Terveyslehti 3/2011 by Simo Miettinen

TERVEYSUUTISET > JOHTOLANKA > TEEMA > AJOKUNTO > KOLUMNI > KOHTAAMISET > 3/2011

ARVOA LAPSUUDELLE JA NUORUUDELLE

ENEMMÄN KUITUA - VÄHEMMÄN SOKERIA

Vaihda tupakka KSYLITOLIPURKKAAN

OSALLISTU SMOKEFREE -LUOKKAKILPAILUUN 1.10.2011 - 31.3.2012

Irtonumero 5,00 €

Uusi järjestö EHYT ry aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa

Yhteistyöllä lisää hyvinvointia

Tuotteet ja aineistot www.terveysry.fi Poistettavia tuotteita Terveystieto-oppikirjat Apsu-tontun terveysaapinen, 1. luokan oppilaan kirja (4 €) 1 € Apsu-tontun terveysaapinen, 2. luokan oppilaan kirja (4 €) 1 € Apsu-tontun terveysaapinen, opettajan opas 1 - 2 (15 €) 5 € Terveysdekkarit

opettajan opas 3 - 4 luokat (12 €) 1 € Nuoret ja alkoholi -kirja (20 €) 10 € Hapekasta odotusta -sarjakuvakirja (10 €) 7 € Leija-oppimateriaalikansio (35 €) 10 € Surffaile sujuvasti tapojen maailmassa (20 €) 5 € Nukketeatterin taikaa (20 €) 5 € Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja (20 €) 10 € Terveys ry:n adressi iloon tai suruun, kaupan päälle nippu erilaisia värssyjä (10 €) 8 € Pinssit (1€), 0,50 € - polkupyörä (kullanvärinen) - Selvä kuski (värillinen)

Liikennekurssit

Terveys ry:n muut tuotteet

Turvallisesti mopolla -kurssi (420 €) Selvä peli liikenteessä -kurssi (370 €)

Naisten pashminahuivit (25 €) ohut, pehmeä, hapsullinen villa-pashminahuivi on kooltaan 70 x 180 cm, värit: musta, puhdas vaalean harmaa, viininpunainen, vaalea roosa ja purppuranpunainen. Miesten kaulahuivit (20 €) pehmeä, hapsullinen villakaulaliina on kooltaan 30 x 180 cm, värit: viininpunainen ja tummansininen.

Ehkäisevä päihdetyö Julisteet Alkoholin matematiikkaa (0,50 €) Tupakoitsijan ravintoympyrä tai Rökarens kostcirkel -poster (0,50 €) Päihteittä pärjää paremmin - Jonna ja Juuso CD (yhteishinta 20 €) Savuton tila -taulu (10 €) Rähinäviinan kirous -opetuspaketti (2 €)

Tositietoa-sarja Faktaa päihteistä nuorille. Tositietoa Tupakka, Snus, Alkoholi, Alkoholi & tapaturmat, Sekakäyttö (0,50 €/kpl)

Tapakasvatus ja elämisentaito Tupakka - miehen tietokirja (20 €) TOP - Tupakatta oot Trendikäs Putkihuivi, kylmän ja paras cd-aineisto: tuulen suoja päähän, kaulaan ym. (7 €) TOP1/Tupakoinnin lopettaminen (10 €) värit: oranssi ja tummansininen TOP2/Savuton työelämä (10 €) TOP3/Tupakoinnin ennaltaehkäisy (10 €) Rytmiä elämään -lautapeli (10 €) - lapsille ja nuorille/aikuisille Energiajuomat eivät sovi lapsille -esite (0,20 €)

Tilaukset: www.terveysry.fi tai puh. (09) 685 0330 Tilauksiin lisätään postituskulut.

SISÄLTÖ

Tässä numerossa:

Palstat Pääkirjoitus

Yhteistyöllä tuloksiin

Terveysuutiset

Teemana Kunnon eväillä

Nuorten uskoa tulevaisuuteen vahvistettava Arvoa lapsuudelle ja nuoruudelle Nuoret haluavat konkretiaa päihdevalistukseen Jatkuva alkoholimainonta tavoittaa nuoret - rajoitukset tehottomia Muuntohuumeet eivät ole vaarattomia Imppaaminen voi viedä nuorelta hengen Yhä useammasta vainajasta löytyy huumeita

Johtolanka

Yhteistyöllä lisää hyvinvointia

Ajokunto Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry perustettiin 8 - 11 Tie hyvinvointiin arjen valinnoilla 12 - 13 Tiedätkö kuinka paljon saat ravintokuitua ja sokeria - ja mistä? 14 Alkoholi lihottaa suomalaisia 15 Smokefree -luokkakilpailu 16 - 17 Vaihda tupakka ksylitolipurkkaan 18 - 20 Tupakka terveystiedon opetuksessa - koulutus 20

5-6

22 - 23

Opetushallituksen liikenneturvallisuusviikko 12. - 16.9.2011 Nuorempi ottaa mallia - kaikessa

Kohtaamiset

24 - 27

Pää edellä -koulutuksesta on tykätty Terveys ry:n aluekoordinaattorit

Kolumni

Vallitseeko koulussa hosumiskulttuuri?

Koulujen Aikakauslehtiviikko 7. - 11.11.2011 Terveyslehden tehtävät sisältyvät juttuihin: Tie hyvinvointiin arjen valinnoilla (tehtävä 1) 12 - 13 Enemmän kuitua - vähemmän sokeria (tehtävä 2) 14 Tupakan ja nuuskan vaikutuksista terveyteen (tehtävä 3) 18 - 21 Tukea koulujen ja oppilaitosten liikennekasvatukseen (tehtävä 4) 22 - 23 Tehtäviin voi hankkia lisätietoja myös muista tietolähteistä.

PÄÄKIRJOITUS kalervo.koivisto@terveysry.fi

Terveyslehti

Yhteistyöllä tuloksiin

hkäisevän päihdetyön järjestöt Terveys ry, Elämäntapaliitto ry ja Elämä On Parasta Huumetta ry, ovat kevään aikana tehneet päätökset siirtää toimintansa kesällä perustettuun Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:hyn. Ensi vuoden alussa toimintansa aloittava uusi järjestö tiivistää ehkäisevän päihdetyön asiantuntemusta ja osaamista keskittämällä sekä taloudellisia että fyysisiä resursseja päihteettömyyden edistämiseksi yhteistyössä kuntien palvelujärjestelmien, muiden järjestöjen, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa. EHYT ry:n perustamisesta ja hallinnosta enemmän sivuilla 8 - 11.

teemana on Tunne juttu, johon liittyen aikakauslehtiviikkoon ilmoittautuneet koulut saavat valikoiman aikakauslehtiä sekä oppimateriaaleja lehtien käsittelyyn. Terveyslehti ei tänä vuonna julkaise erillistä oppimateriaalia, vaan tehtävät on sisällytetty tämän lehden juttujen yhteyteen ja ne soveltuvat yläkouluikäisten terveystiedon ja liikennekasvatuksen tukemiseen.

Syksyisin alkaa myös perinteinen Smokefreeluokkakilpailu, joka on tarkoitettu yläkoulun 7. ja 8. luokille. Kilpailuun osallistuvat luokat sitoutuvat pysymään tupakoimattomina ja nuuskaamattomina koko kilpailukauden ajan. Ehkäisevässä päihdetyössä voimavarojen keskit- Smokefree-luokkakilpailuun osallistuva ryhmä täminen onkin tarpeen, mikäli suomalaista päih- voi koostua myös harraste-, tai opetusryhmäsdemyönteistä ilmapiiriä tä, joka kokoontuu säänaiotaan lähivuosina muutnöllisesti, esimerkiksi poitaa esimerkiksi alkoholin kien liikuntaryhmä, käsisuhteen. Yhteistyön tiivistyöryhmä tai koulukuoro. Kesäkuun alussa perustettu täminen tapahtuu sikäli Toivottavasti mahdolliuusi järjestö Ehkäisevä päihdetyö simman monesta koulusta oikeaan aikaan, kun myös kansalaiset ovat alkaneet löytyy innostuneita ryhEHYT ry tiivistää alan paheksua liiallista viinan miä edistämään nuorten asiantuntemusta ja osaamista. kanssa lotraamista, josta savuttomuutta. Asiaan ääriesimerkkinä maailliittyy myös suun terveys, manmestaruuden voittajossa tupakka ja nuuska neiden jääkiekkoilijoiden ovat koululaisten ja opisvoitonjuhlat. Nuorten alkelijoiden iso ongelma. koholin käyttö vähentyi Lehdessä haastateltu tor2000 luvun alkuvuosina niolainen suukoulun pevastoin yleisempää kehirustaja opastaa, miten tystä. Kuitenkin viimeikannattaa huolehtia suun simmän, vuoden 2009 puhtaudesta. nuorten terveystapatutkiTunnettua on, että lisämuksen mukaan nämä vuosia elämäänsä saa, kun myönteiset kehityskulut on savuton, välttää ylipainäyttävät pysähtyneen. noa, liikkuu säännöllisesti ja syö terveellisesti. Näillä Tämä Terveyslehden sykarjen valintoja ohjaavilla syn numero on vuosittain vinkeillä kannattaakin osallistunut Koulujen Ailähteä syksyiseen maaskakauslehtipäivään, joka toon, joko sienestämään tänä vuonna muuttuu viitai vain patikoimaan ja kon mittaiseksi. Viikon nauttimaan ruskasta. ■ 4

HYVÄN OLON JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN LEHTI

Julkaisija: Terveys ry Hitsaajankatu 9 A 7. krs 00810 Helsinki puh. (09) 685 0330 fax. (09) 685 4223 www.terveysry.fi etunimi.sukunimi@terveysry.fi Päätoimittaja: Kalervo Koivisto puh. (09) 6850 3316 tai 0400 469 764 Toimituskunta Kristiina Hannula pj Kalervo Koivisto Leena Sipinen Tuula Sundman Liisa Temisevä Ulkoasu ja taitto Tiina Haavistola Vieste Oy Ilmoitukset Jari Hämäläinen puh. 044 566 7156 Ilmoitusaineistot aineistot@tjm-systems.fi Osoitteenmuutokset simo.miettinen@terveysry.fi Painopaikka PunaMusta Oy, Tampere ISSN 1797 - 1357 16. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen

TERVEYSUUTISET

Nuorten uskoa tulevaisuuteen vahvistettava ■ Panostukset heikoimmin voivien nuorten ryhmässä lisäisivät tehokkaasti tyytyväisyyttä elämään. Voi hyvin nuori! -hankkeen keväällä järjestetyssä seminaarissa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa todettiin, että erityisesti panostukset materiaaliseen hyvinvointiin, terveyteen ja tulevaisuuden luottamukseen lisäisivät alustavien tarkastelujen perusteella tyytyväisyyttä. Hankkeen projektipäällikkö Viktor Kallunki kertoi, että nuorten voimavaratekijöinä ovat turvallisuus, ihmissuhteet ja terveys, joiden osalta tyytyväisyys on korkealla. Sen sijaan riskejä liittyy materiaaliseen elintasoon, omaan tulevaisuuteen ja suoriutumiseen. - Selvimmät erot naisten ja miesten välillä liittyvät turvallisuuteen ja tulevaisuudenuskoon. Naisten kokema turvallisuus on korkea, mutta miehiä matalampi. Usko omaan tulevaisuuteen on sen sijaan koko aineistossa suhteellisen alhainen, mutta miehillä naisia heikompi, esittää Kallunki. Professori Lea Pulkkisen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointia on kyettävä tukemaan entistä yksilöllisemmin. - Yksi keino tähän on koulun kehittäminen kokonaiskoulupäivän suuntaan, mikä mahdollistaisi lasten ja nuorten yksilöllisemmän kohtaamisen sekä harrastustoiminnan laajentamisen kaikkiin nuoriin. Pulkkisen mukaan nuorten tietoa tulisi lisätä erityisesti psyykkiseen hyvinvointiin sekä vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvistä asioista. - Terveystieto, sisältäen myös psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueen, tulisi sisällyttää kaikkien oppilaitosten ohjelmaan. Vanhemmuuteen tukemisen osalta olisi sen sijaan löydettävä taho, jolla olisi mahdollisuus vahvistaa kaikkien tietoisuutta lasten ja nuorten voimavara- ja riskitekijöistä, esittää Pulkkinen. Voi hyvin nuori! -hanke päättyy maaliskuussa 2012 ja sen keskeisenä tavoitteena on lisätä nuorten aikuisten hyvinvointia lisäämällä tietoa kohderyhmistä sekä kehittämällä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Lisätietoa hankkeesta: www.kyamk.fi/vhn.

