Herttoniemen-Laajasalon-Kallion Opas

Page 1

HERTTONIEMEN-LAAJASALON-KALLION

PALVELUHAKEMISTO / 9. vuosikerta - OPAS ©®

©®

Herttoniemi - Laajasalo Roihuvuori - Roihupelto Kallio

Matkakohteena Hämeenlinna s. 13-19

Voimassa

joulukuu 2015 syyskuu 2016 Boulderointia Herttoniemessä s. 34-37 n! ! a y a uk cop a m ree t O rf u Yo

Koeajossa Audi A7

Merituhkaus s. 10-11


INEN ILMAUJEN AKK TAUS TES

Palveleva akkuliike Herttoniemessä • • • • •

Akut kaikkiin kohteisiin Edullisesti suoraan maahantuojalta Ilmainen akkujen testaus Asennuspalvelu Romuakkujen vastaanotto

HERTTONIEMI: Mekaanikonkatu 21, 00880 Helsinki Puh. 09 765 733 - www.akkupojat.fi Avoinna arkisin klo 8.00-17.00


©®

HERTTONIEMEN-LAAJASALON-KALLION

PALVELUHAKEMISTO/-OPAS 9. vuosikerta

Herttoniemi - Laajasalo Roihuvuori - Kallio

Voimassa

syyskuu 2015 syyskuu 2016

Sisältö Tärkeät puhelinnumerot 5, 6 Toimialahakemisto 5 - 9, 12, 24 Aakkosellinen yrityshakemisto 46 - 47 Herttoniemen ja Laajasalon kartat 44 - 45 Artikkelit Raide-Jokeri: Raiteilla Itäkeskuksesta Keilaniemeen 2-3 Helsingin Hautauspalvelu: Tuhkan sirottelu mereen 10 - 11 Kotimaan matkailun helmiä: Hämeenlinna ruskan väreissä 13 - 15 Kotimaan matkailun helmiä: Hämeen linna 16 - 19 Kirsikkapuiden katveessa Roihuvuoressa 21 - 23 Siirtolapuutarhat Herttoniemessä 25 - 26 PuutarhaNikkarit 27 - 28 MTK: Suomen menestymisen mahdollisuudet löytyvät maaseudulta 29 Savonlinnan Oopperajuhlat: Uutuuksien kesä 2016 Savonlinnan Oopperajuhlilla 32 - 33 Kiipeilykokemuksia Herttoniemessä 34 - 37 Kaupan liitto: Kaupan liitot yhdistävät voimiaan 38 - 39 Koeajo: Audi A7 - Se kolmas saksalainen 39 - 42 Herrankukkaron perjantairesepti 43

Kustantaja: Julkaisuoikeudet: Kannen kuva: Ulkoasu: Markkinointi: Avustajat:

Oy XFM Production Ltd palveluhakemistot@gtg.fi Herttoniemen-Laajasalon Palveluhakemisto ©® Anita Reiman © Kuvat: Anita Reiman ©, Pyry Vireä ©, WSP Finland Oy ©, Hanna Kierna © Oy XFM Production Ltd 010 470 5800, 010 470 5802 palveluhakemistot@gtg.fi MTK ry, Kaupan liitto, Savonlinnan Oopperajuhlat

Herttoniemen-Laajasalon-Kallion Palveluhakemisto/-Opas on Helsingin seudun Kauppakamarin, Kanta-Helsingin Yrittäjät ry:n, Helsingin Yrittäjät ry:n ja Suomen Yrittäjät ry:n jäsenyritys. Emme vastaa virheellisistä ja puutteellisista ilmoituksista. Noudatamme Suomen Graafisen Teollisuuden toimitusehtoja. HPH 1


RAIDE-JOKERI

Raide-Jokerin havainnekuva Itäkeskuksesta. Kuva: WSP Finland Oy ©

Raide-Jokeri: Raiteilla Itäkeskuksesta Keilaniemeen

Helsinki esitteli suunnitelman Jokeri-pikaraitiotiestä alun perin vuonna 1990, ja vuoden 1994 Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Raide-Jokeri oli esitetty välittömästi aloitettavaksi hankkeeksi. Kuvat: WSP Finland Oy ©, Hanna Kiema © Teksti: Helsingin ja Espoon Kaupungit

H

elsingin seudun väestö kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi, mikä luo haasteita liikenteelle ja yhdyskuntarakenteelle. Ennusteena on, että seudulla on vuonna 2050 noin kaksi miljoonaa asukasta ja yli miljoona työpaikkaa. Seudun kunnat ovat sitoutuneet lisäämään asuntorakentamista ja tavoitteena on tiivistyvä, kestäviin kulkumuotoihin perus-

tuva aluerakenne. Näin väestömäärän kasvusta seuraava liikkumisen lisääntyminen suuntautuu kestäviin liikkumis muotoihin: joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Säteittäiset ja poikittaiset joukkoliikenteen runkolinjat vahvistavat seudun verkostomaisuutta ja synnyttävät vetovoimaisia solmupisteitä työpaikkojen ja palvelujen sijoittumiselle. HPH 2

Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisista joukkoliikennehankkeista ja keskeinen toimenpide, jolla parannetaan kestävien kulkutapojen palvelutasoa. Tällä hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöi runkolinja 550, joka on seudun eniten käytetty bussilinja.


RAIDE-JOKERI

Raide-Jokerin linjakartta

Raide-Jokeri tukee raideliikenteeseen perustuvan tiivistyvän yhdyskuntarakenteen strategista kehittämistavoitetta ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Ilman Raide-Jokerin tarjoamaa lisäkapasiteettia täydennysrakentaminen linjan varrella vaikeutuisi merkittävästi. Raide-Jokerilla on keskeinen rooli Helsingin valmisteilla olevan yleiskaavan tavoitteiden saavuttamisessa. Raide-Jokeri tukee myös Otaniemen ja Keilaniemen alueiden kehittymistä edelleen seudullisesti merkittävinä elinkeinovetureina.

Ratalinjaus, pysäkit ja varikot Raitiotie, pysäkit ja vaihtopaikat, varikot sekä raitiotien toteuttamisen edellyttämät tie- ja katujärjestelyt ja muut hankesuunnitelmaan sisältyvät asiat on suunniteltu sillä tarkkuudella, että hankeen

kustannuksista, toteutettavuudesta ja vaikutuksista on riittävät tiedot hankkeen viemiseksi päätöksentekoon ja tuleviin investointiohjelmiin. Hankesuunnitelma on lähtökohta hallinnollisille suunnitelmille ja kaavamuutoksille sekä myöhemmin radan rakennussuunnittelulle. Raide-Jokerin rakentaminen on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetty aloitettavaksi ennen vuotta 2025. Radan pituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsingin alueelle ja 9 km Espooseen. Radalle tulee 33 pysäkkiä. Raide-Jokeri on koko osuudeltaan kaksiraiteinen ja sitä tullaan liikennöimään nykyaikaisella, matalalattiaisella vaunukalustolla. Raitiotie on sijoitettu ensisijaisesti omalle ajouralle. Koska hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat sujuva kulku ja tavoitteiden mukainen matkanopeus, Raide-Jokerille järjestetään kaiHPH 3

kissa valo-ohjatuissa risteämisissä etuudet muuhun liikenteeseen nähden. Raide-Jokerille on suunniteltu kaksi varikkoa, joista päävarikko sijoittuu Roihupellon metrovarikon viereen nykyiselle bussivarikkoalueelle ja sivuvarikko Laajalahteen. www.raidejokeri.info

Havainnekuva Oulunkylän Käskynhaltijantieltä. Kuva: WSP Finland Oy ©


Toimialahakemisto A Akkuja

Luonnonsuojelualueet sisäkansi, 8 LVI-ala

9, 12 12

Alkot

7

P

Apteekit

5

Pankit

12

Autokorjaamot

7

Pankkiautomaatit

12

Autoliikkeet

7

Parturit ja kampaamot

12

Pizzeriat

12

8, 34 - 37 Postit

12

B Boulderointia H

R

Halpahalleja

8

Ravintolat

12

Hammaslääkärit

6

Ruokakaupat

12, 20

Hautaustoimistoja Huoltoasemat

8, 10 - 11 8

S Sairaalat, terveyskeskukset

6

K

Seurakunnat ja kirkot

20

Kampaamot ja parturit

Suomen Palveluhakemistot

24 24

katso Parturit ja kampaamot

12

Suomen Yrittäjät Ry

Kioskit

8

T

Kirjastot

8-9

Taksiasemat

6

Tietokoneita ja ohjelmistoja

24

L Lasitusliikkeitä

9

V

Liikelahjat

9

Västra Finlands Guide

24

Liikuntapuistot

9

Västra Nylands Guide

24

HPH 4


KALLION-VALLILAN-ALPPILAN INFORMAATIOSIVUT APTEEKIT

APTEEKIT Tarjoamme lukuisia terveyttä edistäviä palveluja. Palveluhinnasto ja ajanvaraus nettisivuilla 24 h.

Flemingin Apteekki Puh. 09-7745620 Helsinginkatu 17 www.fleminginapteekki.fi flemingin.apteekki@apteekit.net Avoinna ark. 8.30 - 20, la 9 - 15

Ympyrätalon apteekki palvelee ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu

Palveleva lähiapteekki Kalliossa

puh. 029 340 0680

Kallion Apteekki

www.ympyratalonapteekki.fi

Siltasaarenkatu 11 Ympyrätaloa VASTAPÄÄTÄ Puh. 09-7268 5450 Avoinna ark. 8.30 - 18, la 9 - 15

HERTTONIEMEN JA LAAJASALON INFORMAATIOSIVUT APTEEKIT

www.avainapteekit.fi

Hitsaajankatu 13 00810 Helsinki Puh. 020 741 5260 (pvm/mpm)

METROASEMAN VIERESSÄ

Hiihtomäentie 14, 00810 Helsinki Puh. (09) 759 4780 Fax (09) 759 47870

ma - pe 9 - 20, la 10 - 15 kipparlahdenapteekki.fi • Megahertsin Apteekki Insinöörinkatu 2, Puh. 09-774 6300 Kauppakeskus Megahertsi, 2.krs 00810 HELSINKI | Ma - pe 8.30 - 20.30, la 9 - 17 | Runsaasti parkkipaikkoja! www.megahertsinapteekki.fi

Meripelastus

0204 1000

Taksi

0100 0700

Yleinen hätänumero

www.herttoniemenapteekki.fi

Palvelemme: ma-pe 8-20 la 9-17 LOA

ETU TERV

112 HPH 5


Myrkytystietokeskus 09-471 977

SAIRAALAT, TERVEYSKESKUKSET

Terveyspalvelujen neuvonta

• Herttoniemen sairaala Puh. 09-4717 8247 Kettutie 8, 00800 HELSINKI

10023

• Herttoniemen terveysasema Kettutie 8 M, Puh. 09-310 5015 00800 HELSINKI

Tullin vihjepuhelin 0800 1 4600 Yliopistollinen eläinsairaala (pieneläinpäivystys) 0600 97411 (hevospäivystys) 0600 97412 HAMMASLÄÄKÄRIT

TAKSIASEMAT • Herttoniemen sairaala Puh. 0100 6258 Kettutie 8, pääovi • Herttoniemi, Hiihtäjäntie Puh. 0100 6256 Hiihtäjäntie 2, K-Hertan edessä • Kulosaari Relanderinaukio

Puh. 0100 6254

• Laajasalo Puh. 0100 6262 Kuvernöörintie 2, Muurahaispolun kulma, ostoskeskus • Roihuvuori Puh. 0100 6260 Roihuvuorentie 25, Tulisuontien kulma

Kivinokka Anita Reiman © HPH 6


HERTTONIEMEN-LAAJASALON PALVELUHAKEMISTO ALKOT

AUTOLIIKKEET

• Akkupojat Herttoniemi Puh. 09-765 733 Mekaanikonkatu 21, 00880 HELSINKI Ks. sisäkansi

• Laakkonen Helsinki Puh. 010 214 8000 Mekaanikonkatu 2, 00880 HELSINKI www.laakkonen.fi | BMW, MINI

