Vasemmistoliiton eduskuntavaalilehti 2019

VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTAVAALILEHTI 2019

Eriarvoistuminen on Suomen suurin turvallisuusuhka – näin korjaamme sen s.4

Tehdään Suomesta ilmastosankareiden maa s.10

Uutta työtä luodaan suomalaiseen osaamiseen panostamalla s.12

VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTAVAALILEHTI

PUHEENJOHTAJAN GRILLI

M I KS I Ä Ä N E S TÄ Ä VAS E M M I S T O LI IT T OA ,

2

”

Vasemmistoliitto on Suomen luotettavin oikeudenmukaisuuden puolestapuhuja ja kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan tekijä.

Kumoa väite: vasemmistoliitto on unohtanut duunarit.

Työelämään liittyvät kysymykset ovat aina olleet politiikkamme keskiössä. Jos katsoo vaikkapa eduskunnassa tekemiämme toimenpide- ja lakialoitteita, työelämä on vähintään kolmen tärkeimmän asian joukossa. Vasemmistoliitto oli myös ainoa puolue, joka ei hyväksynyt duunareiden asemaa heikentävää kiky-sopimusta.

Vasemmistoliitto pitää duunareita arvossa. Minun kokemukseni mukaan duunarit ovat ympäristöstä välittäviä ja avarakatseisia ihmisiä, jotka eivät istu siihen typistettyyn ja ahdasmieliseen lokeroon, johon heitä usein työnnetään.

Sekä sivistyksen että ympäristön arvon ymmärtäminen on aina ollut olennainen osa työväenliikkeen ajattelua.

A N D E R S Teksti Salla Nazarenko ja Meri Valkama

Li Andersson, vakuuta äänestäjä kahdella virkkeellä siitä, että parasta, mitä ihminen voi Suomen tulevaisuuden eteen tehdä, on äänestää vasemmistoliittoa.

Vasemmistoliitto on Suomen luotettavin oikeudenmukaisuuden puolestapuhuja ja kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan tekijä. Mikään muu puolue ei tee näiden tavoitteiden eteen töitä yhtä johdonmukaisesti ja luotettavasti kuin vasemmistoliitto.

Vasemmistoliiton eduskuntavaaliteemoja ovat ilmastonmuutoksen hillintä, työn murros sekä eriarvoistumisen torjunta. Miksi juuri nämä?

Näissä teemoissa yhdistyvät nykyhetken suurimmat kipukohdat politiikassa.

Niitä ovat esimerkiksi sosiaaliturvan liian pieni taso, kunnianhimoton ilmastopolitiikka, pätkätöiden yleistyminen sekä asumisen aivan liian korkea hinta.

Teemat myös kytkeytyvät tulevaisuuteen. Mielestämme nyt tarvitaan sellainen hallitus, joka on valmis tekemään aidosti tulevaisuuteen suuntautuvaa politiikkaa. Esimerkiksi koulutuspolitiikan suunnittelussa on pohdittava, miten teknologian muutos vaikuttaa ihmisten arkeen ja asemaan. Ihmisille on annettava mahdollisuus päivittää osaamistaan ja sitä kautta tarjota heille vakuutus työttömyyttä vastaan.

Ilmastonmuutos ja eriarvoistuminen ovat myös globaaleja megaluokan kysymyksiä. Meillä ei ole varaa tehdä ilmas-

S O N ?

tonmuutospolitiikkaa, joka eriarvoistaa, ja toisaalta päinvastoin: eriarvoisuuden torjumisessa ei saa unohtaa ilmastonmuutosta.

Vasemmistoliitto painottaa, että ilmastonmuutos on ratkaistava yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisesti. Mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti?

Konkreettisesti se tarkoittaa sitä, että hallituksen on sitouduttava tekemään tuloeroja kaventavaa talous- ja veropolitiikkaa samaan aikaan, kun päästöjä vähennetään ja hiilinieluja kasvatetaan. Jos korotetaan vaikkapa ympäristöhaittaveroja, jotka ovat tasaveroja, tämä on kompensoitava pienituloisille keventämällä verotusta muilla tavoin.

Pienituloisten asemaa ei saa huonontaa entisestään. Ilmastopolitiikan täytyy myös mahdollistaa ympäristöystävällisten valintojen tekeminen kaikille. Jos sähköauton hankkiminen on ainoa keino ihmiselle pienentää hiilijalanjälkeään, rajataan suuri osa ihmisistä pois vaikutusmahdollisuuksien piiristä.

Kaikilla ei myöskään ole varaa käyttää esimerkiksi kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluja. Sen sijaan pienituloisille voisi tarjota vaikkapa energiaremonttitukea, jonka avulla oman kiinteistön öljylämmityksen voi korvata maalämpöpumpulla.

Olennaista on ymmärtää, että kun ilmastoviisas arki mahdollistetaan kaikille, onnistutaan ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa huomattavan paljon paremmin kuin silloin, kun valinnat ovat mahdollisia vain hyvätuloisille.

Tutkimusten mukaan yhteiskunta on eriarvoistunut viime vuosina merkittävästi. Nimeä kolme keskeistä keinoa, joilla vasemmistoliitto kääntäisi kehityksen.

Ensimmäinen keino on oikeudenmukainen talous- ja veropolitiikka. Vasemmistoliitto haluaa siirtää verotuksen painopistettä suuriin omaisuuksiin ja varallisuuteen. Monilla suurituloisilla on mahdollisuus hyödyntää verosuunnittelua ja erilaisia kevyesti verotettuja sijoitustuotteita veronmaksun minimointiin. Tämä on keskeinen eriarvoisuutta tuottava elementti.

Toiseksi parantaisimme perusturvan tasoa ja rakennetta. Perusturvan liian alhainen taso on keskeinen syy siihen, miksi niin monet joutuvat täydentämään ensisijaisia etuuksiaan toimeentulotuella. Rakenteiden osalta on vähennettävä perusturvan byrokratiaa ja poistettava esimerkiksi työvoimapoliittiset karenssit.

Kolmantena tarttuisimme koulujärjestelmään. Suomalainen peruskoulu on ollut keskeinen yhteiskunnallisen tasa-arvon mahdollistaja. Nyt on näyttöä siitä, että oppilaiden perhetausta vaikuttaa aiempaa enemmän oppimistuloksiin. Jotta peruskoulun tasa-arvoistava vaikutus säilyy, on varhaiskasvatukseen ja koulutukseen panostettava nykyistä enemmän.

Jatka lausetta: Vasemmistoliiton vaalivoittoon tarvitaan vain...

...laaja joukko innostuneita aktiiveja, jotka ovat valmiita tekemään työtä vaalivoiton eteen. Mikään vaalivoitto ei ole varma ennen kuin äänet on annettu, mutta me uskomme, että ihmiset ovat saaneet tarpeekseen leikkauspolitiikasta sekä ympäristöstä ja ilmastosta piittaamattomasta päätöksenteosta. Nyt on aidosti oikeudenmukaisen politiikan aika. ●

3

VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTAVAALILEHTI

KATSO VAIKKA

PÄÄKIRJOITUS

PUOLUEISSA ON EROJA

Suomi, jossa tulevaisuus ei pelota

Mitä vasemmistoliitto ja muut puolueet ovat mieltä aktiivimallista, vanhuspalveluiden rahoituksesta tai ympäristökysymyksistä? Katso ja vertaa.

MILLAISEN SUOMEN SINÄ HALUAT? Esitimme

Koonnut Mikko Merilinna

3/11 PUOLUEISTA HALUAISI VÄHENTÄÄ TYÖTTÖMYYSTURVAN VASTIKKEELLISUUTTA

VA S

KESK

VIHR

SDP

TÄ H T I L I I K E

PS RKP KD LIIKE NY T

KOK SIN

2/11 PUOLUEISTA HALUAISI LISÄTÄ TYÖTTÖMYYSTURVAN VASTIKKEELLISUUTTA ENTISESTÄÄN.

6/11 PUOLUEISTA HALUAISI PITÄÄ TYÖTTÖMYYSTURVAN VASTIKKEELLISUUDEN ENNALLAAN.

AKTIIVIMALLI ROSKIKSEEN! Kyselytutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista haluaa perua aktiivimallin, ja 140 000 suomalaista allekirjoitti aktiivimallin kumoamista vaativan kansalaisaloitteen. Vasemmistoliiton kanta on sama – se oli ainoa viime vaaleissa ehdolla olleista puolueista, jonka valituista kansanedustajista jokainen kannatti eduskuntakäsittelyssä aktiivimallin hylkäämistä. Hallituspuolueiden kansanedustajista yksikään ei ole hylkäämisen kannalla.

VANHUSPALVELUT KUNTOON

RATKAISTAAN ILMASTONMUUTOS

Vasemmistoliiton näkemys on selkeä: vanhuspalveluihin on saatava lisää rahaa, ja se onnistuu ympäristölle haitallisista tuista leikkaamalla sekä osinkotuloverotusta kiristämällä.

