Terveyslehti32009 by Simo Miettinen

TERVEYSUUTISET >TEEMA > KOLUMNI > SAVUTTOMUUS > AJOKUNTO >TERVEYSTIETO > 3/2009

Smokefree-kausi

käynnistyy Valintojen putki

valistaa draaman keinoin

Elämää alkoholiavaruudessa Nuoret altistuvat Irtonumero 5,00 €

alkoholimainonnalle

Pintandwefall rokkasi päihteettömyyden puolesta

Kuka paljastuu Tough Pintin naamion alta?

Terveys ry:n aineistot ja tuotteet Tilaukset: puh. (09) 685 0330 tai www.terveysry.fi

Terveystieto-oppikirjat

Ehkäisevä päihdetyö

Liikennekurssit

Apsu-tontun terveysaapinen, 1. luokan oppilaan kirja (4 €) Apsu-tontun terveysaapinen, 2. luokan oppilaan kirja (4 €) Apsu-tontun terveysaapinen, opettajan opas 1 - 2 (15 €)

Alkoholin matematiikkaa -juliste (0,50 €) Tupakoitsijan ravintoympyrä -juliste (0,50 €) Päihteittä pärjää paremmin - Jonna ja Juuso CD (yhteishinta 20 €) Savuton tila -taulu (10 €) Rähinäviinan kirous -opetuspaketti (2 €) Nuoret ja alkoholi -kirja (20 €)

Turvallisesti mopolla -kurssi (420 €) Selvä peli liikenteessä -kurssi (320 €)

Terveysdekkarit, 3. luokan oppilaan kirja (5 €) Terveysdekkarit, 4. luokan oppilaan kirja (5 €) Terveysdekkarit, opettajan opas 3 - 4 (12 €)

Apsu-tontun extratarjous: 100 kpl oppilaan kirjaa ja opettajan opas 300 € (Koskee sekä Apsu-tontun terveysaapista että Terveysdekkareita.)

Tapakasvatus ja elämisentaito Leija-oppimateriaalikansio (35 €) Surffaile sujuvasti tapojen maailmassa (20 €) Nukketeatterin taikaa (20 €) Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja (20 €) Tupakka - miehen tietokirja (20 €) Yhteistilauksena molemmat kirjat (35 €) Terveyslehden vuosikerta (20 €) Rytmiä elämään lautapeli ( 10 €) (katso ilmoitus)

Terveys ry:n muut tuotteet Froteepyyhe, koko 90 x 150 cm (30 €) Terveys ry:n adressi, kaupan päälle nippu erilaisia värssyjä (10 €) Tsemppitarrat, 5 erilaista (0,08 €/kpl) HUOM! Terveys ry:n tuotteita ja aineistoja; mm. Tositietoa-sarja ja Yhtä köyttä -opetusohjelma löytyvät nettiosoitteesta: www.terveysry.fi

Tilauksiin lisätään lähetyskulut.

TILAUKSET: Terveys ry, www.terveysry.ﬁ, puh: (09) 685 0330

Sisältö Tässä numerossa: 4

Pääkirjoitus

5 10

Terveysuutiset Päihteittä pärjää paremmin

Alkoholin kirous

Eloa alkoholiavaruudessa Valintojen putki valistaa draaman keinoin Koululaisten raitistuminen yleistyi Pohjoismaissa Pintandwefall rokkasi päihteettömyyden puolesta Terveys ry:n YOSHO-tähti

Outi Kettunen Sallasta on vuoden 2009 yhteisöllisyyden edistäjä

Kolumni

Savuttomuus

Luokkahuoneesta ulos oppimaan

Smokefree-kilpailun palkitut Jani jopoilee tupakatta Smokefree toiminta syksyllä 2009 Lyhyt johdatus tupakan myyntikikkoihin

Ajokunto

Paikallistoiminta

Nuoret ja terveys

Kohtaamiset Lomafiilikset bilettämällä päihteittä Tapahtumia

10 Päihteittä pärjää

paremmin

Kansikuva: Juha Kärkkäinen/ www.musakuvat.com

Pääkirjoitus kalervo.koivisto@terveysry.fi

Nuorten myönteiset asenteet päihteisiin huolestuttavat uosien 2000 ja 2008 juomatapatutkimusaineistojen mukaan 2000-luvun alkoholinkulutuksen lisäyksestä ovat huolehtineet varttuneet ikäpolvet. He ovat noudattaneet vanhaa säännönmukaisuutta, jonka mukaan alkoholin hinnan lasku lisää kulutusta. Sen sijaan nuorempien ikäpolvien kulutusta näyttäisi ohjaavan jokin uusi tasapainottava tekijä, kun hintojen lasku ei ole näkynyt piikkinä heidän kulutuksessaan. 15 – 29 -vuotiaiden alkoholin käyttö on tilastojen mukaan muuttunut suurempia kerta-annoksia suosivaksi. Vastaava kehitys suurempiin kerta-annoksiin on taphtunut naisilla muissakin ikäryhmissä. Eri koulutustasoja vertailtaessa alkoholin kulutuksen kasvu on ollut voimakkainta alemmilla koulutustasoilla. Nykyisin vähemmän koulutusta saaneet juovat enemmän ja humaltuvat useammin kuin enemmän koulutusta saaneet väestöryhmät, todetaan juomatapatutkimusaineistossa.

tupakointi on vähentynyt vuonna 2007 tehdyn Eurooppalaisen koululaistutkimuksen mukaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa 2000-luvulla. Myös viime vuosina tehdyt Kouluterveyskyselyt ovat osoittaneet nuorten päihteidenkäytön ja tupakoinnin laskua. Suomi oli vielä 2000-luvun alussa koululaisten humalajuomisessa Euroopan kärkimaiden Tanskan, Iso-Britannian ja Irlannin joukossa. Näiden kyselyjen tulokset osoittavat, miten nopeasti nuorten keskuudessa myös asenteet päihteidenkäyttöön voivat vaihtua. Herää kysymys, mistä nämä päihdekulttuurin muuttumiseen liittyvät ilmiöt ovat lähtöisin? Vastaus löytyy varmimmin seuraamalla ja kuuntelemalla nuoria aktiivisesti. Nyt saatu signaali nuorten mahdollisesta päihteidenkäytön ja tupakoinnin yleistymisestä on syytä huomioida vakavasti. On helppo yhtyä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen näkemykseen, että niin tupakka- kuin päihdepolitiikassa pitää jatKouluterveyskyselyn 2009 mukaan nuorten kaa toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan päihdeasenteet ovat höltyneet. Kouluterveyspäi- myönteisen kehityksen jatkuminen ja kansanvillä uudeksi huolenaiheeksi terveyden tulevaisuus nousi nuorten päihteisiin ja nuorten tupakointi- ja tupakkaan liittyvien asenteipäihdekäyttäytymisessä. den muutos aiempaa sallivam- Tupakka- ja päihdepolitiikassa Nuorten mielipiteitä maksi. Keskeisiä havaintoja siitä, miksi he käyttävät pitää jatkaa toimenpiteitä, olivat erojen väheneminen tytpäihteitä ja mitä he ajattetöjen ja poikien tupakoinnissa joiden avulla varmistetaan levat päihteiden käytöstä ja päihteidenkäytössä sekä myönteinen muutos selvitti Terveys ry viime päihteidenkäytön yleisyys nuorten tupakointivuoden keväällä toteuttanuorten läheisillä. Yläluokka- ja päihdekäyttäytymisessä. massaan verkkokyselyssä. laisten ja lukiolaisten hyväksyKyselyn tulokset on anavä asenne tupakointiin yleistyi lysoitu ja niihin kannattaa selvästi aiemmista vuosista. perehtyä sivuilla 8 - 11. Aiempaa yleisemmin nuoret Päihdekulttuurin muutnäyttävät hyväksyvän humalatamiseksi järjestö kannusjuomisen kerran viikossa. taa kaikkia paikallisia aiAmmattiin opiskelevat ovat kuisia ja päätöksentekijöipäihteiden käytössään lukiotä yhteistyöhön nuorten laisia sallivampia. Läheisten kanssa. Mikäli halutaan aikuisten alkoholinkäyttö nähdä kuivempia sukukuormittaa lapsia ja nuoria. polvia on valtakunnan ja Kouluterveyskyselyyn vastankuntien päättäjien, järjesneista 14 prosenttia koki, että töjen ja yksittäisten kanläheisen alkoholinkäyttö tuo salaisten toimittava päihongelmia. dekulttuurin myönteisyyNuorten päihteidenkäyttö ja den muuttamiseksi. ■

Terveyslehti HYVÄN OLON JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN LEHTI

Julkaisija: Terveys ry Hitsaajankatu 9 A 7. krs 00810 Helsinki puh. (09) 685 0330 fax. (09) 685 4223 www.terveysry.fi etunimi.sukunimi@terveysry.fi Päätoimittaja: Kalervo Koivisto puh. (09) 685 03316 tai 0400 469 764 Toimituskunta Kristiina Hannula pj Kalervo Koivisto Meri Paavola Leena Sipinen Tuula Sundman Liisa Temisevä Ulkoasu ja taitto Tiina Haavistola Vieste Oy Ilmoitukset Jari Hämäläinen puh. 044 566 7156 Ilmoitusaineistot aineisto@tjm-systems.fi Paiinopaikka Painotalo Auranen Oy -ISO 900-1 Forssa ISSN 1797 - 1357 15. vuosikerta Aikakausilehtien Liiton jäsen

Terveysuutiset Suomalaisnuorille hyvä itsetunto tarkoittaa aitoutta ja rehellisyyttä ■13 - 25-vuotiaille huhtikuussa tehdyn kyselyn mukaan nuoret liittävät hyvään itsetuntoon ennen kaikkea sen, että on sinut itsensä kanssa (69 prosenttia). Lähes yhtä moni (66 prosenttia) pitää omien heikkouksien ja vahvuuksien tuntemista keskeisenä hyvän itsetunnon tekijänä. Kolmanneksi useimmin mainittiin, että hyvä itsetunto tarkoittaa omana aitona itsenä olemista (60 prosenttia). Kyselyyn vastasi yhteensä lähes 1 700 nuorta. Tutkimuksen mukaan pojat kokevat tyttöjä useammin itsetuntonsa hyväksi. Yli puolet pojista vastasi kokevansa itsetuntonsa hyväksi, kun taas tytöistä vain noin kolmannes pitää itsetuntoaan hyvänä. Joka kymmenes tytöistä arvioi itsetuntonsa olevan heikko, pojista sen sijaan alle neljä prosenttia. - Nuoret kaipaavat vahvempaa itsetuntoa erityisesti mennessään uusiin tilanteisiin, esiintyessään ja tavatessaan uusia ihmisiä. Myös tunteiden ilmaisu koettiin asiaksi, jossa nykyistä vahvemmasta itsetunnosta olisi apua, kertoo tutkimusjohtaja Mikko Innanen tutkimuksen toteuttaneesta Perfecto Oy:stä.

Ystävillä on suuri merkitys

Kyselyssä selvitettiin, mitkä asiat vaikuttavat vastaajien mielestä tyttöjen ja poikien itsetuntoon. Vastaajista 73 prosenttia pitää tyttöjen itsetunnon tärkeimpänä rakennusaineena läheisiä ystäviä. Melkein yhtä moni (69 prosenttia) mainitsee hyvän ulkonäön vaikuttavan tyttöjen itsetuntoon. Kavereiden suosiota pitää merkittävänä 59 prosenttia vastaajista.

Poikien itsetuntoon vaikuttavat tekijät ovat vastaajien mielestä erilaisia kuin tyttöjen itsetuntoon. Vastaajista lähes neljä viidestä (77 prosenttia) pitää kavereiden suosiota kaikkien tärkeimpänä poikien itsetuntoon vaikuttavana tekijänä. Yli puolet mainitsee omasta kunnosta huolehtimisen merkittäväksi (54 prosenttia). Melkein yhtä moni kokee menestymisen harrastuksissa vaikuttavan itsetuntoon (54 prosenttia). - Avoimissa vastauksissa nousee esille median rooli. Erityisesti tytöt kokevat median asettavan ulkonäköpaineita. Positiivisesti itsetuntoon vaikuttaa menestyminen esimerkiksi koulussa tai harrastuksissa. Negatiivisina asioina mainittiin erilaiset vastoinkäymiset elämässä, kertoo Mikko Innanen. Hyvä itsetunto merkitsee nuorille ennen kaikkea hyviä eväitä aikuisuuteen: luottamusta itseen ja omiin mahdollisuuksiin, uskallusta tehdä omanlaisia valintoja sekä erilaisten vastoinkäymisten kestämistä.

Rakastuminen aidointa, YouTube epäaidointa Vastaajia pyydettiin arvioimaan, millainen on aito ihminen. Kolme neljästä valitsi vaihtoehdon "luottaa itseensä". Toiseksi tärkeimpänä pidettiin, ettei välitä mitä muut ajattelevat itsestä. Aito ihminen on valtaosan mielestä rehellinen. Kahdeksasta vaihtoehdosta nuoret valitsivat kolme tärkeintä. Aitoina asioina nuoret pitivät rakastumista, eläimiä, omia vanhempiaan, koulun käyntiä, ruisleipää ja suomalaisuutta. Melkein yhtä aidoksi koettiin myös maito, aikuisuus sekä Hartwall Jaffa. Nuoret arvioivat epäaidoksi muun muassa kauneusleikkaukset, tositv:n ja YouTuben. Lista käsitti yhteensä 22 vaihtoehtoa. Lisätietoja tutkimuksesta: tutkimusjohtaja Mikko Innanen, puh. 040 587 2923 tai mikko.innanen@perfecto.fi.

Nuorilla harhakäsityksiä toisten nuorten juomisesta Nuorilla on suuria harhakäsityksiä siitä, kuinka paljon muut nuoret käyttävät alkoholia. Osa seitsemäsluokkalaisista kuvittelee, että jopa yli puolet helsinkiläisistä yhdeksäsluokkalaisista joisi itsensä humalaan kuukausittain, kun todellinen osuus on Stakesin kouluterveyskyselyn mukaan 23 prosenttia. Tiedot harhakäsityksistä käyvät ilmi Nuorten Akatemian kyselystä. Nuorten Akatemia tarjoaa opettajien käyttöön kouluille maksuttoman Luulot pois -opetuskokonaisuuden, joka pureutuu alkoholinkäyttöön liittyviin harhakäsityksiin. Harhakäsitykset ruokkivat riskikäyttäytymistä, sillä alkoholinkäyttö on sosiaalinen ilmiö. Nuoret alkavat käyttäytyä samalla tavalla kuin kuvittelevat muidenkin käyttäytyvän. Lisätietoja: www.nuortenakatemia.fi/note tai kaisa.pietila@nuortenakatemia.fi, p. 020 7552 675 5

Terveysuutiset Nuoret altistuvat lähes jatkuvalle alkoholimainonnalle ■ Suomalaisnuorista suuri osa todennäköisesti altistuu jatkuvalle alkoholimainonnalle. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä 13 - 17 -vuotiaasta suomalaisnuoresta on havainnut alkoholimainontaa ja heistä useampi kuin kolme neljäsosaa viikon parin sisällä. Nuorten yleisimmin käyttämät alkoholituotteet (olut, siideri ja lonkero) ovat samoja, joiden mainontaa nuoret havaitsevat parhaiten. Alkoholimainontaa havaitaan useimmiten televisiossa, kaupoissa ja lehdissä. Noin puolet nuorista oli lisäksi havainnut alkoholia käsittelevää ulkomainontaa. Tiedot ilmenevät TNS Gallupin Suomen ASH ry:n toimeksiantona huhti - toukokuussa 2009 tekemästä tutkimuksesta, jossa kysyttiin 13 - 17 -vuotiaiden nuorten ajatuksia alkoholista. - Vaikuttaa siltä, ettei alkoholimainonnan rajoittaminen alkamaan televisiossa kello 21 jälkeen toimi. Kouluterveystutkimuksissa on tullut ilmi, että vain pari prosenttia 14-vuotiaista ja

vanhemmista menee nukkumaan yhdeksän aikoihin illalla. Alkoholimainontaa olisikin syytä pohtia uudestaan pitäen mielessä myös nämä seikat, totesi toiminnanjohtaja Mervi Hara Suomen ASH ry:stä. - Jo 13-vuotiaat havaitsevat erittäin hyvin siideri- ja olutmainontaa, mutta kuusitoistavuotiaat ovat panneet tarkimmin merkille kaikki tuoteryhmät.

Viinalla vahva asema 13-vuotiaista 23 prosenttia kertoi kaveripiirissään käytettävän alkoholia, 15-vuotiaiden kaveripiirissä 73 prosenttia ja 17-vuotiaiden 93 prosenttia. Nuorten alkoholituotteiden käyttö on vahvasti sukupuolisidonnaista: tytöt käyttävät pääosin siideriä ja pojat olutta. Viina muodostaa kuitenkin poikkeuksen. Viinalla on vahva rooli nuorten alkoholikäytössä, vaikka vain harvat ovat panneet merkille sen mainontaa. Viinan käyttö yleistyy voimakkaasti jo 14-vuotiaiden vastauksissa. - Myös muut tutkimustulokset

Humalaväkivallan taustalla poikkeava sokeriaineenvaihdunta? ■ Elimistön poikkeuksellisen matala lihassokerin eli glykogeenin taso ennustaa vahvasti toistuvaa syyllistymistä vakaviin, humalatilassa tehtyihin väkivaltarikoksiin, osoittaa tuore suomalaistutkimus. Helsingin yliopistossa ja HYKS:n psykiatrian klinikassa tehtyyn tutkimukseen osallistui 49 väkivaltaan syyllistynyttä alkoholisoitunutta miestä, joilla oli diagnosoitu antisosiaalinen persoonallisuus. Kahdeksan vuoden seuranta-ajan kuluessa näistä 17 syyllistyi vähintään yhteen uuteen, vahvassa humalatilassa tehtyyn väkivaltarikokseen - yleensä hyvin pian vankilasta vapauduttuaan. - Tulos vahvistaa olettamuksemme, että matala nonoksidatiivinen sokeriaineenvaihdunta ennustaa humalatiloihin liittyvää väkivaltaista käyttäytymistä alkoholisoituneilla miehillä, joilla on epä6

vahvistavat tämän selvityksen olettamusta, että alkoholimainonta itsessään lisää nuorten kiinnostusta kaikkiin alkoholituotteisiin, Mervi Hara totesi.

vanhemmasta nuoresta on kyse, sitä todennäköisemmin tämä kieltää alkoholimainonnan olevan tyhjänpäiväistä tai mitäänsanomatonta.

