Audiatoruutiset
1/2011
Audiator-yhtiöiden uutislehti sidosryhmille
Kuva: Pire Brave
Palvelutarpeet vanhustenhoidossa kasvavat vuosi vuodelta. Pirteä Hilkka Mononen, 80, kokkaa ja siivoaa vielä itse. Hän luottaa kuitenkin siihen, että vanhuspalvelut hoituvat aikanaan − tavalla tai toisella. Virpi Ilvoselle ”Hilu” on läheinen ystävä.
Hausjärven kunnanjohtaja Päivi Terävä palvelujen yksityistämisestä:
”Sopimusosaaminen on vakava haaste” Teksti: Anna-Mari Tyyrilä
Nykypäivän kunta tarvitsee laajan repertuaarin vaihtoehtoja palvelujensa tuottamiseksi. – Jos palveluja hankitaan merkittävässä määrin yksityisiltä, on pohdittava vakavasti ohjaus- ja valvontakysymyksiä. Ulkoistaminen asettaa sopimuksille ja laatumääritteille tavattoman suuret vaatimukset, Hausjärven kunnanjohtaja Päivi Terävä sanoo. Kunnat ovat pitkään täydentäneet omia palvelujaan ostamalla palveluja kuntayhtymiltä, naapurikunnilta, yksityisiltä tai kolmannelta sektorilta. Tulevina vuosina palvelujen tarve kunnissa kasvaa väestön ikääntyessä. Samaan aikaan työmarkkinoilta poistuvat suurten ikäluokkien osaajat, eikä työmarkkinoilta todennäköisesti
riitä osaajia kaikkien vakanssien täyttämiseen. Kuntien on pakko lisätä ostoja oman tuotannon ulkopuolelta. – Tänä päivänä kunta tarvitsee monenlaisia tuotantovaihtoehtoja. Parastahan toki olisi, jos kunta voisi itse tuottaa keskeiset peruspalvelunsa, Päivi Terävä näkee. – Ymmärrän toki, että kysynnän ja tarjonnan laki sanelee toiminnan suuntaa. Jos henkilökuntaa ei saa, ydinpalvelujakin joudutaan hankkimaan ulkopuolelta. Hausjärvellä ulkoisen hankinnan pakote tuli vastaan lääkäritilanteessa. Terveyskeskuskuntayhtymän oli ul-
koistettava lääkäreiden vastaanottopalvelut, koska virkoihin ei saatu tekijöitä. – Kun henkilöstö ikääntyy ja uusia ei voi rekrytoida, niin usein puhutaan, että on pakko ulkoistaa. Tätä on vaikea ymmärtää. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljon henkilöstömitoituksia, joita on noudatettava, olipa kyseessä kunnan oma henkilöstö tai ulkopuolinen toimija, Terävä huomauttaa.
Miksi omistaa seinät? Kun erilaisia yhteistyömalleja mietitään, ne voivat olla muutakin kuin palvelun tuottamista. – Kunta on perinteisesti omistanut ja rakennuttanut tilansa itse ja usein velkarahalla. Hausjärvellä (n. 8 800 as.) on neljä taajamaa, mikä kasvattaa investointimäärää. Mutta miksi mei-
dän pitäisi omistaa seinät? kunnanjohtaja kysyy. Rakennuttaminen olisi Terävän mielestä luonteva ulkoistamisen kohde. Kunta vuokraisi tarvitsemansa tilat rakennuttajalta. – Meillä ei ole tästä vielä kokemuksia, mutta kiinnostusta on selvittää asiaa. – Korot ovat nyt alhaalla ja kunnat saavat varmoina maksajina lainaa edullisesti. Kynnyskysymykseksi voi tulla, lähteekö yksityinen sijoittaja alhaisista pääoman tuottovaatimuksista, Terävä miettii. Malliin voisi Terävän mielestä liittää tukipalveluja, esimerkiksi kiinteistönhuoltoa ja siivousta, jotka sijoittaja ostaisi. Kunta toisi tiloihin ainoastaan käyttäjät. Miettiessään sijoittajien mielenkiintoa Terävä ounastelee, että isom-
Sopimusosaaminen on Sivu 1 vakava haaste Ei väliä kuka tekee, vaan miten tekee
Sivu
1
Palveluseteli tarjoaa valinnanvapautta
Sivu
2
Yksityisen ja julkisen rajapinta
Sivu 3
Audiator-yhtiöt laajentaa koulutustarjontaansa Sivu 3 Yksityiseltä työnantajalta julkisen hallinnon Sivu 4 pariin mat kunnat ja kaupungit ovat ehkä houkuttelevampia. – Mutta mahdotonta ei ole, etteivätkö sijoittajat voisi toimia myös pienempien kuntien kanssa.
