Uljas 3/2018 by Uljas

2018

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Kovaa vetämistä Yliopiston uraohjausta käyttää vuosittain vain pieni osa opiskelijoista. >> 6 Myös vaihtehtoliikunnan piirissä on arvojärjestyksiä ja vallankäyttöä. >> 16

VOLBEATDK • PROPHETS Of RAGEus • tHEOffSPRINGus RuN THE JEwELSus • BIffY CLYROuK • tHESOuNDSsE CHEEK • fRENCH MONTANAus • ANTTI TuISKu ARCH ENEMYsE • ASKING ALEXANDRIAuK • ATOMIROTTA • BASEMENTuK • DISCO ENSEMBLE EVELINA • JENNI VARTIAINEN • JVG • LAuRI TÄHKÄ • MESHuGGAHsE • MOKOMA • NOAH CARTERDK OLAVI uuSIVIRTA • PARIISIN KEVÄT • PIKKu G • PVRISus • PYHIMYS • REINO NORDIN STAM1NA • SuPERORGANISMuK • THE HuNNAuK • VESTA • VON HERTZEN BROTHERS aleksanteri hakaniemi • BLIND CHANNEL • CIrCLE • EEVIL STÖÖ X KUBE • ENSIFErUM • ErJA LYYTINEN • GETTOMASA HAVE YOU EVEr SEEN THE JANE FONDA AErOBIC VHS? • HIGH SCHOOL DrOPOUTS • JESS & THE ANCIENT ONES • JOOSE KESKITALO • JUULIA KArINA • K-X-P • KYNNET • LITKU KLEMETTI • M • MAIJA VILKKUMAA • MArA BALLS • MMSP • NELLI MATULA • PASTOrIPIKE PIMEYS • PIrULAINEN • rUUSUT • SAMULI EDELMANN & OrKESTrA SUOrA LÄHETYS • SANTA CrUZ • SCANDINAVIAN MUSIC GrOUP SONATA ArCTICA • STIG DOGG • THE COMEDIANS • TUOMArI NUrMIO & LUUPÄÄT • TÖÖLÖN KETTErÄ • VILMA ALINA • YArI + paljon lisäyksiä luvassa! kaikki lipputyypit myynnissä nyt! provinssi.fi/liput #provinssi

provinssi.fi

EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700

Hoidamme vuokrauksen vastuullisesti noudattaen Hyvää Vuokratapaa.

OVV Asuntopalvelut Kuopio Puijonkatu 16, 70110 Kuopio 017 363 5566, 044 363 5561 kuopio@ovv.com

Vuokraa asuntosi turvallisesti OVV:n avulla! Nettisivuillamme ovv.com voit tehdä asuntohaun (kohdassa Vuokralaisille), minkä jälkeen saat asuntotarjouksia suoraan sähköpostiin. Ota rohkeasti yhteyttä - koulutettu henkilökuntamme on apunasi.

Uljas 3 | 3.4.2018

LUE LISÄÄ www.inova.fi OVV Asuntopalvelut Joensuu Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu 050 531 0758, 044 538 0759 joensuu@ovv.com

Tähtää tavoitteisiisi säästämällä Me haluamme olla mukana tekemässä omistaja-asiakkaidemme haaveista totta. Säästämällä se on mahdollista. Omistajaasiakkaana ostat ja myyt rahastoja kuluitta.

Aloita säästäminen: op.ﬁ/aloita OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy

Uljas 3/2018

Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | <3

Uutiset

Jutut

4: Tilannekatsaus. Yliopistoväen kiista työehto-

10: Meditaatio. Toimittajamme meditoi kym-

sopimuksesta on ratkennut. ISYYn nettisivut uudistetaan.

menen päivän ajan. Hengityksen kuunteleminen voi auttaa opiskelijaa keskittymään.

5: Hymy ja valitus. Opiskelijapalautteissa

12–13: Terrorismi. Tutkija Leena Malkin mukaan

jyrätään Yammer yliopiston tiedotuskanavana ja kaivataan lisää opiskelutiloja.

terrorismi on yksi viestinnän muoto. Sitä voidaan ymmärtää, kuitenkaan sitä hyväksymättä.

6: Urapalvelut. Harva opiskelija hakee apua yli-

16. Vaihtoehtoliikunta. Anni Rannikko tutkii

opiston urapalveluista. Syynä on tiedon puute ja niukat resurssit.

väitöskirjassaan, kuinka uudet lajit haastavat perinteisen käsityksen liikunnasta.

8: Speeches. Joensuu campus opened its

18–19: Kirja ongelmista. Antti Hurskanen märi-

doors to spoken ideas. People from different backgounds spread their thougths on how to make the world a better place.

see uudessa teoksessaan pienistä ongelmista. Tekstien aiheet ovat välillä niin outoja, ettei lukija pysy mukana. 20–21 Kansi. Joel Naukkarinen tähtää soudun

olympiakultaan ja rentoutuu lääketiedettä opiskelemalla.

Kulttuuri 15: Levy-Eskot. Liikkeen uudella omistajalla

Marko Kinnusella on paljon ideoita kaupan kehittämiseksi. 22: Teatteri. Joensuun ylioppilasteatteri on

tuonut 1920-luvun New Yorkin näyttämölle. Sanaton baarimusikaali on kokonaisuudessaan virkistävä. 26: Column. Create a memory box and get out

of your comfort zone, advices Luana Galoiu who listed six tips how to make the most of the Erasmus time.

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Verkossa www.uljas.net Facebook Uljas Instagram & Twitter Uljas_lehti Soundcloud Uljas

”Nykyisessä vastenmielisen pakkopositiivisuuden ilmapiirissä Hurskaisen ajoittaisen peittelemättömän ilkeyden ja elitismin voi myös katsoa rohkeudeksi. s. 19

Päätoimittaja (vt.) Jussi Turunen, 044 576 8420, paatoimittaja@uljas.net Tuottaja Iisa Manninen, 044 576 8409, iisa.manninen@uljas.net Taitto Iisa Manninen, Kalevi Hämäläinen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Ilmoitusmyynti Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@uef.fi Painopaikka Botnia Print Kannen kuva Iisa Manninen Avustajat: Aderemi Fayoyiwa, Luana Galoiu, Päivi Häkkinen, Nina

Räsänen, Saara-Maria Muurinen, Lotta Pellas, Venla Okkonen, Tuuli Hyppänen, Maija Luhtasela, Mira Asikainen, Risto Takala, Juuso-Valtteri Kivimäki, Kalevi Hämäläinen, Pietari Akujärvi, Paulina Bouzas, Elisa-Maria Heikkinen, Sanni Koivumäki, Marie Pignot, Itäinen Turhan Tietäjä

Poikakoodi murtuu

oikien maailma näyttäytyy monelle mustavalkoisena. Jos ei ole koskaan joutunut kirjaimellisesti kamppailemaan koulun pihalla tai kotimatkalla, voi olla hankala ymmärtää, miksi jotkut pojat näyttävät olevan niin mieltyneitä esimerkiksi sotaelokuviin ja yleiseen nahisteluun. Lyhyt vastaus on, että pojat kokevat ne hyödyllisiksi. Asian nosti esille Yle 21.3.2018 ilmestyneessä jutussaan: ”Poikia kasvatetaan edelleen tukahduttamaan tunteensa ja hakemaan muiden hyväksyntää voimakeinoin, sanoo sosiaalista nuorisotyötä tekevän Poikien talon johtaja Kalle Laanterä. Väkivalta tai sen uhka on monelle pojalle ja miehelle arkipäivää. (--) Pojan pitää olla vahva ja miehinen ja oikeuttaa oma oleminen sillä, että alistaa toisia ja hakee kunnioitusta ja hyväksyntää väkivallan kautta.” Ehkä raadollisimmillaan useiden nuorten poikien maailmaa kuvastaa nyrkkeilijä Mike Tysonin kuuluisa lausahdus: ”Everybody has plans until they get hit.” Tämä on yksi todellisuus, jossa kaikki hienot periaatteet ovat siinä vaiheessa yhdentekeviä, jos toinen ei kunnioita niitä ja neuvotteluista huolimatta lataa naamaan. En tarkoita sanoa, etteikö esimerkiksi fyysinen koskemattomuus olisi tärkeä asia ja jokaisen oikeus. Lähinnä viittaan siihen, että toimiakseen oikeuskäsityksen täytyy olla osa yhteisesti jaettua todellisuutta, ja myös silloin se voi tuottaa kärsimystä. Joku voi aina lyödä, vaikka se olisi kuinka kiellettyä. En ymmärrä lainkaan Laanterän näkemystä siitä, että poikien vahvuuden tavoittelussa olisi jotain huonoa, tai että vahvuus itsessään johtaa alistamiseen ja väkivaltaan. Oma kokemukseni on, että aidosti vahvojen ihmisten ei tarvitse alistaa ketään saati käyttää väkivaltaa. Jos nuori poika niin sanotusti hyppii silmille, kyse on mitä suurimmalla todennäköisyydellä huomionhakuisuudesta ja epävarmasta olosta. Asian kääntöpuoli on siinä, että vahvuus tekee kaikki muut arvot mahdollisiksi. Uskon että pojat tietävät tämän, sillä pohjimmiltaan he näkevät vanhemmat lapset ja varsinkin aikuiset nimenomaan vahvuuden kyvyn kautta. Jos toisella on paremmat mahdollisuudet tarvittaessa voittaa tappelussa tai puhua sellaisin sanankääntein, että itse ei pärjää väittelyssä, kyse on samasta asiasta. Mistään tästä ei seuraa, että vahvemman yksilön täytyisi todistella omaa erinomaisuuttaan kenellekään. Vahvuus, olipa se fyysistä tai henkistä sorttia, ei johda väistämättä tyranniaan eikä vahvuutta tai miehisyyttä (mitä se sitten tarkoittaakaan) pitäisi nähdä sellaisina mörköinä, joiden ansiosta herkät ja hienot pojat joutuvat kärsimään.

”Teko oli suorastaan Toimittajalta | Mitä opin tänään profetiallinen.

Jussi Turunen

Miksi yliopiston urapalveluista ei tiedoteta? Onko vähäisessä käytössä kyse tiedon puutteesta vai siitä, ettei ole tarvetta? Erilaiset ammattiin ja oman oppialan sopivuuteen liittyvät spekulaatiot puhuttavat opiskelijoita. Kun media maalaa jatkuvasti kuvaa epävarmoista työmarkkinoista, samalla lisääntyvät myös kysymykset jaksamisesta ja motivaatiosta. Väittäisin, että ohjauksen ja tuen tarve on suurempi kuin urapalvelun asiakasluvuista voisi päätellä. Tuskin on realistista ajatella, että tarpeeseen voitaisiin vastata kolmella uraohjaajalla, kun jo nyt ollaan resurssien äärirajoilla. Päivi Häkkinen

Uljas 3 | 3.4.2018

Uutiset GALLUP Luotatko siihen että saat töitä tutkinnollasi? Miksi?

Tilannekatsaus

Iisa Manninen, Luana Galoiu & Nina Räsänen

Yliopistoväelle palkankorotus

Kuopio

Kristina Kötterheinrich Kestävä talous ja johtaminen, 2. vsk.

Yliopistojen työehtosopimusta koskeva riita on ratkennut. Yliopistotyönantajia edustava Sivistystyönantajat, sekä yliopistojen henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt JUKO, Pardia ja JHL hyväksyivät sovintoesityksen 6.3. yliopistojen uudeksi työehtosopimukseksi. Eniten kiistaa osapuolten välillä aiheutti yliopistohenkilöstön palkkausjärjestelmä. Työntekijöiden palkat ovat pieniä ja määräaikaisuuksia on paljon. Noin 70 prosenttia henkilöstöstä on määräaikaisessa työsuhteessa. Uuden työehtosopimuksen mukaan työntekijöiden palkkoja korotetaan sopimuskauden aikana yhteensä 3,45 prosenttia, joka vastaa työmarkkinoiden yleistä palkankorotuslinjaa. ”Työnantajan tarjoama alempi palkankorotusprosentti osoitti arvostuksen puutetta. Uuden työehtosopimuksen kanssa pystyy elämään, mutta parempi se olisi voinut olla. Olisin toivonut erilaista tapaa määräaikaisuuksien tarkasteluun”, Itä-Suomen yliopiston JUKO:n pääluottamusmies Antero Puhakka toteaa. Hänen mielestä määräaikaisuuksien tarkastelua tulisi toteuttaa samanlaisella tavalla, kun yliopistot olivat vielä valtion virastoja.

- Olen melko varma, koska Saksassa uusiutuvan energian ja ympäristöalojen sektorit ovat kasvamassa. Enemmän pohdin, löydänkö sellaisen työn josta pidän. Haluaisin työskennellä kehitysavun tai kestävän talouden parissa.

Pääsihteeri eduskuntavaaliehdokkaaksi

Eevi Huuskonen Farmasia, 2. vsk. - Uskon saavani töitä, koska terveysala on tulevaisuutta ja alalta löytyy tälläkin hetkellä töitä. Opinnoissa meille painotetaan myös, että työllisyysnäkymät ovat hyvät.

Pauli Seppänen Farmasia, 2. vsk.

- Olen varma että saan töitä, koska tällä alalla työllistytään hyvin. Somessakin pyörii paljon farmasia-alan työpaikkailmoituksia. Jos en saa töitä Kuopiosta, niin ainakin muualta päin Suomesta.

Joensuu

Tomas Madaj Tietojenkäsittelytietiede, 2. vsk. - En ole huolissani siitä, löydänkö töitä. Kotikaupungissani Brnossa Tšekissä on paljon tekniikka-alan yrityksiä. Koodaajista on jopa niin paljon pulaa, että opiskelija voi saada työpaikan ilman valmista tutkintoa.

Savonlinna

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) lähtee eduskuntavaaliehdokkaaksi. Mikkonen on neljättä kautta Savonlinnan kaupunginvaltuustossa ja toista kautta kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Mikkonen sai edellisissä kuntavaaleissa eniten ääniä koko Savonlinnasta. ”Olen tehnyt edunvalvontapolitiikkaa kunnallistasolla nyt noin 12 vuotta ja ehdokkaaksi asettuminen on luonnollista jatkoa sille. Edelliset kuntavaalit antoivat viitteitä siitä, että on nyt hyvä hetki tavoitella politiikassa ikään kuin seuraavalle

”Silloin virkaehtotyösopimuksessa oli määräaikaistarkastelu. Tämä tarkoitti, että esimerkiksi Joensuun ja Kuopion yliopistoissa käytiin läpi henkilöstöä ja katsottiin, kuinka monella oli ketjutettuja määräaikaisuuksia ja niitä vakinaistettiin sitä kautta”, Puhakka avaa ja lisää: ”Itä-Suomen yliopistossa määräaikaisten määrä on niin suuri.” Sivistystyönantajien työmarkkinajohtaja Anne Somerin mielestä sovintoesitys oli tasapainoinen kokonaisuus, jossa oli huomioitu palkankorotuksen lisäksi työehtosopimuksen sisällöllisestä kehittämisestä. Työryhmät lähtevät uudistamaan palkkausjärjestelmää ja pohtimaan suurten määräaikaisten työsuhteiden vähentämistä. ”Lähdemme hyvillä mielin tulevaan. Meidän on katsottava yhdessä eteenpäin ja jatkettava työskentelyä työehtosopimusten edelleen kehittämiseksi”, Somer toteaa. Neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta aloitettiin marraskuussa 2017 ja yliopistojen yleinen työehtosopimus päättyi tammikuun 2018 lopussa. Uusi työehtosopimus on voimassa 1.2.2018–31.3.2020. Iisa Manninen

tasolle”, Mikkonen sanoo. Mikkonen aikoo ennen vaaleja jäädä lomalle, jotta hän voisi panostaa kampanjointiin. Savonlinnasta on tällä hetkellä kolme istuvaa kansanedustajaa sinisten, vihreiden ja keskustan listoilta. Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään 14. huhtikuuta 2019 ja niissä valitaan kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2019–2023.

Jussi Turunen

Anna Broman Kasvatustiede, 3. vsk. - Olen sataprosenttisen varma siitä, että tulen työllistymään. Työpaikkoja lastentarhanopettajille on paljon, itse suuntaan pääkaupunkiseudulle.

Lauri Hyppönen Kasvatustiede, 3. vsk. - Uskon että saan. Määräaikaisuuksien kautta alkaa nähdä minkälaisia virkoja on mahdollista saada ja millä tavalla. Pyrin luomaan opettajankoulutuksessa itselleni kattavan sivuainepohjan, joka auttaa työn hakemisessa.

