikallista ruokaperinnettä vaalivan keittiömestari Ulla Liukkosen vierailu. Neuvottelut Ullan kanssa aloitettiin hyvissä ajoin talvella ja hän innostui mukaan piirakanpaistoa laajemminkin.”

Rauha Kauppinen ja Sirkku Mattero Leirin staffin jäsenet Kuvat © Kari Martiala

cisvari | 2012–13

Kuumuutta, kokemuksia ja kavereita

leirit ‘12

Summer Camp -leirillä Israelissa

M Amanda Stegner kuvassa oikealla. Kuva © Sara Frankenhaeuser

8 Billion

Amanda Stegner oli USA:n delegaation ryhmänjohtaja Naantalin 8illion Summer Campilla. Hän oli ensi kertaa Suomessa, mutta tämä oli hänelle jo kuudes Summer Camp. Amanda kertoo Cisvarin lukijoille leirin teemasta, joka käsitteli väestönkasvua ja kestävää kehitystä.

or many of our youth participants, the conversation about sustainable development started the same way: recycling. The conservation of resources. It was a great start and we had some important talks. After a while, we asked our delegations to think deeper about sustainable development. They talked about how to help our planet support a growing population. They looked at finding balance between traditions and the blending of cultures. Our participants explored the importance of learning from mistakes of the past and teaching future generations the same thing. Kuvat © Sari Viljanen

One of our more memorable activities had groups creating their own city and slowly our land was taken away. We took our buildings and all the ideas we had come up with to other cities and tried to combine on their land. The participants told us it was an interesting look at how cultures combine when people move to new areas. There were discussions about alternative fuel sources and water consumption, but we also debated if it’s alright for governments to try and regulate the population. We tried to think about what this many people on Earth could mean for our schools, technology, and the way we live our lives. By the end of camp, we all looked at sustainable development a bit differently. YLHÄÄLTÄ Pöytätabletteja askartelemassa. Suomen eli Lappeenrannan delegaatio. Leirin johtoryhmässä olivat Katriina, Minna, Renato ja Sari.

Amanda Stegner

ielikuvat Israelista ennen leiriä olivat hatarat: pohdittiin, että onko siellä rauhatonta, kuivuuko sinne, voiko hepreaa oppia puhumaan ja onko siellä ylipäätään muuta kuin kameleita ja aavikkoa? Keskustelimme ennakkoluuloistamme ja asenteistamme ja kaikki päättivät lähteä avoimin mielin mukaan. Ensimmäinen vaikutelma Israeliin laskeuduttua oli kuumuus, mutta yllätyksenä tuli, miten nopeasti siihen tottuikaan. Ja olihan siellä paljon vihreää: palmuja, kasveja ja muita iloisia värejä. Ei sittenkään pelkkää aavikkoa! Neljä seuraavaa päivää vietettiin Haifan huipulla hulppeissa oloissa. Host Family:na toimi kokenut CISV-perhe, jolta ei vieraanvaraisuutta puuttunut ja elämä perheen luona tuntuikin meistä yltäkylläiseltä. Perheen äiti Maya vei meidät rannalle, ostoksille, arabialaisille markkinoille sekä katsomaan upeita luolia Pohjois-Israeliin. Kokemus oli mahtava alku matkalle ja ennakkoluulot Israelista alkoivat karista toden teolla. Seuraavana vuorossa oli matkan kohokohta eli varsinainen leiri. Tunnelma oli alusta alkaen huippuhyvä ja vauhdikas. Päivät rullasivat aktiviteettien merkeissä uusien kavereiden seurassa. Israelilaisilta opittiin paljon sekä juutalaisesta että muslimikulttuurista: Leiripaikka oli yhteisöllisen asuinalueen, kibbutzin alueella, kaikki ruoka leirillä oli kosher– menetelmällä valmistettua ja erityisesti Lähi-idän erikoisuus falafel oli suurta herkkua. Hepreaa ja suomea vertaillessa huomattiin, että molemmat ovat tasavertaisesti yhtä vaikeita oppia, arabiasta puhumattakaan. Kuitenkin yhteistäkin löytyi paljon: täällähän pelataan samoja pelejä, kuunnellaan samoja biisejä ja eletään yllättävän samanlaista elämää kuin Suomessa. Vaihtelua päiviin toivat retket uimaaltaalle sekä Haifaan. Vierailimme Bahai - puutarhassa, joka oli kerrassaan upea! Opas kertoi puutarhan taidokkaiden yksityiskohtien merkityksistä ja retkestä jäi käteen paljon uutta tietoa sekä satoja valokuvia. Avoimien ovien päivänä esittelimme leiriä ja Suomea muillekin israelilaisille ja hauska yllätys oli viikonloppuperheen Maya-äidin vierailu ja kivat lahjat.

