Audiator_uutiset_2_2009

Audiatoruutiset 2/2009

Audiator­yhtiöiden uutislehti sidosryhmille

Kuva: Peter Forsgård

Tuottavuusohjelmien välttämättömyydestä siirrytään tehokkuuden kasvattamisen hyveeseen Sivu 1

Tuottavuusohjelmien välttämättömyydestä siirrytään

tehokkuuden kasvattamisen hyveeseen

Mittareista tukea tuottavuusajatteluun

Sivu

1

Päätöksenteon on perustuttava oikeisiin tietoihin

Sivu

2

Finanssimyrskyn laineet löivät myös Suomeen

Sivu

3

Tietoa ja kohtaamisia Kuntamarkkinoilla

Sivu 4

Teksti: Tuomas Pöysti

Pääjohtaja Tuomas Pöysti Valtiontalouden tarkastusvirastosta painottaa, että julkinen velanotto olisi käytettävä tehokkuutta parantaviin rakenteellisiin uudistuksiin ja investointeihin.

Bruttokansantuoteosuu­ deltaan kasvavan julkisen sektorin tehokkuuden lisääminen on yhä tär­ keämpi yhteiskunnallinen tehtävä. Tuottavuusoh­ jelmien toteuttamisesta siirrytään aikaan, jossa tehokkuuden ja vaikutta­ vuuden parantaminen ovat eettinen hyve ja kansalaisvelvoite.

Työttömyys ja velkaantuminen eivät poista kansantalouden rakenteellisia pulmia Valtion ja kuntien vuoden 2010 ta­ lousarvioita laaditaan synkissä olois­ sa. Valtio ja kunnat velkaantuvat. Jul­ kisessa taloudessa on suhteessa brut­ tokansantuotteeseen noin 5 prosen­ tin kestävyysvaje. Työttömyys kas­ vanee nopeasti ainakin 11 prosent­ tiin. Työttömyys ja julkinen velka kasvavat helposti, mutta niiden alen­ taminen on osoittautunut erinomai­ sen hitaaksi. Veroasteen nostaminen ei voi sen taloudellista kasvua rajoit­ tavien vaikutusten vuoksi olla yk­ sinomainen ratkaisu julkisen talou­ den epätasapainoon. Talouspolitii­

Mittareista tukea tuottavuusajatteluun Tuottavuuden parantaminen julkisissa palveluissa on välttämätöntä, mutta usein kehittämisen välineet koetaan puutteellisiksi. Miten mittarit saataisiin aidosti tukemaan kehittämistyötä?

Uusimman tutkimuksen mukaan monet mittaa­ misen ja johtamisen haasteet ovat ratkaistavissa, jos tahtoa löytyy.

Teksti: Antti Lönnqvist

kassa sekä yksittäisten kuntien että valtion toimintayksiköiden johtami­ sessa tarvitaan taloudellista toime­ liaisuutta ja tuloja lisääviä sekä talou­ dellista ja ympäristötehokkuutta pa­ rantavia luovia ratkaisuja.

Kansainvälinen talous kehittyy si­ ten, että Suomen viennin palautumi­ nen vuoden 2008 ja sitä edeltävien vuosien korkealle tasolle voi olla vai­ keaa. Suomen vienti on ollut inves­ tointitavarapainotteista. Perinteisten investointitavaroiden osalta kansain­ välinen kysyntä osin hiipunee. Kysyn­ tä kohdistunee esimerkiksi korkea­ tasoiseen ympäristöteknologiaan ja palveluihin. Metsäteollisuus on kes­ kellä yhtä historiansa suurinta teknis­ tä ja rakenteellista muutosta.

Tuottavuus on asennekysymys Taloustaantuma asettaa kovia haas­ teita niin yksityisen kuin julkisen sektorin tuottavuuden kehittämi­ selle. Esimerkiksi vanhuspalveluiden kysynnän kasvu ja teollisuuden ra­ kennemuutos lisäävät haasteita en­ tisestään. On selvää, että tulevina vuosina julkisten palveluiden tuotta­ vuutta on pystyttävä parantamaan.

Vaikka useimmat ovat yhtä miel­ tä tuottavuuden parantamistavoit­ teista, asiaan liittyy monia ongelmia.

Tiedetäänkö esimerkiksi kunnissa, millä tasolla eri yksiköiden tuotta­ vuus on tai mihin suuntaan se ke­ hittyy?

