Sisailman vuosikirja 2017-2018 by Memedia

a m l i ä s i S V U O S I 2 0 1 7 | 20 18

Mistä apua sisäilmaongelmiin?

STUK selvitti koulujen radontilanteen

Millaista ilmaa sinä hengität?

Kosteus- ja homevaurioista oireilevien käypä hoito suositus Kuivaketju10 vähentää kosteusvaurioiden riskiä

Sisäilmayhdistys on toiminut jo yli 20 vuotta EU:n energiasäästötavoitteet ja sisäilman laatu puhuttavat Eduskunnan remontissa laitteet piilotettiin rakenteisiin SISÄILMAYHDIST YS - PUOLUEETONTA TIETOA SISÄILMASTA | sisailmayhdistys.fi | sisailmauutiset.fi

SISĂ&#x201E;LLYSLUETTELO 3

PĂ¤Ă¤kirjoitus

Siivous on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ sisĂ¤ilman kannalta

Ilmassa lyhyesti

Eduskunnan remontissa tekniikka piiloon

Uudet kannattajajĂ¤senet

Senaatti-kiinteistĂśt panostaa sisĂ¤ilmastoon

Millaista ilmaa sinĂ¤ hengitĂ¤t?

Kuivaketju10

Milloin on syytĂ¤ epĂ¤illĂ¤ sisĂ¤ilmahaittaa?

Terveiden talojen vuosikymmen

MistĂ¤ apua sisĂ¤ilma- ja homeongelmiin?

MĂ¤Ă¤rĂ¤ykset korvautuvat asetuksilla

HyvĂ¤n sisĂ¤ilmaselvityksen edellytykset

EU:n energiansĂ¤Ă¤stĂśtavoitteet ja sisĂ¤ilma

MitĂ¤ on ympĂ¤ristĂśherkkyys?

Komission ehdotus CE-pĂ¤Ă¤stĂśmerkinnĂ¤stĂ¤

Duodecim julkaisi kĂ¤ypĂ¤ hoito suosituksen

SisĂ¤ilmayhdistys on toiminut jo 20 vuotta

Kouluista lĂśytyi vĂ¤hĂ¤n radonia

SisĂ¤ilmayhdistyksen kannattajajĂ¤senet

Radon saattaa altistaa syĂśvĂ¤lle

PÄ Ä K IR J OI T US

Jorma Säteri toimii Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtajana.

Sisäilman ongelmat ovat hallittavissa SISÄILMAONGELMAT ovat paljon esillä julkisuu-

dessa ja tilanne voi vaikuttaa suorastaan uhkaavalta. Huoleen on myös syytä, sillä hoitamattomina sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa vakaviakin haittoja. Ei ole kuitenkaan syytä vaipua epätoivoon, sillä suurin osa ongelmista saadaan pois päiväjärjestyksestä ajoissa oikein tehdyillä parannuksilla ja korjauksilla. Vakavia sisäilmaongelmia on alle 10 prosentissa asunnoista ja alle 20 prosentissa kouluista. Taustalla on usein suuri korjausvelka, eli välttämättömiä korjauksia ei ole tehty ajoissa. Näissä tapauksissa tarvitaan pätevän asiantuntijan tekemiä kuntotutkimuksia ja niiden pohjalta tehtyjä korjaussuunnitelmia, joiden perusteella tehdään riittävän laajat korjaukset. Mitä aikaisemmin puutteet, viat ja vauriot korjataan, sitä pienemmät ovat kustannukset ja haitat terveydelle. Vaikeimmat tilanteet syntyvät liian hitaasta tai riittämättömästä reagoinnista käyttäjien ilmoittamiin puutteisiin ja oireiluihin sekä heikosta tiedottamisesta. Huolellinen rakentaminen ja säännöllinen kunnossapito ovat avaimia vaikeiden ongelmien ehkäisyyn. Kaikki rakenteet, materiaalit ja järjestelmät vaativat hoitoa ja huoltoa, ja kaikilla on rajallinen tekninen käyttöikä. On tärkeää tuntea rakennuksessa käytetyt ratkaisut ja seurata niiden toimintaa säännöllisesti. Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeessa määriteltyä huolto-ohjelmaa tulee noudattaa ja teettää työt ammattilaisilla. Tilan käyttäjän tulee myös toimia tilan käyttötarkoituksen ja annettujen ohjeiden mukaan ja ilmoittaa vii-

pymättä havaitsemistaan puutteista rakennuksen omistajan tai työnantajan edustajalle. Rakennuksen ilmanvaihto on tärkeässä roolissa ongelmien ehkäisyssä. Vaikka ilmanvaihdon puutteet vain harvoin ovat ongelmien syynä, voi huonosti toimiva ilmanvaihto pahentaa niiden seurauksia. Ilmanvaihdon tulee olla käynnissä aina kun rakennuksessa on ihmisiä, ja tyhjänkin rakennuksen tuuletuksesta on huolehdittava. Jos rakennuksessa epäillään sisäilmaongelmia, kannattaa ilmanvaihto pitää päällä jatkuvasti. Lisäksi pitää varmistaa, että ilmanvaihto on oikein säädetty eikä aiheuta haitallista paine-eroa ulko- ja sisäilman välillä. Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen on saatavissa paljon tietoa ja palveluita. Kosteus- ja hometalkoot, Sisäilmayhdistys ja Sisäilmainfopisteet tarjoavat asiantuntijoiden laatimia oppaita ja ohjeita sekä verkossa että paperilla. Terveydensuojelu- ja työsuojeluviranomaiset auttavat, mikäli ongelman selvitys ei etene kiinteistön omistajan tai työnantajan toimesta. On hyvä, että sisäilmaongelmat ovat esillä medioissa, se muistuttaa meitä jokaista huolehtimaan tästä näkymättömästä elinympäristöstämme.

Yhteystyöterveisin Jorma Säteri, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja

SISÄILMA VUOSIKIRJA Julkaisija Sisäilmayhdistys ry | Kustantaja SIY Sisäilmatieto Oy | Päätoimittaja Jorma Säteri, jorma.sateri@sisailmayhdistys.fi Toimittaja Esko Kukkonen | 050 3300 801, ausum@kolumbus.fi | Ilmoitusmyynti Elina Tenhunen, elina.tenhunen@pp-marketing.fi | 040 779 9653 | Tuotanto ja taitto: Vaula Aunola, vaula.aunola@memedia.fi | Painotalo Plus Digital 2016

SISÄILMA

IL M A S S A

Sisäilmastoseminaari 2018 Sisäilmajuhlapaja 2018

Roomvent 2018

ALAN ykköstapahtuma kevään sisäil-

SISÄILMAPAJOJA on nyt järjestetty useita vuosia eri paikkakunnilla ja kymmenes juhlapaja järjestetään Kuopiossa 14.-15.11.2018 otsikolla:

ROOMVENT & VENTILATION 2018

TOLOKUN SISÄILIMOO – HILIPEEMPI MIELI Sisäilmapajan järjestävät yhteistyössä: Sisäilmayhdistys, Itä-Suomen yliopisto, THL, Savonia ammattikorkeakoulu ja Kuopion kaupunki . Sisäilmapajan yhteydessä järjestettään myös sisäilma-aiheinen näyttely, johon näyttelitilaa voivat varata vain yhdistyksen jäsenet. Sisäilmapajan tarkempi ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen aukeaa Sisäilmayhdistyksen sivuilla:

Pääjärjestänä tapahtumassa toimii Sisäilmayhdistys ja Aalto-yliopisto.

mastoseminaari järjestetään 15.3.2018 Messukeskuksen kongressialueella. Siellä pääsevät esille jälleen vuoden merkittävimmät sisäilmaan liittyvät tutkimustulokset. Sisäilmastoseminaarin 2018 teemat ovat: • Käytännön ratkaisut sisäilmaongelmien ratkaisemiseen ja ennalta -ehkäisyyn • Toimintamallit ja prosessit hyvään sisäilmaan • Mikrobit – rakennusmikrobiologinen tutkimus ja menetelmät • Sisäilman kemialliset ja hiukkasmaiset altisteet – menetelmät ja mittaaminen • Sisäilman laatu ja terveys – mikrobit, kemialliset altisteet, pienhiukkaset • Ilmanvaihto ja lämpöolot Esityksiä ja keskusteluja on ohjelmassa siis koko laajan sisäilmastoskaalan leveydeltä. Seminaarin yhteydessä on myös alan uusia tuotteita ja ratkaisuja esittelevä näyttely, jonka avulla seminaarin kustannukset osanottajille on saatu minimiin. Seminaarin järjestävät yhteistyössä Sisäilmayhdistys, Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka sekä SIY Sisäilmatieto Oy. Seminaarin tarkempi ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen aukeaa Sisäilmayhdistyksen sivuilla:

www.sisailmayhdistys.fi.

SISÄILMA

kansainväliset asiantuntijakonferenssit järjestetään Espoossa, Aalto-yliopiston tiloissa 2.-5. kesäkuuta 2018

Lisätietoa tapahtumasta verkkosivuilla sekä uutiskirjeessä. Tilaa uutiskirje osoitteesta: www.roomventilation.org

www.sisailmayhdistys.fi.

TILAA UUTISKIRJE Tilaa Sisäilmauutisten säännöllisesti ilmestyvä maksuton uutiskirje ja pysy ajan tasalla! www.sisailmauutiset.fi Twitterissä ajankohtaiset asiat löytyvät tunnisteilla @siuutiset ja #sisäilma.

Vaasan Rakennuskeskukseen avattiin pysyvä Sisäilman infopiste SISÄILMAINFOPISTE on alan järjestöjen yhteinen neuvontakanava kuluttajille, joka kiertää erilaisissa tapahtumissa jakaen toimijoiden tuottamia oppaita ja tarkastuslistoja. Messuosastolla saa myös maksutonta sisäilmaneuvontaa ja useiden tapahtumien yhteydessä järjestetään asiantuntijaluentoja. Sisäilmainfopisteeseen voi osallistua myös kunkin paikkakunnan sisäilmatutkimuksesta ja -koulutuksesta vastaavia toimijoita. Vaasan Rakennuskeskuksessa avattiin lokakuun puolivälissä samat materiaalit sisältävä Sisäilmainfopiste kuin messuilla kiertävä infopiste. – Ihmisiltä tulee paljon sisäilmaasioihin liittyviä kysymyksiä. Se on aihe, josta monet ovat epävarmoja, ja tietoa on vaikea hakea. Infopisteessä on hienoa, että siinä on useita yhdistyksiä mukana ja tarjolla on paljon puolueetonta tietoa. Kaikki, jotka infopisteen ovat huomanneet, ovat ottaneet esitteitä mukaansa, infopistettä hoitava myyntisihteeri Annika Sundell sanoo. Hyvän asiakaspalautteen takia hän suunnittelee infopisteen siirtoa Rakennuskeskuksen katutasoon nykyistä näkyvämmälle paikalle. Sisäilmainfopisteen toimintaan osallistuvat: Allergia- ja Astmaliitto ry, Asumisterveysliito AsTe ry, Hengitysliitto ry, Hometalkoot.fi / YM, Sisäilmayhdistys ry, Sosiaali- ja terveysministeriö, Säteilyturvakeskus STUK, ja VVS Föreningen i Finland rf. Valtaosa sisäilmainfopisteen materiaaleista on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa: sisailmayhdistys.fi. Vaasan suomen- ja ruotsinkielisten rakennusmestariyhdistysten perustama Rakennuskeskus täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Sata metriä Vaasan torilta sijaitsevassa keskuksessa on pysyvä rakennustarvikenäyttely, jossa on mukana tällä hetkellä noin 190 yritystä.

Vaasan Rakennuskeskukseen avattiin pysyvä Sisäilmainfopiste.

UUSIA KANNATTAJAJÄSENIÄ Tampereen asbesti- ja kuitulaboratorio www.asbestilaboratorio.fi Dinair Clean Air Oy www.dinair.fi Investigo Oy www.investigo.fi SisäilmaSaneeraus Laitinen Oy www.sisailmasaneeraus.fi ATL-Rakennushuolto Oy www.atloy.fi Mikrofokus Oy www.mikrofokus.fi FreshMountains Oy www.freshmountains.fi H.Östberg Oy fi.ostberg.com Kaikki kannattajajäsenet löytyvät lehden sivulta 31.

Liitymällä Sisäilmayhdistyksen jäseneksi ja tuet työtä puhtaamman sisäilman puolesta. Ota yhteyttä: Aila Laine-Sarkkinen, 040-7070201 tai aila.laine-sarkkinen@sisailmayhdistys.fi

Alan palveluhakemisto SISÄILMAYHDISTYKSEN sivuilta löytyy palveluhakemisto, jossa jäsenyritykset ja yhteisöt voivat kertoa tuotteistaan ja palveluistaan. Sivujen tarkoituksena on auttaa sisäilmakysymyksistä kiinnostuneita ammattilaisia ja kuluttajia löytämään heille mahdollisesti sopivia tuotteita tai palveluita.

sisailmayhdistys.fi/Palveluhakemisto

SISÄILMA

SIS Ä IL M ATIE TOA

Millaista ilmaa sinä hengität? Vietämme keskimäärin 90 prosenttia ajastamme sisätiloissa, joten ei ole yhdentekevää millaista sisäilma on. MERVI AHOLA // KUVA: SHUTTERSTOCK

isin yhtenäinen aika

kuluu yleisimmin kotona ja toinen esimerkiksi töissä, koulussa tai päiväkodissa. Julkisten rakennusten huonosta kunnosta saamme lukea lähes päivittäin lehdistä. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisussa 1/2012 on viimeisin virallinen arvio kosteusja homevaurioiden yleisyydestä. Sen mukaan 12-18 prosentissa kouluista ja päiväkodeista on merkittävästi vaurioituneita ja altistuvia näissä rakennuksissa on 172 000 – 259 000. Ongelma on todellinen, rakennuskanta on vanhaa ja välttämättömiä peruskorjauksia on monissa kunnissa koko ajan vain siirretty tuleville vuosille, kun kuntatalous on ollut tiukilla. Samalla on vielä säästetty säännöllisestä huollosta ja lisätty lapsia olemassa oleviin tiloihin. Ei siis tarvitse miettiä, miten tällainen kansalliskriisi on päässyt syntymään. Asiaa ei helpota, että myös uusissa rakennuksissa ilmenee sisäilmaongelmia. Epäilykset huonosta sisäilmasta usein kohdennetaan sinne, missä se on jonkun muun vastuulla. Kuitenkin myös kodeissa on ongelmia. Merkittäviä kosteusja homevaurioita on kerrosalasta arviolta 7-10 prosentissa pien- tai rivitaloista ja 6-9 prosentissa kerrostaloista. Vaurioiden määrä tulee kasvamaan, koska asuinkiinteistöihin ei kiinnitetä tällä hetkellä samalla tavalla huomiota kuin julkisiin kiinteistöihin. Erityisesti huolettaa pienten taloyhtiöiden kohtalo. Osakkaat eivät halua kalliita korjauksia, koska eivät ymmärrä niiden merkitystä kiinteistön tulevai-

SISÄILMA

suudelle. Mikään ei ole ikuista. Lehtiin on päätynyt jo muutamia tapauksia, joissa rakennus on päätetty purkaa, koska tarvittavien korjausten tekeminen tulee kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen. Kalliin maan alueilla jotain saattaa jäädä osakkaille jaettavaksi tontin myymisestä, mutta muuttotappioalueilla tällainen voi johtaa henkilökohtaisiin konkursseihin.