Alkoholimyönteisyys kasvaa nopeasti iän myötä

Nuoret eivät tuomitse humalajuomista

Useampi kuin joka toinen kielsi, että alkoholimainoksissa olisi erityisen hyvä tunnelma tai että ne olisivat sen enempää hauskoja kuin viihdyttäviäkään. Kolme nuorta neljästä taas ei pitänyt alkoholimainoksissa esiintyviä ihmisiä esimerkillisinä tai ihailtavina. Kuitenkin iällä ja alkoholimainontaan suhtautumisella on selkeä keskinäinen yhteys. Nuorten alkoholimainontaa koskeva yleinen suhtautuminen muuttuu selvästi sallivammaksi ja hyväksyvämmäksi iän karttuessa Mitä lähemmäksi 17 ikävuotta tullaan, sitä useampi pitää mainontaa viihdyttävänä ja hauskana sekä löytää siitä "hyvää fiilistä". Vastaavasti mitä

Suurin osa nuorista ei suhtaudu kielteisesti aikuisten tai oman ikäistensä humalajuomiseen. Joka toinen vastanneista ei ottanut aikuisten humalajuomiseen sen enempää kielteistä kuin myönteistäkään kantaa. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä varmemmin hän suhtautuu kielteisesti aikuisten humalajuomiseen. 16- ja 17vuotiaista enää runsas neljännes ajattelee humalajuomisesta kielteisesti, yhtä monen suhtautuessa siihen myönteisesti. Lisätietoja: Mervi Hara, toiminnanjohtaja, Suomen ASH (Action on Smoking and Health) ry, puh.( 09)148 6615, 050 460 2324.

sosiaalinen persoonallisuus, sanoo projektin päätutkija, oikeuspsykiatrian professori Matti Virkkunen Helsingin yliopistosta. Yhteys matalan NOG:n ja tulevan väkivaltaisen humalakäyttäytymisen välillä oli vahva, sillä se selitti yksinään 27 prosenttia rikoksen uusimisessa esiintyvistä eroista. - Nämä tulokset viittaavat vahvasti siihen, että toistuvat humalassa tehdyt impulsiivis-aggressiiviset väkivallanteot tapahtuvat paljolti juuri tämän mekanismin pohjalta, sanoo Virkkunen. Virkkunen huomauttaa, että humalatilaan liittyvä väkivaltainen käyttäytyminen on erityisesti suomalainen vitsaus, jota on paljon ihmetelty ja jonka syytä on pohdittu. Psychiatry Research -lehdessä julkaistu tutkimus antaa uutta tietoa humalaväkivallan taustatekijöistä. Lisätietoja: Professori Matti Virkkunen, matti.virkkunen@hus.fi tai Psychiatry Research 168 (2009) 26 - 31.

Juova isä saa nuoren miehen

pohtimaan itseään ja isäsuhdettaan

■ Vanhemman ongelmajuominen perheessä herättää kysymyksiä kyvystä täysipainoiseen vanhemmuuteen ja lapsesta huolehtimiseen. Vanhemman juominen voi häiritä perhe-elämää ja olla monin tavoin vahingollista lapsille. Perheissä, joissa vanhempi juo, lapset oppivat usein neuvokkaina myös erilaisia selviytymiskeinoja. Jos perheessä isä on alkoholin ongelmakäyttäjä, millaisia käsityksiä isyydestä ja miehisyydestä hänen pojallaan on lapsuuden perusteella? Millaiset välit pojalla on ollut isäänsä? Tätä aihetta Henna Pirskanen tutkii tekeillä olevassa väitöskirjassaan. Kansainvälisessä perhetutkimuksen kongressissa Jyväskylässä Pirskanen puhui siitä, kuinka nyt jo aikuiset pojat vertaavat isäänsä ja itseään hänen tekemissään haastatteluissa. Pojat saattavat löytää itsestään samoja positiivisia piirteitä, joita juovalla isälläkin on. Toisaalta he tunnistavat isistään piirteitä ja valintoja, joita eivät itse tahdo toistaa. Nämä saattavat liittyä muun muassa isän juomisen tapaan, isänä olemisen tapaan ja tapaan olla parisuhteessa. Poikien kertomuksissa ovat nähtävissä sukupolvien väliset erot: heidän käsityksissään isät ovat usein tietynlaisia oman sukupolvensa miehiä, joille asioista ja tunteista puhuminen on ollut vierasta. Monissa kertomuksissa alkoholi on saattanut olla isän keino paeta vaikeita asioita. Lisätietoja: Tutkija Henna Pirskanen, perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, Henna.Pirskanen@jyu.fi.

Jos lapsuus puuttuu, aikuistuminen on vaikeaa ■ Syrjäytymisvaarassa olevilta lapsilta ja nuorilta puuttuu mahdollisuus riittävään aikuisten tukeen. Tuen puuttuessa kaikki lapset eivät saa olla lapsia ja kaikki nuoret eivät kykene kasvamaan aikuisiksi ja ottamaan iän mukaista vastuuta itsestään ja muista. - Lapset jäävät vaille riittävää aikuisen hoivaa ja huolenpitoa. Ääriesimerkkejä puuttuvasta lapsuudesta ovat 3 - 4 -vuotiaan lapsen jättäminen koko päiväksi yksin kotiin ja 5 - 6 -vuotiaan lapsen päihteidenkäyttö lastensuojeluperusteina, kuvailee tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä väitöstutkimuksessaan. Kouluttautumattoman ja työelämän ulkopuolella olevan nuoren ammattiasiakkuus sosiaalihuollossa on puolestaan esimerkki nuoresta, joka ei kykene kasvamaan aikuiseksi. Puuttuva lapsuus ja puuttuva aikuisuus kietoutuvatkin myöhäismodernissa orpoudessa yhteen: lapset, jotka eivät aikuisen huolenpidon puutteen vuoksi saa olla lapsia, eivät välttämättä kykene kasvamaan aikuisiksi. Lisätietoja: Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä, anna-liisa.lamsa@luovi.fi.

Viinan kirot kuriin tehokkaalla alkoholipolitiikalla ■ Alkoholin kokonaiskulutus ja siitä aiheutuneet haitat ovat kasvaneet jatkuvasti Suomessa. 10,4 litraa 100 prosenttista alkoholia asukasta kohden, ylittävät selvästi muiden Pohjoismaiden kulutustason ja ovat myös kansainvälisesti korkeat. - Vaikka tehokkaan alkoholipolitiikan vaikutukset ovat hillinneet nykyisen suuren kulutuksen kasvua, ei vielä voida puhua alkoholin kulutuksen kääntymisestä laskuun. Asteittaisia veronkorotuksia on jatkettava kulutuksen haittojen vähentämiseksi. Keskioluen asema suomalaisten elämässä ja alkoholin lähteenä on edelleen keskeinen, minkä vuoksi sen saatavuutta on rajoitettava ja vähittäiskaupassa myytävän oluen alkoholipitoisuuden ylärajaa laskettava, totesi pääjohtaja Pekka Puska alkoholiaiheisessa seminaarissa, jossa julkistettiin myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) alkoholikatsaus 2008. Katsauksen mukaan alkoholia juodaan viikonloppuisin ja iltaisin ja humaltuminen on suhteellisen yleistä. Eläkeikäisten alkoholinkäyttö on viime vuosikymmeninä ollut jatkuvassa kasvussa, mutta nuorten raittius on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt ja humalajuominen vähentynyt. Alkoholinkulutuksen haitat näkyvät erityisesti alkoholikuolleisuuden rajuna kasvuna. Alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys on viime vuosina noussut työiässä kuolleiden miesten ja naisten keskeiseksi kuolemansyyksi. Alkoholipolitiikan tiukempi haltuun ottaminen voisi parhaimmassa tapauksessa kääntää alkoholiolojen yli vuosikymmenen jatkuneen kielteisen kehityksen ja viedä meidät lähemmäs valtioneuvoston alkoholipoliittisessa periaatepäätöksessä vuonna 2003 asetettuja tavoitteita. Lisätietoja: Thomas Karlsson, thomas.karlsson@thl.fi tai THL:n raportti 15/2009. Helsinki 2009, tilaukset: www.alkoholiohjelma.fi.

Teema: Päihteittä pärjää paremmin Miksi nuoret käyttävät päihteitä? Mitä nuoret ajattelevat päihteiden käytöstä?

”Nuoret ovat aivan normaaleja, jotka haluavat nähdä

elämää eri

Artikkeli soveltuu käytettäväksi vanhempainilloissa, harrastustoiminnassa, ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä sekä oppimateriaalina lasten ja nuorten parissa.

Taustaa ■ Terveys ry:n teeman 2008–2009 tavoitteena on ehkäisevän päihdetyön merkityksen ja näkyvyyden vahvistaminen sosioekonomisten terveyserojen ehkäisyssä. Erityiskohteita ovat peruskoulun yläkoulut, ammattioppilaitokset ja varuskunnat. Teema läpäisee koko järjestön toiminnan. Se edellyttää käytössä olevien menetelmien tarkastelua ja arviointia: Vastaavatko keinot ajan ja arjen tarpeisiin ja onko niissä vaikuttavuutta suhteessa sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen. Tämän haasteen avaamiseksi järjestössä on selvitetty nuorten päihteiden käytön nykytilaa ja olosuhteita. Tukena työskentelyssä on käytetty Innostu! Innosta! hankkeen kokemuksia toimintaympäristön kartoitus- ja analyysityöstä (=ympäristöanalyysi). Ympäristöanalyysin tavoitteena on hahmottaa nuorten päihteiden käyttöä alueellisena tai paikallisena ilmiönä ja löytää siihen vaikuttavia syitä. Ilmiön määrittämisen ohella tavoitteena on työmenetelmien soveltuvuuden ja vaikuttavuuden arviointi suhteessa tehtyihin havaintoihin, toiminnan määrän, laadun ja kehitystarpeiden kuvaaminen sekä yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuuksien arviointi. Työskentely johtaa uusien tavoitteiden kehittämiseen. Monivaiheinen ympäristöanalyysiprosessi aloitettiin Terveys ry:ssä tutkimalla järjestön toimialueita niistä saatavien perustietojen (väestörakenne, työllisyystilanne, asuintiheys, palvelut, jne.) valossa. Sen jälkeen kerättiin tietoa nuorten päihteiden käytöstä erilaisten tutkimusten ja raporttien avulla. Tiedot yhdistettiin ja niistä tehtiin varhainen analyysi, jota peilattiin aluekoordinaattoreiden kokemukseen ja ymmärrykseen alueistaan. Prosessi tuotti posterit, joissa kuvattiin alueellisia erityispiirteitä ja haasteita nuorten päihteiden käytön näkökulmasta. (Kts. http://www.terveysry.fi/fi/aluetoiminta). Olemassa olevan tutkimustiedon lisäksi Terveys ry:ssä on pidetty tärkeänä, että ympäristöanalyysin periaatteiden mukaisesti ääneen pääsevät myös kansalaiset, joista tutkimusta yleensä tehdään, ja joita nuorten päihteiden käyttö koskettaa jollakin tavalla. Äänten areena luotiin toteuttamalla verkkomuotoinen PAW? -kysely (PAW = Parents Are Watching) keväällä 2008. Siinä selvitettiin nuorten ja aikuisten näkemyksiä nuorten päihteiden käytöstä ja niiden mahdollisista taustatekijöistä. Kyselyyn vastasi satunnaisotannalla 1858 yli 12-vuotiasta suomalaista. Heistä alle 20-vuotiaita oli 1380 ja loput edustivat yli 20-vuotiasta aikuisväestöä.

Vastaajien taustayhteisöt: Yläkoululainen lukiolainen ammattioppilaitoksessa opiskeleva työssä eläkeläinen muu

587 198 621 8 11 36

Vastaajien alueellinen jakauma: Lappi

121

Pohjois-Pohjanmaa - Kainuu

192

Pohjanmaa

215

Keski-Suomi

220

Savo - Pohjois-Karjala

114

Kymenlaakso - Etelä-Karjala

227

Pirkanmaa - Satakunta

171

Varsinais-Suomi

166

Uusimaa - Häme

432

näkökulmista” 9

Teema: Päihteittä pärjää paremmin >>

Elämää alkoholiavaruudessa ”Humalahakuista sosiaalista toimintaa. Arjen huolten unohtamista hetkeksi ja irtautumista elämää säätelevistä normeista. Laatuajan viettoa parhaimpien ystävien kesken ja mielenterveyden hoitoa. Tärkeää sosiaalisen elämän ylläpidolle.”

Teksti: Susanna Leimio-Reijonen, Terveys ry:n projektikoordinaattori, YTM ja Tuula Sundman, Terveys ry:n suunnittelija, VTM Kuvitus: Risto Aalto/Swelling

yselyyn vastanneiden mukaan nuorten päihteiden käyttö on ”hieno harrastus - kaunis kansallislaulu”. Päihteitä käytetään reaktiona koettuun stressiin, siirtymäriittinä nuoresta aikuiseksi ja toisaalta apuna eräänlaisessa roolisuorituksessa, osana hauskanpitoa – pääasiassa harrastuksenomaisesti. Kuten eräs vastaaja asian ilmaisi: Nuorten päihteiden käyttö on ”humalahakuista sosiaalista toimintaa. Arjen huolten unohtamista hetkeksi ja irtautumista elämää säätelevistä normeista. Laatuajan viettoa parhaimpien ystävien kesken ja mielenterveyden hoitoa. Tärkeätä sosiaalisen elämän ylläpidolle.” Alkoholi on suomalaisille kuin kaunis kansallislaulu – ikään tai sukupuoleen katsomatta. Lainattu vastaus tiivistää käsityksen suomalaisesta päihdeilmastosta ja yleistää sen nuorten käyttötottumuksia laajemmaksi kysymykseksi. Vastaus voisi olla yhtä hyvin ilmaistu myös aikuisen suusta perusteluna juomiselle. Tuttavallinen suhtautuminen alkoholiin siirtyy perimätietona sukupolvelta toiselle, opittuna osana yhteisyyttä. Juhlissa tai aina arjessakaan ei alkoholia juuri kyseenalaisteta, vaan käyttö on luonnollista ja kuuluu asiaan. Nuorten vastaajien mukaan alkoholin käyttö on ”aika yleistä nykynuorten keskuudessa, koska se on nuorten mielestä melkeinpä normaalia”. Alkoholin käytön arkipäiväistyminen, juhlimiskulttuurin vahvistuminen ja aikuisten varsin välinpitämätön suhtautuminen nuorten juomiseen on ongelmallista nuorten mielestä. Heidän näkemyksensä mukaan alkoholin läsnäolo arki-illoissa, viikonlopuissa, kissan ristiäisissä ja juhlapyhissä mahdollistaa osaltaan alaikäisten juomisen. Pohtiessaan nuorten päihteiden käytön taustatekijöitä nuoret peräänkuuluttavat aikuisten heräämistä, reagointia ja vastuunottoa, että he välittäisivät lastensa päihdeoireilusta silmien sulkemisen tai hyväksymisen sijaan.

DAA-planeetalta löytyy kolme päihteiden käytön tyyppiä Alkoholiavaruudessa on kaksi planeettaa, joista toinen on nuorten, toinen aikuisten asuttama. Nuorten planeetta on nimeltään DAA ja sen asukkaiden päihteiden käyttö voidaan nuorten vastausten perusteella luokitella kolmeen tyyppiin: lammasmainen, elvismäinen ja idioottimainen käyttö. Suomalaiset nuoret kuvaavat värikkäästi ikäistensä juomatapoja puhuen muun muassa nuorten lammasmaisesta käytöstä. Lammasmaista käyttöä luonnehditaan ulkoasusta alkaen: nuori näyttää siltä, ettei ikinä kokeilisi mitään. Hän kuitenkin kokeilee päihteitä, ja kovasti saattaa kokeillakin. On mahdollista, että ensikoitolla menee 12 pulloa olutta ja pullo kirkasta. On myös mahdollista, että lammasmainen käyttäjä on alkoholin kanssa tekemisissä jonkin aikaa silloin tällöin, pari kertaa kuussa tai juhlissa. Käyttö voi olla vähäistä, säännösteltyä, testailua ja pikku hiprakkaa. Ensi kerta saattaa jäädä myös viimeiseksi.

Nuorten mukaan suomalaiset elävät avaruudessa, jossa alkoholi on läsnä arkena, viikonloppuna, kissanristiäisissä ja juhlapyhinä. 11

Teema: Päihteittä pärjää paremmin Lammasmainen käyttö

Lampaan steppaava asento kuvaa lammasmaisen käyttäjän suhtautumista alkoholiin: Hän on keskellä raittiuden ja käytön säännöllistymisen valintatilannetta.

>> Lammasmaiset käyttäjät voivat valita raittiuden kokeiltuaan päihteitä ja vahvistuttuaan vähitellen ajatuksessaan, että päihteet eivät ole heidän juttunsa. Lammasmainen käyttö voidaan nähdä vaiheena, jolle on tyypillistä nuorten vastaajien mukaan voimakas alttius vaikutteille: ”Katsotaan mitä muut tekee ja mennään itse perässä.” Lammasmainen käyttäjä onkin iältään varsin nuori ja elää ehkä siirtymävaihettaan alakoululaisesta yläkoululaiseksi. Itsetuntemus on vielä kehittymätön ja nuori etsii tapoja, joilla ilmentää omaa itseään. Alkoholi kuuluu kulttuurisesti tähän tapavalikoimaan, jossa nuori toimii ja etsii itseään yksilönä. Lammasmaisella käyttäjällä ei ole vielä kovin selkeä kuva siitä, mitä alkoholi on tai mitä haittoja siitä voisi hänelle olla: ”Se ei ole aivan kunnollista, ja se ei ole aivan järkevää, ja se on aivan hirveän vaarallista, ja se ei ole kovin terveellistä.”

