Matkailulehti Ruka 8-2021 by Pohjoisen Tunturipalvelut Ky

Rukan ja Kuusamon menovinkkejä 5.11.–2.12. RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Nro 8 – 2021

5.11. – 2.12.2021

Talvisesta luonnossa liikkujan kannattaa lyhyelläkin retkellä pukea kerrroksia, ladata puhelimen akku täyteen ja varata mukaan lämmintä juotavaa. Kuva: Tuuli Pulkkinen

Retkelle talven ihmemaahan

ulangan ja Riisitunturin kansallispuistoissa on hienoja talvellakin kuljettavia reittejä, joilla pääsee näkemään ja kokemaan talven taikaa. Esimerkiksi Pienen Karhunkierroksen varrella Jyrävän ja Oulankajoella Kiutakönkään polut tallautuvat yleensä pitäväpohjaisilla talvijalkineilla kuljettaviksi. Liukuesteet on silti aina hyvä varata retkelle mukaan. Reiteillä ei ole talvikunnossapitoa, joten portaisiin ja riippusiltoihin pakkautuva lumi tekee kulkemisesta paikoin haastavaa, ja koskipaikkojen äärellä saattaa olla petollisen liukkaita lumi- ja jäälippoja. Kovilla pakkasillakin sulana pysyvissä koskipaikoissa voi hyvällä onnella bongata talvehtivan koskikaran tai löytää saukon jäljet. Taskulamppu, kerrospukeutuminen ja riittävät eväät varmistavat onnistuneen retken. Pakkasella kännykän ja kameran akut hyytyvät nopeasti, joten reissuun kannattaa ottaa mukaan vaihtoakkuja ja pitää sähköiset laitteet sisätaskussa. Oulangan luontokeskukselta saa apua ja vinkkejä talvisen retken suunnitteluun. Luontokeskuksessa voi tutustua Oulangan luontoon ja historiaan. Tarvittaessa neuvontapisteeltä voi vuokrata liukuesteet retkelle tai nauttia kupposen kuumaa. Talviajan minikahvilasta voi ostaa pikakahvia, teetä, kaakaota ja pientä naposteltavaa. Omat eväät voi myös nauttia luontokeskuksen tiloissa vaihtuviin näyttelyihin tutustuen. Luontokeskukselta lähtevä Hiiden hurmos -päiväreitti on pituudeltaan viisi kilometriä, ja kulkee loppumatkasta Kiutakönkään ohi, jossa on katettu tulentekopaikka.

17. vuosikerta

Ympäri vuoden sulana pysyvä Kiutaköngäs on hieno talviretken kohde. Kuva Minna Koramo. Edestakaisen Kiutakönkään koskelle vievän nähtävyyspolun pituus on kaksi kilometriä ja sen kulkemiseen on hyvä varata tunti. Talvinen Riisitunturi tykkykuusineen on elämys! 4,3 kilometrin Riisin rääpäsy -reitti soveltuu talvella erinomaisesti lumikenkäilijöille. Riisitunturin autiotupa ja taukokatos tarjoavat oivan taukopaikan retkeilijöille. Riisitunturilla on erittäin hyvä mahdollisuus bongata revontulia, mikäli yöllä on selkeää. Revontulien näkeminen on aina hieman onnesta ja pilvistä kiinni, mutta magneettikentän aktiivisuutta voi tutkia eri

lähteistä. Yöllä lämpötila laskee vielä päivän pakkasiakin alemmas, joten revontuliretkeä varten on tärkeää pukea kerroksia ja varautua lämpimällä syötävällä ja juotavalla. Lamppu on myös ehdoton apu yöretkellä. Lisää tietoa talviretkeilykohteista saat Oulangan luontokeskuksesta p. 0206 39 6850, oulanka@metsa.fi sekä osoitteesta www.luontoon.fi. Ota myös Retkietiketti haltuun ennen retkelle lähtöä osoitteesta www. luontoon.fi/retkietiketti.