”Lisäpulmana on Suomen muita euro­ alueen maita nopeampi hintojen kallistuminen.”

Kansainvälinen taantuma ja rahoi­ tuskriisi seurauksineen ei muuta Suo­ men talouden rakenteen perusongel­ mia. Väestön ikääntyminen tulee li­ säämään kustannuksia ja rajoitta­ maan talouden kasvumahdollisuuk­ sia. Työttömyyden kasvu ei ratkaise väestön ikääntymiseen liittyviä työ­ voiman saatavuuden ongelmia. Ilmas­ tonmuutoksesta tulee merkittäviä seurauksia valtion­ ja kuntataloudel­ le. Lisäpulmana on Suomen muita euroalueen maita nopeampi hinto­ jen kallistuminen. Julkinen sektori on kustannusten nousun kärjessä.

Tuotavuudesta tavoitetekijänä on hankalampi puhua kuin vaikkapa pal­ velun laadusta tai vaikuttavuudesta.

Tuottavuustermi saa monissa hen­ kilöstön edustajissa aikaan negatii­ visen ensireaktion: se yhdistetään henkilöstön työtahdin kiristämiseen ja resurssien leikkaamiseen. Myös käytössä olevista tuottavuusmitta­ reista voi olla turhauttavia koke­ muksia. Ne voivat mitata työn kan­ nalta epäolennaisia asioita ja jättää tärkeät asiat huomiotta. Mittaami­ nen on erityisen haastavaa juuri jul­ kisissa palveluissa.

Miten tuottavuusajattelu sitten saataisiin luontevaksi osaksi joh­ tamista ja jokapäiväistä toimintaa? ”Sitä saat mitä mittaat” ja muut

Julkisiin tuottavuus­ ohjelmiin lähdet­ tiin liian myöhään Valtion­ ja kuntahallinnon erilaisten tuottavuusohjelmien lähtökohtana on huoli kansantalouden ja julkisen pal­ velujärjestelmän sekä sen rahoituk­ sen tulevaisuudesta. On jälkikäteen arvioituna valitettavaa, että tilastoja tarkastelemalla tai kansainvälistä ta­ loudellista keskustelua seuraamalla helposti havaittavissa oleviin väestön ikääntymisen ongelmiin havahduttiin toden teolla vasta 2000­luvulla ja sil­ loinkin hitaasti. Tuottavuustyön hidas liikkeelle lähtö kaventaa osaltaan jul­ kisen talouden ja kansantalouden liikkumavaraa.

Jatkuu sivu 2 >>

vastaavat johtamisen nyrkkisään­ nöt korostavat mittaamisen roolia.

Ajatellaan, että jos tavoitteena on tuottavuuden parantaminen, juuri tuottavuutta on silloin myös mitat­ tava. Kun tuottavuuden mittaaminen ei sitten onnistukaan, tuottavuuden johtamiselta katoaa pohja.

Mittaristo palvelee tuot­ tavuuden kehittämistä Vaikka tuottavuus on keskeinen ta­ voitetekijä, ei silti ole välttämätöntä mitata sitä vain perinteisen tuotos­ panossuhteen valossa. Monen julki­ sen organisaation palveluvalikoima

Jatkuu sivu 3 >>

Audiatoruutiset 1

PÄÄKIRJOITUS

>> Tuottavuusohjelmien välttämättömyydestä siirrytään tehokkuuden kasvattamisen hyveeseen

Tuottavuusohjelmista laajempaan tehokkuus­ näkökulmaan ja tehokkuuden etiikkaan

Kirsi Mononen hallintojohtaja, VT, Oy Audiator Ab

Esimiesten haasteet − mittaa ja uudista Käsillä on syvä taantuma. Monet tutkimukset, baromet­ rit ja pörssikurssit antavat aiheen optimismiin. Ensi vuonna voidaan odottaa parempia aikoja. Kuntien kan­ nalta tulojen hiipuminen on vielä edessä, koska verotu­ lojen väheneminen näkyy kunnissa myöhemmin kuin yksityisen sektorin tulojen menetykset. Ikävä puoli on se, että myös hyvät ajat seuraavat viiveellä.

Menojen karsinta on välttämätöntä ja vaatimukset elvyttämisestä ja investointien jatkamisesta koskevat myös kuntia. Samanaikaisesti pohditaan pidemmän aika­ välin ratkaisuja kustannuspaineiden hillitsemiseksi.

