Uljas 4/2011

2011

4

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Puolesta äänestäjät Strategiatyö johdatti ISYY:n paratiisiin. » 4-5 94 prosenttia eduskuntatyrkyistä sitoisi opintotuen indeksiin. » 6-7

grafex

Sielun Veljet

Kevät!

”AD5-tason työntekijän alkupalkka on 4369€ kuukaudessa

Luolaundulaattikin äänestää.

Sisällys | Ennusmerkkejä

Ennakkolippujen myynti on alkanut Ilosaarirockin verkkokauppa www.ilosaarirock.fi Joensuu: Kerubi, Carelicum, Karjalan Musiikki, Levy-Eskot Kitee: Kiteen Kirjainfo Kuopio: Levykauppa Äx Lieksa: Lieksan Datahuolto Mikkeli: Savon Musiikki Nurmes: Jimmari Outokumpu: Kirja-Kaivos Savonlinna: Soitinkulma Varkaus: Muusan Kirjakauppa Itä-Suomen Yliopiston YO-kunta (Joensuu, Kuopio ja Savonlinna)

Aphex Twin (UK) • Blackfield (UK/ISR) Buzzcocks (UK) • Gentleman (GER) Iced Earth (USA) • Kvelertak (NOR) Melt-Banana (JPN) • Ojos De Brujo (SPA) The Exploited (UK) • Kate Nash (UK) Red Sparowes (USA) Katso kaikki varmistuneet esiintyjät www.ilosaarirock.fi

Pääkirjoitus | Uljas linja

8-9 12-13 14-17

Imaami Anas Hajjar toivoo

imaamikoulusta suomalaisiin korkeakouluihin. Se auttaisi muslimeja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisessa.

Aloitteleva virkamies pääsee Eu-

roopan Unionissa suoraan yli neljän tonnin kuukausipalkalle. Kilpailu työpaikoista onkin kovaa.

Nuorenkin kannattaa äänestää, koska

Puolesta äänestäjä ainakin tekee niin. Vaalikoneista ei ehdokasta välttämättä kannata hakea.

18-19 26-27 32-33 Viimeistään Jonathan Safran Foerin Eläinten syömisestä on sellainen rätinki, ettei sen luettuaan voi haluta syödä lihaa. Miksi sitä syödään edelleen?

Professori vakuuttaa, että sijoittaminen kannattaa aina

– myös opiskelijalle. Markkinoiden voittaminen onnistuu maalaisjärjellä.

Filosofi Jukka Hankamäen mielestä naisten

täytyy valita joko ura tai lasten teko. Molempia ei nainen voi saada. Kirjassaan hän esittelee muitakin harkitun epäkorrekteja kantoja

Humoro nigra | Terveisiä paratiisista!

Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Matti Sevenius Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 576 8421 valto.merta@uef.fi Kansikuva

Jarkko Kumpulainen

2

Uljas 3 | 6. 4. 2011

Karvaperseduunarin metästäjät

M

edian väläyttelemien väittämien mukaan Vihaiset karvaperseduunarimiehet ratkaisevat nämä vaalit. Vihainen karvaperseduunarimies tuo mieleen Himalajalla vaeltavan Jetin, tuon tuntematonta lajia edustavan kahdella jalalla kävelevän punertava- tai oranssikarvaisen gorillaa muistuttavan olion.

Tulevien vaalien kannalta tarina jetistä ja karvaperseduunarista muuttuu suorastaan romanttisen haikeaksi, kun tuota tuiskussa taarpertavaa lajinsa viimeistä, harvinaista ja alkukantaista oliota ajaa suuri kaipuu. Harhaileeko vihainen karvaperseduunarimies samoin nykyajan alati muuttuvassa ja monimuotoistuvassa globaalissa todellisuudessa kaivaten menetettyä: Kekkosta? Karjaisut kuuluvat talviyössä. Ne herättävät toisissa pelkoa, mutta lajitovereille ne luovat kaivattua yhtenäisyyden tuntua. Mies huutaa miestä ja heimolla on taas reviiri.

Pro feminismi -palkittu tutkija Jiri Nieminen kyseenalaisti taannoin Soinin lanseeraamaan karvaperseduunarimiehen olemassaolon. Nieminen on tutkinut hegemonisen maskuliinisuuden käsitettä ja väittääkin, että tämän päivän menestyvä miespoliitikko on mediatähti, joka ei ainoastaan hyödynnä hegemonisen maskuliinisuuden mahdollistamia valtarakenteita luodessaan suhteita äänestäjiin, vaan myös luo käsitystä oikeanlaisesta miehisyydestä. Samalla rajataan ihanteeseen sopimattomat miehet ja naiset nössöarvoineen ulkopuolelle.

Tässä lehdessä loimme omat myyttiset hahmomme. Toinen on Puolesta äänestäjä ja toinen Suloisesti nukkuva viaton nuori, Sunuvinu. Soinin raflaavuuteen käsitteet eivät yllä, sillä vaikeahan se on kilpailla politiikan stand-upin punchlinejen kruunattoman kuninkaan kanssa.

Nämäkin myyttiset hahmot perustuvat oletukseen, että nuoret eivät äänestä ja heidän puolestaan äänestävät heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa ikäiset yhtenäisen Suomen kasvatit. Haastattelimme Kuopion torilla näitä kuvitteellisia Puolesta äänestäjiä, jotka olivat suhteellisen leppoisia, mutta pettyminen nykytilaan oli pinnassa. Laajemmin oletettuna Puolesta äänestäjät ovat kiukkuisia.

Hallituspuolueita halutaan näpäyttää vaikka samaan aikaan myönnetään, ettei protestipuolue välttämättä tule viemään maata yhtään sen parempaan suuntaan.

Mitä tulee hegemoniseen miehen malliin, niin ilmassa on talvisodan tuntua. Kaikki peliin, vaikka miesylivoima näyttää musertavalta. Se koskettaa, tavallaan, jopa omaa hegemonista osaa miehisyyteni monimuotoisuudessa, ugh. Voitto tai kuolema?

Uljas 3 | 6. 4. 2011

3

Gallup

Ollako vai eikö olla?

”700 opiskelijaa ja koulutusyksikkö merkitsisivät noin 200 työpaikan menettämistä

”

Kyseessä on 12 eri näkökulmaa todellisuuteen, jotka antavat organisaatiolle eväitä hallinnoida sitä

Äänestätkö? Miksi?

- Tiia Joensuu, Selina Tuomaala ja Reeta Kankaanpää, teksti & kuvat

UEF:n urut | Kova peli

Joensuu Juho Suokas englannin kääntäminen, 3. vsk.

- Äänestän. Jos ei äänestä, niin se on tavallaan ääni niille, jotka saavat muuten eniten ääniä. Se on kuitenkin olennainen vaikuttamisen muoto ja olisi tyhmää jättää se käyttämättä.

Katja Reijonen kirjallisuus, 4. vsk.

- Kyllä. Se on mielestäni tapa vaikuttaa asioihin, jotka koskettavat meitä kaikkia. On ärsyttävää, kun valitetaan asioista, jotka ovat huonosti ja jos ei äänestä, niin silloin niistä on turha valittaa.

Savonlinna Aino Mäkitalo käsityötiede, 5.vsk.

Sähköinen tenttiminen tökkinee kesän Remontit sekä Joensuussa että Kuopiossa vaikeuttanevat sähköistä tenttimistä kesän ajan.

Syynä on hammaslääketieteellisen tilojen rakennus Kuopion Canthialla ja kirjaston remontti Joensuussa. Joensuun kirjaston aukioloajat muuttuvat jo toukokuun puolesta välistä ja se on avoinna arkisin kello 10 -14 sekä keskiviikkoisin puolestapäivästä ilta kuuteen. Kirjasto on kokonaan suljettu kuukauden verran alkaen heinäkuun puolesta välistä.

Kuopiossa sähköinen tenttitila jää puolestaan hammaslääketieteellisen tilojen jalkoihin ja se avataan uudelleen oppimiskeskuksen läheisyyteen. Atk-suunnittelija Ari Paldanius ei kuitenkaan uskalla vielä arvailla kuinka kauan sähköinen tenttiminen on Kuopiossa katkolla. ”Asia selvinnee viikon parin sisällä. Lyhimmillään tauko voi kestää pari päivää ja pisimmillään kaksi kuukautta”, kertoo Paldanius.

Asian varmistumista viivyttää Paldaniuksen mukaan se, että varsinaisen remontin alkamis-

aikataulu ei ole vielä varmistunut. Ongelmana onkin ennen kaikkea remontista aiheutuva melu.

Varsinaisen tekniikan siirtämiseen ei Paldaniuksen mukaan mene kuin muutama päivä.

Kuopiossa viime syksynä ja Joensuussa tänä keväänä käyttöön otettu sähköinen tenttiminen on vielä vähäisellä käytöllä. Kahdella kampuksella tentittävistä kaikista kursseista pystyi maaliskuussa tenttimään ainoastaan 19 kurssia sähköisesti. Oppimiskeskuksen suunnittelijan Pasi Karvosen mukaan tenttitilat sallisivat määrän kymmenkertaistamisen. ”Uutuuden jäykkyyttä. Opettajat eivät ole vielä oikein löytäneet sähköisen tenttimisen mahdollisuutta”, Karvonen kertoo.

Sähköisen tenttimisen kesätilannetta päivitetään Opinto- ja opetuspalvelukeskuksen nettisivuille.

Tarkempaa tietoa Joensuun kirjaston kesäaukioloista löytyy kirjaston omilta sivuilta.

Jarkko Kumpulainen

- Kyllä. Yhteisiin asioihin vaikuttaminen on tärkeää. Ilman kansan mielipidettä demokratia ei toteudu.

Savonlinnan säästämistä ajetaan hallitusohjelmaan

- En ole päättänyt, koska en ole katsonut vielä vaihtoehtoja. Äänestän, jos löytyy joku, jolla on samantapaiset mielipiteet kuin minulla.

Kuopio

Jere Finning kauppatieteet, 3 vsk.

- Kyllä äänestän. Vaikka yksi ääni on vain pieni pisara meressä, niin on sekin jotain!

Haluan vaikuttaa.

Niko Hurskainen kauppatieteet, 5 vsk.

- Äänestän. Kai se on velvollisuus. Että eduskunta olisi kansannäköinen.

4

Uljas 3 | 6. 4. 2011

Savonlinna, Rauma ja Hämeenlinna haluavat kirjata hallitusohjemaan opettajankoulutuksen säilymisen kaupungeissaan. Maakunnat, EteläSavo, Satakunta ja Häme ovat vetoomuksessa myös mukana. ”Yhteensä tämän vetoomuksen takana on noin puolen miljoonan asukkaan maakunnat ja 23 kansanedustajaa”, Savonlinnan kaupunginjohtaja, Janne Laine kertoo.

Laineen mukaan vetoomuksella halutaan turvata suomalainen peruskoulu ja sen pohjana oleva laadukas opettajakoulutus. ”Alueiden opettajakoulutus on taannut pätevien opettajien saamisen eri puolille Suomea kustannustehokkaasti. Savonlinnassa opettajakoulutus

on selvästi edullisempaa kuin esimerkiksi Helsingissä”, Laine muistuttaa.

Laineen mukaan opettajakoulutuksen poissiirto Savonlinnasta olisi yhtä suuri menetys Savonlinnalle kuin koko yliopiston lakkauttaminen Joensuulle. ”700 opiskelijaa ja koulutusyksikkö merkitsisivät noin 200 työpaikan menettämistä. Valtiolle jäisi Savonlinnaan tyhjiä tiloja. Lisäksi kaupungin ja valtion asuntorahaston vastuulle jäisi tyhjiä opiskelija-asuntoja. Julkistalouden kokonaisuuden kannalta tällaisessa ratkaisussa ei olisi järkeä”, Laine korostaa.

Selina Tuomaala

Vaihtarit rankkasivat UEF:n korkealle Vaihto-oppilaat ja ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat rankkasivat Itä-Suomen yliopiston Suomen toiseksi parhaaksi vaihto-opiskelupaikaksi.

Konsultointiyritys I Graduaten kyselytutkimuksessa UEF kipusi eurooppalaisten yliopistojen joukossa puolestaan kymmenenneksi. UEFin osalta tulokset julkaistiin maaliskuussa.

International Student Barometer (ISB) -tutkimus tehtiin vuonna 2010 ja UEFissa siihen vastasi yli 5000 vaihto- ja tutkinto-opiskelijaa.

Itä-Suomen vahvuuksiksi koettiin oppimisympäristöt ja oppimisen tukeminen. Kehuja saivat

kurssien organisointi ja oppimisvälineet. Yliopisto sai vaihtareilta kiitosta myös turvallisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä.

Paikallisiin ystäviin tutustuminen ja verkostoituminen puolestaan koettiin Itä-Suomen yliopistossa erityisen vaikeaksi. Samoin vaikeaksi koettiin työpaikan saaminen ja korkeat elinkustannukset. Jopa 84 prosenttia vastanneista suosittelisi UEFia vaihtopaikaksi muille opiskelijoille.

Saara Hanhela

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta laati ensimmäisen strategiansa. Yliopistolaissa säädetyn perustehtävän ympärille on haettu myös arvopohjaa tulevalle toiminnalle.

ISYY halajaa yhteistä rai-huutoa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan strategia julkistettiin maaliskuussa. Strategian laatimisessa käytetty toimintatapa on ollut käytössä muun muassa IBM:llä. Brändin ytimeen löytyi symboli rai. - Jarkko Kumpulainen, teksti & Matti Sevenius, kuvitus Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta julkisti ensimmäisen strategiansa 18. maaliskuuta Kuopiossa. Strategian julkaisuseminaariin oli puhujien lisäksi saapunut kourallinen pääasiassa ylioppilaskunnan aktiiveja. Tilanne muuttui kuitenkin juhlavaksi heti strategian esittelyvideon käynnistyessä: Taustamusiikkina pauhasi ei enempää eikä vähempää, kuin Carl Orffin mahtipontinen näyttämökantaatti Carmina Burana.

Strategiatyö sai alkunsa historian ensimmäisessä ISYY:n edustajiston kokouksessa loppuvuodesta 2009. Myöhemmin valittiin strategiatyöryhmä, jossa on ollut jäsen jokaisesta edustajistoryhmästä. ”Ihmeellistä tässä on, että strategiassa

kahdeksan eri ryhmää on päässyt konsensukseen, ei kompromissiin”, iloitsee ylioppilaskunnan puheenjohtaja ja strategiatyöryhmän vetäjä Sara Remes.

Strategia laadittiin metodilla nimeltä Stellar, jota ovat käyttäneet muun muassa IBM, Unicef ja Nokia. Seminaarissa oli puhumassa yksi työkalun kehittäjistä, markkinoinnin professori Angus Jenkinson University of Bedfordshiresta. Jenkinsonin puhe auttoi ymmärtämään konsensuksen saavuttamisen mahdollisuutta.

Jenkinsonin mukaan työkalua kehittäessä tutustuttiin eri filosofisiin maailmankatsomuksiin aina materialismista kaaosteoriaan ja tiivistettiin tulokset 12 eri kohtaan.

”Kyseessä on 12 eri näkökulmaa todellisuuteen, jotka antavat organisaatiolle eväitä hallinnoida sitä” Jenkinson kertoo.

Vaikka strategia on Remeksenkin mukaan maailmoja syleilevä, ei se ole silti kadottanut ylioppilaskunnan ydintavoitetta, joka on yliopistolaissa määritelty seuraavasti: ”Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä.” ”Nykymaailmassa keskitytään välillä liikaa kiireellisiin tärkeisiin asioihin ja unohdetaan siinä ohessa tarvittava arvokeskustelu”, perustelee Remes.

