Terveyslehti 1-2011

TERVEYSUUTISET > KOLUMNI > AJOKUNTO > NUORET JA OSALLISUUS > KOHTAAMISET > 1/2011

Nuorten alkoholikokeilut

- miten suhtautua?

Päihdeperheissä lapsen mörkö on alkoholi

Riippuvuus nykyajan ilmiönä

Tupakan ekakokeilut voivat jo koukuttaa

Irtonumero 5,00 €

Turvaa hyvä nuoruus teini-iässä

Liikunnallisuus rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa

70,8 % SUOMALAISISTA HYPPÄÄ TV-MAINOSTEN YLI, JOS SE ON MAHDOLLISTA*.

SINÄ LUIT SEN AIKAKAUSLEHTIMAINOKSESTA.

* KMT KULUTTAJA 2009

KUVA: RAPHAËL LUGASSY

OLI MITEN OLI, MUTTA KYLLÄ NÄIN ON. FAKTOJA AIKAKAUSLEHTIMAINONNASTA. aikakausmedia.fi

Sisältö

Tässä numerossa: 4 5 9 10

Pääkirjoitus Terveysuutiset Johtolanka Riippuvuus Tupakan ekakokeilut voivat jo koukuttaa Impulsiivisen humalaväkivallan taustalla geenivirhe Alkoholimainonta ja myytit Nuorten alkoholikokeilut Keuhkoahtaumatauti ja tupakka Tupakkariippuvuuden hoito Tupakassa rotanmyrkkyä?

Masennusoireet ja päihteet

17

Kolumni Patrick Sandström

28

Ajokunto Liian moni lähtee humalaisen kyytiin

10

Tupakan ekakokeilut voivat jo koukuttaa

30

Professori Jaakko Kaprio, Helsingin yliopisto

32

Liikunta Liikunnalliseen elämäntapaan

36

Terveystieto Hei aikuinen, näe lapsen möröt

Nuoret ja osallisuus Innostu! Innosta! -hanke päättyi Pää edellä -toimintamalli käyttöön nuorten keskuudessa

40

Kohtaamiset Turvaa hyvä nuoruus teini-iässä Vaalitko terveyttä?

Vierailut Kostamuksessa ja Pietarissa Laillista jännitystä -kilpailu luoville nuorille

10

Teemana riippuvuus

3

Pääkirjoitus kalervo.koivisto@terveysry.fi

Riippuvuuden monimuotoisuus iippuvuus on yleensä ymmärretty ongelmana ja marginaalisena ilmiönä, jota tarkastellaann lähinnä riippuvaisen ihmisen omana syynä kohtaamiensa mielihalujen kierteessä.

Muistan maaseudulla nuorena kuulleeni, miten jotkut turmiolan tommit olivat menettäneet omistamansa tilan alkoholi- tai peliriippuvuutensa seurauksena.

Nykyään riippuvuus ymmärretään laajemmin myös positiivisiin asioihin liittyneenä. Tällöin voi olla riippuvainen mistä tahansa esimerkiksi liikunnasta, työstä, suklaasta, shoppailusta, autoilusta, internetistä tai Facebookista. Kuka tahansa voi omaksua tavan, jota voidaan nimittää riippuvuudeksi.

Tuoreessa väitöstutkimuksessaan valtiotieteilijä Matilda Hellman osoittaa riippuvuuden käsitteen merkityksen laajentuneen käsittämään yhä useammin käytöspiirteet ja tavat.

Hellman näkee riippuvuusongelmien toimivan myös kulttuurisina symboleina. Hänen mukaansa riippuvuudesta on tullut ideamaailmaamme etiketti, jolla mitataan kontrolloimatonta käytöstä. Hellmannin tutkimuksesta enemmän lehden Terveysuutisissa.

Kun toistetaan mielihyvää tuottavaa toimintaa, aina on vaara syntyä riippuvuus, joka on luonteeltaan ruokahalun kaltaista eli sen kokeminen on toistuvaa, eikä halu lopu ennen kuin se tyydytetään.

Taannoisessa tv-ohjelmassa hallitsemattomasti lihonut mies kertoi, miten syöminen riistäytyi häneltä addiktioksi. Mielettömän syömisen tuloksena hän

R

painoi yli 200 kiloa. Hänen onnistui kuitenkin säännöllistämään syömisensä ja tuskallisten vieroitusoireiden kanssa painien vapautumaan riippuvuudesta pudottaen yli sata kiloa painoansa.

Suomen Syöpäyhdistyksen nuorille tekemä kyselytutkimus vahvisti aiempien tutkimusten tuloksia siitä, että nuorilla on epärealistinen käsitys riippuvuudesta ja sen syntymisestä.

Nuorten on vaikea ymmärtää, mitä riippuvuus esimerkiksi tupakasta merkitsee ja miten pian riippuvuus saattaa syntyä. Tupakointia kokeileva nuori ei halua jäädä koukkuun, mutta riippuvuus tulee yllättäen.

Suomalainen alkoholitutkimus on maailman huipputasoa. Esimerkiksi kaksostutkimuksissa on saatu arvokasta tietoa päihderiippuvuuden periytyvyydestä ja uusimpana impulsiivisen humalaväkivallan taustalta löydettiin geenivirhe.

Suomen Akatemian nelivuotinen Päihteet ja addiktiot -tutkimusohjelman FinDrink-hanke on tuottanut tuloksia, joissa alkoholinkäytön syöpäriskistä on saatu lisänäyttöä.

Lisäksi hankkeessa on todettu alkoholin jatkuvan käytön kiihdyttävän valtimoiden kovettumista.

Professori Jaakko Kaprio kertoo tämän lehden haastattelussa miten ympäröivät tapahtumat voivat vaikuttaa riippuvuuksien kehittymiseen tai suojata niiltä. Silti kaikki vaikutukset, biologiset, osin geneettiset, psyykkiset ja sosiaaliset, ovat merkittäviä pohdittaessa addiktioiden syitä erityisesti herkässä kehityssvaiheessa olevilla nuorilla. ■

Kaikki vaikutukset, biologiset, geneettiset psyykkiset ja sosiaaliset, ovat merkittäviä pohdittaessa riippuvuuksien syitä.

4

Terveyslehti HYVÄN OLON JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN LEHTI

Julkaisija: Terveys ry Hitsaajankatu 9 A 7. krs 00810 Helsinki puh. (09) 685 0330 fax. (09) 685 4223 www.terveysry.fi etunimi.sukunimi@terveysry.fi Päätoimittaja: Kalervo Koivisto puh. (09) 6850 3316 tai 0400 469 764 Toimituskunta Kristiina Hannula pj Kalervo Koivisto Leena Sipinen Tuula Sundman Liisa Temisevä Ulkoasu ja taitto Tiina Haavistola Vieste Oy Ilmoitukset Jari Hämäläinen puh. 044 566 7156 Ilmoitusaineistot aineistot@tjm-systems.fi Painopaikka PunaMusta Oy, Tampere ISSN 1797 - 1357 16. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen

Terveysuutiset

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry – uusi valtakunnallinen järjestö kokoaa kentän ■ Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry (STKL) ja Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) perustivat 24.1.2011 uuden valtakunnallisen keskusjärjestön SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n. Perustajajärjestöt ovat merkittäviä alansa vaikuttajia. Niillä on jäseninä yhteensä yli viisisataa valtakunnallista ja alueellista järjestöä, yhteisöä ja kuntaa. STKL, Tekry ja YTY siirtävät omat toimintansa 1.1.2012 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:lle.

SOSTE kokoaa sosiaali- ja terveysalan vaikuttamistoimintaa ja asiantuntemusta yhteen. Se pystyy nykyistä paremmin ja laaja-alaisemmin toimimaan sosiaali- ja terveyspoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijana, vahvistamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiä, tukemaan kansalaistoiminnan kehittymistä sekä järjestöjen ja muiden tahojen yhteistyötä.

Uuden järjestön keskeisiä tehtäviä ovat yhteiskunnallisen tasaarvon ja oikeudenmukaisuuden toteuttaminen sekä ihmisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen päätöksenteossa. SOSTE edistää sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä sekä vahvistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuuksia toimia ihmisten parhaaksi.

SOSTEn tavoitteena on olla kansallisesti ja alueellisesti vahva toimija järjestöjen, valtion, kuntien ja elinkeinoelämän laajoissa verkostoissa. Sillä on myös kansainvälistä toimintaa.

Järjestöt ovat merkittävä voimavara ja yhteisöllisyyden rakentaja yhteiskunnassa. Suomessa toimii lähes 9 000 sosiaali- ja terveysjär-

jestöä, työntekijöitä niissä on noin 36 000 ja lähes miljoona ihmistä on mukana vapaaehtoisina, vertaistoimijoina ja järjestöaktiiveina.

Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimivien vapaaehtoisten työpanos vastaa 21 000 henkilötyövuotta.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n puheenjohtajaksi valittiin Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tor Jungman ja varapuheenjohtajaksi Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Leena Rosenberg-Ryhänen.

Lisätietoja: Pirkko Karjalainen, puheenjohtaja, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, puh. 050 636 11 Raimo Lindberg, liittohallituksen puheenjohtaja, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry (STKL), puh. 0400 585 106 Leena Rosenberg-Ryhänen, puheenjohtaja, Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry), puh. 040 773 7906.

Nettiriippuvaiset nuoret masentuvat herkästi

■ Kiinalaistutkimuksen mukaan, johon osallistui yli tuhat nuorta, huomattavia aikoja netissä viettävillä teineillä on netin kohtuukäyttäjiin nähden jopa puolitoistakertainen riski sairastua masennukseen. Yli kymmenen tuntia päivässä netissä viettävät nuoret ovat erityisen ongelmallisia. Tutkijan mukaan syynä saattavat olla liikakäytöstä johtuva unen puute ja kilpailuhenkisten online-pelien tuottama stressi.

Nuorten ohjaus tulisi kohdistaa riskiryhmiin

■ PsM Petri Koivisto tutki väitöskirjassaan kahden Työterveyslaitoksessa kehitetyn ryhmänohjausmenetelmän vaikutusta nuorten koulutus- ja työuriin sekä mielenterveyteen.

Menetelmistä ensimmäinen on Koulutuksesta työhön -ryhmämenetelmä, joka on kehitetty ammatillisten oppilaitosten käyttöön.

Toinen – Kohti työelämää -ryhmämenetelmä – soveltuu peruskoulun ja lukion päättävien sekä ammattiopistoissa järjestettävien ammattistarttien opiskelijoiden ohjaukseen.

Menetelmillä pyritään vahvistamaan nuorten valmistautumista ammatinvalinnan ja työelämään siirtymisen haasteisiin. Ryhmissä nuoria ohjataan myös siinä, kuinka opintouran ja työelämään siirtymisen aikana mahdollisesti kohdattavat vastoinkäymiset voitetaan.

Koiviston tulokset osoittavat, että Koulutuksesta työhön -ryhmään osallistuminen lisäsi ammattikoulun päättävien 17 - 24 vuotiaiden nuorten työllistymistä. Ryhmään osallistuneiden työ vastasi koulutusta ja henkilökohtaisia urasuunnitelmia paremmin kuin ryhmään osallistumattomien työ. Työllistyminen puolestaan

lisäsi työelämään kohdistuvien henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista. Lisäksi työstä saatu palkka vähensi taloudellisia huolia ja ehkäisi masennusoireita.

Kohti työelämää -ryhmiä koskevat tulokset puolestaan osoittavat, että uraohjaukseen osallistumisen mielenterveyttä tukeva vaikutus kohdistui osaan peruskoulun päättävistä nuorista. Ryhmämenetelmä ehkäisi masennusoireita niillä, jotka luokiteltiin masennuksen riskiryhmään ennen ohjaukseen osallistumista. Menetelmä myös ehkäisi niiden nuorten koulu-uupumusta, joilla oli masennusriski ja oppimisvaikeuksia. Lisäksi tulokset osoittivat ohjauksen vahvistaneen nuorten uravalintavalmiuksia, minkä ansioista ryhmiin osallistuminen lisäsi myös urasuunnittelun arvostusta.

Lisätietoja: Petri Koivisto, puh. 050 3737 678, PEKoivisto@gmail.com Tiedottaja Liisa Harjula, puh. (014) 260 1043, tiedotus@jyu.fi

5

Terveysuutiset

Nuorten masennus kasvaa hallitsemattomasti ■ Nuorten tai nuorten aikuisten sairauslomien ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen syynä on usein masennus tai masennus yhdessä jonkin muun mielenterveysongelman kanssa.

Masennus, kuten myös monet muut mielenterveyden häiriöt, alkaa usein nuoruusiässä. Masennusriski kasvaa huomattavasti murrosiän alkamisen jälkeen ja uusien masennusjaksojen riski on suurimmillaan 15–18-vuotiailla.

Psykiatrisen avun resurssit eivät riitä vastaamaan kasvavaan hoidon tarpeeseen.

Ennalta ehkäisevän tuen avulla on mahdollista saada masentuneiden nuorten määrä laskemaan ja siksi nuoria kohtaavat aikuiset tarvitsevat keinoja torjua masennusta ja puuttua huomaamaansa huolestuttavaan tilanteeseen.

Nuoruusikä on luonnostaan täynnä muutoksien ja pettymysten sietämisen opettelua.

Masennusriskiä voidaan pienentää tukemalla jo lapsuusiässä tervettä kasvua ja kehitystä.

Esimerkiksi oppilaitoksissa tulisi tunnistaa oppimisvaikeudet varhaisessa vaiheessa, jotta kielteiset koulukokemukset eivät

Joka päivä viisi alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyiden takia.

Vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa lapseen ■ Lasten näkökulmasta vanhemman alkoholinkäyttö on haitallista aina, kun sen vaikutukset häiritsevät häntä jollakin tavoin.

Esimerkiksi vanhemman tylsistyminen ja ajan menettäminen yhteiseltä olemiselta ja tekemiseltä vaivaavat lasta. Jokaisen vanhemman kannattaa miettiä kohtuullistakin alkoholinkäyttöä myös lapsen kannalta.

Runsas päihteidenkäyttö aiheuttaa monenlaisia haittoja. Lapsia ahdistaa kodin riitaisuus ja vanhempien juomisen aiheuttama häpeä, sekä perushuolenpidon puutteiden, epäsäännöllisen elä6

altistaisi masennukselle. Lisäksi tunne-elämän työstämisessä apuna toimivia taide- ja liikunta-aineita tulisi lisätä opetussuunnitelmaan.

Teoksessa Mieli maasta – Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen (PS-kustannus, 2011) kerrotaan keinoista, joiden avulla aikuiset voivat ottaa nuoren masennuksen puheeksi ja auttaa nuorta löytämään itselleen ominaisia tapoja käsitellä stressiä ja ristiriitaisia tunteita selviytyäkseen myös aikuistumisen haasteista.

Teos on tehty yhteistyössä Ammattiopisto Luovin kanssa ja on jatkoa suositulle kirjalle Mun on paha olla – Näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin (PS-kustannus, 2009).

Lisätietoja: Ammattiopisto Luovi, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä, 040 319 3311, anna-liisa.lamsa@luovi.fi PS-kustannus, tiedotuspäällikkö Henna Santalahti, 040 530 7268, henna.santalahti@pskustannus.fi mäntavan ja arvaamattomien tilanteiden aiheuttama turvattomuuden tunne. Lapsen paha olo voi purkautua monella tavalla: yksi häiriköi ja hakee huomiota, toinen peittää surunsa ja hoitaa velvollisuutensa ikäänsä nähden liiankin tunnollisesti. Molemmilla tavoilla reagoivat lapset tarvitsevat aikuisen tukea.

Eri tutkimukset osoittavat, että selviytymisessä alkoholiongelmaisen vanhemman kanssa eletystä lapsuudesta auttaa se, että on olemassa joku turvallinen aikuinen, johon voi luottaa ja joka auttaa tarvittaessa. Kuka tahansa aikuinen voi pieneltä osaltaan toimia tukena huomatessaan lapsen kärsivän aikuisten ongelmista.

Lapsen ja nuoren äänen kuunteleminen on ensisijaisen tärkeää.

Lasinen lapsuus -toiminta kerää nuorten kokemuksia, katso asiasta lisää tämän lehden sivulta 42.

Puolueet halukkaita nostamaan haitakeveroja ■ Tupakan, alkoholin ja makeisten verotuksen kiristäminen saa laajaa tukea eduskuntapuolueilta. Ylen kyselyssä vain kokoomus ei suostunut ottamaan kantaa korotuksiin.

Keskustan, vihreiden, RKP:n ja SDP:n mielestä alkoholin ja tupakan veroa voisi korottaa. Myös kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset kannattavat nostoa.

Ylen kyselyssä SDP kiristäisi verotusta eniten, 10–20 prosenttia.

Muilla korotusehdotukset ovat maltillisemmat. Vain kokoomus jätti ottamatta kantaa asiaan.

Enemmistö puolueista siis kannattaa valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtaman verotyöryhmän esitystä niin sanottujen haitakkeiden verotuksen kiristämisestä. Työryhmä ei esittänyt kiristyksiä tupakkaveroon.

Keskusta ja kristilliset liputtavat noin kymmenen prosentin korotuksen puolesta. Vihreät, RKP ja perussuomalaiset ovat maltillisella linjalla. Viinarallin sekä harmaan tuonnin vuoksi puolueiden mielestä verojen korotuksissa on oltava kohtuullisia.

Myös makeisten aiempaa kireämpi verotus saa puolueilta kannatusta. Karkkien ja limsojen verotus kiristyy vuoden alusta.

Vasemmistoliiton kansanedustajan Annika Lapintie sanoo Ylen haastattelussa, että olisi ensin katsottava ensimmäisen korotuksen vaikutukset.

Riippuvuus

nykyajan ilmiönä ■ Nykyään ihmisen voi väittää olevan riippuvainen mistä tahansa aina purukumista, caffé lattesta, suklaasta, liikunnasta ja Facebookista lähtien. Miten tähän on tultu? Mitä riippuvuuden käsite merkitsee nykyihmiselle, ja mitä toimintoja ilmiöllä kulttuurissamme on?

VTM Matilda Hellman analysoi tuoreessa väitöskirjassaan riippuvuuden käsitteen merkityksiä ja sen käyttöä eri aikoina ja osoittaa, kuinka käsitteen merkitys on laajentunut sekä kuinka yhä useammat käytöspiirteet ja tavat luokitellaan riippuvuudeksi.

Suomalaisissa päivälehdissä kirjoitetaan yhä enemmän riippuvuusongelmista, ja käsite on saanut entistä vertauskuvallisempia piirteitä. 1970- ja 1980-luvuilla kirjoituksissa käsiteltiin marginalisoituneita, ns. todellisia alkoholisteja ja narkomaaneja, kun taas 1990luvun lopulta alkaen ja 2000-luvulla riippuvuus on alettu nähdä jonakin, joka voi koskea ketä tahansa: kaikki voivat omaksua tavan, joka voidaan luokitella tai jota voidaan nimittää riippuvuudeksi.

Kun huumeiden käyttö juhlissa yleistyi nuorison keskuudessa 1990Nuoret naiset antavat luvun lopulla, alettiin näistä nuorista kirjoittaa korostamalla viihdekäytön kasvot nykyajan riskejä. Vaikeasti riippuvaisista huupäihdeongelmille. meidenkäyttäjistä kirjoitetaan harvoin yksilöinä, vaan heidät niputetaan ryhmäksi, joka tulee hoitaa, vaikka hoito nykyään tapahtuukin uusin, aiempaa inhimillisemmin keinoin.

Hellman tutkii ja analysoi väitöskirjassaan myös tabloidikirjoituksia nuorista naispuolisista julkkiksista, joiden väitetään kamppailevan riippuvuusongelman kanssa: Amy Winehousesta, Britney Spearsista ja Kate Mossista. Näissä kirjoituksissa riippuvuusongelma toimii aineksena, jonka avulla muodostuu näkemys henkilön kyvystä toimia yhteiskunnan normien ja arvostusten mukaisesti.

Samalla huumeiden käyttö voidaan esittää myös rajun tyylin merkkinä, mikä erityisesti tulee ilmi brittiläistä huippumallia Kate Mossia käsitelleistä kirjoituksista. Huumeiden käyttö on äärimmäinen merkki siitä, että pystyy kontrolloimaan potentiaalisesti kontrolloimatonta ja riippuvuutta aiheuttavaa. Tabloidikertomukset voivat myös, kuten Amy Winehousen tapauksessa, sisältää intiimejä ja realistisia välähdyksiä vaikean riippuvuusongelman monipuolisista piirteistä ja sen aiheuttamista murhenäytelmistä.