ALKOT

• Laakkonen Herttoniemi Mekaanikonkatu 9, Puh. 010 214 7500 00880 HELSINKI | www.laakkonen.fi Dacia, Hyundai, Isuzu, Renault, Suzuki

• Alko Herttoniemi Puh. 020 711 2131 Insinöörinkatu 2, 00810 HELSINKI

• Laakkonen Herttoniemi Mekaanikonkatu 12, Puh. 010 214 8100 00880 HELSINKI | www.laakkonen.fi Ford, Mazda, Peugeot, Subaru

AUTOKORJAAMOT

• Roihupellon Autokorjaamo Oy Laippatie 21, Puh. 010 421 2200 00880 Helsinki | Ma - pe 08.00 - 16.30 huolto@roihupellonautokorjaamo.fi | www.roihupellonautokorjaamo.fi

AUTOLIIKKEET • Arita Helsinki Puh. 0300 472 204 Mekaanikonkatu 16, 00880 HELSINKI | www.arita.fi | Nissan

Anita Reiman ©

• Arita Herttoniemi Puh. 0300 472 202 Mekaanikonkatu 23, 00880 HELSINKI | www.aritaherttoniemi.fi | Škoda • Audi Center Helsinki Puh. 010 533 3230 Mekaanikonkatu 10, 00880 HELSINKI | www.audicenter.fi | Audi • Bilia Oy Ab Herttoniemi Puh. 010 852 211 Puusepänkatu 2, 00880 HELSINKI www.bilia.fi | Volvo • Delta-Auto Oy Herttoniemi Mekaanikonkatu 8, Puh. 020 740 8511 00880 HELSINKI | www.delta.fi Kia, Mitsubishi

• Sports Car Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 31, Puh. 020 758 0520 00880 HELSINKI | www.scc.fi Alfa Romeo, Jeep • Veho Herttoniemi Puh. 010 569 14 Mekaanikonkatu 14, 00880 HELSINKI www.veho.fi Citroën, Honda, Mercedes-Benz • VV-Autotalot Oy Puh. 010 533 3200 Mekaanikonkatu 10, 00880 HELSINKI www.vv-auto.fi | Volkswagen

HPH 7


BOULDEROINTIA

HUOLTOASEMAT • Neste Oil Laajasalo Puh. 09-698 3231 Kuvernöörintie 6, 00840 HELSINKI • Shell Herttoniemi Puh. 09-780 858 Laivalahdenkatu 1 A, 00880 HELSINKI • Shell Laajasalo Puh. 0204 431 Haakoninlahdentie 1, 00840 HELSINKI • St1 Herttoniemi Puh. 0800-131 031 Sahaajankatu 50, 00880 HELSINKI • St1 Herttoniemi AW4 Puh. 0800-131 031 Abraham Wetterin tie 4, 00810 HELSINKI • Teboil Herttoniemi Puh. 09-7279 9100 Kettutie 19, 00800 HELSINKI

Boulderointikeskus Isatis Puh. 050-441 7489 Mekaanikonkatu 15 A, 00880 HELSINKI www.boulderkeskus.com isatis@boulderkeskus.com

Katso artikkeli s. 34-37

KIOSKIT • R-Kioski Herttoniemi Erätori Hiihtomäentie 36, Puh. 09-755 3402 00800 HELSINKI • R-Kioski Herttoniemi metro Hiihtomäentie 17, Puh. 050-389 3488 00810 HELSINKI

GOLF & TRAVEL -LEHTI

• R-Kioski Kulosaari Puh. 050-448 1412 Svinhufvudintie 1, 00570 HELSINKI

GOLFMATKAILU -LEHTI

• R-Kioski Laajasalo Puh. 050-345 3331 Koulutanhua 8 B, 00840 HELSINKI

HALPAHALLEJA • Tokmanni Herttoniemi Puh. 020 778 4200 Insinöörinkatu 2, 00880 HELSINKI www.tokmanni.fi

HAUTAUSTOIMISTOJA • Helsingin Hautauspalvelu Toinen linja 2 Puh. 09-773 3982 (Arenan talo), 00530 HELSINKI www.merituhkaus.fi Ks. artikkeli s. 10-11

• R-Kioski Laivalahdenkaari Laivalahdenkaari 19, Puh. 046-920 1690 00810 HELSINKI • R-Kioski Laivalahdenportti Laivalahdenportti 3, Puh. 050-389 3677 00810 HELSINKI • R-Kioski Roihupuhos Puh. 050-448 1761 Roihuvuorentie 24, 00820 HELSINKI • R-Kioski Siilitie metro Puh. 050-575 5162 Siilitie 2, 00800 HELSINKI

HUOLTOASEMAT

KIRJASTOT

• Neste Oil Express Herttoniemi Mekaanikonkatu 10, Puh. 0800-196 196 00810 HELSINKI

• Herttoniemen kirjasto Puh. 09-3108 5080 Kettutie 8 C, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

• Neste Oil Express Roihuvuori Roihuvuorentie 22, Puh. 0800-196 196 00820 HELSINKI

• Laajasalon kirjasto Puh. 09-3108 5084 Koulutanhua 2, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

HPH 8


KIRJASTOT

LIIKELAHJAT

• Roihuvuoren kirjasto Puh. 09-3108 5082 Roihuvuorentie 2, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

• Suomen Kalenterit Oy Puh. 09-222 3700 Mekaanikonkatu 3 B, 00880 HELSINKI

LIIKUNTAPUISTOT

LADYGOLFLEHTI.FI

LadyGolf-lehti

©®

• Herttoniemen liikuntapuisto Siilitie 12, Puh. 09-3107 1538 00800 HELSINKI • Herttoniemenrannan liikuntapuisto Paasivaarankatu 9, Puh. 09-3108 7898 00810 HELSINKI • Laajasalon liikuntapuisto Sarvastonkaari 23, Puh. 09-3107 1534 00840 HELSINKI

LIIKELAHJAT

• JH-Premium Oy Puh. 050-502 0223 Laivalahden puistotie 10, 00810 HELSINKI

LASITUSLIIKKEITÄ

LUONNONSUOJELUALUEET Stadin Lasi Oy Puh. 09-348 9360 Pulttitie 10, 00880 HELSINKI Päivystysnumeromme pääkaupunkiseudulla 24 H, joka päivä 050-505 5636 www.stadinlasi.fi | asiakaspalvelu@stadinlasi.fi

LIIKELAHJAT

• Jollaksen räme Laajasalon Jollaksessa, rajautuu etelässä Furuvikintiehen ja lännessä Hevossalmentiehen • Norppa Kruunuvuorenselällä, Mustikkamaan itäpuolella • Stansvikin lehto ja kaivosalue Laajasalossa, Tahvonlahden pohjoispuolella, Koirasaarentien varrella

• Marimekko Oyj Puh. 09-75 871 Puusepänkatu 4, 00811 HELSINKI • Six-Cap Oy Puh. 010 397 6400 Laivalahdenkaari 38, 00810 HELSINKI HPH 9


MERITUHKAUS / HELSINGIN HAUTAUSPALVELU

Tuhkan sirottelu mereen

Tuhkan hautaamisesta on säädetty hautaustoimilaki (457/2003), jonka 1. luku 19 § määrää tuhkan sijoittamisesta pysyvästi yhteen paikkaan yhden vuoden kuluessa tuhkaamisesta krematoriossa. Krematorion ylläpitäjä ei saa luovuttaa tuhkaa, jos on perustettu syy epäillä, että tuhkaa tultaisiin käsittelemään lain säännöstön vastaisesti. Kuvat: Anita Reiman ©, Pyry Vireä © Teksti: Helsingin hautauspalvelu

H

autaustoimilaki edellyttää, että tuhkan sijoittamiselle on maan omistajan tai merialueen omistajan lupa. Helsingin Hautauspalvelu Hakaniemessä haki luvat pysyvänä heti uudistetun hautaustoimilain astuttua voimaan Aabrahamin luotojen läheisyydestä Helsingin kaupungin omistamalta merialueelta, Harmajan majakan läheisyydestä. Toimintaa varten tarkoitettu vene on vuokravenekatsastettu ja veneen miehistö on asianmukaisesti koulutettua.

Koska laki myös edellytti vainajan ruumiin ja myös tuhkan käsittelyä sekä kuljetusta arvokkaalla ja vainajaa kunnioittavalla tavalla, valmistettiin tilaustyönä ns. salonkivene, joka valmistui keväällä 2011. HPH 10


MERITUHKAUS / HELSINGIN HAUTAUSPALVELU

Aabrahaminluoto

Lain mukaan vainajan kuljettaminen on sallttua vain siihen tarkoitukseen varatussa kulkuneuvossa (41 §). Veneessä on salonkiosa omaisia varten, ja itse tuhkan sirottelu mereen tapahtuu takakannelta. Veneessä on mahdollisuus kuunnella musiikkia ja muistella menetettyä läheistä. Matka Hakaniemestä alueelle kestää puoli tuntia, joten edestakaiseen matkaan on varattava yksi tunti. Perille tultua omaisia opastetaan tuhkan sirottelussa ja he voivat heittää kukkia yksittäin tai terälehtiä veteen - mitään sidottua kukkalaitetta ei tulee veteen heittää, jottei muille veneilijöille aiheudu vaaraa. Omaiset saavat todistuksen tapahtuneesta tuhkan sirottelusta, jonka allekirjoittavat kapteeni ja päällikkö. Hautaaminen mereen on kaunis ja tyylikäs tapa, ja se onkin jo monen toive. Keskimäärin Helsingin alueella mereen sirotellaan jo noin sadan vainajan tuhkaa. Haudanhoitomaksuja ei ole ja hautaa ei tulla koskaan lunastamaan, k o s k a 2 5 vuo den h au dan hallintaoikeutta ei merellä tunneta.

Toinen linja 2 (Arenan talo) 00530 HELSINKI Puh. 09 7733 982 Fax 09 8240 3630 azore@kolumbus.fi www.hautaus.net

HPH 11


LUONNONSUOJELUALUEET

PANKKIAUTOMAATIT Roihuvuorentie 26 - Alepa Yliskyläntie 3 - K-Supermarket Laajasalo

PARTURIT, KAMPAAMOT • Kampaamo-Parturi Salon Vienne Hiihtomäentie 19, Puh. 09-788 588 00810 HELSINKI

PIZZERIAT Anita Reiman ©

• Kotipizza Herttoniemenranta Kaivolahdenkatu 8 B, Puh. 09-4789 2550 00810 HELSINKI

• Viikki-Vanhankaupunginlahti Vantaanjoen suistossa

• Pizzeria Foxy Bear Puh. 09-787 244 Kettutie 2, 00800 HELSINKI

• Vuorilahdenpaadet Laajasalon tuntumassa, Hevossalmen länsipuolella

• Ristorante Angelo Puh. 09-755 4577 Laivalahdenkaari 42, 00810 HELSINKI

LVI-ALA

POSTIT • Posti Herttoniemi Puh. 0200 71000 Linnanrakentajantie 4, 00880 HELSINKI

RAVINTOLAT • Hesburger Lanterna Puh. 075 325 9453 Varikkotie 2, 00880 HELSINKI Kettutie 2 00800 HELSINKI

• Ravintola Kapteenin Kajuutta Koulutanhua 6, Puh. 09-698 4937 00840 HELSINKI

www.herttoniemenlvi-huolto.fi info@herttoniemenlvi-huolto.fi Puh. 09-755 3648, Fax 09-727 6485

• Ravintola Opus Business Park Hitsaajankatu 22, Puh. 09-694 3445 00810 HELSINKI

PANKIT • Helsingin OP-Pankki Oyj Herttoniemi Insinöörinkatu 2, Puh. 010 255 9015 00810 HELSINKI • Nordea Herttoniemi Puh. 0200 3000 Hiihtomäentie 14, 00020 NORDEA

PANKKIAUTOMAATIT Hiihtäjäntie 2 - K-Supermarket Hertta Hiihtomäentie 17 - metroasema Hitsaajankatu 16 - S-Market Insinöörinkatu 2 - Megahertsi Kettutie 2 - Alepa Kuvernöörintie 8 - liiketila Kyösti Kallion tie 2 - Alepa

