TAITOnews 2022

TAITO news

Hei!

Pidät käsissäsi ensimmäistä TAITOnews -julkaisua. Tavoitteenamme on tuoda esille nykyaikaisen ammatillisen koulutuksen arkea TAIn koulutaloissa ja yhteistyöyrityksissä. Pyysimme opiskelijoita ja henkilökuntaa tekemään omaa osaamistaan ja intoaan julkiseksi, omin sanoin ja kuvin.

Saimme lehteen mukaan opiskelijoiden ajatuksia ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Julkaisussa opettajat ja muu henkilökunta kertovat yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. TAI ei toimi Turun talousalueella yksin kuplassa, vaan yhteistyötä tehdään yritysten lisäksi muun muassa urheiluseurojen ja muiden oppilaitosten kanssa.

Kokosimme kirjoitus- ja asiaideoita TAIn alakohtaisilta tiimeiltä alkusyksystä 2021. Juttuideoiden jälkeen loimme asiarungon, jota kävimme läpi ja tarkensimme laajennetussa toimituskokouksessa, jossa oli mukana myös opiskelijaedustus.

Julistimme media-alan opiskelijoille kilpailun julkaisun logo- ja taittosuunnittelusta. Halusimme opiskelijoiden näkemyksen ja ajatuksen välittyvän jo kannessa. Kirjoitus- ja ideointityö eteni samalla kun rekrytoimme jutuille kirjoittajia ja kuvaajia. Ideat jalostuivat, päivittyivät ja tekeytyivät koko syksyn ajan, ja prosessin edetessä oli jätettävä joukko hyviä aiheita ideapankkiin odottamaan.

Julkaisusta on tehty kaksi ulkoisesti erilaista versiota, sillä halusimme esitellä myös painopalvelumme huipputeknistä jälkeä. Molemmat versiot on painettu Juhannuskukkulan koulutalossa, painopalveluissa.

Lämmin kiitos kaikille mukana olleille: ideoijille, haastateltaville, kuvattaville, kirjoittajille, valokuvaajille ja taittajalle.

Toivomme, että TAITOnews -lehdestä muodostuu jokavuotinen amistietopaketti, jota saamme jakaa ylpeänä eteenpäin.

Valmistu kaikkeen. Varaudu parhaimpaan.

Tammikuussa 2022 Terveisin loppurutistuksen melskeessä, Lea Froloff, Anne Aksentjev, Sanna Nummelin ja Mervi Vesalainen

Ammattilaiseksi Suomen osaavimmassa kaupungissa

6

Luottamustehtäviä opiskelijoiden eduksi

8

Unelman näköinen yritys

10

Kahdessa viikossa amikseen

12

Henkilökohtainen TAI

13

Oppimoissa opitaan ja päästään TAIdolla eteenpäin

14

Mikä ihmeen TUVA?

16

Tyttönä miesvaltaisella alalla

17

Oppisopimuksella maarakennuskoneen puikkoihin

18

Teollisuus 4.0

22

Järvi-Suomen ja Lapin makuja maailmalle

25

Ruiskadun kampukselta kohti Taito-kampusta

26

Lito21Sportti | Sporttipolku urheilijoiden silmin

29

Turun Seudun Urheiluakatemia pähkinänkuoressa

30

Direkt till försättningsstudier

32

Suoraan jatko-opiskelemaan

34

Yhteistyöllä parhaisiin tuloksiin

37

Musiikkibingosta vauhtia arkeen

38

Savulohirillette

40

FC Inter kantaa nuorista vastuuta

43

Turun ammatti-instituutti liikuttaa opiskelijoita

44

Oikea asiakaskokemus auttaa kehittymään

46

Making of TAITOnews

Julkaisija

Ulkoasu

Turun ammatti-instituutti

Taittaja Jere Mettälä

Vastaava tuottaja

Kansi

Hannu Immonen

Kuva Nina Savikko

Toimitus Päätoimittaja Lea Froloff Tuottaja Anne Aksentjev Toimitussihteeri Sanna Nummelin Ulkoasutoimittaja Mervi Vesalainen

SISÄLLYS

4

Malli Leewi Waltteri Valtonen

Taitto Jere Mettälä, Mervi Vesalainen

Painopaikka TAI | Juhannuskukkulan painopalvelut 2022

KUVA Essi Ryösä

Turku on historiallisesti ollut Suomen osaamisen ja koulutuksen kehto ja tätä haluamme olla tulevaisuudessakin. Turussa on erinomaiset mahdollisuudet opiskella ja kouluttautua kaikilla eri asteilla oman alansa parhaaksi ammattilaiseksi.

Ammattilaiseksi Suomen osaavimmassa

kaupungissa

Turun kaupungin yksi tärkeimmistä tavoitteista on Turun seudun alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen pitkäjänteisesti osaamiseen, tutkimukseen ja koulutustasoon panostamalla. Turku on tunnettu yliopistokaupunki, mutta myös erittäin suuri ja merkittävä toisen asteen kouluttaja. Lukiokoulutus toimii joustavasti Turun keskustan alueella, ja ammatillinen koulutus tarjoaa monipuolista ja nykyaikaista työelämälähtöistä koulutusta. Nämä yhdessä avaavat ovia sekä työelämään että jatko-opintoihin, pitkälle tulevaisuuteen.

Turun alueen elinkeinoelämä on monipuolinen, ja erilaisia osaajia tarvitaan käsityöammateista tutkijoihin ja palveluammateista tietotyöläisiin. Työelämä vaatii monipuolisia koulutettuja osaajia, jotka pystyvät sopeutumaan ja muuntautumaan muuttuvien tarpeiden mukaan, mutta joilla on samalla vahvat pohjatiedot ja -taidot omasta ammatistaan.

Turussa asetettiin syksyllä 2021 Osaamisen kärkihanke, jonka tarkoituksena on turkulaisten osaamis- ja koulutustason nosto. Tällä halutaan vahvistaa osaamisen ja oppimisen taivalta siten, että jokaisella on mahdollisuus kiinnittyä alueen työelämään ja kokea onnistumisia. Samalla sillä halutaan turvata osaavia työntekijöitä alueen yrityksille, sekä nykyisille että tuleville, jotta Turun elinvoima ja sitä kautta hyvinvointi pystytään turvaamaan myös jatkossa.

Osaamistasolla on suuri merkitys ihmisten tulotasoon ja hyvinvointiin, mutta se myös tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden valita oman elämänsä suunnan.

Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta koulutukseen panostaminen tarkoittaa monipuolisten työelämälähtöisten oppimisympäristöjen käyttöä opetuksessa ̶ tulevaisuudessa myös Taito-kampuksessa. Se tarkoittaa myös joustavia opintopolkuja, läheistä yhteistyötä muiden oppilaitosten kuten ammattikorkeakoulun kanssa sekä aitoja kontakteja työelämään. Tämä kaikki innostaa jokaista etsimään oman polkunsa.

Osaamisen kärkihanke nostaa entisestään Turun profiilia Suomen monipuolisimpana opiskelukaupunkina, joka pystyy tarjoamaan jokaiselle tien työelämään ja jokaiselle yritykselle osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Turku tarjoaa erinomaiset puitteet monialaiseen osaamisten uudistamiseen ja niiden kestävään hyödyntämiseen kaikilla opintoasteilla.

Piia Elo Apulaispormestari Kasvatus ja opetus

Luottamustehtäviä

opiskelijoiden eduksi

6

KUVA Anton Österlund

Moikka!

Olen Riku Merisaari, 26-vuotias opiskelija Ruiskadun kampukselta, sosiaali- ja terveysalalta. Opiskelen nyt kolmatta vuotta perustason ensihoitajaksi ja valmistun 2022 keväällä. Turun ammatti-instituutissa aloitin ensimmäisen kerran puualan tutkinnossa jo vuonna 2011.

Useamman vuoden jälkeen lähdin haastamaan itseäni ja aloitin uudelleen koulunpenkillä. Innostus kouluttautua uudelleen lähti ollessani vuoden rauhanturvaajana. Tutustuin siellä useampaankin ensihoitajaan, jotka saivat minut kokeilemaan uudelleenkouluttautumista.

Kotiutumisen jälkeen hakeuduin yhteishaun kautta kouluun ja sain paikan. Tässä vaiheessa todellisuus iski. Nyt piti luopua vakinaisesta työstä, vuosilomista ja normaalista viikkorytmistä. Useamman viikon jälkeen sain muokattua itseni henkisesti uuteen normaaliin opiskelijana.

Opiskelijana toimiminen ei ole aina pelkkää juhlaa. Viikot voivat väliajoin olla todella haastavia ja toisinaan hyvin helppoja.

Näin ollen oma jaksaminen on suuressa roolissa.

Koronaepidemian jyllääminen oli aluksi hyvin hämmentävää, mutta pienin elein löysin itselleni hyvinkin toimivan tavan oppia asiat etänä. Kun laittoi useamman eri opinnon asiat perinteiseen almanakkaan, helpotti se valmistautumista tehtäviin ja kokeisiin. En vaihtaisi enää koko koulutusta etäopintoon, mutta haluaisin etäluentojen tulevaisuudessa olevan joiltain osin mahdollisia.

Oma luokkani on valittu soveltuvuustestien perustein. Yhteinen mielenkiinto alaa kohtaan on helpottanut tutustumista ja ryhmäytymistä. Yhdessä toimiminen luokkana edesauttaa oppimista. Huomioidaan erilaiset oppijat ja muistetaan, että myös virheistä voidaan oppia. Kaikki helpottuu, jos asiat voidaan käydä läpi ilon kautta En vielä ensimmäisen koulutuksen aikana lähtenyt mukaan opiskelijakuntatoimintaan, vaikka olin siitä tietoinen. Koulun alkaessa lähestulkoon vahingossa ajauduin ryhmänedustajaksi, ja siitä tarinani vaikuttamiseen alkoi. Ryhmänedustajat kokoontuivat, ja halukkaat valittiin opiskelijakuntaan, olin yksi heistä. Olin siinä vaiheessa oman mukavuusalueeni ulkopuolella, mutta henkisesti valmis ottamaan haasteen vastaan.

Ensimmäisen vuoden aikana toimin sihteerinä, ja omasta opiskelijakunnastani minut valittiin Opiskelijayhdistys TAIKA ry:n hallitukseen oman koulutaloni edustajaksi. Seuraavaksi otin vastaan varasihteerin ja myöhemmin jo puheenjohtajan paikan TAIKA ry:n hallituksessa.

Tämä on ollut huikea mahdollisuus oppia oikeanlaisiin kokouskäytäntöihin, enkä vaihtaisi hetkeäkään. Toimiminen opiskelijakunnassa ja opiskelijayhdistys TAIKA ry:ssä on

tuonut useita luottamustehtäviä ja edustustoimia opiskelijoiden hyväksi. Verkostoituminen eri koulutalojen opiskelijoiden, opettajien ja TAIn johtoportaan kanssa on kyllä ollut kaiken työn arvoista.

Lainatakseni loppuun luokkalaistani: ”Miten Rikulla voi olla joku tuttu joka paikassa?”. Vastaus on aina sama, laaja ystäväpiiri on rikkaus.

Tsemppaavin terveisin, Riku Merisaari Perustason ensihoitaja, PehS19 Ruiskadun kampus Opiskelijakunnan puheenjohtaja Opiskelijayhdistys TAIKA ry:n puheenjohtaja

TAIKA ry täyttää pyöreät 20 vuotta keväällä 2023 Turun ammatti-instituutin Opiskelijayhdistys TAIKA ry on rekisteröity yhdistykseksi maaliskuussa 2003.

Yhdistyksen hallituksen muodostavat opiskelijat TAIn eri toimipisteistä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää ja valvoa opiskelijoiden yhteisiä etuja, kehittää opiskelun ja opetuksen sisältöä sekä opiskeluympäristöä, edistää henkisiä, ammatillisia ja liikunnallisia harrastuksia sekä järjestää virkistystoimintaa.

TAIKA ry:n toimintavuosiin on mahtunut monenlaisia tapahtumia. Yhdistyksen alkuvuosina järjestettiin erilaisia musiikkitapahtumia, joissa esiintyivät muiden muassa Klamydia ja Anna Abreu. Amissoutuja järjestettiin aina keväisin kymmenen vuoden ajan.

On helmee olla amis -huppareita olet saattanut nähdä katukuvassa. Niitä yhdistys on myynyt jo alkuvuosistaan asti.

7

Unelman näköinen yritys Innostuin alun perin käsitöistä yläasteella, otin kaikki tekstiilityön valinnaiset ja ompelin paljon. Peruskoulun jälkeen olisin halunnut opiskella vaatetusalan kaksoistutkinnon. Koska asuimme maalla, ei koulukyytien puuttuessa ollut kuitenkaan mahdollista mennä ammattikouluun. Menin lähilukioon.

Lukion jälkeen pääsin Turun yliopistoon luokanopettajakoulutukseen ja pidin siitä kovasti. Yliopistossa opiskelin

8

käsityökasvatusta sivuaineena, se harjoitti omaa tekemistä pedagogiikka edellä. Valmistuin luokanopettajaksi.

Jo opettajankoulutuksessa aloin miettiä, että haluaisin tehdä omilla käsilläni jotain luovaa ja määrittää omaa työskentelyäni.

Ehkä opettajan työ ei olisikaan sitä, mitä haluan. Yrittäjyys alkoi tuntua kiinnostavalta vaihtoehdolta.

TEKSTI Lea Froloff KUVAT Ateljee Venla

“

www.ateljeevenla.fi

Olen tosi iloinen alanvaihdoksesta, löysin oman suunnan ja uskalsin.