Arvoa lapsuudelle ja nuoruudelle

■ Suvaitsemattomuus, liian aikainen aikuistuminen sekä osallisuuden puute olivat asioita, joihin lapsiasiavaltuutetun toimistoon kokoontuneet lasten ja nuorten vaikuttajaryhmät toivovat parannusta Suomessa. Lähes kaikki ryhmät toivat esille tarpeen lisätä Suomessa erilaisuuden hyväksymistä ja kasvamista pienestä pitäen suvaitsevaisuuteen eri kulttuureja, uskontokuntia ja vähemmistöjä kohtaan. Lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmän nuoret näkivät perheiden tukemisen ja yleiseen ilmapiiriin vaikuttamisen tarpeellisena. Nuoret näkevät yliseksuaalisen ja väkivaltaisen mediaympäristön luovan paineita aikaiseen aikuistumiseen. Median koettiin luovan ulkonäköpaineita sekä tytöille että pojille. Liian aikaista aikuistumista edistää nuorten mielestä myös se, että lapsilta odotetaan usein samoja asioita kuin aikuisiltakin. Lapset ja nuoret kehittyvät eri tahtiin, mikä pitäisi ottaa entistä paremmin huomioon. Lapset ja nuoret kaipaavat arvostusta ja yksi tapa on se, että päätöksiä tekevät aikuiset selvittävät nykyistä paremmin lasten ja nuorten mielipiteitä. Lasten ja nuorten mielestä heidät tulisi ottaa paremmin mukaan päätöksentekoon tarjoamalla heille säännöllisiä tapaamisia päättäjien kanssa. Koulusta tulisi tehdä viihtyisämpi antamalla lasten vaikuttaa koulutilojen suunnitteluun. Jokaiseen kouluun tarvitaan toimiva oppilaskunta ja lasten mielipiteet pitää ottaa paremmin huomioon myös harrastuksissa. Lapset toivoivat vahvistusta koulujen oppilashuoltoon ja matalampaa kynnystä päästä kouluterveydenhoitajalle, -lääkärille tai -psykologille.

Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus olla oma itsensä, vaikka ei olisi samanlainen kuin muut.

TERVEYSUUTISET

Nuoret haluavat konkretiaa päihdevalistukseen

■ Turun Sanomissa kerrottiin 10.8.2011, että Raision lukion abiturientit Tatu Penttinen, Eeti Koskinen ja Lauri Lehtimäki toivoisivat konkretiaa päihdevalistukseen. Kaikkien mielestä tietoa päihteistä saa koulusta tarpeeksi, mutta käytön seuraukset pitäisi tuoda paremmin esiin. Koskisesta poliisin huumevalistus yläkoulussa olisi ollut tehokkaampaa, jos mukana olisi ollut entinen huumeidenkäyttäjä kertomassa kokemuksistaan.

Koskisen mielestä näin toteutettu valistus tehoaisi paremmin eivätkä nuoret haluaisi alkaa käyttää huumeita, koska he eivät haluaisi siihen kuntoon. Useat nuoret kommentoivat kirjoitusta todeten, että päihdevalistukseen tarvitaan asenteettomuutta. Sen tulee ja täytyy olla totuuden mukaista ja objektiivista. Nimimerkillä kommentoinut toteaa päihdevalistuksen olevan kaukana siitä tiedosta, mitä nuoret lukevat internetistä. Kuka tahansa voi netissä

Jatkuva alkoholimainonta tavoittaa nuoret - rajoitukset tehottomia ■ Nuorten kaveripiirissä yleisimmin käytettävät alkoholituotteet, olut, siideri ja lonkero ovat samoja, joiden mainontaa nuoret havaitsevat parhaiten. Alkoholimainontaa havaitaan useimmiten televisiossa, kaupoissa ja lehdissä. Noin puolet nuorista oli TNS Gallupin tekemässä tutkimuksessa havainnut alkoholia käsittelevää ulkomainontaa. Tutkimus, jossa kysyttiin 13 - 17-vuotiaiden nuorten ajatuksia alkoholista, tehtiin Suomen ASH ry:n toimeksiannosta maalis - huhtikuussa 2011. - Lasten ja nuorten altistuminen alkoholimainonnalle on mitä todennäköisemmin jatkuvaa. On turha kauhistella nuorten juomista, jos alkoholimainonta sallitaan. Yhteiskunnan salliva suhtautuminen alkohoimainontaan ei aja lapsen etua, korostaa Suomen ASH ry:n toiminnanjohtaja Mervi Hara. Nuoret, joiden kaveripiirissä käytetään alkoholia, olivat havainneet alkoholimainontaa hieman enemmän kuin ne nuoret, joiden kaveripiirissä ei sitä käytetä.

Muuntohuumeet eivät ole vaarattomia ■ Uusia muuntohuumeita rantautuu Suomeen lähes kuukausittain, MDPV, Daisy, Dragon Fly ja Jehowa ovat saaneet mediassakin näkyvyyttä. Niiden erityisenä riskiryhmänä ovat nuoret. - Nuoret ovat pelottomia kokeilemaan uusia tuntemattomia aineita, kertoo huumeneuvontapuhelimen vastaava Meri Marjamaa Elämä On Parasta Huumetta ry:stä. Nuoret eivät miellä muuntohuumeita huumeiksi, kun kokeilevat niitä viihdekäytössä. Aineiden käyttöön liittyy kuitenkin usein suuri yliannostusvaara, eikä niiden riskejä tiedosteta.

selata tutkimuksia, tilastoja ja mielipiteitä. Esimerkiksi uutinen EU-raportista, joka toteaa kannabiksen olevan vähemmän haitallista kuin alkoholi tai tupakka löytyy helposti. Nuoren mielessä syntyy ristiriita, kun päihdevalistaja kertoo kannabiksen olevan yksi vaarallisimmista huumeista. Toinen merkittävä ongelma on alkoholimainonta. Miten saa nuoret ymmärtämään alkoholin kaikki haitat, jos lehden etusivulla mainostetaan alkoholia ja

sisäsivulla on ”tutkimus” alkoholin myönteisistä vaikutuksista. Kaikkien päihteiden, alkoholin, tupakan, huumeiden, lääkkeiden ja dopingin valistus tulisi olla samalla pohjalla, jotta kukaan ei luule alkoholia terveystuotteeksi tai kannabista haitattomaksi. Tosiasiassa valvottuna ja yhteiskunnan hyväksymänä alkoholiin kuolee 3000 ihmistä vuosittain ja vielä enemmän vammautuu.

Imppaaminen voi viedä nuorelta hengen ■ Viranomaiset varoittavat imppaamisen yleistymisestä nuorten keskuudessa. Poliisin mukaan myrkyllisten kemikaalien hengittäminen päihtymistarkoituksessa on jo aiheuttanut kuolemia. Imppaamiseen nuoret houkuttaa aineiden helpohko saatavuus. Alaikäiselle ei myydä alkoholia, mutta päihdyttäviä kemikaaleja on yleisesti ostettavissa kaupan hyllyillä. Imppaaminen näkyy useimmiten ulospäin, koska nuoren käytös muuttuu, hänen kaveripiirinsä vaihtuu ja hänen rahan käyttönsä lisääntyy. Kemikaalien imppaamisen huomaa myös nuoren vaatteiden hajusta. Deodoranttien ja bensiinin haisteleminen huumaustarkoituksessa on kuitenkin vaikeampaa havaita, koska nuoret ovat muutenkin tekemisessä näiden aineiden kanssa. Lähde: Keski-Uusimaa 9.8.2011

Yhä useammasta vainajasta löytyy huumeita ■ Huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttöön kuolee yhä enemmän ihmisiä. Viime vuonna lähes 300 vainajasta löytyi huumeita, mutta osalla kuoleman aiheuttajaksi osoittautui jokin muu syy. - Huumausainetapauksia alkaa olla jo enemmän kuin liikennekuolemia, summaa oikeuskemian emeritiusprofessori Erkki Vuori, Helsingin yliopistosta. - Perinteisissä huumausaineissa lääkärit tietävät, miten hoitaa yliannostustapauksia. Nyt usein nuoren kaveritkaan ei tiedä, mitä aineita hän on ottanut, sanoo erikoissuunnittelija Elina Kotovirta. Lähde: Kainuun Sanomat 9.8.2011

JOHTOLANKA

Yhteistyöllä lisää hyvinvointia

man elämän hallinta ei ole aivan yksinkertainen asia. Meihin kohdistuu usein paineita toimia tietyllä tavalla ja tiedostamme, että tekomme eivät välttämättä lisää hyvinvointiamme. Erityisesti nuoret joutuvat tekemään päätöksiä tilanteissa, joissa he tuntevat itsensä usein epävarmoiksi. Ja totuus on, että kokeilunhalu asettaa vahvatkin päätökset koetukselle. Näin on erityisesti päihteiden käytön suhteen. Erityisen pahaa jälkeä tekemämme päätökset saattavat saada aikaan, jos niissä yhdistyvät alkoholi ja liikenne.

teri Merja Kyllönen (vas.) ilmoitti heinäkuussa halustaan laskea autoilijoiden promillerajan 0,2:een. Toivottavasti uusi hallitus saa tällä saralla järkeviä päätöksiä aikaiseksi. Mitkään perustelut rajan pitämisenä nykyisellään eivät ole enää kestäviä, tilanne pitää korjata.

Poliittisista toimista huolimatta meille itsellemme jää paljon vastuuta niin omasta kuin lähellä olevien hyvinvoinnista. Raha-automaattiyhdistyksen tukemat järjestöt auttavat ihmisiä arjessa joko suoraan tai ammattilaisten tai vapaaehtoisten Kesän lehtiä selaillessa ei voi olla ihmetkautta. Järjestöjen erilaisuus on riktelemättä, miten paljon liikenteessä liikukaus ja niiden avulla moni ihminen taan alkoholia nauttineena. Julkisuudessa voi saada apua elämässä vastaan tunnetut henkilöt ovat päässeet nauttituleviin ongelmiin. On kuitenkin maan kyseenalaisesta maineesta lööpeissä, tilanteita, joissa järjestökentän hajajotka liittävät nämä kaksi asiaa yhteen. On naisuudesta on myös haittaa. hyvä, että esimerkiksi televisiossa työskenToimijoita on paljon ja jokaisella on Kristiina Hannula televien henkilöiden osalta työnantaja esitomasta mielestään se ainut ja oikea Terveys ry:n toiminnanjohtaja tää kysymyksen, voivatko henkilöt jatkaa tapa toimia. Järjestöjen tulee yhä julkisessa tehtävässään toilailtuaan liikenenemmän tehdä keskenään yhteisteessä humalassa. Jos asia sivuutettaisiin vain hartioita kohautellen, työtä, niiden on oltava ainakin tietoisia toistensa toimista. tilanne olisi jo menetetty. Julkisuuden henkilöiden tulee muistaa asemansa esikuvana erityisesti lapsille ja nuorille. Julkisuuteen liitYhteistyöhön liittyy paljon haasteita perinteiden ja toimintaperityy vastuu, myös liikenteessä. aatteiden erilaisuudesta henkilökohtaisiin pelkoihin asti. Toimintaympäristössämme tapahtuu kuitenkin suuria muutoksia, Liikennevakuutuskeskuksen mukaan liikenneonnettomuuksien emmekä me voi jäädä paikoillemme. Velvollisuutemme on katsoa tutkijalautakunnat tutkivat tämän vuoden tammi-kesäkuussa 106 peiliin ja tehdä voitavamme haasteisiin vastataksemme. Keskustelu moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joissa menehtyi 115 henkeä. ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen ovat hyvän yhteistyön perusOnnettomuuksien aiheuttajakuljettajista ennakkotiedon mukaan ta. Kolme järjestöä, Terveys ry, Elämäntapaliitto ry ja Elämä On 22 prosentin epäiltiin olleen humalassa. Määrä yleensä kasvaa Parasta Huumetta ry ovat halunneet mennä yhteistyötäkin pidemlopullisten selvitysten valmistuttua. Liikenneturvan mälle. Järjestöt ovat päättäneet yhdistyä ensi vuomukaan joka neljäs 20 - 24 -vuotiaista kertoo den alussa. Toimijat ovat tällä hetkellä hieman eri olleensa alkoholia nauttineen kuljettajan kyydissä painotuksin ehkäisevää päihdetyötä tekeviä ja pääviimeisen vuoden aikana. sääntöisesti niiden rahoituksesta vastaa Raha-automaattiyhdistys. Tavoitteena yhdistymishankkeessa on Yhteiskunnallisesti tehdään päätöksiä, joiden saada aikaan vahva toimija ehkäisevään päihdetyöavulla elämäämme ja vastaan tulevia valintatilanhön. Järjestö tulee toimimaan koko maassa ja koko teita pyritään helpottamaan.Tuoreimpana esimerkväestön parissa terveiden elämäntapojen edistämikinä on 1.8.2011 voimaan tullut laki alkolukonkäyseksi ja päihdehaittojen ehkäisemiseksi. töstä ajoneuvoissa, joita käytetään kouluja päivähoitokuljetuksissa. Onkin ihmeellistä, että monesta Olen vakuuttunut, että yhdessä työskentelemällä aloitteesta huolimatta liikenteen promillerajaa ei saamme lisättyä hyvinvointia Suomessa. Lähdetään Suomessa ole saatu laskettua. Uusi liikenneminissiis kohti yhteistä tulevaisuutta! ■