• Ravintola Pikku Hukka Puh. 09-827 5350 Kettutie 3, 00800 HELSINKI • Ravintola Sailor’s Puh. 010 766 4270 Laivalahdenkaari 29, 00810 HELSINKI • Subway Herttoniemi Puh. 09-321 5055 Linnanrakentajantie 4, 00810 HELSINKI

RUOKAKAUPAT • Alepa Herttoniemi Puh. 010 766 9470 Hiihtomäentie 14, 00810 HELSINKI • K-Market Roihuvuori Puh. 09-565 8750 Roihuvuorentie 24, 00820 HELSINKI

HPH 12


KOTIMAAN MATKAILUN HELMIÄ: HÄMEENLINNA

Hämeenlinna ruskan väreissä

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat vuoden 2009 alussa, kun Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät kuntaliitoksen kautta yhteen yhdeksi kaupungiksi, jonka nimeksi tuli Hämeenlinna. Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin. Kuvat: Anita Reiman© Teksti: Toimitus HPH 13


KOTIMAAN MATKAILUN HELMIÄ: HÄMEENLINNA

H

ämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 98 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat Hämeen linna, Museo Militaria, Vankilamuseo, Hämeenlinnan taidemuseo, Aulangon puistometsä, Hämeenlinnan kirkko, Vanajan kirkko, Hattelmalanharju, Sibeliuksen syntymäkoti, Palanderin kotimuseo, Vanajanlinna ja Ahveniston moottorirata. Matkailuelinkeino on yhteistyössä Hattulan ja Janakkalan alueella olevien kohteiden kanssa. Hämeenlinnan nykyisellä alueella olevat keskiaikaiset harmaakivikirkot ovat hyvä esimerkki seurakuntien ylläpitämästä rakennustaiteesta. A i e m m i n Hämeenlinnaan liitetyn Vanajan alueella on Vanajan kirkko, ja myöhemmin Hämeenlinnaan liitetyllä alueella ovat Rengon kirkko, Hauhon kirkko, Tuuloksen kirkko ja Lammin kirkko. Hämeenlinnalainen kiistakapula on vanha ortodoksinen sotilaskirkko, jota on ehdotet-

tu palautettavaksi kirkolliseen käyttöön. Valtio luovutti 1920-luvulla kirkon kellot korvauksetta niitä tarvitseville seurakunnille. Kirkon kelloja on muun muassa Sundin kirkossa Ahvenanmaalla, Sammaljoen kirkossa Sastamalassa ja Halkivahan kirkossa Urjalassa. 1920-luvulla alkuperäisen ulkoasunsa täysin menettäneessä ja kaupunginkirjastoksi muutetussa rakennuksessa toimii tällä hetkellä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Hämeenlinnassa Uhrikivenkadun varrella oleva muinaismuisto, uhrikivi, sijaitsi omalla tontillaan keskellä teollisuusaluetta, mutta se siirrettiin läheiseen puistoon 2010. Muinaisia uhrikiviä on myös mm. Sibeliuksen puistossa, Hauholla ja Lammilla. Hämeenlinnaan avattiin lokakuussa 2014 Goodmanniminen kauppakeskus. Kauppakeskus on rakennettu valtatie 3:n päälle, 220 metrin pituiselle katteelle. Hämeenlinnassa järjestettäviä tapahtumia ovat Ämyrock, Wanaja Festival, Tomaatteja! Tomaatteja! -stand-up-komiikan festivaali, Hämeenlinnan lastentapahtuma Hippalot sekä maakunnallinen loppukesän messutapahtuma Elomessut. Vuoden 2007 asunHPH 14

tomessut järjestettiin Hämeenlinnassa. Edellisen kerran asuntomessut järjestettiin kaupungissa 1975. Vuodesta 2004 on kaupungin torilla järjestetty Hämeenlinna Hope -nuorisotapahtuma. Vuonna 2015 Kantolaan avattiin uusi tapahtumapuisto, johon voi järjestää monenlaista tapahtumaa, muun muassa megaluokan konsertteja. Tapahtumapuistossa on jo esiintynyt AC/DC ja seuraavana kesänä 2016 Kantolassa esiintyy Iron Maiden. Hämeenlinna sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Helsingin ja Tampereen puolivälissä pääradan varressa, valtateiden 3 ja 10 risteyskohdassa. Vanhan kolmostien reittiä Pälkäneen kautta Tampereelle noudattaa kantatie 57. Aikaisemmin Hämeenlinna oli Porvooseen vieneen kantatie 55:n sekä Toijalan kautta Tampereelle vieneen kantatie 56:n toisena päätepisteenä. Hämeenlinnan koillisosassa kulkee Tampereen ja Lahden välinen valtatie 12, johon valtatie 10 yhtyy entisen Tuuloksen alueella. Samasta risteyksestä erkanee Padasjoelle vievä kantatie 53. Lounaisosaa sivuaa Forssan ja Lahden välinen kantatie 54.


KOTIMAAN MATKAILUN HELMIÄ: HÄMEENLINNA

Hämeenlinnassa on vanhana varuskuntakau- Hämeenlinnan poliisiasema punkina runsaasti näyttäviä kasarmirakennuksia.

Linna Golfissa järjestetään usein kansainvälisiä golfkilpailuja.

Jokaisen autourheilusta kiinnostuneen tulee käydä ainakin kerran elämässään Ahvenistolla.

Kauppakeskus Goodmanissa on 70 erilaista lii- Vanajavesi on Suomen suosituimpia ja vanhimkettä ja se on myös suosittu kohtaamispaikka. pia järvimatkailukohteita. Hämeenlinnassa on toiseksi eniten kesämökkejä Suomen kunnista.

Kulkuyhteydet Matka Helsingistä Hämeenlinnaan henkilöautolla kestää vähän yli tunnin. Polttoainekulut ovat bensakäyttöisellä autolla noin 14 euroa per suunta ja dieselkäyttöisellä noin 11 euroa per suunta.

Paunun Express-bussilla matka Helsingistä Hämeenlinnaan kestää tunnin ja 20 minuuttia ja maksaa 17 euroa. Vuoroväli on arkisin päiväaikaan jopa puoli tuntia, kun taas iltaisin ja viikonlopHPH 15

puisin se on noin tunti. Junalla matka kestää puolitoista tuntia ja hintahaarukka on 12 - 17 €. www.matkahuolto.fi www.vr.fi


KOTIMAAN MATKAILUN HELMIÄ: HÄMEENLINNA

Hämeen linna Hämeen linna on yksi Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista. Nykyisin museona oleva linna sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa Vanajaveden rannalla, noin 12 metriä nykyisen vedenpinnan yläpuolella. Linnan tarkka rakentamisajankohta on epäselvä, mutta se rakennettiin kuitenkin 1200-luvun lopulla. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1308. Ensimmäisessä vaiheessa linna koostui harmaakivisestä leirikastellista ja kehämuurista. Myöhemmin 1300- ja 1400-luvuilla sitä korotettiin Suomessa keskiajalla harvoin käytetyillä tiilillä. Kuvat: Anita Reiman© Teksti: Toimitus

H

ämeen linna menetti vuonna 1634 asemansa hallintokeskuksena, ja 1600-luvun lopulla se joutui rappiolle, kun Ruotsin ulkopolitiikka alkoi keskittyä Itämeren eteläpuolelle. Isonvihan jälkeen siitä tehtiin päävarikko, ja 1770-luvulla sitä muutettiin bastionijärjestelmän mukaiseksi linnoitukseksi. Venäjän keisarikunta valtasi linnan 1808 taisteluitta ja muutti sen pian vankilaksi. Linnan entisöinti aloitettiin vasta 1950-luvulla, ja vangit siirrettiin pois päälinnasta 1953 ja kehämuurista 1972. Päälinnan korjaustyöt valmistuivat 1979, jolloin se avattiin myös yleisölle.

Kehämuurit saatiin kuntoon vuonna 1988. Hämeen linna menetti vuonna 1634 asemansa hallintokeskuksena, ja 1600-luvun lopulla se joutui rappiolle, kun Ruotsin ulkopolitiikka alkoi keskittyä Itämeren eteläpuolelle. Isonvihan jälkeen siitä tehtiin päävarikko, ja 1770-luvulla sitä muutettiin bastionijärjestelmän mukaiseksi linnoitukseksi. Venäjän keisarikunta valtasi linnan 1808 taisteluitta ja muutti sen pian vankilaksi. Linnan entisöinti aloitettiin vasta 1950-luvulla, ja vangit siirrettiin pois päälinnasta 1953 ja kehämuurista 1972. PäälinHPH 16

nan korjaustyöt valmistuivat 1979, jolloin se avattiin myös yleisölle. Kehämuurit saatiin kuntoon vuonna 1988.

Historia Hämeen linnan tarkka perustamisajankohta on epäselvä, ja kirjallisuudessa sen rakentamisen aloitusajankohta on vaihdellut vuosien 1229– 1372 välillä. Varhaisimmassa tutkimuskirjallisuudessa linnan rakentaminen yhdistettiin Birger-jaarliin. Museoviraston mukaan päätös linnan rakentamisesta tapahtuikin Birgerin Hämeeseen tekemän ”ristiretken” jälkeen ja rakennustyöt alkoivat viimeistään


KOTIMAAN MATKAILUN HELMIÄ: HÄMEENLINNA 1200-luvun lopulla. Linna mainitaan joka tapauksessa ensimmäisen kerran vuoden 1308 asiakirjoissa.

Linnan monenlaiset käyttötarkoitukset Linna rakennettiin rajalinnaksi, mutta sen merkitys rajalinnana hävisi jo 1323, kun Pähkinäsaaren rauha siirsi Ruotsin rajan kauemmaksi linnasta. Rakennus oli sen jälkeenkin edelleen merkittävä puolustustukikohta, sillä se sijaitsi valtakunnallisesti tärkeiden teiden risteyksessä. Hämeen linna sai olla melko rauhassa 1300- ja 1400luvuilla, vaikka esimerkiksi Turun ja Viipurin linnat joutuivat piiritetyiksi, kun valta vaihtui maassa. Linna joutui konkreettiseen vaaraan, kun vuonna 1495 tehdyn epäonnistuneen Viipurin pamauksen jälkeen venäläiset tunkeutuivat Hämeeseen asti. Kustaa Vaasan kaudella linnan luonne muuttui, ja siitä tuli tililäänin keskus ja kaikki ylijäämä kuului kruunulle. Kustaa Vaasa lähetti 1559 Henrik von Cöllenin rakennuttamaan linnaan kaksi pyöreää tykkitornia eli rondellia. Päälinnassakin tehtiin joitakin korjauksia, jotta se olisi edustuskelpoinen. Suurin osa etelätornista romahti vuonna 1599 sattuneessa räjähdyksessä. Sitä todennäköisesti korjattiin pian, ja vuonna 1606 l i n n a n p äälliköksi nimetty Erik Hare kunnosti kuuden vuoden aikana linnan puolustusvalmiutta selvästi. Kustaa II Aadolf vieraili uudistetussa linnassa 1614. Tämän jälkeen linnan suurta salia on kutsuttu ”kuninkaansaliksi”. Kun maaherralaitos perustettiin 1634, Hämeen linna menetti asemansa hallintokeskuksena. Linnan ympäristössä tapahtui merkittävä muutos 1639, kun sen poh-

Suomen ja Ruotsin hallitukset pitivät historiallisen yhteiskokouksen Hämeen linnassa vuonna 2009.

Entinen naistenvankila

Museo Militaria avattiin 1.1.2013. HPH 17


KOTIMAAN MATKAILUN HELMIÄ: HÄMEENLINNA

Hämeen linna mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1308.

Ruotsin kuningas Kustaa III vierailee Hämeen linnassa vuonna 1775.