Uljas 3 | 3.4.2018

ISYY valmistautuu tietosuojalakiin Euroopan union tietosuojalait ovat uudistumassa, mikä aiheuttaa kustannuksia myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnalle. Tietosuoja-asetuksen vuoksi ISYY uudistaa nettisivunsa tavalla, joka täyttää uudistuvan lainsäädännön vaatimukset. ISYYn edustajisto päätti 14.3. kokouksessaan, että ISYY varaa 13 000 euroa vaatimusten täyttämiseen. Varat katetaan edellisten vuosien kertyneestä ylijäämästä. ”Summa kattaa sivuston ja palvelimen kokonaisuudistuksen. Uudistamme sivuston graafista ilmettä ja parannamme sen toiminnallisuutta. Tällä hetkellä olemme kilpailuttamassa palveluntarjoajia ja valinta tehdään maaliskuun loppuun mennessä”, ISYYn pääsihteeri Anna-Kristiina

Mikkonen kertoo. Uudistus on tarkoitus tehdä kevään aikana. General Data Protection Regulation (GDPR) -asetus tulee voimaan 25.5.2018. Sen tavoitteena on parantaa yksittäisen henkilön tietosuojaa. Uudistus koskee kaikkia organisaatioita, jotka käsittelevät henkilötietoja. Jatkossa organisaatioiden tulee kirjata ja raportoida entistä tiukemmin mitä tietoja kerätään, miksi ja miten niitä käsitellään, sekä saada tietojen tallentamista varten henkilön suostumus.

Iisa Manninen

Yammerille noottia ja toiveissa enemmän opiskelutiloja

”Kaikki annetut palautteet käsitellään”, sanoo ylioppilaskunnan hallituksen sosiaalipoliittinen- ja kehitysyhteistyövastaava Ronja Mäkinen.

Hymy- ja valitusviikon palautteita tuli muun muassa opiskelija-asumisesta ja yliopiston tiloista. - Saara-Maria Muurinen, teksti & Jussi Turunen, kuva

aaliskuun hymy- ja valitusviikko keräsi runsaasti palautetta. Palautetta tuli Yammerista, YTHS:n pitkistä jonoista ja tilojen riittävyydestä ja kunnossapidosta. Eniten palautetta annettiin post it -lapuilla, joita kerättiin jokaisella kampuksella. Joensuussa palautetta kerättiin myös vessoissa olevilla paperilapuilla. QR-koodin kautta avautuvan Googlen palautelomakkeen oli täyttänyt parikymmentä opiskelijaa. Instagramiin ei tullut palautteita. Palautteenantajat pitävät Yammeria yksimielisesti huonona sovelluksena tiedottamista varten. Monet kokivat sen turhaksi ja epäkäytännölliseksi. Syynä oli se, että Yammer on vaikea löytää ja se on alikäytöllä, koska yliopisto tiedottaa siitä huonosti. Usean mielestä tiedonkululle

on liian monta sovellusta, ja tietoa on vaikea löytää yhdestä paikkaa. Yliopiston tiloihin ja tilojen siistimiseen toivottiin parannusta sekä Joensuussa että Kuopiossa. Kuopiossa monet toivoivat pidempiä aukioloaikoja ruokalaan ja kirjastoon ja lisää monipuolisia itseopiskelutiloja. Kuopiolaisia opiskelijoita puhutti myös se, että ovet menevät nykyään turvallisuussyistä aikaisin kiinni, minkä monet kokevat hankalaksi. Osa ehdottikin, että yliopistoon pääsisi opiskelijakortilla 24/7. Joensuussa opiskelijat olivat ärsyynty-

neet liian pieneen ruokalaan Carelialla, ja monia huoletti, miten tilat riittävät kampussiirron jälkeen. Molemmilla kampuksilla vessojen siisteyteen pitäisi palautteiden mukaan panostaa niin, että vessasta löytyy kaikki tarvittava. Ongelma koski erityisesti Joensuun Careliaa ja

Kuopion Canthiaa. YTHS:n jonoja toivottaisiin lyhyemmiksi. Jonoja vaikutti olevan eniten hammashoitoon ja psykologipalveluihin. Ajanvaraussysteemiin toivottiin parannusta niin, että aikoja olisi mahdollisuus varata myös iltaisin. Self-palveluun oltiin pettyneitä, ja monen mielestä se toimii huonosti. Palautteista kuitenkin huokui se, että itse asiakaspalveluun ollaan tyytyväisiä. Monessa palautteessa hoitajia ja lääkäreitä luonnehdittiin ihaniksi. Amican ruokalat saivat pääasiassa positiivista palautetta. Erityisesti asiakaspalvelu sai kiitosta. Monen mielestä hinta–laatu-suhde on hyvä, mutta muutamat olivat huolissaan siitä, sisältääkö ruoka tarpeeksi proteiinia erityisesti urheilijalle. Ruokaan toivottiin myös lisää vaihtelua ja ruoan määrää haluttiin lisätä. Erityisesti Joensuussa ruoka näyttää loppuvan kesken.

Palautteita

”Hammaslääkärit ja -hoitajat ihania” ”Luentojen videointi! olisi kiva katsoa myöhemmin tai jos ei pääse paikalle.” ”Seisomapaikkoja luentosaleihin ja muuallekin!” ”Lisää pistorasioita yliopistolle, esimerkiksi Snellulle.” ”Hengailuillat on kivoja, voisko niitä olla enemmänkin.” ”24/7 itseopiskelutiloja! Niinpä!” ”Ravintolat pidempään auki, ainakin viiteen! Ei voi jäädä nälkäisenä opiskelemaan.” ”YTHS-Self ei toimi. Ei anna varata aikoja.” ”Hammaslääkärit ja -hoitajat on ihania! Hammaslääkäripelko on kadonnut kokonaan.” Uljas 3 | 3.4.2018

”Uraohjaukseen hakeutuvilla opiskelijoilla on esimerkiksi motivaatio-ongelmia ja oppimisvaikeuksia”, uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen avaa.

Harva hyödyntää yliopiston uraohjausta Yliopiston urapalveluista voi saada tukea monenlaisiin opintoja ja työelämää koskeviin pohdintoihin. Opiskelijat kuitenkin käyttävät palvelua vähän. - Päivi Häkkinen, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

ain pieni osa opiskelijoista käyttää Itä-Suomen yliopiston urapalveluja, jotka tarjoavat tukea opinnoissa ilmeneviin pulmiin sekä auttavat työllistymisessä. Osittain kyse on tiedon puutteesta, mutta myös niukoista resursseista. Noin 15 000 opiskelijan palveluissa työskentelee kolme uraohjaajaa, joista kaksi Joensuun kampuksella. Urapalveluiden koordinoinnista ja kehittämisestä vastaava uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen kertoo, että palvelu on tarkoitettu monenlaisten opintoihin liittyvien kysymysten käsittelyyn, ei pelkästään työnhakupohdintoihin. ”Tyypillisesti uraohjauksen tarpeet liittyvät työllistymiskysymysten ohella erilaisiin valintoihin tai siirtymiin opinnoissa”, Vallius-Leinonen sanoo. Vallius-Leinonen pitää lähtökohtana, että oppiaineet pystyisivät hoitamaan perusuraohjauksen osana kunkin opiskelijan opintoja. Tällöin urapalveluissa keskityttäisiin enemmänkin erityiskysymyksiin tai tiedekuntarajat ylittävään ohjaukseen, joihin ei oppiaineissa välttämättä ole osaamista. Uraohjaukseen hakeutuvilla opiskelijoilla on hyvin usein opintoihin liittyvien kysymysten lisäksi muun muassa motivaatio-ongelmia, oppimisvaikeuksia ja erilaisia neuropsykiatrisia pulmia.

Uljas 3 | 3.4.2018

”Tällaiset ongelmat vaikeuttavat opintojen etenemistä suunnitellusti, mikä taas johtaa siihen, että oman alan opinnot voivat tuntua ylivoimaisilta tai jopa vääriltä. Juuri tähän tarpeeseen pilotoimme tänä keväänä Otetta opintoihin -ryhmää”, Vallius-Leinonen toteaa. Henkilökohtaisen ohjausajan varaa keskimäärin 150 opiskelijaa lukuvuodessa. Todellisia käyntejä on kuitenkin lähemmäs 250. ”Osa opiskelijoista käy kerran, osa 2–3 kertaa. Lisäksi oppiaineiden pyynnöstä käymme pitämässä eri ryhmille urasuunnitteluun ja työnhakuun liittyviä alustuksia ja työpajoja, joiden kautta tavoitamme muutamia satoja opiskelijoita lukuvuosittain.” Ajan voi varata UEF:n sivuilta löytyvällä e-lomakkeella. Jonotusaika on tällä hetkellä kahdesta kolmeen viikkoa. Tilanne riippuu kuitenkin opiskelijan asian kiireellisyydestä. Hektisintä urapalveluissa on yleensä syyskuussa ja tammikuussa. Vallius-Leinonen pitää resursseja valitettavan niukkoina. ”Tällä hetkellä käytössä on noin 2,5 henkilötyövuotta. Todellisuudessa meidän kolmen ohjaajan työaikaa on lisäksi suunnattu moniin muihinkin tehtäviin, jotka eivät suoranaisesti kuuluu urapalveluihin.” Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi urapalveluissa on tarjolla erilaisia opintojaksoja, joille osallistuu vuosittain reilut 200 opiskelijaa. ”Gradutallitoiminnassa sekä Otetta opintoihin -ryh-

mässä on tällä hetkellä yhteensä 60 opiskelijaa. Career Planning -kurssi on itseopiskelujakso, jonne voi ilmoittautua jatkuvasti läpi lukuvuoden. Siellä on vuosittain lähemmäs 100 opiskelijaa.” Työelämään siirtymisen tueksi tarjotuista kursseista Urasuunnittelu ja portfolio -kurssi (3 op) sekä Työnhakuvalmennus (3 op) ovat Vallius-Leinosen mukaan yleensä aina täynnä. Yhteen ryhmään voidaan ottaa enintään 40 opiskelijaa. Urapalveluiden vaikuttavuutta on vaikea tarkasti mitata.

Täyttyvät kurssit kuitenkin kertovat, että tarve on jatkuva ja kasvava. Myös eri tilanteissa kerätty palaute antaa jotain viitteitä vaikuttavuudesta. ”Kaikilta opintojaksoilta kerätään opintojaksopalaute. Välillä teemme palautekyselyjä myös henkilökohtaisessa uraohjauksessa käyneille. Pääsääntöisesti kysymme välittömän palautteen heti uraohjauskeskustelun jälkeen. Siinä kohtaa voi parhaiten myös vaikuttaa vielä kyseisen opiskelijan tarpeeseen, jos jotain on jäänyt kesken”, Vallius-Leinonen kertoo. Työllistymistä ja harjoittelumahdollisuuksia pohtiva voi käydä urapalveluiden ylläpitämällä Aarresaari-sivustolla, jonne työnantajat ilmoittavat harjoittelu- ja työpaikoista sekä graduhankkeista. Käyntejä Aarresaaressa on kuukausittain noin 8000. Tarjolla oli viime vuonna yli 5000 työpaikkaa ja yli 1600 harjoittelupaikkaa.

Etsin

Kolumni | Opiskelijaelämä

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Päätä tyynyyn tai jumpalle

”Olen pohtinut, että miksi kulttuurissamme on niin vahvana käsitys, että ”kunnon” opiskelija juo ja vierailee yökerhoissa. Omiin tapoihini lukeutuvat luonnossa liikkuminen, käsityöt, lautapelien pelailu kavereiden kanssa ja yksittäiset alkoholijuomat silloin tällöin. Nuori joka ei vielä opiskele, saa helposti ongelmallisen kuvan, että kaikki itseään kunnioittavat opiskelijat ravaavat baareissa ja kuluttavat alkoholia. Näin minäkin luulin.

ta ja sitseistä – kaikki muut opiskelijaelämän muodot unohtaen. Myös medialla on osansa pelissä, mutta

sen rooli on paljon ristiriitaisempi. Aika ajoin uutisoidaan siitä, että nuorten alkoholinkulutus on laskenut, ja yhä useampi nuori ei juo ollenkaan. Välillä alkoholittomat opiskelijatempaukset päätyvät otsikoihin, tosin niidenkin jälkeen on yleensä jatkot baarissa. Silti samaan aikaan nuorten bilettämistä ja juomista käsitellään etenkin viihteellisessä mediassa itsestäänselvyytenä unohtaen, että se on vain yksi näkökulma opiskelijaelämään. Onhan se ymmärrettävää: suurta yleisöä ei todennäköisesti kiinnosta opiskelijoiden lautapeli-ilta tai leppoisa luontoretki lähialueen kohteeseen.

JOENSUU. Remontoidussa Metria-rakennuksessa pääsee opiskelun ohella myös lepäämään. Metrian toisessa kerroksessa sijaitsevassa ikkunattomassa lepohuoneessa on sänky, joten siellä voi halutessaan vaikka nukkua päiväunet luentojen välissä. Huoneessa on myös jumppavälineitä, jos kaipaa tauoltaan aktiivisempaa sisältöä. Oven kahvassa käytävän puolella roikkuvalla lapulla voi ilmaista, että huone on varattu ja varmistaa, että saa olla rauhassa. Joensuun kampukselta löytyy lepohuoneita Metrian lisäksi myös Aurora-, Agora- ja Borealis-rakennuksista.

Vinkkejä riippumiseen Iisa Manninen, teksti & kuva

uolitoista vuotta sitten aloittaessani opinnot, minua pelotti ja jännitti. Yksi huolenaiheeni oli, että joutuisin käymään yökerhoissa kavereita saadakseni, vaikka en niissä viihdy. Käsitin, että vähintään kerran viikossa lähes kaikki opiskelijat käyvät bilettämässä ja raahautuvat aamulla luennolle silmät sirittäen. Hyvin nopeasti huomasin huoleni turhaksi: kavereita saa, vaikka kävisi harvoin yökerhoissa tai baareissa. Olen oppinut, että opiskelijaelämä on paljon moninaisempaa kuin olin kuvitellut, ja jokainen viettää juuri omannäköistään opiskelijaelämää. Tapoja rentoutua opiskelustressistä on monia: yksi on Sykettä-palvelujen innokas käyttäjä, toinen puuhailee kavereidensa kanssa ja kolmas harrastaa taidetta tai käsitöitä. Ja osa käy bileissä.

Kalevi Hämäläinen, teksti & kuva

Muutakin kuin bilettämistä

Mikään ajanviettotavoista – oli se sitten

KUOPIO. Ympäristöklubin järjestämässä Retkeilyillassa osallistujat pääsivät tutustumaan muun muassa riippumaton käyttöön. ”Riippumatto on yllättävän mukava nukkua ja se sopii kivisempään maastoon telttaa paremmin. Sitä suositellaan myös selkävaivaisille. Lisäksi matto on telttaa kevyempi kantaa mukana”, kertoo Ympäristöklubin varapuheenjohtaja ja ympäristötieteen opiskelija Heidi Sippola. ISYYn alla toimiva Ympäristöklubi järjesti retkeilyillan Lukemalla ensimmäistä kertaa. Idea lähti järjestäjien omasta osaamisesta ja kiinnostuksesta luonnossa patikoimiseen. Samalla järjestäjät halusivat mainostaa toukokuussa pidettävää retkeään Tiilikkajärven kansallispuistoon.

Vuoden opiskelijat palkittiin Jussi Turunen, teksti & kuva

urheilu tai bilettäminen – ei tietenkään ole toista parempi. Tärkeintähän on, että jokainen opiskelija löytää itselle parhaimman tavan irtautua opiskelijaarjesta, jotta jaksaa saattaa opiskelut maaliin asti. On hyvä, että erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja järjestetään tasapuolisesti, jotta jokainen päätyy itselle parhaimpaan paikkaan. Ratkaisuna esitän, että ainejärjestöt ja muut tahot, jotka ovat uusien opiskelijoiden kanssa heti opintojen alkumetreillä, painottaisivat, että opiskelijaelämää voi viettää useilla eri tavoilla. Myös me opiskelijat itse voimme miettiä, mitä kerromme lukioikäisille kavereille ja sisaruksille opiskelijaelämästä. Tämä siksi, ettei kenenkään uuden opiskelijan tarvitse murehtia, löytääkö kavereita ja saako rakennettua omannäköisen elämän kenties uudella paikkakunnalla.