Järjestöjen tulee yhä enemmän tehdä keskenään yhteistyötä, niiden on oltava tietoisia toistensa toimista.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry perustettiin:

VAHVAA ASIANTUNTEMUSTA JA OSAAMISTA ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdepolitiikkaan Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n perustamiskokous pidettiin Helsingissä keskiviikkona 1.6.2011. Uusi järjestö aloittaa toimintansa 1.1.2012. lämäntapaliitto ry:n, Terveys ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n yhdistymistä uudeksi, vahvaksi päihdetyön järjestöksi on valmisteltu noin puolentoista vuoden ajan. Tavoitteena on ollut rakentaa järjestö, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. EHYT ry:llä on vahva asiantuntemus ja osaaminen ehkäisevässä päihdetyössä ja päihdepolitiikassa. Elämäntapaliiton, Terveys ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n toiminnassa on ollut keskenään erilaisia painotuksia, jotka nyt yhdistyvät EHYT ry:ssä. Tämä luo uudelle järjestölle vankan pohjan toimia myös laajemmin ehkäisevää päihdetyötä tekevien järjestöjen yhteisenä äänten kokoajana. Terveys ry, Elämäntapaliitto ry ja Elämä On Parasta Huumetta ry siirtävät EHYT ry:lle toimintansa ja toiminta-avustuksensa vuoden vaihteessa. Henkilöstö siirtyy uuteen järjestöön vanhoina työntekijöinä. Toimintansa aloittaessaan EHYT ry:llä on

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n perustajajärjestöt ja niiden toimihenkilöt osallistuivat uuden järjestön perustamiseen Helsingissä Mustikkamaalla.

työntekijää ja sen vuosibudjetti on noin viisi miljoonaa euroa. Keskustoimiston ohella järjestöllä on toimintaa eri puolilla Suomea. Elämäntapaliitolla ja Terveys ry:llä on yhteensä yli sata jäsenyhdistystä, joilla on mahdollisuus liittyä uuden järjestön jäseniksi ilmoittamalla siitä vuoden loppuun mennessä. EHYT:n ry:n puheenjohtajaksi 2011 - 2014 valittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä. Liittovaltuuston johdossa aloittaa Antti Holopainen ja varapuheenjohtajana Arja Jääskeläinen. EHYT ry:n toiminnanjohtaja on Elämäntapaliiton Sari AaltoMatturi. Terveys ry:n Kristiina Hannulasta tulee uuden järjestön kohtaavasta työstä ja ehkäisevän päihdetyön koordinaatiosta vastaava johtaja ja EOPH:n Kari Vuorisesta innovaatio- ja talousjohtaja.

Terveys ry perustajajäseneksi Terveys ry:n perustajajäsenyydestä päätti Helsingissä 28.5.2011 kokoontunut Terveys ry:n yhdistyksen ylimääräinen kokous. Terveys ry perustettiin vuonna 1993 viiden järjestön fuusion tuloksena. Järjestön perustehtävänä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ehkäisemällä päihteiden käyttöä yhteiskunnassa. Terveys ry:n ylimääräinen kokous nimesi järjestön osalta toiminnanjohtaja Kristiina Hannulan EHYT ry:n johtoryhmän jäseneksi. Kokous hyväksyi yhdistymissopimuksessa määritellyt Terveys ry:n henkilövalinnat EHYT ry:n toimielimiin Terveys ry:n hallituksen esityksen mukaisesti: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti THL:n ylijohtaja, professori Erkki Vartiainen ja hänen varajäsenenään toimii Terveys ry:n hallituksen puheenjohtaja, professori Kerttu Tossavainen. Hallituksen muiksi jäseniksi (varajäsen sulkeissa) valittiin: ■ Jarmo Jokilampi, Tampereen Liikenneraittiusyhdistys ry (Leila Lehtomäki, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry) ■ Anneli Palosaari, Terveys ry:n Kokkolan paikallisosasto ry

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n perustamiskokous pidettiin Helsingissä, Mustikkamaan ravintolassa. Perustamiskirjan allekirjoittivat Terveys ry:stä Arja Jääskeläinen ja Kristiina Hannula (oik.), Elämäntapaliitosta Sakari Lehtinen (oik.) ja Sari Aalto-Matturi (vas.) ja Elämä On Parasta Huumetta ry:stä Vesa Mauriala ja Kari Vuorinen (vas.)

(Anna-Liisa Pottala, Terveys ry:n Pohjois-Pohjanmaan alueyhdistys ry) ■ Vesa-Matti Seppälä OAJ (Lea Väyrynen, Liikunnan ja terveystiedon opettajat Liito ry). Valtuuston varapuheenjohtajaksi ja valtuuston jäseniksi (suluissa varajäsen) valittiin: ■ Arja Jääskeläinen, valtuuston varapuheenjohtaja (Riitta PääjärviMyllyaho, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry) ■ Tapio Ikävalko, Nuorisokasvatussäätiö (Lea Kuosmanen, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry) ■ Outi Kettunen, Kopsakka, Koillis-Lapin Terveys ry ( Maarit Rekilä, Terveys ry:n Puttaan Jeleppi ry) ■ Sinikka Ojala, Terveys ry:n Halikon osasto ry (Raija Koivisto, Hyvä Olo ry) ■ Tuula Partanen, Terveys - Hälsan ry:n Joutsenon paikallisyhdistys ry (Merja Jaatinen, Terveys ry:n Pieksämäen paikallisyhdistys ry) ■ Auli Raunio, Terveys ry:n Raision alueyhdistys ry (Minna Anttonen, Terveys ry:n Turun seudun alueyhdistys ry) ■ Liisa Temisevä, Terveys ry:n Jyväskylän osasto ry, (Irja Kilpinen, Terveys ry:n Jyväskylän osasto ry) ■ Eija Törmänen, Terveys ry:n Pohjois-Pohjanmaan alueyhdistys ry (Jutta Pasma, Rovaniemen seudun Terveys ry) ■ Pekka Vihervuori, Kouvolan Liikenneraittiusjärjestö ry (Seppo Mikkola, Kouvolan Liikenneraittiusjärjestö ry) ■ Gita Yli-Hannuksela, Terveys ry:n Ilmajoen osasto ry (Minna Rintasalo, Terveys ry:n Lapuan paikallisosasto ry). KK

Teema: vastuu KUNNON ympäristöstä EVÄILLÄ

ALKOHOLIN KESKIKULUTUSTA ALENNETTAVA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n hallituksen puheenjohtaja, professori Erkki Vartiainen kannustaa kansalaisia edistämään päihteettömyyttä.

hkäisevä päihdetyö EHYT ry:n hallituksen puheenjohtaja, professori Erkki Vartiainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta toivoo pidettävän poliittisesti kiinni Raha-automaattiyhdistyksen, RAY:n ja Veikkauksen pelitoimintojen monopoleista. - Erityisesti RAY:n rahapelien tuotot ovat oleellisen tärkeitä päihdejärjestöjen aktiiviselle ja tulokselliselle kansanterveystyölle. Vartiainen muistuttaa, että tämän alan merkittävillä kansainvälisillä yrityksillä on suuri into päästä myös Suomen rahapelimarkkinoille. Tämän uhan välttämiseksi pitää valtiovallan olla valppaana. Vartiainen näkee hyvänä Terveys ry:n, Elämäntapaliitto ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n yhdistymisen EHYT ry:ksi. - Yhdistyminen poistaa päällekkäistä työtä ja synnyttää samaan paikkaan kriittisen massan ehkäisevän päihdetyön asiantuntemusta. Uuden järjestön vahvuus on laaja alueellinen verkosto, joka mahdollistaa paikallisen toiminnan ja siitä Vartiainen opastaa pitämään kiinni jatkossakin. Samalla hän muistuttaa sosiaalisen median vahvasta lisääntymisestä ja toivoo EHYT ry:n siinä osallistuvan muun muassa kansalaiskeskusteluun tai olevan aloitteentekijä. Vartiaisen mukaan kokemus on osoittanut, että tämänkaltaisten yhdistymisten myötä kehittyy uusia innovaatioita ja ideoita tehostamaan kansanterveystyötä. Samalla hän tähdentää aktiivista valtakunnan alkoholipolitiikkaan vaikuttamista ja yhteistyötä sekä kuntien että valtakunnan tasolla esimerkiksi valtiontutkimuslaitosten, kuten THL:n kanssa.

Päihteettömyyden edistäminen Päihteettömyyden edistäminen on Vartiaisen mielestä koko kansan tehtävä. - Alkoholikäytön arkipäiväistyminen on lisännyt alkoholin keskikulutusta. Perinteisessä kulttuurissamme alkoholi liittyy pääsääntöisesti viikonlopun viettoon, mutta nyt sitä kulutetaan myös arkipäivinä enenevässä 10

määrin ja toisaalta viikonlopun käyttö ei ole vähentynyt. Vartiainen toteaa, että keskimääräinen alkoholinkulutus väestötasolla ennustaa monia alkoholista johtuvia haittoja. Siksi Vartiainen kannustaa ideoimaan keinoja,

Kuka? > Erkki Vartiainen > Ikä: 57 > Koulutus: Lääketieteen ja kirurgian tohtori, kansanterveystieteen dosentti, Lifimin pitkäkurssi: strategia ja johtaminen > Perhe: Puoliso ja kolme aikuista lasta > Työkokemus: Kansanterveyslaitoksella: erikoistutkija, laboratorion johtaja, tutkimusprofessori 1981 - 2008, ylijohtaja, professori THL 2009 lähtien sekä laaja kansainvälinen kokemus, tieteellinen toiminta ja yhteistyö järjestöjen kanssa > Harrastus: laitesukellus, purjehdus, puutarhan hoito ja lukeminen

joilla keskimääräistä alkoholin kulutusta saataisiin vähenemään. Politiikkatasolla hän mainitsee löytyvän kaksi tunnettua keinoa, hinta ja saatavuus. - Pitääkö alkoholituotteita olla myynnissä lähes jokapaikassa, pohtii Vartiainen. Hänen mukaansa esimerkiksi oluen myyntipisteiden määrää pitäisi tarkastella kriittisesti. Myös oluen alkoholiprosentin alentaminen vaikuttaisi kaupassa myytävän oluen alkoholimäärään. Alkoholin mielikuvamainonta pitää Vartiaisen mukaan kieltää kokonaan. Hän toivoo, että hallitusohjelmassa mainittu alkoholipolitiikan kokonaisuudistus, jossa nämä asiat ovat esillä, valmisteltaisiin jo tulevan syksyn aikana. Vartiainen kertoo, että alkoholin aiheuttamat vakavimmat terveyshaitat keskittyvät keski-ikäiseen väestöön. Tosin uutena ryhmänä ovat suuret ikäluokat, jotka ovat tottuneet käyttämään alkoholia eri tavalla kuin aikaisemmat sukupolvet ja varsinkin naiset. - Ikääntyneiden ihmisten runsas alkoholinkulutus on selvästi noussut suureksi ongelmaksi. Erityisesti tähän olemme törmänneet tapaturmien ehkäisyohjelmissa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä Vartiainen pitää keskeisenä peruskoulun yläluokilta eteenpäin siirtymistä. Keinot, jotka siinä vaiheessa auttavat nuorta löytämään seuraavan järkevän paikan elämässään, ovat keskeisiä. - Parhaiten nuoret pidetään mukana yhteiskunnassa, kun heille kaikille löytyy opiskelu- tai työpaikka. Järjestöillä on tässä keskeinen rooli yhteistyössä kuntien palvelujärjestelmien esimerkiksi koulun sekä nuoriso- ja neuvolatoimen kanssa. Hyvänä ympäristön muutoksena Vartiainen näkee sen, että erityisesti liiallista alkoholinkäyttöä on alettu paheksua. Alkoholin kokonaiskulutus on jo sellaisella kipurajalla, että kansalaisetkin haluavat muutosta. Vartiaisen mukaan alkoholin keskikulutusta voidaan väestötasolla vähentää viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen hyvällä yhteistyöllä. KK

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n johtoryhmä

Johtaja Kristiina Hannula (Kohtaavan työn osasto, ehkäisevän päihdetyön koordinaatio) EHYT ry:ssä johtaa kohtaavaa työtä, aluekeskuksia ja ehkäisevän päihdetyön koordinaatiota. Yhteistyöalueena ovat ehkäisevän päihdetyön järjestöjen ja sote-järjestöjen sote-alan sisällöllinen yhteistyö sekä kuntayhteistyö ja siihen liittyvät uudet rahoituskanavat. Vastaa tutkimustoiminnasta ja on toiminnanjohtajan sijainen sekä toimii hallituksen esittelijänä.