Kunnossapidon suunnitelmallisuus Taloyhtiö valitsee tien mitä kulkee; joko se haluaa säilyttää kiinteistön arvon tai jopa nostaa sitä tai antaa sen rapistua hiljalleen mahdollisesti samalla sairastuttaen asukkaat. Valinta saatetaan tehdä myös tiedostamatta, jos taloyhtiössä ei ole minkäänlaista osaamista kiinteistön kunnossapidosta. Tässä kohden ammatti-isännöitsijöillä on mahdollisuus osoittaa tarpeellisuutensa auttamalla taloyhtiötä valitsemaan oikean tien. Jos ja kun tehdään peruskorjauksia, olisi tärkeä miettiä, missä laajuudessa korjaukset on järkevä tehdä. Oikeita päätöksiä osataan tehdä vain perusteellisten kuntotutkimusten perusteella. Tiedätkö itse, missä kunnossa oma taloyhtiösi on? Ovatko sala-ojat niin salaisia, että kukaan ei tiedä niistä mitään? Miten ilmanvaihto toimii; miten ilma poistuu ja mistä sitä tulee tilalle? Minne sadevedet kulkeutuvat? Onko katto ehjä ja yläpohjan tuuletus kunnossa? Onko märkätilojen vesieristys kunnossa? Onko rakennuksessa riskirakenteita? Haiseeko asunnossa? Oman kodin hajuihin tottuu nopeasti. Mutta kaikki ongelmat eivät kerro

itsestään hajulla. Ongelmasta voi kertoa myös asukkaiden epämääräiset oireet ja jatkuva sairastelu, jotka loppuvat muualla oleskellessa.

Taloyhtiön vastuu Talon terveellisyydestä vastaa kiinteistön omistaja. Omakotitalossa omistaja voi ryhtyä heti tutkimaan epäilyjen perusteella ja korjata, kun tarvittavan korjauksen laajuus on selvillä. Asuntoosakeyhtiöissä asia ei ole yhtä yksinkertainen, mikä voi johtaa asukkaan kannalta sietämättömän pitkiin prosesseihin, jos taloyhtiö ei ota aktiivista roolia ongelman selvittämiseksi ja kuntoon laittamiseksi. Yhtiö vastaa rakenteista, joten tutkiminen ja korjaaminen ovat yhtiön vastuulla. Jossain tapauksissa sisäilmahaittaa kokenut asukas on saanut vastaukseksi olla yhteydessä terveystarkastajaan. Näinhän sen ei pitäisi mennä. Kyllä taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän pitäisi olla kiinnostuneempia yhtiöstään. Oireilu sisäilmaongelmiin on hyvin yksilöllistä. Tämän vuoksi sisäilmaongelmaepäilyt voivat riitauttaa osakkaat toisiaan vastaan. Ei ole kenenkään edun mukaista, jos riitoja joudutaan ratkaisemaan oikeudessa. Siinä voittajia ovat vain asianajajat. Ilmanvaihtoa tarvitaan poistamaan materiaaleista, ihmisistä ja ihmisen toiminnoista syntyviä epäpuhtauksia kuten hiilidioksidia ja kosteutta. Ilmaa voidaan poistaa painovoimaisesti tai koneellisesti. Tärkeää on myös huomioida, mistä korvausilma tulee. Olo- ja makuuhuoneissa tulee olla korvaus- tai tuloilmaventtiilit. Korvausilma ei saa tulla rakenteista, koska sieltä kulkeutuu sisään myös epäpuhtauksia.

MILLOIN ON SYYTÄ EPÄILLÄ SISÄILMAHAITTAA? Voit epäillä sisäilmahaittaa, jos asunnossasi tai työpaikallasi on seuraavia epäkohtia:

Artikkelin kirjoittaja Mervi Ahola toimii Sisäilmayhdistyksen sisäilma-asiantuntijana.

Oikean tiedon lähteillä Nykyään myös sisäilmatietoa on saatavilla helposti internetistä. Oman tietämyksen lisääminen kannattaa aloittaa puolueettomista lähteistä esimerkiksi Sisäilmayhdistyksen, Hengitysliiton ja Asumisterveysliiton sivuilta. Hometalkoot.fi -sivustolta saa hyvää tietoa eri-ikäisten rakennusten tyypillisistä riskipaikoista ja tarvittavista kunnostustoimenpiteistä. Jos sisäilma mietityttää, neuvoa voi kysyä esimerkiksi Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvontapuhelimesta tai Asumisterveysliiton neuvonnasta. Sisäilmatietoisuus lisääntyy tällä hetkellä hurjaa vauhtia. Koko ajan uutta kotia etsivät ihmiset osaavat kysyä ja vaatia enemmän tietoa rakennuksen kunnosta. Lähes jokaisella on tuttavapiirissä joku, joka on kohdannut vakavia sisäilmaongelmia kotonaan tai työpaikallaan. Hyvin moni jo osaa tunnistaa valesokkelin tai haluaa homekoiran tekemään tarkastuksen ennen ostopäästöstä. Tieto lisää tuskaa, mutta toisaalta ilman oikeaa tietoa ei voida tehdä järkeviä päätöksiä. 

Epämiellyttävä haju, esimerkiksi pistävä tai maakellarimainen haju Tunkkainen ilma Liian alhainen lämpötila tai veto Liian korkea lämpötila Näkyvää hometta tai kosteusvauriojälkiä, esimerkiksi maalin tai tasoitteen hilseily, tapetin kupruilu, parketin tummuminen, kaakeleiden irtoaminen alustasta tai muovimaton saumojen aukeaminen  Riittämätön ilmanvaihto, ei tulo- tai korvausilmaventtiileitä, ikkunat huurtuvat, paperiarkki ei pysy kiinni poistoilmaventtiilissä  Oireilu, joka helpottuu tai katoaa muualla oleskeltaessa (nenän ja kurkun oireet, silmien ja ihon ärsytys, päänsärky ja väsymys)  Usein toistuvat hengitystieinfektiot

SISÄILMANEUVONTAA sisailmayhdistys.fi asumisterveysliitto.fi hengitysliitto.fi allergia.fi stuk.fi hometalkoot.fi korjaustieto.fi ttl.fi /fi /tyoymparisto/sisailmaja_sisaymparisto thl.fi /fi _FI/web/fi /aiheet/tietopaketit/hometaloja_kosteusvaurio stm.fi /hyvinvointi/ymparistoterveys tyosuojelu.fi /fi /tyoolot valvira.fi /ohjausja_valvonta/terveydensuojelu/asumisterveys/ Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonta puhelimitse 020 757 5181 ma−to klo 9−15. Asumisterveysliitto puhelin 03 877 5413

Sisäilman ja rakennusterveyden kemiallisia ja mikrobiologisia analyysejä asiantuntijoille

MetropoliLab Oy www.metropolilab.fi sisaymparisto@metropolilab.fi Viikinkaari 4, Cultivator II, 00790 Helsinki

SISÄILMA

SIS Ä IL M ATIE TOA

MISTÄ APUA SISÄILMA- JA HOMEONGELMIIN? JOS EPÄILET asuntosi kosteusvaurion

tai muun tekijän aiheuttamaa asumisterveyshaittaa tai sisäilmaongelmaa, ota ensimmäiseksi yhteys talo- tai kiinteistöyhtiön edustajaan eli useimmiten isännöitsijään. Vuokralainen ottaa yhteyden vuokranantajaansa. Pienkiinteistön omistaja voi kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Asiantuntijan tulisi olla rakennusteknisen koulutuksen omaava ja mielellään rakennusten kosteustekniseen toimintaan perehtynyt ammattilainen tai esimerkiksi rakennusterveysasiantuntija (Iista sertifioiduista rakennusterveysasiantuntijoista löytyy netistä VTI:n sivuilta). Ympäristöterveydenhuollosta voi joissakin tapauksissa pyytää asuntotarkastuksen, jossa he arvioivat asunnon sisäilman laatua ja sen terveydellistä merkitystä. ETENEMINEN TYÖPAIKALLA

Epäiltäessä sisäilmaongelmaa työpaikalla, koulussa tai päiväkodissa asiasta tulee ensisijaisesti ilmoittaa omalle esimiehelle, joka puolestaan välittää tiedon kiinteistön ylläpidosta vastaavalle taholle. Työpaikoilla on mahdollisuus edetä myös työsuojeluorganisaation tai työterveyshuollon kautta. Tärkeintä on saada selville ongelman aiheuttaja ja korjata se. Asian etenemisen vuoksi kirjallinen ilmoitus kiinteistön edustajalle on välttämätön. Siinä yksilöidään haitta ja sen esiintyminen. Jos ongelman selvittäminen ja korjaaminen eivät kiinteistönhoito-organisaation kautta etene, voi ottaa yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon. Terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa rakennuksen omistajan tai muun ongelmasta vastuussa olevan tahon korjaustoimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavan tekijän tai olosuhteen poistamiseksi. Terveyshaitan oireiden kirjaaminen lääkärinlausuntoon voi edesauttaa asian etenemistä. Jos ongelman selvittely ei etene omien organisaatioiden kautta, viranomaisvalvontaa työpaikoilla tekevät aluehallintoviranomaiset ja työsuojelutarkastajat voivat velvoittaa käynnistämään tarvittavat selvitykset.

SISÄILMA

Tilanteen etenemisestä on hyvä informoida kaikkia asianosaisia, jotta vältytään turhilta epäilyiltä ja huhuilta. lisätietoja työpaikkojen sisäilmaongelmien tutkimisesta saa Työterveyslaitokselta ja Aluehallintovirastolta. KUKA VASTAA JA MISTÄ?

Rakennuksen kunnossapito, huolto ja korjaaminen kuuluvat aina kiinteistön omistajalle. Myös rakenteista johtuvat asunnon sisäpuoliset viat kuuluvat esimerkiksi asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön vastuulle. Asukas vastaa yleensä itse asuntonsa sisäpinnoista. Suomen Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukossa on esitetty toisaalta yhtiön ja toisaalta osakkaan kustannuksella tehtävät korjaukset: www.taloyhtio.net/ asuminen/vastuunjakotaulukko Osakkeenomistajan kannattaa tutustua huolella oman yhtiönsä yhtiöjärjestykseen, mahdollisiin hallinnanjakosopimuksiin ja erityisesti kunnossapito- ja korjausvastuupykälään ja sen sisältöön. Pykälään on voitu tehdä muutoksia

Parempi laiha sopu kuin lihava riita. yhtiön ja osakkaan väliseen vastuunjakoon. Korjaus- ja kustannusvastuiden selvittelystä saa lisätietoja paikallisilta kiinteistöyhdistyksiltä ja järjestöiltä. SISÄILMASELVITYSTEN TILAAMINEN

Rakenteiden sisä- ja ulkopuolisen kunnon ja ilmanvaihdon toiminnan kartoittaminen aistinvaraisin keinoin on yksinkertainen toimenpide asumisterveys- ja sisäilmaongelmien selvittämiseksi. Tarvittaessa tutkimusta jatketaan materiaalinäyttein ja kosteusmittauksin. Erilaisia tutkimuksia näytteenottoineen tulee tehdä vain erityisistä syistä ja tilaajalle ne selkeästi perustellen. Tulosten tulkinta on usein vaikeaa. Yllätysten vuoksi tutkimuksen sisältö ja kustannusarvio on syytä selvittää etukäteen. Sisäilmaselvityksiä ja kuntotut-

kimuksia tekevät esimerkiksi insinööritoimistot ja sisäilma-alan yritykset. VTT Expert Services Oy ylläpitää rekisteriä sertifioiduista rakennusterveysasiantuntijoista. Terveydensuojeluviranomaiset voivat tehdä tutkimuksia ja selvityksiä epäillessään asumisterveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomainen voi käyttää terveyshaitan selvittämiseksi myös ulkopuolista asiantuntijaa. Terveystarkastajat selvittävät, onko asunnossa esimerkiksi homevaurion aiheuttamaa terveyshaittaa, mutta eivät vaurion laajuutta tai korjausmenetelmää. Korjaustoimenpiteiden määrittäminen jää kiinteistön omistajalle, jonka on syytä teettää kuntoarvio tai -tutkimus päätöstensä tueksi. Tehdyistä selvityksistä on saatava selkeä ja yksiselitteinen lausunto tai raportti selvityksen tekijältä. Siinä on mainittava havaitut ongelmat ja niiden syyt. Selvitysten sisältö ja taso voivat vaihdella hyvin paljon. Erilaiset toimijat tarjoavat eri nimikkeillä maksullisia palveluita ongelmien selvittämiseksi. Tärkeintä on, että sisäilmaongelmien selvittäjällä on monipuolinen tietämys ja kokemus sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä. Rakennustekninen asiantuntemus on välttämätön. Asiantuntijan tulisi olla rakennusteknisen koulutuksen saanut ja rakennusten kosteustekniseen toimintaan perehtynyt. SOPIMINEN KANNATTAA

Sisäilmaongelman paljastuessa etsitään usein sen aiheuttajaa ja maksajaa. Tärkeintä olisi kuitenkin laittaa rakennus mahdollisimman nopeasti kuntoon. Edullisin ja nopein ratkaisu löytyy yleensä sopimalla . Asukkaan tai työntekijän kannattaa ongelmatapauksessa selvittää omat oikeutensa ja velvollisuutensa ongelman poistamisessa. Apua saa esimerkiksi työpaikkojen työsuojeluorganisaatioiita ja työterveyshuollolta tai järjestöiltä. Vastuutapauksissa esimerkiksi asunnon ostajan ja myyjän välillä ajaudutaan helposti pitkällisiin ja kalliisiin prosesseihin. Oikeuskäsittelyt vaati-

MITÄ SISÄILMASELVITYKSESTÄ TAI KUNTOTUTKIMUKSESTA PITÄÄ AINAKIN SELVITÄ?

vat usein lukuisia selvityksiä ja monen eri asiantuntijan käyttämistä: asianajaja, lääkäri, rakennus- ja LVI-tekniikan sekä mikrobiologian asiantuntija jne . Tämä on sekä henkisesti että taloudellisesti raskasta: kustannukset voivat nousta varsinaisia vaurioiden korjauskustannuksia suuremmiksi eikä lopputuloksesta ole koskaan varmuutta . Kannattaa pitää kiinni oikeuksistaan, mutta pyrkiä välttämään pitkällistä riitelyä. Yleensä korjauskustannusten jakamisessa päästään sopuratkaisuun, kun kaikki oleelliset vikaan tai puutteeseen vaikuttavat asiat ovat eri osapuolten tiedossa. Joskus osapuolten kannattaa yhdessä hankkia riippumaton ulkopuolinen asiantuntija ratkaisemaan kiistatilanne. Kuluttajavalituslautakunta ratkoo asuntokauppa-asioissa maksutta kuluttajien riitoja.