Hellman toteaa, että riippuvuuden käsite tarjoaa selitysmallin ja ratkaisun siihen ristiriitaan, joka kulutusyhteiskunnassa muodostuu, kun toisaalta elämää leimaavat vapaa valinta, hedonistinen omistushalu ja kasvava kulutus ja toisaalta yhteiskunnassa esiintyy ongelmakäyttäytymistä ylettömän ruokahalun seurauksena, mikä asettaa suuria psyykkisiä ja fyysisiä vaatimuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. KK 7

Terveysuutiset Jäsenistölle tehty kysely Sosiaali- ja terveysalan järjestöt yhdistymisprosessista vaativat ministeri Risikolta Osana yhdistymiseen liittyvää valmistealkoholinmielikuvamainonnan kieltämistä ■lutyötä toteutettiin loka-marraskuussa 2010 ■ Sosiaali- ja terveysalan järjestöt eivät pidä ministeri Risikon esitystä alkoholimainonnan rajoittamisesta riittävänä, koska se jättää edelleen tulkinnanvaraisuutta mainonnan toteuttamiseen ja valvontaan. Järjestöt vaativat vahvaa esitystä, jossa alkoholimainonta rajataan vain tuotetietojen esittämiseen. Järjestöt ja myös eduskunnan enemmistö pitää lasten ja nuorten terveyden edistämistä ykkösasiana, ja mielikuvamainonnan kielto olisi askel tähän suuntaan.

Suomessa mietojen alkoholijuomien mainonta on sallittu. Laissa on tällä hetkellä lueteltu asioita, jotka ovat erikseen kielletty. Ministeri Risikon esityksen mukaan tätä listaa nyt yksilöitäisiin. Kokemukset tupakkamainonnan rajoittamisesta ovat osoittaneet, että rajoitusten yksilöintipyrkimykset laissa johtavat vain loputtomaan tulkintaviidakkoon. Jo nyt laki kieltää muun muassa mainonnan kohdistamisen alaikäisiin ja alkoholin käytön kuvaamisen niin, että se lisää suorituskykyä tai edistää sosiaalista tai seksuaalista menestystä. Silti suomalaisista nuorista yli 90 prosenttia muistaa nähneensä alkoholimainontaa. Mainokset pursuavat nuorisokielisiä lausahduksia ja niissä naiset lentävät alkoholin voimalla miesten ihailevien katseiden edessä.

Nykyisen lain ongelmana on säädösten epäselvyys ja tulkinnanvaraisuus, mikä on vaikeuttanut mainosten valvontaa. Esitys jättäisi edelleen tulkinnanvaran mahdollisuuden ja tilaisuuden suunnitella uusia mielikuvamainonnan tapoja kiertää rajoituksia.

Valvontaresurssien lisääminen ei auta, jos lain rajoitukset ovat tulkinnanvaraisia. Myöskään televisiomainosten siirtäminen tunnilla tai parilla myöhäisempään ajankohtaan ei ratkaise nuorten kohtaamaa alkoholimainonnan vyöryä.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen mielestä ministerin mainitsemat kiristykset tv- ja radiomainontaan ovat kannatettavia, kunhan näitä tuetaan mainonnan rajaamisella tuotetietoihin. Mainonnan rajaaminen vain tuotetietojen esittämiseen jättäisi tuottajille mahdollisuuden tiedottaa tuotteestaan, mutta samalla poistaisi mainonnasta erityisesti lapsiin ja nuoriin vetoavat elementit. Myös mainonnan valvonta helpottuisi oleellisesti.

A-klinikkasäätiö, Elämäntapaliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Raittiuden Ystävät, Suomen ASH, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Syöpäyhdistys, Suomen Vanhempainliitto, Terveyden edistämisen keskus ja Terveys-Hälsan ry Lisätietoja: toiminnanjohtaja Tom Anthoni, Raittiuden Ystävät, puh. 040 773 9706 kehittämispäällikkö Ritva Varamäki, puh. 040 530 2223, ritva.varamaki@tekry.fi kehittämisjohtaja Ari Saarto, A-klinikkasäätiö, p. 0400 481 293

Rahapelaaminen on yhteydessä terveysuhkiin

■ Rahapelejä usein pelaavat henkilöt tupakoivat päivittäin ja käyttävät liiallisesti alkoholia yleisemmin kuin muu väestö. Tieto ilmenee THL:n tutkimuksessa, jossa selvitettiin työikäisten suomalaisten rahapelaamista ja terveysriskien ottamista.

Vähäisintä päivittäinen tupakointi oli henkilöillä, jotka eivät pelanneet lainkaan rahapelejä. Päivittäinen tupakointi yleistyi rahapelaamisen tiheyden kasvaessa myös humalajuomisen yleisyys kasvoi sitä mukaa kun rahapelaamisen tiheys kasvoi. Kun ikä ja sukupuoli otettiin huomioon, rahapelejä tiheästi pelanneet olivat kaksi kertaa muuta väestöä yleisemmin alkoholin suurkuluttajia.

8

kysely kolmen liiton jäsenkunnalle. Kyselyllä kartoitettiin uuteen järjestöön liittyviä näkemyksiä ja odotuksia.

Kyselyn perusteella valtaosa jäsenkunnasta, yhteensä 65 vastaajaa, suhtautuu myönteisesti yhdistymiseen. Kyselyyn vastanneista Terveys ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n jäsenistä 100 prosenttia ilmoitti olevansa valmiita perustamaan uutta yhdistystä. Elämäntapaliiton jäsenkunnasta näin ilmoitti 65 prosenttia.

Kyselystä voi tulkita, että liittojen jäsenet eivät tunne kovin hyvin toistensa toimintaa ja jos jotakin tiedetään, tiedetään asioita varsin kapealta sektorilta, yksittäisen projektin tai toimintamuodon kautta. Yhdistäviksi tekijöiksi vastaajat tunnistivat kuitenkin ennen kaikkea yhteiset tavoitteet – päihdehaittojen ehkäisemisen ja terveen elämäntavan vaalimisen. Erottavina tekijöinä jäsenet toivat esille järjestöjen taustat ja aatteelliset juuret.

Toiminnan lähtökohdissa kolmen yhdistyksen jäsenet ovat erittäin yksimielisiä.

Tavoitteiden kärkeen yhdistyksen toiminnassa nousevat ehkäisevän päihdetyön tekeminen, terveellisten elämäntapojen mahdollistaminen, vaikuttaminen päihdepolitiikkaan, päihdehaittojen ehkäiseminen, raittiuden ja kansanterveyden edistäminen.

Sen sijaan päihdepalvelujen tuottamista jäsenistö ei näe yhdistyksen tehtäväksi, mikä on nykyisten toimijoidenkin linjan mukaista.

Erityisesti yhteiskunnallinen vaikuttavuus korostui vastauksissa yhdistymisen etuna ja tavoitteena. Etenkin Elämäntapaliiton ja Terveys ry:n jäsenet korostivat kyselyssä myös tarvetta perusjärjestötoiminnan ja aluetoiminnan vahvistamiseen.

Keskeisimpiä huolia kyselyn perusteella liitetään lähinnä toiminnan ketteryyteen – merkitseekö järjestön koon kasvaminen samalla myös jähmeyttä ja byrokraattisuutta. KH

Johtolanka

Yhteiselle ladulle

T

rahoituksesta vastaa pääsääntöisesti Raha-automaattiyhdistys.

alvi on ollut mitä parhain hiihtämiseen. Tähänastisiin hiihtokilometreihini mahtuu lenkkejä niin hyvässä kuin huonossa talvisäässä. Kotiladullani on eräs mäki, jonka laskeminen tuiskuavalla säällä on haastavaa, sillä latu katoaa välillä niin silmistä kuin suksien alta. Haluan joka kerta tuohon mäkeen, vaikka voisin sen kiertääkin. Jännittävä, ehkä hieman pelokaskin tunne on tullut siis tutuksi, mutta latu on aina löytynyt, samoin kuin helpotuksen ja voittamisen tunne.

Tavoitteena Elämäntapaliiton, Terveys ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n yhdistymishankkeessa on saada aikaan vahva toimija ehkäisevään päihdetyöhön. Jos uusi järjestö saadaan perustettua, se toimii koko maassa ja koko väestön parissa, myös siis ammattilaisten tukena, terveiden elämäntapojen edistämiseksi ja päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Uudella järjestöllä olisi myös enemmän painoarvoa vaikuttaa suomalaiseen päihdepolitiikkaan poliittisesti sitoutumattomana toimijana.

Joitain samanlaisia tunteita olemme kokeneet järjestöjen yhdistämisprosessissa, jota käymme parhaillaan. Yhdistämiseen liittyy paljon haasteita perinteiden ja toimintaperiaatteiden erilaisuudesta henkilökohtaisiin pelkoihin asti. Ehkäisevän päihdetyön ja alan järjestöjen näkökulmasta toimintaympäristössä tapahtuu kuitenkin suuria muutoksia ja me emme voi jäädä paikoillemme. Velvollisuutemme on katsoa peiliin ja tehdä voitavamme haasteisiin vastataksemme.

Osana yhdistymiseen liittyvää valmistelutyötä toteutettiin kysely järjestöjen jäsenille ja henkilöstölle. Kyselyn perusteella valtaosa jäsenkunnasta ja henkilöstöstä suhtautuu myönteisesti prosessiin.

Yhdistymisen toivotaan mm. vahvistavan toiminnan vaikuttavuutta sekä valtakunnallisella että alueellisella ja paikallisella tasolla. Toiminnan lähtökohdissa kyselyyn vastanneet ovat erittäin yksimielisiä.

Terveys ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Hannula Tavoitteiden kärkeen toiminnassa nousevat ehkäisevä päihdetyö, terveellisten Samaan aikaan kun tupakkaa vastaan on muodostunut vahva mie- elämäntapojen mahdollistaminen, vaikuttaminen päihdepolitiikkaan, lipide, yhteiskunnassa on huomattavissa alkoholimyönteisyyden päihdehaittojen ehkäiseminen sekä raittiuden ja kansanterveyden vahvistuminen, alkoholin korkea kokonaiskulutus sekä päihdeon- edistäminen. Keskeisimmät huolet niin jäsenistöllä kuin henkilöstöllägelmien paheneminen. Yhteiskunnan yhä vahvempi polarisoitumi- kin kohdistuivat lähinnä toiminnan ketteryyteen – merkitseekö järjesnen, köyhyys ja syrjäytyminen kytkeytyvät tiiviisti päihdehaittoihin ja tön koon kasvaminen samalla myös kankeutta ja byrokraattisuutta vai tuoko se näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa. riippuvuuksiin ja kärjistävät niitä.

Päihteiden rinnalle on syntynyt myös Meillä riittää tekemistä kevään ajaksi, sillä uudentyyppistä riippuvuutta – pelaamialustavan aikataulun mukaan jäsenistömnen on lisääntynyt ja nettiriippuvuus nousme päättää yhdistymisestä huhtikuun puosut erityisesti nuorten keskuudessa uudeklivälissä. Ennen sitä työstettäviä asioita on si ongelmaksi. paljon, mm. nimi uudelle toimijalle pitää keksiä. Otamme ideoita siis vastaan!

Keskustelu Elämäntapaliiton, Terveys ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n mahJatkamme retkeämme yhteisen ladun dollisesta yhdistymisestä aloitettiin viime löytämiseksi. Olen vakuuttunut, että onnisvuoden alussa, ja aiesopimus yhdistymituessamme saamme aikaan jotakin suurta sestä allekirjoitettiin lokakuussa 2010. ja merkittävää. KH Järjestöt ovat hieman eri painotuksin ehkäisevää päihdetyötä tekeviä ja niiden

Elämäntapaliiton, Terveys ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n yhdistymishankkeen tavoitteena on saada aikaan vahva toimija ehkäisevään päihdetyöhön.

9

Riippuvuus Teema: vastuu ympäristöstä

T

upakkariippuvuus on moniulotteinen oireyhtymä, jossa on mukana fysiologisia, psyykkisiä, sosiaalisia ja ympäristötekijöitä. Tupakan nikotiini on olennainen tupakkariippuvuutta välittävä aine, mutta se ei ole

ainoa.

Professori Jaakko Kaprio, Helsingin yliopistosta kertoo, että tupakassa on nikotiinin lisäksi muitakin kemikaaleja, jotka tehostavat nikotiinin vaikutusta. Uutta tutkimusnäyttöä on saatu pääosin eläinkokeista. Niiden mukaan nikotiinin ja näiden muiden aineiden yhteisvaikutus ylläpitää tupakoitsijoilla voimakasta nikotiini- ja tupakkariippuvuutta.

Kaprion mukaan tupakkateollisuus on tämän tiennyt jo pitkään ja siksi manipuloinut tupakan sisältöä aiheuttamaan nopeammin riippuvuutta. Tämän tuloksena syntyy riippuvuuden oireita, tarve saada seuraava tupakka, tunne siitä, että kaipaa, tarvitsee ja tekee asioita muun elämän kustannuksella kehittyy osalle nuorista hyvin nopeasti jo ensimmäisten tupakkakokemusten myötä.

- Kanadalainen amerikkalaistutkimus osoitti, että poltettaessa keskimäärin 2 - 3 savuketta viikossa tulee puolelle tupakoitsijoista riippuvuusoireita.

Aikaisemmin tähän tahtiin savuttelemista kutsuttiin kokeiluvaiheeksi. Suomessa nuorten tupakointikokeilut alkavat noin 12-vuotiaana, ja 14 - 18 -vuotiaista tupakoi päivittäin 20 prosenttia. Kouluterveyskyselyn mukaan yleisintä tupakointi on ammattiin opiskelevien keskuudessa, joista 38 prosenttia tupakoi päivittäin, lukiolaisista vain yhdeksän prosenttia.

Professori Jaakko Kaprio kertoo, että tupakoitsijan kehityshistoria tapahtuu nopeasti ensimmäisten savukkeiden jälkeen.

Kouluterveydenhuollossa hän suosittaa perehtymään huolellisesti nuoren tupakointitapaan, jos hänellä sitä ilmenee, hänen tarvettaan saada savuke ja mitä hän tekee tupakointinsa eteen.

10

Professori Jaakko Kaprio, Helsingin yliopistosta kertoo tupakan sisältävän nikotiinin lisäksi muitakin kemikaaleja, joiden vaikutuksesta osalle nuorista kehittyy tupakkariippuvuus hyvin nopeasti jo ensimmäisten tupakkakokemusten myötä.

tapahtuu voimakkaammin. Tästä johtuen tupakointia on myöhemmin vaikeampi lopettaa, koska muutokset aivoissa ovat olleet selviä.

Kaprio muistuttaa, että tässä suhteessa kehittyvien aivojen raja on liukuva, koska ei voi sanoa, että 12-vuotias on monta kertaa herkempi kuin 15-vuotias. Ihmisten aivot muokkautuvat vielä pitkälle 20 vuoden jälkeen ja tiettyä plastisuutta säilyy läpi koko elämän.

Tupakan ekakokeilut

Haastattelu ja kuva: Kalervo Koivisto

voivat jo koukuttaa Riippuvuuden kehittyminen Kaprio kertoo tupakoitsijan kehityshistorian tapahtuvan hyvin nopeasti ensimmäisten savukkeiden jälkeen.

- Aivojen reseptorit, joihin nikotiini sitoutuu monipuolistuvat ja lisääntyvät. Samalla aivot ikäänkuin oppivat pitämään nikotiinin saannista. Ihmisestä riippuen siitä tulee joko hyvän olon tunnetta, potkua elämään tai joiltakin se poistaa pahan olon tunnetta.

Kaprio toteaa, että ensimmäiset positiiviset nikotiinivaikutukset saavat jatkamaan tupakointia. On todettu, että nikotiini antaa rentouttamisen tunteen noin neljäsosalle tupakansavua ensimmäisen kerran henkeen vetävistä. Vasta myöhemmin alkaviin negatiivisiin tuntemuksiin poltetaan, jotta ei tulisi huonoa oloa. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun tupakoidaan vielä satunnaisesti, mutta yhä tihenevään tahtiin.

- Siirtyminen päivittäin tupakoivaksi saattaa kestää aika pitkään, jopa vuosia.

Kouluterveydenhuollossa Kaprio opastaa perehtymään huolellisesti nuoren tupakointitapaan, jos hänellä sitä ilmenee, hänen tarvettaan saada savuke ja mitä hän tekee tupakointinsa eteen.

- Valtaosa niistä kokeilijoista, jotka elämänsä aikana polttavat yli sata savuketta

tulee säännöllisiä tupakoitsijoita elämänsä jossakin vaiheessa.

Kaprion mukaan kumuloitunut määrä on hyvin keskeinen mittari ja nuorelta on helppo kysyä, kuinka monta savuketta olet kaiken kaikkiaan polttanut. Mitä suuremmasta määrästä on kysymys, sitä useammin pitää ottaa tupakointi puheeksi nuoren kanssa.

Sellaiselle nuorelle ei tule ongelmaa tupakoinnista, joka on kavereiden kanssa kokeillut yhden tai kaksi savuketta eikä sen jälkeen ole sitä kuukausiin tehnyt ja on selvästi irti tupakoinnista. Sen sijaan nuorilla, jotka sanovat tupakoivansa viikonloppuisin on suuri vaara, että tapa kehittyy säännolliseksi tupakoinniksi.

Kaprio sanoo nuoren paitsi aivokehityksen myös muun kehityksen osalta olevan altis tupakan vaikutuksille.

- Näytöt osoittavat, että tupakointi vahingoittaa nuorten keuhkojen kehitystä enemmän kuin aikuisten osalta. Nuorten herkkyys tupakanhaitoille on selvästi isompi kuin aikuisten, toteaa Kaprio ja kertoo, että vaikea tupakkariippuvuus kehittyy sitä useammin mitä nuorempana tupakoinnin aloittaa.

- Ilmeisesti on kysymys siitä, että nuorten aivojen muokkautuminen on herkempää ja

Tupakka ja alkoholi kulkevat käsi kädessä Kaprio kertoo ensimmäisten päihdekokemusten, tupakan ja alkoholin, tapahtuvan useimmiten samanaikaisesti. Siksi on vaikeaa tutkimuksissa selvittää mistä mikin johtuu. Nuorten rajuimmat kokemukset, kuten humalajuominen ja tupakointi kulkevat aika monella käsi kädessä.

- Tupakoimattomilla on selvästi vähemmän ongelmia alkoholin hallinnan kanssa.

Humalajuominen ja tupakointi liittyvät useimmiten nuoriin, joilla on keskittymisongelmia tai impulsiivisuutta, he tekevät ensin ja miettivät vasta sitten. Kyky hallita omaa käyttäytymistään liittyy myöhempään päihdekäyttöön.

Uusimmissa tutkimuksissa on selvästi todettu, että kun vanhemmat puuttuvat ja välittävät nuoresta niin se heikentää esimerkiksi perimän negatiivisiä biologisia taipumuksia.

- Vaikka ihmisten välillä on eroja siinä, kuinka herkästi biologinen taipumus kehittyy, niin sitä voi muokata. Nämä geneettiset vaikutukset eivät ole enteellisiä siten, että kun on geeni on tauti. Ne ovat kuitenkin herkkiä ympäristölle ja tutkimukset ovat osoittaneet, että ympäristön muokkaava vai11

>>

Teema: vastuu ympäristöstä Riippuvuus PERINTÖTEKIJÄT Yleinen riippuvuusalttius, nikotiiniherkkyys, nikotiinimetabolia

Tupakkariippuvuus Raskauden aikainen nikotiinialtistus

Lopettaminen Tupakointia vahvistavat mekanismit

Tupakoinnin kokeilu aloittaminen

Tupakointikäyttäytymisen vakiintuminen

Terveysvaikutukset

Jatkaminen Haittojen vähentäminen

>> kutus voi olla aika suurta.

Sosiodemografiset, psykologiset, sosiaaliset, yhteiskunnalliset TAUSTA- JA YMPÄRISTÖTEKIJÄT

Tupakan ja alkoholin käyttöön liittyen nuoren lähiympäristö, vanhemmat ja kaverit vaikuttavat eniten siihen tuleeko nuoresta tupakoitsija vai ei ja kuinka paljon hän polttaa. Mikäli vanhempien käytös ja perhesuhteet ovat kunnossa niin lapsetkaan eivät tupakoi. Nuori hakee malleja ja tekemistä muusta ympäristöstä, kun vanhempien ja lasten suhteen kehittyminen jää etäiseksi tai jos vanhemmat kärsivät mielenterveyshäiriöstä tai muusta syystä eivät välitä mitä nuori tekee. Nuoren biologiset taipumukset tulevat toisten lähiympäristössä ja kaveriporukoissa selkeämmin esiin. Sieltä nuori poimii enemmän oman biologiansa mukaisen käytösmallin, johon helposti liittyy tupakka ja alkoholi.

