Torstaina 23. tammikuuta 2014 Riitta Kumpulainen
Yhessä yhteisen hyvän eteen
Yhessä-hanke puhaltaa virtaa yritysten ja yhteisöjen yhteistyöhön. Yläsavolaiset toimijat toimivat ripirinnan – kuten nämä liittimet – alueen elinvoimaisuuden puolesta.
18
YRITYSPALVELUT YLÄ-SAVOSSA
Torstaina 23. tammikuuta 2014 IISALMEN SANOMAT
Ylä-Savolla meneekin huipusti ➤ Petri Pietikäisen johtama Ylä-Savon Kehitys Oy kehittää yrityksiä. ➤ Yhessä -hanke vahvistaa verkostoitumista ja yhteistyötä. TEEMA seppo votkin
Nykyisin moni miettii, että YläSavolla ei mene hyvin. Ajatellaan, että yrityksilläkään ei mene kovin vauhdikkaasti ja isompaan maailmaan sitä pitäisi pyrkiä.
Mutta mitä nyt? Ylä-Savon Kehityksen toimitusjohtaja Petri Pietikäinen vetäisee esiin kaavion, jossa Ylä-Savon käyrä taistelee Kuopion ja Varkauden seutukuntaa vastaan. Ylä-Savohan on ylivoimainen. Kaaviossa kerrotaan Pohjois-Savon teollisuus-
viennistä. – Jos yritysten kilpailukyky säilyy ja sitä kehitetään, ei kai tässä ole mitään hätää. Meillä on maitoa, tietotekniikkaa, koneita ja Olvia, Pietikäinen tuumii. Tästä huolimatta väestökehitys Ylä-Savossa on ollut pitkään ne-
gatiivinen. 2000-luvulla ihmiset liikkuvat työpaikkojen mukaan. VAKAVASTI JUTELLEN; Ylä-Sa-
vossa on tehty paljon yritysten hyvinvoinnin eteen. Ehkäpä Yhessä-hanke summaa sen. Ylä-Savon Kehitys aloitti hankkeen maalis-
kuussa 2012. – Kun yritys ottaa yhteyttä meihin, me selvitämme, minkälaista palvelua se tarvitsee ja mistä palvelu löytyy. Se on kahden kontaktin päässä. Tämä on se perusajatus, Pietikäinen tietää. Yrittäjien tarvitsema tieto on mo-
IISALMEN SANOMAT Torstaina 23. tammikuuta 2014
YRITYSPALVELUT YLÄ-SAVOSSA
19
Annamaija Herola
Ei Suomessa olisi ❞hätää, jos verkostot olisivat yhtä hyvät kuin Ylä-Savossa.
Yritys-Suomi selkeyttää palveluja TEEMA seppo votkin
Ylä-Savon Kehityksen hankkeet Yhessä-hanke: ➤ Keskeisimpänä tavoitteena on luoda yhteisellä tavalla ymmärretty ja toteutettu Ylä-Savon yhden luukun koulutus- ja kehittämispalvelut. ➤ Toteutusaika: 1.3.2012 – 28.2.2014. ➤ Kokonaisbudjetti noin 300 000 euroa. ➤ Ylä-Savon Kehitys Oy on koordinaattori. Osatoteuttajat ovat Aluekehityssäätiö, Savonia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. Toimintaan osallistuu myös muita koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottajia sekä yrityksiä ja yrittäjäjärjestöjä. ➤ Pohjois-Savon Ely-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston sekä toteuttajien rahoittama hanke. Oppiva yritys -hanke: ➤ osa valtakunnallista Protek-kehittämisohjelmaa. ➤ Tavoitteet noudattavat ko. ohjelman linjauksia. Hankkeen päätavoitteena vahvistaa Pohjois-Savon mikro- ja pienyritysten johdon ja henkilöstön osaamista sekä parantaa yritysten välistä verkostoitumista. Teknologia-alan kehittämishankkeet. ➤ Ylä-Savon Kehitys Oy:n kokoamana käynnistyi viime vuoden aikana kolme Tekes-rahoitteista yritysryhmähanketta: BestNW, KompuNW ja GloInt. ➤ Hankkeissa on mukana yli 20 erikokoista teknologiayritystä pääasiassa Ylä-Savon alueelta. ➤ Hankkeet ovat rakentuneet yritysten tarpeitten pohjalta ja niiden toteutuksen keskeisin tavoite on parantaa mukana olevien yritysten kilpailukykyä.
le yrityksille. Mitä tapahtuu sitten Tekes-tuille, sitä emme vielä tiedä. Aloittavilla yrityksillä on kaikenlaisia kysymyksiä. Alkaen ihan siitä, pärjääkö yritys taloudellisesti. – Mietitään sitä, miten löydämme asiakkaat ja millaiset odotukset yrittäjällä on. Kannattaa miettiä myös sitä, pannaanko koko omaisuus yritykseen. Yrittäjäriskin pitää olla hallinnassa.
YRITYSTEN TUKEMISEEN tulee
kesällä kaksi isoa muutosta. Yritysten lainsäädäntö muuttuu ja päätökset tehdään osin Mikkelissä, ennen ne tehtiin PohjoisSavossa. – Aika näyttää, paraneeko vai heikkeneekö tilanne. Se on kuitenkin selvää, että paikallisneuvontaa tarvitaan siitä eteenpäin enemmän. Jatkossa tarkennetaan myös sitä, millaisia yrityksiä tuetaan. – Tuet vähenevät ja niitä suunnataan yhä enemmän kasvavil-
➤ Ydintoimijoiden ja tulevaisuudessa myös eri seudullisten toimijoiden tuottama, kasvokkain tarjottava palvelu. ➤ Verkon kautta tarjottava Yrityssuomi.fi-verkkopalvelu. ➤ Puhelimitse tarjottava YritysSuomi-puhelinpalvelu, joka on suunnattu alkuvaiheessa vain aloittaville yrityksille, mutta palvelu laajenee myöhemmin kattamaan myös jo toimivat yritykset.
amme, että kaikki asiat näkyvät ja löytyvät Yritys-Suomi -palveluista. Yritys-Suomi tarjoaa monipuolista verkkopalvelua, puhelinpalvelua ja tarvittaessa kasvokkain tarjottavaa asiakaspalvelua. – Koulutusta on järjestetty ja esitelty palveluja toinen toisillemme. Tarkoituksena on se, että osataan ohjata yrittäjiä oikean palvelun pariin. Yritys-Suomen saavuttamia tuloksia on aika vaikeaa mitata. – Mitään mittareita ei ole olemassa, mutta asiakastyytyväisyyden lisäämistä haluaisimme. Se ei tule hetkessä vaan ajan mittaan, Vitikainen sanoo.
