Uljas 4/2010

2010

4

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Miitta ei ole mikään spede

Mitä maksaa Tahkolle suunniteltu 300 metrin korotus? Uljas teetti arvion asiantuntijalla. » 10 - 11 Viidellä prosentilla yliopisto-opiskelijoista on määritelty, jonkin asteinen lukihäiriö. Pikatesti sisempänä. » 12 - 14

Kas näin

Uljas ostaa, myy, vaihtaa ja säätää.

” Oho. Tulipa tästä väkivaltainen.

Sisällys | Vappuun tiukassa takakenossa.

4–5 8-9 10–11 Itä-Suomen yliopiston kir-

Mainoksia

jastolla ei ole varaa hankkia kaivattua ajankohtaista kirjallisuutta aineistojen hinnankorotusten ja määrärahojen laskun vuoksi .

UEF kuluttaa vuodessa 25 000

megawattituntia sähköä. Valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen toteaa, että se on liikaa.

Tahkon korotuksen kustannusarvio

vaihtelee asiantuntijasta riippuen viisi miljardia euroa. VTT:n asiantuntija ehdottaa tekemään tarkennuksia pikaisesti.

16–19 20–21 26–27 Miitta-täti otti toimittajan syliinsä ja sai

tämän padot murtumaan. Yritys tehdä juttua Liikeideailtamista harhautui harhaiseksi keväiseksi seikkailuksi.

Uljas rakensi Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hajanaisesta katraasta yhden Onnellisen Suur-Ylioppilaskunnan. Sen tulevaisuus on Tuusniemellä.

Vapun kunniaksi

Uljas toivoi pääsevänsä työn ikeestä robottien

avulla, mutta robottityöpajalaiset Etelä-Afrikasta käänsivät vision päälaelleen. Joensuulainen internet-aktivisti kertoo robottien tuhoavan ihmiskunnan sukupuuttoon lähivuosina.

Humoro nigra | Onko liitossanne tunnelukko? Voimaannuttakaa suhteenne Uljaan Rohkean-rakkauden tuoteperheellä.

Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Art-Print, Kokkola Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 576 8421 valto.merta@uef.fi Käyntiosoite

Yliopistonranta 3, Kuopio Suvantokatu 6, Joensuu Kansikuva

Kuvaaja Aapo Laiho

Uljas 4 | 27. 4. 2010

Pääkirjoitus | Uljas linja

Poliitikon emansipaatio

I

tä-Suomen yliopiston professori Olli-Pekka Ryynänen totesi Savon Sanomissa, etteivät poliitikot sano mitään, koska jokaisen äännähdyksen oletetaan karkottavan sata äänestäjää.

Tässä parlamentarismin kriisissä olisi tietysti helppo innostua sivistyneen itsevaltiuden puolesta, mutta hedelmällisempi ratkaisu lienee ajatus poliitikon omavaltiudesta, emansipaatiosta. Alun perin käsite tarkoitti pojan julistautumista täysivaltaiseksi kansalaiseksi, omavaltaistumista, itsenäistymistä.

Vapun kunniaksi tohdin ajatella, kuinka ylevää, mutta ah, niin koomista olisi, jos poliitikkomme tekisivät päätöksiään rohkeasti ja viisaudella ilman pelkoa joukoin karkailevista äänestäjistä. Ehkäpä kiihottuisin hieman, jos he pistäisivät itsensä likoon samalla periaatteella, jonka Che Guevara esittää (siis Che-elokuvassa!) vallankumousjoukoista pois haaveilevalle väsyneelle vapaustaistelijalle. ”Sinun on oltava, kuin olisit jo kuollut”, Guevara sanoo.

Ajatella, että jokainen edustajamme toimisi kuin olisi jo kuollut, kuin viimeistä kauttaan. Eikä tämä tarkoita, että paras poliitikko on kuollut poliitikko. Päinvastoin!

Tämä idealismilta haiskahtava naivi äännähdys lehtemme sivulla sisältää myös logiikan, jota kannattaa ehkä machiavellahtavammankin konservatiivin miettiä tovi. Ajatellaan ystäväämme Kanervaa. Olisiko Kanerva joutunut lähtemään taannoisen tekstiviestikohun kurimuksessa ministerin tehtävistään, jos olisi toimittajien tulituksessa pistänyt itsensä likoon ja tullut tulta vastaan avoinna ja rohkeana, kuin vailla huomista.

Kanerva olisi todennut, että: ”Olen ikäni kaivannut rakkautta ja hyväksyntää, ystävää. Antakaa anteeksi.” Olisiko totuus vaientanut toimittajien laukaukset?

Poliitikolle itselleen omavaltaisuuden ihanne takaisi tehokkuuden, työrauhan ja rohkeutta. Rohkeutta laittaa likoon. Emansipoitunut poliitikko sanoo rinta rottingilla, tässä olen, teen politiikkaa ihmisten hyväksi, en ole täydellinen ja teen virheitä, mutta rakastan!

”Ajatella, että jokainen edustajamme toimisi kuin olisi jo kuollut, kuin viimeistä kauttaan.

Uljas 4 | 27. 4. 2010

Gallup

Tämä on totuus!

” Kesätyötilanne on Joensuussa oleellisesti parempi kuin viime kesänä.

”

Kirjojen ja lehtien saatavuus on kirjastolle myös imagoasia - Kirjastonjohtaja Jarmo Saarti

1) Onko kesätöitä? Missä?

2) Mitä oikeasti haluaisit tehdä kesällä?

- Saara Hanhela ja Mari Karjalainen, teksti& kuvat

Kesätyö | Itä-Suomessa tilanne valoisa

Kuopio Pertti Piirainen lääketiede 1.vsk.

2. Viettäisin ����������� aikaa ������������������������� kavereiden kanssa, urheilisin ja pelaisin enemmän pokeria.

Maija Laukkanen farmasia 1.vsk.

1. Ei ��� ole, ����� odottelen ���������������������������� vielä vastauksia. Jos ���� en saa töitä, nostan kesältä opintotukea.

2. Olisin ���������������������������������� poikaystävän ja kavereiden kanssa. Matkustaisin ja nauttisin siitä, ettei tarvitse miettiä koulua tai töitä.

Tarja Huttunen, biotieteet 2.vsk.

1. Olen ��������������������������� viidettä kesää töissä Itä-Suo� �������� men Laboratoriokeskuksella labora� toriohoitajana.

2. Matkustaisin �������������������������������� sellaiseen maahan, missä aurinko paistaa.

Joensuu Juho Papinniemi kulttuurintutkimus 1.vsk.

Hyvä työtilanne vähentää kesätuen hakijoita Taantuma ajoi viime kesänä Itä-Suomen yliopiston opiskelijoita kesäopintojen pariin muuta maata vähemmän.

Kelan mukaan heikko vuoden takainen kesätyötilanne lisäsi valtakunnallisesti kesäopintotukihakemusten määrää reilusti. Kesällä 2009 kesäopintotukea nosti lähes 25 500 yliopisto-opiskelijaa, mikä on noin 30 prosenttia enemmän kuin kesällä 2008. Joensuun ja Kuopion yliopistoissa vastaavanlaista muutosta ei kuitenkaan havaittu.

Joensuun opintotukisihteerin Pirkko Nenosen mukaan viime kesän heikompi kesätyötilanne ei näkynyt lisääntyneinä kesäopintotukihakemus määrinä Joensuun yliopistossa ja samoin kommentoi Ulla Pitkänen Kuopion kampukselta. Alueen työ- ja elinkeinotoimistoista kerrotaan, että tulevan kesän kesätyötilanne on parantumassa, mikä voi vähentää Itä-Suomen

kesäopintotukihakemusten määrää muihin yliopistoihin verrattuna tänäkin vuonna.

Itä-Suomen yliopiston vaikutusalueella kesätyötilanne näyttäisi kokonaisuudessaan suhteellisen hyvältä. Joensuussa teollisuuden lakkautusten loppuminen lisää kesätyöpaikkojen määrää, kertoo toimistonjohtaja Jarmo Valtonen Joensuun työ- ja elinkeinotoimistosta. ”Kesätyötilanne on Joensuussa oleellisesti parempi kuin viime kesänä”, kertoo Valtonen.

Savonlinnan ja Kuopion työvoimatoimistoista puolestaan kerrotaan, että kesätyötilanne on suurin piirtein edelliskesän kaltainen tai hieman parempi. Savonlinnassa kesätyötarjonta perustuu pitkälti matkailuun, johon paikkoja on tarjolla tänäkin kesänä, kommentoi Raija Pennanen Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimistosta.

Kuopiossa kaupanala tarjoaa

kohtuullisesti kesätyöpaikkoja heikommasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, kertoo puolestaan työvoimaohjaaja Timo Soininen.

Tulevan kesän hakemusmääriä Itä-Suomen yliopistossa on kuitenkin vaikea arvioida sillä koko alueen kattavaa vertailukohdetta ei ole yliopistojen yhdistyttyä.

Tällä hetkellä hakemusmäärät ovat vielä pieniä mutta opiskelijat aktivoituvat kesäopintotuen hakuun usein vasta alku kesästä. Kesäopintotukea voi hakea yhdelle, kahdelle tai kolmelle kuukaudelle ja hakuehdot löytyvät yliopiston nettisivuilta. Tänä vuonna Kuopiossa, Joensuussa ja Savonlinnassa on yhtenevät käytännöt hakemusten käsittelyssä. Kesäopintotuki hakemus täytyy jättää viimeistään sen kuukauden aikana, jolle opiskelija hakee opintotukea.

Mari Karjalainen

1. Olen ���������������� kesätöissä Sysmän ������� suvisoitot –musiikkitapahtumassa ja turistioppaana Sysmän kunnalla.

2. Soittaisin ������������������� kitaraa.

Sofia Löfman kirjallisuus 3.vsk.

1. Teen ������������� kesällä Kouvolassa ����������� Utin ����������� jääkä� rirykmentissä kahvilatöitä.

2. Jos ������������������ ei tarvitsisi ajatella ���������������� töitä, niin ����� matkustelisin.

Jukka Ohtonen taloustieteet 2.vsk. Jyväskylän yo 1. Minulla ����������� ei ole ����������������������������� kesätöitä tällä hetkellä.

2. Mieluiten ������������������������������� lomailisin rennosti, kuten ������ urheilemalla ja matkustelemalla.

Uljas 4 | 27. 4. 2010

Verkko-Uljas uudistui Uljas uudisti verkkosivunsa 21. huhtikuuta. Viimeisen neljän viikon näyttökertoja kertyi yli 10 000. Selvä piikki käynneissä sivuilla oli nähtävissä muun muassa 15. huhtikuuta, Uljaan uutisoidessa rock-klubi Kerubin paluusta. Toinen merkittävä piikki sivuilla oli 29. maaliskuuta, jolloin Uljas uutisoi esimerkiksi Kuopaksen ex-toimitusjohtajan saamasta tuomiosta. ”Nettisivut uudistettiin, jotta ne pystyisivät palvelemaan paremmin käyttäjien tarpeita.

Muun muassa näköislehden ja tulevan kampuskohtaisen tapahtumakalenterin myötä uskomme sivujen olevan aidosti entistä hyödyllysemmät”, Uljaan päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen arvelee.

Nettisivujen ulkoasu on kutakuinkin ennallaan.

Uudistuksella on tähdätty ennen kaikkea käytettävyyteen ja tuoreuteen. Uudistetuilla sivuilla tärkeimmät uutissisällöt saavat paremmin näkyvyyttä, ja sivut avataan myös ilmoittajille. Pääuutisen lisäksi sivuilla nostetaan neljä uutista etualalle ja uutisvirtaa on nyt helpompi seurata kauemmas taaksepäin. ”Sivuille halutaan vaihtuvuutta ja entistä enemmän eloa. Kun paperilehden ilmestymisväli on nyt neljä viikkoa, niin on yhä tärkeämpää seurata verkkosivujen avulla lehtien väliin jäävää aikaa. Myös avustajilla on täs-

sä tärkeä rooli”, Kumpulainen kuvailee. ”Ilmoittajille verkkosivujen uudistaminen avaa myös uusia mahdollisuuksia”, hän jatkaa.

Sivuilla tarjotaan jäsenistölle lisää keinoja osallistua sisällöntuotantoon avaamalla muun muassa Uljaat bloggaajat-osio. ”Blogi-osio tarjoaa mahdollisuuden antaa näkyvyyttä olemassa oleville bloggareille ja synnyttää uusia ilmiöitä blogosfääriin”, Uljaan Joensuun kampustoimittaja Pasi Huttunen kertoo.

Uuden Verkko-Uljaan on toteuttanut Antti Schroderus.

Pasi Huttunen

Kirjastonjohtaja Jarmo Saarti harmittelee kirjaston saamaa budjettia. Rahaa aineistohankintoihin ei ole, joten jaettavana on vain niukkuutta.

Yliopiston kirjaston määrärahat ovat vähissä Itä-Suomen yliopiston kirjaston määrärahat aineistojen hankintaan jäivät tänä vuonna odotettua pienemmäksi. Pyydetystä 2,4 miljoonasta eurosta heltisi vain 1,9 miljoonaa.

– Minna Kaipainen, teksti&kuva Itä-Suomen yliopistossa tingittiin lehtihankinnoista, vaikka viime vuonna UEF:n johtoryhmä oli alustavasti luvannut pyydettyä summaa kirjaston hankintoihin. Jos suurta elektronista lehtipakettia ei olisi peruttu, olisi koko aineistobudjetti mennyt yksin lehtitilauksiin.

Yhdistyessään Joensuun ja Kuopion yliopiston kirjastot olivat nuoria yliopistoja, joiden peruskokoelma ei ole karttunut riittävästi. Esimerkiksi humanistisilla aloilla ja yhteiskuntatieteissä kirjallisuuden lukeminen on tärkeää. ”Opiskelijoilla

ja tutkijoilla ei ole mahdollisuutta pysyä kansainvälisessä keskustelussa ilman tieteellisiä lehtiä. Eikä tiede kehity, jos ei ole kirjoja mitä tutkia”, harmittelee kirjastonjohtaja Jarmo Saarti. ”Kirjasto on yliopistolle tutkimuksen ja opetuksen perusresurssi. Kirjojen ja lehtien saatavuus on myös imagoasia”, korostaa kirjastonjohtaja Saarti. Yliopiston maineelle on hyväksi, jos kurssikirjoja on riittävästi saatavilla ja käytössä oleva lähdekirjallisuus on tuoretta ja kattavaa.

Tänä vuonna uusia kirjahankintoja voidaan tehdä 2 000 – 5 000 kappaletta.

Tieteellisen kirjan keskihinta on noin 50 euroa, mutta lääketieteenalan kirja voi maksaa satoja euroja. Tiedekuntien kanssa on neuvotteltava siitä, miten niukat resurssit jaetaan. Saarti pitää kurssikirjojen hankkimista ensisijaisena, mutta tutkijat ovat toista mieltä.

Lisäksi yliopiston kirjaston tulevaisuutta varjostavat käynnissä olevat yt-neuvottelut. Määräaikaisten työsuhteiden päättymisen ja eläköitymisten myötä vähenee 10 henkilötyövuotta, pääasiassa Joensuusta. Jos yt-neuvottelujen tuloksena paikkoja ei täytetä tai päädytään irtisanomisiin, joudutaan kirjastoissa lyhentämään aukioloaikoja.