Olen pohtinut, että miksi kulttuuris-

samme on niin vahvana käsitys, että ”kunnon” opiskelija juo ja vierailee yökerhoissa. Yksi syy on varmasti me opiskelijat itse. Muistan, kuinka lukion opotunneilla meillä vieraili opiskelijoita kertomassa omasta oppiaineestaan, ja lähes jokaisessa esityksessä kerrottiin myös ainejärjestön biletapahtumis-

Saara-Maria Muurinen Kirjoittaja opiskelee ympäristötiedettä, ja nauttii luonnossa liikkumisesta.

Oikaisuja | Numerosta 2/2018 Ari J. Tervashongan tutkimuskirjallisuutta käsittelevässä jutussa luki dekonstruktio, kun oikea termi oli destruktio. Dekonstruktio on aiheen logiikan ja säännönmukaisuuden rajallisuuden ymmärrystä, aiheen sisäisen logiikan

hajottamisen kautta. Ranskalaisen Jacques Derridan dekonstruktio perustuu siten osittain Edmund Husserlin destruktiolle, jolla tarkoitetaan fenomenologista hajottamista. Dekonstruktio on paljon kohdennetumpi.

JOENSUU. Itä-Suomen yliopisto palkitsi vuosijuhlassaan vuoden opiskelijaksi englannin kielen ja kulttuurin opiskelija Katariina Myllerin (kuvassa) Joensuun kampukselta. ”Vaikka olisi kuinka työn kuormittama ja stressaantunut, ei ole suuri vaiva olla ystävällinen ja ottaa muut ihmiset huomioon”, Myller sanoo. Muut palkitut olivat terveystaloustieteen opiskelija Minttu Kokko Kuopiosta ja käsityötieteen opiskelija Santeri Väre Savonlinnasta. Uljas 3 | 3.4.2018

Speakers from all over the world shared their insight on a variety of topics at the Joensuu campus.

Connect to be a great talker As the world gets more and more complex, it’s important to know how to communicate ones feelings in a clear way. World Speech Day gives an outlet for people to speak their minds. - Paulina Bouzas, text & Juuso-Valtteri Kivimäki, picture

ast month the Joensuu campus opened its doors to the celebration of spoken ideas. World Speech Day is a global event that aims to celebrate speeches across the globe and give people from different backgrounds an outlet to spread their thoughts. Every year on March 15th, unheard voices are given a platform to speak up and inspire others by doing so. At UEF, the event was held in conjunction with the Joensuu Debate Society. Anton Moisseev, board member of the society, inaugurated the evening and stated: “Debating is a great way to practice public speaking and develop different skills.” Moisseev then invited speakers to initiate what turned into a collage of ideas that delved into the theme of the event: “How to Make the World a Better Place”. Ten speeches comprised the evening. From Tanzania to

Nigeria, Vietnam, and Finland, speakers from all over the world shared their insight on a variety of topics. Speakers did not only represent different geographical areas, but also a variety of professions. Attendees were joined by university students, an economist, a lawyer, a member of the Joensuu Peace Group and a wilderness

Uljas 3 | 3.4.2018

guide, among others. As one speech ended and a new one began, the room turned into an exchange of ideas ranging from the power of the media to neurodiversity, economics, democracy, poverty, and the idea of a global language. One speaker was Theresa Thu Hoang, a Vietnamese who has been living in Finland for five years and is the ambassador of World Speech Day in Finland. “Speeches empower unexpected voice and to make a great speech, one must connect with the audience,” Hoang said. Because people are constantly surrounded by political

speeches and advertising campaigns, I asked her what makes a good speech, what do those speeches that stay in our minds for days have in common? “A good speech is about the message of the speech, how it brings value to the event’s theme and to the audience,” she replied. So how did this translate to the speeches taking place in that lecture room? All speakers posed unique, sometimes controversial ideas that were presented in different styles. Manon Bonal, a student at the Joensuu campus, shared her own story about letter writing. “When I realized I wasn’t getting letters because I hadn’t sent any, I realized we must create the type

of world we want to live in,” and thus, Bonal starting sending letters to others. Huck Middeke, a wilderness guide, father and husband, confessed that he owns way more spoons than needed. He opened his speech by asking a simple question. “How many of you would never consider suicide as an option?” He suggested looking at our possessions and stop becoming the suicidal shoppers that are always looking for more than we can produce. Making the world a better place does not only involve nature, but as Oyemakinija Tayelolu proposed, it also involves relying on each other. “Let’s begin by looking at the world better, no one can be the best at everything,” the speaker from Nigeria stated. He proposed that we need to create relationships based on equality and love, not on racism. After the last speaker, Tuomo Timonen, highlighted the importance of voting, the event concluded and left audience members like myself inspired and willing to share our own perspectives. Like the subject matter of the event, all topics can be viewed from a thousand angles comprising one huge puzzle, where every speaker in the world, is just a small – but essential – piece of the puzzle.

Culture learning through cafés ESN’s language cafés started two months ago in Joensuu. Language cafés are organized mainly once in a week and they are a good way to meet new people and learn about new cultures and few words of new languages. - Marie Pignot, text & Juuso-Valtteri Kivimäki, picture

ach semester, many people from all over the world come to Joensuu to study, practice and learn foreign language and culture. At the beginning of the semester, ESN Joensuu organized a big meeting where everyone could join, to volunteer as a teacher or register as a visitor. The language cafés are unofficial so there is no obligation to participate every time. Depending on the language taught, the groups are more or less big, from five to fifteen people. Visitors and teachers choose how many meetings are held and where, around a cup of tea or coffee and food specialities. “These language cafés are more about culture than language skills,” according to Hugo Schönwetter, President of ESN Joensuu and student from Netherlands. The sessions are usually given in English and organized around games and discussions about the culture of the country. Martti Kuikka was an active Finnish teacher last semester. “Teaching some basic things in Finnish and about the Finnish culture helped me to realize that the Finnish language is complex. It is something natural for me because it is my native language. But when you try to teach it to someone, you realize that the language is not so easy,” Kuikka says. Moreover, language cafés are essentially held by

students. This gives an opportunity to learn the actual spoken language, sometimes very different

Column | Learning

TV shows are more than entertainment

bout two decades ago, no serious and wellrespected actor featured in TV shows, but this trend changed with time and A-list actors accept roles in TV shows these days. In my opinion, watching characters in TV shows evolve over time brings familiarity of some sort, like you are growing alongside these characters and you kind of know them and what they are capable of. I believe there is so much more to TV shows than just entertainment. As far as TV shows are concerned, there are two categories

than the written language learned in class. Taking part of these kinds of meetings was something natural for Kuikka. As a student who spends a lot of time with exchange students, taking part of ESN’s events wasn’t a question for him and language café is a good way to teach more about the Finnish culture. “When you go to a language café, you must go there with the right attitude. You will not really learn a new language there. But it is a good chance to learn basic things about the culture and language in the same time as having fun, trying new foods and such things.”

of people. The first category believes that TV shows exist solely for entertainment while the second category believes that TV shows embed education in entertainment. Which category do you belong to? I belong to the second category and I have really learnt a lot from watching TV shows. I have watched a good number of TV shows and I must confess, some of these shows were just a waste of my precious time and so were some movies (majority of them are not Oscar Nomination standard anyway). Out of the many wonderful TV shows that I still watch, I have been able to learn a lot from Grey’s Anatomy, a medical TV show and Suits, a legal TV show. I don’t just watch these two TV shows because of the

Everyone can take part in language cafés. Usually

the participation rate is lower at the end of semester. “We often start with big group but at the end of the semester, only few people are still there,” says Schönwetter. “But these few people are usually the most interested in learning. That makes the class even more interesting.” That is maybe the only negative point of these meetings. Teaching and getting people interested in different cultures is not so easy. “I would have liked to teach more about my culture but when you are a teacher, you need to find things to tell about each week, which is sometimes hard. After two meetings, a lot of teachers don’t know what to say anymore,” Schönwetter reflects.

storylines, which are great by the way, but I also watch them to learn something new. I know it sounds cliché but it is what it is. I remember talking to one of my friends currently doing his PhD in environmental law and he was impressed at how long I could hold a conversation about his line of studies while using all the right terms (at least most of the time). I am into pure sciences and I have never taken a class related to law. All I know about law I got from Suits. Thanks to Grey’s Anatomy, I know enough about medicine

to converse intelligibly with people in the medical field. This TV show has been on for 13 years and like wine, it gets better with age. After completing 13 seasons of this particular TV show, I feel like a doctor already. I mean, I know so much medical terms and procedures that I sometimes think ”After completing 13 I have earned a medical degree seasons of Grey’s Anatomy, ( just kidding).

I feel like a doctor already.

Although not all

procedures on the show are realistic, most of them are and they make for good entertainment and education at the same time. I am not saying all great TV shows are avenues for education, because there are TV shows like adventure and sci-fi themed ones that are obviously not practical, but they make good entertainment for a longer period. I don’t know the first thing about writing a movie or

TV show, neither am I in the best position to give a list of what makes a great movie or TV show, but I can tell when a movie or TV show is good or great. Whatever your preference is, movies or TV shows, I believe there is always an opportunity to get educated while you are being entertained. However, I think there is more room for education in TV shows than in movies especially if you choose the right ones, because TV shows are structured to take longer time, years in some cases. TV shows have evolved from what they used to be and they serve more purpose than merely entertainment. Aderemi Fayoyiwa The writer is from Nigeria and

Martti Kuikka was an active Finnish teacher last semester at language cafés.

currently a PhD student of chemistry at UEF.

Uljas 3 | 3.4.2018

Näkökulma: Meditaatiosta voi saada keskittymistä Toimittaja testasi kymmenen päivää meditaatiosovellus Headspacea selvittääkseen, voiko älypuhelinsovelluksen avulla oppia meditoimaan. Kun meditaatiotekniikan kerran ottaa haltuun, sitä voi hyödyntää opiskelijan silpputöiden ja opintosuoritusten väliin pingottuneessa arjessa monin tavoin. - Venla Okkonen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

indfulness-ilmiön keskiössä on itämaisen meditaatioperinteen tuominen länsimaisten ihmisten mielen treenaamisen apuvälineeksi. Kurssit ja älypuhelinsovellukset tarjoilevat meditaation oppeja ilman mietiskelyperinteen uskonnollista tai filosofista painolastia tekniikoina, joita kuka tahansa voi soveltaa omassa elämässään psyykkisen hyvinvoinnin ja keskittymisen tukena. Opiskelijana navigoin arjessani usein epävarman tulevaisuuden, jatkuvan itsen kehittämisen vaatimusten sekä otteesta karkaavan nykyhetken ristiaallokossa. Voisinko meditaatiosovelluksen avulla oppia, kuinka pysähtyä hetkeen ilman metafyysistä ahdistusta turruttavaa keskiviikkokaljaa? Aloitan Headspacen meditaatiokokeiluni syventymällä ensimmäiseen harjoitukseen, jossa ystävällisen kuuloinen brittiaksentilla puhuva mies ohjaa minut hiljentymään muutamaksi minuutiksi.

Uljas 3 | 3.4.2018

Ääni neuvoo hengittämään ensin syvään ja sitten keskittymään kehon tuntemuksiin. Meditaation jälkeen en tunne mielentilani erityisemmin muuttuneen, ja huomaankin kaipaavani vakuuttavaa tietoa siitä, miksi harjoitteluun kannattaa käyttää aikaa. Soitan urheilupsykologi ja mindfulness-

kouluttaja Anna Andersénille kysyäkseni, mitä hyötyä meditaatiosta voi opiskelijalle olla. Andersén kertoo, että meditaatio voi tukea keskittymistä ja psyykkistä hyvinvointia monella tavalla, mutta hyödyt saa vain, jos harjoitteluun malttaa sitoutua. ”Meditaatioharjoittelu vahvistaa toiminnan ohjausta ja vaikuttaa muistamiseen. Toisaalta stressinsäätelykeinot vaikuttavat välillisesti oppimiseen – oppiminen helpottuu, kun stressitasot ovat matalammalla. Myös itsetuntemuksen ja oman kehon kuuntelun lisääntymisen kautta voi oppia tekemään itselleen hyödyllisiä valintoja. Voi herätä huomaa-

maan, että on tällä hetkellä todella uupunut ja stressaantunut, ja miettiä, miten voisi rauhoittaa omaa fysiologiaansa ja mitä tehdä toisella tavalla”, Andersén avaa. Meditaatiokokeilu sujuu hyvin muuta-

man päivän. Hiljentyminen mielen ja kehon tarkkailuun auttaa katkaisemaan negatiivisen sisäisen puheen kierteen esimerkiksi valmistautuessani jännittävään konferenssiesitelmään. Sitten päiviä jääkin väliin kiireen vuoksi. Tuntuu, ettei hektisessä arjessa ole tilaa paikallaan istumiselle, ja tunnen syyllisyyttä kykenemättömyydestäni sitoutua harjoitteluun. Luvatun turvasataman sijaan meditaatio alkaa tuntua yhdeltä uudelta vaatimukselta lukuisten muiden joukossa. Andersén rauhoittelee minua ja muistuttaa armollisuudesta itseä kohtaan. ”Elämä on mitä se on sillä hetkellä. Yksikin tietoinen hengitys päivässä on enemmän kuin ei yhtään.” Andersénin mukaan meditaatiohar-

joittelusta keskeistä on meditaation oppien tuominen osaksi arkea. Kun tekniikoihin on kerran tutustunut kunnolla muodollisen harjoituksen avulla, voi niitä ottaa käyttöön missä vain: bussissa, kävellessä, tenttiin lukiessa, ennen jännittävää esitelmää tai vaikka silloin, kun sattuu heräämään stressaantuneena keskellä yötä. Kun elämässä on rauhallisempaa, meditaatiotekniikkaa voi keskittyä taas vahvistamaan säännöllisellä harjoittelulla. Ajatus siitä, että harjoituksen myötä voisin oppia lukemaan kirjaa ilman mielen jatkuvaa harhailua kannustaa sinnittelemään kokeilun loppuun. Varaan päivittäisen ajan meditaatiolle myös tuleviksi viikoiksi. Vaikka älypuhelinsovelluksen tekee harjoittelusta helppoa ja kätevää, joudun meditoijana tekemään varsinaisen työn itse: istumaan meditaatiotyynylle, tarkkailemaan hengitystä toisensa perään ja sinnikkäästi opettelemaan myötätuntoista ja hyväksyvää suhtautumista ohi lipuviin ajatuksiin.

Ei ainoastaan Hollywood-höttöä

Antti Purmonen valitsee elokuvissa paikkansa mieluummin eri riviltä kuin kaverinsa.

Elokuviin voi tulla huoletta yksin, kannustaa Hyvät Kuvat -elokuvakerhon puheenjohtaja Antti Purmonen. Varmin tapa vaikuttaa Kuopiossa toimivan kerhon elokuvatarjontaan on tulla mukaan kerhon johtokuntaan. - Iisa Manninen, teksti & kuva

uopiossa sijaitsevan Kino Kuvakukon torstai-illoissa katsojaa ei päästetä helpolla. Tuolloin leffoja pyörittää Hyvät Kuvat -kerho, joka haluaa näyttää valtavirrasta poikkeavia elokuvia kukkarolle ystävälliseen hintaan. Katsomo täyttyy niin opiskelijoista, lapsiperheistä, työttömistä kuin työssäkäyvistäkin. Eläkeläisriviä unohtamatta. ”Pyrimme valitsemaan sellaisia elokuvia, jotka eivät ole perus Hollywood-höttöä. Panostamme yleissivistäviin elokuviin, joissa katsojaa ei päästetä helpolla. Emme halua aliarvioida katsojia”, kerhon puheenjohtaja Antti Purmonen toteaa. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) kerhon kevät kausi on alkanut positiivisesti edellisvuosiin verrattuna. Kevätkauden lippuja on myyty reilu 210, joka on noin 40 lippua enemmän viime vuoden kevääseen verrattuna. Syksyllä on odotettavissa suurempi myynti, sillä Purmosen sanoin syksyn pimeinä iltoina tullaan herkemmin elokuviin. Lukumäärä ilostuttaa puheenjohtajaa, sillä viime vuosina katsomossa istuvien määrä on laskenut tasaiseen tahtiin. Syyksi Purmonen epäilee suoratoistopalveluiden suurta suosiota. Ihmisten on helpompi jäädä kotiin ja laittaa Netflix pyörimään. Purmoselle itselleen elokuvissa käyminen on hyvä tapa rentoutua, erityisesti kun penkkiriviin päätyy istumaan itsekseen. Hyvät Kuvat -kerhon elokuvanäytöksissä ei katsota pahalla, jos katsomoon istahtaa ilman seuralaisia. Puheenjohtaja suosii itse mieluum-

min yksin istumista ja kannustaa muitakin tekemään niin. Silloin elokuvaan voi keskittyä ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä ja silti tuntea yhteisöllisyyttä suuren porukan keskellä. ”Kun muutin Kuopioon eikä kavereita vielä ollut, niin kävin kerran yksin. Sen jälkeen olen viihtynyt elokuvissa paremmin itsekseen kuin jonkun muun kanssa. Nykyään jos kaveri tulee samaan näytökseen, istumme yleensä eri puolilla salia. Leffan jälkeen voi jakaa ajatuksia nähdystä filmistä.” Sekä syys- että kevätkautena näytettävät 12 elokuvaa

valitaan johtokunnan päätöksellä. Mikäli haluaa vaikuttaa siihen mitä pätkiä kerho syöttää eetteriin, voivat katsojat laittaa palautetta kerhon nettisivujen kautta tai kertoa toiveensa suoraan ovivuorossa olevalle henkilölle. Toiveita täytetään kustannuksien rajoissa ja sen mukaan löytyykö elokuvan jakelijoita Suomesta. Kaikkein varmin tapa on tulla mukaan kerhon johtokuntaan, jossa on tällä hetkellä 15 henkilöä. ”Sukupuolella ei ole väliä. Porukka on tällä hetkellä tosin niin ukkoontunut, että olisi mukavaa saada mukaan myös naisia”, Purmone n vinkkaa. Tulevilta kevätkauden näytöksiltä puheenjohtaja odottaa erityisesti The Killing of a Sacred Deer -jännitysdraamaa, jonka ohjannut Yorgos Lanthimos vakuutti Purmosen The Lobster -elokuvallaan. Lisäksi öljyvärimaalauksista tehty Loving Vincent herättää puheenjohtajassa kiinnostusta, sillä elokuva on tehty 125 taiteilijan tuottamasta öljyvärimaalauksesta. Tekniikan lisäksi myös itse tarina on mielenkiintoinen. Uljas 3 | 3.4.2018

Uljas 3 | 3.4.2018

”Paras lähtökohta terrorismin syyn ymmärtämiseen on nähdä, että se on tulos useiden eri ihmisten välistä vuorovaikutusta.

