Audiator_uutiset_1_2009

Audiatoruutiset 1/2009

Audiator­yhtiöiden uutislehti sidosryhmille

Näin syntyi kansainvälinen finanssikriisi

”Monet pankit ovat kaatuneet joko vahvempien pankkien tai valtioiden syliin tai ajautuneet konkurssiin”, toteaa toimitusjohtaja Hannu Tonteri.

Teksti: Hannu Tonteri

Syyskuun 30. päivänä 1999 The New York Times -sanomalehdessä julkaistiin uutinen, jonka mukaan yhdysvaltalainen Fannie Mae -asuntoluottopankki oli päättänyt alentaa luotonantokriteerejään.

Uutinen totesi Fannie Maen olleen kasvavan paineen alla, koska yhtäältä presidentti Bill Clintonin hallinto ja toisaalta pankit sekä muut asuntomarkkinaosapuolet vaativat Fannie Maeta laajentamaan luotonantoaan ns. subprime-asuntoluottoihin.

Näiden luottojen saajat olivat voittopuolisesti pienituloisia ja vähemmistöjen edustajia.

Lähes tarkalleen yhdeksää vuot­ ta myöhemmin, syyskuun 15. päivä­ nä 2008, samainen The New York Times uutisoi näyttävästi yhdysvalta­ laisen Lehman Brothers ­investoin­ tipankin ajautuneen konkurssiin. Mi­ kä yhdistää näitä kahta uutista ja mitä ne kertovat meille kansainväli­ sen finanssikriisin synnystä?

Subprime-luotot kärjistivät asuntomarkkinoiden kuumenemisen Fannie Maen päätös alentaa luoton­ antokriteerejään vuonna 1999 ei tie­ tenkään suoraan johtanut nykyiseen finanssikriisiin. Myöskään Lehman Brothers ei yksioikoisesti kaatunut subprime­asuntoluottoihin. Kuiten­ kin kesällä 2007 alkaneen ja vuotta myöhemmin Lehman Brothersinkin kohtaloksi koituneen kansainvälisen rahoitusmarkkinoiden kriisin on kat­ sottu saaneen alkusysäyksensä yh­ dysvaltalaisista subprime­asuntoluo­ toista.

Subprime­asuntoluotoilla tarkoi­ tetaan luottoja, joita myönnetään asiakkaille, joiden luottokelpoisuus ei riitä prime­asiakkaan tasolle. Yh­ dysvaltalaisilla subprime­ ja prime­

asuntoluotoilla on muutamia eroja, joista tärkeimpänä subprime­luot­ tojen tyypillisesti 2−3 vuoden laina­ ajan jälkeen merkittävästi nouseva korko. Tämä kannustaa voimakkaas­ ti subprime­asiakkaita maksamaan luottonsa takaisin ennen lainakoron nousua. Alkuperäisen luoton takai­ sinmaksu näinkin nopeasti on mah­ dollista ottamalla uusi korvaava lai­ na asuntoa vakuutena käyttäen. On tärkeää huomata, että tämä raken­ ne luo vahvan yhteyden subprime­ luottojen takaisinmaksun ja asunto­ jen hintojen välille, sillä uuden lainan saanti on ratkaisevasti riippuvainen vakuutena olevan asunnon arvon ke­ hityksestä.

Subprime­luotot kasvoivat voi­ makkaasti Yhdysvalloissa 2000­lu­ vun alusta lähtien ja niiden osuus asuntoluottokannasta nousi alle vii­ destä prosentista yli viidennekseen.

Tämän kasvun taustalla oli alun uuti­ sessa viitatun poliittisen tahdon li­ säksi verrattain alhainen korkotaso sekä asuntojen hintojen nousu. Mer­ kittävänä tekijänä oli myös kansain­ välisten sijoittajien halukkuus rahoit­ taa asuntoluottopankkien subprime­ luototusta ostamalla investointipank­ kien subprime­luotoista muodosta­

mia erilaisia arvopapereita sekä näitä omistavien erillisyhtiöiden liikkeelle laskemia velkakirjoja.

Nousuvesi nosti kaikkia veneitä Yhdysvalloissa ei ollut koettu mer­ kittävää maanlaajuista asuntojen hin­ tojen laskua sitten 1930­luvun laman.

Subprime­asuntoluotot, näihin pe­ rustuvat arvopaperit sekä näistä edelleen muodostetut rahoitusinst­ rumentit kehittyivätkin verrattain suotuisasti asuntojen hintojen nous­ tessa. Subprime­asiakkaiden oli help­

po uusia lainojaan vakuusarvojen kohotessa ja luottotappiot pysyivät suhteellisen maltillisina. Nousuvesi nosti kaikkia veneitä.

Yhdysvaltain Keskuspankki aloitti kuitenkin jo vuonna 2004 ohjauskor­ kojen noston talouden ylikuumene­ misen pelossa. Korkotaso nousi pa­ rissa vuodessa yli neljä prosentti­ yksikköä. Pitkään jatkunut asuntojen hintojen voimakas nousu taittui vuonna 2006. Jo alkuvuodesta 2007 subprime­luottoihin perustuvien ar­ vopaperien hinnat olivat kääntyneet laskuun, sillä subprime­luotoissa al­ koi ilmetä ongelmia. Vanhojen luot­

Näin syntyi kansainvälinen valuuttakriisi

Sivu

1

Kuntataloudessa jyrkkä käänne heikompaan

Sivu

1

Tilintarkastajan monta roolia

Sivu

2

När förändringens vind blåser

Sivu

3

Muutos on monisäikeistä kumppanuutta

Sivu 3

Audiator on EU-tarkastusten ammattilainen

Sivu 4

tojen takaisin maksaminen oli vai­ keutunut ratkaisevasti vakuusar vojen laskiessa ja korvaavien uusien luotto­ jen saannin siten hankaloituessa.