”Isänmaan puolesta 1939-1944 Etelä-Hämeen suojeluskunta- ja sotilaspojat”

HPH 18


KOTIMAAN MATKAILUN HELMIÄ: HÄMEENLINNA joispuolinen asutus sai Pietari Brahen perustamana kaupunginoikeudet Hämeenlinnanimisenä kaupunkina. Ruotsin ulkopolitiikka siirtyi 1600-luvun aikana Itämeren eteläpuolelle, ja linna ajautui rappiolle. Tilaa pahensi vuonna 1659 sattunut tulipalo. Suuren Pohjan sodan puhjetessa vuonna 1700 linna oli rapistunut pahoin. Sen puolustuskuntoa yritettiin parantaa, mutta sen puolustusmahdollisuudet todettiin vuonna 1713 heikoiksi. Joukot lähtivät linnasta ennen vihollisten tuloa kohti Pälkänettä, ja linna oli venäläisten hallussa 1713–1721. Venäläiset parantelivat hieman linnan puolustuskuntoa. Isonvihan jälkeen Hämeen linnasta tehtiin Suomen armeijan päävarikko, eli place d’armes.Päälinnasta tehtiin tässä yhteydessä viljavarasto ja armeijan käyttöön rakennettiin uusi kruununleipomo. Päälinnan ulkoasua muokattiin, ja se sai nykyisen asunsa. Tornien välisiä siipiosia korotettiin, jolloin etelä- ja itätornit jäivät kattorakennelmien alle. Uudet korjaustyöt aloitettiin Hattujen sodan jälkeen vasta 1770-luvulla. Kuningas Kustaa III:n käskystä Hämeenlinnan kaupungin asutus siirrettiin nykyiselle paikalleen ja linnan kunnostaminen aloitettiin. Linnaa alettiin kehittämään linnoituksena ja sen ympärille rakennettiin vallit ja vallihaudat bastionijärjestelmän mukaisesti. Alueella rakennettiin lisäksi päävartio, läntinen kehämuurirakennus erilaisine pajoinen ja miehistön makuu- ja keittiötilat sijoitettiin pohjoiseen kehämuurirakennukseen.

Ve n ä j ä n s o t i l a s h a l l i n n o n alaisuuteen. Hämeen linnaa oli käytetty pitkään myö s vankilana, mutta Venäjän vallan alkuaikoina siitä tehtiin kruununvankila, jossa oli lähes 300 vankia päälinnaan sijoitettuna. Samalla linnaa käytettiin edelleen myös viljamakasiinina. Hämeen linnaan sijoitettiin vuonna 1881 Suomen ainoa naisten kuritushuone. Naisvankilana linna toimi aina vuosiin 1953 (päälinna) ja 1972 (kehämuurirakennukset) asti. Hämeen linnan entisöintiä ehdotettiin useasti, mutta vasta 1953 vangit siirrettiin pois päälinnasta tutkimusten aloittamiseksi. Päälinnan entisöinti oli vaikeaa, koska sitä oli muutettu useaan kertaan ja käytetty pitkään. Päälinnan entisöinti valmistui 1979, ja sen aikana osa tiloista rekonstruoitiin. Esilinna ja sen ympäristö entisöitiin päälinnan jälkeen ja ne pyrittiin saattamaan 1870-lukua edeltävään tilaan. Niiden entisöinti saatiin valmiiksi vuonna 1988. Päälinna avattiin yleisölle 4. huhtikuuta 1979 ja kehämuurit vuonna 1988.

Tänä päivänä Nykyään linna toimii Museoviraston alaisena museona, ja sen tiloja vuokrataan erilaisia

Hämeen linna antautui Suomen sodan aikana, 6. maaliskuuta 1808, taisteluitta. Linna alistettiin tämän jälkeen HPH 19

tilaisuuksia varten. Linnan alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat myös Vankilamuseo, sotahistoriallinen erikoismuseo Museo Militaria sekä Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, jonka perusnäyttely on linnan päälinnassa. Hämeen linna muodostaa Museo Militarian, Vankilamuseon ja Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kanssa Linnanniemen museoalueen, jolla on oma parkkialue ja viitoitus. Kävijällä on myös mahdollisuus ostaa yhteislippu kaikkiin neljään museoon. Koordinaatit: 61°00′13″N, 024°27′35″E Avoinna: 15.8.-18.12. ja 2.1.-30.4. ti-pe klo 10-16, la-su klo 11-16, maanantaisin suljettu. 2.5.-31.5. ma-pe klo 10-16, la-su klo 11-16. 1.6.-14.8. päivittäin klo 10-17 Pääsymaksut: Aikuiset 9 € Alennuslippu 7 € Lapset (7-17 v.) 4,50 € Perhelippu 20 € Koululaisryhmä 3 €/oppilas, yksi opettaja maksutta www.kansallismuseo.fi/fi/ hameen-linna


RUOKAKAUPAT

SEURAKUNNAT JA KIRKOT

• K-Supermarket Hertta Puh. 09-755 2420 Hiihtäjäntie 2, 00810 HELSINKI Arkisin 7 - 21, la 7 - 18, su 12 - 18 www.k-supermarket.fi

• Kulosaaren kirkko ja seurakuntasali Kyösti Kallion tie 1b, Puh. 09-2340 4115 00570 Helsinki

• Lidl Herttoniemi Puh. 0800-05435 Linnanrakentajantie 4, 00810 HELSINKI

• Kulosaaren seurakunta Kulosaarentie 42, Puh. 09-2340 4100 00570 HELSINKI

• S-Market Hitsaajankatu Hitsaajankatu 16, Puh. 010 766 2750 00810 HELSINKI

• Laajasalon kirkko Puh. 09-2340 5757 Reposalmentie 13, 00840 HELSINKI

• Siwa Laajasalo Puh. 020 700 2010 Gunillantie 8, 00870 HELSINKI

• Myllypuron kirkko ja seurakunta Myllynsiipi 10, Puh. 09-2340 3330 00920 Helsinki

• Siwa Siilitie 11 Puh. 020-700 2055 Siilitie 11, 00800 HELSINKI • Siwa Roihuvuori Puh. 09-7331 Untuvaisentie 2, 00820 HELSINKI • Valintatalo Laajasalo Puh. 09-6871 1571 Jollaksentie 35, 00850 HELSINKI

SEURAKUNNAT JA KIRKOT

• Roihuvuoren kirkko Puh. 09-2340 5700 Tulisuontie 2, 00820 HELSINKI • Roihuvuoren seurakunta Tulisuontie 2, Puh. 09-759 7200 00820 HELSINKI • Tammisalon kirkko Puh. 09-2340 5790 Väylänrinne 1, 00830 HELSINKI

• Herttoniemen kirkko Puh. 09-2340 3300 Hiihtomäentie 23, 00800 HELSINKI Ke klo 12-18 ja muina päivinä 10-14 • Herttoniemen seurakunta Hiihtomäentie 23, Puh. 09-2340 3300 00800 HELSINKI Ma, ti, to, pe 10 - 14, ke 12 - 18 herttoniemi.helsinginseurakunnat.fi

MUISTITKO HANKKIA TAI UUSIA AJOKORTTISI?

• Herttoniemenrannan kappeli Laivalahdenkaari 5, Puh. 09-2340 3340 00810 Helsinki HPH 20

Ajovarma Herttoniemi Lämmittäjänkatu 2b 00880 Helsinki Puh. 075 323 9999 Avoinna: 8-18 www.ajovarma.fi


ROIHUVUOREN JAPANILAISTYYLINEN PUUTARHA

Kirsikkapuiden katveessa Roihuvuoressa

Japanilaistyylinen puutarha on puisto Helsingin Roihuvuoressa. Maisema-arkkitehti Virve Veisterän, työnjohtaja Jukka Toivosen ja puistosuunnittelija Kaisu Ilosen suunnittelema puisto on kooltaan 9 238 m2 ja jaettu neljään pienempään alueeseen. Puistoon on tehty pääasiassa käsityönä muun muassa kuunportti, bambuaitoja, paanukatoksia, kiviasetelmia, hiekka-aaltoja ja elämänmeren puro. Kuvat: Anita Reiman © Teksti: Toimitus HPH 21


ROIHUVUOREN JAPANILAISTYYLINEN PUUTARHA

”Pienen sinisen lohikäärmeen puutarha Idän ilmansuuntaa hallitseva pieni sininen lohikäärme suojaa aamuja, kevättä ja nuoruuden kukkeutta kaksiosaisessa puutarhassa Rinnekosteikossa ja Kirsikkatarhassa.” ”Punaisen Fenix-linnun puutarha Etelän ilmansuuntaa hallitseva Fenix-lintu suojelee keskikesän ja -päivän rauhaa ja viihtyisyyttä elämänvirran ja meren (kuivavesiaiheiden) rannalla.”

HPH 22


ROIHUVUOREN JAPANILAISTYYLINEN PUUTARHA Hanami

P

uiston paikalla sijaitsi aikaisemmin liuskekivilouhos, josta ovat peräisin puiston jyrkät kallioseinämät. Puisto suunniteltiin ja rakennettiin 1990-luvun laman aikana työllistämisvaroin palkatun väen voimin. Alun perin tarkoitus oli rakentaa Neuvostoliiton johtajalle Mihail Gorbatšoville omistettu puisto, vastaavaan tapaan kuin Lenininpuisto Alppilassa. Koska puiston rakentamisessa periaatteina olivat niukkuus ja alueen ominaispiirteiden kunnioittaminen, puisto alkoi projektin edetessä muistuttaa yhä enemmän japanilaistyylistä puistoa, ja koska Neuvostoliitto projektin aikana hajosi ja Gorbatšov syrjäytettiin, puistosta tulikin lopulta japanilaistyylinen. Puiston rakentaminen aloitettiin 1992 ja se avattiin yleisölle kuusi vuotta myöhemmin 1998. Samana vuonna puisto voitti Vuoden ympäristörakenne -palkinnon.

Keväisin kirsikkapuiden kukkiessa puistossa voi nähdä paljon turisteja. Varsinkin Helsingissä asuvat japanilaiset suosivat puistoa. Vuodesta 2008 lähtien Roihuvuoressa on vietetty Hanami-juhlaa. Va i k k a j u h l a varsinaisesti pidetään läheisessä Kirsikkapuistossa täyttyy myös Japanilaistyylinen puutarha hanamin viettäjistä kirsikkapuiden kukinnan aikana joka kestää vajaat kaksi viikkoa. Japanilaistyylisen puutarhan kirsikkapuut ovat rusokirsikkapuita (Prunus sargentii).

Puiston osat on nimetty Neljän eläimen mukaan: - Pienen sinisen lohikäärmeen puutarha - Punaisen fenix-linnun puutarha - Valkoisen tiikerin puutarha ja - Mustan kilpikonnan puistometsä. HPH 23

Koordinaatit: 60°11′57″N, 25°03′25″E Roihuvuorentie 12-16, 00820 Helsinki


SUOMEN PALVELUHAKEMISTOT

VÄSTRA NYLANDS GUIDE

Erikoisalanamme erilaiset palveluhakemistot

Västra Nylands Guide uppkom för att tjäna de över 10 miljoner turister som årligen besöker Helsingfors med omgivning och Västra Nyland. Guiden berättar allt om Västra Nyland och dess närområden man behöver veta. Områdets köpgator, restaurangvärld, evenemang, sevärdheter och städernas livliga nattliv med klubbar och barer presenteras för läsaren stimulerande och effektivt på guidens blad. De tydliga kartorna hjälper läsaren att lätt hitta till sitt resemål.

Herttoniemen Palveluhakemisto ( vuodesta 2007 ) Itä-Helsingin Palveluhakemisto ( vuodesta 2007 ) Kallion-Vallilan-Alppilan Palveluopas ( vuodesta 1988 ) Kamppi-Eira-Kruununhaka Palveluhakemisto ( vuodesta 2011 ) Malmin-Oulunkylän Palveluhakemisto ( vuodesta 2007 ) Munkinseudun-Haagan Palveluhakemisto ( vuodesta 2009 ) Töölön Palveluhakemisto (vuodesta 1982)

SUOMEN YRITTÄJÄT RY Keskusliitto Käyntiosoite: Mannerheimintie 76 A, 3 krs Postiosoite: PL 999, 00101 HELSINKI Puhelin: (09) 229 221, Faksi: (09) 2292 2980 www.yrittajat.fi

TIETOKONEITA JA OHJELMISTOJA • Mikroaitta Puh. 040-669 1000 Roihuvuorentie 26, Roihuvuoren ostari Alepan talo, 00820 Helsinki Avoinna ark 9 - 17, la-su suljettu www.mikroaitta.fi | myynti@mikroaitta.fi

VÄSTRA FINLANDS GUIDE Västra Finlands Guide uppkom för att tjäna dem som från Helsingfors besöker Västra Finland och dess omgivning. Guiden berättar allt om Västra Finland och dess närområden man behöver veta. Områdets köpgator, restaurangvärld, evenemang, sevärdheter och städernas livliga nattliv med klubbar och barer presenteras för läsaren stimulerande och effektivt på guidens blad. De tydliga kartorna hjälper läsaren att lätt hitta till sitt resemål.