”Terrorismi on kapinaa ajan henkeä kohtaan” Leena Malkin näkökulma terrorismin tutkijana on, että terrorismi on ilmiö muiden joukossa, jota voidaan tutkimalla käsittää ja ymmärtää, kuitenkaan sitä hyväksymättä. Malkista tuomitseminen ei tuo mitään lisää aiheen käsittelyyn. - Jussi Turunen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

elsingin yliopiston terrorismin tutkija Leena Malkki on henkilö, jota ei juuri koskaan kuulla puhumassa mistään miellyttävästä. Historioitsija ja politiikan tutkija on erikoistunut terrorismiin ja poliittiseen väkivaltaan. Malkki vastasi Uljaalle viiteen kysymykseen terrorismista. Mitä terrorismi on? Mihin ajattelu perus-

tuu yleisesti ottaen, mikä sitä ruokkii, kuinka se muuttuu? ”Oikeudellinen tapa määritellä terrorismi on teon tarkoituksen kautta. Sillä halutaan lietsoa pelkoa ja pakottaa kansalainen, maa tai järjestö johonkin. Kun esimerkiksi Turun puukotustapausta alettiin tutkia, niin teon tarkoitusta mietittiin siinä valossa, onko se terroristinen. Julkisessa keskustelussa terrorismista puhutaan hyvin tuomitsevasti, ikään kuin aiheessa ei koskaan olisi mitään lieventäviä asianhaaroja. Terrorismia on sanana hyvin hankala käyttää puhtaasti kuvailevana, se on niin voimakkaasti latautunut poliittisesti. Historiallisesti terrorismi liitettiin aiemmin valtion käyttämään väkivaltaan. Akateeminen tapa on miettiä terrorismia, jossa väkivaltainen teko tai sillä uhkaaminen on viestinnän keino, jolla pyritään vaikuttamaan laajempaan joukkoon ihmisiä, herättämään reaktio yhteiskunnassa. Nyt nähdään radikaalin islamismin motivoivaa liikehdintää, kun 1960-luvulla Euroopassa oli vasemmistolaista terrorismia. Paras lähtökohta terrorismin syyn ymmärtämiseen on nähdä, että se on tulos useiden eri ihmisten välistä vuorovaikutusta, jonka ytimessä on epäoikeu-

denmukaisuuden kokemus. Yhtä ainoaa selittävää tekijää ei ole. Terrorismiin lähtevät ihmiset eivät ole erityisen köyhiä tai syrjäytyneitä, eikä terrorismia esiinny eniten maissa joissa on paljon köyhiä ja syrjäytyneitä. Kyseessä on pitkä prosessi, joka lopulta johtaa siihen, että väkivaltaista toimintaa pitää jollain tavalla oikeutettuna.” Jos vastassa on ihminen tai järjestö, joka

ei välitä omasta hengestään, vihollisensa hengestä eikä edes oman perheensä hengestä, kuinka tällainen vastustaja on päihitettävissä? On varmaan selvää, mitä länsimaiden ihmisillä on hävittävää tässä yhtälössä, mutta mitä esimerkiksi al-Qaidalla, Talibanilla ja Isisillä on hävittävää? ”Itsemurhaiskujen tekijät ovat yksi ryhmä, kaikki eivät ole valmiita riistämään omaa henkeään. Näillä ryhmillä on menetettävää maiden, uskottavuuden ja kannatuksen kautta. Ne tavoittelevat tietynlaista vetovoimaa ja puhuttelevuutta niiden ihmisten keskuudesta, joihin he haluavat vedota.” Eräässä julkaisussa sanottiin, että ter-

rorismia vastaan ei voi taistella, koska ”ajatusta ei voi pommittaa”. Jos ajatusta vastaan ei voi taistella ja jos se ei ota vastaan kritiikkiä ja muutu, mitä vaihtoehtoja jää jäljelle? Voiko yhteiskunta koskaan muuttua niin, että terrorismia ei esiintyisi? ”Terrorismissa ei ole kyseessä ensi sijassa tuhoamisesta. Siinä halutaan vaikuttaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja politiikkaan. Voisi tosiaan jopa sanoa, että se yksi on viestinnän muoto. Usko omien toimien kannattavuuden laskuun voi ajan kuluessa hiivuttaa islamistista terrorismia. Esimerkiksi Pohjois-Irlannin

levottomuudet on saatu kuntoon poliittisilla ratkaisuilla. Jos radikaali islamismi ei menetä otettaan jossain vaiheessa, se olisi ensimmäinen kerta kun niin käy tällaisen aatteen tapauksessa. Toki on merkitystä viranomaisten vastatoimilla ja ennaltaehkäisyllä, kuten sillä että epäiltyjä vangitaan ja iskuja ehkäistään. Laajemmassa mielessä kukaan ei toki osaa kertoa, kuinka ajan henki käännetään. Ei tiedetä mitään karkeaa reseptiä sille, kuinka nuoret olisivat kiinnostumatta juuri ääriajattelusta, ja kuinka heidän juurettomuuden tunteensa voisi olla johtamatta radikalisoitumiseen. Kun isku tapahtuu, on tärkeää olla leimaamatta epäillyn tekijän koko viiteryhmää. Viranomaiset voivat ylireagoida esimerkiksi lausunnoissaan ja kiristää turvajärjestelyjä tarpeettomasti, joka voi ylläpitää osaltaan vastakkainasettelua. Se ei ainakaan lisää tiettyjen ryhmien luottamusta viranomaisiin.” Mitä terrorismista tiedetään tutkimuksen

avulla? Mikä aate on vaarallinen? ”Tyypillisimmin terrorismia tehdään maahallintaan liittyvissä asioissa. Valtaosa iskuista on keskittynyt tiettyihin maihin, kuten Irakiin ja Afganistaniin. Nationalistiseparatisteilla on ollut iskuja Euroopassa, mutta ne ovat olleet melko vaatimattomia. Jos katsotaan kuolonuhrien määrää, niin radikaali islamismi on Euroopassa suurin uhka. Terrorismi on toimintatapa, ei aate eikä mikään aate itsessään ole vaarallinen. Toimintamuotojen valintaan vaikuttaa ideologisten näkemysten lisäksi aina vähintään laskelmointi siitä, miten käytettävissä olevilla resursseilla voidaan päästä tavoitteisiin.” Sanoit Kauneus & Terveys -lehdessä, että

terroristkin ovat ihmisiä, ja Kodin kuvalehdessä: ’Väkivaltainen toiminta tarjoaa toimintaa, seikkailua, statusta ja kunnioitusta sekä porukan, johon tuntee kuuluvansa. Terroristeissa on myös yleisiä ajelehtijoita, jotka muutenkin menevät ongelmasta toiseen. He löytävät porukan, joka keksii käyttöä heidän kadulla hankkimilleen taidoille. Väkivaltainen toiminta tarjoaa toimintaa, seikkailua, statusta ja kunnioitusta sekä porukan, johon tuntee kuuluvansa.’ Mitä tarkoitat tällä? ”Meillä on taipumus eksotisoida terroristitoimintaa sillä tavalla, että se on jotain jota tehdäkseen ihmisen täytyy olla jollain tavalla mielisairas, kaltoin kohdeltu tai radikaalin aatteen ajama. Ihmisiä houkuttelee toimintaan mukaan muutkin asiat kuin aate tai ideologia. Alttiutta lähteä mukaan ennustaa ajatusten sijaan paremmin se, keitä ihmiset tuntevat ja keihin he luottavat. Kiinnostuminen on voinut lähteä siitä, että on kaveriporukalla perehdytty johonkin aiheeseen ja koetaan se itselle mielekkäänä. Pitää myös muistaa, että kaikille ei ole luontevaa lähteä esimerkiksi Syyriaan taistelemaan, harva pitää itseään sotilaana. Joten sen sijaan voidaan esimerkiksi osallistua jonkin radikaalimoskeijan toimintaa ilman sellaista väkivallan uhkaa, johon taistellessa joutuisi. Joitakin motivoi enemmän suora toiminta eikä niinkään puhuminen ja sen tyylinen vaikuttaminen. Sanoin kommenttini osin siitä syystä, että usein ajatus menee näin: jos se on tuomittavaa, se ei voi olla inhimillistä. Ja terroristitkin ovat ihmisiä. Näkökulmani tutkijana on se, että terrorismi on ilmiö muiden joukossa, jota voidaan tutkimalla käsittää ja ymmärtää, kuitenkaan sitä hyväksymättä. Tuomitseminen ei tuo mitään lisää aiheen käsittelyyn.” Uljas 3 | 3.4.2018

”On hyvä tuoda esille mitä osaamista alueellamme on, mistä opiskelijat saavat näkemystä todellisesta työelämästä.

Yrityksen tarina näkyväksi Menestyminen ei tapahdu hetkessä, vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä. Design Week Kuopio 2018 -tapahtumassa luovan alan yrittäjiä kannustetaan kertomaan yrityksen kehityksestä myös muille. - Lotta Pellas, teksti & Iisa Manninen, kuva

Tapahtuman tuottaja Maiju Pääkkönen haluaa kannustaa muotoilualan yrityksiä tuomaan

esille oman tarinansa.

Uljas 3 | 3.4.2018

uhtikuun lopussa järjestettävä Design Week Kuopio 2018 tuo kaupunkiin muotoiluun liittyviä tapahtumia, jotka koostuvat esimerkiksi muotiin, teknologiaan ja graafiseen suunnitteluun liittyvistä ohjelmista. Design Week Kuopio -tapahtumassa raivataan tietä muotoilulle. Monella voi Design Week Kuopion tuottajan Maiju Pääkkösen mukaan olla mielikuva muotoilusta pelkkänä designina, esimerkiksi kalusteen tai muun tuotteen muotoiluna. Muotoilu kuitenkin näkyy kaikkialla tiloista esineisiin, sillä ne ovat jonkun suunnittelemia. ”Kun muotoilu on huolella suunniteltu, se on niin miellyttävää ja helppoa käyttää ettei sitä edes tajua”, Pääkkönen sanoo. Kolmatta kertaa järjestettävässä tapahtumassa tarjolla on muun muassa seminaareja, näyttelyitä, yritysesittelyitä ja työpajoja. Viikon aikana halutaan tuoda näkyväksi muotoilualan yritysten kehityskaaria ja kytkeä muotoilua enemmän ihmisten arkeen tapahtuman teeman avulla. Sumun poisto -teema on tapahtuman taustaorganisaation ja luovien alojen tekijöiden yhteiskehittelyn tulos. ”Monessa ajatuksessa kiteytyi, että asioita voi olla välillä haasteellista hahmottaa, ne ovat silloin sumussa. Esimerkiksi on hyvä tuoda esille, mitä osaamista alueellamme on, mistä opiskelijat saavat näkemystä todellisesta työelämästä ja mistä löytyy tietoutta tai vertaisverkostoja alan tekijöille ja yleensäkin mitä muotoilua hyödyntämällä voi saavuttaa. Päätimme muun muassa koota yrittäjäpalveluja, tietoutta sekä kannustusta luovan alan tekijöille Design Weekin päätapahtumaan Sumun

Poisto! -konferenssiin”, kertoo Pääkkönen. Tänä vuonna muotoilun viikon tapahtu-

mien ajatus on poistaa sumua tekemällä muotoilua näkyväksi yleisölle esimerkiksi kertomalla mitä on muotoilijan työ tai vaikka auttamalla alan tekijöitä arkisen työn selkiyttämisessä. Viikon päätapahtumassa puhutaan muotoilun ja luovien alojen yrittäjyydestä avoimesti ja kannustetaan yrityksiä avaamaan tarinaansa – mistä on lähdetty liikkeelle ja mitä yrityksen menestyminen tai kasvu on vaatinut. ”Kaikki ovat aloittaneet jostakin, tie menestykseen tai kasvuun ei tapahdu tuosta noin vain”, Pääkkönen toteaa. Pääkkösen mukaan yritysten tarinan esille nostaminen auttaa myös muita yrittäjiä. ”Pelkän menestyksen esittely ei hirveästi auta toisia. Avataan mieluummin sitä menestystarinaa, mitä se on vaatinut ja mikä oli ratkaisevaa ja kannustetaan siten toisia uskomaan omaan ideaansa.”

Design Week Kuopio 2018 Kuopiossa 23.4.–29.4. Teemana Sumun poisto, jossa ajatuksena

on selkiyttää muotoilun ja luovien alojen merkitystä näkyvämmäksi ja ymmärrettävämmäksi Kuopiossa. Teollisen muotoilun, muodin, arkkiteh-

tuurin, teknologian, graafisen suunnittelun, palvelumuotoilun, muotoiluajattelun ja yrittäjyyden tapahtumia ympäri kaupunkia. Ohjelmassa muun muassa seminaareja,

näyttelyitä, yritysvierailuja, työpajoja ja ostosmahdollisuuksia.

Marko Kinnunen on mennyt joskus puurolinjalla, jotta saisi hankittua fanittamansa Metallica-yhtyeen levyn.

”Halusin itse, että levyliike säilyy” Uusi omistaja haluaa kehittää Levy-Eskojen toimintaa ja näkee musiikin suoratoistopalvelut vain mahdollisuutena. Liike tarjoaa pian faneille myös artistien käyttämistä kitarankielistä valmistettuja koruja. - Tuuli Hyppänen, teksti & Risto Takala, kuva

aineikkaan Levy-Eskojen levyliikkeen tarina saa jatkoa uuden omistajan myötä. Entiset omistajat Tommi Piipponen ja Maija Hakala myivät yrityksen vanhalle IT-alan konkarille Marko Kinnuselle. Kymmenen vuotta yrittäjänä toimineelle Kinnuselle erikoisliikkeen vetäminen on tuttua puuhaa ja musiikki rakas harrastus. ”Halusin itse, että kaupungissa säilyy levyliike. Yleensä se sitten menee niin, että jos jotakin haluaa niin pitää itse tehdä”, Kinnunen kertoo. Uuden yrittäjän oma musiikkitausta keskittyy vinyylien keräilemiseen ja monen vuosikymmenen kokemukseen fanittamisesta. ”Metallican levyt ovat sellaisia, että ne on saatava, maksoi mitä maksoi. Joskus olemme miettineet, syödäänkö kaurapuuroa vai jätetäänkö levy ostamatta.