Asuntoluottokriisi sekoitti rahoitusmarkkinat Monet eurooppalaiset ja yhdysvalta­ laiset pankit olivat myöntäneet huo­ mattavia luottolimiittejä subprime­ luottoja sekä näistä muodostettuja arvopapereita omistaville erillisyhti­ öille. Subprime­luottojen ongelmien

Jatkuu sivu 2 >>

Kuntataloudessa jyrkkä käänne heikompaan Kuntien verotulokasvun arvioidaan jäävän liki nollille Kuntataloudessa on saatu nauttia hyvästä verotulokehityksestä jo parin vuoden ajan.

Vuosien 2007 ja 2008 verotilitysten kasvuksi voidaan kirjata 7,5– 8 % vuodessa.

Teksti: Martti Kallio Vielä elokuussa 2008 valtion budjettiriihessä oli pöydällä kunta­ taloutta koskeva ns. peruspalvelu­ budjetti, jossa vuoden 2009 verotu­ lokasvuksi tarjottiin 5,2 %. Kuiten­ kin jo marraskuussa Kuntaliitto ar­ vioi vuoden 2009 verotulokasvun

pysähtyvän likimain kokonaan (va­ jaan prosentin kasvu). Verotuloar­ vion muutos ei perustu pelkästään yleistaloudellisen kehityksen romah­ dukseen, vaan myös siihen, että budjettiriihessä päätettiin uusista kunnallisverotuksen kevennyksistä.

Verokevennykset kaventavat kuntien veropohjaa Kunnallisen itsehallinnon keskeinen perusta on verotusoikeus. Valtion päätöksin kuntien veropohjaa on ka­ vennettu huomattavasti yli 10 vuo­ den ajan. Tällä kertaa kunnallisve­ rotusta kevennettiin uudella työtu­ lovähennyksellä, eläketuloihin koh­ distettavalla vähennyksellä ja eräillä muilla veroperustemuutoksilla. Ke­ vennys on yhteensä 374 miljoonaa euroa. Tämä syö verokasvusta run­ saat 2 %. Kunnille menetykset kor­ vataan valtionosuuksia korottamalla.

Kuntien rahoitusasema ei näin ollen näiden päätösten vuoksi kokonai­ suutena muutu, mutta veropohjaa tämäkin verokevennys syö.

Verotulokasvun jääminen nollan tuntumaan merkitsee, että lukuisis­ sa kunnissa – lukumääräisesti ehkä jopa enemmistössä – verotulokasvu jää nimellisestikin negatiiviseksi. Pe­ ruspalvelubudjetissa lakisääteisten tehtävien kustannustason on enna­ koitu nousevan vajaat 3 %. Lisäksi menot lisääntyvät väestön ikäänty­ misen vuoksi. Kuntien talouserot pysynevät suurina, vaikka aikanaan

valtionosuusjärjestelmään kuuluva verotulojen tasaus silottaa verotu­ lokehityksessä syntyviä eroja.

Vuosi 2008 jää kuntatalouden rahoitusaseman kannalta vuosikym­ menen parhaaksi esimerkiksi vuosi­ katteella mitattuna. Tosin kuntien sijoitusten arvon alaskirjaukset vuo­ den 2008 tilinpäätöksiin tulevat jos­ sain ja vaikeasti arvioitavissa määrin heikentämään tulosta. Alaskirjauk­ sissa markkina­arvon vertailukohta­ na on sijoitusten hankintahinta.

Jatkuu sivu 2 >>

Audiatoruutiset 1

PÄÄKIRJOITUS >> Näin syntyi kansainvälinen finanssikriisi

Pentti Hakulinen Toimitusjohtaja Oy Audiator Ab

Maapallo kutistuu − kunta kasvaa Kansainvälisyys etenee jättiharppauksin. Viisikymmen­ täluvun ystävyyskaupunkitoiminnasta on EU:n myötä tultu uudelle kuntavuosituhannelle. Olemme joutuneet opettelemaan uuden käsitekokonaisuuden, jossa vilise­ vät direktiivit, EU­ohjelmat ja rakennerahastot. Konk­ reettisimmin meitä kaikkia koskeva asia on euro.

Eurot − tai pikemminkin niiden puute − kertoo yh­ den puolen kutistuvasta maapallosta. Suomen kuntien haasteet kasvavat, kun globaali rahoituskriisi ja sitä va­ navedessä seuraava reaalitalouden taantuma rantautu­ vat meille.