Kuka? > Kristiina Hannula > Ikä: 42 > Koulutus: Liikuntatieteiden maisteri, terveystieteiden monitieteiset aineopinnot, kasvatustieteen aineopinnot, opetusalan erikoistumisohjelma PD, johtamisen erikoisammattitutkinto > Perhe: Aviomies > Työkokemus: liikunnan ja terveystiedon lehtori 1992 - 2000, peruskoulun rehtori Mäntsälässä 2000 - 2007, Terveys ry:n toiminnanjohtaja 2007 lähtien > Harrastus: liikunta eri muodoissa, erityisesti juoksu, suunnistus, hiihto ja hiihtosuunnistus, lukeminen, hyvä ruoka ja ystävien seura

Innovaatiojohtaja Kari Vuorinen (Hankkeet ja verkko-osasto) ■ EHYT ry:ssä huolehtii hankerahoitusta saavista hankkeista ja verkostoituneista toiminnankehittämishankkeista. Verkkotoiminnan johtaminen, ehkäisevän päihdetyön innovaatio- ja kehittämistyö, huumeneuvonnan johtaminen sekä lastensuojelun sisältöasiat ovat innovaatiojohtajan toimintaa. Talous-, toimisto- ja ICT -asioiden johtamisen lisäksi innovaatiojohtajalle kuuluu päävastuu EU-yhteistyöstä (poislukien koordinaatioon liittyvä sisällöllinen yhteistyö). Innovaatiojohtaja on myös toiminnanjohtajan 2. sijainen ja toimii hallituksen esittelijänä.

Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi ■ EHYT ry:ssä tehtäviin kuuluvat järjestötoiminnan kehittäminen sekä kansalais- ja vapaaehtoistyön edistäminen. Viestintä- ja yhteiskuntavaikuttaminen, joka painottuu päätöksentekijöihin, viranomaisiin ja mediaan. Päihdejärjestöjen ulkopuolelle ulottuva järjestöyhteistyö ja järjestöjen toimintaedellytyksiin liittyvä yhteistyö sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa. Henkilöstöasioiden johtamisen lisäksi toiminnanjohtaja vastaa johtoryhmän työskentelystä ja toimii hallituksen esittelijänä.

Kuka? Kuka? > Kari Vuorinen > Ikä: 48 > Koulutus: Tradenomi (AMK), YAMK käynnissä Metropolia > Perhe: Avovaimo > Työkokemus: RAY:n avustusosasto, tarkastaja 1988 - 1990, Sosiaaliturvan keskusliitto, talouspäällikkö 1990 - 1991, RAY avustusosasto, avustusvalmistelija, projektipäällikkö, ICT-tiimipäällikkö 1991 - 2003, Elämä On Parasta Huumetta toiminnanjohtaja 2003 lähtien > Harrastus: golf, matkailu ja syöminen

> Sari Aalto-Matturi > Ikä: 44 > Koulutus: Valtiotieteiden lisensiaatti > Perhe: Aviomies ja 13-vuotias tytär > Työkokemus: Oikeusministeriön demokratiayksikön johtaja ja kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n pääsihteeri 2007 - 2010, SAK:n tiedottaja ja viestintäpäällikkö 1995 - 2006 ja Telecom Finland, viestintäpäällikkö 1990 - 1995 > Harrastus: järjestötoiminta, kenneltoiminta, väitöskirjatyö, ulkoilu ja liikunta

Teema: vastuu KUNNON ympäristöstä EVÄILLÄ

Tie hyvinvointiin arjen valinnoilla Kyselyissä ihmiset pitävät terveyttä yhtenä tärkeimmistä asioista elämässään, mutta tukevatko arjen valinnat ja elämäntavat tätä?

ie hyvinvointiin -messutapahtuma yhdisti ruoka-, terveydenhuolto- ja liikunta-alat. Keväällä Seinäjoella järjestetyssä tapahtumassa asiantuntijat nostivat esiin ajankohtaisia hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kysymyksiä. Tapahtumassa jaettiin erityisesti terveyteen, hyvinvointiin, liikuntaan ja ruokaan liittyvää uutta tutkimustietoa sekä ammattilaisille että suurelle yleisölle.

Valintoja elämäntavan muutospolulle Keskusjohtaja Jouko Kangasniemi, Kuortaneen Urheiluopiston Hyvinvointikeskuksesta pohti esityksessään, miksi pysyvien elämäntapamuutosten tekeminen on meille niin haastavaa? Kangasniemi esittää neljä toimivaa vinkkiä tukemaan elämäntapamuutosta: 1. Tavoitteet realistisiksi ja pieniksi askelik12

si. Jo viiden prosentin painonpudotus on terveydelle merkityksellinen ja pienenkin muutoksen saavuttaminen motivoi jatkamaan isompiin tavoitteisiin. 2. On hyvä suoda itselleen oikeus repsahdukseen. Niitä tulee jokaiselle, on sitten kyse terveellisistä ravintottumuksista, liikunnasta, tupakoinnin lopettamisesta, alkoholinkäytön vähentämisestä tai muista tavoista. 3. Tutkimusten mukaan tärkeintä eri painonhallintaohjelmissa on noudattaa niitä. Ratkaisevaa ei ole niinkään se, mikä ohjelma on nimeltään ja mitä ravintoa siinä painotetaan. 4. Terveysliikunnassa olisi hyvä tunnistaa itselle ominainen tapa motivoitua liikkumaan. Meistä löytyy ainakin neljä perustyyppiä: ■ Liikkuja, jolle on tärkeää mitata omaa kuntoa ja käyttää liikunnan seurannassa

Terveys on paljon kiinni pienistä valinnoista: mitä ostamme kaupasta, mitä aterioita valmistamme tai mitä tapaamme napostella. Esimerkiksi Sydänmerkki tuotepakkauksessa kertoo tuotteen terveellisyydestä, kuten vähäsuolaisuudesta sekä sopivasta rasvan laadusta ja määrästä.

teknisiä apuvälineitä, esimerkiksi sykemittaria. ■ Liikkuja, joka haluaa vaihtelua ja kokeilee mielellään eri liikuntalajeja, tarkka harjoitusohjelma jää pöytälaatikkoon suhteellisen nopeasti. ■ Liikkuja, jolle liikunnassa tärkeintä on elämykset ja fiilis. Olet mukavan ja sosiaalisen ryhmäliikunnan ystävä, kuntotesti saattaa olla kauhistuksesi. ■ Liikkuja, joka mielellään noudattaa tarkkaa ja etukäteen suunniteltua liikuntaohjelmaa. Hyvä, jos sinulla on mahdollisuus käyttää personal traineria tai etävalmennusta. Kangasniemi muistuttaa, että oman luontaisen tavan tunnistaminen ja tunnustami-

nen voi olla avain säännöllisempään terveysliikunnan harrastamiseen.

Muistista kannattaa huolehtia Kehittämispäällikkö Minna HuhtamäkiKuoppala, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:stä kertoo, että voimme itse vaikuttaa valtaosaan muistisairauksien vaaratekijöistä – vain murto-osa muistisairauksistamme on perinnöllisiä. Hänen mukaansa monilla muilla sairauksilla on todettu olevan muistisairauksien riskiä kohottava vaikutus. Näitä ovat muun muassa sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, korkea kokonaiskolesteroli ja verenpaine sekä mielialan mataluus ja masennus. Huhtamäki-Kuoppala on koonnut seitsemän vinkkiä muistin ja aivojen huolto- ja käyttöohjeiksi: 1. Ylös, ulos ja lenkille. Säännöllinen sykettä nostava liikunta edistää muistia. Esimerkiksi kävely on oikein hyvä liikuntamuoto. 2. Tupakka ja liika viina pois. Tupakointi lisää riskiä ja humalahakuinen alkoholin käyttö altistaa muistihäiriöille ja sekoittaa unirytmiä. 3. Nuku tarpeeksi. Hyvä ja riittävä uni on aivojen toiminnan edellytys niin oppimisen kuin muistin kannalta, ja jatkuva unenpuute aiheuttaa muistioireita. Unessa järjestämme asiat oikeille varastohyllyille muistiimme. 4. Vältä stressiä. Pitkäaikainen stressi aiheuttaa muistioireita. 5. Aktivoi aivojasi ja pidä yllä ystävyyssuhteitasi. Mitä enemmän aivoja käyttää koko elämänsä ajan, sitä vastustuskykyisemmät ne ovat muistisairauksien aiheuttamille muutoksille. Sosiaalinen kanssakäyminen aktivoi muistin toimintaa ja edistää aivojen terveyttä auttamalla hallitsemaan stressiä ja ehkäisemällä mielialan laskua. 6. Vähemmän eläinrasvaa, niukemmin kaloreita. Ravinnon korkea rasvapitoisuus lisää beta-amyloidin kertymistä aivoihin. Tee ruokapöytääsi viisaita valintoja: kalaa kaksi kertaa viikossa, marjoja, hedelmiä ja kasviksia joka päivä ja rypsiöljyä ruoanlaittoon. 7. Suojaa pääsi. Käytä kypärää vauhtilajeissa, sillä kallovammat altistavat aivovaurioille ja muistisairauksille.

Neljä elintapaa pidentää elämää ■ Hollantilaistutkimuksen perusteella lisävuosia elämäänsä voi saada jopa viisitoista vuotta olemalla savuton, välttämällä ylipainoa, liikkumalla säännöllisesti ja syömällä terveellisesti. Terveellisenä pidettiin välimerellistä ruokavaliota. Tutkijat havaitsivat, että kymmenen vuoden seurannan aikana epäterveellisesti elävät naiset kuolivat neljä kertaa todennäköisemmin kuin normaalipainoiset naiset, jotka olivat savuttomia, liikunnallisia ja söivät terveellisesti. Miehillä yhteys oli hieman heikompi. Jos epäterveellisimmin elävät naiset olisivat savuttomia ja normaalipainoisia, söisivät terveellisesti ja liikkuisivat säännöllisesti, he eläisivät keskimäärin viisitoista vuotta pitempään, tutkijat kirjoittavat. Miehet saisivat puolestaan noin 8,5 lisävuotta. Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Lähde: uutispalvelu Duodecim Mikäli muistioireet huolestuttavat itseä tai läheisiä, kehottaa Huhtamäki-Kuoppala selvittämään muistihäiriöiden syy. Muistioireet, jotka hankaloittavat arkea, eivät kuulu normaaliin elämiseen ja ikääntymiseen. - Mitä varhaisemmassa vaiheessa muistipulmien syyt selvitetään, sitä enemmän on tehtävissä, toteaa Huhtamäki-Kuoppala.