Silloin olemme menneet puurolinjalla”, Kinnunen nauraa. Mutta kannattaako levyliikkeen pyörittäminen maailmassa, jossa musiikin suoratoistopalvelu löytyy jokaisen taskusta? Kinnunen myöntää, että Spotify raikaa hänen autossaan jatkuvasti. Vinyylikeräilijä kuitenkin uskoo, että levyjen tuottaminen haastaa bändejä miettimään levyjä myös kokonaisuuksina. Hän näkee palvelut mahdollisuutena etenkin uusille tulokkaille sekä ”yhden hitin artisteille”, jotka eivät halua tehdä levyä. Uudella omistajalla on myös paljon uusia

ideoita liiketoiminnan kehittämiseksi. Puheissa vilahtaa ainakin oheistuotteet kuten bändivaatteet ja -asusteet, vinyylipuolen laajentaminen, cd-levyjen järjestäminen uudelleen ja pelien ottaminen valikoimiin. ”Onneksi Tommi osaa ohjeistaa ja kertoa, että mitä on kokeiltu ja kannattaako edes yrittää”, Kinnunen kertoo. Yksi lisäys liikkeen valikoimiin on

kuitenkin jo päätetty. Valhalla Tribe on Kinnusen vuonna 2016 perustama yritys, joka tekee koruja bändien käyttämistä kitarankielistä ja rikki hakatuista rumpupelleistä. Vitriinin paikka liikkeessä on jo päätetty. Yhteistyökumppaneita Valhalla Tribessa ovat esimerkiksi Kotiteollisuus, Happoradio, S-Tool ja Marco Hietala. Soittajat saattavat vaihtaa kitarankieliä kahden tai kolmen käyttökerran jälkeen ja aikaisemmin nämä materiaalit ovat päätyneet roskiin. Nyt Kinnunen haluaa tarjota faneille enemmän kuin pelkän bändipaidan. Mukaan koruun hän haluaa liittää mahdollisimman tarkat detaljit bändistä, soittajasta ja kiertueesta. Idea korujen tekemisestä syntyi, kun hän itse tilasi Yhdysvalloista samalla idealla tehtyjä Metallica-koruja. ”Sitten aloin miettiä, että nämä voisi tehdä vähän eri tavalla.” Hyväntekeväisyys on myös mukana yrityksen ideologiassa. Kolmasosa korujen tuotosta lahjoitetaan artistin tai

bändin valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen. Lisäksi yritys tarjoaa työtä neljälle itäsuomalaiselle korusepälle. Levy-Eskojen liikkeellä pyörii vielä maa-

liskuun siirtymävaiheen ajan myös vanha omistaja Tommi Piipponen. ”Tietoja siirretään, rutiineja opetellaan ja tutustutetaan Marko asiakkaille”, Piipponen listaa. Piipponen haistelee nyt uusia tuulia, vaikka suunta ei ole vielä selvillä. Musiikkiala kiinnostaa edelleen kahdenkymmenen vuoden jälkeen. Liikkeestä luopuminen tuntui oikealta ratkaisulta, kun tuntui, että omat ideat on nyt käytetty. ”Haluan, että liike jatkaa, kehittyy ja saa uusia ideoita”, Piipponen toivoo. Vuodesta 1997 toiminut liike on enemmän kuin levykauppa ja moni asiakas toivoo, että liike säilyy. ”Pitkän linjan asiakkaiden kanssa olemme nauraneet, että tämä on heille enemmän päivähoitopaikka”, Piipponen kertoo hymyillen. Uljas 3 | 3.4.2018

Vaihtoehtourheilussa uudet arvot Omaehtoisuus ja kunnioituksen kaipuu yhdistävät vaihtoehtoisten liikuntalajien, kuten roller derbyn, harrastajia. - Maija Luhtasela, teksti & Risto Takala, kuva

ykyään kaikki tuntevat skeittauksen ja lumilautailun, mutta mitä ovat longboardaus, bmx-pyöräily, roller derby, boulderointi, bleidaus ja scoottaus? Ne ovat uusia liikuntalajeja, jotka ovat nousseet koululiikunnan ja urheiluseurojen tarjoamien lajien rinnalle nuorten harrastuksiksi. Lajeja on tutkittu opetusja kulttuuriministeriön rahoittamassa Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat -hankkeessa, jossa mukana ollut Anni Rannikko väittelee uusien vaihtoehtoliikunnan alakulttuureista. ”Uusia lajeja yhdistää samanlainen arvomaailma, vaikka toimintamuodot vaihtelevatkin laajasti”, Rannikko kertoo. Arvomaailma kulminoituu kunnioituksen käsitteeseen, jossa tärkeitä ovat tasaarvo, antirasismi sekä kaikkien mukaan ottaminen. Uudet lajit haastavat perinteisen käsityksen liikunnasta. Kunnioituksen kulttuurin lähtökohdat ovat ainakin siinä, että uudet liikuntalajit löydetään globaalisti, eri maista ja monenlaisten ihmisten parista. Osana väitöskirjan etnografista lähestymistapaa Rannikko opetteli myös näitä lajeja. ”Lajeina nämä ovat aivan yhtä urheilullisia kuin perinteiset lajit, erot näkyvät järjestäytymisessä sekä vahvassa do-ityourself-kulttuurissa.” Toisaalta vuorovaikutuksen digitalisoituminen on avainasemassa uusien harrastuksien muotoutumisessa. ”Nuoret löytävät lajit somen kautta, esimerkiksi scoottaus on lajina kehitetty nettifoorumeilla”, Rannikko sanoo. Vahva osa lajikulttuuria on myös auktoriteetin vastustaminen. Kunnioituksen kulttuuriin kuuluu myös arjen anarkismi, jossa ei halutakaan muodostaa perinteisiä urheiluseuroja. Nuoret kyllä kiinnittyvät yhteisöihin, mutta omaehtoisesta halusta lähtien. Liikuntalajien alakulttuurit ovat esimerkki laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, jossa tavoitteena on refleksiivinen, yhteiskuntaa tarkkaileva yksilö. ”Valitettavasi nuorilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia hankkia tilaa kuin vanhemmilla. Harrastuspaikkojen löytäminen saattaa olla tosi haastavaa”, Rannikko toteaa. Vaihtoehtolajiharrastajista suuri osa

Uljas 3 | 3.4.2018

on nuoria, joilla ei ole verkostoja ja tietoa, joita tarvitaan esimerkiksi kuntapäättäjiin ja viranhaltijoihin vaikuttamisessa. Viranomaisilla ei myöskään yksinkertaisesti ole tietoa lajien tarpeista ja siksi on käynyt esimerkiksi niin, että osa skeittiparkeista on rakennettu hiekkakentille. Hyvä esimerkki lajikehityksen myötä

järjestäytyneestä lajista on roller derby, jonka harrastajat ovat vanhempia kuin useimpien tutkittujen lajien. Rannikko kertoo, että laji on nykyään osa luisteluliittoa ja sen vuoksi pelaajilta vaaditaan lisenssit. Toisaalta kahtiajakoja halutaan kyseenalaistaa. Lajissa on oikeus määrittää itse, pelaako naisten vai miesten joukkueessa, oman sukupuolen määritelmänsä mukaan. Instituutionalistuminen auttaa nuoria tilan haltuun ottamisessa ja harrastuspaikkojen löytymisessä valtavirran ymmärtäessä lajeja paremmin. ”En kuitenkaan näe, että monetkaan meidän tutkimista lajeista täysin sopeutuisivat perinteiseen yhteiskuntaan”, Rannikko kertoo. Globaalit lähtökohdat rajoittavat esimerkiksi vahvan nationalistisen muodostumisen, mikä haastaa perinteisen kilpaurheilun kansallisvaltiolähtöisyyden. Lumilautailu on hyvä esimerkki lajista, jossa on urheilijoita olympiapuolella, mutta paljon on sellaisia, jotka elättävät itsensä kuvaamalla. Rannikon tutkimus osoittaa myös, että yhteiskunnasta sisäistetään epätasa-arvoisia toiminnan muotoja myös uusien lajien pariin. ”Itse kiinnitin huomiota maskuliinisuuteen sekä sateenkaarinuorten asemaan. Periaatteessa kaikki ihmiset toivotetaan tervetulleeksi, mutta silti käytännössä näin ei välttämättä ole. Esimerkiksi roller derbyä on vähätelty kutsumalla sitä lesbohuispaukseksi.” Lajit eivät siis ole vapaita hierarkioista. Valtaa käyttävät ne, joilla on eniten alakulttuurista pääomaa – usein miehet ja sellaiset, joilla on pitkä harrastushistoria. Myös taidolla ja kulttuurisella pääomalla on väliä: nykyään saatetaan esimerkiksi nauraa sellaisille, jotka tulevat pelaamaan roller derbyä verkkosukkahousuissa urheiluvaatteiden sijaan. Anni Rannikon väitöstilaisuus 20.4. kello 12 Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella, Metria M101.

Vaihtoehtoliikunnan alalajeista väittelevä Anni Rannikko näyttää mallia longboardilla

rullailusta.

Uljas 3 | 3.4.2018

”Tokaisu first world problems tai halveksiva tuhahdus jännille ideoille ovat Hurskaiselle myrkkyä.

Tursakkeen tuomitsija Esseisti Antti Hurskainen on uudessa teoksessaan ylpeästi elitisti, joka märisee elämän pienistä ongelmista ja haluaisi tulla niin suosituksi, että häntä osoiteltaisiin kadulla ja vaivattaisiin baaritiskillä. - Pietari Akujärvi, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

ymmenkunta vuotta sitten kirjallisuuskeskusteluun alkoi vakiintua käsite Savukeitaan esseistit. Suurimman huomion sai Antti Nylén, perässä tulivat Timo Hännikäinen, Tommi Melender ja monet muut. Nyt Savukeidas ajaa toimintaansa alas ja esseistit saavat etsiä uuden kustantajan. Antti Hurskainen on siirtynyt Siltalalle ja julkaissut uuden esseekokoelman Suru ei toimi (2018). Parnasson kirjallisuuskriitikkonakin kunnostautunut Hurskainen kirjoittaa uudessa esseeteoksessaan aiempaa henkilökohtaisemmin. Kirjan suuri teema on pienistä ongelmista märiseminen. Tokaisu first world problems tai halveksiva tuhahdus jännille ideoille tai innostuneelle ihmiselle ovat Hurskaiselle myrkkyä. Hän asettaa vähäpätöisistä asioista kirjoittamisen jopa kirjailijan taidon mittariksi: silloin lauseet joutuvat perustelemaan oman olemassaolonsa. Toisaalta myös ihminen, joka keskittyy niin sanottuihin todellisiin ongelmiin, on sietämätön. ”Hän toimisi kansalaisjärjestöissä ja osallistuisi myös perinteiseen puoluepolitiikkaan. Hän avustaisi vanhuksia ja vammaisia, asuttaisi turvapaikanhakijoita ja päihteidenkäyttäjiä. Antaisi vähästään tai paljostaan eikä koskaan tekisi turhamaisia ja puhtaasti omaa hyvinvointiaan edistäviä ratkaisuja. Hänen sielussaan kuplisi saatanallisin pimeys”, Hurskainen kirjoittaa. Pienet ongelmat laajenevat Hurskaisen

teksteissä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Esseessä Alkoholiongelma hän kirjoittaa omasta ”alkoholiongelmastaan”, joka on kohtuukäyttö, ja laajentaa pohdintaa alkoholin merkitykseen eri sukupolville,

taiteilijamyyttiin, politiikkaan ja suomalaiseen yhteiskuntaan yleensä. Hän käy läpi myös oman alkoholihistoriansa. Kokoelman nimiesseessä puolestaan lähdetään vanhempien avioerosta ja päädytään surun käsitteen mitäänsanomattomaan pyörittelyyn. Yksityisen kautta yleiseen eteneminen on perinteinen ja toimiva lähestymistapa. Hurskainen hallitsee sen hyvin ja tämän kokoelman esseet ovat kautta linjan paremmin rakennettuja kuin hänen edellisten teostensa. Yhdistävät, teosta yhteen nivovat asiat

ovat vähissä. Esseitä ei yhdistä kirjoittajansa lisäksi oikeastaan mikään, mutta sukupolvierojen pohtiminen toistuu useammassa kirjoituksessa. Hurskainen kertoo isovanhempiensa kuolleen 2010-luvulla ja mainitsee pari kertaa oman pienen poikansa. Tämä johtaa kuin itsestään ajatuksiin sukupolvien ketjusta. Samalla mukana kulkevat pohdinnat Suomen muuttumisesta yhteiskuntana ja tämän muutoksen ilmenemisestä elämän käytännöissä. Loikka isovanhempien lapsuusajan Suomesta nykypäivään on niin valtava, että sitä on vaikea edes käsittää. Esseessä Belgravian idiootti Hurskainen kertoo syistään tehdä taidetta: ”Kirjoitan esseistiikkaa monien motiivien saattelemana, ja suosituksi tuleminen on yksi tärkeimmistä. Vaihtaisin koska hyvänsä nykyisen elämäni sellaiseen, jossa minua osoiteltaisiin kadulla ja vaivattaisiin baaritiskillä.” Jos vaihtoehtona on kirjoituksessa kritisoidun Tommi Melenderin päämäärätön esselehtiminen, Hurskaisen motiivit kuulostavat varsin jaloilta ja kannatettavilta. Toki jos suosituksi tuleminen on tärkeää, olisi ehkä kannattanut valita jokin muu ilmaisumuoto kuin taide-essee.

Kirjoituksessa Matti Mäkelän rintakuva Hurskainen aloittaa syyllisyyttä tuottavasta nautinnosta ja siirtyy Matti Mäkelän kirjalliseen tuotantoon. ”En haluaisi olla ihminen, joka lukee Matti Mäkelän teoksia. Silti olen, luen, nautin ja kuuntelen, kuinka syyllisyyden vuo pulppuaa. Tiedän, että Mäkelä on hirveä mies.” Esseisti Mäkelää lukiessaan esseisti Hurskainen nauttii ja tuntee siitä syyllisyyttä. Vanhoilla päivillään Mäkelä on Hurskaisen mukaan taantunut ”huoltoasemakanttiinin änkyräksi”, joka rypee ”möhömahaisessa itsetyytyväisyydessä” ja heittelee leppoisia yleistyksiään Helsingin Sanomissa. En voi sanoa, että Hurskainen olisi väitteessään täydellisen väärässä. Tyylisyistä Hurskainen ohittaa kuitenkin tarkoituksellisesti esimerkit, jotka todistavat päinvastaista. Mäkelän Rakkausromaanista (2006), josta taantumus ja itsetyytyväisyys ovat mahdollisimman kaukana, Hurskainen ei sano mitään ja kokoelmaa Ohitusleikkaus (2000) hän ei edes mainitse. Ohitusleikkauksen riemullisin essee Tursake onkin varsinainen möhömahaisen itsetyytyväisyyden manifesti, mutta sellaisena upea kirjallinen suoritus. ”Tursakkeen ei tarvitse pyrkiä mihinkään. Hän on siellä jo.” Hurskaisen oman tuotannon ytimessä ovat syyllisyys, häpeä ja sisäinen ristiriita. Hän haluaa lukea itsestään, joten hän suosii esimerkiksi Christer Kihlmania ja Antti Nylénia ja vieroksuu myöhäistä Mäkelää ja esimerkiksi Erno Paasilinnaa. Hurskaisen piirtämä kuva Mäkelän henkilöstä ja tuotannosta on kiinnostava valhe. Essee, jonka kirjoittajan kanssa on eri mieltä, on monesti palkitsevampaa luettavaa kuin sellainen, jonka äärellä lähinnä

nyökyttelee hyväksyvästi. Hyvin kirjoitettua, mutta kehnosti ajateltua esseetä lukiessa pääsee tuntemaan ylemmyyttä: noin upeasti kirjoittava mies voi siis olla tyhmä kuin saapas. Hurskaisen, samoin kuin esikuvansa Nylénin, teosten parissa tällainen reaktio on melko tavallinen. Esteettisyyteen verrattuna totuus on naurettavan vähäpätöinen sivuseikka. Hurskaisen Suru ei toimi on hieno teos,

kirjoittajansa paras. Ilahduttavaa on Tapan sut (2014) -kokoelman pilanneiden uuvuttavien ja vaivaannuttavien popesseiden puuttuminen, vaikka Hurskainen kirjoittaa edelleen paljon musiikista. Pidän erityisesti, että näkökulma on muuttunut aiempaa sosiologisemmaksi. Muutoksen suunta oli nähtävissä jo edellisessä esseeteoksessa Välinpitämättömyys (2016), etenkin sen nimiesseessä. Kirjoittajana Hurskaisen paras ominaisuus on rohkeus. Hän uskaltaa laittaa itsensä peliin, olla läsnä tekstissä ja tulla lähelle lukijaa. Hän ei pelkää – ainakaan paljon – että hänelle nauretaan, vaikka välillä olisi syytä ja yrittää silloin tällöin lausetta, jonka on tarkoitus päätyä kuolemattomaksi. Hurskaisen rohkeuden, sivistyksen ja sanomisen lahjan yhdistelmän tuloksena on parhaimmillaan hienoa esseistiikkaa. Nykyisessä vastenmielisen pakkopositiivisuuden ilmapiirissä Hurskaisen ajoittaisen peittelemättömän ilkeyden ja elitismin voi myös katsoa rohkeudeksi. Ongelmana Hurskaisen teksteissä on ollut sama asia kuin esseistikollega Tommi Uschanovilla: tekstien aiheet ovat välillä niin outoja tai mielenkiinnottomia, ettei lukija pysy mukana. Uusin teos on askel parempaan suuntaan myös tässä asiassa. Hurskaista kannattaa lukea, sillä Hurskainen toimii. Uljas 3 | 3.4.2018

Uljas 3 | 3.4.2018

”Miksi tavoitella olympialaisiin pääsemistä, jos voi voittaakin.