Uskalsin lähteä yrittäjäksi

Oma mallisto eettisesti ja kestävästi

Opintojen loppuvaiheessa lähdin opiskelijavaihtoon Kreikkaan.

Ateenassa ihastuin pieneen vintage-liikkeeseen täysin. Miesomistaja oli tosi cool. Hänellä oli oma vaatemallisto, jonka vaatteet oli tehty upeista vintage-kankaista. Upeaa tummanvihreää samettia, kaunista ja yksinkertaista. Mietin, miten ihanassa asemassa hän on, kun saa luoda niin kauniita asioita.

Päätös kypsyi. Miksi en tekisi sitä, mikä on niin innostavaa?

Kun keväällä 2019 vielä kirjoitin gradua, hain Turun ammatti-instituuttiin opiskelemaan Tekstiili- ja muotialan perustutkintoa. Halusin opetella tekniikat kunnolla alusta asti. Olen tosi iloinen alanvaihdoksesta, löysin oman suunnan ja uskalsin.

Valmistuttuani ammatti-instituutista ryhdyin yrittäjäksi. Se vaati tosi paljon rohkeutta. Yrittämään lähtemistä helpotti kuitenkin se, että olin ollut tässä samassa paikassa työharjoittelussa. Edellinen yrittäjä lopetti ompelujutut silloin kun minä aloitin, ja hän opetti minulle kaiken korjausompelusta.

Sain jatkaa hänen sopimaansa korjausompeluyhteistyötä, se loi turvaa aloittamiseen.

Ammatti-instituutissa olin käynyt kurssin yritystoiminnan suunnittelussa. Kävimme läpi muun muassa yrityksen perustamisasiakirjoihin liittyviä asioita. Kurssin tehtävien pohjalta tein oman liiketoimintasuunnitelmani, joka tarvittiin starttirahan saamiseksi.

Olen luomassa myös oman muutaman vaatekappaleen malliston. Vaatteet ovat yhdisteltäviä ja monenlaisiin tilanteesiin sopivia. Tuon niihin tyylikkyyttä yksinkertaisuudella ja selkeillä linjoilla.

Haluan tehdä vaatteita, jotka sopivat kaikille. En ole rajannut niille tarkkaa kohderyhmää tai sukupuolta. Ei millään vaatteella ole, ei mekollakaan. Vaatteisiin liitetään paljon oletuksia ja odotuksia, joita haluaisin purkaa. Kauniit vaatteet ja pukeutumisesta nauttiminen kuuluu kaikille.

Käytän mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja, ettei tarvitse ostaa uutta. On niin paljon materiaaleja, jotka menevät hukkaan. Haluan pelastaa ne ja laittaa uudelleen kiertoon.

Aistin, että kädentaitoja, itse tekemistä sekä kotimaassa suunniteltuja ja tuotettuja vaatteita arvostetaan. Ala on lähdössä uuteen nousuun, niin uskon. Ihmiset haluavat korjata ja huoltaa vaatteitaan.

Vintage on rakas osa elämääni Yrittäjänä haluan toimia eettisesti ja ekologisesti. En haluaisi omalla toiminnallani kuormittaa ympäristöä yhtään enempää, vaan tarjota ihmisille kestävää muotia ja muuttaa sitä kautta ostokäyttäytymistä vastuullisemmaksi.

Vintage on ollut intohimoni ihan lapsesta asti. Olemme isoäidin kanssa kiertäneet kirpputoreja, se on ollut iso ja rakas osa elämääni. Vintage on ihana tapa nauttia muodista kestävämmin, mutta sitäkään ei kannata ostaa harkitsematta. Ostaisi aina vain tarpeeseen ja vaatteen, jonka oikeasti haluaa.

Arvostaisi ja rakastaisi omia vaatteitaan.

Omaa jaksamista täytyy kuunnella Ompelimoni yhteydessä oleva vintage-liike on auki kahtena päivänä viikossa. Tällä hetkellä teen korjausompelua ainoastaan Turun Pukumyynnille, yhteistyömme on sujuvaa ja mukavaa.

Töitä on välillä tarjolla paljon enemmän kuin ehtisin tekemään. Kesällä lähestulkoon asuin ateljeella. Samaan aikaan oli hoidettava yrityksen perustamiseen liittyvät paperityöt ja monet pikkujutut. Välillä tuli olo, että hukun töihin.

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen onkin osa yritykseni tärkeää arvopohjaa, täytyy kuunnella omaa jaksamistaan.

Nyt olen löytänyt paremman tasapainon tekemiseen. Kunpa vuorokauteen saisi tuplamäärän tunteja. Ehtisin tehdä kaiken, minkä haluan. Haaveeni on panostaa yhä enemmän vintageen ja omaan mallistooni. En tiedä kuinka realistista se vielä on.

On ollut ihanaa ja on ollut raskasta. Olen niin onnellinen ja innoissani, että ryhdyin tähän. Kaikki on vasta ihan alussa.

Venla Meriläinen, ompelimoyrittäjä, Ateljee Venla

9

TEKSTI ja KUVA Iiris Yli-Junnila

Kahdessa

2 VIIKKOA

Heidi Valdolin (47) aloitti TAIn liiketoiminta-alan aikuisopinnot vuoden 2021 keväällä. Opintojen ohella hän työskentelee myyntineuvottelijana hotelliketjussa.

Vaikka Heidillä on takanaan useampi tutkinto ja monipuolinen työura erilaisissa työtehtävissä, halusi hän kehittää omia taitojaan ja haastaa itseään. Urautuminen on asia, jota hän karsastaa.

– Olin jo pitkään miettinyt suorittavani vielä merkonomin tutkinnon, sillä halusin konkreettisen todistuksen osaamisestani. Maailma muuttuu, ja niin myös työelämän vaatimukset muuttuvat, siksi mielestäni on tärkeää päivittää omaa osaamistaan. Olen töissä ravintola- ja matkailualalla, joten pandemian myötä minut valitettavasti lomautettiin. Lomautuksen myötä aloitin kuitenkin vihdoin merkonomiopinnot, Heidi kertoo.

Heidi lähetti huhtikuun alussa sähköpostia TAIn opintotoimistoon ja kertoi olevansa kiinnostunut merkonomiopinnoista. Muutaman päivän kuluttua yhteydenotostaan häntä pyydettiin toimittamaan tarvittavat todistukset aiemmista

10

viikossa amikseen

opinnoistaan opintotoimistoon. Tämän jälkeen Heidi täytti HOKS-keskustelua varten lomakkeen (HOKS = henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma). Opetuksesta vastaavan opettajan ja Heidin käytyä HOKS-keskustelun aloitti hän opiskelut TAIssa.

– Hakuprosessi oli todella nopea ja helppo. Kahden viikon kuluttua yhteydenotostani opintosihteerille olin jo opiskelemassa TAIssa.

Ennen opintojeni aloitusta kävimme opetuksesta vastaavan opettajan kanssa HOKS-keskustelun kautta läpi tulevia opintojani ja opinnot räätälöitiin minua varten. Koska olen aikaisemmin opiskellut ammattioppilaitoksessa, sain aiemmilla opinnoillani hyväksiluettua osan opinnoistani, kuten kieliopinnot, Heidi kertoo.

Opintojen ja töiden yhdistäminen on sujunut Heidillä mutkattomasti. Hänellä on noin kaksi lähipäivää kuukaudessa, jotka hän pyytää vapaaksi töistä. Opiskelutehtäviä on sopivasti, ja tehtävien suunnittelussa on otettu huomioon aikuisopiskelijoiden työ- ja elämäntilanne.

Heidi mainitsee, että opiskelijoiden tilanteet eroavat toisistaan: osa työskentelee opintojen ohella yrittäjänä, osa palkkatöissä ja osa on oppisopimuskoulutuksessa. Kaikkia heitä kuitenkin yhdistää halu kehittää omaa osaamistaan.

Keväällä 2021 Heidi Valdolin päätti toteuttaa haaveensa merkonomin tutkinnosta. Kahden viikon kuluttua yhteydenotostaan TAIhin hän oli jo opiskelemassa alaa.

TAIn Ohjaus- ja hakupalvelusta luvattiin olla yhteydessä koululle, että kovasti kiinnostaisi liiketalouden ammattitutkinto.

Liiketalouden opinto-ohjaaja ja vastuuope olivat jutelleet taustastani ja nyt vastuuopettaja (eli mun tuleva ryhmänohjaaja) soitti ja sovittiin että voin aloittaa opiskelut heti.

Sain oppilaitoksen Wilma-tunnukset ja pääsen tutustumaan mm. Wilmaan ja Moodleen. Meidän pitäisi tehdä myös henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma eli HOKS. Se on siellä Wilmassa myös!

Käytiin HOKS-keskustelu vastuuopettajan kanssa.

Nyt on suunnitelmat selvillä että mitä tehdään ja milloin!

Osallistun ensimmäiseen lähipäivään Ruiskadun kampuksella.

11

TEKSTI Maria Kallio

Henkilö kohtainen

TAI Amis alkaa!

Kun opiskelija aloittaa opinnot ammatillisessa koulutuksessa, hän aloittaa myös urasuunnittelun. Hän on jo valinnut tutkinnon, jonka haluaa suorittaa, mutta valintoja on vielä edessä.

Useissa tutkinnoissa valitaan myös osaamisala, ja kaikissa tutkinnoissa on pakolliset ja valinnaiset tutkinnon osat.

Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa myös oppimisen tapoihin. Valintojen tekemistä kirkastaa tulevan työelämän, sen ammattien ja osaamisvaatimusten tunteminen.

Opiskelijalla saattaa olla jo aikaisempaa osaamista, jota voi hyödyntää omien tavoitteiden mukaisesti opinnoissa ja tutkinnon suorittamisessa. Opintojen alussa tunnistetaan ja tarvittaessa tunnustetaan aiemmin hankittu osaaminen ja lisäksi tuodaan esiin opiskelijan vahvuudet uuden oppimisen perustaksi. Sitten suunnitellaan henkilökohtainen opintopolku tutkinnon osineen, sisältöineen ja oppimismenetelmineen.

Amis jatkuu!

Opettajien ja oppilaitoksen muun henkilöstön tehtävä on mahdollistaa oppimisen tavat ja ympäristöt opiskelijoille sekä ohjata heistä jokaista yksilönä kohti tulevaa ammattia ja työelämää.

Oppimista tapahtuu luokissa, oppilaitoksen omissa työympäristöissä, verkossa ja työelämässä. Joskus opiskelija päätyy ulkomaille asti oppimaan ja kartuttamaan kokemuksia tulevaisuuttaan varten. Opiskelijat ohjaavat myös toisiaan ryhmissä ja tutoreina toimiessaan.

Jokaisella opiskelijalla on oikeus tukeen ja ohjaukseen henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmansa (HOKS) mukaista polkua tallatessaan. Henkilökohtaistaminen ei ole yksinäistämistä.

12

Myös erityistä tukea on saatavilla sitä tarvitseville, ja amis uskookin koulutuksen laadun syntyvän jokaisen opiskelijan täsmäosaamista kehittämällä. Täsmäosaaminen voidaan tulkita opiskelijan omien tavoitteiden ja tarpeiden mukaiseksi osaamiseksi, jolla hän etenee työelämässään ja jatko-opinnoissaan.

Ammattialalle tulijat aloittavat perustutkinnosta, alalla etenijät opiskelevat ammatti- tai erikoisammattitutkintoja, ja tutkinto antaa kaikille mahdollisuuden myös hakeutua korkeakouluopintoihin.

Amis päättyy!

Valitun tutkinnon mukaista osaamista arvioidaan koko opiskelun ajan näytöissä eli oikeissa työelämän työtilanteissa.

Kun kaikki tutkinnon mukaiset osat on suoritettu, opiskelija saa tutkintotodistuksen. Koska osaamisen arviointiin ovat osallistuneet sekä opettajat että työelämän edustajat, tutkintotodistus kertoo mahdollisimman työelämävastaavasti tutkinnon suorittaneen osaamisen suhteessa työpaikkojen vaatimuksiin.

Moni opiskelija työllistyy jo opintojensa aikana näytettyään sopivuutensa ja osaamisensa työelämässä oppimisen jaksoilla. Oppisopimus mahdollistaa palkkatyön ja opiskelun yhdistämisen. Kun oppilaitoksen väki ja yritysten edustajat tekevät tiivistä kumppanuusyhteistyötä ammatillisen koulutuksen arjessa, koulutus on vaikuttavaa sekä henkilökohtaisesti että yhteiskunnallisesti.

TEKSTI Anniina Laaksonen KUVA Lea Froloff

Oppimoissa opitaan ja päästään TAIdolla eteenpäin!

Oppimo on Turun ammatti-instituutin sisällä oleva osaamiskeskus, jossa opiskelijoille tarjotaan matalan kynnyksen ohjauspalveluja, mahdollisuuksia itsenäiseen opiskeluun sekä tukea opintoihin.

Oppimo auttaa opiskelijaa kulkemaan pitkin henkilökohtaista oppimispolkua. Erityisesti yhteisten tutkinnon osien (YTO) opiskeluun opiskelija saa ohjausta ja tukea. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös YTO-näyttökokeissa, jolloin jo opittua ei tarvitse opiskella uudestaan.