Strategia-menetelmän tavoite on määritellä, mitä organisaatio voisi parhaimmillaan olla. Remes uskoo ylioppilaskunnan pystyvän ydintehtävänsä lisäksi olemaan aito ja uskottava sivistykseen pohjaava yhteisö, ja käyttää esimerkkinä muun muassa poikkitieteellistä Yo-symposiumia. ”Tavoitteena on uusromanttinen yliop-

pilaskunta. Rokkia ja romantiikka, jossa on mukana myös särmää. Asioita pitäisi tehdä ilolla ja ylpeydellä eikä pelätä epäonnistumisia”, pohtii Remes.

Ja sitten on se kummastusta herättänyt brändin syvin olemus: Rai. ”Hallituslaiset ovat jo alkaneet tervehtiä toisiaan rai-tervehdyksellä. Se kuvastaa sitä iloa ja ylpeyttä mitä tulevan suunnittelu on herättänyt tekijöissä. Se on symboli, helppo ja yksinkertainen”, avaa Remes.

Rai tarkoittaa venäjäksi paratiisia.

1

Uutinen #

Anni Kainulainen kasvatustiede, 4.vsk.

Uljas 3 | 6. 4. 2011

5

Kampus

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen

Etsin

”Näillä lupauksilla voimme luottaa siihen, että opintotuki sidotaan indeksiin heti ensi vuoden alusta

Esko Vauhkonen

Lehdistökuva

SYL otti asiakseen tiedustella jokaisen kansanedustajaehdokkaa kantaa opintotuen indeksiin sitomiseen - Jussi Turunen, teksti

Maistereille on vielä töitä

Itä-Suomen yliopiopiston ylioppilaskunta suunnittelee rikkovansa Kuopion edesmenneen yliopiston ylioppilaskunnan hallussa olevan

Maisterin tutkinnolla työllistyy Suomessa edelleen hyvin. Tuoreen tutkimuksen mukaan vain kaksi prosenttia maistereista oli työttöminä viiden vuoden kulut-

6

Uljas 3 | 6. 4. 2011

saunanvedon maailmanennätyksen.

Opiskelijoiden on oletettavasti tarkoitus vetää sauna Kuopiosta Joensuuhun toukokuun puolivälissä.

Uutinen #

Kyselyn tuloksia

Opintotuen sitominen indeksiin puolueittain 1.1.2012 alkaen:

Millä mielellä?

- Hyvällä mielellä, sillä sain tehtyä kandia aamulla.

JOENSUU Tulkintamme mukaan tässä vapauden puistoon ilmestyneessä ystävällisesti ja ekologisesti kynttilöillä valaistussa kyltissä varoitetaan merirosvoista, jotka juoksevat pelottavan nopeasti saatuaan supervoimia ydinvoimasta.

Ydinvoiman vastaiset kynttilämielenosoitukset keräsivät kokoon tuhansia ihmisiä eri puolilla Suomea 15. maaliskuuta. Joensuussa tapahtuma keräsi paikalle lähes kaksisataa ihmistä. Paikalla puhuneet Heikki Simola ja Jussi Airaksinen muistuttivat ydinvoimaan liittyvistä suurista ja todellisista vaaroista.

Millainen olet?

- Pieni suuri mies Mikä sytyttää elämässä?

- Musiikki Haave?

- Epärealistinen haave on tulla rokkitähdeksi. Realistinen on se, että löytäisin työn, jossa viihtyisin seuraavat 20 vuotta.

Indeksiin viejät

Mitä seuraavaksi?

- Vuokko Vienolan demolle, kasvatusyhteistyö ja toimintakulttuurit.

Onko olemassa ilmaista lounasta?

- Tämä ainakin oli.

KD 96 % KESK 89 % KOK 83 % PS 94 % RKP 98 % SDP 95 % VAS 100 % VIHR 99 % Lähde ja lisätietoja: www.opintoraha.fi

saatu toteutettua vielä tänä vuonna.”

Miten sitten aiotaan varmistaa, että hanke säilyy valittujen kansanedustajien agendalistalla? ”Olemme tiiviisti yhteydessä valittuihin kansanedustajiin ja puolueorganisaatioihin myös vaalien jälkeen. Opiskelijat muistuttavat tavoitteistaan hallitusohjelman hyväksymiseen asti”, Korolainen-Virkajärvi toteaa.

Mitä hän vastaa niille, jotka pitävät opintotuen indeksiin sitomista vain vaalipuheena? ”Meillä on nyt niin vahva rintama indeksin takana, että uskomme sen pysyvän puolueiden agendalla. Työ ei missään nimessä lopu vaaleihin, vaan siitä alkaa uusi vaikuttamiskausi.”

Savon murre hämmentää muualta tulleita Kielimuuri aiheuttaa välillä vaikeiksi kärjistyviä ongelmia ihmisten välisissä suhteissa.

Tuore väitöskirja osoittaa, ettei siihen tarvita edes eri kansallisuuksia. Anne-Maria Nupponen pureutui vähän tutkittuun kysymykseen savon murteesta esitetyistä luonnehdinnoista. Hänen suomen kielen alan väitöskirjansa tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa lauantaina 9. huhtikuuta.

Nupponen haastatteli tutkimukseensa PohjoisSavoon muuttaneita länsi-, etelä- ja keskisuomalaisia, jotka tutkimuksen perusteella

kiinnittivät paljon huomiota savolaisten tapaan ilmaista itseään. Erilainen ilmaisutapa saattoi usein hankaloittaa yhteisymmärryksen syntymistä. Epäsuoruus liitettiin usein Savon murteeseen.

Eräs länsisuomalainen haastateltava kertoi, kuinka hän työpaikallaan kuuli seuraavanlaisia pyyntöjä: ”täs ois tämmönej juttu mikä ehkä saattais mahollisesti olla että tää pitäs tehä.” Länsisuomalaiselle oli yllättävää, että tämänkaltaisilla pyynnöillä odotettiin nopeaa toimintaa.

Toisaalta tutkimus myös hälvensi käsitystä pohjois-

savolaisen murteen jyrkästä erilaisuudesta muihin murteisiin. Joitakin pohjoissavolaisen murteen ominaispiirteitä löytää esimerkiksi pohjoiskarjalaisesta puheenparresta.

Nupposen väitöskirjan ”Savon murre savolaiskorvin.

Kansa murteen havainnoijana” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Aila Mielikäinen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Marjatta Palander Itä-Suomen yliopistosta.

Itä-Suomen yliopiston yksiköt jatkavat purjehdustaan sosiaalisen median maailmaan. Uusin tulokas on UEF:n kirjasto,

joka tiedottaa toiminnastaan ja tapahtumistaan nyt myös Facebookissa. Kirjasto on myös ehtinyt jo linjata poliittista kan-

Nurmio Savonlinnassa

Pasi Huttunen

Yliopiston kirjasto politisoitui tua valmistumisesta. Työttömyyttä oli kokenut kolmannes. Tutkimuksen ovat toimittaneet Antero Puhakka ja Visa Tuominen Itä-Suomen yliopistosta.

KUOPIO Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta tenttasi Pohjois-Savon vaalipiirin nuoria eduskunta vaaliehdokkaita maaliskuun lopussa. Tentti teemat kiertelivät SYL:n vaaliteemojen tuntumassa. SYL on juoninut ehdokkaiden päänmenoksi sen verran, että se kuvauttaa jokaisen vaalipaneelissa olleen ehdokkaan, joka on lupautunut kannattamaan opintotuen sitomista indeksiin. Kuvassa Aki Järvinen (Muutos 2011), Heidi Komulainen (Vas.), Juha-Pekka Rusanen (Kesk.), Jarno Kotajärvi (Sit.), Sara Sajaniemi (Vihr.), Aino Syrjänen (KD), Nelli Kari (Kok.) ja Markus Pöyri (Ps.).

Selina Tuomaala, teksti & kuva

ISYY maailmanennätysjahtiin

2

Selina Tuomaala, teksti & kuva

Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi (keskellä) on tyytyväinen kyselyn tulokseen eikä se hänen mukaansa jätä puolueille eikä ehdokkaille varaa venkoiluun.

Ehdokkaista 94 prosenttia haluaa opintotuen indeksiin. Tämä käy ilmi Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto (SAMOK) ry:n toteuttaman soittokierroksen tuloksista. Soittokierros toteutettiin yhteistyössä ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa. Helmi–maaliskuussa opiskelijat soittelivat ehdokkaille ja tavoittivat 84 prosenttia eduskuntapuolueiden ehdokkaista eli 1415 henkilöä.

Soittokierroksen tulosten mukaan 94 prosenttia kaikkien vaalipiirien ja nykyisten eduskuntapuolueiden ehdokkaista haluaa sitoa opintotuen indeksiin vuoden 2012 alusta.

Tällä halutaan estää opintotuen ostovoiman heikentyminen elinkustannusten noustessa.

SYL:n puheenjohtaja Katri KorolainenVirkajärvi iloitsee kyselyn tuloksista. ”Näillä lupauksilla voimme luottaa siihen, että opintotuki sidotaan indeksiin heti ensi vuoden alusta”, Korolainen-Virkajärvi kertoo.

Tulos ei hänen mukaansa jätä puolueille eikä ehdokkaille varaa venkoiluun, sillä opiskelijat on huomioitava seuraavassa hallitusohjelmassa. ”Joukko näyttää varsin kattavalta ja olemme erittäin tyytyväisiä tähän tulokseen. 94 prosentin kannatus opiskelijoiden ykköstavoitteelle on vahva viesti siitä, että se kuullaan tulevassa hallitusohjelmassa.

Tästä eteenpäin jatkamme töitä siinä, että lupaukset myös toteutuvat käytännössä ja opintotuen indeksiin sitominen on puolueiden prioriteeteissa hallitusohjelmaa kirjoittaessa”, Korolainen-Virkajärvi painottaa.

Puheenjohtajaa on varmoilla mielin hankkeen toteutumisen suhteen. Hänen mielestään lähtökohtana pidetään, että se lyö läpi. ”Lähdemme toki siitä, että indeksiin sitominen toteutetaan. Jo viime syksyn budjettikäsittelyssä kaikkien puolueiden edustajat pahoittelivat, ettei indeksisidontaa

L

Ydinvoiman uusi uhka

astentarhanopettajaksi valmistuva Esko säteili auringon kanssa kilpaa syödessään Uljaan ilmaista lounasta. Aamu oli mennyt kandia naputellessa ja sisäistä Sokratesta etsiskellessä. Musiikin monitoimimies kertoi musisoivansa bändeissä Preeria, Paskahalvaus ja Missile. Välkyn makaronilaatikko upposi vatsaan jo toista päivää peräkkäin.

Pasi Huttunen, teksti & kuva

Ehdokkaat tukevat indeksiin sitomista

Tiedekunta: Filosofinen tiedekunta, kasvatustiede, varhaiskasvatustiede Vuosikurssi: 3. vsk.

Syntymäpaikka: Mikkeli Motto: Elä tänään, maksa laskut myöhemmin!

Harrastukset: Musiikki ja palloilulajit Ruoka: Makaronilaatikko Paikka: Ravintola Välkky

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

taansa tykkäämällä Postmodernin tekotaiteen ystävät -sivusta.

Pasi Huttunen

SAVONLINNA Tuomari Nurmio kävi 26. maaliskuuta jytisyttämässä poljennollaan Savonlinnasalin Wanhan Kasinon esiintymislavaa. Mukana menossa olivat laatikkokitara ja puoliso Liisa Eskola. Ensimmäisen setin Nurmio duetoi Eskolan kanssa englanniksi. Jälkimmäisen puoliskon Nurmio esiintyi soolona suomeksi. Rahealla saundilla lauletut legendaariset hitit saivat keski-ikäiseen yleisöön eloa tanssilattialla.

Uljas 3 | 6. 4. 2011

7

Kampus

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen

”

Hinnasta ei ole sovittu, eikä myöskään puhuttu siitä pitäisikö autoilevan opiskelijan vähän kävellä vai ei

”Maallisen tieteen aloilla tarvitaan asiantuntijoita ja sama pätee uskontoihin

Lehdistökuva

Yliopiston p-alueen maksullisuus päätös poiki oikaisun Joensuussa yliopistorakennuksen vieressä sijaitsevaa Kenttämiehen paikoitusaluetta ollaan puuhaamassa maksulliseksi, koska kaupungilla ei ole varaa päällystää sitä. Päätöksestä tehdyssä oikaisuvaatimuksessa epäillään, että kaupunki on maksattamassa parkkipaikan remontin opiskelijoilla. - Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Suomen islamilaisen yhdyskunnan imami Anas Hajjar toimi mentorina myös Ylen esittämässä Muslimielämää tosi-tv -sarjassa. Hän kannattaa lämpimästi imaamikoulutuksen

järjestämistä suomalaisissa korkeakouluissa.

Suomen islamilainen yhteisö toivoo Suomeen yliopistotason islamin opetusta. Tämä auttaisi muslimeja sopeutumaan yhteiskuntaan. Koulutus tarjoaisi kristityille ja muslimeille yhtäläiset mahdollisuudet oppineiden koulutukseen. Rahoitus ja tieteellisen osaamisen puute ovat kuitenkin esteenä. - Hanna Savisaari, teksti Imaamikoulutuksen järjestäminen Suomessa auttaisi Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjarin mukaan muslimeja sopeutumaan maahan. Näin pystyttäisiin oppimaan uskonnosta kotimaassa, eikä vastauksia tarvitsisi hakea muualta Euroopasta tai vielä kauempaa. ”Uskonnon koulutus on tärkeä asia. Imaameja, uskontoon kouluttautuneita tai oppineita ei ole riittävästi palvelemaan yhteisön tarpeita.

Nykytilanteessa on matkustettava ulkomaille saadakseen oppia. Suomesta lähdetään opiskelemaan Ranskaan, Egyptiin, Saudi-Arabiaan,

8

Uljas 3 | 6. 4. 2011

Libanoniin, Jordaniaan, Syyriaan ja Irakiin”, toteaa palkkatyötään lääkärinä paiskiva Hajjar. ”Maallisen tieteen aloilla tarvitaan asiantuntijoita ja sama pätee uskontoihin. Vain sen takia, että joku on muslimi, ei häneltä voida kysyä fatwoja tai oppineen tason kysymyksiä. Ei satunnaiselta ohikulkijaltakaan kysytä, kestääkö tuo silta vai ei, vaan luotetaan ennemmin insinöörin laskelmiin”, vertaa Hajjar.

Suomen Islamilaisen Neuvoston pyrkimyksenä on saada Suomeen hyvin kouluttautuneita uskonnon tuntijoita, jotka samalla tietävät suomalaisesta yhteiskunnasta, sen kulttuurista

Islamin oppineet Imaami on islamilainen johtaja. Suomessa imaamit vastaavat uskonnollisista toimituksista. Suurin osa heistä on itseoppineita.

Fatwa on uskonnollinen lausuma tai tulkinta. Muslimi voi esittää kysymyksen pätevöityneelle uskonoppineelle, joka perustaa vastauksensa uskontoon ja lakiin.

Suomen Islamilainen Neuvosto SINE toimii islamilaisten yhteisöjen edustajana Suomessa.

Lähteet: http://www.sine.fi, Wikipedia

ja tavoista. He pystyisivät huolehtimaan myös pätevien uskonnon opettajien koulutuksesta.

