Harjoitteluopas AO-harjoittelu 2017-2018 by Turun normaalikoulu

OHJATTU HARJOITTELU 2017-2018 Turun normaalikoulu

Sisällys

TERVETULOA NORSSIIN! ............................................................................................................................................. 3 NORSSIN TOIMINTA-AJATUS ................................................................................................................................................ 3 NORSSIN HENKILÖKUNTA ..................................................................................................................................................... 3 LUKUVUODEN 2017–2018 TYÖ- JA LOMAPÄIVÄT ......................................................................................................... 6 NORSSIN TILAT JA VARUSTEET.............................................................................................................................................. 8 NORSSI OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ ......................................................................................................................................... 10 PERUSOPETUS..................................................................................................................................................................... 10 TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE ...................................................................................................................... 11 OHJEITA PERUSOPETUKSEN VÄLITUNTIVALVONTAAN ....................................................................................................... 12 LUKIO .................................................................................................................................................................................. 13 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO SEKÄ OPISKELUN TUKI ............................................................................................. 14 OPETUSHARJOITTELIJANA NORMAALIKOULUSSA ....................................................................................................... 14 OPETUSHARJOITTELUN OHJAUKSESTA ............................................................................................................................... 16 AINEENOPETTAJAHARJOITTELU 2017–2018 ............................................................................................................... 17 SYYSLUKUKAUSI 2017 ......................................................................................................................................................... 18 KEVÄTLUKUKAUSI 2018 ...................................................................................................................................................... 22 AINEENOPETTAJAKSI JA LUOKAOPETTAJAKSI OPISKELEVIEN YHTEISTYÖ (AO-LO) ............................................................. 26 KOULUHARJOITTELU ........................................................................................................................................................... 28 HARJOITTELUPALAUTE ....................................................................................................................................................... 28 OPETUSHARJOITTELUN SISÄLTÖJEN KUVAUS .................................................................................................................... 29 HYVÄ TIETÄÄ ....................................................................................................................................................................... 29

TERVETULOA NORSSIIN! Turun normaalikoulu on Turun yliopiston harjoittelukoulu, jossa työskentelee päivittäin noin 1 500 eriikäistä oppilasta, opiskelijaa, opettajaa ja muun henkilökunnan jäsentä. Perusopetuksen luokilla 1-9 on noin 820 oppilasta. Lukiossa opiskelee noin 300 opiskelijaa. Tämän lisäksi vuosittain koululla harjoittelee opettajankoulutukseen liittyen lähes 170 aineenopettajaharjoittelijaa ja kolme kertaa 100 luokanopettajaharjoittelijaa. Opettajia ja muuta henkilökuntaa koululla on 140 henkilöä. Koulumme vahvuutena on aito kansainvälisyys. Koulussamme puhutaan noin neljääkymmentä eri kotikieltä ja noudatamme kotimaisen opetussuunnitelman lisäksi IB-organisaation kansainvälisiä opetussuunnitelmia. Koulumme osana toimii myös Turun kansainvälinen koulu, jossa oppilaita on noin 280. Koulun opetuskielet ovat englanti ja suomi. Norssi toivottaa uudet opiskelijat lämpimästi tervetulleiksi harjoittelemaan opettajan työtä. Kouluna tarjoamme monipuolisen harjoitteluympäristön, jossa on mahdollista tutustua nykyaikaisen koulun tavoitteisiin ja haasteisiin osaavien ohjaajien avustuksella. Tarttukaa rohkeasti erilaisiin mahdollisuuksiin ja kehittäkää jokainen omaa opettajuuttanne ohjatun harjoittelun aikana. Tehdään yhdessä parhaamme!

NORSSIN TOIMINTA-AJATUS Turun normaalikoulu on perusasteen ja lukion käsittävä Turun yliopiston harjoittelukoulu. Koulun tavoitteena on tukea oppilaita ja opettajiksi opiskelevia kasvamaan yksilöiksi, jotka selviävät muuttuvan yhteiskunnan vaatimuksista ja haasteista. Tämä otetaan huomioon eri oppiaineiden sisältöjen, opetuksen ja ohjauksen johdonmukaisuutena perusopetuksesta lukioon.

NORSSIN HENKILÖKUNTA Turun normaalikoulu, Annikanpolku 9, 20610 Turku Puhelin: 02-333 51 Rehtoreiden sähköposti: norssi@tnk.utu.fi Kotisivu: http://www.tnk.utu.fi

REHTORIT JA VARAREHTORIT Johtava rehtori Veli-Matti Hakanen: Perusopetuksen rehtori Satu Kekki: Perusopetuksen (luokat 1-6) vararehtori Mirjam Virtanen:

040-500 4988 050-357 8848 046-922 4778

Perusopetuksen (luokat 7-9) vararehtori Tarja Ruohonen: Lukion rehtori Marjut Kleemola: Lukion vararehtori Jannika Sarimo: Turun kansainvälisen koulun rehtori Vesa Valkila:

040-715 8650 040-554 0645 050-406 4262 0400-523 093

OPETUSHARJOITTELUN KOORDINAATTORIT Anu Waltari-Grundström (aineenopettajakoulutus, aikuispedagogiikka): 050-351 3135 Katrina Vartiainen (aineenopettajakoulutus): 0400- 831 009

OPETTAJAT JA OHJAAJAT AINERYHMITTÄIN lo= luokanohjaaja (perusopetus), ro = ryhmänohjaaja (lukio) Äidinkieli ja kirjallisuus Sara Eeva (ro 3ab3), yk, lu Elias Heikkonen (ro 2IBkv) ravustaja Rauni Kaskenviita Katariina Keskitalo Maria Korpela Beata Lafond Susanna Nera (lo 8c), yk, lu, ravustaja Tarja Ruohonen (Maria Grönholm 1.9. - 22.12.2017) Kirsi Salokangas, yk, lu

Englanti Broholm Maria (lo 7c) ravustaja Casagrande Leena Hall Steven Kaustio Irmeli Lintunen Pia Rauhala Elina (ro L1IBkv) Viljamaa Heidi (lo 8b) Salminen Jenna (ro L1IB) Sarimo Jannika,lu, IB-koordinaattori Toivola Marja (ro L3IBkv)

Biologia, maantiede Mervi Hiilovaara-Teijo (lo 8d) Viveca Himberg-Rintanen (lo 9e), ravustaja Kristiina Mutkala Katri Sarlund Sini Ilvonen, ravustaja

Historia, yhteiskuntaoppi Markus Järvinen (ro 2AB1) Juha Kurola (luokanohjaaja 4a) Minna Viiniemi (lo 8ckv) Juha Vänttinen (ro 1AB3) ravustaja Anu Waltari-Grunström (ro 3AB2)

Matemaattiset aineet Eevastiina Haavisto (ro 3IB) Mari Hanski Terhi Hovi, ravustaja Aki Järvinen (lo 9c) Päivi Karhu (lo 7d) Reima Laine (ro 2AB3) Pekka Parkkinen, ravustaja Riitta Rajala (ro 2IB) Ville Simell (lo 7a) Riikka Teirola (ro 1AB2) Marianna Vanhatalo

Uskonto, psykologia, filosofia Jaana Hyvärinen, ravustaja Abdisalam Ismail Pekka Karjalainen Johanna Raevuori Ranska Pia Lintunen Heidi Viljamaa (lo 8b), ravustaja Espanja Hanna Kankare

Ruotsi Mikaela Friis (ro 2AB2) Ulla Kamila Anne Osmo Marjo Talvi, ravustaja (Maiju Lehtinen) (Pauliina Lapinniemi)

Saksa Pauliina Lapinniemi (lo 9d), ravustaja Katrina Vartiainen (ro 3AB1) ao-harjoittelun koordinaattori

Terveystieto Kristiina Mutkala (kaikki 7. luokat) Mari Eroma Pekka Karjalainen Minna Viiniemi (kv-ryhmät) Merituuli Kallio Sini Ilvonen ( lukio) Mervi Hiilovaara-Teijo Musiikki/kuvataide Tomi Oravala (mu a-a) Minja Koskela (mu yk ja lukio) Hanna Lehtilä (ku yk ja lukio)

Liikunta Mari Eroma Klaus Sellman

Erityisopetus Nina Högerman (ak) Anitta Juhala-Jolkkonen (ak) Annele Laaksonen (ak) Pekka Lamberg (yk) Heli Martinmäki (yk) Eija Vares-Salonen (kv) Jaana Hyvärinen (lukio)

Omankielenopettajat Abdisalam Ismail, somali Samran Khezri, kurdi Daut Gerxhalija, albania

Koulunkäynnin ohjaajat Janne Harju (yk) Susanna Hirvonen Ayavwikrire (ak+kv 1-6) Marta Mäki (kv) Helen Sedighi (ak) Benita Wirth (ak)

MUU HENKILÖKUNTA Koulupsykologi Petri Tiitta 040 518 1955 Koulukuraattori Jatta Auremaa 050 592 4685 Osastosihteeri Eija Koskela (lukio)

Opinto-ohjaus Merituuli Kallio (yk) Samuli Lindvall (yk) Jukka Valtanen (lukio; ro 3AB4)

Kotitalous Noora Näsänen (lo 8a) Merituuli Kallio Käsityö, tekninen ja tekstiilityö Saara Kumpulainen (käsityö ak ja teks. yk) Anne Tiikkala (käsityö ak) Pasi Nurmi (käsityö. ak) Pessi Salmela (tekn. yk)

Venäjä äidinkielenä Viktoria Vedru Kouluterveydenhoito Terveydenhoitaja Susan Suomi 040 192 4351 Ala-asteen 1.-6. lk oppilaat sekä yläasteen 7-9 c, d ja e -luokan oppilaat. Terveydenhoitaja Vilma Alcenius Yläaste 7-9 a, b, lukio ja kansainvälinen koulu

Toimistosihteeri, perusop. kanslia Satu RauhalaZerkout Toimistosihteeri, perusop. kanslia Kati Eteläkoski Tekniset palvelut 043 822 0178 Siistijöihin yhteys teknisten palveluiden kautta 5

LUKUVUODEN 2017–2018 TYÖ- JA LOMAPÄIVÄT Syyslukukausi: to 10.8.2017- pe 22.12.2017 syysloma ma-pe 16.10.–22.10.2017 Kevätlukukausi: ma 8.1.2018 - la 2.6.2018 talviloma ma-pe 19.2. – 25.2.2018 Yhteensä 190 työpäivää. PERUSOPETUKSEN LUOKKIEN 7-9 JA LUKION JAKSOT 1.