Tupakkariippuvuus ja biologiset tekijät Kaprio toteaa, että kaveriporukka on yksi osa geenien ja ympäristön vuorovaikutusta.

- Geeniteknologian myötä on tullut uusia isoja tutkimuksia osoittaen, että geneettinen vaihtelu on meistä jokaisessa eli jokainen ihminen on erilainen kuin toinen.

Esimerkiksi nikotiinireseptorit selittävät osaltaan sitä, miksi toiset tulevat nikotiinista riippuvaisemmiksi kuin toiset. Ihmisen aivojen nikotiinireseptorijakauma on erilainen kuin koe-eläimillä, hiirellä ja rotalla.

Siksi koe-eläinmallista saatuja tuloksia ei voi suoraan soveltaa ihmiseen.

12

Kaprion mukaan uusimmat tutkimukset ovat nostaneet keskeiseen asemaan nikotiinireseptori alfa5:n geneettisetvaihtelut.

- Ihmisessä nikotiini sitoutuu pääosin viidestä alayksiköstä koostuvaan nikotiinireseptoriin, johon solun pinnalla nikotiini sitoutuu käynnistäen aivoissa mielihyvää aiheuttavan prosessin dopamiinin kautta.

Kaprio kertoo viiden alayksikön nikotiinireseptorin koostuvan useimmiten alfa 4beetta2 yksiköistä. Poikkeuksena aina silloin tällöin yksi näistä viidestä onkin alfa5.

Näissä reseptoreissa alfa5:n geenimuunnos antaa nikotiinille voimakkaamman vaikutuksen ja näyttää lisääntyvän tupakoitsijoilla aiheuttaen myös suuremman keuhkosyöpäriskin.

- Se on tautigeeni, jonka vaikutus tautiin on riippuvainen siitä tupakoiko eli se vaatii altisteen. Niillä, jotka siihen altistuvat geenimuunnos lisää riskiä vielä enemmän verrattuna riskiin, joka lasketaan siitä kuinka paljon on savukkeita polttanut ja kuinka kauan.

- Tutkimuksellisesti pitää vielä selvittää, onko geenimuunnos oikea biologinen lisäys jossakin keuhkokudoksessa vai esiintykö se ihmisillä, jotka tupakoivat enemmän ja nikotiiniriippuvaisina vetävät savua keuhkoihinsa syvällisemmin altistuen enemmän tupakan karsinogeeneille, selvittää Kaprio ja toteaa geenimuunnoksen olevan suomalaisilla yhtä yleinen kuin muuallakin valkoihoisessa väestössä. Sen sijaan sitä todetaan

Tupakointi ja tupakkariippuvuus elämänkaarella. Nuoret näkevät tupakkatuotteet ensisijaisesti sosiaalisen kanssakäymisen apuvälineenä tai ajanviettotapana.

Tupakanhimo liitetään emotionaalisesti ja psyykkisesti vaikeisiin tilanteisiin, mitä ei pidetä riippuvuuden merkkinä.

Lähde: Duodecim 11/2010

harvoin afrikkalaisperäisillä kansoilla.

Tupakkariippuvuuden hoitoon Kaprio toivoo neurobiologian kautta tulevan syvällisempää tietoa uusille lääkkeille sellaisista kohteista, jotka auttaisivat tupakoitisijaa lopettamaan. Kaprion mielestä tupakkariippuvuuden hoitoon saatava lääkitys on meillä liian vähäistä. Nikotiinikorvaushoidot ovat tehokkaita, mutta niiden suhteellinen teho on ihmisillä vähäinen ja uusia lääkkeitäkin on vain pari kappaletta.

Tupakka lyhentää työuraa Uusimpien tutkimusten mukaan tupakointi lyhentää ihmisten työuraa. Kaprio kertoo ottaneensa asian esille Tupakka ja terveys päivän esityksessään, koska joillakin tahoilla tupakointia pidetään valtiontalouden kannalta hyvänä asiana siksi, että eläkkeellä olo aika lyhenee ja sitä kautta valtio säästää eläkemaksuissa ja muissa kuluissa.

Kaprio sanoo halunneensa myös korostaa tupakoinnin lisäävän sairastavuutta ja väes-

tölle tulee enemmän sairaudesta johtuvia poissaoloja. Tupakointi aiheuttaa vakavaa sairastumista jo 40 - 50 -vuotiaille. Tutkimuksen osoittama vaikutus joutua ennen aikaiselle eläkkeelle oli yllättävän iso noin kolmen vuoden luokkaa.

- Jokainen voi laskea mitä se merkitsee, kun kolmen vuoden tulot voivat jäädä saamatta ja verot maksamatta. Lisäksi saattaa kuolla aikaisemmin kuin pitäisi.

Esimerkiksi miehillä tupakointi vuonna 1975 johti 3,2 työvuoden menetykseen, kun Kaprio arvioi eloonjäämismallilla menetettyjä työvuosia. Vähintään askin päivässä polttavilla menetys on 4,4 vuotta. Naisilla vastaavat luvut olivat 1,1 vuotta ja yli askin polttavat 3,0 vuotta.

Nuuska on riski terveydelle Kaprio kertoi Tupakka ja terveys -päivillä myös nuuskan käyttöön liittyvistä uusista tutkimustuloksista. Niiden mukaan nuuskan käyttäjillä on lisääntynyt masennusta ja toisaalta hampaiden narskutusta.

Tuore ruotsalaistutkimus osoitti selvästi, että nuuskankäyttäjillä on ollut aikaisempaa enemmän masentuneisuutta ja kohonnut masennuksen riski samalla tavalla kuin tupakoitsijoillakin. Nuuska lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Iso ruotsalainen, 100 000 miehen seurantatutkimus osoitti nuuskaajilla olevan kohonnut riski aivohalvaukselle ja sydäninfarktille. Tätä tulosta tukee myös tuore amerikkalainen tutkimus.

- Tupakassa ja nuuskassa on ainesosia, jotka edesauttavat mielenterveyshäiriöiden syntyä, kun niiden käyttö on epäedullinen aivojen kokonaiskehitykselle, sanoo Kaprio todeten koko ajan tulevan lisää näyttöä nuuskan haitoista. ■

Tupakkalabyrintissa halutaan vaikuttaa tupakointiin jo ennen ensimmäisiä kokeiluja. Valistuksen ajankohta peruskoulun nelosluokkalaisille on valittu huolella, sillä joillakin nelosluokkalaisilla voi olla jo omakohtaisia kokemuksia tupakoinnista, mutta valistus menee vielä hyvin perille.

Kuva: Terveyslehden arkisto

Tupakoinnin lopettamisen todennäköisyys

Ilman apua

3 - 4 % vuodessa

Nikotiinikorvaushoito Varenikliini COPD diagnoosi Sepelvaltimotautidiagnoosi Keuhkosyöpädiagnoosi

10 - 15 % 20 - 25 % 25 % 50 % > 60 %

13

Teema: vastuu ympäristöstä Riippuvuus elsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Yhdysvaltain National Intitutes of Healthin tutkijat löysivät serotoniinireseptori 2B:n geenistä (HTR2B) tavallisessa väestössä suhteellisen harvinaisen mutaation, joka lisäsi tuntuvasti toistuvan impulsiivisen väkivaltakäytöksen riskiä.

Serotoniini on yksi hermosolujen viestinvälityksen välittäjäaineista, joka liittyy muun muassa käyttäytymisen ja mielialan säätelyyn. Serotoniinia pidetään yhtenä tärkeänä tekijänä ihmisen impulsiivisen väkivaltaisen käyttäytymisen, itsetuhoisuuden ja tuhopolttokäyttäytymisen taustalla.

H

Turmiolan Tommi -valistus on opettanut suomalaisille humalajuomisen vaaroista ja seurauksista jo usean sukupolven ajan.

Geenivirhe ilmenee päihteiden käytön yhteydessä Professori Jaakko Kaprio, Helsingin yliopistosta kertoo tutkimuksessa käytetyn uusinta geneettistä teknologiaa. Tutkimuksessa suoritetun läpiluennan ansiosta löydettiin sekvenssiero, joka erotti selvästi toisistaan kaksi joukkoa, oikeuspsykiatriset potilaat, joilla oli humala-aikainen impulsiivisuuden aiheuttama tekojen tausta verrokeista ja esiin nousi serotoniinireseptori 2B:n muunnos.

- Tämä oli sillä tavalla merkityksellinen, että se muutti myös sen valkuaisaineen rakennetta, jota tämä pieni muutos koodittaa. Kun hiirillä tehtiin keinotekoisesti tämä vastaava muutos, niin niistä tuli myös impulsiivisempia.

Kaprio kertoo tätä muutosta selvitetyn Suomessa myös muilla kuin potilailla.

Heidän avulla selvisi, että valtaosa ihmisistä, jotka tätä muutosta kantavat ovat aivan tavallisia ihmisiä. Muutos ei aina johda rikollisiin tekoihin.

- Vaikeaa impulsiivisuutta aiheuttava perimän muutos ilmenee päihteiden käytön yhteydessä, mutta se ei ole päihdegeeni. Se ilmenee aina tietyissä olosuhteissa ja mahdollisesti vielä tuntemattomien geenien vaikutuksesta.

Kaprio toteaa sen merkityksen avaavan meille jälleen tupakan osalta impulsiivisuuden neurobiologista pohjaa ymmärtää tarkemmin, mitä hyvin pieneltä osalta tapahtuu siinä koko mutkikkaassa ketjussa, mistä käytäntö muodostuu ja miten sitä kautta voidaan tarkemmin ymmärtää ympäristöolosuhteiden vaikutusta.

14

Impulsiivisen humalaväkivallan taustalta löytyi geenivirhe Muunnos esiintyy vain Suomessa Tutkimuksesta saatu tulos on Kaprion mielestä perustutkimukseen liittyvä tulos, jossa tutkijat saavat uuden työkalun asioiden ymmärtämiseksi. He voivat esimerkiksi selittää miksi jollekin käy huonosti ja jollekin taas ei käy huonosti.

- Tutkimus tulosta ei voida käyttää ennustamaan sitä, kuka tulee tekemään väkivaltaisia tekoja. Näihin liittyy myös aina epävarmuustekijöitä, paikalliset olosuhteet tai sattuma.

Toinen merkityksellinen puoli Kaprion mukaan on se, että tämä muunnos saattaa olla vain suomalaisilla. Meidän väestökehitykseen ja suomalaisten tulemiseen tälle alueelle liittyvä varhainen muunnos, joka esiintyy tasaisesti kaikkialla Suomessa, joskin vähän enemmän Pohjois-Suomessa.

Kaprio arvioi muunnoksen tulleen suo-

malaisten keskuuteen jo tuhansia vuosia sitten ja tutkimusten mukaan sitä ei juuri esiinny muualla maailmassa.

- Muissa väestöissä saman geenin muut muutokset voivat aiheuttaa impulsiivisuutta, koska suomalaiset eivät ole ainoa kansa, jossa tämän tyyppisiä väkivalantekoja tehdään. Kysymyksessä lienee hieman eri mekanismi.

- Aivojen biologinen mekanismi on ihan sama, mutta geneettinen mutaatio, joka on mukana tässä ketjussa on väistämättä erilainen, selvittää Kaprio ja olettaa tämän tutkimuksen tuloksen inspiroivan joitakin muita tutkijoita maailmalla tutkimaan spesifistä geeniä heidän väestössään.

Kaprio muistuttaa tämän geenimuunnoksen ja alkoholiriippuvuuden olevan todella huono yhdistelmä. KK

Alkoholimainonta hyödyntää myyttejä:

alkoholista myönteinen ihanne lkoholimainonta hyödyntää myyttejä tehdäkseen alkoholista haluttavaa sekä moraalisesti hyvää ja oikeaa, kuten tupakkamainonta teki 1950 - 60 -luvuilla.

- Mielikuvamainonta vaikuttaa nuoriin, vasta identiteettiään rakentaviin ihmisiin paljon voimakkaammin kuin aikuisiin.

Erilaiset tehokkaat myytit alkoholimainonnassa tekevät alkoholista myönteisen ihanteen erilaisille kohderyhmille, kertoi semiootikko Vaula Norrena Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

A

Alkoholista on tullut luonnollinen osa arkikulttuuria.

Nuorten on vaikeampaa kieltäytyä juomasta kuin juoda.

Nuori näkee alkoholimainoksissa sitä maailmankuvaa, joka on hänelle tärkeä ja merkityksellinen.

Yhteinen vastuumme

Hyvää fiilistä ja ryhmähenkeä Alkoholista on tullut luonnollinen osa arkikulttuuria Suomessa. Nuortenkin on vaikeampaa kieltäytyä juomasta kuin juoda.

Nuoret ottavat mallia aikuisten alkoholinkäytöstä, ja tiedotusvälineissä ja katukuvassa näkyvä mainonta luo hyväksyttävyyden ilmapiiriä ja herättää nuorten kiinnostusta.

Mainokset vaikuttavat ikään kuin piilotasolla värien, muotojen, myyttien ja symbolien avulla. Huumori, musiikki, urheilijoiden ja julkkisten käyttö tarinoissa, bile- ja hengailufiilikset sekä tutut elokuvahahmot viihdyttävät nuoria. Identiteettiään rakentava ihminen näkee alkoholimainoksissa sitä maailmankuvaa, joka on hänelle tärkeä ja merkityksellinen. Ryhmähengelle altis nuori on erityisen halukas seuraamaan sitä, mitä oma viiteryhmä suosittelee ja mainosten sankarit näyttelevät tässä tärkeää roolia.

Alkoholimainonnan saama mediajulkisuus kesällä 2010 -Mediassa esillä olleet tahot tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että lasten ja nuorten alkoholinkäyttöä on vähennettävä ja aloittamisikää siirrettävä. Keinoista oltiin kuitenkin vahvasti eri mieltä, totesi tutkija Anne Leppänen esitellessään alkoholimainonnan ympärillä käytyä mediakeskustelua. Ter-

nen tärkeämpi arvo kuin sananvapaus?

Uskommeko nuoren käyttäytyvän järkevästi saamansa tiedon pohjalta? Kuinka paljon tunteisiin vetoava markkinointi vaikuttaa?

Kuinka paljon yhteiskunnan on tuettava vanhempia heidän kasvatusvastuussaan?

Päätös alkoholimainonnan rajoituksista pohjautuu siihen, miten päätöksentekijät nämä asiat näkevät ja onko heillä rohkeutta toimia.

veyskysymysten ja nuorten kanssa työskentelevät tahot arvioivat alkoholin mielikuvamainonnan tärkeäksi varhain alkoholin pariin houkuttavaksi tekijäksi, mainostajat puolestaan korostivat valistuksen merkitystä ja alkoholitoimijoiden vastuullisuutta.

Aiheen saama julkisuus oli tarkasteluaikana paljolti julkisuutta alkoholimainontaa käsittelevän työryhmän työskentelyn ympärillä. Julkisuuden painopiste kääntyi, kun mielikuvamainonnan kieltämisestä tehtiin eduskunnan enemmistön allekirjoittama lakialoite. Rajoittamisen tärkeys alkoi samalla korostua kansalaisten mielissä.

Media-analyysi toi esiin syvälle juurtuneita arvoja. Onko lasten ja nuorten suojelemi-

Suomen ASH ry:n toiminnanjohtajan Mervi Haran mukaan useat tutkimustulokset osoittavat, että alkoholimainonta lisää nuorten kiinnostusta kaikkiin alkoholituotteisiin.

Suomen ASH:n vuonna 2009 teettämän tutkimuksen mukaan 13 -17 -vuotiaista yli 90 prosenttia muisti kohdanneensa alkoholimainontaa.

- Nyt tarvitaan poliittisten päättäjien tahtoa ja aktiivisuutta. Työryhmät ja ohjelmat ovat silmänlumetta, jos poliittista tahtoa ei ole, lasten ja nuorten suojeleminen on priorisoitava liiketaloudellisten etujen edelle, sanoi Mervi Hara.

- Alkoholin mielikuvamainonnan kieltäminen olisi aimo harppaus oikeaan suuntaan, hän jatkoi.

- Erityistä merkitystä keskusteluun alkoholimainonnan rajoittamisesta tuo se kiistämätön tosiasia, että alkoholin käyttö on terveydelle pelkästään haitallista. Aikaisemmin katsottiin pienten määrien ehkäisevän verisuonitauteja, mutta tarkemmissa tutkimuksissa hyötyjä ei ole enää havaittavissa.

Alkoholi ja alkoholijuomat ovat sekä syöpävaarallisia että lisäävät monien muiden sairauksien vaara, sanoi Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Matti Rautalahti päättäessään tilaisuuden.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Mervi Hara, Suomen ASH ry, puh. (09) 148 6615, gsm 050 460 2324 15

Riippuvuus Teema: vastuu ympäristöstä

Nuorten alkoholikokeilut - miten suhtautua?

Nuoret kokeilevat alkoholia ensi kerran useimmiten yläasteella. Päihdehoidon opettaja Solja Niemelä, Turun yliopistosta, painottaa, että vaikka kokeilut kuuluvat murrosikään, vanhempien ei pidä suhtautua niihin kaverillisesti.

S

uomalaisten nuorten humalajuominen on edelleen yleistä. Yläasteikäisistä joka kuudes, lukiolaisista joka neljäs ja ammattikoululaisista noin joka kolmas juo itsensä vahvaan humalaan vähintään kerran kuussa. Toisaalta täysraittius on lisääntynyt ja 12 - 17 -vuotiaiden humalajuominen on lievässä laskussa.

Onko aloittamisiällä merkitystä?

Niemelän mukaan aloittamisiällä on suuri merkitys. Mitä nuorempana aloittaa kokeilut, sitä todennäköisempää riskikäyttö on.

Kehittyvät aivot ovat alttiimmat jäämään koukkuun, mutta myös altistusaika on pidempi.

- Varhain aloitettu juominen näkyy myös aivoissa: hippokampuksen solut ovat normaalia pienempiä, minkä vuoksi sekä muistiin painaminen että asioiden palauttaminen muistista käy vaikeaksi. Koulu voi mennä huonosti.

Niemelä toteaa, että varsinkin alle 14-vuotiailla jokainen vuosi, jolla kokeiluja pystytään siirtämään, on tärkeä.

Mikä on liikaa?

Niemelä muistuttaa, että jos nuori juo joka viikonloppu itsensä humalaan, se on aina riskikäyttöä. Säännöllisellä juomisella on taipumus muuttua pysyväksi, ja usein muut vaikeudet ja mielenterveysongelmat tulevat kuvaan.

- Myös yksin juominen on nuorella merkki ongelmakäytöstä, samoin jos hän ottaa 16

päihteitä sekaisin. Ja aina jos muisti menee tai sammuu, on juotu liikaa.

- Murrosikäisen on hyvä tietää, että nuorella alkoholi vaikuttaa paljon voimakkaammin kuin aikuisella. Ensikokeiluissa monet juovat vahingossa itsensä sammuksiin. Siinä suurin vaara on alkoholin aiheuttama verensokerin lasku, mikä voi viedä hengen.

Niemelä tähdentää kotona painottamisen merkitystä nuorille, että jos kaveri on hyvin humalassa tai sammuu, hänelle täytyy saada apua, koska vaara on todellinen. Yksin ei humalaista kaveria saisi jättää koskaan.

- Konkreettiset ohjeet ovat aina parempi kuin se, että jotain peruuttamatonta sattuu.

Miksi alkoholista tulee ongelma?

- Tutkimuksen mukaan alkoholiongelman juuret voivat olla jo lapsuudessa. Lapsen selkeät käytöshäiriöt, kuten sääntöjen rikkominen ja aggressiivisuus toisia lapsia tai uhmakkuus aikuisia kohtaan, ennakoivat runsasta juomista ja muita päihteitä 18-vuotiaana.

Niemelän mukaan myös ylivilkkaat lapset kuuluvat riskiryhmään, ehkä siksi, että he toimivat impulssien mukaan.

- Näillä lapsilla on lisäksi muita useammin kouluvaikeuksia. Ongelmiin olisi tärkeä tarttua jo varhain, koska ne näyttävät johtavan suurempiin myöhemmin elämässä.

Mitä vanhempien on hyvä tietää?

Murrosikäinen tarvitsee tukevaa aikuista.

Tärkeintä on hyvä kontakti, niin että asioista pystytään neuvottelemaan, mutta se pitäi-

si luoda jo ennen murrosikää.

- Nuoren kaverit on syytä tuntea ja tietää, missä nuori on ja että hän todella tekee sitä, mitä sanoo, toteaa Niemelä.

Hän pitää tärkeänä, että humalajuomiseen

täytyy aina puuttua. Viisasta on myös se, ettei lapsen nähden ole itse koskaan ainakaan vahvassa humalassa.