Ikääntyvän väestön palvelutarpeet ja toisaalta vähenevä työvoima on yhtälö, joka vaatii rakenteellisia uudistuksia ja ennen kaikkea tietotekniikan ja sähköisten palvelujen monin verroin laajempaa hyödyntämistä. Kun palkkarat­ kaisujen avoimuus otetaan huomioon, ollaan tilantees­ sa, jossa kuntien talousarvioita vain harvoin, jos kos­ kaan, on valmisteltu yhtä sumussa kuin tänä syksynä.

Kustannuksia hillitsevät ja tuottavuutta parantavat toimet tehdään arjessa lähellä asiakasta. Kyse on ruo­ honjuuritason toimintavapaudesta ja avoimuudesta. Se­ kä poliittisen että ammattijohdon on jatkettava ennak­ koluulottomasti ja rohkeasti palvelujen uudistamista.

Uudet toimintatavat ovat usein investointeja, jotka al­ kuvaiheessa maksavat. Se on vain tunnistettava.

Palvelutuotannon murros ja rakenteiden uudistami­ nen ovat haasteita päätöksenteolle ja esimiestyölle. On annettava tilaa ja aikaa uudistamiselle ja innovaatioille.

Niihin on kannustettava ja niitä on tarvittaessa vaadit­ tava. Muutos on suuri edelleen pitkälti määräysten ja normien varaan rakentuneelle kuntatyölle.

Uudet toimintatavat tarvitsevat tuekseen entistä vah­ vempaa seurantaa sen uudessa merkityksessä, toimin­ tojen kehittämisen ja parantamisen välineenä. Jokaisen esimiehen arjen työkaluja ovat asiakastyytyväisyysmit­ taukset, palveluista saatava palaute, työilmapiiri­ ja ta­ louden mittarit sekä kustannusten seuranta. Kokonai­ suutena ne muodostavat vaikuttavuuden seurannan työkalut. Esimiehillä, johdolla ja päättäjillä on erilaiset tarpeet. Yhdessä asiantuntijoiden kanssa niitä voidaan räätälöidä poliittisen ja ammattijohdon erilaisia tarpeita vastaaviksi.

Ympäristönmuutos aiheuttaa merkit­ tävän rakenteellisen haasteen talous­ ja yhteiskuntapolitiikalle. Siirtynem­ me hyvinkin pian aikaan, jossa BKT:n kasvun sijasta elinympäristön laadun kehitys on keskeisin hyvinvoinnin ke­ hityksen mittari. Tätä ei keskustelta­ essa julkisen sektorin tuottavuudes­ ta ole riittävästi korostettu. Laaja­ alaisemmin määriteltyä tehokkuuden kasvua tarvitaan myös ympäristö­ muutokseen varautumiseksi. Suomen valtion­ ja kuntahallinto tarvitsee vai-

*

Kirjoittaja on Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja ja oikeustieteen tohtori, joka toimii hallinto-oikeuden dosenttina Helsingin yliopistossa.

Vantaalla osataan hyödyntää arviointikertomuksesta saatava informaatio Teksti: Pentti Hakulinen

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtmanilla on selkeä käsitys tilintarkastajan tehtävästä ja tilintarkastuksen roolista: ”Kaupungin­ valtuuston päätöksenteon on perustuttava oikeisiin tietoihin. Sitovat tavoitteet ovat valtuuston tärkein ohjausväline. Yli­ ja alibudjetointi ovat asioita, joihin myös tilintarkastajien on otettava kantaa.”

Toiminnan pitää tapahtua määrärahojen puitteissa Puheenjohtaja tunnistaa julkisen hallinnon ohjausjärjestelmän ongel­ mat ja haasteet. Strategisilla pää­ määrillä ja sitovilla tavoitteilla ohjaa­ minen vaatii kokonaisuuksien hah­ mottamista, laajaa näköalaa. Päättä­ jän tehtävä ei ole helppo. Yksittäisiä poliitikkoja sekä Vantaalla että mo­ nessa muussa kunnassa kiehtoo aja­ tus paluusta menneeseen, operatii­ visten päätösten tekemiseen. Sitä vaihtoehtoa ei kuitenkaan enää ole.

Nykyinen delegointiaste on hänen mielestään oikea.

”Kaupungin budjetti on sitova ohje.”

Sekä poliittisia päättäjiä että viran­ haltijoita Lindtman vaatii pitämään kiinni kunnallishallinnon perusasi­ oista: ”Nyt suurten ja yllättävienkin muutosten aikana kaikkien tulee ym­ märtää, että kaupungin budjetti on sitova ohje. Kroonisia määrärahojen­ sa ylittäjiä ei saa hyväksyä varsinkaan nyt, kun kaikkien tulosalueiden ta­ lous on tiukalla.”