…ja sen ehkäisy Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta lammasmaiset käyttäjät ovat ryhmä, johon voidaan vaikuttaa heidän vastaanottavaisuutensa vuoksi. Lammasmaisten käyttäjien ikävaihe ja itsensä etsiminen saa heidät kiin-

nostumaan myös alkoholin käytön kyseenalaistamisesta. Kysymys on siitä, millaisin menetelmin nuoria lähestytään. Lammasmaiset käyttäjät saadaan parhaiten ”kiinni” koulussa. Opetusmenetelmien tulisi tukea nuoria tekemään kestäviä, päihteettömiä valintoja. On tärkeää vahvistaa päihteistä kiinnostuneiden ja niitä kokeilevien nuorten suojaavia tekijöitä sekä kiinnittää huomiota päihteiden käyttöä altistaviin seikkoihin. Siirtymävaiheisiin, esimerkiksi alakoulusta yläkouluun tai rippikoulukesään, on kiinnitettävä erityistä huomiota. On mahdollista, että lammasmaiset käyttäjät saavutetaan itsetuntoa vahvistavilla menetelmillä tai Selvin päin kesään -tyyppisellä positiivisella viestinnällä. Lammasmaisen käyttäjäryhmän tiedollisia valmiuksia on välttämätöntä kohentaa jo alakoulussa ja vapaa-ajalla, sillä kouluterveyskyselyn mukaan yli 20 prosenttia yläkouluikäisistä pitää päihdetietämystään huonona.

Elvismäinen käyttö

Elvismäinen käyttäjä rehvastelee ja suurentelee alkoholin käyttökokemuksiaan. Hän saattaa olla lammasmaisen käyttäjän esikuva ja vaikuttaa tämän valintoihin. Elvismäinen käyttö on selkeästi jo juomista. Alkoholin käyttö on vakiintunut, säännöllistynyt ja siitä on tullut normaali osa nuoren elämää. Elvismäisesti alkoholia käyttävät paitsi juovat, myös rehvastelevat ja suurente-

levat tarinoitaan. He ovat ilmeisesti huomiota herättäviä, huomiosta nauttivia muiden idoleita, joilla on vaikutusvaltaa ympäristössään. He voivat vaikuttaa nuorempien ja itseään etsivien kavereiden alkoholin käyttöön; elvismäistä käyttäjää ja häneltä saatua arvostusta ei ehkä ole helppo vastustaa. Vaikka juodut määrät saattavat olla suuriakin, elvismäisillä käyttäjillä tilanne on hallinnassa. He juovat yhä väkevämpiä ja liian vahvoja ikäänsä nähden sekä saattavat jo ”13 vuotiaina vetää perseet ja sammuilla ympäri kylää”. Silti elvismäiset käyttäjät ovat pärjääviä nuoria, jotka menestyvät koulussa ja joilla on paljon sosiaalista elämää. Heidän alkoholin käyttönsä on säännöllistynyt, mutta se ei joistakin ylilyönneistä huolimatta karkaa käsistä. Tosiasia nuorten mielestä on, että ”suomalaiset ei osaa pitää hauskaa porukalla ilman viinaa”. Elvismäinen käyttö edustaa tyypillisimmillään alkoholikulttuurin periytymistä sukupolvelta toiselle. Nuoret eivät kyseenalaista juomistaan, se ei ole ongelma vaan osa nuoren elämää ja elämän kulkua yleensä. Nuoret vastaajat kertovat, että ”nuoret haluavat viettää aikaa yhdessä ja kokeilla uusia asioita. Hauskaa, kaduttaa ehkä jotkut teot, odotetaan uutta iltaa, jotta päästään tekemään vielä hauskempi ilta kuin edellinen.” Normaaliudesta kertoo myös seuraava kommentti: ”Kyllä minä ainakin alkoholin käytön ymmärrän 16 ikävuodesta ylöspäin jos siinä on joku roti sitten.” Elvismäisten käyttäjien voidaan ajatella olevan alkoholikulttuurin jatkajia myös aikuisiällä. He saattavat olla tulevaisuudessa tunnollisia työntekijöitä, vastuullisia vanhempia ja alkoholin tissuttelijoita. Alkoholi kuuluu heidän elämäänsä aivan kuten perhe ja työkin, ja kaikki näyttää sujuvan ihan mallikkaasti. Elvismäinen käyttäjä ei nuorena välitä alkoholin terveysvaikutuksista, eikä tee sitä välttämättä aikuisenakaan.

…ja sen ehkäisy Ehkäisevässä päihdetyössä elvismäiseen käyttöön puuttuminen ja siihen vaikuttaminen on visainen pähkinä pohdittavaksi. Miten edistää sellaisen ryhmän terveyttä, joka ei koe terveystottumuksissaan olevan mitään ongelmaa asioiden muutenkin olles-

sa ihan hyvässä jamassa? Missä vaiheessa ja miten elvismäiseen käyttöön voidaan puuttua? Avain löytyy ehkä lammasmaisen käytön vaiheesta, siitä, että vaikutetaan lapsiin ja nuoriin mahdollisimman aikaisin sekä tuetaan heidän luontaista haluaan suojella itseään ja terveyttään uhkaavilta asioilta. Toinen avain voi olla pitkäkestoisessa, koko yhteiskunnan läpäisevässä ajattelutavan muutosprosessissa, johon nuoret otetaan mukaan edustamaan elämänvaiheensa ja kokemustensa tuomaa asiantuntijuutta. Kulttuuria; arvoja, normeja, tapoja; ei muuteta hetkessä. Suomalaisen kulttuurin alkoholijuuret ovat niin syvällä, että muutos kestää vähintäänkin sukupolvia. Joskus muutos on kuitenkin aloitettava, ja miksi emme aloittaisi sitä nyt yhteistyössä nuorten kanssa, heidän osallisuuttaan tukien.

Idioottimainen käyttö

Idioottimainen käyttö ei enää ole hauskaa. Muut nuoret ovat huolissaan vastuuttomasti ja tulevaisuudestaan piittaamattomasti juovista ikätovereistaan.

Nuorten vastaajien mielestä nuorten alkoholin käyttö on idioottimaista silloin, kun he eivät osaa ottaa kohtuullisesti. Tällöin käyttöä ei enää pidetä normaalina. Nuoret ovat huolissaan idioottimaisesti alkoholia käyttävistä muista nuorista ja näkevät hei-

dän kauttaan lisääntyvää yhteiskunnallista kahtiajakoa. Nuorten vastaajien mukaan idioottimaiseen käyttöön kuuluu ”kännäily, yrjöily ja sammuilu”. Päänsä rankasti sekoittavat ”nuoret eivät enää hallitse juomistaan” ja ”liikakäyttö tekee idiootin”. ”Nuoret eivät tajua miten paljon he käyttävät niitä.” ”Nykyisin 16 - 17 vuotiaat nuoret tytötkin saattavat juoda samaan tahtiin kossua kuin 60-vuotias elämäntapajuoppo”. Määrät ja juontikerrat ovat idioottimaisilla käyttäjillä runsaita. Nuorten mielestä he ajattelevat, että ”alkoholi on terveydelle vähin vahinko”. Kouluterveyskyselyn ja nuorten terveystapatutkimuksen tulokset osoittavat, että nuorten alkoholin käyttö on polarisoitunut: raittiiden määrä lisääntyy ja humalajuomisen suurkulutus keskittyy pienehköön ryhmään. PAW?-kyselyssä idioottimainen käyttö näyttäytyy suhteessa yleisempänä kuin tilastoissa. Tämä johtunee PAW?-kyselyn kysymyksen asettelusta ja siitä, että kysyttäessä päihteiden käytöstä nuorten ajatukset saattavat olla painopisteisesti humalajuomisessa. Perusteluja voidaan myös löytää nuorten parissa yleisestä ”kaikki muutkin juovat” –harhasta, joka väistämättä vääristää käsitystä sekä käyttäjien että juodun alkoholin määrästä. Idioottimaista käyttöä kuvaavat kova käyttö, riskikäyttö, välinpitämättömyys, vastuuttomuus ja tulevaisuuden uskon puute. Rankasti juovat nuoret ovat jo riippuvaisia alkoholista ja selkeästi syrjäytymisvaarassa oleva ryhmä. On mahdollista, että idioottimainen käyttö jää lyhytaikaiseksi ja nuori pääsee syrjäyttävästä käyttäytymisestään irti. Tähän tarvitaan usein ulkopuolisten apua.

…ja sen ehkäisy

käyttöön. Laman hoidosta ja sen seurauksista tulisi ottaa oppia, jotta sama ei toistuisi meneillään olevan taloudellisen laskukauden yhteydessä. Julkisen sektorin lasten ja nuorten palveluista ei saa tinkiä. Kouluterveydenhuollon tasoa ei saa laskea, koulujen ryhmäkokoja ei saa suurentaa ja perheitä tulee tukea. Lisäksi lasten ja nuorten päihdetietämystä tulee kehittää. Riittävätkö koulun päihdeopetus ja järjestöjen tarjoama lisätuki siihen, että kokeilut jäävät kokeiluiksi eivätkä johda alkoholin käytön säännöllistymiseen? Tällä hetkellä käytössä olevat keinot eivät riittävästi kohtaa nuorten todellisuutta.

Terveys ry:n ehdotuksia alkoholikulttuurin muuttamiseksi Terveys ry on vuodesta 2004 alkaen kehittänyt nuorten osallisuustoimintaa heidän omissa lähiyhteisöissään. Kokemukset nuorten osallisuudesta päätöksentekoon ja oman ympäristön arvomaailman arviointiin ovat tuottaneet Eliksi-toimintamallin avulla myönteisiä tuloksia jo yhdeksällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Terveys ry jatkaa nuorten yhteisöllisen toiminnan kehittämistä kuudella uudella paikkakunnalla. Järjestö kannustaa kaikkia paikallisia aikuisia ja päätöksentekijöitä vuoropuheluun sekä yhteistyöhön nuorten kanssa päihdekulttuurin muuttamiseksi. (Katso www.innostuinnosta.fi) Terveys ry kehottaa kaikkia aikuisia, myös päättäjiä ja mediaa, tarkistamaan omaa sisäänrakennettua päihdemyönteisyyttään. Jos tulevaisuudessa halutaan nähdä kuivempia sukupolvia, on valtakunnan johdon, kuntien, järjestöjen ja yksittäisten kansalaisten sitouduttava alkoholikulttuurin yhteisölliseen muutokseen. ■

Nuorten alkoholin käyttöön on puututtava. Nuorta ei saa jättää yksin. Vanhemmat, kaverit tai lasten ja nuorten parissa toimivat ammattilaiset ovat avainhenkilöitä silloin, kun idioottimainen käyttö halutaan katkaista. Tässä kohdassa valistus on menettänyt jo aikaa sitten merkityksensä ja tilalle on astunut psykososiaalisen tuen tarve. Mutta; miten tähän tultiin? Viime vuosikymmenen alun lamalla ja perheitä kohdanneella työttömyydellä on ollut merkityksensä nuorten päihteiden 13

Teema: Päihteittä pärjää paremmin

Valintojen putki

valistaa draaman keinoin Valintojen putki tukee koulujen päihdekasvatusta ja terveyden edistämistä. Se toimii avoimen keskustelun foorumina lasten ja koulutettujen aikuisten välillä. Tampereen koillisella alueella valintojen putken isäntäkoulu on vaihtunut vuosittain.

Teksti ja kuvat: Hannu Niittymäki

ampereen kaupungin koillisen alueen 6.-luokkalaisille on järjestetty elämyksellistä päihdekasvatusta jo neljättä vuotta hyväksi havaitulla reseptillä. Nuorten arkeen pureutuva valintojen putki keräsi jälleen keväällä kehuja niin järjestäjiltä ja oppilailta kuin heidän vanhemmiltaankin. Valintojen putki on kulissirakennelma, jolla tuetaan koulujen päihdekasvatusta ja terveyden edistämistä. Se toimii avoimen keskustelun foorumina lasten ja koulutettujen aikuisten välillä. Toimintatapa poikkeaa siis perinteisestä päihteiden haitallisuuteen keskittyvästä valistuksesta. Tampereen koillisella alueella valintojen putken isäntäkoulu on vaihtunut vuosittain. Tällä kertaa rakennelma pystytettiin Atalan koulun liikuntasaliin. Putken kävi läpi 20 luokkaa ja kaikkiaan 470 oppilasta. Vieraita koululla riitti kaksiviikkoisen tapahtuman

Mäenpää, Toni Hoffrén, Petra << Sami Seppälä (Petran takana Tuulia Laakso) ja Julia Anttolainen ratkoivat lopuksi Valintojen putki -aiheisen sanaristikon.

jokaiselle päivälle. Atalassa valintojen putkeen on sisustettu viisi huonetta: aloitushuone, tarinassa mukana olevan Veeran huone (ystävyys- ja nettihuone), olohuone (bilehuone), keittiö (rajatja rakkaushuone) sekä purkuhuone. Ohjaajat kulkevat oppilaiden kanssa ahtaita ja hämäriä tunneleita pitkin autenttisen näköisiksi rakennettuihin huoneisiin, jossa he yhdessä keskustelevat päihteisiin ja nuorten elämään liittyvistä valinnoista kehystarinan kautta. - Meillä toteutus on draamallinen ja luotamme tarinan pohjalta syntyvään keskusteluun, mutta joissakin vastaavissa projekteissa on käytetty myös näyttelijöitä, hanketta tänä vuonna organisoinut Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden vastaava nuoriso-ohjaaja Erika Järvinen kertoo. Järvisen lisäksi putkea on ollut pystyttämässä ja ryhmiä ohjaamassa kolmisenkymmentä lasten kanssa eri tavalla työskentelevää aikuista. - Valintojen putki on monen kuukauden ponnistelujen ja yhteistyön tulos. Ensimmäiset valmistelevat kokoukset asian tiimoilta pidimme jo syksyllä 2008, Järvinen kertoo. - Putken valmistuttua ensimmäisenä maanantaina järjestimme vanhempainillan.

Ohjaajina toimivat Mikko Kurki ja Kati Kauppo jututtavat bilehuoneessa Toni Hoffrénia, Jimmy Nybergiä ja Tuulia Laaksoa.

Tapaamisessa oli mahdollisuus tutustua putkeen ja kysellä sen toteutuksesta. Vanhemmat olivat hyvin kiinnostuneita paitsi putkesta, myös nuorisopalveluista ja muutenkin nuorten asioista Tampereella.

Putkessa käydään vilkkaita keskusteluja Aloitushuoneessa oppilaat tutustuvat ”IHQ-gallerian” kautta tarinan viiteen kuvitteelliseen noin 13 - 16 -vuotiaaseen nuoreen. Hahmot törmäävät tarinassa erilaisiin nuorten elämää koskettaviin valintatilanteisiin. Enemmän tai vähemmän suuria ongelmia tuottavat esimerkiksi seurusteluun, päihteisiin ja netinkäyttöön liittyvät asiat. Mukana on ystävyyttä, rakkautta, pettämistä ja biletystä. Tarina päättyy purkuhuoneessa, jossa tapahtumat kootaan yhteen. Samalla mietitään yhdessä kuka hahmoista toimi oikein ja kuka väärin. Erika Järvinen ja ohjaajat ovat samaa mieltä siitä, että toimiakseen tarinan on oltava 15

Teema: Päihteittä pärjää paremmin

Tärkeintä valintojen putkessa on oppilaiden ja ohjaajien välinen vuorovaikutus. >> uskottava ja tultava tarpeeksi lähelle osallistuvien nuorten omaa elämäntilannetta. Keskustelujen pohjaksi otetaan asioita, jotka ovat ajankohtaisia osallistuvien oppilaiden todellisuudessa. Tärkeintä valintojen putkessa on kuitenkin oppilaiden ja ohjaajien välinen vuorovaikutus. Atalassa tässä on mitä ilmeisimmin onnistuttu, sillä keskusteluja putken huoneissa on kahden viikon aikana käyty vilkkaasti. - Hiljaisia ryhmiä ei ole ollut. Tämä joukko on ollut ehkä hiljaisimpia, mutta sekin johtuu todennäköisesti vain toimittajan läsnäolosta, Järvinen arvelee. Ulkopuolisen silmin Messukylästä tulleet

kuusi oppilasta, Julia Anttolainen, Toni Hoffrén, Tuulia Laakso, Sami Mäenpää, Jimmy Nyberg ja Petra Seppälä osallistuvat keskusteluihin hyvinkin aktiivisesti. Hiljaisia hetkiä ei juurikaan synny hankalienkaan kysymysten kohdalla. Oppilaista näkee ja kuulee, että asioita ei pohdiskella ensimmäistä kertaa. Messukylän kuudesluokkalaisten asenteet asetetaan testiin jo reilun viikon kuluttua, kun edessä on kuusi päivää kestävä leirikoulu Muoniossa. Ohjelmassa on laskettelua, koiravaljakkoajelua ja yöpymistä eräkämpässä. - Siitä tulee tosi kiva viikko. Ei ole järkeä pilata mahtavaa reissua päihteillä tai muulla vastaavalla. Me kaikki jouduimme allekirjoittamaan paperin, jossa sitouduimme käyttäytymään kunnolla. Jos lupaus ei pidä, on edessä ennenaikainen paluumatka kotiin, nuoret kertovat.

Rento valistustyyli sopii nuorille Messukylän oppilaat ovat tyytyväisiä Atalan koulun liikuntasalissa vietettyyn parituntiseen. Valintojen putkea he pitävät toimivana päihdetyön keinona. - Keskustelut olivat hyödyllisiä ja mukavia.