Turun ammatti-instituutissa toimii viisi Oppimoa, neljässä eri koulutalossa. Oppimoiden tarjoamat palvelut on rakennettu yksikön tarpeista lähtien, minkä vuoksi ne vaihtelevat koulutaloittain. Opiskelijoille on tarjolla erilaisia ratkaisuja ja tukimuotoja, muun muassa rästi-Oppimo, ilta-Oppimo, kesä-Oppimo ja pajatoiminta.

Oppimot tukevat opiskelijoita myös työelämäjaksojen aikana, jolloin opiskelija voi opiskella Oppimossa yhteisiä tutkinnon osia ja saada ohjausta ja neuvoa tehtäviin. Opinto-ohjaaja, vastuuopettaja tai YTO-opettaja ohjaavat opiskelijan Oppimoon.

– Oppimo-nimitystä käytetään paitsi konkreettisesta opiskelutilasta, myös monenlaisista Oppimoiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista. Opintoja voi edistää entistä monipuolisemmin myös ajasta ja paikasta riippumatta, kertoo Oppimo-koordinaattori Virpi Lummevuo.

Etäopiskelun myötä myös verkko-opiskelusta on tullut arkipäivää. Koulutaloissa toimivien Oppimoiden rinnalle on luotu EtäOppimo-malli, jossa opiskelijan on mahdollisuus saada etäohjausta ja tukea opintoihin. EtäOppimoa kehitetään Polkuja-hankkeessa (OPH, 2021-2022) verkko-opetuksen rinnalla kulkevaksi säännölliseksi tuki- ja ohjausmuodoksi.

– Oppimot ovat oiva mahdollisuus opiskelijalle edistää omia opintojaan ja toisaalta paikka, josta saa tukea ja ohjausta. Oppimoissa opitaan ja päästään TAIdolla eteenpäin, lupaa projektipäällikkö Annina Laaksonen.

Lisätietoa Oppimoista: www.taiturku.fi > opiskelijalle > Oppimot Lisätietoja: Oppimo-koordinaattori Virpi Lummevuo Puh 044 907 3477 virpi.lummevuo@turku.fi

?

M IK U E V EÄ A N

T

H

M I

Syksyllä 2022 nivelvaiheen koulutuksissa koetaan suuri uudistus. Aiempi perusopetuksen lisäopetus (10-luokka), lukioon valmistava koulutus (LUVA) ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA) väistyvät, ja ne yhdistyvät yhdeksi TUVA-koulutukseksi eli tutkintokoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi.

TUVAn koulutuspäällikkö Vesa-Pekka Mäkinen kertoo uudesta koulutuksesta seuraavasti:

Mitä uutta TUVA tuo?

Mitä erityispiirteitä on TAIn TUVAssa?

Osaamispisteiden sijaan tullaan puhumaan viikoista, joita on yhteensä 38. Opinnot rakentuvat yhdestä yhteisestä koulutuksen osasta sekä vähintään kahdesta valinnaisesta koulutuksen osasta. Laaja-alainen osaaminen on tavoitteena jokaisessa koulutuksen osassa.

Oppimisen perustaitoja ovat oppimaan oppiminen, monilukutaito ja digiosaaminen. Yhteiskunta-, kulttuuri- ja ympäristöosaaminen keskittyvät siihen, miten tullaan toimeen maailmassa. Vuorovaikutus- ja hyvinvointiosaaminen tukevat ensinnäkin opinnoista selviytymistä sekä oman toimintakyvyn ylläpitämistä. Alueellinen yhteistyö eri TUVA-järjestäjien kesken luo uusia mahdollisuuksia toiminnan järjestämiseen ja helpottaa opiskelijoiden etenemistä haluamaansa suuntaan.

Jako nuorten ja aikuisten TUVAan. Opiskelijoina oppivelvollisuusikäiset, ei-oppivelvolliset, Suomessa syntyneet ja maahanmuuttajat. Hyvät mahdollisuudet tutustua ammatillisiin opintoihin ja lukio-opintoihin sekä peruskoulun päättöarvosanojen korottamiseen.

14

Kenelle suosittelisit TUVAa? Niille nuorille, jotka eivät vielä ole löytäneet itselleen mieleistä alaa tai joiden toisen asteen opinnot ovat keskeytyneet. Maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat ohjausta päästäkseen ammatillisiin opintoihin tai työelämään ja jotka tarvitsevat tukea suomen kieleen.

TEKSTI Heidi Hakkarainen ja Henna Kujander KUVAT Mervi Vesalainen

Jäävätkö hyväksi todetut käytännöt osaksi uutta TUVAa? Yksi VALMAn vahvuus on ollut opiskelijan mahdollisuus kokeilla eri aloja. Joka vuosi opiskelijat siirtyvät koulutalolta toiselle tutustuen ja kokeillen eri aloja aidoissa oppimisympäristöissä. Moni kertoo tutustumisten myötä saaneensa vahvistusta omalle ammatinvalinnalleen:

”

“Koulukokeilut ovat olleet mukavia ja avaavat tietoa aloista.” ”Pääsee ‘kulissien taakse’ katsomaan millaisia alat ja opiskelu ovat todellisuudessa.” ”Koulukokeilut olivat hauskoja ja opettivat monella tapaa. Ja näki, millaista se työskentely oikeasti on.”

Kokemuksen ja hyvän palautteen myötä TUVAan tullaan sisällyttämään jo VALMAssa hyvin toimineita malleja, kuten alatutustumiset, suomen kielen opinnot sekä työelämään tutustuminen. Uusi koulutus tuo kuitenkin mahdollisuuksia tarjota opiskelijoille uusia joustavia polkuja, kuten mahdollisuuksia korottaa peruskoulun arvosanoja sekä tutustumisia lukio-opintoihin.

TAIn nivelvaiheen koulutukset ovat toimineet monelle nuorelle ja aikuiselle ponnahduslautana kohti toisen asteen opintoja, ja tätä arvokasta työtä tullaan jatkamaan myös TUVA-opintojen aikana.Toivotamme teidät ilomielin tervetulleeksi uudenlaiseen nivelvaiheen koulutukseen!

15

TEKSTI Anne Pölönen KUVA Mervi Vesalainen

”

En itse ole kokenut syrjintää autoalalla, vaikka kokemusta löytyykin vain oman mopon rassailusta.

Tyttönä miesvaltaisella alalla

Monesti kuulee niin koulu- kuin työelämässä että ihan vapaa-ajallakin, etteivät naiset osaisi tehdä niin sanottuja miesten töitä, ja että naisten paikka olisi keittiössä. Tällaiset kommentit eivät kuulu tälle vuosituhannelle. Pointtini ei ole verrata sitä, kuka osaa parhaiten, vaan että onnistutaan yhdessä tekemällä.

Hain alun perin lukioon, koska halusin tuolloin journalistiksi.

Tulin kuitenkin jo kuukauden jälkeen siihen tulokseen, että haluan konkreettisesti päästä tekemään jotain. Vaikka olen aina ollut hyvä koulussa, ei se kuitenkaan määritä minua ihmisenä.

Peltolan koulutalon opinto-ohjaaja Vesa Valkonen otti minut ilomielin vastaan uutena oppilaana autoalalle ja sai myös ympäripuhuttua minut kaksoistutkintoon, vaikka olin ensin kovin sitä vastaan. Lukio oli kai väsyttänyt niin pahasti, että ajattelin etten jaksaisi samaa rumbaa uudestaan.

Hyvä meno autoalalla Moni epävarmempi kaveri kokee helposti, ettei uskalla hakea tekniselle alalle esimerkiksi osaamattomuuden vuoksi. Miksi näin on?

Jo peruskoulussa opitaan, että esimerkiksi ryhmätöissä saattaa joutua tekemään töitä ihan kenen kanssa vain, oli kyseessä sitten tyttö- tai poikaporukka. Oman kokemuksenikin perusteella voin sanoa, että kaikilla oli jossain pisteessä hankaluuksia. Joku saattoi olla luokan paras liikunnassa, kun taas toinen ei osannut alkuunkaan, vaikka kuinka yritti. Siitä huolimatta muita tsempattiin ja autettiin, ja saman tulisi päteä myös ammattikoulussa.

16

En itse ole kokenut syrjintää autoalalla, vaikka kokemusta löytyykin vain oman mopon rassailusta. Totta kai aina silloin tällöin joku kommentoi, mutta tätä tapahtuu varmasti jokaiselle. Pääasia, että meno on hyvä siitä huolimatta.

Myös omalla käytöksellään voi vaikuttaa siihen, miten muut kohtelevat, kuten ottamalla kaikki huomioon ja kohtelemalla muita mukavasti. Ja vaikka joku vähän päätään aukoisikin työpaikalla, olen itse tavannut sanoa suoraan, että jos ei parempaa sanottavaa löydy, kannattaa olla hiljaa.

Jokainen on joskus ollut lähtöpisteessä, jossa uudet asiat joutuu opettelemaan alusta asti jopa useamman kerran ennen kuin kunnolla oppii. Vinkkinä jokaiselle, joka joskus joutuu kiusatuksi: kannattaa kääntyä opettajan puoleen, sillä kenenkään ei tulisi kokea syrjintää.

Kaksoistutkinto toimii En siis alun perin meinannut edes ottaa kaksoistutkintoa opintojeni ohelle. Tunnit ovat olleet rennompia kuin virallisessa lukiossa. Hommat pyritään hoitamaan tunneilla, ja varsinaisia kotiläksyjä jää usein hyvin vähän.

Opettajat ovat mukavia ja ymmärtäväisiä. Jos joissain aineissa tai kirjan alueissa tulee takapakkia, sekin pyritään korjaamaan opiskelijalle sopivin keinoin. Huomautan kuitenkin, ettei kaksoistutkinto ole oikea valinta, jos tunneilla aikoo olla tekemättä mitään.

Kenelle autoala on oikea paikka? Autoala ei vaadi aiempaa kokemusta, siitä on plussaa opinnoissa, mutta ilmankin pärjää. Itse olen kokenut, että ainoana vaatimuksena on aito kiinnostus alaa kohtaan. Kuka tahansa, joka on vähänkään kiinnostunut autoista tai pienkoneista, voi hakea autoalalle ja erikoistua juuri siihen, mikä itseä vetää puoleensa.

TEKSTI Niklas Koskinen KUVA Mervi Vesalainen

Oppisopimuksella maarakennuskoneen puikkoihin

”

Kerrytän opintojeni ohella itselleni tärkeää työkokemusta ja ammattitaitoa.

Työskentelin levyseppähitsaajana, kun aloin harkita alanvaihtoa. Kokonaan uudelle alalle siirtyminen on kuitenkin haastavaa ilman tarvittavaa koulutusta.

Vaikka pääsisikin haluamalleen alalle, koulutuksen puute näkyy usein palkassa. Palkan määrittää työehtosopimus. Oman alani TES:n mukaan henkilö, jolla ei ole tarvittavaa koulutusta, saa heikompaa palkkaa kuin koulutettu henkilö. Tämä muuttuu usein kahden vuoden työssäolon jälkeen. Tästä syystä aikuisopiskelijan on fiksua käydä vuoden kestävä oppisopimuskoulutus, josta saa tutkinnon alalle.

Pienen googlettelun jälkeen eteeni tuli ilmoitus maarakennuskoneenkuljettajan tutkinnosta. Maarakentaminen ja koneiden kanssa toimiminen on kiinnostanut minua aina, ja päätin hakea koulutukseen.

Tehdystä työstä maksetaan palkkaa

Työnantaja kouluttaa

Kerrytä työkokemusta ja ammattitaitoa!

Koulutus alkoi syyskuussa 2020 lähiopetuksena TAIn Peltolan koulutalolla ns. aikuisten linjalla. Harjoittelin kaivinkoneen käyttöä koulussa lähes päivittäin kolmen kuukauden ajan. Kun huomasin hallitsevani koneenkäyttöä kohtalaisesti, päätin vaihtaa opiskeluni oppisopimukseksi.

Oppisopimus on työssä tapahtuvaa koulutusta, jossa työnantaja kouluttaa työntekijän. Oppisopimuksen ajaksi solmitaan määräaikainen työsopimus, joka usein vaihdetaan vakituiseksi työsuhteeksi oppisopimusjakson päätyttyä – riippuen tietenkin siitä, millaisen kuvan olet itsestäsi työntekijänä työpaikalla antanut.

Oppisopimuksella suoritettu tutkinto antaa samat jatkokoulutuskelpoisuudet kuin lukio tai ammattiopisto sekä samat pätevyydet kuin ammattiopisto.

Opiskelu oppisopimuksella ei tarkoita sitä, että käydään viisi päivää viikossa ensin kahdeksan tuntia töissä ja iltaisin hoidetaan opintoja. Minun kohdallani olemme sopineet maanantain etäkoulupäiväksi. Opinnoista noin 80 prosenttia suoritan työssä ja loput etänä sekä näyttöjen muodossa. Näytöt suoritan koululla.

Minulla on pelkästään positiivisia kokemuksia ajastani oppisopimuksella. Oppisopimus on kaikin tavoin hyväksi opiskelijalle, joka haluaa kerryttää työkokemusta ja ammattitaitoa ja saada palkkaa opintojensa ohella.

Kaikille, jotka harkitsevat opintojen suorittamista oppisopimuksella, suosittelen sitä suuresti. Opso sopii sekä aikuis- että nuoriso-opiskelijalle.

Maarakennusalalla on kova pula osaavista työntekijöistä.

Alasta riippumatta yleisenä periaatteena on, että vasta kahden vuoden työkokemuksen jälkeen työntekijä osaa omatoimisesti hoitaa alansa työtehtäviä ammattitaitoisesti. Siksi useisiin työpaikkoihin on pakollisena kriteerinä vähintään kahden vuoden työkokemus.