Ilmanvaihdon toimintaperiaate Toimiiko poistoilmanvaihtojärjestelmä (keittiö, WC ja pesutilat jne.)? Tuleeko oleskelutiloihin (makuu- ja olohuone) korvausilmaa? Löytyykö piirustuksista rakenteita, jotka vaativat lisätutkimuksia rakenteiden sisältä tehtävin kosteusmittauksin ja/tai avaamalla rakennetta? Pitääkö vesikatto vettä ja tuulettuvatko yläpohjan rakenteet? Tuulettuvatko muut rakenteet (ulkoseinät, alapohja, sauna)? Mihin sadevedet kulkeutuvat katolta ja talon vierustoilta? Salaojien olemassaolo ja kunto sekä perustuksien kunto Suihkutilan rakenteiden vesieristyksien kunto ja mahdolliset kosteusvauriot Vesijohtojen vuotaminen rakenteiden sisällä (pyöriikö vesimittari, vaikka kaikki hanat ovat kiinni) Voiko rakennusmateriaaleista tulla haitallisia päästöjä? Voiko maaperästä tulla radonia tai ulkopuolelta muita epäpuhtauksia?

Älä tilaa sisäilmaselvitystä tai kuntoarviota, jossa: Mitataan vain pesuhuoneen pintakosteuksia tai vain yksittäisiä sisäilman epäpuhtauksia. Ilmanvaihdon toimintaa ei tarkasteta. Tekijällä ei ole rakennusalan koulutusta tai näyttöä aikaisemmista kohteista tai asianmukaisesta koulutuksesta. Tekijältä ei saa etukäteen hinta-arviota tehtävästä selvityksestä ja sen sisällöstä. Tekijä ei suostu kirjalliseen sopimukseen eikä selvityksestä saa selväkielistä toimenpide-ehdotuksin varustettua raporttia.

ON HELPOMPAA KUN ASIAT SOPIVAT

Enervent Neo | AINOA SOPIVA | Vie ilmanvaihtolaitteisto piiloon katseilta helposti ja kustannustehokkaasti rakennuskohteissasi. Kevyt ja linjakas Enervent Neo on markkinoiden ainoa 60 cm standardikaappiin mahtuva ilmanvaihtolaite. Jäätymätön, turvallinen ja energiatehokas Neo uudistaa ilmanvaihdon suunnittelun ja asennuksen.

Suunnittelija, arkkitehti ja rakentaja! Lue lisää Neon hyödyistä rakennusprojektillesi: www.enervent.fi/neo

SISÄILMA

T U T K IM US

Mitä on ympäristöherkkyys? Sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös sähkölaitteet ja -verkko ovat joillekin henkilöille erityinen ärsytyksen lähde. Terveydenhuollon toimijat ovat tutkineet aihetta pitkään, onnistumatta löytämään yksiselitteisiä vastauksia monimuotoiseen oireiluun. Ympäristöyliherkkyydellä ei ole myöskään tautiluokitusta. ESKO KUKKONEN // KUVAT: TTL, THL

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Kirsi Karvala (vas.) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä toteavat kumpikin aiheen olevan hyvn monimutkainen.

SISÄILMA

mpäristöyliherkät henkilöt kertovat kärsivänsä erilaisista oireista, joiden häiritsevyys on jatkuvaa eikä lopu, ellei näiden kokija poistu kyseisestä rakennuksesta tai tilasta. Monet näin herkistyneet sanovatkin asuvansa tästä syystä teltassa tai parvekkeella. Onko vikaa – kuten joskus sanotaan - korvien välissä vain onko oireiden takana jokin vielä tuntematon sairaus? Asiaa käsiteltiin muun muassa valtakunnallisilla Ympäristö ja terveyspäivillä syksyllä. Siellä Työterveyslaitoksen ylilääkäri Kirsi Karvala, kertoi lääketieteen uusista käsityksistä. – Nuo oireet ovat usein hyvin moninaisia ja niiden ja vallitsevien olosuhteiden välille on vaikea löytää korrelaatioita. Oireita saadaan hyvinkin erilaisista syistä. Aluksi niistä seuraa vain viihtyvyyshaittoja, mutta jatkuessaan ne voivat todella invalidisoida. Karvala toteaa, että pahimmillaan oireilu johtaa siihen, ettei oireista kärsivä ihminen voi oleskella tai työskennellä

Ilmiön lisääntymisestä ei ole tutkimusnäyttöä.

YMPÄRISTÖYLIHERKKYYDEN YLEISIMMÄT AIHEUTTAJAT Monet tekijät voivat aiheuttaa oireita ja on huomattava, että ympäristöherkkyyttä koetaan eri altisteille; hajut, äänet, sähkö usein yhtä aikaa. Oireiden aiheuttajia voivat olla esimerkiksi: savusumu, pakokaasut, tupakansavu kopiokoneet, tulostimet ja muut konttorikoneet torjunta-aineet, lannoitteet uudet rakennukset orgaaniset kemikaalit, liuotteet ja liimat hajuvedet ja muut tuoksuvat tuotteet sähkö, radioaallot

Muissa maissa ei aina sitäkään, Karvala toteaa, ja jatkaa, että tilanne on siten oireileville hyvin vaikea.

Kuinka voi parantua?

joissain tiloissa lainkaan. – Tämä on haaste sekä rakentamiselle että lääketieteelle, sillä selkeää syytä tai aihetta oireille ei löydy, eikä tilojen tekninen korjaaminenkaan näytä auttavan. Monet oireilevat nimittäin tilassa, vaikka se olisi täysin korjattu ja uusittu. Karvalan mukaan lääketieteen kannalta on vaikea sanoa onko kyse somaattisista vai psykiatrisista sairauksista. Oireilua ja terveysvaikutuksia tulee monesta sisäilmatekijästä. – Asiaa on tutkittu lääketieteen puolella melko paljon, mutta oikean vastauksen saaminen on vaikeaa. Oireiden taso esimerkiksi vaihtelee viihtyvyyshaitoista todellisiin sairastumisiin. Asiasta on kirjoitettu laaja lääketieteellinen artikkeli muun muassa Duodecim-lehden numeroon 8/ 2017. Voidaanko oireet tulkita työperäiseksi sairaudeksi ja ammattitaudiksi? – Ammattitauti käsite on kansallisesti päätetty käsite ja erilainen eri maissa. Meillä Suomessa sisäilmaston vaikutuksesta katsotaan johtuvan vain astman.

Ihmiselle, joka kokee edellä esitetyn kaltaisia sisäilmasta johtuvia oireita, on asiantila hyvin vaikea. Työnteko on vaikeaa ja tyydyttävää asuinpaikkaa ei tahdo löytyä. Kirsi Karvala kertoo, että asia asettaa haasteita terveydenhuollolle ja kehittämistä riittää. – Näiden potilaiden tuntemukset ovat hyvin kokonaisvaltaisia, niissä on todellisten aistimusten rinnalla myös paljon mielikuvia ja omia pelkoja, jotka tuntuvat todellisilta. Tämä on lähellä niin sanottua nosebo-ilmiötä, jossa ihmiset saavat kuviteltuja sivuoireita saamistaan lääkkeistä, jotka eivät ole olleet todellisuudessa mitään lääkettä, mutta joiden kerrotaan aiheuttavan näitä sivuoireita. Karvala kertoo myös, että on henkilöitä, jotka ovat luonnostaan parantuneet näistä oireista. Mutta yleispätevät hoitomenetelmät ovat vielä löytämättä.

Erilaisia määritelmiä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä, piti hiljattain esitelmän Mikkelissä ympäristöyliherkkyydestä. Hän kertoi, että ympäristöherkkyydelle on lääketieteessä kehitetty useita eri määritelmä. – Nämä määritelmät ovat osin päällekkäisiä ja osin jopa ristiriitaisia. Vuoden 1999 konsensusmääritelmän mukaan IEI eli Idiopathic Environmental Intolerance on krooninen tila, jossa oireet ilmenevät toistettavasti ja useissa eri elinjärjestelmissä. Oireet ovat vasteena mataliin altistustasoihin useilla, kemiallisesti erityyppisillä aineilla ja helpottuvat tai häviävät, kun aineet poistetaan. Oireet kestävät vähintään kuusi kuukautta ja aiheuttavat merkittäviä elämäntapa- tai

toiminnallisia haittoja. Oireita tulee ilmetä sekä keskushermostossa, että ainakin yhdessä muussa elinjärjestelmässä. Oireiden aiheuttajia voivat olla esimerkiksi pakokaasut, konttorikoneet, torjunta-aineet, lannoitteet, uudet rakennukset, orgaaniset kemikaalit, liuotteet, liimat, hajuvedet ja muut tuoksuvat tuotteet sekä sähkö- ja radioaallot. – On huomattavaa, että ympäristöherkkyyttä koetaan usein eri altisteille. Oireina ovat Mäkelän mukaan yleensä objektiiviset iho-, nenä-, silmä- ja keuhko-oireet sekä subjektiiviset yleisoireet kuten uupumus tai yöhikoilu, lihas- tai nivelkivut, neurologiset oireet kuten päänsärky, tunnottomuus, pistelyt, sydämentykytys ja muut sydänoireet tai suolisto-oireet sekä kognitiiviset oireet. Mäkelän mukaan hoidossa ja oireiden välttämisessä on tärkeintä suojautuminen. – Altistumista vähentävät hengityssuojaimien, suojakäsineiden tai suojavaatteiden käyttö sekä elämäntapamuutokset, muutto toiseen asuntoon tai työpaikkaan. Myös vitamiinit, ravintolisät ja ruokavalion muutos voivat vaikuttaa asiaan sekä myös aiheuttajan poistaminen antimikrobisilla aineilla tai muilla kemikaaleilla. – Tautiluokitusta ympäristöherkkyydelle ei vielä ole. Se ei ole mukana ICD10:ssä eikä sen päivityksessä (ICD-11), koska kyseessä ei ole katsottu olevan riittävästi määriteltävä tauti. Suomessa oirekuvan määrittely on tehty diagnoosilla R68.8 (Muu yleinen oire tai sairauden merkki). Mäkelä kertoi, että ympäristöherkkyyden esiintyvyyttä on tutkittu monessa eri maissa. Kun sairauden määritelmät ovat keskenään hyvin erilaisia, on myös eri maista saatu hyvinkin erilaisia tuloksia sen yleisyydestä.  SISÄILMA

L Ä Ä K E T IED E

Ihmiset on hoidettava ja rakennus tutkittava Lääkäriseura Duodecimin Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan käypä hoito -suosituksen tarkoitus on yhdenmukaistaa kosteusja homevaurioista kärsivien ihmisten hoitokäytäntöjä. TEKSTI: ESKO KUKKONEN

uosituksen laatineen työryhmän mukaan rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä. Suosituksessa korostetaan, että potilaan sairauksien diagnostiikka ja oireiden hoito on tärkeää aloittaa hoitosuositusten mukaisesti riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa olevan rakennuksen kosteusvaurio. Tämän lisäksi lääkärin tulee kuitenkin suosittaa, että rakennuksessa tehtäisiin asianmukaiset rakennustekniset tutkimukset, jos kosteusvaurioita epäillään. Suosituksen mukaan hoito pitää aloittaa riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa olevan rakennuksen kosteusvaurio. – Kosteusvauriot tulee myös pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään. Tämä vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa, suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Jussi Karjalainen toteaa. Kosteusvauriot edistävät muun muassa home- ja hiivasienten sekä muiden mikrobien kasvua, rakenteiden pilaantumista, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä ja pölypunkkien esiintymistä. Samanaikaisesti kosteusja homevaurioiden kanssa esiintyy yleensä lisäksi monia muita sisäilman haittatekijöitä, kuten puutteellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet, liian korkea sisälämpötila ja kuiva sisäilma, jotka voivat pahentaa hengitystieoireilua. Näiden eri tekijöiden merkitystä oireiden kehittymiselle ja pahenemiselle on hyvin vaikea erotella väestötason tut-

kimuksissa, koska vain harva tutkimus on ottanut huomioon yhtä aikaa useita sisäilman haittatekijöitä. Ihmisten oireilu ja sairastuminen kosteusvaurioituneissa rakennuksissa voi olla hyvinkin monimuotoista eikä oireilun ja olosuhteiden välistä riippuvuutta ole yksinkertaista todistaa. Käypä hoito -suosituksessa todetaankin, että suoraa syysuhdetta terveysvaikutusten ja kosteusja homevauriorakennusten välillä ei ole tutkimuksissa voitu vahvistaa.

Yhteistyötä tarvitaan Käypä hoito -suositus korostaa, että onnistunut kosteusja homevauriotilanteen ratkaisu on monen asiantuntijatahon yhteistyötä, jossa lääkärin vastuulla ovat erityisesti potilaan diagnostiikka ja hoito. Suosituksessa todetaan, että luottamukseen perustuva vahva potilaslääkärisuhde on tärkeässä asemassa kosteusvaurioista oireilevien potilaiden kohtaamisessa. Tärkeää on ymmärtää, että vaikka lääkärin keinot yhdistää potilaan oire rakennuksen kosteusvaurioon ovat rajallisia, on hyvä muistaa että lääkärillä on lääketieteen keinot potilaan oireiden arvioimiseen. Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja arviointi on muiden ammattiryhmien työtä. Tältä osin tukeudutaan usein vahvasti mikrobivaurioiden toteamiseen, vaikka näyttö mikrobikasvun yhteydestä sairastuvuuteen on ristiriitaista. Mikrobikasvu rakenteissa toimiikin ensisijaisesti indikaattorina olemassa olevasta kosteusvauriosta. Rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja

Lisätietoja: käypähoito.fi/ Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas 12

SISÄILMA

astman riskitekijä. Ei ole olemassa määriteltyä "hometalosairautta" todetaan suosituksessa. Vaikka mikrobikasvun on arvioitu olevan merkittävä hengitystieoireiden taustatekijä, näyttö mikrobikasvun yhteydestä terveysvaikutuksiin on ristiriitaista.

Monia syitä oireiluun löytyy Kosteusvaurioiden yhteydessä esiintyy usein monia muita sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä kuten esimerkiksi puutteellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet, liian korkea sisälämpötila, kuiva sisäilma, hajut, tupakansavu, mineraalikuidut ja erilaiset allergeenit, jotka voivat vaikuttaa oireiluun. Myös yksilölliset tekijät vaikuttavat. Rakennuksen kosteusja homevaurio voidaan ohjeen mukaan todentaa vain rakennusteknisin tutkimuksin. Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään, koska siten voidaan vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa. Rakennuksen sisäilman rooliin potilaan oireessa tai sairaudessa ei lääkärin tule ottaa kantaa ilman, että käytettävissä on terveydensuojeluviranomaisen eli yleensä kunnan terveystarkastajan tai rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun tutkineen pätevän asiantuntijan lausunto siitä, onko rakennuksessa merkittävä kosteusja homevaurio. Suositus käsittelee tässä esitettyä laajemmin rakennusten kosteusvaurioiden terveysvaikutuksia ja kosteusvaurioista oireilevan potilaan diagnostiikkaa ja hoitoa. Myös lääkärin rooli viranomaisyhteistyössä tulee esille. 