Reppuselkäilmiö kasvattaa kansallispuistojen suosiota kohisten

oillismaan kansallispuistojen suosion kasvulle ei näy loppua. Käyntimäärät ovat tänä vuonna jälleen kasvaneet verrattuna ennätykselliseen edellisvuoteen. Suomen kansallispuistoissa käytiin tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä 2,5 miljoonaa kertaa. Kasvun taustalla on jo vuosia vahvana jyllännyt retkeilytrendi, ja viime vuonna myös korona lisäsi kansallispuistokäyntejä. Sama reppuselkäilmiö näkyy myös Riisitunturin, Oulangan ja Syötteen kansallispuistoissa, jotka kaikki kasvattivat tänä vuonna suosiotaan verrattuna ennätysvuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon. Riisitunturille kavuttiin heinäkuun loppuun mennessä lähes 46 000 kertaa. Kasvua oli viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna yli kolmekymmentä prosenttia. Jos kasvua mittaa kahden vuoden takaiseen käyntimäärän, nousu on jopa 55 prosenttia. Vielä jyrkemmin käyntikäyrät nousivat Syötteellä, jossa alkuvuoden käyntimäärä oli 76 000 ja kasvua kahden vuoden takaiseen 63 prosenttia. Myös IsoSyötteen retkeilyalue on tässä ajassa kaksinkertaistanut käyntimääränsä.

lujohtaja Henrik Jansson. – Investointi tuottaa hyötyä jatkossakin, kunhan nykyisessä hallitusohjelmassa ja kehysriihessä sovittu perusrahoituksen taso toteutuu. Tulevaisuusinvestointirahoitus on helpottanut myös Koillismaan kovan käyttöpaineen alle olevia kohteita. Esimerkiksi Riisitunturin ruuhkaiseksi käyneen parkkipaikan kokoa on kolminkertaistettu. Suosittu Riisin rietas -päiväreitti on kestävöity kasvaneiden käyntimäärien edellyttämään kuntoon. Metsähallitus ja Posion kunta ovat yhteistyönä kunnostaneet kansallispuiston reittien päälähtöpisteelle vievän tien.

Retkeily kansallispuistoissa sopii kaikenikäisille luonnon ystäville, ja patikoinnin sijaan voi maastopyöräilyreiteillä kokeilla myös rengasvoimaa. Kuva: Maarit Vaahteranoksa Alueen kansallispuistoista Oulanka on piikkipaikalla tämän vuoden 142 000 käynnillään. Myös Oulangan suosio on kasvattanut viime vuosina suosiotaan kohisten. Suhteessa vielä suuremmat käyntimäärien kasvut löytyvät kuitenkin Oulangan lähinaapurista Valtavaara-Pyhävaaran luonnonsuojelualueelta, jossa

alkuvuoden käyntimäärät ylittävät jo 100 000 käyntiä. Kasvua vuoden takaiseen oli yli 40 prosenttia ja parin vuoden takaiseen on yli 70 prosenttia. Retkeilyn suosio asettaa uudet vaateet kohteiden ylläpidolle. Metsähallituksen Luontopalvelut on saanut erilaisina

erillisrahoituksina 38 miljoonaa euroa tälle hallituskaudelle kansallispuistojen ja muiden suosittujen luontokohteiden palvelurakenteiden korjaukseen ja kehittämiseen. – Ilman rahoitusta olisimme olleet pulassa jo entisten käyntimäärien kanssa, saati näin suuren kasvun myötä, toteaa Metsähallituksen luontopalve-

LINTUPÄHKINÄ Kuusamon lintukerhon tämänkertaisessa tunnistustehtävässä ensimmäinen lintu on Kuusamon vakituinen pesijä, mutta toinen on havaittu Kuusamossa virallisesti vain kaksikymmentä kertaa. Tunnistatko siivekkäät? Oikeat vastaukset löytyvät sivulta X.

Kuva 1: Heikki Seppänen

Kuva 2: Vesa Kilpivaara

Oulangalla on tehty jatkuvaa retkeilyrakenteiden kunnostamista, erityisesti suosittujen Karhunkierrosten varrella. Valtavaaralla päiväreitti on kestävöity ja pitkokset uusittu. Tällä hetkellä työn alla on Valtavaaralle uusi, suurempi taukokatos kävijämäärille liian pieneksi käyneen laavun tilalle. Pudasjärvellä, Syötteen kansallispuistossa on kunnostettu retkeilyreittejä merkittävästi. Etenkin maastopyöräilijöiden määrä on kasvanut rajusti, joten alueella on tehty reittikestävöintejä ja linjattu uusia reittejä.