Rento opiskelutyyli sopii hyvin tällaisten asioiden käsittelyyn, Messukylän nuoret kiittelevät. Ohjaajiksi valintojen putkeen on saatu Tampereen kaupungin koillisella alueella toimivia nuoriso-ohjaajia, koulukuraattoreita, seurakunnan työntekijöitä, ehkäisevän päihdetyön toimiston Raitsun ihmisiä ja monien eri järjestöjen (mm. YAD:n ja Terveys ry:n) edustajia. Hanketta on taloudellisesti tukenut Tampereen Liikenneraittiusyhdistys ry. Messukylän oppilaita oli putkessa ohjaamassa nuorisotyöntekijä Mikko Kurki ja Tampereen yliopistossa sosiaalityötä opiskeleva Kati Kauppo. - Kokemus oli opettavainen minullekin ja se antoi osaltaan valmiuksia tulevaa työtäni varten. Keskusteluihin voi valmistautua, mutta kaikkiin kysymyksiin ei ole valmiita vastauksia. Tehtävää helpottaa kuitenkin se, kun kaikki tarinan hahmot luo eläviksi omassa päässään, Kauppo toteaa. - Tässä saa myös kätevästi laajemman otoksen nuorista. Voimme tehdä tuttavuutta nuoriin, joiden kanssa emme ole aiemmin työssämme olleet tekemisissä, Mikko Kurki lisää. ■

Koululaisten raitistuminen yleistyi Pohjoismaissa ■ Koululaisten päihteiden käyttö on vähentynyt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa 2000-luvulla. Eurooppalaisen koululaistutkimuksen tuoreimmat tulokset vuoden 2007 kyselyistä osoittavat, että täysin raittiita 15–16 -vuotiaita oli eniten Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Romaniassa, Suomessa ja Portugalissa. Raittiiden osuus ikäluokasta vaihteli näissä maissa Suomen 12 prosentista Islannin 31 prosenttiin. Suomessa oli raittiita tyttöjä ja poikia yhtä paljon. Aiemmilla tutkimuskerroilla Suomi on kuulunut koululaisten humalajuomisessa Euroopan "kärkimaiden" joukkoon yhdessä Tanskan, Iso-Britannian ja Irlannin kanssa. Näissä maissa humalajuominen ei ole vähentynyt kuten Suomessa. Vuonna 2007 vertailukelpoista tietoa saatiin myös Itävallasta ja Saksasta, joissa nuorten humalajuominen osoittautui olevan vähintään yhtä yleistä kuin Suomessa. Humalajuominen on lisääntynyt Tsekissä ja Slovakiassa niin paljon, että ne ovat ohittaneet jo Suomen. Edellisestä vuoden 2003 kyselystä suomalaisnuorten asenteet humalajuomista kohtaan ovat kiristyneet. Samoin humalaan juominen aloitetaan vanhempana kuin aiemmin. Suomessa huumeiden käyttö ei ole yleistynyt läheskään samalle tasolle, millä se on Keski-Euroopassa ja useissa EteläEuroopan maissa. Vuoden 2007 kyselyn mukaan kannabista oli 16

kokeillut 8 prosenttia 15–16 -vuotiaista. Suomi kuului vähiten käyttävien maiden joukkoon yhdessä Ruotsin, Norjan, Kreikan, Kyproksen, Armenian ja Romanian kanssa. Vuonna 2003 kannabista kokeilleiden osuus suomalaiskoululaisista oli 11 prosenttia. Nuorten tupakointi vähentyi vuoden 2003 kyselystä lähes kaikissa Euroopan maissa eikä se ole lisääntynyt missään tutkimuksessa mukana olleessa maassa. Vuonna 2007 se oli yleisintä Itävallassa, mutta ero muihin maihin oli vähäinen. Suomi sijoittuu maiden välisessä vertailussa keskivaiheille. Suomessa päivittäisen tupakoinnin aloitusikä on myöhentynyt edelliskyselystä. Eurooppalainen koululaistutkimus nuorten päihteiden käytöstä (European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs, ESPAD) on tehty vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden välein 23–35 Euroopan maassa. Mahdollisimman yhdenmukainen kysely on tehty tutkimusvuonna 16 vuotta täyttäville koululaisille. Suomessa he ovat olleet peruskoulun 9. luokalla. Suomi on ollut mukana kaikissa tutkimuksissa eli vuosina 1995, 1999, 2003 ja 2007.

Lisätietoja: Salme Ahlström tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puh. 020 610 7006 GSM 040 502 6316

OKKA-SĂ&#x201E;Ă&#x201E;TIĂ&#x2013;N HYVĂ&#x201E;T KIRJAT Aivot, maailmankuva, informaatiotulva â&#x20AC;&#x201C; opettajuus? Hinta 5 â&#x201A;Ź

(sis.postituskulut)

KOULUSOVITTELU â&#x20AC;?Kun tulee konflikti, meidĂ¤n koulussa sovitellaan!â&#x20AC;? Mielipahan kĂ¤sittelyyn Mahdollisimman varhain Osallistumisen vĂ¤ylĂ¤ Oppilaat toimijoina KĂ¤ytĂ¤nnĂśn toimintaa Kiusaamista vastaan SyyllistĂ¤mĂ¤ttĂ¤ Sitovia ratkaisuja Koulutukset kouluille: Sovittelutoiminnan kĂ¤ynnistĂ¤vĂ¤t sekĂ¤ jatkokoulutukset Infot ja seminaarit rĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśiden Toiminnalliset workshopit henkilĂśkunnalle SUOMEN SOVITTELUFOORUMI RY www.ssf-ffm.com Maija.Gellin@ssf-ffm.com 040-7079076 Eeva.Saarinen@ssf-ffm.com 0400-234688

PSYKO-TEAM KOULUTUS OY jĂ¤rjestĂ¤Ă¤ 22. - 23.10.2009 HelsingissĂ¤, Finlandia-talossa seminaarin

PSYYKKINEN KUORMITTUMINEN JA HOIDON MAHDOLLISUUDET Seminaari on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon tyĂśntekijĂśille sekĂ¤ muille aiheesta kiinnostuneille. AIHEINA: TyĂśntekijĂ¤ psyykkisen kuormittumisen vastaanottajana, Turvattomien kiintymyssuhteiden ja traumojen vaikutukset persoonallisuushĂ¤iriĂśiden kehittymiseen, Uutta tietoa epĂ¤vakaan persoonallisuushĂ¤iriĂśn hoidosta, Aggressio, narsismi ja psykopatia - hoidollisia nĂ¤kĂśkulmia, Mahdollisuuksista vaikuttaa persoonallisuuden rakentumiseen nuoruusiĂ¤ssĂ¤, SyĂśmishĂ¤iriĂśiden dynamiikasta ja hoidosta, Traumat, persoonan tilat ja oireet, Miten pĂ¤rjĂ¤tĂ¤ tyĂśpaikan epĂ¤varmuudessa ja muutospyĂśrteissĂ¤?

Soili Keskinen (toim.) Valta, kilpailu ja kiusaaminen opettajantyĂśssĂ¤ Hinta 20 â&#x201A;Ź (sis.toimituskulut)

Taimi Tulva (toim.) Lapsen kasvuympĂ¤ristĂś ja sosiaaliset taidot Hinta 20 â&#x201A;Ź (sis. postituskulut)

Tilaukset ja tiedustelut:

OKKA-sĂ¤Ă¤tiĂś, RautatielĂ¤isenkatu 6 A 00520 Helsinki tai faksi (09) 1502 418 tai email: okka-saatio@oaj.fi

0 0 ! ! , , 6 6 % % , , % % 6 6 ! ! 0 0 ! ! )) . . / / 4 4 ! ! , , / /

+)2*!0!)./4!)4/! 65/$%34! /VATPA PAINOKSESI SUURIA TAI PIENIĂ&#x2039; ME TEEMME NE LAADUKKAASTI JA KILPAILUKYKYISIN HINNOIN Painotalo Auranen1/4 s. AMMATTI ASIAKAS JĂ&#x2039;RJESTĂ&#x161; JA AIKAKAUSLEHDET kirjapaino lisĂ¤Ă¤ oman ilmoituksensa TUOTEKUVASTOT JA OHJELMAT

VUOSIKERTOMUKSET ERILAISET ESITTEET JA JULISTEET MYYNTI

AURANEN FI

Tiedot ja ohjelma kokonaisuudessaan: www.psyko-team.fi Tiedustelut ja ohjelmatilaukset: Maija Leinonen, puh. (09) 694 2246 s-posti: maija.leinonen@kolumbus.fi Sitova ilmoittautuminen 8.10.2009 mennessĂ¤.

0AINOTALO !URANEN /Y 3AKSANKATU &). &ORSSA 0UH &AKSI WWW AURANEN FI

Teema: Päihteittä pärjää paremmin

Pintandwefall rokkasi päihteettömyyden puolesta Value Life -tapahtumassa

Tough Pint Terveyslehden haastattelussa.

Haastattelu ja kuvat: Maikki Sipinen 18

K:n huumeiden vastaisen päivän Value life -tapahtumaa vietettiin Espan puistossa Helsingissä 26.5.2009. Tapahtuma toteutettiin jo kuudetta kertaa päihdejärjestöjen yhteistyönä. Konsertin ehdottomiin huippuhetkiin lukeutui energisen, naamioihin sonnustautuneen yhtyeen Pintandwefallin keikka. Bändissä soittavat Tough Pint, Cute Pint, Crazy Pint sekä Dumb Pint. Pintandwefallin tarina alkoi Vantaalla vuonna 2006 koulun bändimaratonista. Kertaluonteiseksi kaavailtu kokoonpano jäi pysyväksi, ja Pintandwefall on keikkaillut ja villinnyt yleisöä jo kolme vuoden ajan. Massojen tietoisuuteen yhtye ponkaisi Ääni ja Vimma -bändikilpailusta vuonna 2007. Naamionelikon mainio esikoislevy Hong Kong, baby ilmestyi syksyllä 2007, ja yhtyeen toinen albumi Wow, What Was That, Baby? keväällä 2009. Garagerockiksi usein luokitellut kappaleet eivät tosiaan ole tavallista tylsää lässynlässyä ja peruskauraa siitä pojasta, joka jätti ja petti, vaan Pintandwefallin sanoitukset kertovat esimerkiksi zombeista, merihevosista ja Jack Whitesta. Yhtä erottamattomasti kuin naamiot ja spaissarityyliset taiteilijanimet, Pintandwefallin konseptiin kuuluu myös, että bändin jäsenet hallitsevat useita soittimia. He saattavat vaihtaa keskenään soittimia useamman kerran konsertin aikana. Yhtye ei kuitenkaan tyydy vain perinteisten bändisoitinten äänimaailmaan. Kappaleissa kuullaan myös esimerkiksi melodikaa, sympaattista matkalaukkurumpua ja pingotettua kankaanpalaa.

Tough Pintin naamion alta paljastuu helsinkiläinen luokanopettajaopiskelija Iiti Yli-Harja, 21.

Moi Tough Pint, mistä nimi Pintandwefall tulee? - Osalla meistä on vähän huono alkoholinsietokyky, joten nimi kuvastaa ainakin sitä. Se tuli jostain hölmöstä vitsistä. Nimi oli olemassa jo ennen bändiä. Miten opettajahommat ja rocktähteys sopivat yhteen? - Opiskelut on mennyt vähän hitaammin, kun on ollut paljon keikkaa ja muuta bändikiirettä, ja yliopistolla on ollut niin paljon läsnäolopakkoja. Etenen hitaasti ja varmasti. Tulevaisuus on auki siinä mielessä, etten tiedä tulenko tekemään paljon opettajantöitä, jos musiikki vie mennessään. Toivoisin, että niitäkin ehtisi jossain välissä. Ja kyllä luulen, että ehdinkin. Oletteko esiintyneet ulkomailla? - Venäjällä ollaan käyty pari kertaa, siellä on ollut aivan mahtavaa ja tosi innokkaita katsojia! Ne on ollut ihan huippukokemuksia. Nyt syyskuussa lähdetään Eurooppaa kiertelemään, ainakin Ruotsiin, Hollantiin, Ranskaan ja Saksaan. Se on tosi jännittävää! Teiltä on tullut uusi levy, oletko tyytyväinen siihen? - Oon tyytyväinen kyllä! Tuntuu että siitä on jo sata vuotta kun se tuli, nyt on katseet jo kolmannessa levyssä. Tehdään tosi rauhassa sitä, jotta kaikki ehtii tehdä biisejä eikä ole painetta aikatauluista. Ollaan tosi demokraattinen bändi, mutta koitetaan tehdä kolmas levy vielä tasapuolisemmin kuin kaksi edellistä.

Millasta on rockelämä Suomessa? - En tiedä vietänkö sellaista rockelämää, että multa vois kysyä tollasta. Nyt kesällä ollaan keikkailtu paljon ja se on sellasta, että mennään aikaisin keikkapaikalle, ootellaan, kasataan kamoja, ootellaan, ollaan bäkkärillä, syödään, ootellaan, tehään ehkä joku haastattelu, ootellaan, panikoidaan, hölmöillään, vedetään keikka, ootellaan, kasataan kamoja, ootellaan, syödään, hölmöillään, ajetaan sikamyöhään kotiin tai mennään hotelliin yöks. Meillä on kyllä ihan huippuhauskaa keikkamatkoilla, jutut menee aina ihan överiksi. Kuuluuko rokkielämään alkoholi? - Meidän rokkielämään se kuuluu aika vähän. Bäkkärijuomista jää aina suurin osa juomatta, kuohuviinit viedään kotiin seuraavia tupareita tai synttäreitä varten. Kukaan meistä ei kyllä juo kovin paljon. Käytätkö päihteitä? - En oikeestaan mitään. Välillä jossain juhlissa saatan juoda lasin kuohuviiniä, mutta se on oikeestaan maksimi, en tiiä miks en juo, mutta ei oo tullu tarvetta, on tosi hauskaa ilmankin, ellei hauskempaa. Millaista oli esiintyä Value Life –konsertissa Espalla? - On ollut aika monta keikkaa sen jälkeen joten ihan tuoreita muistikuvia ei ole, mutta mun mielestä perushyvä fiilis jäi. Wedding Crashers oli upee ja niiden kanssa on mahtava soittaa. Taisi olla ekoja keikkoja, kun meillä oli uudet tropikaalisuusvaatteet ja maskit, niin sen takia oli hauska ja jännä fiilis. Mitä haluat sanoa nuorille, jotka haaveilevat bändistä? Perustakaa bändi! Älkää välittäkö jos ette vielä osaa soittaa jotain soitinta mitä haluisitte soittaa, perustakaa silti bändi, se on kivaa. ■

Tsekkaa Pintandwefall paitsi tietenkin keikoilla, myös Myspacessa: myspace.com/pawf

Teema: Päihteittä pärjää paremmin Outi Kettunen Sallasta on vuoden 2009 yhteisöllisyyden edistäjä. Terveyserojen kaventamista kouluyhteisössä Kettunen pitää täysin mahdollisena. - Koulussa olevilta oppilailta ei kysytä heidän taustojansa. Toimintaan on kaikilla mahdollisuus. Esimerkiksi terveystiedonkurssimme on vapaavalintainen. Kun lukiossa on pakollisia, soveltavia ja syventäviä kursseja, niin tämä on soveltava kurssi. Syrjäytyminen kuitenkin näkyy Sallassa, koska kunnassa on paljon työttömiä. - Osalla nuorista ei ole aktiivisuutta osallistua tai harrastaa, vaikka mahdollisuuksia kyllä riittää. Herää kysymys, onko se jo peritty ominaisuus? Sallassa nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa. Kettunen kertoo nuorten edustajistosta, joka voi viedä asioita paikkakuntatasolle ja päättäjille asti. Siinä on mukana oppilaita jokaiselta kouluasteelta. Niillä on säännölliset kokoukset ja ne tekevät yhteistyötä myös naapurikuntien kanssa.

Outi Kettusesta Terveys ry:n YOSHO-tähti

uti Kettusen valinta yhteisöllisyyden edistäjäksi on Terveys ry:n vuosittain myöntämä tunnustus henkilölle, joka on omalla ainutlaatuisella tavallaan edistänyt yhteisöllistä hyvinvointia omassa toimintaympäristössään. Kettunen kertoo tarvitsevansa muiden yhteistyötä, jolloin myös ryhmä innostaa. Hän ei kuitenkaan väheksy omaa innostamistaan. Hänelle ovat kotipiiri, työkaverit ja ystävät tärkeitä. Aktiivisena yhdistysihmisenä hän on toimijana useammassa yhdistyksessä ja lisänä on useita yhdistyksiä, joissa Kettunen on kannattajajäsenenä tukemassa niiden toimintaa. - Yhdistyksissä voidaan yhteisöllisyyttä pitää yllä. On rikkaus tavata toisenlaisia ja erilaisia ihmisiä, jotka toimivat eri yhdistyksissä kiinnostuksensa mukaan, toteaa Kettunen. 20

YOSHO-tähti (Yhdessä on selvästi hyvä olla) Outi Kettunen on terveyden edistäjä monessa roolissa. Siviiliammatissaan Sallatunturin koulun johtajana Kettunen on kehittänyt ja toteuttanut toimintamalleja erityisesti lasten ja nuorten terveyden ja osallisuuden edistämiseksi. Hän on myös perustajajäsen Kopsakka, Koillis-Lapin Terveys ry:ssä. - Lapset ja nuoret ovat olleet Kopsakoiden toiminnan tärkein painopiste. Se on luonnollista yhdistykselle, jonka perustajina olleet opettajat pitävät tärkeänä toiminnan suuntaamista lapsiin ja nuoriin. Kettunen toteaa, että terveystieto on hyvä aine, mutta sitä ei vielä ollut kouluissa Kopsakoiden aloittaessa toimintansa. - Olemme hoitaneet muun muassa ehkäisevää päihdetyötä, jonka hyvin harva ottaa koulussa sydämen asiakseen ja vie asioita eteenpäin.

- Pääpaino on kuitenkin omassa kunnassa ja se on selkeä tapa edistää nuorten osallisuutta. Esimerkiksi Sallan nuorisotilat on uudistettu nuorten edustajiston ansiosta. - Nuorten osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyen olemme mukana vuosina 2009 - 2010 opetushallituksen lasten ja nuorten foorumissa. Se on valtakunnallinen ja on toiminut kolme vuotta. Lapista ovat olleet aikaisemmin mukana Inari ja Ranua ja nyt on Salla. Syksyllä ja keväällä opetushallitus kustantaa nuoret kokouksiin, joissa olen itse mukana ohjaavana opettajana, sanoo Kettunen. Kettusen valoisa ja innostava persoona on avannut monia yhteistyön ovia järjestö- ja kuntarakenteiden välille. Työn tuloksista ovat saaneet nauttia niin nuoret kuin ikäihmisetkin. Yhdessä rakennutetut hyvän olon hetket kantavat tulevaisuuteen. KK

Kolumni

Luokkahuoneesta ulos oppimaan esälomat ovat loppuneet ja tiivis aherrus pulpeteissa on taas alkanut hyvästi mökkilaitumet ja vapaus! Kaikki me varmasti muistamme puisevan pulpetissa istumisen omilta kouluajoiltamme. Kuinka pitkiltä tunnit joskus tuntuivat ja kuinka asioiden muistaminen tuntui vaikealta keskittymisen herpaannuttua pitkän istumisen päätteeksi. Retket ja oppiminen luokkahuoneen ulkopuolella toivat mukavaa vaihtelua tavalliseen kouluarkeen. Muistelen lämmöllä omalta peruskouluajaltani näitä opetustilanteita erilaisissa ympäristöissä, kuten liikuntapäiviä lähiliikuntakeskuksissa sekä erilaisia museo-, teatteri- sekä yritysvierailuja. Toimiva oppimisympäristö voi olla muukin kuin luokkahuone tai muu koulun sisätila.

söllistä oppimista. Nämä ovat tärkeitä asioita tämän päivän nuoria ajatellen, jotta he löytäisivät uusia mielenkiinnon kohteita sekä saisivat sosiaalista pääomaa. Vaihtelevuus kouluarjessa voisi lisätä kiinnostusta kouluaineisiin ja antaa positiivista mieltä koulunkäyntiin. Vierailut ja retket eivät saisi olla irrallisia muusta opetuksesta vaan luonnollinen osa koulun opetussuunnitelmaa ja arkea. Erilaisia oppimisympäristöjä voi jokainen luokan- ja aineenopettaja ottaa käyttöön omaan opetukseensa liittäen käynnit ja retket yhteen perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden ja opetuksen kanssa. Lähiympäristöjä hyödynnetään paljon biologian, maantiedon ja liikunnan opetuksessa.