Oppisopimuksella suoritettava tutkinto on osa ratkaisua tähän. Kerrytän opintojeni ohella tärkeää työkokemusta ja ammattitaitoa. Kentällä oppii työskentelyä oikeasti. Näin minulla on valmistuttuani paremmat pelikortit käytettävinäni. Tehdystä työstä maksetaan myös korvaus, mikä sekin on suhteellisen tärkeä juttu kaltaiselleni aikuisopiskelijalle.

17

TEKSTI ja KUVAT Sini Silvàn

QR-koodien reittiä

onnistumiseen Koneteknologiakeskuksessa eletään nyt Teollisuus 4.0 -vallankumousta. Sen pohjana ovat opiskeluympäristöt, joita on toteutettu Feston ja Siemensin kanssa yhteistyössä.

– Aika suosittu on tuo ruokatauko ja kotiinlähtö. Mutta kyllä opiskelijat kuitenkin innostuvat monesti sellaisesta, mikä on uutta ja high techiä, Turun ammatti-instituutin (TAI) kone- ja tuotantotekniikan osaston lehtori Jyri Tulonen nauraa.

Tulosen oppilaaksi voi päätyä, kun hakee yhteishaussa Turun ammatti-instituuttiin.

– Varsinaisia yo-linjoja meillä ei ole, myöhemmällä iällä tänne voi tulla myös lukiopohjalta.

Opinnoissa yksi olennainen juttu on se, että eteenpäin pääsee aina.

– Opintojen jälkeen voi mennä töihin tai jatkaa opintoja. Voi mennä ammattikorkeakouluun tai suoraan yliopistoon, ja niin on tapahtunutkin.

18

Tulonen kertoo oppilaasta, joka suoritti ammatillisen perustutkinnon ja sen yhteydessä iltalukiossa pitkän matematiikan.

Opiskelija haki ja pääsi Lappeenrantaan teknilliseen yliopistoon ja valmistui sieltä materiaali- ja lujuustekniikan DI:ksi. Tällainen opiskelijan opintopolku on kova juttu myös opettajalle.

– Ihmiset innostuvat, kun he onnistuvat. Koetaan Brio-tunne, silkkaa onnistumisen iloa. Se toimii riippumatta iästä tai muusta ulkoisesta tekijästä. Onnistumisen hetkiä pitää viljellä ja saada aikaiseksi. Kyllä se opettajakin innostuu, kun onnistutaan, Tulonen toteaa.

Opinnoissa tuetaan, jos on intoa jatkaa. Esimerkiksi käydään läpi AMK-matematiikkaa, viestintää ja ruotsia. Tekniikan opintojen laboratoriotöissä valmistaudutaan siihen, että pääsykokeissa kaikki sujuisi.

Lehtori Jyri Tulonen ja Turun AMK:n konetekniikan ja automaation lehtori Teppo Mattsson tutkimassa Feston opetuslaitteistoa.

“

Suomen koulutusjärjestelmä on mahtava, voi lähteä opiskelemaan levyseppähitsaajaksi ja päätyä tohtoriksi.

– Toiset ovat tulleet selkeästi opiskelemaan ammattiin ja ovat menossa töihin, toiset haluavat jatkaa. Kun myöhemmin herää se opiskelukiinnostus, silloin autetaan.

Teollisuus 4.0 - iso harppaus dataan – Toivottavasti olemme osanneet kertoa, mitä täällä on, Tulonen pohtii.

Ja paljon onkin. Ammattiin opiskelevat, Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat ja Turun yliopiston opiskelijat hyödyntävät kaikki Turun Koneteknologiakeskusta. Siellä on laitteistoja, robotteja, varastoautomatiikkaa, laboratorio-olosuhteita, sitä – mitä on oikeissa tuotantolaitoksissakin.

Nyt siellä eletään Teollisuus 4.0 -vallankumousta. Se merkitsee esineiden internetiä ja datan hyödyntämistä.

– Puhutaan esimerkiksi älytehtaista. Siellähän tuotantolaitteet ovat internetissä ja keskustelevat kaiken kanssa, toistensa kanssa. Ne hyödyntävät pilvessä olevaa dataa, Tulonen kuvaa.

Käytännön esimerkki on, että Virtanen haluaa auton. Paitsi tietyn värisen, hän vaatii kaiverruksena moottorin kylkeen omat nimikirjaimensa. Tuotannossa Virtasen auto tehdään yksilöitynä ja dataa hyödyntäen. Kaikki tapahtuu ilman, että ihminen puuttuu asiaan.

Toisena esimerkkinä on tehtaan tuotantolaite, joka mittaa itse itseään. Jossain kohtaa järjestelmä reagoi värinäarvoon akselissa: siitä varaosan tilaus lähtee automaattisesti valmistajalle ja osa saapuu huoltoon. Näin pystytään ennakoimaan huollot ennen kuin akseli jymähtää.

– Teollisuus 4.0 on totta kai myös haaste kaikille. On valtava määrä tietoa, jota pitää osata ja hallita.

19

Siemens toimittaa varastolaitteiston eli älytehtaan toimivan ”pienoismallin”. Kuvassa laitteiston robotti, tussi ja alusta, jotka liittyvät opiskelijoiden tekemiin tehtäviin.

Jorvin sairaalan entinen tavarankäsittelyrobotti on nyt osa Koneteknologiakeskuksen laitekantaa.

Opintojen äärellä Juha Mattila, AMK:n neljännen vuosikurssin konetekniikan opiskelija.

Yksi hallitsee it:n, toinen automaation Tulonen muistuttaa, että yhden ihmisen ei tarvitse hallita kaikkea, osia löytyy eri ihmisille: ohjelmisto- ja it-osaaja sekä automaatiotekniikan osaaja voivat tehdä yhteistyötä. Esimerkiksi kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa Teollisuus 4.0 on kilpailulaji. Parilajissa toinen on it-puolen ja toinen automaatiopuolen osaaja.

– Kehitys kehittyy. Ovatko opiskelijat tässä pian fiksumpia kuin opettajat, siihen ei paljon tarvita, Tulonen tuumii.

Siemensin sovelluspalveluinsinööri, oppilaitosvastaava Ville Torvinen pohtii, että Teollisuus 4.0 on kuin teollisuuden seuraava askel, jossa otetaan digitalisaatio yhä tiiviimmin tuotantoon. Käytännössä se tarkoittaa, että voidaan tehdä tuotannosta digitaalisia kaksosia.

– Saadaan tehostettua tuotantolinjojen suunnittelua ja rakentamista simulointimallien avulla. Tuotantolinjoista tulee entistä älykkäämpiä IoT:n ja koneoppimisen avulla. Laitteet pystyvät optimoimaan toimintaansa asiakkaiden tilausten perusteella, Torvinen sanoo.

Siemensin uusin projekti on toimittaa automaatiolaitteet Koneteknologiakeskukseen uuteen varastolaitteistoon ja tarjota tukea varaston käyttöönottoon. Suomesta löytyy jo yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään simulaatiomalleja ja astumaan Teollisuus 4.0 maailmaan. Viime kädessä ihmiset ratkaisevat: – Se riippuu aika paljon yrityksestä, minkälaisia henkilöitä siellä on, kuinka avoimia he ovat muutoksille, Torvinen toteaa.

Vastaavasti opiskelijoiden joukossa on niitä innokkaita, joilla on kiinnostusta uusiin hankkeisiin. Uusi tekniikka voittaa perusopetuksen.

Teollisuus 4.0 on tuonut Torvisen mielestä lisäbuustia myös Siemensin ja Koneteknologiakeskuksen yhteistyöhön. Varastolaitteisto toimii opiskelussa ja yhtä lailla Siemens voi viedä omia vieraitaan katsomaan sitä.

QR-koodi avaa koneen sielun Opiskelijat pääsevät työskentelemään myös Feston oppimisympäristöissä. Feston koulutuspäällikkö Hannu Hassinen pitää hyvänä esimerkkinä QR-koodeja, joilla myös teollisuustyössä töitä tekevät operaattorit saavat infoa laitteiden toiminnasta.

Opetuksessa oppilas lukee omalla kännykällä QR-koodeista tuotetietoja ja ratkoo opiskeluun liittyviä tehtäviä. Näin saa ohjeita, mitä tehdä. Tällainen toiminta on uutta opetuksessa.

– oka vuosi tulee jotakin uutta teknologiaa kone- ja tuotantotekniikkaan tai sähköautomaatioon. Kun Turun seutua ajattelee, kaikkialla, missä tehdään laadukkaita koneita ja laitteita, käytetään tai tullaan käyttämään Teollisuus 4.0:n tarjoamia mahdollisuuksia, olipa kyse telakalla tapahtuvasta valmistuksesta tai lääketeollisuuden tuotannosta.

Alalla ei siis tarvita järeitä voimamiehiä. Se sopii kaikille.

– Vilpittömästi voisi sanoa Turun ammatti-instituutin olevan hyvä oppilaitos opiskella näitä asioita. Minun näkökulmastani, kun tunnen käytännössä kaikki ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset, Turussa on hyvin seurattu aikaa, oltu innokkaita kehittämään asioita ja ollaan aktiivisesti mukana ammattitaitokilpailussa. Ei ole huono vaihtoehto tulla Turkuun opiskelemaan koneteknologiaa, Hassinen sanoo.

Siemensin Torvinen suosittelee hakeutumaan sähköautomaatioalalle, tulevaisuudessa sieltä löytyy yhä enemmän töitä. Juuri esimerkiksi Teollisuus 4.0 -maailmaan kuuluvat simuloinnit tulevat yleistymään.

– Koneteknologiakeskus tuo opinnoille hyvät puitteet normaaliopiskelun lisäksi. En muista, olisiko missään muualla aivan vastaavaa keskusta, lisäksi opintoja voi syventää yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. Jos opiskelija haluaa lähteä seuraaville asteille opiskelemaan, uskon, että on helpompaa.

Myös Jyri Tulonen kannustaa nuoria opiskelemaan alalle sukupuolesta riippumatta.

“

Nyt tarvitaan nuoria ja osaavia tekijöitä töihin.

Puhutaan sitten kone- ja tuotantotekniikasta, hitsauksesta, koneistuksesta ja asennuksesta, niin ihan jokaisella sektorilla on pulaa tekijöissä. Varsinais-Suomessa on aikamoinen teknologia ja teknologiateollisuus.

Ei huonompi Koneteknologiakeskus: Opiskelijalle paikka opiskella ammattia uuden teknologian laitteistojen kanssa.

Opiskelijoita Turun ammatti-instituutista, Turun ammattikorkeakoulusta ja Turun yliopistosta.

Teollisuus 4.0 merkitsee teollisuuden digiharppausta, jossa voidaan esim. tehdä laitteiden digitaalisia kaksosia. Simulaatio-oppimisympäristön takana ovat Festo ja Siemens.

Opinnoissa voi myös leikkiä ja kokeilla. Taitaja-kilpailuissa toimii hyvin työpari.

Täällä kohtaavat eri oppilaitokset ja yritysmaailma. Opiskelijat saavat opiskella ja käyttää koneteknologiaan liittyviä laitteita.

Yritykset pystyvät kouluttamaan opiskelijoita ja tekijöitään. Yrityksille myös tuotannonkehitys- ja mittauspalvelua.

Koneteknologiakeskus sijaitsee Turussa osoitteessa Lemminkäisenkatu 28.

21

Järvi-Suomen ja Lapin makuja maailmalle

Turun ammatti-instituutin ja Raision seudun koulutuskuntayhtymän ravintola- ja catering-alan opiskelijoista ja opettajista koostuva tiimi vei suomalaista ruokakulttuuria Lissaboniin lokakuussa 2021.

Portugalin Suomen suurlähetystössä Suomi-juhlaviikon aikana järjestetyissä tilaisuuksissa kokeiksi ja tarjoilijoiksi opiskelevat nuoret kestitsivät suurlähetystön arvovaltaisia vieraita.

Menut edustivat maittemme ruokakulttuurien fuusiota ja hakivat inspiraationsa Järvi-Suomen antimista ja Lapin luonnosta.

“Matka Lissaboniin alkoi. Tunnelma oli jännittävä, sillä kukaan ei vielä tiennyt, mitä odottaa. Ennen työhön ryhtymistä vierailimme viinitilalla, jossa tehtiin myös omaa oliiviöljyä moneen tarkoitukseen. Tutustuimme myös kaupunkiin, trooppiseen kasvipuistoon sekä suuntasimme ihastuttavalle Bairro Alton alueelle.

Työviikko alkoi palaverilla suurlähettilään ja konsulien kanssa. Kattaminen seuraavan päivän illalliseen alkoi välittömästi.

Mukana olivat kotimetsän havut, kävyt ja varvut!

22

Ensimmäisen illallisen kolmen ruokalajin menun aloitimme kylmäsavustetulla kuhalla yhdessä savustetun hauenmädin kanssa. Pääruuaksi tarjoilimme poronfileetä kuusenkerkkähillon kera, jälkiruokana klassinen leipäjuusto Lapin lakan kanssa.

Diplomaattilounaalla päivän menuun kuului myskikurpitsakeitto suomalaisten omenoiden kera. Pääruokana ylikypsää lammasta koivumajoneesin kanssa sekä portugalilainen vaniljaleivos pastel de nata suomalaisella twistillä.