- Jos murrosikäisen kanssa on mahdoton pärjätä tai pinna palaa, kannattaa hakea apua. Omaa vanhemmuutta vahvistamalla voi parhaiten suojella nuorta, tiivistää Niemelä. Hän esitelmöi aiheesta Suomen Aivosäätiön järjestämässä Syysaivot-tapahtumassa Helsingissä. ■

Alle 14-vuotiailla jokainen vuosi, jolla kokeiluja pystytään siirtämään, on tärkeä.

Syövästä voi parantua, keuhkoahtaumataudista ei Keuhkoahtaumataudilla on selvä yhteys tupakointiin ja se yleistyy myös yhä nuoremmilla aikuisilla.

Vuonna 2020 sen uskotaan olevan jo kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Keuhkoahtaumatauti heikentää edetessään yleiskuntoa ja edesauttaa sairastumista muihin sairauksiin.

■ Suomessa keuhkoahtaumatautia sairastaa jopa 400 000 henkilöä, mutta tauti on diagnosoitu vain noin 20 prosentilla siihen sairastuneista. Taudin varhainen toteaminen mahdollistaisi puuttumisen taudin kulkuun ajoissa, mikä parantaisi potilaiden elämänlaatua ja säästäisi hoitokustannuksia. Tautia sairastavalle Sirpa Selinille taudista kertominen on tärkeää, jotta ongelma tiedostettaisiin.

- Tauti on pahentunut pikkuhiljaa. Olen luontoihminen ja aikaisemmin liikuin paljon. Nyt liikkuminen on jäänyt. Aiemmin minulla oli repussa happipullot, mutta en enää jaksa kantaa niitä, kertoo Sirpa Selin.

Selin aloitti tupakoinnin 60-luvulla, jolloin tupakointi oli yleistä myös nuorten naisten keskuudessa. Polttaminen oli tavallista ja normaalia. Lisäksi tupakointiin liittyi pientä glamouria ja jännitystä. Selin jäi koukkuun, eikä sitä sen enempää miettinyt.

Tauti diagnosoitiin Selinillä vuonna 1997, mutta hän oli tietämättään sairastanut tautia jo pitkään.

- Olin Malmin sairaalassa tuolloin potemassa keuhkoputkentulehdusta vuodelevossa. Ulkona oli kova pakkanen. En päässyt viiteen päivään tupakalle, kun kukaan ei vienyt. Kohdallani tupakointi loppui tuohon. Ei siinä laastareita tai muuta tarjottu.

Selinillä epäiltiin aluksi keuhkosyöpää, joka osoittautui tutkimuksissa keuhkoahtaumataudiksi.

- Olin onnellinen ja sanoin lääkärille, että onneksi on vain keuhkoahtaumatauti.

Lääkäri sanoi, että Sirpa, siinä ei ole mitään iloitsemista: kyseessä on vakava tauti, josta ei parane ja joka vie sinut hautaan. Syöpäpotilaita leikataan ja he voivat parantua.

Keuhkoahtaumataudista ei parane koskaan.”

Salakavala tauti täysin alidiagnosoitu Suurin osa keuhkoahtaumapotilaista ei tiedä sairastavansa keuhkoahtaumatautia.

Syynä alidiagnosointiin on sopeutuminen hiljalleen hiipiviin oireisiin. Koska tauti etenee hitaasti, niin potilaat pistävät oireet monesti ikääntymisen piikkiin, tai tupakkayskää ei pidetä sairauden merkkinä, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, Toni Kiljander Terveystalosta.

Taudin varhainen diagnosointi kannustaa elämäntapojen muutokseen, mahdollistaa tarvittaessa riittävän aikaisen hoidon aloituksen ja näin parantaa potilaiden elämänlaatua.

- Keuhkoahtaumataudin todentavaa spirometria-tutkimusta tulisi tehdä Suomessa entistä matalammalla kynnyksellä ja useammalle. Spirometriaan tulisi hakeutua, jos on vähänkin keuhko-oireita tai jos on tupakoinut pitkään, Kiljander jatkaa.

Keuhkojen tila on helppo tarkistuttaa spirometria-tutkimuksella. Spirometria on helppo, nopea ja kivuton puhalluskoe.

Spirometriatutkimuksen tulokset ovat välittömästi käytettävissä, ja terveydenhoidon ammattilainen osaa kertoa testin perusteella luotettavasti keuhkojen tilasta.

Lisätietoja: www.puhallanyt.fi, sirpa.selin@dnainternet.net, turunseutu@yhdistys.heli.fi tai toni.kiljander@terveystalo.com

17

Teema: vastuu ympäristöstä Riippuvuus

Tupakkariippuvuuden hoito Nuorten tupakointi ja tupakasta vierottuminen Teksti: Sinikka Krogerus, Keuhkosairauksien erikoislääkäri, Keski-Suomen keskussairaala delleen liian monet nuoret aloittavat tupakoinnin. Nuorista, 15 24 -vuotiaista miehistä ja naisista, 14 prosenttia ilmoitti tupakoivansa päivittäin. Lisäksi nuorista miehistä 10 prosenttia ja nuorista naisista 9 prosenttia tupakoi satunnaisesti.

Nuorilla riippuvuus voi syntyä nopeasti jo 1 - 2 kuukauden tupakoinnin jälkeen, noin 50 savuketta riittää aiheuttamaan pysyvän nikotiinireseptorien lisääntymisen aivoissa.

Miten voisimme ehkäistä yhä uusien tupakkateollisuuden uhrien syntymisen?

Sairauksien esittely ei vähennä nuorten tupakointia, nuorison osalta vastuullisuus rahankäytössä ja tovereiden riippuvuuden havaitseminen lienevät hyviä ehkäiseviä tekijöitä.

Kännykän hinta hupsahtaa nopeasti päivittäin tupakoivalta. Myös ekologiset näkökohdat voivat toimia, oma ympäristö roskaantuu ja kehitysmaiden köyhät viljelijät tuhlaavat viljelysmaansa tuotteisiin, jotka eivät ruoki heidän lapsiaan.

Tupakointi on erityisesti niiden nuorten ongelma, joilla muutenkin menee huonosti.

Koulumenestys on usein heikko, samoin asema toveripiirissä, jolloin tupakointi tarjoaa reitin hyväksyntään ehkä siinä ainoassa joukossa, johon pystyy luomaan kontaktin.

Jos kotona vielä on salliva suhtautuminen tupakointiin ja vanhemmat polttavat, on vaikea estää nuorta joutumasta riippuvuuden armoille.

Tupakoinnin ja masennuksen välillä on vahva yhteys, tupakoivilla nuorilla on viisi kertaa yleisemmin ollut vakava masennus edellisen vuoden aikana verrattuna tupakoimattomiin. Tupakoinnista kiinnijääminen pitäisi johtaa automaattisesti terveydenhoitajan arvioon ja tarvittaessa koulupsykologin ja nuoren perheen palaveriin.

Nuoruusiällä tupakoimisen haitallisimmat vaikutukset liittyvät mielialan ja stressin siedon hallintaan. Nuori, joka oppii tupakalla

E

18

hakemaan nopeaa mielihyvää, rauhoittamaan stressaantuneen mielen ja hakemaan tupakasta apua pahaan mieleen, ei opi muita tapoja hallita negatiivista mielialaa.

Nuorten vieroituksessa voidaan käyttää nikotiinikorvaushoitotuotteita, jos tupakointi on ollut säännöllistä ja Fagerströmin testissä tulee korkeat pisteet. Kokonaisvaltainen tuki ja ryhmät ovat kuitenkin ensisijaisia nuoria hoidettaessa.

Terveydenhuollon vastuu tupakastavieroituksesta Terveydenhuollon on tiedettävä asiakkaidensa tupakointihistoria jo siitäkin syystä, että tupakointi vaikuttaa useiden lääkkeiden pitoisuuteen ja tehoon. Astmalääkkeistä varsinkin hengitettävien kortisonien teho menetetään suurelta osin tupakoinnin seurauksena. Tupakoinnin lopettaminen taas nostaa esimerkiksi teofylliinin, tablettimuotoisen astmalääkkeen ja joidenkin psyykenlääkkeiden pitoisuutta niin paljon, että annosta tulisi tarkistaa tupakoinnin lopettamisen yhteydessä. Käypähoitosuosituksesta voi lukea lisää tästä aiheesta.

Tupakkariippuvuutta on vaikea myöntää ja monesti potilaat aliarvioivat sekä tupakoinnin kestoa että määrää. Oikean hoidon määrääminen voi tällöin epäonnistua.

Myötätuntoinen suhtautuminen ja riippuvuuden luonteen ymmärtäminen auttaa kohtaamaan tupakoivan asiakkaan. Molemmin puolin kunnioittava suhde potilas-

Koulussa tupakoinnista kiinnijääminen pitäisi johtaa terveydenhoitajan arvioon ja tarvittaessa koulupsykologin ja nuoren perheen palaveriin.

työssä auttaa. On opittava tunnistamaan potilaan voimavaroja ja motivoimaan asiakasta, joka itse ei koe tupakointia ongelmaksi riippuvuuden tunnistamiseen ja tupakoinnin lopettamiseen. Tärkeää on potilaan: 1. Itsemääräämisen tunteen vahvistaminen ■ mikä on potilaalle tärkeää, ■ muutosehdotus vaihtoehtoja ja valinnanvapaus 2. Kyvykkyyden tunteen vahvistaminen ■ Mikä on potilaan elintavoissa hyvää, palaute.

■ Muutostavoite osiin – onnistuminen.

Jos kokonaan lopettaminen tuntuu aluksi liian haasteelliselta tavoitteelta, voidaan sopia aikataulusta, miten ensin vähennetään tupakointia ja kun ollaan edistytty jonkin verran, lähdetään vasta sitten esimerkiksi vieroituslääkkeen avulla hakemaan lopullista tupakasta irrottautumista.

3. Yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen ■ viestitä hyväksyntää ja arvostusta ■ ota selvää, miten lähipiiri voi tukea Julkisen terveydenhuollon piirissä kehotuksia tupakoinnista luopumiseen annetaan yhä useammin, samoin tupakan aiheuttamien sairauksien hoidossa seurataan ja kirjataan tupakointitottumuksia aikaisempaa huolellisemmin.

Tupakoinnista kysyttäessä olisi hyvä kysyä sanamuodolla oletko koskaan tupakoinut?

Tällöin tulee esiin koko elämän aikana tapahtunut tupakointi. Jos tupakointi on loppunut esimerkiksi kuukausi sitten ja takana on neljäkymmentä vuotta tupakkahistoriaa, ei merkintä: ei tupakoi, anna riittävää tietoa potilaan riskitasosta esimerkiksi poikkeavan keuhkokuvan suhteen. Samalla tulee usein esiin myös potilaan asenne tupakkavieroitukseen. Myös se, että potilas ei ole koskaan tupakoinut on merkittävä tieto sairaskertomuksessa.

Parhaat mahdollisuudet toteuttaa tupakkavieroitusta on työterveyshuollossa säännöllisesti työssäkäyvien henkilöiden osalta.

Hoitosuhteet ovat pitkiä ja muitakin hengitysilman epäpuhtauksia seurataan ja tehdään spirometrioita.

Hoitohenkilökunnan esimerkki tupakoimattomuudessa ja sitoutuminen tupakastavieroitus työhön on ensiarvoisen tärkeää kaikilla terveydenhuollon tasoilla.

Tupakkariippuvuuden hoitoon ja nopeampaan korvaushoitojen tarjoamiseen vuodeosastoilla ja ensiavussa panostamalla voitaisiin välttää monta vaaratilannetta, jolloin potilas lähtee huonokuntoisena tippatelineiden kanssa ulos tupakalle tupakantuskassaan ja altistaa itsensä sille, että sairauden hoito tai valvonta keskeytyy. Kaikki eivät halua ottaa vastaan tarjottua nikotiinikorvaushoitoa, mutta monelle tämä voi olla ensi askel kohti tupakoimattomuutta, kun huomaa pärjäävänsä päivän tai pari ilman tupakkaa. Lisäksi, jos potilas itse sanoo pärjäävänsä ilman korvaushoitoa, hän pärjää todennäköisesti myös paremmin ilman tupakkaa.

Riippuvuuden hoidon pitkäaikaisuus ja prosessiluonne Potilailla on monia uskomuksia tupakoinnista, josta seuraavat ovat yleisimpiä: Tupakoin niin vähän, että siitä ei ole terveydelle haittaa. Voin lopettaa kun itse haluan. Se on minulle vain tapa, toisin sanoen en ole riippuvainen. Viimeksi mainitun lauseen kohdalla usein tulee tunne, että potilas haluaa välttää kokonaan tupakasta keskustelun.

Paraneminen tupakkariippuvuudesta alkaa kuitenkin vasta, kun tunnustaa olevansa riippuvainen ja alkaa tunnistaa ja hallita omaa riippuvuuttaan.

Nikotiiniriippuvuus on vain osa ongelmaa, sosiaalinen ympäristö tukee tupakointia, on syntynyt vakiintuneet tavat esimerkiksi työporukassa mennä tupakalle yhdessä. Ensimmäiseksi aamulla, kun nikotiinipitoisuus on matala tekee yleensä eniten mieli tupakoida, ruuan ja kahvin jälkeen ja alkoholin käytön yhteydessä on vaikea olla tupakoimatta.

Tupakoinnin uudelleen aloittaminen – relapsi on arkipäivää tupakkariippuvan potilaan hoidossa. Voimakas nikotiiniriippuvuus, ongelmat painonhallinnassa, kahvin-

juonti, alkoholinkäyttö ja masennus johtavat usein ensin satunnaisen tupakan polttamiseen ja sitten tupakoinnin aloittamiseen uudelleen entisessä laajuudessa.

Useimmiten relapsi tapahtuu kuukauden sisällä lopettamisesta. Keskimäärin kolme neljästä aloittaa uudelleen kolmen kuukauden kuluessa. Tupakoitsijat tekevät keskimäärin 3 - 4 yritystä lopettaa ennen pysyvän tupakoimattomuuden saavuttamista.

Tupakoitsijat ovat usein arkoja ja pelkäävät itsemääräämisoikeutensa loukkaamista.

Päätöksen tupakoinnin lopettamisesta voi tehdä vain tupakoitsija itse. Kun päätös on syntynyt, pitäisi tukea ja ohjausta saada viipymättä. Pitäisi luoda hoitojärjestelmä, joka ohjaisi potilasta relapsin tullen ottamaan yhteyttä omaan hoitopaikkaan ja tarkistamaan vieroitussuunnitelmaa. Monet potilaat, joille tulee vieroituslääkkeestä sivuvaikutuksia eivät ota yhteyttä hoitopaikkaansa, vaan keskeyttävät hoidon omin päin, vaikka annosta muuttamalla tai toiseen vaihtamalla voitaisiin pelastaa lopetusyritys epäonnistumiselta.

Nikotiiniriippuvuuden farmakologiset hoidot Apua nikotiiniriippuvuuteen on tarjolla, mutta sitä ei osata tai haluta hakea. Apteekeista on saatavissa osaavaa apua nikotiinikorvaushoidon omatoimiseen hoitoon, isoimmissa apteekeissa pystytään järjestä-

mään yksilöllistä neuvontaa ja seurantaaikojakin.

Monesti potilaat pelkäävät tupakoinnin lopettamisyrityksen epäonnistumista siinä määrin, että eivät uskalla yrittää lainkaan.

Toinen yleinen pelko on nikotiinikorvaushoidosta riippuvaiseksi tuleminen. Tosiasiassa jokaisella tupakoitsijalla aivoissa on tapahtunut jo pysyviä muutoksia. Nikotiinireseptorit ovat lisääntyneet ja yksikin savuke aiheuttaa korkean nikotiinipitoisuuden ja hyvin alkanut lopetusyritys voi sortua siihen. Nikotiinikorvaushoito suunnitellaan niin, että vieroitusoireet pysyvät pois, toisaalta korkeita nautintoa antavia pitoisuuksia ei synny. Kun hoitoa on jatkettu kolmesta kuuteen kuukauteen, pienennetään korvaushoitoa asteittain ja lopetetaan sitten.

Korvaushoidon aikana ehditään totuttaa sosiaalinen ympäristö uuteen savuttomaan identiteettiin ja päästä eroon tupakointiin liittyvistä tavoista. Yleisin syy epäonnistumiseen on liian pienet annokset ja liian lyhyt käyttöaika. Vaikka nikotiinikorvaushoitotuotteita saa reseptivapaasti kaupasta olisi hoitoa aloitettaessa tehtävä suunnitelma joko terveydenhoitajan tai apteekin farmaseutin vastaanotolla, tällöin voisi sopia myös onnistumisen seurannasta.

Nikotiinikorvaushoidon oikean annoksen määrittäminen käy hyvin Fagerströmin kahden kysymyksen testin avulla.

Kysymys

Pisteet

1. Kuinka pian herättyäsi poltat ensimmäisen savukkeen?

alle 6 min 6 - 30 31 - 60 yli 60

3 2 1 0

2. Kuinka monta savuketta poltat päivittäin?

10 tai alle 11 - 20 21 - 30 yli 30

0 1 2 3

Tulkinta: 0 - 1= vähäinen riippuvuus, 2 = kohtalainen riippuvuus, 3= vahva riippuvuus, 4 - 6= hyvin vahva riippuvuus Pisteet yhteensä 19

>>

Riippuvuus Teema: vastuu ympäristöstä

Tupakastavieroitusryhmien suosio voisi olla parempi, jos ryhmään voisi mennä jo tupakoinnin lopettamisen harkintavaiheessa. >> Pääsääntönä voi laastarihoidoista sanoa, että

jos potilas tupakoi yölläkin, hän tarvitsee 24-tunnin laastarin ja yleensä lyhytvaikutteista korvaushoitoa lisäksi. Muuten 16tunnin nikotiinilaastari riittää aloitukseksi useimmille, jotka saavat testistä 3 - 4 pistettä. Laastari sopii useimmille lopettajille, mutta laastarin liima saattaa ärsyttää herkkäihoisia. Laastarihoidolla on myös pienin riski jäädä korvaushoidon pitkäaikaiskäyttäjäksi ja sitä saatetaan käyttää nikotiinipurukumiriippuvuudesta irrottautumiseen.

Laastaria käytetään 3 - 6 pistettä testistä saavilla seuraavasti:15mg/16 tuntia tai 21 mg/24 tuntia. Päiväannos: 1 x 15 mg/16 tuntia laastari 8 viikkoa tai 21mg/24 tuntia laastari vähintään 3 - 4 viikkoa, jonka jälkeen 1 x 10 mg /16 tuntia laastari 2 viikkoa tai 1 x 14mg/24 tuntia laastari 3 - 4 viikkoa, jonka jälkeen 1 x 5 mg /16 tuntia laastari 2 viikkoa tai 1 x 7 mg /24 tuntia laastari 3 - 4 viikkoa.

Purukumia käytetään seuraavasti: Purukumi 4 mg. Päiväannos: 4 mg purukumi 12 tunnin välein, suositus 8 - 12 kappaletta päivässä 3 kuukautta. Sen jälkeen 2 mg pukkrukumi 1 - 2 tunnin välein, suositus 8 12 kappaletta päivässä 3 - 9 kuukautta.

Yleisin virhe purukumin käytössä on jatkuva pureskelu, joka johtaa siihen, että nikotiini liukenee sylkeen ja niellään, jolloin saadaan mahaärsytystä. Oikea tekniikka on pureskella kumi vain pehmeäksi ja panna se sitten ikenen ja huulen väliin, jolloin nikotiini imeytyy limakalvolta ja aivot saavat nopeasti riittävän nikotiinipitoisuuden.

Inhalaattori sopii käytettäväksi yksin tai lisähoitona laastarin keralla niille, jotka tarvitsevat tekemistä käsille ja kaipaavat henkäisyjä ja nikotiinin makua.

Nikotiini imeskelytabletit ja kielenalustabletit, sopivat 20

niille, jotka haluavat huomaamattoman vaihtoehdon, jolla kuitenkin saa jonkin verran mielihyvää ja vieroitusoireet pidettyä pois.

Lyhytvaikutteisia nikotiinikorvaushoitoja voidaan käyttää myös raskaanaolevien tupakoitsijoiden vieroittamiseen.

Tupakkariippuvuuden lääkehoito Tupakkariippuvuuden hoitoon on rekisteröity Suomessa kaksi vieroituslääkettä: bupropion (Zyban), joka vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin vähentäen tupakanhimoa ja lievittäen vieroitusoireita ja on toisella kauppanimellä rekisteröity masennuksen hoitoon. Kyseessä on reseptilääke, jonka hoitoaika on 5 - 7 viikkoa.

Bupropion ei sovi alkoholiongelmaisille tai, jos on kouristelutaipumus muulta pohjalta, sillä se laskee kouristuskynnystä.