Mallisopimuksista apua? Kuinka paljon kunta sitten voi yksityistää toimintojaan, entä kuka ohjaa ja valvoo? – Jos kunnat alkavat hankkia palveluja yrityksiltä merkittävissä määrin, ohjausvoima ja valvontamahdollisuus vähenevät oleellisesti. Jos hankinnat ovat kuntakentän sisäisiä, kunnilla on ainakin lähtökohtaisesti paremmat ohjausmahdollisuudet, Terävä sanoo.
Jatkuu sivu 2 >>
Professori Jarna Heinonen:
”Ei väliä kuka tekee, vaan miten tekee” Teksti: Anna-Mari Tyyrilä
Professori Jarna Heinonen Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta ei tuijota julkisen ja yksityisen rajapinnoista laadittuihin malleihin. Hänen mielestään oleellisinta on, että palvelut tuotetaan hyvin – tekipä ne kuka tahansa. – Kaikki lähtee toiminnasta. En ajattele, että julkinen tai yksityinen toimija tekisi jonkin asian toista paremmin; ihmisethän palvelun tekevät, Heinonen sanoo. Julkisella sektorilla on aina ajankohtaisia haasteita. Riittävätkö rahat, kuinka asiakkaiden tarpeet ja odotukset muuttuvat, entä millainen on kuntien kilpailukyky? Miten henkilöstö viihtyy ja jaksaa työssään, onko työ tehokasta?
Kun listaan lisätään henkilökunnan ikääntyminen ja toisaalta osaamisen kehittäminen ja siirtäminen uusille tekijöille, on nähtävissä, että työ muuttaa muotoaan myös julkisella sektorilla. Samalla tapa tehdä töitä muuttuu. Vastaavia haasteita voi nähdä yksityisellä sektorilla. – Kun julkisen ja yksityisen muutostrendit ovat yhteisiä ja toimintaalueet osin päällekkäisiä, toiminta-
tavat lähestyvät toisiaan, Heinonen toteaa. Heinonen painottaa avoimuutta ja vuorovaikutusta organisaatioissa: niiden sisällä ja välillä. Vuorovaikutuksen on toimittava myös elinkeinoelämän suuntaan. Tällöin on mahdollisuus tarjota asiakkaalle vaihtoehtoja.
Jatkuu sivu 3 >>
Audiatoruutiset 1
PÄÄKIRJOITUS >> ”Sopimusosaaminen on vakava haaste”
Terttu Heikkonen, toimitusjohtaja, Oy Audiator Ab
Tehdäkö itse vai ostaako ulkopuolelta? Audiatorin toimitusjohtajuuden myötä minulle siirtyivät myös Audiator-uutisten päätoimittajan tehtävät ja vastuu. Pyrimme jatkossakin tarjoamaan lehtemme lukijoille ajankohtaisia teemakokonaisuuksia monipuolisesti tarkasteltuina. Tässä numerossa käsittelemme julkisten ja yksityisten palveluiden tuottamista. Ajankohtainen ja jatkuva pohdinnan aihe niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla on tehdäkö itse vai ostaako ulkopuolelta. Kuntien ja yksityisen sektorin velvoitteissa on kuitenkin merkittävä ero. Kunnilla on paljon lakisääteisiä velvoitteita hoidettavanaan, ja vaikka markkinoilla toimii paljon palvelujen tarjoajia, järjestämisvastuuta ei voi ulkoistaa. Keskustelua käydään usein periaatteellisella tasolla tuottajasta, julkinen vai yksityinen toimija. Keskusteluissa voisi painottua enemmän sisältö. Oleellista on se, mitä halutaan saada aikaan. Vasta sen jälkeen voidaan tutkia vaihtoehtoiset tuottamistavat ja valita niistä paras.