Olemme valmiit veronkorotuksiin vanhuspalveluiden rahoituksen turvaamiseksi.

Olemme valmiit leikkaamaan muista yhteiskunnan menoista vanhuspalveluiden rahoituksen turvaamiseksi.

Lähihoitajien palkan perusosaa on korotettava ainakin 500 euroa.

K YLLÄ

VA S VIHR SDP

PS RKP SIN VIHR

VA S

EI

SIN KD RKP PS

KESK KOK

VA S KD KESK KOK

SDP

SIN KD RKP PS

“Uusi ympäristöpuolue on syntynyt”, julistaa Suomen luonnonsuojeluliitto arviossaan vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmasta. Ympäristökysymyksissä vasemmistoliitto on selvästi puoluekentän kunnianhimoisimmalla laidalla.

KYLLÄ! Suomen on leikattava päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna, vaikka EU-maat eivät pääsisi yhdessä tästä sopuun. Tätä mieltä ovat VAS, VIHR, SDP, RKP.

KYLLÄ! Maataloustukia pitäisi suunnata

eläintuotannon ylläpitämisen sijaan nykyistä enemmän kotimaisten kasviproteiinien tuotantoon. Tätä mieltä ovat VAS, VIHR, SDP, KOK, KD. KESK KOK SDP VIHR

KYLLÄ! Ilmastonmuutoksen torjunnan on oltava kaiken yhteiskunnallisen päätöksenteon lähtökohta. Me haluamme, että Suomi etsii ilmastonmuutokseen päättäväisesti ratkaisuja, jotka ovat reiluja kaikille, ei harvoille.

Lähteet: Helsingin Sanomat, Suomen Kuvalehti, Yle, Animalia ja SEY

TURVATAAN TOIMEENTULO TYÖTTÖMILLE

tämän kysymyksen tänä keväänä tuhansille suomalaisille. Halusimme tietää, mihin suuntaan ihmiset haluaisivat tätä maata tulevalla hallituskaudella viedä.

Monet vastauksista pysäyttivät. Haluan Suomen, jossa myötätunto on kaiken pohja, totesi yksi. Haluan Suomen, jossa ei ole köyhyyttä, kertoi toinen.

Haluan Suomen, jossa jokainen saa äänensä kuuluviin, kaikki ovat yhdenvertaisia ja jokaisesta pidetään huolta.

Tällaista Suomea meillä ei tällä hetkellä ole. Siitä kertoo esimerkiksi tämän lehden sivulta neljä alkava artikkeli, joka käsittelee suomalaista eriarvoistumista – yhtä aikamme polttavimmista ongelmista.

Jutun viesti on karu: Suomi on muuttunut hyvinvointivaltion sijaan hyvinvoivien valtioksi, jossa lapsiperheköyhyys kasvaa ja eri ihmisryhmät eriytyvät yhä kauemmaksi toisistaan. Pienituloiset tietävät, että arki on päivästä toiseen kestävää selviytymistaistelua, johon vaikuttavat yhteiskunnan rakenteet. Monien suurituloisten mielestä taas köyhyys on useimmiten köyhän oma syy. Jälkimmäinen suhtautumistapa selittänee osaltaan Juha Sipilän (kesk) hallituksen neljän viime vuoden politiikkaa.

Jos ei ole omakohtaista kokemusta puutteesta, on sen syitä ja seurauksia usein mahdoton ymmärtää.

Vasemmistolaiset törmäävät usein kysymykseen, mitä eroa vasemmistoliitolla ja muilla puolueilla on.

Suurin ero on tämä: Vasemmistoliitto arvioi aina poliittisten päätösten seuraukset paitsi pienituloisten myös ympäristön ja ilmaston kannalta. Ääni vasemmistoliitolle on ääni sosiaalisesti oikeudenmukaiselle politiikalle, jonka keskiössä ovat eriarvoisuuden torjunta, ilmastonmuutoksen ratkaisu yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisesti sekä tavallisten ihmisten hyvinvoinnin ajaminen niin työelämässä, työttömyydessä kuin vapaallakin Tämänkaltaiselle inhimillisyyttä sekä ihmisen ja ympäristön arvoa korostavalle politiikalle on tämän päivän Suomessa huutava tarve. Kuten eräs kyselyymme vastannut kansalainen kiteytti: Haluan Suomen, jossa tulevaisuus ei pelota.

14. huhtikuuta se on mahdollista saada. Äänestä.

4

VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTAVAALILEHTI

Mikä auttaisi eniten pienituloisen tilannetta? ”Perustulo. Pysyvyys. Se, että päiväkodeissa ja koulussa olisi pienemmät ryhmät ja suuremmat resurssit. Näiden avulla taakka oman perheen jaksamisesta ei olisi niin voimakkaasti omilla harteilla”, Sanna Kerminen sanoo.

YHDEN VALO, TOISEN VARJO

Suomesta on totuttu puhumaan hyvinvointivaltiona, mutta tutkimusten mukaan totuus on toinen – olemme liukumassa yhä vahvemmin kohti hyvinvoivien valtiota. Muutos ei ole tapahtunut itsestään vaan poliittisten valintojen tuloksena.

Niiden seurauksena köyhyysaste on viime vuosina kasvanut.

Sen on kokenut esimerkiksi Sanna Kermisen perhe.

Teksti Meri Valkama Kuvat Katja Tähjä

KANSALLISEN turvalli-

suuden uhka ei ole Venäjä, se ei ole maahanmuutto tai ilmastonmuutos.

Se on yhteiskunnallisen eriarvoistumisen kasvaminen.”

Näin totesi maaliskuussa 2018 julkaistussa Suomen Kuvalehdessä (13/2018) Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin. Jutussa Melin kommentoi tuolloin tuoreita tilastoja, joiden viesti on karu: Perusturvalla eli minimitoimeentulon takaavalla sosiaaliturvalla elää joka vuosi aiempaa suurempi joukko ihmisiä. Samaan aikaan miljonäärien ja pääomatulojen määrä on kasvanut vuosi vuodelta.

“Meneillään on eriarvoistuminen yhtäällä ja toisaalla rikkauksien kasaantuminen”, Melin kiteytti.

Viime vuosien uutiset suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumiskehityksestä totta tosiaan pysäyttävät: Vuoden 2015 jälkeen köyhyysaste on kasvanut.

Pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on vaikeutunut ja lapsiperheköyhyys lisääntynyt. Suomessa elää köyhyydessä 120 000 lasta, ja heidän osuutensa ikäisistään on yli kymmenen prosenttia. Perusturvan varassa elävien ihmisten asema on heikentynyt. Senkin tiedämme, että ihmisen tausta vaikuttaa siihen, kauanko hän voi odottaa elävänsä. Suomessa hyvätuloinen elää

VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTAVAALILEHTI

keskimäärin vuosia pidempään kuin pienituloinen.

Tilanne on tiivistettävissä yhteen virkkeeseen: Yhdet pärjäävät, toiset putoavat, ja niille, jotka putoavat, arki on usein jokapäiväistä kituuttamista. Se tiedetään erityisen hyvin niissä tuhansissa suomalaisperheissä, jotka kuuluvat alimpiin tuloluokkiin.

Niissä tiedetään myös jotakin muuta – viime vuosien aikana tilanne on pahentunut entisestään, ja siihen on yksi syy yli muiden: Juha Sipilän (kesk) hallituksen pienituloisiin kohdistama leikkauspolitiikka.

AKTIIVIMALLI. Taksiuudistus. Elatus-

tuen ja lapsilisien indeksijäädytykset.

Koulun ja päiväkodin ryhmäkokojen kasvatus. Subjektiivisen päivähoidon rajaus. Lista Sanna Kermisen, 34, perheen arkeen viime vuosina osuneista poliittisista päätöksistä on pitkä.

“Meiltä Sipilän hallituksen politiikka on käytännössä vain vienyt. Toisaalta jos ei ole hirveän paljon valmiiksi, ei ole paljon vietävääkään.”

On tammikuinen maanantaiaamupäivä, kun Kerminen kaataa kahvia kuppeihin keittiön pöytänsä ääressä. Järvenpääläisessä rivitaloasunnossa hiljaisuuden rikkoo vain huoneesta toiseen vaeltavan Lyyli-koiran tassutus. Hiljaisuus on tässä kodissa harvinaista – kahden aikuisen, seitsemän lapsen ja yhden koiran taloudessa riittää tavallisesti ääntä. Juuri nyt Miska, 6, Niko, 4, ja Tintti Kerminen, 3, ovat kuitenkin päivähoidossa ja Mio, 9, Kia, 12, Ville, 15, ja Minttu Sainio, 16, koulussa. Se tarkoittaa, että heidän äidillään on hetki aikaa kertoa elämäntilanteestaan. Sen hän tekee yhdellä ehdolla: vaikka perhe on tiukilla, siitä ei saa leipoa tähän juttuun uhria.