Toisen illallisen aloitimme juomilla ja amuseilla kattoterassilla, pääruokana vieraat saivat maistaa Kalakukkoa. Viimeisenä valmistimme ja tarjoilimme bisneslounaan Portugalin Nokian väelle. Lounaan jälkeen saimme suurlähettiläältä muistoksi lahjakassit. Sitten olikin aika hyvästellä koko perhe.”

Toisten lähdettyä takaisin Suomeen Leila ja Vilma jäivät vielä kahdeksi viikoksi harjoittelemaan kahden Michelin-tähden ravintola Almaan. ”Työyhteisö oli järjettömän ystävällinen, avulias ja kannustava. Pääsimme heti viemään annoksia ja blokkaamaan astioita. Jo ensimmäisen viikon lopussa työnteko sujui kuin tanssi, ja Leila jo esittelikin muutamia annoksia. Viimeinen viikko meni kuin siivillä, ja itsevarmuus omaan osaamiseen kasvoi.

Kahden Michelin-tähden ravintolassa työskenteleminen vaatii paljon henkisesti ja fyysisesti, mutta kokemus oli täysin sen arvoinen.”

24

Ruiskadun kampukselta kohti

Taito-kampusta

KUVA Teppo Kosonen

Terveiset täältä Ruiskadun kampukselta!

Olemme toimineet kesästä 2020 lähtien Ruiskadun kampuksella, jossa opiskelee ja työskentelee päivittäin yhteensä yli 2 000 henkilöä. Turun ammatti-instituutin sosiaali- ja terveysalan (SOTE) sekä liiketalouden koulutuksen lisäksi kampuksella toimii Luolavuoren koulu. Meillä taitaa kampuksella olla Suomen suurin ja monipuolisin oppimisympäristö.

Kaarinaan ja Ilpoisiin kulkevilla sähköbusseilla Ruiskadun kampus on saavutettavissa ekologisesti koko päivän, vain parin sadan metrin kävelyllä pysäkiltä.

Ammatti-instituutin liiketalouden yksikkö muutti kesällä 2020 ammattikorkeakoululta vapautuneisiin ja instituutin käyttöön remontoituihin tiloihin. Iloinen puheensorina täyttää käytävät, ja keskusteluja käydään ainakin kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi.

Myös Luolavuoren koulun 1.–6.-luokkalaiset saivat tilat Ruiskadun kampukselta syksyllä 2020. Kesällä 2021 saimme kampukselle myös Luolavuoren yläkoululaiset, kun uusi elementtirakennus valmistui koulutalon viereen.

SOTEn henkilöstö ja opiskelijat ovat toivottaneet Luolavuoren oppilaat lämpimästi tervetulleiksi. Olemme voineet hyödyntää henkilöstömme osaamista monialaisessa yhteistyössä.

SOTEn opiskelijat ovat toteuttaneet uusille kampuslaisille muun muassa välituntiohjelmaa. Alojen aikaisemmin erilliset

opiskeluhyvinvointityöryhmät ja turvallisuusryhmät yhdistivät voimansa ja työskentelevät nyt sujuvasti Ruiskadun kampuksen ryhminä. Tavoitteena on linkittää monialaiset toimijat tarkoituksenmukaisesti yhteen.

Monialaiset kampukset ovat tulevaisuutta ja tarjoavat mahdollisuuksia yhdistää kaikenlaista osaamista työelämän haluamalla tavalla. Suvaitsevaisuus ja yhteistyötaidot kehittyvät ainutlaatuisesti, kun opiskelijoiden ikäjakauma on 6–65 vuotta.

Ruiskadun kampuksella vahvistetaan ja rakennetaan nyt monialaisen yhteistyön osaamista, mutta katseemme ovat jo tulevalla palvelualojen yhteisellä Taito-kampuksella. Taito-kampukselle sijoittuvat TAIn palvelualojen koulutukset useasta koulutalosta, ja sinne rakennetaan yksi yhteinen pedagoginen käsikirja.

Odotamme kovasti suunnittelutyön käynnistymistä ja jo nyt voimme kokeilla erilaisia asioita, joista on iloa ja hyötyä tulevalla kampuksella.

Kalle Ojanen, Sosiaali- ja terveysalan koulutuspäällikkö Tiina Tarr, Sosiaali- ja terveysalan koulutuspäällikkö Anne Perjopuro, Luolavuoren koulun rehtori

25

TEKSTI Lito21Sportti-luokan opiskelijat ja Noora Simolin KUVAT Mervi Vesalainen

Mikä sporttipolku?

Mikäli tavoitteesi on huippu-urheilijan ura ja haluat yhdistää siihen ammatilliset opinnot, kannattaa valita urheilijapolku. Turun ammatti-instituutin liiketalouden yksikön koulutuspäällikkö Tiina Nurmela-Aaltosen mukaan sporttipolku on suunnattu opiskelijoille, joilla on tavoitteellinen urheilu-ura ja jotka pystyvät itsenäiseen opiskeluun.

Koulupäivän aikana tapahtuva valmennus on osa sporttipolun opintoja. Lentopallon lajivalmentaja ja ammatillisen koulutuksen valmennusvastaava Juha Lönnqvist kertoo, että opintojen aikana aamutreeneistä on mahdollista saada jopa 36 osaamispistettä. Meitä valmentavat huippukoulutetut Turun Seudun Urheiluakatemian ja seurojen valmentajat. Lisäksi apunamme ovat tarvittaessa Urheiluakatemian asiantuntijat, kuten fysioterapeutit, urheilupsykologit sekä ravitsemusvalmentaja.

Aamutreenejä on 2–4 kertaa viikossa riippuen siitä, miten ne omassa seurassa ja lajissa menevät. Meidän luokallamme on jääkiekkoilijoita, jalkapalloilijoita, salibandyn pelaajia sekä kamppailulajeja harrastavia poikia. Luokallamme on nyt pelkästään poikia, mutta sporttipolku koskee myös tyttöjä, jotka harjoittelevat tavoitteellisesti ja ovat kiinnostuneita kaupallisen alan opinnoista.

26

Lito21Sportti-luokan opiskelija

Onni Ruohomaa

Miksi hait liiketoiminnan urheiluluokalle?

- Liiketoiminta kiinnostaa ja täällä saa hoidettua aamutreenit opiskelun ohessa.

Mitä hakuvaiheen testeissä tehtiin?

- Niissä testattiin fyysistä kuntoa. Pelattiin ja kartoitettiin pelaajien osaamista.

Millaista opiskelu sporttiluokalla on ollut?

- Siinä on ollut paljon hyviä puolia. Ei tule läksyjä, jos tekee tehtävät kunnolla koulussa. Päivät ovat riittävän lyhyitä, jotta pystyy keskittymään myös täysillä urheiluun.

Onko luokalla hyvä yhteishenki?

- Sporttiluokan yhteishenki on mielestäni loistava.

Missä ja milloin aloitit jääkiekon?

- Salon Kiekkohaissa viisivuotiaana.

Missä vaiheessa tiesit, että haluat pelata jääkiekkoa ammattilaisena?

- Unelmani on pienestä saakka ollut, että pääsisin pelaamaan korkealla tasolla.

Miten jääkiekon yhdistäminen on onnistunut opiskelun kanssa?

- Todella hyvin. Aamutreeneihin pääsee aina.

Missä näet itsesi 5–10 vuoden päästä?

- NHL:ssä.

Kuka on esikuvasi?

- Oma setäni Mikael Ruohomaa.

Luokallamme on vain urheilijoita Olemme ensimmäinen luokka, jossa on pelkästään urheilijoita.

Tämä helpottaa arkeamme huomattavasti, kun saamme olla pois koulusta harjoitusten tai pelimatkojen takia ja opettajat ymmärtävät meitä. Sporttipolun idea on helpottaa urheilijoiden arkea lyhyemmillä koulupäivillä, jotka alkavat ja loppuvat meille sopiviin kellonaikoihin. Näin saamme hoidettua koulun hyvin urheilun ohessa.

Tavallinen koulupäivämme alkaa klo 10 ja päättyy klo 14.15.

Ehdimme aamutreenien jälkeen hyvin kouluun ja koulupäivän jälkeen iltatreeneihin. Siitä Tiina Nurmela-Aaltosen mukaan sporttipolun idea alkujaan lähtikin. Tavoitteena oli toteuttaa opetus niin, että urheilijat eivät jäisi jälkeen opinnoista aamutreenien takia. “Pelkkää positiivista, paljon mahdollisuuksia”, tiivistää Juha Lönnqvist.

Valitsimme Turun ammatti-instituutin, koska koimme, että lukiosta tulisi liikaa stressiä, emmekä ehtisi panostaa siihen tarpeeksi tavoitteellisen urheilun ohessa. Sporttipolulla urheilun yhdistäminen merkonomin opintoihin onnistuu mutkattomasti. Koulutuspäällikkömme mukaan sporttiluokka jatkuu tulevaisuudessakin, eikä hän ainakaan tällä hetkellä muuttaisi siinä mitään.

27

“

Sporttipolulla urheilun yhdistäminen merkonomin opintoihin onnistuu mutkattomasti.

Sporttipolulle hakeminen Jos tavoitteellinen urheilu kiinnostaa, etkä ole ajatellut lukio-opintoja, kannattaa ehdottomasti hakea sporttipolulle.

Kannattaa kuitenkin miettiä, löytyykö kiinnostusta alalle, jotta löytyy motivaatio myös opiskeluun, muistuttaa Lönnqvist.

Sporttilinjalle hakevat osallistuvat lajikohtaisiin testeihin ja yleistesteihin, joissa testataan kuntoa, notkeutta, voimaa ja räjähtävyyttä. Opintopolusta löytyy hakulomake.

Esimerkiksi jalkapallotesteissä oli ensin aluepeli ja se jälkeen pelattiin isoa peliä 11 vastaan 11. Testit olivat Impivaaran jalkapallohallissa. Jääkiekossa pelattiin normaalia peliä kaksi tuntia Impivaaran jäähallissa. Yleistestit olivat Kupittaan yleisurheiluhallissa. Siellä testattiin kuntoa (piip-testi), voimaa (punnerrus piip-testi), notkeutta (haaraistunta) ja räjähtävyyttä.

Monet sporttiluokan opiskelijat ovat sitä mieltä, että testit ̶ punerrustestiä lukuun ottamatta ̶ eivät olleet erityisen raskaita.

Vuonna 2021 sporttipolulle haki kaikkiaan 41 opiskelijaa.

Tällä hetkellä luokallamme on 24 urheilijaa.

28

Opiskeleminen sporttiluokalla Sporttiluokan ylivoimainen etu ovat hyvät aikataulut. Valmentaja Juha Lönnqvistin mielestä täällä pystyy hyvin yhdistämään opiskelun ja urheilun. Meidänkin mielestämme urheilu on helppoa ja siihen pystyy panostamaan paljon paremmin kuin tavallisella luokalla. Sporttiluokalla muutenkin kaikki sujuu hyvin.

Valmentajamme ovat ammattitaitoisia ja lukujärjestyksemme on tehty toimivaksi. Sporttipolulla pystymme viemään eteenpäin sekä urheilu-uraamme että opintojamme, eikä yhdistelmä käy liian raskaaksi.

Luokallamme on urheilijoita, joten kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään, ja koulun henkilökunta on todella ystävällistä. Sporttipolun poissaolot menevät lajivalmentajien ja sporttiluokan vastuuopettaja Päivi Pellonperän kautta, jotka tekevät paljon yhteistyötä. Vastuuopettajalle pitää laittaa viestiä etukäteen, jos lähtee aikaisemmin harjoituksiin tai pelimatkalle.

Pellonperä kertoo, että arjen sujuvuuteen on sporttiluokalla panostettu ja koulussa on paljon kokemusta erilaisista urheilijoista. Sporttiluokan opiskelijat ovat kivoja, energisiä, aktiivisia ja heillä on positiivinen asenne.

Yksi sporttiluokan parhaista puolista on se, että täällä opettajat ymmärtävät arkeamme aikatauluineen ja pelimatkoineen. Koulutuspäällikkö Nurmela-Aaltonen toteaa, että kannattaa panostaa opintoihin, jotta pääsee sporttilinjalle.

Hänen mukaansa sporttiluokka on todella hyvä vaihtoehto, ja hän ymmärtää hyvin opiskelijoita, jotka hakevat tänne. Urheilu on lähellä myös koulutuspäällikkömme sydäntä.

Turun Seudun Urheiluakatemia pähkinänkuoressa: •

Turun Seudun Urheiluakatemian yhteistyöoppilaitoksia toisella asteella ovat Turun ammatti-instituutti, Kerttulin urheilulukio ja Katedralskolan i Åbo.

•

Korkeakouluista verkostossa mukana ovat Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu.

•

TSUA auttaa huipulle pyrkivää urheilijaa yhdistämään tavoitteellisen harjoittelun ja opiskelun.

•

Urheiluakatemian eri lajien ammattivalmentajat ja asiantuntijat tukevat urheilevaa opiskelijaa aina yläkoulusta korkea-asteelle saakka.

•

Laaja lajikirjo, mm. jalkapallo, jääkiekko, salibandy, yleisurheilu, lentopallo, tennis, uinti, telinevoimistelu ja käsipallo.

•

Turun ammatti-instituutissa opiskelee urheilijastatuksella 55 nuorta.

•

Urheilija voi hakeutua mille tahansa Turun ammatti-instituutin tarjoamista koulutusaloista.

Urheilukoulutus on avoinna kaikkien lajien urheilijoille.

•

Koulupäivän aikana tapahtuva urheiluvalmennus on osa opiskelijan opintoja, jota toteuttavat Turun Seudun Urheiluakatemian ammattivalmentajat.