SISÃ&#x201E;ILMA

R ADON

Mitä on ympäristöherkkyys? Kouluista löytyi vähän radonia

Noin puolet suomalaisten keskimääräisestä vuotuisesta kokonaissäteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista. STUK kartoitti koulujen tilannetta. ESKO KUKKONEN // KUVAT: STUK

– Radonpitoisuuden mittaaminen ja mahdollinen radonkorjaaminen asunnoissa on erittäin tärkeää, kertoo tarkastaja Katja Kojo STUKista.

SISÄILMA

äteilyturvakeskuksen (STUK) tekemän koulujen radonkartoituksen mukaan keskimääräinen koulujen sisäilman radonpitoisuus oli 87 becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m3) ja mediaani 45 Bq/m3. Vuonna 2018 voimaan tulevan säteilylainsäädännön uudistuksen mukainen viitearvo on 300 Bq/m3 ja se ylittyi vain 14 prosentissa kouluista. Tulokset vahvistavat käsitystä, että suurin osa suomalaisten radonaltistusta tapahtuu kodeissa. – Tilanne suomalaisissa kouluissa on kohtalaisen hyvä. Mittaustulosten ja muun annetun selvityksen perusteella antoi STUK vain 53 koululle toimenpidemääräyksiä radonpitoisuuden pienentämiseksi tai lisäselvitysten tekemiseksi. STUKin tekemien kartoitusten perusteella koulujen ja päiväkotien sisäilman keskimääräinen radonpitoisuus on pienempi kuin suomalaisissa asunnoissa mitattu keskimääräinen radonpitoisuus, eli 109 Bq/m3. Suurin osa radonaltistuksesta koko elämän aikana tapahtuu siis kodeissa, ja sen takia sisäilman radonpitoisuuden mittaaminen ja mahdollinen radonkorjaaminen asunnoissa onkin erittäin tärkeää, kertoo tarkastaja

RADON VOI AIHEUTTAA KEUHKOSYÖVÄN RADON on sisäilmassa esiintyvä hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy jatkuvasti kallio- ja maaperässä olevan uraanin hajotessa. Joillakin alueilla kaasua tulee rakennuksiin niin paljon, että se saattaa aiheuttaa sairastumista. Radonin yhteisvaikutus tupakoinnin kanssa on erityisen merkittävä. STUK on julkaissut useita radoniin liittyviä ohje- ja tutkimusraportteja, esimerkiksi Radonkorjausoppaan Maaperästä radonpitoinen ilma pääsee asuntoon talon alapohjassa olevien rakojen kautta. Pitkäaikainen altistuminen korkealle radonpitoisuudelle lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa todetaan vuosittain 2000 keuhkosyöpää, joista noin 300 liittyy radonaltistumiseen. Radonin aiheuttama keuhkosyöpäriski on suurempi tupakoitsijoilla. Tupakoimattomille altistuminen radonille on taas merkittävin tunnettu keuhkosyövän riskitekijä. Radonaltistuksesta johtuvia keuhkosyöpätapauksia olisi helppo estää, sillä sisäilman radonmittaukset ovat helppoja tehdä. Sisäilman korkea radonpitoisuus saadaan sitten alennettua tehokkailla korjaustoimilla. Radonin torjuminen on helpointa ja edullisinta talon rakennusvaiheessa, ja radonturvallinen rakentaminen onkin perusteltua ja järkevää tehdä koko Suomessa.  Sisäilman radon mitataan marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana, jolloin saadaan hyvä arvio radonaltistuksesta. Radonmittauksen voi tilata mittauspalvelua tarjoavasta yrityksestä tai STUKista. STUKin hyväksymät mittauspalveluiden tarjoajat on listattu STUKin sivuilla. Mittaus tehdään radonmittauspurkeilla, joita pidetään mitattavassa tilassa vähintään kaksi kuukautta ja lähetetään sen jälkeen analysoitavaksi.

Katja Kojo STUKista. Mittaustulokset saatiin 852 koulusta 122 kunnan alueelta. Niissä kouluissa, joissa nykyisen säteilylainsäädännön mukainen toimenpidearvo 400 Bq/m3 ylittyi, opiskeli yhteensä 9170 oppilasta ja työskenteli yhteensä 790 henkilöä. Suurin mitattu radonpitoisuus oli 10 919 Bq/m3. Noin kolmanneksessa kouluista, joissa radonpitoisuus olisi pitänyt mitata, ei kuitenkaan tehty mittauksia. STUK on työntekijöiden radonaltistumista valvova viranomainen ja on kehottanut työnantajia tekemään radonmittaukset marraskuussa 2017 alkavalla radonmittauskaudella.

Nyt on aika tilata radonmittaus Sisäilman radon mitataan marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana, jolloin saadaan hyvä arvio radonaltistuksesta. Radonmittauksen voi tilata mittauspalvelua tarjoavasta yrityksestä tai STUKista. STUKin hyväksymät mittauspalveluiden tarjoajat on listattu STUKin sivuilla. Mittaus tehdään radonmittauspurkeilla, joita pidetään mitattavassa tilassa vähintään kaksi kuukautta ja lähetetään sen jälkeen ana-

lysoitavaksi. – Noin puolet suomalaisten keskimääräisestä vuotuisesta kokonaissäteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista. Säteilyn haittavaikutukset kertyvät ihmiselle koko eliniän ajan, joten on tärkeää, että radonilta suojautuminen aloitetaan jo lapsuudessa. Suosittelemme radonmittauksen tekemistä kaikissa pientaloissa, rivitaloasunnoissa ja kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa. Mikäli mittauksessa radonin raja-arvo ylittyy, pystytään asunnon sisäilman radonpitoisuutta pienentämään muun muassa ilmanvaihtoa tehostamalla tai muilla tehokkailla korjaustoimenpiteillä, sanoo Katja Kojo. Työpaikoilla radon tulee mitata Säteilyturvakeskuksen määrittämissä kunnissa sekä koko Suomessa kaikissa maan alla sijaitsevissa työtiloissa, joissa työskennellään pysyvästi. Lisäksi radon tulee mitata koko maassa työpaikoilla, jotka sijaitsevat harjuilla tai muilla hyvin ilmaa läpäisevillä sora- tai hiekkamuodostumilla sekä vesilaitoksilla, jotka käsittelevät pohjavettä. Radonpitoisuutta ei voi aistia ja sisäilman radonpitoisuus selviää vain mittaamalla. STUK on kampanjoinut vuosien mittaan aktii-

visesti sellaisten parempien rakenneratkaisujen kehittämiseksi ja käyttöön saamiseksi, joilla radonin pääsy sisäilmaan estetään. Riski kohonneille sisäilman radonpitoisuuksille on suurin eräille harjualueille rakennetuilla alueilla. STUK myös julkaisee radonkarttoja, jotka perustuvat STUKin radonmittauslaboratorion purkeilla tehtyihin mittauksiin pientaloissa. 

Suurin osa radon altistuksesta tapahtuu kodeissa.

Lisätietoja: www.stuk.fi facebook.com/sateilyturvakeskus www.twitter.com/STUK_FI SISÄILMA

P U H EEN V U ORO

Ammattitaitoinen siivous tepsii Siivous vaikuttaa oleellisesti sisäilman laatuun. Filosofian tohtori Tuula Suontamo painottaa, että ratkaisevaa on siivouksen säännöllisyys ja ohjaajien koulutus. TEKSTI: ESKO KUKKONEN // KUVA: TARJA KUJALA

uula Suontamo on jo vuosia tutkinut puhtautta, kehittänyt siivouskäytäntöjä ja kouluttanut alan ammattilaisia. – On muistettava, että mihin tahansa pöly kerääntyy, niin se leviää sieltä ajan mittaan sisäilmaan. Kodeissa viikkosiivous on varmaan tarpeen. Kuitenkin esimerkiksi vanhusten hoitolaitoksissa on viime aikoina harvennettu siivousta. Sisäilma kärsii varsinkin yläpölyjen eli silmän ulottumattomissa oleville pinnoille kertyneiden pölyjen liian harvoin tehtävästä poistamisesta. Yhtenä tärkeänä tekijänä Suontamo näkee tekniikan, jolla pölyjä poistetaan. Esimerkiksi ylätasojen siivoukseen käytetyt strutsin sulat ja vastaavat eivät poista pölyä pinnoilta. Ne vain nostavat sen ilmaan, josta se ajan myötä laskeutuu takaisin. Myös pölynimurit voivat päästää lävitseen pölyjä ja pöllytellä niitä ilmaan. – Eräiden selvitysten mukaan paras menetelmä pintojen pölynpoistoon olisi nihkeä mikrokuitupyyhintä. Näitä menetelmiä pitää edelleen kehittää. Siivoustyö olisi tehokkainta, jos se tehtäisiin rauhallisesti ja vailla muita häiriöitä. – Kovasti touhuamalla ei saada kunnon tulosta. Jo siivoojan omat liikkeet aiheuttavat pölyn nousua ilmaan. Viime vuosina on yleistynyt siivoustyön mitoittaminen, mikä on johtanut tietysti työn tehostumiseen, mutta samalla työn laadun heikkenemiseen. – Toimistojen siivouksessa yleistynyt siivous työaikana ei anna parasta lähtökohtaa sisäilman laadun kannalta kunnon siivoamiselle, Suontamo korostaa.

SISÄILMA

– Tutkimuksien mukaan siivoustyön ohjaajan panos ja ammattitaito ovat laadun kannalta tärkein tekijä siivoustarjouksia arvioitaessa, Tuula Suontamo toteaa. Kuva: Tarja Kujala.

Ohjaaja on avainasemassa Suontamo kertoo, että kansainvälisissä tutkimuksissa on jo vuosia sitten todettu, että siivoustarjouksia arvioitaessa siivouksen laadun kannalta tärkein tekijä on siivoustyön ohjaajan panos ja ammattitaito. Se ratkaisee kuinka hyvin siivous asiakkaan kannalta toimii. – Siivoustyöpaikalla tai sen lähistöllä olevan siivoustyön ohjaajan ja työnjohtajan panos on täysin ratkaiseva. Heidän kouluttamisensa on avainasemassa. Pätevien ohjaajien kouluttaminen on pitkään ollut Tuula Suontamon lempitehtäviä, mutta hän murehtii sitä, että usein pätevältäkin ohjaajalta menee aika sijaisten hakemiseen. – Olisiko mahdollista siirtää näitä hallinnollisia tehtäviä muiden vastuulle. Kysymykseen, ratkaiseeko laadun kemia vai koneet, Tuula Suontamo

haluaa vastata tasapuolisesti – molemmat. Hänen mukaansa siivousalalla on viime vuosina tapahtunut paljon kehitystä sekä välineissä ja koneissa että siivouksen kemiassa. Pyrittäessä hyvään lopputulokseen työvälineiden tuleekin olla korkealaatuisia. – Pelkillä tehokkailla koneilla ja muilla välineillä ei kuitenkaan aina saa parhainta puhtaustulosta. On osattava valita myös oikeat pesuaineet ja annostella ne oikein. Vastaavasti puhtautta ei saada aikaan pelkällä kemialla. Esimerkiksi biofilmin saa pois vain yhdistämällä kemian ja mekaanisen hankauksen. Puutteellinen mekaniikka on yksi syy biofilmin ja pinttymien syntymiseen. Pintojen pinttyminen havaitaan helposti, mutta näkymättömän biofilmin muodostuminen tapahtuu salakavalasti. – Siinä onkin pinttymän ja biofilmin oleellisin ero, hän painottaa. Suontamo on pettynyt siihen, että siivoukseen ei aina panosteta, eikä sen merkitystä ymmärretä. Puhtauden laadun mittareita hänen mukaansa on jo useita, mutta tulokset eivät aina ole kunnolla vertailtavia. – Saatu mittaustulos riippuu liikaa mittaajasta. UV-valon käyttö ja muut uudet menetelmät antavat paljon lisätietoa, mutta niidenkin avulla mittaaminen on kuitenkin liian subjektiivista. Tärkeänä ja arvokkaana Suontamo pitää viime vuosien kehitystä alalla. – Pahimmat myrkyt on saatu pois. Työsuojelu- ja ympäristötoimenpiteet ovat selkeästi ohjanneet kehitystä parempaan. Nyt olisi vain otettava seuraava askel kohti parempaa siivousta ja puhtaampaa sisäilmaa. 

Puhdas sisäilma helposti ja edullisesti Novaeruksella!

MAITO

Helpottaa huonon sisäilman aiheuttamia oireita

Tuhoaa ilmasta lähes kaikki haitalliset mikrobit kuten homeitiöt

Ennaltaehkäisee infektioiden leviämistä

Pienikokoinen; vain hieman maitopurkkia isompi

Huoltovapaa

Lue lisää: ZZZ VWHULSRODU ¿ PLNVL QRYDHUXV

k u n h o it o t u l o kset rat kai sevat

3XK Ň ZZZ VWHULSRODU ¿ Ň ISO 9001:2008 ISO 14001:2004

ASIAKASPALVELU PÖLYNHALLINTA MATERIAALITUNTEMUS RAKENNUSFYSIKAALINEN OSAAMINEN ERIKOISTUMINEN SISÄILMAKORJAUKSIIN URAKKA ON YHTÄ ONNISTUNUT, KUIN SEN HEIKOIN OSA-ALUE. SIKSI HALLITSEMME KOKONAISUUKSIA.

KMA Company Oy Laatu syntyy teoista www.kmac.fi

info@kmac.fi

050-362 0079

SISÄILMA

R A K EN TA MIN EN

Vanhojen rakenteiden ehdoilla Eduskuntatalon peruskorjauksessa kaikki tehtiin piiloon, sillä koko päärakennus on suojeltu sisäpintoja ja kalusteita myöten. IV-konehuoneita laajennettiin sekä ylimmässä kerroksessa että maan alla. Sisäilman tavoitetasoksi asetettiin S2-luokitus soveltuvin osin. TEKSTI: JUHA PELTONEN // KUVAT: EDUSKUNTA

Kukkulan päälle vuonna 1931 valmistunut Eduskuntatalo on massiivikiviaineksista rakennettu, eikä siellä ole tapahtunut vesivahinkoja.