Finnvera rahoittaa monessa vaiheessa TEEMA seppo votkin
Nykyään yrityksiä tukevat lukuisat erilaiset tahot. Milloin yrityksen kannattaa hakea rahoitusta Finnveralta, rahoitusneuvoja Terhi Myöhänen? – Finnveralta voi hakea rahoitusta kaikissa yritystoiminnan eri vaiheissa, mutta pääpainopisteem-
me ovat alkavien yritysten, kasvu- ja kansainvälistyvien yritysten sekä muutostilanteiden rahoittaminen. Myöhänen painottaa, että nykyään Finnveran antama raha on lainaa, takausta tai vientitakuita. Finnvera ei varsinaisesti tue yrityksiä. – Finnvera rahoittaa hankkeita yhteistyössä pankin kanssa, vain alle 35 000 euron rahoituk-
sissa Finnvera voi rahoittaa yritystä yksin. Ylä-Savoon Finnvera myönsi vuonna 2012 rahoitusta (lainoja, takauksia ja vientitakuita) yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 rahoitusta myönnettiin hieman enemmän. – Tällä alueella suurimmat alat ovat valmistava teollisuus ja metalliala, Myöhänen summaa.
Ylä-Savon ammattiopisto
Petri Pietikäinen uskoo kovasti YläSavon yritysten vientikykyihin.
nesti melkoisen viidakon takana. Yhessä-hankkeella yritetään selkeästi yksinkertaistaa asetelmaa. Nyt on vuosi 2014. Onko uusilla yrittäjillä paremmat tiedot, kuin vaikkapa vuonna 1990? – Vaikea sanoa. Tietyllä tavalla asetelma on parempi, koska koulutuksen taso on noussut ja tietoa on enemmän, Pietikäinen miettii, mutta ei lähde sen kummemmin tilannetta arvioimaan.
Ylä-Savon Kehitys Oy:n isännöimä Yhessä -hanke päättyy helmikuun lopussa, mutta Yritys-Suomi -palvelu jatkaa muutoin entisellään. Tavoitteena on työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Pohjois-Savon Ely-keskuksen yrityspalvelupäällikkö Jari Vitikainen kertoo, että tarkoituksena on selkeyttää yritysten palvelujen saantia. – Tänne on syntynyt paljon toimijoita ja palveluja, ja nyt toimintoja voidaan yhdistää. Halu-
Yritys-Suomen kolme palvelukanavaa:
YLÄSAVOLAISILLA yrityksillä on
pitkälle kehittyneet verkostot. – Ei Suomessa olisi hätää, jos verkostot olisivat yhtä hyvät kuin Ylä-Savossa. Ylä-Savossa yritysten omistajat asuvat täällä. Se on eittämättä positiivinen juttu. – Ei seuraa samanlaisia asioita, kuin vaikkapa Joensuussa, Varkaudessa tai Oulussa. Monikansallinen yritys voi siirtää tehtaan Kiinaan, koska se menestyy siellä paremmin.
Kilpailukykyä osaavalla ja motivoituneella henkilöstöllä. Hyvinvointikoulutuksemme toteutetaan uudessa ja inspiroivassa koulutustilassa! Koulutuksella iloa ja tehoa arkeen! Lue lisää! www.ysao.fi/kehittamispalvelut
Osaavissa käsissä tulevaisuus
20
YRITYSPALVELUT YLÄ-SAVOSSA
Torstaina 23. tammikuuta 2014 IISALMEN SANOMAT Riitta Kumpulainen
Kiril Valta on hyvä esimerkki koulun ja yrityksen yhteistyöstä. Valta valmistui koneistajaksi Savon ammatti- ja aikuisopistosta Siilinjärveltä ja nyt hän opiskelee hitsaajaksi ja on Lapinlahden Koneistuksessa palkallisessa työharjoittelussa. Sitten on vuorossa armeija ja sen jälkeen toiveena päästä töihin. Tässä hän vaihtaa työkaluja NC-sorviin.
Molemminpuolista hy ➤ Lapinlahden Koneistus Oy:n mielestä yritykset ja oppilaitokset tarvitsevat toisiaan. ➤ Yrityksen kautta on vuosien mittaan kulkenut lukuisa määrä opiskelijoita ja metallialalle on tullut paljon uusia osaajia. TEEMA leila pietikäinen
Lapinlahden Koneistus Oy:n väki keskittyy tänä vuonna mittavaan tuotannonkehittämisen projektiin Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. – Tarkoituksena on rakentaa kuormitusmittareita, joilla pystymme tunnistamaan tuotannon resurssit ja mittaamaan niitä. Tavoitteena on oman tuotannon ja resurssien tunteminen. Se puolestaan lisää toimintavarmuutta ja siten tehokkuutta ja kannattavuutta, tuotantopäällikkö Sami Hiltunen perustelee. Projektissa on apuna Savonian projekti-insinööri Milla-Riina
Turunen, jonka osaamisen yritys ostaa ammattikorkeakoululta. – Tämä kapasiteetin tunnistamishanke kestää ainakin kuluvan vuoden ja tähän liittyy myös tuotannonohjausjärjestelmien selkiinnyttäminen, Hiltunen lisää. Yrityksen hallintojohtaja Mirja Litmanen kehuu, että tämänkinkertainen yhteistyö Savonian kanssa on alkanut erittäin hyvin. Molemmat kokevat, että toiminnan kehittäminen on yrityksille oikeastaan ainoa tie pyrkiä kasvuun. – Yrityksillä ei ole jatkuvaan nousukiitoon enää paluuta. Siksi toiminnan kehittämiseen on satsattava muun muassa oppilaitosyhteistyöllä, arvioi Hiltunen.