Myös Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian yliopistonlehtori, FT Teuvo Laitila uskoo, että oppineiden koulutus kotimaassaan voisi auttaa muslimien integroitumisessa yhteiskuntaan positiivisella tavalla. ”Joissakin yhteyksissä on nostettu esiin

Uutinen #

Radikalisoituuko islam ilman suomalaista imaamikoulutusta?

3

pelko, että radikaali islam saattaa levitä Suomeenkin, jos oppi joudutaan hakemaan vaikkapa Saudi-Arabiasta tai Libanonista. Siellä arvomaailma on kirjavampaa ja väkivaltainen äärilaitakin saa äänensä kuuluville.”

Suurimpana esteenä imaamikoulutuksen aloittamiselle Laitila näkee resurssien puutteen. ”Omassa yliopistossamme ei toistaiseksi ole ainuttakaan islamin erikoisasiantuntijaa. Oma kysymyksensä on tietysti valtiovallan ja yliopiston tahto rahoittaa uutta koulutusalaa, joka todennäköisesti tulisi jakamaan mielipiteitä.”

4

Uutinen #

Joensuun kaupunginhallitus haluaa yksityistää Kenttämiehentien paikoitusalueen yliopiston vieressä Joensuussa. Yksityistämisen myötä pysäköinti muuttuisi maksulliseksi myös opiskelijoille. Kaupungin hallituksen puheenjohtajan Matti Väistön mukaan pysäköintimaksujen suuruudesta ei ole vielä neuvoteltu vuokraajan kanssa.

Vuokrasopimus on tarkoitus solmia Joensuun Pysäköinti Oy:n kanssa, jonka on tarkoitus päällystää ja kattaa kustannukset pysäköintimaksuilla. Hankkeen kustannusarvio on 732 000 euroa. Sopimus on vielä tällä hetkellä allekirjoittamatta.

Kaupunki omistaa yhtiön osakekannasta noin 80 prosenttia.

Kaupungin hallituksen päätöksessä painotetaan eri käyttäjäryhmien huomioon ottamista maksuja määriteltäessä. Lopulta maksun suuruuden päättää kuitenkin Joensuun Pysäköinti Oy itsenäisesti. ”Hinnasta ei ole sovittu, eikä myöskään puhuttu siitä pitäisikö autoilevan opiskelijan vähän kävellä vai ei”, Väistö näpäyttää. ”Rahaa annettaisiin, jos olisi. Parkkipaikan kunto on kuitenkin niin huono, että erityisesti sateisina kesinä sieltä kantautuu kävijöiden mukana kuraa Carelia-saliin ja muihin yliopiston saleihin saakka. Asiasta on tullut palautetta, emmekä keksineet muuta ratkaisua kuin vuokrata alueen”, Väistö jatkaa.

Maksutonta pysäköintiä haikailevalle opiskelijalle Väistö ehdottaa jatkossa jäähallin takana olevaa maksutonta aluetta tai raviradan pysäköintialuetta.

Alustavasti parkkipaikan pitäisi olla valmiina vuoden 2011 aikana. Päätöksestä on kuitenkin jätetty oikaisuvaatimus, joka todennäköisesti viivästyttää hanketta. Oi-

kaisuvaateen tehneen opiskelijan ja Kinnulan entisen kunnanjohtajan Kauko-Pekka Moilasen mielestä alue on käytännössä kokonaan Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden käytössä. Moilanen kokee, että kaupunki on laittamassa opiskelijat maksajiksi parkkipaikkaremontille, ja samalla entistä ahtaammalle taloudellisesti.

Moilasen mukaan myös kaupunginhallinnon tavassa esitellä asia on puutteita.

Hänen mukaansa esittelyssä ei oteta tarpeeksi huomioon kuluja, jotka kaupungille itselleen koituisi alueen päällystämisestä, eikä sitä miten opiskelijoille taataan maksuton pysäköinti. Moilanen vetoaa myös yliopistoon, että se käyttäisi osan neljän miljoonan euron ylijäämästään päällystykseen.

Lisäksi Moilanen kokee, että kaupunginhallitus on ylittänyt päätöksessä toimivaltuutensa, koska hänen mielestään 30 vuodeksi laadittu vuokrasopimus olisi pitänyt hyväksyttää valtuustolla.

Jossain vaiheessa väläyteltyä kaksikerroksista pysäköintihallia ei olla puheenjohtaja Väistön mukaan tällä erää rakentamassa.

Päällystämätön kenttämiehentien paikoistusalue on aiheuttanut närää erityisesti Carelia-salin konserttivieraiden parissa.

Uusi viestintäjohtaja täyttää tyhjät takit Itä-Suomen yliopiston uutena viestintäjohtajana aloitti huhtikuun alussa Eero Tuomisto, 54, päätoimipaikkanaan Joensuun kampus. Itä-Suomen yliopiston

verkkolehden Oivan haastattelussa hän arvioi, että yliopistossa tarvitaan nyt uutta verta ulkopuolelta. ”Monella saattaa olla tällä hetkellä vähän

takki tyhjänä”, hän arvioi Oivalle. Yliopiston vahvuutena hän pitää sen laaja-alaisuutta.

Tuomisto on suorittanut kansainvälisen politiikan maisteritutkinnon Yhdysvallois-

sa ja toiminut Kauppalehden päätoimittajan työn lisäksi toimitussihteerinä ruotsalaisessa Dagens Industrissa sekä virolaisessa Äri Päev -talouslehdessä.

Uljas 3 | 6. 4. 2011

9

Heidi Komulainen

ä y t h ä s y p y y s Hyvä

Sosiaalityöntekijä (YTM), Kuopio heidikomulainen.vas.fi

Pieni

t auton, Meillä tankkaa intolassa teen rav syöt vatsan täy kset marketista. t osto ja teet edullise h. Vappunakin!

Joka päivä 24

pienemmän

puolella

22

Pohjois-Savo

www.abcasemat.fi

Niirala

24 h

Niiralankatu 25 Kuopio, puh. 010 762 9803 Puhelun hinta: 0,0828 €/puhelu + 0,1199 €/min.

Opiskelijaterveydenhuolto kuntoon.

Opintotuki sidottava indeksiin.

Markku Kiljander

mielisairaanhoitaja, perheterapeutti

“Ihminen mielessä ja päätöksissä”

38

ilmoituksen maksaa ehdokkaan tukiryhmä

Puikkari Bailaa pe - la! voimassa 1.1.2011 alkaen

Kuopio

Lapin Kulta III .........3€

(0.4 l, 4,7 %)

KEVÄÄN TENTIT!

Meillä alennus 15 % 31.5. 2011 saakka

Upcider hanasiiderit .3€

(0.33 l, 4,7 %)

La 9.4. Blackfoot (USA) Lämppäri: The Slidemobile PRISMA KUOPIO

Tervetuloa - Bienvenue

Paratiisi-Oscarin Mystinen Maailma 13.4. - 5.6.2011 Joensuun taidemuseo Kirkkokatu 23 80100 Joensuu avoinna: ti , to - su 11-16, ke 11-20

Minna Canthin katu 16, Kuopio

Opiskelija-alennus ruokalistaruoista

-10% Voimassa su-to

La 16.4. Movetron To 21.4. Uniikki Pe 22.4. Kalle Päätalo Su 24.4. Francine Pe 29.4. Sonata Arctica

Hittiorkesteri Aimo

Kuopio

peeassaravintolat.fi

La 7.5. Popeda Ennakkoliput Lukemalta!

Oikeudet muutoksiin pidätetään

Iisalmi Varkaus Kuopio

Uljas 3 | 6. 4. 2011

Wentus Blues Band

La 30.4. ISYY:n Wappubileet!

Pääsymaksut: ark. 2,5 4,5e la/su 2e, alle 7 v. lapset ilmaiseksi

10

Pe 15.4. Blues iltamat!

Benvenuto – Lämpimästi tervetuloa!

Maaherrankatu 5, Kuopio • puh. 010 762 9500 (puhelun hinta 0,0828 €/puhelu + 0,1199 €/min)

www.peeassaravintolat.fi • Tsekkaa ohjelma www.puikkari.fi

Uljas 3 | 6. 4. 2011

11

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen

Kolumni | Köysiä

Kilpailulla EU virkaan Euroopan unioni rekrytoi tänäkin vuonna satoja uusia työntekijöitä. Työpaikka EU:lla on kirjaimellisesti kovan kilpailun takana, mutta pitkä prosessi palkitsee lopulta. - Niko Salovaara, teksti & Joona Sipi, kuva

Tie virkamieheksi on pitkä ja monivaiheinen, mutta EU-sihteeristö tarjoaa

opastusta haun eri vaiheisiin.

UEF ei kelpuuttaisi Gaddafin rahoja Yliopistot on oikeusasemansa muutoksen myötä pakotettu kerjuulle, mutta onko varainhankinnalla rajoja? Englannissa London School of Economics joutui ikävään valoon, kun medioissa levisi tieto Saif al-Islam Gaddafin sille tekemästä 1,75 miljoonan euron arvoisesta

12

Uljas 3 | 6. 4. 2011

lahjoituksesta. Rehtori Perttu Vartiainen vakuuttaa, että Itä-Suomen yliopisto ei voisi ottaa vastaan moista lahjoitusta. ” Toimimme yliopistojen yleisten arvojen mukaan, joihin kuuluu eettisyys. Gaddafin lahjoitus olisi taatusti tippunut pois. Tieteen va-

tämänvuotiseen kilpailuun on 14.4.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen osoitteessa www.europa.eu/epso

5

Uutinen #

Kilpailun avanneen tiedotustilaisuuden lopuksi Joensuun kaupungin kulttuurijohtaja Janna Puumalainen kertoi kokemuksistaan EU-virkamiehenä. Puumalainen arvosti erityisesti tehtävästä toiseen siirtymisen helppoutta sekä työpaikkojen monikulttuurisuutta. Itse hakuprosessi on kuitenkin vaativa ja työskentely huippuosaajien kanssa rankkaa. ”Jos siis haluatte päästä helpolla, älkää hakeko”, totesi hymyilevä Puumalainen lopuksi.

Viimeinen ilmoittautumispäivä

pauttakaan ei mikään lahjoitus saa rajata ja oikeudenmukaisuus tulee ottaa huomioon varoja käytettäessä.”

Vartiainen korostaa, että asiasta käytävä keskustelu on hyvin tärkeää.

Pasi Huttunen

Opiskelijan sitomisesta

T

ämä kirjoitus on sidottu indeksiin.

Sen reaaliarvo on heikentynyt noin 13 prosenttia vuodesta 1992, jolloin Esko Ahon porvarihallitus laman syövereissä antoi opiskelijoille maukkaan armopalan: paremmat kolumn... siis, suuremman opintorahan.

Nyt vaalien alla voi kampuksen käytävillä tavata nuoren poliitikon, joka toistelee harkittua fraasia naarmuuntuneen vinyylin lailla: ”Opintotuki on sidottava indeksiin. Se on ainoa vähimmäisetuus, jota ei ole sidottu elinkustannusindeksiin.” Indeksiin sitominen on myös Suomen ylioppilaskuntien liiton eli niin sanotun ”ylioppilasliikkeen” tärkein vaalitavoite. Massiivisen kampanjan tavoitteena on ”säilyttää opintorahan taso edes kustannuskehitystä vastaavana”.

Indeksiin sitomisessa ei ole kenenkään mielestä mitään vikaa. Politiikan postimyyntikuvastoista ei ole tavattu ehdokasta, joka erityisesti kampanjoisi opintotuen sitomista vastaan. Sitomisen ajatus on itse asiassa niin hellyttävä, että sen valmistelu on kenties jo ennen vaaleja siirretty Valtionvarainministeriön pehmoleluosastolle tai ulkoistettu hallitusohjelmia valmistelevan konsulttitoimiston palkat”Koska mikään puolue tomalle ei tiettävästi opiskelijan si- korkeatomista vastusta, on tässä kouluharjoitmielessä sama, minkä sar- telijalle. jakuvahahmon äänestys- Sitomisen vaslippuun raapustaa. tustaminen olisi tunteetonta ja kylmää, kun taas vaaleissa tarvitaan lämpöä ja rakkautta. On siis halattava ja sidottava opiskelija hiljaiseksi.

Opintotukiuudistuksen edellinen kierros käytiin kabineteissa. Pidettiin tärkeänä, että ylioppilasliikkeen edustajat ovat paikalla ”pöydissä, joissa päätöksiä tehdään”. Näin tapahtui: pöydissä istuttiin. Pöytien ulkopuolelle sen sijaan kantautui vain uusia kurinpidon liekoja kuten kesäajan asumisen vaikeuttamista ja tukiajan pilkkomista. Nyt ylioppilasliike on pannut kovat pöytään ja vaatii: ”Edes!

Sentään! Jottei!”

Vaikka opintotuki on sitomaton, opiskelija itse on monella tapaa sidottu: köyhyyteen, lainaan, halpatyöhön ja jatkuvaan riittämättömyyden tunteeseen. Tätä tilaa ei indeksillä ratkaista, eikä liene tarkoituskaan. Siksi indeksiin sidotunkin opiskelijan pitäisi rahoittaa hengissä pysymisensä velaksi, kuten pääministeri Kiviniemi muiden mukana kehottaa (Uljas 2/2011).

Vaalien alla julkaistavassa kolumnissa on kuitenkin vastuullista vedota kansalaisvelvollisuuksiin. Kehotamme siis antamaan äänen sitomiselle. Koska mikään puolue ei tiettävästi opiskelijan sitomista vastusta, on tässä mielessä sama, minkä sarjakuvahahmon äänestyslippuun raapustaa. Ero löytyy vain siteiden ulkopuolelta.

Kaikki opiskelijat innolla uurnille ja index fingeriä tiskiin!

64

Pekka Ravi

ympäristönsuojelun ammattilaiset an

eduskunta

kansanedustaja, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja puh. 050 512 1970 pekka.ravi@eduskunta.fi www.pekkaravi.fi

Facebookissa Pekka Ravi eduskuntaan

avossa äänestä pohjois-s

Harri

7

Minttu ja Harri maksavat ilmoituksen

Euroopan henkilöstövalintatoimisto EPSO järjestää rekrytointikilpailun, jolla haetaan aloittavia hallintovirkamiehiä EU:n tehtäviin.

Kilpailun tehtäväalueita ovat eurooppalainen julkishallinto, talousja rahoitusasiat, oikeus, tilintarkastus ja tilastotiede. ”Tehtävämme on tukea suomalaisten rekrytointia, sillä EU:ssa työskentelevät osaavat suomalaiset ovat tietysti sekä EU:n että kotimaamme etu”, painottaa EU-asiantuntija Marko Mäntylä valtioneuvoston EU-sihteeristöstä.

Kilpailuun ilmoittautuminen käynnistyi maaliskuun puolessa välissä ja se jatkuu huhtikuun 14. päivään. Mäntylän mukaan kilpailu on jatkossa tarkoitus järjestää vuosittain. Aihe on monelle opiskelijallekin ajankohtainen, sillä palvelukseen haetaan tänä vuonna pääasiassa AD5-tason työntekijöitä eli aloittavia hallintovirkamiehiä.

Sellaiseksi voi hakeutua, mikäli on kesään mennessä suorittanut vähintään kandidaatin tutkinnon.

EU:n tarjoamat edut ovat mukavat myös työntekijän näkökulmasta, sillä esimerkiksi AD5-tason työntekijän alkupalkka on 4369€ kuukaudessa. EU kustantaa myös työntekijän sairasvakuutukset ja lasten koulunkäynnin. Työnhakijoita on siis ymmärrettävästi paljon, mutta kaikki halukkaat pääsevät kuitenkin osallistumaan kotimaassaan kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen, joka on neliosainen soveltuvuuskoe.