Tulevana käsityönopettajana olen kiinnostunut oppimisympäristöjen Yliopistossa mieleenpainuvan kokekäytöstä taide- ja taitoaineissa. Elisa Koivisto opiskelee Helsingin yliopistossa muksen opetuksesta luokkahuoneen Vierailut ja oppimista tukevat tehtävät käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa ulkopuolella sain Islannissa erilaisissa kulttuuripaikoissa herättävät käsityönopettajaksi. Islannin kokemuksista Reykjavikin Kennarahaskoli -yliopis- innostuneena hän on tutkinut opinnoissaan motivaatiota, luovat ideoita tuleviin paikallisten oppimisympäristöjen käyttöä tossa ollessani opiskelijavaihdossa töihin ja antavat välineitä oman luotekstiilityön opetuksessa. keväällä 2006. Outdoor Education vuuden kehittämiseen ja ylläpitoon. kurssilla kävimme läpi Islannin maanNe myös tutustuttavat oppilaat omaan tietoa ja biologiaa. Opetus tapahtui suurimmaksi osaksi ulkona, ja muiden kansojen käsityöperinteeseen. Luonto on myös ehtymätön islantilaiseen tapaan, ilmoista välittämättä. Oli hienoa nähdä ja lähde oman työn ideointivaiheessa. Käsityönopetuksessa voidaan kokea luontoa läheltä sekä oppia asioita luokkahuoneen ulkopuohyödyntää luonnon materiaaleja ja väriaineita. Kasvatustieteen prolella yhteisöllisesti. Vierailimme myös eräässä islantilaisessa perus- seminaaritutkielmassani tutkin oppimisympäristöjen käyttöä tekstiikoulussa, jolla oli ulkona oma luokkatila, jota jokainen koulun lityönopetuksessa. Haastattelemani käsityönopettaja piti erityisen opettaja sai opetuksessaan käyttää. Vietimme päivän tässä luokka- tärkeänä käyntien tuomaa elämyksellisyyttä, joka avaa ovia uusiin tilassa jutellen ja nuotiopullaa paistaen. Opettajat olivat kokeneet näkemyksiin ja luovuuteen. Luovuuden ja oman näkemyksen löytähyväksi ulkoilman ja luonnon mukaan ottamisen opetukseen. minen edellyttää lasten ja nuorten ohjaamista ja tukemista. Käynnit Maantiedon, biologian ja kasvatustiedon lisäksi opettajamme välit- avaavat lasten silmiä ja tukevat yleissivistystä sekä kulttuuriin tutustivät meille islantilaisten aitoa kiintymystä sekä kunnioitusta luon- tumista. Ne myös tukevat kulttuuriperinnön arvostamista ja näin toa kohtaan. Minulla muodostui tuon puolen vuoden aikana eriollen luovat pohjaa myös oman työn arvostukselle. tyinen suhde Islannin luontoon enkä ole ikinä elämässäni viettänyt niin paljon aikaa ulkona. Jo tutuiksi tulleisiin paikkoihin oli muka- Oppimisympäristöjen kehittäminen kuuluu Opetushallituksen kouva palata ja opettaa asioita myös Suomesta vieraileville ystäville. lutuksen kehittämishankkeisiin. Koulutuksenjärjestäjät voivat hakea vuosittain valtionavustusta oppimisympäristöjen kehittämiseen opeHuomasin vaihdossa ollessani, että erilaiset oppimisympäristöt tushallitukselta. Erilaiset oppimisympäristöt ovat olleet esillä myös todella tuovat vaihtelevuutta tavalliseen kouluarkeen. Ne moniopettajan koulutuksessa. Opettajien aktiivisuuden lisäksi tarvitaan puolistavat ja elävöittävät opetusta ja tuovat opetukseen elämyksel- myös koulujen sekä lähiympäristöjen toimijoiden yhteistyön tiivistälisen aspektin. Samalla tutustutaan omaan lähiympäristöön ja saa- mistä, jotta oppimisympäristöajattelu voitaisiin saada tiiviimmin daan kosketusta lähiseutuun ja sen toimijoihin. Oppimisympäriskiinteäksi osaksi koulujen toimintaa. EK töajattelu korostaa myös vuorovaikutuksen merkitystä sekä yhtei21

Savuttomuus

Smokefree -tupakoimattomuuskilpailujen voittajat 2008–2009 Luokkakilpailu 1. palkinto 1000 € Pattasten koulun 7B, Raahe 2. palkinto 500 € Korholms högstadium 8E, Mustasaari 3. palkinto 250 € Pikkolan koulun 7F, Kangasala 4. palkinto 125 € Ahtialan koulun pienluokka, Lahti Lisäksi arvottiin pienempiä kuukausittaisia kannustuspalkintoja. Yksilökilpailu JOPO-polkupyörä: Jani Heinonen, Nousiainen Ipod touch: Joakim Lyttinen, Tampere ja Reetta Puustinen, Kuopio Lisäksi arvottiin useita pienempiä palkintoja.

Onnea voittajille!

Lasten tupakansavualtistusta pitää vähentää

■ Suomessa on vielä paljon tehtävissä savuttoman elinympäristön saavuttamiseksi. Lapsille tällainen pitäisi olla itsestäänselvyys. Vaikka julkiset sisätilat on saatu lainsäädännöllä jo varsin savuttomiksi, kuitenkin kotonaan yli 20 prosenttia lapsista altistuu tupakansavulle. Katariina Kallion 21.8. Turussa tarkastettu väitöskirja osoittaa, että noin puolet 8 - 13 -vuotiaista lapsista altistuu säännöllisesti tupakansavulle. Näiden lasten verisuonia koskeneet mittaukset osoittivat, kuinka altistuminen tupakansavulle on yhteydessä verisuonten ahtautumisen eri asteisiin ja näin sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Kysymyksessä on todellisista terveyshaitoista lapsille. Kodin lisäksi auto on paikka, jossa lapset erittäin haitallisesti altistuvat tupakansavulle. Lisätietoja: Pääjohtaja Pekka Puska, THL, pekka.puska@thl.fi 22

Tupakoimattomuuskilpailun pääpalkinnon voittaneelle Jani Heinoselle luovutti Jopo-polkupyörän ja muuta rekvisiittaa Terveys ry:n aluekoordinaattori Pirjo Naumanen.

Jani jopoilee tupakatta ■ Arpaonni suosi Jani Heinosta Nousiaisista, kun hänet palkittiin valtakunnallisen Smokefree -yksilökilpailun pääpalkinnolla Jopo-fillarilla. 1.1. - 31.3.2009 järjestetyssä tupakoimattomuuskilpailussa kannustettiin nuoria tupakoinnin lopettamiseen tai tupakoimattoman elämäntavan jatkamiseen. Voittaja Jani opiskelee Nousiaisten Henrikin koulun 8 D-luokalla. Hänet testattiin tupakoimattomuudestaan ennen palkinnon luovuttamista. Terveys ry:n aluekoordinaattori Pirjo Naumanen muistutti luovuttaessaan Janille palkinnon, että valtakunnallinen savuttomuuskampanja haluaa ehkäistä tupakan ja nuuskan käytön aloittamista. - Kokeilu on kuin nuorallatanssia, sillä koskaan ei tiedä, kuka jää nikotiinikoukkuun, totesi Naumanen. Hän kertoi Smokefree -kampanjan myös pyrkivän hillitsemään kokeilujen muuttumista säännölliseksi käytöksi ja tukemaan tupakoinnin lopettamista. - Ilman omaa motivaatiota tupakoinnin lopettamisesta ei tule mitään, Naumanen vahvisti. Janin 8 D-luokan valvoja Kirsi-Maria Forsgren puolestaan kertoi tupakoinnin todellisesta terveysvaarasta. Hänen isänsä kuoli keuhkosyöpään ja keuhkoahtaumaan. Sitä ennen hän oli terve mies. - Se on surullista katsottavaa, kun ihminen kuolee tukehtumalla, Forsgren totesi. Tällä luulisi olevan tupakoimattomuuteen motivoivaa vaikutusta. Kannustusta tupakoimattomuuteen tuli oppilaille myös koulun puolesta, kun täysin tupakoimaton Janin luokka sai viimeisellä kouluviikolla nauttia kokisbileistä. Lähde: Vakka-Suomen Sanomat

Smokefree-toimintaa syksyllä 2009

7. ja 8. luokille suunnattu luokkakohtainen tupakoimattomuuskilpailu alkaa 1.10.2009.

8., 9. ja 10. luokkalaisille nuorille suunnattu yksilökohtainen tupakoimattomuuskilpailu alkaa 1.1.2010.

Osallistuvat luokat ilmoitetaan kilpailuun www.smokefree.fi verkkosivuilla. Ilmoittautumisaikaa on 9.9.2009 saakka.

Ilmoittautumisaikaa kilpailuun on 31.12.2009 saakka. Kilpailuun voi osallistua joko tupakoimattomana pysyvänä tai tupakoinnin lopettajana.

Samoilta verkkosivuilta löytyvät myös tarkemmat kilpailuohjeet sekä materiaalia kilpailun tueksi. Kilpailuaineistoa lähetetään osallistujille ilmoittautumisten perusteella.

Tarkemmat kilpailuohjeet sekä ilmoittautuminen löytyvät

Savuton koulu -toiminta tarjoaa kouluille ja oppilaitoksille mahdollisuuden hakea joko koulutuksellista tai rahallista tukea tupakoimattomuuden edistämiseen. Hakuaikaa on 31.12.2009 saakka. Lisätietoja: www.smokefree.fi.

Smokefree on Terveys ry:n koordinoima nuorten tupakoimattomuuden edistämishanke.

Poimi Smokefree-kilpailujuliste keskiaukeamalta ja tutustu samalla tupakka-aiheisiin tehtäviin sivuilla 27-28. Kouluille on myös lähetetty Smokefree-postia elokuun puolivälissä. Lisätietoja: www.smokefree.fi.

Teinitupakointi

tuottaa pulskan vyötärön ■ Nuorten tupakoinnin vähentäminen voisi ehkäistä merkittävästi aikuisiän keskivartalolihavuutta ja siihen liittyvää kuolleisuutta, uskovat suomalaistutkijat. Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella tehty tutkimus osoittaa, että teini-iässä runsaasti tupakoivilla on muita suurempi riski aikuisiän vyötärölihavuuteen. Tytöillä teinitupakointi on yhteydessä myös aikuisiän ylipainoon. Tutkittavat olivat syntyneet vuosina 1975 - 1979. Nuoruusiän tupakoinnin yhteys keskivartalolihavuuteen - ja naisilla myös ylipainoon - oli uusi havainto. Keskivartalolihavuus kiinnostaa tutkijoita sen vuoksi, että se kertoo suurentuneesta riskistä sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä muihin sydän- ja verisuonitauteihin. - Emme vielä tiedä, mikä on se biologinen mekanismi, jonka välityksellä nuoruusiän tupakointi altistaa aikuisiän keskivartalolihavuudelle. On mahdollista, että tupakointi aiheuttaa muutoksia glukokortikoidien toiminnassa; glukokortikoidit ohjaavat rasvan jakautumista kehossa, ja muutos niiden toiminnassa voi johtaa rasvan kertymiseen vyötärölle ja sisäelinten ympärille, mikä on suuri terveysriski, sanoo tutkija, LT Suoma Saarni.

Saarni huomauttaa, että nuoruusiän tupakoinnin vyötäröä pulskistava vaikutus näkyi niissäkin aikuisissa, joiden painoindeksi oli normaali. - Vyötärönympärys oli heillä suurempi kuin samanpainoisilla ei-tupakoineilla, eli he eivät välttämättä olleet painavampia mutta he olivat pyöreämpiä, ja heillä oli siten myös kohonnut sairastumisriski. Syyt, miksi teinitupakointi on vain naisilla yhteydessä myös myöhempään ylipainoon voivat olla tutkijoiden mukaan sekä kulttuurisia että biologisia. - Tytöissä on huomattavasti poikia vähemmän sellaisia, jotka polttavat vähintään kymmenen savuketta päivässä. Runsaasti tupakoivat tytöt ovat siten valikoituneempi ja enemmän keskiverrosta poikkeava joukko kuin vastaavasti tupakoivat pojat. Biologinen selitys voi löytyä tupakoinnin ja hormonien yhteisvaikutuksesta, jossa sukupuolella on merkitystä. Tutkimusta jatketaan nyt selvittämällä yksityiskohtaisemmin tupakoinnin ja keskivartalolihavuuden yhteyden taustalla olevia sekä geneettisiä että ympäristötekijöitä. Tutkijat haluavat tietää, kokevatko ihmiset tupakoinnin edelleen yhdeksi painonhallintakeinoksi siitäkin huolimatta, että näiden uusien tulosten mukaan se ei sellaisena toimi ja jo ennestään tiedetään tupakoinnin lopettamisesta seuraavan merkittävää terveyshyötyä. Lisätietoja: Tutkija Suoma Saarni, suoma.saarni@helsinki.fi 23

Irmeli on kova j채tk채! Irmeli ei tarvitse tupakkaa.

www.terveysry.fi • www.smokefree.fi

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella

Ohjeet ja ilmoittautuminen: www.smokefree.fi

Ilmoittautuminen 31.12.2009 mennessä, kilpailuaika 1.1.–31.3.2010. Palkintoina Ipodeja, lahjakortteja...

tupakoimattomille ja tupakoinnin lopettaville 14–16-vuotiaille nuorille.

Smokefree-yksilökilpailu

Kysy lisää opettajaltasi!

Ilmoittautuminen 9.9.2009 mennessä, kilpailuaika 1.10.2009–31.3.2010. Palkintoina rahaa ja kunniaa koko luokalle.

tupakoimattomille 7. ja 8. luokille.

Smokefree-luokkakilpailu

Savuttomuus

LYHYT JOHDATUS TUPAKAN MYYNTIKIKKOIHIN Joka vuosi tupakkayhtiöt käyttävät miljardeja euroja tupakan maailmanlaajuiseen markkinointiin ja sponsorointiin. Tämä toiminta edistää tupakan myynnin lisäksi lukuisia sairastumisia ja ennenaikaisia kuolemia. Tupakka tappaa 5 miljoonaa ihmistä vuodessa. Arviolta 500 miljoonaa tällä hetkellä elossa olevista ihmisistä tulee kuolemaan tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Koska miljoonat tupakoitsijat kuolevat tupakasta aiheutuviin sairauksiin tai lopettavat tupakoinnin, tupakkateollisuus joutuu kuumeisesti etsimään uusia asiakkaita. Tupakkayhtiöt käyttävätkin huomattavan määrän aikaa ja rahaa asiakkaidensa mieltymysten ja tapojen tutkimiseen. Tutkimusten avulla he tekevät sekä lapsia että aikuisia houkuttelevia myyntikampanjoita ja uusia tuotteita. Hieno kampanja tai nätti pakkaus ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että tupakkatuotteet tappavat.

TUPAKKAMAINONTA JA -SPONSOROINTI Suomessa tupakan mainonta on kielletty. Kansallinen lainsäädäntö ei kuitenkaan ulotu tupakkatuotteiden kansainväliseen netti- tai mobiilimainontaan, joka on lisääntynyt viime vuosina. Tupakkateollisuus uusii jatkuvasti markkinointitaktiikkaansa houkutellakseen uusia asiakkaita ja pitääkseen tupakan käyttäjät uskollisina käyttämilleen merkeille. Tupakkamainontaa on mikä tahansa kaupallinen viesti, suosittelu tai muu toiminta, jonka tavoitteena on edistää tupakkatuotteen menekkiä tai käyttöä. Tupakkasponsorointia on mikä tahansa tapahtumissa tai yksittäisen henkilön kanssa tehty yhteistyö, jonka tarkoituksena on edistää tupakkatuotteen menekkiä tai käyttöä.

Markkinoinnin monet tavat a) Mitä hyötyä on siitä, että tupakkatuotteiden mainonta on kielletty Suomessa? b) Etsi esimerkkejä tupakkamainonnasta ja tupakkasponsoroinnista. Mitä yhteistä ja mitä eroavaisuuksia löydät niiden välillä esimerkkien perusteella? Kerro ja kuvaile, mistä medioista esimerkit ovat peräisin, kuka tai ketkä ovat tai voisivat olla kohderyhmää, käytetäänkö mielikuvamainontaa, ketä tai mitä on sponsoroitu jne.

TUPAKKA URHEILUMAAILMASSA Kansainväliset urheilutapahtumat, joukkueet tai urheilupiirien ihmiset ovat tupakkayhtiölle mieluisa sponsorointikohde. Esimerkiksi tapahtumiin liitetyt mainokset saavat television, internetin ja lehtijuttujen kautta näkyvyyttä myös niissä maissa, joissa tupakkamainonta on kielletty.

Yskiikö moottori vai urheilija? a) Minkä urheilulajien yhteydessä olet nähnyt tupakkamainontaa? b) Mitä urheilun sponsoroinnilla mielestäsi tavoitellaan?

MUSIIKKIBISNES JA TUPAKKA Erityisesti Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolisissa maissa tupakkayhtiöt markkinoivat tuotteitaan nuorison suosimien bändien ja laulajien välityksellä. Yhtiöt sponsoroivat konsertteja ja tapahtumia, joissa nuorisoidolien nimet yhdistetään näyttävästi tupakkamerkkeihin. Tupakkayhtiöt eivät kuitenkaan rajoita markkinointiaan vain nuoriin kohderyhmiin vaan tavoittelevat kaiken ikäisiä tukemalla erilaisia kulttuuritapahtumia ja järjestämällä muun muassa klassisen musiikin konserttisarjoja.