Kaiken kaikkiaan Israel yllätti iloisesti ja se osoittautui loistavaksi leirimaaksi: ihmiset olivat mukavia ja vieraanvaraisia ja puhuivat hyvin englantia. Vaikka sadetta ei näkynyt lainkaan, kuumuus ei haitannut menoa vaan siitä opittiin nauttimaan. Israel oli erilainen ja kiinnostava, eli siis mainio kohde laajentaa näkökulmaa ja oppia uutta! Jotain jäi kuitenkin puuttumaan: koko matkan aikana ei näkynyt yhden yhtä kamelia.

“Hepreaa ja suomea vertaillessa huomattiin, että molemmat ovat tasavertaisesti yhtä vaikeita oppia, arabiasta puhumattakaan.”

Fanny, Elsa-Maija, Anders, Valter ja Varpu CISV Helsinki

Kuvat © Varpu Ahtonen

cisvari | 2012–13

leirit ‘12

Ystävän käsivarsi ympärilläni – parhaat muistot Czary Mary -villagelta

Ingen panik, allt går bra! Fredrik och Kasper, Sao Paulo Brasilien, vinter 2011-12 Mathilda och Sissel, Michigan City USA, sommar 2012 Fredrik tredje och Kasper andra till höger. Bild © Charlotta Eriksson

Maija (vasemmalla) ja Ester Suomesta ja Hannah Norjasta.

”Tänä päivänäkin tunnen, kuinka tämä lyhyt kuukausi toi niin paljon iloa elämääni, miten hymyilenkään, kun ajattelen CISV:tä!”

Heippa kaikki! Minä olen Ester, 11-vuotias suomalainen tyttö, ja osallistuin CISVvillagelle Puolassa viime kesänä. Ennen leiriä en oikein ymmärtänyt mikä juuri tässä leirissä olisi niin erikoista. Asun Intiassa, joten ajattelin, ettei se varmaan poikkeaisi paljoakaan omasta elämästäni. Paitsi että olisin kokonaisen kuukauden poissa kotoa, ilman perhettä. Mutta sinä päivänä kun saavuimme Puolaan, kaikki muuttui. Nyt tiedän, että maailmassa ei voi olla parempaa leiriä! Aika meni tosi nopeasti. Leiriä oli enää viikko jäljellä, kun ajattelimme, että pidetään hauskaa nyt kun vielä voimme. Yksi aktiviteeteista oli rakentaa kaupunki vessapaperirullista, laatikoista ja muista kierrätysmateriaaleista. Oli ilahduttavaa rakentaa mitä vaan halusi. Sai nauraa ja vitsailla ja liimata pahvia ja laatikoita yhteen kauppakeskukseksi meidän kaupunkiin. Kiertelimme ympäri, ja näimme, että muiden ryhmien kaupungit olivat kiinnostavia. Yhtäkkiä kuului huuto alakerrasta, että voimme tuhota toistemme teokset. Kaupungit, joihin oli käytetty paljon aikaa ja kykyjä. Me pompimme talojen päälle ja murskasimme linnoja. Kävelimme takaisin meidän tilaamme, ja siellä myös meidän kaupunki oli palasina. Miten helposti voi tuhota kauniin teoksen, miten helposti voi murskata jonkun kodin. Puhuimme siitä, miten monet menettivät perheenjäsenen tai ystävän kun Twin Towerit kaatuivat New Yorkissa. Ja puhuimme myös siitä miten on meidän tehtävämme tuoda rauhaa maailmaan! Kun tuli viimeinen ilta yhdessä, itkin. Itkin ilosta, ihanasta leiristä ja sitten myös surusta, koska lähtisimme kukin omiin suuntiimme. Näin kynttilänvalossa tuttuja kasvoja ja kuulin nyyhkytyksiä. Ja kun tunsin ystäväni käden tiukasti ympärilläni, huomasin, että olemme kuin perhe. Nyt olen niin kiitollinen, että maailmassa on tällaisia leirejä, joissa saadaan ystäviä eri puolilta maailmaa ja opitaan yhteistyötä. Tänä päivänäkin tunnen, kuinka tämä lyhyt kuukausi toi niin paljon iloa elämääni, miten hymyilenkään, kun ajattelen CISV:tä! Ajattelen, että voin oppia muilta ja tehdä heidät iloisiksi. Ja kuinka siinä ei ollut mitään outoa, että olimme kahdestatoista eri maasta. Nimet CISV Pre Camp -lehdessä eivät enää tunnu vierailta. Muistan, miltä tuntui olla uudessa maassa, mutta tuntea olonsa yhtä turvalliseksi kuin kotona. Ystävät auttavat niin paljon. Ja vaikka kuplamme ehkä puhkesi, niin kuin meidän leaderimme sanoi, emme ikinä unohda sitä kuukautta Puolassa. Muistakaa, on meidän tehtävämme tuoda rauhaa maailmaan!