“Elämä voisi olla helpompaa, mutta toistaiseksi olemme pärjänneet sisulla ja siksi, että tunnemme byrokratian”.

YHDEKSÄNHENKISEN perheen ar-

jen pyöritys on jo itsessään melkoinen päivittäinen palapeli. Kuluneen hallituskauden aikana arki on vaikeutunut entisestään. Niin on tapahtunut useiden etuuksien leikkausten vuoksi, mikä on vienyt jo valmiiksi pienistä tuloista kymmeniä euroja kuukaudessa, mutta myös muilla tavoin. Yksittäisistä päätöksistä pahimmaksi Kerminen nimeää päiväkodin ryhmäkokojen kasvattamisen.

“Lapset ovat selvästi levottomampia kuin aiemmin. Kun ennen lapsia oli yhdessä ryhmässä seitsemän, on heitä nyt kahdeksan. Siinä on mennyt selvästi kriittinen raja: enää hoitajilla ei ole aikaa paneutua yksittäisten lasten asioihin, kun kädet loppuvat kesken.”

Kaikkiin lapsiin muutokset eivät vaikuta dramaattisesti, mutta erityistä tukea tarvitsevia resurssien pienentäminen voi ajaa entistä kauemmaksi niistä mahdol-

lisuuksista, joiden pitäisi hyvinvointivaltiossa olla kaikille samat. Sellaisia lapsia ovat esimerkiksi Kermisen nuorimmat.

Heistä osalla on todettu muun muassa lukihäiriöitä, motorisia vaikeuksia ja muistin kapeutta. Ne kaikki asettavat oppimiselle omanlaisiaan haasteita, ja ne kaikki vaatisivat varhaiskasvatukselta erityisiä resursseja.

Kermisen mukaan juuri erityistä tukea kaipaavien lasten kannalta on ollut aivan olennaista, että edes toisella perheen aikuisista on ollut voimavaroja byrokratian hoitamiseen. Kun perhe on vastaanottanut hylkypäätöksen yhden lapsen toimintaterapian jatkumisesta tai toisen tukiopetuksen lakkaamisesta, on Kerminen soitellut, kirjoitellut ja selvittänyt, mitä asialle voisi olla tehtävissä.

”

Meiltä Sipilän hallituksen politiikka on käytännössä vain vienyt. Toisaalta jos ei ole hirveän paljon valmiiksi, ei ole paljon vietävääkään.

– Sanna Kerminen

“Jos lapsi on esikoulussa, eikä pysty motoristen vaikeuksien vuoksi syömään itse tai piirtämään rastia ruutuun, lienee aika selvää, että kaivataan erityistä tukea. Silloin on pakko käydä läpi monivaiheiset hakemusprosessit. Ja vaikka julkisen keskustelun perusteella joskus tunnutaankin niin ajattelevan, ei sellaista kukaan huvikseen tee.”

Apua ja tukea on irronnut usein vasta, kun Kerminen on menettänyt malttinsa viranomaisten päätöksiin. Niin kävi esimerkiksi nuorimpien lasten päivähoitopaikkojen kanssa. Koska kolmen nuorimman lapsen isä Miikka Kerminen, 32, on työtön, eivät lapset olleet oikeutettuja täysipäiväiseen hoitopaikkaan. Se tarkoitti, että isän oli hoidettava kolmea pientä lasta kotona. Sanna Kermisen sitkeän vaatimisen lopputuloksena perheen tilannetta suostuttiin lopulta katsomaan kokonaisuutena, ja kuukausien prosessin jälkeen hoitopaikat myönnettiin – ensin osa-aikaisina ja lopulta täysipäiväisinä.

“Se oli meidän perheelle monella tapaa pelastus”, Kerminen sanoo. “Vai miten voit edes yrittää täyttää aktiivimallin vaatimukset, jos lapset eivät ole hoidossa?”

5

KÖYHYYS on lähes aina ihmisen oma vika, ja lähes jokainen köyhä on yhteiskunnan rupusakkia.

Köyhä ei pysty huolehtimaan omasta terveydestään, ja kiinnostuskin siihen sekä ulkonäköön on täysin lopahtanut.

Köyhyys on henkistä: yrittämisen puute, huonot valinnat, kyvyttömyys hoitaa omia asioita. Varojen yli eläminen.

Kun Helsingin Sanomat vuonna 2015

toteutti suuren köyhyyskyselyn, hätkähdytti osa lehden saamista vastauksista jopa tutkimusta johtavat asiantuntijat. Yllä olevat esimerkit poimittiin köyhyyskyselyn pohjalta julkaistuun artikkeliin. Ne olivat kaikkein varakkaimpien kirjoituksia – siis sen joukon, jonka perheiden tulot olivat 15 500–250 000 euroa kuukaudessa.

Vertailun vuoksi: Sanna Kermisen yhdeksänhenkisen perheen käytössä on kuukausittain noin 4300 euroa. Se koostuu työttömyysetuuksista ja palkasta (noin 1700 euroa), lapsilisistä (noin 1000 euroa), asumistuesta (noin 1000 euroa) sekä Kelan neljästä vanhimmasta lapsesta maksamasta elatustuesta (noin 600 euroa).

Helsingin Sanomien jutussaan nostamat vastausesimerkit kertoivat tutkimuksen tuloksista jotakin olennaista: mitä varakkaampia ihmiset ovat, sitä enemmän he katsovat, että köyhyys on köyhän omaa syytä. Pienituloiset puolestaan näkevät, että myös yhteiskunnan rakenteilla on vaikutusta. Se, miten paljon eroa näkemyksissä oli, yllätti tutkimusta johtavan hyvinvointisosiologian professorin Juho Saarenkin.

“Käsitykset eroavat enemmän kuin kuviteltiin”, hän totesi lehden haastattelussa.

Tutkimus osoitti, että yhteiskunnan huipulla olevilla ei ole kokemusta köyhyydestä, ei edes lähipiirinsä kautta. Heidän näkemyksensä mukaan yhteiskunta antaa kaikille mahdollisuuden pärjätä.

Kuten artikkelissa todetaan: Näin he itse kirjoittavat HS:n kyselyssä.

Köyhyystutkimuksen tulokset olivat monessa mielessä tärkeitä. Ensinnäkin se teki näkyväksi ristiriidan, joka syntyy, kun päätöksiä tekevät ihmiset, joilla ei ole omakohtaista kosketusta köyhyyteen.

Päätöksiä tehdessä pitäisi olla tietoinen siitä, miten eri ryhmien näkemykset ja kokemukset eroavat.

“Voi olla, että hallituksen tilannekuva köyhyydestä on väärä ja heijastaa ryhmien välistä sosiaalista etäisyyttä”, Saari kommentoi artikkelissa.

Toiseksi se teki näkyväksi sen, mitä niukkuudessa eläminen tekee ihmisen ajattelulle ja toiminnalle. Niin mitä?

Köyhä ihminen näyttää melkein koko ajan surulliselta tai vihaiselta, useasti välttelee kontaktia, joskus jopa niin paljon, että kaupassa tai virastoissa käyminen ei meinaa onnistua. Jos lähietäisyydeltä pääsee tarkkailemaan ( ystävät), niin näkee, kuinka hajoamispisteessa köyhä on ja kuinka paha olo henkisesti on, kirjoitti yksi tutkimukseen vastanneista pienituloisista.

6

VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTAVAALILEHTI

Alistuneisuudesta köyhän tuntee. Raha on yhteiskunnallista valtaa ja sen puute on vallan puutetta. Köyhyys nujertaa ihmisen kaikilla yhteiskunnan tasoilla, vastasi toinen.

Kolmas osui yhteen köyhyyteen olennaisimmin liittyvään tunteeseen: häpeään.

Häpeä pistää ihmiset näyttelemään. Köyhä pyrkii naamioitumaan tavalliseksi.

KELLO LYÖ puoltapäivää, kun ulko-ovi

käy. Minttu Sainio ripustaa takin naulakkoon.

“Miten meni kemian koe?” Sanna Kerminen huikkaa keittiöstä.

“Hyvin, oli helppo.”

Vastaus ei liene Kermiselle suuri yllätys – perheen vanhin lapsi on jo jonkin aikaa tiennyt haluavansa opiskella neurokirurgiksi. Sainio astelee keittiöön ja hörppää Kermisen kuppiin kaatamaa kahvia. Pakko kysyä: miksi juuri neurokirurgia?

“Aivot ovat laaja alue, ja minulle on tärkeää, että aihealue, jonka parissa tulevaisuudessa työskentelen, uudistuu koko ajan”, Sainio sanoo ja lisää tähtäävänsä ensisijaisesti Kuopion lääketieteelliseen, jossa sijaitsee myös neurologian keskus.