10.8.2017 – 2.10.2017

26.9.–2.10.2017

3.10.2017–29.11.2017

23.11.–29.11.2017

30.11.2017–5.2.2018

30.1.–5.2.2018

6.2.2018–6.4.2018

29.3.–6.4.2018

9.4.2018–2.6.2018

28.5.–1.6.2018

Lukion koeviikko hakee muotoaan uusien arviointitapojen myötä. Koepäivänä opiskelijoilla ei välttämättä ole varsinaisia oppitunteja, mutta eri aineet voivat järjestää valmistelu- tai palautetunteja. Kysy lisää omalta ohjaajaltasi! UUSINTAKOKEET (Normaalikoulun auditoriossa) 24.10.2017 klo 17.00 19.12.2017 klo 17.00 27.2.2018 klo 17.00 24.4.2018 klo 17.00 19.6.2018 klo 10.00 PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA Perusopetus luokat 7-9 1. tunti klo 8.25–9.45 2. tunti klo 10.00–11.15 3. tunti klo 11.20–11.45 (25 minuuttia) + 12.15- 13.05 (50 minuuttia) TAI klo 11.30–12.15 (45 minuuttia) + 12.45–13.15 (30 minuuttia) 4. tunti klo 13.20–14.35 5. tunti klo 14.40–15.55

Välitunnit perusopetuksen luokilla 7-9 klo 9.45–10.00 (15 min) klo 11.15–11.20 (5 min), jolloin ruokailu klo 11.45–12.15 TAI klo 11.15–11.30 (15 min), jolloin ruokailu 12.15–12.45 klo 13.05–13.30 (15–25 min, kaikki yläkoulun oppilaat menevät ulos) klo14.45 alkavalle tunnille oppilaat menevät suoraan Lukio 1. 2. 3. 4. 5.

tunti tunti tunti tunti tunti

08.25 - 09.45 10.00 - 11.15 11.30 - 12.45 13.15 - 14.30 14:45 - 16.00

Perusopetus luokat 1-6 (Alakoulussa joustava ruoka-aika, varmista tunnin alku opettajalta) 1. tunti 2. tunti 3. tunti 4. tunti 5. tunti 6. tunti 7. tunti

08.15 - 09.05 09.15 - 10.00 10.15 - 11.00 11.40 - 12.25 12.35 - 13.20 13.30 - 14.15 14.30 - 15.15

NORSSIN TILAT JA VARUSTEET ULKO-OVET Ulko-ovet ovat lukossa. Sisään ulko-ovista pääsee kopioläpyskällä tai opiskelijakortilla. Tekninen tuki Norssilla tulee antamaan aineenopettajaharjoittelijoille avaimet koulun luokkahuoneiden oviin opetusharjoittelun ajaksi. Avainta noudettaessa teknisestä tuesta on esitettävä kuvallinen opiskelijakortti tai henkilötodistus. HUOMIOI 1) Jos avain katoaa, tulee asiasta ilmoittaa välittömästi tekniseen tukeen, jotta avain voidaan kuolettaa. Avaimen kadottamisesta lähetetään aineenopettajaharjoittelijalle 200 euron lasku, joka kattaa materiaaliin ja käsittelyyn (työvoima) liittyvät kulut. 2) Jos harjoittelija ei palauta avainta opetusharjoittelun päätyttyä, hänelle lähetetään 200 euron lasku, joka kattaa materiaaliin ja käsittelyyn (työvoima) liittyvät kulut. Avain käydään hakemassa teknisen tuen palvelupisteestä (D-aula) vastaan. Avain palautetaan harjoitteluvuoden päätteeksi. Avainta tulee säilyttää huolellisesti eikä sitä tule antaa kolmannelle osapuolelle. TULOSTAMINEN/MONISTAMINEN Opetusharjoittelijoiden tilassa B3101 on kaksi kopiokonetta, jotka toimivat samalla tulostimina. LUOKAT Luokkien ovet pidetään lukittuina perusopetuksen tiloissa. Lukion tiloissa (3. kerros) luokkatilan ovet voivat olla auki, lukiolaisilla on oikeus käyttää tiloja opiskeluun, niiden ollessa vapaana. Opettaja päästää oppilaat ja opiskelijat luokkiin tunnin alussa. Yläkoulussa ulkovaatteet, pipot ja lippikset riisutaan ja jätetään lokeroon, ulkokengät jäävät luokkatilan ulkopuolelle. Kännykkää ei käytetä oppitunnilla, vaan sen paikka on lokerossa. Huomaa, että lukiolaisilla on hieman eri sääntöjä näiden asioiden kanssa. Luokan käyttäjä huolehtii, että taulu tulee pyyhityksi ja tila jää siistiksi. Käytetyt opetusmateriaalit palautetaan tunnin jälkeen omille paikoilleen.

OPISKELIJOIDEN HUONE Opiskelijoiden tila sijaitsee norssin kolmannessa kerroksessa (B3101). Huone toimii kaikkien opettajaksi opiskelevien oleskelu- ja opiskelutilana. Tilojen viihtyisyyttä lisää yhteisvastuullinen tavaroista ja paikoista huolehtiminen - esimerkiksi kahvikuppien tiskaaminen ei kuulu siistijöiden tehtäviin. Illalla viimeinen tilasta lähtijä huolehtii siitä, kahvinkeitin sammutetaan ja ovi tulee kiinni.

KOULURAVINTOLA Opiskelijoilla on mahdollisuus ateriointiin kouluravintola Arkeassa, joka kuuluvat korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen piiriin. Ruokalipun voi ostaa ennen ruokailua vieressä olevasta kahvilasta. Opiskelijan on ruokalippua ostaessaan esitettävä voimassaoleva opiskelijakortti tai muu vastaava todistus opiskeluoikeudestaan. Kelan tarkastajien antamien ohjeiden mukaisesti opiskelijakortti on valvonnan takia pidettävä koko ruokailun ajan tarjottimella esillä. TEKNISET PALVELUT Palvelupiste sijaitsee D-siivessä, ensimmäisessä kerroksessa. Palvelupisteissä opiskelijoita palvellaan avain-, monistus-, atk- ja muissa asioissa. Palvelupisteet ovat avoinna koulupäivinä klo 8:00 – 15:30. Tekniset palvelut tavoittaa myös puhelimella 043 822 0178. TIEDOTUS JA VIESTINTÄ Tärkein koulun sisäisen ja ulkoisen viestinnän välineistä on koulun kotisivut. Sivujen osoite on http://www.tnk.utu.fi. Harjoittelun alkaessa aineryhmät laativat opiskelijoistaan sähköisen postituslistan. PYSÄKÖINTI Varissuolla on voimassa aluepysäköintikielto eli pysäköinti on kielletty muualla kuin pysäköintiin erikseen osoitetuilla alueilla. Suosittelemme julkisten liikennevälineiden tai polkupyörän käyttöä. TUPAKOINTI Tupakointi on lain mukaan kielletty koulun sisätiloissa, piha-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä.

”Jotkut oppivat lukemalla, toiset oppivat muiden virheistä, mutta muutamien täytyy itse päästä pissaamaan sähköpaimenen lankaan.” — Tom Lundberg

NORSSI OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Pidämme avointa ja yhteisöllisyyttä korostavaa oppimisympäristöä tärkeänä. Pyrimme kaikessa toiminnassamme eri-ikäisten nuorten sekä nuorten ja aikuisten väliseen luontevaan ja välittävään käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen. Koska Norssi on myös opettajaksi opiskelevien harjoittelukoulu, huomioimme opiskelijat työtään harjoittelevina opettajina. Käyttäytymis- ja toimintaohjeissa opettajaksi opiskelevat rinnastetaan opettajiin.

PERUSOPETUS Perusopetus tarkoittaa Norssissa toiminnallisesti yhtenäistä koulua, jolla on yhteinen arvopohja ja toimintakulttuuri sekä yhteinen tapahtuma- ja juhlakulttuuri. Perusopetus toteuttaa yhtenäistä opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelman yleiset ja ainekohtaiset osiot on tehty luokan- ja aineenopettajien yhteistyönä. Tavoite on, että oppilaalle rakentuu ehjä opetuskokonaisuus ja että opettajat ovat tietoisia siitä, mitä opetusta milläkin luokka-tasolla annetaan ja millaisia opetusmenetelmiä käytetään. Yhteisten opettajien käyttö on tavallista. Luokanopettaja voi toimia aineenopettajana 7-9 luokilla ja aineenopettajat opettavat myös 3-6 luokilla. Opettajien joustava käyttö tukee opetuksen tavoitteisiin pääsemistä, yhteisöllisyyttä sekä antaa opettajille mahdollisuuden monipuolistaa työtään. Näin opiskelijat saavat mallin luokanopettajien ja aineenopettajien yhteistyöstä. Tavoitteena on, että tulevat opettajat ymmärtävät yhtenäisen perusopetuksen mahdollisuutena ja haasteena. Perusopetuksen valitsemat strategisten tavoitteiden painotukset lukuvuonna 2017–2018 ovat: • Yhteisötaidot • Hyvinvointitaidot • Vastuuseen kasvattaminen • Oppimisen henkilökohtaistaminen

LUOKAT 7–9 Perusopetuksen luokilla 7–9 on oppilaita yhteensä noin 310, ja oppilaita on ryhmissä noin 20. Scienceluokan lisäksi erikoisluokkia ovat englannin kieliluokat. Luokat 7–9 opiskelevat jaksotetun ja kurssitetun opetussuunnitelman mukaan.