Puunoksasta airon varteen Soudun huipulle tähtäävä Joel Naukkarinen ei nauttinut lapsena liikunnasta ja koulukirjojen läpi kahlaamisesta. Lukiossa keskiarvo alkoi hipoa kymppiä ja kehitys soudussa oli nopeaa. Nyt Naukkarinen valmistautuu Tokion olympialaisiin ja kokee, että lääketieteen opiskelu edistää hänen palautumistaan. - Iisa Manninen, teksti & kuva

oudun olympiakultaan tähtäävä Joel Naukkarinen, 25, ei nauttinut lapsena koululiikunnasta. ”Inhosin sitä, koska se oli jonkun muun ohjaamaa. Tykkään tehdä asioita oman tavan mukaan”, Naukkarinen kertoo alakoulumuistoistaan. Kouvolasta kotoisin oleva Naukkarinen vietti lapsuutensa maatilalla ja kipinä liikuntaan syntyi sen sijaan arjesta, joka oli fyysisesti aktiivista. Naukkarinen haastoi veljiään voimaa vaativiin leikkeihin, kuten puunoksassa roikkumiseen ja isojen kivien nostamiseen. Yläkouluikäisenä hän rakensi kotisalin veljensä kanssa. ”Yhdessä vaiheessa nostelin puntteja puolen vuoden aikana joka ikinen päivä ilman yhtäkään lepopäivää. Ehkä se kuvastaa sitä, miten innostuin siitä”, Naukkarinen vitsailee. Yläkouluikäisenä Naukkarinen halusi

käyttää hyödyksi voimiaan, joten hän päätyi Rocky-elokuvien innoittamana nyrkkeilemään. Koska laji vaatii myös kestävyyttä, alkoi hän taittaa 11 kilometrin koulumatkansa juosten, pyöräillen tai kävellen. Naukkarinen huomasi kestävyytensä paranevan nopeasti ja alkoi pohtia, sopisiko joku muu laji paremmin. Nyrkkeily vaihtui 17-vuotiaana puuvenesoutuun, sillä kotipaikkakunnan urheilulaji tuntui luontaisimmalta vaihtoehdolta. ”Seuraavana vuonna kävin sisäsoudun

kilpailuissa, jossa kovin kilpakumppanini A-junioreissa oli haminalainen Antti Kilpeläinen. Olimme fyysisesti ikäluokan kovimpia, joten yhdistimme voimamme. Seuraavana kesänä opettelimme soutamaan puuveneessä kaksikkoa.” Soutajapari oli nuorten sarjassa ylivoimainen alle 23-vuotiaissa. Kauden lopuksi he voittivat 18-vuotiaina myös miesten avoimen sarjan nuorimpina kilpailijoina. Vuoden lopussa he siirtyivät puuvenesoudusta olympialuokkien soutuun, jossa kilpaillaan kevytrakenteisilla veneillä avovedellä 2000 metrin matkalla. ”Aloitimme soutamaan olympialuokan veneessä, koska halusimme saavuttaa kansainvälistä tasoa. Aluksi janosimme vain olympialaisiin pääsyä, mutta matkan aikana tavoitteemme muuttui siten, että miksi tavoitella sinne pääsemistä jos voi voittaakin”, Naukkarinen toteaa. Kaksikko kisasi yhdessä vuoden 2016 Rion olympiakarsintoihin asti. Nyt Naukkarinen kilpailee yksikkösoudussa. Huippu-urheilijana hän panostaa jokaiseen valmistautumisen osa-alueeseen unesta ravintoon ja lihashuollosta fyysiseen suorituskykyyn. Silloin hän uskoo onnistuvansa myös lopputuloksessa. Urheilun ehdolla Naukkarinen valmistuu

myös lääkäriksi. Tällä hetkellä meneillään oleva viides vuosi Itä-Suomen yliopistossa pitää sisällään kolmannen ja neljännen vuoden opintoja. Tenttikirjat auttavat Naukkarista rentoutumaan ja lukemiseen hän käyttää aikaa kaksi tuntia joka päivä.

Opiskelu on hänen mukaansa myös urheiluun panostamista. Jos päivien aikana ei lukuaikaa kerry, on hänellä riskinä joutua ylirasitukseen. ”En saa ajatuksia pois treenaamisesta, jos en opiskele. Silloin keskushermosto ei palaudu, vaikken mitään fyysisesti kuormittavaa tekisikään”, lääketieteen kandidaatti toteaa. Naukkarinen ei ole aina viihtynyt kou-

lukirjojen äärellä. Yläkoulussa hän ei jaksanut omien sanojensa mukaan lukea ollenkaan. Lukioon hän päätyi, koska ei päässyt Vierumäelle liikunnanohjaajaksi. ”Osaltaan päädyin lukioon myös sen vuoksi, että Vierumäelle hakiessa sai silloin yhden lisäpisteen, jos oli voittanut jossakin lajissa SM-mitalin. Lähdin lukioon, jotta sain urheiltua pisteen kasaan”, kertoo Naukkarinen ajautumisestaan kohti lääketieteellistä ja jatkaa: ” Arvosanat alkoivat nousta ja keskiarvo hipoi kymppiä. Samaan aikaan menestyin hyvin SM-tasolla ja kehitykseni soudussa oli koko ajan nopeaa. Koska suoriuduin opinnoista hyvin, hain lääkikseen.” Yliopisto-opinnoista hän kertoo oppivansa uutta joka ikinen päivä, mikä tuo Naukkarisen mukaan myös ratkaisevaa etua valmentautumiseen. Miten lääketiede liittyy urheiluun? ”Nimestään huolimatta lääkepuoli näyttää opinnoissa pienempää roolia. Ei me kauheasti opiskella sitä, miten tietyt lääkkeet vaikuttavat. Ennemminkin on kyse siitä, miten ihmisen elimistö toimii

eri tilanteissa ja miten siihen voidaan vaikuttaa. Samat tekijät pitkälti tekevät ihmisestä terveen, mutta myös huippukuntoiseen”, avaa Naukkarinen ja viittaa harjoittelun pyhään kolminaisuuteen eli treeniin, ravintoon ja lepoon. Tulevaan lääkärinammattiin urheilijalta ei löydy kiveenhakattua tavoitetta. Jos päämääränä on olla maailman paras soutaja, onko suunnitelmissa olla myös maailman paras lääkärin ammattiin? ”Ei ihan sellaista, mutta jotain mahdollisimman vastuullista ja vaativaa. Muuten pelkään, että mie kyllästyn.”

Joel Naukkarinen Asuu Kuopiossa, kotoisin Kouvolasta. Opiskelee lääketiedettä Itä-Suomen

yliopistossa. Valmistuu yhdeksässä vuodessa. Tavoitteena olympiakulta Tokiossa

vuonna 2020. Naukkarisen matkaa voi seurata verkossa ja sosiaalisessa mediassa Finnishpair-nimisen brändin alta. Kaksi maailmanennätystä ja yhdeksän

Suomen ennätystä sisäsoudussa. Yli 90 SM-kultaa. Viimeisimpänä MM-hopeaa sisäsoudussa. ”Tärkeintä saavutusta on mahdoton sanoa. Kaikki ovat olleet mahtavia kokemuksia ja oppimista kohti maailman huippua.” Uljas 3 | 3.4.2018

”Juoni alkaa nopeasti tiivistyä ja aukkoja syntyy niin, että katsoja alkaa innokkaasti odottaa vastauksia.

Kulttuuri

Teatteri

Gangstereita, diivoja ja musiikkia Joensuun ylioppilasteatterin sanaton baarimusikaali pysyy uskollisena teemalleen, mutta kaikki esityksen laulutoteutukset eivät ole yhtä hyviä. - Sanni Koivumäki, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

erubin kellari muuttui hämyiseksi salakapakaksi maaliskuussa, kun Joensuun ylioppilasteatteri vei yleisön kieltolain aikaiseen Brooklyniin sanattomassa baarimusikaalissaan In 1927. Mikael McKeoughin ohjaama musikaali oli täytetty huumorilla, draamalla, jännityksellä ja yksinomaan tätä teosta varten sävelletyllä musiikilla. Rakkaustarinaltakaan ei vältytty. Daisyn baarissa käyvät kaikki: gangsterit, poliisit, toimittajat, paikalliset juopot sekä juhlimista rakastavat miljonäärit seurueineen. Kieltolaki ei hidasta menoa, vaan juoma saa virrata tiskin alta vapaasti. Humalaisten

menon yltyessä tappeluksi Miss Daisy (Tiina Tiljander) pitää tiukasti kuria ja huolehtii siitä, että juhlat pysyvät asiallisina eikä kukaan istu gangsteripomolle varattuun pöytään. Konflikteilta ei kuitenkaan voida välttyä, ja pian joudutaan selvittämään murhaajan identiteettiä. 1920-luvun New York on tuotu näyttämölle teemoista

henkilöhahmoihin, musiikista puvustukseen. Vuosikymmenen mykkäelokuvia mukaillen musikaalissa ei ole vuorosanoja, vaan pääosassa on fyysinen näytteleminen ilmeineen ja eleineen. Parhaaseen näyttelijänsuoritukseen yltävä Oona Heikkinen tekeekin vaikutuksen juuri fyysisellä, koko kehossa näkyvällä gangsterin henkivartijan olemuksellaan. Sama näyttelijä myös vaih-

taa hämmentävän sujuvasti rooliaan muskelimiehestä keimailevaan tanssijattareen ja takaisin. Slapstick-komedioista lainattu päätön kohellus naurattaa, mutta sen toteutus menee välillä liiallisuuksiin. Suurimman osan ajasta lavalla on liikaa väkeä, ja katsojan on vaikea pysyä mukana juonenkäänteissä, kun katse harhailee keskeisestä kohtauksesta taustalla pyöriviin muihin hahmoihin. Myös mykkäelokuvaan kuuluva ilmenäytteleminen on välillä ei vain vahvaa, vaan myös yliampuvaa ja sekavaa. Näyttelijöistä on helppo erottaa kokeneet tekijät ja uudemmat näyttelijänalut. Hyvä tarina viihdyttävässä miljöössä paikkaa paljon sitä, mikä menetetään epävarmassa näyttelijäntyössä. Jännitystä pidetään näytelmässä yllä kiitettävällä tavalla. Alussa taustoittamiseen ei käytetä liikaa aikaa, vaan asetelma ja henkilöhahmot esitellään jouhevasti ja kiinnostavasti. Juoni alkaa nopeasti tiivistyä ja aukkoja syntyy niin, että katsoja alkaa innokkaasti odottaa vastauksia. Vaikka murhaaja selviää ja reportterinkin läsnäolon ymmärtää väliajalla nerokasta käsiohjelmaa lukiessa, loppuratkaisu osaa silti yllättää. Musiikki on keskeisessä osassa esitystä. Oona Heikki-

1920-luvun New York on tuotu näyttämölle teemoista henkilöhahmoihin, musiikista puvustukseen.

Uljas 3 | 3.4.2018

nen, Teemu Heikkinen sekä Rebekka Solje ovat säveltäneet ja sanoittaneet esityksessä kuultavat kappaleet. Miss Sophia Starlightia esittävä, musikaalin vahvin laulaja Anni Porspakka on todellinen 20-luvun diiva puvustusta ja lavakarismaa myöten. Vaikuttavin lauluesitys tulee kuitenkin Pollylta (Rebekka Solje). Raiskatun naisen tuskainen viha välittyy katsomoon ahdistavan todenmukaisesti. Kaikki laulutoteutukset eivät ole aivan yhtä hyviä, ja herääkin kysymys, onko ylioppilasteatterilla tarpeeksi monta vahvaa laulajaa musikaaliin? Kokonaisuudessaan ylioppilasteatterin uusin tuotos on innostavan erilainen. Ohjaaja on lähtenyt rohkeasti kokeilemaan uutta, ja lopputulos on joistain heikoista kohdistaan huolimatta virkistävä. Erityisesti ryhmän itsensä säveltämät kappaleet ansaitsevat runsaasti kiitosta: ne ovat sekä hyviä ja toimivia sävellyksiä, että hauskoja ja sisältävät esitystä vahvistavia sanoituksia. Aikakaudelle ja teemalle pysytään uskollisina alusta loppuun. Melkein eniten naurattaa väliajalla, kun reportteria esittävä Mika Issakainen käy tilaamassa Kellarin tiskiltä vesituoppinsakin sanattomasti!

Sähkötaidetta Kuopiossa

Konsertti

Musiikki on loputon lähde Joensuussa kuultiin maailmanluokan jazzia, kun Joonas Haavisto Trio esitti uuden Gradation-albuminsa kappaleita. Trion skandinaavinen jazz puree myös japanilaiseen yleisöön. - Kalevi Hämäläinen, teksti & Risto Takala, kuva

Katutaideyhdistys Urbaani ry maalaa Kuopion keskustassa kahteenkymmeneen sähkön jakokaappiin uuden ilmeen. Kaapeista muodostuu katutaiteen reitti torilta satamaan. Tempaus toteutetaan yhdessä Kuopion Sähköverkon kanssa. Maalattujen sähkökaappien tarkoituksena on ilahduttaa kulkijoita, sillä yleensä ne koetaan kaupunkilaisille merkityksettömiksi ja kaupunkitilassa välttämättömänä pahana. Toteutuksesta vastaavat Urbaanin taiteilijat maanantaista sunnuntaihin 23.-29. huhtikuuta.

Pikku ukkeleita Joensuussa Joensuun taidemusio Onnissa on esillä kuvanveistäjä Tommi Toijan keraamisia hahmoja, jotka tunnetaan isosilmäisinä pikku ukkeleina. Hahmot edustavat taiteilijan sivupersoonia ja ne on sijoitettu vapaasti taidemuseon tiloihin. Ukkelit istuvat yksin ajatuksissaan tai ihmettelevät maailmanmenoa. Hahmoja voi käydä katsomassa Onnissa 13. toukokuuta asti ja itse kuvanveistäjä Tommi Toija on tavattavissa taidemuseolla keskiviikkona 25. huhtikuuta kello 18.

Lohtua musiikista Soundi-lehden viime vuoden tulokkaaksi rankkaama Vesta saapuu kiertueelle sekä Kuopioon että Joensuuhun. Helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä tunnetaan kohtalokkaasta äänestään ja koskettavista sanoituksistaan. Vestan esikoisalbumi Lohtulauseita julkaistiin maaliskuussa. Sitä ennen Vesta on julkaissut vain muutamia singlejä, sekä esiintynyt muun muassa Pyhimyksen Kynnet, kynnet -kappaleessa. Henry’s Pubissa laulaja nähdään 13.4. ja Ravintola Kerubissa 14.4.