Neuvottelujen ollessa kesken myös harjoittelijoiden tai siviilipalvelusmiesten käyttö on evätty. Siviilipalvelusmiesten vastaanottamisen mahdollisuutta vielä selvitellään.

1

Uutinen #

1. Kesätyöt ��������� ovat ����������������������������� vielä suunnitteluasteel� la. Näillä näkymin pääsen laboratorio� hoitajaksi.

Ei ole millä mällätä

Itä-Suomen yliopiston kirjaston aineistohan� kintoihin on tänä vuonna käytettävissä 1,9 miljoonaa euroa. Määräraha laski edel� lisvuodesta ja samalla aineistojen hinnat ovat kohonneet. Pelkästään lehtihankinnat syövät budjetista noin 1,6 miljoonaa euroa.

Lopuilla rahoilla voidaan hankkia 2 000 – 5 000 kirjaa.

Uljas 4 | 27. 4. 2010

Kampus

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen

Etsin

”Potentiaalisia palveluntarjoajia on arviolta eninnintään kuusi

Heidi Puumalainen

Ravintolatoiminta kilpailutetaan Kuopiossa Itä-Suomen yliopisto kilpailuttaa Kuopion kampuksen kolmen ravintolan ravintolatoiminnan. Tavoitteena on saada uusi sopimus voimaan vuoden 2011 alusta. Useissa yliopistoissa ylioppilaskunnat omistavat ravintolatoimintaa pyörittävät yhtiöt.

– Minna Kaipainen, teksti& kuva

Ravintolapalvelut kilpailutetaan neljän vuoden välein. Canthialla, Snellmanialla ja Medi-

studialla voiton on vienyt poikkeuksetta Amiga.

Tärkeää

Uljas 4 | 27. 4. 2010

2

Uutinen #

Kuopion kampuksen kolmen ravintolan, Snellmanian, Canthian ja Medistudian, ravintolasopimus on voimassa viimeistä vuottaan. Ravintolatoiminnan kilpailutusta valmistelevat toimet ovat parhaillaan käynnissä. Varsinaisen kilpailutuksen hoitaa valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy. Kilpailutus koskee tällä erää ainoastaan Kuopiota. Joensuussa ja Savonlinnassa ravintolasopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia, jonka vuoksi ne eivät ole vielä tällä kertaa mukana.

Nykyisellään kyseisissä Kuopion kampuksen lounasravintoloissa palvelujen tuottajana toimii Amica, joka on pysynyt samana kilpailutuskierroksista huolimatta.

Neljä vuotta sitten tarjouksen jätti viisi palveluntuottajaa. ”Potentiaalisia palveluntarjoajia, jotka pystyvät tämän kokoluokan toimintaa pyörittämään, on arviolta enintään kuusi”, laskeskelee Itä-Suomen yliopiston hankintapäällikkö Markku Torvinen.

Julkisena organisaationa yliopistoa sitoo hankintalaki, jossa tavoitteena on mm. tehostaa julkisten varojen käyttöä ja edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä. Varsinaiset valintakriteerit valmistuvat kevään aikana, mutta yleisenä periaatteena on löytää laadukasta, terveellistä, maukasta ja riittävästi vaihtoehtoja tarjoavaa lounasruokailua järjestävä palveluntuottaja.

Laadukasta ja maukasta lounasruokaa tavoittelee myös opiskelijoiden etuja ajava Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta. ISYY on selvitellyt vaihtoehtoja paremman opiskelija-

ruoan puolesta. Useissa yliopistoissa ylioppilaskunnat ovat itse mukana ravintolatoiminnassa. Esimerkiksi Lappeenrannassa, Helsingissä ja Tampereella opiskelijaomisteiset yhtiöt tuottavat yliopistojen lounasruokailun.

Opiskelijoiden itsensä omistamina yhtiöinä ne haluavat erityisesti kiinnittää huomiota laadukkaaseen ruokaan.

Korkeakouluruokailun periaatteista on olemassa suositus, jossa on muun muassa käsitelty opiskelija-aterioiden koostumusta sekä ravinto- ja laatukriteereitä. Sen mukaan opiskelija-aterian tulisi kattaa noin kolmannes päivän energiantarpeesta. Terveellisiä peruslounasvaihtoehtoja tulisi olla tarjolla päivittäin vähintään kaksi.

Nykyisen palveluntuottajan, Amican tarjonta on herättänyt jonkin verran tyytymättömyyttä opiskelijoiden keskuudessa. Esimerkiksi vähähiilihydraattisen annoksen kokoaminen voi olla vaikeaa.

Ravintolasopimuksen kilpailutus toteutetaan kuluvana vuonna. Tavoitteena on saada uusi sopimus ravintolatoiminnan järjestämisestä vuoden alusta lähtien. Sopimuskausi on yleensä nelivuotinen.

Tiedekunta: Terveystieteet Vuosikurssi: 1. vsk.

Syntymäpaikka: Rautalampi Motto: ”Elää päivästä toiseen ter� veenä ja hyvillä mielin.”

Harrastukset: Hiihto, lenkkeily ja koiran kanssa touhuaminen Ruoka: curryseiti Paikka: Ravintola Canthia

Maksuton koulutus!

T

orstaipäivän lounaan Uljas vietti farmasiaopiskelija Heidi Puumalaisen kanssa. Heidin ensimmäinen ja mielenkiin� toinen vuosi Itä-Suomen yliopistossa alkaa olla loppu� suoralla. Opiskelu on tuttua puuhaa nuorelle naiselle, joka on valmistunut Ammattikorkeakoulusta laboratorioanalyytikoksi.

Sen alan töitä tuntuu olevan vaikea löytää, joten tulevaisuutensa farmaseuttina Heidi näkee valoisana. Kesän Heidi toimii mitä luultavimmin siivojana. Myös poikaystävän maatila Rautalam� milla vie aikaa tämän jalat maassa olevan tytön kesälomasta.

Saara Hanhela, teksti& kuva

Millä mielellä?

-Uusintatentti on takana ja hyvin tun� tui menevän. Valmistautuminen sujui tällä kertaa paremmin kuin viimeksi.

HELSINKIOpiskelijat ympäri maan osoittivat mieltään Helsingissä 21. huhtikuuta. Useamman tuhannen opiskelijan terveiset raikuivat eduskuntatalon edestä valtakunnan päättäjille. Eduskuntapuolueiden edustajat välittivät puolueidensa kannan: jatkossakaan ei suomalaisen opiskelijan tarvitse koulutuksestaan maksaa!

Rasismia ei tarvitse sietää

Millainen olet?

-Mukava, tavallinen, urheilullinen tyttö. Opiskelijana olen vaihteleva; lukeminen on välillä aktiivisempaa, toisinaan muut asiat ovat enemmän mielen päällä ja opiskelu on silloin toissijaista.

Mikä sytyttää elämässä?

-Poikaystävä.

Haave?

-Se, että elämässä kaikki perusasiat olisivat kohdallaan ja voisi nauttia.

Seuraavaksi?

-Kaksi luentoa on vielä jäljellä. Niiden jälkeen lähden ajamaan Rautalam� mille ja siellä on suunnitelmissa lukemista.

JOENSUU Rasistinen rikollisuus on lisääntynyt Joensuussa viime vuoden aikana. Vuonna 2008 rasistisia rikoksia kirjattiin kymmenkunta, mutta viime vuonna 59. Kuluvan vuoden aikana poliisi on puolestaan kirjannut Joensuussa jo 16 rasistista rikosta. ”Yhteiskunnan annettava selvä viesti, ettei rasismia ei hyväksytä. 90-luvun skinivuosina Joensuussa osa työnantajista linjasi, ettei rasisteja palkata”, rikosylikomisario Jorma Alvila ja rikoskomisario Leevi Makkonen totesivat Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen keskustelutilaisuudessa. ”Rasistista huutelua tai päälle sylkemistä ei tarvitse sietää lainkaan. Siitä kannattaa aina ilmoittaa poliisille.”

Ilmainen lounas?

-Olisi kiva idea, mutta tuskin mahdol� linen. Kouluruoasta voin mielelläni maksaa pari euroa.

Hummaajia Lukemalla

”

Todellisuudessa turvallisuus on lisääntynyt valtavasti verrattuna entisaikoihin, kun sota tai yksinkertainen tauti saattoi tappaa koska tahansa”, - Yleislääketieteen professori Olli-Pekka Ryynänen Savon Sanomissa 9.4.2010

Edarin kokouksia voi pian seurata verkossa

Professorit ja tieteentekijät huolissaan autonomiasta

Ensi syksynä voi ISYY:n edustajiston kokouksia seurata internetissä. Asiaa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Veli-Matti Lammentausta kertoo, että idea syntyi ylioppilas-

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto muistuttavat, että oikeus opiskelijavalintaan kuuluu yliopistojen ydinautonomiaan.

kuntien yhdistymisprosessin myötä. Kolmen maantieteellisesti etäisen kampuksen ISYY: ssä kokouksien lähettäminen verkossa tuo kaivattua läpinäkyvyyttä hallintoon.

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

”Opiskelijavalintojen uudistusta ei ollut pohtimassa yhtään yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvaa”, liitot ihmettelivät kevätseminaarissaan.

KUOPIO Kulttiorkesteri Jaakko Laitinen & Väärä Raha seikkaili huhtikuun loppupuolella Kuopiossa. Ryhmä soitti maistiaiskeikan myös Lukemalla. Väkeä oli vähän, mutta tunnelma sitä viekkaampi.

Jaakko Laitinen & Väärä Raha yhdistää musikissaan sähäkkää Balkanin mustalaisrytkettä ja vanhaa suomalainen iskelmää.

Helmilevyt julkaisee nousukiidossa olevan kokoonpanon ensi levyn toukokuun alussa.

Uljas 4 | 27. 4. 2010

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinen

”Eräs Itä-Suomen yliopiston tutkija on saanut käytävälle jopa lähetysmiskiellon.

Ympäristö | Kunnollisen kulutuksen juhlaa

Ylioppilaskunta pääsi sopuun ympäristöohjelmasta Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on hyväksynyt uuden ympäristöohjelman. Ympäristöohjelmassa määritellään periaatteet ja tavoitteet, joilla edistetään ekologista arkea. Ympäristönäkökohdat otetaan huomioon hankinnoissa ja ympäristö-

tietoisuutta pyritään lisäämään myös jäsenistön keskuudessa.

Käytännössä ympäristöohjelma muun muassa velvoittaa kierrättämiseen ja energiatehokkuuteen. Kokousten ja tapahtumien tarjoilussa tulisi suosia kestävän kehityksen mukaisia

tuotteita ja mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa. Lisäksi suositellaan kestoastioiden käyttöä. Toimintatapojen muutokset vaikuttavat pieniltä, mutta pidemmällä aikavälillä niillä on merkitystä. Kaikkien kolmen kampuksen toimistoissa pyritään ympäristöystävällisyyteen. Esimerkiksi jatkossa jätteet eritellään bio- ja sekajätteisiin ja pahvit, paperit ja kartongit kierrätetään. Myös ylioppilaskunnan jaostoja ja kerhoja suositellaan sitoutumaan ympäristöohjelmaan.

Opiskelijat näyttävät olevan valmiina noudattamaan ympäristöohjelmaa. ”Minä olen kyllä valmis lähtemään tähän mukaan”, vakuuttaa ensimmäisen vuoden sosiaalityön opiskelija Anna Lindberg. ”Kestoastioiden käytön mahdollisuus esimerkiksi sitseillä ja muissa isoissa tapahtumissa kyllä arveluttaa”, jatkaa Lindberg. Myös liikuntalääketiedettä neljättä vuottaan opiskeleva Henri Nevalainen pitää ympäristöohjelmaa järkevänä. ”Varsinkin bio- ja sekajätteen lajitteluun on hyvä kiinnittää huomiota, koska se on kuitenkin aika pieni vaiva”, sanoo Henri Nevalainen.

Ylioppilaskunta on sitoutunut huolehtimaan ympäristöohjelman tiedottamisesta työntekijöille, jaostoille, kerhoille ja jäsenistölleen. Ylioppilas-

4

Uutinen #

Kampus

Ympäristöohjelma

Mikä? Itä-Suomen yliopiston ylioppilas� kunnan ympäristöohjelma määrittelee ympäristöystävällisen toiminnan periaatteet ja tavoitteet. Ohjelma sisältää toimintaohjeet henkilökunnalle ja opiskelijoille.

Miksi? Sitoutumalla ympäristöohjelmaan ylioppilaskunta tukee omalla toiminnallaan kestävää kehitystä.

kunnan hallituksen ympäristövastaava koordinoi ympäristöohjelman toteutusta kampusten ympäristökerhojen kanssa. Ohjelman toteutumista seurataan hallituksen raportoinnin perusteella.

Ympäristöohjelma julkaistaan ylioppilaskunnan verkkosivuilta.

Minna Kaipainen

Lähestyvä remontti tyhjentää yhteiskuntatieteiden laitoksen ongelmakäytävän. Sisäilman laatu ei ole tilahallinnon mukaan kuitenkaan remontin syy.

Tynkkynen haastaa UEFin laskemaan sähkönkulutusta

Kuopion kampuksen Canthia -rakennuksen huono sisäilma on aiheuttanut närää opiskelijoissa sekä henkilökunnassa jo pitemmän aikaa. Erityiseksi ongelmaksi on vuosien mittaan muodostunut entisen sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitoksen käytävä ja sen varrella olevat työhuoneet.

Käytävän henkilökunta on kärsinyt mm. hengitystieinfektioista, väsymyksestä sekä äänen muutoksista ja

käheydestä. Eräs Itä-Suomen yliopiston tutkija on saanut käytävälle jopa lähestymiskiellon oireidensa takia. Opiskelijat ovat haistaneet käytävällä pahan hajun sekä monet ovat saaneet pitempiaikaisesta vierailusta päänsäryn.

Ongelmakäytävän sisäilmaa on tutkittu satunnaisesti. Käytävällä työskentelevät ovat saaneetJoensuu tietää tutkimuksista sen, etteivät mittaustulokset ylitä sallittuja arvoja. Henkilökunta on harmissaan

tilahallinnon välinpitämättömyydestä vakavia oireita kohtaan. Sosiaalipolitiikan professori Juhani Laurinkari pitää tilannetta suorastaan farssina. ”Kyse on myös moraalisesta ongelmasta ja siitä ristiriidasta, miten työntekijöiden ja opiskelijoiden terveyteen suhtaudutaan”, sanoo professori Laurinkari.

Osa henkilökunnasta on siirretty pitkän odotusajan jälkeen Tietoteknialle, mutta loput odottavat vielä muuttoa.

Myös yhteiskuntatieteilijöiden ainejärjestön Sociuksen käytössä oleva huone sijaitsee käytävällä.

Käytävä on vihdoin menossa remonttiin vuoden vaihteen jälkeen. Peruskorjausten suunnittelusta vastaavan Kuopion kampuksen tilahallinnon

3

mukaan sisäilmanlaatu ei ole remontin syynä. Tilahallinnosta saatujen tietojen mukaan, kyseisen käytävän kunnostaminen Canthialla on osa jatkuvasti käynnissä olevaa yliopiston peruskorjausohjelmaa.

Ilmoittautumiset kesäyliopiston kursseille käynnissä Jos kesätyöt jäivät saamatta, voi kesäyliopisto olla pelastus. Kesäyliopiston opinnot voi liittää tutkintoon, joten ne oikeuttavat kesäopintotukeen. Ilmoittautuminen

Uljas 4 | 27. 4. 2010

kursseille on parhaillaan käynnissä.