Palveluiden ostaminen on huomattavasti monimutkaisempi prosessi kuin tavaroiden ostaminen. Palvelujen ostaminen on huomattavasti monimutkaisempi prosessi kuin tavaroiden ostaminen. Palvelusisällön, laadun ja toimintavarmuuden määrittäminen on olennainen osa ostoprosessia. Yhtä olennaista on määritellä ne mekanismit, joilla ulkoistettua toimintaa ohjataan ja seurataan. Järjestämisvastuusta johtuen ohjaus- ja valvontamekanismiin on kiinnitettävä huomiota. Ulkoistamiseen saatetaan ajautua joskus nopeastikin, esimerkiksi työvoimapulan vuoksi. Silloin riskinä on, että ostettavan palvelun sisältö jää määrittelemättä, eikä ohjaus- ja seurantamekanismiin kiinnitetä riittävästi huomiota. Asia ei ole helppo, mutta tunnistamalla riskit etukäteen, voidaan asiat ratkaista sopimusta laadittaessa. Ulkoistettujen palvelujen valvonta ei ole yksinkertaista yksityissektorillakaan. Viime kädessä huolimattomasti laadittuja sopimuksia tulkitaan oikeudessa. Miten sisäinen valvonta kattaa ulkoistetut palvelut? Yksinkertaistaen voidaan kysyä, miten varmistetaan, että ostettaessa saadaan sitä, mitä on tilattu ja ennalta sovittuun hintaan. Tietoturva on osa järjestelyjä: onko riskikartoitusta tehty, ja miten turvaavia toimenpiteitä seurataan. Kumppanuus yksityisten yritysten kanssa on arkipäivää jo nyt ja tulevaisuudessa. Pelisäännöt on syytä neuvotella ja kirjata sopimuksiin. Toivotan kaikille lukijoillemme valoisaa kevättä ja antoisia, avartavia lukukokemuksia lehtemme parissa.
2
Audiatoruutiset
Kunnat ovat tehneet pitkään yhteistyötä kuntayhtymien kanssa, ja ohjausmekanismeja on kehitetty. Pelisäännöt ovat kaikille kunnille samat. – Mikäli hankimme palveluja yksityisiltä yrityksiltä, joihin kunnille ei ole omistussuhdetta, sopimuksiin ja laatumääritteisiin kohdistuu suuria vaatimuksia. Palvelusopimuksiin tulisi kirjata tarkat laatu- ja määrätavoitteet, Terävä painottaa. Suuremmissa kaupungeissa sopimusosaamista löytyy enemmän, koska käytettävissä on omia juristeja. – Kyse on pienempien kuntien ongelmasta. Tarvitaan koulutusta ja yhteistyötä. Lisäksi jokainen sopimus ja kilpailutus ovat aina ainutkertaisia. Terävän mielestä olisi tarpeen luoda mallisopimuksia. Niitä voisi käyttää pohjana ainakin sen varmistamiseksi, ettei mitään oleellista jäisi pois. Sen sijaan kysymykseen, pitäisikö sopimusviidakkoa ohjata lainsäädännöllä, kunnanjohtaja suhtautuu kahtalaisesti. – Jos laatuvaatimuksista määrättäisiin laissa, se voisi antaa selkäno-
jaa. Toisaalta nykyinen normiohjaus koetaan kunnissa jo nyt ainakin osittain kiviriippana, ja uudet pykälät voisivat jäykistää uusien rakenteiden kehittämistä.
Ratkaisut poliittisia – Palvelujen ulkoistaminen yksityiselle on vielä aika uusi ja vaikea asia. Julkisuudessa on ollut jo surullisia esimerkkejä, ettei laatu toimi ulkoistetussa palvelussa eikä ohjauskeinoja oikein ole. Kunnanjohtaja on saanut lääkäritilanteesta palautetta myös omilta kuntalaisiltaan. – Vaikka palvelujen määrä on kirjoitettu sopimuksiin, ei se aina toteudu. Henkilöstöresurssit ovat välillä rajalliset. Terävä sanookin, että valtuustotasolla on mietittävä tarkemmin, mitkä palvelut halutaan tuottaa itse, mitkä hoidetaan yhteistyössä naapureiden kanssa ja mitkä hankitaan yrityksiltä. Kysymykset ja ratkaisut ovat pitkälti poliittisia.