Huomio rasvan kokonaismäärään Toiminnanjohtaja Marja-Leena Mustonen, Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiristä muistuttaa, että yksittäisestä elintarvikkeesta, syökö voita tai margariinia, ei sitä välttämällä tai käyttämällä tule kauniiksi, terveelliseksi ja onnelliseksi. Mustonen tähdentää, että rasvan kokonaismäärällä on merkitystä. Mikään ei ole muuttunut siinä suhteessa, etteikö kova rasva kertyisi valtimoiden seinämiin. - Päivittäin saatavasta rasvan määrästä 70 prosenttia eli 2/3 pitäisi nauttia kasviras-

voina. Terveys on Mustosen mukaan paljon kiinni pienistä valinnoista: mitä ostamme kaupasta, mitä aterioita valmistamme ja mitä tapaamme napostella. Sydänmerkki on elintarvikkeiden merkitsemisjärjestelmä, tällä hetkellä jo yli 600 elintarvikkeella on merkin käyttöoikeus. Myös ravintoloissa on mahdollisuus merkitä ruokalistalle Sydänmerkki-ateriat. - Sydänmerkki tuotepakkauksessa kertoo tuotteen terveellisyydestä, kuten vähäsuolaisuudesta sekä sopivasta rasvan laadusta ja määrästä. Sydänmerkki tuotepakkauksessa ei kuitenkaan tarkoita, että tuotetta voisi syödä kuinka paljon vain. Ruokien annoskoko ja käyttötiheys pitää suhteuttaa kokonaisruokavalioon. Mustonen kehottaa terveellisen ravinnon lisäksi myös liikkumaan kolme kertaa viikossa vähintään puoli tuntia kerralla hiki pinnassa, jolloin sillä on valtimoterveyden kannalta todellista merkitystä. KK

TEHTÄVÄ1: Hyvinvointi Lue ja tutustu Tie hyvinvointiin arjen valinnoilla -juttuun. 1. Mieti millaisia arjen hyvinvointiin liittyviä vahvuuksia tunnistat itsessäsi ja missä hyvinvointiasi parantavassa asiassa voisit kehittää tietojasi ja taitojasi? 2. Muodostakaa ryhmässä pieni tarina, jossa on neljä nuoren hyvinvointia ja elintapaa vahvistavaa asiaa? Esittäkää tarinanne muille ryhmille ja pohtikaa niiden merkitystä elämänvalintana.

Teema: vastuu ympäristöstä KUNNON EVÄILLÄ

ENEMMÄN KUITUA - VÄHEMMÄN SOKERIA Tiedätkö kuinka paljon saat ravintokuitua ja sokeria – ja mistä? Teksti: Petra Parkkola, kuvat: Leipätiedotus ry

Erityisen runsasta puhdistetun sokerin saanti on nuorissa ikäryhmissä, mikä näkyy lihavuuden yleistymisenä ja hampaiden huonona kuntona.

ansallisten ravitsemussuositusten tavoitteena on parantaa suomalaisten ruokavaliota ja edistää hyvää terveyttä. Jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin, on Valtion ravitsemusneuvottelukunta asettanut yhdeksi tavoitteeksi kuitupitoisten hiilihydraattien saannin lisäämisen. Runsaskuituisten elintarvikkeiden nauttiminen parantaa elimistön sokeri- ja rasvaaineenvaihduntaa sekä suolen toimintaa. Ravintokuidulla tarkoitetaan ravinnon sisältämiä imeytymättömiä hiilihydraatteja, jonka päivittäinen saantisuositus on 25–35 g. Suositus saavutetaan lisäämällä täysjyvätuotteiden, juuresten, kasvisten, hedelmien ja marjojen päivittäistä käyttöä. Toiseksi tavoitteeksi on asetettu puhdistettujen sokereiden saannin vähentäminen. Erityisen runsasta puhdistetun sokerin 14

Ruoan ravintokuitu ja sokeripitoisuuksia Leipätiedotuksen verkkosivuilla voi testata, kuinka paljon saa ruoasta sokeria ja kuitua päivän aikana. Sivuilta löytyy sokeri- ja kuitutestit, jotka pääsee tekemään osoitteessa www.leipatiedotus.fi ruisleipä (kuitua > 6 g / 100g) vaalea leipä munkki karjalanpiirakka 1 dl muroja 2,5 dl kaurapuuroa 2,5 dl riisipuuroa 1 omena 2 dl moniviljapastaa

4 g kuitua 1 g kuitua 1,5 g kuitua 1 g kuitua 0,5 g kuitua 5 g kuitua 1 g kuitua 2 g kuitua 5 g kuitua

saanti on nuorissa ikäryhmissä, mikä näkyy lihavuuden yleistymisenä ja hampaiden huonona kuntona. Keskimäärin peräti 80 prosenttia saadusta sokerista on puhdistettua sokeria ja vain 20 prosenttia marjojen ja hedelmien luontaisesti sisältämää sokeria. Ihminen ei tarvitse puhdistettua sokeria ollenkaan, ja näin ollen on suositeltu, että päivittäinen sokerinsaanti olisi maksimissaan 10 prosenttia päivän kokonaisenergian-

2 dl pillimehu 9 sokeripalaa 45 g maitosuklaata 8,5 sokeripalaa 100 g irtokarkkeja 27 sokeripalaa 1 dl muromysliä 4 sokeripalaa 2 dl maustettua jogurttia 10 sokeripalaa 0,5 l limsaa 20 sokeripalaa 0,5 l energiajuomaa 21 sokeripalaa

saannista eli noin 200 kcal (= alle 20 sokeripalaa). Runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita tulisi välttää, koska ne eivät sisällä juuri mitään ravintoaineita ja nostavat nopeasti veren sokeripitoisuutta. Runsassokerisia tuotteita ovat esimerkiksi makeiset, suklaa, maustetut jogurtit, vanukkaat, hillot, makeat leivonnaiset, useimmat mehut sekä virvoitus- ja energiajuomat. ■

ALKOHOLI lihottaa suomalaisia ■ Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa havaittiin, että enää vain kolmannes suomalaisista miehistä ja puolet naisista on normaalipainoisia. Vuonna 2007 kymmenestä suomalaisesta työikäisestä miehestä ja puolet naisista oli ylipainoisia. - Lukemat olivat vieläkin suuremmat, kun tutkittiin vanhempia, 45 - 74 -vuotiaita miehiä ja naisia. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa on eniten lihavia aikuisia. Myös nuorten ikäluokkien lihominen on huolestuttavaa, kertoo tutkimusprofessori Markus Perola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Lihavuus on yksi keskeisimmistä suomalaisten terveyttä vaarantavista tekijöistä. Suomalaisia lihottaa erityisesti alkoholin käyttö ja liikkumattomuus. Alkoholin käyttäjät saavat ruokavaliostaan enemmän energiaa, koska alkoholi lisää ruokavalion energiamäärää ilman, että sillä korvattaisiin muuta ravintoa. - Naisista hoikimpia tutkiTutkimuksen muksessa olivat ne, jotka kuluttitulosten mukaan vat 0,5 - 1 alkososiaaliluokka, holiannosta päisyömisvässä ja lihavimkäyttäytyminen pia ne, joiden sekä lihavuus kulutus oli vähintään liittyvät toisiinsa. kolme annosta päivässä. Miehillä erot olivat pienemmät, mutta heilläkin alkoholin käyttö oli yhteydessä sekä painoindeksiin että vyötärömittaan, sanoo Perola. Alkoholista saatu ylimääräinen energia kertyy rasvakudokseksi vyötärön seudulle. Tämä on terveyden kannalta vaarallisempaa kuin reisiin ja pakaroihin kertyvä rasva. Terveyden kannalta haitalliset elintavat kasautuvat alimpiin sosiaaliluokkiin, vähiten ansaitseviin ja vähiten koulutettuihin. Liikkumattomuus ja liiallinen sokerin saanti ovat osa ongelmavyyhtiä. KK

TEHTÄVÄ 2: Ravitsemus Sokeri- ja kuituvisa Vastaa alla oleviin kysymyksiin elintarvikkeiden kuitumääristä. Anna vastaukset grammoina. 1) Kummassa on enemmän kuitua ja kuinka paljon: 2,5 dl kaurapuuroa vai 2,5 dl riisipuuroa? 2) Kuinka paljon yhdessä hedelmässä on kuitua? 3) Arvioi, kuinka paljon on kuitua palassa vaaleaa leipää? 4) Arvioi, kuinka paljon on kuitua palassa runsaskuituista ruisleipää? Vastaa alla oleviin kysymyksiin ja anna vastauksesi sokeripaloina (à 2,5 g) 1) Liisa on 15-vuotias koululainen ja on aika herätä taas uuteen koulupäivään. Aamiaiseksi Liisa syö 2 dl maustettua banaanijogurttia ja 2 dl pillimehun. Koulussa on hernekeittopäivä ja Liisa päättää hakea kaupasta jotain välipalaa. Mukaan tarttuu 0,5 litran limsapullo ja 100 g karkkipussi. Pitkän koulupäivän jälkeen Liisan pitäisi jaksaa mennä soittotunnille. Hän käy ostamassa kaupasta vielä 0,5 litran energiajuomapullon. Arvioi paljonko Liisa on saanut yhteensä sokeria syömistään elintarvikkeista? 2) Harri heräilee maanantaiaamuna ja menee aamiaiselle. Hän ottaa kaapista 2 dl maustamatonta jogurttia ja laittaa sekaan 1 dl tavallista mysliä. Koulussa hän syö lounaan ja välipalaksi banaanin ja ruisleipää. Illalla hän käy ostamassa kaupasta 45 g suklaapatukan. Arvioi paljonko Harri on saanut yhteensä sokeria syömistään elintarvikkeista? Vastaukset tehtäviin löytyvät Terveys ry:n osoitteesta www.terveysry.fi kohdasta Terveyslehti

Teema: KUNNON EVÄILLÄ

PITÄÄKÖ POKKA? Smokefree-luokkakilpailu 1.10.2011–31.3.2012

uorten tupakointi on myönteisesti laskenut koko 2000-luvun. Kuitenkin tuoreen Nuorten terveystapatutkimuksen (NTTT 2011) mukaan lähes kolmasosa nuorista on kokeillut tupakkaa 14-vuotiaana. Päivittäin tupakoivien osuus on 16 prosenttia sekä tytöillä että pojilla. Nuuskan käyttö on kasvanut huomattavasti 2000-luvun taitteen myönteisen kehityksen jälkeen poikien keskuudessa. Nuuskan päivittäinen käyttö on korkeimmillaan 16- ja 18-vuotiailla, mutta 14-vuotiaistakin jo 14 prosenttia on kokeillut nuuskaa. Smokefree-toiminta keskittyy tukemaan kouluja ja oppilaitoksia nuorten tupakoimattomuuden edistämisessä. Tupakoimattomuuden edistämisessä on tärkeää panostaa ennaltaehkäisevään työhön nuorten elinympäristössä. Smokefree-luokkakilpailun tavoitteena on siirtää nuorten tupakkakokeiluja myöhemmälle iälle, jolloin todennäköisyys tupakoimattomana pysymiseen aikuisena kasvaa. Luokkakilpailu on tarkoitettu 7. ja 8. luokille, jotka luokkana sitoutuvat pysymään 16

tupakoimattomina ja nuuskaamattomina koko kilpailukauden ajan 1.10.2011 - 31.3. 2012. Kilpailuun osallistuva ryhmä voi koostua myös muusta harraste- tai opetusryhmästä, joka kokoontuu säännöllisesti – esimerkiksi poikien liikuntaryhmä, käsityöryhmä tai koulukuoro. Kilpailuohjeet on luettavissa www.smokefree.fi -sivustolla ja ne löytyvät myös henkilökunnan oppaasta, mikä lähetetään kaikille kilpailuun osallistuville kouluille. Ilmoittautuminen luokkakilpailuun tapahtuu verkkolomakkeella 9.9.2011 mennessä. Verkkolomake löytyy smokefree.fi -verkkosivustolta. Viime kauden tapaan Smokefree-luokkakilpailu toteutetaan Pokka-teemalla. Haastakaamme nuoret kilpailuun mukaan kysymällä ”Onko sulla pokkaa olla polttamatta?”.

2010 - 2011 -kilpailukauden voittajat: 1. palkinto 1000 €: Lahden Lyseon peruskoulu,

SAVUTTOMAT SANKARIT Smokefree 2010 - 2011 -kilpailukauden pääpalkinnon 1000 euroa voitti Lahden Lyseon peruskoulu, 7D-luokka.

7D-luokka. Lahti 2. palkinto 250 €: Hailuodon koulu, 7-luokka. Hailuoto (voittosumma 500 € puolitettu, koska luokalla alle 10 oppilasta) 3. palkinto 500 €: Kesämäenrinteen koulu, 7B-luokka. Lappeenranta 4. palkinto 250 €: Pielisjoen koulu, 7A-luokka. Joensuu Lisäksi luokkien kesken arvottiin kuukausittain pienempiä tuotepalkintoja.