EU-trivian sijaan kokeessa mitataan kielellistä, numeerista ja abstraktia päättelykykyä sekä tilannearviotaitoa. Toiseen vaiheeseen hyväksytyille kustannetaan matka Brysseliin, missä he osallistuvat muun muassa haastatteluihin ja ryhmätyötilanteisiin. Tämänkään jälkeen työpaikka ei ole vielä aivan varma, sillä lopulta kilpailun voittajat päätyvät varallaololistalle, jolta heidät mahdollisesti rekrytoidaan.

Ehdolla jo ylioppilaskunnan vaaleissa v. 1972 Joensuussa

Maksaja: Pekka Ravin tukiryhmä

Kampus

arjalassa Hölttä äänestä pohjois-K n ja harriholtta.fi Vihreiden nuorte on pääsih- Metsäasiantun minttu opiskelijoiden liit tija, FM, politiikan valmistelee väitösk massinen teeri, ympäristö irjaa elija, minttumassinen.fi Itä-Suomen metsähistoriasta, ja -oikeuden opisk i ympäristöaktivisti ympäristöaktivist

54

Juhana Venäläinen

Uljas 3 | 6. 4. 2011

13

”

Puolue ei täysin aja Savolaisen asiaa, mutta toisi tervettä uudistushenkeä hallitukseen

Puolesta äänestäjät Saara Hanhela, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

T

ilastojen mukaan keskivertoäänestäjä eduskuntavaaleissa on noin 50 – 70 –vuotias.

Epäaktiivisimmat äänestäjät puolestaan löytyivät alle 25-vuotiaista. Tilastokeskuksen tiedot äänestäjien iästä ovat yllättävän vajaita ja viimeisin tieto pohjaa vuoden 1991 vaaleihin. Nyt tulevista vaaleista odotetaan poikkeuksellisia. Ratkaisijoiksi veikataan kolumni toisensa jälkeen tympääntynyttä aikuisempaa väestöä.

Vanhoihin tilastoihin nojaten etsimme Kuopion torilta ikähaitariltaan potentiaalisia Puolesta äänestäjiä. Niitä, jotka äänestävät Ruususen unta nukkuvan nuorison puolesta. Kysyimme neljältä ihmiseltä opiskelijoita lähellä olevista teemoista. Vastaajien keski-ikä 57,75 istui sopivasti Puolesta äänestäjien ikähaarukkaan.

Puolesta äänestäjät vastasivat: 1. Mitä mieltä olet maksuttomasta koulutuksesta, tulisiko se mielestäsi säilyttää

suomalaisille sekä ulkomaalaisille (EU- ja ETA-maiden ulkopuolella asuville)?

2. Tulisiko sinun mielestäsi opintotuki sitoa muiden sosiaalietuuksien tavoin

elinkustannuksien nousua kuvaavaan indeksiin?

3. Opintotuesta on poistettu 1990-laman aikaan huoltajakorotus. Tästä syystä

monet opiskelevat lapsiperheet ovat taloudellisesti tiukalla. Mitä mieltä olet tällaisen huoltajakorotuksen lisäämisestä opintotukeen?

4. Nykyään herätellään ajatusta siitä, voisiko korkeakouluopiskelijoiden opinnot rahoittaa joltain osin kokonaan lainarahalla. Mitä mieltä olet tällaisesta lainaperus-

taisesta opiskelusta?

Nykyhallituksen näpäyttäjä Ensimmäisenä kysyimme vaaliteemois-

14

Uljas 3 | 6. 4. 2011

ta Leppävirtalaiselta Ari Savolaiselta.

45-vuotias maanviljelijä-yrittäjä on äänestänyt aina kun mahdollista. Ensimmäistä kertaa ikinä hänen äänensä menee Perussuomalaisille. Nykyhallitus saa Arin mukaan nokilleen, kun Perussuomalaiset nousevat hallitukseen. Puolue ei täysin aja Savolaisen asiaa, mutta toisi tervettä uudistushenkeä hallitukseen.

1. Savolaisen omat opinnot ovat jo menneisyydessä, joten maksuton koulutus tuntuu etäiseltä. Korkeakouluopiskelijoille Ari

olisi valmis asettamaan lukukausimaksut, niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin.

2. Rahan suhteen kaikki karkaa nykypäivänä käsistä. Perus eläminen maksaa paljon, joten kyllä siinä Arin mielestä opiskelija jää alakynteen. Opintotuki tulisi sitoa

indeksiin, sillä kuultuaan opintotuen maksimikuukausitulon, Savolainen toteaa sen olevan täysin riittämätön.

3. Huoltajakorotus meni ihan yli hilseen.

4. Tasa-arvoisuuden nimiin vannova Savolainen tahtoisi säilyttää opiskelijoiden lainanotossa vapaaehtoisuuden.

Pakollinen lainanotto kuulostaa hänen korvaansa erittäin huonolta vaihtoehdolta. Työnteko opintojen ohessa pidentää valmistumisaikaa, eikä se ole tarkoituksenmukaista.

Verorahojen uudelleensijoittaja 51-vuotias Tiina Ahonen on omien opiskelevien lastensa takia opiskelijamyönteinen. Kuopiolainen Ahonen ei ole vielä päättänyt ketä äänestää, mutta aikoo äänestää, sillä niin hän on toiminut jokaisissa vaaleissa tähänkin asti. Ahonen ei ole löytänyt puoluekartalta mieluistaan puoluetta, joten päätös tulee olemaan vaikea.

1. Maksuton koulutus tulee ehdottomasti säilyttää niin suomalaisille kuin ulkomaa-

laisillekin. Ahosen oma poika opiskelee Englannissa stipendirahojen turvin, joten hän tietää miten tärkeästä asiasta on kyse.

2. Opintotuen suuruudesta Ahonen tietää sen olevan aivan liian pieni. Opintojen

nopeuttamisesta puhuttaessa olisi ensiarvoisen tärkeää, että opiskelija voi keskittyä opintoihinsa miettimättä liikaa toimeentulokysymyksiä. Opintotuen indeksiin sitominen on ehdoton toimenpide, joka tulee toteuttaa.

3. Huoltajakorotus on saatava, Ahonen myöntää olevansa hyvin huolissaan juuri opiskelevista lapsiperheistä. Muun mu-

assa siksi hän kokee maksavansa korkeita veroja, että opiskelijat pärjäävät. On surkeaa jos Suomella ei ole varaa huoltajakorotukseen.

4. Lainaperustaisesta opiskelusta pitäisi päästä pois ennemmin kuin sitä tulisi lisätä. Tiina kertoo itse maksaneensa opinto-

velkaa pois vielä pitkään valmistumisen jälkeen. Kaikki lainanotto on pahasta, tasa-arvoisuus on säilytettävä siten, että jokaiselle on taattava perustoimeentulo.

Onnenpotku Perussuomalaisille Kuopiolaisen Pirkko Väisäsen mukaan on jokaisen kansalaisoikeus ja –velvollisuus äänestää aina kun mahdollista, hän katsoo tuimasti jokaista opiskelijaa, joka tätä oikeutta ei käytä hyväkseen. 62-vuotiaan Pirkon puoluekanta on muuttunut kuluneen eduskuntakauden aikana siten, että hän aikoo ensimmäistä kertaa äänestää Perussuomalaisia. Ehdokkaansa Pirkko valitsi sillä perustein, että ehdokas on järkevä, opettaja ja jopa teologian maisteri.

Väisänen uskoo Perussuomalaisten pärjäävän tulevissa vaaleissa erinomaisesti.

2. Indeksiin sitominen on hyvä asia. Muu-

tenkin opintotukea tulisi nostaa, sillä se on riittämätön. Väisänen toi esille myös opiskelijoiden rahankäytön, omana opiskeluaikanaan Pirkko käytti yhden opintotukensa kokonaan turkkiin. Opiskelijoille tulisi opettaa paremmin rahankäyttöä.

3. Huoltajakorotus olisi hyvä asia, vaikkei Väisänen täysin tunnusta ymmärtävänsä mistä asiassa on kyse.

4. Lainaperustainen opiskelu pitäisi kieltää kokonaan, velka on Pirkon mielestä aina

huono asia. Varsinkin nyt kun akateeminen työttömyys on huipussaan, lainaa voi olla vaikea maksaa takaisin heti valmistumisen jälkeen.

Ihmisten puolesta 73-vuotiasta Ossi Huovinen on päättänyt kauan sitten ketä aikoo äänestää tulevissa vaaleissa. Huovinen on äänestänyt joka kerta kun mahdollisuus siihen on suotu, näissä vaaleissa hän aikoo poikkeuksellisesti äänestää ihmistä, ei puoluetta.

Vaalikäyttäytyminen muuttuu siinäkin mielessä, että kyseessä on eri puolueen ehdokas, kuin mitä Huovinen on tottunut äänestämään.

1. Maksuton koulutus tulee säilyttää ainakin suomalaisille, muiden osalta Huovinen

ei lähtisi maksuttomuuden kannalle.

Koulutus ei saa menettää merkitystään Suomessa siten että se muuttuisi maksulliseksi. Opintotuesta Ossi myöntää, että se varmasti pitää opiskelijan tiukoilla.

Eläkeläisenä hän ymmärtää, ettei nykyisen kaltainen opintotuki anna elämiseen kunnon resursseja.

2. Indeksiin sitominen on hyvä asia.

3. Huoltajakorotukseen ei ota kantaa, sillä

ei tiedä asiasta tarpeeksi.

1. Maksuton koulutus on säilytettävä,

suomalaisilla ja ulkomaalaisilla on oltava samanlaiset mahdollisuudet opiskella Suomessa.

4. Lainaperustainen opiskelu oli tuntematon käsite eläkeläiselle, joten Huovinen

tyytyi vain toteamaan että lainannosto ei ole ikinä hyvä asia.

Uljas 3 | 6. 4. 2011

15

”

Paras vaalikone on kaupungin kadut.

Testi| Turhat ja tyydyttävät

Vaalikoneet kierroksessa Ihan kivoja: Sosiaalinen vaalikone ilahduttaa ja raivostuttaa, mutta kysymysten tuottaminen avoimesti ja yhteisölllisesti luo illuusiota toimivasta demokratiasta. Mukana todella huonoja kysymyksiä, mutta toisaalta myös sellaisia helmiä, joita ei muista koneista löydä. Kannabis nousee esiin usein.

MTV3:n vaalikone näyttää vastaamisen edetessä reaaliaikaisesti sopivimman ehdokkaan, joten vastausten seurauksia on mukava seurata. Mahdollistaa myös tähtäämisen haluttua ehdokasta kohti.

Uuden Suomen Puoluekone hylkää oletuksen henkilövaaleista ja keskittyy suosiolla puolueisiin. Mielekäs ratkaisu. Kysymyspatteristo liukuasteikkoineen muodostaa selkeän ja yksinkertaisen koneen, jossa pääosa kysymyksistä on hyviä.

Ihan paskoja: Yhden asian koneet eivät auta ehdokkaan etsimisessä, koska suuri laadunvaihtelu tekee eri koneista saatujen vastausten vertailusta vaikeaa. Laadukkaampien koneiden kannalta harmi. Kysymykset ovat usein myös hyvin johdattelevia: ”Jokaisen henkilöauton liikkeitä pitäisi seurata satelliiteilla verojen ja maksujen määräämiseksi.”

Iltalehden nuorten vaalikone halveksii ja aliarvioi vastaajaa. Ja kuinka olet samaa mieltä tai eri mieltä kysymyksestä “Minut on tuomittu rikoksesta”? Mitä tarkoitetaan normaalilla, jos homous väitteen mukaan on sellaista?

Hesarin Minuutin vaalikone on vaalipelinä jännittävä, mutta ei sieltä tietoa tai ehdokasta löydä. Vastausaika on rajattu stressaavasti minuuttiin. Nykyisen työelämän tunnelma vietynä vaalikoneeseen.

Onneksi oikeasti on aikaa rauhassa miettiä edes äänestyspäätöstään.

Testatut vaalikoneet: Savon Sanomat, Karjalainen, SAK:n Työelämän vaalikone, MTV3, Kauppalehti, Helsingin Sanomat, Helsingin Sanomien Minuutin vaalikone, YLE, Iltalehti, Iltalehden nuorisovaalikone, Iltasanomat, Nuorisojärjestöjen vaalikone, Ulkopoliittinen vaalikone, Sosiaalinen vaalikone, Autoliiton vaalikone, Metsästäjäliiton vaalikone, Zeitgeistliikkeen vaalikone, Sivistyksen vaalikone, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaalikone, Asuntopoliittinen vaalikone, Yhteiskunnallisten yrittäjien vaalikone, Ovrerdrive.fi:n vaalikone, 1010Finlandin vaalikone, Turvallisuuden vaalikone, Hommafoorumin vaalikone, Uuden Suomen Puoluekone, Olutliiton vaalikone, Greenpeace, Polttava kysymys.

16

Uljas 3 | 6. 4. 2011

Koneelle ulkoistettu demokratia

Vaalikonemyllyn läpi syydetyt ehdokkaat ja äänestäjät tuovat suurimman hyödyn vaalikoneen ylläpitäjälle. Oikeaa ehdokasta etsivä ei saa edes leipää, mutta sirkushuveja sentään. - Pasi Huttunen, teksti & Matti Sevenius, kuvitus

V

aalien alusajasta on tullut laadultaan vaihtelevien pelien pelailua. Ehdokasta etsitään klikkailemalla kursoria erilaisten ruutujen, nelikenttien ja liukuvien tai Likertin asteikkojen eri kohdissa.

Vaalikonemyllyn läpi työnnetyt puolueiden ehdokkaat sirpaloituvat yksittäisiksi mielipiteiksi paljon perinteistä kampanjointia konkreettisemmin ja vahvistavat hellittyä illuusiota siitä, että eduskuntavaalit olisivat henkilövaalit. Samalla vaalikoneisiin kasautuu suuria määriä dataa ylläpitäjän käyttöön.

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa vaalikoneita oli 12.

Nyt testasin tätä juttua varten 29 konetta, eivätkä siinä olleet läheskään kaikki. Vastailurallia seurasi kyynisesti sävyttynyt vaalikoneväsymys. Ehdokkaan löytämistä koneet eivät helpottaneet.

Itse vaalikoneet ohjaavat näköjään ehdokkaan määräytymistä enemmän kuin vastaajan mielipiteet.

Oikeastaan vaalikonepelailussa onkin kyse vallansiirrosta äänioikeutetulta koneen ja kysymysten tekijöille.

Kyseessähän on loppujen lopuksi tietokanta, josta annostellaan vastaajalle tietoa vaihtelevilla kriteereillä.

Vain osa näistä kriteereistä on vastaajan määriteltävissä.

Ehkä YLE:n vaalikonetta pidetään yhtenä puolueettomimmista, koska julkinen mediamonoliitti aloitti koko

touhun vuonna 1996 europarlamenttivaalien alla. Silloin nimi tosin oli vielä ”interaktiivinen kysymyskaavake”.

Termi vaalikone vakiintui käyttöön eduskuntavaalien yhteydessä 1999 ja luultavasti petasi koneiden huiman nousun. On vaikea kuvitella, että interaktiivisesta kysymyskaavakkeesta olisi tullut samanlaista hittiä. ”Mielestäni YLE:n kone on suhteellisen luotettava.

Kysymykset olivat parhaimmat ja vastausvaihtoehdot ehdottomasti selkeimmät”, kommentoi eräs Facebookissa ja Twitterissä esittämääni kysymykseen; mikä on paras vaalikone?