Pankinjohtaja Hannu Tonteri avaa artikkelissaan sel­ keästi monimutkaisen ja vaikeasti lähestyttävän rahoi­ tuskriisin, ilmiön synnyn ja kehitysprosessin. Vuositu­ hantinen väittämä on ollut, että ”se tuskaa lisää, mikä tietoa lisää.” Rahoituskriisin syntymekanismin ymmär­ täminen voi olla jopa helpotus. Luotiin monimutkainen, velkaantumista suosiva ja jopa siihen kannustava järjes­ telmä uusine rahoitusinstrumentteineen ja sitten mene­ tettiin kyky hallita järjestelmää. Yhdentyneen maail­ mantalouden ilmiöt siirtyvät nopeasti mantereelta toi­ selle. Epävarmuus, luottamuspula ja omistusarvojen lasku johtavat ennalta­arvaamattomiin tilanteisiin. Kuka olisi uskonut, että USA:n autojätit joutuvat anelemaan apua liittovaltiolta, ts. amerikkalaisilta veronmaksajilta.

Kaupungit ja kunnat kasvavat monessakin mielessä; kuntaliitokset kasvattavat konsernien kokoa ja hallitta­ vien asioiden määrä ja vaativuusaste lisääntyy. Päättäjien on tiedettävä aikaisempaa enemmän syy­seuraussuh­ teista. Kansainvälinen rahoituskriisi ja sitä seuraava ta­ louden taantuma kääntävät nopeasti verotulot laskuun.

Ensimmäisenä sukeltaa yhteisöveron tuotto. Hyvinvoin­ tipalvelujen tarve ei myötäile taloussuhdanteita. Pikem­ minkin lama kasvattaa subjektiivisiksi oikeuksiksi määri­ tettyjen palvelujen kysyntää. Muodostuuko tilanne no­ peasti kuntien kannalta kestämättömäksi? Valtionosuus­ järjestelmän uudistus ei enää riitä. On pakko uudistaa koko kunnallinen verotulojärjestelmä.

pahentuessa keväällä ja kesällä 2007 nämä erillisyhtiöt eivät enää pysty­ neet hankkimaan rahoitusta pääoma­ markkinoilta, vaan joutuivat turvau­ tumaan pankkien myöntämiin luot­ tolimiitteihin. Tämä puolestaan hei­ kensi pankkien rahoitusasemaa. Sa­ maan aikaan pankit kärsivät myös tappioita omistuksessaan olevien subprime­arvopaperien hintojen las­ kiessa.

Tunnettu yhdysvaltalainen sijoit­ taja Warren Buffett on todennut Yhdysvaltain asuntoluottokriisiin liit­ tyen, että vasta laskuveden saapu­ essa nähdään, kuka on ollut uimassa alasti. Asuntomarkkinoiden laskuve­ den saapuessa voitiin havaita moni­ en rahoitusmarkkinoiden keskeisten toimijoiden, kuten pankkien ja luot­ toluokituslaitosten, uimavarustuksen olleen puutteellinen. Tämä synnytti epävarmuutta yhtäältä pankkeja ja toisaalta luottoluokituslaitoksia se­ kä niiden luokittelemia arvopaperei­ ta kohtaan.

”Vasta laskuveden saapuessa nähdään, kuka on ollut uimassa alasti.”

Tilannetta pahensi se, että subpri­ me­luotoista oli muodostettu moni­ mutkaisten rahoitusinstrumenttien ketjuja, jolloin riskien lopullinen määrä ja sijainti olivat vaikeasti arvioitavissa. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus lisääntyi edelleen ja eri arvopapereiden riskilisät alkoivat kasvaa. Lopulta tilanne kärjistyi ja rahoitusmarkkinoiden kriisin katso­ taan alkaneen tarkalleen elokuun 9. päivänä 2007, jolloin pankkien niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin oli vaikea saada rahoitusta likvi­ diteettinsä hoitamiseen pankkien välisiltä rahoitusmarkkinoilta. Oli syntynyt tilanne, jossa pankit eivät voineet luottaa vastapuolen kykyyn maksaa lyhyttäkään rahoitusta ta­ kaisin eräpäivänä. Toisaalta pankit olivat epävarmoja myös omasta ra­ hoitusasemastaan ja halusivat siksi ylläpitää normaalia korkeampaa lik­ viditeettiä.

Epävarmuus jatkuu – maaliviitoitusta ei näy Sittemmin tilanne on vain pahentu­ nut arvostuskuplien ja liiallisen ris­ kinoton paljastuessa ympäri maa­ ilmaa omaisuusarvojen laskiessa ja pankkien tappioiden kasvaessa. Ra­ hoitusmarkkinoiden pitkittynyt toi­ mimattomuus on johtanut pankkien likviditeettiongelmiin niin Euroo­ passa kuin Yhdysvalloissakin. Mo­ net pankit, erityisesti pääomamark­ kinoista riippuvaiset toimijat, ovat kaatuneet joko vahvempien pankki­ en tai valtioiden syliin tai ajautuneet konkurssiin kuten Lehman Brothers.

Pankkitoiminnan pelastamiseksi val­ tiot ovat tulleet mukaan takausten ja pääomasijoitusten muodossa. Näistä poikkeuksellisista toimista huolimat­ ta pankkien väliset rahoitusmark­ kinat eivät ole ainakaan toistaiseksi toipuneet entiselleen. Epävarmuus markkinoilla jatkuu, eikä rahoitus­ kriisin maaliviitoitusta ole vielä näh­ tävissä (marraskuu 2008).