Joonas Haavisto Trio osoitti, että musiikki voi olla haastavaa, mutta sen esittämisen ei tarvitse olla vakavaa.

oonas Haavisto Trion soitossa näkyy ja kuuluu yhdessä soittamisen ilo ja soittajien virtuoosisuus. Tämä tuli todettua Jazzkerho -76:n järjestämällä keikalla Joensuun konservatoriossa maaliskuun alkupuolella. Pääasiassa pianisti Joonas Haaviston sävellyksiä soittava trio koostuu Haaviston lisäksi kontrabassoa soittavasta Antti Lötjösestä, sekä rumpali Joonas Riipasta. Keikalla kuultiin Joonas Haavisto Trion tuoreen Gradation-albumin kappaleita. Gradation on järjestyksessään trion neljäs albumi. Vaikka Haaviston mukaan uutta levyä oli mielekästä lähteä tekemään, se oli samalla hieman pelottavaa. Haavisto kertoo pohtineensa, mitä uutta voisi vielä tehdä, kun on kolme levyä jo takana. Tämä ei kuitenkaan loppujen lopuksi vaikuttanut olevan ongelma. ”Kyllähän se musiikki on tavallaan loputon lähde. Sieltä löytyy aina kaikkea uutta, kun vain etsii. Kiva näitä kappaleita oli soittaa studiossa joulukuussa”, toteaa Haavisto. Kivaa kappaleiden soittaminen vaikutti olevan myös keikalla yleisön edessä. Komppipari Lötjösen ja Riipan sanatonta viestintää oli miellyttävää katsoa, kun pienet sovitukselliset keinot saivat ylimääräistä huomiota soittajien ilmeistä ja naurusta. Musiikki voi olla haastavaa, mutta sen esittämisen ei tarvitse olla vakavaa. Yhtyeen sisäisen kommunikaation toimivuutta ilmensi yhtä lailla Haaviston vähäeleinen katseen nostaminen koskettimista Lötjösen ja Riipan

suuntaan, mikä riitti merkitsemään kappaleen osan vaihtumista jouhevasti seuraavaan. Nämä elementit tulivat parhaiten ilmi kappaleessa Flight Mode, jossa siirryttiin sujuvasti niin tahtilajien kuin kappaleen pomppivien ja maalailevien osien välillä, samalla kun etenkin Riippa kikkaili rytmisillä kuvioillaan hymyssä suin. Haaviston sävellyksiä voisi kuvailla melko helposti lähestyttäväksi skandinaaviseksi jazziksi, jonka kuulaat harmoniat ovat omiaan luomaan selkeitä tunnetiloja. Kappaleiden haastavuus muodostui rytmiikasta, pitkiksi rakentuneista sooloista ja soittajien virtuoottisesta improvisoinnista, ei niinkään sävelletyistä sointumaailmasta ja melodioista. Mielenkiintoista kappaleissa oli niiden tapa rikkoa perinteisen jazzin totuttuja rakenteita, kun soolojen ja teemojen rajat häilyivät ja pianosooloon saatettiin palata vielä teeman jälkeen. Uusien kappaleiden levyversioista on päästy naut-

timaan ensimmäisenä Japanissa, missä Gradationalbumi ilmestyi maaliskuun lopulla. Levystä on tarkoitus tulla myös oma Euroopan julkaisunsa, mutta sen julkaisuajankohta on vielä auki. Trio on nauttinut japanilaisten suosiosta jo pidempään ja on lähdössä toukokuussa Japaniin levynjulkaisukiertueelle. ”Japanista otettiin minuun yhteyttä meidän ensimmäisen levyn julkaisun jälkeen. Tämä on meidän neljäs kiertue siellä, ja kun asiat ovat menneet todella hienosti aiemmin, he ovat myös halunneet tälle jatkumoa”, Haavisto kertoo.

Eukonkantoa Kuopiossa Kuopion torilla järjestetään vapun aikaan 28.4. kello 12 Eukonkannon opiskelijasuomenmestaruus. Kilpailu käydään neljän hengen joukkueissa ja eukkoa kannetaan vuorotellen 50 metrin radalla. Kisan voittaa nopeimmin radan suorittanut joukkue. Voittaja saa tittelin lisäksi matkan Suomen virallisille Eukonkannon MM -kisoihin Sonkajärvelle. ”Tee vapusta vieläkin villimpi, ikimuistoinen ja hauska”, kannustetaan tapahtumatiedoissa. Ilmoittautuminen kisaan alkaa Kuopion torilla kello 11 alkaen ja 25 ensimmäisenä ilmoittautunutta joukkuetta mahtuu mukaan.

RajaSpeksi Joensuussa Joensuun korkeakouluopiskelijoiden voimin toteutettu näytelmäspektaakkeli uppoutuu tänä vuonna sirkuksen maailmaan. Musiikkia, teatteria ja tanssia yhdistävä esitys kertoo kahdesta vankikarkurista, jotka päätyvät sirkuksen palveluun. Kaikki ei ole sirkuksessa kuitenkaan sitä, mitä voisi olettaa. Yleisö voi halutessaan osallistua näytelmään huutamalla ”Omstart!”, jolloin kohtaus nähdään uudelleen katsojan määrittelemällä tavalla. Maaliskuussa ensi-iltansa saavan Sirkus Infernis -näytelmän voi käydä katsomassa 28.4. asti Ravintola Kerubissa.

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 3 | 3.4.2018

Ajateltu

Yksin, yhdessä vai kimpassa? Näkökulma | Essee | Näkökulma |

Yksinäisyys on kasvava trendi tänä päivänä etenkin länsimaissa ja samaan aikaan tarve aidommille ihmisten välisille kohtaamisille kasvaa. Ihmisiä yhdistävät ja erottavat tekijät pysyvät silti samoina, ellei muutosta tapahdu. Kenen pitää muuttua, yhteiskunnan vai yksilön?

ävelen kapealla kadulla. Askel, kaks, kolme, neljä, kepeästi ja keinuen. Minua vastaan kävelee vanhempi mies, joka askeltaa hitaammin ja arvokkaammin, huolimatta niveltensä silmin havaittavasta kankeudesta. Katselen tienpientareille, tähyilen taivaalle, tuijotan maata liikkuvien jalkojeni edessä. Miten päin oikein olisin? Pieni vilkaisu miehen suuntaan, hänkin tekee samaa. Pieni hymynkare pääsee suupieleen, mitähän hänkin minusta ajattelee? Ehkä sitä, mitä minäkin hänestä. Vuorovaikutustilanteet toisten ihmisten kanssa ovat monesti ihmisen tärkeimpiä ja ikimuistoisimpia hetkiä. Ajatellen esimerkiksi kaikkia niitä suureellisia rituaaleja ja juhlia, joita järjestetään kahden ihmisen avioliittoon astumisen yhteydessä ja uuden perheenjäsenen synnyttyä. Vähän tavallisemmat hetket, joissa kosketetaan ja halataan toista ihmistä ovat minun mielestäni terveyden kannalta aivan yhtä tärkeitä, elleivät jopa tärkeämpiä. Tieteen Kuvalehti listasi halaamisen

terveyshyötyjä 24.8.2016 julkaistussa nettiartikkelissaan “4 syytä: Tämän takia halaaminen kannattaa”. Artikkelin tutkimustieto perustuu Carnegie Mellon -yliopiston ja Kalifornian yliopiston tekemiin tutkimuksiin. Niiden mukaan kunnon halaus paitsi alentaa sykettä ja verenpainetta, myös lisää oksitosiinin erittymistä aivolisäkkeestä ja vahvistaa vastustuskykyä. Jo pieni, kevyt kosketus tuottaa hyvää mieltä. Jos lähimmäisenrakkaus on vastaus kaikkeen, niin miksi se välittyy muille ihmisille toisinaan niin huonosti? Miksi tuntuu, että välillämme on tällainen kuilu tai muuri kohdatessamme muita ihmisiä? Mitä asialle voisi oikein tehdä yksin ja yhdessä?

Uljas 3 | 3.4.2018

Erityisen suurelta kuilu tuntuu tilan-

teissa, joissa ei itse voi ymmärtää, miltä toisesta tuntuu. Hyvä esimerkki tästä tuli minua vastaan Itä-Suomen yliopistolla 20.3. järjestetyssä Yhdenvertaisuuskoulutuksessa. Kouluttajana toimi Setan edustaja Heta Hölttä, joka kertoi yleisölle sukupuoli- ja seksuaalivähemmistön edustajien näkökulmasta elämää tämän päivän yhteiskunnassa. Monet ovat varmaan ihmetelleet, minä mukaan lukien, miksi kaikesta pitää tehdä sukupuolineutraalia, miksi ei saa tytötellä tyttöjä ja pojitella poikia? Koulutuksen aikana minulle kuitenkin konkretisoitui eräs perustavanlaatuinen seikka: eivät kaikki ihmiset tunne kuuluvansa yhteiskuntaan sillä tavoin, kuten minä tunnen. Varsinkaan tuntematonta ei saa tytötellä siksi, että hän ei ehkä tunne olevansa tyttö samalla tavoin kuin minä. Yllätyksekseni huomasin ensi kertaa ajatella, miten suuren määrän häpeää ihminen voi kokea siitä, ettei kuulu jonnekin. Erityisesti jompaan kumpaan sukupuoleen, jonka monet muut ihmiset kokevat niin itsestään selväksi asiaksi. Esimerkkinä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovat hyvä tässä yhteydessä siksi, että he ovat ottaneet aktiivisen roolin yhteiskunnan normatiivisuuden murtamisessa ja siten myös yksittäisten ihmisten välisten muurien murtamisessa. He kokevat ihmisten välisen kuilun ns. perusheteroita suurempana merkittävän erilaisuuden kokemuksen takia ja tarve muuttaa normeja on kasvanut suureksi. Halutaan luoda yhdenvertaisuutta, jossa ihminen saa itse määrittää itsensä välttäen sulloutumisen itselle liian ahtaaseen laatikkoon ja saaden silti kokemuksen yhteenkuuluvuudesta. Sitähän ihan jokainen meistä lopulta

haluaa, kuulua johonkin. Kuitenkin kipu siitä, ettei tunne näin saattaa johtaa siihen, että eristäytyy muista. Voi myös olla, että kiusaamisen seurauksena ajautuu

siihen, eikä enää usko kenenkään puuttuvan asiaan. Varsinkin yläasteella oman paikan hakemisen ollessa kiivaimmillaan on helppoa syrjiä muita kuuluakseen itse paremmin joukkoon. Jokainen joutuu joskus kokemaan ulkopuolisuutta jossakin ja on tärkeää pystyä havaitsemaan ja käsittelemään sitä henkilökohtaisella tasolla ja sen jälkeen toimintansa kautta yhteiskunnnallisella tasolla. Kun tiedostamme näin hyvin sen, mitä on olla muista erillään, niin mitä sitten on olla yhtä muiden kanssa? Uskon, että jokainen meistä on jo syntyessään osa yhteiskuntaa riippumatta siitä, millainen ihminen tulee olemaan. Mutta tunteakseen yhteenkuuluvuutta yksilön tulee kuitenkin kantaa oma osansa yhteiskunnasta eli viedä omalla erityisellä osaamisellaan sitä eteenpäin. Aivan kuten ihmiskehon erilaistuneet solut toimivat omassa tehtävässään ja paikassaan, kaikki tarpeellisina ja erilaisina osina suurempaa kokonaisuutta. Kuulostaa aika luonnolliselta. Miksi yhteiskunnassa ei toimita näin jo nykyään? Yhteiskunnan tasolla muodostuneet nor-

mithan koostuvat oletuksista. Oletuksista, joita suurella osalla yhteiskuntaan kuuluvista ihmisistä on. Oletuksista, joiden mukaan on olemassa kansalaisia, jotka ovat sukupuoleltaan joko miehiä tai naisia ja heteroseksuaalisuus nähdään standardina. Koulutuksessa puhuttiin näistä oletuksista, kuten myös siitä, miten näistä oletuksista tulee sellainen kuva, että kansalaisten ominaisuuksia voidaan luokitella toivottuihin ja eitoivottuihin, parempiin ja huonompiin. Nämä ja monet muut oletukset siis tuntuvat olevan se kova ydin, joka erottelee ihmisiä ja edesauttaa yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Vaikka nämä edellä mainitut ovat nykyään valtakunnallisen ja globaalin tason ongelmia, kaikki lähtee aina yksilöstä ja hänen hyvinvoinnistaan. Jos yksilö on

tyytymätön, hän todennäköisesti löytää lopulta ympärilleen samanmielisiä ihmisiä, joiden kanssa tuoda ääntään kuuluviin. Tästä muodostuu ihmisryhmiä. Ryhmien mielipiteillä on yhtä ihmistä enemmän painoarvoa ja silloin yhteiskunnan on ryhdyttävä vastaamaan havaittuun tarpeeseen suuremmilla toimenpiteillä. Yksilön tarpeisiin on helpompaa ja halvempaa vastata silloin kun ongelma ilmenee, eikä enää vuosien päästä, kun ryhmä on saatu kokoon ajamaan yhdessä yksilön asiaa. Yhdenvertaisuus-koulutuksessa painotet-

tiin erityisesti tapahtumien järjestäjien ja ainejärjestötoimijoiden vastuuta kaikkien viihtyvyydestä yliopistolla. Kouluttajan mukaan ainejärjestöt voisivat esimerkiksi tuoda viestinnässään esiin yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä arvoina ja sanoutua julkisesti irti kaikesta toiminnasta ja puheista, jotka eivät tue näitä arvoja. Olisi myös keksittävä uusia keinoja puuttua tällaiseen toimintaan. Näitäkin toimenpiteitä tarvitaan, mutta minun mielestäni suurempi muutos saadaan aikaan yksilötasolla. Siinä, miten kohdataan toinen ihminen, miten ollaan lyömättä leimoja ja tekemättä hätäisiä johtopäätöksiä olettamustemme perusteella. Harjoittelun voi aina aloittaa pienestä: ensin ehkä uskaltaa katsoa vastaantulijaa ujosti silmiin, sitten ehkä ujosti hymyillä ja lopulta tervehtiä. Harjoiteltuamme tarpeeksi, voimme muuttaa erilaisuuden aseman hylkiöstä rikkaudeksi ja antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa omalla uniikilla tavallaan.

Elisa-Maria Heikkinen Kirjoittaja haastaa sinut hymyilemään ensimmäiselle vastaantulijalle tämän luettuasi.

ISYYLLÄ ON ASIAA TAPAHTUMAT

TAPAHTUU

Saimaalta susirajalle vol 2 - Opiskelijaelämää

Kaikki kampukset:

Kuopio:

10.4. Edustajiston kokous klo 18

5.4. Hyvät Kuvat: Come and See klo 17.30 ja

18.4. Kulttuuri-iltapäivä

20, Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27)

30.4. ISYYn toimistot kiinni

9.4. SPR-hengailuilta: ensiapua klo 18-21,

9.5. ISYYn toimistot auki

Puijonkatu 9

11.5. ISYYn toimistot kiinni

12.4. ISYYn Järjestöpäivät klo 10-14 Snellma-

18.5. Edustajiston kokous Savonlinnassa

nialla 12.4. Hyvät Kuvat: The Killing of a Sacred Deer

yyslukukaudella järjestetty ja kiitosta

Joensuun kampuksen ainejärjestöihin, kerhoihin

saanut Saimaalta susirajalle –excursio saa

ja muihin paikallisiin harrasteryhmiin Carelian

Joensuu:

klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27)

huhtikuussa jatkoa, kun savonlinnalaiset

aulassa.

7.4. Lasiterassin lavatanssit

18.4. Poikkitieteellinen Wabunmetsästys

9.4. ISYYn äänentoistolaitteiden käyttökoulu-

21.4. Poikkitieteelliset Kewätkarkelot

Myös joensuulaisia opiskelijoita toivotaan osallistu-

tus klo 15, ISYYn toimistolla

25.4. Torisitsit, Kuopion Tori

maan päivän vapaaseen ohjelmaan, kuten esimer-

10.4. RajaSpeksi 2018: Sirkus Infernis klo 19,

27.4. Wabuseikkailu – Hoplop

Tällä kertaa tapahtuman suunnittelussa ovat

kiksi ainejärjestöjen suunnittelemaan yhteiseen

Kerubi

27.4. Aisti – A Cultural Kiss klo 17, Opistotie 2

tiiviimmin mukana molempien kampusten opet-

hengailuun keskustan alueella, mihin on varattu

10.-11.4. ISYYn järjestöpäivät klo 10-14 Carelialla

28.4. Eukonkannon appro: Campus Cup 2018,

tajaopiskelijoiden ainejärjestöt, sillä teemana on

aiempaa enemmän aikaa ennen iltaohjelmaa

11.4. Herkkuappro

Kuopion Tori

erityisesti opiskelijoiden välinen tutustuminen ja

Ilonassa. Savonlinnalaisilla vierailijoilla on myös

11.4. ESN Joensuu & Echo ry: ”Pirates” sitsit at

29.4. Savo-Karjala Excursio 2018

vapaa-ajan toiminta Joensuussa. Iltapäivällä savon-

mahdollisuus yöpyä tulevien opiskelutovereiden

Kerubi at 6 pm

linnalaisille on luvassa koulu- ja päiväkotivierailua

luona, mikäli Saimaalle ei malta palata vielä illan

16.4. ISYYn edunvalvontajaoston kokous klo

Savonlinna:

sekä mahdollisuus tutustua ISYYn toimintaan,

päättyessä.