Valtuuston, kaupunginhallituksen ja tarkastuslautakunnan työnjaossa on monissa kunnissa ongelmia. Van­ taan tilannetta puheenjohtaja Antti Lindtman pitää hyvänä. Valtuusto arvostaa tarkastuslautakunnan työtä ja osaa hyödyntää arviointikerto­ muksen tuoman informaation.

Kaupunginhallituksen asema suh­ teessa tarkastuslautakuntaan on kak­ sijakoinen. Se on tarkastuslautakun­ taan ja tilintarkastajaan nähden tar­ kastettavan ja arvioitavan asemassa.

Yksi hallituksen päätehtävistä on oh­

Audiatoruutiset

hokkuuden parantaminen olisi nähtä­ vä eettisenä hyveenä: poliittisena ja virkamieseettisenä sekä myös ympä­ ristöeettisenä velvoitteena. Kansa­ laisten ja kuntalaisten on puolestaan perusteltua nähdä tehokkuuden vaa­ timus kansalaisyhteiskunnan vaati­ muksena julkiselle vallalle sekä osal­ listuminen tehokkuuden nostamisen edellyttämään muutokseen kansa­ laishyveenä.

Päätöksenteon on perustuttava oikeisiin tietoihin

Keskeisten toimijoiden roolit on pidetty selkeinä

2

kuttavuusohjelman; että tehdään oikeita asioita ja tehokkaalla tavalla.

Tehokkuuden parantamisen nä­ kökulma ja sen edellyttämät arvo­ ja muut valinnat on sisäistettävä jo lain­ säädäntöön. Kuntien yhdistymisen ja uusien palvelurakenteiden mahdollis­ tamat tehokkuusparannukset on saa­ tava hyödynnettyä ammattitaitoisella ja pitkäjänteisellä muutosjohtamisel­ la. Tietojohtamisen menettelyt on otettava laajalti käyttöön. Tieto­ ja viestintäteknologian kaikki mahdol­ lisuudet sekä julkishallinnossa yh­ teinen toteuttamistapa on otettava käyttöön.

Julkisen talouden ja hallinnon sekä julkisten palveluiden laaja­alainen te­

jata ja valvoa toimialoja, omalta osal­ taan yhdessä konsernijaoston kanssa varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan mahdollisimman hy vin.

Tässä tehtävässä ne taas tarvitsevat myös tilintarkastuksen ja tarkastus­ lautakunnan tukea.

Vantaalla on pidetty huolta siitä, että kolmen keskeisen toimijan: val­ tuuston, kaupunginhallituksen ja tar­ kastuslautakunnan roolit on pidetty selkeinä.

Onneksi löytyy kriisitietoisuutta ”Tilanne on mielestäni nyt parempi, kuin 2000­luvun alun taantuman ai­ kaan. Kriisitietoisuus näkyy käytän­ nössä vastuullisena toimintana ja haluna osallistua talkoisiin”, tiivistää Lindtman. Hän kiittelee henkilöstöä esimerkiksi lomarahojen vaihtami­ sesta vapaisiin, kun tätä on selkeästi siltä toivottu. Hän toteaa myös, et­ tei vapaa­ajan vietossa ole syntynyt ongelmia.

Puheenjohtaja ei keskustelumme aikana kertaakaan mainitse elettävi­ en aikojen ankeutta tai poliittisen päättäjän raskasta vastuuta. Päättä­ jän tulisi kuitenkin hänen mielestään miettiä ”kumpaa korkoa tehtävistä ratkaisuista on viisasta maksaa”. La­ man aikana joudutaan ottamaan vel­ kaa, ja se on korkoineen maksettava takaisin. Kova korko voidaan joutua maksamaan myös virheellisistä sääs­ töpäätöksistä, jotka esimerkiksi so­ siaalisena syrjäytymisenä lankeavat maksettaviksi vuosien kuluttua.

*

Antti Lindtmania haastatteli Oy Audiator Ab:n toimitusjohtaja, kaupunkineuvos Pentti Hakulinen.

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman edustaa nuorta tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuvaa päättäjäpolvea.

