Sisailmauutiset 2 | 2014 by Memedia

sisäilma sisailmauutiset.fi | sisailmayhdistys.fi

Paremman sisäympäristön puolestapuhuja | uutiset talvi 2014 Rakentamisen kuivaketju kuntoon

Mikä Suomen kouluja vaivaa?

Homeasiat jälleen esillä eduskunnassa

Kuntien kiinteistönhoito etsii uusia ratkaisuja Jyväskylään rakennettiin hyvän sisäilmaston koulu

INDOOR AIR 2014

Kehitysmaiden sisäilmaongelmat Sisailmauutiset_2_14_29.indd 1

28.11.2014 3:41:37

PÄÄKIRJOITUS

Sisäilmasäädökset uudistuvat

Jorma Säteri, Toiminnanjohtaja Sisäilmayhdistys ry

Vuosi 2015 tulee olemaan aktiivista aikaa sisäilmastoa koskevien säädösten ja ohjeiden kehittämisessä. Pisimmällä valmistelutyössä ollaan sosiaali- ja terveysministeriössä, jonka kirjoittamaa asumisterveysasetusta odotetaan annettavaksi ensi keväänä. Asetus korvaa aiemman Asumisterveysohjeen ja tulee toimimaan terveydensuojeluviranomaisten ohjenuorana terveyshaitan määrittämisessä. Ympäristöministeriössä on puolestaan käynnistymässä rakentamismääräysten antaminen asetuksina. Taustalla on perustuslain muutos, joka edellyttää kansalaisia velvoittavien nykyisten määräysten antamista lakiin perustuvina asetuksina vuoden 2017 alkuun mennessä. Valmistelussa pitää päättää, mitkä asiat viedään asetustasolle ja mitkä esitetään ei-velvoittavissa ohjeissa. Muutoksen yhteydessä on mahdollista uudistaa myös rakentamismääräysten rakennetta. Sisäolosuhteiden osalta olisi toivottavaa koota kaikki lämpöoloja, ilman laatua, akustisia olosuhteita ja valaistusta koskevat maankäyttö- ja rakentamislain nojalla annettavat säädökset omaksi

asetuksekseen. Näin sisäolosuhteiden painoarvo koko rakennusprosessin ohjauksessa nousisi ja niistä tulisi nykyistä selvemmin kaikkien toimijoiden velvoitteeksi. Sisäilmayhdistys liittyy tähän arvovaltaiseen joukkoon ja päivittää Sisäilmastoluokituksen. Työ ajoitetaan siten, että luokituksen suureet ja tavoitteet on mahdollista synkronoida ministeriöiden asetusten kanssa. Valmistelutyö käynnistetään jo tänä talvena keräämällä luokitusta hyödyntäviltä tahoilta kokemuksia ja kehitysehdotuksia. Edellä mainittujen ohjauskeinojen samanaikainen valmistelu tarjoaa mahdollisuuden aiempaa yhtenäisemmän ohjaustavan aikaansaamiseen. Sisäilmayhdistyksen tavoitteena on luoda sisäolosuhteiden tavoitearvoille kehys, jossa eri tahojen antamissa määräyksissä ja ohjeissa käytetään samoja suureita, joiden lukuarvot muodostavat loogisen sarjan terveyshaittaa indikoivasta tasosta, uudis- ja korjausrakentamisen minimitason kautta parhaaseen S1-luokkaan.

Sisäilmauutiset www.sisailmauutiset.fi ISSN 1239-7563

Ulkoasu: Memedia vaula.aunola@memedia.fi

Julkaisija: Sisäilmayhdistys ry

Kannen kuva: Seppo Haimakainen Kirjapaino Uusimaa 2014

Kustantaja: SIY Sisäilmatieto Oy Päätoimittaja Jorma Säteri | jorma.sateri@sisailmayhdistys.fi Toimittaja Esko Kukkonen | 050 3300 801 ausum@kolumbus.fi Ilmoitusmyynti ja mediakorttitilaukset mirkka.kortelainen@memedia.fi aila.laine-sarkkinen@sisailmayhdistys.fi

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 2

28.11.2014 3:41:41

Örebro-sisäilmastotutkimusten vertailua 2001, 2005 ja 2010 Jyväskylän koulukiinteistöt Työympäristö ja -olosuhteet, koulut vertailu Veto

Pöly ja lika

Korkea lämpötila

Valaistus

Vaihteleva lämpötila

40 Melu

Alhainen lämpötila

0 Muiden tupakointi

Puutteelinen ilmanvaihto

Sähköisyys

Tunkkainen ilma

Muita hajuja

Kuiva ilma Homeen haju

2010 62 % 2001 75 % 2005 78 %

Sisäilmauutiset 2/2014 2 Pääkirjoitus 4 Ilmassa lyhyesti 10 Kuivaketjun pitää syntyä pian 12 Vaajakoski sai hyvän sisäilmankoulun 16 Tilakeskus peräänkuuluttaa avoimuutta ja ammattitaitoa 18 Mikä Suomen kouluja vaivaa? 26 Pientaloalueiden kaukolämpöratkaisut viedään 2020-luvulle 29 Kirjanurkka 30 Viranomaiset panostavat ympäristöterveyden huoltoon 32 Rakennusten energiansäästö puhutti Dipolissa 34 Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsenet 2014

Nollaenergiatasoon siirtyminen asettaa uusia vaatimuksia kaukolämmölle. Sivu 26

Työn alla on kansallinen terveydensuojeluohjelma. Sivu 30

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 3

28.11.2014 3:41:45

ILMASSA KOSTEUS- JA HOMETALKOOT SAAVAT KEHUJA EDUSKUNNASSA EDUSKUNNAN tarkastusvaliokunta otti kosteusja homeasioihin uudestaan kantaa, sillä hallituksen viime vuoden vuosikertomus tuli eduskunnan käsittelyyn. Suureen saliin eli eduskunnan täysistuntoon asia tulee varmasti vielä ennen vuodenvaihdetta. Tarkastusvaliokunta antoi marraskuun puolivälissä mietinnön. Siinä se katsoo, että viime vuonna annetun eduskunnan kannanoton toteuttamisessa on tehostamistarvetta. Hyvänä valiokunta pitää sitä, että lähes kaikki mietintöön sisältyneet 14 kannanottokohtaa on toteutettu, ne ovat vireillä tai niihin on suunnitteilla konkreettisia kehittämistoimia. Valiokunta pitää hyvänä myös sitä, että hallinnonalojen yhteistyö on lisääntynyt. Välttämättömänä se näkee kuitenkin toimenpiteiden nopeuttamisen. Hallituksen tulisi tehostaa toimiaan, jotta jo lähitulevaisuudessa kyettäisiin nykyistä paremmin ehkäisemään kosteusja homevaurioiden syntymistä sekä pienentämään vaurioista aiheutuvia haittoja. Muutoin rakennusten kosteusja homeongelma tulee pysymään vielä pitkään merkittävänä yhteiskunnallisena ja kansanterveydellisenä ongelmana, ja se voi jopa pahentua. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että rakentamisen ohjauksen ja neuvonnan uudistamiseksi on käynnistetty selvitystyö. Myös rakennusterveyteen liittyviä näkökohtia on entistä paremmin huomioitu rakentamista koskevissa säädöksissä, määräyksissä ja ohjeissa. Hyvänä valiokunta pitää myös sitä, että selvitys rakennushankkeiden vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellisen vastuun riittävyydestä on aloitettu. Pätevyysasiat on saatava hoitoon Valiokunta kiittelee jo käynnistyneitä kehittämistoimia pätevyysvaatimuksien parantamiseksi. Pätevyysvaatimukset koskevat sekä rakennusterveyteen liittyvää koulutusta että kosteusja homeongelmien parissa työskenteleviä. Tämä edellyttää kuitenkin hallinnonalojen yhteistyön onnistumista ja sitä, että kehittämishankkeiden toimeenpanoon varataan riittävät resurssit. Mietinnössä ei nähdä myöskään estettä sille, että pätevyysvaatimuksia

alettaisiin laatia myös asuntokaupan yhteydessä kuntotarkastuksia suorittaville henkilöille. Tällä hetkellä näitä pätevyysvaatimuksia ei ole, ja kuka tahansa voi suorittaa kuntotarkastuksia. Valiokunta näkee edelleen merkittäviä lisätutkimustarpeita sen selvittämiseksi, mikä tai mitkä tekijät aiheuttavat kosteusja homevaurioituneissa rakennuksissa oireita ja sairastumista, ja mikä on sairauksien syntymekanismi. Talkoita jatkettava ja tutkimukseen panostettava Erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala on yhdessä Kosteus- ja hometalkoiden kanssa kunnostautunut eduskunnan kannanoton toteuttamisessa ja viranomaisten yhteistyön lisäämisessä. Hallinnonalalla on esimerkiksi toteutettu tai vireillä useita kehittämistoimia, joilla pyritään parantamaan sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tutkimista ja hoitoa. Valiokunta kiitteleekin muun muassa syksyllä 2013 toteutettua laajaa lääkäreiden sisäilmakoulutusta, Käypä hoito -suosituksen valmistelua kosteusja homeongelmista kärsiville sekä sisäilmasta poikkeuksellisen herkästi oireilevien tutkimusten ja hoidon kehittämistä. Tärkeää on huolehtia, että kaikki terveyshaitoista kärsivät pääsevät asianmukaisiin tutkimuksiin ja saavat apua riippumatta siitä, ovatko he työelämässä tai missä päin Suomea asuvat. Myös silloin kun oireiden ja sairauksien lääketieteellisistä syistä ei ole varmuutta, tulee potilaan saada mahdollisimman hyvää hoitoa. Tarkastusvaliokunta pitää kosteusja hometalkoiden riittävien resurssien turvaamista tärkeänä myös tulevaisuudessa. Tietämys rakennusten kosteusja homeongelmista näyttää lisääntyneen muun muassa runsaan julkisuuden, Kosteus- ja hometalkoiden monipuolisen viestinnän sekä eri toimijoiden aktiivisempien toimenpiteiden myötä. Tietämyksen paraneminen on osaltaan vaikuttanut siihen, että kosteusja homeongelmaan suhtaudutaan aiempaa asianmukaisemmin. Mietinnössä pidetään tärkeänä, että toimenpiteitä rakennusalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan edelly-

tysten parantamiseksi tehostetaan. Valiokunta on edelleen huolestunut rakennusten energiatehokkuuden parantamistoimien vaikutuksesta sisäilman laatuun. Koska riskit sisäilman heikkenemisestä ovat todellisia, tulisi tilanteen seurantaan ja asianmukaisen ohjeistuksen aikaansaamiseen kiinnittää erityistä huomiota. Korjaamisessa on edelleen ongelmia Valiokunta näkee yhä vakavia puutteita julkisten rakennusten korjauksissa. Sen arvion mukaan esimerkiksi uhkakuvaa lasten ja nuorten oireilun ja sairastumisen lisääntymisestä sekä lasten aikuisia korkeammasta sairastumisriskistä ei ole vielä otettu riittävän vakavasti. Äskettäin julkaistun oppilaitosten, päiväkotien sekä sosiaali- ja terveysalan rakennusten kunnostamissuunnitelman toteuttaminen edellyttäisi noin 100 miljoonan euron vuosittaista valtion tukea kymmenen vuoden ajan. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että suunnitelman toteuttamista tuettaisiin nykyistä suuremmalla valtion tuella. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Valiokunta antaa kiitosta merkittäville parannuksille, jotka koskevat julkisten rakennusten korjauksiin myönnettäviä valtion tuen ehtojen parantamista. Valiokunta ehdottaa, että kaikki eduskunnan hyväksymän kannanoton kohdat jäävät edelleen voimaan. Se kiinnittää huomiota kahteen asiaan: siihen, että kosteusja homeongelmatilanteen parantaminen on pitkäaikainen prosessi, ja siihen, että kehittämistoimet kannanoton toteuttamiseksi ovat pääsääntöisesti vasta vireillä tai suunnitteilla. Valiokunta pitää hyvänä toimintatapana sitä, että keskeisten ministeriöiden kansliapäälliköistä ja muista asiantuntijoista koostuva seurantaryhmä edistää ja seuraa kannanoton toteuttamisen suunnittelua ja toimeenpanoa. Vuodelta 2014 annettavassa kertomuksessa hallituksen tulee arvioida, millä keskeisimmillä toimilla se on parantanut uudis- ja korjausrakentamisen sekä rakennusten ylläpidon laatua. EK

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 4

28.11.2014 3:41:46

12 HAKIJAA AALTO YLIOPISTON LVI-ALAN PROFESSORIKSI AALTO YLIOPISTON insinööritieteiden korkeakoulun LVI-tekniikan Tenure Track -paikkaan tuli määräaikaan 31.10.2014 mennessä yhteensä 12 hakemusta, kertoo yliopisto. Haku oli kansainvälinen ja hakijoista 10 onkin taustaltaan ulkomaalaisia. Hakuprosessi etenee nyt seuraavasti. Ns. shortlista ja ulkopuolisten asiantuntijoiden valinta käsitellään Insinööritieteiden korkeakoulun Tenure Track komiteassa joulukuun alussa. Tämän jälkeen hakemukset menevät ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioitavaksi. Asiantuntijoiden lausunnot toivotaan saatavan korkeakoululle helmikuun loppupuolella, hakijat kutsutaan sitten laitostason työryhmän ja dekaanin haastateltavaksi sekä antamaan opetusnäytteensä maaliskuun aikana. Touko-kesäkuussa päätöksen valittavasta henkilöstä tekee dekaani tai rehtori (professuurin tasosta riippuen), kertoo yliopisto.

Hakijat olivat aakkosjärjestyksessä seuraavat: Ahadi Amirhossein, Alanne Kari , Alexandros Arsalis, Bordbar M. Hadi, Foda Ehab , Hasan Ala, Hasan Ali , Kim Moon Keun, Kosonen Risto, Taleghani Mohammad, Wang Yang ja Zhao Yang Suomalaiset tohtorit Risto Kosonen ja Kari Alanne ovat molemmat tälläkin hetkellä Aalto-yliopistossa. Kosonen LVI-puolen adjunct professorina, lisäksi hän on tutkimuksen johtotehtävissä Haltonilla ja Alanne taas on LVI-asioita opettava vanhempi yliopistonlehtori. Ulkomaisista Google kertoi että Mohammad Taleghani on nykyisin tutkijana Kaliforniassa ja on väitellyt ja tutkinut termistä sisäilmaa Alankomaissa. Ahadi Amirhossein on taas puhtaan termodynamiikan tutkija Kanadassa. Alexandro Arsalis on nykyisin tutkijana Kyproksessa, ja hän on työskennellyt myös Aalborgissa Tanskassa. Micro CHP on hänen

Sisäilmalaboratorio palveluksessasi

viimeaikaisen kiinnostuksensa kohde. Kim Moon Keun taas on Zurichissä ETH:ssa sisäilmastotutkijana. Hadi Bordbar on lämpötekniikan tutkija ja associateprofessori Lappeenrannan teknisellä yliopistolla. Foda Ehab on väitellyt Suomessa TKKlla ja on nykyisin Loughboroughin yliopistossa Englannissa sisäilma-energiatutkijana. Yang Wan ja Ali Hasan nimisiä on monta, Google ei niissä auttanut. Yang Zhao toimii tutkijana Einhovenin yliopistolla Hollannissa. Ala Hasan on väitellyt TKKlla ja toimii nyt tutkijana Suomessa. Seuraamme professuurin täyttöä jatkossakin. Toimiva LVI -tekniikka ja sen alan pätevät asiantuntijat ovat välttämättömiä hyvän sisäilmaston saavuttamisessa. EK

Nopeat laboratorioanalyysit (mikrobit, VOC, kuidut)

Sähköiset sisäilmastokyselyt

Koulutusta ja konsultointia

Mikrobioni Oy, PL 1188, 70211 KuOPiO Puhelin 010 321 0680, toimisto@mikrobioni.fi

www.mikrobioni.fi

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 5

28.11.2014 3:41:46

ILMASSA TURUSSA PIDETTIIN ONNISTUNUT SISÄILMAPAJA JÄRJESTYKSESSÄÄN kuudes Sisäilmapaja keräsi marraskuun lopulla Turun Yliopistonmäelle yli 400 osallistujaa. Turun yliopiston aerobiologian yksikkö oli pajan pääjärjestäjä yhdessä Sisäilmayhdistyksen kanssa. Mukana olivat myös Turun kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä HUSTilakeskus. Työsuojelurahasto ja STM olivat tukemassa pajan toimintoja. Tärkeän taloudellisen panoksensa toi pajan yhteydessä järjestetty näyttely, johon osallistui yli 30 yritystä. Syksyisin järjestettävät Sisäilmapajat ovat oiva vastapaino kevään Sisäilmastoseminaarille. Siinä missä kevään tapahtuma on pääkaupunki- ja tutkimuskeskeinen, vetää Sisäilmapaja puoleensa enemmän käytännön väkeä. Ohjelmassa on yleensä hyvän sisäilmaston toteuttamiseen liittyviä käytännön ongelmia ja niiden ratkaisuja. Tällä kertaa pääpaino oli kustannustehokkaassa korjausrakentamisessa sekä tiedonkulussa. – Kun tieto kulkee sujuvasti, ongelmat huomataan ja niihin voidaan

tarttua jo aikaisessa vaiheessa, totesi Annika Saarto, Aerobiologian yksikön johtaja. Hänen mukaansa tiedon jakamista ja sen yhteistä pureksintaa tarvitaan myös kokonaisuuden hahmottamiseen. Pajan esityksissä ja keskusteluissa tuli selvästi esille, että sisäilmastoongelmien hoidon pitää olla todella kokonaisvaltaista. Yksittäiset ilman laadun mittaamiset eivät tilannetta ratkaise. Niiden suhteen pitääkin noudattaa tarkkaa harkintaa. On löydettävä ongelmien todelliset syyt ja korjattava ne kunnolla. Samaa asiaa ovat painottaneet niin sosiaali- ja terveysministeriön kuin hometalkoidenkin väki. Näihin korjauksiin saa julkista tukea vain, jos osoittaa niiden olevan ammattitaidolla ja oikein tehtyjä. Uusia pätevyyksiä ja pätevyysvaatimuksia alalle ollaankin kehittämässä. Esimerkiksi eritasoisten sisäilmatutkijoiden ja rakennusterveysasiantuntijoiden pätevyyksiä ollaan talkoiden hankkeena määrittelemässä ja koulutuksia järjestetään.