TURUN KANSAINVÄLINEN KOULU, TURKU INTERNATIONAL SCHOOL (TIS) Kansainvälinen koulu noudattaa suomalaista opetussuunnitelmaa. Koulun oppilaat ovat suurimmaksi osaksi ulkomaalaisia tai Suomeen palanneiden perheiden lapsia. Opetuskieli on englanti. Harjoittelua voi suorittaa myös kansainvälisen koulun luokilla.

TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE Tavoitteena on turvallinen, viihtyisä ja kannustava oppimisympäristö. Tavoitteen toteutuminen vaatii kaikilta yhdessä sovittujen periaatteiden noudattamista. Nämä periaatteet rakentuvat koulun arvoille ja ovat norssihengen mukaisia. NORSSILAISINA o käyttäydymme hyvin toisiamme kohtaan o arvostamme omaa ja toistemme työtä o pidämme huolta ympäristöstämme OPPITUNNIT JA LUOKKATYÖSKENTELY Luokassa työskennellään opettajan johdolla. Tavoitteena on kehittää opiskelumyönteinen ilmapiiri jokaiseen luokkaan ja opiskeluryhmään sekä huomioida oppilaiden erilaisuus ryhmässä. Tulemalla ajoissa tunnille mahdollistat sen, että opiskelu pääsee alkamaan ajallaan. Ole mukana luomassa hyvää opiskeluilmapiiriä, älä häiritse omaa tai toisten työntekoa. Huolehdi siitä, että luokkatila jää siistiksi seuraavaa opiskeluryhmää varten. PÄIVÄNAVAUS Päivä alkaa lyhyellä luokkakohtaisella päivänavauksella, joka voi käsitellä esim. ajankohtaisia asioita, taidetta tai opettajan omaa erityisosaamista. KOULUMATKAT Noudata koulumatkoilla liikennesääntöjä. Ole aina liikenteessä rauhallinen ja toiset huomioiva. Pyörät ja mopot laitetaan niille varatuille paikoille koulun pihalla. Muista lukita kulkuneuvosi. RUOKAILU Ruokailussa on hyvä muistaa, että ruokasali on yhteinen perusopetuksen oppilaiden ja lukion opiskelijoiden kanssa. Ruokailuun tullaan oppitunnin päätyttyä ja jokainen jonottaa oman ruokavalionsa mukaisessa linjastossa. Jokainen huolehtii siitä, että ruokailutila jää siistiksi seuraavia ruokailijoita varten. Ruokailtaessa ei pidetä päällysvaatteita eikä lakkia. 11

Opetusharjoittelijana toimit esimerkkinä nuoremmille ruokailijoille. KOULUN JUHLAT JA TAPAHTUMAT Juhlissa ei käytetä päällysvaatteita eikä lakkia. Juhlissa on usein hyvin eri-ikäisiä esiintyjiä, jotka huomioimme tukien, kannustaen ja kiitäen. ONGELMATILANTEIDEN SELVITTÄMINEN Pyrimme toiminnassamme ratkaisukeskeisyyteen ja vastuun kasvattamiseen. Ongelmien ilmaantuessa haemme tilanteeseen sopivaa ratkaisumallia ja pyrimme siihen, että kaikki osapuolet ymmärtävät, hyväksyvät ja sitoutuvat päädyttyyn ratkaisuun.

OPPILAAN SÄÄNNÖT – MINÄ NORSSILAINEN 1. Tehtävänäni koulussa on oppia tietoja, taitoja ja yhteistoimintaa muiden kanssa. 2. Saavun ajoissa oppitunnille tarvittavat välineet mukanani. 3. En käytä ulkovaatteita luokassa, enkä ruokalassa. 4. Annan työrauhan kaikille. 5. Kuuntelen sitä, jolla on puheenvuoro. 6. Puhun asiallisesti kaikille. 7. Noudatan koulun aikuisten antamia ohjeita. 8. Teen yhteistyötä kaikkien kanssa. 9. En kiusaa ja puutun näkemääni kiusaamiseen. 10. Pidän kännykkäni äänettömänä laukussani koko koulupäivän (alakoulu)/ oppitunnin (yläkoulu) ajan, ellei opettaja toisin määrää. 11. Huolehdin iPadistäni ohjeiden mukaisesti ja käytän iPadia oppitunnilla opettajan antamien ohjeiden mukaisesti. 12. Pysyn koulun alueella koulupäivän aikana. 13. Huolehdin koulun ja sen ympäristön siisteydestä.

OHJEITA PERUSOPETUKSEN VÄLITUNTIVALVONTAAN Valvova opettaja on läsnä aikuisena nuorten keskuudessa. Pihavalvojat pitävät huolta erityisesti oppilaiden turvallisuudesta ja koulutilojen viihtyisyydestä ja järjestyksestä. Ruokailuvalvoja valvoo ruokailutilojen viihtyisyyttä, siisteyttä, erityisesti astioiden palautusta, ja hygieniaa ja muistuttaa tarvittaessa hyvistä käytöstavoista. Hän ei itse ruokaile valvontavuorollaan.

1) Ulkovälituntialueena on A ja C-pihat. 2) Ulkovaatteet jätetään lokeroon. 3) Kun tunti päättyy, opettaja huolehtii, että luokkatila jää siistiksi. 12

4) Isojen pallojen potkiminen ja heittely sekä lumipallojen heittäminen pihalla on kiellettyä. 5) Ala- ja yläkoulun oppilaat noudattavat valvovan opettajan ohjeita, oli tämä sitten ala- tai yläkoulun opettaja. 6) Ruokailuun kuljetaan keskiportaita käyttäen. 7) Polkupyörät ja mopot jätetään niille osoitetuille alueille. Alueelle ei ole lupa jäädä oleilemaan.

LUKIO Lukiossa on opiskelijoita yhteensä noin 300. Opiskelijat tulevat Turun kaupungin alueelta ja lähikunnista sekä IB-linjalle koko maakunnan alueelta. Uusia opiskelijoita otetaan vuosittain 85–90. Lukiossa kiinnitetään erityistä huomiota tieto-ja viestintätekniikan käyttöön osana opetus- ja oppimisprosessia. Lukiolaisilla on käytössään henkilökohtaiset kannettavat. Osa opinnoista voidaan suorittaa myös verkossa. Opiskelijat käyttävät erilaisia sovelluksia opinnoissaan, joista esimerkkeinä ovat Moodle, Kyvyt.fi, Edmodo, GoogleDrive ja Wikispaces sekä eOppi-kirjat.

IB-LINJA Lukiossa toimii myös englanninkielinen IB-linja. Opiskelijat valitaan linjalle koulutodistuksen ja pääsykokeen perusteella. IB-luokat opiskelevat ensimmäisenä vuonna pääsääntöisesti suomalaisen opetussuunnitelman mukaisia kursseja englanniksi. Vahvan englannin kielen osaamisen ohella valmistava vuosi tähtää varsinaisella IB:llä tarvittavien opiskelutaitojen kehittymiseen sekä

yleissivistävien opintojen laajentamiseen. kansainvälisen koulun lukiolaista.

IB-linjalaisten mukana opiskelee lisäksi 50 Turun

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO SEKÄ OPISKELUN TUKI Oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä. Oppimisen esteiden ja kasvuun liittyvien ongelmien tunnistaminen mahdollistaa oppilaan ja opiskelijan tarvitseman varhaisen tuen ja ehkäisee syrjäytymistä. Oppilas- ja opiskelijahuolto tarjoaa sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Turun normaalikoulussa oppilasja opiskelijahuoltohenkilöstöön kuuluvat rehtorit, erityisopettajat, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi sekä yksittäisen oppilaan tai opiskelijan asioissa huoltajat ja mahdollisesti oppilas tai lukiolainen itse. Oppilas- ja opiskelijahuollon toiminnassa on kiinteästi mukana luokan- ja aineenopettajat, omakieliset opettajat sekä tarvittaessa muu koulun henkilökunta. Tarkempia tietoja oppilasja opiskelijahuollosta löytyy Normaalikoulun sivuilta sekä lukion opintooppaasta.

OPETUSHARJOITTELIJANA NORMAALIKOULUSSA TUNNIN HAVAINNOINTI Tuntia havainnoitaessa: – Saavu ajoissa tunnille ja seuraa aina kokonainen oppitunti. Ohjaava opettaja voi antaa tuntia seuraaville jonkin tarkkailutehtävän tunnin alussa. – Keskity tuntiin ja tarkkaile oppilaiden työskentelyä tunnin eri vaiheissa unohtaen muiden kuulijoiden kanssa seurustelu, omien tuntisuunnitelmien tekeminen ja muu vastaava. – Osallistu harjoitteluvaiheessa tunnin pitoon apuopettajana. – Valmistaudu palautteen antamiseen harjoitustunnista. – Mieti etukäteen, miten olisit itse menetellyt tunnilla? – Pohdi myös, mitä kasvatustieteellistä teoriaa tai oppia tunnilla mahdollisesti käytettiin? HARJOITUSTUNTI Valmistautuminen tunnin pitoon: – Tutustu opetusryhmään etukäteen seuraamalla sen opetusta. – Esittele tunti- tai jaksosuunnitelmansa ohjaajalle erikseen sovittavalla tavalla.