Myös tenttiminen on kesällä joustavaa.

Kesäyliopisto valvoo Kuopiossa maksutta Joensuun kampuksen tenttejä ja vastaa-

vasti Joensuun kampuksella voi suorittaa Kuopion tenttejä. ”Jos Kuopiossa oleskelevan opiskelijan tentti on Joensuussa, voi sen maksutta

siirtää meille valvottavaksi”, kertoo Soili Meklin Kuopion kesäyliopistosta.

Lisätietoa: www.uku.fi/kesayliopisto, www.pkky.fi/kesayliopisto.

Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen kehottaa Itä-Suomen yliopistoa asettamaan mittavia tavoitteita energiatehokkuuden parantamiseksi.

Tynkkynen haastaa maamme yliopistot vähentämään sähkönkulutusta prosentilla vuosittain. Tynkkynen on vastannut syksyllä hyväksytyn ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon valmistelusta, jonka myötä hallitus on asettanut tavoitteekseen leikata Suomen päästöjä 80 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2050.

Itä-Suomen yliopisto kuluttaa sähköä yhteensä 25000 Mwh vuodessa. Kulutetusta sähköstä 66 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä ja loput ydinenergialla sekä fossiilisilla polttoaineilla. Kokonaiskulutus sekä kulutus kuutiota kohden on suurin Kuopion kampuksella, vähiten Savonlinnassa ja väliin asettuu Joensuun kampus. ”Erot kampusten välisessä sähkönkulutuksessa johtuvat niiden toiminnan luonteesta”, kertoo kiinteistöpäällikkö Tarja Harjula yliopiston sähkönkulutuksesta.

Kuopion kampuksen suurin siivu kulutuksessa johtuu sen laboratorio-

painotteisesta tutkimustoiminnasta, joka vaatii paljon sähkölaitteita.

Sähkönkulutus jaetaan kiinteistösähköön ja käyttäjäsähköön. Arvioiden mukaan noin 30 prosenttia kulutuksesta on kiinteistösähköä, johon kuuluu talotekniikkasähkö kuten ilmavaihtokoneet.

Käyttäjäsähkö on noin 40 prosenttia kulutuksesta, johon kuuluu esimerkiksi valaistus ja toimistolaitteiden sähkönkulutus. Loput sähköstä kuluu mihin toimintoihin, kuten ulkovalaistukseen ja keittiölaitteiden toimintaan.

Yliopiston kuluttama sähkö tulee sähköpörssi Nord Poolin kautta, joka on pohjoismainen raaka-ainepörssi, jossa käydään kauppaa sähköllä. Sähköpörssissä sähkölle määräytyy tukkuhinta, joka muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan. ”Itä-Suomen yliopisto osallistuu pörssin kauppaan Senaatti-kiinteistöjen kilpailuttamassa salkussa, jota hallinnoi Energiakolmio Oy”, Harjula kertoo.

Tynkkysen mukaan julkisissa tiloissa suurimmat energia säästöt saavutetaan tilojen tehokkaalla käytöllä. Tynkkynen muistelee omia opiskeluaikojaan ja kertoo, kuinka yhdessä luentosalissa saattoi

UEF:n vuosikulutus

K U O P I O

12 000 Mwh

J o E N S U U

11 000 Mwh

S A V O N L I N N A

1300 Mwh

Koko kulutus 25 000 Mwh

olla vain pari luentoa päivässä. ”Turha tai vajaakäytetty tila tuhlaa paitsi energiaa, myös rahaa”, Tynkkynen muistuttaa.

Tynkkynen haluaa ohjata käyttäjiä järkevään sähkönkulutukseen, johon voi pyrkiä yksinkertaisilla keinoilla kuten sammuttamalla laitteet käytön jälkeen. ”Sähköä voi säästää käyttämällä valaistuksessa liiketunnistimia ja säätämällä ilmanvaihto järkevästi”, Tynkkynen tarkentaa. Lisäksi hän kannattaa siirtymistä kokonaan uusiutuvilla energianlähteillä tuotettuun sähköön.

Itä-Suomen yliopistolla on suunnitteilla kestävänkehityksen toimenpideohjelma, jossa tulee olemaan osio myös sähkönkulutukselle. Ohjelmassa pyritään myös ohjeistamaan opiskelijoita ja henkilökuntaa kohti taloudellisempaa sähkönkulutusta.

5

Uutinen #

Kuopion kampusrakennus Canthian huono sisäilma aiheuttaa terveyshaittoja henkilökunnalle ja opiskelijoille. Tilahallinto suhtautuu välinpitämättömästi oireiluun.

– Saara Hanhela, teksti & Minna Kaipainen, kuva

Uutinen #

Canthian sisäilmaongelmat esteenä työskentelylle

Itä-Suomen yliopiston kuluttama sähkö on tuotettu 66 prosenttisesti uusiutuvilla energianlähteillä. Suurimman siivun sähköä syö Kuopion kampus. – Mari Karjalainen, teksti

Uljas 4 | 27. 4. 2010

Itä-Suomi

”

Kolmensadan metrin mäkiä synnytti viimeksi jääkausi, ja kuten tiedämme, niin sillä ei ollut rahasta kiinni. - Jouko Törnqvist, VTT

A

SuperTahkon arvoitus Uljas pyysi VTT:ltä arvion Tahkolle kaavaillun 300 metrin mäenkorotuksen kustannuksista. VTT:n asiantuntija arvioi, että SuperTahkon hinnalla rakennettaisiin kolme Helsingin ja Tallinnan välistä merenalaista rautatietunnelia. Loppusumma on viisi miljardia euroa korkeampi kuin Tahko Developmentin oma arvio.

– Jarkko Kumpulainen, teksti, Tahko Development, kuva.

10

Uljas 4 | 27. 4. 2010

siantuntijoiden kustannusarvioissa Tahkon korottamishankkeesta ammottaa huima viiden miljardin euron kuilu. Hankkeesta vastaavan Tahko Development Oy:n ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ristiriitaiset arviot laittavat pään pyörälle. On outoa, että asiasta ei ole keskusteltu julkisuudessa, kun asiantuntijoiden arvioissa on näin tähtitieteellinen ero.

Uljaan kiinnostus Tahkolle suunnitellun korotuksen kustannuksista heräsi, kun se sai käsiinsä nimettömänä pysyvän maanrakentamisen asiantuntijan laskelmia aiheesta. Kyseinen asiantuntija kertoo lähettäneensä raporttinsa ainakin alueen kaupunkien johdoille, maakuntajohtajalle, ympäristökeskukseen sekä eräälle paikallisen median edustajalle. Kukaan ei ole kuitenkaan ottanut aiheeseen kantaa ainakaan julkisesti. Niinpä Uljas teetti VTT:n geoteknikolla Jouko Törnqvistillä aiheesta uuden arvion.

Tahko Development on laskenut Tahkon 300 metrin korotuksen ja rinteen juurelle suunnitellun vajaat kaksisataa metriä syvän louhoksen, eli stadionin, maksavan yhteensä 350 – 400 miljoonaa euroa. Törnqvist VTT:sta puolestaan arvioi projektin kustannukseksi vähintään kuusi miljardia euroa. Tahko Developmentin laskelmat eivät ole kaikilta osin julkisia. ”Olen tietysti joutunut tekemään laskelmat omien arvioitteni pohjalta, eli tavallaan laskemaan ne alusta uudelleen, mutta kyllä tässä on syytä ihan asiallisesti kysyä, mistä nämä (Tahko Developmentin) laskelmat muodostuvat. Korotus syö käsittämättömät määrät maa-ainesta, kun sitoudutaan maan rakentamisessa vallitseviin määräyksiin ja jyrkkyyksiin, joista korotusta suunnittelevilla näyttää olevan hyvin erilainen käsitys kuin minulla”, Törnqvist hämmästelee.

Törnqvistin mukaan vallitseviin määräyksiin kuuluu muun muassa alueellisen varmuuskertoimen laskeminen, joka saadaan suhteuttamalla toisiinsa rinteen kaltevuus ja materiaalien kitkakulma. Toisin sanoen kustannuserojen valtaisa ristiriita selittyy näkemyserolla siitä, kuinka laajalle alueelle ja mihin jyrkkyyteen korotukseen tarvittava maa pitää levittää, jotta se ei lähde vyörymään ja on rinteen alle sijoittuville toiminnoille turvallinen. ”Luonto ei mäkiä luodessaan varmuuskertoimista ja turvallisuudesta piittaa, mutta ihmisen suunnitelmallisesti luomilta rakenteilta sitä joudutaan edellyttämään”, Törnqvist sanoo.

Korotettu mäki ja rinteen alapuolelle kaivettu stadion nielaisevat Tahko Developmentin arvion mukaan 300 hehtaarin alueen, kun taas Törnqvist tuplaa alueen ja laskee alaksi yli 700 hehtaaria.

Maamassoja

puolestaan tarvitaan Tahko Developmentin arvioissa 290 miljoonaa kuutiota ja Törnqvistin mielestä vähintään miljardi kuutiota. Tavallaan kyse on näkemyksellisesti siitä, että korotetaanko mäkeä 300 metriä vai rakennetaanko uusi 500 metrin mäki, joka nielaisee sisälleen vanhan 200 metrin mäen.

SuperTahkon nettisivuilla rinnejyrkkyydeksi on suunniteltu maksimissaan 30 astetta, mutta Törnqvist tyrmää ajatuksen. Hän on varmuuskerroinlaskelmiin vedoten sitä mieltä, että jyrkkyys voi olla paikoin korkeintaan 22 astetta, jos käytetään tarkoin valikoituja materiaaleja.

Törnqvistin mukaan 28 astetta on jo niin jyrkkä, että sitä joutuu nousemaan polvillaan. ”Ainoa mahdollisuus, jolla korotus saadaan sopimaan tuohon 300 hehtaarin alaan, on että jyrkkyydet ovat reilut ja korotus rakennetaan isoista kivistä, jokainen kivi tarkasti asettelemalla. Tällöin tietysti jyrkkyys voisi olla vaikka lähes pystysuora”, Törnqvist sanoo.

Laskelmiensa maamääriä havainnoimaan Törnqvist antaa esimerkin siitä, kuinka paljon kalustoa tarvittaisiin, jos maamassat kuljetettaisiin rautatien sijaan täysperävaunullisilla kuorma-autoilla, joihin sopii keskimäärin 30 kuutiota maata. ”Jos autoja olisi tuhat, ja jos maamassat kuljetettaisiin viiden vuoden aikana, pitäisi silloin Tahkolle saapua yksi kuorma-auto jokaisena vuorokauden hetkenä muutaman sekunnin välein”, Törnqvist laskeskelee.

Törnqvist tarjoaa suhteuttavan esimerkin myös 6 -7 miljardin euron kustannusarviolleen. ”Samalla hinnalla kustannettaisiin kolme Helsingin ja Tallinnan välistä merenalaista rautatietunnelia. Sen rakentaminen on jäässä, koska se on koettu liian kalliiksi.

Kolmensadan metrin mäkiä on tässä maailmassa viimeksi luonut jääkausi, ja kuten tiedämme, niin sillä ei ollut rahasta kiinni”, Törnqvist kertoo. ”Toki rahalla ja hevosella pääsee, joten kaikki on mahdollista, mutta minä en tähän projektiin verorahojani haluasi laittaa. Kaunis ja komea ajatus tämä on, mutta pelkään, ettei maksajaa löydy noin valtaisalle hankkeelle.”, Törnqvist arvelee.

SuperTahkon nettisivujen mukaan tähän mennessä Nilsiän, Kuopion ja Siilinjärven kaupungit sekä Pohjois-Savon liitto ovat panostaneet hankkeen suunnitteluun noin 350 000 euroa.

Suomalainen teollisuus on puolestaan osallistunut jo noin

400 000 euron työpanoksellaan ja Tahko Development Oy:n omistajat ovat sijoittaneet työtä ja rahaa noin 1 500 000 euron edestä. ”Kyllä tämän hankkeen laskelmat olisi mielestäni pian syytä tarkistaa, koska maamekaniikan asiantuntijat tulevat tässä nyt niin eri tuloksiin”, Törnqvist painottaa.

Tahkon korotussuunnitelman on laatinut Tahko Developmentille maamme suurin konsultointi- ja suunnitteluyritys Pöyry. SuperTahkon suunnitelmat ja tarkemmat laskelmat eivät ole julkisia. Miksi? ”Me emme ehtisi muuta kuin tarkentamaan laskelmia ja kustannusarvioita kiinnostuneille mikäli julkaisisimme tiedot. Joiltakin osin tiedot tulevat julki loppukesästä, kun YVA-hakemus lähtee lausuntokierrokselle”, Tahko Developmentin toimitusjohtaja Jussi Kammonen vastaa kyselyyn.

Nettisivuilta kiinnostunut ei kostu juuri mainosanimaatiota enempää. ”Nettisivut tarvitsisivat päivitystä, mutta kyseessä on niin valtava hanke, että emme ole ehtineet”, Kammonen kertoo.

Nettisivut ovat olleet entisellään ainakin viimeisen vuoden.

Puhelinkeskustelun jälkeen Kammonen lähettää vielä tekstiviestin, jossa kertoo, että SuperTahkosta mielipiteensä muuttanut arvostettu toimittaja oli todennut hänelle, että mitä perusteellisemmin hankkeeseen vaivautuu tutustumaan, sitä vaikeampi sitä on järkisyihin vedoten vastustaa.

Soitan lopuksi vielä Törnqvistille ja lähetän myös jutun tarkastettavaksi. Törnqvist ei vaadi juttuun muutoksia.

Tahkon 300 metrin korotus

Tahko Development

VTT

hinta

350 – 400 miljoonaa

6 miljardia

maamassa (m³)

290 miljoonaa

1 miljardi

jyrkkyys (max.)

30 °

22 °

Uljas 4 | 27. 4. 2010

11

”

Lukivaikeuden kanssa selviytyminen vaatii älykkyyttä, sinnikkyyttä ja päättäväisyyttä.

Vaikeuden kanssa voittoon

Kuopion kampuksen suomenkielen lehtorin Mirja Pesosen mukaan monien yliopistossa opiskelevien lukivaikeudet havaitaan vasta tutkielmantekovaiheessa. Siihen asti on pärjännyt fiksuudella, mutta lähteiden lukemisen hitaus ja pitkän itsenäisen kirjoitustyön vaikeus lannistavat, niin että seinä uhkaa nousta pystyyn. Jopa viidellä prosentilla yliopisto-opiskelijoista on diagnosoitavissa jonkin asteinen lukihäiriö. –Pasi Ahtiainen, teksti & kuva, Jarkko Kumpulainen

P

eruskoulunsa päättäneistä nuorista joka viidennen toiminnallinen lukutaito ei riitä tietoyhteiskunnassa selviytymiseen. Heillä ei ole niitä monipuolisia taitoja, joiden avulla pystyy lukemaan tekstiä nopeasti, löytämään siitä olennaisen ja hahmottamaan erilaisia tyylilajeja.

Myös tekstin tuottaminen on hankalaa.

Toisin sanoin kahdellakymmenellä prosentilla on vaikeuksia toimia yhteiskunnassamme itsenäisesti ja täysivaltaisesti.