Ruka Nordic avaa maailmancupkauden 26.-28.11.

20.

kertaa järjestettävä Ruka Nordic avaa yhdistetyn ja maastohiihdon maailmancupin marraskuun lopussa. Lisäksi luvassa on tiukkoja taistoja mäkihypyn maailmancup-pisteistä. Ruka Nordiciin saapuu urheilijoita kolmestakymmenestä eri maasta. Median edustajia on tulossa neljäsataa. Yhteensä kisapassi myönnetään yli 2300 henkilölle.

Viime vuoden koronakurimuksen jälkeen nyt myös yleisöllä on mahdollisuus seurata kisoja täysimittaisesti. Paikalle odotetaan kisaviikonlopun aikana jopa 20 000 katsojaa. Ruka Nordic käynnistyy 25.11. klo 10 maastohiihdon virallisilla harjoituksilla ja päättyy sunnuntaina 28.11. klo 17.15 käynnistyvään mäkihyppykisaan. Niiden väliin mahtuu monta jännittävää kisaa laduilla ja hyppyrimäessä, ja jännittäviä

hetkiä kisakatsomossa. Kisan pääpaikka on hiihtostadion, josta löytyy nälkäisille ja janoisille ravintola. Perheen pienimmmille on tarjolla omaa ohjelmaa, ja kisaalueella vierailevat tuttuun tapaan Joulupukki ja Muori tonttupartioineen.

Pohjoismaisten lajien MC-avaus järjestetään Rukalla jo 20. kerran. Kuva: Tiina Tiermas

Ruka Nordicin väistyvä pääsihteeri Seppo Linjakumpu:

”On tullut hyvä tunne siitä, että ollaan saatu porukalla tehtyä hieno tapahtuma.”

aksikymmentävuotiasta Ruka Nordicia alusta asti luotsanneen pääsihteeri Seppo Linjakummun titteli on tänä vuonna vaihtunut. Tapahtuman uusi pääsihteeri Marika Paananen on ottanut johtovastuun, ja Seppo Linjakumpu antaa uudelle pääsihteerille sivustatukea senior adviserina. Syynä on elämänmuutos, joka toteutuu ensi vuonna: – Jään heinäkuun alussa eläkkeelle. Ruka Nordic on iso kokonaisuus, ja Marikan on hyvä saada kokonainen vuosi alleen ennen kuin siirryn sivuun. Seppo Linjakumpu jättää jälkeensä vahvan tapahtuman. Ruka Nordic on merkitty kansainvälisen hiihtoliiton kisakalentereihin jo viideksi seuraavaksi vuodeksi. – Nordicin asema maailmancup-avauksen järjestäjänä on sementoitu vuosiksi eteenpäin. Se on hienoa. Kisalla on hyvä maine, ja Kuusamon asema pohjoismaisten lajien kisajärjestäjänä vahvistuu entisestään, kun säät leudontuvat ja lumitilanne alkaa tietyillä alueilla olla ongelma. Kahdenkymmenen vuoden aikana Ruka Nordic on paitsi vakiinnuttanut asemansa, myös kasvanut.

– Ensimmäisenä vuonna meillä oli kuusi osakilpailua, nyt yksitoista. Nordic on ollut jo useana vuonna maailmanmestaruuskisojen ja olympialaisten jälkeen osallistujamäärällä mitaten suurin pohjoismaisten lajien kisatapahtuma. Katsojien määrässä emme ole kärjessä, koska sijaintimme on moniin muihin kisapaikkoihin verrattuna syrjäisempi. Myös toimitsijoiden määrässä on tapahtunut huima kasvu. – Ensimmäisenä vuonna heitä oli 550, viime vuosina jopa yli kahdeksansataa. Toimitsijamäärän kasvuun ovat vaikuttaneet osakilpailujen lisääntymisen ohella myös kansainvälisen hiihtoliiton asettamat uudet vaatimukset, jotka ovat tuoneet kisajärjestäjälle haasteita. Kansainvälisen hiihtoliiton alaisen tapahtuman järjestäminen ei ole yhden eikä kahden kuukauden polkaisu. Nordicin järjestämiseen kuluu yleensä koko vuosi. – Kun kisat päättyvät, käydään läpi palauteraportit ja analysoidaan tapahtuma. Sitten aletaan tehdä seuraavan vuoden markkinointisuunnitelmia ja miettiä taloutta. Lisäksi tehdään pitkän tähtäimen suunnitelmia. Syyskuussa alkaa suunnitelmien toteutus. Ison tapahtuman