Koneiden vipuvoiman ovat huomanneet myös lukui-

sat yhden asian liikkeet, joiden omien vaalikoneiden määrä on näiden vaalien alla räjähtänyt käsiin. Omat vaalikoneensa ovat avanneet esimerkiksi Greenpeace, Autoliitto, Metsästäjäliitto sekä Overdrive.fi, joka tituleeraa itseään ”Suomalaisen peltilehmäkulttuurin äänenkannattajaksi”.

Olutliitto on kenties kivunnut näkyvyytensä huippukohtaan, kun sosiaalisissa medioissa veistellään vitsejä sen vaalikoneesta.

Erikoistutkija Maria Maunula Turun yliopistosta on nostanut jo vuonna 2007 esiin huolen siitä, että vaalikoneista voi tulla mielipidekyselyjä ja markkina-

tutkimuksia, joissa kysytään vain palveluntarjoajan kannalta kiinnostavia kysymyksiä. Moni yhden asian vaalikoneista näyttää palvelevan nimenomaan tätä tarkoitusta.

Koneen ylläpitäjä suunnittelee kysymykset ja ylläpitää konetta, eli antaa suurimman panoksen. On loogista, että se haluaa myös suurimman hyödyn.

Yksittäinen ehdokas antaa aikaansa ja mielipiteen, ja saa mainostettua itseään. Hiukan hankalaa on, että mielipide jää tietokantaan ja voi vuosien päästä hiipiä puukottamaan selkään. Äänestäjä antaa mielipiteensä, käyttää siihen ehdokasta vähemmän aikaa ja saattaa löytää itselleen ehdokkaan tai sitten ei. Minä en löytänyt. Panos-hyöty –suhde jää epäselvimmäksi suurimman käyttäjämassan kohdalla.

Vaalikoneen ylläpitäjän kannalta on helppo päätellä, että mielipiteinä ehdokkailta ja äänestäjiltä kerätty data on vielä paljon vaalikoneen tuomaa näkyvyyttäkin arvokkaampi tuote.

Jotkut vaalikoneista, etenkin visuaalisesti miellyttävät, ovat viihdyttäviä ja niitä voi käyttää yhtenä tiedonhankinnan palikkana, jos muistaa lähdekritiikin.

Osuvimmin vaalikonekampanjoinnin mielekkyyden kiteytti silti eräs kommentoija Facebookissa: ”Paras vaalikone on kaupungin kadut.”

Uljas 3 | 6. 4. 2011

17

”

Klassikkoesimerkki on, että apina ennustaa markkinoiden liikkeitä paremmin kuin kaikki analyytikot yhteensä. Myös tikkatauluun heittämällä onnistuu luultavasti ennustamaan analyytikkoja paremmin

Enemmän rahaa rahalla

Viekö finanssikapitalismin aallonharjalla ratsastaminen kurjistuvan opiskelijan onneen kun tuki ei riitä, laina pelottaa eikä palkkatöihin riitä aika? Yksityistalouden ekonomisti ja kauppatieteiden professori antavat vinkkejä sijoittamiseen. - Pasi Huttunen, teksti & Petteri Tikkanen, kuvitus

T

ulevaisuus ei näytä ruusuiselta ainakaan kaikille opiskelijoille. Opintotuki jätettiin inflaation ruoaksi ja opinnoista täytyy suoriutua yhä nopeammin. Palkkatyölle jää vähemmän aikaa, joten logiikka johdattaa opintolainan äärelle. Se on maksettava myös takaisin eikä työllistymisestä ole takuita.

Kannattaisiko satsata pelimerkkinsä rahoitusmarkkinoille? ”Kaikkien kannattaa aina sijoittaa, ja mitä aiemmin aloittaa sijoittamisen sitä enemmän se kerryttää varallisuutta tai parantaa mahdollisuuksia suurempiin investointeihin”, professori Mervi Niskanen Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitokselta toteaa.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen tarjoaa havainnollisen esimerkin varhaisen sijoittamisen kannattavuudesta. ”On kaksi henkilöä. Ensimmäinen aloittaa säästämisen tänään, säästää 100 euroa kuussa kymmenen vuoden ajan ja jättää sitten säästöt lepäämään 20 vuodeksi. Toinen henkilö opiskelee ja bilettää ensin kymmenen vuotta ja aloittaa vasta sitten säästämisen. Hän säästää satasen kuussa, mutta 20 vuoden ajan. 30 vuoden kohdalla katsotaan kummalla heistä on enemmän rahaa. Kun tuotto-oletus on kahdeksan prosenttia, on ensimmäisellä kasassa 84 494 euroa ja toisella 57 266 euroa”, hän kuvailee.

Numminen lisää, että rahojen makuuttaminen tilillä ei riitä. Tarvitaan taitavasti sijoitettu ja hyvin hajautettu salkku.

Sijoittamisen ja uhkapelaamisen ero on Niskasen mukaan siinä, että järkevästi rakennettu sijoitussalkku lisää turvallisuutta. Uhkapelissä, kuten pokerissa voi voittaa paljon, mutta todennäköisemmin häviää kaiken. Sijoittamalla voi vaurastua suhteellisen turvallisesti. Alkuun pääsee pienelläkin summalla. ”Suomalaiset ovat kauhean riskiä vältteleviä. Suomalaisten suurin varallisuuserä ovat asunnot, sen jälkeen tulevat talletukset ja kolmantena metsäomaisuus. Ongelma näissä on, että niistä ei tule tuottoa tai sitä tulee hyvin harvoin. Asunnot

18

Uljas 3 | 6. 4. 2011

Näin pieksät markkinat Pitkä aika, paljon rahaa! Pitkään ja säännöllisesti sijoittamalla pääoma karttuu siedettävällä riskillä.

Sijoita vain jos ymmärrät! Kannattaa sijoittaa vain yritykseen, alalle tai sijoitusinstrumenttiin, jonka ymmärtää.

Silloin voi arvioida niiden tilaa.

Tee tai teetä säästö- ja sijoitussuunnitelma! Kannattaa selvittää oma varallisuutensa, tavoitteensa ja riskinsietokykynsä.

Sijoita vain, jos on varaa hävitä! Klassikkosääntö on, että kannattaa sijoittaa vain rahaa, jonka menettäminen ei kaada taloutta.

Lähteet: Yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen, Nordea. Professori Mervi Niskanen, Kauppatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto.

ja metsä eivät myöskään ole likvidejä. Omaisuus pitäisi pystyä hajauttamaan vähän paremmin. Jos asunto on ainoa, minkä voi myydä, on tilanne aika hankala”, Numminen sanoo.

Opiskelijoiden rahoista menee valtaosa suoraan kulutukseen.

Harva miettii sijoituksia, vaikka Nummisen ja Niskasen mukaan kannattaisi. Nordean tekemässä säästämisen tutkimuksessa 60 prosenttia 25–34-vuotiaista vastasi, ettei heillä ole säästö- ja sijoitussuunnitelmaa.

Ongelma sijoittamaan lähtiessä on usein se, että terve järki ei kulje mukana kauppapaikalle saakka. Yalen yliopiston taloustieteen professori Robert Shiller toteaa eräällä luennollaan, että etenkin nuorilla on sukupuoleen katsomatta tapana yliarvioida kykynsä ennustaa markkinoita. New York Universityn professori Nassim Nicholas Taleb kertoo kirjassaan, kuinka ihmiset lukevat omiksi ansioikseen puhtaasta sattumasta johtuvia voittoja ja tappioita markkinoilla. ”Klassikkoesimerkki on, että apina ennustaa markkinoiden liikkeitä paremmin kuin kaikki analyytikot yhteensä.

Myös tikkatauluun heittämällä onnistuu luultavasti ennustamaan analyytikkoja paremmin. Kauheasti ei muiden neuvoja kannata kuunnella”, Niskanen toteaa.

Tarpeeksi suuren auktoriteetin asemassa olevan ennustajan ennuste voi toteuttaa itsensä sijoittajien lauman seuratessa ennustetta, mutta Niskanen kehottaa sijoittajaa silti luottamaan lähinnä maalaisjärkeen.

Nummisen ja Niskasen mukaan suomalaiset eivät myöskään osaa hajauttaa sijoituksiaan. ”Keskimäärin suomalaisella sijoittajalla on salkussaan kaksi osaketta. Oikeaoppisia yli kymmenen osakkeen salkkuja on vain muutamalla prosentilla”, Niskanen päivittelee.

Niskanen ja Numminen painottavat, että jos osaa hajauttaa, tuntee oman riskinsietokykynsä ja on edes vähän kiinnostunut markkinoiden seuraamisesta, voi sijoittamalla kerryttää varallisuuttaan.

Nummisen mukaan keskimääräinen tuotto on pitkällä aikavälillä kahdeksan prosenttia vuodessa. Niskanen lisää, että jos osakemarkkinoilla sijoittaa riittävän pitkään, niin keskimääräinen tuotto nousee 15 prosentin paikkeille. Sijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Vähintään viiden vuoden päähän pitää Niskasen mukaan osata katsoa.

Tuottoja pohtiessa voi laskea helposti, että opintolainan korot ovat huomattavasti osakesijoitusten odotettuja tuottoja alhaisemmat. Lainan voisi siis kääntää tuotoksi ja ainakin teoriassa riski olisi pieni.

Numminen varoittaa lainarahalla sijoittamisesta.

Sijoittamisen kuuluu aina tietty riski ja velka on maksettava, kävi markkinoilla miten tahansa. Niskanen muistelee hullua 80-lukua, jolloin opintolainalla sijoittaminen oli yleinen käytäntö. Opintolainan korko oli kiinteä ja elettiin villiä nousukautta. ”Nyt lainat ovat markkinakorkoon sidottuja. Tilanne voi kääntyä äkkiä päinvastaiseksi. Velkaantumisen vipuvaikutus kasvattaa tuotto-odotusta, mutta riskikin kasvaa.”

Uljas 3 | 6. 4. 2011

19

Uusi Suomi

PEHMEÄT ARVOT, KOVAT TAVOITTEET

Itä-Suomen ylioppilaskunnan

Vappu 2011

Etelä­Savon Vihreät numerot 33 ­ 46 43 Mikko Siitonen

Joensuu

Keskiviikko 27. huhtikuuta

Torstai 28. huhtikuuta

klo 14 - 18 Eri Reipas Vapun Aloitus kampuksella.

0 promillea koko tapahtuman ajan!

Sawo-Carjalan ekskursio (Wappuekskursio)

Ohjelmassa: Paintball Tiukanlinnan takana, Ilmaisia ulkopelejä, muun muassa mölkkyä Melanian vieressä olevalla nurmikentällä.

Perjantai 29. huhtikuuta klo 18.00 Zombie Walk ( järj. kulttis)

klo 22-> Yösählyturnaus henkilökunnalle ja opiskelijoille Studentialla.

Lauantai 30. huhtikuuta: Vappuaatto

Perjantai 29. huhtikuuta

klo 15.00 Torson lakitus ja marssi alkukiville

Perinteinen Sawo-Carjala excursio Busseja lähtee 4 kpl:tta. Lähtö Lukemalta alkaen kello 13.15 Ilmoittautuminen Sawo-Carjala excursiolle alkaa maanantaina 11. huhtikuuta kello 12.00 Lukemalla.

Osallistumismaksu 15 e/hlö ilmoittautumisen yhteydessä.

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet Wiikko-Ärsykkeessä.

Lauantai 30. huhtikuuta: Wappuaatto klo 13 Hampaan muistomerkin pesu Studentian terassilla. Hampaan pesevät KuoLon ja Dentinan opiskelijat. klo 14 Sivistykseen vihkiminen Suuressa Luentosalissa. Kuopion yliopiston aikainen vappuperinne, joka on tarkoitettu kaikille Kuopion yliopiston/Itä-Suomen yliopiston sivistykseen vihkiytymättömille opiskelijoille. klo 16.00 Allastapahtuma Snellmanin puistossa. Muun muassa kampusvaliokunta pesee Snellmanin patsaan. klo 18.00

- ISYY:n puheenjohtaja Sara Remeksen ja hallituksen

puheenjohtaja Jukka Mähösen puheet.

- Siskotytön ja Veljmiehen julistaminen.

- J.V. Snellmanin patsaan lakitus.

- Proffan uitto sekä haastattelu.

Savonlinna

46 Kauko Väisänen

2 Iiro­Pekka Airola

3 Harri Auvinen

6 Minna Heikka

9 Tero Kankaanperä

4 Erkki Björk

5 Marianna Falkenberg

13 Liisa Pietikäinen

15 Sara Sajaniemi

Pohjois­Karjalan Vihreät numerot 45 ­ 58 45 Jussi Airaksinen

46 Taru Anttonen

50 Mikko Häkkinen

52 Risto Ikonen

47 Hannele Autti

49 Christiana Harle

53 Inka Kivi

55 Krista Mikkonen

Lauantai 30. huhtikuuta: Vappuaatto Ylioppilaskunnan vappuaatto Savonlinnassa järjestetään yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. klo 16.45 ylioppilaskunnan vappukulkue lähtee kampukselta klo 17.00 saapuminen Tottintorille, missä Joel Lehtosen patsaan kukitus ja runon lausuntaa. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat liittyvät vappukulkueeseen, siirtyminen Tallisaareen klo 18.00 ohjelma Tallisaaressa alkaa musiikkiesityksellä

- ISYY Savonlinnan kampusvaliokunnan pj. Mikko Puha

kan vappupuhe, toisen puheen pitää Mikkelin ammattikor

keakoulun opiskelija

- Musta Pässi-patsaan lakitus

- yhteislaulu Gaudeamus Igitur

- fuksin uittaminen Kyrönsalmen virrassa

- vapaata yhdessäoloa

-vappuaaton illanistujaiset jossain (paikka ei ole vielä

varmistunut)

klo 19.00 - 04 Wappubileet Puikkarissa. Esiintymässä rytmiorkesteri Aimo!

Sunnuntai 1. toukokuuta: Vappupäivä

Sunnuntai 1. toukokuuta> Vapunpäivä

klo 12 alkaen vappubrunssi Kasinonsaaren takana olevassa Sulosaaressa. Ainejärjestöt hoitavat paikalle makkaraa ym. evästä sekä polttopuut.

klo 12 – n. 16 Brunssi Lukemalla

45 Heikki Vento

Pohjois­Savon Vihreät numerot 2 ­ 15

Sirpa Risto, Kari-Pekka Mustonen ja Eeva Marttinen, teksti & sxc.hu, kuva

Kuopio

44 Juha Taskinen

56 Pirkko Nuutinen

58 Roope Tahvanainen

Vihreät De Gröna ILMOITUKSEN MAKSOI POHJOIS­SAVON VIHREÄT

20

Uljas 3 | 6. 4. 2011

Uljas 3 | 6. 4. 2011

21

Nuamat värisyttivät ja viihdyttivät

Kulttuuri

Itsevarmempi, röyhkeämpi ja tylympi uusi Eläin Eläimen jäsenet kuvailevat uutuuttaan tylyksi ja ilkikuriseksi, mutta samalla humoristiseksi ja hieman koomiseksi levyksi. Yhtyeen basisti, Heikki Kuikka, kuvailee 2000 Deluxen olevan luontaista jatkumoa edelliselle bändin nimeä kantaneelle levylle. Uudella levyllä on annettu koskettimille suurempi rooli ja sen huomaa jo levyn ensi kuuntelulla. ”Kaikulaitteita ja suristimia on käytetty paljon enemmän”, kertoo yhtyeen solistikitaristi Timo Torvinen.