– Ota ennalta selvää esim. istumajärjestyksestä sekä huolehdi tunnilla tarvittavien laitteiden ja välineiden varaamisesta sekä varmista niiden toimivuus. Harjoitustunnilla: – Saavu ajoissa tunnille. – Kirjaa poissaolijat ja myöhästyjät. – Vastaa opettajana tunnin sujumisesta. – Pyri työllistämään oppilaat koko tunnin ajaksi. – Seuraa oppilaiden työskentelyä auttaen ja puuttuen siihen tarvittaessa. – Puutu häiriökäyttäytymiseen. – Pukeudu asiallisesti. – Varaa ajan tunnin päättämiseen (kotitehtävät, siivous). – Päästä oppilaat ajoissa välitunnille. Jos sairauden johdosta olet estynyt pitämästä sovittua tuntia, ilmoita asiasta mahdollisimman pian ohjaajalle. TYÖSKENTELY OPPIJOIDEN KANSSA Ensivaikutelma on merkityksellinen.

– Huomioi oppijat yksilöinä, luo jokaiseen katsekontakti. Muista, että oppija voi olla arka itsestään.

– Puhuttele oppijaa hänen etunimellään. – Huumori sopivassa muodossa ja paikassa on käyttökelpoinen väline. – Ole ystävällinen, mutta älä hyväksy oppijan röyhkeää käyttäytymistä. – Ole otteissasi johdon- ja oikeudenmukainen sekä tarpeen vaatiessa tiukka. – Mahdollisuuksiesi mukaan keskustele oppijoiden kanssa ja kysele heidän mielipiteitään. – Huomioi luokassa olevat vieraskieliset oppijat. Varmista, että he ovat ymmärtäneet puheesi.

OPPIJOIDEN SUHTAUTUMINEN OPISKELIJOIHIN Perusopetuksen oppilaat ja opiskelijat suhtautuvat opetusharjoittelijoihin samalla tavalla kuin koulun opettajiin. Jos oppilaiden tai opiskelijoiden käyttäytymisessä on tässä suhteessa jotakin korjattavaa, on ohjaaja velvollinen puuttumaan tilanteeseen. Opetusharjoittelun aikana pääset pakollisten luentojen sekä yhdessä ohjaavien opettajien kanssa ratkomaan, mitä pitäisi tehdä oppijoiden oppimisvaikeuksien, työrauhahäiriöiden, kiusaamisten ja muiden ongelmatilanteiden kohdatessa.

”Ilmeesi on tärkein asu, mikä on ylläsi.” — Janet Lane 15

OPETUSHARJOITTELUN OHJAUKSESTA Opetusharjoittelun ohjauksella pyritään tukemaan opiskelijan kasvua omaleimaiseksi, itsenäiseksi, yhteistyökykyiseksi ja kriittiseksi opettajapersoonallisuudeksi. Opiskelijaa autetaan arvioimaan omaa opetustyötään ja kehittämään sitä kulloistenkin yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on opiskelijan ammatillisen kehitysprosessin käynnistäminen sekä teorian ja käytännön integrointi. Ohjaus jakaantuu yksittäis- ja ryhmäohjaukseen. Yksittäisohjauksessa ohjaajan ja opiskelijan keskustelujen lähtökohtana ovat opiskelijaa askarruttavat asiat, opiskelijan pitämät oppitunnit tai opetustuokiot: niiden suunnittelu, toteutus ja reflektointi. Reflektio on tapa ajatella, analysoida kokemaansa ja oppia siitä. Se on keino ymmärtää omaa toimintaansa erilaisissa yhteyksissä. Reflektiivistä otetta omaan työhönsä voidaan pitää yhtenä pätevyyden keskeisenä määreenä, koska se mahdollistaa oman työn kehittämisen. Ryhmäohjaus rakentuu esimerkiksi opetusjaksoon, opetuksen tai kasvatuksen osa- tai ongelma-alueeseen tai tietyn opetusryhmän opiskelukokonaisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyyn. Ohjausryhmään kuuluvat joko tietyn ohjaajan harjoittelijat tai esimerkiksi kaikki jonkin oppiaineen opiskelijat, aiheesta riippuen. Harjoittelun edetessä opiskelijalle annetaan yhä enemmän vastuuta ja vapautta opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Hän saa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti omasta näkökulmastaan mielekkäitä opetustilanteita. Joissakin tilanteissa toimimattomat ratkaisut ovat opettajaksi kehittymisen kannalta hyödyllisiä: ne johtavat omakohtaiseen kokemusten erittelyyn, vaihtoehtojen pohtimiseen, arviointiin ja mahdollisten virheratkaisujen korjaamiseen. Ohjauksen tarkoituksena on antaa tukea juuri tämän tyyppisen itsearviointikyvyn kehittymiseen. Opiskelija ottaa siis itse vastuuta opetuksensa tuloksista niin, ettei hän pidä yksittäisiä epäonnistumisiaan ammatti-identiteettinsä uhkana vaan pikemminkin oman työnsä kehittämisen luonnollisena lähtökohtana ja haasteena. Tässä prosessissa ei ole kyse vain opetettavan aineen sisältöjen oppimisesta vaan myös sosiaalisen ja eettisen kasvatusvastuun opetukselle asettamista ehdoista. "Luovan keskeneräisyyden" tiedostaminen on opiskelijan kehityksen kannalta innovatiivisempi urakehityksen lähtökohta kuin esimerkiksi ohjaajan jäljittely tai yritys rakentaa erehtymättömän opettajan roolia. Tässä suhteessa myös ohjaajan sisäistämällä ja toteuttamalla opettajuuden näkemyksellä on osuutensa opiskelijassa syntyviin käsityksiin opettamisesta ja opettajan roolista. Ohjauksen tärkein työmuoto on ohjaajan ja opiskelijoiden välinen yhdessä tekeminen ja siihen perustuva vuorovaikutus: opetukseen ja opettajan ammatti-identiteettiin liittyvien asioiden kokemusperäinen ja teorioita testaava kysymysten asettelu sekä siltä pohjalta syntyvien vaihtoehtoisten ratkaisujen etsintä.

OPETUSHARJOITTELUN PALAUTTEEN ERI MUOTOJA Ohjaajien palaute voi olla: – suullista – kirjallista – kirjallisen palautteen apuna käytetään myös tietokantapohjaista palautejärjestelmää 16

AINEENOPETTAJAHARJOITTELU 2017–2018 Ohjattu harjoittelu Normaalikoulussa on jaettu neljään harjoittelujaksoon. Harjoittelut I ja II suoritetaan syyslukukaudella. Harjoittelut III ja IV ajoittuvat kevätlukukaudelle. Kaikki harjoittelut yhdessä muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Harjoittelun aloitustilaisuus on ke 20.9.2016 klo 9:00–10:30 Norssin auditoriossa. Aineryhmäkohtaiset tapaamiset ovat yleensä samana päivänä.

PEDA P6 Ohjattu harjoittelu I Orientoituminen opettajan ammattiin (5 op) 20.9.–13.10.2017 PEDA a4.1 Ohjattu harjoittelu II Opiskelun ja kasvun ohjaaminen (5 op) 23.10.–22.11. ja 29.11.- 8.12.2017

Kevään harjoittelun informaatiotilaisuus on ma 22.1.2018 klo 9.00–10.30 Norssin auditoriossa. PEDA a.4.2 Ohjattu harjoittelu III Opettajana kouluyhteisössä (6 op) 22.1.–14.2.2018 ja 26.2.–28.3.2018 PEDA a.4.3 Ohjattu harjoittelu IV Opettaja tulevaisuuden tekijänä (4 op) 9.4.–9.5.2018 Opettajan pedagogiset opinnot suoritetaan vuorovaikutuksessa opetettavien aineiden kanssa. Harjoittelussa opiskelija soveltaa muussa opiskelussa oppimiaan asioita käytännön tilanteisiin. Tavoitteena on, että opiskelija voi omia tietojaan, kokemuksiaan ja henkilökohtaisia vahvuuksiaan hyödyntäen vähitellen kehittyä opettajan tehtävien itsenäiseen hoitamiseen. Yhdessä ohjaajien kanssa pyritään oman ammatti-identiteetin kehittämiseen, ammatillisten taitojen vahvistamiseen sekä oppimisprosessin hallintaan. Harjoittelun monipuolisuuden ja opiskelijoiden erilaisten lähtökohtien vuoksi opiskelijan omalla aktiivisuudella on tässä keskeinen merkitys. Osa harjoittelusta toteutetaan eri aineryhmistä koostuvissa pienryhmissä työskennellen. Harjoittelussa annettava ohjaus on yksittäis- ja ryhmäohjausta. Ohjauksissa keskitytään oppimistilanteiden suunnitteluun, oppilaiden oppimisen analysointiin, oppilasarviointiin, oman työskentelyn reflektointiin, tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamisen arviointiin. Harjoittelu on oppimistilanteiden vastuullista suunnittelua ja valmistelua joko ryhmässä tai yksin, didaktisen ja pedagogisen tiedon soveltamista ja kokeilemista, kouluharjoitteluun osallistumista, pienryhmässä toimimista sekä yksittäis- ja ryhmäohjausta. Pidettävistä tunneista tehdään kirjalliset 17