Lopettajakilpailu Ammatillisten oppilaitosten puolella järjestetty "Lopettaja" tupakoinnin lopettamiskilpailu päättyi niin ikään keväällä. Kilpailun voitti Kokkolan ammattiopiston opiskelijat Jan Lindfors ja Victor Hilli. Lopettajakilpailu järjestettiin neljättä kertaa. Tällä kertaa toimintaan osallistui 76 ammatillisen oppilaitoksen toimipistettä ympäri Suomen. www.lopettaja.fi

Jos koko luokalla on pokkaa olla polttamatta ja nuuskaamatta, niin ilmoittautukaa Smokefree-luokkakilpailuun. Kilpailu on tarkoitettu 7. ja 8.luokille, jotka sitoutuvat tupakoimattomuuteen koko kilpailukauden ajaksi 1.10.2011–31.3.2012. Luokkien kesken arvomme raha- ja tuotepalkintoja. Kysy lisää opettajaltasi – tupakoimattomuus on yksi parhaista valinnoista, minkä voit tehdä. >> wwn.smokefree.ﬁ

Smokefree-toimintaa koordinoi Terveys ry Raha-automaattiyhdistyksen tuella

Teema: vastuu KUNNONympäristöstä EVÄILLÄ

Vaihda tupakka

KSYLITOLIPURKKAAN Teksti: Tuula Savolainen, kuvat: Antti Kohonen

Oululainen Ella Saarenpää (vas.)

Ella Saarenpää (vas.) huolehtii hampaistaan hyvin. Torniolainen suuhygienisti Tuija Kohonen sanoo, että Ellan hampaat ovat terveet ja puhtaat.

Nuoret tupakoitsijat sekä irtonuuskan, annosnuuskan ja purutupakan käyttäjät tunnistaa suuhygienisti Tuija Kohosen mukaan vastaanotolla heti. - Hampaat, ikenet ja kieli ovat rumasti värjääntyneet ja suussa on limakalvovaurioita, toteaa Kohonen.

upakka ja nuuska ovat koululaisten ja opiskelijoiden suun terveyden iso ongelma. Suukoulun perustaja ja vuoden suuhygienistiksi valittu torniolainen Tuija Kohonen SHG-palvelu Suunvuorosta sanoo, että savuton tupakointi lisääntyy nuorten keskuudessa varsinkin länsirajan kunnissa. - Suukoulussa tupakka ja nuuska vaihdetaan hampaita hoitavaan ksylitolipurukumiin, Tuija Kohonen sanoo. Nuoret tupakoitsijat sekä irtonuuskan, annosnuuskan ja purutupakan käyttäjät tunnistaa vastaanotolla heti, kun he avaavat suunsa. Hampaat, ikenet ja kieli ovat rumasti värjääntyneet ja suussa on limakalvovaurioita. - Tupakoitsijan ja nuuskaajan suu ei ole koskaan puhdas ja raikas. Henki haisee pahalle ja haju- ja makuaisti heikkenevät, Tuija muistuttaa. Huulen alla oleva nuuska vaurioittaa eniten ikeniä ja limakalvoja. Suuhun ilmestyy punainen läiskä, jossa nuuskamälliä pidetään. Läiskä voi olla alkavan suusyövän merkki. Nuuskan kokeilu ja käyttö lisääntyy 14 18 -vuotiaiden koululaisten keskuudessa tasaisen pelottavasti. Nuorista jo joka viides on nikotiiniriippuvainen ja he käyttävät sekä tupakkaa että nuuskaa.

Hampaat voivat pudota suusta

tu nuuskan salakuljetuksesta. Ruotsi on ainoa EU-maa, jossa saa myydä nuuskaa, Tuija sanoo. Kielletty nuuska aiheuttaa yhtä vakavan riippuvuuden kuin heroiini tai kokaiini. Nuuskan sisältämä nikotiini imeytyy koko elimistöön. Tupakan terva puolestaan aiheuttaa syöpää. Nuuska sisältää kovia hiekkahiukkasia ja suolakiteitä, jotka kuluttavat hampaiden purupintoja. Lasinsiruja nuuska ei sentään sisällä, kuten aiemmin luultiin. Nuuska sisältää myös sokeria, joka lisää hampaiden reikiintymistä.

Nuuskan käyttö näkyy suussa Varsinkin länsirajan kunnissa nuorten nuuskan käyttö on yleisempää kuin muualla maassa. Nuuskaa jopataan eli tuodaan luvatta Ruotsista. Nuuska on ongelma länsirajan kouluilla ja nuorten keskuudessa. Nuuskaaminen, purutupakka ja tupakka aiheuttavat suun limakalvomuutoksia, ienja suutulehduksia ja hampaiden reikiintymistä eli kariesta. - Nuuskan ja myös tupakan aiheuttamat terveysongelmat näkyvät Suomen ja Ruotsin rajalla, sillä Haaparanta on tunnet-

opettajille ja varsinkin terveydenhoitohenkilökunnalle. Suukoulusta nuoret saavat apua ja ohjeita tupakoinnin ja nuuskaamisen lopettamiseen. - On haaste ohjata nuoret tumppaamaan tupakka ja lopettamaan nuuskan käyttäminen. Myös suu pysyy näin terveenä, Tuija Kohonen sanoo. Tupakoitsijan suunhoito on usein vaativampaa kuin tupakoimattoman, koska tupakoitsijalle muodostuu enemmän hammaskiveä. Hyvät suunhoidon välineet ja oikein valitut täsmätuotteet helpottavat tupakoivienkin nuorten suuhygieniaa. Suukoulusta saa kotihoidon ohjausta ja ravitsemusneuvontaa, mikä auttaa suuta pysymään paremmin puhtaana.

Tumppaa jo tänään Palkittu suuhygienisti on perustanut vastaanoton lisäksi laatuaan ainoan Suukoulun, joka kiertää pitkin kyliä ja kouluja puhumasta puhtaasta suusta ja terveistä hampaista. - Hammasharjat heiluvat ahkerasti kouluissa, oppilaitoksissa, terveys- ja sosiaalialan järjestöissä ja työpaikoilla, Tuija Kohonen sanoo. Suun hyvinvointi ja uusin tieto on tärkeää myös koululaisten vanhemmille, huoltajille,

Sauhuttelijan suussa verenkierto heikkenee ja ientulehduksen ensioire verenvuoto ikenistä voi jäädä huomaamatta. Ientaskut syvenevät ja hampaiden kiinnityskudokset heikkenevät salakavalasti, joka voi johtaa hampaiden irtoamiseen. - Tupakoitsijalta puuttuu usein hampaita, mikä on epäesteettisen näköistä ja johtaa implantin tai kruunun laittamiseen, Tuija Kohonen huomauttaa. - Suusyövän vaara riippuu tupakoinnin määrästä. Mitä enemmän nuori polttaa savukkeita tai nuuskaa ja mitä pidempään hän on koukussa tupakkatuotteisiin, sitä suurempi on syöpäriski. Suomessa löytyy yksi suusyöpätapaus joka päivä. Puolet nuuskaajista tupakoi, joten riski sairastua syöpään kasvaa. Tupakka ja alkoholi ovat tärkeimmät vaaratekijät suusyövän kannalta. Tupakointi aiheuttaa syövän lisäksi monia keuhkosairauksia kuten tupakkayskää, hengenahdistusta, keuhkoahtaumatautia ja astmaa. Tupakka sisältää nikotiinia ja häkää. Yhdessä tupakassa on noin 4 000 kemikaalia ja 43 syöpää aiheuttavaa karsinogeeniä kuten ammoniakkia, arsenikkia, butaania, syanidia, formaldehydia, metaania, kadmiumia ja elohopeaa. - Tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettaminen kannattaa aina. Tupakoinnin lopettaja iloitsee terveistä ja valkoisista hampaista ja puhtaasta suusta. 19

Teema: KUNNON EVÄILLÄ

ͷǤͳͲǤʹͲͳͳ

SUU PUHTAAKSI

" " ͸ǤͳͲǤʹͲͳͳ

Harjaa hampaat kahdesti päivässä. ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■

Muista harjata 2-3 minuuttia aamuin illoin. Puhdista hammasvälit päivittäin. Valitse matalavaahtoinen fluorihammastahna. Älä huuhdo vedellä suuta harjauksen jälkeen. Purskuta suu tarvittaessa suuvedellä. Juo janoon vettä äläkä virvoitusjuomia. Käytä ksylitolia viisi grammaa päivässä. Suosi mieluummin sähköhammasharjaa. Lopeta tupakan ja nuuskan käyttö. Vältä makeita välipaloja.

783$..$ 7(59(<67,('21 23(78.6(66$ ǡ Ǧ ¡ ¡ ¡Ǥ ¡ǣ ȋ ¡ ǡ ǡ Ȍ

ǣ ͷǤͳͲǤʹͲͳͳ ͳͳǣͲͲǦͳ͸ǣͲͲ ȋ Ȍ ǣ ͳǡ

¡ ¡

Puhtaita hampaita kelpaa peilata. Ella Saarenpää lähettää nuorille terveisiä ja kehottaa heitä tumppaamaan tupakan ja lopettamaan nuuskan käytön. 20

ǣ ͸ǤͳͲǤʹͲͳͳ ͳͳǣͲͲǦͳ͸ǣͲͲ ǣ ¡ ¡ ¡ Ú ͵ǡ ¡ ¡ ǣ ¡ ¡¡ Úǡ ǡ Ú ¡ ¡ Ú Ƭ ǡ Ǥ Ǧ Ǥ

Ǥ Ǥ Ȁ Ȁ Ȁ ̴ ̴ Ȁ ¡ ǣ ǡ Ú ¡ ¡ Ú Ǥ ̷ Ǥ

" Y ¡ Ǧ ¡ ¡¡ Ǩ ¡ ¡ Ǧ ǫ Ǧ ¡ ¡ Ǧ ¡¡ Ǧ ¡¡ Ǧ ¡ Ú Ǧ ¡ Ú Ǧ Ǧ ¡ Ǧ Ǧ Ǩ Ǥ Ú ¡ ¡

ͲͶͶ ʹͻͺ ʹ͸ Ͳ͸

Tehtävä 3: Nuuska Sivuilla 18 – 21 puhutaan tupakan ja nuuskan vaikutuksista suun terveyteen otsikolla Vaihda tupakka ksylitolipurkkaan. Saat mainituilta sivuilta virikkeitä ja vastauksia oheisiin tehtäviin. Voit käyttää tehtävissä myös muita tietolähteitä.

Nuuskakaupan ketju Pohdi lukemasi perusteella, millainen on ns. nuuskakaupan ketju Suomessa. Nuuskakaupan ketju voidaan esittää esimerkiksi a) kuvallisena kaaviona Lue artikkeli, ja pohdi > mistä nuuskaa tuodaan Suomeen > ketkä tuovat nuuskaa Suomeen > kuka saa tuoda maahan nuuskaa, ja kuinka paljon > onko nuuskan myynti sallittua Suomessa > kuka nuuskaa myy > missä nuuskaa myydään > kuka nuuskaa ostaa > kuka hyötyy nuuskan myynnistä > kuka hyötyy nuuskan käytöstä > mitä haittaa nuuskan myynnistä ja käytöstä voi olla Esitä kaaviossa nuuskakaupan ketjun osapuolet, heidän tehtävänsä ja rooliensa plussat ja miinukset. Voit käyttää kaaviota myös tehtävän b suunnittelussa. b) pienenä näytelmänä Lue artikkeli ja suunnittele sen perusteella > roolihenkilöt, millaisia he ovat (sukupuoli, ikä, ammatti jne.) > heidän tehtävänsä nuuskakaupan ketjussa > käsikirjoitus, näytelmän tapahtumapaikat, eri tilanteet ja kohtaukset eri henkilöiden välillä nuuskakaupan eri vaiheissa Esitä näytelmä ryhmän kanssa muulle luokalle. Esityksen jälkeen luokka voi jatkaa keskustelua aiheesta. Vastaukset tehtäviin löytyvät Terveys ry:n nettiosoitteesta: www.terveysry.fi kohdasta Terveyslehti

AJOKUNTO

Tukea koulujen ja oppilaitosten liikennekasvatukseen Opetushallituksen liikenneturvallisuusviikko 12.-16.9.2011

NUOREMPI OTTAA MALLIA –KAIKESSA Teksti: Leena Sipinen, Terveys ry

yksyn varma merkki on Opetushallituksen liikenneturvallisuusviikon tuleminen. Kyseessä on jo seitsemäs kerta kun Opetushallituksen liikennekasvatuksen yhteistyöverkosto innostaa opettajia liikennekasvatukseen. Kantava ajatus on, että liikennekasvatuksen tulee olla kiinteä osa koulun arkea ja opetusta koko lukuvuoden. Edu.fi -sivustolle on aikaisempien vuosien tapaan kerätty aineistoja ja ideoita opettajien työn tueksi. Teemaviikon avajaisia vietetään Kuopiossa Haapaniemen koululla 12.9.2011. Tilaisuus on avoin myös toimittajille. Terveys ry on yksi teemaviikon suunnittelijoista ja toteuttajista Opetushallituksen työryhmässä. Järjestömme liikennekasvatuksellisena tulokulmana on ensisijaisesti päihteettömän liikenteen edistäminen.