Mirja Litmanen tunnustaa, että mennyt vuosi oli Lapinlahden Koneistuksessakin ”hirveän vaikea”. – Mutta loka-marraskuussa tilanne kääntyi nousuun, ja nyt meille palkataan yksi uusi työntekijäkin. Selvisimme onneksi ilman irtisanomisia ja lomautuksetkin olivat lyhyehköjä.
Lapinlahden Koneistus Oy ➤ Perustettu 2005. Toimii Lapinlahdella. ➤ Yrittäjinä ja enemmistöosakkaina Mirja ja Erkki Litmanen. Vähemmistöosakkaana Kaskiteam. ➤ 15 työntekijää Litmaset mukaan lukien. ➤ Toimialana alihankintakoneistus yläsavolaisille ja muualla Suomessa oleville yrityksille. Suurimpina asiakkaina metsä-, maatalous- ja kaivoskoneteollisuus, kiinteistönhuoltolaitevalmistajat. ➤ Liikevaihto 2013 n. 1,3 milj.euroa. ➤ Yritys nostaa Ylä-Savon Kehityksen Rautainen Savo -palvelut ja Heikki Passiniemen merkittävimmiksi tekijöiksi yrityksen syntyyn. – Ilman Heikkiä ja Rautaista Savoa meitä ei olisi, Mirja Litmanen sanoo. ➤ Ylä-Savon Kehityksen kautta yritys on saanut myös tukea mm. investointi- ja kehittämistukien hakemisessa. – Rautainen Savo on yhteensitova voima tällä alueella, verkostoituminen on huippuluokkaa, luonnehtii Sami Hiltunen.
LAPINLAHDEN Koneistus Oy on
koko 8,5-vuotisen olemassaolonsa ajan satsannut huomattavan paljon oppilaitosyhteistyöhön. Yrityksen kautta on kulkenut yhteensä kymmeniä työssäoppijoita, opinnäytetyön tekijöitä, aikuisharjoittelijoita, oppisopimusopiskelijoita, kummioppilaita ja niin edelleen. Savonian lisäksi yhteistyö on ak-
tiivista Ylä-Savon ammattiopiston ja Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Molemmista opinahjoista tulee yritykseen työssäoppijoita. Lisäksi Lapinlahden Koneistus on mukana yhteisprojekteissa, kuten Älykäs tuotantosolu, jossa on usean yrityksen lisäksi edellä mainitut kolme oppilaitosta.
– Meidän talon tapa on alusta saakka ollut aktiivinen verkostoituminen ja oppilaitokset ovat osa sitä. Litmasen mielestä yritys ja oppilaitos tarvitsevat toisiaan. – Oppilaitos antaa opiskelijalle laajan teoriapohjan ja yritys laajentaa käytännön osaamista. Yh-
IISALMEN SANOMAT Torstaina 23. tammikuuta 2014
YRITYSPALVELUT YLÄ-SAVOSSA
21
esimerkillisen aktiivisia yrityksiä TEEMA leila pietikäinen
Mirja Litmasen mielestä oppilaitosyhteistyöllä yrityksellä on mahdollisuus myös nostaa metallialan mainetta. – Edellyttäen, että yrityksen asiat ovat kunnossa, sillä huono maine kiirii nykyään somessa todella nopeasti.
Sami Hiltunen tuli taloon ensin Savonia-amk:n projektityöhön, sen jälkeen hän teki yritykselle opinnäytetyönsä ja on nyt tuotantopäällikkönä.
Yläsavolaiset teknologia- ja ympäristöalan yritykset ovat innokkaita kehittämään toimintaansa. Ne hakevat aktiivisesti mm. Tekesiltä kehittämisrahaa erilaisiin toiminnan kehittämisprojekteihinsa. – Yläsavolaisilla yrityksillä on todellakin kehittämishaluja. Esimerkiksi vuosina 2012–2013 toteutuneissa ja edelleen tänä vuonna jatkuvissa yritysten Tekes-projekteissa Savonia on saanut olla mukana noin 20 tapauksessa, yrityspalvelupäällikkö Pentti Halonen Savonia ammattikorkeakoulun Iisalmen toimipisteestä vahvistaa. Halonen vastaa Savoniassa erityisesti teknologia- ja ympäristöalan yritysten koulutuksista ja kehittämishankkeista, mutta kehittämishankkeita on toki myös luonnonvara- ja sosiaali- ja terveysalalla. Yritykset tekevät yhteistyötä runsaasti myös Ylä-Savon ammattiopiston ja Savon aikuis- ja
teistyö on tärkeää myös työntekijöiden saatavuuden varmistamiseksi metallialalle. Litmasen mielestä koulu ei yksin tee valmiita koneistajia eikä työssä olemista voi opettaa koulussa. – Toisaalta yrityksen vastuulle ei voi jättää kasvatustehtävää. Sami Hiltunen sanoo, että yksi tärkeimmistä opeista, minkä yritys voi antaa nuorelle, on työyhteisön pelisäännöt. YHTEISTYÖLLÄ on suuri merki-
tys myös metallialan tunnettavuuden edistämisessä. Litmanen kertoo, kuinka esimerkiksi kummioppilasyhteistyö on tehnyt alaa tunnetuksi. – Meillä on ollut kummioppilaita
jo vuosia Matin ja Liisan koulun tekniseltä luokalta, ja osa näistä nuorista on hakeutunut opiskelemaan alaa. Lapinlahden Koneistuksessa myös henkilökunta on tottunut harjoittelijoihin. Litmanen korostaa, että yrityksen on muistettava henkilöstönkin kouliminen siihen, että harjoittelijoita aina on. – Meillä nimetään kullekin tulokkaalle tukihenkilö. Väkemme on motivoitunutta harjoittelijoiden opastamiseen ja muutenkin kokemukset ovat myönteisiä. Hiltunen lisää, että on hienoa nähdä nuorten henkinen kasvu. – Tuntuu, että he kasvavat pituuttakin täälläoloaikanaan.