Var ni rädda för att åka iväg?

Hade ni hemlängtan under lägret?

M: Nej, men lite skrämmande var det med säkerhetskontrollerna på flygfältet. I Finland trodde de att vår ledare inte hade rätt att resa med oss, men det löste sig.

M: När jag läste brev som jag fått hemifrån fick jag hemlängtan. Men både vår ledare Sara och kompisar på lägret tröstade och det gick ganska snabbt om.

S: Nej, men det var hemskt att packa. Då fick jag ledsamt och grät. F: Nej, men det var svårt att hitta alla saker man behöver för sommaren i butikerna, när vi då reste på vintern. Vi måste köpa mycket flera månader i förväg. K: Nej, det var spännande. Hurdana var era värdfamiljer?

Alla fyra har ungefär samma svar; de var trevliga och skötte om en! Det gick bra att kommunicera, värdfamiljerna gjorde sitt bästa. Lite konstigt med sött till morgonmål som t.ex. donits och choklad.

S: Lite i början, det gick om när lägret kom igång. Så fick jag hemlängtan när jag läste brev hemifrån. F: I slutet av lägret hade jag hemlängtan nångång på natten, då hade jag ett mjukdjur som tröst. K: När jag läste brev hemifrån, speciellt det första som vår ledare hade med. På flyget hem fick jag också lite längtan, när jag visste att det är så nära tills jag får se alla.

K: Super! Många olika rätter vid varje måltid, frukter och efterrätt. Vad skulle ni hälsa till föräldrar vars barn är påväg på village?

M: Packa med varma kläder, det kan vara kallt på natten fast det är sommar. S: Det är härligt på läger! K: Ingen panik, allt går bra. ALLA: Skicka bara iväg barnen, det är värt det! Tänker ni stanna i CISV?

Alla: JOO!! Charlotta Eriksson CISV Porvoo/Borgå

Hurdan var maten på lägret?

F: Maten var säkert god för andra på lägret, men själv är jag ganska kräsen.

FRÅN VÄNSTER: Sissel, Mathilda och gruppens ledare Sara. Bild © Sara Henriksson

Ester Pyykkö CISV Helsinki

cisvari | 2012–13

leirit ‘12

Kestävää elämää, vaikeita valintoja. Onko kaikesta pakko päättää nyt?

“CISV antaa mahdollisuuden tarkastella asioita eri näkökulmista ja tehdä  kompromisseja miten parhaiten taitaa. Valitettavasti aina ei voi tehdä  kompromissia. ”

Kuvassa Suvi Kaakkomäki.

Seminaarileirilläni Norjassa, eli ”Sheepinourcampillä” kuten sen  nimesimme, syntyi erään aktiviteetin jälkeen erityisen mielenkiintoinen  keskustelu CISV:n vuoden teemasta Sustainable Development (kestävä kehitys). Tulin ensi kertaa ajatelleeksi, kuinka Suomessakin kestävä kehitys ja ympäristöasiat asetetaan yllättävän usein vastakkain vaikkapa ihmisten työpaikkojen kanssa.

ktiviteetissamme oli oikeuskäsittely kuvitellusta tilanteesta, jossa  syytettynä oleva tehdas saastuttaa pientä lähijokea ja  aiheuttaa niin hiilidioksidipäästöjä kuin muun alueen luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja kalakuolemia. Toisaalta samainen tehdas työllistää  suoraan tuhat vähän koulutettua henkilöä, joiden uudelleen työllistyminen näinä talouskriisin aikoina on epätodennäköistä.

lailtiin kuvia epätoivoisista kadulla  elävistä köyhistä lapsista ja aikuisista. Näin päädyttiin tilanteeseen,  jossa monikaan ei uskaltanut sanoa juuta eikä jaata.