UUSMEDIA Uudet teknologiasovellukset tarjoavat tupakkayhtiöille rajattomasti mahdollisuuksia tuotteidensa markkinointiin ilman, että kansalliset lainsäädännöt pystyvät tähän puuttumaan. Verkon kautta tupakkayhtiöt myös saavat tietoja mahdollisista tulevista asiakkaistaan, nuorista. Puskaradiomarkkinointi on tehokas tapa edistää myyntiä. Puskaradiosanoma etenee kuin virus; se leviää hetkessä yhdeltä sanansaattajalta useammalle. Suullisen tai nettimarkkinoinnin avulla tuotteen käyttäjät, tai palkatut henkilöt, antavat tuotteesta käytännönläheistä ja positiivista palautetta rekrytoidakseen uusia käyttäjiä. Tässä markkinointitavassa käytetään hyväksi erilaisia medioita ja sosiaalisia verkostoja, kuten verkkoyhteisöjä, keskustelupalstoja tai harrasteryhmiä.

Savuiset muusikot

Verkkokalastusta

a) Luettele joitakin suomalaisia ja kansainvälisestikin tunnettuja bändejä tai idoleita. Tutki ja pohdi, löytyykö heidän taustaltaan tupakkayhtiöiden sponsorirahaa? Millaiset sponsorit heitä tukevat? b) Mistä voisi päätellä, että tupakkayhtiö sponsoroisi esimerkiksi bändiä, rocktähteä tai jotakuta urheilijaa?

a) Mitä tupakkamarkkinoinniksi luokiteltavaa sisältöä olet nähnyt käyttämilläsi verkkosivuilla, esimerkiksi YouTubessa, My Spacessa tai Facebookissa? b) Onko mielestäsi oikein, että tupakkatuotteita markkinoidaan nuorten käyttämillä verkkosivuilla? Perustele vastauksesi.

BRÄNDILÄHETTILÄÄT

NAISET JA LAPSET TUPAKKAMARKKINOINNIN KOHTEINA

Tupakkayhtiöt käyttävät tunnettuja henkilöitä, esimeriksi näyttelijöitä, tuotteidensa sanansaattajina erilaisissa julkisissa tilaisuuksissa. Tällä halutaan vahvistaa brändiä ja ylläpitää tupakkatrendiä. Samalla tupakan käytön ympärille luodaan mystiikkaa ja tupakka liitetään seksikkyyteen sekä glamouriin.

Palavat tähdet a) Missä elokuvissa tai TV-sarjoissa muistat nähneesi tupakoivia tähtiä? b) Pohdi, onko jonkin idolin tupakointi tai tupakoimattomuus vaikuttanut sinun käsitykseesi tupakoinnista?

Tupakkaa markkinoivat yhtiöt väittävät, että he eivät kohdenna tuotteitaan millekään erityisille ryhmille. Tämä ei pidä kuitenkaan paikkaansa, sillä jo kauan sitten on ymmärretty naisten ja lasten merkitys tupakkatuotteiden kohderyhminä. Aggressiivinen mainoskampanjointi on verhoiltu mainoshistorian hienostuneimpiin tapoihin naisten ja tyttöjen tavoittamiseksi ja heihin vaikuttamiseksi. Tupakointia on jo pitkään markkinoitu sisäisiä voimavaroja, itsenäisyyttä ja seksuaalista vetovoimaa vahvistavana elämäntapana. Monet uskovat näitä valheellisia markkinaväittämiä.

Lapsia ja nuoria tupakkateollisuus on pitkään tavoitellut kehittämällä houkuttelevia pakkauksia ja karamellimaisesti maustettuja savukkeita sekä järjestämällä esimerkiksi yleisökilpailuja, joissa voittajia palkitaan arvokkaalla viihde-elektroniikalla.

”Miljoonat tupakoitsijat kuolevat tupakasta aiheutuviin sairauksiin tai lopettavat tupakoinnin. Tämän vuoksi tupakkateollisuus joutuu kuumeisesti etsimään uusia asiakkaita.”

? Valheita ja viettelyksiä a) Millaisia mielikuvia sinussa herättää • tupakoiva nainen • tupakoiva mies • tupakoiva nuori? Tee pohdinnan perusteella mind map. b) Tutki Tupakkaverkon sivustoa osoitteessa www.tupakkaverkko.fi. Sivuilta löytyvät artikkelit Tupakkalainsäädäntö ja Tupakkalain tulkintaa. Selvitä tai pohdi artikkelien perusteella: • Miksi tupakan mainonta ja markkinointi on kielletty Suomessa? • Miksi tupakan myynti on kielletty lapsille ja nuorille?

? Aiheet ja tehtävät soveltuvat yläkoulun 8–9 luokille sekä toisen asteen terveystiedon opetukseen. Lähteenä on käytetty ”How Do You Sell Death” –julkaisua (2008), jonka taustalla ovat The American Cancer Society, The Framework Convention Alliance ja The Campaign for Tobacco-Free Kids. Kuvalähteet: Gettyimages Kirjoittajat: KJ, TS

Terveystieto ssa Kuopio 09 0 .2 0 8.1

Koulutuksessa annetaan uutta tietoa, materiaalia ja tukea terveystiedon opetukseen tupakkateemoja käsiteltäessä. Kouluttajat: kehittämispäällikkö, TtM Virve Laivisto, Syöpäjärjestöt ja toiminnanjohtaja, LtM Kristiina Hannula, Terveys ry

vaRo ellä m 9 e ni .200 1 1 . 5

Kohderyhmät: Terveystiedon opettajat (yläkoulu, lukio ja ammatilliset oppilaitokset)

Va 1.1 asass 0.2 a 00 9

TUPAKKA TERVEYSTIEDON OPETUKSESSA

Koulutukset järjestetään klo 11.30 - 16.00 (koulutuksen alussa kevyt salaattilounas) Vaasassa 1.10.2009 Sokos Hotel Vaakuna Kuopiossa 8.10.2009 Sokos Hotel Puijonsarvi Rovaniemellä 5.11.2009 Sokos Hotel Vaakuna Lisätietoja järjestäjiltä: www.cancer.fi/ammattilaiset/ koulutus ja www.terveysry.fi/fi/ etusivu/koulutus

SISÄLTÖ Uutta tietoa - Tupakoimattomasta piltistä tupakoivaksi teiniksi - Miksi ammattikouluista nousee savu? - Isältä pojalle - Tarkastelukohteena terveys Riippuvuus - Kaksi asiaa riittää - Lopettamisen tuelle on kysyntää Media - Tupakkateollisuuden likainen maailma Ympäristö - Ympäristö kaikkien yhteinen asia - Tupakkaplantaasin lapset kuolemanvaarassa - Sademetsät tuhoutuvat Ilmoittautumiset viimeistään kahta viikkoa ennen koulutuspäivää osoitteessa: www.cancer.fi/tupakkakoulutus Koulutus on osallistujille maksuton, rahoittajana toimii Sosiaali- ja terveysministeriö Tiedustelut: Virve Laivisto, 050 688 2700

Tietokirjat tupakasta Tupakka - miehen tietokirja Kirja kertoo, miten tupakka vaikuttaa haitallisesti likimain kaikkiin miehen elintoimintoihin. Tupakoinnin lopettaminen on tehokkain tapa estää tupakoinnin terveyshaitat. Tietokirja auttaa erilaisin vinkein pääsemään tupakasta eroon ja lopettamisen jälkeen parantamaan terveyttä.

Tyttöjen ja naisten tupakkakirja Pysy nuorena - elä kauemmin Kirjassa kerrotaan tupakan terveysriskit nuorten tyttöjen ja naisten kannalta. Siinä pohditaan myös, miksi nuori aloittaa tupakoinnin ja miten tupakkakokeiluja voisi vähentää. Kirjassa otetaan puheeksi koulun ja vanhempien vastuu.

Tilaukset: Hinta 20 €/kirja, yhdessä tilattuna 35 € ja läh. kulut. Terveys ry, p. (09) 685 0330 tai www.terveysry.fi 28

ActiveStop.ﬁ

sa: oittees lma os n ohje NICORET 2 viiko TE®-nikotiinivalmis ovat avuksi tupakoinn ton 1sen p.fi teet in lopettamiyhteydes Maksu säto S esiintyviin e vieroituso iv

Act

ireisiin. Tutustu huolellise pakkausselosteeseen. sti Pidä poissa lasten ulottuvilta . Kun aloitat hoidon, lopeta tupakoint i kokonaan. Jos sinulla on sydän- tai verisuonitauti, olet raskaana tai imetät, keskustele hoidosta lääkärisi kanssa. Alle 18-vuotiaille lääkärin suosituksesta.

www.nicorette.fi & Active Stop.fi

Tilaa muistutuskortteja numerosta: 010 2176 885

12 viikon maksuton tukiohjelma osoitteessa www.ActiveStop.fi NICORETTE®-nikotiinivalmisteet ovat avuksi tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyviin vieroitusoireisiin. Tutustu huolellisesti pakkauksen käyttöohjeeseen. Pidä poissa lasten ulottuvilta. Kun aloitat hoidon, lopeta tupakointi kokonaan. Jos sinulla on krooninen ihosairaus (koskee vain laastaria) tai vakava sydän- tai verisuonitauti, olet raskaana tai imetät, keskustele hoidosta lääkärisi kanssa. Alle 18-vuotiaille vain lääkärin suosituksesta. www.nicorette.fi & www.ActiveStop.fi

Ajokunto Koulut ja oppilaitokset panostavat liikenneturvallisuuteen teemaviikolla â&#x2013; Opetushallituksen valtakunnallista liikenneturvallisuusviikkoa vietetĂ¤Ă¤n maamme kouluissa ja oppilaitoksissa viikolla 37 (7.11.9.2009). TĂ¤nĂ¤ vuonna esille nostetaan erityisesti arkiliikunnan hyĂśdyt. KĂ¤vellen tai pyĂśrĂ¤illen tehty koulumatka on ekologinen ja terveellinen - turvallisuutta kuitenkaan unohtamatta. Teemaviikon avajaisia vietetĂ¤Ă¤n 7.9.2009 Turengin koulussa Janakkalassa. Tilaisuudessa Terveys ry:n HĂ¤meenlinnan alueyhdistys ry lahjoittaa koulun tokaluokkalaisille Apsu-tontun terveysaapiset muun muassa turvallisuusasioiden opiskelun tueksi. Liikenneturvallisuusviikon valtakunnallisesta suunnittelusta vastaa Opetushallituksen liikennekasvatuksen tyĂśryhmĂ¤. Terveys ry on yksi tyĂśryhmĂ¤n jĂ¤senistĂ¤. LS

Miksi nuorille sattuu ja tapahtuu liikenteessĂ¤? MikĂ¤ on minun ennusteeni? Olenko yllytyshullu? MistĂ¤ hyvĂ¤ ajokunto syntyy? MikĂ¤ on matkustajan vastuu?

SelvĂ¤ peli on Terveys ry:n keskusteleva liikennekoulutus nuorille vaarojen tunnistamiseksi ja vahinkojen estĂ¤miseksi. PĂ¤tevĂ¤n liikenneopettajan vetĂ¤mĂ¤Ă¤n koulutukseen voivat osallistua sekĂ¤ ajokortilliset ettĂ¤ ajokortittomat nuoret. ,VSTTJO LFTUP LPMNF UVOUJB t )JOUB FVSPB 30

ww www.terveysry.fi w w.tterv tervey eysr sryy.fi www.selvapeli.fi

Sinä voit muuttaa yhden lapsen koko maailman. Etsimme kummeja Tansanian vammaisille lapsille.

Puustelli toteuttaa

Tilaa esite ja tutustu Fidan kummilapsityöhön.

Keittiöunelmasi. www.puustelli.com

Et vöissä.

Kummilapsityön koordinaattori Sina Urmas Puh. (09) 5660 0447 Gsm 0400 298 938 kummi@ﬁda.info www.ﬁda.info

En aja.

Ennakoi. Ennakoi. Tiedät Tiedät

Paikallistoiminta Raittiustyötä kolmella vuosisadalla ■ Tampereen Raittiusseura ry vietti 125 juhlavuottaan 14.3.2009 jäsenistönsä ja kutsuvieraiden kanssa Konsun konserttisalissa. Apulaispormestari Kristiina Järvelä toi kaupungin hallinnon terveiset Raatihuoneella olleeseen iltajuhlaan. Tampereen Raittiusseura ry on vanhin yhtäjaksoisesti toiminut aatteellinen yhdistys Tampereella, totesi Vesa Karvinen kirjoittamassaan seuran historiakirjassa. Kirja julkistettiin juhlapäivänä. Seura on toiminut koko toimintansa ajan eli kolmella vuosisadalla samassa korttelissa Amurissa. Seura rakensi tuohon kortteliin oman toimitalonsa jo vuonna 1887 ja uuden rakennuksen eli Hepokatin vihkiäiset pidettiin vuonna 1967. Oman talon rakennushankkeet kertovat siitä, että seuralla on ollut vahva jäsenkanta ja monipuolista toimintaa jäsenistölle. Monet pirkanmaalaiset ovat löytäneet elämän kump-

paninsa Hepokatin tanssiaisista. Kolmelle vuosisadalle mahtuu paljon. Seura jakoi sivistystä opettamalla lukemaan ja kirjoittamaan, elämään yhteiskeittiöissä sekä juurrutti maalta tulleita uuteen asuinympäristöön. Lasten ja nuorten kerho- ja leiritoiminta oli erittäin vilkasta. Tänä päivänä lauletaan, soitetaan ja pidetään yllä elämän virkeyttä. Terveys ry:n hallituksen jäsen ylikonstaapeli Markku Kuoppamäki mainitsi tervehdyssanoissaan, että Tampereen Raittiusseura ry:n perustajat, tamperelaiset työtätekevät, olivat 125 vuotta sitten tosi edistyksellisiä ja kaukonäköisiä, alkaessaan kansanliikkeenä taistella alkoholin kulutusta vastaan. Näinä vuosina oli sytytetty pohjoismaiden ensimmäinen sähkölamppu ja sekin Tampereella. Raittiusliikkeen arvoina olivat kunniallisuus ja sivistys. Nyt voidaan todeta, että Tampereen Raittiusseura ry

Terveys ry:n tervehdyksen vei hallituksen jäsen ylikonstaapeli Markku Kuoppamäki, Tampereen Liikenneraittiusyhdistys ry:tä edusti sihteeri Jouko Heistaro. Tervehdyksen vastaanotti puheenjohtaja Pirkko Lahti. on ollut rakentamassa tietoyhteiskuntaamme ja vahvistamassa mahdollisuutta kunnialliseen elämään. - Terveys ry haluaa tänään onnitella teitä järjestönä. Kuitenkin erityinen kiitos Teille

seuranne vastuuhenkilöille. Te olette vuosikymmeniä jaksaneet tehdä vapaaehtoistyötä pirkanmaalaisten parhaaksi, sanoi Kuoppamäki. MK

Liikuntaa ja hyvinvointia Santahaminassa Kaartin Jääkärirykmentissä Santahaminassa järjestettiin keväällä Liikunta- ja hyvinvointitapahtuma, jossa Terveys ry:n lisäksi olivat mukana Hengitysliitto Heli ja Suomen syöpäyhdistys. Ohjelmaa toteuttamassa olivat myös vuoden 2009 kaksi missiä ja varusmiestoimikunnan jäseniä (kuva). Jääkärit saivat tapahtumasta tupakkatietoa, treenivinkkejä, kuntovalmennusta, uinnin opetusta ja lisäksi järjestettiin kilpailuja. 32

6EJ K>GIH6C" @6G@6>AJJC BZY^HZi "ijdiiZZi

lll#Y^k^hV#Ã ?~aaZZcbnn_~i/ E^ViZZ``^ Dn! C~hâ^ccVc`Vij ',! IVbeZgZ >îj! =VVeVc^ZbZc`Vij &'! @jde^d IZgkZnYZc]dîdijdiiZ^YZc eVakZaj`Zh`jh! BVccZg]Z^b^ci^Z +.! =Zah^c`^ Ib^ BVg_V ?jcijcZc! e# %*% *,)& (.*! Ijg`j L:AAI::@@> =nk~ Dad _V IZgkZnh! GdkV`Vij '*! GdkVc^Zb^ :6 iZgkZnYZc]dîdbnnb~a~! Ng_ c`Vij '( ;DGJB! =Zah^c`^ BZYîZVb ;^caVcY Dn! @Zh`jh`Vij )"+! HZ^c~_ `^ BZYîj`^! KVaiVi^Z *,! Djaj =VchV"6eiZZ``^! @Zh`^`Vij )! @djkdaV 6aZmHVcYgV! ?j`Vc`Vij (! >bVigV @Zh`^"HjdbZc A^^`jciV";nh^d Dn! K~^c c`Vij +! ?nk~h`na~ AV]YZc ;nhiZVb Dn! KVeVjYZc`Vij '( 7! AV]i^ HViV`jccVc 6ejk~a^cZ @n! :iZa~ej^hid &(! Edg^ BVi^c`na~c VeiZZ``^! E^^heVchâiV &&! :hedd Ib^ 6g_Zc 6ejk~a^cZZi! @VjeeV`Vij *! =Z^cdaV ;nh^d":h`daV @n! KVaiV`Vij (- 7! AVeeZZcgVciV A^h~~ _~aaZZcbnn_^~ lll#Y^k^hV#Ã

Nuoret ja terveys

Innostu! Innosta! Meri-Porissa Innostu! Innosta! –hanke tuo nuorten äänen kuuluviin ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa. ■ Innostu! Innosta! on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja Terveys ry:n hallinnoima valtakunnallinen hanke vuosina 2007 - 2010. Sen tavoitteena on nuorten osallisuutta, aktiivisuutta ja asiantuntijuutta vahvistamalla edistää lasten ja nuorten päihteettömyyttä, vähentää alkoholin käyttöä ja viivyttää juomiskokeiluja. Nuoret halutaan tuoda aikuisten rinnalle suunnittelemaan ja kehittämään omaa toimintaympäristöään. Hankkeen avainsanoja ovat osallisuus, yhteisöllisyys, yhdessä toimiminen ja vertaistoiminta. Hanketta toteutetaan kuudella paikkakunnalla vuosien 2009 - 2010 aikana: Helsingissä, Joutsenossa, Kuusamossa, Porissa, Torniossa ja Turussa. Kahden vuoden aikana nuoret perehtyvät omaan hankepaikkakuntaansa elinympäristönä yhteis-

työssä hankkeen aikuistoimijoiden kanssa. Tekemänsä toimintaympäristön analyysin jälkeen nuoret ja aikuiset valitsevat kehittämisprojektin suunniteltavakseen, jonka he myöhemmin toteuttavat ja arvioivat. Hankeen toiminta em. paikkakunnilla päättyy vuoden 2010 lopussa.