Myös syömishäiriö on kontraindikaatio bupropion hoidolle samoin maanisdepressiivinen mielialahäiriö ja vaikea maksan toimintahäiriö. Verenpainetta on hyvä seurata, ainakin, jos samanaikaisesti käytetään nikotiinikorvaushoitoa.

Buprobionin sivuvaikutuksia on unettomuus, suun kuivuminen ja pahoinvointi, yliherkkyysreaktioita on todettu. Jos potilaalla on aiemmin ollut psykoosivaiheita on olemassa riski sellaisen uusimiseen hoidon aikana.

Varenikliini (Champix) sitoutuu nikotiinireseptoriin ja estää näin nikotiinin vaikutuksen siihen. Se hoitaa vieroitusoireita ja tupakanhimoa. Sillä on omaa matalatasoista nikotiinin kaltaista vaikutusta, jolloin vieroitusoireet pysyvät pois. Varenikliini on reseptilääke, jonka hoitoaika on 12 viikkoa.

Kontraindikaatio on vaikea munuaisenvajaatoiminta. Sivuvaikutuksena voi esiintyä pahoinvointia tai poikkeavia unia ja päänsärkyä.

Sekä Bupropion, että varenikliini on aloitettava ohjeen mukaan annosta hitaasti nostaen sivuvaikutusten minimoimiseksi.

Tupakoinnin lopettaminen kokonaan pitäisi tehdä toisella hoitoviikolla. Kumpaakaan lääkettä ei tule määrätä henkilölle, jolla on itsetuhoisia ajatuksia. Mikäli tällaisia ilmenee on hoito lopetettava.

Varenikliinillä noin 44 prosenttia ja bupropionilla noin 39 prosenttia pääsee irti tupakasta hoitoviikoille 9 - 12 tultaessa.

Kuitenkin viikolla 52, siis vuoden kuluttua, varenikliinia käyttäneistä 22 - 23 prosenttia on tupakoimatta ja bupropionia käyttäneistä 15 - 16 prosenttia. Parempaan hoitotulokseen voidaan päästä, jos varenikliinia jatketaan vielä toiset kolme kuukautta.

Yleisesti ottaen tehokkaimpana tupakastavieroitus lääkkeenä pidetään varenikliinia, jolla saadaan placebohoitoon verrattuna kolminkertainen onnistumismahdollisuus meta-analyyseissä, bupropionilla 1,6 kertainen ja nikotiinikorvaushoidolla 1,7 kertainen.

Vieroituslääkkeet sopivat parhaiten työikäisten hyvin motivoituneiden, mutta voimakkaasti tupakkariippuvaisten potilaiden vierottamiseen. Jälkiseuranta olisi hyvä sopia vuoden päähän lääkityksen aloittamisesta ja mielellään ainakin puhelinkontakti ensimmäisen kahden viikon jälkeen ja hoitojakson loppuun lisähoidon arvioimiseksi.

Ryhmähoidon merkitys hoidon kokonaisuudessa Monilla paikkakunnilla on koulutettu tupakkariippuvuuden hoitoon terveydenhoitajia ja aika ajoin yritetään tupakastavieroitusryhmiä. Ongelmana on, että ryhmää ei tahdota saada syntymään. Pitäisi miettiä, mikä aiheuttaa sen, että näitä palveluja ei käytetä. Useimmat tupakoitsijat haluavat yrittää lopettamista omin avuin. Ryhmään menemiseen on suuri kynnys ja useimmilla ryhmän valitsevilla on jo kokemusta lopettamisen yrittämisestä omin päin ja yksilöllisen tuen avulla. Toisaalta ryhmiä ei ole jatkuvasti, vaan enemmän kampanjaluonteisesti.

Ryhmien suosio voisi olla parempi, jos ryhmään voisi mennä jo tupakoinnin lopettamisen harkintavaiheessa.

Tupakoitsijat haluavat kyllä kannustusta ja tarvitsevat uuden viitekehyksen opetellessaan tupakoimatonta elämäntapaa. Monet tarvitsevat myös uutta tekemistä tupakoinnin tilalle. Jos ryhmään voisi päästä jo silloin, kun on ajatellut lopettaa kahden kuukauden kuluessa ja voi sitoutua olemaan polttamatta ryhmäläisten seurassa ja kokoontumispaikan läheisyydessä, voisi moni rohkaistua lähtemään mukaan.

Nikotiiniriippuvuuden arvio tulisi tehdä yksilöllisesti terveydenhoitajalla ja arvio lääkärintarkastuksen tarpeellisuudesta.

Lääkärikäynti olisi tarpeellinen ainakin niille, jotka valitsevat vieroituslääkkeen. Ryhmän tulisi myös kokoontua riittävän pitkään, niin että ne jotka repsahtavat 3 - 4 kertaa ennen lopullista onnistumista, tulisivat autetuiksi päämäärään asti.

Jos ryhmä on liikuntapainotteinen, voisi kuntotesti alussa ja lopussa kannustaa jatkamaan liikuntaharrastusta ja auttaa painon hallinnassa. Jos ryhmäliikunnassa voisi käydä vuoden ajan, tulisi myös ainakin vuoden seuranta ja lopettamisen onnistuminen kontrolloitua.

Mitä pidempi interventio sen paremmat tulokset keskimäärin, mutta toisaalta näitä hoitoja pystytään tarjoamaan vain harvoille.

TOP - Tupakatta oot paras cd-aineisto Soveltuu käytettäväksi muun muassa oppilashuoltotyössä, terveystiedon opetuksen tukena, TET-jakson täydennyksenä sekä yhteiskuntaopin tunneilla.

Aineisto sisältää taustamateriaalia sekä valmiita opetuspaketteja ja tehtäviä.

Tupakointi ja elämänlaatu Jotkut tupakoitsijat ajattelevat, että ei kannata vieroittua tupakasta, koska hyvin vanhaksi eläminen ei välttämättä ole toivottavaa ja tupakoimattomatkin kuolevat.

Helsingin johtajatutkimuksessa todettiin, että kokonaan tupakoimattomat elivät keskimäärin kymmenen vuotta pidempään ja saivat vanhoilla päivillään parhaat pisteet kaikilla elemänlaatua kuvaavilla osa-alueilla seuranta 1970 2000 -tutkimuksessa oli mukana1657 henkilöä.

Runsaasti keski-iässä polttaneiden fyysinen toimintakyky oli vanhalla iällä merkitsevästi heikompi kuin tupakoimattomilla.

Ajoissa tupakonnin lopettaminen lisää siis paitsi vuosia elämään, myös laatua elämän loppupään vuosiin. ■

Lisätietoa: smokefree.fi ja terveysry.fi Tilaukset: www.terveysry.fi Hinta: 10 ` / cd

2

1 TOP1 // Tupakoinnin lopettaminen

topA4_mainos_02.indd 1

TOP2 // Savuton työelämä

1/20/11 7:02:50 PM

21

Riippuvuus Teema: vastuu ympäristöstä

Tupakassa rotanmyrkkyä?

Teksti: Elina Ervasto, Terveyskasvatuksen opiskelija upakan savu on yli 4000 kemiallisen yhdisteen sekoitus. Osa tupakan sisältämistä kemikaaleista on peräisin itse tupakkakasvista, osa sen viljelyyn käytetyistä lannoitteista ja tuholaismyrkyistä. Näiden lisäksi tupakkatuotteiden tekoprosessissa tupakkaan lisätään useita eri kemikaaleja erilaisten ominaisuuksien saavuttamiseksi.

Tunnetuimpia tupakan kemikaaleja ovat häkä, terva ja nikotiini. Mitä kaikkia muita kemikaaleja tupakan tuhansiin tökötteihin kuuluu? Monet niistä ovat tuttuja meille arkipäivän elämästä.

T

Ammoniakki pomppaa aivoihin Ammoniakin kanssa pääse kosketuksiin siivouspäivänä wc:n siivouksen yhteydessä. Se on kemikaali, joka ”räjäyttää lian pois”.

Ammoniakki on tehokas vessanpöntön puhdistusaine, mutta samalla yksi tupakan tuhansista kemikaaleista.

Tupakassa ammoniakki nopeuttaa nikotiinin imeytymistä vereen, joka taas aiheuttaa nikotiiniriippuvaiselle tupakoitsijalle tarpeen polttaa uusi tupakka ja pian sitä ollaankin jo koukussa.

Rottien vallatessa ihmisasuntoa on rotanmyrkky tarpeen. Arsenikki on kemikaali ja vaarallinen myrkky, jota on niin rotanmyrkyssä kuin tupakassakin. Tupakka sisältää asetonia. Sitä käytetään kynsilakanpoistoaineen ainesosana ja niinpä asetoni monelle kynsilakan käyttäjälle tuttu aine.

Tupakoitsijan ravintoympyrä -julistetta on saatavana sekä suomen- että ruotsinkielisenä.

Julisteet tilataan osoitteesta www.terveysry.fi tai p. (09) 685 0330.

Julisteiden hinta on 0,50 €/kpl, tilauksen kokonaishintaan lisätään lähetyskulut.

22

Vetysyanidi on kemikaali, joka on hengityksen lamaannuttava myrkky. Tätä kemikaalia käytettiin Auschwitzin vankien tappamiseen, jota oli kidemäisessä hyönteismyrkyssä Zyklon B:ssä. Tätä surmakemikaalia myös tupakka sisältää.

Kesken television katselun kaukosäätimestä loppui patterit. Kierrätettävät patterit sisältävät kadmiumia, jota tupakkakin sisältää. Kadmium on myrkyllinen raskasmetalli.

Ilmavaivojen vaivatessa suolistomme muodostaa skatolia. Se on pierun peruselementti ja yksi sen pistävän hajun aiheuttajista. Suolikaasun sisältämää kemikaalia on savukkeessa.

Tässä oli vasta murto-osa tupakan tuhansista tököteistä, joille tupakoitsija altistaa itsensä. Tupakoitsija riskeeraa oman tervey-

Tuhannet kuolevat tupakan radioaktiivisuuteen ■ Tupakka altistaa keuhkot myös radioaktiiviselle säteilylle. Tupakkaan kertyvät uraanin tytäraineet lyijy ja polonium. Tupakan palaessa polonium kaasuuntuu, joutuu keuhkoihin ja jää sinne. Polonium on 400 kertaa radioaktiivisempaa kuin uraani ja myös alfasäteilijä. Se on kiinteä aine ja sitä saavat vain tupakoitsijat.

Tupakan polonium tappaa useita tuhansia amerikkalaisia joka vuosi. tensä lisäksi ympäristössään olevat henkilöt vaarallisille kemikaaleille. Tupakansavulle altistuvat niin lapset kuin aikuisetkin, joista moni altistuu savulle tahtomattaan.

Tupakointi vahingoittaa koko elimistöä Tupakoitsija sairastaa enemmän kuin tupakoimaton henkilö. Onko oikeastaan sairautta, jota tupakointi ei pahentaisi? Tupakointi vahingoittaa koko elimistöä ja lyhentää ihmiselämää keskimäärin kahdeksan vuotta.

Tupakoinnin lopettaminen on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää elimistön kemikaalialtistusta ja siitä seuraavia haittavaikutuksia.

Esiin nostettujen tupakan kemikaalien muista käyttömahdollisuuksista, kuten arsenikki ja rotanmyrkky, täytyy huomioida, että kemikaalien määrät ovat yhdessä tupakassa pienemmät. Muutenhan jo yhdenkin tupakan polttamisella voisi olla ikävä loppu.

Haluatko sinä todella altistua rotanmyrkylle? ■

sĂƐƚƵƐƚĂŵŵĞ ĞŶŶĞŶĂŝŬĂŝƐƚĂ ƌƵƉƐĂŚƚĂŵŝƐƚĂ͘ ǁǁǁ͘ƌƂƂŬŝŶĂĂŵĂ͘Ĩŝ

ŽŽŬŝƐƚĂ >ƂLJĚćƚ ZƂƂŬŝŶĂĂŵĂŶ ŵLJƂƐ &ĂĐĞďŽ

Surmakemikaalia ja kadmiumia

23

Tuotteet ja aineistot www.terveysry.fi Terveystieto-oppikirjat Apsu-tontun terveysaapinen, 1. luokan oppilaankirja (4 €) Apsu-tontun terveysaapinen, 2. luokan oppilaan kirja (4 €) Apsu-tontun terveysaapinen, opettajan opas 1 - 2 (15 €) Terveysdekkarit

opettajan opas 3 - 4 luokat (12 €)

Apsu-tontun extratarjous: 100 kpl terveysaapisia ja opettajan opas 300 € Savuton tila -taulu (10 €) Rähinäviinan kirous -opetuspaketti (2 €) Nuoret ja alkoholi -kirja (20 €) Hapekasta odotusta sarjakuvakirja (10 €)

Tapakasvatus ja elämisentaito Leija-oppimateriaalikansio (35 €) Surffaile sujuvasti tapojen maailmassa (20 €) Nukketeatterin taikaa (20 €) Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja (20 €) Tupakka - miehen tietokirja (20 €) Yhteistilauksena molemmat kirjat (35 €) Terveyslehden vuosikerta (20 €) Rytmiä elämään -lautapeli (10 €) - lapsille ja nuorille/aikuisille

Liikennekurssit Turvallisesti mopolla -kurssi (420 €) Selvä peli liikenteessä -kurssi (370 €)

Ehkäisevä päihdetyö Alkoholin matematiikkaa -juliste (0,50 €) Tupakoitsijan ravintoympyrä -juliste tai Rökarens kostcirkel -poster (0,50 €) Päihteittä pärjää paremmin - Jonna ja Juuso CD (yhteishinta 20 €) 24

Terveys ry:n muut tuotteet Froteepyyhe, valkoinen koko 65 x 140 cm (20 €) Naisten pashminahuivit (25 €) ohut, pehmeä, hapsullinen villapashminahuivi on kooltaan 70 x 180 cm, värit: musta, puhdas vaalean harmaa. viininpunainen, vaalea roosa ja purppuranpunainen.

Miesten kaulahuivit (20 €) pehmeä, hapsullinen villakaulaliina on kooltaan 30 x 180 cm, värit: viininpunainen ja tummansininen.

Putkihuivi, päähän, kaulaan ym. (10 €) värit: oranssi ja tummansininen Jumppaan ja salille T-paidat Tupakoimaton-paita (25 €) ■ Naisille pinkki T-paita, fit-malli, koko S, L, XL ■ miehille tummanharmaa T-paita, pyöreä pääntie, puuvillaa, koot: naisille S, L, XL ja miehille L, XL, XXL. Terveys ry:n T-paidat ■ logo T-paita naisten (15 €), väri valkoinen, koko M, L, XL tai musta, koko M, L. ■ logo T-paita miesten (10 €), väri musta, koko XL tai valkoinen, koko XL. Terveys ry:n adressi iloon tai suruun, kaupan päälle nippu erilaisia värssyjä (10 €) Pinssit (1€), - polkupyörä (kullanvärinen) - Selvä kuski (värillinen)

Tilauslomake kpl

Tilaan merkitsemäni tuotteet ja aineistot tuote tai aineisto

hinta

________________________________ ________________________________ ________________________________ ________________________________ ________________________________ ________________________________

Tositietoa päihteistä - sarja Suosittu Tositietoa päihteistä -sarja on täydentynyt Sekakäyttö aineistolla.

Tositietoa päihteistä saa nyt myös ruotsiksi: Fakta om rökning & Fakta om snus.

Tositietoa päihteistä -sarjan aineistot on tarkoitettu nuorille ja ne soveltuvat perusopetukseen sekä toiselle asteelle tietoiskuksi ja oppimateriaaliksi.

________________________________ ________________________________ ________________________________ ________________________________ ________________________________

Tositietoa on kuusisivuinen lehtinen, hinta 0,50 €/kpl.

Tilauksiin lisätään lähetyskulut.

Tuotteiden ja aineistojen tilaukset: www.terveysry.fi, puh. (09) 685 0330 tai oheisella tilauslomakkeella maksutta.

Terveyslehti maksaa postimaksun

Tilaaja______________________________________________ Toimitusosoite_____________________________________________ Puh._________________S-posti_______________________________ Laskutusosoite, jos eri kuin toimitusosoite _________________________________________________________

Terveyslehti Terveys ry Tunnus 5005161 00003 VASTAUSLÄHETYS

Allekirjoitus_______________________________________________ Leikkaa koko tilaussivu, taita Terveys ry tunnus näkyviin näkyviin ja postita

25

Teema: vastuu ympäristöstä Riippuvuus

Masennusoireet ennustavat nuoren päihteiden käyttöä Vakavan masennuksen lisäksi nuorten haitallisiksi kokemat masennusoireet ennustavat merkittävästi päivittäistä tupakointia, usein toistuvaa alkoholinkäyttöä, säännöllistä humalajuomista sekä nuuskan ja huumeiden käyttöä. Tämä ilmeni LKT Elina Sihvolan pitämästä puheenvuorosta valtakunnallisilla Tupakka ja Terveys -päivillä Helsingissä.

- Tutkimusten mukaan mielenterveyden häiriöistä kärsivät nuoret aloittavat tupakoinnin terveitä ikätovereitaan aikaisemmin.

Heidän tupakointinsa etenee todennäköisemmin säännölliseksi ja he polttavat ikätovereitaan enemmän, kertoi Sihvola.

Masennustilat ovat kansanterveydellisesti keskeinen nuorten mielenterveyden ongelma, mutta vain harva on hoidon piirissä.

- Sekä masennus että tupakointi ovat huomattavia varhaisen kuolleisuuden aiheuttajia. Tupakointi liittyy usein alkoholin käyttöön, joka on merkittävä tekijä nuoren itsetuhoisessa käyttäytymisessä. Mielenterveyden häiriöiden oireet muistuttavat tupakan ja monen muu päihteen vieroitusoireita, totesi Sihvola.

Terveyden edistämistä mielenterveystyöhön - Jos tupakointi mielletään vain pahaksi tavaksi ja tottelemattomuudeksi eikä terveysvaaraksi, moni mielenterveydeltään horjuva nuori voi kokea olevansa paha ja huono. Tupakoinnin salailu voi aiheuttaa nuoressa yleisemmänkin salailun ja itsellekin valehtelemisen kierteen, totesi keuhkosairauksien erikoislääkäri Sinikka Krogerus.

Hän olikin huolissaan tupakointikieltojen valvonnan vähäisyydestä koulumaailmassa.

Krogerus katsoi, että tupakoinnin yhteys mielenterveyshäiriöihin pitäisi ottaa koulussa enemmän esille.

Väestöstä tupakoi päivittäin noin 20 prosenttia, mutta depressiopotilaista 40 - 50 prosenttia ja lähes 90 prosenttia skitsofreniaa sairastavista. Ylilääkäri Veijo Nevalainen 26

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta näki, ettei terveydenhuollossa terveyden edistäminen toimi millään tasolla yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Tilastojenkin mukaan psykoosipotilaat voivat huonosti. Muuhun väestöön verrattuna heillä on enemmän diabetesta, ylipainoa, elintapoihin liittyviä syöpiä ja valtaosa heistä myös tupakoi. Itsemurhien määrä on heidän keskuudessaan kahdeksankertainen muuhun väestöön verrattuna.

- Psykiatriset potilaat ovat perusterveydenhoidossa ja sairaanhoitopiirien hoidoissa väliinputoajia. Heillä on muutenkin vaikeuksia käyttää hyvinvointia lisääviä palveluita, totesi Nevalainen.

Tupakkatuotteiden käytön loppuminen realistinen tavoite Suomi on maailman ensimmäisenä maana ottanut poliittiseksi tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppumisen. Tavoite tarkoittaa, että tupakkatuotteiden käyttö vähenisi noin 10 prosenttia vuodessa, jolloin tupakkatuotteita käyttävien määrä olisi vuonna 2040 noin yhden prosentin luokkaa.

Hallitusneuvos Ismo Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä pohti tupakkatuotteiden käytön loppumista ja tämänkaltaisen tavoitteenasettelun merkitystä.

Vaikka tupakan valmistusta, myyntiä tai käyttöä ei ole laissa kielletty, kyse on julkisesta varoituksesta tupakkateollisuudelle ja julkisesta lupauksesta kansanterveydelle.

Tuomisen mukaan tupakkalakia tiukennetaan jatkossa edelleen ja useat maat tulevat tekemään samoin.

- Tämä kehitys vie siihen, että tavoitetta voidaan pitää realistisena ennen tämän vuosisadan puoliväliä, totesi hallitusneuvos Tuominen.

Puheenjohtajana toiminut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska painotti tupakkatuotteiden käyttöön liittyvää kansanterveyden haastetta.

- Viimeisten muutosten jälkeen Suomen tupakkalainsäädäntö ja tupakointitilanne ovat parhaita maailmassa, mutta kansanterveydellinen ongelma on edelleen suuri.