*
Kirjoittaja on freelance-toimittaja
Päivi Terävä ● kunnanjohtaja, Hausjärven kunta 1.3.2007 lukien ● varatoimitusjohtaja, Efeko Oy 1.1.2005–28.2.2006 ● johtava koulutuspäällikkö, Kuntakoulutus Oy 1.8.2001–31.12.2004 ● koulutuspäällikkö, Kuntakoulutus Oy 1.8.2000–31.7.2001 ● talousjohtaja, Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky, 1.9.1990–30.6.2000 ● koulutukselta hallintotieteiden maisteri.
Palveluseteli tarjoaa valinnanvapautta
Teksti: Anna-Mari Tyyrilä
Lahden kaupunki on ottanut palvelusetelit laajasti käyttöön vanhusten palveluissa. Kaupunki on varannut seteleihin tänä vuonna noin 1,5 miljoonaa. – Tilapäisen kotihoidon järjestämisessä palveluseteli on ollut käytössä vuodesta 2004. Käyttö on kuitenkin ollut vähäistä. Sen sijaan omaishoidon vapaan järjestämisessä seteli on ollut suosittu, koska hoidettavan vieminen yksikköön ei aina ole helppoa, vanhusten avopalvelujen päällikkö Pia Peltomaa kertoo. Omaishoidon tuen päivätoimintaan seteliä voi myös käyttää. Omaishoitaja voi viedä hoidettavan muutamaksi tunniksi päivätoimintaan virkistymään. – Jatkuvaan kotihoitoon seteleitä on voinut käyttää viime syyskuusta lähtien. Käyttäjiä on 97, mikä asiakaskuntaan (850) suhteutettuna on pieni määrä, mutta se täydentää kunnallista palvelua.
Tämän vuoden alusta palveluseteliä on voinut käyttää tehostetun palveluasumisen ostamiseen. – Keskeiset palvelut ovat nyt palvelusetelin piirissä. Vaikka olemme yksi edelläkävijöistä, olemme silti vielä alkumetreillä, Peltomaa sanoo.
Setelit pitävät yrittäjät hereillä Tarjoamalla palveluseteliä Lahti on halunnut mahdollistaa kuntalaisilleen valinnan vapautta. Peltomaan mukaan vaihtoehtoon on oltu varsin tyytyväisiä. Talouden kannalta palvelusetelien tarjoamisen toivotaan olevan hieman edullisempaa kunnalliseen palveluun verrattuna. Tärkeämpää on kuitenkin palvelun joustavuus.
Suurin osa budjettiin varatusta noin 1,5 miljoonasta kohdistuu tehostettuun palveluasumiseen. – Vanhusten määrä kasvaa, ja asumisyksikön rakentaminen on aina vuosien projekti. Setelien avulla voimme vastata tarpeen kasvuun pikku hiljaa, Peltomaa miettii. Jotta palvelusetelien käyttö toimisi, on yksityisiä palveluntarjoajia oltava riittävästi. – Hyväksyttyjä palveluntarjoajia on tähän saakka ollut tarpeeksi. Lisäksi on nähtävissä kehitys: mitä enemmän seteleitä otetaan käyttöön, sitä enemmän syntyy uusia palveluntarjoajia. Setelien käyttöönotto vaikuttaa myös niin, että yrittäjät joutuvat kilpailemaan jatkuvasti. Peltomaa pitää tätä kaikkien etuna. Valvoakseen ulkoa ostettavan palvelun laatua Lahti laati kriteerit käytettäväksi hyväksymisen tai hankintaohjelman yhteydessä. Palveluntarjoajien luokse tehdään valvontakäyntejä säännöllisesti.
Palvelusetelistä tietoa Facebookissa Lahti kehitti palvelusetelien käyttöönottoa Sitran hankkeen avulla. Peltomaa on tyytyväinen hankkeen antiin. – Kehitimme setelin myöntämisen kriteerejä asiakkaan näkökulmasta, tuottajille oli luotava omat kriteerinsä ja lisäksi oli tarpeen määritellä setelin arvo. Kun pohjat oli rakennettu, jokainen mukana ollut kunta sovelsi niitä omiin tarpeisiinsa. – Kokonaisuuden kannalta on hyvä, että on olemassa yhteisiä pelisääntöjä. Ne auttavat myös palveluntarjoajia, jotka usein ovat valtakunnallisia, Peltomaa sanoo. Lisää tietoa palvelusetelin käytön mahdollisuuksista saa esimerkiksi Facebookin sivuilta, joita Sitra ylläpitää. Sivuilta löytyy linkki mm. Lahden terveyskioskin sivuille. Palveluseteli tarjoaa omaishoitajalle mahdollisuuden viedä läheinen päivätoimintaan virkistymään. Kyse on samalla matalan profiilin kuntoutuksesta.