*

Kirjoittaja on Helsingin OP Pankki Oyj:n toimitusjohtaja

Tilintarkastajan monta roolia Teksti: Raimo Vainio­Kaila Odotusten ristipaineessa työs­ kentelevänä tilintarkastajana olen joutunut pohtimaan päivittäisen työn sisältöä ja sen antia. Olenko sel­ vittänyt hallinnon toimivuutta sekä rahojen käyttöä ja onko ohjeet ja määräykset otettu huomioon. Päät­ täjät toisinaan odottavat, että nos­ taisin esille asioita, jotka antavat aseita poliit tiselle toiminnalle.

Kuuntelija ja keskustelija Hyvänä kuuntelijana ja keskustelijana tilintarkastaja antaa uusia näkökul­ mia asioihin ja motivoi henkilöitä heidän tehtävissään. Keskusteluissa selvitetään sovellettavia sääntöjä ja niiden tulkintoja.

Tilintarkastus on vuosien aikana muuttunut. Ennen oli tavanomaista, että kunnan johdolla ja kirjanpitäjällä oli pitkät listat asioita, joista he halu­ sivat tietoja. Selvitettiin laidasta lai­ taan, mitä niiden käsittelystä on oh­ jeistettu. Tilintarkastus on muuttu­ massa kirjanpidon ja tilinpäätöksen tekniseksi varmistamiseksi. Jos käsi­ tellään tätä laajempia aiheita, palvelu­ ja on saatavissa, mutta niistä laskute­ taan erikseen.

Uskottavuuden ja luotettavuuden luoja Tilintarkastajan yksi keskeinen teh­ tävä on varmistaa, että tilinpäätös antaa oikeat tiedot. Poliittiset pää­ töksentekijät eivät aina täysin luota

toisiinsa ja luottamushenkilöt epäi­ levät viranhaltijoiden, esittelijöiden ja valmistelijoiden objektiivisuutta.

Tilintarkastajan rooliin sisältyy täl­ laisissa tilanteissa vaatimus vahvis­ taa luottamusta.

On tärkeää, että tilintarkastajan oma toiminta on objektiivista, us­ kottavaa ja avointa. On pystyttävä osoittamaan, miten johtopäätök­ seen on tultu. Jotta luottamus tilin­ tarkastukseen säilyy, on huolehdit­ tava, että asiakas saa tarkan tiedon myös tilintarkastajan työn laskutuk­ sesta ja laskutettavasta ajasta.

”Tilintarkastajan tehtävänä on varmistaa, että kunnan taloudesta sekä toiminnasta annetaan oikea kuva ja että toiminta on ollut päätösten mukaista”, muistuttaa Raimo Vainio-Kaila.

Valtuuston edustaja ja valvonnan ammattilainen

tuuston tekemät päätökset toteutu­ vat. Tehtävässä ovat korostuneet talouteen liittyvät näkökohdat.

Tilintarkastaja on valvonnan am­ mattilainen ja hänen on kiinnitettä­ vä huomiota sisäiseen valvontaan.

Tilintarkastajan on nähtävä kunnan toimintaan liittyvät riskitekijät ja vai­ kutettava siihen, että näiden riskien torjuntaan varaudutaan.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on tuotu esille tilintarkastajan rooli verorahojen käytön valvojana. On muistettava, että verorahojen käy­ töstä päätetään demokratian peli­ säännöillä ja asian arviointi kuuluu ensisijaisesti tarkastuslautakunnille.

Tilintarkastajaa on onnistuneesti verrattu joukkuepelin erotuomariin.

Tehtävänä on varmistaa, että sovittu­ ja pelisääntöjä noudatetaan. Tilintar­ kastaja osaltaan varmistaa, että kun­ tapelissä tuloksena on hyvien palvelu­ jen tuottaminen kuntalaisille.

Tilintarkastaja ensisijaisesti rapor­ toi ylimmälle päättäjälle, valtuustol­ le. Tehtävänä on varmistaa, että val­

Kirjoittaja on Oy Audiator Ab:n JHTT- ja HTM-tilintarkastaja

Tarkastuslautakunnan työn tukija ja osaaja Tarkastuslautakunnan sihteerin teh­ tävien hoito asettaa tilintarkastajan ammattitaidon ja osaamisen tiukalle, sillä käsiteltävien asioiden valmistelu esityslistoineen ja pöytäkirjoineen vaatii hyvää osaamista. Tarkastuslau­ takunnissa toimiminen on oman ar­ vioni mukaan tuonut lisäarvoa sekä tilintarkastukseen että tarkastuslau­ takuntien toimintaan. Tiedon välittä­ misellä on keskeinen rooli tarkastus­ lautakunnan ja tilintarkastajan yh­ teistyössä.

*

>> Kuntataloudessa jyrkkä käänne heikompaan

Kuntatalouden kehitystä on tällä hetkellä vaikea ennakoida Kuntatalouden muutoksen suunta oli jo aiemmin ennakoitu, muttei näin voimakkaana. Nyt ennakointi on ta­ vanomaista vaikeampaa. Kun palkka­ sopimusten vaikutus vuonna 2009 on tiedossa ja työllisyyden heikkene­ minen ei vielä koko painollaan (vuo­ sitasolla) iske verotuloihin, on arvi­ oitavissa, että meneillään olevan taantuman vaikutus toteutuu suu­ remmalla painolla vasta vuonna 2010. Nykyisen talousmyllerryksen keskellä tuntuu kuntatalouden en­

2

Audiatoruutiset

nakointi tuohonkin läheiseen vuo­ teen varsin epävarmalta. Kuntaliiton arvion mukaan vuosikate riittää ai­ nakin vielä vuonna 2009 poistojen kattamiseen – mutta se ei tieten­ kään riitä näköpiirissä oleviin inves­ tointitarpeisiin. Lisäksi jo poistojen kattaminen edellyttää toimintame­ nojen nykyistä hitaampaa kasvua.