järjestäminen on rullaavaa ja jatkuvaa. Kahteenkymmeneen vuoteen on mahtunut niin hyviä kuin huonojakin hetkiä. Seppo Linjakummun pääsihteerin uran mustin hetki elettiin vuonna 2015, kun lumi- ja pakkasvarman Kuusamon sää jysäytti yllätyksen. – Meillä oli käytössä vanha tekniikka, jossa hyppyrimäen ylämäki jäädytettiin lumesta koko leveydeltään. Tuli lämmin, vetinen keli ja latu suli. Kaksi mäkihyppykisaa ja kaksi yhdistetyn mäkikisaa jouduttiin peruuttamaan. Urheilijat pettyivät, ja Suomen hiihtoliitto ja kisajärjestäjä kokivat taloudellisen takaiskun. Suurin ongelma oli kuitenkin se, että tapahtuman jatko joutui vaakalaudalle. – Oli punnerruksen takana vakuuttaa FIS jatkosta. Mäkeen tehtiin miljoonan euron remontti. Ylämäkeen rakennettiin kiinteä jäälatu, jolloin se toimii lähes säällä kuin säällä. Lisäksi hyppyriin rakennettiin tuuliverkot. Rukan edustaja ja Kuusamon kaupunginjohtaja kävivät Meksikossa asti kansainvälisen hiihtoliiton kokouksessa vakuuttamassa, että ongelmat on hoidettu ja kisat onnistuvat. Yleensä ottaen Rukalla ei

ollut lumen kanssa ongelmia, mutta sitä on silti tehty varastoon edellisenä talvena jo vuodesta 2012. – Kymmenen ensimmäistä vuotta lunta tykitettiin vain syksyllä. Aikamoista riskipeliähän se oli. Nykyään lunta varastoidaan vuosittain 30 000 kuutiometriä, josta 5000 kuutioita menee ensilumenlatuun. Tänä vuonna ensilumenlatu tehtiin stadionille, joten se palvelee myös tapahtumaa. Ruka Nordicin ehdottomasti parhaan hetken Seppo Linjakumpu koki vuonna 2009, jolloin kuusamolainen mäkihyppääjä Anssi Koivuranta aloitti uuden kauden maailmancupin kokonaisvoitto lakkarissaan. – Oli todella hienoa, että oman seuran kasvatti pääsi maailman huipulle. Kun sen vuoden kisojen kuvia katsoo, näkee Anssin menestyksen vaikutuksen myös kisakatsomossa. Yleisöä oli valtavasti. Huippuhetkien rinnalla ovat pääsihteerin työhön hienoja hetkiä tuoneet myös aivan tavalliset, arkiset onnistumiset. – Jokaisen tapahtuman jälkeen on tullut hyvä tunne siitä, että ollaan saatu porukalla tehtyä hieno tapahtuma. Seppo Linjakummulla riittää jatkossa puuhaa, vaikka Ruka

Nordicin pääsihteerin ja Kuusamon Erä-Veikkojen toiminnanjohtajan postit ensi kesänä päättyvät. – Aikaa jää perheelle, lapsenlapsille, maatilalle ja metsänhoidolle. Aion kalastella ja metsästellä. Urheilu ei jää kokonaan. Olen ollut 80-luvulta asti mukana suunnistuksen kisakuvioissa ja niissä varmasti jatkan. Aivan uuden aluevaltauksen Linjakumpu teki jo viime kesänä, kun hänet valittiin Kuusamon kaupunginvaltuustoon. – Vaimoni on tähän asti hoitanut meillä politiikan, mutta hän jättäytyi viime vaaleissa pois. Valtuuston lisäksi olen kasvatus- ja sivistyslautakunnan jäsen, ja siellä mietitään muun muassa koululaisten vähenemistä ja koulujen säilyttämistä. Liikuntaa ja urheiluakin on mukana. Isoin asia tällä valtuustokaudella on tietenkin soteuudistus. Entä nähdäänkö väistyvää pääsihteeriä vielä ensi vuonna Ruka Nordicin ympyröissä? – Kyllä varmasti jossakin roolissa. Konsultoin, jos tarvitaan. Ja kun itse olen vuosikausia kutsunut talkoolaisia mukaan, täytyy varmaan itsekin nyt osallistua talkoisiin!