*
Kirjoittaja on freelance-toimittaja.
>> ”Ei väliä kuka tekee, vaan miten tekee”
Yritteliäisyys lisää työtyytyväisyyttä Jarna Heinonen on kirjoittanut ja puhunut paljon sisäisestä yrittäjyydestä, joka on tapa tehdä työtä, liikuttiinpa yksityisten tai julkisten palvelujen maaperällä. Sisäinen yrittäjä suhtautuu työhönsä kuin itse yrittäjä: innostuneesti ja aloitteellisesti. Hän luottaa itseensä ja yhteisöönsä ja suhtautuu muutoksiin optimistisesti. Tapa tehdä työtä on joustava.
– Suomessa on syntynyt sisäistä yrittäjyyttä toteuttavia työyhteisöjä sekä julkisella että yksityisellä puolella. Tämä kertoo, että sisäisen yrittäjyyden keinoin voi vaikuttaa työpaikkaan ja sen uudistumiseen, Heinonen toteaa. Sisäinen yrittäjyys ei ole toimintana vaikeaa, mutta Heinonen tietää, että käsitteeseen liittyy ennakkoluuloja. Helposti ajaudutaan ajattelemaan yksityistämistä ja ulkoistamista kehittämisen ja uudistumisen sijaan. Mie-
Jarna Heinonen
Sisäinen yrittäjä suhtautuu työhönsä kuin itse yrittäjä: innostuneesti ja aloitteellisesti.
● s. 1965 ● yrittäjyyden professori Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa ● kauppatieteiden tohtori ● opiskellut Turun kauppakorkeakoulun lisäksi myös mm. Växjön yliopistossa Ruotsissa sekä työskennellyt vierailevana tutkijana Kingstonin yliopistossa Iso-Britanniassa
luummin hän puhuukin henkilökunnan ja organisaation kehittämisestä, muutoksesta ja uudistumisesta. – Yrityksissä ja julkisella puolella on töissä periaatteessa samankaltaisia ihmisiä, joten lähtökohdat toiminnan uudistamiseen ovat samanlaiset. Julkisella puolella voi tulla vastaan organisatorisia haasteita esimerkiksi jäykkien rakenteiden takia, mutta kyse on kuitenkin työyhteisöjen ja siellä toimivien yksilöiden kehittämisestä. Ilmiönä sisäinen yrittäjyys toimii pe-
riaatteessa sektorista riippumatta. Heinosen mukaan yritteliäs tapa tehdä työtä tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia tehostaa organisaatiota, vahvistaa kilpailukykyä ja luoda menestystä. – Työntekijöiden kannalta yritteliäisyydellä on havaittu olevan yhteys työtyytyväisyyteen. Merkityksellinen työ tuo sekä haasteita että antaa vapautta tehdä työtä.
*
Kirjoittaja on freelance-toimittaja
● erityisosaamisen alueet: yritysten kasvu, yrittäjyyskoulutus, perheyritykset ja yrittäjyyspolitiikka. Mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä yrittäjyystutkimushankkeissa. Ennen tieteellistä uraansa työskenteli kehitystehtävissä vähittäiskaupan alalla toimivassa pkyrityksessä Turussa.
Audiator-yhtiöt laajentaa koulutustarjontaansa Audiator-yhtiöt järjestää kuluvan vuoden aikana laadukkaita sosiaali- ja terveysalaan, lakiasioihin, talouteen, hallintoon ja johtamiseen liittyviä koulutuksia ympäri Suomea. Koulutuksemme on suunnattu kunta-alalla toimivalle virka- ja luottamushenkilöstölle. – Vahvuutemme koulutustoiminnassa on kunta-alan syvä tuntemus. Kouluttajaverkostossamme on Audiator-yhtiöiden moniosaajien lisäksi myös Kuntaliiton asiantuntijoita sekä laaja verkosto kunta-alan toimijoita, summaa Audiator-yhtiöiden koulutustoiminnan johtaja Jari Koivisto. Avoimien koulutusten lisäksi Audiator-yhtiöiltä voi tilata räätälöityjä ja organisaatiokohtaisia koulutuksia muun muassa julkissektorin kannattavuuslaskennasta, tarkastuslautakuntien toiminnasta, kirjanpidosta, riskienhallinnasta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisesta.