Osallistujien piti päättää, suljetaanko tehdas vai  saako se jatkaa toimintaansa. Lisätietoja sai kysyä tehtaan edustajalta ja syytteen nostaneelta maanviljelijältä, jonka elinkeinoa tehdas haittasi. Kävi ilmi, että tehtaan tuotantomekanismien kehittäminen ei kilpailutilanteen takia onnistunut  tarpeeksi kannattavasti.

CISV antaa mahdollisuuden tarkastella asioita eri näkökulmista ja tehdä  kompromisseja miten parhaiten taitaa. Valitettavasti aina ei voi tehdä  kompromissia. Meidänkin väittelyksi tempautuneessa keskustelussamme  päädyttiin pisteeseen, jossa ympäristön etua ajava osapuoli tuli  sanoneeksi ”Ei voi mitään”, mikä sai työntekijöiden kantaa ajavien mielet mustiksi.

Oli hyvin mielenkiintoista seurata ja osallistua kiivaaseenkin keskusteluun. Vihreät arvot saivat laajan kannatuksen, ja niitä perusteltiin pääasiassa ilmastonmuutoksella ja eläinten oikeuksilla. Vastapuolella  koettiin ahdistusta työntekijöiden ja heidän perheidensä puolesta: painotettiin yksilöitä ja maa-

Harva haluaa  kertoa toiselle tämän menettävän työnsä ja ainoan toimeentulonsa siksi että tehdas saastuttaa: aivan kuten niin moni muu tehdas muualla ja  aivan kuten vaikkapa liikenne kaikkialla. Toisaalta ilmastonmuutos on totta.

Mieleeni tulivat Suomen ajankohtaiset ongelmat, kuten Talvivaara. Nyt ajattelen sitä myös toiselta kantilta, en vain kylmän ympäristölähtöisesti. ”Onneksi  meillä on kuitenkin sosiaaliturva,” huomasin miettiväni, vaikka pahalta se silti  kuulostaa. Aktiviteetin lopuksi päädyimme päästövähennyksiin viiden vuoden siirtymäajalla. Emme voi kuin nostaa peukut pystyyn ja toivoa, että myös tosielämän ongelmille löydettäisiin kestävät ratkaisut. Lisäksi jokainen voisi miettiä tarkasti, millaisia valintoja tekee kuluttajana. Sitä saa, mitä tilaa, eiköhän se niin ole? Suvi Kaakkomäki CISV Tampere

Cultures around the Corner

isv Vaasa ry järjesti yhdessä Suomen Punaisen Ristin kanssa keväällä 2012 MOSAIC -projektin, jonka tavoitteena oli tuoda maahanmuuttajanuoret ja CISV-nuoret yhteisen toiminnan pariin. Kulttuuria kulman takana -kerho kokoontui kuusi kertaa SPR:n tiloissa. Yllätyimme positiivisesti osallistujamäärästä, mukana oli 18 innokasta uutta cisvaria. Vaasan kaupungin kotouttamissuunnitelman mukaan Vaasassa asui keskimäärin 2800 ulkomaalaistaustaista asukasta vuonna 2007, mikä on noin 4,8 % kaikista asukkaista. Muutamassa vuodessa Vaasasta on kasvanut monikulttuurinen kaupunki, jonka asukkaiden juuret ovat ympäri maailmaa. Vaasassa on asukaslukuun nähden eniten maahanmuuttajia Suomessa. Kulttuuria kulman takana -kerhon päätavoitteena oli ottaa huomioon paikallisen yhteisön monikulttuurisuus ja lisätä suvaitsevaisuutta ympäristössä. Myös nuorten itsetunnon kohottaminen oli yksi tavoite. Tarkoituksena oli, että lapset ja nuoret tutustuisivat toisiinsa, saisivat uusia kavereita ja kansainvälistyisivät omalla alueellaan. Tämän ikäisillä maahan-