tunti- tai jaksosuunnitelmat, joista ilmenee muun muassa tunnin pitäjät, tavoitteet, opetettavat asiat, työtavat ja arviointi. Tuntisuunnitelmapohjia on Moodlessa. Tunti- ja jaksosuunnitelmat esitellään ohjaajalle viimeistään tuntia edeltävänä päivänä. Pienryhmätyöskentelyssä voidaan käsitellä keskeisiä ryhmänhallintaan ja vuorovaikutukseen liittyviä asioita. Työskentely on koko harjoitteluvuoden kestävä prosessi, joka toteutetaan normaalikoulun tutoreiden vetämissä pienryhmissä. Ainerajat ylittävän yhteistyön tavoitteena on lisätä opiskelijan tietoisuutta ryhmänhallintaan vaikuttavista tekijöistä ja lisätä vuorovaikutus- ja ryhmänhallintataitoja. Samalla pyritään tukemaan opiskelijan oman oppimis- ja kasvatusnäkemyksen rakentumista. Työskentely koostuu luennoista, seurannoista, tutortapaamisista ja itsenäisestä työskentelystä. Kokonaisuus ei tuota yksinään opintopisteitä vaan työskentely nivoutuu kunkin harjoittelujakson suorituksiin. Harjoittelun kuluessa on mahdollista kouluharjoitteluna osallistua erityisopetukseen ja tutustua muun muassa seuraaviin opetuksen erityisalueisiin: vieraalla kielellä opettaminen, IB-opetus, S2-opetus, opetusteknologia, koulun projektit, teemapäivät, kerhon pitäminen sekä taitoja taideaineet. Havainnoiduista ja pidetyistä tunneista sekä kouluharjoittelusta pidetään harjoittelupäiväkirjaa. Harjoittelupäiväkirja palautetaan rehtoria avustavalle opettajalle kunkin harjoittelujakson lopussa. Aineryhmän ohjaajat ja opiskelijat voivat kokoontua muutaman kerran harjoittelujakson aikana yhteisiin neuvonpitoihin, joihin myös opettajankoulutuslaitoksen opettajat voivat osallistua.

SYYSLUKUKAUSI 2017 PEDA p6 Ohjattu harjoittelu I − Orientoituminen opettajan ammattiin 5 op Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää opettajan työn vaatimukset ja vastuullisuuden. Opiskelija ymmärtää opetustapahtuman sekä oppilaan että omien oppiaineidensa näkökulmasta. Opiskelija osaa suunnitella ja pitää oman aineensa oppitunnin yhteistyössä ohjaajan tai muiden harjoittelijoiden kanssa. Opiskelija ymmärtää, miten tietoja viestintätekniikkaa hyödynnetään omassa oppiaineessa.

Sisältö: − kouluyhteisöön ja sen toimintaan tutustuminen − opetusryhmiin ja niiden toimintaan tutustuminen − vieraskielisten oppilaiden opiskelun seuraaminen − opetuksen ja oppimisen havainnointi, suunnittelu, toteutus ja reflektointi − koulu- ja oppiainekohtaisiin opetussuunnitelmiin perehtyminen − turvalliseen oppimisympäristöön tutustuminen − ihmis- ja oppimiskäsityksen merkityksen ymmärtäminen oppimisprosessin ohjaamisessa − oman kouluhistorian ja kulttuuritaustan vaikutuksen tiedostaminen ja reflektointi 18

− ryhmänhallinnan keinoihin perehtyminen − tietoja viestintätekniikan opetuskäyttöön tutustuminen Harjoitteluun sisältyy orientoivia luentoja ja aineryhmäkohtaisia harjoituksia, opetuksen vastuullista suunnittelua ja opetustuokioita tai opetettavia tunteja joko ryhmänä tai yksin, opetuksen aktiivista havainnointia, apuopettajana toimimista, koulutyöhön liittyviä muita tehtäviä ja harjoituksia sekä ryhmä- ja yksittäisohjausta. Harjoittelujakson aikana opiskelija tutustuu koulun päivittäiseen toimintaan sekä omien oppiaineidensa opetukseen seuraamalla aktiivisesti ohjaajiensa työtä pyrkien sisällyttämään seurantaansa vähintään yhden kokonaisen työpäivän. Harjoittelussa opiskelija tutustuu myös vieraskielisten oppilaiden opiskeluun. Ohjaajien ja toistensa tunneilla opettajaksi opiskelevat toimivat mahdollisina apuopettajina. Opiskelijat seuraavat toistensa opetustuokioita ja antavat tuokion pitäjälle joko kirjallista tai suullista palautetta. Opiskelijan tulee välttää pelkkää passiivista kuuntelua, näin saa paremman käsityksen opettajan työn luonteesta, sen vaatimuksista ja eri osa-alueista. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu opetusharjoittelun sisältöjen kuvaukseen. Jokainen opiskelija laatii jakson kuluessa ohjaajansa kanssa oman alustavan yksilöllisen harjoittelusuunnitelman harjoittelujaksoon PEDA a4.1 (OH2). Suunnitelmaan tulee myös kirjata omat kehittymistavoitteet tvt:n opetuskäytössä. Opiskelijan aiempi opiskelu- ja työtausta sekä toivomukset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnitelmaa laadittaessa. Toteutustapojen lisätiedot: − orientoivia luentoja 12 t − ohjattua opetukseen osallistumista 35 t, joista oppitunnin havainnointia 26–30 t ja opiskelijan pitämiä opetustuokioita 5-9 t − ohjausta 20 t − kouluharjoittelua 6 t − opetuksen itsenäistä suunnittelua ja opetussuunnitelmiin perehtymistä seurantatehtävien ja mahdollisten raportointien mukaan 60 t yht. 133 t Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luennoilla on läsnäolovelvollisuus. Opetustuokiot ovat n. 20–30 minuutin pituisia ohjaajan oppitunnilla pidettäviä opetustuokioita joko yksin tai pareittain. Niiden määrä (5-9 t) vaihtelee aineryhmien resurssien mukaan. Ohjaus on sekä yksittäisohjausta että aineryhmäkohtaisia ryhmäohjauksia. Kouluharjoittelu on tutustumista ja osallistumista opettajan muuhun työhön, kuten huoltajien iltoihin, luokan- ja ryhmänohjaajan tuokioihin, opettajankokouksiin, työryhmien kokouksiin, tai tukiopetuksen antoon ja muuhun kullekin oppiaineelle tyypilliseen toimintaan. Lisätietoja saa aineryhmän ohjaavilta opettajilta. Arviointi: Hyväksytty tai hylätty Arvioinnin kriteerit: Hyväksytty suoritus edellyttää alla olevien kohtien A-B hyväksyttyä suorittamista: A Harjoittelujakson suunnittelu: ohjeiden mukaiset tuntisuunnitelmat ja omien opetustuokioiden pitäminen ja oman opetuksen reflektointi. B Muu ohjatun harjoittelun sisältö: pakolliset luennot, aineryhmäkohtaiset ohjaukset, opetuksen havainnointi.

Täydennettävä: Selkeästi havaittavat puutteet opetustuokioiden suunnittelussa tai pitämisessä tai muun harjoittelun sisältöjen suorittamisessa. Hylätty: Opiskelija ei ole kehotuksesta huolimatta täydentänyt suorituksiaan sovittuun määräaikaan mennessä. Suorituksen hyväksyy ohjaava opettaja. Täydennyksestä sovitaan ohjaavan opettajan kanssa. Poissaolot on korvattava ja niistä tulee sopia normaalikoulun osalta ohjaavan opettajan tai aineryhmän ravustajan kanssa. Suositeltu suoritusajankohta: 1.vuoden syksy

PEDA a4.1 Ohjattu harjoittelu II − Opiskelun ja kasvun ohjaaminen 5 op Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ja pitää oppitunnin sekä ymmärtää erilaisten työtapojen merkityksen vaihtuvissa opetustilanteissa ja heterogeenisissä ryhmissä. Opiskelija osaa arvioida oppilaan edistymistä. Opiskelija tunnistaa omia käyttäytymismallejaan ja pohtii omaa käyttöteoriaansa. Opiskelija osaa toimia turvallisuustekijät huomioon ottaen erilaisissa opetustilanteissa. Opiskelija ymmärtää opettajan työn merkityksen oppilaan oppimisen ja kasvun tukijana. Sisältö: − monikulttuurisen koulun toimintaan perehtyminen − opetusmenetelmiin, työtapoihin, opetusmateriaaleihin sekä opetusvälineisiin perehtyminen − opetussuunnitelmaan pohjautuvan oppitunnin suunnitteleminen, toteuttaminen ja reflektointi − perehtyminen arviointiin ja käytössä oleviin arviointimenetelmiin − onnistuneen vuorovaikutuksen harjoitteleminen − onnistuneeseen oppimisprosessiin vaikuttavien osatekijöiden ymmärtäminen ja tehokkaisiin ryhmänhallintakeinoihin perehtyminen − tietoja viestintätekniikan pedagogiseen käyttöön perehtyminen − oppilaan ja opiskelijan oppimisen ja kasvun tukeminen − yleinen, tehostettu ja erityinen tuki perusopetuksessa − oppilasja opiskelijahuoltoon sekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön perehtyminen − turvallisen oppimisympäristön luominen − oman opettajuuden pohdinnan alkuun saattaminen ja käyttöteorian hahmottaminen Harjoitteluun sisältyy orientoivia luentoja ja aineryhmäkohtaisia harjoituksia, opetuksen vastuullista suunnittelua, opetustuokioita tai opetettavia tunteja joko ryhmänä tai yksin, opetuksen aktiivista havainnointia, apuopettajana toimimista, koulutyöhön liittyviä muita tehtäviä, pienryhmätyöskentelyä sekä ryhmä- ja yksittäisohjausta. Harjoittelijat jakautuvat aineryhmän ohjaajien kesken. Ohjaaja antaa harjoittelijaryhmänsä vastuulle yhden tai useamman omista opetusryhmistään. Harjoittelijaryhmä suunnittelee ja vastaa yhdessä opettajan kanssa ryhmän opetuksesta ja arvioinnista. Tunnit voidaan pitää yksin, pareittain tai useamman hengen ryhmissä. Ryhmä seuraa toistensa tunteja sekä harjoittelee kannustavan ja toista arvostavan palautteen antamista. Ryhmän jäsenet toimivat tarvittaessa apuopettajina toistensa tunneilla. Ryhmä voi olla ohjaajan mukana myös luokan- tai ryhmänohjaajan 20