SISÄILMA

oko Arkadianmäki on peruskorjattu kymmenessä vuodessa. Eduskunnalla on samassa korttelissa viisi rakennusta ja viereisessä vielä uusin, jota kutsutaan Pikkuparlamentiksi. Lisäksi on paljon näitä yhdistäviä maanalaisia tiloja. Peruskorjaushanke alkoi keväällä 2007 B-rakennuksesta, jonka jälkeen tehtiin muut sivurakennukset A, C ja D. Päätalon eli E-rakennuksen urakka alkoi louhintatöillä jo loka-marraskuussa 2014, mutta varsinaisesti vasta maaliskuussa 2015 eduskunnan jäätyä vaalilomalle. Remontin ajan eduskunta toimi väistötiloissa Sibelius-Akatemian talossa. Eduskuntatyö jatkui peruskorjatussa Eduskuntatalossa 5. syyskuuta tänä vuonna. Jokaisen rakennuksen peruskorjausvaihe budjetoitiin ja kilpailutettiin erikseen. Päärakennuksen peruskorjauksessa projektinjohtourakoitsija oli Lemminkäinen. – Urakkahinta oli 85 miljoonaa, mutta koko hankkeen investointikustan-

nus budjettihintana on 125 miljoonaa euroa, eduskunnan kiinteistötoimiston apulaistoimistopäällikkö Hannu Peltonen sanoo. Hän toimi peruskorjauksen projektinjohtajana.

Kuiva kivilinna Sisäilma-asioiden kannalta remontin lähtötilanne oli hyvä. Kukkulan päälle vuonna 1931 valmistunut Eduskuntatalo on massiivikiviaineksista rakennettu, eikä siellä ole tapahtunut vesivahinkoja. Niitä ei saanut tulla remontin aikanakaan. Hankkeen LV-valvojana toiminut Tomi Laakso Indeprosta sanoo työnaikaisen kosteudenhallinnan olleen tärkeää. – Työtapoja ja rakennusaikaisia olosuhteita tarkkailtiin ja kiinnitettiin huomiota käytettävään veteen, ettei tule työnaikaisia vesivahinkoja. Koko peruskorjaus tehtiin olemassa olevan rakenteen ehdoilla. – Kaikki muutokset tehtiin piiloon, vanhat IV-kuilut olivat käytössä. Varsinaisia ongelmia ei ollut, mutta jatkuvasti oli mietittävä, miten toimitaan, ja purettava rakenteita sen mukaan, mitä tulee vastaan, Laakso kertoo. Hannu Peltosen mukaan lähtökohtana oli tekniikan upottaminen rakenteisiin niin, ettei peruskorjauksesta aiheudu suojelukohteeseen mitään näkyviä muutoksia. – Kanavien ja reittien löytäminen oli suurin haaste.

Soveltuvin osin S2 Sisäilmaston osalta remontin tavoitetaso oli S2-luokitus ”soveltuvin osin”. Eduskunnan muut rakennukset ovat huonekorkeudeltaan melko tyypillisiä toimistorakennuksia, mutta päärakennuksessa on paljon korkeita tiloja. Muodoltaan pyöreän istuntosalin sisäkorkeus on 25 metriä. – Eduskunnassa on tiloja, joissa ei suojelullisista syistä päästä luokituksen lämpötilaan eikä ilmamäärään, IV-suunnittelija Pekka Karjalainen sanoo. Hän on ollut eduskunnan palkkaamana IV-suunnittelijana Insinööritoimisto Leo Maaskolalta mukana koko kymmenvuotisen remonttihankkeen ajan. Peruskorjauksessa tultiin 2010-luvulle paikoin 1930-luvulta, paikoin 1970-luvulta. Osa IV-laitteista oli alkuperäisiä 1930-luvulta, mutta suurin osa oli vaihdettu peruskorjauksissa 1970- ja 1980-luvuilla.

Pekka Karjalainen Insinööritoimisto Leo Maaskolalta on ollut IV-suunnittelijana vaativissa kohteissa, ennen Eduskuntataloa muun muassa Helsingin yliopiston Porthaniassa. Kuvassa eduskunnan C-rakennuksen vesikaton IV-konehuoneessa 2015 eduskunnan jäätyä vaalilomalle.

(oik.) Valtiovarainvaliokunnan kokoushuoneessa IV-säleiköt näkyvät takaseinän yläosassa. (vas.) Jäähdytyslevyt viranhaltijan työhuoneessa alensivat huonekorkeutta vain vähän.

– 1970-luvulla vanhat hormit oli avattu, ja niihin oli laitettu neliskanttinen peltikanava. Sen liitokset olivat paikoin ongelma ja suurin syy, miksi kanavia nyt pinnoitettiin. Sukitettavia hormeja oli kuitenkin vain kymmenkunta yhteensä yli sadasta, Karjalainen kertoo. IV-konehuoneita laajennettiin merkittävästi sekä Eduskuntatalon ylimmässä kerroksessa että maan alla. Ylhäällä otettiin konehuoneelle koko eteläinen sivu kuudennesta kerroksesta. Länsisivullekin jäi vain muutamia toimistohuoneita. Konehuoneiden pinta-ala laajeni yli kaksinkertaiseksi. – Ennen ei ollut lämmön talteenottojärjestelmää eikä jäähdytystä, ja muutenkin nykyaikaiset koneet vaativat

enemmän tilaa, Karjalainen toteaa. Lämmön talteenotossa on vesiglykolijärjestelmä, mukana on vain muutama kiekollinen kone. Maan alla vanhasta kattilahuoneesta purettiin viimeinenkin puulämmitteinen lämpökattila, joita oli alun perin kaksi, jotta IV-koneille saatiin tilaa. Myös vanha sähköpääkeskus muuttui konehuoneeksi. Sivusiipien konehuoneita oli louhittu pihakannen alle jo aiemmin. Eduskunta on kytketty kaukokylmään, ja peruskorjauksen yhteydessä jäähdytys tuotiin myös päärakennuksen soveltuviin tiloihin. Hannu Peltosen mukaan korkea huonekorkeus oli tässä eduksi. – Monesta kotelovälipohjasta purettiin täytteet. Niiden tilalle tuli alakatto, SISÄILMA

johon saatiin jäähdytyslevyt. Päärakennuksen työhuoneissa on nyt jäähdytyspaneelit ja tuloilmakoneissa jäähdytyspatterit. Jäähdytyskattojen takia huonekorkeus alentui tyypillisesti vain 10-15 senttiä.

Vedon tunne riesana

(ylh.) Eduskuntatalon kuudennessa kerroksessa on uusille ilmanvaihtokoneille tilaa yli kaksinkertaisesti entiseen verrattuna. Kuva viime vuoden toukokuulta. (alh.) Putkitunneli on Eduskuntatalon LVI-järjestelmän valtasuoni.

Ennen peruskorjausta Eduskuntatalo oli ylipaineinen ja ilmanvaihto osittain painovoimaista. Hannu Peltosen mukaan remontin jälkeen kansanedustajilta on tullut jonkin verran palautetta vedon tunteesta. – Ilmamäärät on säädetty jo moneen kertaan uudelleen. Monet ilmanvaihdon sisääntuloaukot ovat koneelliseen ratkaisuun nähden väärin, mikä aiheuttaa vedon tunnetta. Uudisrakennuksessa tehtäisiin toisella tavalla, Peltonen sanoo. Hänen mukaansa ilmamäärien ja virtausnopeuksien säätöön haetaan nyt oikeaa tasoa empiirisesti. Varsinkin korkeissa tiloissa on haasteena saada tarvittava ilmamäärä vaihtumaan ilman vedon tunnetta. Osittain heti remontin jälkeen koettu vetoisuus aiheutui siitä, ettei vanhaa tekniikkaa osattu käyttää. – Vanhanaikaiset IV-päätelaitteet oli paikoin asennettu väärinpäin, jolloin ne puhalsivat 15 astetta alaspäin, Pekka Karjalainen sanoo. – Vieläkään ilmanvaihto ei ole ihan kohdallaan, pientä jälkisäätöä on tehtävä.

Sisäilmapalvelut

Vahinkopalvelut • Kartoitamme ja korjaamme vesi- ja palovahingot. Olosuhdehallinnan palvelut • Hoidamme kosteusmittaukset ja kosteudenhallinnan rakennusaikana. Polygon Finland Oy Puh. 020 7484 01 24H 020 7484 00

Ennaltaehkäisemme, hallitsemme ja vähennämme veden, tulen ja ilmaston vaikutuksia. www.polygongroup.fi

SISÄILMA

Toimimme Aina Parhaaksesi.

• Tutkimme ja ratkaisemme sisäilmaongelmat.

R A K EN TA MIN EN

Senaatti-kiinteistöt panostaa sisäilmastoon

Sisäolosuhteista kootaan raportti kerran kuussa.

Meidän yhteisiä, valtion omia, kiinteistöjä rakennuttaa ja hoitaa Senaatti-kiinteistöt. Erityisasiantuntija Anne Korpi kertoo, että useiden tutkimusten mukaan paremmilla sisäolosuhteilla on merkittävä vaikutus tiloissa tehtävän työn tuottavuuteen. TEKSTI: ESKO KUKKONEN // KUVA: SENAATTIKIINTEISTÖT

enaatti-kiinteistöillä on hallinnassaan lähes 10 000 rakennusta, joiden rahalliseksi arvoksi on arvioitu 4,5 miljardia euroa. Tilojen käyttäjiä on noin 50 000. Sisäilmastoon liittyviin korjauksiin Senaatti-kiinteistöt käytti vuonna 2015 yli 30 miljoonaa euroa. Erityisasiantuntija Anne Korpi kertoo, että Senaatti-kiinteistöt aloitti kaksi vuotta sitten ennakoivan sisäolosuhdetoimintaohjelman kehittämisen, jonka tavoitteena on lisätä valtion työntekijöiden työssä viihtymistä ja työn tuottavuutta sekä vähentää sisäolosuhdeongelmien aiheuttamia kustannuksia ja toiminnallisia haittoja omissa rakennuksissaan. Senaatti-kiinteistöjen selvitysten mukaan yhden prosentin tuottavuuden nousu valtion toimistotyössä vastaa rahalliselta arvoltaan toimistotilan kaikkia energiakustannuksia. Ennakoinnin painopistealueet ovat Korven mukaan laadukas suunnittelu ja rakentaminen, sisäolosuhteisiin vaikuttavien tekijöiden seuranta ja raportointi rakennuksen käytön ja ylläpidon aikana sekä käyttäjäpalautteen kerääminen ja hyödyntäminen. – Tärkeää on myös ylläpidon toimittajaverkoston sisäolosuhdetietämyksen kehittäminen sekä vuokrattavien tilojen sisäilman laadun varmistaminen, Korpi painottaa. – Ennakoinnilla pyritään luonnollisesti myös kustannussäästöihin, kun korjaukset tehdään oikea-aikaisesti ennen ongelman laajenemista, Korpi korostaa.

Senaatti-kiinteistöihin on perustettu sisäympäristötiimi SITI, joka on sisäilmatoimintaa ohjaava, koordinoiva ja neuvoa-antava ryhmä.

Sisäilma seurantaan Osana ennakointiohjelmaa Senaattikiinteistöt on liittänyt yli 70 kohdetta jatkuvaan sisäolosuhdeseurantaan, ja tavoitteena on lähivuosina saada mukaan kaikki merkittävimmät kohteet. Olosuhdeseurannan pääkäyttäjiä ovat rakennusautomaation etävalvontakeskukset. – Sisäolosuhteista kootaan raportti joka kuun 15. päivä. Etävalvontakeskukset selvittävät yhteistyössä paikallisen kiinteistönhoidon kanssa sisäolosuhdepoikkeamien syyt ja miettivät korjaavia toimenpiteitä. Myös käyttäjien kiinteistönhoidolle jättämien sisäolosuhdepalvelupyyntöjen määrää seurataan sisäolosuhdeseurannan rinnalla kuukausitasolla. Tämä yhdessä vuosittain tehtävän käyttäjätyytyväisyyskyselyn sisäolosuhdeosion kanssa tarjoaa kiinteistökohtaista tietoa käyttäjäkokemuksesta kiinteistöpäällikölle – Viime vuoden kyselyyn saatiin noin 9000 vastausta, Korpi kertoo. Kyselyssä kysytään sisäolosuhteiden osalta tilankäyttäjiltä palautetta lämpötiloista, vetoisuudesta ja ilman raikkaudesta.

Ennakointi kannattaa – Rakenteiden ja ilmanvaihdon ennakoivat katsastukset ovat vastikään Senaatti-kiinteistöillä kehitetyn enna-

– Tärkeää on myös ylläpidon toimittajaverkoston sisäolosuhdetietämyksen kehittäminen sekä vuokrattavien tilojen sisäilman laadun varmistaminen, erityisasiantuntija Anne Korpi painottaa.

kointiohjelman yhdet kulmakivet, joita käytetään 50 kohteessa kuluvana vuonna, Korpi sanoo. Näillä säännöllisesti 1-5 vuoden välein toteutettavilla katsastuksilla pyritään pääsemään kiinni varhaisiin varoitusmerkkeihin niistä tekijöistä, joilla jo on tai ainakin hoitamattomina on negatiivisia vaikutuksia sisäolosuhteisiin. – Katsastusten tulosten perusteella kohdennetaan ja priorisoidaan tarkempia kuntotutkimuksia, huoltoa, kunnossapitoa ja investointeja, Korpi kertoo. Kiinteistönhoidolle ja siivoukselle tehdään laatuauditoinnit Sisäilmasto-olosuhteiden kannalta on tärkeää kiinteistönhoidon suunnitelmallisuus, talotekniikkajärjestelmien ajallaan toteutetut huollot ja testaukset sekä ammattitaitoinen siivous. Ne varSISÄILMA

R A K EN TA MIN EN

Jatkuva tiedottaminen on tuottanut hyviä tuloksia. mistavat ja ylläpitävät rakennuksen käytönaikaisia sisäolosuhteita. – Kiinteistön vakituisen huoltohenkilöstön tulisi olla jatkuvasti tietoisia kiinteistön teknisestä kunnosta ja sisäilman laadusta. Laadukkuuden arviointiin kuuluu kiinteistönhoitajan talotekniikan ja rakenteiden tietämyksen ja tuntemuksen tason arviointia, rakennusautomaation käytön, ylläpidon sähköisten tietojärjestelmien käytön sekä etävalvontakeskuksen kanssa tehtävän yhteistoiminnan arviointia. Saadun arvosanan pohjalta kiinteistönhoitoyritys ja kyseinen huoltomies saavat joko lisäpalkkion tai osa palkkiosta jää saamatta. Puh-

tauspalvelujen laadunarviointia Senaatti-kiinteistöille toteuttavat pääasiassa ulkopuoliset puhtauspalvelukonsultit. – Konsultin laadunarviointitulokset ovat yhtenä tärkeänä kriteerinä määriteltäessä palkkioita ja sanktioita. – Kiinteistöhuolto on ensimmäinen sisäolosuhdevalituksiin reagoiva taho ja siivoojat ovat kuin sisäilma-agentteja, jotka jatkuvasti pääsevät rakennuksen kaikkiin tiloihin ja pystyvät havainnoimaan tilojen kuntoa. Siksi on tärkeää, että nämä toimijat osaavat reagoida sisäilmaa koskeviin havaintoihin jämäkästi, Korpi sanoo.