muuttajalapsilla ei välttämättä vielä ole omaa harrastusta, joten leiri tarjosi mukavaa puuhaa koulun jälkeen. Toteutimme myös voimaannuttavan valokuvauksen projektin, jossa nuoret saivat itse päättää missä ja millaisina heidät kuvataan. Phimghan (13 v.) halusi tulla kuvatuksi graffitiseinän edessä kuulokkeet korvilla, kun taas Grace (12 v.) pukeutui prinsessaksi. Pojat olivat kiinnostuneita muun muassa jalkapallosta, niinpä menimme kentälle kuvaamaan. Järjestimme kerhon loputtua valokuvanäyttelyn Vaasan kaupungin kirjaston lastenosastolla. Kuvien viereen nuoret olivat kertoneet elämästään kotimaassaan sekä Suomessa. Projekti onnistui loistavasti, ja pohdimmekin kerhon jatkamista ensi syksynäkin. SPR:n kanssa yhteistyö sujui loistavasti. Mosaic-projekti on mainio paikallistoiminnan muoto, joka toisaalta vaatii jonkin verran paperihommia, mutta toisaalta palkitsee iloisten ja aktiivisten CISV-nuorten hymyillä. Toiminta saattaa poikia myös uusia cisvareita villageille tai campeille. Johanna Hirvikoski & Kaisa Konttinen CISV Vaasa

”Mosaic projekti on mainio paikallistoiminnan muoto, joka toisaalta vaatii jonkin verran paperihommia, mutta toisaalta palkitsee iloisten ja aktiivisten CISV-nuorten hymyillä. ”

cisvari | 2012–13

Kansainvälisyys Kansainvälisyyskasvatus – globaalikasvatus – rauhankasvatus?

mielipiteet

ärjestöllämme on vuosittain teema, joka ohjaa leirien ja aktiviteettien sisältöä. Tänä vuonna teemana on ollut kestävä kehitys, mikä kertoo CISV:n muuttumisesta maailman mukana. Ydinmissiomme – rauhanomaisemman ja oikeudenmukaisemman maailman rakentaminen – on yhä läheisemmin kietoutunut myös ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Puhtaan veden, ruoan ja ilman puute johtaa usein konflikteihin ja  epäoikeudenmukaisuuteen.

Drill Books

Van

Dress

Camera Backpack Hammer

Hiking boots Spade

koaa yhteen paikkaan tiedon sosiaalisen verkostosi  lainattavista tavaroista.

Miten tämä eroaa muista vastaavista palveluista? Kaikkihan me tiedämme, kuinka helppoa on majoittaa tuiki tuntemattomia cisvareita omaan kotiin. HeOn selvää, ettei nykyinen länsimaihän ovat cisvareita, ei ongelmaa. Miksi nen tapa kuluttaa voi siis emme käyttäisi toimia mallina, kun samoja verkostoja ”Ydinmissiomme – väestöiltään suuremmat myös tavaroiden rauhanomaisemman ja maanosat vaurastuvat. lainaamiseen? Olisi Ellemme ole valmiita oikeudenmukaisemman mutkatonta lainata köyhtymään, planeetan vaikkapa telttaa maailman rakentaminen Pohjois-Italian rajallisista resursseista on saatava enemmän vaelluksella, jos siitä – on yhä läheisemmin irti. Aloittamani projekti voisi sopia etukäteen kietoutunut myös pyrkii tähän hyödyntäitalialaisen cisvarin mällä netin sosiaalisia kanssa.   ympäristöongelmien verkostoja. ratkaisemiseen.” CISV:llä on mieThanks for Sharing lestäni valtavasti -palvelussa voit kertoa tuttavapiirille, potentiaalia tämänkaltaisten mitä tavaroita olet halukas lainaamaan. uusien trendien edelläkävijänä. Emme Kantava ajatus on, että useimmiten ole verkostoituneet ainoastaan laajalolisi järkevämpää lainata kaverin poti vaan myös tiiviisti, mikä helpottaa rakonetta kuin ostaa itselle uusi. Eihän yhteistyötä. Haastankin teidät, rakkaat perimmäinen tarve ole omistaa poraa kanssa-cisvarit, uudistamaan kulutusvaan saada reikä seinään! Merkittäväkulttuuriamme ja  materiasuhdettamme nä esteenä lainaamiselle kuitenkin on, kestävämmäksi. Tervetuloa jakamaan että yleensä tunnemme vain lähimpien  @ thanksforsharing.eu!  ystävien kaappien sisällöt. Thanks for Sakari Ellonen Sharing toimii Facebookin päällä ja ko-

cisvari | 2012–13

Kolme näkökulmaa CISV:n tehtävään Suomen CISV:ssä on totuttu puhumaan kansainvälisyyskasvatuksesta, kun kuvataan CISV:n keskeisintä tehtävää. Englantia pääkielenään käyttävä CISV-yhteisö ilmaisee järjestön tehtävän rauhankasvatukseksi, peace education. Monessa muussakin kielessä käännös tarkoittaa rauhankasvatusta, kuten ruotsin fredsutbilding tai espanjan educación para la Paz. CISVARI kysyi mielipidettä suomalais-norjalaisguatemalalaiselta raadilta.