HPH 24

AR ©

Varaa ilmoituksesi seuraavaan palveluhakemistoon!

010 470 5802

palveluhakemistot@gtg.fi


SIIRTOLAPUUTARHAT HERTTONIEMESSÄ

Siirtolapuutarhat Herttoniemessä

Herttoniemeläiset ovat todellisia viherpeukaloita. Sen todistaa peräti kolme eri siirtolapalstaa alueella: Herttoniemen siirtolapuutarha Kivinokassa sekä kaksi kaupungin hallinnoimaa viljelypalstaa Herttoniemen hyppyrimäen välittömässä läheisyydessä. Kuvat: Anita Reiman © Teksti: Herttoniemen siirtolapuutarhay ry

V

uonna 1934 perustettu Herttoniemen siirtolapuutarha on 7,5 hehtaarin kokoinen alue, jossa on 182 pientä mökkiä puutarhoineen. Herttonomit, kuten Herttoniemen siirtolapuutarhalaiset itseään kutsuvat, nauttivat mökkeilystä koko kesän ja osa jopa asuu siellä keväästä syksyyn.

Historiaa lyhyesti 1930-luku Siirtolapuutarhayhdistys pe-

rustettiin 17.2.1934. Kaupunginvaltuusto päätti, että palstat ovat suurempia kuin aiemmin perustetuissa siirtolapuutarhoissa, jotta palstoja voitaisiin käyttää kesänviettopaikkoina ja niihin voitaisiin rakentaa myös maja. Elisabeth Koch teki mallisuunnitelman palsta numero 62:n tilauksesta. Koch toivoi, että palstat kuitenkin mukautuisivat jokaisen omistajan toiveiden mukaan. Alkuvaiheessa määrättiin, että palstoja tulee käyttää ensisijaisesti puutarhoina ja samaa kasvilajia sai viljellä korkeintaan kolmasosalla palstan pinta-alasta. HPH 25

Pensasaidat saivat olla 120 senttimetriä korkeita. Vuosikymmenen lopulla alkanut talvisota kaatoi myös kaksi hertsikkalaista ja alueelle pudonnut pommi rikkoi mökkien ikkunoita. 1940-luku Pula-ajalla siirtolapuutarha oli täysimittaisessa hyötykäytössä. Ravintokasvien lisäksi siirtolapuutarhassa oli kotieläimiä kuten porsaita, lampaita, kanoja ja kaneja. Kotieläinten pito kiellettiin vuonna 1947. Erittäin kylmä talvisotatalvi palellutti suuren


SIIRTOLAPUUTARHAT HERTTONIEMESSÄ osan alueen hedelmäpuista ja pensaista. 408 omenapuusta vain 86 selvisi talvesta. Siirtolapuutarhan yhteydessä ollut sauna oli vuosikymmenen lopulla ahkerassa käytössä. Vuonna 1949 siellä myytiin jopa 4 000 vihtaa. 1950-luku 50-luvulla siirtolapuutarhan musiikki- ja urheiluelämä oli vilkasta, mutta muuten siirtolapuutarhatoiminta oli melko vaisua. Yhdistys sai kuitenkin vuonna 1959 lipun ja viirin, jotka suunnitteli K. V. Andersson. Kaupunki olisi halunnut lunastaa palstat Kipparlahden silmukan tienpohjaksi, mutta muuttivat kuitenkin suunnitelmaa ja rakensivat tien alueen viereen. 1960-luku Kehittyneiden liikenneyhteyksien johdosta kesäasuminen väheni siirtolapuutarhassa merkittävästi. Suurin osa enää vain pistäytyi mökeillä. Suomalaiset panostivat tänä aikakautena mieluimmin autoihin ja järvenrantamökkeihin, kuin siirtolapuutarhaan. 1970-luku Vu o n n a 1 9 7 6 k a u p u n k i jatkoi vuokrasopimusta kymmenellä vuodella, mikä toi helpotusta siirtolapuutarhan epävarmaan tulevaisuuteen. Metroradan rakentamisen takia yhtään mökkiä ei onneksi tarvinnut purkaa, mutta osa palstoista kuitenkin pieneni merkittävästi. Siirtolapuutarhan toiminta oli aktiivista. Yhdistys järjesti luontoretkiä, jytäjumppaa, kunnosti lentopalloilijoille pelikentän ja järjesti jopa retkiä ulkomaille. 1979 yhdistys sai hallintaoikeuden riiheen. Ympäristötietoisuus alkoi levitä kaupunkilaisten keskuudessa ja siirtolapuutarhojen imago alkoi sen johdosta nousta. HPH 26

1980-luku Metro aloitti liikennöimään kesäkuussa 1982. Kesti kuitenkin yli 20 vuotta ennen kuin meluaita pystytettiin siirtolapuutarhan ja metroradan väliin. 80-luvulla määrättiin talkoomaksu, jolla kannustettiin jäseniä talkootöiden tekemiseen. Vuonna 1984 vietettiin yhdistyksen 50-vuotisjuhlaa kokonaisen viikon ajan. Alkuperäisiä viljelijöitä oli tuolloin jäljellä kaksi ja toisen sukupolven viljelijöitä kuusi. Siirtolapuutarhatoiminta oli voimakkaassa kasvussa. 1990-luku Suomessa ollut lama vaikutti monien siirtolapuutarhalaisten arkeen. Vuosikymmenen iloinen uutinen oli kuitenkin 30-vuotinen vuokrasopimus kaupungin kanssa. Tämä loi taas uskoa tulevaisuuteen ja mökkejä alettiinkin ahkerasti remontoimaan. 2000-luku Tällä vuosikymmenellä tapahtui yhdistyksessä monen moista: Herttoniemen siirtolapuutarhalla oli ensimmäiset kotisivut Helsingin siirtolapuutarhoista, yhdistys julkaisi Herttonomin ABC -oppaan ja alueella alettiin kerätä tietoa perinnekasveista. Lisäksi vanha vesitorni toimi sekä valokuvagalleriana että vuodesta 2002 alkaen kirjastona. Vuonna 2004 yhdistys vietti 70-vuotisjuhlaa ja 2006 julkaistiin historiikki, joka annettiin kaikille jäsenille. Lisätietoja: www.herttoniemenspy.fi 041 470 6283 hspy.hallitus@gmail.com


PUUTARHANIKKARIT

PuutarhaNikkarit

Puutarhanikkarit on vireä ja palveleva puutarha-alan erikoisliike. Puutarha-alan suomalaisena perheyrityksenä haluamme varmistaa, että saatavillasi on laaja valikoima parhaita mahdollisia tuotteita ja ystävällistä, asiantuntevaa palvelua. Kuvat: Anita Reiman © Teksti: PuutarhaNikkarit.fi

P

uutarhanikkarit Taimia oy:n toimintaperiaatteisiin on kuulunut toiminnan alusta alkaen suomalaisen puutarhakulttuurin rakentaminen, edistäminen ja kehittäminen. Suosimme lähikukkia ja kotimaisia taimia ja käytämme aina kun mahdollista lähialueen viljelijöitä ja tavarantoimittajia. Meillä on pitkäaikaiset suhteet sekä johtaviin kotimaisiin taimistoihin että erikoistuneisiin pienviljelijöihin. Tavoitteenamme on aina ollut suomalaisten lajikkeiden ja tuotannon edistäminen ja vahvistaminen. Yhteistyömme kotimaisessa puutarhatuottajien joukossa on vakiinnuttanut paikkansa

kuluneiden vuosikymmenten aikana. Toimimme perheyrityksenä, jonka keskeisenä tavoitteena on kasvaa kannattavasti toimimalla vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Yrittäjähenkisyys, joustavuus ja dynaamisuus ovat leimallisia piirteitä toiminnallemme.

Kolme vuosikymmentä Puutarhanikkarit Taimia oy viettää tänä vuonna 2016 toimintansa 34-vuotisjuhlaa. Yrityksen omistavat ja sitä johtavat toisen polven yrittäjät Teemu ja Katja Nikkari ja kolmas sukupolvi on jo yritystoiminnassa mukana. PuuHPH 27

tarhanikkarit Taimia oy on puutarhayritys, jolla on kolme puutarha-alan erikoismyymälää Espoossa ja Helsingissä sekä oma taimisto. Aikaisempina vuosina toimintaamme kuului myös yli 1000 m2 kasvihuoneviljelmä. Taimia oy:n perustaja Antero Heiskanen, joka on Katja Nikkarin isä, on yksi puutarhakauppiaiden perustajajäsenistä ja pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja ja jäsen. Hän osallistui aktiivisesti uransa alkuvaiheessa mm Tapiolan puutarhakaupungin rakentamiseen.


PUUTARHANIKKARIT Palvelut ja vaikuttaminen Puutarhanikkarit Taimian toimintaan kuuluu vähittäiskaupan lisäksi viherrakentamiseen liittyvä puutarhasuunnittelu ja vaativien viherrakentamiskohteiden urakointi ja toteuttaminen. Suunnittelemme ja toteutamme mallipihoja messuille, yrityksille sekä yksityisille täyden palvelun periaatteella. Toimintamme käsittää suunnittelun, toimitukset, perustamisen, istutukset ja viimeistelyn. Olemme aktiivisesti mukana sekä suomen taimistoviljelijöiden toiminnassa että Suomen puutarhakauppiaiden yhdistyksessä. Toimitusjohtajamme Katja Nikkari on toiminut puutarhakauppiaiden hallituksen puheenjohtajana ja on parhaillaan hallituksen jäsen. Olemme harjoittaneet yli 30 vuoden ajan puutarhakasvien ja tarvikkeiden maahantuontia ja kansainvälistä yhteistyötä. Osallistumme vuosittain kansainvälisiin messuihin, tutustumme mallipuutarhoihin ympäri Eurooppaa ja olemme luoneet vakiintuneet yhteistyö- ja liiketoimintasuhteet useissa Euroopan maissa toimiviin puutarha-alan toimijoihin. Tärkeimmät yhteistyökumppanimme Suomen lisäksi löytyvät Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Englannista ja Hollannista.

kentelemme yhteistyössä puutarha-alan oppilaitosten kanssa kouluttaen opiskelijoita ja harjoittelijoita käytännön työtehtäviin. Toimimme myös integroivana työnantajana työllistämällä vajaatyökykyisiä henkilöitä toiminnassamme.

PuutarhaNikkarit

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Energia- ja materiaalitehokkuuden sekä toiminnan ekologisuuden jatkuva kasvattaminen on meille tärkeää. Tämä näkyy käytännössä esimerkiksi kaiken myymäläjätteen kierrätyksenä, lähituotannon suosimisena sekä esimerkiksi kierrätettävien taimistoruukkujen käyttämisenä. Kannatamme toiminnassamme sekä yhteiskunnallista että sosiaalista vastuuta. TyösHPH 28

Palvelemme: Arkisin 09-19 Lauantaisin 09-18 Sunnuntaisin 10-18 Abraham Wetterin tie 3 00810 Helsinki Puh. 09-7001 8826 herttoniemi@puutarhanikkarit.fi www.puutarhanikkarit.fi


MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY syntynyt runsaasti työpaikkoja, kun julkiset hankinnat perustuvat lähiseudun tuotteisiin ja palveluihin. Aluehallinnon uudistuksen jälkeen kunnat ja maakunnat kilpailevat siitä, missä ovat parhaat yrittämisen edellytykset. – Lisäksi työnantajaa rasittavia maksuja on huojennettu. Valtio on edistänyt maabrändin rakentamista, jonka ansiosta maaseutumatkailu on lähtenyt kasvuun, arvioi Mäki-Hakola. Suomen menestymisen mahdollisuudet löytyvät maaseudulta. Menestyminen vaatii kuitenkin hallitukselta linjaustensa toteuttamista.