“Mutta haluan myös traumakirurgiksi.

Ja rauhanturvaamaan.”

Kermisen mukaan vanhin tytär ei ole perheen lapsista ainoa, jolla on kunnianhimoisia suunnitelmia. 15-vuotias Ville haaveilee tulevaisuudesta ohjelmoijana ja 12-vuotias Kia ympäristöjuristin urasta. Tilastojen valossa korkealle tähtääminen ei ole heille aivan itsestään selvää: vanhempien koulutus heijastuu edelleen lasten koulutustasoon, ja mitä matalammin vanhemmat ovat koulutettuja, sitä varmemmin sitä ovat myös lapset.

Sanna Kerminen on valmistunut tradenomiksi, ja kolmen nuorimman lapsen isällä Miikkalla on peruskoulutausta. Hän on ollut viiden vuoden ajan työtön.

Kermisen perheen tapauksessa lasten kunnianhimoa selittänee ainakin osaksi kotikulttuuri. Sanna Kermisen mukaan lapset on kasvatettu ajattelemaan omilla aivoillaan.

“Meillä lapsia haastetaan koko ajan ja vaaditaan perustelemaan asioita. ‘Koska mä sanon niin’ ei ole koskaan riittävä selitys millekään.”

Se on suuri syy myös siihen, että lapset ovat oppineet pureskelemaan yhteiskunnallisia ilmiöitä. Niistä omakohtaisin on eriarvoisuus, johon törmää erityisesti koulumaailmassa. Ja siitä Minttu Sainiolla on paljon sanottavaa.

KOULUTEHTÄVÄT on kirjoitettava tie-

tokoneella, mutta läheskään kaikilla ei ole varaa sellaiseen. Tehtävät on tulostettava paperille, mutta jos kotona ei ole printteriä, vaatii se maksullisia tulosteita

Minttu Sainio viettää paljon aikaa Naistenhuone-nimisessä Facebook-ryhmässä. ”Siellä annetaan muun muassa neuvoja, miten saada viisi euroa riittämään kahdeksi viikoksi.

Mietin usein, että ei elämän pitäisi olla sellaista selviytymistä”, hän sanoo.

”

Säästä viisi euroa kuussa, niin sinulla on joskus ylimääräistä on paska neuvo.

Sellaisia päästävät suustaan ihmiset, joilla on aina ollut kaikkea.

– Minttu Sainio

esimerkiksi kirjastosta. Oman kotikaupungin sisäisille kouluretkille pitäisi pyöräillä, mutta kaikilla ei ole polkupyörää eikä koulu mahdollista sellaisen lainaamista.

Kun Minttu Sainiolta kysyy, miten eriarvoisuus hänen mielestään näkyy koulumaailmassa, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. Hänen mukaansa tilanteita, joissa koululla ei osata ottaa huomioon sitä tosiasiaa, että kaikilla perheillä ei ole samanlaisia taloudellisia resursseja, tulee vastaan usein. Yksi mieleenpainuvimmista oli yhdeksännellä luokalla toteutettu retki Tallinnaan. Perheitä pyydettiin keräämään rahat luokkaretkeen yhteisillä varainkeruutapahtumilla. Silti koteihin ilmoitettiin lopulta, että jokaisen perheen pitäisi osallistua retkikustannuksiin myös omalla 20 euron osuudella.

“Opettaja totesi, että ei tämä retki millekään vapaamatkustajille ole. Se oli nöyryyttävää ja osoitti täydellistä ymmärtämättömyyttä siitä, että joillekin perheille pari kymppiä on suuri raha,

jota ei välttämättä vain ole. Samaan aikaan käsittämätöntä on, miten huonosti kouluissa muistetaan, että perusopetuksen tulee lain mukaan olla perheille maksutonta. Se koskee myös retkiä”, Sainio sanoo.

Hän sanoo kuulevansa toisinaan kommentteja, kuten “jos säästäisit kuussa viisi euroa, sinulla olisi joskus ylimääräistä”.

“Se on paska neuvo, jollaisia päästävät suustaan useimmiten ihmiset, joilla on aina ollut kaikkea. Eivät he ymmärrä, että kaikilla ei vain ole, mistä säästää.”

Minttu Sainion ja hänen sisarustensa tapauksessa retket ja niiden rahoitus ovat aina järjestyneet, mutta eivät ilman ulkopuolista apua. Sanna Kermisen mukaan ne ovat lähes aina tilanteita, joissa hän päätyy “käymään isänsä lompakolla”.

Lukion oppikirjat maksaa puolestaan isoäiti.

Säästettävä on paljosta muustakin: Aina kotona ei ole hedelmiä. Vaatteet kiertävät lapselta toiselle, ja uusia ostetaan harvoin. Lomamatkoja ei tehdä koko perheellä koskaan. Ja jos jonkun lapsen kuulokkeet hajoavat, uusia voi joutua odottamaan kauankin, vaikka sellaiset saisi kymmenellä eurolla.

Minttu Sainion mukaan hänen parhaiden ystäviensä perheet ovat hyvätuloisia, eikä rahasta juuri puhuta ystävysten kesken.

“Keskustelu sellaisten ihmisten kanssa, joilla ei ole omakohtaista kokemusta rahan puutteesta, on turhaa. Eivät he tiedä, millaista on, kun ei ole. Sen he kuitenkin tietävät, että jos minun kanssani haluaa lähteä vaikka Linnanmäelle, siitä pitää tietää hyvissä ajoin. En halua pyytää äidiltä rahaa yllättäen ilman, että hänellä on aikaa varautua.”

7

VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTAVAALILEHTI

ASIANTUNTIJOIDEN mielestä eriar-

voistumisessa on kyse yhdestä yhteiskuntamme polttavimmista ongelmista.

Tutkimusten mukaan myös kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on huolissaan eriarvoistumisesta. Keitä kohtaan myötätuntoa koetaan eniten? Tutkimusten mukaan lapsiperheitä ja vanhuksia.

Tilastojen valossa tuntuu vaikealta uskoa, että myötätunnon kokeminen koskisi kaikkia väestöryhmiä – Suomessa lapsiperheköyhyys kolminkertaistui vuodesta 1995 vuoteen 2007. Ja toisin kuin muissa OECD-maissa, alle kuusivuotiaiden köyhyydessä elävien määrä on edelleen kasvanut. Suomalaistutkimuksissa vanhempien toimeentulovaikeuksien on osoitettu olevan kiinteässä yhteydessä lasten huostaanottoihin ja mielenterveysongelmiin. Rankimmin köyhyys koettelee yksinhuoltajaperheitä.

Tutkijoiden ja asiantuntijoiden viesti on yksiselitteinen: yksikään toinen priorisointi ei voi olla politiikassa lapsia tärkeämpi. Se on paitsi inhimillistä myös taloudellisesti kannattavaa, sillä mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsiin investoidaan, sitä suuremmin se tuottaa.

Juha Sipilän hallituksen aikana on toimittu päinvastoin – pienituloisilta ja lapsiperheiltä on leikattu eniten. Miksi? Hyvinvointisosiologian professorin Juho Saaren mukaan Sipilän hallitukseen valikoitui puolueita, jotka näkevät hyvinvointivaltion osana ongelmaa.

“Vallassa on kolme puoluetta, joiden kansanedustajien ja kansanedustajaehdokkaiden enemmistön mielestä hyvinvointivaltio tekee ihmiset laiskoiksi.”, Saari totesi HS:n haastattelussa.

“Hallituksen tilannekuva on se, että hyvinvointivaltio on osa yhteiskunnan jäykkyyttä, se nähdään esteenä. Nousee kysymys: Olemmeko tulkinneet tilanteen oikein? Onko hallituksen tilannekuva oikea?”

Siihen kysymykseen Sanna Kerminen ja tuhannet hänen elämäntilanteensa jakavat tietävät vastauksen.

Ei ole. ●

Kermisen-Sainion perhe asuu Järvenpäässä kaupungin vuokrarivitalossa.

Perheen vanhimmat tyttäret Minttu ja Kia jakavat yhden huoneen, Ville ja Mio toisen ja Miska, Niko ja Tintti kolmannen.

Näin vasemmistoliitto kitkisi eriarvoisuutta Parannetaan lapsiperheiden asemaa. Korotetaan yksinhuoltajien lapsilisää ja turvataan ne myös toimeentulotukea saaville.

Turvataan kaikkien lasten oikeus varhaiskasvatukseen, ja ulotetaan maksuton esiopetus myös viisivuotiaille. Tehdään toisesta asteesta aidosti maksuton, ja taataan jokaiselle nuorelle paikka toisen asteen koulutukseen.