Läpileikkaus muuttuviin määräyksiin Pajassa saatiin myös läpileikkaus sisäilmastoon liittyviin ja nopeasti muuttuviin viranomaismääräyksiin. Sillä puolen onkin todella paljon uutta odotettavissa ihan lähikuukausien aikana. Toivottavasti säädökset saadaan ulos tiukkojen aikataulujen mukaisesti ja myös vietyä kentälle ripeästi. Sisäilmapajojen kaltaisilla koulutustapahtumilla on merkittävä tehtävä säädöksien toimeenpanossa. Pajassa kuultiin myös Tampereen, Turun ja Lahden kaupunkien kokemuksia sisäilmasto-ongelmaisten rakennusten korjaamisesta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Paljon kehitystyötä on suurissa kaupungeissa jo tehty, mutta onnistuminen ei aina ole helppoa. Pienemmissä kunnissa vastaan tulevat varmasti usein resurssiongelmat, niin rahan kuin asiantuntemuksenkin puolella, mutta ei se helppoa ole ollut isommillekaan. Kokemuksiaan ja onnistumisiaan jakoivat myös HUS terveydenhoidon tilojensa ja Senaattikiinteistöt virastotalonsa osalta. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on avainsana vaativien hankkeiden onnistumisessa. Avoin tiedonvälitys on tietysti tässä tärkeää, samoin kuin riittävä asiantuntemus. Sisäilmapaja jatkaa ensi vuonna kiertoaan maakunnissa. Ensi vuoden Sisäilmapaja 7 järjestetään Oulussa 11.-12. marraskuuta. Järjestäjät ovat luvanneet sinne kaikin puolin ainakin yhtä hyvän ohjelman kuin aiemmissakin sisäilmapajoissa. Aika ensi vuoden pajaan kannattaa siis jo nyt varata kalenteriin. EK

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 6

28.11.2014 3:41:46

OULUN KASTELLI MONITOIMITALO VOITTI RIL -PALKINNON KOULUJEN rakentamisessa on viime aikoina virinnyt uusia tuulia. Yhdistämällä koulutoiminnat muihin saadaan edullisempia ja joustavampia ratkaisuja. Hyvänä esimerkkinä on Oulussa tänä syksynä käyttöön otettu Oulun Kastelli monitoimitalo, joka sai ansaitusti Rakennusinsinöörien liiton myöntämän RIL –palkinnon 2014. Tekesin pääjohtaja Pekka Soini julkisti voittajan 13.11. Säätytalolla Helsingissä todeten, että Kastellin tilojen suunnittelussa on hyödynnetty pedagogiikan erikoisasiantuntemusta. Katse on suunnattu kauas: millaisessa ympäristössä opitaan ja toimitaan nyt, entä 10 vuoden kuluttua? –Kastellin monitoimitalo näyttää, mihin suuntaan opetusrakennuksia Suomessa on syytä kehittää, sanoi Pekka Soini. Kastellin monitoimitalo otettiin käyttöön viime elokuussa, kun noin 1500 lasta ja nuorta aloitti uudessa opinahjossaan. Oulun ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu tilahanke on monipuolinen oppimis-, harrastus-, ja kulttuurikeskus, joka palvelee koko kaupungin asukkaita taaperosta täysiikäiseksi Neljästä lohkosta koostuvassa rakennuksessa toimivat päiväkoti, peruskoulu, lukio, aikuislukio ja kirjasto. Lisäksi siinä sijaitsevat auditorio, neljä liikuntasalia ja tilat nuorisotoiminnalle. Tilojen yhteenlaskettu bruttoala on

noin 23000 neliömetriä ja huoneistoala vajaat 16000 neliömetriä.

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT on viisivuotinen valtakunnallinen ohjelma, joka tarttuu järein keinoin rakennuskantaamme piinaavaan ongelmaan. Talkoiden tehtävänä on saattaa alkuun maamme rakennus-

kannan tervehdyttäminen, vähentää kosteusja homevaurioiden aiheuttamia haittoja ja estää uusien vaurioiden syntyminen. Jättityömaata koordinoi ympäristöministeriö ja talkoot jatkuvat vuoden 2015 loppuun asti. Mukana on

Toteutus elinkaarimallilla Monitoimitalo on Oulun kaupungin ensimmäinen tilahanke, joka on toteutettu elinkaarimallilla. Hankkeeseen sisältyivät monitoimitalon suunnittelu, paikalla olleiden vanhojen rakennusten purkaminen sekä monitoimitalon rakentaminen. Tämän lisäksi Lemminkäisen elinkaarihankkeita varten perustama projektiyhtiö Lemminkäinen PPP Oy vastaa monitoimitalon hoidosta, ylläpidosta, käyttäjäpalveluista ja sopimuksen aikaisista perusparannuksista seuraavat 25 vuotta aina vuoteen 2039 asti. Hankkeen kokonaisarvo on noin 86 miljoonaa euroa, josta rakennuskustannusten osuus oli noin 46 miljoonaa euroa. Rakennus on jaettu käyttötarkoituksen mukaan neljään lohkoon, joista kullakin on oma pastellinsävyinen teemavärinsä. Yhteistä tilaa on aula, jonka sisäarkkitehtuuria hallitsevat 22 paikalla valettua sienen muotoista betonipilaria. Paljon painoa toimivuudelle ja energiataloudelle Kastellissa energia- ja ympäristötehokkuuden varmistaminen integroitiin tiiviisti hankeen suunnitteluun ja toteutukseen luonnosvaiheesta lähtien.

Hankeohjaus perustui tavoiteltujen elinkaarikustannusten saavuttamiseen. Koska pääosa teknisistä ratkaisuista on muodostettu jo hankkeen kilpailuvaiheessa, tuli suunnittelun ohjauksen tärkeimmäksi tehtäväksi tavoiteltujen käyttökustannusten saavuttaminen. Kohteessa onkin suosittu energiatehokkaita, helposti ylläpidettäviä ja riskittömiä ratkaisuja, joiden avulla on pyritty varmistamaan elinkaarikustannusten pysyminen edullisina. Kokonaisuuden hyvä hallinta mikä heijastuu myös kohteen ympäristöluokitukseen, joka oli tilaajan vaatimuksena LEED SILVER –taso, joka on ensimmäinen pohjoismaissa koulurakennukselle myönnetty.

jo satoja asiantuntijoita sekä kymmeniä toimijoita ministeriöistä yrityksiin ja oppilaitoksista järjestöihin.

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 7

28.11.2014 3:41:47

ILMASSA SISÄILMAYHDISTYKSEN UUSIA KANNATTAJAJÄSENIÄ 13.11.2014 LVI-Trio Oy , Vantaa yhteyshenkilö: Martti Saarnio p. 09-8386450 LVI-, sähkö-, rakennus-, kuin kylmäalan töihin.

22.10.2014 Ahma insinöörit Oy, Rovaniemi yhteyshenkilö: Jani Kangas jani.kangas(at)ahmagroup.com gsm. 040-709 4315 www.ahmagroup.com

11.11.2014 Dir-Air Oy , Riihimäki Yhteystiedot. 0104215700 asiakaspalvelu@dir-air.fi Air-In korvausilmaventtiilit Air-In Kameleontti tuloilmaikkunaventtiili Air TERMICO tuloilmaventtiili Air-In äänenvaimennuspatruunat Air-In Paso ovivirtaussäleikkö

22.9.2014 Torsten Salaojaremontit Torstenholm Oy yhteys: info(at)torsten.fi p. 0207 353020 Salaoja- ja sadevesijärjestelmien remontointi Suunnittelu Toteutus Omakoti- ja rivitalot

3.11.2014 NatureVention Oy , Jyväskylä yhteyshenkilö: Mika Tyrväinen, p. 014 591 503 Aktiiviviherseinät sisäilmaston luonnollistamiseksi. NaturService huoltopalvelu. 3.11.2014 Amiedu Ami-säätiö , Helsinki yhteyshenkilö: Harri Nyman p. 020 7461200 harri.nyman(at)amiedu.fi Koulutuspalvelut 28.10.2014 Ramboll Oy yhteyshenkilö: Johanna Jalas p. 020 755 611 www.ramboll.fi 23.10.2014 RF SensIT Oy, Espoo yhteyshenkilö: Erkki Hynninen p. 040-9311286 erkki.hynninen(at)rfsensit.com RF SensIT CMM-järjestelmä - Järjestelmä rakenteiden automaattiseen kosteuden- ja lämpötilan seuraamiseen - Rakennusaikainen seuranta valvoo työn onnistumista - Käytönaikainen seuranta paljastaa kosteusongelmat -Työkaluna kosteusvauriokohteissa - Kun vaaditaan luotettavuutta kosteusmittaukseen - Apuna riskirakenteiden toimivuuden seurannassa - Antaa tietoa talotekniikan ohjauksiin ja säätöihin - Kiinteistön hyvinvointi ja jatkuva seuranta

28.8.2014 Wise Group Finland Oy, Espoo yhteyshenkilö: Jimmy Sobott p. 044 427 9266 jimmy.sobott(at)wisegroup.fi Rakennustekniset selvitykset Kiinteistön kuntoarvio + PTS 10-vuotistakuutarkastukset Märkätilakartoitukset Kuntotutkimukset Laadunvarmistuspalvelut Sisäilmapalvelut Arkkitehtisuunnittelu Rakennesuunnittelu Pintakäsittelysuunnittelu LVI-suunnittelu Sähkösuunnittelu 22.8.2014 Asynea Oy, Espoo Yhteyshenkilö: Siim Heinaste p. 020 735 3380 Sisäilmatutkimus- ja laboratoriopalvelut Asbesti-, pöly- ja kuitututkimus Asbestikartoitus

12.5.2014 Difina Oy, Lempäälä yhteyshenkilö : Mia Lund p. 050-439 4715 Kimmo Lähdesmäki p. 050-384 5538 Difina Oy on kokonaisvaltaiseen palvelurakennustensisäilmastotutkimukseen sekä kaikkeen rakennusten hyvinvointiin tarvittavia asiantuntijapalveluita tarjoava insinööritoimisto. Erityisosaamisalueenamme ovat rakennus- ja talotekniset tutkimukset. 6.5.2014 Scanoffice Oy , Vantaa yhteyshenkilö: Timo Lindholm p. (09) 2902240 info(at)scanoffice.fi Mobair-tuloilmalaitteet Mitsubishi Electric lossnay IV-laite Scanvarm-poistoilmalämpöpumput 28.4.2014 Insinööritoimisto J. Markkanen Oy , Kuopio www.jmoy.net yhteyshenkilö: Arttu Markkanen p. 017-2645 755 LVIAS-suunnittelu Energiaselvitykset ja -todistukset Kuntokartoitukset 31.3.2014 Vahinko Werker Oy , Tampere yhteyshenkilö: Kai Tamminen p. 029 030 4100 Vahinkojen kartoitus ja kuivaus Asbesti- ja haitta-aine kartoitus Asbestityöt Palosaneeraus Hajunpoisto ja desinfiointi pölytön saneeraus

28.5.2014 Harvel Oy , Kangasniemi yhteyshenkilö: Kimmo Harjula p. 044 338 9988 kimmo.harjula@harvel.fi

Tilaa uutiskirje www.sisailmauutiset.fi

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 8

28.11.2014 3:41:47

SISÄILMAYHDISTYS

Sisäilmastoluokituksen päivitystyö on alkanut Merkittävä tekijä parempaan sisäilmaston laatuun pyrittäessä on määritellä sille oikea tavoitetaso. Sisäilmayhdistyksen kehittämä kolmiportainen sisäilmastoluokitus, S1, S2 ja S3 on ollut käytössä vuosikymmeniä ja sitä kehitetään jatkuvasti. Nyt on alkamassa uusi kehityskierros, jonka valmistelussa on tärkeää olla mukana. TEKSTI Esko Kukkonen

isäilmastoluokitus kehitettiin alun perin, jotta sitä voitaisiin hyödyntää rakennus- ja taloteknisessä rakennuttamisessa, suunnittelussa, urakoinnissa sekä rakennustarviketeollisuudessa. Tavoitteena oli rakentaa entistä terveellisempiä ja viihtyisämpiä rakennuksia. Ensimmäinen luokitus ilmestyi vuonna 1995, ja se kantoi nimeä Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus. Vuonna 2001 sen korvasi Sisäilmastoluokitus 2000, joka oli käytössä seitsemän vuotta. Nykyisen version, Sisäilmastoluokitus 2008:n, ilmestymisestä tulee joulukuussa täyteen kuusi vuotta. Kolmiportaista sisäilmastoluokitusta (S1, S2 ja S3) täydentävät rakennustöiden puhtausluokitus sekä rakennusmateriaalien emissioluokitus M1, jonka ottaminen käyttöön on johtanut emissioiden oleelliseen vähenemiseen.

Luokitellaanko myös olemassa olevat rakennukset?

– Tulevassa versiossa on tarkoitus ottaa entistä paremmin huomioon käytännön soveltamisen vaikeudet, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri kertoo. – Kentällä on tarvetta luokitella myös olemassa olevia rakennuksia ja laajentaa materiaalien emissioiden M1luokitusta. Nämä kaikki seikat vaikuttavat luokituksen päivitystarpeeseen. Tärkeä kysymys on Säterin mukaan se, voidaanko luokitusta laajentaa koskemaan myös olemassa olevia rakennuksia. – Silloin pitäisi moni asia ajatella uusiksi, sillä todellisten olosuhteiden mittaaminen ja laadun arviointi voi olla

vaikeaa. Tähän ovat syynä esimerkiksi kosteusvauriot ja homeongelmat. Myös kertamittausten todellista edustavuutta olosuhteiden oikeana kuvaajana on mietittävä. – Olemassa olevien rakennusten luokittelun mallia ollaan juuri tekemässä pohjoismaisena yhteishankkeena ja tulokset tulevat olemaan apuna oman sisäilmastoluokituksemme kehitystyössä. Vaatimustasojen tarkistuksen lisäksi on uudistettava myös rakennuksen ja laitteiden puhtausluokitus. Miten riittävä puhtaus voidaan varmistaa, ja miten saavutettu taso voidaan käytännössä mitata? Tähän liittyvää tutkimusta on tehty jo usean vuoden ajan esimerkiksi muun muassa Jyväskylässä. – Se tullaan ottamaan huomioon jatkokehitystyössä, Säteri lupaa.

Yhteistyötä tarvitaan

Tämän hetken tärkein haaste on Säterin mukaan saada kaikki osapuolet aktiiviisesti osallistumaan luokituksen kehittämiseen. – Näin työ onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi kaikilta osapuolilta on saatava kerättyä heti alkuun sekä kokemukset nykytilanteesta että

toiveet uusille luokituksille. Tuleva luokituksen uusimistyö tullaan toteuttamaan osissa: on tehtävä tavoitearvojen päivittäminen ja olemassa olevan rakennuksen tavoitearvojen kehittäminen, on päivitettävä puhtausluokitus sekä M 1 materiaaliluokitus. Rakennusmateriaalien emissioluokituskin siis uusitaan. Uudistamisessa otetaan huomioon myös eurooppalaisen emissiomittausstandardoinnin , lähinnä TC 351, kehitystyö. – Tämän kehitystyön tuloksia ollaan saamassa ilmeisesti jo ensi vuonna, ja olisi järkevää saada myös koko kotimainen luokituspaketti uudistettua samaan aikaan, Säteri kertoo.