•

Harjoituspaikkoina toimivat Turun kaupungin tarjoamat liikunta- ja urheilutilat.

29

TEXT och BILD Iiris Yli-Junnila

Direkt till fortsatta

YH-studier Den svenskspråkiga handel och data-studielinjen vid Åbo yrkesinstitut började det länge planerade samarbetsprogrammet med yrkeshögskolan Novia på hösten 2021.

Handel och data har från och med hösten 2021 erbjudit sina studerande en möjlighet att studera vid yrkeshögskolan Novias tradenomlinje och ersätta en del av sina studier med Novias studier. Studerande som deltar i programmet blir färdiga med sina merkonomstudier snabbare än vanligt och får direkt en plats vid Novia för fortsatta studier.

I samarbetsprogrammet studerar deltagarna två år enligt merkonomläroplanen vid TAI men tredje årets höst studerar de vid Novia med yrkeshögskolans första års tradenomstuderande. Efter hösten de studerat vid Novia blir de färdiga med merkonomstudierna på 2,5 år istället för tre och kan direkt fortsätta studierna vid Novias tradenomutbildning.

Studerande i programmet läser huvudsakligen tradenomstudier under tredje årets höst men avklarar också en del studier vid TAI. Innan studierna vid Novia kan påbörjas tittar läraren och studeranden tillsammans på vilka av Novias studier täcker TAIs studier och vilka kurser eller examensdelar ska göras vid TAI. Villkoren för fortsatta studier vid Novia är att den studerande blir färdig med merkonomstudierna innan tredje årets jul.

Studeranden söker till studieprogrammet under yrkesstudiernas andra år. Samarbetsprogrammets ansvariga lärare gör beslutet om vem som kan bli antagen till programmet.

TAIs studerande lämnar in ansökan till Novia i början av juni då Novia har ansökningstid för öppna yh-leden.

För att bli vald till samarbetsprogrammet måste studeranden vara självständig och motiverad eftersom studietakten är

30

snabbare och studeranden måste själv koordinera sina studier mellan två skolor. Kriterierna är motivation, studieframgång och förmåga att studera självständigt och ta ansvar för studierna. Ämnena vid Novia och TAI är liknande inom områden som företagsekonomi, ekonomiförvaltning och marknadsföring vilket möjliggör samarbetsprogrammet. Studieprogrammet erbjuder en smidigare och snabbare väg att fortsätta från yrkesstudier till yrkeshögskolestudier och därför passar programmet alla som är intresserade av tradenomutbildning.

Programmet passar även vuxenstuderande och de som vill byta bransch.

Breda arbetsmöjligheter till framtiden Gwen Kinos (18) var den första som deltog i TAIs och Novias samarbetsprogrammets pilotversion. Hon har bara bra att säga om programmet.

Gwen började studera vid TAI på hösten 2019. Före detta studerade hon vid ett gymnasium men sökte till handel och data, eftersom hon kände att yrkesstudier var mer passande för henne. Gwen är den första som har deltagit i pilotversionen av TAIs och Novias samarbetsprogram på hösten 2021 och hon är väldigt nöjd med sina studier.

– Jag började studera vid handel och data eftersom utbildningen är mångsidig och bred. När jag fick möjlighet att avlägga högskolestudier och bli snabbare färdig tog jag tillfället

i akt. Mina studier vid Novia har gått bra. Först liknar studierna ganska mycket TAIs studier men under hösten har det nog blivit svårare och mer teoretiska, berättar Gwen.

Höstens studier har innehållit bland annat marknadsföring, språkstudier och IT-kunskaper. Studierna är mångsidiga och Gwen har fått arbeta med intressanta arbetslivsrelaterade projekt. Förutom intressanta studier har Gwen fått möjlighet att delta i Novias studentevenemang.

– Det bästa i mina studier är nya vänner, bra lärare och att jag får en studieplats vid yrkeshögskolan. Jag vet inte ännu vad jag vill göra i framtiden men med den här utbildningen har jag bra möjligheter för olika jobb. Jag rekommenderar definitivt samarbetsprogrammet till alla som vill ha breda möjligheter i framtidens arbetsliv, Gwen tipsar.

Vad? Möjlighet att studera vid TAI och samtidigt avlägga yrkeshögsskolan Novias tradenomstudier, få direkt en studieplats vid Novia och bli färdig med merkonomstudierna i 2,5 år istället för 3.

När och hur söker man in?

Studieplats vid svenskspråkiga handel och data merkonomlinjen ansöks i vårens gemensamma ansökan. Under andra studieåret kan studerande söka till Novias och TAIs samarbetsprogram.

Hur väljs studerande?

Handel och datas personal väljer ut dem som kommer in i programmet. Kriterierna är studerandes motivation, studieframgång och förmåga att studera självständigt och ta ansvar för sina studier. Högst fem studerande kan tas in per år.

För vem?

Programmet passar alla som vill studera i handels- och företagsinriktade ämnen.

Gwen Kinos

31

TEKSTI ja KUVA Iiris Yli-Junnila

SUORAAN JATKO-OPISKELEMAAN Turun ammatti-instituutin ruotsinkielinen opintolinja handel och data aloitti syksyllä 2021 pitkään suunnitellun yhteistyöohjelman ammattikorkeakoulu Novian kanssa.

Handel och data -opintolinjan opiskelijat voivat syksystä 2021 lähtien opiskella ammattikorkeakoulu Novian tradenomilinjan opintoja ja korvata osan merkonomiopinnoistaan Novian opinnoilla. Ohjelmaan osallistuvat opiskelijat valmistuvat merkonomiksi tavallista nopeammin ja saavat suoraan jatko-opiskelupaikan Noviasta.

Yhteistyöohjelmassa opintolinjan opiskelijat opiskelevat kaksi ensimmäistä vuotta tavallisesti TAIssa, mutta kolmannen vuoden syksyn Noviassa ensimmäisen vuoden tradenomiopiskelijoiden kanssa. Syksyn opintojen jälkeen opiskelija valmistuu merkonomiksi kolmen vuoden sijaan 2,5 vuodessa ja saa suoraan jatko-opiskelupaikan Novian tradenomilinjalta.

Ohjelmaan valitut tekevät kolmannen vuoden syksyllä pääsääntöisesti opintojaan Noviassa, mutta he tekevät myös muutamia yksittäisiä opintoja TAIlle. Ennen Novian opintoja opettaja ja opiskelija katsovat yhdessä, mitkä Novian opinnoista kattavat TAIn opintoja ja mitä yksittäisiä opintoja opiskelijan tulee tehdä vielä TAIlle. Ehtona jatko-opinnoille Noviassa on se, että opiskelija saa merkonomitutkinnon suoritettua kolmannen vuoden jouluun mennessä.

Opinto-ohjelmaan haetaan ammattiopintojen toisena vuotena. Päätöksen ohjelmaan valituista tekee yhteistyöohjelman vastuuopettaja, jonka jälkeen haku Noviaan tehdään kesäkuun alussa, kun Novian avoimen opintopolun haku aukeaa.

Jotta opiskelija voi tulla valituksi ohjelmaan, tulee hänen olla itsenäinen ja motivoitunut, sillä opiskelutahti on tavallista nopeampi, ja opiskelijan on kannettava itse huolta opintojen

32

koordinoimisesta kahden koulun välillä. Kriteereinä valinnalle ovat opiskelijan motivaatio, opintomenestys ja kyky itsenäiseen työskentelyyn sekä vastuunottoon opiskelujen etenemisestä.

Oppiaineet Noviassa ja TAIssa ovat samankaltaisia liittyen esimerkiksi liiketalouteen, taloushallintoon ja markkinointiin, ja siksi yhteistyöohjelmaa voidaan tarjota. Yhteistyöohjelma tarjoaa nopeamman väylän siirtyä ammattiopinnoista suoraan korkeakouluopintoihin, ja siksi ohjelma sopii kaikille tradenomiopinnoista kiinnostuneille, myös aikuisopiskelijoille ja alanvaihtajille.

Laajat mahdollisuudet tulevaisuuden työelämään Gwen Kinos (18) on ensimmäinen TAIn ja Novian yhteistyöohjelmaan osallistunut opiskelija. Ohjelmasta hänellä on vain hyvää sanottavaa.

Gwen aloitti opintonsa TAIssa syksyllä 2019. Tätä aikaisemmin hän opiskeli lukiossa, mutta vaihtoi TAIn handel och data -opintolinjalle, sillä hän koki ammattiopinnot enemmän itselleen sopivaksi. Hän on ensimmäinen TAIn ja Novian yhteistyöohjelman pilottiin vuoden 2021 syksyllä osallistunut opiskelija. Gwen on tyytyväinen opintoihinsa TAIssa ja Noviassa – Lähdin opiskelemaan handel och data -opintolinjalle, sillä tutkinto on monipuolinen ja laaja. Kun sain mahdollisuuden opiskella korkeakouluopintoja ja valmistua nopeammin,

tartuin tilaisuuteen. Opintoni Noviassa ovat sujuneet hyvin.

Aluksi opinnot muistuttavat TAIn opintoja, mutta opintojen edetessä ne muuttuvat haastavammiksi ja teoreettisemmiksi, Gwen kertoo.

Syksyyn on kuulunut muun muassa markkinointi-, kieli- ja it-opintoja. Opinnot ovat monipuolisia, ja Gwen on muun muassa päässyt työskentelemään mielenkiintoisissa ja työelämälähtöisissä projekteissa. Mielenkiintoisten opintojen lisäksi Gwen on päässyt mukaan korkeakouluopiskelijoiden tapahtumiin.

.

– Parasta opiskeluissa ovat uudet ystävät ja hyvät opettajat sekä se, että saan jatko-opiskelupaikan. En ole vielä varma, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä, mutta tutkinnon kautta saan monipuoliset valmiudet tulevaisuuden työelämään.

Suosittelen TAIn ja Novian yhteistyöohjelman opintoja kaikille niille, jotka haluavat opiskella laajan ja monipuolisen tutkinnon, hän vinkkaa.

Mitä?

Mahdollisuus opiskella handel och data -ammattiopintojen yhteydessä Novian tradenomitutkinnon opintoja ja saada suoraan jatko-opiskelupaikka Novian tradenomilinjalta ja valmistua merkonomiksi tavoiteaikaa nopeammin.

Milloin ja miten voi hakea?

Handel och data -opintolinjalle haetaan kevään yhteishaussa. Toisena opiskeluvuotenaan merkonomiopiskelijat voivat hakea mukaan TAIn ja Novian yhteistyöohjelmaan.

Miten opiskelijat valitaan?

Valinnat ohjelmaan pääsystä tekee handel och datan henkilökunta. Kriteereinä ovat opiskelijan motivaatio, opintomenestys ja kyky itsenäiseen työskentelyyn ja vastuunottoon opiskeluista.

Opiskelijakiintiö on viisi opiskelijaa per vuosi.

Kenelle?

Ohjelma sopii niille, jotka haluavat opiskella merkonomitutkinnon lisäksi tradenomitutkinnon.

Gwen Kinos

33

Yhteistyöllä

parhaisiin tuloksiin

KUVAT Essi Ryösä, Nina Savikko Kuvissa Naima, Fatumina ja Hamdi

“

Lähihoitajakoulutus antaa paljon ”Lähihoitajakoulutus on antanut erityisesti hyvän suomen kielen taidon. Nyt koen, että pärjään vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja uskallan keskustella.

Koulutus on antanut itseluottamusta ja empatiakykyni on kehittynyt.”

”Lähihoitajakoulutuksen aikana olen oppinut ja saanut tietoa erilaisista sairauksista ja lääkkeistä ja vuorovaikutustaitoni ovat kehittyneet.”

“

”Ennen lähihoitajakoulutukseen hakemista olin TE-toimiston kuuden kuukauden koulutuksessa ja sitä kautta pääsin hoitamaan kehitysvammaisia asukkaita.

Siellä innostuin lähihoitajan työstä vielä enemmän ja päätin hakea TE-koulutuksen jälkeen lähihoitajakoulutukseen.”

lähihoitajaopiskelijat Liis, Daniela ja Patricio

Maahanmuuttajataustaisilla on monia mahdollisuuksia kouluttautua ja työllistyä sote-alalle.

Hoitajapula näkyy jo konkreettisesti ympärillämme ja on arvioitu, että vuonna 2030 tarvitsemme noin 30 000 hoitajaa lisää vanhusten hoitotyöhön ja muihin terveydenhuollon tehtäviin.

Hoitajapulaan on jo vuosien ajan esitetty useita erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, kuten työolojen ja johtamisen parantamista, palkkatason nostamista ja maahanmuuttajataustaisten kouluttamista hoitoalalle.

Maahanmuuttajataustaisia (äidinkieli muu kuin suomi) haki sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon viimeisessä yhteishaussa peruskoulupohjaisella koulutuksella yhteensä 1443 henkilöä ja ensisijaisia hakijoita tutkintoon oli 837. Yo-pohjaisia hakijoita oli yhteensä 75 ja ensisijaisia hakijoita 45.

(Vipunen). Tämän lisäksi ammatillisiin oppilaitoksiin otetaan maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita jatkuvan haun sekä työvoimapoliittisten koulutuksien kautta.

Vuonna 2019 julkaistun Euroopan unionin Eurodice-raportin mukaan Suomella on hyvät edellytykset edistää maahanmuuttajataustaisten oppimista. Suomi nousi raportissa esille eurooppalaisessa vertailussa erityisesti kielitietoisen opetuksen ja kulttuurisen moninaisuuden huomioimisen näkökulmasta, joka luo hyvän ja kokonaisvaltaisen perustan oppimiselle ja kouluun integroitumiselle. (Noorani ym. 2019.)