Nostetaan pienituloiset pois köyhyydestä. Parannetaan sosiaaliturvaa ja uudistetaan se kohti perustuloa. Taataan pitkäaikaistyöttömille oikeus työhön ja kaikille työttömille oikeus oppia – työn vaihtoehtona ei pidä nähdä työttömyyttä, vaan mahdollisuus uuden oppimiseen. Perutaan aktiivimalli ja luovutaan työvoimapoliittisista karensseista.

Kavennetaan terveyseroja. Taataan jokaiselle oikeus päästä terveyskeskukseen viikossa maksutta.

Säilytetään riittävät erikoissairaanhoidon palvelut ympäri Suomea.

Ehkäistään alueiden välistä eriarvoistumista.

Turvataan mahdollisuus korkeakoulutukseen jokaisessa maakunnassa. Vahvistetaan lähipäiväkoti- ja lähikouluperiaatetta, mikä ehkäisee parhaiten alueiden eriytymistä kasvukeskuksissa.

Vahvistetaan ihmisoikeuksia. Otetaan huomioon vammaisten itsemääräämisoikeus, yhdenvertaisuus ja esteettömyys kaikessa päätöksenteossa. Uudistetaan translaki itsemääräämisoikeuden pohjalta. Huolehditaan laadukkaasta ja luotettavasta turvapaikkaprosessista, ja ratifioidaan alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva sopimus, joka vahvistaa saamelaisten oikeuksia esimerkiksi omaan kieleen ja kulttuuriin.

VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTAVAALILEHTI

8

OIKEUS RATKAISTA ILMASTONMUUTOS KUULUU

EI HARVOILLE Ilmastonmuutoksesta puhutaan usein uhkana, mutta se on myös mahdollisuus aiempaa toimivamman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen. Vasemmistoliiton resepti on yksinkertainen: päästöt alas, nielut ylös, ja rahavirrat tukemaan ekologista jälleenrakentamista.

Tämä kaikki on tehtävä oikeudenmukaisesti – ilmastotoimia ei saa maksattaa pienituloisilla, vaan ilmastotalkoiden on tähdättävä aiempaa yhdenvertaisemman Suomen rakentamiseen.

Teksti Meri Valkama

EE JÄRKEVIÄ, ilmastoystävällisiä

kulutusvalintoja niin ruokaan, asumiseen kuin liikkumiseen liittyen.

Tätä reseptiä tarjotaan usein lääkkeeksi ilmastoahdistukseen. Kulutusvalinnat ovat toki tärkeitä, mutta eivät riitä yksinään – valintoja tehdään aina ympäröivän yhteiskunnan sisällä. Poliittisten päättäjien käsissä on, kannustavatko ja mahdollistavatko rakenteet valintoja, jotka pitävät yllä elinkelpoista yhteiskuntaa vai pahentavat ne ilmastokriisiä entisestään.

Poliittisten päättäjien käsissä on myös, ovatko ilmastoteot mahdollisia kaikille vai pelkästään harvoille.

Vasemmistoliiton linja on yksiselitteinen: Yhteiskunnan ekologinen jälleenrakennus on hyvinvointivaltion luomiseen verrattavissa oleva prosessi.

Ilmastonmuutoksen vastainen työ ei saa kuitenkaan kasvattaa eriarvoisuutta, eikä ilmastotalkoita saa maksattaa pienituloisilla. Niin sanottu oikeudenmukainen ilmastosiirtymä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii suunnitelmallisuutta. Näin sen teemme:

Mahdollistetaan ilmastoystävällinen liikkuminen kaikille ja kaikkialla Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen ilmastopäästöistä, ja henkilöautoliikenteen osuus on tästä yli puolet. Jotta Suomi tekee kaikkensa ilmastonmuutok-

sen hillitsemiseksi, tarkoittaa se merkittäviä muutoksia ajoneuvokantaamme ja liikennejärjestelmäämme.

Konkreettisesti Suomen on satsattava nykyistä huomattavasti voimakkaammin raideliikenteen kehittämiseen, tiivistettävä kaupunkirakennetta ja suosittava julkisen liikenteen lisäksi kävelyä ja pyöräilyä.

Joukkoliikenteestä on tehtävä aidosti houkutteleva vaihtoehto yksityisautoilulle.

Samat keinot eivät kuitenkaan toimi kaikkialla, vaan eri alueiden parhaita ratkaisuja on etsittävä paikallisesti. Kaikilta ei voi myöskään odottaa samoja mahdollisuuksia osallistua. Esimerkiksi sähköauton ostaminen vaatii hyvää tulotasoa, eikä siksi ole kaikille mahdollista.

”

Samat keinot eivät toimi kaikkialla, vaan eri alueiden parhaita ratkaisuja on etsittävä paikallisesti.

Vasemmistoliitto vaatiikin nykyistä tuntuvampaa tukea niin sanotulle kaasukonvertiolle. Se tarkoittaisi, että pienituloisia tuetaan taloudellisesti riittävän suurella summalla muuttamaan oma auto kestävästi tuotetulla biokaasulla toimi-

vaksi. Kaasukonvertio on hyvä, helppo ja esimerkiksi sähköauton ostamista huomattavasti edullisempi tapa saada oman autoilun päästöt pienenemään.

Niillä alueilla, joilla etanolin tankkaus on biokaasua helpompaa, on tuettava auton muuttamista etanolilla käyväksi.

Samaan aikaan on edistettävä kaasu-, vety- ja sähköautojen tankkaus- ja latausverkoston rakentumista koko maahan. Ilmastoystävällinen liikkuminen on tehtävä houkuttelevaksi ja mahdolliseksi kaikille tulotasoon tai asuinpaikkaan katsomatta.

Rakennetaan uutta työtä kiertotalouden ympärille Ilmastonmuutoksesta on tapana puhua uhkana, mutta se tuo mukanaan myös mahdollisuuksia – muiden alueiden lisäksi työelämään. Vasemmistoliiton oikeudenmukaisen siirtymän ohjelmassa tunnistettaisiin alat, joille uutta työtä syntyy ja joissa Suomelle avautuu taloudellisia mahdollisuuksia. Ilmastokestäville ratkaisuille syntyy maailmassa kova kysyntä, ja Suomella on mahdollisuus nousta ilmastoviisaiden innovaatioiden kärkimaaksi. Samalla luodaan uutta työtä suuren rakennemuutoksen toteuttamiseksi.

Kiertotalouden on arvioitu voivan tuoda Suomeen jopa 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Kiertotalous tarkoittaa resurssien kertakäyttökulttuurista pois siirtymistä ja jätteiden uudelleen hyödyntämistä. Siinä raaka-aineet, energia ja ravinteet kiertävät suljetussa systeemissä ja jätteiden määrä

VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTAVAALILEHTI

Tuetaan pienituloisia energiaremonttien tekemisessä Kylmässä Suomessa asuntoja on lämmitettävä. Lämmittäminen kuitenkin tuottaa suuren määrän päästöjä. Rakennusten osuus energiankulutuksesta ja ilmastopäästöistä onkin noin 40 prosenttia.

Asumisen ilmastovaikutusten pienentämiseen on onneksi olemassa paljon keinoja, joita voidaan käyttää sekä uusiin että vanhoihin rakennuksiin. Esimerkiksi aurinkopaneelit, ilmalämpöpumput, maalämpö ja ikkunoiden uusiminen tai muu eristäminen pienentävät asumisen ilmastovaikutuksia.

Toimenpiteet voivat kuitenkin olla yksittäisille ihmisille taloudellisesti kestämättömiä.

Siksi vasemmistoliitto vaatiikin yksityishenkilöiden energiaremontteihin tukea, joka on kohdistettava pienituloisille ja niille alueille, joilla investointien hintaa ei välttämättä saa takaisin. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi monet muuttotappiokunnat, joissa asunnoista on vaikea saada omiaan pois – jos asunnon ylipäänsä saa kaupaksi.

Pienituloisia helpottaisivat esimerkiksi palvelut, joissa öljykattilasta lämpöpumppuun siirtymisen voisi maksaa takaisin kuukausimaksulla. Yhteiskunnan on tarjottava tukea myös taloyhtiöiden ja asukasosuuskuntien energiaremontteihin investointituella tai muulla kotitalousavustuksella. Myös kuntien ja energiayhtiöiden ratkaisuilla on vaikutusta pienituloisten ilmastotekojen onnistumisen kannalta: Kaukolämpöverkkoon kuuluvilla talouksilla on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa asumisesta aiheutuviin päästöihin. Hiilestä ja turpeesta luopumalla kunnat ja energiayhtiöt pienentäisivät myös kaukolämpöä käyttävien talouksien hiilijalanjälkeä.

Alennetaan kasvisten hintaa ja palkitaan tuottajia hiilen sitomisesta Maataloudella ja ruokailutottumuksilla on suuri rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maatalouden osuus Suomen päästöistä on noin viidennes, ja myös suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljestä 20 prosenttia muodostuu ruoasta.