Finanssimyrskyn laineet löivät myös Suomeen Teksti: Hannu Routamaa ja Kai Kalajainen

Suomalaiset pankit, kunnat ja yritykset ovat joutu­ neet kokemaan finanssikriisin ja globaalin taantu­ man vaikutukset rahoituksen hankinnassa ja sen saatavuudessa. Velkarahan marginaalit ovat nous­ seet kaikille toimijoille. Toisaalta keskuspankkien korkoelvytys on laskenut markkinakorkoja poikkeuk­sellisen alhaisille tasoille. Suomalaisille rahoituksen hinta ja sen saatavuus on edelleen kohtuullista.

Finanssimyrskystä globaaliksi taantumaksi Nopeasti levinnyt finanssimyrsky ei jättänyt Suomeakaan osattomaksi.

In­ves­tointipankki Lehman Brother­ sin konkurssi syksyllä 2008 voimisti myrskyä. Silloin viimeistään oli sel­ vää, että finanssikriisi tulee laajene­ maan globaaliksi taantumaksi. Rahoi­ tusmarkkinoiden toimijoiden välinen luottamuspula johti nopeasti laina­ marginaalien voimakkaaseen hypäh­ dykseen aiempaa selvästi korkeam­ mille tasoille.

Markkinoiden luottamuksen ja toi­ ­min­tavarmuuden turvaamiseksi sekä taantuman torjumiseksi ryhtyi­vät kes­ kuspankit eri puolilla maailmaa laske­ maan ohjauskorkojaan. Täl­lä het­kellä ohjauskorko on Euroopassa yhdessä prosentissa ja USA:ssa lähes nolla.

Keskuspankit ovat käyttäneet myös poikkeuksellisia markkinoiden toimin­ taa tukevia keinoja, kuten valtioiden ja pankkien velkakirjojen ostoja.

Rahan tarjonta väheni ja kysyntä kasvoi Kansainvälisen pankkisektorin par­ haimmistoon kuuluvat pohjoismaa­ laiset pankitkaan eivät ole olleet krii­ sille täysin immuuneja. Nekin ovat joutuneet suojelemaan taseitaan ja huolehtimaan rahoituksensa saata­ vuu­desta. Osalle ongelmia on tuonut myös talouden nopea jäähtyminen

Baltiassa. Tästäkin huolimatta poh­ joismaalaiset pankit ovat saaneet lai­ naa keskimääräistä alemmilla mar­ ginaaleilla. Pitääkseen vakavaraisuu­ tensa hyvällä tasolla ja turvatakseen mahdollisimman hyvin asiakkaiden­ sa rahoituksen saatavuuden, useat pankit ovat järjestäneet vuoden aika­ na myös osakeanteja.

Finanssikriisi ja globaali taantuma ovat ajaneet pankkien ja yritysten lail­ la myös kuntasektorin uuteen tilan­ teeseen. Entistä tarkemmin on mie­ tittävä, miten niukat varat saadaan hyödynnetyksi niin, että toimenpi­ teet tukisivat myös pitkän aikavälin toimintaa ja kehitystä. Kuntasekto­ rilla taantuman vaikutukset näkyvät viiveellä. Myös pankkien kohonneet rahoituksenhankintakustannukset näkyvät kunnissa, jonka seuraukse­ na Kuntarahoituksen osuus rahoi­ tushuollon turvaajana on kasvanut.

Esimerkiksi Pirkkalan kunnassa Pir­­kanmaalla pidetään tällä hetkellä kaikkia keinoja avoimina talouden ta­ sapainottamiseksi. Voimakkaasti ke­ hittyvän kunnan investointitaakka on kova. Tilanne edellyttää myös ra­ kenteiden korjaamista. Pirkanmaa on kas­­vava talousalue, jossa korkeata­ soi­sen ja pitkälle menevän seutuyh­ teistyön merkitys tulee korostu­ maan. Säästöjä haetaan tulevaisuu­ dessa entistä enemmän yhteisten inves­tointi­hankkeiden kautta. Pirk­ kalassa luotetaan siihen, että vahva

Pankinjohtaja Hannu Routamaa (oikealla) ja sijoitusjohtaja Kai Kalajainen OP-Private -pankista toteavat, että pahin vaihe finanssikriisistä on jo nähty.

kun­t a saa kohtuuhintaista rahoitusta jatkossakin.

Kuntien joukkovelka­ kirjalainat (jvk) kiinnostavat sijoittajia Kevään ja kesän aikana rahoitusmark­ kinoiden toimijoiden välinen luotta­ mus on parantunut hieman ja raha on alkanut taas liikkumaan pääoma­ markkinoilla. Esimerkiksi suurten eu­ rooppalaisten yritysten jvk-emissiot ovat käyneet hyvin kaupaksi.