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ammatillista koulutuspolkua tukee myös laki ammatillisesta koulutuksesta

(531/2017). Yksilöllisiin osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan joustavasti tutkintojen, niiden eri osien, tutkintoon johtamattoman koulutuksen ja valmentavien koulutusten avulla.

Turun ammatti-instituutti ja työvoimatoimisto yhteistyössä Turun ammatti-instituutti ja työ- ja elinkeinopalvelut ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 1998 lähtien ja kouluttaneet maahanmuuttajia hoitoalalle hyvin tuloksin. Koulutuksia on eri oppilaitoksissa järjestetty pitkään niin työvoimakoulutuksena kuin omaehtoisina koulutuksina. Suurin osa opiskelijoista valmistuu koulutuksista ajallaan ja työllistymisprosessi on ollut erittäin korkea.

Alan kielitaitovaatimukset ovat korkeat, ja siksi maahanmuuttajien kohdalla suomen kielen taidon kehittäminen riittävälle tasolle on edellytys koulutukseen pääsyyn ja sen suorittamiseen. Kielitaito ei kuitenkaan ole ainoa edellytys vaan sen lisäksi soveltuvuus alalle ja esimerkiksi matemaattisten taitojen riittävä taso ovat tärkeitä kriteerejä.

Maahanmuuttajat hakeutuvat hoitoalalle, koska alalla tiedetään olevan töitä ja lähipiirissä ystäviä tai sukulaisia on työllistynyt alan töihin. TE-toimiston työnhakija-asiakas voi päästä kokeilemaan alaa erilaisten palvelujen kautta. Näitä

35

ovat esimerkiksi kotoutumiskoulutukset ja ammattisuomikoulutukset (työvoimakoulutukset, joissa opiskellaan ammatillista sanastoa ja tutustutaan alan työtehtäviin mm. työssäoppimisen kautta), työkokeilu ja URA-valmennus.

Maahanmuuttajaopiskelijoiden opettaminen ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutuksessa keskeisenä osana on suomen kielen oppimisen tukeminen ja työelämäyhteistyö. Maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada lisätukea suomen kielen oppimiseen S2-kielen opettajalta työelämäjaksojen ja opintojaksojen aikana. Aikaisempien tutkimuksien mukaan suomen kielen oppimiseen liittyvät vaikeudet ovat yksi syy opintojen keskeyttämiseen. Keskeyttämisen muita syitä olivat: puutteelliset opiskeluvalmiudet ja vaikeat perhe- ja elämäntilanteet. (Malin & Kilpi-Jakonne, 2019.)

Maahanmuuttajataustaisten opetuksessa yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutussuhteiden syntymiseen luodaan mahdollisuuksia. Vuorovaikutussuhteiden ja kielen avulla yksilö rakentaa kuulumistaan erilaisiin yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Sen syntymiselle ja kehittymiselle on annettava riittävästi aikaa ja tilaa. Vuorovaikutussuhteiden syntymistä ja ylläpitämistä

36

tuetaan aktiivisesti jo koulutuksen alussa, mikä näkyy pedagogisissa ratkaisuissa, jotka tukevat yhdessä tekemistä ja toisiin tutustumista.

Kirjoittajat: Kirsi Siira, tuntiopettaja, Turun ammatti-instituutti Marjo Länsipii, johtava asiantuntija, kotouttamispalvelut. Varsinais-Suomen TE-toimisto Ronja Kankare, asiantuntija, koulutuspalvelut.

Varsinais-Suomen TE-toimisto

Lähteet: Maili, M & Kilpi-Jakonen, E. 2020. Ulkomaalaistaustaisten nuorten koulutuspolut. Kotoutumisen kokonaiskatsaus, 2019. Valtioneuvoston julkaisusarja.

Noorani, S., Baïdak, N., Krémó, A. & Riiheläinen, J. 2019. Eurydice Brief. Integrating Students from Migrant Backgrounds into Schools in Europe: National Policies and Measures.

Opetushallinnon tilastopalvelu, Vipunen. Viitattu 1.11.2021 https://vipunen.fi/fi-fi.

TEKSTI ja KUVA Ann-Christin Elmvik

MUSIIKKIBINGOLLA vauhtia arkeen

Viriketoimintaa Parkinmäen palvelutalossa

TAIn sosiaali- ja terveysalan ruotsinkieliset lähihoitajaopiskelijat ovat muutamina päivinä syksyn aikana olleet Parkinmäen palvelutalossa pitämässä viriketoimintaa asukkaille. Viriketoiminnan tavoite on edistää ikäihmisten psykososiaalista ja fyysistä toimintakykyä.

Lähetimme asukkaille kyselylomakkeen, johon asukkaat saivat esittää toivomuksiaan siitä, mitä haluaisivat tehdä kanssamme. Vastausten perusteella olemme luennoilla suunnitelleet viriketoimintaa, johon jokainen asukas voi matalalla kynnyksellä osallistua. Olemme opiskelleet sitä, kuinka voimme edistää ikäihmisen toimintakykyä ja osallisuutta sekä saada aikaan keskustelua.

Olemme yhdessä suunnitelleet aktiviteetteja, valmistaneet materiaalia ja harjoitelleet keskenämme, miten aktiviteetit toimivat. Joka tapaamiskerralle on tietty teema, kuten muistin virkistäminen, liikunta, taide ja kulttuuri.

Toteutimme musiikkibingon, josta asukkaat olivat hyvin innoissaan. Valmistamamme muistikortit herättivät asukkailla muistoja, joita he jakoivat keskenään. Olemme muutaman kerran olleet korttelikävelyllä, ja kerran meillä on ollut hali-koira mukanamme asukkaiden iloksi.

Käyntimme palvelutalossa ovat olleet antoisia sekä opiskelijoille että asukkaille. Opiskelijat suunnittelevat innolla aktiviteetteja ja oppivat ikäihmisen erityistarpeista ja niiden huomioimisesta tulevassa ammatissa. Yhteistyö tukee opiskelijan ammatillisen kasvun kehittymistä heti opintojen alkutaipaleella.

Turun ammatti-instituutti ja ruotsinkielinen ammatillinen oppilaitos Axxell ovat tehneet yhteistyösopimuksen, joka mahdollistaa ruotsinkielisen lähihoitajakoulutuksen Turussa. Opiskelijat lukevat ammatilliset tutkinnon osat TAIssa ja yhteiset tutkinnon osat Axxellin Turun toimipisteessä Aboa Maressa.

TAI ja Parkinmäen palvelutalo allekirjoittivat kaksivuotisen kumppanuussopimuksen 1.2.2021.

Tavoitteena on lisätä yrityksen ja oppilaitoksen yhteistyötä sekä mahdollistaa opiskelijoiden laadukas ammatillinen koulutus ja luoda urapolkuja työelämään. Koronapandemian vuoksi yhteistyötä päästiin aloittamaan syksyllä 2021.

37

KUVA Antonia Lönnqvist

Turun ammatti-instituutin TAITO-ravintola ja kokkiopiskelijat yhteistyössä suosittelevat:

SAVULOHIRILLETTE 0,5 kg 1 rkl 1 rkl 0,5 tl 0,5 tl 200 g 100 g 2 kpl

savulohta hienonnettua tilliä limemehua suolaa sokeria ranskankermaa (crème fraîche) majoneesia keitettyjä kananmunia

1. Hienonna tilli ja kananmunat.

2. Murskaa lohi kulhoon ja lisää hienonnettu tilli ja kananmunat.

3. Lisää crème fraîche ja majoneesi.

4. Sekoita tasaiseksi.

5. Tarjoile paahdetun leivän päältä.

Jos haluat tehdä muun rilletten kuin kalan, voit vaihtaa lohen ja tillin esim. seuraavasti: kypsä kana ja basilika kypsä possunniska ja persilja Käytä muutoin samaa reseptiä.

Opetusravintola TAITO sijaitsee DataCityssä Kupittaalla, Lemminkäisenkatu 14–18 B. Tarjoamme lounasta, teemailtoja hyvän ruuan ympärillä, viihtyisät kokoustilat sekä opiskelumahdollisuudet ravintola-alan opiskelijoille. ravintola.taito@turku.fi, 040 632 3237

39

FC Inter kantaa nuorista vastuuta

Elämä on suurempi kokonaisuus kuin vain pallo ja kenttä.

”

TEKSTI Lea Froloff KUVAT Lea Froloff ja Xavier Wong

TAI ja FC Inter tekevät yritysyhteistyötä. Se on kumppanuutta, josta molemmat hyötyvät.

Yhteistyö mahdollistaa urheilun ja opiskelun yhdistämisen niin junioreiden kuin myös aikuisten edustusjoukkuepelaajien tasolla

– Jos pystymme antamaan hyvää opiskelijamateriaalia Turun ammatti-instituuttiin, on tilanne molemmille win–win. TAI tukee myös markkinointiyhteistyösopimuksella edustusjoukkuettamme, kertoo yhteistyöstä FC Interin urheilutoimenjohtaja Jani Meriläinen.

Turun kaupungin leivissä nuoria työelämälehtorina luotsaava Matti Raho tuntee Interin kuin taskunsa. Hän oli käynnistämässä jalkapalloseuran junioritoimintaa 1990-luvulla ja on toiminut pitkään myös valmentajana. Raho kiertää yläkouluissa kertomassa nuorille eri koulutusvaihtoehdoista ja auttaa myös Interin junnuja löytämään itseä kiinnostavan opiskelupaikan.

– On tärkeää, että myös vanhemmat tietävät urheilun ja koulun yhdistämisen olevan mahdollista, ammatillisessa koulutuksessa opettajanakin työskennellyt Raho korostaa.

hoidatte työelämäjaksot kunnialla. Eihän yrityksillä tänä päivänä ole varaa pitää sellaisia, jotka menevät miten sattuu, toteaa Raho.

Veikkausliigan parhaatkaan pelaajat eivät voi tietää varmasti, milloin urheilu-ura päättyy. Työura ja mahdolliset jatko-opinnot on hyvä pitää takataskussa.

– Väitän että urheilun puolelta ja joukkueurheilulajeista tulee kirsikkaa kakun päälle eli tosi hyviä tulevaisuuden työntekijöitä, antaa Meriläinen vinkin työvoimaa rekrytoiville yritysjohtajille.

Aamuharjoitusten kautta kouluun TAIn futaajaopiskelijoilla on koulusta lupa treenata aamuisin kaksi kertaa viikossa. Aamuharjoittelun toivotaan olevan tulevaisuudessa mahdollista myös työelämäjaksojen aikana.

– Itselläni oli kauan sitten ongelmana, miten aamuharjoittelun sai yhdistettyä työssäoppimisjaksoihin, myynnin ja asiakaspalvelun perustutkinnon Rovaniemen hotelli- ja ravintolaoppilaitoksessa suorittanut Meriläinen kertoo.

– Työharjoittelujakso koulun ravintolan leipomossa oli ainoa tapa, joka mahdollisti jalkapalloharjoitteluni. Olimme leipurin kanssa töissä jo neljältä aamulla, jotta ehdin puolilta päivin harjoituksiin, muistelee Meriläinen, joka kouluttautui myöhemmin vielä restonomiksi Turun ammattikorkeakoulussa.

– Olen kävelevä esimerkki siitä, että peliurani aikana sain tehtyä kaksikin tutkintoa, Rovaniemen Palloseurassa, FC Interissä ja KTP:ssa Veikkausliigassa maalivahtina pelannut Meriläinen kannustaa.

Ammatti-instituutilla ja FC Interillä on laaja rinki yhteistyöyrityksiä, jotka ymmärtävät opiskelevan urheilijan haasteet.

– On meikäläisen hommaa potkia nuoria takapuoleen, että

41

InterAction – yhteiskuntavastuuta FC Interin InterAction on yhteisöllistä toimintaa ja tekoja yhteiseksi hyväksi. Se auttaa kodin, harrastamisen ja koulunkäynnin yhdistämisessä.

– Inter haluaa ottaa kokonaisvaltaisempaa vastuuta meidän nuorista pelaajistamme ja myös nuorista, jotka eivät kuulu seuraan, korostaa Meriläinen.

Seura tarjoaa jalkapalloa mahdollisimman monelle.

– Nykyään harrastamisen kustannukset nousevat tajuttoman korkeiksi. Haluamme InterActionilla madaltaa harrastamisen kynnystä ja hankkia seuralle rahaa, ettei maksuja tarvitse korottaa. Seurassa on myös tukirahasto, josta henkilöt ja perheet voivat hakea tukea, jos kokevat siihen tarvetta.

”

InterAction on yhteisöllistä toimintaa ja tekoja yhteiseksi hyväksi.

Läksyparkki ja ilmaisia treenejä Inter järjestää ilmaisia jalkapallotapahtumia, Läksyparkin ja ammatinvalinnanohjausta pelaajille. Yläkouluikäisten kanssa keskustellaan edessä olevista opintovalinnoista.

– Vaikka he eivät ajattele vielä uran jälkeistä elämää, elämänhallinnan kautta varaudut yllättäviin muutoksiin. Nostamme esiin kentän ulkopuolisia asioita. Elämä on suurempi kokonaisuus kuin vain pallo ja kenttä, Meriläinen tähdentää.

– Toivomme Veritas Stadionin olevan paikka, jonne voi tulla, vaikkei kuuluisi seuraan. Arki-iltapäivisin toimiva Läksyparkki on avoin ihan jokaiselle, se vaatii vain etukäteisilmoittautumisen.