Meri-Porissa innostuttiin Hanke käynnistyi Porin Meri-Porissa alkuvuodesta. Hankkeessa toimii aikuisia ja nuoria. Nuoret ovat innolla lähteneet mukaan ja sitoutuneet toimimaan oman alueensa päihteettömyyden saavuttamiseksi nuorten keskuudessa. Aikuistoimijoita hankkeessa on mm. nuoriso- ja koulutoimesta ja seurakunnalta. Nuoret ja aikuiset ovat hankkeessa yhdenvertaisia toimijoita. Kokoontumiset ovat olleet hauskoja. Aluksi oli lähinnä

tutustumista toisiimme ja keskustelua, joka kerran valmistamme myös yhdessä välipalaa. Kokoontumiset tapahtuvat pääasiassa koulun jälkeen. Sastamalasta oli nuoria vierailulla kertomassa heidän projektistaan ja miten heillä hanke toteutui. Olimme ehtineet kokoontua vasta muutamia kertoja yhdessä, kun YLE TV 2 ilmaisi mielenkiintonsa meihin. Muutamat kokouskerrat menivät siihen, kun suunnittelimme ja valmistelimme yhdessä Sastamalan nuorten kanssa meidän juttua, joka lähetettiin 19.3.2009 ohjelmassa: Se on sinun asiasi eli SOSA (www.sosa.fi). Ympäristöanalyysi herkistää ymmärtämään eri tekijöiden syy- ja seuraussuhteiden vaikutuksia yksittäisen ihmisen arkipäivään ja elämään. Ympäristöanalyysiäkin olemme hieman käynnistelleet ja nuoret ovat tuoneet esiin

Meri-Porin ja Vammalan innostu! Innosta! -hankkeen nuoret yhdessä Terveys ry:n aluekoordinaattori Anne Mikkolan (vas.) ja nuoriso-ohjaaja Niina Lindbladin (oik. istumassa) kanssa.

Teksti ja henkilökuvat: Niina Lindblad, nuorisonohjaaja

Pihlava Without Alcohol, PWA?

omia mielipiteitä ja näkemyksiään koskien Pihlavan alueen päihdekäyttäytymistä. Listaamme toimintaympäristöstä haasteet ja niistä valitsemme yhden paikallisen kehittämisprojektin kohteeksi. Keskustelua on paljon, mutta myös hauskaa tekemistä yhdessä nuorten ja ja aikuisten kesken. On hienoa, kun nuoret lähtevät mukaan vaikuttamaan. Kesällä pidimme taukoa, mutta syksyllä jatkamme taas hyvin levänneinä ja uutta intoa puhkuen. Olemme menossa syksyllä hankkeen ensimmäiseen valtakunnalliseen foorumiin, joka järjestetään Virroilla 9. - 11.10.2009. Viikonloppu kokoaa hankkeen toimijat yhteen vaihtamaan kuulumisia ja kokemuksia hankkeen toiminnasta sekä käynnistämään yhteisen kaksivuotisen ponnistuksen mukavan yhdessäolon merkeissä.

■ Meri-Porin Innostu! Innosta! -hankkeen nuorista Carla Kuuri-Riutta ja hänen rippileirillä tapaamansa Iida Salminen ja Kaisa Lahtinen keskustelivat yhdessä Carlan kanssa heidän Innostu! Innosta! hankkeen toiminnasta. Carla kertoo heidän kolmen tytön olevan aika erilaisia ja toteaa aluksi muutaman perusasian. - Kaisa on 14-vuotias ja harrastaa partiota pitäen tosi paljon harrastuksestaan. Partion mukana Kaisa lähtee Iso-Britanniaan. Iida on myös 14-vuotias ja pelaa fudista ja on siinä mielestäni hyvä. Itse olen 15-vuotias ja harrastan tennistä sekä joogaa, lisäksi vaikutan Porin Nuorisovaltuustossa. Meitä yhdistää se, että olemme koulussa samalla luokalla ja mukana Meri-Porin alueen Innostu! Innosta! -toiminnassa. - Hankkeessa kamppaillaan nuorten päihteiden käyttöä vastaan. Tämän vuoden alusta toimintaa on ainakin täällä Porissa, Joutsenossa, Helsingissä, Kuusamossa, Torniossa ja Turussa. Toiminnasta saimme tietoa koulusta ja sen jälkeen tekemistä on riittänyt. Meidän mielestä on kiva verkostoitua ja kertoa toisille mitä mieltä olemme just tästä asiasta. Myös toiminnan ohessa huomaa, että voimme oikeasti vaikuttaa!, sanoo Carla.

Lisätietoja: www.innostuinnosta.fi tai Anne Mikkola, aluekoordinaattori p. 044 055 9920 tai anne.mikkola@terveysry.fi

Hänen mukaansa kaikkien fiilikset ovat olleet hyvät. Vaikka aikuisia on mukana, niin me nuoret hoidetaan puhuminen ja tekeminen. Aikuiset auttavat meitä toteuttamaan sen mitä olemme suunnitelleet. - Mielestäni nuorten juomista pitää vähentää, mutta ehkä ei kannata heti alkaa vetämään nollatoleranssia. Se ei luultavasti toimi kovin hyvin - ei toiminut kieltolakikaan. Kaisalta ja Iidalta en asiaa kysynyt, mutta olen varma, että he ovat suunnilleen samaa mieltä mun kanssa. - Mut sen mä tiedän, että kenenkään meidän mielestä ei ole hienoa juoda päätänsä aivan täyteen. Illasta täytyy muistaa jotain. Innostu! Innosta! -hankkeen toiminnasta Carla kertoo heidän odottavan enemmän vielä verkostoitumista ja niitä tulevia yhteisiä tapaamisia. - Meidän ryhmän nimi pitäisi vielä päättää. Tähän mennessä paras ehdotus on ollut PWA eli Pihlava Without Alcohol. Hankkeelle on tulossa ensimmäinen valtakunnallinen tapaaminen, Foorumi, joka järjestetään Virroilla syksyllä. Sinne olemme varmasti menossa, jos TET (Työelämään tutustuminen) antaa myöten. KK

Meri-Porin Innostu! Innosta! -hankkeen ryhmässä toimivia nuoria Kaisa (vas.), Carla, Iida, Saku ja Susanna.

www.vikingline.fi

Kohtaamiset

Lomafiilikset bilettämällä päihteittä Selvin päin kesään -school’s out -kilpailun voitto Mäntsälään. MÄNTSÄLÄSSÄ järjestettiin ensimmäistä kertaa 13 - 18-vuotiaille nuorille kesäloman alun kunniaksi bileet, joiden kantavana voimana oli nuorten osallisuus ja päihteettömyys. Taustalla oli työntekijöiden kokemus siitä, että liian usein nuoret juhlivat kesäloman alkamista päihtyneenä. Virisi ajatus tarjota nuorille vaihtoehto juhlistaa kesää. Vaihtoehto kävi toteen lauantaina 30.5.2009. Tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat kunnan ja seurakunnan nuorisotyön sekä ehkäisevän päihdetyön rinnalla joukko Ryhmä X:n 13 - 16-vuotiaita nuoria ja vanhempia. Ryhmä X on mäntsäläläisille nuorille tarkoitettu avoin ryhmä, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden saada oma äänensä kuuluviin ja mahdollisuuden toteuttaa nuorille suunnattuja juttuja omalla paikkakunnalla. Nuoret ovat ohjaajiensa, erityisnuorisotyöntekijän ja ehkäisevä päihdetyöntekijän, kanssa ideoineet ja toteuttaneet muun muassa perjantai -iltaisin toimivaan nuorten Yökahvilaan erilaisia teemailtoja sekä ehkäisevän päihdetyön viikolla kirjeen vanhemmille. Nuoret epäilivät aluksi, että kuinka moni koululainen haluaisi tulla päihteettömään tilaisuuteen tuollaisena päivänä. Lopulta ohjelma tapahtumaan valmistui ja epäusko kääntyi innostukseen. Nuoret ideoivat ja taiteilivat mainokset kahdelle yläkoulullemme. Tapahtumaa markkinoitiin seinämainoksien lisäksi paikallislehdistössä, aamunavauksien kautta ja jakamalla nuorille henkilökohtaisia kutsuja kouluilla. Nuoret toimivat lisäksi puskaradiona viestittäen kavereilleen tapahtumasta.

Johanna Stenmanin (vas.) ja Marianne Grönroosin taidonnäytteet Singstar-kisoissa. Ryhmä X:n nuoria valmistautuu illan juhliin Thomas Lindroos, Jessica ja Marianne Grönroos ja Johanna Stenman. 38

Työntekijöiden kesken tapahtumaa suunniteltiin ja vastuita jaettiin aktiivisesti ja virisipä siinä idea osallistua Selvin päin kesään kilpailuun parhaiden päihteettömien juhlien järjestämisestä. Iloisena yllätyksenä voitimme kilpailun.

Rento ja letkeä tunnelma Bileet käynnistyivät Asennetta päihdekasvatusbussin tulolla. Bussissa oli mahdollisuus päivittää päihteisiin liittyviä tietoja ennen kesälomaa. Asennetta-bussiin olivat tervetulleita niin nuoret kuin heidän vanhempansakin. Muutama vanhempi vieraili bussissa, nuoria kuitenkin enemmän. Musiikin soidessa oli ulkona mukava seurustella kavereiden kanssa ja nauttia tarjoilusta. Taisipa joku nuorista intoutua hyppimään narua ja piirtämään katuliiduilla. Bileet jatkuivat sisätiloissa boolilla ja pop-cornilla. Jokaisen sisälle tulijan kunto tarkastettiin ja tarvittaessa puhallutettiin alkometrillä. Tämän jälkeen starttasi Singstar- ja Guitarhero –kilpailut. Ryhmä X:stä muutama nuori otti ansiokkaasti vastuulleen kilpailujen vetämisen. Kitarapeli houkutteli eniten pelaajia. Jokaiselle osallistujalle jaettiin palkinnot. Kilpailujen jälkeen herkuttelimme salaatilla ja pizzalla. Loppuillan, aina puoliyöhön meitä viihdytti DJ ”Tunne”. Tapahtumaan osallistui reilut 70 nuorta, mikä oli meistä järjestäjistä paljon. Tunnelma oli iloinen ja rauhallinen. Ryhmä X:n nuoret hoitivat hyvin tehtävänsä. Päihtyneitä nuoria ei juuri pyrkinyt tilaisuuteen ja ilta oli aikaisempiin kesäloman alkuihin verrattuna selvästi rauhallisempi. Kylillä partioinut katuryhmä Rukkanen rauhoitti läsnäolollaan nuoria, jotka eivät tilaisuuteemme osallistuneet. Nähtäväksi jää muodostuuko rohkeasta kokeilusta pysyvä tapahtuma mäntsäläläisille nuorille juhlistaa kesää ja lomaa päihteittä. ■ Teksti ja kuvat: Mea Hannila-Niemelä, erityisnuorisotyöntekijä, Mäntsälä.

Uusimaa-Häme Terttu Huttunen p. (09) 6850 3312, 0400 469 769 Hitsaajankatu 9 A 7.krs 00810 Helsinki

Syyskuu 3.9. Vantaa. Tupakkateemapäivä, Varia, Tennistien oppilaitos. 5.9. Vantaa. Turvallisesti mopolla -kurssi, Havukosken koulu. 7.9. Janakkala. Liikenneturvallisuusviikon avajaiset, Turengin ala-aste. 9.9. Helsinki. ABB Oy:n henkilökunnalle alkoholiaiheinen teemapäivä. 10. - 11.9. Hattula. Terveystiedon oppitunteja tupakasta/päihteistä, Parolan yhteiskoulu, 7. luokat. 21.9. Hattula. Terveystiedon oppitunteja päihteistä, Hämeen AKK, Mustialan toimipiste. 23.9. Hattula. Terveystiedon oppitunteja päihteistä, Hämeen AKK, Evon toimipiste. 23.9. Hattula. Turvallisesti mopolla -kurssi, Parolan yhteiskoulu. 29.9. Hattula. Terveystiedon oppitunteja päihteistä, Hämeen AKK, Lepaan toimipiste. Lokakuu 1.10. Hattula. Terveystiedon oppitunteja päihteistä, Hämeen AKK, Sairion toimipiste. 7. - 8.10. Hollola. Terveystiedon oppitunnit tupakasta Hollolan alakouluille. 14. -15.10. Hollola. Terveystiedon oppitunnit tupakasta Hollolan alakouluille. 20.10. Vantaa. Tupakkateemapäivä, Varia, Tennistien oppilaitos. 22.10. Hämeenlinna. Terveysalan järjestöfoorumi, Raatihuoneen valtuustosali. 26.10. Jokioinen. Terveystiedon oppitunnit tupakasta ja muista päihteistä, Paanan koulu, 7. luokat. 27.10. Hattula. Selvä peli -liikennekurssi Parolan yhteiskoulun lukiolaisille, Juteinitalo.

Seminaari kuntatoimijoille!

LAPSEN TURVAKSI Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy päivähoidossa ja koulussa. 22.10.2009 klo 10.00 - 15.00 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lintulahden toimipiste, Lintulahdenkuja 2, Helsinki.

Aluekoordinaattori Pirjo Naumanen on toimivapaalla 30.9. asti. Alueen tapahtumissa yhteydet aluekoordinaattori Anne Mikkolaan p. 044 055 9920 tai anne.mikkola@terveysry.fi. Syyskuu 3.9. Turku. Turun alueen ehkäisevän päihdetyön yhdistysten syyspäivä. 10.9. Kalanti. Smokefree-info ja terveystiedon oppitunnit tupakasta ja nuuskasta koko Kalannin yläkoulun kaikille oppilaille. 15. - 16.9. Turku. XIV Valtakunnalliset päihdepäivät. Terveys ry mukana omalla osastolla. 28. - 30.9. Turku. Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointipäivät. Lokakuu 1.10. Turku. Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointipäivä. 9. - 11.10. Tampere. Innostu! Innosta! -hankkeen valtakunnallinen foorumi. 19. - 23.10. Turku. Opetushallituksen liikenneturvallisuusviikko. Terveys ry järjestää Turvallisesti mopolla -kursseja yläkouluihin ja Selvä peli -kursseja ammatti-instituutteihin. 20. - 22.10. Turku. Päihdeputki kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille moniammatillisen työryhmän kanssa yhteistyössä. 23. - 25.10. Turku. Osaava nainen -messut. 26.10. Raisio. Turvallisesti mopolla -kurssi Vaisaaren koulun 8-luokkalaisten puolikkaalle. Kouluttaja Petri Tuovinen. 26.10. Raisio. Mopoaiheinen vanhempainilta 8-luokkalaisten vanhemmille. Kouluttaja Petri Tuovinen. 27.10. Raisio. Turvallisesti mopolla -kurssi toiselle puoliskolle 8-luokkalaisia. Kouluttaja Petri Tuovinen. Yhdistykset Terveys ry:n Halikon osasto ry: 14.10. Vaskio. Niksi-ilta Maaäidin Lähteellä, Paimiontie 86 klo 18.00. 25.11. Vaskio. Pikkujoulu erämajalla, Heinäsuontie 256 klo 18.00. Turun seudun alueyhdistys ry: 24.9. Liikennemyymälätapahtuma Auran ABC:llä klo 16.30. 18.10. Säkylä. Perinteinen Huovinretki ry:n järjestämä polkuretki. Osallistutaan taas porukalla. 23. - 25.10. Turku. Osaava nainen -messut. 4.12. Paimio. Joulujuhla Ankkalammen takkatuvalla klo 18.00, Sähköyhtiöntie 193. Puuroa ja glögiä. Mukaan 2 €:n lahjapaketti. Arpajaiset. Ilm. Minnalle 1.12. mennessä.

Lisätietoja: www.thl.fi/tapaturmat 39

Kohtaamiset

Syyskuu 1.9. Tampere. PIRTE-verkoston kokous. 1. - 2.9. Niinisalo. Terveitä aamuja varuskunnassa -tapahtuma. 6.9. Kangasala. Auton-päivän tapahtuma Mobiliassa, kännilasirata. 8.9. Urjala. Tupakka oppitunteja yläkoulussa. 8.9. Pori. Harrastustoiminnan päihteettömyyskäytännöt -seminaari yhdessä MLL ja Terveys ry 7. - 11.9. Tampere. See you -heijastin kampanja Tampereen ja lähikuntien alueella yhteistyössä Tampereen Liikenneraittiusyhdistyksen kanssa Lokakuu 8.10. Tampere. Lapsen tähden -seminaari valtuustosalissa ja tiedotusvälineille info päihdeperheistä. 9. - 11.10. Virrat. Innostu-hankkeiden valtakunnallinen foorumi. 22.10. Ikaalinen. Kouluterveyskyselyn vanhempainilta Ikaalisten koulussa 23.10. Helsinki. Munkkiniemen koulussa englannin kielinen oppitunti päihteistä.

Syyskuu 7. - 11.9. Kuusankoski. Valintojen virta -elämysreitti. 1. - 2.9. Vekaranjärvi. Kansalaiskasvatuspäivä KarPr:ssa. Lokakuu 5. - 16.10. Kouvola. Sivuraide -elämysreitti Brankkarilla. 20.10. Lappeenranta. Faktoista valintoihin -teemapäivä Ekamolla. Marraskuu 2. - 6.11. Elimäki. Pakoputki-elämysreitti. 9. - 13.11. Myllykoski. Umpitunneli-elämysreitti. 7.11. Kuusankoski. Päihdemessut.

Koulujen Aikakauslehtipäivän teemana on Avaa kansi! Q Koulujen Aikakauslehtipäivä on 12.11., jolloin kannen kautta pureudutaan lehden sisältöön. Kannessa lehden kuvat ja sisältö kohtaavat monella tavalla. Aikakauslehtipäivään osallistuu noin 70 prosenttia peruskouluista, lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista.