Kaksikymmentä vuotta Ruka Nordicia luotsannut Seppo Linjakumpu on ehtinyt käydä myös itse kisavieraana muun muassa Saksan mäkiviikolla.

VALOISAA JOULUA! Talvi on meillä pitkä ja pimeä. Kun luonnonvalo sammuu, sytytämme omamme. Valitse ihanista lyhdyistä ja kynttilänjaloista suosikkisi ja luo lämmin tunnelma kaikkialle kotiisi - myös pihalle! KUUSAMO Huoparintie 1 • ma-pe 10-18, la 10-15 POSIO Maaninkavaarantie 3 • ma-pe 10-17, la-su 10-16 pentik.com

LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA

• Covid-19 antigeenitestit 55 e Ma–Su klo 10–18 • VARAA TESTIAIKA! • ENSIAPU • RÖNTGEN • RINNEVAMMAT & MUUT TAPATURMAT • YLEISLÄÄKETIEDE • OSAAVAT AMMATTILAISET

Avoinna päivittäin klo 10–24

+358 40 70 77 123 Kauppakeskus Kumpare, Ruka www.benefinlandia.fi

Helsinkiläinen Julius Pusa löysi perheen lomaseudulta itselleen opiskelupaikan ja kiinnostavia töitä.

17-vuotias Julius muutti Itä-Helsingistä Kuusamoon

elsinkiläinen Julius Pusa on kuulunut jo puolitoista vuotta Kuusamon muonavahvuuteen. 17-vuotias nuori mies suuntasi heti peruskoulun jälkeen Kainuun ammattiopistoon opiskelemaan matkailualan perustutkintoa. – Helsingistä ei löytynyt kiinnostavaa opiskelualaa. Kuusamossa oli mahdollisuus opiskella matkailua, ja muutenkin paremmat mahdollisuudet tehdä kaikkea itseäni kiinnostavaa. Pidän kelkkailusta, luonnossa liikkumisesta ja asiakaspalvelusta. Pusa on asunut koko ikänsä mahdollisimman erilaisissa maisemissa kuin luminen ja erämainen Kuusamo, eli ItäHelsingin Vuosaaressa. Mutta pohjoinen ei ollut hänelle vierasta seutua: – Meillä on iso perhe, ja olemme kulkeneet lomilla Lapissa ja Rukalla. Opin arvostamaan kotiSuomen luontoa ja nähtävyyksiä. Paikat tulivat tutuksi. Pusa suoritti Rukalla peruskoulun TET-jaksot ja oli joululomillakin alueella töissä. – Halusin katsoa, olisiko Kuusamoon kiva tulla opiskelemaa ja tekemään töitä. Pusa on sisaruksistaan ainakin toistaiseksi ainoa, joka koki perheen lomamatkoilla niin vahvan luontoherätyksen, että halusi tulla pohjoiseen myös opiskelemaan. – Toinen isoveljistäni mietti

peruskoulun jälkeen luontooppaaksi opiskelemista, mutta meni sitten toiselle alalle. Molemmat isoveljeni työskentelevät Helsingissä palomies-ensihoitajina, ja isosiskoni opiskelee ammattikorkeakoulussa liiketaloutta. Kuusamoon muuton kynnys oli Pusalla alueen tuntemuksen lisäksi siitäkin syystä matala, että hänellä oli kaupungissa jo valmiiksi tuttuja. Asuntokin löytyi kätevästi oppilaitoksen asuntolasta. Kuusamossa ison matkailukeskuksen kupeessa on helppo opiskella matkailualaa, kun opintoihin sisältyvät työharjoittelut ja työssäoppimisjaksot voi tehdä Rukalla. Matkailualan töihin saatetaan hakeutua monia reittejä, mutta alan koulutuksesta on hyötyä. – Matkailualan perustutkinnossa opiskellaan kieliä, asiakaspalvelua ja liiketoimintaa. Koulutus avaa ovia myös muille aloille, vaikkei matkailualalle jäisikään. Käytännön työtehtävistä oppii Pusan mukaan eniten työpaikoilla. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Rukapalvelussa, jossa työtehtäviin kuului kaikenlaisia puuhia siivouksesta kelkkojen kunnossapitoon ja opastuksiin. Tällä hetkellä hän työskentelee Stella Polaris Adventuresin kelkkavuokraamossa päivystä-

