Vasemmiston jasenlehti 3/2013

Turvattu toimeentulo. Koti. Perusturvaa ja monimuotoista asumista.

Lisäbudjetista tukea asuntorakentamiselle ja homevauriokorjauksille. Sivu 12

Ex-mepit:

Vasemmisto Euroopan parlamenttiin! Sivu 8

Merja Kyllönen:

Budjetit ja rakenne- Onko kaikkein uudistukset – mistä köyhimmillä varaa pitää autoa? päätettiin nyt? Sivu 6

Sivu 12

Vasemmisto europarlamenttiin 2014 Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013

PÄÄKIRJOITUS a Kuva: Vesa Rant

Puoluesihteerin vinkit EU-vaalityöhön V

Järjestötyö, järjestötyö, järjestötyö!

uolueen onnistumista mitataan lähinnä kahdella mittarilla: vaalimenestyksellä ja jäsenmäärällä. Nämä puolestaan näkyvät vahvasti puolueen rahakirstussa. Vaaleja on tätä nykyä vaikeaa käydä ilman pätäkkää. Rahan puutetta voidaan korvata vapaaehtoistyöllä, jolla on aina ollut suuri merkitys puolueessamme. Tarvitsemme kaikkia tekeviä käsipareja, eikä tarvitse olla jäsen voidakseen kantaa kortensa kekoon. Katse on nyt EU-vaaleissa. Menkää EU-vaaliehdokkaiden tukiryhmiin reippaasti mukaan! On tärkeää, että jokainen löytää sen ehdokkaan tai ne ehdokkaat, joiden puolesta tehdä töitä. Ja otetaan ne kaveritkin mukaan. Tehdään töitä suupielet ylöspäin, rennolla ja mukavalla asenteella. Puoluetoimistoa vahvistetaan EUvaalikampanjan ajaksi valittavalla EU-vaalityöntekijällä. Hän tulee olemaan keskeisessä asemassa, kun työtä organisoidaan. Puoluetoimistolla suunnitellaan myös itse vaalikampanjaa, mietitään teemoja ja ilmettä, suunnitellaan kampanja-avausta, eurovaalilehteä ja mietitään rahojen riittävyyttä – työsarkaa riittää. Meillä on jo nyt erinomainen ehdokasjoukkue, joka täydentyy pitkin matkaa. Puoluevaltuusto nimeää kokouksessaan 23.–24.11 pääosan ehdokkaista, kevättä varten jätetään pari–kolme nimeä auki. Nyt on saatava se yksi paikka europarlamenttiin, mutta kahta paikkaa tavoitellaan tosissaan. Tämä edellyttää jokaisen työpanosta. Kun käärimme hihat ja teemme kunnolla töitä, alkaa tulosta syntyä. Ja EU-vaalit toimivat erinomaisena pohjana vuoden 2015 eduskuntavaaleja ajatellen.

aalityössä tärkeää on organisoituminen ja organisoiminen. Kuka tekee, mitä, missä, kenen kanssa ja missä tarkoituksessa? Kun tähän kysymyspatteristoon vastaaminen sujuu kuin vettä vain, ollaan jo pitkällä. Piirijärjestöjen tehtävänä on organisoida vaalityötä ja nyt on EU-vaalien vuoro. On tarpeellista, että jokaisessa piirissä keskustellaan vaaleista jokaisessa piirihallituksen kokouksessa. Hyvä olisi nimetä myös vaalityöryhmä, jolla on selkeä vastuu ja tehtäväksianto. Tärkeää on, että työ räätälöidään piirijärjestöissä oman maun mukaan niin, että alueelliset erityispiirteet tulee huomioitua. Onko esim. piirien varapuheenjohtajien joukossa sellainen henkilö, joka ottaisi vastattavakseen EU-vaalikampanjan? Tällä tapaa tehtäviä jakamalla voidaan helpottaa piirin puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan työtaakkaa. Myös yhdistyskenttä on syytä valjastaa vaalityöhön. Syys- ja kevätkokouksissa kannattaa miettiä, miten yhdistyksen jä-

Kuva: Matti Liimatainen

Vaalikampanjaa tehdään yhdessä ja iloisella ilmeellä.

senet voivat osallistua vaalityöhön. Yhdistyksistä voidaan ojentaa auttavaa kättä, niissä voi olla esimerkiksi soppatykki tai teltta, joita voidaan lainata. Ja esitteiden jakamiseen tarvitaan aina vapaaehtoisia, esitteet sujahtavat postilaatikoihin luontevasti iltalenkillä.

Tukiryhmät ovat keskeisessä asemassa ehdokkaan vaalityössä. Tukiryhmissä ideoidaan ehdokkaan sloganit ja kampanjailmeet, suunnitellaan vaalikiertueaikataulut, mietitään lehti-ilmoittelut ja muu materiaali. Myös yhteistyö muiden ehdokkaiden kanssa pitää suunnitella.

Marko Varajärvi Kirjoittaja on Vasemmiston puoluesihteeri

Partiets organisationsarbete i mittpunkt

artiets framgång kan mätas speciellt med framgången i valen samt medlemsantalet. Båda påverkar starkt partiets kassa. Och utan pengar är det svårt att genomföra valkampanjer. Blicken är nu i EUvalen. Partiet och kandidaternas valgrupper behöver frivilliga händer. Delta i valverksamheten! Och riksdagsvalen är redan runt hörnet. Nu är det viktigt att vi organiserar partiets verksamhet. Inga val vinns utan hårt arbete!

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013 Valtakunnallinen painos 61.000 kpl | Kustantaja Vasemmistoliitto rp | Päätoimittaja Marianna Rautiainen Ulkoasu Banzai Marketing Oy | Paino Suomen Lehtiyhtymä

www.vasemmisto.fi

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013

Kuva: Justus Mollberg

Puoluekokousedustajia äänestämässä.

Uudet asiakirjat nyt hyötykäyttöön toiminnassa Vasemmiston puoluekokouksessa 8.–9.6.2013 Tampereella valittiin uusi puoluejohto, hyväksyttiin asiakirjat Punavihreä tulevaisuus ja Vasemmiston toiminta 2020-luvulle sekä tehtiin vastaukset puoluekokoukselle tulleisiin 99 aloitteeseen.

uoluekokouksen päätökset teki 300 eri puolilta Suomea valittua puoluekokousedustajaa. Lisäksi kokoukseen osallistui parisataa kokouksen seuraajaa, talkoolaista, median edustajaa ja vierasta. Puoluekokouksen valitsemat 55 puoluevaltuuston jäsentä ja 16 puoluehallituksen jäsentä päättävät Vasemmiston valtakunnallisista asioista seuraavan kolmen vuoden aikana vuoden 2016 puoluekokoukseen asti. Näitä asioita ovat esimerkiksi miten puoluekokouksen päätökset pitää laittaa käytäntöön, osallistutaanko hallitustyöhön ja kenestä tulee eurovaaliehdokkaita. Puoluekokousta edelsi aktiivinen keskustelu ja järjestökäsittely, kun puoluekokoukselle ehdotettujen asiakirjojen luonnoksien eri versioita käsiteltiin ympäri Suomea piirijärjestöissä, kunnallisjärjestöissä ja paikallisyhdistyksissä.

Punavihreän tulevaisuuden sisältöä on levitettävä

Puoluekokouksen hyväksymä asiakirja ”Punavihreä tulevaisuus” kertoo, millaista yhteiskuntaa Vasemmistoliitto tavoittelee. Asiakirjan ydin on selkeä: sopeutuminen luonnon asettamiin rajoihin ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus edellyttävät toisiaan. Asiakirja kertoo, miten järjestyy punavihreän yhteiskunnan tuotanto ja talous, millaista on työ, toimeentulo ja asuminen punavihreässä yhteiskunnassa ja miten punavihreää yhteiskuntaa hallitaan. Puoluekokouksen jälkeen ensimmäinen tehtävä on levittää asiakirjan sisältöä. Se on luettavissa netissä Vasemmiston verkkosivuilla ja pian myös painettuna vihkona. Asiakirjasta valmistellaan myös kahta vi-

takulttuuri ja organisaatio kumpuaa parhaimmillaan yhteisistä vasemmistolaisista arvoistamme. Asiakirjan punaisena lankana kulkee se, että Vasemmistoliitto ei ole yhtä kuin sen puheenjohtaja tai eduskuntaryhmä, saati puoluetoimisto. Vasemmisto on kaikki se toiminta, mitä sen aktiiveista, jäsenistä ja kannattajista yhdessä muodostuu. Sen vuoksi jokainen voi vaikuttaa siihen, toimiiko Vasemmisto avoimena ja demokraattisena joukkoliikkeenä, voivatko kaikki kokea olevansa tervetulleita ja arvostettuja tovereita, olemmeko vahva ja vaikuttava puolue valtuustosaleista europarlamenttiin ja onko toiminta juuri sen näköistä kuin tekijänsäkin. Asiakirjan tarkoitus on tarjota ideoita ja kättä pidempää järjestötoiminnan kehittämiseen puolueen kaikilla tasoilla. Yksi hyvä hetki selailla asiakirjaa on esimerkiksi oman järjestön toimintakertomuksen kirjoittamisen aika. Asiakirjassa on lukemattomia erilaisia tulokulmia järjestötoimintaan. Niistä kannattaa omassa järjestössä poimia muutama, joihin kerrallaan keskitytään ja joiden suhteen toimintaa kehitetään entistä paremmaksi. Puoluekokouksen hyväksymät asiakirjat ja vastaukset aloitteisiin löytyvät Ohjelmat-valikosta sivuilta vasemmisto.fi

n u uutee t s u t u T htoon, puoluejo a raavall u e s t y esittel alla! aukeam

Kuva: Justus Mollberg

Puoluekokouksen osallistujat saivat poseerata ilmastoasiaa ajavan pingviinin kanssa.