Kansainvälisesti tupakkalainsäädäntö etenee vauhdilla ja monissa maissa on tai suunnitellaan Suomea pidemmälle meneviä yksityiskohtia. ■ Lisätietoja: Luennoitsijat tavoittaa Filha ry:n Päivi Pyykkölän kautta, gsm 040 535 6379

Moni mielenterveydeltään horjuva nuori voi kokea olevansa paha ja huono, jos tupakointi mielletään vain pahaksi tavaksi ja tottelemattomuudeksi eikä terveysvaaraksi.

Kolumni

Tupakoijalla on oikeus saada tukea lopettamiseen

O

nnittelut sosiaali- ja terveysministeriölle ja kaikille, jotka ovat olleet mukana suunnittelemassa ja rakentamassa uutta tupakkalakia Suomeen. Olette tehneet arvokasta ja menestyksekästä työtä. Lokakuun alussa 2010 voimaan tullut tupakkalaki antaa hyvät edellytykset savuttoman ympäristön toteutumiselle ja savuttomuuden edistämiselle.

Terveydenhuollon henkilöstön osaaminen yksilö- ja ryhmävieroituksessa on korvaamatonta. Lopettamisen tukeminen ei kuitenkaan ole pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulla. Meidän on rakennettava lopettamista kannustava ilmapiiri yhteiskunnassa.

Tupakoijat käyttävät usein liian vähän tukikeinoja lopettamiseen tai käyttävät niitä, esimerkiksi nikotiinikorvaushoitoa, väärällä tavalla. Ryhmässä on usein helpompi lopettaa ja lopettamisryhmiä onkin tarjolla yhä enemmän esimerkiksi työterveyshuollossa ja apteekeissa. Itsenäisiin lopettamisyrityksiin tottuneita suomalaisia pitää pontevammin rohkaista hyödyntämään vertaistukea.

Erityisen merkittävää on, että tupakkalakiin on nyt selkeänä tavoitteena kirjattu tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Suomi on ensimmäinen maa, jossa tämän tyyppinen tavoite on kirjattu lakiin. Noin viidesosa suomalaisista tupakoi edelleen päivittäin. Suurin osa tupakoijista haluaa lopettaa ja moni yrittääkin sitä joka vuosi.

Vaikka tupakkalaki säädettäisiin miten tiukaksi tahansa, lopettaminen on kuitenkin usein vaikeaa riippuvuuden monimuotoisuuden takia.

Jo kauan on ollut puhetta tarpeesta saada vieroituslääkkeet sairausvakuutuskorvauksen piiriin, kun kyseessä on nikotiiniriippuvuuPatrick Sandström, asiantuntija Pystyäksemme auttamaan tupakoijia lopettaden hoito. Ennen joulua pidetyillä tupakkamaan meillä pitää olla tieto siitä miksi tupakoi- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja terveyspäivillä ministeri Rehula lupasikin, daan. En ole koskaan kuullut kenestäkään, joka että sosiaali- ja terveysministeriö selvittää nuorena aloittaa tupakoinnin siksi, että se maistuu hyvälle.

SV-korvauksen mahdollisuuksia. Rakenteilla olevaan sähköiseen Aikuisillekaan ja jo pitempään tupakoineille hyvin harva tupakka potilastietojärjestelmään täytyy sisällyttää tupakointistatus ja lopeton oikeasti nautinnollinen. Tupakointi on kuitenkin jollain tavalla tamisen tuki selkeäksi ja ohittamattomaksi osaksi. Lääkäreitä, hoipalkitsevaa toimintaa. Tiedämme että nuoret usein tupakoinniltajia, apteekkilaisia ja muita terveydenhuollon ammattilaisia pitää laan tavoittelevat esimerkiksi aikuisuutta ja riippumattomuutta ja, edelleen täydennyskouluttaa. On olennaista, että tupakointiin puuettä tupakka on tärkeä sosiaalisten suhteiden rakentamisessa ja tutaan ja lopettamisyrityksiä tuetaan terveyskeskuksissa ja työterylläpitämisessä. Aikuisilla tupakoiminen liittyy veyshuollossa jo ennen kuin potilaat saiusein myös vahvasti arjen rutiineihin. rastuvat tupakan aiheuttamiin sairauksiin.

Nikotiiniriippuvuuden lisäksi kehittyy yhä vahTupakointi ja tupakoinnin lopettaminen vempi psykologinen ja sosiaalinen riippuvuus. tulee ottaa puheeksi aktiivisesti jo kouluTupakoijalla on usein ristiriitainen suhtautumija opiskeluterveydenhuollossa. nen omaan tupakointiinsa. Hän saa nautintoa Hoitoketjuun pitää sisällyttää palautteen polttamisesta samalla tietäen, että tupakointi on saaminen siitä, onnistuiko potilas lopettaterveydelle vaarallista. Lisäksi ympäristön suhmisyrityksessään. Muuten motivaatio tautuminen tupakoiviin on tiukentunut. Ystäväni lopettamisen tukemiseen helposti heikkekertoo, ettei voi enää rauhassa tupakoida kadulla nee. Tupakoijalla on oikeus saada apua tai bussipysäkillä, kun heti joku on valittamassa. lopettamisyrityksessään ja riittävästi tietoa tarjolla olevista apukeinoista ja tukimuoTupakoijat haluavat ja tarvitsevat tukea lopettamiseen. Suuri osa doista. Jos haluamme, että Suomi on savuton vuonna 2040, meidän tupakoijista, joille lopettaminen on helppoa, ovat jo onnistuneet pitää toimia nyt, määrätietoisesti ja kaikki yhdessä. Meillä on hyvät siinä. Ne jotka vielä tupakoivat, ovat usein erityisen riippuvaisia. onnistumisen mahdollisuudet. PS

Tupakoijalla on oikeus saada apua lopettamisyrityksessään ja riittävästi tietoa tarjolla olevista apukeinoista ja tukimuodoista.

27

Ajokunto Liian moni lähtee humalaisen kyytiin ■ Yli neljänneksessä kuolemaan johtaneista onnettomuuksista jokin osapuoli on ollut päihtyneenä.

Liikennekouluttaja Esa Mikkola ohjasi nuoria päihteettömään ja vastuulliseen liikenteeseen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa.

Mikkola tähdentää kaverien merkitystä nuorten käyttäytymisessä. Hän opastaa taivuttelemaan humalaisen pois ratista eikä ainakaan itse mennä kyytiin.

Mikkola kannustaa jokaista puuttumaan asiaan, jos joku aikoo ajaa humalassa. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa hän haastoi niin nuoret kuin vanhemmatkin mukaan

28

allekirjoittamaan Selvä peli nettikampanjaan lupauksen siitä, ettei aja humalassa eikä lähde humalaisen kyytiin.

Liikennekurssilla Mikkola näytti nuorille esimerkkitapauksia humalassa sattuneista kolareista.

Niistä useimmissa on yhteistä välinpitämättömyys ja niihin joutuneiden käsitys siitä, että säännöt eivät heitä koske.

Nuorten mielestä pahin liikennerike on rattijuopumus ja silti se on edelleen liikenteen suurin yksittäinen ongelma. Mikkola

Selvä peli on parasta liikenteessä.

muistutti näitä kolareita tapahtuvan kaiken aikaa. Tilastojen mukaan joka sadas kuljettaja Suomen teillä on maistissa ja 500 joukossa ainakin yksi ylittää rangaistavuuden rajan, joka on Suomen maanteillä 0,5 promillea tällä hetkellä. Liikenteen promillerajaa ollaan painamassa alaspäin 0,2:een. Mikkolan mielestä se voisi olla nolla, vaikka poliisi varoittelee valvontaongelmista.

- Humalainen ei aina tunnista tilaansa. Pitää olla marginaalia välissä. Alkoholin palamista kuvaavan taulukon mukaan monella illalla kello 20 aikaan aloitettu ja aamuyölle jatkunut kuuden siiderin maistelu kantaa promilleina seuraavan puolipäi-

vän yli.

Koulutukseen osallistuneiden nuorten mielestä liikennevalistuskampanjoinnilla on vaikutusta ainakin hetkellisesti liikennekäyttäytymiseen.

Päihtyneen kuskin kyytiin ei haastatelluista halunnut kukaan ja muutamat halusivat estää humalaista kaveria lähtemästä liikenteeseen.

Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan mukaan kolmannes tieliikenteessä menehtyneistä ja loukkaantuneista on nuoria. Nuorten liikennekäyttäytymiseen liittyy liian paljon riskinottoa, päihtyneenä ajamista ja ylinopeutta.

Syksyllä pidetyn Selvä peli koulutuksen oli järjestänyt Savonlinnan Terveys ry. KK Lähde: Itä-Savo -lehti

Täydennyskoulutuspäivän ohjelma ■ Päivän aikana käydään läpi lasten ja nuorten liikenneriskejä ja opettajien mahdollisuuksia vaikuttaa niihin. Aloitetaan asiantuntijaluennolla asenteista ja niihin vaikuttamisesta. Sen lisäksi perehdytään lasten ja nuorten onnettomuuksiin ja tutustutaan toiminnallisiin liikennekasvatuksen menetelmiin.

8.30 - 9.00 Aamukahvi 9.00 - 9.15 Tervetuloa koulutuspäivään 9.15 - 10.00 Mistä näitä asenteita oikein kasvaa?

- mikä on asenne ja miten se liittyy liikenteeseen?

- voiko asenteita kasvattaa?

10.00 - 11.30 Liikenteessä sattuu ja tapahtuu - tositarinoita onnettomuustilastojen takaa - liikenneriskien top 5 11.30 - 12.30 Lounas 12.30 - 14.00 Liikennekasvatusta käytännössä: koe ja kokeile itse

12.30 - 14.00 Alakoulu - korttipeliä koulussa: jalankulkijan ja pyöräilijän kortit - liikennetutorit oppivat ja opettavat Yläkoulu, lukio ja toinen aste - päihdeasiat pitoon - karkaako mopo käsistä: virittäytymistä turvalliseen mopoiluun ja autoiluun - ”Potta päähän ja vyö kiinni” 14.00 - 14.30 Iltapäiväkahvi 14.30 - 15.30 Liikennekasvatusta käytännössä jatkuu 15.30 - 16.00 Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin - Liikenneturvan, Terveys ry:n ja Opetushallituksen tuki opettajille Toinen täydennyskoulutuskiertue järjestetään syksyllä 2011.

Lista koulutuspaikkakunnista on nähtävillä osoitteessa www.liikenneturva.fi/taydennyskoulutus.

29

Liikunta

Lapsuuden elinolot luovat pohjan liikunnalliselle elämäntavalle Liikunnallisen elämäntavan perusta rakennetaan lapsuudessa ja nuoruudessa, osoittaa Helsingin yliopistossa joulukuussa tarkastettu väitöstutkimus. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että tarjolla on edullisia ja monipuolisia, kaikkien lasten saatavilla olevia liikuntaharrastuksia.

L

iikuntaan kannustavan kulttuurin ja yleisen koulutusjärjestelmän takia voisi olettaa, että suomalaisten liikunta-aktiivisuudessa ei juuri olisi sosioekonomisia eli henkilön oman koulutuksen, ammattiaseman tai tulotason mukaisia eroja.

Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että selviä eroja löytyy; "liikkumattomuus" näyttää kasaantuvan vain vähän koulutusta saaneisiin ja pienituloisiin. Liikunnan sosioekonomiset erot näyttävät myös pysyneen samankaltaisina jo yli 20 vuotta. Toistaiseksi on kuitenkin olemassa vain vähän tutkittua tietoa siitä, mitkä tekijät selittävät vähäistä liikkumista eri sosioekonomisissa ryhmissä.

Tutkija, VTM Tomi Mäkinen on väitöstutkimuksessaan selvittänyt, miten vapaa-ajan

liikunnan ja työmatkaliikunnan sosioekonomiset erot ovat kehittyneet suomalaisilla aikuisilla vuosina 1978 - 2002 sekä ovatko vapaa-ajan liikunnan sosioekonomiset erot aikuisilla selitettävissä lapsuuden sosioekonomisilla tekijöillä, nuoruuden liikunta-aktiivisuudella, aikuisuuden sosioekonomisilla tekijöillä, työoloilla ja muulla terveyskäyttäytymisellä.

Tutkimus osoitti, että vuosien 1978 ja 2002 välillä pienituloiset eivät yleisesti ottaen harrastaneet liikuntaa vapaa-aikanaan eivätkä työmatkoillaan; poikkeuksen muodostivat kuitenkin työntekijän ammattiasemassa olevat naiset, jotka ovat olleet aktiivisempia työmatkaliikkujia verrattuna muissa ammattiasemissa oleviin.

Liikunnan koulutusryhmittäiset erot

näyttäisivät osittain johtuvan vanhempien sosioekonomisesta asemasta, mutta myös omalla aikuisuuden sosioekonomisella asemalla oli vaikutusta. Lisäksi lihavuus ja tupakointi oli yleisempää aikuisiässä liikkumattomilla.

Matalasti koulutetuilla kilpaurheilun harrastaminen nuoruudessa ja korkeasti koulutetuilla kuntoliikunnan harrastaminen varhaisaikuisuudessa ennustivat aikuisiän vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta. Myös pitkä altistuminen fyysisesti raskaille työoloille miehillä ja henkisesti raskas nykyinen työ naisilla selittivät osittain ammattiryhmittäisiä eroja vapaa-ajan liikunnassa.

- Erityisesti koulutusuralla näyttäisi olevan voimakas yhteys liikuntaan, toteaa Mäkinen.

Yhteiskunnan avulla liikunta kaikille mahdolliseksi Elinikäisen liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen näyttävät vahvasti vaikuttavan lapsuuden ja nuoruuden liikuntatottumukset ja yleisesti terveelliset elämäntavat sekä suotuisat työolosuhteet, jotka eivät rasita liikaa fyysisesti tai henkisesti.

Mäkisen mukaan yhteiskunnan tulisi luoda lapsille ja nuorille sellaiset elinolot, jotka tukevat liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Erityisen tärkeää olisi huolehtia siitä, että tarjolla on riittävästi edullisia liikuntamahdollisuuksia myös pienituloisten perheiden lapsille ja nuorille.

Olisi myös tärkeää lisätä mahdollisuuksia työpaikkaliikuntaan erityisesti sellaisilla aloilla, joissa on paljon matalasti koulutettuja työntekijöitä ja fyysisesti tai henkisesti kuormittavat työolot.

- Esimerkiksi työmatkapyöräilyä voitaisiin edistää parantamalla sosiaali- ja suihkutiloja.

Lisäksi mahdollisuus käyttää osa työajasta oman kunnon kohentamiseen liikkumalla voisi motivoida monia aloittamaan säännöllisen liikuntaharrastuksen, sanoo Mäkinen.

Mäkinen hyödynsi tutkimuksessaan kolmea koko Suomen väestöä edustavaa THL:n poikkileikkausaineistoa: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys tutkimus vuodesta 1978 vuoteen 2002, FINRISKI -tutkimus 2002 ja sen liikunta-alaotos sekä Terveys 2000 -tutkimus. Tutkimuksiin on osallistunut yhteensä yli 113 000 suomalaista. Sosioekonomiset tiedot, koulutus, ammattiasema ja kotitalouden tulot, yhdistettiin aineistoihin väestörekistereistä.

Lisätietoja: tomi.makinen@thl.fi, puh. 020 610 8690

Murrosikäiset tytöt tarvitsevat säännöllistä liikuntaa ■ Lihavuus ja osteoporoosi ovat kehon koostumuksen häiriöitä, joiden yleisyys on kasvussa. Sekä nuorten että aikuisten lihavuus on lisääntynyt maailmanlaajuisesti.

Ylipainoisesta lapsesta tulee todennäköisesti ylipainoinen aikuinen, jolla on myöhemmin elämässä lukuisia lihavuuteen liittyviä terveysongelmia. Osteoporoosi on toinen merkittävä vanhemman iän terveysongelma, joka voi saada alkunsa jo lapsuudessa.

Luun huippumassan saavuttaminen kasvuiässä oikean ruokavalion ja riittävän fyysisen aktiivisuuden avulla on keskeinen keino osteoporoottisten murtumien ehkäisyssä.

M Sc. Eszter Völgyi määritti liikuntalääketieteen väitöstutkimuksessaan kehon osien sekä luuston, rasvakudoksen ja lihasmassan kasvumalleja ja selvitti vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden vaikutusta luu-, rasva- ja lihasmassan kertymiseen murrosiässä.

Tulokset osoittivat, että kehon eri osien pituuskasvu oli loppunut 18 vuoden ikään mennessä, mutta kehon paino ja osien leveydet lisääntyivät edelleen, joskin hitaammin.

Useimmat tytöt pysyivät 11. ja 18. ikävuoden välillä samoissa luun, rasvan ja rasvattoman massan mukaan jaetuissa ryhmissä. Luumassa lisääntyi lineaarisesti 15 vuoden ikään asti, jolloin kasvunopeus hidastui. Rasvaton massa lisääntyi käyräviivaisesti 16 vuoden ikään asti, mitä seurasi tasannevaihe. Rasvan massa lisääntyi jatkuvasti 11. ja 18. ikävuoden välillä, mutta hitaammin seurantajakson loppupuolella.

Pysyvä aktiivinen liikuntaharrastus kyseisellä aikavälillä oli yhteydessä luuston ja rasvattoman massan kasvuun ja vähäisempään rasvan kertymiseen. Vastaavanlaisia myönteisiä tuloksia todettiin tytöillä, joiden aktiivisuus lisääntyi seurantajakson aikana.

- On tärkeää rohkaista murrosiässä olevia tyttöjä liikkumaan säännöllisesti, Völgyi suosittaa. Tutkimus tuo esille uusia näkemyksiä murrosiän fyysisen kasvun monitahoisista ja dynaamisista malleista ja korostaa asianmukaisen liikunnan ja ravinnon merkitystä kyseisenä aikana.

Lisätietoja: Eszter Völgyi, puh. 040 817 4898, eszter.volgyi@gmail.com

31

Terveystieto

Hei aikuinen, näe lapsen möröt

Teksti ja kuvat: Mirkka Helkkula

P

äiväkodin tavallisesti iloinen tyttö alkaa piirtää toistuvasti tummanpuhuvia piirroksia. On syytä olettaa, että lapsen mukana on tullut mörkö hoitoon.

Lapsi stressaa vaikeita elämäntilanteita siinä missä aikuinenkin. Lapsen stressi syntyy kuitenkin yleensä kotona. Erityisesti vanhempien päihdeongelmat tuovat lapsen elämään mörköjä, jotka eivät jää pelkästään piiloon sängyn alle. Ne kulkevat lapsen mukana kodista neuvolaan, päivähoitoon ja kouluun.

Jatkuva stressi vaikuttaa herkästi myös oppimiseen ja lapsen kehitykseen.

Päihdeperheen lapsen tilanne on pahin, sillä hän on usein jatkuvassa hälytystilassa, eikä pysty rauhoittumaan. Milloin taas tapahtuu?

Lasten arjessa mukana olevien aikuisten

32

tehtävä on tunnistaa arjen möröt ja auttaa lasta käsittelemään pahaa oloaan. Lapsen tähden verkoston järjestämä Lapsen stressi päihdeperheessä -seminaari kokosi marraskuussa Tampereelle lähialueiden lasten ja perheiden parissa työskenteleviä ihmisiä ja järjestöjä yhteen. He kouluttautuivat kohtaamaan lapsen stressiä työssään.

–Lasten kanssa työskentelevillä on sekä valtava mahdollisuus että vastuu vaikuttaa lapsen hyvinvointiin, sanoo erityisohjaaja Nora Salmijärvi Raitsusta, Tampereen kaupungin ehkäisevän päihdetyön toimistosta.

Aikuisen stressi voi siirtyä lapselle Alkoholi on monessa perheessä lapsen möröistä pelottavin, koska turvallinen aikuinen muuttuu yhtäkkiä lapselle oudoksi.

Lapsen stressiä voidaan purkaa monin tavoin. Päihdetyön erityisohjaaja Nora Salmijärven mukaan stressaantuneella lapsella on usein silmät rasittuneet.

Silmiä voi vetreyttää esimerkiksi sorminukkeleikillä.

Kaikki alkoholinkäyttö ei kuitenkaan aiheuta lapselle stressiä. Salmijärven mukaan rajaa on kuitenkin vaikea vetää.

– Aikuisen vähäinenkin humaltuminen voi aiheuttaa lapselle stressiä, jos aikuisen käytös muuttuu. Riippuu myös paljon lapsesta. Valitettavasti toisissa perheissä lapsi on tottunut, että on normaalia, että juodaan ja sitten häntä otetaan niskasta kiinni, Salmijärvi sanoo.