Pahin uhkakuva liittyy työllisyy­ den kehitykseen. Edessä olevat tu­ losopimukset tulevat koko kansan­ taloudessa vaikuttamaan palkkata­ soon ja työllistämismahdollisuuksiin ja samalla näiden yhteisvaikutuksesta palkkasummaan eli kuntien veropoh­ jaan. Mekaanisesti ajatellen kuntata­

loudelle on ratkaisevaa, mikä on kun­ tapuolen tulevien sopimusten suhde muun julkisen ja yksityisen puolen sopimuksiin.

Niissä kunnissa, joissa on pelivaraa, investointitasoa on syytä pitää yllä nyt.

On esitetty, lähinnä suhdannepoliit­ tisista syistä, että Kuntalain mukai­ nen alijäämän kattamisvelvoite vä­ liaikaisesti kumottaisiin. Tämä voisi olla vaarallinen viesti ”virallisesta lin­ jasta”. Toimintamenoista ei ole suh­ dannepolitiikan välineeksi kunnissa.

Itse asiassa niiden kasvuvauhti on tä­ nä vuonna kestämättömän korkealla tasolla. Sen sijaan – niissä kunnissa, joissa on pelivaraa – investointitasoa on syytä pitää yllä nyt, kun rakenta­ misen kustannustaso on siedettävä ja kun pakolliset investoinnit on joka tapauksessa aikanaan toteutettava.

Valtio voisi tukea nyt esitettyä reilummin kuntien investointeja, esi­ merkiksi homekoulujen korjaamista ja infrastruktuurin rakentamista. Suh­ dannepolitiikka on ensisijassa valtion tehtävä.

*

Kirjoittaja on Suomen Kuntaliiton johtaja (kuntatalous)

Johtaja Martti Kallio ennustaa kuntien talouserojen pysyvän suurina verotulojen tasauksesta huolimatta.

När förändringens vind blåser Gränser och språk har ändrats i Sibbo Text: Christel Liljeström

Förändringarna medförde ett stort politiskt tryck för beslutsfattarna Att vara kommunstyrelsens ordfö­ rande under dessa premisser har va­ rit en utmaning i särklass. Turbulens har en förmåga att suga allt och alla med sig. Men hur skall en förtroen­ devald ställa sig i förändringen?

Chocken av annekteringen med­ förde en intern politisk kris. Förtro­ endeomröstning genomfördes och nytt arbetsklimat måste arbetas fram. Även kommunens inriktning i regionalt samarbete har utsatts för hårt tryck. Hur skall man söka sam­ arbete med dem som samtidigt utgör kommunens största hot?

Turbulens har en förmåga att suga allt och alla med sig.

I Sibbo gick vi stolt men försiktigt in i det regionala samarbetet kring hu­ vudstadsregionen. En kommun som såväl till politiska strukturen och sitt invånarantal avviker från grannarna.

Problemet har varit att såväl hålla kvar kommunens integritet samti­ digt som man visar samarbetsvilja.

Att skapa förtroende är det vik­ tigaste en politiker kan göra för att

bädda för framtida beslut. Men då skall man inte missta sig att tro att förtroende skapas genom att huka sig. Min erfarenhet säger att en tydlig och klar politik förbättrar respekten och resultaten. Kontinuitet är också en fördel. Har man varit med en tid, lär man sig de oskrivna koderna och lär känna de personer som är viktiga för respektive ärende.

Det svåra tycks dock vara i att lämna det gamla efter sig – att för­ domsfritt se framåt.

Kommuninvånarna och förtroendevalda måste anpassa sig till nya omständigheter och en ny vardag I demokratin bör även respekten för väljarnas vilja vara tydlig. Rösten som väljaren gett utmäts i mandat per parti.

Sibbo kommer att gå in i en ny era för beslutsfattarna. Vi har insett att de som drar upp strategierna och fastställer ramarna också skall vara de som fattar de konkreta besluten som berör invånarens vardag.

Därför skall varje specialområdes utskott (teknik- och miljö, social- och hälsovård, utbildning) bestå av full­ mäktigeledamöter eller ersättare.

Folk som fått invånarnas förtroende via öppna val. Då kan den förtroen­ devalda följa upp att de strategiska målen för kommunen även verk­ ställs. Samtidigt som den förtroen­ devalda ser hur de konkreta besluten inverkar på invånarnas vardag.

Detta kräver också att de förtro­ endevalda ges möjligheter till att skö­ ta sitt uppdrag. Vi har alla upplevt hur tidskrävande ett förtroendeuppdrag kan vara. I en demokrati kan det inte vara så att endast en del av invånarna ges förutsättningar för att vara aktiva förtroendevalda.