Tampereen Liikenneraittiusyhdistys ry tempaisee Markku Kuoppamäen johdolla Puhalla nolla -teemalla pitkin ja poikin Pirkanmaata. 40

Syyskuu 3.9. Kuorevesi. Turvallisesti mopolla -kurssi Kuoreveden koululla. 9.9. Jämsänkoski. Turvallisesti mopolla -kurssi Kankarisveden koululla. 9.9. Pihlajavesi. Turvallisuus-teemapäivä. 21.9. Keuruu. Terveitä aamuja -varuskuntatapahtuma. 29.9. Jyväskylä. Mikonpäivän terveellinen elämä –tapahtuma kumppanuustalolla. Lokakuu 5.10. Suolahti. Nuorisotyö järjestössä -luento Humanistisessä AMK:ssa. 9.10. Jyväskylä. Yliopisto terveystieteidenlaitos didaktiikan jatkokurssiin liittyvä luento. 21. - 24.10. Jämsänkoski Kone Agria –messuilla mm. häkämittausta. 26. - 30.10. Jyväskylä. Keskussairaalan valoviikot mukana Terveys ry:n toimintapiste. 27.10. Jyväskylä. Kantere-seminaari. 29.10. Jyväskylä. Keski-Suomen järjestöjen maakuntafoorumi. 10. - 11.11. Jyväskylä. My Way -tapahtumassa Terveys ry:n toimintapiste.

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n kautta tilattavissa: Liikuntaa paperilla ja liikuntaläksyjä

KEHONHUOLTOMATERIAALI

Venytellen vetreäksi, rentoutuen raukeaksi

ppimateriaalipaketti, jonka avulla pystyt toteuttamaan liikunnanopetusta yhä monipuolisemmin. Oppilas voi tehdä tehtäviä, jos ei jostain syystä pysty osallistumaan liikuntatunnilla liikkumiseen. Materiaalin tekijät ovat nimenneet nämä tehtävät vemppatehtäviksi. Tehtäviä voi käyttää myös liikuntaläksyinä,

kotitehtävinä oppilaille. Materiaalin tekijät Leila Auru, Johanna Marttila ja Kirsi Niittonen ovat kehittäneet materiaalipaketin alun perin liikunnan aineopintojen seminaarityön pohjalta. Materiaali sisältää tehtävä- ja vastausosion, yhteensä n. 200 sivua.

Materiaalin hinta 30 € + toimituskulu.

Tavoitteena on tarjota vinkkejä ja kerrata tuttua. ua. levää Venyttelyn ja rentoutumisen tärkeyttä käsittelevää kirjallinen materiaali ja rentoutusharjoitukset soveltuvat oppimateriaaliksi. Lähdeluettelosta voi poimia hyväksi todettuja vinkkejä venyttelyn ja kehonhuollon kirjallisuudesta ja nettisivuista. DVD:llä on kouluun soveltuva monipuolinen venyttelytunti (55min), kuminauhavenyttely (20 min), palauttavat venyttelyt harjoituksen päätteeksi (12min) sekä kasvojumppa (5min). Kirjallisesta materiaalista löytyvät ohjeet DVD:n harjoituksiin. Sisällön suunnittelu ja toteutus: Henna Sipola Hinta: 40 euroa /DVD + moniste te

Tekijät eivät takaa lajikohtaisten sääntöjen oikeellisuutta. Virallisten pelien ja turnausten säännöt tulee tarkastaa lajiliitoista. Materiaalin käyttäminen muuhun kuin opetustarkoitukseen ei ole sallittua.

Tilaukset: LIITO:n toimisto toimisto@liito.fi tai puh. (09) 2787 055, 2787 066

Tilaukset ja tiedustelut: LIITO:n toimistosta, e-mail: toimisto@liito.fi

VANHAT TANSSIT OPETUSMATERIAALIA

LIKES-TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISEMA MATERIAALI Heimo Nupponen, Hannu Soini, Risto Telama:

Mukana perinteisiä sekä uusia ”vanhoja” tansseja. Tanssit ohjeineen: Video 1 ja 2 sekä ohjekirjaset 1 ja 2 sekä CD 2:n kansilehdellä Musiikki: CD 1 ja 2 Opetusvideo 1 sisältää tanssit: Poloneesi, Franseesi, Avaustanssi, Mignon, Kehruuvalssi, Cicapo, Pompadour, La Chaconne, Pas d´Espagne, Pas d´Quatre, Wengerka, Krakowiak, Masurkka, Wienervalssi, Tango, Salty Dog Rag, Virginia Reel, Lambeth Walk, Gay Gordons, Veleta Opetusvideo 2 sisältää tanssit: Avaustanssi (esitys), Do-Sa-Do, St’Bernard valssi, Fireman’s Dance, Tango, Good Night Sweetheart, Seems like, Boston valssi, Jiffy mixer, Doublevska polkka, Shortcake, Helsinki valssi Musiikki CD 1 ja CD 2 Kaikkien tanssien musiikit ovat Helsingin Poliisisoittokunnan CD levyillä 1 ja 2. Hinnat DVD: 45 €/kpl, pakettihintaan 80 € CD: CD 1 ~15 € ja CD 2 ~ 15 € Videoiden suunnittelu ja koreografia: Litm Tytti Luukko CD-levyjen musiikki: Helsingin Poliisisoittokunta Tilaukset: LIITO:n toimistosta, toimisto@liito.fi tai puh. (09) 2787 066

Koululaisten kunnon ja liikehallinnan mittaaminen • Kirja ................................................................. 12 € • CD-levy (sisältää kahden testin: Sukkulajuoksun ja vaiheittaisen istumaannousun ajoitukset) ... 10 € • Kirja + CD-levy ............................................... 20 € • Kansio, laminoimattomat välilehdet, kirja ja CD ...................................................... 40 € • Kansio ilman kirjaa ja CD:ä, laminoimattomat välilehdet .......................... 27 € • Oppilaan suorituskortit 50 kpl:een erinä ....... 12 € • Luokkakortit 10 kpl:een erinä ............................ 3 € nä............................ ut. Hintoihin lisätään toimituskulut.

Tilaukset: Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry puh. (09) 2787 066, 2787 055, fax. (09) 2728 188 e-mail: toimisto@liito.À LIKES-tutkimuskeskus puh. 014–260 1572, fax. 014–260 1571 e-mail: ulla.hakanen@likes.À

Kohtaamiset

Syyskuu 8. - 9.9. Pieksämäki. Kuka päättää -elämysreitti srk:n leirikeskuksessa, Vangasharjussa. 15.9. Kerimäki. Terveysrastit-tapahtuma yläkoululaisille. 21.9. Joensuu, 22.9. Mikkeli ja 23.9. Kuopio "Asiallista ja holtitonta" - PAW? -kyselyn ja Itä-Suomen tulosten esittely ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden työkokouksissa. Järjestäjänä Itä-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto sekä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO) Lokakuu 3. - 4.10. Rantasalmi. Alueelliset järjestöpäivät Korholan Lomapesässä, Korhola Holiday -maaseutumatkailuyrityksessä Rantasalmen Parkumäessä. Mukana jäseniä Savo - PohjoisKarjalan ja Etelä-Karjala - Kymenlaakson yhdistyksistä. 10.10. Savonlinna. Terveysmessut Savonlinnan linja-autoasemalla klo 9.00 - 14.00. Terveyteen liittyviä mittauksia ja testejä, materiaaleja, tuotteita ja palveluja.

Syyskuu 8.9. Lapua. Turvallisesti mopolla -kurssi 8. lk. 10.9. Ähtäri. Tupakkaterveyskasvatuksen päivä yläaseella. 14.9. Kauhajoki. Turvallisesti mopolla -kurssi 8. lk. 14. - 17.9. Seinäjoki. Ehkäisevän päihdetyön elämysreitti 7. - 8. lk. 17.9. Seinäjoki. Vanhempainilta yläasteen 7. - 8. lk. 15.9. Vaasa. Merenkurkun koulu Turvallisesti mopolla -kurssi 8. lk.

TJM-systems ilmoitus: Fenno Medical 1/4 sivua.

Savonlinnan Ruusun päivä -tapahtumassa ruusun saanut Marja-Terttu Pulli totesi, että rattijuoppojen vuoksi monet viattomat, muun muassa lapset joutuvat kärsimään. Ratsiaan osallistuneet poliisit Jari Lehto (vas.), Marja Korhonen ja Antti Muli kertoivat, että rattijuopumustilastoihin tuli Savonlinnan alueella selkeä piikki pitkän ja lämpimän vappuviikonlopun tienoilla.

Ruusun päivä -tapahtuma Savonlinnassa 42

Tästä arviosta lähti keskustelu liikkeelle. Ensin katsottiin kauempaa, sitten tultiin arvelemaan ja keskustelu oli jo aiheessa.

Alkoholin tyhjät kalorit Terveys ry Farmari-messuilla Kokkolassa 30.7. - 2.8.2009. Teksti ja kuvat: Anneli Palosaari, Terveys ry:n Kokkolan osaston puheenjohtaja ja Liisa Viitanen, aluekoordinaattori ■ Terveys ry:n Kokkolan osasto osallistui Farmari-messuille jakaen osaston Keski-Pohjanmaan liikunnan (Kepli:n) kanssa. Osasto sijaitsi ProAgria hallissa, johon oli keskitetty viljelijäväestön hyvinvointia tukevia toimijoita. Terveys ry:n teemaksi valittiin Alkoholin tyhjät kalorit. Kepli teki osastolla kehon koostumusanalyysiä. Terveys ry:n asiakkaana kävi neljän messupäivän aikana noin tuhat eri-ikäistä aikuista. Havaintomateriaaleista läskit herättivät eniten huomiota. Yhdessä on selvästi hyvä olla -teema sekä Terveys ry:n omat alkoholi- ja tupakka-julisteet pysäyttivät ennen kaikkea nuoria lukemaan julisteiden viestiä. Arjen valinnoista keskusteltiin nuorten kanssa. Aikuiset pitivät alkoholin sosiaalisia vaikutuksia elämälle jopa terveyshaittoja pahempina. Keskustelu kääntyikin luontevasti säännöllisen arkirytmin tärkeyteen. Saimme osastollemme viivähtäneille jaettavaksi LU-Finlandin sponsoroimat välipalakeksit. Terveyslehdet tukivat viestiämme ja ne menivät ”kuin kuumille kiville”. Arviomme mukaan messuilla tavoitettiin sellaista väestöä, jota eivät muut tapahtumamme tavoita. Puheisiin tulivat perheet, pariskunnat ja kaveriporukat. Moninkertainen määrä ihmisiä pysähtyi tarkastelemaan osastoamme kauempaa. Usein kommentit olivat, että ”kyllähän sen tietää, mutta kun se tuodaan noin esille, niin sen tajuaa”. Terveys ry:n osastolla Anneli Palosaari keskustelemassa messuvieraan kanssa.

Syyskuu 11.9. Oulu. Ajokunnossa -kuljettajan ajokuntotempaus Tuiran Teboililla klo 14.00 - 17.00. 15.9. Kuusamo. Nuorten hyvinvointitapahtumassa Kainuun ammattiopiston Kuusamon yksikössä savuttomuuspiste ja Innostu! Innosta! hankkeen esittelypiste. 21.9. Oulu. Terveys ry mukana alkoholi- ja tupakkateemalla Muistiliiton toimintapäivässä. Syyskuu. Terveys ry Miehestä mittaa -ryhmän mukana puolustusvoimien kutsuntatilaisuuksissa Oulussa. Lokakuu 9 . - 11.10. Virrat. Kuusamon Innostu! Innosta! -paikallishanke valtakunnallisessa foorumissa. 27. - 28.10. Oulu. Terveys ry:n esittelypiste Eteenpäin työelämäja koulutusmessuilla Ouluhallissa. Lokakuu. Lopettajakilpailun markkinointitilaisuuksia ammatillisissa oppilaitoksissa. Marraskuu 2.11. Oulu. Häkämittausta ja tupakoinnin lopettamisneuvontaa Kumppanuuskeskuksen yhteispalvelupisteessä, Isokatu 47. 5.11. Oulu. Koulutuspäivä Päihteet, media ja nuoret -teemalla. Luennoitsijana mm. Mervi Hara; Suomen Ash. 11. - 12.11. Siikalatva. Päihdelabyrintti Siikalatvan yläasteiden oppilaille Piippolan käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa. 11.11. Siikalatva. Vanhempainilta päihdelabyrintissä käyvien oppilaiden vanhemmille Piippolan käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa.

Syyskuu 1.9. Lapin aluekoordinaattorina aloittaa FM Teppo Kuusela Rovaniemeltä. Hän on toiminut biologian ja maantiedon sekä terveystiedon opettajana Rovaniemen ja Oulun seuduilla. 43

Terveysristikko

Terveysristikko 3/2009 L채het채 vastauksesi 20.10. menness채 osoitteella: Terveys ry / Terveysristikko Hitsaajankatu 9 A 7. krs 00810 Helsinki Oikein vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. 44

Nimi ____________________________________ Osoite___________________________________ Postinumero ja -toimipaikka__________________ ________________________________________

Palvelukortti Terveyslehti Lukijavisa

Tilaan Terveyslehden vuodeksi 20 € kestotilauksena 15 €

10 kysymystä Kymmenen kysymystä Terveyslehden sivuilta. Lukemalla löydät oikeat vastaukset.

opiskelijahintaan vuodeksi 10 € ■

Oppilaitoksen nimi____________________________________

Anna palautetta lehdestä 01.10.2009 menessä ■ Kolme kiinnostavinta juttua olivat

1) Mitä suomalaisnuorten hyvä itsetunto tarkoittaa? ___________________________________________________ 2) Mitä on humalaväkivallan taustalla? ___________________________________________________ 3) Mitä löytyy DAA-planeetalta? ___________________________________________________ 4) Mitä tarkoittaa ESPAD? ___________________________________________________ 5) Kuka rokkaa päihteettömyyden puolesta? ___________________________________________________ 6) Milloin käynnistyvät Smokefree-luokka- ja yksilökilpailut? ___________________________________________________ 7) Miksi teinitupakointi tuottaa pulskan vyötärön? ___________________________________________________ 8) Mikä on tupakkasponsorointia? ___________________________________________________ 9) Milloin pidetään opetushallituken liikenneturvallisuusviikko? ___________________________________________________ 10) Kuka on vuoden 2009 yhteisöllisyyden edistäjä? ___________________________________________________

1. _______________________________________________sivulla ______ 2. _______________________________________________sivulla ______ 3. _______________________________________________sivulla ______ ■ Toivomukseni lehden sisällöksi:___________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ■ Muuta palautetta: __________________________________________ ____________________________________________________________

Tilaus/arvontaosoite/osoitteenmuutos Nimi _______________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________ Postinumero ja postitoimipaikka _________________________________

Vastaukset ja samalla voi antaa palautetta 01.10.2009 mennessä. Terveyslehti maksaa postimaksun, kun sivun osoitekuponki on postin näkyvissä. Vastata voi myös internetissä: www.terveysry.fi. Nimi ja osoitetiedot oheisen lomakkeen kohtaan: Tilaus/arvontaosoite/osoitteenmuutos. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto.

Seuraava Terveyslehti ilmestyy 20.11.2009 Lehden aiheena on Kohtuus kaikessa

Päiväys ja allekirjoitus __________________________________________ Puhelin päivisin: ______________________________________________ Sähköpostiosoite: _____________________________________________

Sosiaali- ja terveydenhuolto Potilasvahingot ja korvauskäytäntö

22.9. Kuopio, 29.9. Helsinki Valtakunnalliset ensihoito- ja sairaankuljetuspäivät

8. – 10.10. laivaseminaari Osastonsihteerin koulutuspäivät

13. – 14.10. Terveydenhuollon opiskelijoiden ohjaus

8. – 9.10. Tallinna Välinehuollon esimiesten koulutuspäivät

21. – 22.10. Infektioriskit pitkäaikaishoidossa

22.10. Jyväskylä XXI Valtakunnalliset potilasasiamiespäivät

27. – 28.10. Tampere Epävakaan persoonallisuuden hoito

29.10. Helsinki Lisätietoja:

www.efeko.ﬁ -> koulutus Koulutussihteeri Päivi Raitio, puh.010 409 4549 tai päivi.raitio@fcg.ﬁ Koulutuksista vastaa:

Johtava koulutuspäällikkö Jari Koivisto

UUSI TUTKINTO AIKUISIÄLLÄ TAI KAIPAATKO TIETOJEN PÄIVITYSTÄ?

HAE.NYT. KOHTI TUTKINTOA

www.diak.fi/yhteishaku

SAIRAANHOITAJA - SOSIONOMI - TERVEYDENHOITAJA nuorten yhteishaku Helsingissä 14.9.-25.9.2009 SOSIONOMI - SOSIONOMI-DIAKONI aikuisten yhteishaku Järvenpäässä 28.9.-9.10.2009

YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

PÄIHTEET JA SYRJÄYTYMINEN, hakuaika 28.9.-9.10.2009 www.diak.fi/ylempiamk

KOULUTUKSIA TYÖYHTEISÖILLE

Välineitä muutokseen ja työyhteisön kehittymiseen. esim. Tarinalliset menetelmät voimavarana, Turvallinen työyhteisö, Draama ja kuvataide ohjauksessa ja kasvatuksessa sekä Työryhmien voimavarakeskeinen kehittäminen. KYSY LISÄÄ! palvelu.diaketela@diak.fi

TYÖNOHJAUSTA - Etsitkö uusia näkökulmia työhön? Ovatko työyhteisön voimavarat jo käytössä? www.diak.fi/tyonohjauspalvelut AVOIN AMK

Lasten ja nuorten psykososiaalinen tuki 21.9.-20.11.2009, verkko-opinnot Lasten ja nuorten mielenterveystyö 19.10.-13.11.2009 Huumetyö 16.11.- 18.12.2009 Kuntoutumisen tukeminen (VAM2) 1.10.-30.10.2009 Vammaisuuteen liittyvät erityiskysymykset (VAM3) 3.-4.12.2009 Lähetys ja kansainvälinen diakonia 14.9.-13.11.2009

Diakonia-ammattikorkeakoulu www.diak.fi Diak Etelä - Helsinki - Järvenpää - Kauniainen Sturenkatu 2, 00510 Helsinki