”Suomalaiset kunnat ja kuntayhtymät ovat sijoittajien näkökulmasta houkuttelevia sijoituskohteita.”

Suomalaisille pankeille ja kunnille ti­lanne on ollut kohtuullisen hyvä.

Suo­men valtio on sijoittajien silmissä luotettava ja hyvä sijoituskohde val­ tioiden joukossa. Suomalaiset pankit ovat pankkien parhaimmistoa. Myös suomalaiset kunnat ja kuntayhtymät ovat sijoittajien näkökulmasta hou­ kuttelevia sijoituskohteita.

Kuntarahoituksen hyvä maine on mahdollistanut sille edullisen ra­ hanhankinnan. Kuntarahoituksen ja pank­kien lisäksi kunnat voivat hyödyn­ tää rahoituksen hankinnassa myös jvklainamarkkinoita. Jvk-lainojen kaut­­ta kunnat saavat myös hajautusta rahoi­ tuksen hankintaan.

noin 0,50 % -yksikössä. Turun kau­ punki käytti alkuvuodesta jvk-mark­ kinoita hyödykseen rahan hankin­ nassaan liikkeeseen laskemalla 100 miljoonan euron kokoisen kahden vuoden mittaisen velkakirjalainan.

Rahoituksen hinnan suhteellisesta edullisuudesta suomalaisille kunnille kertoo se, että kesäkuun alussa Mad­ ridin kaupunki liikkeeseen laski nel­ jän vuoden mittaisen jvk-lainan. Lai­ narahasta Madrid joutui maksamaan 1,30 % -yksikön marginaalin.

Suomalaisilla menee suh­ teellisesti paremmin kuin muilla rahan tarvitsijoilla

Kirjoittajat: Hannu Routamaa, pankinjohtaja, OP-Private ja Tampereen Seudun Osuuspankin varallisuudenhoito sekä Pirkkalan kunnan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

Pohjola Pankin mukaan 7 vuoden lai­ nan marginaali kunnille liikkui kesän alussa noin 0,90 % -yksikön tuntu­ massa ja kahden vuoden marginaali

*

Kai Kalajainen, sijoitusjohtaja, OP-Private

>> Mittareista tukea tuottavuusajatteluun on niin laaja, että kaikkien tuotos­ ten määrittely ja niiden aikaansaami­ seksi käytettyjen panosten kohdis­ taminen ja mittaaminen ei onnistu.

Vaikka tällainen mittari saataisiinkin aikaan, se ei vastaa kysymyksiin siitä, miksi tuottavuus on kehittynyt tie­ tyllä tavalla ja missä kehityskohteet ovat. Tarvitaan jokin toinen lähes­ tymistapa.

Eräs vaihtoehto on eri tuotta­vuustekijöitä, kuten kustannus­te­ hok­kuut­t a, laatua ja kapasiteetin käyttöä, yhdistelevä tuottavuusmit­ taristo. Se voi tarjota kattavan ja paremmin kehittämistä palvelevan lähestymistavan. Mittaristoon voi­ daan valita joukko mittareita, jotka kertovat tuottavuuden kehittämisen ja kehittymisen kannalta tärkeistä asioista. Mittarit eivät irrallaan ker­ ro tuottavuudesta koko totuutta,

mutta yhdessä ne antavat siitä mo­ nipuolisen kuvan. Esimerkiksi laa­ dullisia tekijöitä saadaan tarvittaessa mukaan. Mittariston tulokset voi­ daan koota yhdeksi indeksiksi, jolla voidaan seurata tuottavuuden kehit­ tymistä kokonaisuudessaan.

kokemuksia Helsingin kaupungin so­ siaaliviraston eri palveluissa.

Mittaritieto hyötykäyttöön

Tuottavuusasennetta lattiatasolle Tuottavuuden mittaaminen on syy­ tä aloittaa operatiivisen toiminnan tasolta. Ylhäältä asettuja mittareita voi olla vaikea jalkauttaa arkiseen työhön, eikä henkilöstö helposti si­ toudu tavoitteisiin. Sen sijaan ope­ ratiivisen yksikön itse tunnistamat tuottavuuden kehittämisen kannalta keskeiset tekijät ja mittarit ymmär­ retään ja niihin sitoudutaan parem­ min. Tämän kaltaisesta lähestymis­ tavasta on saatu viime vuosina hyviä

Professori Antti Lönnqvist painottaa mittareiden käytön merkitystä tuottavuuden kehittämisessä.