Ehkä he toimivat yhteiskunnan käsinä ja ovat jättäneet ajatteluhommat muille. Vai onko heitä yliopistoissa? ”Kyllä lukivaikeuksiset opiskelijat selviävät opinnoistaan älykkyytensä ja uutteruutensa ansiosta siinä kuin muutkin. Mieti miten hankalaa on selvitä vaativassa koulutuksessa lukivaikeuden kanssa. Se vaatii sinnikkyyttä ja päättäväisyyttä vielä enemmän kuin muilta opiskelijoilta, kertoo Itä-Suomen yliopiston suomen kielen lehtori Mirja Pesonen. ”Yliopiston opiskelijoillakin voi olla toiminnallisia lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia. Toiminnallisen lukutaidon heikkouksilla tarkoitetaan eri asiaa kuin lukivaikeudella. Lukivaikeus on testattavissa olevaa lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta, joka ilmenee, vaikka älykkyystaso ja aistitoiminta ovat normaaleja ja saatu opetus on ollut tavanomaista.” ”Meillä on paljon tietämättömyyttä lukivaikeuksista. Jopa yliopistossa voi kuulla virheellisiä mielipiteitä, kuten että hahmotushäiriöinen ei pysty toimimaan lääkärinä tai että opinnot kannattaa lopettaa ennen kuin syntyy suurempia traumoja” Lukivaikeudet eivät välttämättä tule ilmi ennen tutkielmantekovaihetta. Opiskelijat, joilla on vaikeuksia lukemisen, kirjoittamisen tai tekstin hahmottamisen kanssa, saattavat pärjätä omilla selviytymismenetelmillään pitkään, mutta opiskelujen loppuvaiheessa, kun pitäisi kyetä laajempaan itsenäiseen opinnäytetyöhön, tulevat omat rajat vastaan.

12

Uljas 4 | 27. 4. 2010

”Esimerkiksi lukivaikeuksiselle sinänsä hankalat monivalintakysymykset eivät tuo lukivaikeuksia esille.

Kuten eivät luonnontieteille ominaiset lyhyet tenttivastauksetkaan. Vasta laajan esseevastauksen kirjoittaminen saattaa herättää niin opiskelijan kuin tentaattorinkin arvelun mahdollisesta lukivaikeudesta”, Pesonen selventää.

Oppimisvaikeus on yläkäsite, jonka alle kuuluu monen-

laisia kielellisiä ongelmia. Usein ongelma ei ole selkeärajainen häiriö, vaan tyypillistä on ajankäyttöön ja asioiden luokitteluun ja arvottamiseen liittyvät hankaluudet. ”Monille tekstin tuottamisen vaikeuden syynä on ajankäytön, työskentelyn ja kirjoittamisprosessin suunnittelemattomuus.” ”Esimerkiksi eräs opiskelija, jonka lukivaikeus ilmenee lukemisen ja kirjoittamisen hitautena sekä oikeinkirjoitusvirheinä, kertoi kokevansa tentissä aikarajoituksen niin ahdistavaksi, että hän ei ehdi tenttitilanteessa saamaan vastaustaan koskaan valmiiksi. Sovimme niin, että hän sai kirjoittaa kypsyysnäytteen rauhassa ilman aikarajoitusta. Ahdistavan aikarajan poistuminen vapautti hänet saamaan tehtävänsä valmiiksi parissa tunnissa, vaikka yleisen tentin aikarajoitus on yleensä neljä tuntia.”

Pesonen ei ala arvailemaan, ovatko lukivaikeudet lisääntyneet viime vuosina. Ainakin niiden yleisyys on huomattu. ”Suunnilleen viidellä prosentilla yliopisto-opiskelijoista on diagnosoitavissa oleva lukihäiriö. Asian parempi tunnettuus on ehkä luonut vaikutelman, että lukivaikeudet ovat lisääntyneet.”

Lukivaikeuksisella opiskelijalla on oikeus saada samoja erityisjärjestelyjä tentteihin kuin valintakokeisiinkin.

Käytännöt kuitenkin vaihtelevat: osalle on myönnetty lisäaikaa, rauhallisempi koepaikka tai mahdollisuus koneella kirjoittamiseen.

On olemassa suositus korkeakoulujen esteettömälle

opiskelijavalinnalle, mutta Pesosen mukaan sitä toteutetaan vaihtelevasti. Uuteen Itä-Suomen yliopistoon olisikin pikimmiten luotava kaikkien tiedossa olevat esteettömän opiskelun käytännöt.

Mirja Pesonen on osallistunut Esteetön opintopolku työelämään hankkeen Erilaiset oppijat työryhmään ja kehittänyt keväällä 2009 Kirjoitusklinikka-pilotin. Kirjoitusklinikka on siis osa suurempaa esteettömän opiskelun projektia, jonka tarkoituksena on mahdollistaa kaikkien lakisääteinen oikeus opiskeluun. Se on avoin kaikille opiskelijoille, jotka haluavat ohjausta ja täsmätukea tekstitaito-ongelmiinsa. ”Kirjoitusklinikassa on tänä vuonna käynyt noin 15 opiskelijaa, joista muutama pari kolme kertaa. Kävijöistä suurimmalla osalla on todettu aiemmin lukivaikeus. Lähes kaikilla on ollut vaikeuksia kandidaatin- tai pro gradu –tutkielman kanssa.” ”Tarjoan apua mm. kirjoittamisen lukkojen avaamiseen, kirjoituksen loogisen etenemisen parantamiseen sekä ihan lauserakenteen ja oikeakielisyyden edistämiseen”, Pesonen kertoo. ”Klinikan saama palaute on ollut kannustavaa ja työstä on tullut ihan sydämen asia. On ollut ilo seurata opiskelijoiden itsetunnon kohoamista ja lukea palautteista esimerkiksi: ’Seurasin ohjeitasi ja en tiedä johtuiko se kirjoitusklinikassa käynnistäni vai mistä, mutta sain tentistä elämäni ensimmäisen vitosen!’”

Kaikissa tapauksissa kirjoitusklinikka ei voi auttaa.

Joitakin opiskelijoita Pesonen on ohjannut opintopsykologille ”Klinikalle osallistumista voi kysellä Kuopion kielikeskuksen toimistosta. Tänä keväänä tosin kaikki ajat on jo varattu. Kirjoitusklinikan tulevaisuus riippuu rahoituksesta, joka on vielä päättämättä yhdistyneessä yliopistossa.”

Seuraavalla sivulla lukihäiriötesti..

Uljas 4 | 27. 4. 2010

13

Testi 1. Menevätkö oikea ja vasen helposti sekaisin?

2. Onko kartan lukeminen tai uudessa paikassa perille löytäminen vaikeaa?

Pikalukitesti Merkitse rasti jokaiseen kysymykseen, johon vastaa kyllä.

Lähde: Helsingin seudun erilaiset oppijat

11. Onko sinusta pitkien sanojen sanominen vaikeaa, koska äänteet menevät sekaisin?

5. Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä?

19. Sekoittuvatko sellaiset bussien numerot kuin 95 ja 59?

12. Onko päässä laskeminen vaikeaa ilman paperin tai sormien apua?

13. Menevätkö puhelinnumeron numerot helposti väärin kun valitset niitä?

14. Onko sinusta vaikea muistaa sujuvasti kuukausien järjestys?

21. Onko vieraan kielen koulumainen oppiminen ollut sinulle vaikeaa, mutta vieraiden kielten käyttö puhetilanteessa ja asioiden hoidossa sujuu?

15. Onko sinusta vaikea luetella kuukausien nimet takaperin?

8. Onko käsialaasi vaikea lukea?

16. Menevätkö päivämäärät ja kellonajat sekaisin niin, että tulet väärään aikaan tapaamisiin?

24. Matematiikassa sanallisten esimerkkien ratkaiseminen oli vaikeaa, mutta mekaaniset laskutoimitukset sujuivat hyvin.

9. Hämmennytkö kovasti, jos sinun on puhuttava suuren yleisön läsnä ollessa?

17. Sattuuko sinulle jatkuvasti virheitä, kun täytät jotakin tuttua, toistuvasti täytettävää pikku lomaketta?

25. Asioiden ulkoa oppiminen on vaikeaa, mutta jos ymmärrät opittavan asian, sen oppiminen ei tuota vaikeuksia.

10. Onko sinusta vaikea ottaa vastaan puhelinviestejä ja välittää niitä eteenpäin?

18. Onko yleensäkin lomakkeiden täyttö sinusta hämmentävää?

6. Inhoatko paksujen kirjojen lukemista?

S

22. Kouluaikana äidinkielen aineissa sinulla oli kirjoitusvirheitä esim. a/aa, k/kk jne, mutta sisällöt olivat hyviä.

23. Matematiikassa sinulla oli vaikeuksia tehdä laskutoimitus opettajan vaatimalla tavalla, mutta tiesit kyllä tehtävän vastauksen.

todistaa arjen ihmeeksi.

7. Onko sinulla oikeinkirjoitusvirheitä?

Jos vastasit myöntävästi yli puoleen näistä kysymyksistä, silloin on vahvat syyt epäillä lukivaikeutta.

Anssi Ylirönni | Matias

Ruskea ytimemme Joskus aamuisin tekisi mieli jäädä punkkaan. Ihminen yrittää paeta ikuiseen uneen lukemattomia asioita aina työstressistä sydänsuruihin. Mutta jos vain olemme muistaneet syödä tarpeeksi, alkaa peräsuolessamme tuntua pian painetta. – Henri Rönkkö, teksti & Sakari Kauhanen, kuva

K Mainoksia 14

Uljas 4 | 27. 4. 2010

Kolumni | Edustajiston aivotouksia

Suo, kuokka ja maksuton koulutus!

20. Oliko kertotaulun oppiminen koulussa vaikeaa?

3. Onko ääneen lukeminen epämiellyttävää?

4. Tuntuuko, että sinulla menee kauemmin aikaa kuin muilla sivun lukemiseen?

”

Elämä kulkee virtana lävitsemme.

un korkeamman tason henkiset toimintomme hypnotisoivat meidät luulemaan, ettei elämää kannata enää elää, perustoimintomme sysäävät meidät taas liikkeeseen, yhteiseen sykkeeseen koko luomakunnan kanssa – kenties haluttomina, mutta ainakin pakotettuina. Jos olisimme lihattomia sieluja, lamaantuisimme aina lopullisesti mielemme vääntäessään itsensä solmuun. On tullut aika kirjoittaa oodi keskeisimmälle perustarpeellemme.

Kakalla käyvät niin kauniit kuin rumat, pyhimykset kuin portot, äidit kuin petikaverit, miehet kuin naiset, linnut kuin kalat, pedot kuin saaliit. Me kaksikylkisymmetriset eläimet olemme rakentuneet putken ympärille – sen, minkä ahdamme toisesta päästä sisään, päästämme toisesta ulos.

Elämä kulkee virtana lävitsemme.

Kakan paino koostuu suurimmaksi osaksi bakteereista. Nämä pienet, yksisoluiset olennot viettävät elämänsä suolemme sopukoissa. Niiden epäkiitollinen kohtalo on usein puristua pois

kehostamme ja kuolla vihamielisen ulkomaailman riepotuksessa. Osa jää kuitenkin elämään suoleen.

Suolen bakteeri elää viisaasti – se mässäilee niin kauan, kuin se saa pidoissa olla, ja jakautuu minkä kerkeää. Ja kun tulee aika lähteä, bakteeri tekee tyynenä tilaa uudelle suolensisällölle.

Elämän sykkeen kiihtyessä saman tekee myös elämän virta. Kun olemme epävarmoja ja hermostuneita, suoli puristaa sisältöään useammin ja voimakkaammin, saaden sen kulkemaan niin nopeasti, etteivät monet asiat ehdi imeytyä siitä elimistöön. Ylimääräinen vesi, osmoottista painetta lisäävät imeytymättömät sappisuolat, rasvahapot ym. tekevät ulosteesta löysää, kenties jopa nestemäistä. Kun tällaisen pommin räjäyttää pönttöön, jää jälki, joka ei aina lähde nupista vetämällä. Mutta kenties lisääntynyt kakkimistarve suo vaativan työn tekijälle tervetulleita irtaantumisia aherruksesta. Kakkaaminen on niin kokonaisvaltainen kokemus, että sen aikana työasiatkin painuvat taka-alalle.

uomalaisuus ei ole minulle ollut mikään selviö. Välillä on vaikea samaistua maahan, jolle leimallista on jurous, jöröys, kaamosmasennus ja alkoholin liikakäyttö. Sitäkin raivokkaammin huomaan puolustavani niitä asioita, joihin suomalainen identiteettini nojaa: luonto,luonto ja luonto, kieli, sauna, joulupukki ja tasa-arvo! Suomessa naiset ovat saaneet äänioikeuden ensimmäisinä.

On sosiaaliturva – kaikista pidetään huolta.

Suomessa peruskoulusta korkeakouluun tarjotaan jokaiselle yhdenvertainen mahdollisuus kouluttautua, ja se opetus on maksuton!

Ylpeänä ja pää pystyssä marssinkin siis mielenosoituskulkueessa Helsingin katuja muun joukon mukana: entisiä, nykyisiä ja tulevia opiskelijoita Lappia myöten. Aurinko paistoi. Soitto soi. Liput liehuivat kilpaa toisiinsa takertuvan ilmapal”Ammatinvalintaa lomeren kanssa. Hymy halutaan kokoajan kasvoilla ja nauratti! varhaistaa suuntaaUpealta tuntui antaa äänensä kerrankin malla yleissivistävien itselleen rakkaan asian opintojen sijaan opin- puolesta, ei aina jotain toja kapea-alaisemvastaan.

Eduskuntapuolueimiksi den edustajien mukaan suomalaisen nuoren ei vielä, eikä jatkossakaan tarvitse koulutuksensa maksullisuudesta huolehtia. Ulkomaalaisten opiskelijoiden asema ei näytä yhtä varmalta.

Siihen varmasti palataan vuoden alusta alkaneen viisivuotisen EU- ja ETA- maiden ulkopuolelta tulevien opiskeijoiden maksukokeilun päättyessä.

Tulevia opiskelijoita koskevat kuitenkin toisenlaiset huolenaiheet. Ammatinvalintaa halutaan kokoajan isäkkäätvarhaistaa hoitavat jälkeläisiään, suuntaamallajayleissivistävien koiran opintojen kantamuoto, sijaansusi, opintoja panostaa kapea-alaisemmiksi. niihin huoKuullut mattavan olenpaljon. jopa ehdotuksia Koska pentujen matematiikasta tarvitsee ja ainoastaan äidinkielestä imeä ravintonsa ainoiksi yhteisiksi emonsa nisästä, oppiaineiksi ne lukieivät tarvitse ossa. Mitä vahvoja sille yleissivistykselle leukoja, joten niiden on tapahtunut? kuono on lyhyt.Siirtymistä korkeakouluopintoihin halutaan Toisaalta, myös nopeuttaa pennun syntyessä ja sisäänotossa sen aivojen halutaan on paihyvä olla nottaa mahdollisimman entistä enemmän suuret. ylioppilaskirjoitusten Niin kauan kuin aivojen osuutta. täytyy Ongelmatonta jatkaa kasvuaantämä syntymän ei liene. jälHaluavatko keen, yliopistot kallon saumat todella eivät luovuttaa voi luutua vastuun kiinni,opiskelijamikä heikentää valinnasta kallon lukioille? rakennetta.