Suomen menestymisen mahdollisuudet löytyvät maaseudulta

Maaseudun luonnonvarat ja maaseutuyrittäjyyden tuomat mahdollisuudet ovat jääneet pakkolaki- ja yhteiskuntasopimuskeskustelun alle. Maaseudun mahdollisuuksia nostaa Suomi nousuun ei ole hyödynnetty riittävästi, vaikka lääkkeet maaseudun yrittäjyyden edistämiseen löytyvät hallitusohjelmasta, muistutti MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola maaseutuyrittäjyysseminaarissa 28.1.2016 Helsingissä. Kuvat: Anita Reiman © Teksti: MTK ry

K

otimaisia resursseja hyödyntävä maaseudun yrittäjyys voi nopeasti luoda työpaikkoja ja hyvinvointia kaikkialle Suomeen. Maaseudun yrittäjien merkitys ja mahdollisuudet Suomelle tuntuvat kuitenkin unohtuneen pakkolaki- ja yhteiskuntasopimuskeskustelujen tiimellyksessä. Maaseudun yrittäjien tilanne on vaikea. Maatalouden kannattavuus on heikko, puun kysyntä vähäistä ja uusiutuvan energian käyttö vaikeuksissa. – Tämän hetken vaikeudet voidaan kuitenkin kääntää no-

peasti voitoksi, arvioi Marko Mäki-Hakola visioidessaan maaseudun ja Suomen tilannetta vuonna 2020, kun hallitusohjelman päätökset on toteutettu. – Kattavalla metsätalouden sukupolvenvaihdosjärjestelmällä, yrittäjävähennyksellä ja uusilla investoinneilla puukauppa on saatu kasvuun. Maatalouden kannattavuus on saatu nousuun purkamalla byrokratiaa ja parantamalla kotimaisen maatalouden toimintaedellytyksiä, visioi MäkiHakola tulevaisuutta. – Maaseudun yrityksiin on HPH 29

– Hallituksen kärkihankkeiden pitää myös näkyä maaseudun menestymisenä, muistuttaa Mäki-Hakola.


MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY

Isokenkäisten Klubi on Vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys 2016

Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry ja Lomalaidun ry myönsivät Vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys -tunnustuksen kuusamolaiselle Isokenkäisten Klubille. Perheyritystä luotsaavat toisen sukupolven matkailuyrittäjät, sisarukset Katja Vira ja Sirpa Kämäräinen. He tarjoavat vierailleen unohtumattoman lomarupeaman, jota leimaa vieraanvaraisuus ja koskematon luonto. Kuva: Isokenkäisten Klubi © Teksti: MTK ry

I

sokenkäisten Klubin tarina alkaa jo vuodesta 1974, jolloin Aimo Kämäräinen osti Akson tilan. Yritys aloitti matkailutoiminnan vuonna 1990, kun Kämäräisten mökkiasiakkaat halusivat retkeillä lähiympäristössä. Moottorikelkkakuljetukset johtivat nopeasti toiminnan laajentamiseen ja mökki-, kota- sekä savusaunapalvelujen tarjontaan. Sirkka ja Aimo Kämäräinen pyörittivät matkailuyritystä maatilan töiden

ohessa vuoteen 2004 saakka. Sitten tyttäret Sirpa Kämäräinen ja Katja Vira ostivat pääosakkuuden Isokenkäisten Klubista. Nykyään päätoimialana on matkailu. – Varsin suurikenkäiset Suomen päättäjät olivat asiakkaina ensimmäisinä vuosina. He saapuivat moottorikelkoilla ja nauttivat avotulella valmistetun illallisen kodassa, jonne ruoka tuotiin kotimaatilalta, Kiviperästä, kertovat yrittäjät. HPH 30

– Savusaunan lempeät löylyt auttoivat vieraat uneen kodassa tai puolijoukkueteltassa. Kelkkahaalareita oli vaikea saada kuiviksi karuissa olosuhteissa, joten pian tarvittiin haalareiden kuivaushuone. Siitä lähti käyntiin Isokenkäisten Klubin päärakennuksen rakennushanke. Tällä hetkellä majoitustilaa on 50 hengelle ja tilausravintola Klubi palvelee 80 asiakasta. Savusaunan makeista löylyistä nauttii noin 15 henkeä


MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY kerrallaan, sanovat yrittäjät. Talvisesonkina asiakkaista 90 prosenttia on kansainvälisiä vieraita, etenkin Ranskasta, Hollannista, Belgiasta sekä saksankielisistä maista. Yhteistyö Keski-Euroopan matkanjärjestäjien kanssa alkoi kymmenisen vuotta sitten. Tulevaisuuden kohderyhmäksi ja tavoitteekseen yrittäjät nimeävät aasialaiset ja toiveena on asiakasvirtaa sieltä ympäri vuoden. Isokenkäisten Klubi pyrkii kehittymään jatkuvasti. Yritys on mukana Visit Finlandin Laatutonni-ohjelmassa, ja on saanut siitä laatusertifikaatin. Syksyllä 2015 Sauna from Finland ry myönsi ensimmäiset Authentic Finnish Sauna Experience -sertifikaatit suomalaisille saunoille. Isokenkäisten Klubin perinteinen savusauna sai sertifikaatin kahdeksan ensimmäisen joukossa.

Isokenkäisten Klubi sekä yrittäjäsisarukset ovat aktiivisia toimijoita erilaisissa hankkeissa ja järjestöissä sekä niiden luottamuselimissä. Tiiviissä yhteistyössä Kuusamon alueen matkailuyrittäjien kanssa yritys on kehittänyt mm. Saunatourin, joka on valittu yhdeksi Visit Finlandin kärkituotteeksi. Lisäksi yritys jalostaa ja kehittää Wild Food -brändin alla paikallisia metsien ja vesistöjen antimia vaativaankin makuun. Siskokset kertovat haluavansa tehdä työtä, johon uskovat, jonka osaavat ja jota haluavat kehittää. He palvelevat vieraita ympäri maailmaa henkilökohtaisesti ja taitaen tavan kertoa ja suositella Kuusamosta kaiken kokemisen arvoisen. Siskokset ovat ylpeitä kuusamolaisista juuristaan. www.ikk.fi ------------------------

HPH 31

Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry (www.smmy.fi) ja Lomalaidun ry (www.lomalaidun.fi) hallituksineen haluavat rohkaista nuoria jatkajiksi ja kannustavat heitä kehittämään maaseutumatkailua. Huomionosoituksena tästä myönnetään yritykselle/ henkilölle/henkilöille Vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys -tunnustus. Valinnassa huomioidaan innovatiivisuus ja rohkea ote yrityksen kehittämiseen. Palkittava voi olla uusi yrittäjä, joka aloittaa tyhjältä pöydältä tai toimivan yrityksen jatkaja, joka on lähtenyt kehittämään yritystä selkeästi uusille urille. Palkinnolla halutaan kannustaa nimenomaan uutta yrittäjäsukupolvea ryhtymään maaseutumatkailuyrittäjiksi.


SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAT 2016

Uutuuksien kesä 2016 Savonlinnan Oopperajuhlilla

Savonlinnan Oopperajuhlien kesän 2016 pääteemana on italialainen ooppera. Sen myötä vahvasti esille nousee myös William Shakespeare, jonka kuolemasta tulee kuluneeksi 400 vuotta. Italialaisen oopperaperinteen ohella ohjelmistossa on yksi 1900-luvun oopperan ehdottomista merkkiteoksista. Kuvat: Anita Reiman © Teksti: Savonlinnan Oopperajuhlat

K

esän 2016 Oopperajuhlilla yleisölle tarjotaan kolme Giuseppe Verdin William Shakespearen näytelmiin säveltämää oopperaa: Otello, Macbeth, sekä Falstaff. Niiden ohella ohjelmistoon kuuluvat Giacomo Puccinin La bohème sekä Vincenzo Bellinin täysiverinen bel canto -ooppera Norma – molemmat ensimmäistä kertaa Olavinlinnan lavalla. Italiankielisten oopperoiden

komean kokoelman täydentää Wolfgang Amadeus Mozartin Don Giovanni. Oopperajuhlien omana tuotantona esitetään myös tšekkiläisen Leoš Janáčekin viimeinen mestariteos Kuolleesta talosta (Z mrtvého domu). Oopperajuhlien oman tuotannon rinnalle Savonlinnaan saapuu kaksi italialaista vierailijaa, Teatro Regio Torino ja Ravenna Festival, jonka mukana Olavinlinnaan saapuu HPH 32

yksi aikamme kapellimestaritaiteen todellisista legendoista, maestro Riccardo Muti. Kaudella 2016 Oopperajuhlien alku siirtyy viikon myöhemmäksi 8.7. – 6.8.2016.

Vahvat omat tuotannot Kesän uutuus on Verdin kypsimmän kauden mestariteos Otello, jonka johtaa Milanon Verdi-orkesterin ylikapellimestari Xian Zhang.


SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAT 2016

Tosca-oopperan ensi-iltaesitys heinäkuussa 2015.

Oopperan vaativan nimiosan laulavat tenorit Aleksandrs Antoņenko ja Kristian Benedikt, Desdemonan roolissa vuorottelevat Joyce El-Khoury ja Yana Kleyn ja Jagona debytoi Tommi Hakala. Oopperan ohjaa Nadine Duffaut. Produktio toteutetaan yhteistyönä Chorégies d´Orange –festivaalin kanssa. To i n e n o m a u u t u u s , Janáčekin syvällinen myöhäisteos Kuolleesta talosta, perustuu Fjodor Dostojevskin kuuluisaan vankileiriromaaniin. Welsh National Operasta Savonlinnaan tulevan oopperan ohjaa David Pountney ja solisteina ovat muun muassa Claudio Otelli, Ville Rusanen ja Mika Pohjonen. Teoksen musiikillisesta johdosta vastaa tšekkikapellimestari Tomáš Hanus. Mozartin synkän leikkisä Don Giovanni palaa ohjelmistoon John Storgårdsin johtamana. Solistikunta on sinivalkoinen: nimiosassa hillittömänä viettelijänä laulaa Waltteri Torikka ja muissa rooleissa esiintyvät Helena Juntunen, Arttu Kataja, Tuomas Katajala, Tuuli Takala, Tapani Plathan ja

Jaakko Ryhänen. Vahvan solistikaartin täydentää ruotsalainen sopraano Gisela Stille Donna Annana.

Vieraita Italiasta Teatro Regio Torinon Olavinlinnaa varten muokkaama tuotanto Bellinin Normasta antaa suomalaisyleisölle mahdollisuuden kuulla puhdasta bel canto -oopperaa. Torinolaisten ohjaus Puccinin La bohèmesta puolestaan kiinnostaa jo pelkästään siksi, että teos kantaesitettiin vuonna 1896 juuri Torinossa legendaarisen Arturo Toscaninin johdolla. Savonlinnassa tämä Puccinin rakastettu ooppera kuullaan nyt ensimmäistä kertaa. Ravennan festivaali tuo Olavinlinnan lavalle Verdin Shakespeare-oopperat Macbeth ja Falstaff Christina Mazzavillani Mutin ohjauksina. Ravenna on poikkeuksellinen musiikkijuhla, sillä se keskittyy eri vuosina eri taiteenlajeihin. Orkesterina toimii maestro Riccardo Mutin Orchestra Giovanile Luigi Cherubini. Jane ja Aatos Erkon säätiön tuki mahdollistaa kauden HPH 33

2016 italialaisvierailut.