Lisäksi jäsenet kehuvat levyn olevan edeltäjäänsä eheämpi ja parempi kokonaisuus, sillä 2000 Deluxella olevat kappaleet on sävelletty tai vähintäänkin uudelleen sovitettu tätä levyä varten.

Uutuuslevyn kappaleissa vilahtelevat niin kokoomuslaiset, kumisaappaat ja päänsisäiset keskustelut kuin pohdinnat rock ’n rollin olemuksesta. Levyllä myös haikaillaan tylsän arjen perään, ihastellaan sokerista ääntä ja ihmetellään toimiston uutta humanoidityöntekijää.

Tämä kaikki tehdään luonnollisesti taattuun Eläin-tyyliin. Sanoitusten inspiraation lähteinä toimivat erilaiset tieteiskertomukset sekä 1900-luvun painajaismaiset keksinnöt: ydinpommit, massatuotanto, erilaiset tähtikultit ja televisio”, kuvailee Torvinen. ”Nyt kun nämä asiat on käsitelty ja maailma pelastettu, voinkin siirtyä johonkin toiseen inspiraation lähteeseen”, hän jatkaa.

Yhtyeen pojat lupailevat seuraavan levyn olevan vähemmän synkkä.

Eläin pureutuu entistä kovemmalla itseluottamuksella vieraantumisen ja luokkaristiriitojen

maailmaan pian julkaistavalla pitkäsoitollaan.

Ennakkokuuntelun perusteella 2000 Deluxe lunastaa lupaukset; se on röyhkeä ja anteeksipyytelemätön. Kappaleiden sanoitukset ovat rehellisiä ja melodiat tarttuvia. Juuri koskettimien käyttö yhdistettynä kaikuihin ja säröihin tuovat levylle raikkaan tunnelman. Levyn muutaman kerran kuunneltuaan huomaa hyräilevänsä itsekseen upouusista kumisaappaista ja television sinisestä valosta.

Lähitulevaisuudessa Eläin pyrkii tekemään mahdollisimman paljon keikkaa

ja suuntaa samalla jo ajatuksensa uuden materiaalin luomiseen. ”Paljon treeniä ja treeniä. Katsellaan syksymmällä millaisia uusia kujeita sitä keksii”, Kuikka kertoo. Keikkoja ja kujeita odotellessa!

Vuonna 2007 perustettu Joensuulainen Eläin julkaisee toisen levynsä, 2000 Deluxe 13. huhtikuuta.

Tiia Joensuu, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Hassinen kone tarinaksi

Hassisen koneen tuotanto raikaa huhtikuussa uusin sovituksin Kuopiossa. Tällä tiellä on näyttämöllinen konsertti, jossa joukko kuopiolaisia taiteilijoita on ottanut käsittelyyn Hassisen koneen tuotannon ja tehnyt Ismo Alangon sävellysten ja sanoitusten ympärille tarinan ihmisen rooleista, rajoista ja rakkaudesta. Laulut on sovitettu uusiksi ja tekijöiden mukaan

22

Uljas 3 | 6. 4. 2011

matka kulkee vihan ja pahan olon keskeltä kohti suvaitsevaisuutta ja rauhanomaista rinnakkaiseloa.

Konsertin kaikki laulut esittää Tiina Jortikka yhdessä pianisti Tapio Nykäsen kanssa. Konsertin on ohjannut nuori kuopiolainen monitaiteilija Aapo Halme. Ääni- ja valosuunnittelu ovat teoksessa merkittävässä osassa ja siitä vastaa Timo Jakola. Esityksen sovitukset on käytetty myös säveltäjä-sanoittaja Ismo Alangon hyväksyttävänä. ”Olemme tätä tehdessämme toteuttaneet enemmän niistä hulluista treeneissä syntyneistä ideoista kuin koskaan ennen.

On häkellyttävää että konsertti on silti muotoutunut koko ajan enemmän ja enemmän sellaiseksi kuin siitä pitääkin tulla”, kertoo ohjaaja Aapo Halme.

Tekijäkaartia on vienyt eteenpäin into. ”Hyvän proggiksen tunnistaa siitä, että sen haluaisi itse mennä katsomaan”, sanoo ääni- ja valosuunnittelija Timo Jakola.

Tällä tiellä on 90-luvulla ahkerasti keikkailleelle Kuopion konservatoriossa laulua opettavalle Tiina Jortikalle ensimmäisen oma konsertti yli 10 vuoteen. Käsikirjoitus on Jortikan käsialaa.

Tekijöiden mukaan tavoitteena on ollut pelkistämällä nostaa esiin Ismo Alangon biisien sanoituksellista ja melodista ilmaisuvoimaa. ”Kaikissa meissä asuu pieni anarkisti”, Jortikka toteaa.

Tällä tiellä ensi-ilta 15. huhtikuuta kello 21 Työnkulman kahviossa.

Jarkko Kumpulainen, teksti & Markus Aspegren, kuva

Edorf – Yön Elonkorjuu Veikö mies kynää vai kynä miestä kysyttiin Eino Leinosta. Sitaatti käy mielessä kuunnellessa ivalolaislähtöisen rapparin Edorfin debyyttilevyä Yön Elonkorjuu. Ei sillä, että teksti yltäisi ihan Leinon mittoihin, mutta intensiivinen sanavaluma on sen verran sakeaa, että jokin tässä on jotakin vienyt.

Rap ei ole ominta aluettani ja yhtymäkohdat ovat toisaalla.

Sielunveljeksi Edorfille mieltyy A.W. Yrjänä. Mystiikka on läsnä ja käsittelyssä on selkeästi henkinen puoli todellisuudesta. Levyn maailma on synkkä, surrealistinen ja kylmä. Maailmanlopun kuvasto asettuu rinnan oman yksilöllisen hulluuden kanssa.

Levyllä on paljon kauniita kielikuvia, mutta teksti ei suhteudu yleiseen, vaan jää runoilijaminän sisäisen todellisuuden kuvailuksi.

Levy sortuu hieman tekstiryöpyn painon alle, ja kun ensilevy on nyt saatu ulos systeemistä veikkaan, että seuraavan levyn tekstejä pystyy jo työstämään etäämmältä.

Kirjoittajana Ivalon miehellä on paloa ja väkevyyttä vaikka muille jakaa, ja esimerkiksi kappaleissa Painajainen tulesta ja Jäinen virta kielikuvat saavat ihon kananlihalle, joka on aistijärjestelmässäni äärimmäisin onnistumisen merkki.

Levyn on julkaissut Joku Roti Records.

Miksi vain hitit?

J.Karjalainen on ansioitunut artisti, joten hittejä on siunaantunut. Pelkistä hiteistä voi näköjään koota 34 biisin tupla-cd:n. Herää silti kysymys, että oliko näiden radioissa ja soittimissa puhkikulutettujen uudelleen kierrättäminen tarpeen? Lännen-Jukka -trilogian kappaleet ja muukin mielenkiintoinen on rajattu pois.

Ukkosmaine siivoaa pöytälaatikot Ukkosmaine julkaisee 20. huhtikuuta pöytälaatikkonsa tyhjentävän levyn JNS Beat – levyttämättömiä lauluja 2004-2010.

Nimestäkin voi päätellä, että levy sisältää julkaisemattomia kappaleita, jotka eivät ole päässeet aiemmille levyille. Duo keikkailee Joensuussa Paronittaressa 29. huhtikuuta ja Kuopiossa Henry’s Pubissa 4. kesäkuuta.

Ääniä kadulle Popkatu-festivaali vie kaduille tuotavat äänet uudelle tasolle tänä kesänä, kun festarin yhteydessä 11.–14. heinäkuuta järjestetään Joensuu Soundscape Composition Contest, eli Joensuun äänimaisemasävellyskilpailu teemalla ”muuntuvat paikallisuudet”.

Kilpailu etsii uusia äänimaisemia Joensuun kaupunkitilaa täyttämään. Samalla kisa on ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Kilpailun voittajista päättää nelihenkinen tuomaristo, jonka puheenjohtajana toimii brittiläinen äänitaiteilija ja -tutkija John Wynne. Lisätietoa osoitteessa http://www.popkatu.

Nuamat festivaaleilla nähtiin muun muassa kiinalaiseen perinteiseen nojaavaa mustaa teatteria, jota tarjoili

Iloliike -ryhmä.

Kuopion Kulttuuriareena 44:ssä oli huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna tarjolla kaikille kaikkea ja jokaiselle jotain teatterista tanssiin, lauluun ja runoihin.

Kuopion Ylioppilasteatterin järjestämä lyhytteatterifestivaali Nuamat oli monipuolinen ja -tasoinen sekoitus taidetta. KYT tarjosi omalta osaltaan erilaisia monologeja, joita ylioppilasteatteri oli työstänyt ryhmissä pitkin kevättä. Myös KYT:n oma improvisaatioryhmä Tykkää kyttyrää! veti joka päivä puolituntisen esityksen.

Kansanopistostolta oli paikalle saapunut kolme esitystä, joista jäi erityisesti mieleen Kohtaamisia Risto Räppääjän kanssa. Räppääjä oli ehdoton ykkönen, joka imi salin täyteen lapsia ja vanhempia. Muita poimintoja olivat esimerkiksi Jukka Kervisen Sata mummoa mies ja kitara, laulu- ja runoesitys. Katsojat selkeästi hytkyivät naurusta, kun Kervinen luikautti pikkutuhmia tarinoita enemmän ja vähemmän onnistuneista ihmissuhteista.

Jotain ihan muuta tarjosi Iloliike-ryhmän mustaan

teatteriin nojaava tanssiesitys Sylvin vankeudet, joka oli sovitettu Minna Canthin näytelmästä Sylvi. Teoksen puvustus oli vaikuttava. Ryhmäläiset olivat mustissa kasvojaan myöten, vain hääpari oli puettu valkoisiin.

Taustalla lensivät kyyhkyset, jotka luotiin mustien hahmojen valkoisin hanskoin. Esitys oli tiivis ja koskettava tulkinta aviorikoksesta, joka piti otteessaan loppuun asti. Kylmät väreet kulkivat pitkin katsojan selkää.

Hämmentävän mielenkiintoinen oli myös käsiohjelmasta pois jätetty lauluesitys, joka enteili perjantaina 15. huhtikuuta Työnkulmalla esitettävää Tällä tiellä – Lauluja Hassisen Koneelta -keikkaa. Lyhyen juonnon jälkeen lavalle käveli mies ja mielipuolisen näköinen nainen piikkikaulapannassaan. Mies soitti pianoa, ja kun nainen avasi suunsa, yleisö oli myyty. Naisen lavakarisma vangitsi katsojat. Yhden laulun jälkeen polvet tutisivat ja silmät olivat lasittuneet. Tätä haluan nähdä lisää, lisää!

Reeta Kankaanpää, teksti & Kuva

Omstart kaikkeen

Sosiaalinen media elokuvaihmisille

Lääketieteen opiskelijoiden speksi kertoi merirosvoista. Aihe mahdollisti tarpeellisen määrän seksiä ja väkivaltaa. Merirosvoista sai väännettyä vitsiä pari tuntia.

Speksissä yleisö saa huutaa kesken näytöksen ”omstart” ja näyttelijöiden täytyy vetää kohtaus uudelleen huutajan haluamalla tavalla..

Keskiviikkona yleisön pelisilmä oli hakusessa. Omstarttia ei tarvitsisi huutaa jokaisen repliikin jälkeen, eikä ”homommin” tai ”pane sitä” ei ole se nokkelin huuto.

Speksi oli erityisen painottunut tanssiin ja lauluun.

Tanssitaitoisia riitti ja bändi oli mainio. Mukana olivat pakolliset lääkärivitsit.

Juoni laahasi, kun näyttelijät pohtivat pitäisikö sekavia omstratteja lähteä tekemään, mutta juoni ei spekseissä olekaan keskeinen.

Seniorispeksisti Petteri Raemaa heilui persvako vilkkuen lavalla vakuuttavasti kuin Johnny Depp.

Myös Aapo Sirén oli sisäistänyt merirosvouden kiitettävästi.

Nuoret elokuvan ammattilaiset ja intohimoiset harrastajat ovat saaneet oman yhteisönsä verkkoon Kelaamo-elokuvayhteisön betaversion julkaisun myötä. ”Kelaamo on aktiivinen foorumi nuorille elokuvantekijöille, jotka haluavat jakaa töitään, verkostoitua muiden tekijöiden kanssa ja kehittää osaamistaan”, kuvailee projektipäällikkö Saara Konttinen.

Portaali koostuu neljästä alayhteisöstä: Tekijät, Elokuvakoulut, Festivaalit ja Organisaatiot. Tapahtumat, festivaalit ja järjestöt voivat luoda palveluun oman profiilin ja ryhmän.

Nuorten tekijöiden kiinnostavimmat leffat näytetään Kelaamon näytöksessä Tampereen elokuvajuhlilla maaliskuussa 2012. Haku elokuvien esivalintaan aukeaa Kelaamon Festivaalit-sivustolla 2. toukokuuta.

Kelaamon tuottaa Koulukinoyhdistys ja sen rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Pasi Ahtiainen

Pasi Huttunen

Vaalien aluksen riemut Suomen karuimmat vaalivideot -sivu tuo Facebookin käyttäjän arkeen kevennystä eduskuntavaalien alla. Sivun tiedoissa kysytään, että ”Suomessa koulutetaan kuulemma liikaa medianomeja, mutta missä ne kaikki ammattilaiset on silloin kun vaalivideoita tehdään?” Ja se on hyvä kysymys. Videot vaihtelevat myötähäpeää herättävän kotikutoisesta puhtaan surrealistisiin.

Väärän rahan kaiho Jaakko Laitinen & Väärä raha tuo railakkaan balkanilais-, venäläis-, mustalais-, iskelmäcoctailinsa Kerubin saliin 7. huhtikuuta. Kaksi ja puoli vuotta vanha, ja ahkerasti Suomessa, Skandinaviassa ja ympäri Baltiaa keikkaillut yhtye muistuttaa, että heidän keikoillaan ei tanssikenkiin mahdu sovinnaisuus.

Lehtiä Ilosaaressa nousee haudastaan Takavuosien joensuulainen opiskelijafestari Lehtiä Ilosaaressa kaivetaan haudastaan ensi syksynä. Lehtiä Ilosaaressa järjestetään 16. syyskuuta perinteisellä paikallaan Ilosaaressa. Festarin ohjelma julkistetaan kevään aikana. ”Joensuu on iso opiskelijakaupunki, miksei kaupungissa olisi opiskelijoille omaa festaria? Tarkoitus on herättää henkiin hieno tapahtuma, joka turhaan kuivui taannoin pois. Popmuusikot ovat jo valmiiksi Ilosaaressa, joten saaren hyödyntäminen on luontevaa”, Asko Piiparinen Joensuun Popmuusikot ry:stä kertoo. ”Tavoitteena on nostaa tapahtuma jokasyksyiseksi perinteeksi, joka kerää opiskelijat yhteen Itä-Suomen alueelta.”

Lehtiä Ilosaaressa –festivaalin järjestää Joensuun Popmuusikot ry yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan ja PohjoisKarjalan ammattikorkeakoulun oppilaskunnan POKA:n kanssa.

Flooraa porukalla Kampukset lyövät hynttyyt yhteen tämän vuoden Flooran päivän juhlissa. Itä-Suomen yliopiston yhteistä Flooran päivän juhlaa vietetään tiistaina 17. toukuuta kello 17. alkaen Kuopion kampuksella Snellmanian ala-aulassa. Yhteiskuljetukset järjestetään Joensuun sekä Savonlinnan kampuksilta. Yhteiskuljetusten aikatauluista tiedotetaan ilmoittautumisajan päätyttyä 4. toukoota jälkeen. Ilmoittautua voi osoitteessa http://elomake.joensuu.fi/lomakkeet/2256/lomake.html.