Sillä, mitä syömme ja miten ruokamme tuotamme, on siis suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.

Tällä hetkellä epäekologinen lihapainotteinen ruokavalio tulee halvemmaksi kuin kasvispainotteinen ravinto, minkä on muututtava. Terveellisten ja ilmastoviisaiden valintojen tekemisen pitäisi olla mahdollista kaikille tulotasosta riippumatta, ja tavoitteena olisi oltava maukkaan, kotimaisen ja terveellisen kasvisruoan lisääminen kaikkien suomalaisten ruokavalioon. Siksi juuri kotimaisia kasviksia pitäisi verottaa nykyistä kevyemmin, mikä tekisi niistä edullisempia kuin ulkomailta tuotu liha.

Maanviljelijöillä puolestaan on tuhannen taalan paikka nousta suomalaisten ilmastosankareiden kärkikastiin lisäämäl-

lä maatalousmaan hiilensidontaa. Tämä tapahtuu maan multavuutta parantamalla, mikä paitsi sitoo hiiltä myös parantaa kasvua. Tuottajia on myös kannustettava siirtymään muilla tavoin ilmastoviisaaseen tuotantoon uudenlaisella sysäystuella. Lisäksi EU:n maataloustukijärjestelmää on kehitettävä siihen suuntaan, että tuottajia palkitaan hiilen sitomisesta.

Toteutetaan muutosohjelma fossiilista polttoaineista luopumiselle Niitä aloja ja alueita, jotka tarvitsevat muutostukea ilmastotoimien seurauksena, on autettava muutoksen toteuttamisessa. Tällainen alue on esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa, jossa turpeen energiankäytöstä luopuminen on merkittävä alueellinen kysymys. Pohjois-Pohjanmaalle ja muille vastaaville alueille täytyykin luoda oikeudenmukainen muutosohjelma fossiilisista polttoaineista luopumiseksi.

”

Maanviljelijöillä on tuhannen taalan paikka nousta suomalaisten ilmastosankareiden kärkikastiin.

Tälle tarpeelle on yksinkertainen syy: Turpeessa on varastoituneena yli kaksi kolmasosaa Suomen hiilivarastosta. Turpeen energiankäyttö vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään ja pienentää hiilivarastoa. Turve onkin kivihiileen verrattavissa oleva saastuttaja, ja sen energiankäytön on loputtava 10–15 vuoden päästä. Tällä

hetkellä suuri osa soistamme on siis päästölähteitä, mutta niin ei ole pakko olla tulevaisuudessa.

Ratkaisuja on löydyttävä muun muassa siihen, mitä korvaavaa työtä ihmisille löydetään ja miten alueen energiantuotanto järjestetään uudestaan. Vastaavanlaisessa tilanteessa Espanjassa sovittiin muutosohjelmasta hiilikaivosten sulkemiseksi.

Yhteiskunnan yritystuet on puolestaan jatkossa suunnattava ilmaston ja ympäristön kannalta kestävään yritystoimintaan. Ilmastolle ja ympäristölle haitalliset yritystuet on lakkautettava.

Autetaan köyhimpiä maita osallistumaan ilmastotalkoisiin Vauraat teollisuusmaat tuottavat suurimman osan kasvihuonekaasujen päästöistä ja ovat siis pääosin vastuussa ilmastonmuutoksesta. Ilmaston lämpenemisestä kärsivät kuitenkin eniten jo nyt ja tulevaisuudessa maailman köyhät, jotka ovat ilmiöön vähiten syyllisiä. Päävastuu ilmastonmuutoksen hillinnästä pitäisikin olla teollisuusmailla, joilla on kehitysmaita paremmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonepäästöjä kansalaistensa hyvinvointia vaarantamatta.

Maailmanlaajuisesti köyhimpien maiden on voitava parantaa kansalaistensa elinoloja ja infrastruktuuriaan, ja vauraiden valtioiden on mahdollistettava tämä tukemalla ja rahoittamalla niiden siirtymää ympäristöystävälliseen ja vihreään teknologiaan ja energiantuotantoon.

Vähävaraiset eivät saa joutua ilmastotoimien maksajiksi Suomessa eivätkä muualla maailmassa, eikä eriarvoisuus saa kasvaa ilmastotalkoiden takia.

Tukemalla köyhiä maita ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä teemme tärkeää työtä myös maailman pakolaistilanteen helpottamiseksi – mitä paremmat elinolosuhteet ihmisellä on kotimaassaan, sitä vähemmän tarvetta hänellä on lähteä etsimään parempaa elämää muualta. ●

Tiedä, mistä puhutaan!

Hiilivarasto

Metsät ovat suuri hiilivarasto. Kasvaessaan puut sitovat hiiltä, josta osa päätyy maaperään, osa vapautuu puun lahotessa ilmakehään ja osa korjataan metsästä hakkuissa. Pieni osa metsästä korjatusta hiilestä säilyy puutuotteissa pitkään.

Hiilinielu

Hiilinielu on prosessi, joka poistaa hiiltä ilmakehästä. Jos hiilivarasto muualla kuin ilmakehässä kasvaa, toimii kyseinen varasto hiilinieluna. Kun puut kasvavat, tapahtuu hiilen sidontaa. Hiilinieluina metsät toimivat kuitenkin vasta, kun metsien hiilivarasto kasvaa. Tämä edellyttää sitä, että puuston kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin mitä hakkuut ja lahoaminen vapauttavat. Jos nämä tekijät ovat tasapainossa, metsien hiilivaras-

to pysyy vakiona ja nielu on nolla.

Hyvässä kasvuiässä olevien metsien hiilinielu on usein suurempi kuin vanhoissa metsissä, joissa kuitenkin hiilivarasto voi olla moninkertainen nuoriin metsiin verrattuna.

Hiilinegatiivisuus

Negatiivisilla päästöillä tarkoitetaan sitä, että hiilidioksidia sidotaan pois ilmakehästä enemmän kuin päästetään sinne. Negatiivisia päästöjä voidaan saada aikaan vahvistamalla luonnon omia keinoja hiilen sidontaan tai vaihtoehtoisesti poistamalla hiilidioksidia ilmakehästä teknologian avulla. Vasemmistoliitto tavoittelee niin sanottua nettohiilinegatiivista Suomea 2030-luvun alkuun mennessä. ●

Lähteet: Sitra ja Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio

sekä energian ja uusien raaka-aineiden tarve minimoidaan.

9

10

VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTAVAALILEHTI

Työn murros haastaa koko yhteiskunnan. Digitalisaation, robotisaation ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen muuttaa työtä ja vaatii yhteiskunnalta kokonaisvaltaista työelämän kehittämistä. Mutta miltä työn murros näyttää konkreettisesti? Kolme muutoksen keskellä työskentelevää kertoo.

Kuva Aki Roukala

MUUTTUVA TYÖ MULLISTAA SUOMEN Heidi Kekkonen, 54 TILITOIMISTOYRITTÄJÄ, OULU Teksti Salla Nazarenko

“OLEN KOKO kirjanpito- ja tilitoimis-

Kuva Katja Tähjä

Aarne Ukkola, 64 HITSAAJA, HELSINKI

“HITSAUSALALLA puhutaan tänä

päivänä paljon robotiikasta. Esimerkiksi laivojen osia tehdään muualla kuin kokoonpanotelakalla, jossa laiva kasataan.

Robotiikka sopii hyvin hitsaamiseen isojen määrien bulkkituotannoissa, mutta Suomessa sellaista on aika vähän.

Yksittäisten osien valmistuksessa robotti ei saavuta samanlaista tarkkuutta kuin ihminen, joten esimerkiksi minun työtäni robotit korvaisivat toistaiseksi huonosti.

Suomessa puhutaan tiettyjen alojen työvoimapulasta, mikä koskee myös ammattitaitoisia hitsaajia. Monista muista maista tulevat hitsaajat eivät ole oppineet tekemään työtä samalla tavalla itsenäisesti kuin Suomessa nykyään tehdään. Tuotannon ohjauk-

sessa toimihenkilötyö on vähentynyt, ja vastuu kokonaisuuksista ja työn johtamisesta on siirtynyt hierarkiassa alaspäin. Aikaisemmin telakalla työ oli niin sanotusti kaulasta katki: ajatustyö tehtiin yläkerrassa ja alakerrassa me vain hitsasimme. Nykyään on toisin.

Tämä on tiimityötä, jossa on paljon vastuuta ja jota tehdään varsin itseohjautuvasti.

Olen työskennellyt hitsaajana 44 vuotta ja tehnyt koko urani ajan samoja töitä samassa paikassa, vaikka työnimikkeitä on ollut kymmenkunta erilaista. Suuri muutos työvuosieni aikana on ollut siirtyminen urakkatyöstä tuntityöhön. Myös tekniikka ja hitsausmenetelmät ovat kehittyneet.