M1 on osoittautunut tarpeelliseksi

Emissioluokituksen asioita hoitaa käytännössä Rakennustieto ja siellä luokituspäällikkö Laura Sariola. Hän kertoo, että rakennusmateriaaleille on tällä hetkellä myönnetty yhteensä liki 2500 M1-emissioluokitusta ja ilmanvaihtolaitteille noin 350 M1-puhtausluokitusta. – Mukaan on tullut jo muutama kiintokalustevalmistaja, ne tulivat äskettäin myös M1-luokituksen piiriin. 

Mukaan uusimistyöhön Luokitusten uusimistyö aloitetaan kyselyillä ja haastatteluilla, jotka toteuttaa Sisäilmayhdistyksen sisäilmaasiantuntija Mervi Ahola. Tämän jälkeen jokaiseen kolmeen osaan kootaan asiantuntijaryhmä. Tavoitteena on julkaista uusittu Sisäilmastoluokitus vuoden 2015 aikana. Eri tahojen asiantuntijoita

tullaan kutsumaan mukaan, ja kiinnostuneet voivat jo nyt ottaa yhteyttä Mervi Aholaan (mervi.ahola@sisailmayhdistys.fi.). Lisätietoja puhtausluokituksista: www.rakennustieto.fi SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 9

28.11.2014 3:41:47

HENKILÖKUVASSA

Kuivaketjun pitää syntyä pian Huomispäivän rakennusnormien mukaan rakennettavat tiiviit ja energiatehokkaat talot eivät kestä nykyisiä kosteuskuormia vahingoittumatta, vuoden 2014 rakennusalan DI Pekka Seppälä toteaa. TEKSTI Matti Valli

ulun kaupungin rakennusvalvonnan laatupäällikkö, vuoden 2013 rakennustarkastaja ja vuoden 2014 ra ken nusa la n d iplom iinsinööriksi valittu Pekka Seppälä on huolissaan tulevaisuuden rakennusnormeista. – Keskusteluun on nostettava kysymys siitä, minkälaisin keinoin lähitulevaisuudessa rakennettavien uusien talojen riskejä voidaan hallita, hän sanoo. – Ainoa ajateltavissa oleva ratkaisu on kuivaketju, joka toimisi samalla tapaa kuin elintarvikkeilta vaadittava keskeytymätön kylmäketju. Vain näin toimimalla rakentamisen tuoteosat pysyisivät kuivina koko logistisen ketjun läpi. Tällöin ei enää puhuttaisi pelkästään työmaan aikaisesta suojauksesta, vaan tilaajasta ja suunnittelusta lähtevän koko ketjun suojauksesta aina kuluttajan ohjeistamiseen asti. – Energiatehokkaassa rakentami-

Perisynti on se, että suunnittelu, mittaus ja dokumentointi on sietämättömän kallista, mutta jälkikäteen ”piikkaaminen” on halpaa.

sessa eristekerrokset ovat paksuja ja ilmatiiviitä, joten rakenteisiin päässyt kosteus ei sieltä kovin helposti poistu. On siis varmistettava, että kuivaketju pitää eikä katkea, sillä sitä eivät huomispäivän talot anna anteeksi, Seppälä toteaa.

Riskejä analysoitava Rakentamiseen liittyvää suunnittelua on varaa parantaa nykyisestä ja etenkin riskejä voitaisiin analysoida nykyistä enemmän. Työmailla parannustyö voisi alkaa töiden aikatauluttamisella ja työmaasuojauksilla. Kohteen luovutusvaiheessa jonkun on vastattava käytön ja huollon ohjeistamisesta. – On käytettävä hyväksi säätö- ja automaatiotekniikkaa, sekä myös rakenteisiin kätkettäviä antureita ja mittareita, jotka seuraavat ympäristöään ja raportoivat onko kaikki kunnossa vai esiintyykö poikkeamia. – Autothan ovat toimineet näin jo pitkään, joten ei siinä mitään kummallista ole. Varoitusvalo kojelaudassa syttyy kun jossakin on vikaa tai kun on aika ajaa määräaikaishuoltoon. Riskit täytyy hallita ja tekniikka antaa siihen oivat apuvälineet. Olisi sulaa hulluutta tehdä asioita niin etteivät ne olisi hallinnassa, Seppälä pohtii. Insinöörit eivät kuitenkaan kaikkea osaa. Seppälän havaintojen mukaan vaikeuksia näyttäisi tuottavan etenkin energiaratkaisuihin liittyvän säätö- ja automaatiotekniikoiden yhdistäminen. – Hybridiratkaisuissa järjestelmien yhteensopivuus on epäselvää ja lisäksi useasti valitaan sokeasti liian suuria tai pieniä laitteita, toisin sanoen: kattavaa energiasuunnittelua ei useinkaan tehdä. – Rakentamisen perisynti on se,

että suunnittelu, mittaus ja dokumentointi ovat sietämättömän kallista, mutta jälkikäteen ”piikkaaminen” on halpaa.

Oulun mallissa ”hoksautetaan” Oulussa on kymmenisen vuotta annettu rakennuttajille ennakoivaa laadun ohjausta ja neuvontaa laadun parantamiseksi. Seppälän mukaan tuloksiakin on saatu. – Niin kutsutussa hoksauttamisessa asiakas houkutellaan miettimään ratkaisuja ja vaihtoehtoja aivan omaaloitteisesti. Ennen suunnitteluvaihetta ja rakennuslupaa annettavan ohjauksen johtotähtiä ovat laatutietoinen tilaaja ja vaativa asiakas. Suunnittelutyössä hoksautus on valintojen pohtimista. Asiakaspalautteen mukaan kyseiselle palvelulle on selvä tarve. Energiaselvityksistä mitatut lämpöhäviötasot ovat pysyneet noin 81 prosentin paikkeilla määräysten vähimmäistasosta. – Tosin viime vuosina mitatut tulokset ovat laskeneet kaksi prosenttiyksikköä, ollen nyt siis 83 prosentin luokkaa. – Samalla kun energiatodistukset otetiin käyttöön, energiaselvitysten tekeminen eriytyi suunnittelusta. Nyt energiatodistukset tehdään etätyönä jossakin muualla, eivätkä ne enää ole kiinteä osa suunnittelua, jossa kysyttäisiin että voidaanko jotakin saavutettua tasoa vielä tästä parantaa. Näin energiaselvityksistä tulee enemmänkin toteava kuin valintoja ohjaava asia. Seppälä jatkaa. – Energiatehokkuuteen tähdännyt viritys on siis lauennut. Ennen energiasuunnitelmat syötettiin rakenne- ja muiden suunnitelmien mukana lasken-

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 10

28.11.2014 3:41:47

taohjelmaan, ja lopputulosta alettiin parannella. Nyt se laitetaan etälaskentaan, josta käsin takaisinkytkentää ei synny.

Vanhat rakennukset ovat oman onnensa varassa Oulussa kokeillaan rakennusvalvonnan toimenkuvan ulottamista - tai siis hoksauttamista - myös olemassa olevaan rakennuskantaan. – Ongelmia on niin käytössä kuin huollossakin. Toki resurssit hommaan ovat pienet suhteessa ylläpidettävään rakennuskantaan ja sen arvoon. Kokeilu käynnistyi yhdessä ympäristöministeriön kosteusja hometalkoiden kanssa. Seppälä viittaa eduskunnan tarkastusvaliokunnan lausuntoon, jonka mukaan rakennuksen käytön ajalle olisi järkevää kehittää neuvontaa ja opastusta. Hänen mukaansa työ sopisi luontevasti rakennusvalvonnalle, mikäli vain tehtävään varataan riittävät resurssit. – Jossain vaiheessa rakennusvalvonnan silmät aukenivat. Taloista pidetään kyllä huoli loppukatselmukseen asti, mutta sen jälkeen ne jätetään oman onnensa nojaan 30 vuodeksi, jolloin ne palaavat takaisin meille terveysviranomaisten kautta. Vastuu on omistajalla, jota voidaan ohjeistaa ja valistaa, mutta jota ei voida pakottaa mihinkään. Omistaja vastaa, mutta Seppälän mukaan viranomaisten ei pitäisi kuitenkaan vedota omistajan vastuuseen liikaa. – Omistajat ovat varsin kirjava joukko, joten ohjaavalle julkiselle kuntalaispalvelulle on tarve. Yhteiskunta hyötyy, kun homepohjaiset sairastumiset, työtehon laskut ja toimintojen häiriintymiset jäävät vähemmälle. Vanhoihin taloihin on ehdotettu jopa jonkinlaista pakollista vuosikatsastusta, mutta Seppälä ei lämpene ajatukselle. – Auton katsastus maksaa noin 60 euroa, mutta talon katsastukselle tuli hintaa ehkä 3000-5000 euroa. Sitä suurin osa ihmisistä tuskin hyväksyisi. Periaate on siis hyvä, mutta käytännössä on valittava jokin muu tie kuin katsastus. Rakennuksen tarpeenmukainen kuntotutkimus sekä ylläpitoja korjaussuunnitelma voisivat olla oikeampi tie onnistuneeseen kiinteistönpitoon.

Säätöautomaatiossa kehityspotentiaalia Seppälä on pohtinut paljon kysymystä hyvän sisäilman ja hyvän energiatalouden viisaasta yhdistämisestä.

– Kuivaketjun ohella mukaan tulevat hyvä arkkitehtuuri, varjostukset materiaalivalintoineen ja toimivat rakenteet, kuten hyvä ilmatiiveys, tasalämpöiset sisäpinnat ja kuivuvat rakenteet. Onnistuneet lopputuloksen kruunaa toimiva talotekniikka. – Talotekniikan iso ja osin ratkaisematon kysymys liittyy ilman vaihtuvuuteen, jotta haitallisia alipaineita ei syntyisi ja että järjestelmät toimisivat yhdessä. Säätöautomaatio ja sen interaktiivisuus ovat tulevaisuutta. Toisin sanoen rakenteista pitää saada automaattisesti tietoa, jonka ohjaamana järjestelmää voidaan hienosäätää, hän sanoo. Anturit voisivat mitata esimerkiksi olosuhteita suhteessa homeindeksiin. Kun mittarit menisivät punaiselle, niin anturit antaisivat talotekniikkajärjestelmälle sysäyksen ilmanvaihdon ja lämmön lisäämiseksi, ehkä kosteudentuottoakin voitaisiin vähentää.

Viraston pitkäjänteinen työ rakentamisen laatuongelmien ratkaisemiksi on saanut valtakunnallista tunnustusta. Seppälän asiantuntemustaan on hyödynnetty laajasti myös ministeriöiden työryhmissä sekä rakentamisen ohjauksen ja säädösten kehittämistyössä. Seppälän mukaan asiantuntijuutta tulisi hyödyntää nykyistä paremmin. – Osaamista ja ammattiylpeyttä tulisi vaalia ja vaatia, jotta ammattilaiset saisivat osakseen heille kuuluvan arvonannon. Seppälän vapaa-aikakin kuluu pitkälti reissun päällä puhe- ja luentomatkoilla eri puolilla maata. - Mutta kun ollaan Oulussa eikä matkalla, niin silloin liikutaan ja ulkoillaan, hiihdetään ja tanssitaan tai tehdään metsätöitä, ellei aikaa vietetä perheen kanssa. 

Ammattiylpeyttä tulee vaatia ja vaalia Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry valitsi Seppälän äskettäin vuoden rakennusalan diplomi-insinööriksi. Oulun rakennusvalvonnassa vuodesta 2002 alkaen laatupäällikkönä työskennellyt Seppälä on kirjoittanut ja puhunut paljon.

- Rakentamisen ammattilaisille on annettava aikaa jotta työ voidaan tehdä kerralla hyvin. Nykyistä ammattimaisempaa otetta kaivataan etenkin elinkaaren aikaiseen huoltoon ja ylläpitoon, Pekka Seppälä sanoo. SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 11

11 28.11.2014 3:41:51

Ensimmäisenä toimena Vaajakosken koululle tehtiin menettelytapaohjeistus, joka turvaa laadukkaan sisäilman kiinteistössä.

Vaajakoski sai hyvän sisäilman koulun TEKSTI Esko Kukkonen // KUVAT Seppo Haimakainen

Vaajakosken koulun uusissa tiloissa panostetaan puhtaaseen sisäilmaan. Eri ammattiryhmät ovat tasaarvoisena rintamana mukana Hyvän sisäilman puolesta -pilottihankkeessa, jotta tiedonkulku olisi mutkatonta ja ongelmiin voitaisiin reagoida mahdollisimman nopeasti.

iemmin samalla tontilla sijaitsi uuden koulun alta purettu Vaajakosken vanha koulu, jonka mukana päästiin eroon koulutyötä Vaajakoskella pitkään vaivanneista sisäilmaongelmista. Uuden koulun tilat on suunniteltu käyttäjiä kuunnellen, ja rakennus on moderni, valoisa ja

käytännöllinen. Sisäilma tosin säilyy edelleen keskeisenä teemana uudenkin koulun toiminnassa. koska siellä vaalitaan mahdollisimman laadukasta sisäilmaa. Jyväskylän Tilapalvelun asiakkuuspäällikkö Jaana LehtorantaMakkonen kertoo, että koulun avatessa ovensa käynnistettiin samalla Hyvän sisäilman puolesta -pilottihanke.

– Uuden koulun käyttäjät ovat sitoutuneet huolehtimaan sisäilman laadusta, hän kertoo tyytyväisenä.

Sisäilmapilotista vastaa työryhmä – Sisäilmalla on merkittävä vaikutus tiloissa toimivien hyvinvointiin. Parhaimmillaan sisäilma vaikuttaa positiivisesti toimintakykyyn ja vireyteen, pahimmillaan se tekee tiloissa toimimisen täysin mahdottomaksi, LehtorantaMakkonen sanoo. Vaajakosken sisäilmapilottia varten perustettiin työryhmä, johon kuuluvat sivistyspalvelujen opetusjohtaja ja työsuojeluvaltuutetut, sivistystoimen työturvallisuuspäällikkö, kiinteistö-

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 12

28.11.2014 3:41:55

– On tärkeää, että kaikki kantavat vastuuta laadukkaan sisäilman ylläpidosta, Vaajakosken koulun rehtori Seija Nykänen sanoo.

huollosta vastaavan Total Kiinteistöpalvelut Oy:n edustaja, Vaajakosken koulun rehtori ja työsuojeluasiamies, sivistystoimen viestintäpäällikkö sekä Jyväskylän Tilapalvelun kiinteistöpäällikkö ja asiakkuuspäällikkö. Ensimmäisenä toimena Vaajakosken koululle tehtiin menettelytapaohjeistus, joka turvaa laadukkaan sisäilman kiinteistössä. Tällä tavoin pyrittiin konkretisoimaan, miten kaikki koulutiloissa toimivat voisivat omalla toiminnallaan vaikuttaa sisäilman laatuun positiivisesti. Käytännön esimerkin yhteistyöstä, sovittujen pelisääntöjen noudattamisesta sekä tiedonkulun merkityksestä tarjoavat koulussa toimivat Total Kiinteistöpalvelut Oy:n siistijät Pirjo Rutanen ja Elisa Natri. – Kaikki tehtävät on tarkasti ohjeistettu ja aikataulutettu. Kaikki toimenpiteet myös kirjataan ylös, ja niiden vaikutusta sisäilmaan arvioidaan jatkuvasti, Rutanen kertoo. – Hyvä sisäilma edellyttää yhteistyötä ja ennen kaikkea tiedonkulkua

Vaajakosken uuden koulun ruokailutila. SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 13

13 28.11.2014 3:42:01

koulussa toimivan henkilöstön välillä, jotta havaitut puutteet tai korjattavat asiat tulevat nopeasti hoidetuiksi, Natri jatkaa. Vaajakosken koulussa ei esimerkiksi käytetä sisätiloissa ulkokenkiä. Sääntö on sama kaikille, niin oppilaille, henkilökunnalle kuin satunnaisille vierailijoillekin. Vierailijoita varten koulun tuulikaapista löytyy laatikollinen sinisiä muovitossuja jalkoihin laitettavaksi. Vaajakoskella laadukkaan sisäilman vaaliminen menee kuitenkin vielä paljon syvemmälle.

Ilmanvaihdossa usein ongelmia

Jaana Lehtoranta-Makkonen kertoo, että todellisuudessa suurin osa kouluihin ja muihinkin kiinteistöihin liittyvistä ongelmista viittaa ilmanvaihdon puutteisiin, kuivaan sisäilmaan lämmityskaudella ja ylipäätään olosuhdehaittatekijöihin. Väitettä tukevat myös kouluissa ja päiväkodeissa tehtyjen Örebro sisäilmakyselyiden tulokset, joista näkyy myös tilanteen paraneminen.

Vaajakosken koululla kaikki jättävät ulkojalkineet eteiseen.