deota. Piirijärjestöissä on jo sovittu pidettäväksi useita tilaisuuksia, joissa asiakirjasta keskustellaan. Näitä tilaisuuksia tarvitaan lisää. On tärkeää saada asiakirja keskusteluun puolueen ulkopuolella. Asiakirjaa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Jouko Kajanoja esitteli sitä Sitran asiantuntijoille. Nämä ihmettelivät myönteisten kommenttien lisäksi, miksei kaikilla puolueilla ole ohjelmaa, jossa ne kertoisivat, millaista yhteiskuntaa haluavat olla rakentamassa. Vasemmisto onkin tässä edelläkävijä, ja tämä tilanne on käytettävä hyväksi. Asiakirja on tarkoitettu ohjaamaan päi-

vänpolitiikkaa. Tarvitaan strategia punavihreän tulevaisuuden rakentamiseksi ja se tulee näkymään puolueen EU- ja eduskuntavaalien ohjelmissa. Parhaimmillaan syntyvät suuntaviivat punavihreäksi hallitusohjelmaksi, jonka rakentamiseen osallistuu punaisia ja vihreitä puolueita sekä ay-liikettä ja kansalaisjärjestöjä, ja joka saa lopulta enemmistön tuen vaaleissa.

Vasemmiston toiminta kohti 2020-lukua

Toisessa puoluekokouksen hyväksymässä asiakirjassa kuvataan, millainen toimin-

Uudennäköiset vasemmisto.fi -sivut! V

asemmistoliiton verkkosivut ovat saaneet uuden ilmeen. Niillä tuodaan entistä paremmin esille Vasemmiston tapahtumat, tiedotteet sekä kansanedustajien ja muiden aktiivien julkaisut. Käytämme paljon omien jäsenten ja kannattajien kuvia, voit lähettää omia kuviasi meille: marianna.rautiainen@vasemmistoliitto.fi Uudistus päivitetään syksyn mittaan myös puolueen piirijärjestöihin, Vasemmistonaisten sivuihin sekä ruotsin- ja englanninkielisiin versioihin. www.vasemmisto.fi

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013

Puoluekokous valitsi puoluejohdon valtuutettuna ja kansanedustajana. Paavo on toiminut viimeiset neljä vuotta Vasemmiston puheenjohtajana. Hänen tehtävänsä on pyrkiä tuomaan poliittisessa päätöksenteossa ja julkisuudessa esille yli 10 000 Vasemmiston jäsenen ja yli 200 000 kannattajan näkemyksiä ja arvoja. Teknisesti se tapahtuu kokouksia johtamalla, mutta käytännössä kaikella muullakin toiminnalla. Paavo tekee töitä sen eteen, että puolueelle ja sen kannattajille tärkeitä asioita saadaan edistettyä yhteiskunnassa. Tehtävänä on pyrkiä saamaan Vasemmiston kannatus nousuun ja innostaa kaikkia puolueen jäseniä, kannattajia ja symppareita toimimaan aktiivisesti ruohonjuuritasolla ja vaikuttamaan. Hänelle tärkeimpuheenjohtaja piä arvoja ovat oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja tasa-arvo. Paavo Arhinmäki – Jokaisessa päätöksessä pitää huomielsinkiläinen kulttuurin ja urheilun oida tavalliset pieni- ja keskituloiset duuintohimoinen harrastaja. Työskente- narit, työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja lee nykyään näiden asioiden parissa myös pienyrittäjät sekä ympäristö ja ilmasto. ministerinä. On tehnyt puoluepolitiikkaa 1990-luvun puolivälistä mm. Vasemmistonuorten puheenjohtajana, kaupungin-

1. varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen

asemmiston varapuheenjohtaja ja ensimmäisen kauden kansanedustaja Riihimäeltä. On ollut Vasemmiston varapuheenjohtaja vuoden 2007 puoluekokouksesta lähtien. Vaikuttaa eduskunnassa mm. lakivaliokunnassa ja kanslia-

toimikunnassa. On ollut mukana kunnallispolitiikassa pitkään ja on Riihimäen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja. Aino-Kaisa kiertää maata tapaamassa puolueen kannattajia ja aktiiveja sekä puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa, jotka koskevat useimmiten sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa. Varapuheenjohtajana Aino-Kaisa on myös puoluehallituksessa, joka määrittelee puolueen linjan poliittisesti merkittävissä asioissa. Hän on mukana myös viikoittain kokoontuvassa hallitusryhmässä, joka ohjaa puolueen ministerien työtä. Koska puolueen puheenjohtaja on ministeri, eikä sen myötä ehdi kaikkeen, on Aino-Kaisa ollut jakamassa Arhinmäen taakkaa ja hoitanut sellaisia tehtäviä, joihin hän kansanedustajana ja varapuheenjohtajana on ollut sopiva henkilö. Aino-Kaisa odottaa Vasemmistolta aktiivista, vaikuttavaa, avointa ja oikeudenmukaista politiikkaa hyvässä hengessä. – Omaa toimintaani niin kunta- kuin eduskuntatyössä ohjaa vahvasti tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Kaikista on pidettävä huolta.

2. varapuheenjohtaja Sari Moisanen

emiläinen konetekniikan insinööri ja tuotantotalouden insinööriopiskelija. Opintojen ohella Sarin arkea rytmittävät luottamustehtävät: hän on valtuutettu ja Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kemi-Tornio-alueen kehittämiskeskuksen seutuhallituksen puheenjohtaja, Lapin liiton hallituksen jäsen ja Itellan hallintoneuvoston jäsen. Sari edustaa puoluejohdossa pieniä kuntia ja harvaan asuttua Suomea. Hänen mielestään Vasemmiston täytyy säi-

lyttää vahva aluepoliittinen näkökulma päätöksenteossa. Yhdessä tehdyillä päätöksillä on valtaa, ei niinkään henkilöillä. – Rivakan alun jälkeen odotan tältä puoluekokouskaudelta yhdessä tekemisen meininkiä, Vasemmiston kannatuksen vahvistumista ja arjen politiikan tekemistä punavihreän tulevaisuuden puolesta.

3. varapuheenjohtaja Kalle Hyötynen

amperelainen kaupunginvaltuutettu ja Vasemmiston Pirkanmaan piirin puheenjohtaja. Lisäksi hän on pääluottamusmies ja ammatiltaan mittakirvesmies. Tällä puoluekokouskaudella Kalle haluaa valmistella vuoden 2015 eduskuntavaalien organisoinnin siten, että ainakin viime eduskuntavaaleissa menetetty toinen kansanedustajan paikka saadaan Pirkanmaalle takaisin. Hän haluaa myös vahvistaa yhteyksiä eri alojen työntekijöihin, koska pelkkä ay-liikkeen johdon ja Vasemmiston välinen kanssakäy-

minen ei riitä. – Useisiin työelämään liittyviin kysymyksiin asiantuntijoita ovat varsinaiset työpaikkatoimijat, työntekijöiden luottamushenkilöt ja itse työntekijät. Kalle hakee Vasemmistoliitolle räväkkää, avointa ja aloitteellista politiikantekoa. – Puolueen tulee olla helposti lähestyttävä.