I Sibbo kommer vi att gå in för att ersätta de förtroendevalda per månad och inte per möte. Förtroen­ deuppdraget kräver så mycket mer än att sitta på enskilt möte. Med den­ na ekonomistadga betonas för­tro­ ende­uppdragets helhetsansvar. Till för­­tro­­­endevalda i ledande ställning (ord­­­förandeskap, viceordförande­ skap) er­­­­läggs därtill ett årsarvode.

Med detta som utgångsläge skall de förtroendevalda ges möjlighet till att sätta sig in i sitt uppdrag, ta sitt ansvar som beslutsfattare samtidigt som väljarna ges rätt att ställa krav på de förtroendevalda.

Att vara förtroendevald i en tid av förändring kräver vilja till att för­ ändras.

*

Kuva: Peter Forsgård

Ingen som följer med det kommunala livet har kunnat undgå att stöta på kommunen Sibbo. En kommun som knappt uppnått sina 20 000 invånare för att i strukturförändringens tid vara tillräckligt stor för att få sköta sin social- och hälsovård självständigt. Samma kommun som med statsrådets beslut mister 2000 invånare pga. annektering. En annektering som har åter­ skall i hela Finland. En kommun vars språkförhållanden drastiskt förändrats under de senaste 10 åren och som sedan år 2000 haft finsk invånarmajoritet.

En kommun där även den politiska balansen förändras.

Nya vindar har blåst i Sibbo under Christel Liljeströms period.

Skrivaren är kommunstyrelsens ordförande (2005-2008) i Sibbo

Kun muutoksen tuulet puhaltavat Kunnan raja ja enemmistökieli ovat muuttuneet Sipoossa

Käännöslyhennelmä: Jan Finne Keneltäkään kunta-alaa seuran­ neelta ei ole viime aikoina voinut jäädä huomaamatta Sipoon kunta.

Kunta, joka juuri on saavuttanut 20 000 asukkaan rajan ja sen seu­ rauksena tullut riittävän suureksi hoitaakseen sosiaali- ja terveystoi­ men itsenäisesti, menettääkin 2000 asukasta valtioneuvoston alueluovu­ tuspäätöksellä. Saman kunnan kie­­ lival­t asuhteet ovat muuttuneet dra­ maattisesti viimeisten kymmenen vuo­den aikana. Kunnalla on ollut

suo­menkielinen enemmistö vuodes­ ta 2000. Myös kunnan poliittiset suh­ teet ovat muuttuneet merkittävästi.

Toimiminen kunnanhallituksen pu­­­­heenjohtajana on ollut valtava haaste näissä olosuhteissa. Miten luottamushenkilön pitäisi suhtautua tähän muutokseen? Alueluovutuk­ sen aiheuttama shokki merkitsi kun­ nassa myös sisäistä poliittista kriisiä.

Luottamusäänestyksen jälkeen kun­ nassa on nyt rakennettava uusi työil­ mapiiri. Paineita on aiheuttanut myös

kunnan osallistuminen seudulliseen yhteistyöhön. Kuinka rakentaa yh­ teistyötä niiden kanssa, jotka samal­ la ovat kunnan suurin uhka?

Sipoossa lähdettiin rohkeasti, mut­t a tarkkaavaisina mukaan pää­ kaupunkiseudun yhteistyöhön. Kun­ nan poliittinen rakenne ja asukas­lu­ku poikkeavat kuitenkin naapureista.

Ongelmana on ollut säilyttää kunnan päätöksentekokyky ja loukkaamat­ tomuus ja samalla osoittaa yhteistyö­ kykyä.

Luottamuksen rakentaminen on poliitikon tärkein tehtävä, sillä vain siten voidaan luoda perusta hyville päätöksille tulevaisuudessa. Luotta­ musta ei kuitenkaan rakennetta kyy­ kistymällä muiden edessä. Selkeä po­ litiikka parantaa tuloksia ja kasvattaa kunnioitusta. Myös jatkuvuus on etu − ajan kanssa oppii tuntemaan kir­ joittamattomat säännöt ja henkilöt, jotka ovat tärkeitä eri asioita ratkot­ taessa. Vaikeinta on kuitenkin jättää vanha taakseen ja suunnata ennak­

koluulottomasti eteenpäin. Demo­ kratiassa äänestäjien tahdon kunni­ oittaminen on tärkeää. Jokainen ääni heijastaa puolueiden kannatusta.

Sipoo on astumassa uuteen ai­ kaan. Päätöksentekijät ovat tajun­ neet, että strategioiden laatijat ja kehysten vahvistajat päättävät myös konkreettisista asioista, jotka vai­ kuttavat asukkaiden arkeen.

Muutoksen aikakautena luot­­ tamushenkilöltä vaaditaan tahtoa muuttua.

*

Muutos on monisäikeistä kumppanuutta Teksti: Toni Kirmula Kuntaorganisaatioiden toimin­­ ta­ympäristön muuttuessa, niiden toi­ minnan haastetason kasvaessa ja PA­ RAS-hankkeen edetessä, ovat muu­ toksen hallinnan suhteen hyvät neu­ vot tarpeen. Muutosprosessi voi­daan yleisellä tasolla jakaa kahteen keskei­ seen vaiheeseen: 1) muutoksen mo­ tiivin, tavoitteiden ja muodon kirkas­ tamiseen sekä sen toteutuksen suun­ nitteluun ja 2) muutoksen toimeen­

panoon ja sen systemaattiseen arvi­ ointiin, joiden myötä suunnitellusta päämäärästä rakennetaan vaiheittain entistä parempi tapa toimia.