– Käyttäjien kokemat oireet: väsymys, päänsärky, kurkku-, nenä ja äänioireet ovat usein yhteydessä ilmanvaihdon puutteisiin, pölyyn ja kuivaan sisäilmaan. – Tuloksista nähdään, että koetut haittatekijät ovat vuosien myötä vähentyneet. Koska Örebro sisäilmakyselyiden tuloksissa ei ole noussut esiin kuumeilua ja hengitysongelmia, voidaan varovaisesti ajatella, että home-

ja kosteusongelmat eivät olekaan niin merkittävä tekijä oireilun aiheuttajana kuin usein pelätään. Lehtoranta-Makkonen kertoo, että sisäilmaongelmia aiheuttaa myös se, että tiloja käytetään väärin. – Esimerkiksi varastotiloja on otettu leikkitiloiksi ja tavaraa on säilytetty väärissä paikoissa niin, että kunnollinen siivoaminen ei ole ollut mahdollista. Sitä mukaan, kun tämmöisiä tilan-

Örebro-sisäilmastotutkimusten vertailua 2001, 2005 ja 2010

Jyväskylän koulukiinteistöt

Työympäristö ja -olosuhteet, koulut vertailu Veto

Pöly ja lika

Korkea lämpötila

Valaistus

Vaihteleva lämpötila

40 Melu

Alhainen lämpötila

0 Muiden tupakointi

Puutteelinen ilmanvaihto

Sähköisyys

Tunkkainen ilma

Muita hajuja

Kuiva ilma Homeen haju

2010 62 % 2001 75 % 2005 78 %

Örebro-sisäilmastotutkimusten vertailua 2001, 2005 ja 2010. Jyväskylän koulukiinteistöt.

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 14

28.11.2014 3:42:03

teita on tullut vastaan, olemme onneksi voineet yhteistyössä sisäilmastoryhmän ja tilojenkäyttäjien kanssa laittaa asioita kuntoon. – Toisinaan tiloissa on myös oleskellut liikaa ihmisiä suhteessa ilmanvaihtoon. Seinille on nyt asennettu kylttejä, joissa kerrotaan kuinka monelle hengelle tilan ilmamäärät on mitoitettu. Tästä olemme saaneet käyttäjiltä jo paljon hyvää palautetta, Lehtoranta-Makkonen kertoo tyytyväisenä. – Teemme taas ensi vuonna Örebro-sisäilmakyselyt päiväkodeissa ja kouluissa.

Vastuuta ja viestintää

Kun rakennukseen halutaan laadukas sisäilma, on tilasuunnittelu tehtävä huolella. Sisäilmastoon vaikuttaa esimerkiksi se, millaiset varastot, kaapit ja muut säilytystilat kouluun rakennetaan. – Yhdentekevää ei ole myöskään se, millaisia tavaroita kouluun hankitaan, millaista jätettä täällä syntyy tai miten sitä käsitellään. Toimiva periaate hyvän

sisäilmankin kannalta on, että asiat tehdään huolellisesti ja viedään loppuun saakka, toteaa Vaajakosken koulun rehtori Seija Nykänen. – Hyvän sisäilman takaamiseksi keskeistä on aktiivinen viestintä eri toimijoiden kesken – niin koulun sisäisesti kuin esimerkiksi sisäilmatyöryhmän kesken. Vielä tärkeämpää on kuitenkin reagoida heti ja korjata asiat nopeasti, jos tarvetta ilmenee. Laadukkaan sisäilman ylläpidossa on tärkeää tietää ja kantaa oma vastuunsa, Nykänen muistuttaa. Vaajakosken koululla eri ammattiryhmät toimivat tiiviissä yhteistyössä päivittäisessä arjessa. Jokaisella on selkeät vastuut ja tavoitteet omalle toiminnalleen, ja hierarkia eri toimijoiden välillä on tietoisesti pyritty minimoimaan. Tavoitteena on, että arki koulussa sujuisi mahdollisimman mutkattomasti, vuorovaikutus olisi luontevaa ja tiedonkulkua haittaavia ammatillisesta asemasta aiheutuvia kuiluja ei ihmisten välille pääsisi syntymään. 

Tilapalvelun asiakkuuspäällikkö Jaana Lehtoranta-Makkonen kertoo tyytyväisyyden koulujen olosuhteisiin kasvaneen.

EK Lähteet: haastattelut ja Jyväskylän tilaviesti

Jyväskylä tiivisti kiinteistönhoidon aluejakoa Jyväskylän kaupungin kiinteistönhoito on järjestetty uudelleen. Jyväskylän omistamat ja Tilapalvelun hoidossa olevat kohteet on jaettu maantieteellisesti pohjoiseen, itäiseen, eteläiseen sekä keskustan alueeseen. Kullakin alueella on oma kiinteistömanagerinsa, joka vastaa alueen kiinteistöistä. Tällä uudella maantieteellisellä kiinteistöjaolla pystytään tiivistämään ja helpottamaan yhteydenpitoa asiakkaisiin, kun kaikki asiat ovat vain yhden puhelinsoiton päässä omasta kiinteistömanagerista. Lisäksi aiempaa pienempi maantieteellinen alue optimoi managerien ajankäyttöä, kun heidän ei tarvitse ajaa pitkiä matkoja kohteesta toiseen. Näin säästetty aika voidaan hyödyntää esimerkiksi vierailuina useammissa kohteissa. Uudesta aluejaosta on tiedotettu aktiivisesti yleisesitteellä ja toimittamalla kullekin asiakkaalle heidän kiinteistöstään vastaavan managerin yhteystiedot. Aluejaon muuttuessa managerit ottivat haltuun kymmenien varsin erityyppis-

Jyväskylän tilakeskuksen kiinteistömanagerit Sirpa Väyliö, Hanna Hassinen, Mikko Tahvanainen ja Satu Altén.

ten kohteiden tilannetiedot projekteineen ja erityispiirteineen. Tilapalvelun asiakkaat ovat ottaneet uuden aluejaon vastaan hyvin. Sekään ei haittaa, jos asiakas soittaa niin sanotusti väärälle managerille. Asiakasta ei pompotella, eikä hänen tarvitse soittaa kahta puhelua, vaan kuka tahansa

managereista hoitaa asiaa eteenpäin. Tässä auttaa se, että managerit tapaavat toisiansa päivittäin ja tuntevat myös toistensa alueiden asioita. Lisäksi tilapalvelun koko henkilökunta käy läpi ajankohtaisia asioita vähintään parin viikon välein.

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 15

15 28.11.2014 3:42:08

Tilakeskus peräänkuuluttaa avoimuutta ja ammattitaitoa Hyvin monimuotoista rakennuskantaa hoitava Helsingin kaupungin tilakeskus painottaa toiminnassaan avointa tiedottamista ja ammattiosaamista. - Käytämme lähes puolet resursseistamme koulujen ja päiväkotien korjaamiseen, kiinteistöpäällikkö ja diplomi-insinööri Sari Hildén kertoo. TEKSTI Esko Kukkonen

ulkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat esillä mediassa lähes päivittäin. Saamme usein lukea, kuinka ongelmia ovat aiheuttaneet erityisesti kuntien kiinteistöjen kunnossapidon laiminlyönti ja rakennuttajien osaamattomuus, pelkällä hinnalla kilpailuttaminen sekä valvonnan puute. Helsingin kaupungin tilakeskus hoitaa kaupungin kaikkien kiinteistöjen ylläpidon. Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö, diplomi-insinööri Sari Hildén, haluaakin tuoda julki muita, vähemmän esillä olleita näkökulmia. – Mahdolliset ongelmat pyritään havaitsemaan ennen kuin ne pääsevät pahenemaan, Hildén painottaa. Tilakeskuksella on omat tekniset isännöitsijänsä, mutta varsinainen huolto ostetaan muualta. Taloissa on käytössä sähköiset huoltokirjat. Hildén kertoo, että kaupungin ja tilakeskuksen kontolla on laaja kirjo erityyppisiä rakennuksia. Joukossa on paljon virallisesti suojeltuja tai kohteita, joihin viranomaiset suhtautuvat kuin suojeltuihin.

Mittaukset ja selvitykset ovat usein vaikeasti tulkittavia.

- Niiden kanssa on toimittava kohteiden ehdoilla. Lähiöistä löytyy myös runsaasti 1960–1980-luvuilla rakennettuja kouluja ja päiväkoteja, joissa on kaikki aikakaudelle tyypilliset riskirakenteet, kuten valesokkelit ja räystäättömät tiili-villa-tiiliseinät nauhaikkunoineen. Vuosina 1980–2000 taas rakennettiin julkisia rakennuksia, joissa on tyypillisesti monimuotoisia ulkoseiniä ja kattoja. – Näissä rakennuksissa materiaaleja on yhdistelty luovasti, eli niissä on paljon liittymiä ja saumoja. Uutta rakennuskantaa kaupungilla on melko vähän. – Näissä uusissa rakennuksissa on yleensä isoja ikkunoita, korkeita tiloja sekä matala perustus esteettömyyden takia. Erilaisia ongelman lähteitä siis riittää, Hildén toteaa.

Sisäilmaryhmät toimivat tehokkaasti Suuri osa kaupungin kiinteistömassasta on kouluja ja päiväkoteja. – Niiden rakentamiseen ja korjaamiseen kaupunki käyttää noin puolet talonrakennusinvestointeihin budjetoiduista varoista, jotka kokonaisuudessaan ovat lähes 200 miljoonaa euroa vuodessa. Koulukiinteistöjä on kaupungilla kaikkiaan 600 000 m 2. Hildén harmittelee, että sisäilmastoon kohdistuvat erilaiset mittaukset ja selvitykset ovat usein vaikeasti tulkittavia. – Pahimmillaan esille tulee erilaisia

tulkintoja ja toimenpide-ehdotuksia, jotka on osattava tulkita kaikille osapuolille. Helposti nousee esille syytteitä asioiden vähättelystä tai liioittelusta. Tässä auttavat sisäilmaryhmät, joihin on koottu eri osapuolten edustajia ja asiantuntijoita. Koko kaupungin puitteissa toimii oma sisäilmaryhmä, joka koordinoi toimintaa ja antaa ohjeita. – Virastokohtaiset sisäilmaryhmät, kuten opetusviraston sisäilmaryhmä, ovat selkeyttäneet kenttää ratkaisevasti. Olemme saaneet mukaan muun muassa työsuojelun, ympäristöviranomaiset ja työterveyshuollon. Hildén korostaa avoimuuden tärkeyttä. – Kaupungin taholta pitää saada myös kaikki puhumaan samalla lailla. Kun koulujen tiloihin suunnitellaan muutoksia, niin vastustusta syntyy helposti. – Omasta vanhasta koulusta halutaan pitää kiinni, vaikka siellä olisi havaittu ongelmia. Koulujen tilankäytön tehostaminen on tänä päivänä vaikeaa, sanoo Hildén. Helsingin kaupungin opetusvirasto pyrkii saamaan koulujen palveluverkkoselvitykset mahdollisimman avoimiksi, käyttäen siihen myös netin mahdollisuuksia.

Ilmanvaihdosta löytyy eniten ongelmia Julkisten rakennusten sisäilmaongelmista suurin osa löytyy ilmanvaihdosta. Vanhoissa rakennuksissa on

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 16

28.11.2014 3:42:08

painovoimaisia tai koneellisia poistoja, ja hieman uudemmissa taloissa on vanhoilla ilmamäärillä mitoitettuja järjestelmiä. – Tuloilmaa saatetaan puhaltaa esimerkiksi koululuokkaan otsapinnasta, jolloin ilma ei yleensä jakaudu koko tilaan. Lisäksi tuloilmaventtiileissä, ääniloukuissa ja tuloilmakammioissa on usein paljasta mineraalivillaa. Tilamuutoksia on tehty toiminnan muutoksien takia vuosikymmenten ajan ilmanvaihto unohtaen. – Uusimmissa kohteissa on isoja ilmamääriä, joita yritetään ohjata tarpeenmukaisesti energiatehokkuuden nimissä. Hiilidioksidianturit, ilmamääräsääteisyys ja automatiikka eivät kuitenkaan toimi, eikä järjestelmissä ole riittävää vikadiagnostiikkaa, vaan huoltomiehellä pitäisi olla insinöörin koulutus. Kiinteistönhoidon ammatit pitäisikin saada houkuttelevammiksi, sillä ne ovat teknisesti todella vaativia. Myös osaavista teknisistä isännöitsijöistä on alalla puute. Hildén miettii, antaako alan koulutus riittävästi eväitä käytännön työhön. – Teknisen isännöitsijän pitää hallita sekä sisäilmaongelmien ratkaisut että kaikki muut rakennusten ylläpitoon liittyvät asiat. Hildén kertoo, että nykytaloista löytyy enää harvoin selkeitä kosteusja homevaurioita. – Mikrobivaurioita löytyy tyypillisesti yli 30 vuotta vanhoista riskirakenteista.

siirretä uusiin korvaaviin tiloihin. – Esimerkiksi päiväkodin pihalle, ilmanvaihdolle ja vessanpönttöjen lukumäärälle on asetettu tarkat vaatimukset. – Ongelmalliset yksityissektorin toimisto- ja liiketilat puretaan helpommin, eli niiden elinkaari on usein lyhyempi kuin julkisen rakennuksen.

Tarpeita on aina enemmän kuin rahaa – 1990-luvulle asti Suomessa vallitsi rakentamisessa uudisrakentamisen kulttuuri ja ylläpidossa talonmieskulttuuri, Sari Hildén kertoo. Koska korjauksien tekemiseen ei ole aiemmin panostettu, julkisella sektorilla on nyt huikea määrä korjausvelkaa. – Meidän pitäisi korjata pääosa valtavasta 1950–80-lukujen rakennus-

massasta, ja samaan aikaan esimerkiksi Helsingissä on lähes sata vuotta vanhoja koulurakennuksia odottamassa peruskorjausta. Hildén toteaakin, että korjaustarpeiden arviointi on jatkuvaa priorisointia ja optimointia, jotta sekä rakennushankkeeseen käytettävät osaamisresurssit että rahat kohdennettaisiin oikein. – Viime kädessä julkista toimintaa ohjaa poliittinen päätöksenteko. – Miten asioita arvotetaan, kun samaan aikaan ratkotaan muun muassa palveluverkon tiheyttä, rakennusten suojelua, palvelutilojen turvallisuutta ja terveellisyyttä, energiatehokkuutta ja talouskriisiä. Haasteita riittää. Kehitettävää on varmasti myös kuntien kiinteistöjen ylläpitoa ja rakennuttamista hoitavissa organisaatioissa, Hildén toteaa lopuksi. 

Faktojen puuttuessa mielipiteet ohjaavat – Viidentoista vuoden aktiivisen kehittämisen ja keskustelun jälkeenkin alalta puuttuu riittävästi osaamista, riittävästi luotettavia toimijoita, sekä tietoa miksi ja mille ihmiset herkistyvät, Sari Hildén painottaa. Toimintaa ohjaavat liiaksi mielipiteet, ei tieto tai alalla yhteisesti hyväksytyt tosiasiat. – Avoimuus on ainoa oikea tapa käsitellä sisäilmaongelmia. Siihen meitä velvoittaa myös julkisuuslaki. Julkisten rakennuksien sisäilmaongelmat päätyvät useammin mediaan kuin yksityisen kiinteistön vastaavat ongelmat. – Julkiset rakennukset ovat ”kaikkien omaisuutta”, ja niiltä odotetaan muun muassa kaupunkikuvallisesti paljon. Lisäksi julkisen sektorin odotetaan kulkevan edelläkävijänä muun muassa energiatehokkuudessa. Rakennukset on tyypillisesti rakennettu niiden toimintojen ehdoilla Kunnat omistavat pääosin omat kiinteistönsä, ja niiden toimintoja ei helposti

- Sisäilmaryhmiin on koottu eri osapuolten edustajia ja asiantuntijoita, Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö, DI Sari Hildén sanoo.