Auli

Jenny

Jose Kuva Auli Starckin kotialbumista.

uomalainen Auli Starck sanoo CISV-harrastuksensa olleen yksi syy ammatinvalintaansa. Hän työskentelee Kepassa, kehitysyhteistyöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kattojärjestössä. Jenny Sulland Norjasta ja Jose Bassila Guatemalasta ovat pitkän linjan cisvareita, joille niin leiriolot kuin hallinnon parissa työskentely ovat tulleet tutuiksi vuosien varrella.  Globaalikasvatusta Kepassa Auli Starckin cisvarin ”ura” alkoi 14-vuotiaana perhevaihdossa Tennesseessä. Myöhemmin Auli kartutti leirikokemuksiaan sekä junioriohjaajana että suomalaislasten ryhmänohjaajana. ”Ehkäpä CISV antoi kipinän, joka on pitänyt kansainväliset asiat aina lähellä sydäntäni”, sanoo Auli, joka työskentelee Kepassa järjestöjen kehitysyhteistyön parissa. Kepa painottaa toiminnassaan globaalikasvatusta. Mitä se oikein tarkoittaa? ”Globaalikasvatus on toimintaa, jolla pyritään ohjaamaan kaiken ikäisiä ihmisiä maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen. Kepa koordinoi kansalaisjärjestöjen globaalikasvatustyötä Suomessa ja innostaa järjestöjä toimimaan uusilla tavoilla. Lisäksi järjestöjen yhteistyö niin keskenään kuin vaikkapa koulujen kanssa on yksi Kepan toiminnan tavoitteista”, Auli tiivistää.

Globaalikasvatusta vai kansainvälisyyskasvatusta CISV:ssä? Aulin mukaan monet erilaiset järjestöt voivat toimia globaalikasvatuksen saralla. Globaalikasvatukseen mahtuu monia näkökulmia, ja sen edistämiseksi voidaan tehdä työtä eri asioita painottaen. ”Joillakin järjestöillä painottuu vaikkapa lasten ja nuorten osallistuminen, toisilla taas rauhantyö ja ihmisoikeudet”, hän toteaa. Kysymykseen, mikä käsite kuvaisi parhaiten CISV:n toimintaa, Auli vastaa pohdiskellen. ”CISV:n toiminnassa korostuvat mielestäni rauhankasvatus ja kasvatus kansainvälisyyteen sekä ihmisten yhdenvertaisuuteen. Nämä liittyvät läheisesti maailmanlaajuiseen oikeudenmukaisuuteen ja vastuullisuuteen, joten mielestäni ne ovat osa globaalikasvatusta.” Asia ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen. Auli punnitsee CISV-kokemustensa perusteella, että mikäli pitäisi kuvata CISV:n toimintaa yhdellä sanalla, kenties kansainvälisyyskasvatus olisi kuitenkin osuvin ilmaisu. ”Globaalin vastuullisuuden korostuminen CISV:ssä vaatisi ehkä vielä hieman tasapuolisempaa osallistumista myös kehitysmaista”, Auli kiteyttää.   Paikkamme maailmassa?  Kokenut cisvari, norjalainen Jenny, on aluksi hieman hämmästynyt kuultuaan, että Suomessa ei puhuta rauhankasvatuksesta vaan kansainvälisyyskasvatuksesta. Hän heittää suomalaisille vastaky-