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013

Kuva: Hanna Raijas / Framepage

puoluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja Pia Lohikoski

ahden lapsen äiti ja kansalaisaktivisti Keravalta. Myös valtiotieteiden maisteri, valtuutettu ja Keravan kaupunginhallituksen jäsen, joka työskentelee Vuokra-

laiset VKL ry:n järjestö- ja koulutuspäällikkönä. Pia on myös eurovaaliehdokas vuoden 2014 vaaleissa. Pari kertaa vuodessa kokoontuvan

puoluevaltuuston varapuheenjohtajana Pialla on vastuuta kokousten onnistumisesta. Hän kertoo pitävänsä huolta siitä, että kentän ääni kuuluu puoluejohdossa. Pia on johtanut Vasemmiston perhepoliittista työryhmää, jonka kautta on nostettu esiin lasten ja lapsiperheiden asioita puolueessa. Puoluekokouskaudelta Pia odottaa Vasemmiston Eurooppa-politiikan terästäytymistä eurovaalien ja eduskuntavaalien lähestyessä. Pian mukaan eurokriisi näkyy arjessa, kun sen varjolla toteutetaan talouskuripolitiikkaa, joka lopulta vaikuttaa palveluihin myös ruohonjuuritasolla Suomen kunnissa. – Epädemokraattinen ja kansanvallan rahan alttarille uhrannut europolitiikka on tullut tiensä päähän. Lopetetaan kumartelu pankkiirien edessä ja rakennetaan kansalaisten tasa-arvoinen Eurooppa. Lapset ja nuoret ovat nyt jäämässä talouskriisin suurimmiksi häviäjiksi ja väliinputoajiksi ja tarvitaan heidän asemansa parantamista Euroopassa, köyhyyden ehkäisyä ja koulutustakuuta.

puoluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja Anssi Repo

T puoluevaltuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen

ululainen pian valmistuva opiskelija ja kaupunginvaltuutettu. Puoluekokous valitsi hänet puoluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi. Hanna on vastuussa puoluevaltuuston työskentelyn johtamisesta. Puoluevaltuusto on puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä ja koostuu eri puolelta Suomea tulevista ihmisistä. Puoluevaltuuston vetämisessä on iso valta ja vastuu puolueen sisäisen kehityksen ja hengen kannalta. Lisäksi Hannan rooli on olla yksi puolueen näkyvistä kasvoista. Hanna odottaa puolueen toimintatapojen kehittymistä entistä tehokkaampaan, avoimempaan ja vaikuttavampaan suuntaan. Järjestökoneen on oltava kunnossa, jotta Vasemmisto saisi hienot poliittiset tavoitteensa läpi. – Odotan, että Vasemmisto pystyy tarjoamaan entistä uskottavamman punavihreän vaihtoehdon lyhytnäköiselle oikeistolaiselle talouspolitiikalle ja rasistiselle oikeistopopulismille.

iston m m e s Va uusi hto puoluejo sä! s y l e t t i es

v-ohjaaja Yleisradiossa, jolla on viisi aikuista lasta ja kolme lapsenlasta. On kasvanut Helsingissä ja elänyt yli kolmekymmentä vuotta Ylöjärvellä, jossa hän on kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vakaumuksellinen humanisti. Anssi on Vasemmistoliiton puoluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja, Vasemmiston Ylöjärven kunnallisjärjestön puheen-

johtaja, Pirkanmaan piirijärjestön työvaliokunnan jäsen ja piirihallituksen varajäsen. Hän odottaa keskustelun lisääntymistä Vasemmistoliitossa, poliittisten tavoitteiden selvempää asettamista ja poliittisen ilmaisun parantamista ymmärrettävämmäksi. Paikallisyhdistystoiminnan kehittämisen elävämmäksi hän katsoo yhdeksi kauden tärkeimmistä tavoitteista.

osa tehtäväkenttää, samoin vaalipäällikkönä toimiminen eri vaaleissa. – Vaalitappiot eivät mieltä nostata. Vaaleissa menestyminen on se mittari, jolla työtäni voi tällä puoluekokouskaudella arvioida. Europarlamentaarikon paikka on tultava, EU-parlamentti on merkittävä vallan käyttäjä. Kansanedustajien määrän on noustava. Se vaikuttaa vahvasti siihen, miten saamme poliittista viestiämme vietyä valtakunnan tasolla eteenpäin.

Kuva: Tuula Leskinen

Markon viesti jäsenille:

Työt tehdään yhdessä

puoluesihteeri Marko Varajärvi

min sanoin ”kemiläinen puolueen työmyyrä”. Suomi on tullut Markolle tutuksi asuessaan akselilla Tornio-Jyväskylä-Helsinki-Oulu-Rovaniemi-Kemi. Ruotsin kieli on hänelle tärkeä asuttuaan 13 ensimmäistä vuottaan Luulajassa. Puoluesihteeri pitkälti huolehtii puolueen käytännön toiminnasta ja organisaation kehittämisestä. Työnkuva on haasteellinen, mutta Marko kertoo yhteistyön olleen aina lähellä sydäntä ja oppivansa mielellään uutta. – Työskentely on joukkuepeliä, puolu-

een työntekijät ovat kovia puurtajia ja vapaaehtoisten työpanos on merkittävä. Jäsenten, yhdistysten puheenjohtajien, toiminnanjohtajien ja puolueen päättävien elinten ja henkilöiden kanssa työskentelyn on oltava sujuvaa. Puoluesihteeri ja muu puoluejohto yhdessä vastaavat Vasemmiston poliittisista linjauksista: – Valittu johto linjaa, itse mielelläni komppaan ja otan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Puoluesihteerin vastuuta on myös kokousten ja puoluekokouksen valmistelut ja niiden toimeenpano. Puolueen yhteiskuntasuhteet ja kansainvälinen toiminta ovat

Organisoituminen on tärkeää, yksin ei vaalivoittoja oteta, työtä tehdään yhdessä. Piirijärjestöt ovat keskeisessä asemassa, sillä alueilla tehdään käytännön työ, jota puoluetoimisto tukee. Jäsenet, paikallisyhdistykset, tukiryhmät, toimintaryhmät, piirihallitus, piirikokoukset, valtuustoryhmät, kuntien lautakunnat – meillä on liuta tekeviä käsiä monessa mukana ja jokainen meistä on viestinviejä. Olkaa myös viestintuojia, kuuntelen herkällä korvalla sitä, mitä mieltä jäsenet ja kannattajamme ovat. Yhdistyskentän toimivuus on avainasemassa, kun vaalityötä organisoidaan. Aion kiertää piirijärjestöjä ja käydä yhdistyskenttää läpi, jotta tiedän, missä sen osalta mennään. Haluan omalta osaltani viedä eespäin sitä politiikkaa, jota puoluekokous, valittu johto, eduskuntaryhmä, ministerit ja jäsenistö haluavat. Tämä tapahtuu yhteistyössä, kaikkien mielipide on tärkeä.

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013

Budjetit ja rakenneuudistukset – mistä päätettiin nyt? 1. Varsinaisesta budjetista

2. Lisäbudjetista

• Hyväksyttiin pääosin kevään kehysriihessä sovitun mukaisesti.

• Työllistävään elvytykseen käytetään lähes 500 miljoonaa, josta 350 miljoonaa lisäbudjetista.

• Päätettiin verouudistuksesta yrityksille ja niiden omistajille. Valtion tulot laskevat, kun yhteisöveroa alennetaan, ja nousevat, kun yritysten verotukia leikataan ja osinkoveroa kiristetään. Yhteensä uudistus vähentää valtion tuloja lähes 500 miljoonaa. • Osinkoverojen korotuksen yhteydessä päätettiin poistaa mahdollisuus muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi. • Verojen välttely holding-yhtiöillä käsitellään lakien hyväksymisen yhteydessä. •

• Homekouluja, päiväkoteja, terveysasemia ja sairaaloita korjataan kunnille osoitettavilla lisämäärärahoilla. • Rautateiden, siltojen ja teiden kunnostamisia aikaistetaan. • Asuntorakentamista tuetaan ja Helsinki-Vantaan lentokenttää laajennetaan. Näissä hankkeissa on myös yksityistä pääomaa, jolloin kokonaiselvytys nousee yli kahteen miljardiin.

Pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämistä kunnallisveron progressiota lisäämällä jatkettiin korottamalla ansiotuloja perusvähennyksiä 30 eurolla.