Konsertit jatkuvat Kerimäen kirkossa kuullaan kesällä 2016 Franz Schubertin romanttinen Messu As-duuri, solisteinaan kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun 2014 voittaja Kateryna Kasper sekä Niina Keitel, Tuomas Katajala ja Tuomas Pursio. Savonlinnan Oopperajuhlakuoroa ja Lapin kamariorkesteria johtaa konsertissa John Storgårds. Kesän konserttitarjonnassa on myös entisten taiteellisten johtajien Jorma Hynnisen ja Ralf Gothónin liedkonsertti Savonlinnasalissa sekä Timo Mustakallio -laulukilpailun voittajien konsertti. www.operafestival.fi Lippuvaraukset puhelimitse: 0600 900 900 1,98 € /min+pvm/mpm, joka päivä klo 7–22


KIIPEILYKOKEMUKSIA HERTTONIEMESSÄ

Kiipeilykokemuksia Herttoniemessä

Teksti ja kuvat: Anita Reiman©

HPH 34


KIIPEILYKOKEMUKSIA HERTTONIEMESSÄ Herttoniemen yritysaluetta on pidetty vuosien ajan autoliikkeiden keskittymänä. Kiipeilyn ystävä, Jarmo Annunen näki alueessa uuden markkinaraon ja mahdollisuuden yhdistää työ ja huvi. Samalla hän pystyy tarjoamaan lajista kiinnostuneille samanhenkisille asiakkaille mahdollisuuden harrastaa kiipeilyä Herttoniemen yritysalueella, jossa kaikki tarpeelliset peruspalvelut ovat käden ulottuvilla. Boulderointikeskus Isatis Oy näki päivänvalon heinäkuussa 2013. Annunen toimii yhtiön toimitusjohtajana. Kokeneina kiipeilijöinä Kelloniemi ja Viljakainen kertovat tyhjentävästi, mitä aloittelijan tulee huomioida aloittaessaan kiipeilyharrastuksen. Heidän mukaansa kaikki lähtee siitä, että asiakas tulee paikan päälle, jossa on sekä henkilökuntaa ja muita harrastajia, jotka opastavat ja neuvovat tarpeen tullen ongelmatilanteissa. - Ihan normaalit verryttelyhousut käyvät, samanlaiset kuin kuntosalilla, Pia toteaa jaa ilari lisää: - Kengät voi vuokrata tiskiltä, mutta ensimmäisellä käynnillä kengät kuuluvat lipun hintaan.

-

Olen harrastanut tanssia, kuntosalia, potkunyrkkeilyä ja karatea. Kyllästyin kaikkeen vuodessa tai parissa. Lajit eivät tuntuneet omilta, alun perin hämeenlinnalainen Pia Viljakainen, 23 vuotta, kertoo ja lisää: - Kun ensimmäisen kerran tulin kiipeilemään, jäin koukkuun tähän lajiin.

Viljakainen on käynyt omien sanojensa mukaan viimeiset viisi vuotta aktiivisesti kiipeilemässä. Hän kiittelee Isatis Oy:n kiipeilykeskustaa, jossa uudistuksen jälkeen on miellyttävää harrastaa lajia. Hämeenlinnassa asuessaan Viljakainen kävi kiipeilemässä Kantolassa. Vieressä istuva Ilari Kelloniemi, 27 vuotta, on yksi Suomen parhaimpia seinäkiipeilijöitä. Myös hän pitää Isatiksen kiipeilypisteen uudistuneesta ilmeestä. Alkujaan turkulainen, nyttemmin helsinkiläistynyt Kelloniemi on yksi boulderointikeskuksen vakiokävijöistä. - Aloitin kiipeilyharrastukseni vuonna 2004 Turussa. Välillä kävin kiipeilemässä Ruotsissa ja täällä Helsingissä, Kelloniemi toteaa vaatimattomasti. HPH 35

Molempien mukaan salille voi tulla ihan yksin, sillä paikalta löytää aina kavereita ja samalla tutustuu helposti uusiin ystäviin. Molemmat painottavat lajin sosiaalisuutta ja he kiipeilyharrastuksen alhaisia kustannuksia. Kuukausijäsenyys on kertamaksua vielä edullisempi vaihtoehto ja vuosijäsenyys kaikkein edullisin vaihtoehto. Laji sopii 14-vuotiaille.

Mitä boulderointi tarkoittaa? Boulderointi on kiipeilyä ilman köysiä. Boulderoinnin lisäksi on köysikiipeilyä erikseen ja kaikkea muuta kiipeilyä. Boulderointi on helpoin tapa aloittaa harrastus. Boulderoinnissa ei käytetä turvavöitä, vain alla olevaa patjaa, jolle pudottaudutaan. Laji on kokonaisvaltaista, jossa energiaa kuluu paljon ja koko kehoa tarvitaan suorituksen onnistumiseksi. Boulde-


KIIPEILYKOKEMUKSIA HERTTONIEMESSÄ harjoitella, jotta pysyy kunnossa ja ei tule sairauksia. Huomasin, että tämä kiipeily on niin mukavaa ja tässä treeni tulle siinä ohessa huomaamattomasti, Pia toteaa.

nattaa tehdä. Yhdessä seinässä on Aalto-yliopiston projektori.

Helsingissä on ainakin viisi kiipeilykeskusta: Herttoniemessä, Konalassa, Myllypurossa Liikuntamyllyssä, Pasilassa vanhalla veturihallilla ja Ruoholahdessa, jossa on Pohjoismaiden suurin kiipeilykeskus. Herttoniemessä sijaitseva keskus on Itä-Helsingin suurin ja uusin. Hämeenlinnassa oleva Boulderointikeskus Hänkki sijaitsee Luukkaankatu 7:ssä.

rointi on myös henkinen laji. Boulderointi on rohkeutta, notkeutta ja voimaa kehittävä laji, jota voi harrastaa niin lapset kuin aikuiset; miehet ja naiset. Boulderointi on hyvä kokoperheen harrastus. Lajiin olennaisena osana kuuluvat otteet, jotka ovat suuremmaksi osaksi poleuretaania eli muovin kaltaista karheapintaista ainesta. Otteista saa helposti kiinni. Apuna käytetään magnesiumia vahvistamaan pitoa ja estämään käsien hikoilua. Pienemmät otteet ovat tarkoitettu jaloille ja isommat otteet ovat tarkoitettu käsille, kiipeäminen tapahtuu koko keholla. - Kiipeäminen tapahtuu oman kehon rajoissa. Se mikä tuntuu hyvältä, sitä tehdään, molemmat toteavat ja huomauttavat, että parhaimman kuvan lajista saa, kun tulee itse kokeilemaan. Laji on mukaansatempaavaa ja hauskaa. - Minulle urheilu oli välillä pakonomaista, koska minusta tuntui silloin, että oli pakko

Boulderointikeskuksen yläkerrassa on punttisali, kahvio, jossa on biljardi ja erilaisia pelejä. Tarjolla on myös joogaa, pilatesta ja hierontaa. Mikäli laji epäilyttää vähänkin, niin alussa on mahdollisuus käydä boulderoinnin kolmen tunnin alkeiskurssi, jos haluaa. Kurssilla opetetaan perusalkeistekniikkaa ja kerrotaan, mitä boulderointi on. Boulderointi on kiipeilyä ilman köysiä ja muita varusteita. Boulderonti tulee englannin kielen sanasta siirtolohkare, joka on lähtenyt kehittymään Ranskasta. Ranskassa laji on hyvin tunnettua ja boulderointi on maailmanlaajuinen laji . Bouderointi on hyvin suosittua, koska se on helppo aloittaa. Reitit ovat merkattu eri vaikeusasteilla ja eri väreillä, joka tekee hahmottamisesta helpon. Tässä lajissa löytyy haasteita loputtomiin. Reitit vaihtuvat viikottain, joten aina riittää uutta kiipeilyä. Tässä lajissa kaikki kannustavat toisiaan. Laji on ongelmanratkomista. Usein vierellä kiipeää joku toinen samaa reittiä, joten siinä kiipeillessää n helposti alkaa juttelemaan ja kyselemään, miten tuo kanHPH 36

Yritysryhmien on mahdollista vuokrata saunatilat ja kokoustilat yläkerrassa. Kiipeily kuuluu samaan hintaan, joten ennen saunomista tai sanomisen jälkeen voi käydä testaamassa kuntoaan salilla.


KIIPEILYKOKEMUKSIA HERTTONIEMESSÄ Varusteet

Boulderointikeskus Isatis Isatis sijaitsee Herttoniemessä, Siilitien päässä. Isatikseen on matkaa Siilitien metroasemalta kolme minuuttia. Bussit kulkevat mukavasti Mekaanikonka-

tua pitkin ja Itäväylää pitkin paikkaa voi lähestyä näppärästi myös autolla.

isatis@boulderkeskus.com www.boulderkeskus.com puh. 050 - 4417489

Mekaanikonkatu 15A 00880 Helsinki

Avoinna: ma-pe 10-21 ja lasu 12-18.

HPH 37


KAUPAN LIITTO

Kaupan liitot yhdistävät voimiaan

Kaupan liitto, Päivittäistavarakauppa ry ja erikoiskaupan liitot yhdistävät toimintoja ja resursseja vahvistaakseen kaupan alan edunvalvontaa. Vuoden 2016 alusta Kaupan liiton elinkeinopoliittinen edunvalvonta jaetaan kahteen ryhmään: erikoiskauppaan ja päivittäistavarakauppaan. Kuva: Anita Reiman © Teksti: Kaupan liitto

K

aupan liiton uudessa johtoryhmässä päivittäistavarakauppaa edustaa eMBA Kari Luoto, 47, joka jatkaa myös Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtajana. Johtoryhmässä erikoiskaupan toimialaryhmästä vastaa H T M , L L . M . , M . S c Tu u l a Loikkanen, 45, joka on myös Muotikaupan liiton toimitusjohtaja. ”Kaupan edunvalvonnan tiivistäminen on erittäin tärkeää. Nyt alkava yhteistyö on merkittävä askel kohti Suomen suurimman toimialan vaikuttavampaa edunvalvontaa”,

Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala sanoo. Lisäksi Kaupan liitto on vahvistanut edunvalvontaansa nimittämällä erikoiskaupan liittojen asiantuntijoita myös Kaupan liiton asiantuntijoiksi. OTK Katriina Jaakkola, 45, on nimetty kuluttaja-asioiden asiantuntijaksi. Hän toimii liiton kuluttajavaliokunnan sihteerinä ja vastaa liiton sisäisestä hallinnosta liiton johtoryhmässä. Jaakkola on myös edelleen Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja. Vestonomi Meri Karppanen, 35, on nimitetty tiedottaHPH 38

jaksi. Karppanen toimii myös Muotikaupan Liiton viestintäpäällikkönä. MBA Panu Tast, 47, on nimitetty maksuvälineasiantuntijaksi ja liiton maksuvälinevaliokunnan sihteeriksi. Tast toimii edelleen Suomen Optisen Toimialan toimitusjohtajana. Tradenomi Heini Pennanen, 37, on nimitetty markkinointikoordinaattoriksi. Pennanen on myös Sisusta Kotia ry:n järjestöpäällikkö. Tradenomi HSO Miia Luukkainen, 25, on nimitetty koulutuskoordinaattoriksi. Luuk-


KAUPAN LIITTO kainen on aiemmin toiminut Kaupan liitossa ja Verkkoteollisuus ry:ssä assistenttina. Kaupan liiton johtoryhmään kuuluvat 15.1.2016 lähtien toimitusjohtaja Juhani Pekkala, Anna Lavikkala (työmarkkinat), Katriina Jaakkola (hal-

linto), Jaana Kurjenoja (tutkimus ja kansantalous), Tuula Loikkanen (erikoiskauppa), Kari Luoto (päivittäistavarakauppa), Kristina Metso (kaupalliset toiminnot) ja Pia Pere-Vanhanen (viestintä).

mukana olevat kaupan toimialajärjestöt jatkavat itsenäisinä liittoina ja vastaavat oman toimialansa edunvalvonnasta. www.kauppa.fi

Edunvalvontayhteistyössä

KOEAJO: AUDI A7

Se kolmas saksalainen

Audi on aina ollut ”se kolmas saksalainen”, kun puhutaan saksalaisista premium-merkeistä. BMW ja Mercedes-Benz kilpailevat vuodesta toiseen siitä, kumpi tekee luokkansa laadukkaimmat autot ja usein kilpailu nostaa niiden hinnan tavallisen kuluttajan ulottumattomiin. Viimeisten vuosien aikana Audin ero kahteen vahvaan kilpailijaan on kuitenkin kaventunut sekä laadullisesti että ominaisuuksiltaan. Kuvat: Anita Reiman © Teksti: Pyry Vireä HPH 39