Käyttäjien vastuu Anne Korpi pitää tärkeänä, että tilojen oikeasta käytöstä – ja myös sisäolosuhteisiin vaikuttavista kunnossapidon toimenpiteistä – tiedotetaan riittävästi ja oikein tilojen käyttäjille. Sisäilmaennakointia on se, että käyttäjät ymmärtävät, millä kaikella heidän omalla toiminnallaan on sisäilman kannalta merkitystä.

On muistettava esimerkiksi henkilömäärämitoitusten ja kenttävarusteiden säilytyksen sisäilmavaikutukset sekä koriste-esineiden, kasvien ja johtovyyhtien vaikutus siivottavuuteen. Toisaalta, kun rakennuksessa tehdään arjessa näkyviä huoltoja ja kunnossapitoa, niiden rutinoituneella tiedottamisella autetaan ylläpitämään mielikuvaa hoidetusta rakennuksesta. Korpi on tyytyväinen, että ennakoiva sisäilmaklinikkatoiminta on vakiinnuttanut paikkansa Senaatti-kiinteistöjen yhtenä sisäolosuhdeviestintäkanavana. Siinä käyttäjille tarjotaan mahdollisuus kysyä asiantuntijapaneelilta sisäolosuhteisiin ja työympäristöön liittyvistä asioista. Toisena alati sisältöä tuottavana näyttämönä toimivat Senaatti-kiinteistöjen julkisille nettisivuille tuottamat sisäilmatietoiskut. Niiden teemat on valittu vastaamaan yleisimpiin Senaattikiinteistöjen asiakkaiden esittämiin sisäilmaan liittyviin kysymyksiin.

Vuotoilmat kuriin hallitusti

Älä turhaan ylilämmitä! Korvausilmaventtiileistä tai rakenteiden lävitse hallitsemattomasti virtaava korvausilma alentaa viihtyvyyttä ja on riski sekä rakennuksen-, että asukkaiden terveydelle.

Mobair 2080 Tuloilmakoje ja ilmanpuhdistin • Tasapainottaa automaattisesti paine-eron, ei haitallisten toksiinien virtausta rakenteiden läpi • Itsesäätyvä, sopii myös tulo/poistokoneen rinnalle • Ensisijainen lämmitys kiertoilmalla, varalla vastus • Suodattaa sekä ulko- / että kiertoilman

Mobair 2030S Asuinhuoneistojen korvausilman vedonpoistin • Sekoittaa ja suodattaa sisään virtaavan kylmän ilman huoneen ylä osaan lämpökerrostuneeseen energiaan ehkäisten vedontunteen • Kiertoilmalämmityksen ansiosta ottoteho vain 1,0 W • Säästää lämmityskuluissa, ei lämpötilakerrostumaa • Asennus olemassa olevan venttiilin päälle tai uuteen läpivientiin • Makuuhuoneisiin, takkahuoneen korvausilmantuottoon ym.

Ulkoa tuleva raitis ilma

Puhallin 27 dBA

Ulkoilmaputki ja suodatin M5

Huoneesta palaava kiertoilma (lämmitysilma)

Lue lisää onnistuneista ilmanlaaturemonteista: KWWS ZZZ VFDQRIÀFH À À DVLDNDVWDULQDW LOPDQYDLKWRODLWWHHW OLVDDLNDD NRXOXOOH SRULVVD 22

SISÄILMA

Kuivaketju10-hankkeessa on luotu helppokäyttöiset ja visuaaliset toimintamallikortit, joihin on listattu kosteudenhallinnan kannalta tärkeitä tehtäviä rakennushankkeen eri vaiheissa.

tehtävänä on varmistaa ja hyväksyä suompäristöministeriön ja raritettu todentaminen. kennusalan liittojen julkistama Kuivaketju10-hanke on Tilaajalla on suuri vastuu rakentamisen kosteudenhalOsastointi Alipaineistaja linnan toimintamalli, jolla Vaativuudeltaan tavanomaisissa hankteollisuushallissa. haarotuksella. vähennetään kosteusvaurioiden riskiä keissa tilaaja voi itse toimia koordinaatrakennuksen koko elinkaaren ajan. Kos- torina suunnittelutyön alkamiseen asti. teusriskien hallinta perustuu ketjuun, Tilaajan tulee sopia suunnittelijoiden ja jossa riskit torjutaan prosessin kaikissa urakoitsijoiden kanssa jo tarjouspyyntövaiheissa ja torjunnan onnistuminen vaiheessa käytettävästä toimintamallista. todennetaan luotettavalla tavalla. Kuivaketju10:n käyttö tulee kirjata Toimintamalli sisältää Kuivaketju10pakollisena vaatimuksena myös lopulliriskilistan ja -todentamisohjeen, joissa siin suunnittelu- ja urakkasopimuksiin. on esitetty kymmenen keskeisintä kosTilaajan velvollisuuksiin kuuluu antaa teusriskiä. Näiden hallinnalla vältetään hankkeen suunnitteluun, työmaavaiyli 80 prosenttia kosteusvaurioiden seuheeseen ja rakennuksen käyttöönotrannaiskustannuksista. toon realistinen aikataulu. Aikataulun Suunnittelutyön aikana arkkitehti-, riittävyyttä pitää arvioida suhteessa rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelijat esimerkiksi toteutuksen ajankohtaan, tarkentavat Kuivaketju10-riskilistan ja rakennuspaikkaan, arkkitehtuuri- ja -todentamisohjeen kyseisen hankkeen rakenneratkaisuihin sekä materiaalierityispiirteisiin, millä varmistetaan valintoihin. Epärealistinen aikataulu kosteusriskien kokonaisvaltainen hallitvaikeuttaa merkittävästi toimintamallin seminen. Erityispiirteet voivat aiheutua onnistumista. esimerkiksi asemakaavasta, rakennusKuivaketju10-hankkeessa selvitetään paikasta, arkkitehtuuri- ja rakenneratrakennusvalvonnan toiminnan kehitkaisuista tai materiaalivalinnoista. tämistä nykyisten tehtävien puitteissa. Kuivaketju10 alkaa siitä, että Hankkeessa kehitetään rakentamisen rakennushankkeeseen ryhtyvä henkilö elinkaarenaikaista kosteudenhallintaa tai yritys tekee päätöksen hankkeen tukemaan selkeät ohjauksen ja yhteistoteuttamisesta toimintamallin mukaitoiminnan mallit rakennusprosessin sesti. Päätös velvoittaa kiinnittämään kuhunkin vaiheeseen. hankkeeseen jo alkuvaiheessa kosteusHankkeessa luoduissa toimintamallikoordinaattorin, joka valvoo ja ohjaa korteissa käydäänkin läpi kaikki rakentilaajan valtuutuksella Kuivaketju10:n nuksen elinkaaren vaiheet: tilaaminen, toteutumista koko prosessin ajan. Suun- suunnittelu, työmaatoteutus, käyttöönnittelijoiden tulee osoittaa, että he ovat otto ja käyttövaihe. Kuivaketju10:ssä ottaneet suunnitelmissaan huomioon on myös arvioitu rakennushankkeen riskilistan ja todentamisohjeen. kymmenen merkittävintä kosteusriskiä Urakoitsija puolestaan toteuttaa ja käyty läpi toimet, joilla näitä riskejä suunnitelmat ja todentaa ja dokumentoi voidaan hallita. riskejä sisältävien kohtien onnistuneen – Valmisteilla olevassa Rakennustartoteutuksen. Koordinaattorin yhtenä kastusyhdistyksen RTY strategiassa pai-

notetaan ennakko-ohjausta ja opastusta. Lisäarvon tuottaminen rakennuttajille ja yhteiskunnalle on rakennusvalvonnan perustehtävä. Toimintojen sujuvoittaminen edellyttää yhteisiä tulkintoja eri puolilla Suomea. Turhaa sääntelyä tulee riisua, kuitenkaan turvallisuudesta ja terveellisyydestä ei pidä tinkiä, RTY:n puheenjohtaja Pekka Seppälä painottaa. 

KUIVAKETJU10 RISKILISTA 1. Rakennuksen ulkopuolelta tuleva kosteus vaurioittaa perustuksia ja lattiarakenteita. 2. Sadevesi pääsee tunkeutumaan ulkoseinärakenteen sisälle. 3. Vesikatteen läpäisevä vesi tunkeutuu aluskatteen vuotokohdista yläpohjaan. 4. Kosteutta siirtyy ilmansulkukerroksen vuotokohdista ulkoseinä-ja yläpohjarakenteisiin, jonne sitä tiivistyy vedeksi. 5. Väärin mitoitettu ja säädetty ilmanvaihto ei poista ylimääräistä kosteutta vaan pakottaa sen siirtymään rakenteisiin. 6. Vesiputkien rikkoutumiset aiheuttavat kiinteistöön laajoja vesivahinkoja. 7. Huonosti toteutetussa märkätilassa kosteus vaurioittaa ympäröivät rakenteet. 8. Kosteiden betonirakenteiden päällystäminen aiheuttaa päällystemateriaalin turmeltumisen. 9. Materiaalien ja rakenteiden kastuminen vaurioittaa rakennuksen. 10. Huonolla ylläpidolla rakennus rapistuu hitaasti mutta varmasti.

www.kuivaketju.fi SISÄILMA

M Ä Ä R ÄY K S E T

Terveiden talojen vuosikymmen Ministeriö asetti hankeryhmän valmistelemaan Terveiden talojen vuosikymmen - toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on innovoida uusia hyviä toimintatapoja alalle. TEKSTI: ESKO KUKKONEN // KUVA: SAKARI PIIPP0, VALTIONEUVOSTO

– Sisäilmaongelmat ovat yhteinen asiamme. On tärkeää, että asiasta käydään laajaa ja avointa keskustelua oikean tiedon perusteella, pääministeri Juha Sipilä totesi.

ääministeri Juha Sipilä nimesi syyskuussa hankeryhmän valmistelemaan Terveiden tilojen vuosikymmen –toimenpideohjelmaa, jolla haetaan uusia, innovatiivisia ja kestäviä toimintatapoja, jotka näkyvät rakenteellisena muutoksena alalla. Tärkeänä tavoitteena on julkisiin tiloihin liittyvän terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Homeiden sekä muiden sisäilmaan liittyvien ongelmien on todettu vaivaavan erityisesti julkisen vallan, valtion ja kuntien, omistamia rakennuksia. Niitä on tutkittu, syitä on selvitetty ja monta opaskirjaa on kirjoitettu, mutta ongelmille ei näytä tulevan loppua. Pääministerin toimenpiteiden tavoitteena on vahvistaa laadittavalla toimenpideohjelmalla kestäviä ja terveellisiä rakentamis- ja ylläpitokäytäntöjä sekä ennaltaehkäistä sisäilmaongelmia. Siihen pyritään kirjaamalla käytännön toimia muutosten aikaansaamiseksi tilojen sisäilmaongelmien kysymyksiin jo tällä hallituskaudella. Ohjelmalla haetaan uusia, innovatiivisia ja kestäviä toimintatapoja, jotka näkyvät rakenteellisena muutoksena alalla.

SISÄILMA

Toimenpideohjelman tulee sisältää tarkemmat tiedot julkisen rakennuskannan tervehdyttämiseen liittyvistä toimista, aikatauluista ja vastuutahoista. Työssä käytetään hyväksi tähän mennessä tehtyjä selvityksiä, saatuja kokemuksia ja vireillä olevaa työtä. Ohjelman valmistelussa tullaan kuulemaan laajalti eri osapuolia ja sen etenemistä käsitellään hallituksen strategiaistunnossa.

Työtä johtaa ministeri Tiilikainen Hankeryhmän puheenjohtajana toimii asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja varapuheenjohtajana erityisavustaja Markus Lahtinen valtioneuvoston kansliasta. Hankejohtajana toimii hallitusneuvos Marika Paavilainen valtioneuvoston kansliasta. Toimenpideohjelma ja ehdotus ohjelman toimeenpanon organisoimiseksi valmistellaan syyskaudella 2017. Hankeryhmän varsinainen toimikausi päättyy ensi vuoden helmikuun lopussa. Työryhmän jäseninä ovat: erityisavustaja Tea Usvasuo, ympäristöministeriö, ylijohtaja Helena Säteri, ympäristöministeriö, yli-insinööri Katja Outinen, ympäristöministeriö, johtaja Jari Keinänen, sosiaali- ja terveysministeriö, neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, sosiaali- ja terveysministeriö, neuvotteleva virkamies Taina Kulmala, valtioneuvoston kanslia sekä hankejohtaja, hallitusneuvos Marika Paavilainen, valtioneuvoston kanslia.

Taustalla huoli tilanteesta Juha Sipilä päätti kesällä ottaa julkisten yhteisöjen omistamien rakennusten

Eri osapuolia kuullaan kattavasti. sisäilmaongelmat tosissaan esille ja järjesti muutamien ministeriensä sekä alan johtavien asiantuntijoiden tukemana keskustelutilaisuuden teemana ”Terve julkinen rakentaminen ja puhdas sisäilma”. Samassa tilaisuudessa hän kertoi, että hallitus käynnistää Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelman. – Sisäilmaongelmat ovat yhteinen asiamme. Ongelmat heijastuvat ja näkyvät yhteiskunnassa ja ihmisten hyvinvoinnissa: esimerkiksi sairauspoissaoloina, työhyvinvointikysymyksinä ja vaikutuksina kansantalouteen. On tärkeää, että asiasta käydään laajaa ja avointa keskustelua oikean tiedon perusteella, Sipilä totesi tilaisuudessa. Hän korosti myös, että meillä on julkisessa rakentamisessa laatuongelmia, mutta myös budjetissa pysymisen ongelmia ja aikatauluongelmia. – Meidän pitää olla äärimmäisen määrätietoisia ja vaativia silloin, kun rakennetaan julkisilla varoilla. Tarvitaan vahvempaa omistajuutta, jotta nämä ongelmat ratkeavat.. Asunto, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen totesi, että tavoitteeksi tulisi asettaa ”terveiden tilojen vuosikymmen”. Kouluverkkoa uusimalla turvattaisiin modernit oppimisympäristöt. – Terveet, oppimista tukevat koulut ovat strateginen sijoitus Suomen tulevaisuuteen. 