Paavo Arhinmäki:

Rakenneratkaisuissa on plussia ja miinuksia Puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan Vasemmiston puoluevaltuustossa marraskuussa arvioidaan, voidaanko vähennykset kuntien tehtäviin toteuttaa leikkaamatta hyvinvointia. Kuva: Saara Mansikkamäki

3. Rakenneuudistusohjelmasta • Työttömille mahdollistetaan työn vastaanotto ilman, että tuet välittömästi leikkaantuvat. Asumistukeen tulee 400 euron ja työttömyysturvaan 300 euron suojaosuus. • Harmaata taloutta vastaan toimitaan laajentamalla veronumero rakennuksilta myös muille aloille sekä tiukentamalla tilaajavastuulakia. • Kuntien velvoitteiden ja niiden mukana menojen määrä on kasvanut nopeammin kuin kuntien tulot. Hallitus selvittää syksyn aikana mitä velvoitteita voidaan poistaa, jotta kunnat voivat vähentää menojensa kasvua miljardilla. Kuntien velkaantumisen lopettamiseen tarvittava toinen miljardi saadaan veroja korottamalla ja tuottavuutta lisäämällä.

• Kotihoidontuki jaetaan tasan molempien vanhempien kesken.

oliittinen syksy alkoi taas kovalla väännöllä, kun esitys vaalikauden toiseksi viimeisestä budjetista on viety eduskuntaan. Samalla on lyöty kiinni suuret linjat niin sanotuista rakenneratkaisuista. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki huomauttaa, että keskeiset budjettipäätökset tehtiin jo kevään kehysriihessä. Syksyllä tukittiin vielä porsaanreikiä verotuksessa, erityisesti osinkojen kohdalla. Arhinmäen mukaan Vasemmistolle vaikea paikka oli yhteisöveron rutka alennus, joka vähentää valtion tuloja lähes 500 miljoonalla eurolla. Toisaalta työllistävään elvytykseen käytetään lähes 500 miljoonaa euroa. – Tällä rahalla tehdään tarpeellisia homekoulujen, päiväkotien ja sairaaloiden kunnostuksia. Lisäksi teiden ja rautateiden kunnostamista aikaistetaan. Nämä eivät ole aivan vähäisiä panostuksia tässä taloustilanteessa, Arhinmäki kuvaa.

• Opintorahan kokonaissumma pysyy samana, mutta se maksetaan 5 kuukautta lyhyemmässä ajassa jolloin opintoraha nousee noin 30 eurolla.

Vasemmisto ei sitoutunut kuntaleikkauksiin

• Koska vielä ei ole tiedossa, mitä velvoitteita vähennettäisiin, ei Vasemmisto sitoutunut päätökseen. Syksy tehdään töitä sen eteen, että velvoitteita vähentämällä ei lisätä eriarvoisuutta ja huononneta peruspalveluita. • Esiopetuksesta tehdään kaikille pakollinen, koska nykyisin usein juuri ne lapset, jotka eniten esikoulua tarvitsisivat, jäävät sen ulkopuolelle. • Oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen, jolloin peruskoulunsa päättäville on tarjottava toisen asteen koulutusta, oppisopimusta, työpajatoimintaa tai ns. kymppiluokka. Nykyisin viisi tuhatta peruskoulun päättävää nuorta jää vuosittain tyhjän päälle. • Kokopäivähoito-oikeus rajataan oikeudeksi osa-aikaiseen päivähoitoon, mikäli vanhempi on perhevapaalla kotona. Työttömien ja pätkätyöläisten lapsilla säilyy oikeus kokopäivähoitoon. Sosiaalisin perustein voidaan myöntää kokopäivähoito myös perhevapailla olevien vanhempien lapsille.

Suurimman huomion julkisuudessa on silti haukannut hallituksen rakenneuudistus-

ohjelma. Arhinmäen mielestä on tunnustettava, että paperista löytyy plussia ja miinuksia. – Tärkeisiin parannuksiin kuuluu se, että asumistukeen tulee 400 euron ja työttömyysturvaan 300 euron suojaosuus. Tämä parantaa aidosti työttömien asemaa, vaikka suurin haaste onkin uusien työpaikkojen luominen. – Myös esiopetuksen tekeminen velvoittavaksi sekä oppivelvollisuusiän nostaminen ovat olleet Vasemmiston tavoitteita pitkään. Plussiin Arhinmäki laskee myös sen, että hallitukselta tuli aikaisempaa selvempi kirjaus harmaan talouden vastaisesta taistelusta. Keskustelu kotihoidon tuen jakamisesta molempien vanhempien kesken on Arhinmäen mielestä saanut erikoisia piirteitä. – Poliittinen oppositio näyttää nyt käyttävän kaikki paukkunsa äitien ja isien tasaarvon vastustamiseen. Keskustalle ja perussuomalaisille näyttää olevan periaatekysymys, että nimenomaan äidit hoitavat lapsia kotona. Arhinmäen mielestä lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen osaaikaiseksi perhevapailla olevien vanhempien lapsilta kuuluu rakenneriihen huonoihin päätöksiin. Tärkeää oli kuitenkin turvata täysi päivähoito-oikeus työttömien lapsille ja sosiaalisista syistä. Vaikein pala on kuitenkin päätös, jossa on tarkoitus kuntien tehtävien ja velvoitteiden kaventamisen kautta keventää kuntatalouden painetta miljardilla eurolla. – Oleellista on se, että tällä ei leikata hyvinvointipalveluita. On tärkeää, että Vasemmisto osallistuu tähän työhön. Marraskuun puoluevaltuustossa arvioimme lopputuloksen, minkälaiseksi kuntapaketti muodostuu. Antero Eerola

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013

Punainen Vaara videoi ja kannustaa kulttuurin tekemiseen Tapahtumataltiointia ja -tuotantoa, livestreamingia, lyhytelokuvia, kulttuuriprojekteja, toimistotilojen ja laitteiden vuokrausta, videoeditointia… Punaisen Vaaran tarjonta lisääntyy koko ajan osuuskunnan jäsenten myötä.

aisen ppaikka kk on NNaisen

ll vasemmalla Tule mukaan!

2.–3.11. 2013 Helsingissä

Vaikuta &Viihdy!

Vasemmistonaiset järjestää 2.–3.11.2013 joka kolmas vuosi pidettävän valtakunnallisen ”puoluekokouksensa” Lintulahdenkadulla Helsingissä. KOKOUKSESSA MM.

Valitaan verkostolle

Hyväksytään uusi uljas

{Valtikka}

ohjelma

uusi toimikunta

unainen Vaara -osuuskunnan synty ajoittuu syksyn 2012 kunnallisvaaleihin ja niitä varten kuvattuihin ”Ehdolla”-videohaastatteluihin. Osuuskunnan 14 perustajajäsenestä kahdeksan toimi tuolloin vapaaehtoispohjalla ja talkoohengessä kuvaten ehdokkaista haastatteluja nettiin. Porukan punaisuudesta kertoo se, että perustajajäsenistä yhdeksän oli itsekin Vasemmiston kunnallisvaaliehdokkaina. – Ehdolla-sarja toteutettiin ennen osuuskunnan perustamista ja osin tämän spontaanin projektin kautta myös osuuskunta sai alkunsa, muistelee Punaisen Vaaran Sini Salmenjoki. Perustamispaperit täytettiin huhtikuussa 2013, kun Osuuskunta Punainen Vaara Productions perustettiin. Vasemmiston jäsenten ja järjestöaktiivien lisäksi mukaan on tullut mm. videoalan ammattilaisia ja bänditoimintaa pyörittäviä henkilöitä. Salmenjoen lisäksi hallituksen jäseniä ovat Jaakko Tiikasalo (pj), Ilkka Levä ja Marika Hyvärinen. Osuuskunnan yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä ihmisten osallisuutta kannustamalla heitä toimimaan ja osallistu-

maan itse aktiivisesti kulttuurin tekemiseen. Seminaarikuvauksia on ollut useampia, aina parin tunnin streamauksesta kahden päivän kokouksiin (mm. puoluekokous 2013). Lisäksi on tehty henkilöhaastatteluita. Kuvaamisen ja äänittämisen lisäksi Sini Salmenjoki kertoo Punaisen Vaaran tekevän mm. taittotöitä, koulutusta, kulttuuriprojekteja ja tapahtumatuotantoa sekä myös vuokraavan laitteita. – Puoluekokouksen kuvaus oli iso esilletulo järjestökentän näkökulmasta. Nyt tavoite on keskittyä streaming-keikkojen ja videoeditointien lisäksi käsityöjuttuihin. Suunnitelmissa on valmistaa kampanjatuotteita (VoteWear-idealla) ja levittää osuuskunnan osaamista koulutuksien avulla laajemmalle joukolle. Katso Punaisen Vaaran videot Youtubessa: youtube.com/user/PunainenVaaraKanava Katso mm. puoluekokousvideot: bambuser.com/channel/Vasemmistoliitto punainenvaara.fi

Tilaa Punavihreä tulevaisuus t-paita! Hinta 20 E

+ postiennakko ja -kulut (5,46 E per paita)

• Reilun kaupan luomupuuvillaa. • Väri musta. • Koot Classic mallissa S–XXL ja Lady Fitissä S–XL. Tilaukset: vas@vasemmistoliitto.fi

& sille puhenainen, sekä kaksi varapuhenaista. Nykyiset ovat valt.yo Saila Ruuth, toimittaja Pirkko Kotila ja opettaja Mervi Uusitalo (ent. Lappalainen).

naispoliittinen

SEMINAARIOSUUS

ILTABILEET

Kiinnostavia

Juhlitaan

naispoliitt p isia kysymyksiä yy y myös taiteen keinoin

syksyn kaamos nurin

Valtakunnallinen kokous on kaikille avoin! Sukupuolesta riippumatta. Päätösvaltaa käyttävät Vasemmistonaisten verkoston jäsenet eli Pippuri-lehden tilaajanaiset ja Vasemmistoliiton naisjäsenet. Matkakulut korvataan: 20 euron omavastuu.