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 17

17 28.11.2014 3:42:10

Mikä Suomen kouluja vaivaa? Koulujen kosteusja homevaurioihin voi olla hyvin erilaisia syitä. Kuntaliiton asiantuntija Esko Korhonen tarttui aiheeseen Mikkelin XX-foorumilla ja Sisäilmapajassa. Hän tarkasteli asiaa kuntien talouden ja opettajien kokemuksien kannalta. Tänä syksynä järjestetyllä Mikkelin XX-foorumilla Kuntaliiton asiantuntija, tohtori ja rakennusinsinööri Esko Korhonen otti kantaa koulujen kosteusja homevaurioihin. Hän tarkasteli ongelmaa nimenomaan kuntien talouden sekä opettajien kokemusten kannalta, ja sivusi aihetta myös syksyn Sisäilmapajassa. Seuraavassa on yhteenveto hänen Mikkelissä pitämästään esitelmästä, jossa hän kartoittaa ongelmaa ja pohtii ratkaisuja. Korhosen mukaan tärkein syy kuntien rakennusten, etenkin koulujen ja päiväkotien, sisäilmaongelmiin lienee niiden jatkuvasti kiristyvä rahapula. Se vaikeuttaa sekä ehkäiseviin ja että korjaaviin toimiin ryhtymistä. Kunnilla on velkaa 36 miljardia euroa, mikä vastaa jo noin 12 % BKT:stä.ja on jopa viidesosa julkisen velan kokonaisuudesta. Kun julkinen velka uhkaa nousta jo yli 60 % BKT:stä ja samalla kuntien arvioidut vuosi-investoinnit hipovat 4 miljardia, ei helpotusta ole näkyvissä. Korhonen toteaakin, että rakennusten hoito-, korjaus- ja rakennusyöt tulisi hoitaa turhia kustannuksia välttämällä. Suuria muutoksia tilanteeseen ei ole näköpiirissä. Korhosen esitelmän kuvista näkyy, miten kunnat itse ovat ilmoittaneet rakennuksiensa sisäilmaston tilanteen ja siinä viime vuosina tapahtuneet muutokset. Tilanne ei ole hyvä, mutta toiveikkuutta on ilmassa. Myös kuntien rakennusten korjausvelka on viime vuosina selvästi lisääntynyt. Uusia kouluja on viime vuosina rakennettu vähemmän, ja suurin osa kuntien koulurakennuksista on peräisin 1940–1980-luvuilta. Monet koulut ovat siis tulleet jo käyttöikänsä päähän tai vaativat suuria korjauksia. Kokonaisuudessaan koulurakennusten määrä Suomessa on kuitenkin viime vuosina vähentynyt voimakkaasti, noin puoleen vuosisadan vaihteen tilanteesta.

jestö, OAJ, on tehnyt selvitystä peruskouluissa, päiväkodeissa ja lukioissa havaituista sisäilmaongelmista ja niiden laadusta. Oheinen kuva selventää asiaa. Sen mukaan eniten ongelmia aiheutuu ilmanvaihdon riittämättömyydestä tai ilmanvaihtolaitteiden huonosta toiminnasta. Tilanne on paha, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvä sisäilman laatu ja ilmanvaihdon riittävyys ovat oppimisen kannalta erittäin tärkeitä. Kosteusvaurioiden määrä näihin ilmanvaihdon puutteisiin nähden on hieman pienempi. Viime vuosina tämä osuus sekä mikrobikasvun haitat ovat kuitenkin saaneet eniten julkisuutta. Esitelmässään Korhonen otti esille myös Harri Hakkaraisen vuonna 2007 tekemän selvitykset tulokset, jotka käsittelivät koulurakennusten kosteusja homevaurioiden syitä. Katso kaavio 1. Vikaa voi olla siis hyvin monessa paikassa, mikä vaikeuttaa tietenkin oikeiden toimenpiteiden löytämistä ja tekemistä.

SE-5 projektista pian tärkeitä tuloksia

Esko Korhonen kertoi, että Suomessa on toteutettu tänä vuonna laaja selvitys koskien kuntien rakennusten energiatehokkuutta ja sisäilmaston laatua. Niin kutsutussa SE-5 projektissa kysyttiin kaikilta Suomen kuntien vastuuhenkilöiltä, mikä on heidän kuntansa tilanne. Lisäksi tehtiin tarkennettu kyselytutkimus projektiin osallistuneille 12 Mitä tulisi tehdä? kunnalle. Projektin tutkimustulosten Esko Korhonen pohti esityksissään analysointi on vielä kesken, mutta myös, miten tilannetta kuntien kouKorhonen lupaa loppuraportin valmislurakennusten ongelmien hoidossa tuvan vielä tämän vuoden puolella. Sen voitaisiin parantaa. toivotaan tuovan kunnille ratkaisuja, Hänen mukaansa koko kuntien tilajotka koskevat muun muassa ongelmakanta tulisi ottaa haltuun kokonaisvalja muiden rakennusten hoitoa niin tänä Sisäilmaongelmien muutos taisesti. Tiedot olisi saatava ajan tasalle, päivänämäärän kuin tulevaisuudessakin.  kiinteistöihin liittyvät tietojärjestelmät 2009-2014 kuntoon ja myös kuntakohtaiselle toiEK

Ilmanvaihdossa eniten ongelmia

Kuntien lisäksi opettajain ammattijär-

mitilaohjelmalle olisi tarvetta. Lisäksi olisi laadittava palveluverkkosuunnitelmat, joiden avulla toimintaan saataisiin tehostettua. Kuntakohtainen toimitilaohjelma on myös tarpeen, painottaa Korhonen. Tärkeää olisi myös tehdä kaikille rakennuksille kuntoarviot ja tarvittavilta osin myös perusteellisemmat kuntotutkimukset. Olisi siirryttävä ohjelmoidusti ennaltaehkäisevään kiinteistönpitoon sekä kiinteistön huoltoon. Vaatimuksia tulisi tällöin myös henkilökunnan osaamiselle ja koulutukselle. Korhonen korostaa myös kunnan sisäilmatoimintaohjeen laatimisen tärkeyttä. Riittävän tehokas ja nopea toiminta edellyttää myös toimivaa ongelmienilmoituskanavaa. Tärkeää on myös seurata, että kaikki ongelmat korjataan. Ne kun eivät korjaudu odottamalla.

Sisäilmaongelmien määrän muutos 2009-2014

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 18

28.11.2014 3:42:10

21.9.2014 Page 13

Koulurakennusten kosteusja homevauriot Vuotavat kattoikkunat/ -lyhdyt

Puutteellinen yläpohjatilan tuuletus

Veden kondensoituminen kattorakenteisiin

Katemateriaalin vesivuodot

Puutteelliset räystäs- ja ikkunapellitykset Nauhajulkisivujen epätiiviit esim. mineriittilevyllä verhotut puurunkoiset seinät

Ilman virtausreitti esim. porraskäytävän kautta kellarista opetustiloihin

Puuosia betonitai tiilirakenteissa

Kosteiden tilojen/keittiön puutteellinen vedeneristys

Pihan puutteelliset kallistukset ja vedenpoisto

Puuttuvat tai toimimattomat salaojat ja täyttöjen epämääräinen maa-aines

Purkamaton muottilaudoitus esim. portaiden alla

Alapohjan täytön kapillaarisuus

Tiiviit pinnoitteet kellarin lattiassa ja seinissä

Perustusanturat vettä keräävissä kuopissa

18 Sisailmauutiset_2_14_29.indd 19

Tuloilmaventtiilitön riittämätön koneellinen poistoilmanvaihto

Ryömintätila ylipaineinen

Ulkoseinän sekä lattiaja kattorakenteen liitoksen ilmavuodot lämmöneristetilasta sisäilmaan Tiivistämättömät ikkunoiden ja seinän liitokset

Ilman virtausreitti liikuntasauman tai tiivistämättömän putkiläpiviennin kautta lattialaatan alta/kellarista opetustiloihin ja tiloista toisiin

Kellarin seinien puutteellinen tai puuttuva kosteuseristys

Epätiiviit ikkunat

Tuulettumattomat tiilivilla-tiili tai tiili-villabetoni -seinät Rakennuksen sijainti rinteessä

Putkikanaalit lattian alla

Kellarin seinien sisäpuolinen tiiliverhous ja lämmöneristys alkava lattialaatan alapuolelta Ryömintätilassa purkamaton muottilaudoitus/rakennusjätettä

Harri Hakkarainen TKK 2007

SISÄILMAUUTISET 2|2014

19 28.11.2014 3:42:11

TUTKIMUS JA KOULUTUS

Indoor Air 2014 Hongkongissa

Hongkongissa järjestettiin heinäkuun alussa maailman sisäilmastotutkimuksen suurkatselmus Indoor Air 2014. Kongressi oli osa kansainvälisen sisäilmatutkijoiden järjestön, ISIAQ, kongressisarjaa, joka alkoi jo vuonna 1987 Kööpenhaminasta. Joka kolmas vuosi pidetty Indoor Air –kongressi järjestettiin Teknillisen korkeakoulun ja Sisäilmayhdistyksen toimesta Helsingissä vuonna 1993. Tämänkin vuoden kongressin anti oli todella merkittävä, joten sitä on vaikea tuoda esille lyhyesti. Olihan esitelmiä ja muita esityksiä lähes tuhat. TEKSTI Esko Kukkonen // KUVAT Marko Hyttinen, HKU, Shutterstock

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 20

28.11.2014 3:42:19

ongkongin ilmasto on hyvin kuuma ja kostea, joten sisäi lman olosu hteiden kunnolliseen hallintaan on siellä todellista tarvetta, mikä painottuu tosin jäähdytykseen. Kuumuus ei Hongkongissa haitannut lainkaan niin paljoa, kuin kotona, jossa palattuamme vallitsi melkoinen helleaalto. Hongkongissa kaikki tilat, niin kokouspaikat, hotellit kuin ravintolatkin, olivat ilmastoituja, toisin kuin meillä. Millainen siunaus terveydelle ja työteholle onkaan saada helleaikana olla ilmastoidussa tilassa. Se näkyy jopa kuolleisuustilastoissakin. Ilmastoinnin arvo noissa kuumissa oloissa on merkittävä asia ja suorastaan edellytys tulokselliselle työnteolle. Hongkong on parasta aikaa tiukan poliittisen taistelun areenana. Tilanne ei kuitenkaan näkynyt kongressissa, joka järjestettiin Hongkongin valtion yliopistossa. HKU on kansainvälisessä yliopistojen rankingissa sijalla 26, joten siellä ei varmasti makailla helteessä. Suomen paras, Helsingin yliopisto, lienee tässä rankingissa noin sijalla 100. Kongressin presidenttinä toimi HKU:n professori Yuguo Li, joka sai tiimeineen kongressiin hyvän hengen ja sujuvuuden. Osanottajia oli pitkälti toista tuhatta. Rajan osanotolle oli pannut vain yliopiston suurimman salin paikkamäärä. Esityksiä oli lähes sama määrä ja niiden joukossa runsaasti johdantoesitelmiä ja vastaavia johtavien tutkijoiden yhteenvetoja. Aihepiirit oli määritelty harvinaisen fiksusti, ja ohjelma oli kokonaisuutena mietitty ja helposti seurattava. Johdantoesitelmiä ja vastaavia johtavien tutkijoiden yhteenvetoja oli runsaasti. Paikalliset ja lähimaiden opiskelijat ja nuoret tutkijat, joita olikin osanottajissa paljon, saivat varmasti hyvän läpileikkauksen tiedon tasosta maailmalla. Kaukoidässähän on viime vuosina lähinnä olosuhteiden pakosta vahvasti herätty

Hongkongissa kaikki tilat, niin kokouspaikat, hotellit kuin ravintolatkin ovat ilmastoituja. SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 21

21 28.11.2014 3:42:22

Indoor Air 2014 presidentti professori Yuguo Li ja seuraavan IA 2016 kongressin vastuuhenkilö professori Tunga Salthammer.

oli mukana vain Tallinnan yliopiston rakennusfysiikan professori.

Mitä käsite Indoor air pitää sisällään tänään?

ympäristökysymyksiin, muun muassa ulkoilman laatuun, ja sitä kautta myös sisäilmaston laadun ongelmiin.

Suomen edustus pieni, mutta korkeatasoinen Eurooppa ja USA olivat kongressissa vielä vahvasti mukana. Suomen porukka puolestaan oli pieni, mutta sitäkin korkeatasoisempi. Tärkein edustus tuli Kuopiosta, Itä-Suomen yliopistolta ja THL:ltä ja Turusta TTL:ltä. Otaniemen laitoksilta VTT:ltä ja Aalto-yliopistolta ei ollut ketään,

mikä todistaa, että sisäilmastotutkimus lienee siellä jokseenkin hiipunut. Tanskalainen sisäilmastotutkimus on selvästi edelleen kärjessä ja maailman huippua. Rahoitus on siellä jatkunut suosiollisena ja Tanskan teknillinen korkeakoulu DTU jatkaa aktiivisesti professori Fangerin luomia perinteitä. Suomi ja Ruotsi ovat selvästi jääneet aiemmasta tasostaan. Tutkimuksen rahoitus on meillä selkeästi vähentynyt, ehkä rahat ovat menneet Aaltoyliopiston tarpeisiin. Norja ja Venäjä loistivat täysin poissaolollaan. Virosta

Kongressin aluksi saatiin kuulla ruotsalaisen professorin, tohtori Jan Sundellin muutoskatsaus Indoor Air -kongressien sisällössä ja myös Indoor Air -lehdessä. Hän on ollut toiminnassa mukana alusta asti ja toiminut myös kymmenisen vuotta ISIAQn julkaiseman tieteellisen, alan johtavan, Indoor Air -julkaisun päätoimittajana. Sundell on ollut tutkimus- ja opetustehtävissä yli 40 vuotta muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Texasissa ja nyt monta vuotta Tshinghua-yliopistossa Pekingissä. Sundell kertoi, että vuosien mittaan kongressin sisältö on huomattavasti teknistynyt. Nykyään ei enää niinkään haeta viihtyisyysarvoja ja pitoisuusrajoja, vaan enemmänkin käytännön ratkaisuja hyvän sisäilmaston aikaansaamiseksi. Indoor Air -lehdessä on vallinnut samankaltainen trendi. Ehkä lääketieteen ja ympäristötieteen puolen tutkijat ovat löytäneet itselleen uusia vaikutuskanavia. Jan Sundell esitteli

Anne Hyvärinen ansaitsi palkinnon.

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 22

28.11.2014 3:42:23

Suomen delegaatio loppuillallisilla. Vahvistuksena Suomen ystävät Jan Sundell, joka toimii nykyisin Kiinassa, ja Geo Clausen Kööpenhaminasta.

myös Indoor Air -lehden kirjoittajien taustayhteisöjä, joiden joukosta esille nousivat yhdysvaltalainen ympäristövirasto EPA sekä Kaliforniassa sijaitseva Berkeleyn yliopisto. Myös Tanskan DTU oli tässä joukossa hyvin edustettuna. Suomesta kuopiolaiset ovat tietenkin johdossa. Jan Sundell opettaa nykyisin Pekingissä muun muassa sisäilmastotutkimuksen historiaa. Hän tulee piakkoin julkaisemaan aiheesta kirjan, jossa tutkimuksen suuntaus ja kehitys on yksityiskohtaisemmin luettavissa.

Välivuonna 2015 ISIAQ järjestää Healthy buildings, (Terve talo) -kongressit maanosittain. Meille lähin on Euroopan kongressi, joka pidetään ensi vuonna toukokuun loppupuolella Eindhovenissa Hollannissa. Siellä käsitellään sisäilmaston kysymyksiä teknisemmin hakien ongelmiin erilaisia paikallisia ratkaisuja. Siitä lähemmin tietoja www.hb2015-europe.org.

HONGKONGISSA pidetyn

kongressin materiaali löytyy kokonaisuudessaan sivuilta http://www.indoorair2014.org/ . Parhaiksi valitut esitykset tullaan piakkoin julkaisemaan myös Indoor Air -julkaisussa.

Seuraavat kongressit ovat lähempänä Seuraava ISIAQn järjestämä Indoor Air -kongressi on meitä paljon lähempänä, mikä helpottaa ja lisää varmasti osanottoa. ISIAQ päätti nimittäin pitää Indoor Air -kongressit tästä eteenpäin kahden vuoden välein aiemman kolmen vuoden sijasta. Seuraava Indoor Air -kongressi, Indoor Air 2016, pidetäänkin siis jo vuonna 2016 Gentissä Belgiassa. Järjestelyjen takana ovat belgialaiset ja saksalaiset asiantuntijat.

Tyytyväisiä kuopiolaisia lopettamassa urakkaansa. Vasemmalta Jacob Mensah- Attipoe, Tiina Reponen ja Vuokko Lappalainen. SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 23

23 28.11.2014 3:42:25

Hyvä ilmanlaatu ennaltaehkäisee sairauksia

Suuri osa Indoor Air 2014 -kongressin esityksistä käsitteli sisäilmaongelmien terveysvaikutuksia. Puheenaineina olivat niin kehitysmaiden sisäilmastoongelmat, kehitteillä olevat ilmanvaihtojärjestelmät kuin hiukkaspäästötkin. Kehitysmaissa on todellinen sisäilmasto-ongelma Indoor Air -kongresseissa tulee aina esille se tosiasia, että sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat eri puolilla maailmaa hyvinkin erilaisia, jopa eritasoisia. Ylivoimaisesti suurin globaali haitallinen vaikutus liittyy kuitenkin kehitysmaiden asuntoihin ja etenkin keittiöihin. Niiden suuret hiukkaspitoisuudet ja muut epäpuhtaudet näkyvät selvästi kuolleisuus- ja sairastuvuustilastoissa. Tällainen huono sisäilma on globaalisti syypää miljoonien ihmisten ennenaikaiseen kuolemaan. Syynä on sisällä tapahtuva keittämiseen tai lämmitykseen tarvittava poltto, jossa polttoaineena on usein puu, lehmänlanta tai fossiilinen polttoaine, joka on usein epäpuhdas ja kiinteä. Savupiipun rakentaminen tuo paljon helpotusta tilanteeseen, mutta sitä ei kaikissa maissa ja kulttuureissa pystytä tekemään. Meillä Suomessa savupirtit hävisivät onneksi jo vuosisatoja sitten. Savupiipun tarveaineet onnistuttiin silloin tekemään paikallisesti, ja ongelma saatiin ratkaistua.