Onko Toisaalta, syrjäisimmillä pitkälle yliopiskehittyneet toilla edes aivotvaraa voivat luopua alkaa pääsykokeista, oppimaan tehokusein se on kaastikuitenkin heti syntymän opiskelijan jälkeen. ensikosketus Niinpä pennun paikkakuntaan. otsa on korkea.

Ja Ja muuttuuko koska pentujen todellisuudessa ei tarvitsemikään? juosta, ne Alantaapertavat vaihdot lyhyillä varmasti jaloilla. lisääntyisivät, ja mahdolliset Aikuinen välivuodet susi vain tarvitsee siirtyisivät. vahvatLisäksi leuat, ison opiskelijat nenäontelon kuormittaisivat hajuaistimiaankorkeakouluja ja hengitysilman sen lämmönsijaan, että säätelyä tekisivät varten,täyspäiväisesti sekä nopeat jalat. töitä, Ihminen joka kuitenkin ja susi on aloittivat nykyään yhteiselonsa yleinen noin tapa viettää 15 000 välivuotta. vuotta sitten, ja saivat yhdessä Vappu,paremmin opiskelijajuhlista saalista kuin iloisin, kumpikaan on jo nurkan yksinään. takana.

Sudella Ei kun olihaalarit parempijahajulakki päälle ja kuuloaisti, ja yhdessä nauttimaan siitä, että emme ole etuoikeutettuja.

Opiskelu on Suomessa jokaisen oikeus!

N

Sara Remes

ylioppilaskunnan puheenjohtaja

Uljas 4 | 27. 4. 2010

15

Vappu!

Uljas yhdistää ISYY:n työväen juhlan kunniaksi

Yksi ISYY! Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hajallaan oleva lauma on nyt yhdistetty. Uljas haki neuvoa asiantuntijalta ja rakensi uuden isyyläisyyden, kuten fennomaanit aikoinaan suomalaisuuden.

–Pasi Huttunen, teksti & Petteri Tikkanen, kuvitus

I

tä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on historiaton ja sen jäseniltä puuttuu yhteinen identiteetti. Sen vuoksi Uljas nyt rakentaa isyyläisille yhteisen identiteetin.

Uljas katsoo sen tehtäväkseen, sillä sen historia kantaa huomattavasti kauemmas kuin ISYY:n – aina vuoteen 2009 saakka.

Kysyimme Itä-Suomen yliopiston Suomen historian professori Maria Lähteenmäeltä, kuinka yhteisö rakennetaan. Lähteenmäki arvioi, että isyyläiset voisivat tuntea yhteisyyttä kolmen vuoden kuluttua. ”Yhteisöllisyyden ja yhteisen identiteetin ulkoiset tunnusmerkit saa kasaan vuodessa, mutta sisällön luominen ottaa aikansa. Kun yhteisö on tavallaan luotu tyhjästä, joudutaan yhteinen identiteetti nimenomaan rakentamaan ja se on kovaa työtä”, hän toteaa.

Lähteenmäen mukaan yhteisöllisyyden ja yhteisen identiteetin rakentamiseksi on työkalupakista kaivettava neljä perusasiaa. Yhteinen historia on tärkeä

16

Uljas 4 | 27. 4. 2010

Uljas 4 | 27. 4. 2010

17

”

ISYY:n ja Itä-Suomen tulevaisuus, jos sen halutaan olevan loistava, on Tuusniemellä.

ja jos sellaista ei ole, voi sen aina kirjoittaa hakien menneisyydestä sopivat asiat. Toinen tärkeä asia on yhdessä tekeminen ja kolmanneksi Lähteenmäki listaa yhteisön symbolit. Neljänneksi Lähteenmäki muistuttaa, että yhteinen ulkoinen uhka tiivistää yhteisöä sisäisesti. ”Yhteinen historia on erittäin tärkeä luoda. On haettava historiasta yhteisyyttä tukevia asioita.

Mitä kauempaa historiasta yhteisyyttä löytyy, sitä arvokkaammalta se vaikuttaa. Ylioppilaitahan Itä-Suomessa on ollut pitkään. Sortavalassa toimi seminaari 1800-luvulla. Kannattaa myös muistaa, että savolaiset ja karjalaiset ovat alkujaan ihan samaa porukkaa”, hän kertoo.

Ja todellakin. Karjalaisuus on käsitteenä löyhä ja sen vahva politisoituminen on hämärtänyt sitä entisestään. Savolaisten olemassaolo heimona päätettiin vasta 1800-luvulla, mutta nykyään sillä toki kääritään hyvät rahat esimerkiksi savonkielisten julkaisujen muodossa. Erityisen mielekästä historian uudelleenkirjoittamisesta tekee se, että ensi syksynä aloittavilla uusilla opiskelijoilla ei ole menneisyyden taakkaa harteillaan. Heille on helppo syöttää loistelias tarina itäsuomalaisesta ylioppilaskunnasta, jonka historian hajalle lyömä yhteisöllisyys on jälleen puhjennut kauniiseen kukkaan.

Yhteisen historian ohella yhteisön symbolit rakentavat tunnetta yhteisistä arvoista ja tavoitteista. ”Ei silti riitä, että symbolit annetaan ylhäältä päin.

Yhteisön jäsenten on voitava vaikuttaa niiden muodostamiseen, että ikonografiasta muodostuu oma. Symboleihin lukeutuvat muun muassa liput, kansallispuvut, patsaat, laulut ja juhlat”, Lähteenmäki listaa.

Jotta jäsenistö todella sitoutuisi yhteisöön, on yhteisöllisyys rakennettava yhdessä. Lähteenmäki korostaa demokraattisen prosessin tärkeyttä. Yhdessä muodostettuihin arvoihin, tavoitteisiin ja symboleihin muodostuu helpommin side. Uljas suhtautuu varovaisen hyväksyvästi demokratian ideaan, mutta on valinnut Itä-Suomen yliopiston ja ISYY:n hengessä hallitun demokratian tien. Identiteetin ja yhteisöllisyyden rakentaa johtoryhmä, johon kuuluvat Uljaan päätoimittaja Jarkko Kumpulainen ja Uljaan Joensuun kampustoimittaja Pasi Huttunen. Jäsenistölle annetaan mahdollisuus kommentoida ja esittää näkemyksiä sekä kehitysideoita joko Uljaan debattipalstalla tai Verkko-Uljaassa.

Harva asia tiivistää yhteisöä niin tehokkaasti kuin ulkoinen

18

Uljas 4 | 27.4. 2010

uhka. ”Yliopistot kilpailevat keskenään ja tämä luo uutta yhteisöllisyyttä. Painopiste siirtyy yliopisto sisäisestä yksilöiden välisestä kilpailusta vahvan yliopiston muodostamiseen yhdessä. UEF kilpailee muiden suurten yliopistojen kanssa sekä kansallisesti, että kansainvä-

”

lisesti. Maailman 200. parhaan yliopiston joukkoon pääsemisessä on niin kova haaste, että sen pitäisi pakottaa yhteisöllisyyteen”, Lähteenmäki painottaa.

Maantieteelliset etäisyydetkään eivät nykyaikana enää estä yhteisöllisyyden ja yhteisen identiteetin muodostamista. ”Nykyään maantiede ei ole enää ongelma.

Kimppaan voitaisiin ryhtyä vaikka Petroskoin yliopiston kanssa jos haluttaisiin.

Sosiaalisen median nousun myötä yhteisö voi sijaita fyysisesti monessa eri paikassa, vaikka se aiemmin oli hyvin vaikeaa. Nuoret ovat nykyään niin kotonaan virtuaalisessa maailmassa, että etäisyys ei ole este”, Lähteenmäki linjaa.

Uljas myöntää sosiaalisen median arvon, mutta kovina taloudellisina aikoina on tehostettava toimintaa. Hyvinä taloudellisina aikoina on varauduttava tulossa oleviin koviin aikoihin ja tehostettava. Koska kolmen kampuksen mallissa ei kallista fyysistä matkustamista voida täysin välttää, on jo ilmastosyistäkin keskitettävä.

ISYY:n ja Itä-Suomen tulevaisuus, jos sen halutaan olevan loistava, on Tuusniemellä.

Kun yhteisö on luotu tyhjästä, joudutaan yhteinen identiteetti nimenomaan rakentamaan ja se on kovaa työtä. - Professori Maria Lähteenmäki

Uusi uljas historia!

J

o vuodet 950-1300 olivat Savossa karjalaisvaikutuksen aikaa, jolloin Savo karjalaistui merkittävästi niin väestön kuin kulttuurinkin puolesta. Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Ruotsin raja vedettiin tylysti savolaisten ja karjalaisten väliin ja ikiaikainen yhteisö revittiin rikki.

Vuonna aloitettiin 1475 Olavinlinnan rakennustyöt, kun raja jakoi karjalaisen ja savolaisen alueen vastapuolten puskurivyöhykkeiksi. Erottelun symbolina toiminut linna voidaankin nyt hyvällä omalla tunnolla siirtää Tuusniemelle uudelleen palautetun yhteisöllisyyden merkkipaaluksi.

Vuonna 1880 perustettu Sortavalan seminaari toimi alkusoittona itäsuomalaiselle ylioppilaskulttuurille. Sortavalassa se toimi vuoteen 1939 saakka, mutta sotien särkemänä se hajautettiin ympäri Suomea, kunnes siirrettiin Joensuuhun vuonna 1953. Sortavalan seminaarin kausi Joensuussa pohjusti osaltaan Joensuun korkeakouluhanketta, joka toteutui vuonna 1969. Korkeakoulu puolestaan oli Joensuun yliopiston pohjana. Vuonna 1972 aloittaneesta Kuopion korkeakoulusta tuli Kuopion yliopisto vuonna 1984.

Itä-Suomen yliopistosta puhuttiin jo 1960-luvulla, vaikka se realisoitui konkreettiseksi todellisuudeksi vasta nelisen kuukautta sitten. Tuusniemen ja Outokummun väliin jäävälle Ohtaansalmelle asettuvaa yliopistoa suunniteltiin itse asiassa ennen Joensuun ja Kuopion yliopistojen perustamista. Tuusniemen kunnanvaltuusto teki asiasta aloitteen jo 60-lu-

vulla.

Tuusniemelle lähitulevaisuudessa siirtyvän ItäSuomen yliopiston ja ylioppilaskunnan historiallinen perusta on siis luotu jo puoli vuosisataa sitten.

Tuusniemen kunnanjohtaja Jouni Perälän lausunto Joensuun ylioppilaslehdelle vuonna 2008 kuvastaa loistavasti hankkeen potentiaalia ja välttämättömyyttä: ”Juu ei mitään, meillä on tässä tonttia ja tilaa, ei muuta kuin hommat käyntiin.”

Menneisyyden usvista löytyy myös vuonna 2008 toiminut myyttinen Tuusniemen huippuyliopiston valmistelukomitea, joka linjasi 23. huhtikuuta 2008 avoimessa kirjeessään Joensuun ja Kuopion yliopiston rehtoreille: ”Tuusniemelle sopisi parhaiten yliopiston vanhahtavan sivistystehtävän uudelleenarviointiin ja -tulkintaan perustuva innovaatiokokonaisuus, jonka huippuyksiköitä olisivat esimerkiksi luovan elämäntavan osaamiskeskittymä sekä soveltavan yhteiskuntakritiikin instituutti. Tulevaisuus on Tuusniemellä!”

Symbolit tehdään yhdessä!

I

SYY tarvitsee lipun, mutta sen suunnittelu on jumahtanut byrokratian rattaisiin, eikä vastaa tulevan Suur-Ylioppilaskunnan vaatimuksia. Uljas tarttuukin härkää sarvista. Värit ovat vihreä, sininen ja hopea, ja johtoportaasta tulleen ohjeistuksen mukaan siinä on ISYY:n logo. Lipusta täytyy löytyä ainakin seuraavat elementit: Korkkiruuvi symboloi monitulkintaisesti sekä savolaisuutta, että ylioppilaskulttuuria ja juustohöylä viestii kovien aikojen luomasta yhteisvastuun välttämättömyydestä. Tiedon linnake torneineen viittaa sekä uuteen Tuusniemen keskukseen siirrettyyn Olavinlinnaan, josta on tullut erottelevan rajalinnan sijaan yhteisöllisyyden keskittymä, että yliopiston rooliin tiedon linnakkeena, joka suojaa ulkoisilta uhilta ja annostelee huippuunsa jalostettua sivistystä ulkopuolelleen.

Patsas on tärkeä yhteisön arvoja muodostava ja alleviivaava symboli, joten sen on oltava lipustakin löytyvä juustohöylä. Patsas-hanke toteutetaan vanhan ajan talkoohengessä Tuusniemelle. 200 metriä korkea Lin-

nanmäen Viikinkilaivan periaatteella toimiva juustohöylä tehostaa ja mahdollistaa sekä kuvaannollisesti että kirjaimellisesti. Patsaan jatkuvaan höyläämisliikkeeseen tarvittava energia saadaan niin ikään talkoilla rakennettavasta ydinvoimalasta, jonka ylijäämäenergialla nostetaan myös lähialueet uuteen kukoistukseen.

ISYY:ssä hellittävä vanhan ajan talkoohenki hioo yhteisöllisyyden tappiinsa jo siinä vaiheessa, kun jäsenistö siirtää Olavinlinnan yhdessä kivi kiveltä Savonlinnasta Tuusniemelle ja kunnostaa sen nykyisestä alennustilastaan sille kuuluvaan loistoon.

Yhteiseksi asuksi sopii käytännön syistä haalari, mutta vastakkainasetteluja luovat värivaihtelut on karsittava.

Hopeanharmaa lienee värinä sopiva. Vanhojen yliopistojen perinteitä voidaan kunnioittaa niin, että kuopiolaisten luonnontieteellisen painotuksen hengessä päähineenä on foliohattu. Joensuun ja Savonlinnan humanistisia, kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisiä voidaan kunnioittaa esimerkiksi kääntämällä taskut nurinpäin.

Vyöllä komeilee kansallispuvuista tutun puukon sijaan hopealusikka.

Yhteisö tarvitsee lauluja, sillä pitäähän nyt ääntä tuottaa ja jotain juhlissa on laulettava. ISYY:n laulukirja alkaa ISYY:n hymnillä ja jatkuu rakkaimmilla iskelmillä jäsenistön toiveiden mukaan. Joitakin avainsanoja vaihdetaan sanoituksista yhteisöllisyyden terävöittämiseksi. Laulukirjassa kaikkien rakastaman klassikon nimi onkin: ISYY on lumivalkoinen. Ja niin edelleen.

Lisäksi lauluja ja runoja tullaan kirjoittamaan historian lehdille valtavan jalanjälkensä jättäneistä Tuusniemen huippuyliopiston valmistelukomitean jäsenistä. Heidän tuhkatuista maallisista jäänteistään puristetut timantit tullaan näkemään Olavinlinnan sisäpihalle itäsuomalaisesta graniitista rakennettavassa mausoleumissa pian sen jälkeen kun he siirtyvät autuaammille opiskelutantereille.

”

Ohjuspuolustusjärjestelmää varten tarvitaan ohjelma, joka satunnaislukuihin perustuvalla arvonnalla valitsee kohteikseen yliopistokaupunkeja ympäri maailmaa.

Ulkoinen uhka luo brändiä ja yhdistää!