*
Yksityisen ja julkisen rajapinta
Tutustu avoimiin koulutuksiimme kotisivuillamme www.audiator.fi kohdassa Tapahtumat ja koulutus.
Julkisessa hallinnossa talousarviolla on tiukka rooli Teksti: Ulla-Maija Lakonen
Perinteisesti julkisen alan tuottamia palveluja on yhä enenevissä määrin siirretty yksityisen sektorin tuotettavaksi.Vaikka palvelun tuottaakin ulkopuolinen taho, jää julkiselle sektorille vastuu seurata palvelujen laadukkuutta. Julkisten palvelujen yksityisen puolen tuottajat ovat pääosin osakeyhtiöitä, mutta myös yhdistykset ja säätiöt ovat merkittäviä palvelujen tarjoajia, erityisesti vanhusten tarpeisiin. Osakeyhtiölain mukaan yksi keskeinen osakeyhtiöiden periaate on voitontuottamistarkoitus. Yhdistysten ja säätiöiden tavoitteet ovat yleensä keskittyneet muualle kuin voitontuottamiseen. Taloudellisesti toimiminen on kuitenkin myös yhdistysten ja säätiöiden elinehto. Julkisen sektorin tuottaessa palveluja itse ei voitontuottamistarkoitus ole tärkein tavoite, vaan palvelujen tuottaminen
laadukkaasti asiakkaan (eli kuntalaisen) tarpeisiin.
Julkisen sektorin tilintarkastus on moniportaisempaa kuin yksityisen Julkisen hallinnon tilintarkastus eroaa jonkin verran yksityisen sektorin tarkastuksesta. Merkittävimpiä eroavaisuuksia on hallinnon ja sisäisen valvonnan tarkastuksessa. Talousarviolla on tärkeä merkitys julkisella sektorilla. Kuntalain mukaan valtuuston tulee hyväksyä talousarvio ja -suunnitelma vähintään kolmelle vuodelle. Toiminnalle on asetetta-
va toiminnalliset tavoitteet talousarviossa, ja näitä varten on varattava riittävät resurssit. Yksityisellä sektorilla ei näin tiukkaa talousarvion laadintavelvollisuutta ole. Päätöksenteko kaiken kaikkiaan on yksinkertaisempaa esimerkiksi osakeyhtiössä verrattuna julkisen alan toimijaan. Moniportainen päätöksenteko hidastaa toiminnallisia muutoksia merkittävästi. Julkisen sektorin hallinto vaatii huomattavasti osakeyhtiötä laajempaa tarkastusta. Kuntalaki, hallintolaki, hankintalaki yms. lainsäädännöt luovat julkiselle hallinnolle omat lisävaatimuksensa muun muassa dokumentoinnin suhteen. Sisäistä valvontaa puolestaan tarkastetaan myös yksityisellä sektorilla, mutta kunnan tilintarkastuskertomuksessa sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuudesta on annettava erityinen maininta. Lisäksi yksi merkittävä ero julkisen ja yksityisen sektorin tarkastuksen välillä on tarkoituk-
Kunnan talousarviossa on varattava toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen riittävät resurssit.
senmukaisuuden arviointi. Kunnan toiminnan tarkoituksenmukaisuutta arvioi kunnan tarkastuslautakunta. Yksityiseltä sektorilta vastaavaa arviointia ei lainsäädäntö vaadi.
Sopimukset määrittelevät vastuut sekä julkisella että yksityisellä puolella Tarkastuksen näkökulmasta hyvin merkittävä tekijä on sopimukset palvelujen tuottamisesta. Sopimuksissa tulee yksiselitteisesti määritellä mahdollinen tehtäväjako sekä vastuut ja velvoitteet. Sopimusten avulla on pystyttävä ratkaisemaan vastuukysymykset muun muassa mahdollisissa riitatilanteissa. Oli kyseessä julkinen tai yksityinen sektori, organisaatiolle aiheutettu vahinko voi johtaa vastuuvapauden kyseenalaistamiseen. Näissä tilanteissa keskinäiset sopimukset myös ovat tärkeitä asiakirjoja selkeyttämään organisaation välisiä vastuita.