Jään pian eläkkeelle. Fyysinen kuormitus on näinä vuosina vähentynyt, mutta henkinen kasvanut. Se asettaa työhyvinvoinnista huolehtimiselle uudenlaisia vaatimuksia.“ ●

tourani ajan valmistautunut alan digitalisoitumiseen. Ensimmäisen kerran kuulin sanan verkkolasku 1990-luvun alussa ollessani töissä julkishallinnossa.

Pikku hiljaa sähköiset verkkolaskutusjärjestelmät yleistyivät, mutta pitkään työtä tehtiin niin, että laskujen lähetys ja vastaanotto tapahtuivat verkossa ja kaikki muu manuaalisesti.

Kymmenen vuotta sitten perustin oman tilitoimistoni. Alusta asti olen pyrkinyt siihen, että kone tekee kaiken, mitä koneen on mahdollista tehdä. Näinä vuosina on tapahtunut hurja siirtymä: nyt käytössä on täysin integroitu järjestelmä. Asiakas voi tehdä paljon itse.

Kymmenistä asiakkaistani vain kaksi lähettää minulle enää kaiken materiaalin paperilla. Pyrin siihen, että asiakkaani ovat valmiita toimimaan sähköisessä ympäristössä.

Ennen kirjanpidon ansaintalogiikka perustui siihen, että asiakas maksoi kirjausten tekemisestä. Tähän perustuu myös muutoksen haaste. Minua kirjausten tekeminen ei enää kiinnosta, sillä kone tekee ne huolellisemmin. Yllättävän moni asiakas kuitenkin haluaa maksaa nimenomaan kirjanpidon vienneistä.

Seuraavaksi odotan, että kone oppii tekemään loputkin kirjaukset automaattisesti, jolloin minun työni on pääasiassa taloussuunnittelua asiakkaiden kanssa.

Tietotekniikassa on haasteensakin. Minulla on asiakkaina nörttipoikia, jotka ovat digimaailmassa kuin kotonaan. He eivät esimerkiksi halua käyttää perinteisiä pankkeja, joten uudenlaisiin maksujärjestelmiin on sopeuduttava.

Lisäksi on muistettava, että kone tekee työnsä juuri niin hyvin kuin ihminen on sen ohjelmaan koodannut. Järjestelmän tekemiä virheitä on vaikea löytää.

Kirjanpitäjän työ on muuttunut kovasti: enää emme voi istua koneella nuttura kireällä numeroita tarkistamassa. Meidän on oltava sosiaalisia, opittava uutta ja oltava aktiivisessa kanssakäymisessä asiakkaiden kanssa.” ●

VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTAVAALILEHTI

11

Kuva Katja Tähjä

Manishkumar Chauhan, 43 RUOKALÄHETTI, HELSINKI

“OLEN TYÖSKENNELLYT Woltin ruo-

kalähettinä kolme vuotta. Yleensä teen töitä neljästä kuuteen tuntia päivässä, viikonloppuisin 6–8 tuntia. Teen töitä toiminimellä, sillä vähän yli 7000 euroa vuodessa tienaavan täytyy ottaa eläkevakuutus ja perustaa yritys.

Ruokalähetin työ on joustavaa ja sopii hyvin esimerkiksi opiskelijalle, joka ei tarvitse kuin 500–1000 euroa kuussa, mutta kokopäivätyöksi tästä ei ole. Palkka on pieni ja vuosi sitten se laski entisestään – ilman että sitä perusteltiin meille läheteille mitenkään. Aiemmin palkkani oli arkisin 10 euroa ja viikonloppuisin 12 euroa tunnilta. Nykyään tienaan arkena kahdeksan ja viikonloppuisin 10 euroa tunnilta. Palkka ei sisällä mitään vakuutuksia tai etuja. Tämän bisnesmallin pitäisi mielestäni muuttua, sillä nykyisellään ihmisille ei makseta riittävästi.

Minulla on kaksi maisterintutkintoa, joista toinen Suomesta ja toinen kotimaastani Intiasta. Olen opiskellut kansainvälistä liiketoimintaa. Nyt olen perustamassa omaa turismiyritystä. Teen lähetin työtä elättääkseni itseni, kunnes oma yritykseni alkaa tuottaa.

Vaikka palkkani on todella pieni, ruokalähetin työn joustavuus on sopinut minulle hyvin. Saan itse päättää työajoista. Tein töitä kuuden kuukauden ajan ja säästämil-

”

Palkka ei sisällä mitään vakuutuksia tai etuja.

Tämän bisnesmallin pitäisi mielestäni muuttua, sillä nykyisellään ihmisille ei makseta riittävästi.

– Manishkumar Chauhan

läni rahoilla opiskelin Joensuussa kuusi kuukautta. Aiemmin jaoin Helsingin Sanomia. Se oli raskasta työtä, sillä työaika oli aamukahdesta aamukuuteen. Sen jälkeen ei ole voimia tehdä mitään muuta.

Teen työtäni polkupyörällä, mutta kun saan ajokortin, hankin oman auton yhdessä liikekumppanini kanssa. Auto ei ole kovin kätevä Helsingin keskustassa, jossa olen tähän asti toiminut. Siellä polkupyörä on ruokalähetin paras kulkuväline. Auton pitäminen käy myös kalliiksi, erityisesti kun palkka on niin pieni.” ●

Uutta työtä luodaan osaamiseen panostamalla Teksti Meri Valkama

“IHMISEN HYVINVOINTI on kokonaisuus, joka

rakentuu työssä ja työn ulkopuolella.”

Näin todettiin Työterveyslaitoksen alkuvuodesta julkaistussa työn murrosta käsittelevässä tiedotteessa, jossa uudelta eduskunnalta peräänkuulutettiin ratkaisuja muun muassa sosiaaliturvauudistukseen, digitalisaatioon, tekoälyn fiksuun hyödyntämiseen sekä lapsi- ja perhemyönteisyyden lisäämiseen työelämässä. Näillä kaikilla onkin vaikutusta siihen hyvinvoinnin osaan, joka syntyy tekemästämme työstä – työstä, joka muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.

Työelämän muutoksiin on monta syytä: Suorittavia töitä siirretään maihin, joissa työstä maksetaan vähemmän kuin Suomessa. Työn muutos ei koske kuitenkaan vain duunareita. Myös juristin, graafikon ja insinöörin korvaa yhä useammin algoritmi tai verkosta ostettava palvelu. Tekoälyä, big dataa ja digitalisaatiota onkin kutsuttu nel-

jänneksi teolliseksi vallankumoukseksi, joka muuttaa merkittävästi koko yhteiskuntaa.

Muutoksen keskellä työntekijät jakautuvat kahteen joukkoon: yksien työstä kilpaillaan, toisten työlle ei ole ottajia.

”

Suomi menestyy parhaiten, kun kaikilla on mahdollisuus reiluun ja turvalliseen työelämään.

Vasemmistoliiton näkemyksen mukaan Suomi menestyy parhaiten, kun jokaisella maamme työikäisellä on mahdollisuus reiluun ja turvalliseen työelämään. Suomesta on rakennettava tasa-arvoisen työelämän

kärkimaa, jossa työtehoa kasvatetaan työhyvinvointia ja ammattiosaamista lisäämällä, ei työaikaa pidentämällä tai palkoista ja lomista leikkaamalla. Työperäisen pahoinvoinnin kustannusten arvioidaan maksavan yhteiskunnalle vuosittain kymmeniä miljardeja euroja. Työhyvinvointiin panostaminen onkin kannattavaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti.

Paras tapa luoda uutta työtä Suomeen on panostaa osaamiseen. Siksi vaadimme seuraavaa: Nostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Taataan jokaiselle oikeus opiskeluun ja opinto-ohjaukseen ja varmistetaan tämä oikeus myös työttömille – työn puutteen sijaan työttömyys pitäisi nähdä mahdollisuutena oppia uutta ja kehittää omaa osaamistaan. Päivitetään myös työlainsäädäntö vastaamaan työn muutosta, ja huomioidaan epätyypillisten työsuhteiden ominaisuudet sekä itsensä työllistävien näkökulma.

Hyvä työelämä kuuluu kaikille, ei harvoille. Tulevat eduskuntavaalit ratkaisevat, toteutuuko tämä. ●

VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTAVAALILEHTI

12

ETT RÄTTVIST FINLAND INTE FÖR NÅGRA FÅ

VÄN S TE R F Ö R B U N D ET S VA LT E M A N

1 BREV TILL MINA FINLÄNDSKA VÄNNER Text Jonas Sjöstedt

Finländare, gör inte samma misstag som Sverige har gjort, skriver Jonas Sjöstedt, ordförande för Vänsterpartiet i Sverige.