Y

liopistojen keskinäinen kilpailu on synnyttänyt tarpeen vahvojen ja yhtenäisten yksikköjen rakentamiseen, eikä se onnistu jos kaikki eivät puhalla yhteen hiileen. Enää ei ole Neuvostoliiton kaltaista absoluuttista uhkaa ja kylmän sodan kaksinapainen maailma on menneisyyttä. Yliopistojenkin kohdalla ulkoinen uhka tulee jokaisesta ilmansuunnasta.

Yliopistojen kokoa ja resursseja katsottaessa Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto muodostavat luonnollisen uhan itäsuomalaiselle suuryliopistolle, mutta myöskään Lappeenrannan teknillisen yliopiston uhkaa ei sovi vähätellä. Lappeenrantalaiset olivat ammoisina aikoina osa suurta onnellista itäsuomalaista yhteisöä, mutta separatistiset elementit torppasivat kauppatieteilevien teekkarien sulautumisen osaksi uutta parempaa akateemista itäsuomalaisuutta.

Siksi ISYY tarvitsee kynän lisäksi suojakseen myös miekan. Ydinvarustelu on aloitettava mahdollisimman pian.

Ohjuspuolustusjärjestelmää varten tarvitaan ohjelma, joka satunnaislukuihin perustuvalla arvonnalla valitsee kohteikseen yliopistokaupunkeja ympäri maailmaa. Inhimillisten erehdysten välttämiseksi ja uhan tehostamiseksi ohjusten suuntaaminen ulkoistetaan täysin koneelle.

Ydinpelotteen luoma valta-asema tiivistää yhteisöä entisestään ja luo turvallisuutta. Lisäpontimen ydinpelotteen luomiseen antaa lappeenrantalaisten separatistien kiistämätön ydinenergiaosaaminen. Ydinvoimatekniikka ja -turvallisuus kuuluu yliopiston osaamisalueisiin. Eihän Israelillakaan pitkään aikaan virallisesti ollut ydinasetta.

Ei ole ainuttakaan järkevää syytä olettaa, etteikö sen kehittäminen olisi pitkällä myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnassa näinä yliopistojen eloonjäämistaistelujen aikoina.

Jyväskylän yliopisto ja ylioppilaskunta jäävät tulevassa kehityksessä keskeisestä asemastaan huolimatta pienen periferian rooliin. Pienten mahdollisuudet selviytyä akateemisen valtameren aallokkoissa ovat olemattomat (eikä vähiten ISYY:n ydinasejärjestelmän vuoksi), joten pienistä yksiköistä suuruutensa rakentaneen ISYY:n historiallisena tehtävänä on vapauttaa jyväskyläläiset kurjuudestaan. Jotta perustettavan Jyväskylän kampuksen jäsenistö pääsisi täysimääräisesti mukaan uuteen uljaaseen yhteisöön, on vapauttamisen tapahduttava ennen kuin kolme vuotta on kulunut. Delegaatio tulee siis lähettää mahdollisimman pian tarjoamaan jyväskyläläisille mahdollisuutta vapaaehtoisesti osallistua hyvien käytänteiden omaksumiseen yhdessä ISYY:n muiden kampuksien kanssa. Pakotteisiin ja vapauttamisoperaatioihin ISYY lähtee vastahakoisesti, mutta historiallisen velvoitteen pakottamana. SYL on YK:n tapaan heikko ja hajanainen organisaatio, joka ei pysty takaamaan vapautta ja akateemista suorituskykyä jäsenilleen. Siksi ISYY:n on

otettava suuren yhteisön vapauden huomaan heikompiaan ja tarjottava näille suojaa separatismia tukevilta roistoylioppilaskunnilta.

Sisäistä yhtenäisyyttä särkemään saattaa tulla soraääniä joensuulaisten yhteiskuntatieteilijöiden stallarisiiven pseudointellektuelleilta, mutta laupeudessaan ISYY antaa heille junaliput ja punaviinipullon evääksi matkalle heidän henkiseen kotiinsa Tampereelle.

ISYY:n luoman globaalin ydinuhan ansiosta Yhdysvallatkin ottavat meidät pian vakavasti. Ivy League on pian polvillaan edessämme pyytämässä huomiotamme ja hyviä käytänteitämme! Huomio on lopullisen tavoitteen kannalta välttämätöntä sillä, kuten esimerkit osoittavat, USA: n viholliset ovat saaneet, joka kerta poikkeuksellisen merkittävää näkyvyyttä medioissa. ISYY maailmanlaajuinen brändi rakennetaan siis elokuvien pahiksien kartoittamalle tielle. Tulevien Rocky nelosten arkkivastustajina ei tule olemaan enää neukku tai arabi, vaan hopeanharmaahaalarinen uljas ISYY:lainen.

ISYY-brändi tullaan tuntemaan.

Uljas 4 | 27. 4. 2010

19

”

Minua kiinnostaa tuoda leikin varjolla ihmisistä esiin jotain ihan muuta.

Ideasta yrittäjäksi Artikkelin oli aikomus kertoa Itä-Suomen yliopiston yrittäjäiltamista, mutta se eksyy alkumetreillä ylistämään Miitta Sorvalia tv-historialliseksi pioneeriksi. Iltamaan harhaudutaan hetkeksi, mutta lopulta päädytään Mitta-tätin äidilliseen syliin ja tarinaan, jossa sekava toimittaja joutuu psykoosiin säikähdettyään Miittatätin käynnistämää moottorisahaa. –Jarkko Kumpulainen, teksti & Aapo Laiho, kuva

M

iitta Sorvali teki sen. Muistan kuinka viime vuoden marraskuun viimeisenä päivänä makaan sohvallani, ja tv:stä lävitseni lipuva tasainen turtavirta pysähtyy hetkeksi. Herään siihen, että televisiossa Miitta-täti istuu helsinkiläisessä hotellihuoneessa. Hotellin ikkunasta kuultaa sateinen harmaa.

Miitta-tädin sylissä istuu vauvahattuinen mies.

Se on Kari Tapio, Kari Tapio istuu naisen sylissä ja kertoo lapsuudestaan valkoinen vauvahattu päässään.

Vapautuneena ja levollisena kertoo. Kunnes yhtä äkkiä, miesten mies, maanteiden kuningas, karjujen karju, katujätkien rontti, alkaa kyynelehtiä spontaanisti. Kari Tapio itkee. Kaikki pysähtyy. Vain tv-historian harmaat siivet kauhovat hiljaa.

Havahtuminen ja ymmärrys – komedia on juuri saanut uuden merkkipaalun. Hyvästi yksinkertaisuus, tässä tänä päivänä suomalainen televisiokomedia löysi hetkeksi ulottuvuutensa tuolta draaman ja uuden kokonaisen ihmiskuvan joutomaalta. Hyvästi stereotypiat, eläköön monimuotoisuus!

Miitta Sorvali, tunsitko tuolla hotellihuoneessa sen, tunsitko historian siivet? ”Myös Teuvo Loman herkistyi sylissäni samalla tavoin, ja kieltämättä molemmilla kerroilla tuli poikkeuksellinen tunne. Sana, oho, kävi mielessäni. Siinä herkistyin myös minä itse. Vaikka tehtiin tv-ohjelmaa ja kyseessä oli leikki, niin minussa heräsi poikkeuksellinen vastuuntunto, että minullahan on, aivan kuin oikeassa terapiassa, vastuu näistä ihmisistä”, Sorvali muistelee. ”Mutta ei se niin vakavaa ollut. Sen tajusi oikeastaan vasta jälkeenpäin, ja toisaalta olin iloinen, että olin saavuttanut haaveeni ja erityisesti sen mitä olin Miittatätiä tekemään ryhtyessä lähtenyt tavoittelemaan, eli kauneuden ja koskettavuuden”.

Sorvalin tavoitteita olivat lisäksi hauskuus ja kyseenalaisuus. Kyseenalaisuus kolahti toisiin enemmän kuin toisiin ja suitsutuksen lisäksi Miitta-täti on saanut osakseen myös kiukkua ja raivoa. ”Kaikki eivät todellakaan ole tykänneet Miitta-tätistä.

Toisille Miitta-täti on edustanut pinnallista hömpötystä ja luulen, että osaa tästä joukosta hämmensi se, että he eivät yksinkertaisesti tienneet mitä tässä pitäisi katsoa.

Voi olla, että koska formaatti on niin outo ja uusi, niin

20

Uljas 4 | 27. 4. 2010

ihmiset suuttuvat myös siitä”, Sorvali arvelee.

Sorvalin ikuinen haave onkin ollut lapsesta saakka keksiä jotakin uutta. ”Minua ei todellakaan kiinnosta muhia niissä teemoissa, jotka on mediassa moneen kertaan pyöritelty, eli jos vaikka mälläillään sillä, että joku on alkoholisti.

Miitta-tätiä aloittaessa luotin siihen, että jos minua kiinnostaa tuoda leikin varjolla ihmisistä esiin jotakin ihan muuta, kuin perinteinen yksipuoleinen mediakuva tarjoaa, niin silloin täytyy olla myös muita, jotka haluavat juuri sitä samaa”, Sorvali kertoo.

Eli Miitta Sorvali siis uskoi itseensä ja näkemykseensä. ”Ai niin”, mietin mielessäni, ”Jutun aiheenahan oli yrittäjyys! Hups. Taisi karata mopo.” Hetkinen, Miittahan viittasi itsensä luottamiseen, joten edessäni avautuu aasinsilta, jolle loikkaan kuin gaselli, ja yrittäjän rohkeudella. ”Olet siis tulossa Kuopioon luennoimaan yrittäjyydestä”, kysyn ja myhäilen rehvakkaasti onnistunutta siirtymää. ”Ei herrajestas! En ole”, Sorvali parahtaa. ”Anteeksi, käsitin väärin”, totean nolona. ”Eli?” ”Olen siis tulossa, koska Itä-Suomen yliopiston Koulutus ja kehittämispalvelujen projektipäällikkö Mari Mykkänen pyysi minua tuomaan jotakin keventävää korkeakouluopiskelijoiden Liikeidea iltamaan”, Sorvali kertoo. ”Ahaa. Tulen katsomaan iltamaa samalla, kun otamme valokuvan sinusta”, totean.

Miitta-täti on keskiviikkoiltana 21. huhtikuuta Gloriassa elementissään. Nuorten yritysideat lentävät vapaana ja taipuvat lauluiksi Miitta-Tätin soittaessa kosketinsoitinta komeasti improvisoiden. Näyttää siltä, että Sorvali onnistuu jälleen. Ihmiset inspiroituvat ja vapautuvat. Ilta on menestys. Tulee valokuvanoton hetki. ”Ottaisitko syliin”, kysyn Miitta-tätiltä varovasti. ”No, tulehan”, Miitta vastaa.

Miitta-tätin sylissä on hyvä ja turvallinen olla. Mietin lapsuuttani. Melkein itkettää. Ehdottelen Miitta-tätille taas. ”Tehdäänkö sketsi?” ”Mikä ettei”, Miitta-täti vastaa, ja pyytää sketsille henkilöhahmot ja esineen. Ehdotan Miitta-tätiä, toimittajaa

ja esineeksi moottorisahaa. ”Minkälainen se toimittaja on?”, Miitta-täti kysyy. ”Öö, tuota noin…”, mietin enkä keksi, kunnes mieleeni muistuu edellispäivän sekoiluni haastatellessa Miittaa puhelimessa. Olin nimittäin yrittänyt, ja luonnollisesti epäonnistunut, yhdistää ymmärrettäväksi kysymykseksi Miitta-tätin media-ihmiskuvamullistuksen, Ilkka Kanervan tekstiviestikohun ja Mikael Jungerin itsensä likoon laittavan johtajuuden mallin. Päädyin kuitenkin lopulta kysymään, että olisiko Ilkka Kanerva saanut pitää ministerin pallinsa, jos olisi vastannut Tuksun ja hänen lemmenviesteistään uteleville toimittajille, että ”Sorge, jos mä loukkasin ketään, mutta sattui nyt vaan olemaan just silloin tosi vaikee ja herkkähetki. Toisin sanoen, sisälläni vain korvensi niin tolkuttomasti, koska kaipasin läheisyyttä, elämää, ystävää ja ennen kaikkea hyväksyntää joltakin. Sitähän olen kaivannut koko urani, kaikki kaipaavat sitä hyväksyntää. Ja no, myönnetäköön sekin, että ainahan se pesäkin on mielessä. ” Emmin vielä hetken ennen vastausta Miitan kysymykseen. ”Sekava”, päädyn vastamaan nolona. ”Sekava toimittaja.” ”Ahaa! Vainoharhaisen sekava? Psykoottinen?”

Mietin lempihahmoani gonzoistia ja happopäätä William S. Thompsonia ja huudan: ”Kyllä!” ”Okei, no sketsi menisi näin. Toimittaja on tulossa Miitta-tädin terapiaistuntoon. Miitta-täti on selvittänyt, että toimittajan isä oli rakastettu metsuri, joten Miitta on päättänyt ottaa haastatteluun mukaan moottorisahan.

Olemme, siis minä ja sekava toimittaja, haastattelutilanteessa molemmat vauvahatut päässä. Toimittaja pälyilee epäilevästi. Olen suunnitellut, että yritän pureutua toimittajan lapsuuteen ja isä suhteeseen leikkimällä hänen kanssaan metsätyömaata hotellissa. Menen hakemaan moottorisahaa naapurihuoneesta. Toimittaja näkee sahan vasta, kun tempaisen sen käymään ja kaasutan.

Säikähtänyt toimittaja joutuu välittömään psykoosiin ja luulee, että yritän murhata hänet. Kirkuen hän ryntää ulos huoneesta”, Sorvali innostuu. ”Juokseeko Miitta-täti saha pystyssä perään”, kysyn. ”Ei. Miitta-tätillä menee pasmat sekaisin ja hän sahaa sormeensa. Siitä roiskuu verta ja siihen pistetään semmoinen tuppo. Miitta-tätiä harmittaa, kun ei ollut taustoittaessaan ottanut selvää toimittajan psykoottisesta ominaisuudesta, eikä osannut ottaa sitä huomioon”, Sorvali sanooja keskeyttää kuin seinään. ”Oho. Tulipa tästä väkivaltainen”, Sorvali sanoo. ”Niin tuli”, nauran ja painaudun syvemmälle Miitan syliin samalla, kun mietin, että ”Kevät on kyllä mahtavaa aikaa.”

Uljas 4 | 27. 4. 2010

21

Kuopio maanantia 26.4. EriReipas Vapun Aloitus 0 promillea koko tapahtuman ajan! klo 13-17, Paintball

klo 12-16 mölkkyä, ultimatea, kyykkää ja Kevät Olympialaisia Melanian nurmikentällä klo 22-> yösählyturnaus henkilökunnalle ja opiskelijoille Studentialla

tiistai 27.4.

Järjestöpäivä ja Seksiä Snellulla. Sosiaalipoliittinen jaosto järjestää järjestöpäivän yhteydessä seksuaaliterveyden edistämistempauksen. Tule tutustumaan esittelijöihin Snellmanian aulaan klo 10-14.

torstai 29.4. Savo-Karjala Excursio pe 30.4. Vappuaatto

klo 12.00 Savolainen osakunta pesee Velj’ mies patsaan klo 13.00 Hampaan pesu Lukeman terassi Paikassa klo 14.00 Sivistykseen vihkiminen Suuressa Luentosalissa Snellmaniassa klo 17.50 Vapun allastapahtuma - Puijon Laulu johtajanaan Jussi Mattila - Edustajiston puheenjohtajan Sara Remeksen puhe - Kampuspuheenjohtaja Pauliina Anttosen puhe - Siskotytön ja Velj’miehen julkistaminen - Velj’ miehen lakitus - Proffan uitto klo 22.00 Wappubileet Puikkarissa.