Meillä on ollut kummioppi❞laita jo vuosia Matin ja Liisan koulun tekniseltä luokalta ja osa näistä nuorista on hakeutunut opiskelemaan alaa.
SAVONIASSA yritysyhteistyö on
jo vanha perinne. Yhessä-hankkeen myötä yhteistyötä tiivistetään entisestään. – Määrällisesti eniten teemme yritysten kanssa yhteistyötä siten, että kone- ja tuotantotekniikan insinööriopiskelijat tekevät työpaikkoihinsa opinnäytetöitä ja tuotannon kehittämisprojekteja. Se on meidän perustehtävämme. Alueen teknologiayrityksiin on Savonian myötävaikutuksella tehty yli 160 insinööriopiskelijoiden kehitysprojektia viimeisimmän viiden vuoden aikana. – Jos yksi ryhmä, jossa on noin 16–18 opiskelijaa tekee kukin neljä kehittämisprojektia ja opinnäytetyön, se tekee 90 kehittämisprojektia eli noin 22 000 tuntia eli noin 12,5 miestyövuotta suoraan alueemme yrityksiin. Ei siis lainkaan mitätön määrä, kertoo Halonen.
monenlaista koulutusta TEEMA leila pietikäinen
ötyä
ammattiopiston kanssa. Samoin oppilaitokset ovat keskenään tiiviissä kanssakäymisessä toistensa kanssa.
Yhteistyö yritysten kanssa tuo oppilaitokselle uusia, mielenkiintoisia projekteja. Juuri nyt Ylä-Savon ammattiopistossa on meneillään pilottihanke teräsrakenteiden CEmerkinnän vuoksi. Hankkeessa mukana olevat yritykset hakevat sertifiointia ja saavat auditoinnin jälkeen luvan valmistaa teräsrakenteita SFS 1090:n vaatimusten mukaisesti. EU:n määräämä merkintä tulee pakolliseksi heinäkuun alussa tänä vuonna. – Tämä on hyvä esimerkki mielenkiintoisesta oppilaitoksen ja yrityksen välisestä yhteistyömuodosta, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän kehitysjohtaja Niina Puumalainen luonnehtii. Ammattiopisto ja muutamat pilottiyritykset selvittävät yhdessä, millaisia vaatimuksia tuleva CEmerkintä yritykseltä edellyttää. – CE-merkintä edellyttää tiettyjä laatuvaatimuksia esimerkiksi hitsauksessa ja tässä projektissa selvitämme muun muassa, millainen on vaikkapa yrityksen hitsausvalvonta ja autamme yrityksiä täyttämään vaaditut laatuvaatimukset.. Selvitysten mukaan järjestämme sitten koulutusta. Muutoinkin oppilaitoksen ja yritysten yhteistyössä lähdetään liikkeelle aina yrityksen tarpeista.
– Lyhyesti sanottuna me tarjoamme erilaisia kehittämistoimia ja autamme yritystä selvittämään, millaista osaamista yritys eri tilanteissaan tarvitsee. Se on lähtökohta. YHTEISTYÖ ON hyvin monipuo-
lista koulun ja yritysten perustehtävästä eli työssäoppimisesta ja näytöistä alkaen. Erilaiset yrityksiin liittyvät hankkeet ja projektit ovat iso osa ammattiopiston toimintaa. Yhtenä sellaisena on muun muassa Älykäs tuotantosolu-hanke, jonka Ylä-Savon ammattiopisto ja Savonia ammattikorkeakoulu toteuttavat yhdessä. Mukana hankkeessa on yläsavolaisia metallialan yrityksiä. – Meillä on koululla tuotantosolu, jossa on koneistuskeskus, kappaleenkäsittelyrobotti ja koordinaattimittauskone. Yritykset voivat käydä meillä testaamassa, mitä solulla pystyy tekemään ja arvioimaan, soveltuisiko tuotantosolu niiden käyttöön eli kannattaisiko yritysten hankkia sellainen itselleen, esimerkittää Puumalainen. Yritykset näkevät samalla, mitä kaikkea tuotantosolun hankkimisessa ja käyttöönotossa olisi otettava huomioon, millaista koulutusta se vaatisi ja niin edelleen. – Hoiva- ja kotipalvelualan yrityksiä autamme vahvistamaan yhteistoimintaverkostojaan sekä ideoimaan ja kehittämään uusia ta-
TOISENA VAHVANA yhteistyö-
muotona on asiantuntijapalveluiden myyminen yrityksille. Yritykset hakevat mm. Tekes-rahaa Ylä-Savon Kehitys Oy:n Rautainen Savo -palveluiden avustuksella ja Savonia osallistuu yhdessä muiden kehittämispalvelujen tarjoajien kanssa kehittämis- ja tutkimustyöhön. – Meidän ”leipälajimme” on tuotannon ja toiminnan kehittämisen edistäminen. Projektiinsinöörimme ovat yrityksissä apuna ja tekevät kehitystyötä yhdessä yritysten henkilöstön kanssa. Halonen korostaa, että kaikki kehittämistyö lähtee yrityksen omasta halusta ja tarpeista. – Meidän rooli ei ole sanelupolitiikka vaan työtä tehdään asiakaslähtöisesti. Halosen mielestä oppilaitoksilla ja yrityksillä sekä muilla toimijoilla on vahva ”yhessä tekemisen” meininki. Tavoitteena on Ylä-Savon yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen.