Tervetuloa siis päättämään, viihtymään, tutustumaan ja tekemään vasemmistofeminististä politiikkaa iikkaa! – Vasemmistonaisten Lisätietoja: Valtikka vasemmistonaiset.fi lena.paju@vasemmistoliitto.fi Puhelin 050 5911 216

‡

Tilaa Vasemmistoliiton

UUTISKIRJE

sähköpostiisi: vas@vasemmistoliitto.fi Sisältää viikon kiinnostavimmat blogit, viimeisimmät tiedotteet, tärkeimmät uutiset ja muuta ajankohtaistietoa kansanedustajilta ja muilta vasemmistoliittolaisilta. Ilmainen myös ei-jäsenille.

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013

Euroopan pääkallonpaikalle tarvitaan myös Vasemmistoa Eurovaalien aikataulu

änestys

Tähänastiset Vasemmistoliiton mepit eli Euroopan parlamentin edustajat todistavat, että parlamentissa voi vaikuttaa monenlaisiin asioihin, verkostoitua eurooppalaiseen vasemmistoperheeseen ja saada hyödyllisiä tietoja.

Inna Ilivitzky

ukonen Marjatta Stenius-Ka Esko Seppänen

Kysyimme ex-mepeiltä: 1) Miksi on tärkeää, että Vasemmistolla on paikka europarlamentissa? 2) Minkä koet tärkeimmäksi saavutukseksesi meppikaudellasi? Inna Ilivitzky (MEP 1999)

1) Vasemmistolaisen arvomaailman edustajia on oltava Euroopan ytimessä, jossa tehdään linjauksia siitä, mitä EU:ssa tapahtuu. Myös tiedonsaannin kannalta on tärkeää olla paikalla. 2) Tärkein saavutukseni liittyi eläinlääkärin ammattiini: se oli eläinkuljetuslainsäädännön vieminen eteenpäin. Kielitaitoni ja vilkkaan sosiaalisuuteni kautta pystyin myös luomaan Vasemmistolle hyödyllisiä verkostoja.

Esko Seppänen (MEP 1996–2009)

1) Paikka europarlamentissa ankkuroi puolueen eurooppalaiseen vasemmistoperheeseen ja ehkäisee ennalta aatteellista syrjähyppelyä. 2) En halua nimetä 13 vuoden ajalta yhtä ”saavutusta”, mutta koen käymäni kolmen europarlamenttivaalin tuloksen kertovan äänestäjien luottamuksesta työhöni ja linjanvetoihini. Koen sen luottamuksen synnyn olleen hyvä ja velvoittava saavutus, johon oli suhtauduttava nöyrästi.

Marjatta Stenius-Kaukonen (MEP 1995–1996)

1) Europarlamentissa käsitellään nykyään todella paljon Suomeakin koskevia asioita. Porvarienemmistö on vahvempi kuin minun aikanani. Hyvinvointivaltiota ja sosiaaliturvaa puolustavien näkemysten toivoisi pääsevän vahvemmin esille. 2) Kokemukseni mukaan pienen maan pienen puolueen edustajakin pystyy vaikuttamaan asiantuntemuksellaan. Suomalaisten meppien yhteistyöllä saimme Itämeren kaasuputken transeurooppalaisten verkkojen luetteloon, joka oli edellytys hankkeen etenemiselle. Työntekijöitä suojelevan karsinogeenidirektiivin raportoijana vaikutin erään syöpävaarallisen aineen saamiseen direktiivin piiriin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa edistin rasvattoman maidon saamista tuen piiriin kouluissa ja levitin tietoa suomalaisesta maksuttomasta kouluruoasta. Lisäksi Outi Ojala on ollut Vasemmiston europarlamentaarikko vuosina 1996–1999.

14.–17.5. ennakkoä ulkomailla

änestys 14.–20.5. ennakkoäa kotimaass 25.5. sunnuntai: 20 vaalipäivä kello 9–

Outi Ojala

Vasemmiston eurovaaliehdokkaat 2014 Vasemmiston puoluehallituksen 12.6. nimeämät ehdokkaat: • Eila Aarnos, kaupunginvaltuutettu, tutkija, psykologian tohtori, Kokkola • Li Andersson, Vasemmistonuorten puheenjohtaja, Turku • Merja Kyllönen, liikenneministeri, Suomussalmi • Annika Lapintie, kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Turku • Pia Lohikoski, VTM, järjestö- ja koulutuspäällikkö, Kerava • Heikki Patomäki, Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori, valtiotieteen tohtori, Helsinki • Eila Tiainen, kansanedustaja, Jyväskylä • Erkki Virtanen, kansanedustaja, Kuopio Vasemmiston puoluevaltuusto 24.–25.11. päättää ehdokkaista. Pari ehdokasvalintaa jätetään alkuvuodelle 2014. Puolue voi asettaa vaaleissa yhteensä 20 ehdokasta. Ehdokkaiksi ovat suostuneet mm.: • Antero Eerola, eduskunta-avustaja, toimittaja, kaupunginvaltuutettu, Vantaa • Toivo Haimi, opiskelija, Joensuu • Janne Nieminen, pääluottamusmies, teurastaja, Forssa • Petri Pekkola, lääkäri, Kotka • Kari Uotila, kansanedustaja, Espoo

aiden ille ja eurovaaliehdokk xtrasta Vasemmiston toimijo se Va a to in avuksi löytyy tie tukijoille kampanjoinn

2014

tvasextra.fi/eurovaali

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013

Eurooppa haltuun – muutos on välttämätön! E

Heikki Patomäki kampanjoi solidaarisemman Euroopan puolesta On suomalaistenkin työntekijöiden etu, että EU alkaisi tukea vaikkapa kiinalaisten työntekijöiden järjestäytymistä, Vasemmiston eurovaaliehdokas tähdentää.

elsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki sanoo aina olleensa paitsi tutkija myös kansalaisaktivisti. Globaalin demokratian puolestapuhuja on viime vuosina aktivoitunut Vasemmistoliitossa ja pyrkii nyt sen listoilta Euroopan parlamenttiin. – Vasemmistossa on potentiaalia kehittyä entistä kosmopoliittisemmaksi puolueeksi, joka ottaa kantaa paitsi suomalaisiin myös eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin kysymyksiin. Eurovaalit ovat tässä luonteva pelikenttä, Patomäki sanoo. Nykyisellään EU on Patomäen mukaan uusliberaalisti suuntautunut. – Se on myös teknokraattinen, byrokraattinen ja monimutkainen hahmottaa. Patomäki uskoo kuitenkin, että EU:ta voidaan ja sitä pitää muuttaa – demokraattisempaan, sosiaalisempaan ja ekologisempaan suuntaan. – Vasemmiston ideana näissä vaaleissa on osoittaa, että perussuomalaiset ja muut nationalistiset EU-kriitikot eivät yleensä halua lopultakaan muuttaa mitään. Sen sijaan Vasemmistolla on visio paremmasta Euroopasta ja maailmasta, ja sillä on suoria vaikutuksia myös suomalaisten arkeen ja demokratiaan kaikissa yhteyksissä. EU:lle tulisi luoda esimerkiksi yhteinen