jänä, ja samoin kuin Rukapalvelussa, tekee muitakin töitä. – Työtehtävät ovat monipuolisia, ja se on kivaa. Joulukuun alusta alkaen minulla on Stella Polariksen kanssa oppisopimus, jolloin voin työskennellä täysipäiväisesti. Kehitettävääkin opiskelun ja työn yhdistämisestä löytyy: – Kun asuu Kuusamon keskustassa ja käy töissä Rukalla, matkat aiheuttavat päänvaivaa. Julkista liikennettä ei oikein ole, ja kun Skibussi alkaa kulkea, se on opiskelijalle kallis. Alaikäiset ajokortittomat kulkevat Rukalla esimerkiksi kimppakyydeillä. Itse onneksi sain ajokortin kaksi kuukautta sitten. Työmatkoihin liittyen Pusalla on Rukan suuntaan myös toive: – Kausityöntekijöille saisi olla enemmän vuokra-asuntoja. Silloin ei tarvitsisi miettiä työmatkojen järjestelyjä ja kustannuksia. Ja rinteetkin olisivat lähellä. En ole pariin talveen ehtinyt rinteisiin, mutta tänä talvena pitää yrittää ehtiä! Entä aikooko Pusa jäädä opintojen jälkeen Kuusamoon? – Tykkään elää hetkessä, enkä tee suunnitelmia kovin pitkälle. Asun täällä tutkinnon loppuun asti, mutta sen jälkeisestä ajasta en vielä osaa sanoa. Viihdyn Kuusamossa ja pidän täällä työskentelemisestä, mutta paljon riippuu myös parisuhdekuvioista. Tyttöystäväni opiskelee tällä hetkellä Helsingissä.

Matkailualan opetuksen ja yritysten yhteistyö sujuu Kuusamossa hyvin

ainuun ammattiopiston Kuusamon yksiköstä valmistuu vuosittain parikymmentä uutta tekijää alati muuttuvan matkailualan monipuolisiin töihin. Oppilaitoksessa ollaan tyytyväisiä hyvintoimivaan vuoropuheluun alueen yritysten kanssa. – Yrityksissä ollaan vastaanottavaisia oppilaitokselle ja opiskelijoille. Yritykset ottavat opiskelijoita vieraisille, kertovat toiminnastaan ja yrityksistä tullaan joskus itsekin koululle, kertoo matkailualan opettaja Marja Vanttaja. Tärkeä käytännön linkki koulun ja työelämän välillä ovat työssäoppimisjaksot. – Matkailualan opintoihin sisältyy kolme työssäoppimisjaksoa, joiden pituus voi olla jopa 10-12 viikkoa. Pääsääntöisesti kaikki opiskelijamme sijoittuvat paikallisiin yrityksiin. Jotkut opiskelijat toki saattavat olla kotoisin muualta, ja suunnata töihin lähemmäs kotipaikkakuntaa, ja osa saattaa suunnata ulkomaillekin. Oppilaitoksessa kiitetään yrityksiä myös siitä, että niissä otetaan huomioon, mitä tutkinnon osaa opiskelijat kulloinkin suorittavat. – Jos opiskelija on suorittamassa esimerkiksi markkinointiviestintää, hän todella saa tehdä työssäoppimisjaksolla markkinointiviestintää. Mitä toiveita matkailualan opettajilla on yritysten suuntaan? – Enemmän meillä on kiitos-