Kehitysmaiden sisäilmastoongelmien parantamiseksi on tehty viime aikoina hyvää tutkimusta myös Kuopiossa, jossa yliopiston tutkijaryhmä professori Pertti Pasasen johdolla on mitannut keittiöiden epäpuhtauksia Etiopiassa. Ryhmässä on ollut mukana myös eräs sieltä kotoisin oleva tutkija, Samson Kefene. Indoor Air -kongressissa myönteistä huomiota herättäneessä esityksessään miehet kertoivat mittaustuloksistaan. He kertoivat mitanneensa erilaisia epäpuhtauksia sisäilmasta sekä puilla että kuivalla lehmän lannalla lämmitetyistä taloista. Mitatut arvot, niin tavallisimpien kemiallisten epäpuhtauksien kuin syöpää aiheuttavien karsinogeenisten PAH -yhdisteiden osalta, ylittivät WHO:n suositusarvot moninkertaisesti – länsimaiden tavanomaisista arvoista puhumattakaan. Vaikka sisäilmaongelmamme ovat meille hankalia ja ikäviä kaikkinensa, ja ne pitää ratkaista, ne ovat sittenkin pientä verrattuna kehitysmaiden vastaaviin ongelmiin ja aiheuttavat paljon vähemmän vakavia sairastumisia sekä kuolemantapauksia.

Kunnollinen ilmanvaihto on tärkeää Riittävän ilmanvaihtuvuuden merkitys tuli kongressissa vahvasti esille erilaisten ilmanvaihtojärjestelmien muodossa. Perinteisten sekoittavan ja syrjäyttävän ilmanvaihdon rinnalle on maailmalla otettu käyttöön useita uusia tuloilman jakotapoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on kokeiltu tuloilman tuontia lattiasta, ATK-konehuoneiden tapaan, mutta tulokset eivät aina ole olleet kiitettäviä. Esimerkkinä tällaisesta ratkaisusta esiteltiin New York Times -lehden uusi toimitalo, jossa järjestelmä ei toimi sisäolosuhteiden kannalta täysin tyydyttävästi. Kaukoidässä puolestaan on kehitetty suoraan seinästä, kasvojen korkeudelta puhaltava tuloilman puhallus, jolla saavutetaan siellä tarvittavia suuria jäähdytystehoja. Tuo menetelmä sopii kuitenkin vain melko pienille huonetiloille. Sen idea on siinä, että ihmisen kasvot kestävät vetoa huomattavasti paremmin kuin muut kehonosat. Myös erikoistilojenilmanvaihdosta oli useita esityksiä ja työryhmiä. Erikoistiloilla tarkoitetaan tiloja, joissa ilmanvaihtoa ja oikeita painesuhteita tarvitaan taudinaiheuttajien leviämisen estämiseen. Esimerkiksi sairaaloissa, ja etenkin niiden eristystiloissa, on tärkeää, että tiloissa on oikeat painesuhteet ja ilmanvirtaussuunnat. Tuolla alueella on Suomessakin tehty paljon töitä. Turun työterveyslaitoksella on esimerkiksi tutkittu erilaisten oviratkaisujen vaikutusta eristystilojen ilmanvaihdon toimintaan. Liukuovi on tässä suhteessa ylivoimainen tavalliseen kääntöoveen verrattuna, joka pölläyttää haitallisesti epäpuhtaudet sinne minne niiden ei toivota menevän. Kaukoidän suunnalla kiinnostus eritystilojen ja sairaaloiden olosuhteisiin on suuri. Heillä kun oli kymmenisen vuotta sitten hankalia kokemuksia SARS-epidemian levittyä myös sairaaloissa. Hyvä ilmanvaihtoratkaisu on tärkeä myös lentokoneissa, joissa paljon ihmisiä on sullottu matkustamoiden melko pieniin tiloihin. Ilmaa joudutaan kierrättämään, ja suodatukselle asetetaan suuria vaatimuksia. Pahoja ongelmatilanteita, kuten tautien leviämistä, on kuitenkin raportoitu hyvin vähän muutamaa SARS- ja sikainfluenssatapausta lukuun ottamatta. Pekingin Thsinghua-yliopisto on tutkinut aihet-

Kehitysmaiden keittiöt ovat todellinen surmanpesä. Tässä palaa puu, joka ei kuitenkaan ole yhtä paha saastuttaja kuin hiili. Kuva: Samson Mito Kefene

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 24

28.11.2014 3:42:31

ta jo vuosia yhdessä lentokonevalmistajan Boeingin kanssa. Kongressissa he vakuuttivat, että nykyiset järjestelmät ovat tässä suhteessa toimivia, eikä lentokoneen ilmanvaihdon vaaroista ole syytä huolestua. Myös nukkuessa hyvällä ilmanlaadulla on merkitystä. Silloin apuna ei ole ihmisen itsensä aiheuttama ylöspäin nouseva ilmavirtaus, vaan hengitysilman tulee kunnolla vaihtua niin, ettei ulos- ja sisäänhengityksessä kulje vain sama ilma edestakaisin. Tästä on pidettävä huolta kuitenkin siten, ettei nukkuvaa häiritä muuten. Useassa esityksessä kävi ilmi, kuinka huonoja makuuhuoneiden ilmanvaihto ja ilmanlaatu maailmalla yleensä ovat. Myös meillä Suomessa on jo vuosia sitten mitattu hyvin korkeita makuuhuoneiden CO2 -pitoisuuksia.

Hiukkaset ovat edelleen ongelma Erilaiset kemialliset epäpuhtaudet olivat Indoor Air -kongressissa vahvasti esillä. Niistä valtaosa syntyy meidän oloissamme sisällä, rakenteista, ihmisistä tai ihmisen toiminnoista. Tilanteet, joissa ulkoilma olisi tässä mielessä huonoa, ovat sittenkin melko harvinaisia. Rakenteiden ja kalusteiden haitallisiin päästöihin on

puututtu monissa maissa eri keinoin. Esimerkiksi testatut vähäpäästöiset materiaalit ovat parantaneet tilannetta monessa Euroopan maassa merkittävästi. Siitä on hyvänä esimerkkinä meidän toimiva M1-luokitus, jonka avulla on saatu pitoisuudet alenemaan parissakymmenessä vuodessa murtoosaan aiemmasta. Joissakin maissa on kuitenkin tullut tavaksi käyttää ilmanraikasteita tai hajusteita korvaamaan ilmanvaihtoa. Silloin ilma saattaa muuttua haitalliseksi muun muassa huoneilmassa tapahtuvien kemiallisten reaktioiden ansiosta. Sisäilman hiukkasten suhteen tilanne on toinen. Niistä valtaosa saadaan usein ulkoa teollisuuden, liikenteen tai energiatuotannon sivutuotteena. Haitallisimmat nanoluokan pienhiukkaset ovat tässä suhteessa pahimpia. Niiden torjuminen sisäilmasta ei ole aina helppoa, ja ne pääsevät helposti elimistön sisään keuhkoihin ja verenkiertoon aiheuttaen vakaviakin sairastumisia. Hiukkasia syntyy tietenkin myös sisällä. Jo kaasuliesi voi tuottaa sekä palamiskaasuja ja hiukkasia huoneilmaa saastuttamaan. Kunnollinen ilmanvaihto on tällöin tärkeää. Kongressissa tuli kuitenkin selväksi, että kynttilöiden poltto, vaik-

kakin se tuottaa hiukkaspäästöjä, ei ole terveyden kannalta kovin vaarallista. Lienee helpottava tieto näin joulun lähestyessä. Hiukkasten hallinta pelkästään sisäilmaan liittyvin toimin on lähes mahdotonta. Ilmanvaihdon kasvattaminen voi ulkoilman suuren hiukkaspitoisuuden vuoksi olla jopa haitallista. Tuloilma tuleekin siksi suodattaa epäpuhtauksista kunnolla. Mitään käänteen tekevää uutta tekniikkaa ei siihen kuitenkaan näytä löytyvän. Toimenpiteet on suunnattava ulkoilman laadun parantamiseen. Indoor Air -kongressissa tuli esille kaavoituksen ja kasvillisuuden merkitys suurten kaupunkien ulkoilman laadun parantamisessa. Hongkongissa oli laskettu ja ehdotettu määräysperusteeksi sitä, kuinka paljon tilaa talojen välissä pitäisi olla. Se oli arviolta kymmenen kertaa suurempi kuin tällä hetkellä vallitseva tilanne, joten todennäköisesti sellaiseen ei käytännössä päästä. Toimenpiteitä pitäisi kohdistaa entistä pontevammin myös liikenteen ja teollisuuden hiukkaspäästöihin. Asia on akuutti etenkin Kaukoidän teollistuneissa maissa. Teksti: Esko Kukkonen

Lehmänlantaa kuivataan polttoaineeksi keittiöön. Kuva: Samson Mito Kefene

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 25

25 28.11.2014 3:42:47

TUTKIMUS JA KOULUTUS

Pientaloalueiden kaukolämpöratkaisut viedään 2020-luvulle TEKSTI Esko Kukkonen

Etenkin omakotialueilla lähes nollaenergiatasoon siirtyminen asettaa uusia vaatimuksia kaukolämmölle. Uudisrakennuksien energiankulutus vähenee, ja muut lämmöntuotantomuodot tulevat kilpailukykyisemmiksi. VTT:n vetämä TUKALEN-hanke etsii uusia innovaatioita ja palvelumalleja kaukolämmön tuottamiseen.

aukolämpö on jo kauan ollut Suomessa tärkein talojen lämmönlähde. Kaukolämpöä tuotetaan meillä sähkön- ja l ä m mönyhteist uot a nton a varsinkin suurissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Usein kaukolämpöä saadaan myös teollisuudesta jätelämpönä, tai sitä tuotetaan paikallisista uusiutuvista energialähteistä. Tulevaisuudessa kaukolämmön asema tulee muuttumaan, sillä uudisrakennusten energiankulutus vähenee, ja samalla muut lämmön-

Elinkaarilaskennasta esitetään tavoitteet, laskentaperiaatteet ja esimerkkejä.

tuotantomuodot, kuten aurinko- ja tuulisähkö sekä lämpöpumput, tulevat yhä kilpailukykyisemmiksi. Vastatakseen näihin haasteisiin kaukolämpöala onkin käynnistänyt kehitysprojekteja, joista yksi on Hyvinkään asuntomessuillakin esillä ollut VTT:n vetämä TUKALEN-tutkimushanke. Erityistä merkitystä hankkeelle antaa se, että niin Hyvinkään kuin Riihimäenkin kaukolämpöenergiasta merkittävä osa tulee Ekokemin laitosten jätelämmöstä. TUKALEN -projektissa etsittiin kaukolämpöalalle uusia innovaatioita ja palvelumalleja, joiden avulla voidaan parantaa lämmitysmuodon kilpailukykyä. VTT:n erikoistutkija Krzysztof Klobut toimi hankkeen projektipäällikkönä ja esitteli sen tuloksia hankkeen lokakuisessa loppuseminaarissa. - Pientalojen kaukolämmitykseen voidaan yhdistää uusiutuvan energian tuotantomuotoja sekä yhdyskuntajät-

teiden poltossa syntyvää energiaa. Uudisrakentamisessa ollaan siirtymässä EU:n alueella lähes nollaenergiatasoon viimeistään vuonna 2021. Nyt päättyneen TUKALEN-projektin tavoitteet ulottuvat vuoden 2020 jälkeiseen aikaan, jolloin tiukimmat EU:n energiamääräykset astuvat voimaan vaikuttaen myös paikallisiin kaukolämpöjärjestelmiin. - VTT ja kaukolämpöalan yritykset tavoittelivat projektissa uusia teknisiä ja tehokkaampia ratkaisu ja palvelumalleja, joita tullaan hyödyntämään pientaloalueiden kaukolämmön tuotannossa ja jakelussa. Vaihtoehtojen hiilidioksidipäästövaikutuksia ja kustannustehokkuutta vertailtiin niiden elinkaaren ajalta aluetasolla. Myös yhdyskunnissa syntyvien jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa otettiin huomioon taselaskelmissa. Projektin tavoitteena oli myös saada lisää tietoa energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksista ja lähes nollaener-

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 26

28.11.2014 3:42:49

Hyvinkäällä kohde 17, Villa Isover, on nettonollaenergiatalo. Hyvin vähän energiaa kuluttavassa talossa on kaukolämmön kilpailukyky usein heikko. Kuva: Antero Tenhunen.

giatalojen rakentamisen mahdollisuuksista Suomen ilmastossa. Valittuja teknisiä ratkaisuja mallinnettiin ja simuloitiin käyttäen pohjana Hyvinkään asuntomessualueen toteutumisvaiheessa olevaa passiivitason rakennusta ja alueen kaukolämpöverkkoa. Kaukolämpöratkaisuja vertailtiin myös muihin lämmitysmuotoihin.

Kilpailukykyä uusilla palveluilla Klobut painotti, että palvelukeskeisen toimintamallin omaksuminen on tulevaisuudessa välttämätöntä kaukolämpöyhtiöille. - Myös hinnoitteluperiaatteisiin on kiinnitettävä huomiota, jotta kaukolämpö vastaisi paremmin pientalojen omistajien vaatimuksia.

Projektin kyselytutkimuksesta selvisi, että helppous, mukavuus ja edullisuus ovat tärkeimpiä kriteerejä, kun valitaan uutta lämmitysjärjestelmää. Myös ympäristöystävällisyydellä ja uusiutuvalla energialla on merkitystä. - Matalat käyttöaikaiset kustannukset ovat hyvin tärkeitä talonomistajille, kun taas alkuinvestoinnin suuruus

Kaksi eri verkkorakennetta 100 % liityntäaste eli kaikki alueen kuluttajat järjestelmässä 47 % liityntäaste eli nykytilannetta vastaava verkkorakenne SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 27

27 28.11.2014 3:42:51

näyttää olevan vähemmän merkittävä tekijä. Kyselyssä esiteltiin kaukolämpöyhtiön kanssa yhteistyössä kehitetyt kolme uutta palvelupakettia. – Suurin osa kyselyyn vastanneista valitsi aurinkokaukolämmön.

könkulutuksessa pienentää rakennuksen hiilijalanjälkeä. - Vähennys on sitä voimakkaampi, mitä suurempi bio-osuus polttoaineessa on.

Kaukolämpö toimii matalaenergia-alueillakin

dollisuus sekä lämmön varastointi, TUKALEN-hankkeen vastuullinen johtaja Jari Shemeikka, totesi yhteenvedossaan.

Hyvinkään asuntomessualueelta saadaan seurantatietoa

Tulevaisuuden kaukolämpösovellukset Lähitulevaisuudessa pientaloissa on jo ja alan toimintamallit perustuvat tutkäytettävissä ratkaisuja, joissa esimerkittuun tietoon rakennusten toimivuukiksi aurinkoenergiaa voidaan yhdistää desta ja käyttäytymisestä. Projektin Laskelmista vastaava VTT:n tutkija kaukolämpöön. Tämä edellyttää järrinnalle käynnistetään erillishanke, Antti Knuuti esitteli TUKALENjestelmää, joka koostuu muun muassa jossa tehdään vielä energianseurantahankkeen elinkaarikustannusanalyykeräimistä, varaajasta, pumppuyksimittauksia neljässä Hyvinkään asunsin (LCC) tuloksista. köstä ja ohjausyksiköstä. tomessualueen pientalossa. Näiden - Passiivitalokonseptin 2020-luTUKALEN-hankkeessa anaavulla saadaan monipuolista tietoa vun energiatehokkuusvaatimuksilla lysoitiin pientalon kaukolämmön todellisuudessa toteutuneesta energian toteutettu kaukolämpöpientalo on kytkentävaihtoehtoja, jotka mahdolliskäytöstä.  hieman elinkaariedullisempi verrattutavat uusiutuvan energian (aurinko) na maalämmöllä lämpiävään taloon, hyödyntämisen käyttöveden ja tilojen mutta erot järjestelmien välillä ovat lämmityksessä. Simulointitulosten kuitenkin pienet. mukaan suurin osa aurinkoenergiasta Jätteenpoltolla voidaan vähentää siirtyy varaajasta käyttöveteen, mikä kaukolämmön kasvihuonekaasuvaikattaa noin puolet käyttöveden lämkutuksia sellaisissa kaukolämpöjärmitystarpeesta. Tilojen lämmitykseen jestelmissä, jotka käyttävät fossiilisia saatavan aurinkoenergian osuus jää polttoaineita. TUKALEN -PROJEKTISSA oli pieneksi. - Elinkaarivaikutusanalyysi (LCA) mukana yrityksiä koko kaukolämTarkastelualueen kaukolämpöjärosoitti, että kaukolämmitteisen pienpöenergian tuotantoketjusta. jestelmän simulointitulosten mukaan talon hiilijalanjälkivaikutusta voidaan VTT:n lisäksi projektia rahoittivat täyden liityntäasteen verkkorakenteella pienentää rakentamalla nykymääräykTekes, Energiateollisuus ry, Hyvinsistä parempi, energiatehokas pientalo, lämpöhäviöt jäivät kohtuulliselle noin kään Lämpövoima Oy, Ekokem Oyj, 10 prosentin tasolle. Matalamman VTT:n erikoistutkija Sirje Vares Jyväskylän Energia Oy, Helsingin liityntäasteen tapauksessa lämpöhäkertoi. Energia, Hyvinkään kaupunki, viöt olivat suuremmat. Liityntäaste ja Kun uusiutuvien polttoaineiden Porvoon Energia Oy ja Riihimäen verkon mitoitus vaikuttavat kaukolämmäärää kasvatetaan myös kaukolämKaukolämpö Oy. Vuonna 2011 käynpöjärjestelmän tehokkuuteen. mön tuotannossa, voidaan 25 vuoden  Matalalämpötilaratkaisussa verkon menolämpötilaa laskettiin 60 °Cprojektin saakka, nistyneen lopputulokset - Matalalämpötilaisen kaukolämaikana välttää liki 50 % kasvihuoneovat luettavissa VTT:n nettisivuilta. pöverkon kehittäminen toimivaksi kaasupäästöjä. Yhdyskuntajätteistä käyttöveden lämpötilavaatimus laskettiin 55 °C asti on kansainvälinen trendi, johon liitetään tuotetun lämmön ja sähkön hyödyn Liityntäputket jouduttiin uudelleenkäyttömahkasvaneen www.vtt.fi virtauksen johdosta usein eri lämmönlähteiden täminen talojen lämmityksessä ja säh-mitoittamaan