KOEAJO: AUDI A7

A

udi A7 esiteltiin Mersun CLS-sarjan kilpailijaksi vuonna 2010. Tuohon asti Mersu oli saanut itse olla kukkona tunkiolla, koska CLS:llä ei ollut yhtään luonnollista kilpailijaa. Bemari puolestaan oli jo tuonut oman mallinsa GT 5:n uuteen autoluokkaan vuotta aiemmin. Lähes viisimetrinen A7 on näyttävä näky, lähestyy sitä sitten mistä suunnasta tahansa. Auto on pitkä (497 cm) ja leveä (191 cm), mutta Bemarin vastaavaan malliin verrattuna erittäin matala, vain 142 senttiä korkea. Pitkä, yli 2,9- metrinen akseliväli yhdistettynä auton mataluuteen saavat sen vaikuttamaan jopa mittojaan suuremmalta. Autossa istutaan todella matalla, vaikka tilaa onkin pituussuunnassa suorastaan ruhtinaallisesti. Varsinkin pitkälle henkilölle sekä autoon laskeutuminen että siitä nouseminen tuottavat ongelmia. Kaikki neljä matkustamon ovea avautuvat reilusti, mutta takana olevien pää kolahtaa helposti voimakkaasti alaspäin kaartuvan oviaukon takareunaan. Edessä tilaa on reilusti yli parimetrisellekin henkilölle niin pituussuunnassa kuin leveyssuunnassakin. Kuskin ja apukuskin penkit ovat varustettu sähköisillä säätimillä, joten mukavan ajoasennon löytäminen sujuu kuin leikiten. Takapenkillä päästään nauttimaan lähes yhtä hyvistä tiloista kuin edessä. Istuma-asento on varsin makaava, joten päätilaa on riittämiin. Jos edessä istuu yli 190-senttinen henkilö, mahtuu hänen taakseen takapenkille istumaan toinen samankokoinen. Keskipaikka on kova. Leveyssuunnassa tilaa on tarpeeksi kolmelle keskikokoiselle aikuiselle. Tavaratilan luukku on valtava ja sen paljastama tila on leveä ja syvä. Tila on muodol-

HPH 40


KOEAJO: AUDI A7 taan lähes täydellinen suorakulmio. Ruuma on kooltaan 535 litraa, joten jopa täysikokoiset golfbägit sopivat sinne h e l p o sti. Tilan syvyyden, erittäin matalan nostokorkeuden sekä pitkälle ulottuvien takapuskurien vuoksi vaatteet voivat helposti likaantua tavaroita pakatessa autoon tai sieltä pois. Jos kantamuksia on paljon eikä niitä voi laskea käsistä, voi takaluukun avata myös niin, että liikuttaa jalkaansa takapuskurin alla, jolloin tavaratilan luukku aukeaa. Koeajossa ollut A7 oli varustettu kolmelitraisella ja 218-hevosvoimaisella turbodieselillä, joka riittää mainiosti jokapäiväiseen ajeluun. Kiihtyvyys nollasta sataan sujuu noin seitsemässä sekunnissa ja huippunopeutta autolle luvataan 250 km/h. Tuollaisia nopeuksia teillämme ei tunnetusti pääse kokemaan, mutta jos kuski tykkää matkustella Keski-Euroopassa, häntä lohduttanee tieto siitä, ettei autolla ainakaan jäädä jumiin sikäläisillä moottoriteillä. Seitsenvaihteinen Tiptronicvaihteisto vaihtaa lähes huomaamattomasti. A7 painaa 1900 kiloa, joten moottorilla on varsin suuri massa liikuteltavanaan. Siksi olikin miellyttävä yllätys huomata, että polttoainetta kului keskimäärin niukasti alle seitsemän litraa satasella. Kaupungissa kulutus toki nousi päälle kahdeksan ja puolen litran, kun taas maantiellä kulutus painui hetkittäin jo alle viiden ja puolen litran. Polttoainetankkiin mahtuu 73 litraa dieseliä, joten säästeliäällä ajolla voi yhdellä tankillisella ajella yli tuhatkin kilometriä. A7 oli varustettu quattronelivedolla, joten tämä Audi on kuin tehty suomalaisiin keleihin. Auton varusteisiin kuuluva Autohold pitää auton paikallaan, kun ollaan esimerkiksi HPH 41


KOEAJO: AUDI A7 liikennevaloissa. Jalkaa voi pitää pienen matkan päässä kaasupolkimesta. Pieni, mutta nerokas keksintö, jonka soisi yleistyvän myös pienempiin kokoluokkiin. Mittavista tehoreserveistään huolimatta auto on parhaimmillaan rauhallisessa ajossa. Bulevardikruisailu sopii A7:n hienostuneille linjoille lähes yhtä hyvin kuin ajelu mutkaisilla rannikkoteillä. A7 on yksi hiljaisimmista koeajamistamme autoista ja kaasua täytyy painaa reilusti, jotta moottorin äänet kuuluisivat matkustamoon. Rengasmelukin tuntuu vaimeammalta, joten Ingolstadtin insinöörit voivat onnitella itseään hienosti tehdystä työstä. Kun puhutaan lähes 80 000 euron autosta, voidaan perustellusti odottaa, että varustelutaso on korkealla. Eikä Audi petä näitä odotuksia. Lisävarustelista on todella vai-

kuttava ja valitsemalla ne kaikki auton hinta kipuaisi helposti päälle sadan tonnin. A7 on varustettu LED-valoilla, jotka ovat erittäin tehokkaat. Lähivaloilla näkee helposti sadankin metrin päässä vaanivat vaarat ja kaukovalot valaisevat tienoota reilusti yli 200 metrin päässä. Audi A7 on kerrassaan erinomainen auto. Sen kaunis ulkomuoto ja sulavat linjat saavat sen vaikuttamaan sekä urheilulliselta että myöskin herraskaiselta.

Usealle päivälle ajoittuneen koeajomme aikana yksi jos toinenkin kadunkulkija pysähtyi katsomaan autoa ja ilmiselvästi tykkäsivät näkemästään. Ja kun kerran ominaisuudet vastaavat ulkonäköä, niin mikäs on autolla ajaessa. Audeja maahantuo VV-Auto Group Oy ja niitä myy Audi Center Herttoniemi.

Audi A7 Sportback 3,0 V6 TDI 160 kW quattro S tronic Hinta: 81 431 EUR Teho: 218 hv / 3250-4000 kierr/ min Vääntö: 500Nm / 1250-3250 kierr/min Paino: 1900 kg Vetokyky max: 2000kg Huippunopeus: A7 250km/h Kiihtyvyys 0-100km/h: 6,8 sekuntia

HPH 42

Yhd.kul. valm.ilm: A7 5,2 litraa Koeajon kulutus: A7 7,8


HERRANKUKKARON PERJANTAIRESEPTI

HPH 43


YRITYSHAKEMISTO, AAKKOSELLINEN Nimi

Sivunro Nimi

A Ajovarma 20 Akkupojat sisäkansi, 7 Alepa Herttoniemi 12 Alko Herttoniemi 7 Arita Helsinki 7 Arita Herttoniemi 7 Audi Center Helsinki 7 B Bilia Oy Ab Herttoniemi 9 Boulderointikeskus Isatis 8 C D Delta-Auto Oy Herttoniemi 7 F Flemingin Apteekki 5 G Golf & Travel -lehti 8 GolfMatkailu-lehti 8 H Helsingin Hautauspalvelu 8 Helsingin Hautauspalvelu: Tuhkan sirottelu mereen 10 - 11 Helsingin OP-Pankki Oyj Herttoniemi 12 Herrankukkaron perjantairesepti 43 Herttoniemen Apteekki 5 Herttoniemen kirjasto 8 Herttoniemen kirkko 20 Herttoniemen liikuntapuisto 9 Herttoniemen LVI-Huolto Oy 12 Herttoniemen sairaala 6 Herttoniemen seurakunta 20 Herttoniemen terveysasema 6 Herttoniemenrannan kappeli 20 Herttoniemenrannan liikuntapuisto 9 Hesburger Lanterna 12 Hälytysnumerot 5, 6 I Itä-Helsingin Lasi Oy 9 J JH-Premium Oy 9 Jollaksen räme 9 K Kallion Apteekki 5 Kampaamo-Parturi Salon Vienne 12 Kaupan liitto: Kaupan liitot yhdistävät voimiaan 38 - 39 Kiipeilykokemuksia Herttoniemessä 34 - 37 Kipparlahden Apteekki 5 Kirsikkapuiden katveessa Roihuvuoressa 21 - 23 K-Market Roihuvuori 12 K-Supermarket Hertta 20 K-Supermarket Laajasalo 20 Koeajossa Audi A7: Se kolmas saksalainen 39 - 42 Kotimaan matkailun helmiä: Hämeenlinna ruskan väreissä 13 - 15 Kotimaan matkailun helmiä: Hämeen linna 16 - 19

Sivunro

Kotipizza Herttoniemenranta 12 Kulosaaren kirkko 20 Kulosaaren seurakunta 20 L Laajasalon Apteekki 5 Laajasalon kirjasto 8 Laajasalon kirkko 20 Laajasalon liikuntapuisto 9 Laakkonen Helsinki 7 Laakkonen Helsinki 7 Laakkonen Herttoniemi 7 LadyGolf -lehti 9 Lidl Herttoniemi 20 Lukkovarikko Oy 20 M Marimekko Oyj 9 Megahertsin Apteekki 5 Mikroaitta 24 MTK: Suomen menestymisen mahdollisuudet löytyvät maaseudulta 29 MTK: Isokenkäisten Klubi on Vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys 2016 30 - 31 Myllypuron kirkko ja seurakunta 20 N Neste Oil Express Herttoniemi 8 Neste Oil Express Roihuvuori 8 Neste Oil Laajasalo 8 Nordea Herttoniemi 12 Norppa 9 O Opushammas 6 P Pankkiautomaatit 12 Pavel Oy 22 Pizzeria Foxy Bear 12 Pohjois-Helsingin Auto 7 Posti Herttoniemi 12 PuutarhaNikkarit 27 - 28 Q R R-Kioski Herttoniemi Erätori 8 R-Kioski Herttoniemi metro 8 R-Kioski Kulosaari 8 R-Kioski Laajasalo 8 R-Kioski Laivalahdenkaari 8 R-Kioski Laivalahdenportti 8 R-Kioski Roihupuhos 8 Raide-Jokeri: Raiteilla Itäkeskuksesta Keilaniemeen 2-3 Ravintola Kapteenin Kajuutta 12 Ravintola Opus Business Park 12 Ravintola Pikku Hukka 12 Ravintola Sailor’s 12 Ristorante Angelo 12 Roihupellon Autokorjaamo Oy 7 Roihuvuoren kirjasto 9 Roihuvuoren kirkko 20 Roihuvuoren seurakunta 20 S Salon Capill Nina 22

HPH 46


Savonlinnan Oopperajuhlat: Uutuuksien kesä 2016 Savonlinnan Oopperajuhlilla 32 - 33 Shell Herttoniemi 8 Shell Laajasalo 8 Siirtolapuutarhat Herttoniemessä 25 - 26 Sisällysluettelo 1 Siwa Laajasalo 20 Siwa Siilitie 11 20 Siwa Roihuvuori 20 Six-Cap Oy 9 S-Market Hitsaajankatu 20 Sports Car Center Herttoniemi 7 St1 Herttoniemi 8 St1 Herttoniemi AW4 8 Stadin Lasi Oy 9 Stansvikin lehto ja kaivosalue 9 Subway Herttoniemi 12 Suomen Kalenterit Oy 9 Suomen Palveluhakemistot 24 Suomen Yrittäjät ry 24 T Taksiasemat Herttoniemi 6

AR ©

Tammisalon kirkko Teboil Herttoniemi Tokmanni Herttoniemi U V Valintatalo Laajasalo Veho Herttoniemi Viikki-Vanhankaupunginlahti VV-Autotalot Oy Vuorilahdenpaadet Västra Finlands Guide Västra Nylands Guide W X Y Ympyrätalon Apteekki Å Ä Ö

HPH 47

20 8 8 23 7 12 7 12 24 24

5



Vuoden 2016 ohjelmistoa


Lasten satuooppera klo 15 Savonlinnasali (Kylpylaitoksentie 4) Varaukset Puh. 0600 900 900

Punahilkka

Maanantai 11.7., tiistai 12.7. ja maanantai 18.7.


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.