Kuntaorganisaatioiden muutos­ prosessit kytkeytyvät yhä tiiviimmin yhteistoiminnan teemoihin; organi­ saatiomuutokset sitovat yhteen lu­ kuisia eri toimijatahoja ja sidosryhmiä niin yksittäisen kunnan sisällä, kunti­ en välillä kuin niiden ulkopuolellakin.

Muutoksen hallinta voidaankin tätä kautta nähdä pitkälti monisäikeisen kumppanuuden ja kumppanuusver­ kostojen hallintana ja johtamisena.

Muutosjohtamisen kotipesä sijait­ see aina kyseessä olevassa muutos­ organisaatiossa – muutoksen pyörää ei kuitenkaan tarvitse keksiä aina uu­ delleen. Ulkopuolisen muutoskump­ panin lisäarvo koostuu asiantunte­ muksesta ja kokemuksesta, muutok­

sen hallinnan työkaluista, tuoreista näkökulmista sekä käytännön teke­ misestä. Audiator – Kehittämispalve­ lut toimii parhaillaan lukuisten kun­ tien ja kuntaryhmien kumppanina muutoksen motiivin ja sen eri toteu­ tusvaihtoehtojen puntaroinnista aina käytännön toteutukseen asti.

*

Kirjoittaja on Audiator – Kehittämispalveluiden erityisasiantuntija

Audiatoruutiset 3

Audiator on EU-tarkastusten ammattilainen EU-hankkeiden tarkastus on erityisosaajien työtä – tavanomainen tilintarkastusosaaminen ei riitä Teksti: Hannu Pirkola Euroopan unionilla on tehtävien­ sä toteuttamiseksi käytettävissään erittäin laaja valikoima jäsenmaihin suunnattuja rahoitusvälineitä. Kun Euroopan veronmaksajilta kerättyjä suuria rahamääriä käyttävät monen­ laiset tahot, on rahojen käytön val­ vontaan kiinnitetty EU:ssa erityistä huomiota. EU:lla on omat valvonta­ elimensä, mutta pääosa hankkeiden tarkastamisesta tapahtuu jäsenmaan viranomaisten ja heidän ostamien­ sa tilintarkastuspalveluiden kautta.

Myös hankkeiden toteuttajat osta­ vat tilintarkastuspalveluita EU:n tai rahoituksen välittäjän vaatimukses­ ta. Tarkastusten tarkoituksena on varmistaa tukien käyttö säädösten, ohjelmien ja rahoituspäätösten sekä asetettujen tulostavoitteiden mu­ kaisesti.

Tarkastajan on hallittava EU:n ja jäsenmaiden säädökset sekä hallinnon menettelytavat ja tietojärjestelmät Kun EU:n rahastoja ja toisaalta niis­ tä rahoja kanavoivia ohjelmia on suuri määrä, on myös hankkeiden hallinnointi ja valvonta kovin kirja­ vaa. Eri ohjelmilla on omat asetuk­ sensa ja ohjeistuksensa jo EU:n sää­ täminä. Jäsenmaiden viranomaiset ovat lisänneet omat lakinsa ja ase­ tuksensa sekä ohjeistaneet hankkei­ den toteuttajia ja tarkastajia.

EU:n ja kansallisten säännösten runsaus ja osin vaikeaselkoisuus te­ kevät EU­hankkeiden tarkastami­ sesta erityisosaajien työtä. Hankkei­

den hakumenettelyt, päätöksente­ kotavat rahoituksesta, hankkeiden toteuttajatahot ja ­tavat poikkeavat ohjelmakohtaisesti joskus hyvinkin paljon toisistaan. Tavanomainen ti­ lintarkastusosaaminen ei riitä, vaan tarkastajien on hallittava sen lisäksi sekä laaja säädösviidakko että ra­ hoittajien ja toteuttajien menettely­ tavat ja tietojärjestelmät. Yhden ra­ hoituskanavan hankkeiden tarkasta­ misen osaaminen ei anna pätevyyttä jonkun toisen kanavan hankkeiden tarkastamiseen ilman uuden kana­ van säädösten ja menettelytapojen opiskelua.

Audiatorin tarkastajat tuntevat EU-tarkastusten koko kirjon Oy Audiator Ab:n tarkastajilla on pitkä ja monipuolinen kokemus se­ kä EU:n rahoituskanavien järjestel­ mätarkastuksista että eri kanavien kautta rahoitettujen hankkeiden tar­ kastamisesta.

Allekirjoittanut on toiminut EU:n palveluksessa jo vuodesta 1995 läh­ tien ja tarkastanut viiden eri maan järjestelmiä ja hankkeita. Audiato­ rin tarkastajana olen tarkastanut useiden ministeriöiden ja kaikki­ en te­keskusten yritysosastojen ja maakuntien liittojen EU­rahojen hallinnointijärjestelmät sekä suuren määrän erilaisten toteuttajien pro­ jekteja.