15 Suvaksella

4.4. Linnan Juhlien lipunmyynti alkaa

19.4. Saimaalta Susirajalle vol 2 – Opiskelija-

11.4. ISYY-ständi klo 10-14

elämää

16.4. Ylioppilasteatteri Kansankynttilä: Savon-

29.4. Savo-Karjala Excursio 2018

linnan joutsenlaulu klo 18

29.4. Joensuun vappusoudut 2018

19.4. Saimaalta Susirajalle vol. 2 - Opiskelija-

30.4. Vappuleijonan metsästys 2018

elämää

14.5. ISYYn edunvalvontajaoston kokous klo

24.4. Viimeinen Kimallus - Linnan Juhlat

15 Suvaksella

Olavinlinnassa 2018

opiskelijat saapuvat jälleen vierailulle

Joensuuhun 19.4.

AINEJÄRJESTÖT KAMPUKSILLA

8.5. ISYY-ständi klo 10-14

Bunsen ry opiskelijoiden ilona

unsen Ry on kemian pää- ja sivuai-

rinteen opiskelijoidemme ja henkilökunnan välille;

neopiskelijoiden ainejärjestö. Ainejärjes-

kilpailun, jonka lajit vaihtuvat vuosittain.

tömme on perustettu vuonna 1980 ja olemme siitä asti valvoneet jäsen-

ISYYN LIHALLA

Ainejärjestöllämme on SYKETTÄ-liikuntavuoro, jolla

temme etuja, järjestäneet tapahtumia ja tehneet

pelaamme yleensä sählyä. Kuluvana lukuvuonna

yhteistyötä niin kemian laitoksen kuin muiden

olemme saaneet myös yhteisen sählyvuoron

ainejärjestöjen kanssa.

kemian laitoksen henkilökunnan kanssa. Lisäksi olemme käyneet kokeilemassa seinäkiipeilyä

Teemme tiivistä yhteistyötä kemian laitoksen kans-

ja jousiammuntaa. Bunsen Ry:llä on myös ur-

sa järjestämällä yhdessä tapahtumia. Tapaamme

heilujoukkue Real Parru, joka kilpailee ISYYn

säännöllisesti kemian laitoksen johtoa ja vaihdam-

säbäliigassa.

me ideoita ja kuulumisia laitoksen ja opiskelijoiden kesken. Opiskelijamme käyvät myös vuosittain

Bunsenilla on Futura-rakennuksen kolmannessa

laitoksen henkilökunnan kanssa syysretkellä Kolin

kerroksessa oma taukotila, ”Luola”, jossa opiskelijat

maisemissa. Vuonna 2017 aloitimme uuden pe-

voivat viettää aikaa luentojen välillä. Luolassa voi tutustua vanhoihin tentteihin tai vaikkapa

ISYYn siviilipalvelusvelvollinen Kalevi Hämäläinen ISYYtä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa ISYYn siviilipalvelusvelvollisena syksystä lähtien toiminut Kalevi Hämäläinen.

len Kalevi Hämäläinen ja olen toiminut ISYYn siviilipalvelusvelvollisena Joensuun toimistolla viime syksystä alkaen. Pääasiallisena työtehtä-

väni olen kääntänyt tekstejä englanniksi, muun muassa

nautiskella kahvista ja korttipeleistä tai kilpailla

tiedotteita, edustajiston esityslistoja, sekä ISYYn säännöt.

Luolavisassa. Luolasta voi myös ostaa upeita

Käännöstöiden lisäksi olen tehnyt paljon muutakin, kuten

haalarimerkkejämme.

esimerkiksi kirjoittanut Uljaaseen ja toiminut toimiston

Kuka: Itä-Suomen yliopiston

kiireapulaisena. Syksyisin järjestämme MarrasAppro-tapahtuman

Joensuun toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs 80100 JOENSUU toimisto.joensuu@isyy.fi 050 341 6346

ma, ti to pe

Kalevi Hämäläinen ylioppilaskunnan siviilipalvelusvel-

ja keväällä Kyykkäturnauksen sekä Hulvattoman

Aloitan tulevana syksynä yhteiskuntatieteiden opinnot

vollinen

helmikuun bileet. Muita kevään tapahtumia ovat

niin ikään Joensuussa ja on ollut hyvin mielenkiintoista

Mitä: Tekee käännöksiä englanniksi

mm. talvirieha, vaarallisen jätteen keräys sekä

päästä tutustumaan perusteellisesti ylioppilaskunnan

ISYYn tiedotteista ja muista teksteis-

vapun alla järjestettävä liikuntatapahtuma. Vapun

toimintaan ennen omien opintojeni alkamista. Siviili-

tä. Lisäksi muun muassa kirjoittaa

tienoilla olisi vielä tarkoitus järjestää jotain jäsenis-

palveluspaikkana ISYY on erittäin monipuolinen. Täällä

Uljaaseen ja auttaa henkilökuntaa

tömme pään menoksi. Mitä se onkaan, pysyköön

pystyy hyödyntämään omia vahvuuksiaan laajalti sekä

erinäisissä työtehtävissä

vielä salaisuutena.

oppimaan uutta.

Missä: Joensuun kampuksella

10-15 10-15 10-13

Kuopion toimisto Yliopistonranta 3 70211 KUOPIO jarjestoasiantuntija@isyy.fi 044 576 8419

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

Savonlinnan toimisto Kuninkaankartanonkatu 7 57101 SAVONLINNA toimisto.savonlinna@isyy.fi 044 576 8430

ma-to pe

10-15 10-13

ISYYn verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Instagram: @isyyuef, Twitter: @ISYYH Wiikko-Ärsyke: ISYYn kampuskohtainen viikkotiedote suoraan sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, sivun toimitus: viestintäsuunnittelija Hanna Saarelainen

Uljas 3 | 3.4.2018

LET’S BESSERWISSER!

Column | Exchange

1 2

Erasmus time is great, but it will end

eing an exchange student is a rewarding but challenging experience and it all goes by in the blink of an eye. Whether or not you enjoy the experience and make the most out of it is purely up to you and the amount of effort you put in it. Studying abroad can be a real rollercoaster of emotions and it will surely change you. Here are some tips how to make the most of your Erasmus: 1. Make a bucket list before you leave

Creating a bucket list in advance can be very useful. Even though you would not like to plan things too much and would consider yourself a spontaneous person, do yourself a favor and research about your Erasmus destination before you go there. This will help you find out what is a must-do in the country you have chosen, and at the same time, it will help you not to regret that you have not enjoyed the wonders of that place. If you want to truly say “I have lived there,” you must know the finest details about the city that you are going to live in. You might find something that surprises you and maybe a great new place to hang out. 2. Create a memory box

During your exchange period, you will gather a lot of memories like tickets from concerts, bracelets from clubs, coins or even notes sent by your friends. Save them all and after you will return home, create a little memory box for yourself. Going through that box a few years later will be a lot of fun. 3. Take advantage of Erasmus student organizations

Make the most of what they have to offer. The main focus of ESN is exchange students and they have a lot of activities for them. Activities include social events such as trips to various sights of cultural interest within the country, film nights, language projects,

Uljas 3 | 3.4.2018

- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Kalevalan kan ________ kinoilla oli tungosta, ja nuori kolli Joukahainen haastoi vanhan Väinön kil _____ lantaan. (8,5) B) Samaisten tanhujen toinen sankari, puutteenalainen Ilmarinen, oli varsinainen ta _______ ari kun itselleen martan kullasta värkkäsi. (7)

international food and music festivals and, last but not least, parties.

Mikä tauti on ollut ihmiskunnan vitsaus? Venäjän Katariina Suuri kutsui skotlantilaisen lääkärin Thomas Dimsdalen rokottamaan itsensä sitä vastaan: ”Tarkoitukseni oli omaa esimerkkiä näyttäen säilyttää monien alamaisteni henki.” Dimsdale rokotti Katariinan ja tämän pojan sekä lukuisia hovin jäseniä lokakuussa 1768. Keisarinnalle tuli lieviä oireita, jotka hävisivät parin viikon sisällä. Dimsdale sai palkkioksi paronin arvon ja 10 000 puntaa. Mikäli hän olisi ryssinyt homman, hänelle oli myönnetty Katariinan allekirjoittama propuska maastapoistumiseen. Katariinan esimerkistä oli hyötyä, vuoteen 1800 mennessä 2 miljoonaa venäläistä rokotettiin. Hoito kehittyi erään brittilääkärin huomattua, että sitä sairastaneet karjakot eivät kuolleet altistumisen jälkeen. Tämän perusteella lääkäri kehitti rokotteen. Julkaisi tutkimustulokset teoksessa ”Inquiry into the Causes and Effects of the Variolae Vaccinae”. 1) Isorokko. X) Punatauti. 2) Malaria

4. Think big

Get out of your comfort zone and try to reach out to the countless opportunities and you will thank yourself later. Quite easier said than done, but you need to broaden your thinking capacity, to become more flexible and to increase your power of adaptability in order to make friends and to have an amazing experience. Cultural shock is a feeling that many Erasmus students experience while studying abroad. Any form of socializing is a good antidote to feeling alone in your host country. Take advantage, discover, get lost and find yourself again. Make mistakes, because this will make you grow as a person.

”Take advantage, discover, get lost and find yourself again.

Kenen satiirinen pamfletti on ”Vaatimaton ehdotus, joka estäisi Irlannin lapsia olemasta taakaksi vanhemmilleen tai maalleen”? Hän ehdotti Irlantia vaivaavaan köyhyyden ratkaistavan siten, että yläluokka ostaisi alaluokan lapset ja söisi ne. Näin katolisten määrä vähenisi ja naisia kohdeltaisiin paremmin, koska vauvalla voi ansaita. Lisäksi ”nuori, hyvin imetetty terve lapsi on vuoden ikäisenä mitä ravitsevinta, herkullisinta ja terveellisintä ruokaa niin muhennettuna, paahdettuna, paistettuna kuin keitettynäkin”. Kirjailijan pääteos on satiiri erään merimiehen haaksirikoista vuodelta 1726, nimeltään ”Travels into Several Remote Nations of the World, in Four Parts. By…, First a Surgeon, and then a Captain of several Ships.” Tämä merimies ei kuitenkaan elänyt haaksirikkoisen yksinäistä elämää. 1) Daniel Defoe. X) Jonathan Swift. 2) Robert Louis Stevenson.

Mikä ruokalaji on kehittynyt paellasta? Se sisältää riisiä, sipulia, paprikaa, tomaattia, mausteita sekä katkarapuja, taskurapuja, kanaa, makkaraa tai kinkkua. Tyypillinen cajun-keittiön ruokalaji. Nimi on tullut Louisianan ranskaan provencelaisesta sanasta, jonka alkuosa viittaa kinkkuun ja loppuosa riisiin. Luultavasti kyseessä on alun perin provencelainen versio naapurimaan paellasta. Tarkoittaa ”keittiön puhdistamista”, eli siihen pantiin mitä käsillä sattui olemaan. Hank Williamsin kappaleessa:

5. Trips and sports

Every country has their own sports culture and this is a really good way to discover new things and enjoy. Don’t forget to travel. It is the perfect opportunity to explore the wider region.

”… and a crawfish pie and fillet gumbo Cause tonight, I’m gonna see my ma cher a mi-o Pick guitar, fill fruit far and be gay-o Son of a gun, we’ll have big fun on the bayou…..”

6. Go to class

Aloita i-kirjaimella. A) New Age-käsite, jolla tarkoitetaan lasta jolla väitetään olevan epätavallisia psyykkisiä ominaisuuksia. Nimitys tulee sinisestä kasviväristä, jota käytetään farkkujen värjäämiseen. B) Jupiterin Galilein neljästä kuusta kaikkein sisin, kolmanneksi suurin ja Aurinkokunnan neljänneksi suurin kuu. C) Odysseuksen kotisaari. D) Daidaloksen poika.

Distractions and novelties can make you forget why you are actually there in the first place. The grades you take while abroad will count towards your overall qualification, so try not to neglect your work.

1) Feijoada. X) Jambalaya. 2) Roux.

Nimi

Luana Galoiu The writer is studying Law and she is from Romania.

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Oikeat vastaukset sivulla 28.

KE 25.4.

HENKAN ROKKIDISCO FREESTYLE OR DIE STEPA, 8€

SU 1.4. KE 4.4. PE 6.4.

IISA, 10€

LA 7.4. KE 11.4. PE 13.4. LA 14.4.

KAKKOSKESKIVIIKKO

VESTA, 10€ THE HOLY, 8€

HENKKA & NOUSU

KE 18.4. NOUSU TO 19.4. PE 20.4. LA 21.4. TI 24.4.

KE 25.4. KAKKOSKESKIVIIKKO TO 26.4.

LIVE: TAUSKI

PE 6.4.

PE 27.4. LA 28.4.

ALL-STAR

BEN GRANFELT, 10€ HR-BASEMENT: KNUCKLES, FUKUSHIMA GAMBLERS STEREO TERROR DJ’S PUIJONKADUN APPROLOPPUBILEET: MOUHOUS

TI 24.4. PUIJONKADUN

APPRO, JATKOBILEET

HENRY´S PUB & KUOPIO ROCKCOCK BÄNDIKISA: KARSINTA 3/5

MA 30.4.

MAIJA VILKKUMAA JA PARAMORE -COVERBÄNDIT(KONSA) BLIND CHANNEL, EVERWAVE, 8€ ELIAS GOULD SOOLO, ONNI BOI, 8/10€ RAAKA PEE

MA 30.4. KAKKOSKESKIVIIKKO

KE 2.5. TO 3.5. PE 4.5. LA 5.5. KE 9.5.

FREESTYLE OR DIE JAEGER COMPANY + NEW GODS OF MIDGÅRD PETRA, 12€ FEAR OF DOMINATION, 8€ LASTEN HAUTAUSMAA, MUSTAJOKI, 10€

ENNAKKOLIPUT: HENKKA, LUKEMA, cafeSAVOTTA JA LIVETO.fi SHOWTIME: ARKISIN 22:00 & VKLOPUT 23:00

KE-TO 21.04, PE-LA 22-04 + ERIKOISILLAT | KE-TO K18, PE-LA K20 (KEIKAT K18) | HENRYSPUB.NET

KUOPIO

OPISKELIJA YSTÄVÄLLISTÄ JUHLINTAA! TALON VIINI 12€

KARAOKEHUONE

75 cl plo (12%) Voimassa 31.5.2018 saakka.

Voit laulaa pop- karaokea aina kun Apteekkari avoinna.

DJ JOKA ILTA

TORSTAISIN LIVE-MUSAA!

ARKI EROTTAA, AMARILLO YHDISTÄÄ Opiskelijakortilla

Á LA CARTE ANNOKSISTA

–10%

VOIMASSA SU-TO 31.5.2018 SAAKKA. KYSY MYÖS OPISKELIJA JUOMATARJOUKSIA HENKILÖKUNNALTA!

Vuorikatu 24, Kuopio | p.050 402 4340 | raflaamo.fi AVOINNA SU-KE 19-03 | TO-LA 17-04 SU-TO K-18 | PE-LA K-20

KIRJASTOKATU 10 | p. 050 911 5547 | amarillo.fi AVOINNA MA-TI 11-23 | KE 11-00 | TO 11-01 | PE-LA 11-03 | SU 12-23

Uljas 3 | 3.4.2018

1 3 . -1 5. 7. 2 01 8 JOE NSU U

ZARA LARSSON CHEEK \ NIGHTWISH SE

Action BronsonUS \ Gogol BordelloUS BehemothPL \ Night LovellCA \ Zeal & ArdorUS Lewis CapaldiUK \ Milky ChanceDE \ Amorphis Apulanta \ SANNI \ Reino Nordin \ Evelina CMX & Joensuun kaupunginorkesteri Stam1na \ Gasellit \ Von Hertzen Brothers Beast In Black \ Juha Tapio \ Pyhimys K-X-P \ Kube & Eevil Stöö \ Ruudolf \ Vesta Olavi Uusivirta \ Vilma Alina + more

Liput: 1 pv 79 € \ 2 pv 109 € \ 3 pv 139 € Ennakko: Lippu.fi \ Tiketti \ ilosaarirock.fi/liput

Uljas 3 | 3.4.2018

Sivun 26 Besserwisserin oikeat vastaukset: kan telemark kinoilla. kil palau lantaan. ta komorit ari. 1XX. A) Indigolapsi /indigo. B) Io. C) Ithaka. D) Ikaros.