työttömyysvakuutusjärjestelmä ja muuta sosiaaliturvaa sekä eurooppalaisia veroja, Patomäki visioi. – Kilpailu kohti pohjaa sosiaaliturvassa ja verotuksessa täytyy saada loppumaan. Yhteisiä mekanismeja sitä varten on luotava paitsi Euroopassa myös maailmanlaajuisesti. – EU pitää muuttaa solidaariseksi toimijaksi. Suomalaistenkin työntekijöiden kannalta työntekijöiden järjestäytyminen vaikkapa Kiinassa parempien palkkojen ja työolojen puolesta on ensiarvoisen tärkeää. EU:n on tuettava sitä. Vastaavasti ympäristöpolitiikassa EU:n pitäisi markkinahenkisen päästökaupan sijasta ryhtyä ajamaan globaalia kasvihuonepäästöveroa, joka tuottaisi myös varoja julkiseen käyttöön, Patomäki linjaa. Patomäki on puolustanut näkyvästi asiakirjojen julkisuutta Wikileaks-vuotojen ja Yhdysvaltojen Kansallisen turvallisuusviraston vakoilua koskevien paljastusten yhteydessä. – On skandaali, miten nöyrästi eurooppalaiset ovat näissä kuvioissa suhtautuneet Yhdysvaltoihin. Euroopan parlamentissa on potentiaalia ajaa muutosta tällaisiinkin asioihin, Patomäki uskoo. Elias Krohn

urovaalit ovat ovella. Niin Euroopalle kuin Vasemmistolle nämä vaalit ovat aivan erilaiset kuin vuonna 2009. Oikeistoliberaalien harjoittaman talouskurija kriisipolitiikan jäljiltä radikaalioikeistolaisten ja oikeistopopulististen liikkeiden suosio kasvaa, ja keskustelu Euroopasta uhkaa polarisoitua näiden kahden oikeistolaisen vaihtoehdon väliseksi. Vasemmistolla on erittäin tärkeä ja kiireellinen tehtävä haastaa näitä molempia, ennen kuin poliittinen konsensus erityisesti taloudesta valuu lopullisesti oikealle. Vasemmiston pääviesti vaaleissa tulee olla, että muutos niin rahaliiton rakenteisiin kuin EU:ssa tehtävään politiikkaan on välttämätön Eurooppa-projektin pelastamiseksi. Vaikka EU perusteiltaan on rakennettu ennen kaikkea pääomien ja markkinoiden vapauttamiseksi, on vaaleihin osallistuminen Vasemmistolta tärkeä viesti siitä, että me emme suostu luovuttamaan Eurooppaa, sen sosiaalista mallia ja talouspolitiikkaa oikeistolle.

Vasemmiston tulee profiloitua konkreettisilla linjauksilla kriisin lopettamiseksi, ihmisten toimeentulon ja työelämän parantamiseksi ja kaikkien eurooppalaisten oikeuksien turvaamiseksi. Tärkeintä on haastaa oikeiston talouskurija velkapelotteluretoriikka sekä vaatia leikkausten ja yksityistämisten lopettamista. Samalla tulee vaatia työllisyyttä parantavia ja ilmastopäästöjä vähentäviä investointeja. Velkojen anteeksi antaminen, keskuspankin roolin muuttaminen, pankkijärjestelmän uudistaminen ja keinottelua rajoittavat veroratkaisut ovat yhtä lailla välttämättömiä vaatimuksia järjestelmän perinpohjaiseksi uudistamiseksi. Eurooppa tarvitsee poliittisten voimasuhteiden muutosta. Vasemmiston tulee koota niin rivinsä, äänestäjänsä kuin kriittiset massatkin täksi muutosliikkeeksi. Li Andersson Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja Vasemmiston eurovaaliehdokas

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013

Det arktiska dilemmat – prioriterar vi befolkning, miljö eller ekonomi?

et Nordiska rådet samlades i slutet av september på Färöarna. En återkommande aktuell fråga för Norden är det arktiska området och de naturresurser som området innehåller. Den globala uppvärmningen är starkast i arktis och i och med smältande glaciärer frigörs nya naturresurser samtidigt som både transporten inom området och turismen ökar. Nordiska rådets miljöutskott kräver att det Arktiska rådet kommer fram till ett ju-

dets hållbarhet. Miljöorganisationer som samlat forskning och kunskap kring det arktiska området menar ändå att vi inte borde borra olja i arktis överhuvudtaget. I skrivande stund är 30 av Greenpeace aktivister tillfångatagna av Ryssland för att ha demonstrerat på Gazproms oljeplattform Prirazlomnaja. Plattformen skulle vara den första som börjar utnyttja de arktiska oljereserverna i kommersiellt syfte. Plattformen är ändå in-

Det arktiska området är unikt och spelar en nyckelroll. ridiskt bindande avtal mellan de arktiska staterna om att använda den bästa möjliga teknologin och processer i offshore oljeoch gasborrning. Därutöver vill rådet stärka det nordiska samarbetet gällande havsövervakning i området. Även Finland har förnyat sin arktiska strategi och ämnar vara en föregångare inom att bevaka områ-

te något tekniskt säkerhetsvidunder utan samlad av delar som stått och rostat i Murmansk i åratal. Å andra sidan lever befolkningen i Grönland med en hög arbetslöshet. Möjligheten att i högre grad utnyttja de naturresurser som landet har kunde öka välfärden och sysselsättningen bland befolkningen.

YHTEYDENOTTOKORTTI Löydä oma tapasi vaikuttaa – Vasemmistoliitto tarjoaa monia tapoja osallistua! Vasemmistoliitossa jokainen voi toimia omana itsenään riippumatta iästä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, ihonväristä, vakaumuksesta, tulotasosta tai asemasta työmarkkinoilla tai muilla elämän alueilla. Vasemmistossa ei vähätellä sen enempää nuoria tai vanhoja kuin työläisiä ja akateemisiakaan, vaan arvostetaan kaikkia. Tavoitteenamme on vuorovaikutteinen puolue, jossa on helppo innostua uusista asioista ja jossa kaikille on tilaa. Jos kiinnostuit jäsenyydestä tai haluat lisätietoja, lähetä yhteystietosi, niin saat postia tai sähköpostia puoluetoimistolta.

Haluan vaikuttaa Vasemmistossa!

Kyllä, haluan liittyä jäseneksi Vasemmistoliittoon.

Kyllä, haluan lisätietoja Vasemmistoliitosta.

Kyllä, haluan lisätietoja Vasemmistonaisista.

Kyllä, haluan lisätietoja Vasemmistonuorista. Etunimi: Sukunimi: Osoite: Postinumero:

Postitoimipaikka:

Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika:

Riksdagsledamot Silvia Modig är ledamot i Nordiska rådet. Kansanedustaja Silvia Modig on Pohjoismaiden neuvoston jäsen.

Faran är ändå, att invånarna i Grönland blir utanför nyttan av oljeborrandet, eftersom oljeplattformerna drivs av utländska företag som använder minimalt om någon lokal arbetskraft. Resurserna är heller inte oändliga, man måste se till att urbefolkningens intresse uppmärksammas över en längre period än tiden företagen använder för att ta tillvara gasen, mineralerna och oljan. Den kanadensiska forskaren Clifford Lincoln har utarbetat en trafikljusmodell för utnyttjandet av resurser i arktis. Området skulle delas in i röda zoner, som fredas, gula zoner, var man fortsätter utreda ifall det går att utvinna naturresurser på ett hållbart sätt, och gröna zoner, varifrån man kunde utnyttja de resurser som finns. Må-

let med modellen är att möjliggöra hållbara kvoter för att den ömtåliga naturen fortfarande i ska hållas i balans. Frågan är alltså hur vi ska hjälpa de arktiska folken att själv få nytta av sina naturresurser, ska vi borra olja överhuvudtaget och hur vi i så fall garanterar säkerheten. Det arktiska området är unikt och spelar en nyckelroll i klimatförändringen. Slutligen kan man fråga sig ifall vi ska borra efter mer olja till västvärlden när det är bruket av just fossila bränslen som är en av de största klimatbovarna och förstör vår miljö.

Arktinen dilemma – tärkeintä väestö, ympäristö vai talous?

Postimaksu on jo maksettu puolestasi.