*
Kirjoittaja on Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab:n ja Oy Audiarev Ab:n toimitusjohtaja sekä KHT- ja JHTTtilintarkastaja.
Jari Koivisto ● Audiator-yhtiöiden koulutustoiminnan johtaja ● Ikä: Nuorehko herrashenkilö (tosin 20 vuotta Kuntaliittokonsernissa). ● Perhe: Naimisissa, kaksi poikaa. ● Ura: Terveydenhuollosta (TYKS, TAYS) koulutusuralle Kaupunkija Kuntaliiton koulutusyksikköihin. Siirtynyt joulukuussa 2010 Audiatorille FCG:n johtavan koulutuspäällikön tehtävistä. ● Uran varrelta mieleen piirtynyttä: Paljon tapahtuu, kun koulutuksissa tapaa noin 3000 ihmistä vuosittain. Ensimmäinen iso projekti nuorena oli Lapin sairaanhoitopiirin organisoituminen ja siihen liittynyt pitkä johtamiskoulutus. Kansallisoopperan balettikoulun laatukoulutuksen räiskyvät persoonat eivät hevin unohdu. Sadat johtamani kansainväliset koulutusmatkat kommelluksineen tuovat lisämaustetta muistoihin. Pekingissä eräs koulutukseen osallistunut rouva soitti: ”WC:n kahva jäi käteen. Olen jossain kaupungilla, Jari teetkö jotain?” ● Harrastukset: Vanhojen talojen kunnostus Suomessa ja Virossa. Aitojen 60-70-luvun Jopojen keräily. ● Elämänohje: Jos ei uskalla kadottaa rantaa näkyvistä, ei voi löytää uusia valtameriä.
Audiatoruutiset 3
Yksityiseltä työnantajalta julkisen hallinnon pariin Teksti: Elina Mattila Audiator-yhtiöiden asiantuntijaverkosto kasvoi vuoden 2010 aikana 30 uudella osaajalla. Tätä joukkoa edustavat erityisasiantuntija Eeva Soveri sekä tilintarkastajat KHT Jukka Korin ja HTM Piia Kemppi. Heitä kaikkia yhdistää kokemus sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.
Ulkopuolinen asiantuntija voi tuoda uutta näkemystä Erityisasiantuntija Eeva Soveri on aiemmin toiminut muun muassa talouspäällikkönä niin pörssiyhtiöissä kuin julkishallinnossakin sekä opettanut ammattikorkeakoulussa laskentatointa ja verotusta. Audiator-yhtiöissä Soveri tekee erityisesti taloushallintoon liittyviä toimeksiantoja, kuten konsernitilinpäätöksiä, joista hänelle on kertynyt vankkaa kokemusta toimiessaan talouspäällikkönä Nokia Oyj:ssä ja Vantaan kaupungilla. – Nykyisissä tehtävissäni pääsen hyödyntämään osaamistani uudella ja mielenkiintoisella tavalla. Vuosien varrella olen ollut mukana lukuisissa eri taloushallinnon kehittämisprojekteissa ja näistä on varmastikin hyötyä myös tulevissa toimeksiannoissa. Uskon, että ulkopuolisena asiantuntijana pystyn näkemään asioita uusista
näkökulmista ja sitä kautta löytämään ratkaisuja, jotka auttavat asiakasta kehittämään toimintojaan haluamallaan tavalla, Soveri kertoo.
Julkishallinnon tilintarkastaja näkee, miten yhteiskunta toimii Aiemmin kiinteistökeskuksessa kirjanpitäjänä työskennellyt Piia Kemppi kertoo tienneensä jo pitkään haluavansa ”isona” tilintarkastajaksi. HTM-auktorisoinnin hän suoritti
vuonna 2009. Audiator-yhtiöissä Kemppi on tähän mennessä tarkastanut muun muassa kuntia, niiden tytäryhtiöitä ja seurakuntayhtymää. Hän kokee saavansa liiketalouden osaamisesta tuoretta näkökulmaa työhönsä. – Tarkastettavien kohteiden väliset erot tekevät työstäni mielenkiintoista. Kun julkishallinnon puolta vertaa yritysmaailmaan, näkee, miten yhteiskunta toimii. Businesspuolella yrittäjä päättää itsenäisesti, mitä haluaa tehdä. Kuntapuolella on enemmän byrokratiaa, ja toiminta perustuu useiden toimijoiden kesken tehtyihin päätöksiin, Kemppi kuvailee.