Ympäristöministeriö korvaa rakentamismääräykset asetuksilla UUDISRAKENTAMISTA on Suomessa jo

1970-luvulta lähtien ohjattu Ympäristöministeriön antamilla rakentamismääräyksillä, jotka ovat tulleet tutuiksi kaikille asian kanssa tekemisiin joutuville. Niissä on melko laajasti esitetty määräyksinä ja ohjeina kaikki rakentamista, myös sisäilmastoa ja energiataloutta koskevat vaatimukset. Tämän vuoden lopulla tämä kaikki tulee olemaan historiaa, sillä jatkossa ei nykyisen kaltaista määräyskokoelmaa enää ole, vaan ministeriö antaa vain aiheeseen liittyviä asetuksia. Niissä esitetään vain kaikkein keskeisin vaatimussisältö. Aiemmat määräyskokoelmassa olleet ohjeet tullaan korvaa-

maan erillisillä ohjeilla, joilla ei enää ole vastaavaa painoarvoa rakennuslupakäsittelyssä. Muutos perustuu uusitun perustuslain vaatimuksiin ja tietenkin myös pyrkimykseen vähentää tarpeetonta viranomaisohjausta. Vuoden 2018 alusta alkaen on siis huomattava edellä oleva muutos kaikessa rakentamisen ohjailussa. Ministeriö on jo pitkään valmistellut omia säädöksiään. Mutta muutos tulee heijastumaan muihinkin toimijoihin. Muun muassa Sisäilmayhdistyksen julkaisema uusittu Sisäilmastoluokitus tulee olemaan uuden järjestelmän mukainen.

www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen

Talotekniikalla halliitaan kiin nteistöjen sisäilmasto-olosuhteita. ^ŝƐćŝůŵĂƐƚŽͲŽůŽƐƵ ƵŚƚĞŝŝƐŝŝŶ ǀǀĂŝŬƵƩĂǀĂƚ ƵƐĞĂƚƚ ƚƚĂůůŽƚƚĞŬŶŝŝŬĂŶ ũćƌũĞƐƚĞůŵ ŵćƚ͕ ŶŝŝĚ ĚĞŶ ƚƚŽŝŵŝŶ ŶƚĂ͕ ŬŬŽƌũĂƵƐƚŽŝŵĞŶƉŝƚĞŝĚĞŶ ŚĂůůŝŶƚĂ ƐƐĞŬć ǇǇůůćƉŝƚŽ͘ KŶŐĞůŵŝĞŶ ƌƌĂƚŬĂŝƐƵƵŶ ƚƚĂƌǀŝƚĂĂŶ ůůĂĂũĂͲĂůĂŝƐƚĂ Ž ŽƐĂĂŵŝƐƚĂ͕ ŬŽƐŬĂ ŽŶŐĞůŵ ŵŝĂ ǀǀŽŝ ĂŝŚĞƵƩĂĂĂ Ƶ ƵƐĞĂŶ ĞĞƌŝ ƚƚĂůŽƚĞŬŶŝƐĞŶ ũćƌũĞƐƚĞůŵ ŵćŶ Ɖ ƉƵƵƩĞĞůůŝŶĞŶ ƚŽŝŵŝŶƚĂ͘ ƐŝĂŶƚƵŶ ŶƟũĂŶ ŽŶ ŽƐĂƩĂǀĂ ƚƚƵŶŶŝƐƚĂĂ ŬŽŬŽŶĂŝƐƵƵƐ͕ ũũŽƩĂ Ž ŽŶŐĞůŵĂƚ ǀŽŝĚĂĂŶ Ŷ ƌĂƚŬĂŝƐƚĂ ŵĂŚĚŽůůŝƐŝŵ ŵŵĂŶ ŬŬƵƐƚĂŶŶƵƐƚĞŚŽŬŬĂĂƐƟ͘ ǁŝůůĂƐ K KǇ ƚƚĂƌũŽĂĂ ƌƌĂƚŬĂŝƐƵƚ ƐƐŝƐćŝůŵĂŽůŽƐƵŚƚĞŝĚĞŶ Ž ŽŶŐĞůŵŝŝŶ ƚĂůŽƚĞŬŶŝŝŬĂŶ ũĂ ǇůůććƉŝĚŽŶ Ž ŽƐĂůƚĂ͘

KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ Ǥ ǤƤ ̷ ǤƤ SISÄILMA

Energiansäästöä järkevin ehdoin EU:n energiansäästötavoitteissa on otettava sisäilmaston laatu paremmin huomioon. TEKSTI: ESKO KUKKONEN // KUVA: DEPOSITPHOTO

– Sisäilman laadun merkitykseen ollaan vähitellen heräämässä eri puolilla Eurooppaa, Anneli Jäätteenmäki toteaa.

SISÄILMA

uosi sitten EU:n komissio julkaisi ehdotuksen uusista energiansäästötoimista ja niiden tavoitteista. Siinä esitettiin melkoisia muutoksia EU:n energiansäästötavoitteisiin sekä sitä myöten myös muutoksia energiansäästöön liittyviin EU:n direktiiveihin; energiatehokkuusdirektiiviin EED sekä rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin EPBD. Komission ehdottamia muutoksia on sen jälkeen käsitelty useassa EU:n elimessä sekä kansallisella taholla. Jäsenvaltioita edustava Euroopan neuvosto sai kesällä valmiiksi kantansa asiassa. Ehdotusta on syksyllä käsitelty Euroopan parlamentissa, jossa on aiempaa selvemmin tuotu esille sisäilmaston laadun ja ihmisten hyvinvoinnin tärkeys energiansäästötoimia toteutettaessa. Erityisesti suomalainen meppi Anneli

Jäätteenmäki on asiassa kunnostautunut. Hänen edustamansa linja on nyt saamassa parlamentin teollisuus- ja energiavaliokunnan yksimielisen hyväksymisen, mikä johtanee siihen, että asia katsotaan parlamentin osalta käsitellyksi ja tuo kanta lähtee parlamentin kantana jatkoneuvotteluihin komission ja neuvoston kanssa. Nekin käytäneen vielä tämän vuoden puolella Viron puheenjohtajakauden aikana. Parlamentin ympäristö- ja terveysvaliokunta piti oman kokouksensa syyskuun alussa, jossa käsiteltiin asiassa raportöörinä olevan Anneli Jäätteenmäen kannanottoehdotusta valiokunnalle. Jäätteenmäki ehdotti parlamentin korostavan lausunnossaan komission ehdotuksesta myös sisäilmaston laadun ja ihmisten hyvinvoinnin ja viihtymisen huomioonottamista energiansäästötoimissa. Parlamentin valiokunta hyväksyi Jäätteenmäen ehdotuksen pääpiirteissään.

Tanskasta vastaava kannanotto Lokakuun alussa asia tuli esille parlamentin energia- ja teollisuusvaliokunnassa, ITRE:ssa Siellä valiokunnan oma raportööri tanskalainen meppi Bent Bendtsen oli tehnyt lähes vastaavanlaisen sisäilmastonäkökohtia korostavan kannanottoehdotuksen. Hän oli tehnyt hyvin perusteellisen pohjatyön ja haastatellut lähes sataa alan vaikuttajaa ja edustajayksikköä. Valiokunta hyväksyikin kokouksessaan ehdotuksen lähes yksimielisesti. Todennäköisesti energia- ja

teollisuusvaliokunnassa vallinnut yksimielisyys johtaa siihen, ettei asian enĂ¤Ă¤ tarvitse tulla koko parlamentin kĂ¤sittelyyn lainkaan, vaan valiokunnan pĂ¤Ă¤tĂśs muodostaa perustan parlamentin kannalle tulevissa kolmikantaneuvotteluissa komission ja neuvoston kanssa.

SisĂ¤ilma-asiat asiat herĂ¤ttĂ¤vĂ¤t â&#x20AC;&#x201C; SisĂ¤ilman laadun merkitykseen ollaan vĂ¤hitellen herĂ¤Ă¤mĂ¤ssĂ¤ eri puolilla Eurooppaa, Anneli JĂ¤Ă¤tteenmĂ¤ki toteaa. â&#x20AC;&#x201C; TĂ¤mĂ¤ liittyy paitsi tutkimustiedon lisĂ¤Ă¤ntymiseen, niin myĂśs siihen, ettĂ¤ parantuva energiatehokkuus asettaa uudenlaisia haasteita ilmanvaihdolle ja erilaisten rakennusmateriaalien ja esimerkiksi maaperĂ¤stĂ¤ tulevien emissioiden hallintaan, toteaa JĂ¤Ă¤tteenmĂ¤ki. Hatarasta talosta tuuli puhaltaa likaisen ilman pois. Energiatehokkuustalkoot alkoivat sisĂ¤ilmatalkoita aiemmin. JĂ¤tteenmĂ¤ki toivoo, ettĂ¤ molemmat asiat saadaan kuntoon. â&#x20AC;&#x201C; Asiantuntijatietoa tarvitaan tĂ¤ssĂ¤ asiassa lisĂ¤Ă¤, ja uskon, ettĂ¤ suomalaisilla olisi tĂ¤ssĂ¤ paljon annettavaa.ď Ź

EU:n komissio veti takaisin ehdotuksensa rakennusmateriaalien pĂ¤Ă¤stĂśmerkinnĂ¤stĂ¤ EU:N KOMISSIO on palautti ehdotuksensa rakennusmateriaalien pĂ¤Ă¤stĂśmerkinnĂ¤stĂ¤ uudelleen valmisteluun. KevĂ¤Ă¤llĂ¤ julkistetun ehdotuksen pelĂ¤ttiin heikentĂ¤vĂ¤n tilannetta EU-maissa, joissa jo nyt on kĂ¤ytĂśssĂ¤ komission ehdotusta tiukemmat kansalliset materiaaliluokitukset. Se oli valmistellut ehdotuksen rakennustuoteasetuksen nojalla annettavaksi sĂ¤Ă¤dĂśkseksi rakennustuotteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) sisĂ¤ilmaan vapautuvien pĂ¤Ă¤stĂśjen ilmoittamisesta CE-merkinnĂ¤llĂ¤. TĂ¤mĂ¤ voisi tulla ilmeisesti EU-lainsĂ¤Ă¤dĂ¤nnĂśn voimalla korvaamaan nykyisin useassa eri maassa kĂ¤ytĂśssĂ¤ olevat rakennusmateriaaleista perĂ¤isin olevien haitallisten pĂ¤Ă¤stĂśjen luokitukset, meillĂ¤ M1-luokituksen. Suomessa on nykyisin hyvin toimiva ja kaikkien osapuolten hyvĂ¤ksymĂ¤ M1-luokitus. Markkinoilla on jo yli 4000 vĂ¤hĂ¤pĂ¤Ă¤stĂśistĂ¤ M1-luokiteltua tuotetta,

joiden kehittĂ¤miseen valmistajat ovat panostaneet paljon. Ehdotetussa muodossaan CE-merkintĂ¤ olisi saattanut avata markkinat huonolaatuisille tuotteille ja laatuun sekĂ¤ tuotekehitykseen panostaneiden valmistajien tĂ¤hĂ¤n mennessĂ¤ tekemĂ¤ tyĂś olisi mennyt hukkaan ja tilanne olisi saattanut aiheuttaa sisĂ¤ilmaongelmia. Komission ehdotusta kĂ¤siteltiin niin sanotun advisory groupin kokouksessa viime kesĂ¤nĂ¤. SiellĂ¤ kansalliset asiantuntijat saattoivat ottaa kantaa ja vaikuttaa asiaan. Suomea edusti ympĂ¤ristĂśministeriĂśn rakennusneuvos Teppo Lehtinen. HĂ¤n kertoi kokouksen jĂ¤lkeen, ettĂ¤ useat maat vastustivat ehdotusta. PitkĂ¤n keskustelun jĂ¤lkeen komissio pĂ¤Ă¤ttikin luopua ehdotuksesta tuossa muodossa ja siirtĂ¤Ă¤ sen edelleen valmisteluun niin kutsutulle expert-ryhmĂ¤lle. SiinĂ¤ Suomea edustaa ympĂ¤ristĂśministeriĂśn valtuuttamana tohtori Helena JĂ¤rnstrĂśm VTT:ltĂ¤.

Kodin terveys Olemme rakennusten terveellisyyteen erikoistuneita rakennusalan asiantuntijoita. Olemme kehittĂ¤neet kodin terveystarkastuksen. SisĂ¤ilman vaikutus ihmisen terveyteen on vasta viime vuosina alettu ymmĂ¤rtĂ¤Ă¤. SelittĂ¤mĂ¤tĂśn sairauskierre voi johtua altistumisesta sisĂ¤ilman epĂ¤puhtauksille. Perinteiset kuntotarkastukset tai kuntotutkimukset eivĂ¤t ota kantaa rakennuksen terveellisyyteen.

PyydĂ¤ tarjous uksesta! Kodin terveystarkast Ari Laamanen

kodinterveys.ďŹ

RTA rakennusterveysasiantuntija, HTT-tavarantarkastaja, Fise paikallisvalvoja, Rakennusmestari, Rakenteiden RVZ[L\KLU TP[[HHQH =;; OLURPSÂ&#x20AC;ZLY[PĂ&#x201E;RHH[[P

\KWH\V#NRGLQWHUYH\V Ă&#x20AC;

SISĂ&#x201E;ILMA

SIS Ä IL M AY H DIS T YS

Sisäilmayhdistys on toiminut jo 20 vuotta Hyvä sisäilmaston laatu on tärkeä asia, niin meille jokaiselle yksilönä, mutta yhtä hyvin myös kansantaloudelle ja kansanterveydelle. Kiinnostus sisäilmakysymyksiin lisääntyi havaittujen sisäilmaongelmien myötä jo vuosia sitten, mikä johti myös Sisäilmayhdistyksen syntyyn.

TEKSTI: JORMA SÄTERI, ESKO KUKKONEN // KUVAT: SISÄILMAYHDISTYS

isäilmayhdistys on toimintansa alusta lähtien pyrkinyt vaikuttamaan sekä valtiovaltaan, alan toimijoihin sekä kuluttajiin, jotta hyvän sisäilmaston tärkeys ymmärrettäisiin ja ryhdyttäisiin toimenpiteisiin, jotka edistävät hyvän sisäilmaston laadun toteutumista. Tärkeää on suunnata valistusta sisäilmastokysymysten oikeista ratkaisuista sekä alan ammattilaisille että suoraan kentälle suurelle yleisölle. Mutta tämän valistuksen tulee pohjautua luotettavaan tietoon, siksi yhdistys on pyrkinyt eri toimin edistämään myös alan tutkimusta. Tutkimustoiminta alalla onkin Suomessa ollut jo pitkään maailman huipputasoa. Sisäilmayhdistyksen puheenjohtajana toimi yli viisitoista vuotta sen aktiivinen perustaja professori Olli Seppänen Teknilliseltä korkeakoululta. Hänen jäätyään eläkkeelle yhdistystä luotsasi muutaman vuoden tekniikan tohtori Risto Ruotsalainen. Hänen jälkeensä puheenjohtajana toimi eläkkeelle jäänyt STM:n johtaja Risto Aurola. Nykyisin puheenjohtajana toimii Aaltoyliopiston professori Risto Kosonen. Pitkäaikaisena toiminnanjohtajana on toiminut diplomi-insinööri Jorma Säteri. Yhdistyksen hallituksessa ovat edustettuina monet sisäilma-asiantuntemuksen alat.