- Esiintymässä SUPERSONIC. - Ennakkoliput 4e/kpl ylioppilaskunnan toimistosta. Liput ovelta 8 e / 6 e S-etu.

- Ennakkolipulla jonon ohi klo 21-23. Tämän jälkeen jonottamalla pääsee ilmaiseksi ennakkolipulla sisään. Puikkari ei takaa sisäänpääsyä ennakkolipulla, jos ravintola täynnä klo 23 jälkeen.

Joensuu tiistaina 27.4. Wappuekskursio Ylioppilaskunnan järjestämä Wappuekskursio starttaa kolmen bussin voimin kiertämään maakunnan kyliä ja kuppiloita.

keskiviikkona 28.4. 8-appro Biologian ainejärjestö Mikrovillus järjestää perinteisen 8-appron, jossa on mahdollisuus suorittaa tutkinto yhdessä illassa. Lähtö on klo 18-19. Hankkimalla lippusi etukäteen varmistat osallistumisesi.

torstaina 29.4. Zombie Walk Joensuu ja Aavis Ainejärjestö Epsilonin Laulurinteen Aavis kokoaa haalariasuisia opiskelijoita Laulurinteen takana olevalle nurmikentälle klo 18 alkaen. Luvassa musiikkia ja leppoisaa meininkiä.

Zombie Walk Joensuu Itä-Suomen zombien ensimmäinen kokoontuminen! Zombie Walk on kerännyt mainetta ja lahkomaisiin mittasuhteisiin menevää fanitusta jo muissa Suomen kaupungeissa. Pukeudu parhaimpiin zombie-releisiin. Zombie Walkin tarjoaa Kulttis. Lähtö Ilosaaresta kello 18.

Savonlinna Ma 30.4. Vappuaatto - klo16.45 ylioppilaskunnan vappukulkue lähtee kampukselta (reitti: Kuninkaankartanonkatu-Heikinpohjantie-TulliportinkatuOlavinkatu), saapuminen Tottintorille, jossa - n. klo 17.00 Joel Lehtosen patsaan kukitus ja runon lausuntaa - siirtyminen torin ja sataman kautta Linnankatua pitkin Olavinlinnan edustalla olevaan Tallisaareen, jossa klo 18.00 - opiskelijoiden laulukuoro Bandiera Rosso esiintyy - Sln kampusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Eskolan vappupuhe - Pässi-patsaan lakitus - Yhteislaulu Gaudeamus Igitur - kolmen fuksin (yksi kustakin ainejärjestöstä) uittaminen Kyrönsalmen virrassa - vapaata yhdessäoloa

Vappupäivä 1.5.2010 klo 12.00 alkaen vappubrunssi Kasinonsaaren takana olevassa Sulosaaressa. Ainejärjestöt hoitavat paikalle makkaraa ym. evästä sekä polttopuut.

perjantai 30.4. Forstikaste, Torson lakitus ja Alkukivien lakitus klo 12. 00 Forstikaste. Metsäylioppilaat kastavat perinteisesti uudet fuksinsa Ilosaaren laguunissa . klo 16.15 Vappu huipentuu ylioppilaskunnan järjestämään perinteiseen Torson lakitukseen Osuuspankin edessä. Tapahtumassa esiintyy yliopiston kuoro. Lisäksi kuullaan ISYY:n edustajiston varapuheenjohtaja Roope Tahvanaisen sekä hallituksen puheenjohtajan Maria Röykän vappupuheet.

Opiskelijoiden kulkue Alkukiville lähtee heti palkitsemisten jälkeen ja kulkuetta säestävät Rytmihäiriköt. Määränpäässä suomen kielen ja kirjallisuuden ainejärjestö Täky lakittaa Alkukiven perinteisin menoin. lauantai 1.5. Skabailut Vappupäivänä klo 15 Ilosaaressa Joensuun kampusvaliokunta ja POKA:n hallitus ottavat mittaa toisistaan.

22

Uljas 4 | 27. 4. 2010

Uljas 4 | 27. 4. 2010

23

Kulttuuri

”

Punk -tyttö taas sanoo sanottavansa yhtään kaunistelematta, vaikka vanhempi väki säikähtäisi sanoen, että et sinä tuolla tavalla pääse naimisiin.

Nainen ei ole kuollut, punk elää!

Punk on miesten laji. Vai onko? Tyttöjen ja naisten punk-bändit ovat Misfitsiä lukuun ottamatta loistaneet poissaolollaan. Joensuussa ja Kuopiossa on kuitenkin tyttöjen kesken syntynyt yllättäen punkahtavaa rähinää. Hyvät naiset ja herrat, esittelyssä Räkäpaska ja Verigreippi. – Aki Hätinen, teksti & kuva

D

on’t be told what you want/ Don’t be told what you need/ There’s no future, no future/ No future for you!” Näin kuultuani Sex pistols -yhtyeen God save the queen -biisin kertosäkeen kaverini kasettisoittimesta pääsin, ensimmäisen kerran kosketuksiin punk -kulttuurin kanssa. Muistan edelleen Sex pistolsin musiikista pursuavan anarkian ja siivottoman elämäntavan, pienellä viimeistelemättömyydellä höystettynä.

Punk on yleisen käsityksen mukaan miesten laji, enkä oikeastaan ihmettele miksi. Hain aikani netistä sellaisia suomalaisia punkbändejä, joissa olisi nimenomaan vain naisia. Pitkän etsinnän jälkeen löysinkin pari: kuopiolaisbändi Verigreipin ja joensuulaisen Räkäpaskan, joka on vastikään aloittanut keikkailemisen.

Millainen sitten on punkkia soittava nainen? Muistuttaako hän Nancy Spungenia, jota on kutsuttu punkin ruumiillistumaksi? Juoko punk -tyttö olutta ja syljeksiikö hän tupakalta ehdittyään? Kertooko hän musiikkinsa kautta elämänasenteistaan?

Noh, juoko punk -tyttö kaljaa? En haastattelun yhteydessä välittänyt erikseen kysyä Räkäpaskan likkojen suhtautumisesta alkoholiin, sillä neitokaiset jo olivat Wanhassa Jokelassa minua odotellessaan ehtineet tilata olutlasilliset. ”Punk onkin ensisijaisesti aate, eikä musiikkityyli”, luennoi Veera Poussu, kun ihmettelin naispunkbändien vähäisyyttä. ”Alusta saakkahan on punk -kulttuurissa ollut niin miehiä kuin naisia”.

Naisille punk saattaa olla, Maaria Draken mukaan, vaikeaa koska punkissa on tehtävä iso harppaus perinteisestä mallista, jossa tyttö on hiljaa ja kiltisti. Punk -tyttö taas sanoo sanottavansa yhtään kaunistelematta, vaikka vanhempi väki säikähtäisi sanoen, että ”et sinä tuolla tavalla pääse naimisiin”.

Kertooko Räkäpaska musiikissaan omasta elämästään ja asenteistaan? Jokainen tehköön omat johtopää-

Uljas 4 | 27. 4. 2010

töksensä Vapauttakaa Alko! -biisin filosofiasta: ”Suomen juopot elättävät maan, eduskunta kerää verorahojaan/ Hoitoon ei satsata, sairasta ei auteta”.

Mitä punkin soittaminen vaatii? Veeran mukaan ei punkkia soiteta taidolla vaan asenteella. Tärkeintä onkin energian lisäksi se, että tunnelma on katossa ja ei se mitään vaikka se menisi katosta läpi. Eikä pienestä itseironiastakaan mitään haittaa voi olla!

Huolimatta liki parin kymmenen vuoden ikäerosta Verigreipin ja Räkäpaskan jäsenten välillä, asenteet ja arvot ovat melko samanlaisia. Mistä vanhemman sukupolven naispunkbändi puolestaan revittelee stagella? ”Siitä mikä vituttaa”, vastaa Verigreipin basisti Johanna Keinänen puhelimessa. ”Mutta myös yhtyeen jäsenien suhteesta sukupolvien väliseen kuiluun, kirkkoon, masennukseen, elämään - jopa kuolemaan”, Johanna jatkaa.

Verigreippi ennen kaikkea tunnustaa punkin avaraa tekstiä, jonka mukaan jokainen osaa soittaa ja laulaa.

Mikä on vanhemman sukupolven näkemys naispunkbändien vähäisyydestä? Verigreipin kitaristi Anja Lappi aprikoi sen johtuvan siitä, että ne jotka opiskelevat muusikoksi, ajautuvat yleensä koulutuksensa mukaiselle musiikkialalle. Jos on opiskellut klassista musiikkia, siitä on vaikea hypätä täysin erilaisen musiikin maailmaan, joka on loppupeleissä omanlaisensa underground -kulttuuri. Räkäpaskan Veera lisää tähän listaan vielä sen, että punkkia soitetaan lähinnä kaveriporukalla autotallissa.

Naispunkbändejä saattaisi siis olla vaikka kuinka, mutta heistä ei vain tiedetä. Hmm, mitenhän heidät saisi ulos autotallista?

Kokonaisuutena voitaisiin sanoa, että naispunkkari on ”jätkä”, joka osaa pitää arvossa niin itseään, bändäreitään kuin mustaa huumoria. Pakettiin kuuluu myös pehmeät puolensa, mikä tulee esille Räkäpaskan ja Verigreipin mimmien omista idoleista, joihin lukeutuu punktähtien lisäksi niin PMMP, Olavi Virta, Tapio Rautavaara kuin Tori Amos.

Jospa tämä riittäisi jonkinlaiseksi johdannoksi naispunk -kulttuuriin tältä erää. Nyt tämä kalkkis rupeaa kuuntelemaan Sex pistolsia – nostalgisista syistä…

Teatteria vai totta?

Kuopiolainen Verigreippi ja Joensuulainen Räkäpaska ovat kumpikin pienen teatteriryhmän muodostamia punkbändejä. Kummankaan kokoonpanon jäsenillä ei ollut aikaisempaa kokemusta bändissä soittamisesta.

Verigreippi koostuu yli 40 -vuotiaista, nykyään yksityisyrittäjinä toimivista naisista, jotka perustivat tanssiteatteri Minimin vuonna 1991. Vuonna 2006 Tanssiteatteri Minimissä toteutettiin sukupolvenvaihdos.

Tanssija-koreografit Ruuskanen ja Keinänen siirtyivät free-lancereiksi, ja vaikka tanssija-koreografi-tuotantojohtaja Anja Lappi jatkoikin Minimissä, siirrettiin taiteellinen johto nuoremmalle sukupolvelle.

Uusi taiteellinen johtaja Antti Lahti heitti väistyvälle kolmikolle idean comeback-esityksestä, jossa heillä on oma bändi. Helmikuussa 2009 Verigreippi -esitys sai ensi-iltansa. Siitä lähtien kolmikko alkoi esiintyä yhtyeenä.

Räkäpaskan jäsenet ovat Joensuun ylioppilasteatterissa vaikuttavia, reilu parikymppisiä yliopisto-opiskelijoita. Räkäpaskan idea lähti käyntiin reilu vuosi sitten, kun kolmikko alkoi suunnitella sivuprojektina näytelmää, joka kertoo pienen punkbändin, Räkäpaskan tarinan.

Keväällä 2009 kolmikko alkoi opetella soittamaan Räkäpaska – yhden punkbändin tarina -näytelmää varten.

Näytelmä sai ensi-iltansa Joensuun ylioppilasteatterissa marraskuussa 2009. Kevätkaudella 2010 kolmikko aloitti keikkailemisen nimellä Räkäpaska.

Verigreipissä Anja Lappi soittaa kitaraa, Johanna Keinänen bassoa ja Liisa Ruuskanen rumpuja.

Räkäpaskassa puolestaan Maaria Drake soittaa kitaraa, Veera Poussu bassoa ja Elina Rantee rumpuja

Uljas 4 | 27. 4. 2010

25

Sci-fi

Debaatti | Sananen median murroksesta

Vaucansonin robo-ankka ulostaa, muttei pelasta.

Journalismin kriisi

Missä mun robotti, häh?

S

Vuonna 2010 piti olla lentäviä autoja ja robottien piti hoitaa kaikki työt. Uljas kysyykin vihaisena, että missä juuttaassa viipyy se robotti, joka tarjoilee aamupalan ennen kuin siivoaa kodin ja tekee muut kotityöt? Eteläafrikkalaiset robotiikkatyöpajan pitäjät Brenda ja Stuart Windram kääntävät vision päälaelleen. Tärkeintä on oppia rakentamaan robotteja yhdessä.

– Pasi Huttunen, teksti & Antti Schroderus, kuvitus

J

oudut jatkossakin keittämään itse kahvisi”, Scifestiin työpajaa pitämään saapunut Brenda Windram eteläafrikkalaisesta The Lab Ratz – Junior Engineers For Africasta (JEFA) tyrmää kysymyksen, milloin saamme robottipalvelijat koteihin. ”Meidän näkökulmastamme tärkeää ei ole, että robotiikan avulla voidaan vapautua työstä. Olennaista on, että robotiikkatyöpajojen avulla saamme lapset kiinnostumaan tekniikasta ja opettelemaan yhdessä tekemistä ja luovaa ajattelua.

Afrikassa insinööreille on kova kysyntä. Tarkoitus on antaa ihmisille osaamista ja välineitä elämänsä parantamiseen”, hän jatkaa.

JEFA sai alkunsa The Lab Ratz-nimisestä robotiikkakerhosta, joka osallistui legorobottikilpailuun. Legorobottien rakentelusta kerholaiset innostuivat toden teolla ja päättivät, että haluavat myös jakaa oppimaansa. ”Aloimme pitää kursseja huono-osaisille lapsille. Voidaksemme jatkaa sitä, meidän oli sitten aloitettava myös parem-

piosaisille suunnatut maksulliset kurssit, koska meidän piti hankkia legot ja muut kurssimateriaalit”, Stuart Windram kuvailee.

Siitä JEFA lähti paisumaan kuin pullataikina. ”Nyt meillä on eri tiedetapahtumissa sadan lapsen työpajoja. Kuluneiden neljän vuoden aikana työpajoissamme on käynyt yli 15 000 lasta”, Stuart sanoo.

Scifestissä JEFA oli nyt toista kertaa.

Pako ikävien töiden tekemisestä on kautta historian ollut yksi

robotiikkaa eteenpäin sysinyt tekijä. Sana robottikin tulee Tsekin kielen pakkotyötä tarkoittavasta sanasta ”robota”. Jo Aristoteles visioi Politiikassa yhteiskuntaa, jossa orjia ei tarvittaisi, kun koneet ja työkalut voisivat ohjata itseään. Ja takoihan Seppo Ilmarinenkin Kalevalassa itselleen morsiamen hopeasta ja kullasta. Siihen maailmanaikaan hänellä lienee naista hakiessaan ollut tähtäimessä myös ruoan pöytään saaminen ja siisti koti.

Leonardo da Vinci puolestaan suunnitteli mekaanisen ritarin, joka olisi vapauttanut ihmisen raskaista sodan tappotöistä.