Olemme Audiatorissa tarkasta­ neet käytännössä kaikkien EU­rahaa välittävien ministeriöiden, keskushal­ linnon ja aluehallinnon viranomaisten

hankkeita. Tarkastajamme ovat osal­ listuneet rakennerahasto­ ja inter­ reg­hankkeiden, tutkimuksen puite­ ohjelman ja lukuisten muiden EU:n suorien rahoituskanavien hankkei­ den tarkastuksiin aina maksatusha­ kemuksen tarkastamisesta ja laajois­ ta projektitarkastuksista koko jär­ jestelmän tarkastamiseen asti. Siksi tarkastajillamme on vahva kokemus niin yritysten, kuntien, ammattikor­ keakoulujen, yliopistojen, tutkimus­ laitosten, maakuntien liittojen kuin valtionhallinnon eri portaiden ra­ hoittamista hankkeista (TEKES mu­ kaan lukien). Audiatorin asiantuntijat ovat myös kouluttaneet laajasti sekä hanketoteuttajia että rahoittajien henkilökuntaa. Viime aikoina olem­ me erityisesti panostaneet uusien ohjelmakausien tuomiin uusiin sää­ döksiin ja menettelytapoihin.

*

Tilintarkastusalan suurtapahtuma

Auditio 2009 -konferenssi Valtiotieteiden tohtori, JHTT-tilintarkastaja Hannu Pirkola on Audiator-yhtiöiden erityisasiantuntija ja EU-asioiden koordinaattori

Nimitys Audiatorissa

Kirsi Mononen siirtyi uuteen vuoteen uusissa tehtävissä Varatuomari Kirsi Mononen on ni­ mitetty Oy Audiator Ab:n hallinto­ johtajaksi marraskuun 2008 alusta lukien.

Kirsi Mononen valmistui oikeus­ tieteen kandidaatiksi syntymäkaupun­ kinsa Helsingin yliopistosta vuonna 1978. Varatuomari hänestä tuli vuon­ na 1985.

Valmistumisensa jälkeen Mononen toimi kymmenisen vuotta Uuden­ maan lääninoikeudessa vero­, kunta­ ja hallintovalitusten käsittelijänä. Tä­ män jälkeen hän siirtyi Suomen Kun­ taliiton lakimieheksi seitsemäksi vuo­ deksi.

Uudenmaan liiton hallintojohta­ jana Kirsi Monoselle karttui jälleen uudenlaista työkokemusta vuosina 1997−2004. Seuraavaksi Monosta hou­ kuttelivat Keski­Uudenmaan KUUMA ­kuntien kehittämistehtävät, jonne hän siirtyi yhteistyöjohtajaksi vuonna 2004. Nämä tehtävät vaihtuivat joku­ nen kuukausi sitten Audiatorin hallin­ to­ ja johtotehtäviin.

Vapaa­ajallaan Kirsi Monosen pa­ tikoi mielellään tai uppoutuu hyvään kirjaan.

Keskiviikko 22.04.2009 klo 8:30 – torstai 23.04.2009 klo 15:30 Auditio 2009 -konferenssi on valtakunnallinen tilintarkastusalan suurtapahtuma, jossa alustavat val­ tiovallan ja yliopistojen korkean ta­ son vaikuttajat sekä Audiator­yhti­ öiden ja kuntakentän asiantuntijat.

Konferenssin osallistumismak­ su on 500 euroa (+alv 22 %).

Maksu sisältää osallistumisen tilai­ suuteen molempina päivinä, jaet­ tavan materiaalin, lounaat ja kahvit molempina päivinä sekä juhlaillal­ lisen 22.4.

Tapahtuma järjestetään hotelli Scandic Rosendahlissa Tampereel­

la. Hotelli sijaitsee upeassa järvi­ maisemassa 10 minuutin ajomat­ kan päässä Tampereen keskustas­ ta. Konferenssivieraille on varattu huoneita myös Scandic Tampere City ­hotellista. Tampereen erin­ omainen sijainti pääradan varrella ja pääteiden solmukohdassa sekä kat­ tava majoitustarjonta saman hotel­ liketjun kautta luovat konferenssi­ vieraille erinomaisen mahdollisuu­ den osallistua tapahtumaan.

Tapahtumaan ilmoittaudutaan Audiatorin kotisivuilla (www.audiator.fi).

*

*

Audiator uutiset sidosryhmille 1/2009

Audiator-yhtiöt

Julkaisija: Audiator­yhtiöt Toinen linja 14, 00530 Helsinki Puh. (09) 7711, Fax. (09) 771 2270 www.audiator.fi

Pentti Hakulinen Toimitusjohtaja Oy Audiator Ab (09) 771 2300 pentti.hakulinen@audiator.fi

4

Audiatoruutiset

Pasi Leppänen Varatoimitusjohtaja, JHTT, KHT Oy Audiator Ab 050 563 5351 pasi.leppanen@audiator.fi

Jan Finne Toimistopäällikkö, tilintarkastaja Oy Audiator Ab (09) 771 2626 jan.finne@audiator.fi

Ulla-Maija Lakonen Toimitusjohtaja, KHT, JHTT Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab, Oy Audiarev Ab 050 582 2955 ulla­maija.lakonen@audiator.fi

Olli Ainasvuori Toimitusjohtaja, JHTT Audiator – Kehittämispalvelut 040 718 6632 olli.ainasvuori@audiator.fi

Toimitus: Päätoimittaja: Pentti Hakulinen Toimitussihteeri: Pire Brave Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Up­to­Point Oy Painopaikka: Painotalo tt­urex Oy