Toimivien mittareiden puute koe­ taan usein ongelmaksi tuottavuu­ den kehittämisessä ja seurannassa.

Tämä on ristiriidassa sen kanssa, et­ tä julkisen sektorin organisaatiois­ sa mitataan paljon erilaisia asioita.

Ongelma ei ehkä olekaan mittarei­ den puutteessa, vaan mittaustiedon hyödyntämisessä. Mittareiden po­ tentiaalia ei ehkä aina ymmärretä kehittämisen kannalta. Mittaustieto voi myös olla hajallaan eri järjestel­ missä. Toisaalta mittauskulttuurin puute tai muut tekijät voivat johtaa siihen, että mittaustietoa ei yksin­ kertaisesti käsitellä eikä sen pohjal­ ta tehdä johtopäätöksiä.

”Ongelma ei ehkä ole­ kaan mittareiden puut­ teessa, vaan mittaustie­ don hyödyntämisessä.”

Jo olemassa olevien mittareiden sys­­ te­maattinen kartoittaminen ja ryh­ mittely tarjoavat monessa organisaa­ tiossa uudenlaisen näkymän tulok­ sellisuuteen ja tuottavuuteen. Jäsen­ neltynä niitä on myös helpompi ja mielekkäämpi seurata.

*

Kirjoittaja on Tampereen teknillisen yliopiston professori, jonka alana on tietojohtaminen, erityisesti tieto­inten­siivinen palvelutuotanto.

Audiatoruutiset 3

Tietoa ja kohtaamisia Kuntamarkkinoilla Teksti: Elina Mattila Kuntamarkkinoita vietettiin Kuntatalolla 9.­10.9.2009. Audiator­ yhtiöiden asiantuntijat tarjosivat tut tuun tapaan tietoiskuja kuntata­ louden ajankohtaisista asioista.

Laajentunut konserni­ tilinpäätös antaa entistä suuremmat mahdollisuu­ det tarkastella kuntien talouden tilaa Kunnan ja kuntayhtymän, jotka ty­ täryhtiöineen muodostavat kunta­ konsernin, on kuntalain mukaan laa­ dittava konsernitilinpäätös. Suuren osan kunnista ja kuntayhtymistä oli sisällytettävä vuodelta 2008 laadit­ tuun konsernitilinpäätökseen ensim­ mäistä kertaa konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma. Oy Audiator Ab:n varatoimitusjohtaja Pasi Leppänen sekä Oy Audiarev Ab:n ja Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab:n toimitusjohtaja Ulla­Maija Lakonen kertoivat tietoiskuissaan, miten laajentunut konsernitilinpää­ tös luo lisää mahdollisuuksia tarkas­ tella kuntien taloudellista tilannetta. ”Konsernitilinpäätöksestä saa­ daan huomattavasti vertailukelpoi­ sempaa tietoa kunnista kuin aiem­ min”, kertoi Pasi Leppänen. Leppä­ sen mielestä konsernitilinpäätöstä voitaisiinkin käyttää kuntien päätök­ senteossa huomattavasti enemmän hyväksi. ”Tällä hetkellä talouden ta­ sapainottamisen tarkastelu on pai­ nottunut liiaksi peruskunnan tar­ kasteluun. Konsernitilinpäätös sopii mainiosti käytettäväksi talouden ta­

sapainon arvioinnissa ja kuntien väli­ sissä vertailuissa, koska siihen ei voi­ da vaikuttaa kunnan ja yhtiöiden väli­ sillä siirroilla”, Leppänen huomautti.

Myös Ulla­Maija Lakonen toivoo, että konsernitilinpäätöksen sano­ ma ymmärrettäisiin niin laatijoiden kuin luottamushenkilöidenkin puo­ lella. ”Konsernitilinpäätöksen laa­ dintaan panostetun valtavan työmää­ rän tulisi tuottaa vielä suurempaa hyötyä päätöksentekoon. Tässä var­ maan tar vitaan vielä jonkin verran harjoitusta”, totesi Lakonen.

Kunnan talouden tila ja riskit – missä mennään ja mitä pitäisi tehdä?