Toisaalta stressiä synnyttää myös moni muu asia, kuten esimerkiksi vanhemman

Kun lapsi stressaa, tärkeintä on antaa hänelle keinoja käsitellä pahan olon aiheuttajaa.

Päihdeperheissä lapsen suurin mörkö on alkoholi. oma stressi tai masennus. Ne siirtyvät usein lapselle.

Seminaarissa puhunut kasvatustieteiden lisensiaatti, perheenäiti, yrityskouluttaja ja tietokirjailija Hilkka Laukka-Sinisalo muistuttaa, että kiireessä aikuiselta unohtuu herkästi yksinkertainen läsnäolo ja lapsen kuuntelu.

– Ei ole olemassa vanhemmuutta, jossa ei olisi läsnä samoja kysymyksiä kuin päihdeperheissäkin.

Joten kysytään, olenko hyvä vanhempi?

Huomioinko lasta tarpeeksi? Huomaanko, jos kaikki ei ole hyvin?

Viimeinen kysymys on tärkein ja tarkoi-

tettu aivan kaikille. Poikkeavuudet käytöksessä kielivät usein stressistä.

– Ajatus siitä, että lapsessa on jotain hassusti. Siihen pitää aina tarttua, oli sitten kyseessä oma tai hoitolapsi.

Jokaisella lapsella on oma tapansa ilmoittaa, että nyt ei mene hyvin. Vain harva tekee sen sanallisesti. Sen sijaan lapselle on tyypillistä ratkoa pahaa oloaan muiden keinojen avulla: piirtämällä, tanssimalla, säveltämällä, juoksemalla ja leipomalla. LaukkaSinisalon mukaan oiva idea on antaa lapselle viestivihko, johon hän voi kirjoittaa vaikka mielikuvitusystävälleen tai kuolleelle läheiselleen.

– Erityisesti päihdeperheissä voi tapahtua asioita, joista emme edes halua tietää.

Tärkeintä on se, että lapsella on keino päästä pakoon noita asioita.

Stressi sijaitsee pohkeissa ja silmissä Jo pienelle lapselle voidaan opettaa keinoja, joilla stressiä voi itse lievittää. Otetaan esimerkiksi vaikka pohkeet. Erityisohjaaja Salmijärven mukaan stressaantuneella on hyvin usein pohkeet jumissa.

– Stressinpoistokeinot ovat kuin vipuja, joista painamalla stressi vähenee.

Pohkeiden venytys on yksi hyvistä keinoista, Salmijärvi selittää.

Lapsen stressin purkamiseen pyrkivä tarinasäveltäminen oli yksi marraskuun seminaarin työpajoista. Tampereen päivähoidossa työskentelevä esikouluopettaja Henna Virtanen (oik.) kokee, että erityislasten kanssa toimimiseen on hyvä saada entistä enemmän työkaluja.

33

Terveystieto Hei aikuinen....

Stressi vaikuttaa myös silmiin. Lapsen näkökenttään voi muodostua sokea piste, jonka takia esimerkiksi lukeminen vaikeutuu. Tähän auttavat erilaiset silmien verryttelyharjoitukset, kuten kahdeksikon muotoisen käsien liikeradan seuraaminen kasvojen edessä.

Konsteja siis löytyy, mutta on hyvä tietenkin pohtia myös stressin aiheuttajaa.

Yleensä syy löytyy kotoa. Tärkeintä on, että lapsella on joku, kehen tukeutua.

– Lapsella on mahdollisuus selvitä vaikeuksista, jos hänellä on yksi aikuinen, johon luottaa. Se voi olla paitsi oma vanhempi, myös mummi, naapuri tai päiväkodin lastenhoitaja, Laukka-Sinisalo sanoo.

Huoli lapsista muuttui teoiksi

Fakta Häädä möröt pois ■ Tunnista lapsen stressi. Se saattaa oirehtia vasta viiveellä.

■ Älä siirrä omaa pahaa oloasi lapseen.

■ Anna lapselle keino ilmaista pahaa oloa. Se voi olla viestivihko, lemmikki, taikina, tarinat, liikunta, musiikki tai leikki.

■ Ole läsnä. Lapsi tarvitsee vähintään yhden aikuisen, johon hän voi luottaa.

■ Tue lapsen unelmointia ja mietteitä tulevaisuudesta.

■ Vähän vanhemmalle lapselle voi kertoa hyviä muistoja hänen lapsuudestaan.

■ Opeta lapsi venyttelemään pohkeitaan.

MLL:n säätiön kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus koulutti marraskuun Lapsen stressi päihdeperheessä –seminaarissa tarinasäveltämisen alkeita.

Minttu Lehtonen (oik.) rohkaisee lasten parissa työskenteleviä ammattilaisia hyödyntämään työssään enemmän musiikkia.

34

Lapset ja kodin päihteiden käyttö ei ole uusi puheenaihe päihdealalla. Vaikka toisaalla on nähtävissä alkoholiasenteiden tiukkenemista, toisaalla alkoholinkäyttö on silti edelleen kasvava ongelma. Tampereen Raittisseura ry:ssä on viime vuosina seurattu huolestuneina erityisesti naisten alkoholinkäyttöä.

– Raskaana olevien naisten alkoholinkäyt-

tö koko ajan vain lisääntyy, seuran puheenjohtaja Pirkko Lahti huokaisee.

Kolme vuotta sitten Raittiusseuran hallituksessa mietittiin, mitä he oikein voivat asialle tehdä.

–Totesimme, että yksin emme saa aikaan paljonkaan. Haastoimme lähikuntien järjestöt ja Tampereen kaupungin yhteiseen päihdetyöhön.

Syntyi Lapsen tähden –verkosto, jossa mukana on laajasti erilaisia päihdetyön ja perhe- ja sosiaalityön toimijoita Tampereen alueelta. Verkosto on järjestänyt erilaisia tilaisuuksia perheiden parissa ja kouluilla sekä seminaareja alan työntekijöille.

Jokainen toimija tuo työhön mukaan oman tietämyksensä ja kokemuksensa.

Viimeisin seminaari järjestettiin marraskuussa. Seuraavaa suunnitellaan keväälle.

– Kun asioista puhutaan ja niitä tuodaan julki, se tuo myös rohkeutta tarttua ongelmiin esimerkiksi työpaikoilla, Lahti painottaa.

Kiinnostavaa verkoston toiminnassa on se, että se toimii täysin ilman rahoitusta.

– Kun asiantuntijat kokoontuvat yhteen, ei siihen aina tarvita mitään hanketta tai rahoitusta. Kunhan kerätään voimavarat yhteen, Terveys ry:n aluekoordinaattori Anne Mikkola tiivistää. ■

ERITYISOPETUKSEN KANSALLISET KEHITTÄMISPÄIVÄT Aika ja paikka

28.-29.4.2011, Helsingin Messukeskus

Kohderyhmä

Opetuksen järjestäjien edustajat, peruskoulujen rehtorit, erityisopettajat, luokan- ja aineenopettajat sekä koulun muu henkilökunta

Tavoite

Antaa osallistujille tietoa ja valmiuksia oppimisessaan ja koulunkäynnissään tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelun järjestämiseen

Sisältö

Ajankohtaista asiaa erityisopetuksesta Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Eriyttäminen pedagogisena menetelmänä

Hinta

Määritellään ohjelman valmistuttua

Tiedustelut

www.oph.fi/koulutus/kalenteri Koulutussuunnittelija Anita Varsa puh. 040 348 7464, anita.varsa@oph.fi

Opetushallituksen maksulliset julkaisut: www.oph.fi/verkkokauppa Opetushallituksen maksuttomat julkaisut: http://www.oph.fi/maksuttomat_julkaisut

Murrosiän muutokset

Tapaturmat Ilmapiiri ja pelisäännöt

Ravinto

Ympäristö ja varusteet

Terveydenhoito

Lepo ja uni

Liikuntataidot

Fyysinen aktiivisuus

Taustajoukot tukena

TEKO-hanke ehkäisee kouluikäisten liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia. TEKO tuottaa nettiin yläkoulujen käyttöön tietoa ja tehtäviä turvallisen ja terveellisen liikunnan elementeistä.

Opeta ravintoasioita nettimateriaalin avulla Liikkujan ravitsemuksen perusteet 1. energiansaanti ja -kulutus 2. ateriarytmi 3. lautasmalli 4. ravinto- ja ruoka-aineet 5. juominen 6. arjen valinnat 7. ravinnon erityiskysymykset

www.tervekoululainen.fi TEKO on osa Liikuntavammojen Valtakunnallista Ehkäisyohjelmaa (LiVE).

Hanketta koordinoi UKK-instituutti ja sitä rahoittavat mm. STM ja OKM.

Nuoret ja osallisuus

Innostu! Innosta! päättyi Tornioon Kuutisenkymmentä nuorta ja aikuista kokoontui arvioimaan hankkeen saavutuksia ja jättämään jäähyväisiä.

Mukana oli toimijoita, jotka ovat olleet mukana jo seitsemän vuotta sitten alkaneessa Nuorilta Nuorille -hankkeessa.

Hankkeiden tavoitteena on ollut luoda uusi ja ajanmukainen toimintamalli ehkäisevään päihdetyöhön.

Valtaosa foorumiin tulijoista kohtasi toisensa jo etelästä tulleessa yöjunassa ja jälleennäkemisen riemua oli ilmassa. Peräpohjolan opistolla järjestetyn foorumin ensimmäinen tempaus oli aarteen etsintä Suomen ja Ruotsin rajalla sijaitsevassa kauppakeskuksessa.

Torniolaiset ja haaparantalaiset saivat nähdä monenlaista performansea muun muassa kauppakeskuksen esiintymislavalla iltapäivän aikana. Tuloillan kruunasi hankkeen innostajien toteuttama tv-tietovisa ja 14-vuotiaana hankkeeseen mukaan tulleen, nykyisen varusmiehen, Aki Laurinahon isännöimä karaokeilta. Akin mukaan oli upea kokemus laulattaa täysin selväpäistä, mutta kattoon asti tunnelman räjäyttänyttä yleisöä. Hän oli kuitenkin hieman pettynyt koko hankkeen saamaan, mielestään vähäiseen mediahuomioon.

Pää edellä ympäri Suomen -näyttely Toisena päivänä julkistettiin Pää edellä ympäri Suomen -näyttely, johon jokainen hankepaikkakunta oli toteuttanut oman posterin 36

Innosta!Innostu! -hankkeen päätösfoorumin ensimmäinen tempaus oli aarteen etsintä Suomen ja Ruotsin rajalla sijaitsevassa kauppakeskuksessa.

Teksti Sinikka Korpela, kuvat Heli Vaija ja Henry Kestilä

toimintansa vaiheista. Posterit kertovat paikallisryhmien muodostumisesta ja ympäristön kartoituksen pohjalta toteutetuista projekteista. Ne hehkuvat intoa, yhteenkuuluvuutta ja tekemisen meininkiä ja valaisevat hankkeen eri vaiheiden tunnelmia. Näyttelyä on tarkoitus kierrättää ympäri maata erilaisissa tilaisuuksissa.

Hankeen tuottaman Pää edellä -mallin käyttökelpoisuutta, kohderyhmiä ja markkinointikeinoja arvioitiin yhdessä Learning cafe -menetelmällä. Lopputulemana voidaan todeta, että ankaran työn, pienten takaiskujen, kuin myös ilon hetkien jälkeen käsissä on testattu ja tekijöidensä näköinen toimintamalli valmiina markkinoille.

Huipennuksena päätösillanvietto Foorumi huipentui päätösillanviettoon, jonne jokainen saapui sonnustautuneena omannäköiseensä juhla-asuun. Vierailevat tähdet kirvoittivat naurua ja ääni väristen pidetyt jäähyväispuheet kyyneliä. Kirjoittajaryhmä Tapiirin Terhi Hannula ja Salla Pakkala olivat

tuntemattomina tarkkailijoina seuranneet päivän ajan foorumin osallistujia ja julkaisivat koskettavat runot foorumin aikuisista ja nuorista. Lopussa tietenkin tanssittiin koko hankkeen edestä.

Sunnuntai-aamun yhteinen päätöshetki liikutti syvältä jokaista.

Niin paljon kului halauksia, kyyneliä ja kertakäyttöpaperia. Lopussa lähes jokainen mukana ollut laittoi nimensä paperiin, johon sai ilmaista halunsa olla mukana jatkossakin. Mitähän siitä seuraa?

PÄÄ EDELLÄ päin päihteetöntä lähiympäristöä

Innosta! Innostu! -hankkeen nuoria arvioimassa hankkeen saavutuksia.

Hankkeen päätöstilaisuudessa kaikki halasivat kaikkia.

Vasemmalla hankkeiden ja Pää edellä -toimintamallin äiti Susanna Leimio-Reijonen, Sinikka Korpela, jota halaamassa Henry Kestilä ja oikealla Heli Vaija.

■ Pää edellä on toimintamalli, joka arvostaa sekä nuorten että aikuisten näkemyksiä ja asiantuntijuutta. Pää edellä auttaa hahmottamaan lähiympäristön päihdekulttuuria, sen taustatekijöitä ja haasteita. Toimintamalli tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa yhdessä elintapoihimme. Malli tuo tekemisen meininkiä kouluun, nuoriso- ja sosiaalityöhön, harrastusmaailmaan ja kaikkialle missä nuoret ja aikuiset kohtaavat. Tarvitaan vain halu tarttua haasteeseen ja tehdä aidosti yhdessä jotakin sen hyväksi!

Pää edellä -malliin voi tutustua osoitteessa www.pääedellä.fi ja ottaa sen vapaasti käyttöön. Mikäli haluaa tarkemmin perehtyä mallin eri vaiheiden toimintamenetelmiin ja saada tukea toimintamallin käyttöönotolle, voi tilata koulutuksen. Yhden päivän koulutuksen hinta on 250 euroa. Koulutuksesta voi ottaa yhteyttä edellä mainitun sivuston kautta tai osoitteeseen posti@terveysry.fi.

Henry Kestilä Kuusamosta - Foorumissa oli tosi mukava tutustua erilaisiin ihmisiin, jotka olivat tulleet Suomen eri kolkista. Oli jännä nähdä, miten näiden ihmisten kemiat kohtasivat. Minun mielestäni yllättävän hyvin. Ihan kuin kaikki olisivat tulleet samasta pitäjästä.

Toiseksi päätösfoorumissa huomasin, kuinka porukka on ollut tunteella mukana tässä hommassa.

Vaikka yhteisiä foorumeita on ollut vain muutama, niin nuorilla on ollut voimakas side tähän hankkeeseen.

Se purkautui päätösfoorumissa melko tunteikkaasti, ihan kuin koko hanke olisi päättynyt liian aikaisin.

Hyvät fiilikset, mahtavat ihmiset ja hauskat jutut jäivät mieleen hyvin, hyvin pitkäksi aikaa.

37

Kohtaamiset

Pää edellä -toimintamalli käyttöön nuorten keskuudessa Nuorille suunnattu hanke lähti käyntiin vuonna 2004 nimellä Nuorilta nuorille. Sitä seurasi Innostu! Innosta! -hanke vuosina 2007 - 2010. Terveys ry:n suunnitteleman ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman hankkeen tarkoituksena oli vähentää ja ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä. Eri puolilla Suomea nuorista ja aikuisista kootut paikallishankkeet tekivät yhteistyötä muidenkin tahojen kanssa, kuten lehtien sekä nuorisotoimien, poliisin ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Hankkeen päätösfoorumin jälkeen innokkaat nuoret saivat idean oman toiminnan jatkamisesta. Pää edellä -toimintamalli pyritään ottamaan kiinteäksi osaksi Terveys ry:n toimintaa, mutta nuorisoryhmän tavoitteena on myös levittää toimintamalli Nuorilta Nuorille -tavalla kaikkiin suuriin nuorisoyhteisöihin, kuten kouluihin, seurakuntiin ja harrastuksiin.

Vuosien aikana suunnitellun ja kehitellyn Pää edellä -toimintamallin levittämiseksi tarvitaan paljon työtä ja yhteistyökumppaneita. Etenkin hankkeen ja rahoituksen päätyttyä toimintamallin levittäminen on suuri haaste nuorisojoukolle, iältään 15 - 20 -vuotta.

38

Hankkeessa mukana olleet nuoret pyrkivät viestittämään eteenpäin myös sitä tosiseikkaa, että selvänäkin voi pitää hauskaa!

Ryhmään kuuluvat nuoret tulevat ympäri Suomen: Kouvolasta, Turusta, Oulusta, Helsingistä, Kuusamosta, Sastamalasta, Torniosta, Joutsenosta sekä Porista. Toimintaa on jatkamassa noin 50 henkilöä, joista vain muutama on aikuinen.

Ryhmäytynyt yhteisö on intoa täynnä jatkamassa sitä hyvää päihdevalistusta, jolle on jo saatu vakaa pohja Terveys ry:n kautta. Pää edellä -nettisivuilta www.paaedella.fi löydät lisää tietoa toimintamallista ja siitä, miten nuoriin voi ottaa yhteyttä.

Teksti: Nita Ahola ja Tilda Inkinen Hankkeessa toimineet nuoret

Terveys ry:n Innostu! Innosta! -hankkeessa toimineet viettivät huikean päätösfoorumin Torniossa marraskuun lopulla.

Ammatillinen perustutkintokoulutus Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Tilaa hakijan opas ja tutustu erityisopetuksen koulutustarjontaan. www.kiipula.fi | ammattiopisto@kiipula.fi H채meenlinna t Janakkala t Tampere t Lahti Forssa t Riihim채ki t Vantaa t Kouvola

Kiipulan ammattiopisto

P채채toimipaikka: PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi

Kohtaamiset

Turvaa hyvä nuoruus teini-iässä Lääkäriliiton järjestämässä Anna lapselle lahja -seminaarissa kertoi tutkimusprofessori Tommi Hoikkala teini-ikäisen hyvän nuoruuden turvaamisesta laatimansa kymmenen keinon mukaan. Hoikkala totesi ällistelleensä tehtävää, kun hänellä ei ole käytössä esimerkiksi Jari Sinkkosen lailla psykodynaamista kiintymyssuhde -teoriaa. Tai gurujen eksperttitietoa, joka käskee sanomaan, että alle kolmen vuoden ikäisten lasten paras paikka on koti äidin kanssa.

Nuoruutensa yliopistoista Hoikkalan työkaluiksi jäi eräänlainen moniääninen ja dialogisuutta etsivä ujo kriittisyys, joka opetti katsomaan kokonaisuuksia.

- Kasvatuksen yhteydessä piti oppia katsomaan sosialisaatiota.

Nykyaikaan liittyen: meillähän on tilanne kun kaikki ovat netissä, että koneet kasvattavat melkoisella voimalla digitaalisen yhteiskunnan lapsia ja nuoria, pohti Hoikkala.

Hyvä nuoruus tarkoittaa Hoikkalan kieliopissa sellaisia nuorten kansalaisten kansoittamia sosiaalisia maailmoja, joissa heillä on oikeus ja tila koetella aikuisuuden itsestään selvyyksiä, kaavoja, käy-

Tutkimusprofessori Tommi Hoikkala kertoi elättelevänsä yhä ajatusta nuorista kansalaisista solidaarisina moraalisubjekteina.

40

tänteitä sekä rituaaleja löytääkseen oman paikkansa, äänensä ja suhteensa noihin juttuihin. Nuoruuden ylilyönneistä ja virheistä ei seuraa yhteisöstä ulossulkemista. Se edellyttää kiinnipitäviä ja kasvattajan vastuunsa oivaltavia aikuistoimijoita nuorten ympärille.

- Koska olen oman ikäiseni mies, puffaan tähän päivään sopimatonta näkemystä modernista nuoruudesta moratoriona. Elättelen siis yhä ajatusta nuorista kansalaisista solidaarisina moraalisubjekteina. Pohdin näitä seikkoja yhtä lailla vanhempana kuin nuorisotutkijana.

Hoikkala muistuttaa, että laatimansa teini-ikäisen hyvän nuoruuden kymmenen keinoa ei ole tärkeysjärjestys.

1. Älä jätä teiniä liian aikaisin yksin omatoimisuutensa, harrastustensa, netin, ammattipedagogien (koulutehtävien) ja kavereidensa varaan. Pidä huoli teinin riittävästä levosta, ravinnosta ja liikunnasta. Toimi teinin koulun vanhempainyhdistyksessä ja haasta tarvittaessa koulun pedagogia, mutta muista kohteliaisuus. Älä hiosta teiniä ylisuorittamiseen.

2. Muista, että teini on monessa mielessä vielä lapsi. Älä siis aikuista teiniä ennen aikojaan.

3. Älä kuitenkaan infantilisoi teiniä (ne pitävät huolen siitä itse).