Vasemmistoliitto Tunnus 5003168 00003 VASTAUSLÄHETYS

ohjoismaiden neuvosto kokoontui syyskuun lopulla Färsaarilla. Neuvostossa toistuvasti esiin nouseva asia on arktinen alue luonnonvaroineen. Ilmaston lämpeneminen on kaikkein voimakkainta Arktiksella. Sulavat jäätiköt paljastavat uusia luonnonvaroja samaan aikaan kun sekä liikennöinti ja matkailu alueella lisääntyvät. Pohjoismaiden neuvoston ympäristövaliokunta vaatii, että Arktinen neuvosto saa aikaan alueen valtioita juridisesti sitovan sopimuksen siitä, että kaasun- ja öljyn offshore-porauksiin käytetään parhaita teknologioita ja prosesseja. Sen lisäksi neuvosto haluaa vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä merialueen valvonnassa. Myös Suomi on uudistanut arktisen alueen strategiansa ja aikoo olla edelläkävijä alueen kestävän kehityksen valvonnassa. Ympäristöjärjestöt, jotka ovat keränneet tutkimustietoa arktisesta alueesta, ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei alueella pitäisi suorittaa porauksia lainkaan. Parastaikaa 30 Greenpeace-aktivistia on Venäjän viranomaisten pidättäminä siksi, että he ovat osoittaneet mieltään Gazpromin Prirazlomnajan öljyporauslautalla. Lautta on ensimmäisenä aloittamassa arktisten alueiden öljyvarojen kaupallista käyttöä. Porauslautta ei kuitenkaan ole mikään turvallisuusihme, sillä se on kyhätty kokoon Murmanskin alueella vuosikausia seisoneista ja ruostuneista osista. Toisaalta, Grönlannissa asukkaiden työttömyysaste on korkea. Maan luonnonvarojen parempi hyödyntäminen toisi hyvinvointia ja työllisyyttä. Riskinä on kuitenkin, että grönlantilaiset jäävät ilman öljynporauksen tuomia hyötyjä, koska öljykentillä operoivat ulkomaiset yritykset

käyttävät minimaalisen vähän paikallista työvoimaa. Luonnonvaratkaan eivät ole loputtomat. Kantaväestön kiinnostus olisi saatava suunnattua pitemmälle tulevaisuuteen kuin vain siihen ajanjaksoon, jonka yritykset käyttävät kaasun, mineraalien ja öljyn hankkimiseen. Kanadalainen tutkija Clifford Lincoln on kehittänyt kolmiportaisen liikennevaloluokittelun arktisen alueen luonnonvarojen käytölle. Alue tulisi jakaa punaisiin alueisiin, jotka jätetään rauhaan, keltaisiin alu-

Arktisen alueen luonto on ainutlaatuinen ja avainasemassa ilmastonmuutoksessa. eisiin, joilla tutkitaan, voiko niillä esiintyviä luonnonvaroja hyödyntää kestävällä tavalla, ja vihreisiin alueisiin, joiden esiintymien käyttö sallitaan. Mallin tarkoituksena on luoda kestävän kehityksen kiintiöitä, joiden avulla haavoittuva luonto pidetään jatkossakin tasapainossa. Kyse on siis siitä, miten autamme arktisen alueen väestöä saamaan omista luonnonvaroistaan hyödyn itselleen, suoritammeko ylipäätään öljynporauksia ja miten siinä tapauksessa takaamme, että se tapahtuu turvallisesti. Arktisen alueen luonto on ainutlaatuinen ja avainasemassa ilmastonmuutoksessa. Viime kädessä kyse on siitä, porataanko yhä lisää öljyä länsimaiden käyttöön tietäessämme, että juuri fossiilisten polttoaineiden käyttö on ilmaston ja ympäristömme suurimpia tuholaisia.

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013

Kentältä tietoa päätösten pohjaksi Vasemmistoliiton kansanedustajat kiertävät syksyn mittaan ympäri maata tutustumassa paikallisten asukkaiden arkeen.

Nokikkain tavattaessa on helppo tuoda hankaliakin juttuja kansanedustajan tietoon. Rajatyöntekijä Johanna Alanne kertoo Risto Kalliorinteelle hylätystä aikuiskoulutustukihakemuksestaan. Hylkäämisen syynä oli torniolaisen Alanteen Ruotsin puolella oleva työpaikka. Kalliorinne teki asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa.

asemmiston eduskuntaryhmän maakuntakiertue on ollut sekä kansanedustajien että paikallisten asukkaiden mielestä mainio yhteydenpitotapa. Kansanedustajien tapaamisia on pidetty niin tärkeinä, että jopa keskellä parasta puolukka-aikaa tai samanaikaisia rallikisoja vierailut ovat keränneet runsaasti väkeä paikalle. Eduskuntaryhmä puolestaan on saanut runsaasti kokemustietoa päätösten tekoon, varsinkin budjettiasioissa. – Palveluiden turvaaminen on ollut monen mielessä, kertoo Eila Tiainen. Tiaisen kiertuepaikkoja ovat olleet Kittilä, Sodankylä, Tornio, Kemi, Vaasa ja Seinäjoki. Hänen kiertuematkansa jatkuvat vielä Loimaalle, Uuteenkaupunkiin, Muurameen ja kotikaupunkiin Jyväskylään. Vasemmiston kansanedustajat ovat erityisen kiinnostuneita kuulemaan, miten sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat: pääsevätkö kuntalaiset lääkärin vastaanotolle, saavatko pitkäaikaissairaat, vammaiset ja vanhukset tarvitsemansa apuvälineet, miten lasten päivähoito ja varhaiskasvatus sekä vanhuspalvelut on järjestetty. Eduskuntaryhmä on valmis arvioimaan uudestaan esim. sote-uudistuksen peruslinjauksia, jos

se johtaa hyvään toteutukseen. Koko Suomea puhuttaa sote- ja kuntauudistusten lisäksi tiestö ja liikenneväylät laajemminkin. Liikenteen pulmia ovat kansanedustajien tietoon tuoneet asukkaiden lisäksi kuntapäättäjät ja yritysten edustajat. Kun toinen omista ministereistä on liikenneministeri, on kaiken saadun tiedon välittäminen valmistelijoiden tietoon ollut helppoa! Eduskuntaryhmä on koko 2000-luvun järjestänyt vastaavia maakuntakiertueita kerran vaalikauden aikana. Ne täydentävät puoluejohdon ja ministereiden sekä eduskuntaryhmän vuosittaisen kesäkokouskiertämisen tuomaa suoraa tietoa ihmisten arjesta eri puolella Suomea. Näiden tapaamisten lisäksi jokainen kansanedustaja tietysti liikkuu runsaasti oman maakuntansa alueella ja usein myös sen ulkopuolella. Elokuun lopulla Kittilästä ja Sodankylästä alkanut kiertue päättyy lokakuussa Keski-Suomen Muurameen. Kansanedustajat käyttävät kiertueeseen yhteensä 13 päivää. Jokaisella kiertuepäivällä on mukana 2–3 kansanedustajaa. Paikkakunniksi on valittu pääosin sellaisia kaupunkeja ja kuntia, joissa ei asu yhtään Vasemmiston kansanedustajaa. Kansanedustajien kiertueen maksavat edustajat itse tätä varten keräämillään varoilla. Maiju Kaajakari

Kiertue jatkuu la 5.10. Kajaani, Paltamo, Sotkamo ja Suomussalmi: Risto Kallior Martti Korhonen ja Erkki inne, Virtanen ma 7.10. Mikkeli: Paavo Erkki Virtanen ja Kari UoArhinmäki, tila ma 14.10. Lappeenranta Jari Myllykoski ja Silviaja Imatra: Modig ma 14.10. Loimaa ja Uusik Annika Lapintie ja Eila Tiaaupunki: inen la 19.10. Ylivieska ja Raa Risto Kalliorinne, Anna he: Kontula ja Kari Uotila la 19.10. Jyväskylä ja Mu Eila Tiainen, Annika Lap urame: intie ja Jari Myllykoski Liikenneministeri Merja Kyllönen kuunteli asukkaita Kemin kävelykadulla. Vierailullaan Kyllönen ehti tapaamaan myös Kemin ja Tornion kaupunkijohtoa.

Eduskuntaryhmän kesäkokous: Ei ole varaa olla elvyttämättä Vasemmiston kansanedustajista koostuvan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie painotti harmaan talouden torjunnan tärkeyttä kesäkokouksessa Porissa elokuussa. Lapintien mukaan Suomella ei ole varaa olla elvyttämättä, työttömyys on Suomelle suurempi tulevaisuuden riski kuin väliaikainen velkaantuminen. Eduskuntaryhmä vaatii kannanotossaan valmiutta panostaa työllistäviin rata- ja väyläinvestointeihin sekä korjausinvestointeihin. Kuvassa Annika Lapintie Yleisradion Johan Kjellbergin haastateltavana.

Vasemmiston eduskuntaryhmän kesäkokousperinteisiin kuuluu vaihtotori, jonne myös kansanedustajat tuovat tarpeettomiksi jääneitä tavaroitaan pois vietäväksi. Esimerkiksi Paavo Arhinmäki toi opiskelijajärjestön kampanjatuotteen liukurin, jossa vaadittiin opintotukea sidottavaksi indeksiin. Liukuri on ministerille nyt tarpeeton, sillä opintotuki on saatu sidotuksi indeksiin tällä hallituskaudella! Elokuussa isoisäksi tullut Kari Uotila (kuvassa) luopui Porin Eetunaukiolla ”liian lapsekkaasta” Nalle Puh -kravatistaan. Silvia Modig kuuntelee perusteluja.