Konferenssit ja seminaarit toiminnan alkuna Sisäilmayhdistys perustettiin aluksi järjestämään kansainvälinen sisäilmas-

SISÄILMA

tokongressi, Indoor Air 1993. Tähän Suomessa Finlandia-talossa pidettyyn konferenssiin osallistui lähes 1300 tutkijaa ja asiantuntijaa yli 50 maasta. Yhdistys jatkoi sittemmin kansainvälisten tapahtumien sarjaa vuoden 2000 HealthyBuildings ja vuoden 2007 WellBeingIndoor (Clima 2007) -kongresseilla. Ensi kesänä yhdistys on mukana järjestämässä kongressia Roomventilation 2018. Tieteelliset kongressit ovat toimineet hyvänä uusimman tiedon lähteenä. Suomessa pidetyt huipputason tapahtumat ovat olleet ponnahduslauta monille suomalaisille tutkijoille ja tarjonneet näkyvyyttä alan yrityksille. Sisäilmayhdistyksen vanhin toimintamuoto, vuotuiset Sisäilmastoseminaarit, alkoivat jo ennen yhdistyksen perustamista 1980-luvulla Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratorion toimesta laajan Sisäilmastoprojektin tutkijatapaamisina. Sisäilmayhdistys on kantanut päävastuun seminaarien järjestämisestä vuodesta 1994 alkaen. Pienen tutkijapiirin tapaamisesta on kasvanut yksi rakennus- ja kiinteistöalan suurimmista seminaaritapah-

Alan tutkimus on Suomessa ollut jo pitkään maailman huipputasoa.

tumista. Sisäilmastoseminaarissa on viime vuosina esitelty yli viisikymmentä sisäilma-alan tutkimusraporttia osallistujamäärän ollessa nykyisin liki 1500. Sisäilmastoseminaarin julkaisusarja sisältääkin tulokset lähes kaikista keskeisistä suomalaisista sisäilmatutkimuksista viime vuosien ajalta ja on harvoja suomenkielisiä kanavia tulosten julkaisuun. Viime vuosina on yhdistys järjestänyt syksyisin eri puolella maata kiertävän lyhyemmän seminaarin Sisäilmapaja, jossa keskitytään enemmän käytännön ongelmien ratkaisuun sekä paikallisiin ratkaisuihin. Osanottajia niissä on ollut joka vuosi lähes viisi sataa. Sisäilmastoseminaarit ja Sisäilmapajat ovat olleet osallistujille käytännössä maksuttomia, kiitos sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön tuen sekä seminaarin yhteydessä pidettävään näyttelyyn osallistuvien yritysten panostuksen.

Sisäilmastoluokitus antaa mahdollisuuden parempaan Yhdistyksen toiminnan alkuvuosina ”sisäilmasto” on melko tuntematon käsite kiinteistö- ja rakennusalalla. Formaldehydi, radon ja huonot lämpöolosuhteet olivat tuttuja jo tuolloin, mutta tieto muun muassa homeiden, ilmassa olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja pienhiukkasten terveyshaitoista oli vasta kehittymässä. Sisäilmayhdistyksessä todettiin, että hyvä sisäilmasto pitää saada yhdeksi rakentamisen keskeiseksi tavoitteeksi ja että

kaikille siihen vaikuttaville toimijoille pitää saada tietoa oikeista ratkaisuista ja toimintatavoista. Tärkeäksi asiaksi nähtiin selkeän tavoitteen asettaminen sisäilmastolle. Rakentamismääräysten vaatimustaso Suomessa on pitkään lämpöolojen ja ilmanvaihdon osalta ollut sinänsä korkea, mutta näihin tavoitteisiin ei useinkaan ole käytännössä päästy. Käytännössä ei riitä, että tehdään ”määräysten mukaan”, vaan tarvitaan kunnianhimoisempia mitattavia tavoitteita. Tähän tarpeeseen Sisäilmayhdistys laati Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokituksen vuonna 1995. Siinä esitettiin ensi kertaa kattava järjestelmä tavoitteiden asettamiselle ja niiden saavuttamiseksi tarvittaville keskeisille toimenpiteille. Järjestelmä on edelleenkin ainut maailmassa, joka yhdistää kaikki keskeiset sisäolosuhdetekijät yhteen ohjeistukseen. Sisäilmastoluokitusta on päivitetty käytännöstä saatujen kokemusten ja uuden tutkimustiedon perusteella vuosina 2000 ja 2008. Uusin päivitys on juuri käynnissä ja julkaistaan vuoden 2018 alussa. Sisäilmastoluokitus on tänä päivänä käytössä hyvin yleisesti lähes kaikessa

Vuosittain Helsingissä keväisin järjestettävä Sisäilmastoseminaari on alan suurin asiantutijatapahtuma. Syksyisin järjestettävä enemmän käytännön ratkaisuihin paneutuva Sisäilmapaja kiertää eri paikkakunnilla.

SISÄILMA

A toimitila- ja palvelurakentamisessa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.

Materiaalit ja ilmanvaihto puhtaiksi Rakennusmateriaalien päästöluokitus (M1-luokitus) on tärkeä osa Sisäilmastoluokitusta. Käyttämällä näitä päästöluokiteltuja materiaaleja vältetään sisäilmaongelmia sekä turhaa ilmanvaihdon tarvetta ja näin saavutetaan terveellinen sisäilmasto energiatehokkaasti. Materiaalien päästöjen arviointi on kuitenkin hyvin vaikeaa. Vapautuvia yhdisteitä on satoja, eikä tutkimus ole pystynyt tuottamaan riittävästi tietoa yksittäisten yhdisteiden tai varsinkaan eri yhdisteiden yhteisvaikutusten terveyshaitoista. Suomessa valittiin päästöjen alentamiselle strategia, jossa pyritään painamaan päästöjen kokonaismäärä niin alas, että terveyshaittoja aiheuttavien yhdisteiden esiintyminen ei ole todennäköistä. Lisäksi päätettiin ottaa mukaan myös materiaalien hajupäästöjen arviointi, mikä ihmisen omana varoitusmekanismina hyvin täydentää kemiallisia analyysejä. Rakennusmateriaalien päästöluokituksen käytännön toimet annettiin vuonna 1996 Rakennustietosäätiön hoidettavaksi. 1990-luvun alussa markkinoilla ei ollut montaakaan M1-vaatimuksen täyttävää tuotetta, nyt jo yli 4000 tuotteella on M1-merkin käyttöoikeus. Lähes koko talo pystytään tänään rakentamaan turvallisista M1-merkityistä tuotteista. Teollisuudelta tämä on vaatinut valtavasti kehitystyötä, jotta tähän on päästy. Myös maahan tuotavien materiaalien laatu on noussut, joten myös niille on näin voitu antaa tämä luokitus. Suomalainen toimiva M1-luokitus on herättänyt paljon kiinnostusta ulkomailla. Sisäilmayhdistys on osallistunut useisiin tutkimushankkeisiin ja ohjannut tutkijoita alusta asti miettimään tulosten hyödyntämistä ja esittämistä tiedon tarvitsijoille.

Viestintä on yhdistykselle jatkuva ja tärkeä tehtävä Sisäilmayhdistys on panostanut viestintään vuosien mittaan paljon. Toimintansa aikana Sisäilmayhdistys on koordinoinut muun muassa kahta laajaa viestintäkampanjaa, Indoor Air ’93 -kongressin yhteydessä sekä vuosina 2002 - 2003 toteutettiin yhteistyössä

alan muiden toimijoiden kanssa Sisäilmavuosi-koulutus ja tiedotuskampanja. Näiden kampanjoiden avulla hyvän sisäilman merkitys saatiin paremmin myös kuluttajien tietoisuuteen. Sisäilmayhdistys jatkaa viestintätyötä muun muassa omien kotisivujensa, oppaiden ja opasjulisteiden julkaisemisen sekä tärkeän messuosallistumisten avulla. Yhdistyksen ja muiden alan järjestöjen yhteinen Sisäilmainfopiste antaa neuvontaa ja jakaa oppaita ja ohjeita yli kahdessakymmenessä messutapahtumassa vuosittain. Yhdistys julkaisee myös netissä ilmestyvää uutiskirjettä, joka pyrkii kertomaan sisäilmastoon liittyvistä tapahtumista ja erityisesti tiedottamaan alan tutkimuksen tuloksista Suomessa ja ulkomailla. Ilmaisen uutiskirjeen voi tilata osoitteesta: sisailmauutiset.fi. Sisäilmayhdistyksen toiminta perustuu suurelta osin maksuttoman tiedon tarjoamiseen asiantuntijoille. Tämä toiminta ei olisi mahdollista ilman taloudellista tukea. Sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö ovat rahoittaneet Sisäilmayhdistyksen hankkeita vuosittain. Minkään jatkuvan tuen piirissä yhdistys ei kuitenkaan ole, vaan rahoitus haetaan hankekohtaisesti vuosittain. Yhdistyksen kannattajajäsenet ovat toiminnan toinen tärkeä rahoittaja. Näiden lähes kahden sadan sisäilmaston laadusta huolestuneen yrityksen ja yhteisön jäsenmaksuilla katetaan noin kolmannes kustannuksista ja ne ovat merkittävä näyttelytilan, ilmoitusten ja julkaisujen asiakaskunta. Lisäksi nämä kannattajajäsenet ovat yhdistykselle tärkeä kontaktipinta käytännön rakentamiseen ja kiinteistöpitoon. Yhdistys välittää puolestaan niiden tuottamaa tietoa uusista ratkaisuista tutkimukseen ja käytäntöön. 

A-Insinöörit + Suunnittelu Oy Allaway Oy Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry Amiedu Ami-säätiö Ardex Oy Asianajotoimisto Allianssi Oy Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy ASTQ Supply House Oy Asumisterveysliitto Aste ry. ATL-Rakennushuolto Oy Awillas Oy AX-Suunnittelu

Baumedi Oy Betton Oy

Camfil Oy Caverion Claeris Oy CleanSide Oy Climaconsult Finland Oy Climecon

Decocoat Oy Deekax Air Oy Delete Dimen Oy Dinair Clean Air Oy Dir-Air Oy

Ebm-papst Oy Ekovilla Oy Energiakonsultit insto Oy EnergiaRakenne Oy Ensto Enervent Oy Eskon Oy Euro-Service Oy Ewona Oy

Fanison Oy FI-Service Oy Filterpak Oy FinLuft Oy Fläkt Woods Oy Forbo Flooring Finland Oy FreshMountains Oy

Genano Oy Granlund Kuopio Oy

H & H puhtaudenhallinta H.Östberg Oy Halton Oy Harju Solutions Oy

SISÄILMAYHDISTYKSEN KANNATTAJAJÄSENET Helen Oy Helsingin Kuivaustekniikka Oy Hengitysliitto ry Hepacon Oy Honkarakenne Oyj

Ilmalinja Oy Ilmastointi Ässät Oy Imu-Tec Oy Insinööritoimisto J. Markkanen Oy Inspecta Inspecta Academy Inspecta KiraLab Inspector Sec Oy Investigo Oy Ab Itä-Suomen Ilmamestarit Oy IVPLUS Oy

JK Mikrobitekniikka Oy

Karhupuiston Isännöinti Oy Keski-Suomen Tarkastustalo Oy Kiilto Oy KMA Company Oy Knauf Oy Koja Oy KorpiKorpi Oy Kryotherm Oy

Laattapiste Oy Labroc Oy Lassila & Tikanoja Oyj Kiinteistötekniikka Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry Lifa Air Oy Ltd LTQ-Partners Oy LVI-Trio Oy / Trio Ilmastointi Oy

Matti Eklund Oy Mecastep Oy Meranti Siivouspalvelut Ky MetropoliLab Oy Mikrobioni Oy Mikrofokus Oy Mikrosem Oy MIP Electronics Oy Mobair, LVI-Suunnittelu Oy Juha Tourunen MTR-Isännöinti Oy Mundus Aer Oy Munters Finland Oy Muottikolmio Oy

NAAVA NCC Rakennus Oy Newsec Asset Management Oy NIBE Energy Systems Oy

NMC Cellfoam Oy Nokeval Oy nora flooring systems Oy Nuohousalan keskusliitto

OP-Keskus OSK Optiplan Oy Ositum Oy Oy Lindab Ab Oy Orient-Occident Ltd Oy Pamon Ab Oy Sonesta Ab

Paroc Oy Ab Pietiko Oy Pinalto Oy Poistoa Oy Polygon Finland Oy PSL Oy / Hymy-Systems Oy Puhtaustieto PT Oy

Rakennuspalvelu Talokki Oy Rakennussuunnittelutoimisto Antero Kuosmanen Oy Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO Rakennustietosäätiö RTS Rakennusvalvonta Ari Laamanen Rakentaja.fi RAKLI ry Raksystems Insinööritoimisto Oy RAKTEKA Ramboll Finland Oy Retermia Oy Rettig Lämpö Oy RF SensIT Oy RHsisäilmatutkimus Oy RTK-Palvelu Oy RTV-YHTYMÄ OY Rudus Oy

Saint-Gobain Finland Oy / Ecophon Scancerco Oy Scanoffice Oy SEA Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela Oy Senaatti-kiinteistöt Si-Tecno Oy Sirate Group Oy Sirate Oy Sisäilmainsinöörit Oy Sisäilmalähetti (Sandbox Oy) Sisäilmamestarit / Suomen Ilmastointinuohoojat ry SisäilmaSaneeraus Laitinen Oy SK Tuote Oy Skaala Oy Skanska Oy SOL Palvelut Oy

SRV Rakennus Oy Steripolar Oy Stig Wahlström Oy Stravent Oy Strong Finland Oy Suomen Isännöintiliitto ry Suomen JVT- ja vahinkopalvelujen liitto ry Suomen Lämpömittari Oy Suomen radonhallinta Oy Suomen Radonpalvelut Oy Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy Suomen Sisäilmakeskus Oy Suomen Talokeskus Oy Suomen Tarkastustaito Oy Suoraa Suomen rakennusasiantuntijat Suunnittelu ja konsultointiyritykset SKOL ry Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sweco Talotekniikka Oy Swegon Oy Systemair Oy

Tampereen asbesti- ja kuitulaboratorio Tarkett Oy Tehopuhdistus Vesa Toiviainen Oy Teknocalor Oy Teknos Oy Terveysilma Oy Tiivistalo / Redi-Yhtiöt Oy Tikkurila Oyj TKR-Marketing Oy Torsten Salaojaremontit Torstenholm Oy TPA Andersson Oy Tulikivi Oyj Turun yliopiston aerobiologian yksikkö Työterveyslaitos

UniqAir Uponor Suomi Oy Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry.

Vahanen Oy Vahinko Werker Oy Vakatuuli Oy Vallox Oy Verisure Oy Vesivahinkotekniikka VVT Oy Vita Terveyspalvelut Oy, Vita Laboratorio

Weber Wise Group Finland Oy WSP Finland Oy www.kiinteistolakimiehet.fi

Yleissiivous Oy 720 Degrees Oy

Liity jäseneksi ja tuet työtä puhtaamman sisäilman puolesta. Aila Laine-Sarkkinen, 040-7070201 aila.laine-sarkkinen@sisailmayhdistys.fi

TOLOKUN SISÄILIMOO – HILIPEEMPI MIELI Tehhään sitä porukalla Kuopijossa Sisäilmapaja10 - juhlapaja 14.-15.11.2018