Elinkaarianalyysit olivat myönteisiä kaukolämmölle

TUKALENprojekti

Tuloksia, matalalämpötilaratkaisu

 Muilta osin 100 % liityntäastetta vastaava tilanne  Tuloksena korkeammat paluulämpötilat ja n. 10 % matalammat lämpöhäviöt

27.11.2014

Matalalämpötilaratkaisussa verkon menolämpötilaa laskettiin 60 °C saakka, käyttöveden lämpötilavaatimus laskettiin 55 °C asti Liityntäputket jouduttiin mitoittamaan uudelleen kasvaneen virtauksen johdosta Muilta osin 100 % liityntäastetta vastaava tilanne Tuloksena korkeammat paluulämpötilat ja n. 10 % matalammat lämpöhäviöt

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 28

28.11.2014 3:42:53

LUKUNURKKA KOONNUT Esko Kukkonen

Kirja kosteusongelmien välttämiseksi työmaalla RAKENNUSALAN järjestöjen

yhteisesti omistama Rakennusmedia on tarttunut tänä vuonna tarmolla kosteusongelmiin ja julkaissut kirjan Kosteusvaurioiden ehkäiseminen rakennustuotannossa. Tekijänä on Tero Niemelä, joka on kokenut käytännön asiantuntija jo vuosien ajalta. Lähtökohtana on ajatus siitä, että hyvä sisäilma ja homeongelman välttäminen ovat tekijöitä, joilla tilan loppukäyttäjät arvioivat rakentamisen laatua. Nykyrakentamisen laatua onkin voimakkaasti arvosteltu, minkä vuoksi virheitä tulee varoa. Laatuun vaikutetaan parhaiten huolehtimalla siitä, ettei rakentamisen aikana rakenteisiin pääse syntymään kosteusvaurioita. Tämä opas ohjaa rakennustyömaan työnjohtoa arvioimaan rakennusten kosteusvaurioitumiseen

liittyviä riskitekijöitä sekä panostamaan keskeisiin toimenpiteisiin kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi. Kosteusvaurioitumisriskin arviointiin ja oikeiden toimenpiteiden valintaan ohjataan käytännön esimerkkien sekä tunnistettujen riskien avulla. Kirjassa käydään läpi myös tekijöitä, jotka vaikuttavat homeen syntyyn eri materiaaleilla ja neuvotaan, mihin tekijöihin kannattaa kiinnittää huomiota sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa. Erityisesti tärkeän kosteudenhallintasuunnitelman teko esitetään havainnollisesti ja se tulisikin viedä osaksi työmaan aikatauluja. Myös betonin kosteusmittausten suorittamiseen on annettu yksityiskohtaisia ohjeita. Kirja on pituudeltaan sopivan lyhyt, 88 sivua. Ennen kaikkea se on tarkoitettu uudisrakentamiseen ja soveltuvin osin myös korjausrakentamiseen. Kirja sopii myös oppikirjaksi

Kuva 19. Viiltomittaus. (Kuva: Sami Niemi, Betonirakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen, 2008.)

rakennusalan perus- ja täydennyskoulutukseen ja sisältää hyödyllistä käytännön tietoa rakennushankkeen tilaajille, suunnittelijoille, kuntotutkimuksia tekeville asiantuntijoille ja tutkimusten tilaajille. Kirjan kirjoittajalla Tero Niemelällä on pitkä ja laaja käytännön kokemus rakennustyömaan kosteuden hallinnasta. Hän on toiminut kansainvälisessä rakennusyrityksessä laatupäällikkönä yli kymmenen vuotta ja ollut mukana kehittämässä kosteudenhallintaan liittyviä menettelyjä ja prosesseja. Kehitystyö on perustunut kosteusvaurioista tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin, joissa on kartoitettu myös kosteusvaurioihin johtaneita syitä. Lisätietoja ja tilaukset: www.rakennusmedia.fi

Opas kosteusja homeongelmien hoitamiseksi työpaikoilla TYÖTERVEYSLAITOKSELLA on

paljon kokemusta ja asiantuntemusta kosteusja homeongelmista ja etenkin niiden hoidosta erilaisilla työpaikoilla. Nyt laitos on julkaissut asiantuntijoidensa toimesta käytännön oppaan, joka esittelee hyvät käytännöt sisäilmaongelmien tunnistamiseen ja hallintaan. 120-sivuinen opas antaa tiivistetyssä muodossa tietoa ongelmien ratkaisuprosessista ja siihen liittyvistä toimintamalleista niin toimisto-, koulu- kuin sairaalaympäristössä. Uuden kirjan, Kosteus- ja homevauriot – Ratkaisuja työpaikoille, tekijöinä on joukko laitoksen eturivin

asiantuntijoita; Heidi Salonen, Marjaana Lahtinen, Sanna Lappalainen, Rauno Holopainen, Veli-Matti Pietarinen, Eero Palomäki, Kirsi Karvala, Tapani Tuomi ja Kari Reijula. Kirjan sisältö kuvaa koko ongelman haltuunoton jälkiseurantaan asti. 1. Kosteus- ja homevaurio-ongelmat työpaikoilla 2. Sisäilmasto-ongelman hallinta 3. Alustavat selvitykset ja tilannearvio 4. Tutkimukset ja tulosten tulkinta 5. O ngelman määrittely, riskinarviointi ja tavoitteiden tarkennus

6. K osteus- ja homevaurioiden korjaaminen ja altistumisen vähentäminen 7. Seuranta Lisätietoja ja tilaukset: www.ttl.fi

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 29

29 28.11.2014 3:42:55

TUTKIMUS JA KOULUTUS

Viranomaiset panostavat ympäristöterveyden huoltoon – Tehtävä on tällä hetkellä hyvin haasteellinen, koska selkeät sairastumisia aiheuttavat syy-yhteydet puuttuvat, sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Jari Keinänen totesi Mikkelin Rakennusterveysfoorumilla. TEKSTI Esko Kukkonen

ikkelin syyskuisella rakennusfoorumilla sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Jari Keinänen pohti viranomaisten roolia terveyshaittojen arvioinnissa. Esityksessään hän viittasi valtiontalouden tarkastusviraston raporttiin 7/2014. – Ympäristöterveydenhuolto on selvästi rahamääräistä kokoaan merkittävämpi toiminto, sillä sen keinoin kyetään ehkäisemään suuria terveydellisiä ja taloudellisia haittoja. Keinäsen mukaan toimiva ympäristöterveydenhuolto vähentää onnettomuuksia ja sairastumisia, mikä heijastuu suoraan kansalaisten hyvinvointiin, terveydenhuollon palveluiden kuormitukseen sekä käytettävissä olevaan työpanokseen. – Sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategia, että nykyinen hallitusohjelma korostavat ympäristöterveydenhuoltoa. STM:n strategiassa lähdetään siitä, että tutkimukseen pohjautuva terveysriskien ja -vaikutusten arviointi

Työn alla on kansallinen terveydensuojeluohjelma.

otetaan nykyistä paremmin huomioon kaikessa alueiden käyttöön liittyvässä suunnittelutyössä. Hallitusohjelman mukaan taas ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa. – Laaditaan kansallinen terveydensuojeluohjelma, jonka tavoitteena on ympäristöterveyshaittojen arviointi ja vähentäminen. Lisäksi jatketaan kosteusja hometalkoita. Keinänen pitää viranomaisten roolia terveysriskin arvioinnissa ja hallinnassa tärkeänä. Haasteellinen tehtävä koskee erityisesti asuntoja ja julkisia rakennuksia. – Sisäilma-asioissa ei tiedetä riittävästi siitä, mikä aiheuttaa sairastumisen. Selkeä syy-yhteys puuttuu, ja arviot olosuhteiden merkityksestä perustuvat pääosin olosuhteita kuvaavien indikaattorien määrittämiseen. Keinänen lisäsi, että asian hoitamiseen liittyy kiinteästi sekä viranhaltijoiden että ulkopuolisten konsulttien pätevyys ja koulutustarve.

STM toimii laajalla rintamalla

Esityksessään Jari Keinänen luetteli myös muita sosiaali- ja terveysministeriössä tällä hetkellä käynnissä olevia lukuisia, ajankohtaisia toimenpiteitä. – Terveydensuojelulain muutos, jos-

sa asetetaan vaatimuksia ulkopuolisille asiantuntijoille, on jo edennyt eduskuntaan. Siihen liittyvä asumisterveysasetus annetaan vielä vuoden 2014 aikana, ja näihin molempiin muutoksiin liittyvä koulutuskierros toteutetaan puolestaan vuonna 2015. – Lääketieteen puolella tapahtuu myös, ja lääkäreille järjestetään aiheesta Duodecimin verkkokurssi, joka toimii osoitteessa www.oppiportti.fi. Lisäksi asetetaan tautiluokitus ympäristöherkkyydelle, joka saa näin oireisiin perustuvan diagnoosinumeron. Lääkärijärjestö Duodecimen laatima käypähoitosuositus ”kosteusja homevaurioista oireileva potilas vastaanotolla” on myös valmisteilla. – Se valmistuu vuoden 2016 syksyllä, kertoo Keinänen. Ympäristöherkkien hoitokäytäntöjä tutkitaan ja kehitetään samaan aikaan lasten oirekyselyn kanssa. Keinänen korostaa, että suunnitelmallinen sisäilmaongelmien haltuun ottaminen kouluissa, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksissa on ensiarvoisen tärkeää. – Näiden korjaamiseen tarkoitetun valtionavustuksen ehtoja kiristetään, ja aiheesta tehdään seurantatutkimus. Myös työpaikoille tehdään sisäilmaohje, jota valmistelee Työterveyslaitos, Keinänen lisää. 

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 30

28.11.2014 3:42:56

Paikallisen tason haasteet Ympäristöterveydenhuollon eri tehtäviä tarkensi Mikkelin rakennusfoorumilla sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Vesa Pekkola, joka kertoi näiden asioiden hoidosta kunnan ympäristö- ja terveystarkastajien kannalta. - Heidän tehtävänsä on viranomaisina arvioida vireille tulleiden terveyshaittaepäilyjen osalta, esiintyykö asunnoissa tai muissa oleskelutiloissa terveydensuojelulain mukaista ter-

veyshaittaa. Jos haittoja esiintyy, tulee asiasta vastuussa oleva velvoittaa toimenpiteisiin haitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Vastuu rakennuksen terveydellisistä olosuhteista on kiinteistön omistajalla, ellei terveyshaitta aiheudu esimerkiksi asunnon epätavanomaisesta käytöstä tai rakennuksen ulkopuolella tapahtuvasta toiminnasta. -Terveydensuojelulain mukaan viranomaisten on suunnitelmallisesti

valvottava myös ilmoituksenvaraisten kohteiden olosuhteita, muun muassa kouluja, päiväkoteja ja kokoontumistiloja. Lisäksi kaikkeen tähän viranomaistoimintaan liittyy ohjaus- ja neuvontavelvollisuus. Lisätietoja: www.mamk.fi ja www.stm.fi

Mikkelin rakennusfoorumilla on pitkät perinteet Mikkelistä löytyy perinteitä ympäristö- ja rakennusterveyden vaalimisessa. Paikallisessa teknillisessä oppilaitoksessa aloitettiin jo liki 50 vuotta sitten terveystarkastajien koulutus ensimmäisenä Suomessa. Oppiaineet ovat säilyneet opetuksessa keskeisinä, vaikka oppilaitos on nykyisin nimeltään Mikkelin ammattikorkeakoulu, MAMK. Tarjolla on ympäristöterveyteen liittyvää opetusta laajalla skaalalla. Oppilaitoksella on myös LVI-alan AMK-opetusta, joten opiskelijat saavat suoraa tuntumaa myös teknisiin ratkaisuihin. Mikkelissä järjestetty rakennusfoorumi tarjosi jälleen tänä vuonna monta hyvää esitystä. Tilaisuus pidettiin MAMKin hienolla kampusalueella, joka on tyylikkäästi saneerattu ja rakennettu Mikkelin vanhalle varuskuntaalueelle. Tilaisuuden historia alkaa vuodesta 1994, jolloin eri organisaatioiden ihmisistä koostunut suunnitteluryhmä pohti, millä tavoin Mikkelin ammattikorkeakoulun ja sen ympäristötekniikan koulutuksen profiilia voitaisiin nostaa. Suunnitteluryhmään kuului MAMKin edustajien lisäksi silloisen lääninhallituksen edustajia ja Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen edustajia. Myös sosiaali-ja terveysministeriö ja nykyinen aluehallintavirasto olivat hankkeessa mukana.

Mikkelin ammattikorkeakoulun Kasarmin kampusalue. Tänä vuonna pidetty ympäristöterveyden alan foorumi oli jo järjestyksessään 20. Tilaisuuteen osallistui noin kaksi sataa osanottajaa alueellisista ja kunnallisista ympäristöterveyden toiminnoista. Vuosien aikana aikana foorumeja on järjestetty eri aiheista, ja tällä kertaa aiheena oli rakennusterveys. Kaksi päivää kestä-

nyt tilaisuus oli täynnä asiantuntevia esitelmiä sekä aiheesta käytävää vilkasta keskustelua.

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 31

31 28.11.2014 3:42:57

TUTKIMUS JA KOULUTUS

Rakennusten energiansäästö puhutti Dipolissa Suomen LVI-alan järjestöjen yhteistoimintaelin, Finvac järjesti marraskuussa Espoon Dipolissa seminaarin, joka käsitteli rakennusten energiakysymyksiä. Seminaarin huolenaiheita olivat muun muassa sisäilmaston laatu sekä uusiutuviin energioihin liittyvät ratkaisut. Onkin oltava tarkkana, ettei korostuva energiansäästö ala syödä sisäilmaston laatua, ja ettei energiansäästämisessä ja uusiutuvien energioiden suosimisessa mennä taloudellisesti kannattamattomiin ratkaisuihin. TEKSTI Esko Kukkonen

ilaisuuden avasi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka pohti Suomen energiapolitiikkaa yleisesti ja erityisesti rakennusten energiansäästön merkitystä sille. Vapaavuori korosti, että Suomessa energiansäästö on hoidettu maailmanluokassakin tarkasteltuna hienosti, tehokkaasti ja turhia kustannuksia välttäen. Kustannustehokas toiminta tällä alueella on todella tarpeen, vaikka ilmastomuutoksen vähentämiseen liittyvät EU:n tavoitteet ja toimet tuleekin ottaa vakavasti. Tänä päivänä tilannetta raskauttaa vielä kauppapoliittinen tavoite, jolla pyritään vähentämään energiantuontia ja riippu-

vuutta yhdestä energiantoimittajasta. Vapaavuori totesi, että tarvittavaa tekniikkaa pitäisi kehittää siten, että se olisi laajalti kaupallistettavissa ja samalla sosiaalisesti hyväksyttävä ja toimiva. Vapaavuori ehdotti jopa asuntolainojen kehittämistä niin, että myös alkuvaiheen käyttökuluja lainoitettaisiin, jolloin investoinnit säästöön tulisivat houkuttelevimmiksi.

EU jatkaa linjallaan EU:n tavoitteita esitteli komission energiaosaston DG Energy -energiatehokkuusyksikön varapäällikkö Claudia Canevari. Syntyjään italialainen Canevari totesi, että EU:n tavoitteet

vuodelle 2020 ovat energiatehokkuuden osalta toteutuneet hyvin. Selvitysten mukaan säästöprosentti jo lähes tavoitellussa 20 prosentissa. Toimia pitää kuitenkin vielä jatkaa, eivätkä kaikki jäsenmaat ole vielä kunnolla implementoineet tärkeitä EPBD- ja EED-direktiivejä Ongelmia on aiheuttanut se, miten EPBD:n asettama tärkeä vaatimus lähes nollaenergiarakennuksesta (nZEB) tulisi määritellä. Kansalliset erot ovat huomattavat. Vaatimuksen mukaisia taloja tulisi rakentaa ensi vuosikymmen alussa jo kaikkialle, ja nyt saavutettuna pitäisi olla jo kustannustehokas, ”cost effective”, -taso.