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 3/2013

Liikenteen laiva kääntyy hitaasti Liikenneministeri Merja Kyllösen konttori on ollut syksyn aikana taas otsikoissa, kun ajokorttisäännökset on otettu uuteen tarkasteluun, maakuntien lentokenttien edustajat on kutsuttu ministeriöön kuultavaksi ja liikenteen hinnoittelu nousi otsikoihin kesken selvitystyön. Huomio kertoo intohimosta: liikenneyhteydet ovat ihmisten sydäntä lähellä.

utot, bussit, junat, lentokoneet – tiet, radat, sillat, lentokentät. Rahaa pitäisi olla näihin kaikkiin, ja mieluiten heti. Siinä lyhyesti kansan ja usein myös kansanedustajien viesti liikenneministerille. – Rahatilanne on oikeasti todella vaikea. Korjausvelkaa on kertynyt teillä ja radoilla jo pidemmän aikaa, mutta sen hoitamiseksi ei ole riittävästi rahaa. Olen perusinfrastamme todella huolissani, sanoo liikenneministeri Kyllönen. – Painopisteen olisi jatkossa oltava perusväylänpidossa. Olisin valmis laittamaan kaikki paukut perusväylänpitoon, päällysteisin ja ELYjen pieniin hankkeisiin. Muutama vuosi voitaisiin hyvin olla kokonaan ilman isoja liikennehankkeita, jos sillä saataisiin Suomen olemassa olevaa tiestöä ja rataverkostoa kuntoon, Kyllönen sanoo. Tällaista ”remonttiurakkaa” hän aikookin ministeriössään alkaa valmistella. – Sellainen ohjelma olisi nyt tehtävä, jotta seuraava hallituskin joutuu sitoutumaan korjausvelan hoitamiseen pois.

Bensan hinta kurittaa köyhiä

Joukkoliikenteen ystäväksi ministeri Kyllönen kantaa harvinaisen paljon huolta autoilun hinnasta. Ministerin asettama työryhmä selvittää Jorma Ollilan johdolla, olisiko Suomeen rakennettavissa oikeudenmukaisempi ja älykkäämpi liikenteen hinnoittelujärjestelmä. Julkisuudessa olleiden arvi-

asemmistoliitto on jäsenpuolueena Euroopan Vasemmistopuolueessa eli European Leftissä. Kuitenkin kansainvälinen vasemmistotyö on kansalaisille melko tuntematonta. Eivätkä monet puolueen jäsenetkään tunne EL:ää tai Euroopan parlamentissa toimivaa GUE/NGL-ryhmää, jossa työskentelee myös Vasemmistoa edustava työntekijä. Jotta tieto kulkisi yli rajojen ja hyödyttäisi jäsenpuolueita, perustettiin jokin aika sitten EL Communications Working Group eli EL:n viestintäryhmä. Ryhmä kokoontui

Tilaa Euroopan Vasemmistopuolueen uutiskirje nettisivuilta:

european-left.org

Koko joukkue samaan maaliin

Kroonisen rahapulan ja akuutin uudistustarpeen taustalta liikenneministeri Kyllönen löytää paitsi toistensa kanssa kilpailevat liikennemuodot myös keskenään kilpailevat maakunnat. – Tullessani tähän tehtävään havaitsin, että liikennejärjestelmää ei ole Suomessa kehitetty laajana kokonaisuutena asiakas huomioiden. Kehitystä on tehty toisistaan irrallisina osina, huomioimatta esimerkiksi koko järjestelmän vaikutusta alueelliseen saavutettavuuteen. Lentokentältä ei ole yhteyttä rautateille, junasta ei pääse sujuvasti jatkamaan matkaa bussilla, rautatiet ja linja-autot kilpailevat keskenään ja maakunnallisesti kilpavarustellaan. Syyn kilpavarusteluun Kyllönen sanoo suoraan. – Jokainen ministeri on valinnut jonkun nurkan, jonne on tehty priimaa poliittisen työrauhan turvaamiseksi. Suomen kehittäminen ja liikenteen iso kuva on jäänyt toissijaiseksi. Liikenne ei voi olla pelkkä aluepolitiikan väline, sen pitää olla koko Suomen ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin rakentaja, Kyllönen näkee. Rakenteiden uudistamisen ja uusien toimintamallien aika on siis käsillä ja liikenneministerillä on nyt kiire.

Viestintä osana Euroopan vasemmistoliikettä

Liikenneministeri Merja Kyllönen olisi valmis muutamaan vuoteen ilman isoja liikennehankkeita, jotta olemassa olevaa tiestöä ja rataverkostoa saataisiin kuntoon.

oiden mukaan autoilun verotusta uudistamalla autokanta uusiutuisi nopeammin ja autojen hinnat myös putoaisivat. Mitä hyötyä tästä olisi pienituloiselle, jolle uuden auton hankinta tuskin on jatkossakaan mahdollista? – Tämänhetkisessä järjestelmässä on rakenteellinen vika: koko vanha verotusjärjestelmä on rakennettu polttoaineverotuk-

lut, että verotuksen painopistettä siirrettäisiin pois hankinnasta ja omistamisesta auton käyttöön. Tämä laskisi uusien, mutta myös käytettyjen autojen hintaa, ministeri muistuttaa. Pitkällä tähtäimellä autoa ei välttämättä tarvitsisi omistaa ollenkaan, vaan kansalainen voisi ostaa pakettina tietyn määrän henkilöautokilometrejä, kuukausipake-

Liikenne ei voi olla pelkkä aluepolitiikan väline, vaan koko Suomen ja suomalaisten kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin rakentaja. sen varaan. Kun liikenteen päästökauppa kiristyy ja uudet käyttövoimat tulevat autoihin, romahtaa järjestelmältä pohja. – Ja jos polttoaineen verotusta loputtomasti korotetaan, kaikkein köyhimmillä ei ole varaa pitää autoa ollenkaan. Peruslähtökohta Ollilan ryhmän selvitystyössä on ol-

tin joukkoliikennettä ja vähän taksia vielä kaupantekijäisiksi. – Uskon vahvasti, että koko liikennejärjestelmämme tulee muuttumaan: eri liikennemuodot alkavat keskustella keskenään ja ihmisille aletaan myydä liikennepalvelua aivan uudella tavalla, ministeri miettii.

toiseen palaveriinsa Euroopan Vasemmistopuolueen kesäyliopiston yhteydessä Portugalin Portossa heinäkuussa. Viisituntisessa mietinnnössä oli Vasemmiston lisäksi mukana jäseniä mm. Kreikan Syrizasta, Saksan Die Linkestä sekä Espanjan ja Ranskan jäsenpuolueista. Yhteistyön tiivistämistä todella tarvitaan. Verkostoituminen ja konkreettiset toimet sisarpuolueiden välisen viestinnän sujuvoittamiseksi etenevät hitaasti, mutta edistystäkin on jo tapahtunut. Viestintävastuullisten oma sähköpostilista on rakennettu ja EL:n uutiskirjeen voi tilata. Euroopan Vasemmistopuolue on myös työstämässä uusia ja entistä käytettävämpiä verkkosivuja ulkoista ja sisäistä viestintää tehostamaan. Säännöllinen yhteydenpito viestintävastuullisten kesken tuottaa uusia ideoita koko ajan. Viestintäryhmässä päätettiin vastaisuudessa välittää kansainvälisesti kiinnostavia tiedotteita ja uutisia yhteiselle listalle, jos-

European Left = EL = Euroopan Vasemmistopuolue ta asiat sitten päätyisivät sisarpuolueiden ulkoiseen viestintään. Uutiskirjeen ja pian avautuvien nettisivujen avulla saadaan vastaisuudessa entistä parempi tuntuma vasemmiston toiminnasta eri puolilla Eurooppaa. Lähestyvä Euroopan Vasemmistopuolueen puoluekokous joulukuussa ja europarlamenttivaalit ensi keväänä ovat haasteita myös kansainväliselle viestinnälle. Tiedottaminen vasemmistotyöstä parlamentissa ja Euroopan Vasemmistopuolueesta yleensä on viestintäryhmän tavoite numero yksi. Parhaiten Eurooppa-politiikasta tulemme kuitenkin saamaan tietoa ensi kevään eurovaalien jälkeen: silloinhan Vasemmistoliitolla on parlamentissa vaikuttamassa vähintään kaksi suomalaista meppiä. Marianna Rautiainen Vasemmiston tiedottaja