tuntien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä vanhempainilloissa, retkissä jne. Samoin ryhmä voi osallistua valvontoihin, koeviikon järjestelyihin, erilaisiin teemapäiviin tai jaksolle osuneisiin muihin tilaisuuksiin. Ensimmäisessä periodissa laadittua yksilöllistä harjoittelusuunnitelmaa tarkennetaan ja täsmennetään jakson aikana. Opiskelija antaa syyslukukauden päätteeksi palautetta harjoittelusta Toteutustapojen lisätiedot: − asiantuntijaluentoja 6 t − ohjattua opetukseen osallistumista 30 t, josta oppituntien havainnointia15-22 t ja opiskelijan pitämiä harjoitustunteja 8-15 t − ohjausta 20 t − pienryhmätyöskentelyä 4 t − kouluharjoittelua 20 t − opetuksen itsenäistä suunnittelua 53 t yht. 133t Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luennoilla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelija pitää harjoitustuntinsa yksin tai pareittain. Niiden määrä (8-15 t) vaihtelee aineryhmien resurssien ja opiskelijan aikaisemman työkokemuksen mukaan. Pienryhmätyöskentelyssä harjoitellaan vuorovaikutustaitoja, ainerajat ylittävää yhteistyötä ja työelämätaitoja. Kouluharjoittelu on tutustumista ja osallistumista opettajan muuhun työhön, kuten huoltajien iltoihin, luokan- ja ryhmänohjaajan tuokioihin, opettajankokouksiin, työryhmien kokouksiin, tai tukiopetuksen antoon ja muuhun kullekin oppiaineelle tyypilliseen toimintaan. Tarkempia tietoja kouluharjoittelun suorittamisesta annetaan AOH Moodlessa ja ainekohtaisissa ohjauksissa. Arviointi: Hyväksytty tai hylätty Arvioinnin kriteerit: Hyväksytty suoritus edellyttää alla olevien kohtien A-C hyväksyttyä suorittamista: A Harjoittelusuunnitelma, jossa on kuvattuna ohjeiden mukaisesti oma kasvatusnäkemys ja omat kehittymistavoitteet, mukana tvt-taitojen kehittämistavoitteet. B Harjoittelujakson suunnittelu: ohjeiden mukaiset tuntisuunnitelmat ja oman opetuksen pitäminen ja oman opetuksen reflektointi. C Muu ohjatun harjoittelun sisältö: pakolliset luennot, pienryhmätyöskentely, AO-LO-harjoittelu, aineryhmäkohtaiset ohjaukset, opetuksen havainnointi. Täydennettävä: Selkeästi havaittavat puutteet mm. 1) tuntien suunnittelussa, toteutuksessa tai reflektoinnissa 2) aineen- ja työtapojen hallinnassa 3) muun ohjatun harjoittelun sisältöjen suorittamisessa. Hylätty: Opiskelija ei ole kehotuksesta huolimatta täydentänyt suorituksiaan sovittuun määräaikaan mennessä. Suorituksen hyväksyy ohjaava opettaja. Täydennyksestä sovitaan ohjaavan opettajan kanssa. Poissaolot on korvattava ja niistä tulee sopia normaalikoulun osalta ohjaavan opettajan tai aineryhmän ravustajan kanssa. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy, OH1:n jälkeen.

”Kaikki kehitys tapahtuu mukavuusalueen ulkopuolella”. — Taiteilija Michael John Bobak

KEVÄTLUKUKAUSI 2018 Kevätlukukausi alkaa informaatiotilaisuudella ma 22.1.2018 klo 9:00–10:30 Norssin auditoriossa. Aineryhmät sopivat ennen joulua aineryhmäkohtaisista tapaamisista. Kaikkien läsnäolo on välttämätön.

PEDA a4.2 Ohjattu harjoittelu III − Opettajana kouluyhteisössä 6 op Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa yhdistää ainedidaktiikassa opittuja tietoja käytännön opetustyöhönsä ja kehittää käyttöteoriaansa. Opiskelija osaa reflektoida omaa toimintaansa ja muuttaa sitä erilaisissa opetustilanteissa ja -ryhmissä. Opiskelija tunnistaa erilaiset oppijat ja osaa ohjata heitä. Opiskelija osallistuu aineryhmärajat ylittävään toimintaan. Opiskelija osaa arvioida oppijoita monipuolisesti, joustavasti ja kannustavasti opetussuunnitelman arviointikriteereitä käyttäen. Opiskelija ymmärtää opettajan työn eettisenä toimintana. Sisältö: − omien vahvuuksien, valmiuksien ja kehittämisalueiden tunnistaminen ja reflektointi − erilaisten tehokkaiden, oppimista tukevien työtapojen soveltaminen opettamisessa − ainekohtaisen osaamisen vahvistaminen − opetusjakson suunnittelu − perusopetuksen ja lukion arviointiin osallistuminen − perehtyminen perusopetuksen, lukion ja kansainvälisen IB-lukion päättökokeisiin − sähköisiin ylioppilaskokeisiin tutustuminen − erilaisten oppimisprosessien tukeminen − oppiaineiden väliseen sekä ylä- ja alakoulun integraatioon tutustuminen − S2- ja vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden huomioon ottaminen ja opettaminen oppitunneilla − monilukutaito ja kielitietoinen opetus oman oppiaineen näkökulmasta. − ryhmänhallinnan keinojen syventäminen − digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen omassa opetuksessa − sivuaineen opetukseen tutustuminen Harjoittelujakson alussa jokainen opiskelija laatii ohjaajansa kanssa oman yksilöllisen harjoittelusuunnitelmansa harjoittelujaksoihin PEDA a4.2 (OH3) ja PEDA a4.3 (OH4) sekä täydentää omaa tvt:n opetuskäytön kehittämistavoitteitaan. Opiskelijan aiempi opiskelu ja työtausta sekä toivomukset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnitelmaa laadittaessa. Harjoitteluun sisältyy syventäviä luentoja, aineryhmäkohtaisia harjoituksia, opetuksen vastuullista suunnittelua, opetustuokioita ja opetettavia tunteja joko ryhmänä tai yksin, opetuksen aktiivista havainnointia, apuopettajana toimimista, koulutyöhön liittyviä muita tehtäviä, pienryhmätyöskentelyä sekä ryhmä- ja yksittäisohjausta.

Opiskelija osallistuu oman mielenkiintonsa mukaan esimerkiksi teemapäiviin, projekteihin, kokeiluihin, opintokäynteihin, pitää kerhoa ja kehittää oman työnsä analysointi- ja tutkimustaitoja. Jakson aikana opiskelija perehtyy myös omien sivuaineidensa opettamisen erityiskysymyksiin ja harjoittelee niiden opettamista käytännön tilanteissa. Sivuaineharjoittelu voidaan toteuttaa myös rinnakkain pääaineharjoittelun kanssa aineryhmien resurssien mukaan. Sivuaineharjoittelun edellytyksinä ovat aineen perusopinnot ja opiskeluoikeus. Sivuaineharjoittelu suoritetaan vain yhdessä oppiaineessa. Opiskelijan on mahdollista suorittaa osa OH3:n harjoittelusta ulkomailla osana OKL:n ja normaalikoulun kansainvälistä yhteistyötä. Toteutustapojen lisätiedot: − asiantuntijaluentoja 8 t − ohjattua opetukseen osallistumista 40 t, josta oppituntien havainnointia 20–30 t ja opiskelijan pitämiä harjoitustunteja 10–20 t, joista 5-6 t voi olla sivuaineen harjoitustunteja − ohjausta 30 t − pienryhmätyöskentelyä 2 t − kouluharjoittelua 20 t − opetuksen itsenäistä suunnittelua 60 t yht. 160t Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luennoilla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelijan pitämien harjoitustuntien määrä (10–20 t) vaihtelee aineryhmien resurssien ja opiskelijan aikaisemman työkokemuksen mukaan. Pienryhmätyöskentelyssä harjoitellaan ainerajat ylittävää yhteistyötä ja työelämätaitoja. Kouluharjoittelu on tutustumista ja osallistumista opettajan muuhun työhön, kuten luokan- ja ryhmänohjaajan tuokioihin, opettajankokouksiin, työryhmien kokouksiin, tai tukiopetuksen antoon ja muuhun kullekin oppiaineelle tyypilliseen toimintaan. Tarkempia tietoja kouluharjoittelun suorittamisesta annetaan AO Moodlessa ja ainekohtaisissa ohjauksissa. Arviointi: hyväksytty tai hylätty. Arvioinnin kriteerit: Hyväksytty suoritus edellyttää alla olevien kohtien A-C hyväksyttyä suorittamista: A Täydennetty harjoittelusuunnitelma, jossa on kuvattuna ohjeiden mukaisesti oma kasvatusnäkemys ja omat kehittymistavoitteet, mukana tvt-taitojen kehittämistavoitteet. B Harjoittelujakson suunnittelu: ohjeiden mukaiset jakso- ja tuntisuunnitelmat ja oman opetuksen pitäminen, oppilas-/opiskelija-arviointi ja oman opetuksen reflektointi. C Muu ohjatun harjoittelun sisältö: pakolliset luennot, pienryhmätyöskentely, AO-LO -harjoittelu, aineryhmäkohtaiset ohjaukset, opetuksen havainnointi. Täydennettävä: Selkeästi havaittavat puutteet mm. 1) jakson ja tuntien suunnittelussa tai toteutuksessa 2) aineen ja työtapojen hallinnassa 3) arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa 4) muun ohjatun harjoittelun sisältöjen suorittamisessa. Hylätty: Opiskelija ei ole kehotuksesta huolimatta täydentänyt suorituksiaan sovittuun määräaikaan mennessä. Suorituksen hyväksyy ohjaava opettaja. Täydennyksestä sovitaan ohjaavan opettajan kanssa. Poissaolot on korvattava ja niistä tulee sopia normaalikoulun osalta ohjaavan opettajan tai aineryhmän ravustajan kanssa. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät

PEDA a4.3 Ohjattu harjoittelu IV − Opettaja tulevaisuuden tekijänä 4 op Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa toimia monikulttuurisessa ja kielitietoisessa kouluympäristössä. Opiskelija osaa käyttää tietoja viestintätekniikkaa pedagogisesti järkevällä tavalla. Opiskelija tiedostaa oman käyttöteoriansa, kasvatus- ja opetustyylinsä. Opiskelija ymmärtää jatkuvan ammatillisen kehittämisen ja yhteistyön tärkeyden opettajan työssä. Opiskelija tietää opettajan työn olevan moninaista ja eettistä toimintaa. Sisältö:

– erilaisiin oppimisen ympäristöihin tutustuminen – opettajan työn edellyttämien ihmissuhde- ja kommunikaatiotaitojen vahvistaminen – opettajan työn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tiedostaminen – tutustuminen koulun ja sen sidosryhmien yhteistyöhön – täydennyskoulutuksen ja oman työn kehittämisen tärkeyden tiedostaminen ja arviointi – opettajan käyttöteorian vahvistaminen Harjoitteluun sisältyy asiantuntijaluentoja, aine- ja teemaryhmäkohtaisia harjoituksia, opetuksen vastuullista suunnittelua, opetustuokioita tai opetettavia tunteja joko ryhmänä tai yksin, opetuksen aktiivista havainnointia, apuopettajana toimimista, koulutyöhön liittyviä muita tehtäviä, pienryhmätyöskentelyä sekä ryhmä- ja yksittäisohjausta. Opiskelija hyödyntää opetuksessaan erilaisia digitaalisia materiaaleja. Opiskelijalta edellytetään muutoshakuista opiskeluasennetta ja tietoista pyrkimystä oman opetustyön sekä erilaistenoppimisympäristöjen tutkimiseen ja kehittämiseen sekä valmiuksia omien aineidensa oppimista ja opetusta koskevaan tutkimustoimintaan. Kevätlukukauden alussa laadittua yksilöllistä harjoittelusuunnitelmaa tarkennetaan ja täsmennetään jakson aikana. Opiskelija vastaa kevätlukukauden lopussa sekä koulun omaan että valtakunnalliseen harjoittelua koskevaan palautekyselyyn koulun kotisivuilla. Toteutustapojen lisätiedot:

– asiantuntijaluentoja 6 t – ohjattua opetukseen osallistumista 25 t, josta oppituntien havainnointia 12–18 t ja opiskelijan pitämiä harjoitustunteja 7-13 t

– ohjausta 18 t – pienryhmätyöskentelyä 2 t – kouluharjoittelua 16 t – opetuksen itsenäistä suunnittelua 40 t yht. 107 t

Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luennoilla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelijan pitämien harjoitustuntien määrä (7-13 t) vaihtelee aineryhmien resurssien ja opiskelijan aikaisemman työkokemuksen mukaan. Pienryhmätyöskentelyssä vahvistetaan ainerajat ylittävää yhteistyötä ja työelämätaitoja. Kouluharjoittelu on tutustumista ja osallistumista opettajan muuhun työhön, kuten luokan- ja ryhmänohjaajan tuokioihin, opettajankokouksiin, työryhmien kokouksiin, tai tukiopetuksen antoon ja muuhun kullekin oppiaineelle tyypilliseen toimintaan. Tarkempia tietoja kouluharjoittelun suorittamisesta annetaan AO Moodlessa ja ainekohtaisissa ohjauksissa. Arviointi: hyväksytty tai hylätty Arvioinnin kriteerit: Hyväksytty suoritus edellyttää alla olevien kohtien A-C hyväksyttyä suorittamista: A Täydennetty harjoittelusuunnitelma, jossa on kuvattuna ohjeiden mukaisesti oma kasvatusnäkemys ja omat kehittymistavoitteet, mukana tvt-taitojen kehittämistavoitteet. B Harjoittelujakson suunnittelu: ohjeiden mukaiset jakso- ja tuntisuunnitelmat ja oman opetuksen pitäminen, opetusryhmän arviointi ja oman opetuksen reflektointi. C Muu ohjatun harjoittelun sisältö: pakolliset luennot, pienryhmätyöskentely, aineryhmäkohtaiset ohjaukset, opetuksen havainnointi. Täydennettävä: Selkeästi havaittavat puutteet mm. 1) jakson ja tuntien suunnittelussa tai toteutuksessa 2) aineen ja työtapojen hallinnassa 3) muun ohjatun harjoittelun sisältöjen suorittamisessa. Hylätty: Opiskelija ei ole kehotuksesta huolimatta täydentänyt suorituksiaan sovittuun määräaikaan mennessä. Suorituksen hyväksyy ohjaava opettaja. Täydennyksestä sovitaan ohjaavan opettajan kanssa. Poissaolot on korvattava ja niistä tulee sopia normaalikoulun osalta ohjaavan opettajan tai aineryhmän ravustajan kanssa. Suositeltu suoritusajankohta: 1.vuoden kevät, OH3:n jälkeen. Lisätiedot: Opiskelija saa halutessaan harjoittelun päätyttyä normaalikoululta henkilökohtaisen kuvauksen harjoittelun sisällöistä ja painotuksista. Kuvauksessa mainitaan myös mahdolliset harjoittelun erityisalueet. PIENRYHMÄTYÖSKENTELY Pienryhmät muodostetaan eri oppiaineista kootuista aineenopettajaharjoittelijoista, luodaan ”pienoisopettajahuoneita”. Pienryhmät kokoontuvat opetusharjoittelun jaksoissa 2-4. Toiminnan tavoitteena on harjoitella vuorovaikutustaitoja, ainerajat ylittävää yhteistyötä ja työelämätaitoja. Tarkemmat ohjeet työskentelyyn löydät Moodlesta.

”On helppo vain istua ja tarkkailla. Vaikeaa on nousta ylös ja ryhtyä toimeen.” — Honore de Balzac

AINEENOPETTAJAKSI JA LUOKAOPETTAJAKSI OPISKELEVIEN YHTEISTYÖ (AO-LO) Tavoitteet AO-LO harjoittelijoiden yhteistyön tavoitteena on • avartaa yhtenäisen perusopetuksen kentän hahmottamista • harjoitella moniammatillista yhteistyötä • tarjota monipuolisempia/erilaisia malleja ja keinoja sekä oppiaineen että luokan hallintaan • yhdistää eri koulutusohjelmissa opiskelevia Toteutustapa Aineenopettajan tutustuu osana kouluharjoittelua luokanopettajien ohjattuun harjoitteluun SO4 ja AO2, vastaavasti luokanopettaja tutustuu aineenopettajien ohjattuun harjoitteluun II ja III. Harjoittelija suorittaa AO-LO:n joko syys- tai kevätkaudella. Harjoitteluyhteistyö toteutuu seuraavasti: Syyslukukaudella viikoilla 37–46 1. Aineenopettaja-luokanopettaja-parit tekevät oppituntien yhteissuunnittelua, käyvät seuraamassa toistensa harjoitustunteja, antavat toisilleen palautetta ja osallistuvat yhdessä myös harjoitustuntien palautekeskusteluun. Aineenopettajaharjoittelijat ilmoittautuvat syksyn AO-LO:on ke 20.9.2017 infotilaisuudessa. Aloitustilaisuus on to 21.9. klo 13.45–14.30 Normaalikoulun neuvotteluhuoneessa (3. krs.). Aineenopettajaharjoittelija voi käyttää tähän enintään 6 t kouluharjoittelutuntia opintojaksossa PEDA a4.1 (Ohjattu harjoittelu II). Kevätlukukaudella viikoilla 9-13

2. Aineenopettajaharjoittelija

osallistuu vähintään yhteen luokanopettajaharjoittelijan opintojaksossa AO2 (Opettajana ja kasvattajana II) pitämään ryhmäkuuntelutuntiin ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös sen jälkeen pidettävään palautekeskusteluun OKLn didaktikon johdolla ja / tai antaa siitä luokanopettajaharjoittelijalle erillisen kirjallisen palautteen. Aineenopettajaharjoittelija voi sisällyttää ja kirjata opintojaksossaan kouluharjoittelua tähän tutustumiseen yhteensä 3 t.