Tarkastuspäällikkö Markus Kivi­ aho Audiator – Kehittämispalve­ luista painotti tietoiskussaan johdon vastuuta kokonaisvaltaisessa riskien­ hallinnassa. Tällä hetkellä riskienhal­ linta ei vielä useinkaan ole kokonais­ valtaista ja systemaattista. Riskien­ hallinnan tulisi olla läpinäkyvä osa johtamista, toiminnan suunnittelua, päätöksentekoa ja kaikkea muuta­ kin toimintaa. Kunnissa tulisikin olla kaupunginvaltuuston hyväksymä ris­ kienhallinnan politiikka. Merkittävi­ en riskien hallinnasta vastaa toimin­ nallisten ja taloudellisten päätösten myötä myös valtuusto. Kaupungin­ hallitus, muut tilivelvolliset toimi­ elimet sekä viranhaltijat vastaavat riskienhallinnan toimeenpanosta hy­ väksytyn politiikan mukaisesti. ”Riskienhallinnan tulisi taata tie­ toisuus kuntaa, kuntalaisia ja muita

Audiator-yhtiöiden tietoiskujen vetäjinä Kuntamarkkinoilla toimivat Markus Kiviaho (vas.)

Pasi Leppänen, Ulla-Maija Lakonen ja Olli Ainasvuori.

sidosryhmiä uhkaavista merkittävis­ tä riskeistä sekä niiden hallinnan me­ nettelyistä. Toimivuuden varmista­ miseksi riskienhallintaa tulee seurata ja arvioida jatkuvasti ja ottaa se mu­ kaan hallituksen sisäisen valvonnan selontekoihin”, Kiviaho painotti.

Audiator − Kehittämispalvelui­ den toimitusjohtaja Olli Ainas­ vuori korosti, että kuntatalouden kiristyminen on nostanut talouteen liittyvät riskit entistä enemmän päivänvaloon. ”Riskien tunnistami­ nen edellyttää, että tiedetään, mitä

talouteen kohdistuvat uhat ovat.

Uhkien ymmärtäminen puolestaan edellyttää talouden tilanteen ym­ mär tämistä. Riskien tunnistaminen ei kuitenkaan riitä talouden kehi­ tyskulun muuttamiseen, vaan lisäksi tarvitaan rohkeita päätöksiä”, kan­ nusti Ainasvuori.

*

Audiator­yhtiöiden asiantuntijoiden tietois­ kujen muistiinpanot ovat luettavissa verkko­ sivuillamme osoitteessa www.audiator.fi.

Kirjoittaja on Audiator-yhtiöiden viestintä- ja markkinointikoordinaattori.

Piirros Elina Mattila

Tulossa Auditio 2010 ­konferenssi 21. − 22.4.2010 Lahden Sibeliustalo Auditio 2010 ­konferenssin teemoi­ na ovat mallikunta­analyysi, tarkas­ tuslautakunnan arvioinnin työkalut, tilintarkastusjärjestelmän uudistami­ nen, riskienhallinta sekä palvelupro­ sessit, tuotteistaminen ja kustan­ nuslaskenta keinona tuloksellisuu­ den parantamiseen.

Merkitse päivät kalenteriisi jo nyt!

Ilmoittautua voit 18. tammikuuta 2010 alkaen osoitteessa www.audiator.fi.

Audiator uutiset sidosryhmille 2/2009

Audiator­yhtiöt

Julkaisija: Audiator­yhtiöt Toinen linja 14, 00530 Helsinki Puh. (09) 7711, Fax. (09) 771 2270 www.audiator.fi

Pentti Hakulinen Toimitusjohtaja Oy Audiator Ab (09) 771 2300 pentti.hakulinen@audiator.fi

4

Audiatoruutiset

Pasi Leppänen Varatoimitusjohtaja, JHTT, KHT Oy Audiator Ab 050 563 5351 pasi.leppanen@audiator.fi

Kirsi Mononen Hallintojohtaja, VT Oy Audiator Ab (09) 771 2383 kirsi.mononen@audiator.fi

Ulla­Maija Lakonen Toimitusjohtaja, KHT, JHTT Oy Audiarev Ab, Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab 050 582 2955 ulla­maija.lakonen@audiator.fi

Olli Ainasvuori Toimitusjohtaja, JHTT Audiator – Kehittämispalvelut 040 718 6632 olli.ainasvuori@audiator.fi

Toimitus: Päätoimittaja: Pentti Hakulinen Toimitussihteeri: Pire Brave Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Up­to­Point Oy Painopaikka: Painotalo tt­urex Oy