Osaamisen kehittämistä yhteistyössä työelämän kanssa (Tyke) ➤ Ylä-Savon ammattiopisto toteuttaa Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää lakisääteistä Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää (Tyke) erilaisten hankkeiden kautta. ➤ Tehtävänä kouluttaa Ylä-Savon yrityksiin ja organisaatioihin osaavaa työvoimaa. ➤ Tarkoittaa tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa, asiakaslähtöisyyttä palvelujen ja tuotteiden suunnittelussa ja toteutuksessa, oppilaitoksen oman henkilöstön osaamisen kehittämistä työelämän tarpeiden näkökulmasta. ➤ Kohderyhmänä erityisesti pkyritykset. ➤ Rahoituksen myöntää Ely-keskukset ja Opetushallitus. ➤ Tyke-hankkeet: ➤ Osaajat työssä, mestari-kisällimalli. ➤ Osaava Itä-Suomi Ylä-Savossa. ➤ Ammattiosaajia omistajanvaihdoksiin. ➤ Laatutyön tukeminen kotityöpalveluyrityksissä. ➤ 50plus, Osaajat työssä. ➤ Kaivannais- ja energiateollisuus. ➤ Vaihtoaskel. ➤ Askel. poja tuottaa palveluja ikääntyville ihmisille. Kansainvälisiin hyviin senioripalveluihin tutustutaan mm. opintomatkoilla. Uusia palveluja kehitetään vastaamaan suomalaisten senioriasiakkaiden tuleviin tarpeisiin.
22
YRITYSPALVELUT YLÄ-SAVOSSA
Torstaina 23. tammikuuta 2014 IISALMEN SANOMAT
Työnantaja ja valtio kouluttavat yhdessä Annamaija Herola
➤ Yhteishankintakoulutus sopii yrityksen eri ”elämäntilanteisiin”. TEEMA tiina tynkkynen-hieta
Yhdeksän uutta työntekijää työllistyi viime keväänä Oy Finland Laminated Timber (FLT) Ltd:lle Suonenjoelle saatuaan oppia RekryKoulutuksella. Tämä on työnantajan ja valtion yhdessä hankkimaa ja rahoittamaa koulutusta. FLT tekee liimattuja rakennekomponentteja japanilaiseen asuinrakennustuotantoon eli käytän-
nössä pilareita ja palkkeja, joista japanilaiset rakentavat omakotitalon runkoja. Yrityksen omistajat ovat myös Iisalmen Sahat Oy:n omistajia. RekryKoulutus on tarkoitettu juuri työnantajille, joilla on aikomus palkata uusia työntekijöitä, mutta työmarkkinoilla ei ole valmiiksi saatavana yrityksen tarpeisiin soveltuvaa työvoimaa. Toimitusjohtaja Antti Väyrynen kertoo, että vuonna 1996 aloitta-
Yhteishankintakoulutus ➤ Kolmenlaista, yritysten ja työ- ja elinkeinohallinnon yhdessä hankkimaa ja rahoittamaa, yrityksen tarpeisiin räätälöityä koulutusta.
RekryKoulutus ➤ Uusien työntekijöiden palkkaamiseen, jos työmarkkinoilla ei ole valmiiksi saatavana yrityksen tarpeisiin soveltuvaa työvoimaa. Valtio maksaa 70, työnantaja 30 prosenttia. Kesto tarpeen mukaan 10 pv–2 vuotta.
TäsmäKoulutus ➤ Yrityksen jo olemassa olevan henkilöstön osaamisen päivittämiseen, jos olosuhteet yrityksessä ovat muuttuneet. Päätöksen tekee Ely-keskus, työnantajan maksuosuus 20–75 prosenttia riippuen koulutuksen laadusta, yrityksen koosta ja liikevaihdosta. Erityiskoulutuksessa työnantajan maksuosuus suurempi, koska se on tiukasti kyseiseen työpaikkaan räätälöityä, yleiskoulutuksen opit puolestaan yleishyödyllisempiä.
MuutosKoulutus ➤ Tilanteeseen, jossa yritys joutuu vähentämään työvoimaa ja haluaa tukea irtisanottavien työllistymistä. Työnantaja maksaa 20 prosenttia.
Työnantaja voi saada työvoimahallinnon kumppanikseen kouluttaessaan ja rekrytoidessaan uusia työntekijöitä. Iisalmen Sahat Oy:n tuotteita jatkojalostava Oy Finland Laminated Timber (FLT) Ltd palkkasi tämän yhteistyön avulla viime vuonna yhdeksän uutta työntekijää. Kuvan linjastolla on meneillään sahatavaran lajittelu. neelle yritykselle viime vuoden koulutus oli viides kaltaisensa työvoimahallinnon kanssa yhteistyössä toteutettu. – Olemme nähneet tämän hyväksi tavaksi rekrytoida lisähenkilökuntaa, tosin se edellyttää mielestäni, että uusien työntekijöiden tarve ei ole yksi tai kaksi henkilöä vaan vähintään noin kymmenen henkilöä, muuten kustannukset nousevat liian suuriksi. Pienemmän määrän kouluttaminen on parempi hoitaa toisella tavalla, talon sisällä. KAIKKI YHDEKSÄN henkilöä si-
joittuivat töihin tuotantoon. Kun RekryKoulutus oli käyty keväällä ennen kesälomia, lomien jälkeen
jatkettiin TäsmäKoulutuksella, josessähän on paras tietotaito prota kesti lokakuun loppuun. sesseista, sieltä pystytään paras – Sillä saatiin syvennettyä työnohjaus antamaan. tekijöiden ammattiosaamista, jota on teoreettisesti aikaisemmin YHTEISHANKINTAKOULUTUKSEN opiskeltu. Siinä he kolmas muoto Rekry- ja Täspyrkivät siis jo itsenäisesti toimimaan mäKoulutuksen Yritys ei voi ja työskentelemään lisäksi on Muuolla itse pasomalla tuotantolintosKoulutus. siivinen. jallaan kiinni päi– MuutosKouvittäisessä työssä. lutus on tarkoiVäyrynen painottettu tilanteetaa, että yrityksen henkilökunnan seen, jossa yritys joutuu vähenon oltava aktiivisesti mukana uutämään työvoimaa. Sillä pyritään sien työntekijöiden koulutuksessa. edistämään irtisanottujen työllis– Yritys ei voi ulkoistaa sitä jontymistä, kertoo työvoimakoulunekin ja olla itse passiivinen, kutuksen asiantuntija Arto Mustovitella, että koulutuksesta tulee nen Pohjois-Savon työ- ja elinulos valmiita henkilöitä. Yritykkeinotoimistosta.