Väline ymmärtämisen oppimiseen symyksen, että miten niin cisvaaminen ei muka olisi rauhankasvatusta. Hän Jose on ollut CISV:ssä 13-vuotiaasta arvelee, että ihmiset ovat kenties lähtien. Hänen kokemuksensa ovat karthieman ennakkoluuloisia rauhankastuneet niin leiriläisenä kuin ryhmänohvatuksen suhteen, ja toteaa, että onhan jaajana ja johtoryhmässä useilla leireillä kansainvälisyys sanana toki mukavan ja kansainvälisissä luottamustehtävissä. neutraali.   ”Minulle norjalaisena rauHän on suurin piirtein samoilla linjoilla hankasvatus, fredsutdanning, merkitsee Jennyn kanssa todetessaan, että rauuuden oppimista eri maista, kulttuureishankasvatus, Educación para la Paz, on ta ja ihmisistä,” Jenny toteaa. Hän pitää oikeastaan väline. ”Se on tapa saavuttaa tärkeänä erilaisuuden ymmärtämistä ne tiedot, taidot ja asenteet, jotka vaaja kykyä tarkastella asioita monista eri ditaan elämiseen rauhassa näkökulmista. itsemme, yhteiskunnan ja ”Rauhankas”Rauhankasvatus haastaa kaiken ympärillämme olevatus opettaa ymmärtämään meidät tarkasteleman itse- van kanssa.”  toisia ihmisiä ämme, lähiympäristöämme Jose perustelee, miksi CISV syvällisesti. Guatemala kertoo osallisSe voi johtaa ja pohtimaan paikkaamme tujille ja heidän vanhemmaailmankuvan maailmassa.” milleen, että CISV tarjoaa muutokseen”, rauhankasvatusta. ”Ohjelhän pohdiskelee. missamme oppii ymmärtämään minkälaisessa maailmassa asumme. Toisaalta Jenny tekee tällä hetkellä vapaaehtoisopetamme ratkaisemaan konflikteja työtä Norjan CISV:n koulutuskomiteasrauhanomaisesti.” sa. Hän muistaa myös lämmöllä Naantalin Hero Village -kesäkylää vuonna Pohdinnat ja keskustelut jatkuvat. Mitä 2008, jossa hän oli ohjaajana. Naantamieltä sinä olet? Kerro CISVARIlle: liin lähtevätkin terveiset kaikille tutuille information.committee@fi.cisv.org  ja kiitokset mahtavasta leiristä. Kenties juuri leirimuistot saavat hänet tekemään napakan tiivistyksen rauhankasvatuksen olemuksesta: ”Rauhankasvatus haastaa meidät tarkasteleman itseämme, lähiympäristöämme ja pohtimaan paikkaamme maailmassa.”

M Itella Posti Oy Itella Green

CISV on sitoutumaton, vapaaehtoisvoimin toimiva kansainvälisyyskasvatusjärjestö. Ohjelmamme tarjoavat erityisesti lapsille ja nuorille monikulttuurisia kokemuksia. Maailmanlaajuiseen ystävyyteen kasvaminen jo lapsena on CISV:n perusta. Hallitus 2012

Ohjelmat

PUHEENJOHTAJA Johanna Sandberg: president@fi.cisv.org

VILLAGE viisum.committee@fi.cisv.org

RAHASTONHOITAJA Linda Nummelin: finance@fi.cisv.org

INTERCHANGE interchange.committee@fi.cisv.org

TRUSTEE Tuomas Erkinjuntti: trustee@fi.cisv.org

STEP UP viisum.committee@fi.cisv.org

JUNIOR BRANCH -EDUSTAJA Anna Kauppinen: juniorbranch@fi.cisv.org

YOUTH MEETING viisum.committee@fi.cisv.org

JÄSEN Elina Tervonen: elina.tervonen@fi.cisv.org JÄSEN Lotta Sjöblom: lotta.sjoblom@fi.cisv.org

Paikallisyhdistykset HELSINKI helsinki@fi.cisv.org JYVÄSKYLÄ jyvaskyla@fi.cisv.org LAPPEENRANTA lappeenranta@fi.cisv.org NAANTALI naantali@fi.cisv.org PORVOO porvoo@fi.cisv.org TAMPERE tampere@fi.cisv.org VAASA vaasa@fi.cisv.org

Suomen CISV-liitto ry. Pohjoinen Hesperiankatu 15 A, 5. krs. 00260 Helsinki finland@cisv.org www.fi.cisv.org

SEMINAR CAMP semiipp.committee@fi.cisv.org INTERNATIONAL PEOPLE’S PROJECT semiipp.committee@fi.cisv.org MOSAIC mosaic.committee@fi.cisv.org JUNIOR BRANCH juniorbranch.committee@fi.cisv.org

Muissa asioissa LIITON TYÖNTEKIJÄ katariina.paakkanen@fi.cisv.org TIEDOTUS & MARKKINOINTI information.committee@fi.cisv.org KOULUTUS & KASVATUS leadertraining.committee@fi.cisv.org