Anna siis sopivasti siimaa teinien koetella vapauden illuusioitaan.

4. Vaali yhteisen tekemisen aikaa teinin kanssa. Tee teinin kanssa ruokaa (johdata raasteiden kiehtovaan maailmaan) ja kuntoile teinin kanssa. Väittele teinin kanssa yhteiskunnallisista kysymyksistä, politiikasta ja vaikka sukusi tabuista. Vaadi teiniä perustelemaan näkemyksensä ja toimensa. Muista paitsi sukustoorien, myös yhteisen naurun, ilon ja karnevalismin merkitys. Naura myös itsellesi, teini oppii silloin mitä ovat ironian, itseironian ja sarkasmin sekä parodian väliset hienosyiset erot.

5. Muista kulutuskritiikki jaetun hedonismin pauloissa: maksa edes vapaaehtoinen lentomaksu lomalentojen yhteydessä. Pohdi teinin kanssa yhdessä, voittaako tässä maailmassa se joka nauttii eniten. Kysy teiniltä, mitä tarkoittaa kohtuus. Opeta teiniä kestämään pakkoja (ml. pakkoruotsia).

6. Opeta kierrätys.

7. Turvaa selusta, ole aina käytettävissä, mutta älä regressoidu liiallisin tavoin tiskirätiksi, koululaiseksi tai pankkiautomaatiksi.

8. Puutu sopivasti teinin kaverisuhteisiin ja toimintaspiraaleihin, pidä kontakti aina yllä. Tajua myös että teini haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi (vertaisten merkitys).

9. Älä anna teinin vedättää kotiintuloajoissa sekä keskari- ja sidukakyssärissä. Sidukakyssäri: älä mene lankaan kun Siiri, 16 v. pyytää saada nauttia perjantaiaterialla pari ”nopeaa lasillista viiniä”, koska ”kaikki muutkin saa mutseilt sidukaa himass ennen ku mennään kavereit tapaamaan”. Sanomattakin on selvää, että tämän esittäjä kammoksuu ajatusta teinin kanssa jaetusta kännistä, joka virittyy hienostuneesta viinin maistelusta.

10. Elä itse aikuisena ihmisiksi. Työmatkapyöräile, käytä printterissä kierrätyspaperia, kavahda rasismia ja vaadi tietulleja. KK

Vaalitko terveyttä?

Suomalaisten 7 teesiä päätöksentekijöille

■ Terveyserot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten vuosien aikana.

Työllisyys, koulutusmahdollisuudet, varallisuus, turvallisuus ja osallisuus ovat yhteydessä terveyteen sekä toisaalta terveyseroihin ja niitä ylläpitäviin tekijöihin.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vaalikone nostaa esiin oleellisimmat terveyden edistämiseen liittyvät kysymykset. Vaalikoneessa selvitetään ehdokkaiden mielipiteitä keinoista lisätä kansalaisten hyvinvointia ja puuttua terveyseroihin. Minkälainen asenneilmasto yhteiskunnassa vallitsee – onko terveys jokaisen oma asia vai pitääkö myös yhteiskunnan puuttua siihen? Ovatko tuloerot hyvästä?

Tarvitsevatko lapsiperheet lisää lakisääteisiä palveluita? Onko huono-osaisista huolehtiminen ensisijaisesti järjestöjen tehtävä?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin voi perehtyä vaalikoneessa.

Vaalikoneen rakentamisesta on vastannut Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) osana Se On Sinun Asiasi -päättäjäkampanjaa (SOSA). Vaalikoneessa on mukana 50 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Terve Vaalikone avataan äänestäjille 1.3.2011.

Testaa kansanedustajaehdokkaat ja selvitä, kenen näkemykset ovat lähimpänä omia mielipiteitäsi. Vaalikoneen täyttämisellä saat arvokasta vertailutietoa ehdokkaiden asenteista oman äänestyspäätöksesi tueksi. www.tervevaalikone.fi

■ Teesit pohjautuvat Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Kansalaisbarometri 2009 - suomalaisten arvioita hyvinvoinnista, palveluista ja Paras-uudistuksesta -tutkimukseen. Barometrin kyselyyn vastasi 2857 täysi-ikäistä suomalaista.

Katso Terve Vaalikone 2011

1. Ihmiset haluavat oikeudenmukaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa.

2. Köyhyyttä on vähennettävä, perusturvaa parannettava ja vaikeuksissa olevista ihmisistä on pidettävä nykyistä parempi huoli.

3. Palvelujärjestelmää on kehitettävä vastaamaan kasautuviin hyvinvoinnin pulmiin ja kynnystä avun saamiseen on madallettava.

4. Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut on turvatta tulevaisuudessakin.

5. Ihmisiä ei voi jättää vain oman vastuun ja läheisten tuen varaan.

6. Ihmisille on luotava paremmat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa.

7. Ihmisten näkemysten ja poliittisten päätöksenteon välinen jännite on ratkaistava, jotta luottamus politiikkaan vahvistuisi.

##.+6-1 6'48';66È`

TERVE VAALIKONE 5DKD RQ

2011 WÀUNHÀP SÀ KH

3NRH@@ `SQT@ NM

`@QODD`NM

NXLQ WHUYH\V"

À

'56## -#05#0'&756#,#'*&1--##6 999T6'48'8##.+-10'T(+ 15+##.+g ,# 6'48';5,È4,'56×,'0 8##.+-10' 41

Kohtaamiset Vanhempien alkoholinkäyttö varjostaa lapsen elämää Lasinen lapsuus -toiminta kerää verkossa nuorten kokemuksia vanhempien alkoholinkäytöstä.

■ Joka neljännessä suomalaiskodissa käytetään lapsen näkökulmasta liikaa päihteitä.

- Lapsen kannalta alkoholia ei tarvita mukavaan arkeen eikä juhlaan, sanoo Lasinen lapsuus -toiminnan projektikoordinaattori Janne Takala. Hän toivottaa 12–18 -vuotiaat nuoret tervetulleiksi verkkosivustolle osoitteeseen www.lasinenlapsuus.fi jakamaan kokemuksiaan siitä, miten vanhempien alkoholinkäyttö on vaikuttanut heihin. Eri selvitysten mukaan suomalaiskodeissa käytetään yhä useammin alkoholia. Tämä tuskin on lasten ja nuorten toive.

- Alkoholin varjossa kasvavia nuoria on paljon. Haluamme heidän äänensä kuuluviin, kuvaa Takala.

Nuorten kirjoituksia julkaistaan Lasten seurassa -ohjelman verkkosivulla www.lastenseurassa.fi helmikuusta 2011 alkaen.

Ohjelman tavoite on ehkäistä ja vähentää lapsiin ja nuoriin kohdistuvia haittoja, jotka johtuvat aikuisten alkoholinkäytöstä.

Nuorilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa aikuisiin kirjoittamalla kokemuksistaan.

Lisätietoja: Projektikoordinaattori Janne Takala, A-klinikkasäätiö, puh. 050 3629 014

Lasten ja nuorten harrastustakuu hallitusohjelmaan ■ Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin esittää, että seuraavan hallituksen ohjelmaan kirjataan lasten ja nuorten harrastustakuu. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus harrastamiseen. Perheen vähävaraisuus ei saa estää lapsen harrastamista.

EAPN-Finin yleiskokouksen hyväksyi 24.11. kannanottoon, joka sisältää myös ehdotuksen harrastustakuun toteutustavasta.

Lisätietoja verkoston jäseniltä: Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto 040 757 9950, esa.iivonen(at)mll.fi Pirjo Honkavaara, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto 040 703 3680, pirjo.honkavaara(at)lskl.fi 42

Terveys ry:n aluek Uusimaa-Häme Terttu Huttunen p. (09) 6850 3312, 0400 469 769 Hitsaajankatu 9 A 7.krs 00810 Helsinki

Kymenlaakso-Etelä-Karjala Heli Vaija p. 044 5100 228 Kustaa III tie 7 45370 Valkeala heli.vaija@terveysry.fi

Varsinais-Suomi – Pirkanmaa-Satakunta Anne Mikkola p. 044 055 9920 Hämeenkatu 13 B 33100 Tampere anne.mikkola@terveysry.fi

Pirjo Naumanen on toimivapaalla 30.9.2011 asti.

ekoordinaattorit Savo - Pohjois-Karjala Mirja Pekkanen p. 0400 469 767 Halssilantie 19 40400 Jyväskylä mirja.pekkanen@terveysry.fi

Pohjanmaan alue Liisa Viitanen p. (06) 232 8102, 040 527 0842 Välikorventie 23 61810 Kauhajoki liisa.viitanen@terveysry.fi

Matti Rautalahti Duodecimin pääsihteeriksi ■ Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin uudeksi pääsihteeriksi on valittu LT Matti Rautalahti (s. 1957). Hän siirtyi Duodecimiin 17.1.2011 Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkärin ja apulaispääsihteerin tehtävästä. Syöpäyhdistyksessä Rautalahti on tehnyt pitkäjänteistä valistus- ja tutkimustyötä syöpätauteihin liittyen, ja ollut aktiivinen, tiedotusvälineiden suosima viestijä mm. auringonoton ja tupakoinnin vaaroista ja muista syöpäriskin kannalta merkittävistä tekijöistä.

Rautalahti on myös osallistunut Käypä hoito -suositusten valmisteluun ja ollut Duodecimin hallituksen jäsen vuosina 1983 - 86.

Aiemmin Rautalahti on työskennellyt lääkäritutkijana Kansanterveyslaitoksella.

Duodecimin nykyinen pääsihteeri, LKT, dosentti Ilkka Rauramo siirtyy eläkkeelle helmikuun lopussa.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla.

Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 99 jäsenyhdistystä.

Lisätietoja toiminnasta osoitteesta www.duodecim.fi.

Pohjois-Pohjanmaa – Kainuu Sinikka Korpela p. 0400 274 833 Isokatu 47, Kumppanuuskeskus 90100 Oulu sinikka.korpela@terveysry.fi

Teppo Kuusela toimivapaalla 1.2. - 30.6.2011.

Yhteydenotot Sinikka Korpela 0400 274 833.

Ajankohtaiset tiedot aluetapahtumista löytyvät www.terveys ry.fi/aluetoiminta -sivustolta.

43

Kohtaamiset Vierailut Kostamuksessa..

mummopartio, jossa eläkkeellä olevat vapaaehtoiset valvonnalla pyrkivät ehkäisemään tupakan ja alkoholin myyntiä alaikäisille sekä nuorten päihteiden käyttöä.

Seminaarin ohessa tutustuttiin myös muun muassa lastenkotiin ja kehitysvammaisten kuntoutuskeskukseen. Myös Terveys ry:n pitkään toteuttama päihdelabyrinttimalli on Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kautta löytänyt tiensä Kostamuksen ehkäisevän- ja kriisityön keskukseen. Päihdelabyrintilla on siellä pysyvä toimintapiste, jossa koulujen oppilaat vierailevat asiantuntijoiden opastuksella. SK

■ Terveys ry:n Pohjois-Pohjanmaa - Kainuun aluekoordinaattori Sinikka Korpela osallistui lokakuussa Venäjällä Kostamuksessa pidettyyn seminaariin, joka oli osa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pitkäaikaista yhteistyötä Karjalan tasavallan kehitys- ja sosiaaliterveysministeriön kanssa.

Turvallinen lapsuus ja terveellinen elämä -seminaarissa esiteltiin käytännön menetelmiä ja toimenpiteitä, tunnistaa väkivaltaa ja päihteiden käyttöä. Lisäksi esiteltiin työmenetelmiä auttaa lapsia, nuoria ja perheitä jo varhaisessa vaiheessa. Suomalaisten ja venäläisten asiantuntijoiden kesken vaihdettiin kokemuksia hyvistä käytännöistä ja tietoa ehkäisevän työn työkaluista.

Terveys ry esitteli Pää edellä -toimintamallia tapana lähestyä nuorten parissa tehtävää työtä. Mallin tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuus vaikuttaa ehkäisevään työhön, toimia aikuisen kanssa tasavertaisena ja nuoren elämänpiirin asiantuntijana. Myös Terveys ry:n venäjänkielinen materiaali sai hyvän vastaanoton.

Suomesta matkalle osallistui linja-autollinen lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleviä viranhaltijoita ja järjestöjen työntekijöitä. Seminaarissa ja sen työpajoissa esiteltiin lukuisa määrä Pohjois-Suomessa ja Karjalan tasavallassa hyviksi koettuja toimintamalleja ja työkäytäntöjä.

Uutena aiheena oli sovittelumenettely, joka on hyvin ajankohtainen Suomessa. Yhteistyö oli vuorovaikutteista ja anti molemminpuolista. Monet paikalliset menetelmät olisivat sovellettavissa myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Erityisesti ehkäisevän työn kannalta mieleen jäi nuorisokeskus Stalker, jossa nuorta ohjataan koulun jälkeen löytämään oman polkunsa opiskeluun ja työelämään sekä

Järjestöjen vapaaehtoiset nuoret työpajassa.

Koulussa numero 3 pidetyn seminaarin avajaisissa oppilaat soittivat taidokkaasti viulua. Seminaarin osallistujat pääsivät näkemään kostamuslaisten lasten ja nuorten kouluarkea kahden päivän ajan.

Seminaarin järjestäjiä ja alustajia sekä Suomesta että Venäjältä.

44

... ja Pietarissa Terveys ry:n Keski-Suomen aluekoordinaattori Harri Jukkala oli mukana Pietarissa Healty Choices for New Generation -hankkeen venäläissuomalaisessa Foorumissa, joka järjestettiin 10. - 13.11.2010.

Jukkala esitteli kahdelle eri nuorten vapaaehtoistoimijaryhmälle Terveys ry:n toimivia menetelmiä ja käytänteitä nuorten kanssa työskentelyssä päihteettömyyden edistämiseksi. ■

Palvelukortti Terveyslehti

Laillista jännitystä – Kilpailu luoville nuorille ■ Laillista jännitystä on Nuorten Akatemian ja RAY:n kilpailu 13 -19 -vuotiaille nuorille. Kilpailussa tehtävänä on pohtia, millaista laillista jännitystä haluaisi kokea, ja suunnitella sen pohjalta mainos.

Parhaat kilpailutyöt pääsevät esille RAY:n viestintäkampanjassa.

Kilpailun tarkoituksena on muistuttaa, että alle 18-vuotiaat eivät enää heinäkuun alusta saa pelata rahapelejä.

Laillista jännitystä -kilpailu on käynnissä 3.1.2011–31.3.2011.

Kilpailussa on neljä kategoriaa: printti, video, tunnus ja sosiaalisen median suunnitelma. Kilpailusivusto on osoitteessa www.homma.fi/kilpailu. Kilpailun pääpalkintona on MacBook Pro. - Kilpailu on hyvä keino saada tietoa ikärajojen muuttumisesta nuorille, erityisesti 15 - 17-vuotiaille joita muutos koskee. Pelaamista käsitellään myös kouluissa koulutettujen vierailijoiden ohjaamana, kertoo RAY:n tiedottaja Tiina Nurmi.

Pelaaminen osana Lainat, vipit ja lifestyle -kouluvierailua Syksyllä käynnistyneillä Lainat, vipit ja lifestyle -kouluvierailuilla nuoret pohtivat omaa suhtautumistaan rahankäyttöön, pelaamiseen ja velkaantumiseen. Oppituntien tavoitteena on saada nuoret pohtimaan minne, omat rahat kuluvat sekä lainarahan ja pelaamisen riskejä. Nuorten Akatemia ja RAY toteuttavat kouluvierailut yhteistyössä Kuluttajaviraston kanssa.

Syksyn aikana järjestettiin 77 kouluvierailua pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. Kysynnän ja positiivisen palautteen johdosta vierailuja on mahdollista tilata yläkouluihin, lukioihin ja amiksiin myös kevään 2011 aikana. Kouluvierailun voi tilata Note-nettipalvelusta osoitteesta: www.nuortenakatemia.fi/note.

Palvelusta saa ladattua myös oppitunneilla käytettävät materiaalit.

Rahapelaamista säätelee arpajaislaki, jonka mukaan rahapeleissä on oltava yksi, yhtenäinen 18 vuoden ikäraja. RAY:n raha-automaateissa laki astuu voimaan 1.7.2011.

Tilaan Terveyslehden vuodeksi 20 € kestotilauksena 15 € opiskelijahintaan vuodeksi 10 €

Anna palautetta lehdestä 1.3.2011mennessä ■ Kolme kiinnostavinta juttua olivat 1. _______________________________________________sivulla ______ 2. _______________________________________________sivulla ______ 3. _______________________________________________sivulla ______ ■ Toivomukseni lehden sisällöksi:___________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ■ Muuta palautetta: __________________________________________ ____________________________________________________________

Tilaus/arvontaosoite/osoitteenmuutos Nimi _______________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________ Postinumero ja postitoimipaikka _________________________________ Päiväys ja allekirjoitus __________________________________________ Puhelin päivisin ______________________________________________

Lisätiedot: RAY, Tiina Nurmi, tiedottaja p. 040 7451 497 tai Nuorten Akatemia, Niclas Kourula, markkinointi- ja viestintäpäällikkö 020 7552 679.

Terveyslehti vuonna 2011

■ Terveyslehti ilmestyy neljä kertaa ja seuraavien kolmen numeron teemoina ovat: 2/11 Suojaavat tekijät, ilmestyy huhtikuussa, 3/11 Kunnon eväillä, ilmestyy syyskuussa ja marraskuussa ilmestyvän 4/11 teemana on Mieli voi hyvin. Toimitukseen ovat toivuttuja teemoihin liittyvät juttuaiheet ja henkilöt, joita voisi haastatella.

Ideat ja lisätietoja: kalervo.koivisto@terveysry.fi

Sähköpostiosoite _____________________________________________

Terveyslehti Terveys ry Tunnus 5005161 00003 VASTAUSLÄHETYS

Terveyslehti maksaa postimaksun

PIDÄ KOKOUS

^k_ffkfW_aWbbW LAHDESSA!

AEAEKIJ?B7J @7 E>;?IE>@;BC7J

H7L?DJEB7# @7 A7>L?B7F7BL;BKJ

>__^jecki[ed Èj_bW_^c[[ii È" .&#fW_aaW_i[iiW D a WbWhWl_djebWijWcc[ WlWkjkk WkZ_jeh_eiiW ` h`[ij j f_[d[d jW_ _ieccWda_d ^kbff[W d aoc BW^Z[d ^offoh_c # jWfW^jkcWd$ 7i_WaWifWbl[bkj__c_cc[ ^keb[^j__" a__d$ HWl_djebW Le_jeijW iWWj j_bW_ikk# [jj j_bW_ikki ik`kk lW_lWjjecWij_$ j[[d ced_fkeb_i[j `W aeha[WjWie_i[j aW^l_bW# `W hWl_djebWfWbl[bkj$ F _l_jj _d 7kZ_jeh_eiiW ed dehcWWb_ aeaekilWhkijki" cc$ 7L#bW_jj[_ije `W j_[jeb__a[dd[o^j[oZ[j$ >__^jecki[eiiW lW_^jklW bekdWiXk\\[j" `eaW i_i$ ( f hkeaWW" b[_f # `W iWbWWjj_f oZ d f[hki# `W [h_ae_id ojj[boj" je_c_djWeiWijebbW cc$ ikkh[d ikei_ed iWWlkjjWdkj c a_^offoi_ckbWWjjeh_$ i[a ` ba_hkeWd$ HWl_djebWiiW ed '(& Wi_WaWifW_aaWW$ D ojj[boj_bWW de_d >Wbkj[iiWdd[ ` h`[ij cc[ e^[_ie^`[bcWW akj[d '&&c)$ efWijkai[j `W di$ ÈecWj jWbl_kh^[_bka_iWjÈ HWl_djebW Le_jje je_c_djWeiWijebbWcc[$ B_i ai_ cW^Zebb_ijW l_[hW_bbW f$ &) -.) ''.) le_jje6Wc_YW$\_ j_bWkai[ijW ikkhc [d d a jehd_iiW `W lkeahWjW voitto@fazer.fi iWkdWj_be`W$ JW_ ^o Zodj IWbfWkii[b d Wbk[[d kf[_jW bkedjeWaj_l_j[[jj[`W$ Kh^[_bka[iaki" IWbfWkii[b daWjk . >__^jecki[e BW^Z[d a[iakijWd l_[h[ii " hkdiWWij_ _bcW_ijW f$ &) .'* *+() jW_ &+& )/. ++() fWhaa_j_bWW" cWjaWck_ije# `W bW^`WjWlWhWaWkffW cki[e6bW^j_$\_ mmm$bW^Z[cki[ej$\_ www.lahdenmuseot.fi

Kysy myös Radio- ja tv-museon kokoustiloja.