Julkishallinnon toimintatapoihin mallia yritysmaailmasta
Piia Kemppi pääsee tilintarkastajan työssä näkemään, miten yhteiskunta toimii.
Lyhenteiden salat Tiesitkö, mitä nämä kirjainlyhenteet tarkoittavat? JHTT Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja KHT Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja
Jukka Korin siirtyi Audiator-yhtiöihin tilintarkastuksen ja konsultoinnin pariin toimittuaan kahdeksan vuotta kansainvälisen yrityksen Suomen toimintojen talousjohtajana. Erityisesti saneerausselvityksissä ja yritysjärjestelyissä operatiivisen puolen kokemus on osoittautunut kullanarvoiseksi. – Ollessani kansainvälisen teollisuusyrityksen talousjohtajana kävim-
Jukka Korin ja Eeva Soveri ovat kokeneita asiantuntijoita sekä yritysmaailman että julkistalouden aloilla.
me jatkuvasti läpi sitä, mikä oli tehotonta ja miten toimintoja voitaisiin tehostaa järjestelemällä uudelleen, eli juuri niitä asioita, jotka kunnallisella ja julkisella puolella pitkälti ovat vielä edessäpäin, hän kertoo. – Julkishallinnossa joudutaan ylipäätänsäkin jatkossa järjestämään prosesseja ja toimintatapoja yhä
enemmän liike-elämän periaatteiden ja lainalaisuuksien mukaisesti, Korin jatkaa.
*
Kirjoittaja on Audiator-yhtiöiden viestintä- ja markkinointikoordinaattori.
Audiator-yhtiöt palvelee myös yrityksiä Audiator-yhtiöt tunnetaan parhaiten julkishallinnon asiantuntijapalveluista, mutta tarjoamme korkeatasoisia palveluja myös yrityksille. Asiakaskuntamme koostuu pienten ja omistajavetoisten lisäksi suurista, kansainvälisesti toimivista yrityksistä.
KHT- ja HTM-tilintarkastuspalveluiden lisäksi eri aihealueisiin erikoistuneet asiantuntijamme tarjoavat varmennus- ja neuvontapalveluja yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Palveluvalikoimaamme kuuluu esimerkiksi osakeyhtiölain vaatimat
lausunnot, yhtiöiden perustamisselvitykset sekä yritysjärjestelyjen asiantuntijapalvelut, kuten sulautumiset ja jakautumiset.
*
HTM “Hyväksytty tilimies” eli kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja CIA Certified Internal Auditor, sisäisen tarkastuksen ammattitutkinto CGAP Certified Government Auditing Professional, julkishallinnon sisäisen tarkastuksen erityis tutkinto CISA Certified Information Systems Auditor, kansain välinen tietojärjestelmätarkastajan tutkinto.
Audiator uutiset sidosryhmille 1/2011
Audiator-yhtiöt
Julkaisija: Audiator-yhtiöt Toinen linja 14, 00530 Helsinki Puh. (09) 7711, Fax. (09) 771 2270 www.audiator.fi
Terttu Heikkonen
Kirsi Mononen
Ulla-Maija Lakonen
Olli Ainasvuori
Toimitusjohtaja, KTM, VTM Oy Audiator Ab (09) 771 2300 terttu.heikkonen@audiator.fi
Hallintojohtaja, VT Oy Audiator Ab (09) 771 2383 kirsi.mononen@audiator.fi
Toimitusjohtaja, KHT, JHTT Oy Audiarev Ab, Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab 050 582 2955 ulla-maija.lakonen@audiator.fi
Toimitusjohtaja, JHTT Oy Audiapro Ab 040 718 6632 olli.ainasvuori@audiapro.fi
4
Audiatoruutiset
Toimitus: Päätoimittaja: Terttu Heikkonen Toimitussihteeri: Pire Brave Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Up-to-Point Oy Painopaikka: Printservice Oy