Koulutusta nuorille ja opettajille Terveys ry on tuottanut jo yli kymmenen vuoden ajan yläkouluille Turvallisesti mopolla koulutuksia. Vuosittain 10.000 kahdeksasluokkalaista osallistuu koulutukseen. Pätevät liikenneopettajat ja päihdeteemojen yhdistäminen liikennekysymyksiin tarjoavat toimivan ja kiinnostavan konseptin. Selvä peli -koulutus on suunnattu lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville. Toimintaa tukee selväpeli.fi -verkkosivusto, joka on julkaistu myös englanniksi ja venäjäksi. Lisätietoa koulutuksista löydät Terveys ry:n verkkosivuilta. Liikenneturva ja Terveys ry järjestävät yhteistyössä opetustoimen henkilöstölle kohdennettua liikenneturvallisuusaiheista täydennyskoulutusta. Koulutus on osa Opetushallituksen rahoittamaa Liikenne hurahti verkostoon – ja opettajat menivät mukana -hanketta. Maksuttomiin, koko päivän koulutustilaisuuksiin osallistui keväällä 250 opettajaa. Syksyllä täydennyskoulutusta jatketaan 12 paikkakunnalla eri puolilla maata. Kiertue käynnistyy Kemistä 20.9.2011 ja päättyy Hämeenlinnaan 13.10.2011. Jos kiinnostuit, kysy vapaita paikkoja (www.liikenneturva.fi).

Keskustelunavauksia liikennekasvatukseen Yhteisöllinen oppiminen ja nuorten oma osallisuus ovat Terveys ry:lle tärkeitä periaatteita. Terveys ry tarjoaa osana tämänvuotista lii22

kenneturvallisuusviikkoa kouluille ja oppilaitoksille keskustelunavauksia liikennekasvatuksen kiperistä kysymyksistä. Aineistoa voi hyödyntää terveystiedon oppitunnilla tai Koulujen Aikakauslehtiviikon yhteydessä. Osallistavan ja yhteisöllisen oppimisen menetelmät sopivat erityisen hyvin liikenne- ja päihdekasvatusaiheiden käsittelyyn. Keskustelun kautta oppilaat voivat jakaa omia kokemuksiaan, tulkintojaan ja ratkaisumallejaan sekä verrata niitä oppimateriaalien sisältöihin. Vertaisoppiminen ja koulun ulkopuolella hankittujen tietojen hyödyntäminen korostuvat. Ohessa on neljä Terveys ry:n tuottamaa liikenneaiheista keskusteluteemaa, jotka soveltuvat erityisesti pienryhmätyöskentelyyn yläkouluikäisistä ylöspäin. Aiheet sisältävät faktaa sekä apukysymyksiä keskustelun herättämiseksi ja eteenpäin viemiseksi. Hae lisätietoa aiheista myös muista tietolähteistä (esim. selväpeli.fi, liikenneturva.fi, poliisi.fi, liikenneraittius.fi, trafi.fi).

Tehtävä 4: Liikenne MIKSI HENGENSÄÄSTÄJÄT EIVÄT KELPAA NUORILLE?

■ Nuoret käyttävät harvemmin turvavälineitä kuin lapset tai keski-ikäiset. Erityisesti nuoret miehet ovat laiskoja heijastimen, pyöräilykypärän ja jopa turvavyön käyttäjiä. Onko taustalla kapinaa vai löytyykö selitys muodin vaatimuksista? Ajattelemattomuutta vai laiskaa piittaamattomuutta? Voisiko turvallisuudesta tehdä brändin? Kuka voisi käynnistää uuden trendin, jossa nuoret haluaisivat suojata itseään? Kannustavatko vanhemmat tarpeeksi? Onko nuorilla tietoa tarpeeksi? Voisitko sinä olla johtava mielipidevaikuttaja ja käynnistää uutta ajattelutapaa?

KAUNIS MAAILMA

■ Kauniissa ja täydellisessä maailmassa kukaan ei kuole eikä vahingoitu liikenteessä. Kaikki noudattavat liikennesääntöjä ja pyöräilijöillä on kypärä päässä. Kukaan ei aja humalassa eikä ylinopeutta. Ihmiset ovat kohteliaita toisilleen. Keskisormea ei näytetä ja autoilijat pysähtyvät aina suojatien eteen antamaan tietä koululaisille. Onko tämä ruusuista utopiaa vai voisimmeko oikeasti luoda Suomeen tällaisen liikennekulttuurin? Millä keinoin tavoitteeseen voisi päästä? Miten muutos näkyisi ihmisten arjessa? Kuka hyötyisi eniten muutoksesta? Olisiko häviäjiä? Kenen käsissä on muutoksen avain?

Yhteistyössä Allergia- ja Astmaliiton kanssa

MIKÄ MÄTTÄÄ MOPOILUSSA?

■ Mopo on monelle ensimmäinen moottoriajo-neuvo. Ajoradalla autojen seassa sukkulointi tuo mukanaan iloa, mutta myös ennen kokemattomia haasteita ja paljon vastuuta. Suomessa kuolee joka vuosi useita nuoria mopoilijoita. Loukkaantuneita oli viime vuonna lähes 1000. Miksi mopo lähtee nuoren käsistä? Onko kyse taidoista, tiedoista vai piittaamattomuudesta? Miksi mopon virittäminen on riski ja rikos? Miten vanhemmat suhtautuvat mopon virittämiseen? Onko kaverin kyyditseminen mopolla sallittua? Kuka ja miksi niin moni ajaa mopoa päihtyneenä? Miksi kypärän hihna lerputtaa löysänä?

KUKA AJAA KÄNNISSÄ JA MIKSI?

■ Alkoholi häiritsee aistitoimintoja ja ajattelua. Siksi päihtymys lisää aina onnettomuusriskiä liikenteessä. Rattijuopumus on rikos, joka vaarantaa sekä kuljettajan itsensä että muiden turvallisuuden. Valistuksesta huolimatta moni ajaa päihtyneenä. Rattijuopumusonnettomuuksissa vahingoittuu erityisen paljon nuoria. ”Nuoret aliarvioivat päihteiden kulutusta ja uskovat pystyvänsä ajamaan autoa juomisesta huolimatta. Päihtyneenä ajaneet käyttävät paljon alkoholi muutenkin. Myös heidän ystäviensä ja vanhempiensa päihteiden käyttö on yleistä (Terveys ry 2009).” Löytyykö näistä tekijöistä syy sille, miksi nuori lähtee humalassa rattiin? Vai onko kyse vaan hetkessä elämisestä ja piittaamattomuudesta? Miten päihteet saadaan pois liikenteestä? Tarvitaanko keppiä vai porkkanaa? Lisää koulutusta vai ankarampia rangaistuksia? Mitä vaikutusmahdollisuuksia koululla, kodilla ja kavereilla on? Mikä on nuoren itsensä vastuu?

s! Uutuu

Lotus Nessu on ainoa nenäliina Suomessa, jolle on myönnetty Allergia- ja Astmaliiton Allergiatunnus. Allergiatunnus kertoo tuotteesta, joka täyttää tarkat tuotekohtaiset vaatimuskriteerit eikä sisällä hajusteita tai muita yleisesti ärsyttäviä tai herkistäviä aineita.

www.lotusfamily.net

Löydä lisää keskustelunavauksia Terveys ry:n verkkosivuilta www.terveysry.fi kohdasta päihteetön liikenne/OPH:n liikenneturvallisuusviikko. 23

KOHTAAMISET

Pää edellä -koulutuksesta on tykätty Haastattelut ja kuvat: Leena Sipinen ja Tuula Sundman, Terveys ry Pää edellä on Terveys ry:n eh ehkäisevän päihdetyön m malli, jossa nuoret ja aaikuiset yhdessä perehtyv ja vaikuttavat lähiymvät pä päristöönsä. Pä Pää edellä -koulutus tutustuttaa os osanottajat toimintamalliin sekä sen käyttötapoihin ehkäisevässä päihdetyössä. Yksi kevään koulutuksista järjestettiin Tampereella 11.5.2011. Ohessa osanottajien kommentteja koulutuksesta. Koulutukset jatkuvat syksyllä.

Miia Koivuniemi Nuorisotyöntekijä, Sastamalan kaupunki - Tämä on uusi tapa katsoa päihdetyötä. En näe mitään estettä sille, ettei mallia voitaisi kokeilla myös Sastamalassa. Meillä on muutoinkin paljon toimintaa, jossa nuoret itse ovat itse tekijöinä ja osallisina. Pää edellä mallin avulla voisimme tutkia nuorten osallistumista päihdetyöhön. Kaipaisin koulutukseen lisää oikeita esimerkkejä elävästä elämästä. Kimmo Vuorinen Nuoriso-ohjaaja, Sastamalan kaupunki - Olen uusi työntekijä ja päihdetyö ei ole minulle entuudestaan kovinkaan tuttua. Tulin koulutukseen hakemaan tukea ja työkaluja keskusteluihin ja puuttumiseen. Pää edellä malli tuntuu niin konkreettiselta, että sen soveltaminen omaan työhön nuorten kanssa voisi onnistua.

Lisätietoja: www.pääedellä.fi

Pää edellä -koulutuksen vetäjinä Tampereella toimivat Terveys ry:n aluekoordinaattorit Anne Mikkola (vas.) ja Sinikka Korpela.

Sari Sinkko-Mäkinen, terveystiedon, biologian ja maantieteen opettaja Hämeenlinnan yhteiskoulu, 7 - 9 luokat - Olen hakemassa arjen työkaluja koulutyöhön. Mielessäni on ollut soveltuvan näkökulman löytäminen kaupungin laajuiseen kehittämistyöhön. Nuorten päihteiden käytön ehkäisy ei ole yhden koulupiirin asia, vaan se tulisi jalkauttaa kaikille hallinnonaloille. Päihteettömyyttä pitäisi edistää positiivisella tavalla, voimavaroja tukien. - Konkreettisuus on ollut koulutuksessa tärkeä asia. Pää edellä -malli on hienosti rakennettu nelivaiheiseksi ja arjessa toteutettavaksi. Vaiheet sopivat moneen tilanteeseen. Nuorten keskuudessa vallitsee monessa mielessä yrittämisen puute, siksi tietynlaisen palon herättäminen nuorissa on todella tärkeää. Nuorten tulisi saada mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin: kun aloitan jonkun jutun, selviän siitä! - Uskon, että hyödyn koulutuksesta työssäni.

MOPOPO

JAT

PALOIVA T

Syök

sy ku olem a

Kaahailun loppu

LIIKENNEKUOLEMA.

NOT SO COOL! Nuorten liikennekasvatus on tunnetusti haasteellinen laji. Tieto ja valistus eivät tahdo mennä perille – ennen kuin jotain tapahtuu. Joku joutuu onnettomuuteen ja vammautuu. Tai kuolee. Kokeiltaisiinko siis vaihteeksi jotain uutta? LIIKENNETURVALLISUUSIDEA 2011 -KILPAILU kääntää asetelman ylösalaisin ja tuo nuorten oman äänen kuuluviin. Kilpailussa nuoret saavat itse ideoida, miten liikenneturvallisuutta pitäisi parantaa. Parhaat ideat palkitaan! KOULUJEN ASEMA ON RATKAISEVA. Sinä opettajana voit auttaa nuoria kohti turvallisempaa tulevaisuutta tuomalla Liikenneturvallisuusidea 2011 -kilpailun osaksi omaa opetusohjelmaasi. Liikenneturvallisuusidean muoto ja tyyli ovat vapaat – toteutus voi olla video, näytelmä, sarjakuva, laulu, räppi, runo, maalaus, tai vaikka yhdistelmä näistä. Kilpailun voi siis toteuttaa esimerkiksi osana äidinkielen, terveysopin, musiikin, kuvaamataidon tai elämäntieto-opin opetusta. PALKINNOT KIVA PORKKANA. Kilpailussa on kaksi sarjaa, mopoikäisille 13–16-vuotiaille ja ajokortti-ikäisille 17–21-vuotiaille. Kummassakin sarjassa voittajakoulu saa 3 000 euron stipendin käytettäväksi liikenneturvallisuuskasvatukseen. Lisäksi sarjansa voittaneet nuoret pääsevät osallistumaan heille räätälöityyn ajoharjoituspäivään. Nyt toista kertaa toteutettava Vuoden Liikenneturvallisuusidea -kilpailu käynnistyy vuosittaisella liikenneturvaviikolla syyskuussa. Tulkaa mukaan! Katso tarkemmat tiedot ja osallistumisohjeet osoitteesta: www.michelin.fi/miksi.