❞
OPISKELE Iisalmessa OSAAJAKSI!
HAE
SSA SHAU Y H T E I .4.2014 3.3.-1
Korkeakouluopintoihin kuuluu luonnollisesti teoriaopiskelua, jota Savoniassa sovelletaan mahdollisimman suoraan ja rohkeasti käytäntöön. Nykyaikaisten tutkimus- ja harjoittelutilojen sekä vahvan alueellisen yritysyhteistyön ansiosta saat tuntumaa ja kontakteja työelämään jo opiskeluaikanasi. Pystyt suorittamaan opinnot monimuoto-opintoina esim. työn ohessa.
Iisalmen kampuksella tarjoamme seuraavia aikuiskoulutuksia: Konetekniikan insinöörikoulutus (AMK) Agrologi (AMK) Agrologi (ylempi AMK) Tutustu myös avoimen koulutustarjontaan nettisivuillamme osoitteessa www.savonia.fi/avoin!
K AT S O S AV O N I A N K O U L U T U S TA R J O N TA O S O I T T E E S S A : W W W. S AVO N I A . F I
YRITYSPALVELUT YLĂ„-SAVOSSA
IISALMEN SANOMAT Torstaina 23. tammikuuta 2014
23
SNELLMAN kesäyliopisto
Te-toimistosta apua rekrytointiin Sopivien tyÜntekijÜiden etsimiseen on Te-toimiston kautta tarjolla tyÜnantajille paljon erilaisia keinoja. – Te-toimiston sähkÜiset palvelut ovat uudistuneet niin tyÜnantajille kuin -hakijoille, ja niihin kannattaa käydä tutustumassa osoitteessa www.te-palvelut.fi. Sivustolla www.yritys-suomi.fi on lisäksi laaja palvelutarjonta tyÜnantajille ja yrittäjiksi aikoville, Katja Pekkala Te-toimiston tyÜnantaja ja yrityspalveluista vinkkaa. TyÜnantajat voivat jättää tyÜpaikan hakuun joko verkossa, puhelimitse tai paikan päällä Te-toimistossa. TyÜntekijÜitä on mahdollista etsiä myÜs hiljaisella haulla eli siten, että tyÜpaikkaa ei aseteta näkyville verkkoon vaan sopivia tyÜntekijÜitä katsellaan Tetoimiston asiakkaista. Verkossa on CV-nettipalvelu, jonne tyÜnhakija voi jättää avoimen kuvauksen itsestään, osaamisestaan ja siitä, millaista tyÜtä on hakemassa.
– CV-netissä CV-vahti seuraa, kun tyÜnantajan kriteerit täyttävä CV on verkkoon saapunut ja antaa siitä ilmoituksen tyÜnantajalle. YKSI VÄYLÄ tyÜntekijÜiden ha-
kuun ovat Te-toimiston rekrytointitilaisuudet, jotka ovat tyÜnantajien ja tyÜntekijÜiden kohtaamispaikkoja. – Seuraava kohtaamistilaisuus, jossa alueen tyÜnantajat esittelevät tyÜmahdollisuuksiaan, on maanantaina 10. helmikuuta RekryJuna 2014, joka etenee Iisalmesta seuraavina päivinä Kuopioon ja Varkauteen. Te-toimisto jatkaa jalkautumista yrityksiin. Vuonna 2013 PohjoisSavossa tehtiin yli 1 000 tyÜnantajakäyntiä. – Tietysti toivomme, että tyÜnantajat ottavat myÜs yhteyttä meihin päin ja voimme sopia tapaamisia. TyÜllistämiseen voi tietyin edellytyksin saada palkkatukea. – Nuorisotakuu on nyt ajankohtainen aihe. Sanssi-palkkatuki on
jekti, jossa esimerkiksi tarjotaan tyÜntekijÜille koulutusta, toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely tai haetaan ulkopuolista rahoitusta ja osaamista yrityksen käyttÜÜn. Yksittäisten yritysten lisäksi AluekehityssäätiÜn toiminta kohdistuu yritysryhmiin. – Kun yrityksillä on idea tai yritykset ovat jo laittaneet kehittämisajatuksia paperille, meidän roolimme on tukea valmistelua, jotta kehittämistyÜ saadaan käyntiin, sanoo kehittämispäällikkÜ Mika Arffman.
Mielenterveysongelmat lapsiperheessä 29.1. PsL, Sirkku Niemelä Vaativat asiakkaat, vanhemmat, omaiset ja potilaat 29.1. FK Pirkko Heiske Palaudu stressistä TRE-harjoittelun avulla 15.2. FM Marjaana KÜssÜ Kouluko keinoton-keinoja aggression purkamiseen 20.2. yhteisÜpedagogi Jari Koponen Mindfulness-taidot avaimena ammatilliseen kasvuun ja tyÜssä jaksamiseen peruskurssi 26.3. ja jatkokurssi 27.3. MMM Taina Siukola Arvostava esimies 3.4. tyÜnohjaaja Pia Vilanen Päivitä herkkyystieto (herkät ihmiset) 8.4. PsL Erja Kemilä Uusia taitoja jännittäjille ja ujoille 9.4. FM Sinikka Hiltunen TERVETULOA KOULUTUKSIIMME! Lisätiedot, ilmoittautuminen, www.snellmankesayliopisto.fi, p. 044-746 2851
Te-toimisto ➤ Palvelut uudistuivat valtakunnallisesti vuoden 2013 alussa. Uudistuksen myÜtä koko maassa on tarjolla entistä monipuolisemmat palvelut henkilÜ- ja yritysasiakkaille. ➤ Pohjois-Savon alueella tyÜ- ja elinkeinopalveluja tarjoaa PohjoisSavon Te-toimisto, jolla on toimipaikat Iisalmessa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Varkaudessa. ➤ Osittain avoinna olevat toimipaikat ovat Kiuruvedellä, Lapinlahdella, Pielavedellä, Juankoskella, Leppävirralla, Nilsiässä ja Suonenjoella. ➤ Seuraava rekrytointitilaisuus Iisalmen Te-toimistossa 10.2. ➤ Lisätietoja www.te-palvelut.fi, www.yritys-suomi.fi.
tarkoitettu alle 30-vuotiaiden tyÜllistämiseen.