3. Luokanopettajaharjoittelija osallistuu vähintään yhteen aineenopettajaharjoittelijan yläkoulussa tai lukiossa opintojaksossa PEDA a4.2 (Ohjattu harjoittelu III) pitämään harjoitustunnin seuraamiseen ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös sen jälkeen pidettävään palautekeskusteluun normaalikoulun ohjaavan lehtorin johdolla ja / tai antaa siitä aineenopettajaharjoittelijalle erillisen kirjallisen palautteen. 26

SYKSYN JA KEVÄÄN HARJOITTELUN VERTAILUA SYKSY OHJAAJAN VAIKUTUS – paino etukäteisohjauksessa – ehdotuksia työtavoista – esimerkkejä toimivista ratkaisuista – vastuu yhdessä

KEVÄT OPISKELIJAN OMA NÄKEMYS JA ITSENÄISYYS – paino jaksopalautteessa – itsenäiset työtaparatkaisut – kasvava vastuu opetustilanteista, luokanhallinnasta ja oppimisesta

PERUSVALMIUKSIEN LÖYTÄMINEN – perustunnin varma hallinta – luokkatilanteen hallinta – reflektoinnin harjoittelu – itsearviointi kehittymisen välineenä

TAITOJEN MONIPUOLISTAMINEN – eri työtapojen käyttö tilanteiden mukaan – oppilaiden huomioiminen yksilöinä, eriyttäminen

SUUNNITTELU – tunti- ja jaksosuunnitelmat tuntitilanteissa

KOKONAISUUKSIEN HALLINTA – jaksosuunnitelmat, kurssien suunnittelu, opetussuunnitelman toteuttaminen

ARVIOINTI – formatiiviset testit, kokeen korjaus ja arviointi

ARVIOINTI – formatiivisten ja summatiivisten kokeiden suunnittelu, erilaiset sähköiset kokeet, sähköiset yo-kokeet ja arviointi

OPETTAJUUTEEN KASVAMINEN – keskustelut opettajuudesta, työnkuvasta

OPETTAJAKUVAN SYVENTÄMINEN – opettaja kasvattajana – opettaja työyhteisön jäsenenä – jatkuva itsensä kehittäminen

"Ole muutos, jota etsit."

— Mahatma Gandhi

KOULUHARJOITTELU Kouluharjoittelun tavoitteena on kehittää monipuolisesti valmiuksia opettajan eri tehtävien itsenäiseen hoitamiseen ja yhteistyöhön. Opiskelija voi itse painottaa niitä kouluharjoittelun muotoja, jotka hän kokee tarpeellisiksi. Tarkoituksena on, että jokainen opetusharjoittelija saa kokemusta kaikista tärkeistä opettajan työn osa-alueista ja valitsee harjoitteluvuoden aikana mahdollisimman monipuolisesti erilaisia toimintoja. Kouluharjoittelussa on mahdollisuus kokeilla omia ideoita itsenäisesti tai muiden opiskelijoiden kanssa. Kouluharjoittelusta sovitaan erikseen jokaisessa neljässä periodissa ohjaajien kanssa.

Kouluharjoittelua voi kerätä esimerkiksi osallistumalla koulun yhteisten tapahtumien järjestämiseen, oppiainekohtaisesti sovittaviin tehtäviin kuten teemapäivien suunnitteluun ja pitämiseen. Kouluharjoittelun painotukset vaihtelevat eri jaksoissa aineryhmäkohtaisesti. Kaikkea tarjottavissa olevaa kouluharjoittelua ei tiedetä lukuvuoden alkaessa eikä millaista kouluharjoittelua missäkin jaksossa on tarjolla. Tarjonta päivittyy harjoittelujakson aikana. Opetusharjoittelija merkitsee kouluharjoittelun harjoittelupäiväkirjaansa.

HARJOITTELUPALAUTE Opetusharjoittelua pyritään jatkuvasti kehittämään paremmin opiskelijoiden yksilölliset edellytykset ja toiveet huomioivaan suuntaan. Opiskelijoilta saatu palaute on tässä tärkeässä asemassa. Rehtoria avustavat opettajat keräävät opiskelijoilta syys- ja kevätlukukauden puolivälissä ainekohtaista palautetta. Palaute voi olla suullista tai kirjallista. Rehtoria avustava opettaja tekee palautteesta yhteenvedon. Yhteenvetojen perusteella harjoittelutyöryhmä laatii harjoittelun kehittämisen suuntaviivat. Ohjaajat voivat omissa ohjaustilanteissaan myös pyytää opiskelijoilta henkilökohtaista palautetta. Syyslukukauden päätteeksi opiskelija täyttää koulun oman www-pohjaisen arviointilomakkeen. Kevätlukukauden lopuksi opiskelija vastaa valtakunnalliseen opetusharjoittelua koskevaan kyselyyn. Aineenopettajaharjoittelun koordinaattorit tavoittavat parhaiten sähköpostitse (anuwal[at]utu.fi ja katvar[at]utu.fi). Ohjauksesta, annettavasta palautteesta ja muista opetusharjoitteluun liittyvistä asioista saa lisätietoja tästä oppaasta tai normaalikoulun ohjaavilta opettajilta, koordinaattoreilta tai rehtoreilta.

OPETUSHARJOITTELUN SISÄLTÖJEN KUVAUS Turun normaalikoulussa opettajaksi opiskeleva saa halutessaan harjoittelustaan kirjallisen opetusharjoittelun sisältöjen kuvauksen, jossa mainitaan harjoittelu eri kouluasteilla sekä pää- ja sivuaineet. Tämän lisäksi harjoittelijalla on mahdollisuus perehtyä johonkin opetuksen osa-alueeseen tarkemmin ja saada siitä maininta opetusharjoittelun sisältöjen kuvaukseen. Ohjeet löytyvät Moodlesta, aineryhmän ravustaja ja omat ohjaajat kertovat asiasta lisää.

HYVÄ TIETÄÄ Harjoittelija sijaisena Kun ohjaava opettaja on muiden virkatehtäviensä vuoksi lyhytaikaisesti estynyt hoitamasta tuntejaan, voi opiskelija pitää tunnit joko kouluharjoitteluna tai erillistä korvausta vastaan. Jos opiskelija hoitaa opetuksen kouluharjoitteluna, suunnitellaan pidettävä tunti yhdessä ohjaajan kanssa ja siitä keskustellaan jälkeenpäin. Opiskelijat voivat kokeilla opettamista myös ilman ohjaajan läsnäoloa. Tällaisissa tapauksissa ohjaaja selvittää opiskelijalle vastuukysymykset ja osoittaa toisen ohjaajan, jonka puoleen opiskelija voi kääntyä ongelmatilanteissa. Jos tunti ei kuulu opiskelijan kouluharjoitteluun, maksetaan hänelle siitä korvaus. Sitä varten ohjaaja täyttää sijaisilmoituksen ja opiskelija henkilötietolomakkeen. Lomakkeet toimitetaan kansliaan. Myös tällaisessa tilanteessa opiskelijalla pitää olla tiedossaan ohjaaja, jonka puoleen hän voi tarvittaessa kääntyä. Jos toimit sijaisena norssissa, velvollisuutesi on tuntea Norssin turvaopas, katso lisää Moodlesta. Tieto- ja viestintäteknologian (tvt:n) pedagoginen käyttö Tieto- ja viestintäteknologian käyttö opetuksessa on arkipäivää nykykoulussa. Norssissa hyödynnetään erilaisia oppimisalustoja kaikissa eri oppiaineessa. Kaikilla lukiolaisilla on kannettavat tietokoneet ja peruskoulun oppilailla on iPadit. Monet koulun opettajat ovat mukana erilaisissa projekteissa, joissa kehitetään digitaalisia opetusmateriaaleja ja erilaisia pedagogisia menetelmiä. Lukiolaisille tarjotaan mahdollisuutta suorittaa osa opinnoistaan verkkokursseina sekä Turun eSeudun että Suomen normaalikoulujen yhteistyöelimen eNorssin kurssitarjottimelta. Opiskelija voi harjoitella tietoja viestintäteknologian pedagogista käyttöä sekä ohjattujen oppituntien että kouluharjoittelun yhteydessä oppiaineesta ja opiskelijan omista taidoista riippuen. Jokaisessa aineryhmässä on oma tvt-vastaavansa, joka kertoo tarkemmin aineryhmän käytänteistä.

Norssin ulkopuolinen ohjattu harjoittelu Jos aineenopettajien opetusharjoittelua ei kaikilta osin pystytä esimerkiksi opetuksen vähäisyyden tai opiskelijoiden runsaan lukumäärän takia suorittamaan Normaalikoulussa, tekee Normaalikoulu yhteistyötä opetusharjoittelun osalta esimerkiksi Turun kaupungin koululaitoksen kanssa. Opetusharjoittelun ottamisesta kaupungin kouluun päättää ko. koulun rehtori, ja hän osoittaa opettajakunnasta opetusharjoitteluun osallistuvat ohjaavat opettajat. 29

Ravustajien toimenkuvasta Ravustajat eli rehtoria avustavat opettajat vastaavat opetusharjoittelun käytännön järjestelyistä omassa aineryhmässään. Ravustajat ovat myös oman aineryhmänsä vetäjiä. Ravustajan tehtävät kiertävät muutamien vuosien välein aineryhmän eri opettajien kesken.

”Kaikki on vaikeaa ennen kuin se on helppoa.” — Goethe (1749-1832)