Kaikki eivät aina saa kotoa tukea ja haluamme auttaa tässä.

Tarpeen vaatiessa on eri kielilläkin saatavilla ohjausta, hän jatkaa.

Turku Energia Areenalla vedetään tiistai-iltapäivisin kaikille avoimet, maksuttomat futistreenit. Jatkossa harrastetaan myös muita urheilulajeja kuten frisbeegolfia.

– Sinne vaan mukaan. Ja jos urheilu ei kiinnosta, on siellä aina paikalla aikuisia ohjaajia. Joku voi kaivata pelkästään juttuseuraa, Meriläinen rohkaisee.

Perhe- ja eskarifutista tytöille ja pojille Interin tyttöjen futisvalmentajat kiertävät järjestämässä tapahtumia perheille ja päiväkotien lapsille. Perhefutis liikuttaa perheen pienimpiä ja on mukavaa yhdessä tekemistä.

Ensimmäistä kertaa FC Interin seurahistoriassa muodostetaan joukkue myös tytöille. Pelaajat ovat kasvaneet joukkueeseen perhe- ja eskarifutiksen kautta.

– Naisten futis ei ole aikuistasolla ollut yhtä ammattimaista kuin miesten, mutta alkaa menestysten myötä nousta. Pikkuhiljaa lähdetään myös Interissä toimintaa kasvattamaan, Meriläinen lupaa.

Jalkapallo liikuttaa suurinta joukkoa

FC Interin ikäluokissa pelaa yhteensä noin 500 junioria. Moni junnu liittää jalkapalloon isoja unelmia. Meriläinen on realisti: – Jos ikäluokasta nousee yksi pelaaja edustusjoukkueeseen, on suoriuduttu hyvin. Jos tosi hyvin – nousee kaksi, ehkä kolme. Olisi edesvastuutonta olla välittämättä niistä muista.

Jokainen pelaaja on meille ihan yhtä tärkeä.

Kilpaseurana FC Inter haluaa antaa mahdollisuuden absoluuttiselle huipulle haluaville pelaajille.

– Myös heille toitotamme koulunkäynnin merkitystä. Haluamme, että nuoret pystyvät tavoittelemaan omia unelmiaan, kaikilla ne eivät kuitenkaan liity jalkapalloon, kiteyttää Meriläinen.

– Liikkumattomuushan on aikapommi, joka tulee räjähtämään.

Jos pystymme InterAction-toiminnalla iskostamaan lapsiin ja nuoriin liikunnallisen elämäntavan loppuelämäksi, väitän että yhteiskunta kiittää, sanoo Meriläinen.

Turun ammatti-instituutti liikuttaa opiskelijoita TAI on ollut mukana Turun liikkuva toinen aste -hankkeessa jo kolme vuotta. Opiskelijoiden liikkumiselle on tänä aikana luotu hyvät edellytykset.

TAIssa opetustiloja on muokattu säädettävillä pöydillä ja erilaisilla istumisratkaisuilla. Käytävä-, aula- ja taukotiloihin on hankittu aktivoivia pelipöytiä ja leuanvetotankoja. Opiskelijoiden suosiossa ovat esimerkiksi pingis-, biljardi- ja pöytäjalkapallopöydät. Pelejä pelataan ahkerasti kaveriporukassa välitunneilla.

Koulutalojen kuntosaleista on tehty viihtyisämpiä ja niitä on avattu opiskelijoiden käyttöön. Kuntosalivälineitä on uudistettu ja tiloja muokattu opiskelijaystävällisemmiksi. Myös muiden liikuntatilojen käyttöä on lisätty. Liikuntasaleja pidetään auki mahdollisuuksien mukaan, ja liikuntavälineet ovat opiskelijoiden käytössä välituntisin.

Lisäksi koulutaloissa järjestetään paljon tapahtumia. Tapahtumien tavoitteena on lisätä hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä. Lukuvuosittain toistuvia tapahtumia ovat hyvinvointiviikot ja -päivät. Hyvinvointipäivinä pidetään esimerkiksi peliturnauksia ja lajikokeiluja. Lajikokeiluja järjestetään myös pitkin lukuvuotta yhteistyössä urheiluseurojen ja liikuntayrityksien kanssa.

Yhteistyön avulla pyritään lisäämään tietoutta paikallisten urheiluseurojen tarjonnasta sekä esittelemään harrastamisen tapoja. Olennaista kaikessa Turun liikkuva toinen aste -toiminnassa on erilaisten liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen opiskelijoille.

Sofia Hilska Turun liikkuva toinen aste -koordinaattori

Turun liikkuva toinen aste on kehittämishanke, jonka tavoitteena on edistää fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia Turun ammatti-instituutin koulutaloissa sekä Turun kaupungin lukioissa.

Hankkeen rahoittavat Lounais-Suomen aluehallintovirasto veikkausvoittovaroista myönnetystä avustuksesta ja Turun kaupunki. Hankkeessa kehitetyt liikunnallistamisen toimintamallit ovat vakiinnuttaneet asemansa koulutalojen arjessa.

43

Oikea asiakaskokemus TEKSTI Siiri Welling KUVAT Essi Ryösä, Mervi Vesalainen

auttaa kehittymään

TAIn mediapalveluiden toteuttajaksi opiskelevat nuoret ottivat Walo Rooftop Barille tuote- ja tunnelmakuvia osana opintojaan.

Kattojen yllä keskellä Turkua käy kuhina. Walo Rooftop Barissa on tunnelmallisen loppuvuoden illan lisäksi meneillään yllättäen valokuvaus. Turun ammatti-instituutin opiskelijat Essi Ryösä, Elli Ernvall, Nina Savikko ja Hanna Merjonen kulkevat kukin kameroidensa kanssa sujuvasti asiakkaiden joukossa napaten välillä kuvia juomista.

– On ollut kivaa, erilaista ja mukavaa, sanovat opiskelijat kuin yhdestä suusta. Valokuvaus on osa TAIn ja Walo Rooftop Barin yhteistyötä. Mediapalvelujen toteuttajaksi opiskelevat nuoret

44

ottavat ravintolalle tuote- ja tunnelmakuvia, joita ravintola voi käyttää omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan. Tuotekuvat saattavat päätyä esimerkiksi pöytäkolmioihin, joissa on kuvia kauden suositelluista juomista.

– Odotukset ovat hyvät, meillä on täällä paikalla varsinainen unelmatiimi, kertoo ravintolan vuoropäällikkö Emilia Tynkkynen.

Tilaa opiskelijoiden luovuudelle

Tuotteet selkeästi esillä

Yhteistyö tahojen välillä alkoi parisen vuotta sitten. Sen aikana eri vuosiluokkien opiskelijat ovat käyneet harjoittelemassa oikeaa asiakastilannetta ja vuorovaikutusta kuvaustilanteessa Walossa. Molemmat hyötyvät: opiskelijat saavat arvokasta asiakaspalautetta ja kokemusta oikeasta asiakastyöstä, kun taas yritys itse saa upeita markkinointikuvia.

– Toistaiseksi meidän käyttöön on päätynyt paljon kuvia, toteaa Walo Rooftop Barin ravintolapäällikkö Juho Pietilä.

Pietilän mukaan visuaalisuus on tärkeää myynnin kannalta.

Hyvin toteutetut pöytäkolmiot esimerkiksi houkuttelevat asiakkaita kokeilemaan uusia tuotteita. Työskentely opiskelijoiden kanssa vaatii kärsivällisyyttä, mutta tulokset ovat olleet hyviä.

Tynkkynen ja Pietilä antavat tehtävän aluksi omat raaminsa tehtävälle, mutta opiskelijoiden luovuudelle annetaan myös tilaa.

– Jos taustalla nimenomaan näkyy oppilaan oma visio ja luovuus, pistää se silmään kuvassa. Kannustankin aina käyttämään omaa luovuutta ja visiota, sanoo Tynkkynen.

Opiskelijat liikkuvat ravintolan tiloissa pääsääntöisesti ilman ohjeistusta, vaikkakin opettaja Mervi Vesalainen on tarvittaessa opiskelijoiden tukena.

– Meillä on tietysti myös valokuvauksen perusteita, mutta suurimmaksi osaksi kertaamme ennen tänne tuloa brändikirjan ja aikaisemmat somepostauksien valokuvat. Täällä pyrin kannustamaan opiskelijoita itsenäiseen työhön, mutta autan tarvittaessa, sanoo Vesalainen.

Essi Ryösä on neljättä kertaa kuvaamassa Walo Rooftop Barissa. Hänen tuotoksensa ovat päätyneet pöytäkolmioon jokaiseen asiakaspöytään. Pöytäkolmiossa esitellään kauden glögiuutuuksia.

– Suunnittelin kokonaisuuden itse, eli otin valokuvat ja sommittelin kolmion. Opettaja Juha Holi auttoi hieman suunnittelussa, mutta muuten tein kaiken itsenäisesti. Aika mielenkiintoinen ja opettavainen kokemus, kertaa Ryösä.

Myös Elli Ernvallin kuvia on nähtävillä Rooftop Barin seinällä ja Instagramissa.

– Tuntuu hyvältä nähdä niitä esillä. Saatan kertoa niistä myös kavereille, sanoo Ernvall.

Vuoropäälikkö EmiliaTynkkynen ja opiskelija Hanna Merjonen ideoivat Walo Rooftop Barille tunnelmallisia tuotekuvia ravintolapäällikkö Juho Pietilän kanssa.

TEKSTI Siiri Welling KUVAT Mervi Vesalainen

Turun ammatti-instituutin ensimmäisessä TAITOnews -julkaisussa näkyy vahvasti opiskelijoiden kädenjälki ja laaja osaaminen.

Juhannuskukkulan koulutalosta löytyy mielenkiintoinen osaamispaletti. Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnossa opitaan laaja-alaisesti niin taittoa, painamista, animointia, valokuvausta, videon tekemistä, striimausta, graafista suunnittelua kuin myös nettisivujen suunnittelua. Osin näitä taitoja on käytetty TAITOnews -lehdessä.

Logosuunnittelusta kilpailu Opiskelijoiden kädenjälki näkyy vahvasti ulkoasussa, muun muassa logossa. Ennen logosuunnittelukilpailua ammatti-instituutti järjesti opiskelijoille ulkopuolisen koulutuksen logosuunnittelusta. Opiskelijoita oli ohjaamassa graafinen suunnittelija Eero Kumanto Riemu Designilta.

– Logosuunnittelussa lähdimme ensin vain hahmottelemaan asioita, joita tietyt sanat toivat mieleen. Siinä kohtaa ei ajateltu itse logokilpailua, kertoo media-alan opettaja Teppo Kosonen.

Tämän jälkeen järjestettiin kilpailu, jonka noin seitsemästäkymmenestä kilpailuun osallistuneesta ehdotuksesta kolme parasta valittiin finaaliin ja yksi lopulta koko julkaisun logoksi.

Valittu logo on Ibrahim Polon suunnittelema.

– Opetimme opiskelijoille tietysti graafisen suunnittelun perusteita, mutta logosuunnittelussa opiskelijat saivat käyttää omaa luovuuttaan, jatkaa media-alan opettaja Markku Pennanen.

Lehden taittaminen on mukava haaste Jatkuvan opiskelijahaun kautta media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa opiskeleva Jere Mettälä taittaa lehden.

– Tämä on mukava haaste. Pääsee kikkailemaan enemmän kuin vaikka sanomalehtitaitossa. Voi leikkiä arkkikoon ja typografian kanssa, kertoo Mettälä.

Opinnot TAIssa ovat muutoinkin sujuneet Mettälällä varsin mallikkaasti. Joustavat opinnot ovat mahdollistaneet esimerkiksi sen, että hän on voinut kesken kaiken muuttaa toiselle paikkakunnalle. Opintokokonaisuuksiin on kuulunut myös yhteistyötä oikeiden asiakkaiden kanssa.

– Ylipäätään asiakastyö on ollut mielekästä opinnoissa, sillä se simuloi työelämää. Asiakastöissä on saanut keskustella suoraan asiakkaan kanssa, Mettälä toteaa.

”

Asiakastyö on ollut mielekästä opinnoissa, sillä se simuloi työelämää. Asiakastöissä on saanut keskustella suoraan asiakkaan kanssa.

M Omat painokoneet raksuttavat Koska ammatti-instituutin osaaminen on laajaa, löytyy talosta omat painokoneet. Tämän vuoksi itse painamista ja siihen liittyviä kokonaisuuksia on voitu miettiä laajasti ja luovasti.

TAITOnewsistä ilmestyy myös erikoispainos, jossa näytetään enemmän instituutin paino-osaamista: tuotteen pinnalta löytyy muun muassa lakkapainatusta ja muita hienoja erikoispainoelementtejä.

– Kun tuote on valmistunut taitossa, lähetetään se tänne meille digipainokoneeseen. Ennen varsinaista painatusta koneelta tarkistetaan muutamat asiat, mutta sen jälkeen kone tuottaa valmiit arkit, jotka sidotaan yhteen vihkolinjalla, kertoo media-alan opettaja Juha Holi.

TAITOnews löytyy printti- ja nettimuodossa. Lehti on tarkoitus julkaista kerran vuodessa. Tulevaisuudessa media-alan opiskelijoiden laaja ja monipuolinen osaaminen voisi näkyä myös TAITOnews -podcasteina tai livestriimauksina.

47

Valmistu kaikkeen.

Varaudu parhaimpaan. www.taiturku.fi

48