Yrityksiä tuetaan myÜs ryhminä Yritykset voivat saada tukea toimintaansa myÜs AluekehityssäätiÜltä. Sen osaamisen painopistealat Ylä-Savossa ovat maaseutuyrittäminen ja maatilatalous, metsä ja metsäenergia, puutuoteala ja ympäristÜtoimiala. AluekehityssäätiÜ voi tukea liiketoiminnan eri osa-alueita myynnistä ja markkinoinnista tuotekehitykseen, tuotantoon ja henkilÜstÜasioihin. Yrityksen tavoitteiden perusteella voidaan käynnistää pro-
Kevään 2014 koulutuksia Iisalmen kulttuurikeskuksessa
Yritysten yhteistyÜllä voi saavuttaa enemmän kuin yksin esimerkiksi markkinointia yhdistämällä. Tai henkilÜstÜn koulutuksella voidaan tähdätä erikoistumiseen niin, että kukin yritys terävÜittää tiettyä osaamisaluetta, mistä on samalla hyÜtyä myÜs muille yrityksille. Yritykselle projektisuunnitelman ja rahoitushakemuksen tekeminen maksaa joitakin satasia. Koko projektin hinta asettuu Arffmanin mukaan 1 000:n ja 15 000 välille sen koosta ja toimenpiteistä riippuen.
Koulutus vahvistaa osaamista
<ULWWlMl Olisiko nyt aika kouluttaa tyÜntekijÜitä? 7\| MD HOLQNHLQRKDOOLQQRVWD VDDW DSXD KHQNLO|VW|Q NRX OXWXNVHQ VXXQQLWWHOXXQ KDQNLQWDDQ MD UDKRLWXNVHHQ 7lVPl.RXOXWXNVHQ DYXOOD YRLW V\YHQWll W\|QWHNLM|LGHQ RVDDPLVHQ WDVRD P\|V PDKGROOLVHQ ORPDXWXNVHQ DLND QD 7lVPl.RXOXWXV UllWlO|LGllQ DLQD \ULW\NVHVL WDUSHLVLLQ 7lVPl.RXOXWXV YRL ROOD MRNR DPPDWLOOLVWD WDL DPPDWLOOL VLD YDOPLXNVLD WXNHYDD NRXOXWXVWD .RXOXWXV NHVWll YlKLQWllQ SlLYll 7DUYLWWDHVVD NRXOXWXV YRLGDDQ MDNDD XVHDPSLLQ MDNVRLKLQ <ULW\NVHQ PDNVXRVXXV YRL ROOD DOLPPLOODDQ \ULW\VNRRV WD ULLSSXHQ PLNUR\ULW\NVHW SN \ULW\NVHW
WDL VXXUHW W\|QDQWDMDW Lisätietoja 3RKMRLV 6DYRQ (/< NHVNXV \OLWDUNDVWDMD .LUVWL 3DDMDQHQ SXK 3RKMRLV 6DYRQ 7( WRLPLVWR SXK
ZZZ HO\ NHVNXV IL
AluekehityssäätiĂś â&#x17E;¤ Perustettu 26 vuotta sitten. â&#x17E;¤ Tehtävänä tukea alueiden kilpailukykyä ja tuottaa tietoa niiden toimijoille. â&#x17E;¤ Perustettiin yliopistotasoisen tutkimustiedon jalkauttamiseksi alueille, joilla ei ole korkeakouluja ja samalla tiedon hankkimiseksi korkeakoulujen suuntaan. â&#x17E;¤ Itsenäinen toimija, jolla laajat verkostot. â&#x17E;¤ Kolme toimintalinjaa: tiedonhankinta ja analysointi, kehittämispalvelut ja koulutukset. â&#x17E;¤ www.aluekehityssaatio.fi
Polku maaseutuyrittäjyyteen -hanke Suunnitteletpa yrityksen perustamista tai kehittämistä Alä jää ratkomaan kysymyksiä yksin asiantuntevaa apua, tietoa ja asiantuntijoita yhdestä paikasta
Ota yhteyttä, autamme alkuun! Minna Päivärinta ProAgria Pohjois-Savo Polku maaseutuyrittäjyyteen -hanke Puh. 040 509 1511 www.pohjois-savo.proagria.ďŹ www.yritys-suomi.ďŹ
Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? Finnvera voi rahoittaa aloittavaa tai toimivaa yritystä lainoin, takauksin ja pääomasijoituksin.
Finnveran rahoituksella eteenpäin! Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580
Kuopion aluekonttori Kallanranta 11, 70110 Kuopio
www.finnvera.fi
24
YRITYSPALVELUT YLÄ-SAVOSSA
Torstaina 23. tammikuuta 2014 IISALMEN SANOMAT
Maaseudun yritystoiminnan kehittämiseksi ➤ ProAgrian yrityspalveluiden tavoitteena
Laura Nis ka ne n
on lisätä maaseudun elinvoimaisuutta. TEEMA leila pietikäinen
Myös ProAgria Pohjois-Savo tarjoaa yrityksille tietoa esimerkiksi yrityksen perustamisesta, kehittämisestä ja rahoitusmahdollisuuksista, mutta se keskittyy nimenomaan maaseudulla toimiviin yrittäjiin ja yrittäjiksi aikoviin. – Toimimme koko maakunnan alueella ja autamme yrittäjää löytämään ratkaisun hänen tarpeisiinsa ja pyrimme turvaamaan oikeanlaisen asiantuntijapalvelun. Maksuttomassa ensitapaamisessa kartoitetaan yrityksen kehittämistarpeet ja arvioidaan kullekin oikeat toimenpiteet, yritysasiantuntija Minna Päivärinta ProAgriasta sanoo.