NORDISKA LÄNDER har alltid lärt

av varandra. Vi i Sverige har tittat på Finland, Finland har ibland kunnat kopiera goda idéer från Sverige. Vi har jämfört oss och funderat på hur vi kan göra saker bättre. Vi har ju ändå varit ganska lika, stolta över sådant som graden av jämlikhet i våra samhällen, en stark välfärd och jämställdhet mellan män och kvinnor. Sådant som gör Norden unikt.

Men ibland önskar jag att politiker i Finland inte såg på Sverige. När svenska medier rapporterar om hur Attendos äldreboenden får stänga när vinsten sätts före omsorgen om de äldre även i Finland, då känns det bara onödigt att vi också gör om varandras misstag. I Sverige har skolan, äldreomsorgen och vården privatiserats av en höger som använder samma argument för ”vårdmarknaden” som för bilförsäljning eller bygge av broar. Marknaden ska lösa problemen och minska kostnaderna. Men dementa 90-åringar kommer alltid att vara dåliga på att välja äldreboenden.

Och man kan inte enkelt reparera en ung människas utbildning efter att

skolan gått i konkurs.

Priset för privatiseringarna har varit högt i Sverige. En ojämlik vård där fattiga stadsdelar och landsbygden kommer i andra hand. En ojämlik skola som inte ger barn samma chans. Företag som gör vinst på våra skattepengar – men som själva trixar bort sin skatt via räntesnurror och skatteparadis. Personal i äldreomsorg med färre kollegor som får springa fortare – och äldre som inte får den omsorg de förtjänar.

Så mitt råd i detta fall är enkelt – från Sveriges privatiseringsförsök i välfärden finns inget gott att lära. Gör inte om det. Var rädda om er sammanhållna skola med jämlik kvalitet. Låt inte de borgerliga partierna privatisera er sjukvård. Ta tillbaka äldreboendena från Attendo – och låt kommunen utveckla verksamheten och kvaliteten. Låt kreativitet och valmöjligheter blomma utan vinstjakt och privatiseringar. Så kan vi istället lära av varandra om sådant som vi vill ha, jämlika samhällen, stark välfärd, kvinnors rättigheter och klimatpolitik. ●

Klyftorna växer i Finland: en del har det bra medan andra blir efter. Vi vill motverka denna utveckling och driva en politik som ersätter fattigdom med rättvisa.

2

Vi be­käm­par kli­matfö­ rändrin­gen, och vä­gen mot ett eko­lo­giskt håll­bart Fin­land måste vara rättvis för alla.

Vi anser att det är möjligt att lösa klimatkrisen och bygga samtidigt upp ett jämlikare Finland.

3

Vi ska­par ar­be­te genom ut­ bild­ning. Finlands framgång tryggas bäst när varje individ i arbetsför ålder har en möjlighet till ett rättvist och tryggt arbetsliv – oberoende av ålder, utbildning, yrke och ställning i arbetslivet.

- B I L E E T

30.

3.

The Circus, Helsinki Li Andersson Kynnet Yeboyah Onni Boi

5.

4.

Yo-Talo, Tampere Li Andersson Yeboyah Sofa Onni Boi

7.

4.

Lutakko, Jyväskylä Li Andersson Kynnet Yeboyah Adikia Sofa

TEE KANSSAMME VAALIVOITTO! Vaaleja ei voiteta yksin, vaan yhdessä. Listasimme viisi keinoa, joiden avulla vauhditat meitä saamaan aikaan parhaan mahdollisen vaalituloksen – ja sitä kautta rakentamaan entistä vahvemman hyvinvointiyhteiskunnan, josta on hyötyä kaikille, ei harvoille.

1. Näytetään, että näissä vaaleissa on kyse oikeudenmukaisuudesta!

Meitä, jotka haluamme hillitä ilmastonmuutosta päättäväisesti ja tehdä köyhyydestä historiaa, on paljon. Kutsu ystäväsi mukaan Facebook-tapahtumiin ja näytä, että äänestämme ilmaston puolesta, köyhyyttä vastaan. Kertomalla somessasi arvoistasi ja äänestyspäätöksestäsi teet tärkeää työtä yhteisten tavoitteidemme eteen.

Toimi näin: Etsi Facebookista ilmastonmuutostapahtumamme nimellä #ilmastovaalit – Äänestän ilmaston puolesta! ja eriarvoisuusvaalitapahtumamme nimellä #eriarvoisuusvaalit – Äänestän köyhyyden historiaan! Ilmoittaudu osallistujaksi yhteen tai molempiin tapahtumiin ja kutsu mukaan kavereitasi.

2. Kerro, millaisen Suomen haluat!

Tehdään näkyväksi, millaisen Suomen me haluamme. Näin se tehdään: Käännä esiin tämän lehden takakansi. Kirjoita tyhjälle alueelle, millaisen Suomen sinä haluat rakentaa kanssamme. Mikä teema on sinulle kaikkein tärkein? Minkä puolesta sinä äänestät? Jaa kuva itsestäsi ja viestistäsi somessa hastagilla #SinäPäätät. Levitä sanaa myös ystävillesi!

3. Lahjoita oikeudenmukaisen maailman puolesta!

Me haluamme, että Suomessa toteutuvat

VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTAVAALILEHTI

tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteet. Me haluamme vahvan hyvinvointivaltion, jossa ketään ei jätetä pulaan. Me uskomme, että tämä kaikki on mahdollista, mutta siihen tarvitaan meitä kaikkia.

Jo muutaman euron lahjoitus auttaa meitä tekemään vaalivoiton ja kääntämään Suomen suunnan:

5 eurolla voimme näyttää vaalimainoksiamme verkossa noin tuhannelle ihmiselle.

15 eurolla voimme jakaa 400 vaalilehteä ympäri Suomea.

150 eurolla voimme järjestää vaalitilaisuuden.

Lahjoittamaan pääset tämän sivun kautta: www.vasemmisto.fi/lahjoita 4. Järjestä tapahtuma, johon haluaisit itsekin osallistua!

Tekeekö mieli iskeä kädet oikein kunnolla saveen punavihreän vaalivoiton puolesta? Järjestä vaalitapahtuma! Ole yhteydessä alueesi ehdokkaisiin tai vasemmiston paikallisosastoon ja tarjoudu järjestämään tai olemaan mukana järjestämässä vaalitapahtumia. Tapahtuma voi olla mitä tahansa ulkoiluretkestä vaikkapa feministiseen kiroiluiltamaan. Keksi omannäköisesi tapahtuma, jolla saat ystäväsi mukaan. Jos kaipaat ideoita, voit

Toimitus Päätoimittaja Meri Valkama

Paino Lehtisepät Oy

Toimituksen yhteystiedot Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki meri.valkama@vasemmisto.fi

Painos 400 000

olla yhteydessä vaikkapa vasemmistoliiton paikallisosastosi puheenjohtajaan tai oman alueesi ehdokkaisiin. Tekijöitä ei ole koskaan liikaa!

5. Äänestä – ja kannusta kavereitasi samaan!

Tätä ei voi kylliksi korostaa: vain annetut äänet lasketaan. Vuodesta 2007 lähtien eduskuntavaaleissa vaalipiirin viimeinen paikka on ratkennut viisi kertaa alle 200 äänen erolla. Vasemmistoliitolla on ollut huonoa onnea jokaisissa näistä vaaleista.

Se on kärsinyt niukan tappion viimeisestä paikasta – kerran 26 äänen, toisen kerran 120 äänen ja kolmannen kerran 38 äänen erolla. Tämä jos jokin todistaa, että jokaisella äänellä on merkitystä.

Näissä vaaleissa käännämme suunnan, ja sen teemme sinun avullasi: Varsinainen vaalipäivä on 14. huhtikuuta, ennakkoäänestys 3.–9. huhtikuuta. Muista äänestää – ja puhu sen tärkeydestä myös ystävillesi ja läheisillesi. Äänestämättä jättämisestä hyötyvät hyvinvointivaltiota purkavat puolueet, korkeasta äänestysprosentista puolestaan sitä puolustavat kansanliikkeet kuten vasemmistoliitto.

Sinä päätät, mihin suuntaan Suomi huhtikuussa ottaa askeleen! ●

Painettu PEFC-sertifioidulle paperille

Kirjoittajat ja kuvaajat Mikko Merilinna, Salla Nazarenko, Aki Roukala, Touko Sipiläinen, Jonas Sjöstedt, Katja Tähjä

#SINÄPÄÄTÄT

MINÄ HALUAN SUOMEN, JOSSA

Näytetään yhdessä, että meitä oikeudenmukaisen Suomen puolesta äänestäviä on monta! Täydennä kylttiin unelmasi oikeudenmukaisesta Suomesta ja julkaise se sosiaalisessa mediassa tunnuksella #SinäPäätät.