Uljas 3 | 6. 4. 2011

23

24

Uljas 3 | 6. 4. 2011

Uljas 3 | 6. 4. 2011

25

”

Tapa keskikokoinen koira ja polta sen karvat pois kuuman tulen päällä.

Näin vakuutuin kasvissyönnistä aloittamatta sitä

Jonathan Safran Foerin Eläinten syömisestä on herättänyt kohun Suomessakin, kun lukijan silmille lyödään epämiellyttävän paljon tietoa hänen syömästään lihasta. Loppuiko lihansyönti kirjan lukemiseen? - Niko Salovaara, teksti & Matti Sevenius, kuvitus

A

iemmin kaunokirjailijana paremmin tunnetun Jonathan Safran Foerin poleeminen Eläinten syömisestä on takaliepeensä mukaan maailmanlaajuinen ilmiö ja bestseller, jonka oikeudet on myyty 16 maahan. Alun perin vuonna 2009 julkaistu ja hiljattain suomeksi ilmestynyt kirja käsittelee lihansyönnin eettisyyttä erityisesti tehotuotannon näkökulmasta. Yleinen on samalla yksityistä ja teos kertoo myös Foerin itsensä läpikäymän matkan lapsuuden sekasyönnistä nuoruuden kokeilujen kautta tiedostavaksi kasvissyöjäksi.

Suomessakin hyvin myydyn kirjan ovat ottaneet omakseen niin Oikeutta Eläimille ry kuin Animaliakin, jonka edustaja Salla Tuomivaara on kirjoittanut käännösteoksen jälkisanoiksi kotimaan oloja käsittelevän tekstin.

Kirjan sisäkanteen on lainattu myös näyttelijä Natalie Portmania ja Nobel-kirjailija J.M. Coetzeeta, joista jälkimmäinen toteaa, ettei maataloustuotteita kerta kaikkiaan voi enää käyttää samalla tavalla teoksen lukemisen jälkeen. Suomessa teosta on julkisuudessa samansuuntaisesti kommentoinut myös muusikko Anssi Kela.

Tämän menestyksen perusteella lukija heittäytyy kuitenkin helposti skeptiseksi. Voiko kirjalla oikeasti olla vaikutusta ihmisten syömätottumuksiin? Kaikki yllä mainitut tahot ovat nimittäin kannattaneet kasvisruokavaliota jo pitkään ennen Foerin teesejä. Vaikka kirjailija väittääkin, ettei hänen tarkoituksenaan ole kannustaa ketään kas-

26

Uljas 3 | 6. 4. 2011

Filippiiniläinen koiramuhennos Tapa keskikokoinen koira ja polta sen karvat pois kuuman tulen päällä. Nylje koira, kun sen nahka on vielä lämmin. Siirrä nahka sivuun mahdollista myöhempää käyttöä varten (sitä voidaan hyödyntää muissa ruokalajeissa).

Leikkaa lihat parin sentin kuutioiksi ja marinoi niitä viinietikka-, pippuri-, suola- ja valkosipuliseoksessa pari tuntia.

Pane lihapalat paistumaan suureen öljyttyyn wokkipannuun nuotion ylle. Lisää sipulit, murskattu ananas ja ruskista, kunnes liha on kypsää. kaada sekaan tomaattikastike ja kiehuva vesi, vihreät paprikat, laakerinlehdet ja tabasco.

Hauduta liha kannen alla mureaksi.

Kaada sekaan koiran maksasta valmistettu pyree. ja kypsennä vielä 5–7 minuuttia.

Lähde: Eläinten syömisestä, Jonathan Safran Foer, Ateena Kustannus, 2011

vissyöntiin, Eläinten syömisestä tukee kuitenkin esimerkeillään ja retoriikallaan vahvasti tätä tavoitetta. Tästä näkökulmasta valistava tietokirja on jokseenkin hyödytön, jos se ei saa ketään muuttamaan ajatusmallejaan.

Suomalaiset kirja-arviot tarjoavatkin pessimistille halutunlaisen vastauksen. Esimerkiksi Kansan Uutisten Pekka Wahlstedt sekä Kiiltomadon Pasi Salminen selostavat kirjan sisältöä seikkaperäisesti ja toteavat lopuksi, että

teos panee varmasti lihansyöjät miettimään syömisiään.

Heidän omat kantansa jäävät kuitenkin hämärän peittoon. Hufvudstadsbladetin Henri Forss toteaa sentään olevansa yhä epävarma asiasta, vaikka linssit ja tofu eivät enää kuulostakaan niin huonolta vaihtoehdolta. Useiden sävyttömien tekstien jälkeen Taloussanomien Hannu Sokalan arvostelu vaikuttaa ensin lupaavalta, mutta kirjoittaja paljastaakin myöhemmin olleensa kasvissyöjä jo kymmenen vuotta.

Myöskään suomalaiset blogit eivät tarjoa sen rohkaisevampia tuloksia, sillä suurin osa teksteistä on kirjoitettu ympäristö- tai kasvissyöntiaiheisille sivuille. Ne harvat jotka eivät ole, kuten Kaiken voi lukea! -sivuston teksti keskittyvät teoksen kirjallisiin ansioihin. Niiden mahdollinen puute ja syyt kirjan tehottomuuteen puhuttavat kuitenkin jonkin verran. Sekalaista propagandaa -blogin kirjoittaja TP toteaa teoksen olevan liian intellektuelli ja sekava kohdeyleisölleen. Elonkehä.fi:n Jouko Kämäräinen taas mainitsee kirjan huonoiksi puoliksi pituuden ja amerikkakeskeisyyden.

Mediakeskustelun perusteella teoksen vaikutusmahdollisuuksista piirtyvä kuva on siis synkkä, mutta yksiulotteinen. Kasvissyönnin aloittaminen ei nimittäin välttämättä ole uskoon tulemisen kaltainen välitön ilmiö, vaan voi edellyttää tarkempaa pohdiskelua, kokeilua ja harjoittelua. Kirjan pitkäkantoisempien vaikutusten etsiminen Suomen oloissa saattaa siis olla liian aikaista.

Uljas 3 | 6. 4. 2011

27

anteropeiponen.fi

Koulutus

äänestä nuorta vasemmistoa.

– avain turvattuun tulevaisuuteen

jala

vo

Sa PohjoiS-

kar PohjoiS-

Maksaja: Pohjois-Savon Parhaaksi ry

oPinTorahaa(kin) 750 €/kk? kyllä!

TURVALLISTA TULEVAISUUTTA

22

27

Heidi Komulainen

Juha Pitkänen

heidikomulainen.vas.fi

juhapitkanen.vas.fi

sosiaalityöntekijä Kuopio

sairaankuljettaja Tuusniemi

Pieta Hyvönen

74

opiskelija Outokumpu

77

Milla Pyykkönen

opiskelija, yht. kand.

Joensuu millapyykkonen.fi

vo

eTelä-Sa

varastomies Mikkeli

Sini Savolainen

84

opiskelija Pieksämäki

Julia Vatanen

kulttuurituottaja Pieksämäki juliavatanen.vas.fi

Juha-Pekka Reijonen

yht. tieteiden yo Joensuu

kettutyttö.vas.fi

80

79

reijonen.vas.fi

79

81

Ville Vehviläinen

Antti Saarelainen

Jaakko Turunen

villevehvilainen.fi

saarelainen.vas.fi

jaska.vas.fi

sekatyömies Pieksämäki

suurtalouskokki, opiskelija, Joensuu

84

yht. tieteiden yo Joensuu

nuoren vasemmiston vaaliteesit ja ehdokkaat: vasemmistonuoret.fi/vaalit

28

Uljas 3 | 6. 4. 2011

Maksaja: Edistyksen tuulet ry ja Pohjois-Savon Liikkuvat nuoret vaikuttajat ry

Sami Reponen

86

n o s u u s i a v e l Tu ! ä e r h i v a n pu

Vasemmistonuoret ry.

Uljas 3 | 6. 4. 2011

29

Kulttuuri

Kellarin kätköistä

Riideltäisiinkö kaikki yhdessä?

Euroroskaa 40 vuoden takaa Syksyisen yön pikkutunnit olivat muuttuneet sekunneiksi selaillessani eBayn elokuvatarjontaa. Silmät taistelivat unta vastaan ja kahden jyrsijän välinen eeppinen sota oli alkamassa: elohiiri yritti päihittää hiirikättäni.

Vihdoin ja viimein geneeristen Halloweenien ja Psykojen uuvuttavasta suosta pomppasi ruudulle jotain mielenkiintoista. Tarjous oli hetkessä tehty ja vetäydyin kellariini odottamaan jännittyneenä.

Viikkojen päästä ja pari setelinippua köyhempänä postiluukusta kolahti pölyinen kasetti, Tombs of the Blind Dead. Amando de Ossorion ohjaama, vuonna 1971 valmistunut espanjalaisportugalilainen taideteos on eurotrash-genren klassikoita. Juoni on peruskauraa: joukko pahaa-aavistamattomia nuoria häiritsee keskiai-

kaisen temppeliherrain ritarikunnan hautarauhaa.

Soppahan siitä syntyy, kun kuolleet nousevat herkuttelemaan.

Elokuva on lavastettu eurooppalaisen tyylikkäästi ja sen aavemainen miljöö on onnistunut, mutta liian hidas tempo nakertaa viihdearvoa. Triviatietona mainittakoon, että pätkä julkaistiin uudelleen nimellä Revenge from Planet Ape – tarkoituksena ratsastaa Apinoiden Planeetan maineella.

Tombs of the Blind Deadia voi varauksetta suositella kaikille taideelokuvien ystäville. Vaikka sillä on kaksin verroin enemmän ikää kuin Twilight-elokuvien tähdillä, pieksee se korniudellaan 10-0 suurimman osan Hollywood-hömpötyksistä.

Mikko Puhakka

Kauhua ja ö-luokan toimintaa Mikko Jakosen ja Jouni Tillin toimittamaa Yhteinen yliopisto –kirjaa lukiessa tulee nopeasti mieleen, että suomalaisiin yliopistoihin ollaan sovittamassa Kiinan valtiosta tuttua kansallissosialistista hallintomallia.

Yliopistoissa sitä kutsutaan vahvistamiseksi ja kilpailukyvyn kasvattamiseksi, eikä Kiinassakaan käytetä termiä kansallissosialistinen. Silti juuri se tulee mieleen tiukasti pienen eliitin hallussa olevasta markkinaehtoisesta komentotaloudesta.

Kärjistys? Ehkä, mutta ei kovin paljoa. Osa teksteistä kirjassa tosin on analyysin ja kirjallisten ansioidensa puolesta sen verran heikkoa kamaa, että kärjistämissyytöksiä on helppo tehdä. Esimerkiksi Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaan Tero Toivasen teksti Mein kampus on yksi aggressiivisimmista ja haisee kampanjoinnilta. Hän pyrkii ottamaan koko yliopistoliikehdintää Vasemmistoliiton haltuun. Ärsyttävää on, että Toivasta ei löydy kirjan lopun kirjoittajaesittelyistä.

Anssi Ylirönni | Matias

30

Uljas 3 | 6. 4. 2011

Itäsuomalaisella opiskelijalle luultavasti kiinnostavinta luettavaa kirjassa on Juhana Venäläisen ja Heidi Meriläisen artikkeli, joka läpikäy perusteellisesti yliopistokamppailuja Itä-Suomessa. Kirjassa on myös Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokisen teksti, jonka hän alun perin piti puheena Joensuun yliopistolaisten yleiskokouksessa helmikuussa 2009. Puheeksi kirjoitettu teksti on miellyttävää luettavaa ja soveltaa italialaiselta filosofilta Luisa Murarolta yhden parhaista tavoista kehittää yliopistoa: ”Siitä mitä haluamme, millaisen paikan yliopistoineen tarvitsemme, voi riidellä sensuroimatta.”

Kiinan mallissa sensuroimaton riitely on tietenkin mahdottomuus. Järjestelmä ei sitä kestäisi.

Yhteinen yliopisto. Mikko Jakonen & Jouni Tilli (toim.).

Tutkijaliitto 2011.

Pasi Huttunen, teksti & Matti Sevenius, kuvitus

Kummallisista vhs-nauhanhajuisista leffatuntemattomuuksista viehättynyt Mikko Puhakka aloittaa uuden juttusarjan, jossa hän pureutuu outoihin helmiin. ”Vartuin lapsena kasarikauhun, italosplattereiden ja Ö-luokan toimintaelokuvien parissa. Kyseiset genret veivät entistä syvemmälle outojen elokuvien maailmaan. Keräilen jo kuopattuja formaatteja kuten laserdiscia, VHS- ja Beta-nauhoja. Suurinta osaa kyseisistä elokuvista ei ole koskaan julkaistu digitaalisessa muodossa.

Oudoilla elokuvilla on oma viehättävä maailmansa, mutta ne vaativat katsojalta sopivasti häiriintyneen mindstaten. Surrealistinen katselunautinto on kuin uni, josta ei halua herätä.”

Puhakka on kirjoitellut erilaisiin elokuvablogeihin, ylläpitänyt omaa elokuva-aiheista nettisaittia sekä

kirjoittanut omaa palstaa ja elokuvaarvioita kotimaiseen kulttielokuviin erikoistuneeseen Blood Ceremony Magazineen.

Kellarin ulkopuolelle päästessään Puhakka opiskelee luokanopettajaksi ja toimii ISYY:n hallituksen 2. varapuheejohtajana ja Savonlinnan kampuksen kampuspuheenjohtajana.

Naiset ja ulkomaalaiset kotiin

Uusimmassa teoksessaan Kansallisfilosofinen manifesti (2011) helsinkiläinen filosofian professori Jukka Hankamäki toteaa, että tärkeimmät poliittiset valinnat tehdään tulevaisuudessa niiden välillä, jotka edustavat yhteistä kansallista etua ja niiden, jotka eivät kansallisesta edusta mitään välitä. Hankamäen mukaan kirjassa tulee enemmän kuin pelkkä poliittinen ohjelma: kokonainen maailmankatsomus.

Mukana on muun muassa talouden, kasvatuksen, monikulttuurisuuden ja maahanmuuton käsittelyä. Hankamäen vahvuuksia ovat syvällisyys ja selkeys samassa paketissa. Filosofiaa kirjoittavilla tätä ei voi pitää minään itsestäänselvyytenä. Paljon auttaa myös Hankamäen tyyli sanoa asiat suoraan ja tiivistetysti. ”Monikulttuurisen yhteiskunnan tavoittelu johtaa paradoksaalisesti yksiaineksiseen yhteiskuntaan, monokulttuuriin. Se ei ole enää kansallisvaltioiden kaltainen,

säilyttämisen arvoinen ja rikas yhtenäiskulttuuri vaan pilalle hapatettu, pyöristelty ja orwellilaistettu monoliitti, joka lainehtii maailman ympäri ulottuvana Neuvostoliittona”, Hankamäki arvioi.

Hänen mukaansa monikulttuurisuutta sinänsä voidaan pitää epäjohdonmukaisena ajatusrakennelmana, sillä kukaan ei voi uskottavasti kannattaa yhtä aikaa useaa keskenään ristiriitaista kulttuurijärjestelmää.