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 32

28.11.2014 3:42:58

Vaatimukset pitäisi saada toimimaan ja myös sellaiseen muotoon, että ne olisivat käytännön kannalta ymmärrettäviä. Tulevat vaatimukset vuodelle 2030 ovat entiseen tapaan sitovia vain kasvihuonekaasujen päästöjen osalta, joiden pitäisi vähentyä 40 %. Energiatehokkuutta on edelleenkin parannettava, sillä Canevarin mukaan jokainen energiansäästön vähentämisprosentti johtaa 2,6 % vähennykseen kasvihuonekaasujen päästöissä.

Onko Tanskasta mallimaaksi ? Tanskasta oli tilaisuuteen saatu puhujaksi tutkija Kirsten Engelund Thomsen rakennustutkimuslaitos SBI:stä. Hän kertoi, millaisia kokemuksia Tanskalla on ollut uusiutuvien energialähteiden käyttöön siirtymisessä. Erityisesti hän toi esille rakennusten energiavaatimusten kiristämisen kohti lähes nollaenergiarakennusta, nZEB. Tanskassa vaatimukset ovat kiristyneet samalla tavoin kuin Suomessakin. Sisälämpötilan ylärajaksi on asetettu 26 0C, ja jos tämä tulee laskelmien mukaan ylitetyksi, niin jäähdytykseen tarvittava energia on laskettava mukaan lämmitystarpeeseen. Lähes nollaenergiataloissa nZEB tarvitaan hänen mukaansa paikallisia uusiutuvia energiaratkaisuja, jollei taloa ole liitetty kaukolämpöön. Tanskassa kaukolämpö on hyvin yleinen ja toimiva ratkaisu. Tällä hetkellä kaukolämpöä ja maalämpöpumppuja käytetään hänen mukaansa yhtä paljon, mutta jos lämpöpumppujen tehokkuus paranee, niistä tulee myös suositumpia.

Uudet merkittävät markkinat Aalto-yliopiston kiinteistöliiketoiminnan professori Seppo Junnila tarkasteli omassa esityksessään rakennusten energiatalouden parantamista liiketoimintana. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on hänen mielestään suuruusluokaltaan yksi Suomen suurimmista markkinaalueista, vastaten euromääräisesti Suomen koko uudisrakentamisen volyymia 13 mrd €. Vastaavat suhteet ovat hänen mukaansa nähtävissä myös maailmanlaajuisesti. Monet maailmaluokan suuryritykset, kuten Google, ovat jo alkaneet toimia sen mukaisesti. Junnila kertoi energiatehokkuuden parantamisen tuottojen olevan myös kiinteistönomistajille erinomaisia.

Ne ovat yli kaksinkertaisia perinteisiin kiinteistösijoituksiin verrattuna. Energiankäytön tehostaminen nostaa myös kiinteistöjen arvoa merkittävästi. Tämän asian oivaltaminen ja tilanteen muuttaminen edellyttävät kuitenkin uuden liiketoiminnan mahdollistavaa ajatustavan- ja liiketoimintamallin muutosta. Junnilan kanssa samasta teemasta luennoi myös Caverion Suomi Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hacklin, joka tarkasteli teemaa energiapalvelujen tuottajan näkökulmasta. Hänen mukaansa tulevaisuudessa pääroolissa on elinkaarivastuun kantaja, joka pystyy vastaamaan kiinteistönomistajalle siitä, että kiinteistö toimii suunnitellusti. Käyttökustannukset pysyvät kurissa, ja tarkoituksenmukaiset olosuhteet tarjotaan käyttäjille energiatehokkaasti. Aalto-yliopiston professori Peter Lund kertoi näkemyksistään rakennusten energiahuollon näkökulmasta. Hän suositteli aurinko- ja tuulienergian käytön lisäämistä, joiden kehityksessä Suomi on hänen mukaansa jäänyt pahasti jälkeen. Nämä uudet energiateknologiat tulevat hänen mukaansa muodostamaan energiapolitiikan ytimen tulevaisuudessa, ja esimerkiksi viimeisten 5-6 vuoden aikana aurinkosähköpaneelien hinnat ovat laskeneet yli 80 %. Lundin mukaan aurinkosähkö rakennuksen osana voisi Suomessakin tuottaa sähköä kuluttajasähkön hinnalla, kunhan markkinat vain saataisiin avautumaan. Aurinkosähkön saantia testattiin Hyvinkäällä viime vuonna, kun asuntomessuille toteutettiin VILLA ISOVER -nettonollaenergiatalo. Vuoden kestäneet mittaukset osoittivat kuitenkin, että aurinkosähkön saanti oli vielä useita kymmeniä prosentteja alle arvioidun. Talo ei näin ollen päässyt tavoitteeseensa, eli ostetun ja myydyn energian tasapainoon. Mittauksia jatketaan. Seminaarissa esiteltiin myös Helsingin kaupungin kokemuksia aurinkosähkön käytöstä, jotka nekin olivat huonoja. Tehtyjen investointien takaisinmaksuaika oli kuitenkin peräti 27 vuotta, joten saamme varmasti ajan mittaan kuulla toisenlaisia tuloksia.

Miten määritellä Suomessa nZEB ? Koko seminaarin avainkysymykseksi muodostui EPBD:n vaatima lähes nollaenergiarakennus, nZEB. Kireän toteutusaikataulun vuoksi nZEB:n

vaatimustaso olisi pian saatava valmiiksi, jotta suunnittelu saisi nopeasti oikeat lähtökohdat. Vaatimus voi olla kansallinen, kunhan se on komission hyväksymien periaatteiden mukainen. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä esitteli seminaarissa asian taustaa ja nykyistä valmisteluvaihetta. Valtiovallan ja rakennusteollisuuden yhteisellä FInZEB-hankkeella pyritään kokoamaan alan oma näkemys nollaenergiarakennuksen määritelmäksi Suomessa. Työhön osallistuminen on merkittävää siis kaikille asiasta kiinnostuneille. Samassa yhteydessä käsitellään myös uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskevan, niin sanotun RES-direktiivin soveltamista Suomen oloihin. Sen implementointia koskeva hallituksen ehdotus lähtee lausunnolle ensi vuoden alussa ja tulee luultavasti voimaan vuoden 2017 alusta.

SEMINAARIN esitykset ovat luettavissa järjestäjän nettisivuilla www.finvac.fi

Seminaarissa Kalliomäki korosti, että vaikka asia otetaankin huomioon, ei EPBD-direktiivin lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä edellytä pakollista paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa. Tämä tarkoittanee sitä, että esimerkiksi kaukolämmitykseen kytkettävältä rakennukselta ei tarvitse vaatia paikallista uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Kalliomäki kertoi myös, että EU on antanut ekosuunnitteludirektiivin, joka käsittelee energian käyttöön vaikuttavien laitteiden energiatehokkuutta. Sen pohjalta annettuja komission asetuksia sovelletaan kaikissa jäsenmaissa ilman kansallista toimeenpanoa. Muun muassa hehkulamppujen kielto oli aikanaan tällainen sitova asetus. Rakennustuotteiden ekosuunnittelusäädökset kuuluvat nekin ympäristöministeriön toimialaan ja muut työ- ja elinkeinoministeriön eli käytännössä

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 33

33 28.11.2014 3:42:59

energiaviraston toimialaan. Kaikessa rakentamiseen liittyvässä on kuitenkin aina muistettava myös rakennustuoteasetuksen vaatimukset, joita valvovat ympäristöministeriö ja rakennusvalvonta. EU:n rakentamista ohjaavia direktiivejä tukevat eurooppalaiset CENstandardit, joiden uusiminen EPBD:n osalta on jo aloitettu. Asiasta kertoi professori Jarek Kurnitski, joka toimii alan professorina sekä Aaltoyliopistossa että Tallinnassa. Standardipaketti on laaja, sillä se sisältää myös sisäilmastoon liittyviä standardeja. Sen valmistelu on parhaillaan aktiivisessa vaiheessa, joten kommentit siitä toivotaan ensi vuoden alkupuolella. Varsinaiselle lausuntokierrokselle ne lähtenevät loppuvuodesta, ja vasta vuonna 2016 niiden odotetaan olevan käytettävissä.

Uusia keinoja energiansäästöön Energiataloudellisuus on tärkeää, mutta aina on silti muistettava, että

rakennusta ei tehdä kuluttamaan ja säästämään energiaa. Se tehdään kuluttajia, ihmisiä, varten. Tätä asiaa korosti tekniikan-lisensiaatti Mika Vuolle, joka on ollut keskeinen henkilö Suomessa energiatalouteen ja sisäilmastoon liittyvien laskentamenetelmien kehittämisessä. Hänestä rakennushankkeen energiatehokkuuden ohjaamiseen ei tulisi käyttää E-lukua, vaan tavoite-energiakulutuslaskentaa. Sen avulla voidaan ottaa huomioon sekä kaikki tarvittavat energiavirrat että rakennuksen suunniteltu käyttö ja näin tehdä kyseisen hankkeen kannalta parhaat energiatehokkuuden ratkaisut. Samantapaisia ajatuksia esitteli seminaarissa arkkitehti Kimmo Lylynkangas, joka niin ikään on tehnyt paljon töitä energiatehokkuuden parissa. Erityisesti korjausrakentamisessa voidaan saavuttaa suuriakin energiansäästöjä käyttämällä keinoja, jotka eivät näy E-lukulaskennassa. Hänen mukaansa E-luku saattaa olla turha välivaihe tulevaisuuden energia-

tarkasteluja ja päästövähennystavoitteita ajatellen. Sisäilmaston merkitystä rakentamisessa ja rakennusten käytössä korosti omassa esityksessään Aalto-yliopiston adjunct professori Risto Kosonen, joka päätyönään toimii myös Halton Oyn kehitys- ja johtotehtävissä. Sisäilman huonot olosuhteet tulevat hänen mukaansa erityisen kalliiksi. Sisäilmaston laatuun vaikuttavien tekijöiden hinta vastaa vain muutamaa prosenttia tilan kokonaiskustannuksista. Vaikka parempien olosuhteiden aiheuttama parannus työtehoon olisi vain 1 %, on toimenpide jo kannattava – puhumattakaan työntekijöiden paremmasta viihtyvyydestä, oireilusta ja sairastumisista. Nykyisillä teknisesti kehittyneillä järjestelmillä tällainen parannus voidaan saada aikaan erittäin taloudellisesti ja energiaakin säästäen. 

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 34

28.11.2014 3:43:01

Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsenet A AAF International Aalto-yliopisto/TKK Dipoli Ahma insinöörit Oy Amiedu Ami-säätiö Air Wise Oy Asynea Oy AIRIX Talotekniikka Oy Allaway Oy Allergia- ja Astmaliitto ry Amestec Oy Amiedu Ami-säätiö Ardex Oy Asianajotoimisto Allianssi Oy Asianajotoimisto Evon Lakipalvelu Oy Asplan Oy Insinööritoimisto ASTQ Supply House Oy Asumisterveysliitto AsTe ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Asynea Oy RAKLI ry B BASF Oy Baumedi Oy Betton Oy Binja Oy C Camfil Oy Caverion Suomi Oy Claeris Oy CleanSide Oy ClimaConsult Finland Oy Climecon Oy Copla Oy D Decocoat Oy Deekax Air Oy Delete Kunnostuspalvelut Oy Difina Oy Dir-Air Oy E ebm-papst Oy Ekovilla Oy EMC Emator Oy Energiarakenne Oy Ensto Enervent Oy EsKon Oy Euro-Service Oy Ewona Finland Oy F Fanison Oy Filterpak Oy Finnmap Consulting Oy

FI-Service Oy Fläkt Woods Oy Forbo Flooring Finland Oy G Genano Oy Ltd

Mukavax Oy Mundus Aer Oy Munters Finland Oy Muottikolmio Oy MTR-Isännöinti Oy

H Halton Oy Harvel Oy Happo Solutions Oy Helsingin Energia Helsingin Kuivaustekniikka Oy Helsingin Rakennus ja Saneeraus Oy Hengitysliitto ry Honkarakenne Oyj

N NatureVention Oy NCC Rakennus Oy Niemi & Kari Oy Noisetek Oy Ab Nuohousalan Keskusliitto

I Ilmalinja Oy Ilmasäätö Oy IMU-TEC Oy Ins.tsto AX-LVI Oy Ins.tsto Granlund Kuopio Oy Ins.tsto Jormakka Oy Ins.tsto J. Markkanen Oy Ins.tsto Uusimäki Oy Inspecta Oy Inspector Sec Oy ISS Palvelut Isännöitsijätoim. Helin ja Soppela Oy IVPLUS Oy K Keski-Suomen Tarkastustalo Oy Kiilto Oy Knauf Oy Koja Oy Konekomppania Oy KorpiKorpi Oy Kryotherm Oy L Labroc Oy Lassila & Tikanoja Oyj Lifa Air Oy Ltd LTQ-Partners Oy LVI-Trio Oy M Matti Eklund Oy Mecastep Oy MEDAIR Oy Meranti Siivouspalvelut Ky MetropoliLab Oy Microbe Control Finland Oy Mikrobioni Oy Mikrosem Oy MIP Electronics Oy Mobair

O OP-Keskus OSK Ositum Oy Oy Hydrocell Ltd. Oy Lapetek Ab Oy Lindab Ab Oy Sonesta Ab P Pamon Oy Parma Oy Paroc Oy Ab Pietiko Oy Pinalto Oy Poistoa Oy Polygon Finland Oy PSL Oy Puhtaustieto PT Oy PTS-Kiinteistötekniikka Oy Pöyry Finland Oy R Rak.ins.tsto P & T Jauhiainen Oy Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO Rakennustietosäätiö RTS Rakennusvalvonta Ari Laamanen Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy Ramboll Finland Oy Retermia Oy Rettig Lämpö Oy RF SensIT Oy RH Sisäilmatutkimus Oy RTK-Palvelu Oy RTV-Yhtymä Oy Rudus Oy S Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Saint-Gobain Weber Oy Ab Saipu Oy Sandbox Oy Scanoffice Oy Schneider Electric Buildings Finland Oy Senaatti-kiinteistöt Sirate Oy

Sisäilmainsinöörit Oy Sisäilmamestarit Sisäilmatalo Kärki Oy Si-Tecno Oy SK Tuote Oy Skanska Oy SOL Palvelut Oy SRV Yhtiöt Oyj Stravent Oy Strong Finland Oy Suomen Ilmanvaihdon Puhdistus Oy Suomen Isännöintiliitto ry Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry Suomen Radonhallinta Oy Suomen Rakennusterveyspalvelut Suomen Sisäilmakeskus Oy Suomen Talokeskus Oy Suomen Terveysilma Oy Suorakanava Oy Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL Swegon Oy Ab Systemair Oy T Tarkett Oy Tehopuhdistus Vesa Toiviainen Oy Teknocalor Oy Ab Teknos Oy Tikkurila Oyj TKR-Marketing Oy Torsten Salaojaremontit TPA Andersson Oy Tulikivi Oyj Työterveyslaitos U UniqAir Uponor Suomi Oy V Vahanen Oy Vahinko Werker Oy Vakatuuli Oy Vallox Oy Verisure Oy Vesivahinkotekniikka VVT Oy VitaTerveyspalvelut Oy, Vita Laboratorio W Wise Group Finland Oy WSP Finland Oy Y Yleissiivous Oy

SISÄILMAUUTISET 2|2014

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 35

35 28.11.2014 3:43:03

5 1 0 2 i kus r s e a k a u s n s i e m e 15 M s 0 2 o . t 3 . s 1 a 1 Sisäilm

Järjestyksessä 30. Sisäilmastoseminaari järjestetään ensi vuonna 11. maaliskuuta Messukeskuksen kongressiaueella. Seminaari on osallistujille maksuton, mutta seminaarijulkaisu on maksullinen.

Sisäilmaston tarkastuslistoja Sisäilmayhdistys on laatinut useita tarkastuslistoja, joissa yhdellä A4-arkilla kerrotaan sisäilmastoon liittyvistä asioista ja tarvittavista parannustoimenpiteistä. Näiden informatiivisten tarkastuslistojen aihepiireinä ovat muun muassa: -

Korjaa sisäilmasto kerralla kuntoon Terveen talon tuntomerkit Toimiiko ilmanvaihto Sisäilmaston tarkastuslista pientalorakentajalle Terveen koulun tuntomerkit Terveen päiväkodin tuntomerkit Sisäilmariskit Sisäilmaston tarkastuslista kerrostalon ostajalle

Näitä tarkastuslistoja sekä sisäilmainfopisteoppaita saa meiltä maksutta erilaisiin tilaisuuksiin jaeltavaksi. Yhteydenotot: aila.laine-sarkkinen@sisailmayhdistys.fi.

Sisailmauutiset_2_14_29.indd 36

28.11.2014 3:43:07