Kuusamon luonto ja nähtävyydet tulevat tutuiksi matkailualan opiskelijoille. ta kuin erityisiä toiveita, sanoo matkailualan opettaja Anne Kivelä. – Yhteistyö on toiminut hyvin, ja toivomme että se jatkuu samanlaisena. Opettajat heittävätkin toiveiden esittämisen enemmän yritysten suuntaan: – Opinnoissa voidaan ottaa huomioon yrittäjien toiveita. Matkailussa esimerkiksi trendit muuttuvat, ja haluamme huolehtia siitä, että valmistuvat

ammattilaiset osaavat juuri sitä, mitä yrityksissä tarvitaan. Hyvä uutinen on myös se, että matkailualan opintoihin on tällä hetkellä varsin helppo päästä, ja että tekijöitä todella tarvitaan. – Meidän ei ole tarvinnut paljonkaan katsoa aloituspaikkamääriä. Matkailualasta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti hakeutua opiskelemaan alaa!

Rukalla on ollut lunta ympäri vuoden jo viisi vuotta

ukan hiihtokeskus avasi laskettelukauden jälleen huippuaikaisin eli perjantaina 8.10. Lumisateita ja pakkasta ei avaukseen tarvinnut varrota, sillä keväällä Rukan rinteille kerätyt säilölumet säilyivät sahanpurun ja peitteiden alla helteiden ja kesäsateiden yli. Säilynyt lumimäärä riitti mainiosti laskukauden avaamiseen perinteiseen tapaan heti kun ruskakausi oli taputeltu. – Lunta valmistetaan vuoden kylmimpinä kuukausina varastoon ja se säilötään kesän yli Saaruan rinteillä, kertoo Rukan paikallisjohtaja Matti Parviainen. – Lumen säilöminen on huomattavasti energiatehokkaampi tapa saada rinteet auki kuin lumetuksen aloittaminen syksyn pikkupakkasilla. Viime kesänä Suomessa nähtiin poikkeuksellisen pitkiä hellejaksoja myös Rukan korkeudella. Säilölumia oli kuitenkin tallessa niin reilusti, että lunta riitti lokakuun alussa kahteen rinteessä ja täysimittaisena

Kauden avauksen takaava säilötty lumi ei ole Rukan rinteessä henkäyksenkeveä harso, vaan reilusti laskemisen kestävä lumipatja Kuva: Simo Vilhunen avautuneeseen, suosittuun Ruka Parkiin. – Säilölumien varastointimäärissä otetaan tarkasti huomioon sulaminen, eivätkä menneen kesän kuumat jaksot merkittävästi pienentäneet säilölumimäärää edellisvuosiin verrattuna. Etenkin talviolympialaisvuonna on tärkeää, että harjoituspaikat aukeavat heti alkukaudesta. Rukalla kokeiltiin lumen säilömistä kesän yli ensimmäistä kertaa vuonna 2016. Edellisenä talvena Saaruan rinteeseen numero 13 tehtiin lumitykeillä

useiden metrien lumikerros, joka ajettiin keväällä kolmeen suureen kasaan. Lumikasat päällystettiin valkoisella harsolla ja osittain sahanpurulla. Säilyneestä lumesta tuli noin 20 metrin levyinen ja puoli metriä paksu lumikerros koko rinteen pituudelta. – Tekniikka osoittautui toimivaksi ja kehittämiskelpoiseksi, joten siitä asti lunta on säilötty kesän yli vuosittain. Harmillisesti meiltä puuttuu vielä muutama kuutioneliö lunta siitä, että voisimme määritellä Rukan jäätiköksi!

Meidät löydät Kuusamosta

Kitkantie 1, 93600 Kuusamo 040 512 8415 www.mokkakettu.fi

PAIMENPOIKA MYYMÄLÄ Kuusamon Juustot Tuliaiset Raaka- ja valmispakasteita Elintarvikkeita Lähialueen tuotteita

Tervetuloa mukaville ostoksille! Ruka 20 km Kuusamon Tropiikki 5

Paimenpoika myymälä Lentokenttä ja keskusta 5 km

PAIMENPOIKA MYYMÄLÄ Kitkantie 110, Kuusamo Avoinna ma-pe 9-16.30 paimenpoikamyymala