Esimerkiksi homojen ei kannattaisi edistää islamin leviämistä, koska islamilainen kulttuuri todellakin suhtautuu kielteisesti homoseksuaaleihin.

EU tulisi nähdä organisaationa, jossa kukin maa voi edustaa mahdollisimman hyvin omia etujaan, eikä sellaisena liittomuodostelmana, jossa tavoitellaan jotakin kuviteltua yhteistä etua. Muutamissa asioissa, kuten ympäristöasioissa, yhteisen edun tavoittelu voi olla tarpeen, mutta ei kaikissa.

Kirjan mielenkiintoisinta antia on tasa-arvoa käsittelevä kappale. Hankamäki jakaa tasa-arvon kahtia. Mahdollisuuksien tasa-arvo on sitä, että kaikille ihmisille taataan yhdenvertaiset lähtökohdat. ”Sen eräs osa on ihmisarvo, joka on absoluuttinen eli ehdoton.

Ihmisarvoa ei pidä riistää keneltäkään pois. Sen sijaan tasa-arvo on relatiivinen eli suhteellinen. Olemme eri tavoin vihattavia tai rakastettavia ihmissuhteissamme – tai hyödyllisiä tai haitallisia esimerkiksi työelämässä”, Hankamäki päättelee.

Hankamäki on erinomaisen virkistävällä tavalla epäkorrekti kirjoittaja, joka tavoittelee totuutta eikä helppoja irtopisteitä esimerkiksi feminismiä ja maahanmuuttoa haukkumalla. Toki hän arvostelee molempia raskaimman mukaan, mutta hänellä on tähän perustellut syyt. Naisista työelämässä hän sanoo sen, mistä saisi millä tahansa yliopistolla sapiskaa ja ovi naulattaisiin sisältä umpeen. ”Naisten tehtäväksi jää valita, tavoittelevatko he uraa vai synnyttävätkö he lapsia. Naisten pitäisi vain hyväksyä klassisen logiikan tosiasia: ihminen ei voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa”, Hankamäki toteaa.

Jukka Hankamäki: Kansallisfilosofinen manifesti. Books on Demand GmbH 2011. 272 s.

Jussi Turunen

Debatti

Vihreä Vasemmisto toivoo avoimuutta Joensuun Vihreä Vasemmisto toivoo Itä-Suomen Yliopistolta rohkeutta toimia edelläkävijänä avoimen lähdekoodin ohjelmien ja Linux-käyttöjärjestelmän käyttöön ottamisessa. Tämä lisäisi tietoturvallisuutta, pidentäisi koneiden käyttöikää ja vähentäisi kustannuksia. Osa lisenssimaksuista vapautuvista rahoista voitaisiin kohdentaa lupaavien paikallisten hankkeiden tukemiseen.

“Säästöjen kohdalla puhutaan useista kymmenistä tuhansista euroista ja lisäksi asiaan liittyy vahva periaatteellinen kysymys, halutaanko tukea suurten yritysten monopoliasemaa vai pienten tekijöiden ympäri maailman tapahtuvaa kehitystyötä?”, järjestön puheenjohtaja Antti Kettunen muistuttaa.

32

Avoimeen lähdekoodiin siirtyminen helpottaisi myös opiskelijoiden arkea, koska he suosivat kotikoneillaan mieluusti avoimen lähdekoodin ohjelmia niiden maksuttomuuden ja samojen ominaisuuksien vuoksi, mutta halutessaan esimerkiksi tulostaa yliopistolla tiedostomuotojen yhteensopivuus saattaa aiheuttaa päänvaivaa.

Ensimmäisenä askeleena JoViVa kannattaa käyttöjärjestelmien rinnakkaisuutta ja suljetun lähdekoodin ohjelmien korvaamista avoimen lähdekoodin ohjelmilla niiltä osin kuin se on mahdollista.

Kolumni |Tupakkapaikka

Viivani ponnahti pystyyn

V

iime aikoina olen joutunut kahteen kuohuttavaan, mutta maan pinnalle palauttavaan keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Selväksi tuli, että sosiaalinen media ei paranna, jos ei huononnakaan yhteiskuntaa tai keskustelun laatua.

Ensimmäinen keskusteluista piti sisällään nokkelaa sanailua ja ironian sävyttämää pätemistä, vaikka aihe oli harvinaisen turha.

Toinen taas piti sisällään harvinaisen huonoa keskustelun taitoa, vaikka aihe on ajankohtainen ja tärkeä.

Turhanpäiväinen lähti liikkeelle pystyviivasta. Näin jonkun joskus käyttävän pystyviivaa katkaisemassa Facebookin statuspäivityksiä, jos ”Selväksi tuli, että sosiaali- oma nen media ei paranna, jos ei nimi huononnakaan yhteiskun- ei ole subtaa tai keskustelun laatua. jektina päivityksessä. Omaksuin tavan ja se kuohutti erästä ystävääni. Vittuilin takaisin ja postmodernin ironian sävyttämä huonon huumorin pallottelu alkoi. Useimmille oli koko ajan selvää, että se pystyviiva on turha – ja minullekin hyvin pian. Se ei estänyt kahta yli kymmenen kommentin ketjua syntymästä nopeasti.

Toinen keskustelu käytiin tuttavan linkittämän uutisen ympärillä. Hän esitti väitteen ja olin jyrkästi eri mieltä. Seurasi kommenttiketju, johon argumentoitiin perustellen ja hyvin vakavissaan. Keskustelu veti muitakin mukaan ja näytti hetken aikaa hedelmälliseltä, kunnes alkuperäinen linkittäjä veti maton jalkojen alta. Hän esitti uudestaan, muuttumattomana ja yhtä vähin perustein alkuperäisen väitteensä, todeten sen olevan johtopäätös käydystä keskustelusta. Eli hän sivuutti koko käydyn keskustelun jättäen miettimään, oliko hän edes lukenut muita kommentteja.

Luovutin.

Sosiaalisen median roolista vallankumouksissa on kohkattu ja epäilemättä sillä on niihin vaikutusta. Muistetaanko nyt silti, että ei sosiaalinen media muuta ihmisten välistä viestintää paljoakaan? Ja Jevgeni Morozovin huomiokin on olennainen. Sosiaalinen media auttaa myös kontrollin koventamisessa. Facebook tai Twitter eivät kaada hallituksia, mutta ovat käteviä välineitä vastapuolille.

Kahdesta mainitsemastani keskustelusta toisella oli sentään kaksi vaikutusta: Lopetin pystyviivallani pätemisen ja tykkää-klikkauksista päätellen pystyviivakohu piristi ainakin kahden entisen Joensuun ylioppilaslehden päätoimittajan päivää.

Sosiaalinen media on kuin tupakkapaikka lukiossa. Siinä on todelliset vaaransa, mutta keskustelua syntyy kun joukko ihmisiä ympätään rajattuun tilaan.

KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.–31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ.

Soluasunnot 180–245 € / kk / asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133, latokartano@helsinki.fi • www.mm.helsinki.fi/latokart

Pasi Huttunen

Antti Kettunen Puheenjohtaja, Joensuun Vihreä Vasemmisto

S. 30 Besserwisserin oikeat vastaukset 2 1 X X 1 Uljas 3 | 6. 4. 2011

Uljas 3 | 6. 4. 2011

33

” Puiston ruusupenkki muistuttaa meitä omankin ruumiimme läpi kulkevasta maallisesta kierrosta.

todistaa arjen ihmeeksi.

Sivilisaation laidunmaat

Itäiset Turhan Tietäjät ry

1

Erinäisten sotaprotokollien mukaan keisari Hirohito olisi pitänyt hirttää lyhtypylvääseen vastuullisena Japanin konnaintöistä, joihin luetaan hyökkäyssodan aloittaminen, miljoonien siviilien surmaaminen, kemiallisten aseiden testaaminen sotavankeihin sekä sodankäynnin sääntöjen hylkääminen. Amerikkalaiset jättivät ripustuksen sikseen ja nostivatkin hänet kansakunnan piirongin ylisille. Minkä alan, josta hänellä ei ollut akateemista tutkintoa, lahjakas harrastaja keisari oli? Hän oli tutustunut siihen 1920-luvulla ja jatkoi sen tutkimista sodan jälkeen kirjoittamalla ja osallistumalla kyseisen tieteenalan harjoittamaan luokitteluun.

Tiedätkö missä vietät viikonloppusi?

KE 6.4.

TO 7.4.

PE 8.4.

LA 9.4.

PE 15.4.

LA 16.4.

KE 20.4.

TO 21.4.

1) Toksikologian. X) Solubiologian. 2) Meribiologian.

2

Minkä kappaleen alun erittäin vapaa suomennos: ”Me jätimme kevyen fandangon väliin, sen sijaan heitimme kärrynpyöriä lattialla. Tunsin itseni merisairaaksi, mutta yleisö vaati lisää. Huone pyöri ympärillämme ja sisäkatto lensi pois. Kun me pyysimme toista drinkkiä, tarjoilija toi sen sijaan tarjottimen”?

1) Procol Harum: Whiter Shade of Pale. X) ZZ Top: Fandango.

2) Deep Purple: Child in Time.

3

Kuka minä olen? Lee Strasbergin johtamalla opinahjolla oli suuri merkitys urani alkupuolella. Jouduin ”Nixonin poliittisten vihollisten listalle”, vaikken ollut poliitikko. Niissä piireissä, joissa tein elämäntyöni, kestävä avioliitto oli harvinaisuus – nimittäin pimpukkaa oli tarjolla sen saatanasti. Ei hutsittanu, ja minä totesin vuonna 1958 solmitusta ja elämäni loppuun asti kestäneestä avioliitosta: ”Why go out for hamburger, when you have steak at home.” Voitin 1979 Le Mansin 24 tunnin ajossa toisen sijan ja 1995 saavutin Daytonan samaisessa ajossa sarjavoiton kilpailujen historian vanhimpana kuljettajana. Lahjoitin elämäni aikana hyväntekeväisyyteen 250 miljoonaa dollaria. Fyrkat tulivat omaa nimeäni kantavista elintarvikkeista. Sain vuonna 1986 ammattikuntani korkeimman palkinnon.

Meitä ihmisiä vilisee pallollamme jo kuutisen miljardia. Tämä ei olisi mahdollista, ellemme olisi oppineet muuttamaan luontoa omaksi ruokatehtaaksemme. Samalla olemme pistäneet uusiksi merkittävän osan planeettamme ravinnekierrosta. - Henri Rönkkö, teksti & sxc.hu, kuva

T

ietyltä alalta saa enemmän syötävää, kun sieltä raivaa pois sen, mitä ei voi syödä, ja saa siellä kasvamaan mahdollisimman paljon sellaista, mitä voi syödä. Lopputulos on pelto. Jotta syötävää syntyisi, tarvitaan vielä ravinteita.

Luonnossa maan antimien elättämä eläimistö tekee tarpeensa maahan. Mullan bakteerit muuttavat pissan urean nopsasti kasveille sopivaksi ammoniumiksi ja nitraatiksi, ja fosfori ja kalium ovat käyttökelpoisia sellaisinaan. Kasvit saavat käyttöönsä kakankin ravinteita, jahka lantakuoriaiset tai vastaavat ovat kierrättäneet tätä ruskeaa kultaa lävitseen niin kauan, ettei siitä enää irtoa mainittavasti energiaa.

Sivistynyt ihminen ei purkaudu pelloilleen, vaan pönttöön. Kenties tämä on viisasta, sillä kakan kautta suolistoloiset voisivat siirtyä sapuskaamme. Onpahan tuotoksissamme jonkin verran raskasmetallejakin, ravintoketjun huipulla kun olemme.

Pellon kasvit saavat ravinteensa navetoiden liejun ohella tehtaissa tuotetuista kei-

34

Uljas 3 | 6. 4. 2011

nolannoitteista, joiden muodossa alueelle saadaan syötettyä ravinteita moninkertaiset määrät verrattuna siihen, mitä siellä luontaisessa kierrossa pyörisi.

Kolikon kääntöpuoli ovat omat jätöksemme, joiden määrä ja sisältö heijastelevat peltojemme biomassantuotantoa ja ravinnepaljoutta. Jos lopputuotteemme kipattaisiin suoraan luontoon, alkaisi luonto pian näyttää toisenlaiselta.

Koska pidämme perinteisistä järvi- ja metsämaisemista, olemme kehittäneet toisenlaisen ratkaisun. Hyvästelemme jätöksemme vetämällä nupista, minkä jälkeen ne lähtevät vesiputouksen vauhdittamina matkalle putkistoon, päämääränään puhdistuslaitos. Siellä bakteerit vapauttavat suurimman osan liemen typestä ilmatilaan, ja sitovat loput ravinteet yhdessä erilaisten kemiallisten yhdisteiden kanssa sakaksi, jota voidaan kompostoinnin jälkeen hyödyntää erilaisten esteettisten istutusten kasvatuksessa. Puiston ruusupenkki muistuttaa meitä omankin ruumiimme läpi kulkevasta maallisesta kierrosta.

PE 22.4.

LA 23.4.

PE 29.4.

LA 30.4.

LA 7.5.

PE 13.5.

grafex

LET’S BESSERWISSER!

Rokit-bändikisan finaali Jaakko Laitinen & Väärä Raha • Himotus Graveyard (SWE) Von Hertzen Brothers Apulanta Wasted • Lighthouse Project Mastodontti Eläin Komedia Kellari: Pete Kosonen Harri Lagström Eleanoora Rosenholm Tarot Samuli Putro Sonata Arctica Kaupungin kuumimmat Stella rytmit Kerubin Kellarissa Rubik pe & la klo 21-04!

Katso kevään ohjelma, osta lippusi ennakkoon ja tilaa Kerubin uutiskirje

www.kerubi.fi Kerubi avoinna: ma & ti 11-22 • ke & to 11-01 • pe 11-03 (04) la 14-03 (04) • su suljettu • Lounas ma-pe 11-14 • À la carte ma-la 14-21 Kulttuurikeskus Karjalantalo • Siltakatu 1 (Ilosaari) • Joensuu

KESÄLLÄ TAAJAMAN AURINKOISIN TERASSI

1) Steve McQueen. X) Paul Newman. 2) Mario Andretti.

4

Sota on julmaa, ratsuväki raakaa, mutta rauha se vasta miehen tappaa. Ja sakemannithan ne olivat yksiä perkeleitä tappeluksia haastamaan. Ote keisarin puheesta hurmekentille matkaaville joukoilleen: ”Ei armoa! Jokainen, joka joutuu käsiimme, on surmattava! Tuhat vuotta sitten Attilan hunnit hankkivat maineen, jonka mukaan he olivat häikäilemättömän väkivaltaisia! Samalla tavalla teidän on esiintymisellänne Kiinassa hankittava saksalaisten nimelle sellainen kaiku, että kukaan kiinalainen ei enää koskaan uskalla edes katsahtaa karsaasti saksalaiseen.” Mikä konflikti?

1) Kiinan-Japanin sota 1904-05. X) Boksarikapina 1899-1901.

2) Taiping-kapina 1850-1864.

5

5. Numerosarja 1,1,2,3,5,8,13,21, jossa kukin luku on kahden edeltävän summa tunnetaan erään keskiaikaisen matemaattisen neron nimellä. Nimeä henkilö.

1) Fibonacci. X) Finobacci. 2) Fibanocci.

Nimi 1

2

3

4

5

Oikeat vastakset sivulla 36.

Uljas 5 | 21. 5. 2010

Uljas 3 | 6. 4. 2011

35

SciFest 2011

36

Uljas 3 | 6. 4. 2011

S. 34 Besserwisserin oikeat vastaukset 2 1 X X 1