ProAgrian asiantuntijat toimivat yhteistyössä kuntien, Elykeskuksen, Te-toimistojen, Finnveran, neuvontaorganisaatioiden, oppilaitosten ja yksityisten yrityspalveluyritysten kanssa. Toiminta on osa valtakunnallista Yritys-Suomi -palvelukokonaisuutta ja yhden luukun palveluita. – Tavoitteena on maaseudun elinkeinotoimintaa hyödyttävä kehittäminen osana alueen muuta elinkeinoelämän kehittämistä, Päivärinta esittelee. ProAgrialla on yrityksille myös maksullisia palveluita esimerkiksi liiketoiminnan kehittämiseen. – Näihin palveluihin voi hakea Manner-Suomen maaseutuohjelmasta kehittämisavustusta 50 – 90 prosenttia.
YRITTÄJÄ, nyt olisi tarjolla tuoretta tietoa rahoituksesta ja luovuudesta voimavarana yritystoiminnassa!
YHESSÄ! 28.1.2014
YHDEN LUUKUN PALVELUT YRITYSTEN TUKENA -seminaari
Iisalmen Olvihallilla
Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset & erityisruokavaliot 2 .1.2014 mennessä: toimisto@yla-savo.fi
TERVETULOA!
tapaamisessa kartoitetaan yrityksen kehittämistarpeet ja arvioidaan kullekin oikeat toimenpiteet. Ratsastustalliyritykset ovat yksi tyypillinen maaseudun yritysmuoto. Sekä ProAgria että Ylä-Savon Veturi ry keskittyvät yrityspalveluissaan maaseudun elinvoimaisuuden lisäämiseen. Kuva Talli Taitavista Kavioista Kiuruvedeltä vuodelta 2009.
kylien mikroyritysten apuna
Ohjelmassa: 17:30 Ilmoittautuminen ja kahvit 18:00 Tilaisuuden avaus: Ylä-Savon Kehitys, toimitusjohtaja Petri Pietikäinen 18:10 Tekesin rahoituksella vauhtia kehittämiseen: Tekes, teknologia-asiantuntija Petteri Jääskeläinen 18:25 Finnveran palvelut pk-yritykselle: Finnvera, vt. aluejohtaja Kimmo Korhonen 18:40 Bisnesenkeli yrityksen kehittäjänä: Etula Group, pääomasijoittaja Sami Etula 19:10 Maailma muuttuu, pysyykö luovuutesi mukana? Luovuuden asiamies, yrittäjä, kirjailija, rock-kukko ja puhetyöläinen Mato Valtonen 20:30-21:00 Iltapalaa ja keskustelua
w w w.yritystenylasavo.fi Ylä-Savo
➤ Maksuton apu alkaville ja tuki toimiville yrityksille, esimerkiksi yrityksen aloittamiseen ja kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä, liiketoiminta- ja investointisuunnitelmien ohjauksessa, yritystukien hakemisessa sekä sopivan asiantuntijan löytämisessä. ➤ Rahoittajana Pohjois-Savon Elykeskus Manner-Suomen maaseutuohjelmasta. ➤ ProAgria Pohjois-Savon yritysasiantuntijat: ➤ Minna Päivärinta, p. 040 5091 511 ➤ Marja Niskanen, p. 0400 905 782 ➤ Juhani Paavilainen, p. 0400 172 782 ➤ Heli Sulola, p. 040 6720 597 ➤ Marjatta Räsänen, p. 0400 124 897 ➤ www.pohjois-savo.proagria.fi ➤ www.asiantuntijahaku.fi ➤ www.yritys-suomi.fi.
Maksutto❞ massa ensi-
yös ittäjä ana m yr Muk ukko ja ik N! k k o r LTONE
VA MATO
Polku maaseutuyrittäjyyteen –hanke
TEEMA leila pietikäinen
Ylä-Savon Veturi ry on sekin kehittämässä maaseudun elinvoimaisuutta myöntämällä mm. yritystukia ja antamalla yleisneuvontaa alkaville ja jo toimiville mikroyrityksille. – Meiltä saa apua myös yritystukien hakemiseen. Yritysten on hyvä tietää muun muassa tukihaun ehdoista eli mitkä ovat kunkin tukimuodon ehdot, ketkä ja mihin tarkoitukseen tukea voi saada ja millaisia liitteitä hakemukseen tarvitaan, toiminnanjohtaja Maria
Hartikainen Ylä-Savon Veturi ry:stä kertoo. Yhdistys opastaa yritystukea saanutta yrittäjää mm. maksuhakemuksen tekemisessä sekä projektin aikana tuen käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Hartikainen huomauttaa, että vuosi 2014 on tukien myöntämisessä välivuosi, koska uuden ohjelmakauden rahat eivät vielä ole käytettävissä. – Veturilla ei ole varsinaisesti yritysneuvojia, mutta kun yrittäjä ottaa meihin yhteyttä, keskustelemme yrittäjän kanssa ja selvitämme, mitä hän suunnittelee ja mihin aikoo tukea hakea.
YHDEN LUUKUN yrityspalvelui-
den periaatteen mukaan Veturi ottaa yhteyttä yhteistyöorganisaatioidensa yritysneuvojiin ja muihin asiantuntijoihin ja pyytää heitä ottamaan yhteyttä yrittäjään. – Tai sitten viemme yrittäjän ko. asiantuntijoiden juttusille tai kutsumme yhteiseen palaveriin yrittäjän kanssa, valottaa Hartikainen käytäntöä. Yritysneuvojat eri organisaatioissa auttavat hakijaa rahoitushakemuksen täyttämisessä. Yritystukien lisäksi Veturi myös rahoittaa elinkeinoja edistäviä kehittämishankkeita ja sillä tavoin tukee yrityselämää alueella.