Maailman ensimmäisen robotin rakensi Jacques de Vaucanson vuonna 1738. Vaucansonin robotti pystyi soittamaan huilua.

Lisäksi hän rakensi mekaanisen ankan, joka söi jyviä ja ulosti.

Uljas ei saanut selvitettyä, oliko syövä ja kakkiva ankka erityisen merkittävä loikkaus maailmaa parantavan tieteen saralla. Legorobotit sen sijaan näyttävät olevan. ”Näiden robottien avulla opetamme ongelmanratkaisua ja asioiden loppuun asti viemistä”, Brenda kertoo.

Eikä pako työstä ole loppujen lopuksi kaukana JEFA:n toiminnastakaan. On mielekkäämpää opettaa ihminen rakentamaan laite, joka voi tehdä monotonisen raatamisen sen sijaan, että ihminen itse raataisi työssä, jonka laite voi tehdä tehokkaammin.

Kone ei vihaa edes paskaduunia. ”Suurin osa robotiikan sovelluksista on tehty tekemään niitä töitä, joita ihmiset eivät halua tehdä tai eivät kykene tekemään.

Esimerkiksi autoteollisuus on tästä hyvä esimerkki. Autonvalmistuksen prosessissa automaatio on hyvin pitkällä”, Stuart huomauttaa. ”JEFA:n kursseilla käsitellään robotiikan perusteita. NASA:n avaruudessa toimivia robotteja ohjelmoidaan samalla ohjelmointikielellä, jota me käytämme. Opetamme samoja käsitteitä ja konsepteja, joita tarvitaan myöhemmin insinöörikoulutuksessa ja työelämässä.”

26

Uljas 4 | 27. 4. 2010

Kainalo | Hammasharjasta tuhoon

Koneiden päämääränä ihmisen sukupuutto

R

obotiikan, nanoteknologian ja tekoälyn kehitys synnyttää älykkäitä koneita, jotka ottavat ihmiseltä vallan. Todennäköisyys ihmisen nopealle sukupuutolle liikkuu jossain 30–50 prosentin välimaastossa. Näin arvioi joensuulainen internet-aktivisti Jari Fingeroos verkosta löytyvässä raportissaan.

Fingeroosin mukaan Stephen Thalerin kehittämä Creativity Machine Paradigm, oppiva ja itseään kehittävä tietokoneohjelma on merkittävä askel tuhon tiellä.

Thalerin luovuuskoneen ideana on syöttää neuroniverkkoon ideoita, joita hieman häiritään luovemman ratkaisun synnyttämiseksi. Koneessa oleva toinen neuroniverkko arvioi näin syntyviä ideoita ja valitsee parhaiten toimivan ratkaisun.

Luovuuskone on esimerkiksi säveltänyt valtavan määrän musiikkia, etsii uusia

kemiallisia yhdisteitä, etsii terroristien viestejä verkosta ja kehittää tuotteita. Se on kehittänyt esimerkiksi Oral-B CrossAction hammasharjan. ”Creativity Machine on viimeinen avainkomponentti, joka tekee mahdolliseksi synteettisen älykkyyden rakentamisen.

On elintärkeää muistaa, että ajattelevien koneiden lopullinen päämäärä on nolla ihmistä elossa”, Fingeroos toteaa raportissaan. ”Biologisen ihmisen aivoilla ei ole mahdollista arvioida, eikä kartoittaa saati sitten torjua synteettisestä älykkyydestä koituvia riskejä. Eikä ole John Connoria, joka voisi tulla auttamaan.”

Fingeroosin raportti verkossa: http://sites. google.com/site/stopmachinetakeover/suomi

anomalehtien menekki on heikentynyt 1990-luvulta alkaen. Keskeisenä syynä tälle on ollut internet, joka on tuonut uutiset välittömästi luettavaksi eri lähteistä. Kansalaisjournalismilla on mahdollista tavoittaa sama yleisö kuin suurilla mediataloilla. Sisällöstä tulee resursseja, mainontaa ja ammatillista auktoriteettia merkittävämpi asia taisteltaessa lukijoiden sieluista.

Median on voinut vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ilman, että on joutunut vakavasti pelkäämään uskottavuutensa menettämistä, mutta ajat ovat muuttumassa. Vapaa internet mahdollistaa tiedon hankinnan useammista lähteistä, parantaa mahdollisuutta lähdekritiikkiin ja tuo näkö”Toisin kuin toimittajil- enemmän kulmia aiheisiin. la, ei lukijoilla ole intres- Kun Rumba ja siä saada aikaan ”juttua”. Soundi uutisoivat Varg Vikernesin lahjoittavan uuden levynsä tuoton Haitin maanjäristyksen uhreille, oli helppoa tarkistaa asia alkuperäislähteestä ja se paljastuikin pilaksi. Lukijat tekivät ammattitaitoisempaa työtä kuin jutun Rumballe toimittanut Janne Flinkkilä tai saman uutisankan Soundille kirjoittanut Timo Isoaho.

Toisin kuin toimittajilla, ei lukijoilla ole intressiä saada aikaan ”juttua”. Toimittajalla juttujen aikaan saamisesta riippuu elanto, joten hän tarttuu helpommin aiheisiin. Kun kirjoittaessa unohtuu lähdekritiikki, on lopputulos pelkkää roskajournalismia. On mielenkiintoisempaa kirjoittaa Jussi Hallaahon kevytmielisestä mieleni-teki-ampuasitä-homoa-päähän-jutusta kuin siitä, ovatko hänen näkemyksensä Euroopan kohtalosta realistisia vai ei.

Mediakriittiset blogit ovat kasvattaneet suosiotaan. Kansalaisjournalismi voisi syrjäyttää nykymedian. Ihmisten luomissa sähköisissä verkostoissa ”journalistisia tuntosarvia” on paljon enemmän kuin tietotoimistoilla.

Verkossa on paljon tiedollista ulostetta, mutta kritiikkiäkin on enemmän. Luotettavuus kasvaa sen mukaan, mitä vähemmän tehdään asiavirheitä. Liiketoiminnalliset mahdollisuudet eivät ole sen enempää pois suljettuja kuin mitä ne ovat mainostelevisioilla.

Kun mediajätit joutuvat ongelmiin kannattavuutensa kanssa, ne tulevat huutamaan valtiota apuun perusteenaan, että vain siten voidaan säilyttää tiedonvälityksen taso. Se ei pidä paikkaansa.

Aika näyttää olevan ajamassa suurten mediadinosaurusten ohi. Tilalle nousee lukuisia pieniä, joissa ihmiset eivät tuota journalismia päätyönään, mutta tekevät laadukkaampaa ja kriittisempää uutisointia. Negatiivisen vapauden periaate ja orgaaninen talous tuottavat tässäkin asiassa paremman lopputuloksen kuin mikään muu vaihtoehto.

Jarkko Pesonen

Uljas 4 | 27. 4. 2010

27

LET’S BESSERWISSER! – Matti Tapaninen

1

Miksi junantuoman joensuulaisen Simo Hämäläisen dekkari Puolen miljoonan painajainen vuodelta 1973 nimettiin 1980-luvulla Viiden miljoonan painajaiseksi?

1) Hämäläinen äityi lupaamaan kostean kuukauden jälkeen ravintola Wanhassa Jokelassa viisi miljoonaa sille, joka lukee Päätalon tuotannon kahdessa viikossa. Päätalon kustantaja – jonka leipää Hämäläinenkin nautti – kuuli jutun ja heitti rajut kritiikit nimeämällä kirjan uudelleen. X) Loton päävoitto oli muuttunut 1980-luvulla viideksi miljoonaksi. 2) Hämäläisen hojo hojo-karjalainen kollega Turus Heikki oli vittuillut tälle päin naamavärkkiä tienaavansa kirjoillaan 80-luvun loppuun mennessä viisi miljoonaa, kehottaen dekkaristia pysymään puolen miljoonan roposissaan. Hämäläinen päätti kostaa ja vaihtoi nimen muistutukseksi Turuselle, jonka myynti on pysynyt Simpauttajan jälkeen enemmänkin keskinkertaisena verrattuna hänen tuotantoonsa.

2 3

-tiedottaa Joensuun avustajapalaveri pidetään 5. huhtikuuta kello 16 alkaen Uljaan Joensuun toimituksessa (Suvantokatu 6).

Tulevatko yhteisösi tiedotteet myös Uljaalle? Liitä Uljas tiedotuslistallesi (toimitus@uljas.net).

Onko sinulla loistava blogi-idea? Nyt voit tulla Uljaaksi bloggaajaksi. Kysy lisää meiltä.

Novellikilpailu:

Rakkaus luonnossa

U

Voittajanovelli julkaistaan 21. toukokuuta ilmestyvässä kevään viimeisessä Uljaassa. Uljas varaa oikeuden myös julkaista osallistujien novelleja verkkosivuillaan tai luovuttaa niitä julkaistavaksi Ilosaarirockin verkkosivuilla.

ljas järjestää yhteistyössä Joensuun popmuusikot ry:n kanssa kirjoituskilpailun. Kevään ollessa jo pitkällä ja kesän kolkutellessa ovella on aiheena ”Rakkaus luonnossa”. Annetun aiheen saa käsittää kirjaimellisesti tai antaa mielikuvituksen lentää.

Tekstin tulee olla mahdollisimman lähelle 3000 merkkiä (myös välilyönnit) pitkä. Satakunta merkkiä suuntaan tai toiseen ei hetkauta, mutta selvästi liian pitkät tai lyhyet tekstit jätämme huomiotta.

Kenen persiistä Wayne Gretzky oli turhankin kiinnostunut, mutta ilman, että asiaan liittyy brokebackmountain-tyylistä aunusrakkautta: ”Tiedän täsmälleen kuinka haluan lopettaa. Haluan viimeisen otteluni olevan tasan, kun peliaikaa on jäljellä kymmenen sekuntia ja auttaa sitten voittamaan antamalla maalisyötön. Mieluiten kiekko saisi pompata maaliin ___ __________ takapuolesta, mutta en ole turhantarkka”?

Lähetä tekstisi 14.5.2010 mennessä sähköpostitse liitetiedostona (.rtf-tiedostona) Uljaalle osoitteeseen toimitus@uljas.net.

1) Mats Sundinin. X) Jari Kurrin. 2) Esa Tikkasen.

Mikä Yhdysvaltain historian tapahtuma kesti 33 tuntia ja 29,5 minuuttia vuonna 1927?

1

Varusta viestin osoitekenttä merkinnällä NOVELLIKILPAILU ja kerro meille yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, sähköposti). Palkintona on Ilosaarirock-lippu sinulle ja kaverillesi. Lisäksi osallistujien kesken arvotaan yllätyspalkinto.

Novellien parhaimmiston valitsee raati, jonka muodostavat Uljaan toimitus, Joensuun Popmuusikot ry:n tuottaja Katri Kilpiä sekä kirjallisuuden lehtori Elina Arminen Itä-Suomen yliopiston filosofisesta tiedekunnasta.

Minkä yksikön myöhempien aikojen sotasankari Adolf Ehrnrooth lakkautti 18. helmikuuta 1945, toimiessaan Uudenmaan Rakuunarykmentin komentajana? Mitä sen henkilöstölle tapahtui tämän jälkeen?

Nimi

Lähetä tekstisi 14.5.2010 mennessä sähköpostitse liitetiedostona (.rtf-tiedostona) Uljaalle osoitteeseen toimitus@ uljas.net.

Tiesitkö, että voit suorittaa myös siviilipalveluksesi Uljaassa?

Kysy lisää sähköpostitse, puhelimitse tai tule käymään.

1) Samaisen Rakuunarykmentin, joka muutettiin Panssariprikaatiksi. Sen hevoset jalkautettiin ja luovutettiin Jalostajalle meetwurstin raakaaineeksi. X) Kyseessä oli Viestikyyhkyskeskus, jonka ”henkilöstö” eli kyyhkyset syötettiin Sotasairaala 1:n potilaille. 2) Rakuunarykmentin huoltokomppanian sikalan, jonka possut teurastettiin suu- ja sorkkatautitartunnan vuoksi.

Mainoksia

Mielikuvitustasi ei rajoiteta, mutta pituuden määrittelemme valmiiksi. Tekstin tulee olla mahdollisimman lähelle 3000 merkkiä (myös välilyönnit) pitkä. Satakunta merkkiä suuntaan tai toiseen ei meitä hetkauta, mutta selvästi liian pitkät tai lyhyet tekstit jätämme huomiotta.

Avustajapalaveri pidetään myös Savonlinnassa lähiaikoina.

Seuraa tiedotusta Uljaan verkossa.

1) Velj´mies-patsas. X) Puijon torni. 2) Minna Canthin patsas.

1) Amelia Earhartin yksinlento Tyynenmeren yli. X) Richard Byrdin lento New Yorkista Pohjoisnavalle ja takaisin. 2) Charles Lindberghin yksinlento yli Atlantin.en valtuuskunta vieraili Venättällä Brežnevin punikkijengin kutsumana.

Uljas järjestää yhteistyössä Joensuun popmuusikot ry: n kanssa kirjoituskilpailun. Kevään ollessa jo pitkällä ja kesän kolkutellessa ovella on aiheena ”Rakkaus luonnossa”. Annetun aiheen saa käsittää kirjaimellisesti tai antaa mielikuvituksensa lentää vaikka mihin saakka. Pääasia on, että päätät kirjoittaa tulevan novellikirjallisuuden helmen, koska tiedämme, että pystyt siihen.

Kuopion avustajapalaveri pidetään 4. huhtikuuta kello 16 alkaen Lukemalla (Yliopistonranta 3).

Mikä ilmestyi Kuopion katukuvaan vuonna 1959? Sellainen, jonka kustansi Kuopion Yksityisyrittäjät ja jonka suunnitteli Heikki Konttinen.

Sellainen, joka oli yrittäjien lahja 175-vuotiaalle kaupungille. Sellainen, jonka tarkoituksena oli nostaa Kuopion profiilia ja savolaisuutta. Ja sellaista siitä tulikin: kuopiolaisuuden keskeinen symboli ja turistien yleinen pällistelykohde – ainakin postikorteissa.

4 5

Novellikilpailu: Rakkaus luonnossa

Mainoksia

2 3 4 5

Varusta viestin osoitekenttä merkinnällä NOVELLIKILPAILU ja kerro meille yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, sähköposti). Palkintona on Ilosaarirock-lippu sinulle ja kaverillesi. Lisäksi osallistujien kesken arvotaan yllätyspalkinto.

Novellien parhaimmiston valitsee raati, jonka muodostavat Uljaan toimitus, Joensuun Popmuusikot ry:n tuottaja Katri Kilpiä sekä kirjallisuuden lehtori Elina Arminen.

Voittajanovelli julkaistaan 21. toukokuuta ilmestyvässä kevään viimeisessä Uljaassa. Uljas varaa oikeuden myös julkaista osallistujien novelleja verkkosivuillaan tai luovuttaa niitä julkaistavaksi Ilosaarirockin verkkosivuilla.

Oikeat vastakset seuraavalla sivulla.

28

Uljas 4 | 27. 4. 2010

Let’s Besserwisser visailun oikea rivi: X1X22. Onnea voittajille!

Uljas 4 | 27. 4. 2010

29

Mainoksia

30

Uljas 4 | 27. 4. 2010

Mainoksia

Uljas 4 | 27. 4. 2010

31

Mainoksia

32