Yhteistyössä:

Michelin – pitkäjänteistä liikennekasvatustyötä Michelin Nordicin järjestämä Vuoden Liikenneturvallisuusidea -kilpailu on osa Michelin-yhtymän ja EU:n Road Safety for Young People in Europe (ROSYPE) -hanketta. Michelin on tehnyt yli 120-vuotisen historiansa ajan paljon liikenneturvallisuustyötä ja -valistusta, onhan rengas oleellinen turvallisuustekijä liikenteessä. Vuoteen 2012 jatkuva ROSYPE on yksi yrityksen tämän hetken suurimmista hankkeista liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Lisätietoja: www.michelin.fi/miksi

KOHTAAMISET

e Terveys ry:n aluek Uusimaa – Häme Terttu Huttunen p. (09) 6850 3312, 0400 469 769 Hitsaajankatu 9 A 7.krs 00810 Helsinki

Kymenlaakso – Etelä-Karjala – Päijät-Häme Heli Vaija p. 044 5100 228 Kustaa III tie 7 45370 Valkeala

Varsinais-Suomi – Pirkanmaa – Satakunta Anne Mikkola p. 044 055 9920 Hämeenkatu 13 B 33100 Tampere

Pirjo Naumanen on toimivapaalla 30.9.2011 asti.

Keski-Suomi – Koillinen-Pirkanmaa Harri Jukkala p. 0400 274 823 Kumppanuustalo/Terveys ry Vapaudenkatu 4 40100 Jyväskylä

Oikaisu: Terveyslehden 2/2011 Energiset naiset liikkeellä Hyvinkäällä -jutussa mainittuja Naisten messuja ja Hyvän olon messuja on järjestänyt Valistuspalveluyksikkö Raija Koiviston johdolla. Jutun mukaan ne olisivat olleet muiden järjestämiä, mutta näin ei ole.

ekoordinaattorit k www.vshp.fi

Savo – Pohjois-Karjala Mirja Pekkanen p. 0400 469 767 Halssilantie 19 40400 Jyväskylä

KORTESJÄRVEN APTEEKKI Jääkärintie 53, Kortesjärvi puh. 06-488 0300

Pohjois-Satakunta – Pohjanmaa Liisa Viitanen p. (06) 232 8102, 040 527 0842 Välikorventie 23 61810 Kauhajoki

Pohjois-Pohjanmaa – Kainuu Sinikka Korpela p. 0400 274 833 Isokatu 47, Kumppanuuskeskus 90100 Oulu

Yhdessä on selvästi hyvä olla -päivää Ruissalon kylpylän maisemissa Turussa viettivät Varsinais-Suomen Terveys ry:n paikallisyhdistykset 6.6.2011 reilun 40 henkilön voimin. Kaikki olivat tyytyväisiä aurinkoon, tarjoiluun ja kuulemaansa Nora Salijärven luentoon.

Lappi Yhteydenotot toistaiseksi Sinikka Korpela 0400 274 833

Ajankohtaiset tiedot aluetapahtumista löytyvät www.terveysry.ﬁ/aluetoiminta -sivustolta

Terveys ry:n Hämeenlinnan alueyhdistys lahjoitti Terveys ry:n Apsu-tontun terveysaapinen nimiset terveystiedon oppikirjat tällä kertaa Hattulan kunnan Pekolan ja Hurttalan koulujen 1. ja 2. luokille. Kuvassa Pekolan koulun opettaja Satu Korhonen (vas.) ja aluekoordinaattori Terttu Huttunen.

KOLUMNI

Vallitseeko koulussa hosumiskulttuuri?

os koulun tavoitteena on hyvinvoiva nuori, niin en ole vakuuttunut nykykoulun konseptin tukevan riittävästi nuorta itsensä ja olemassaolonsa kokemisessa. Valtavassa kasvupyrähdyksessä oleva nuori elää jatkuvassa kiireessä, missä mitään ei ehdi tehdä kunnolla. Kiire oppiaineesta toiseen saa porukat tekemään huonoa jälkeä. Halu opiskella omaan tahtiin ei ole mahdollista, vaikka kehitys ja oppiminen tapahtuu yksilöllisesti. Koulutyötä haittaa koko ajan hosumiskulttuuri. Ei ihme, että nykyään niin monella nuorella on psykososiaalisia ongelmia. Tutkimusten mukaan syrjinnästä ja pahasta olosta kärsii jopa 15 - 20 prosenttia oppilaista. Koulussa ei viihdytä, kun ei edes saa kokea sosiaalista hyväksyntää. Saattaa joutua vielä koulukiusatuksi, kun tekee asioita vähän hitaammin.

tunteitaan kohdatessaan vaikeuksia. Miten kukin yksilöllinen nuori kokee epäonnistumisensa tunnetasollaan? Ei ole helppoa niillä nuorilla, jotka eivät pärjää tässä kilpajuoksussa ja jotka päivästä toiseen saavat vain ” shittiä” niskaansa. Heillä on suuri tarve saada kokea hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Nuorisokulttuuri vetää porukkaa, koska sinne voi tulla sellaisena kun on. Rakentuuko nuoren maailmankuva ja itsetunto vapaa-ajalla vaiko koulussa? Uskallan väittää, että monen nuoren energinen ulottuvuus laajenee vapaaajalla enemmän kuin koulu nykymuodossa pystyy tarjoamaan. Tunnemmeko opettajina, millä osa-alueella jokainen oppilas on lahjakas. Osaammeko viestittää riittävän selkeästi oppilaan hyvyydestä? Opettajan ja Martti Iivonen oppilaan vuorovaikutuksessa keskeistä Vuoden 2011 liikunnanopettaja on käyttää hyväksi oppilaan omien aismartti.iivonen@kirkkonummi.fi tien keräämää palautetta. Erityisesti Koulu on erkaantunut nuorisokulttuurista, nuorille tarvitaan opetustilanteessa opettajan on harjaannutettava monipuolisesti enemmän kouluun koukuttavaa tekemistä. Opettajat nojautuvat oppilaan aisteja jotta peruskyvyt ja lahjakkuus pääsevät vahvistuopetuksessaan koulun opetussuunnitelmaan. Kaikki toiminta on maan. Lahjakkuutta on monenlaista, kielellistä, matemaattista, liian opettajakontrolloitua ja ennalta suunniteltua. Nuoren kasvuun musiikillista, motorista ja sosiaalista. kuuluu saada itseohjautua myös kouluaikana. Puuhailu toivotaan hoidettavan vapaa-ajalla ja siihen ei aikaa koulussa löydy. Ei tarvitse Nuoren suurin haaste kasvamisessa on oppia tuntemaan itsensä ihmetellä, miksi moni nuori menee ruoka- tai välitunnilla kaupja tulla itsenäiseksi ihmiseksi. Nuoret kokevat koulun muokkaavan paan, röökipaikalle, skeittaamaan, kuuntelemaan musiikkia tai heitä tiettyihin malleihin, joita jotkut kasvatusgurut ovat määrittämuuteen vain hengailemaan kaveriporukassa. Yhteisöllisyyden neet. Välistä oman tien löytämiselle ei tahdo löytyä tilaa, vaikka se tarve tuntuu olevan suuri. Nuorisokulttuurin sosiaalista identiteeton kaikkein tärkeintä itseohjautuvuudessa. Siinä tunne- ja energiatiä ja aitoja nuorten juttuja ovat tietokoneet, kännykät, katupelit, taso sekä intohimo ovat niin korkealla tasolla, että itsensä löytämiostoskeskukset, skeittailu, hiphop ja musiikki. Nuoret janoavat selnen on mahdollista. Tätä tietä moni nuori haluaa kulkea. Opettaja laista toimintaa, mitä ei ohjaa opettajat, vanhemmat tai valmentavoisi ottaa askeleita taaksepäin, kohdata nuori ja antaa tilaa sekä jat, vaan nuoret itse. Mitä itseohjautuvaa toimintaa koulu voisi tarvastuuta oppimisesta itse nuorelle. Näin nuoren silmät alkavat loisjota nuorille koulupäivän aikana, jotta se ei kokonaan erkaantuisi taa ja energiatasot kohoavat ja kouluhomma alkaa toimia entistä nuorisokulttuurista? paremmin. Nuori oppii ymmärtämään ympärillä olevaa elämää omien ajatusten, tuntemusten sekä toimintojen kautta. Kasvava Koulussa arvioidaan oppilasta koko ajan. On tunti- ja koeosaanuori elää voimakkaasti näillä olemassaolon alueilla. Kaikki voittavat mista, huolellisuutta, käytösarviointia ynnä muuta. Kokeessa onnisja kukaan ei häviä, kun koulu tarjoaa mahdollisuuden jokaiselle tutaan tai epäonnistutaan, mikä on hyvin voimakas sisäinen, emonuorelle löytää oman itsensä ja lahjakkuutensa. Itsensä hakeminen tionaalinen kokemus. Kuinka usein kuuleekaan nuoren epäonnisja löytäminen vaatii ponnistelua ja on hyvin pitkä prosessi kypsytettuttuaan kokeessa sanovan: ” Mä oon ihan paska, mä en osaa täväksi. Siinä meitä aikuisia polunnäyttäjiä tarvitaan. Nuoret vain mitään.” Siis ollaan joko hyvä tai huono välimuotoja ei ole. valitsevat omia reittejään harkintaansa käyttäen. Se, miltä nuoresta Epäonnistumisen kokee aina yksin. Syyllistämistä vahvistaa vielä tuntuu on sillä hetkellä totta, ja sen tietää vain nuori itse, ei vansaatu huono numero koulutodistuksessa. Lisäksi saattavat vanhemhempi eikä opettaja. Opettajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on autmat kritisoida heikoista kouluarvosanoista. Auktoriteetit hallitsevat taa nuorta ymmärtämään ja löytämään polkunsa kuljettavaksi, oppilaiden tunteita. Ei ihme, että nuoret eivät osaa hallita omia mutta polun varrella kunkin itse on tehtävä omia valintojaan. MI

Opiskele ammatti, jolla on merkitystä

Yhteishaku käynnistyy 12.9.2011. www.diak.fi/hakeminen Muista myös keväällä 2012 haussa oleva englanninkielinen Degree Programme in Social Services -koulutusohjelma Järvenpäässä!

Vahvista osaamista täydennyskoulutuksella Päihteet ja syrjäytyminen Ylempi AMK. Hakuaika käynnistyy 12.9.2011. www.diak.fi/ylempiamk Ongelmapelaajien erityisohjaaja 8.12.11-30.11.12 www.diak.fi/oppisopimustyypp Miten ohjaan tulevaa kollegaa -ohjaajakoulutus alk. 21.9. Surun, kuoleman ja kriisien kohtaaminen alk. 27.-29.9. Lisää koulutuksia: www.diak.fi/taydennyskoulutus

Diakonia-ammattikorkeakoulu

SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILIITTO SUOSITTELEE KSYLITOLIA EU-HYVÄKSYTTY TÄYSKSYLITOLIPURUKUMI

www.xylimax.ﬁ • www.purkkakauppa.ﬁ

Täysksylitoli antaa parhaan ksylitolisuojan!

TÄYSKSYLITOLI HELXYLITOL

MAKEUTUS

Täysksylitoli antaa parhaan ksylitolisuojan pienille ja isommille hampaille. Happohyökkäyksen katkaisemisen lisäksi täysksylitoli vähentää mutans streptokokki -bakteerin määrää hampaan pinnalla sekä korjaa jo alkaneita kiillevaurioita. Fazerin Xylimaxmerkistä tunnistat ainoat Suomessa valmistetut ksylitolituotteet!

100% XYLITOL

SUGAR-FREE

5 palaa tai yhdeksän pastillia päivässä riittää!

AGGRESSION PORTAAT — miten opettaa aggression hallintaa ja haastavien tunteiden rakentavaa kanavoimista? 14.11.2011, Helsinki, Opetushallitus, Hakaniemenranta 6 Kohderyhmä: Peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten rehtorit ja opettajat, oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstö, aamu- ja iltapäivätoiminnasta ja kerhotoiminnasta vastaavat sekä kodin ja koulun yhteistyötä kehittävät

Osallistumismaksu: 220 € (sis. koulutuksen sekä Aggression portaat -julkaisun, kahvit ja lounaan. Ilmoittautuminen: 17.10.2011 mennessä: www.oph.fi/koulutus/kalenteri tai sari.lappalainen@oph.fi Tiedustelut: Anita Varsa, puh. 040 3487464 tai anita.varsa@oph.fi