Kuusamon joulunavaus järjestetään tänä vuonna Kuusamotalolla

uusamon joulu avataan 21.11. Kuusamotalolla uudessa Meijän Joulunavauksessa. Iloiseen koko perheen tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki Kuusamossa asuvat ja liikkuvat joulun, Joulupukin ja hyvän tunnel-

man ystävät. Meijän Joulunavauksessa on ohjelmaa sekä ulkona että sisällä. Joulupukki ottaa kilttejä pilttejä vastaan Kuusamotalon Kaamosgalleriassa. Lapsille on lisäksi luvassa askartelupaja. Tapahtumassa julkistetaan

vuoden kaupunkilainen, avataan joulupuukeräys ja kuullaan Ruka Nordicin tervehdys. Jo 20. kerran järjestettävä Ruka Nordic on muutenkin hyvän mielen tapahtumassa mukana, eli urheiluväki pystyttää joulunavaukseen kojuja ja ohjelmalavan. Yleisö pää-

see lisäksi ihailemaan juhlavuottaan viettävän kisaspektaakkelin hienoa historiaa Kuusamotalolla avattavan valokuvanäyttelyn kautta. Yleisölle on tarjolla joulunavauksessa ilmainen lämmin ruoka. Lisäksi hypisteltävänä ja tutkittavana on paikallisten

tekijöiden tuotteita. Myyntipaikat ovat tekijöille joulun hengessä ilmaisia. Hyvän mielen tapahtuman järjestelyissä ovat mukana Kuusamon kaupunki, Meijän Nordic -hanke ja KauppaKuusamo.

TEEMME TÄLLÄ ALUEELLA

• VALOMAINOKSET • AUTOTEIPPAUKSET • MAINOSTEIPPAUKSET • MYYMÄLÄMARKKINOINTI 0207 301800 myynti@tarraserif.fi

Vanhan Karhuntassun läksiäispäivänä tutkittiin havainnekuvia uudesta Karhuntassusa, joka avataan vuodenvaihteessa 2022-23. Kuva Julia Afflek

Vuoden kuluttua avautuu Kansainvälinen matkailu- ja kulttuurikeskus Karhuntassu

aikkien kuusamolaisten ja Kuusamon kävijöiden tuntema matkailukeskus Karhuntassu kokee ensi vuoden aikana suuren myllerryksen. Talosta rakennetaan kansainvälinen matkailu- ja kulttuurikeskus, jossa entisten tuttujen palveluiden lisäksi tulee olemaan tarjolla rautaisannos alueen kulttuuria ja historiaa. – Paikallisilta asukkailta ja matkailijoilta on tullut palautetta, että entisen museomme sulkemisen jälkeen Kuusamossa pitäisi olla historiaa esittelevä paikka, kertoo Jari Karjalainen. – Asiakkaiden toiveet on kuultu. Uudistettu Karhuntassu näyttelyineen avataan vuodenvaihteessa 2022-23. Talossa tulevat toimimaan entiseen tapaan myös Kuusamon matkailuneuvonta ja Metsähallituksen palve-

lupiste. Tällä hetkellä Kuusamon matkailuneuvonta ja Metsähallituksen palvelupiste palvelevat Karhuntassussa puhelimitse numerossa 040-860 8365 ja sähköpostitse info@kuusamo.fi. Joulukuun alussa Tassun väki siirtyy palvelemaan talvisesongin asiakkaita kasvokkain Kuusamotalon aulaan. – Ensi vuoden aikana Karhuntassusta puretaan toimistot ulkoseiniä myöten, ja taloon rakennetaan näyttelygalleria ja kahvila. Hannu Hautala luontokuvakeskus jää edelleen entiselle paikalleen, ja on seuraavan kerran avoinna uuden Karhuntassun avauduttua. Tällä hetkellä on menossa näyttelyn materiaalien ja sisältöjen keruu ja valmistelu. – Karhuntassu-hanke etsii

Hissillä huipulle ilman suksia Rukan huipun maisemia pääsee tähyilemään myös ilman suksia, sillä maisemagondoli Village-2-Valley ja tuolihissi Village Express vievät ympäri vuoden myös jalankulkijat huipulle. Jos mukaan nappaa lumikengät, voi gondolin yläasemalta suunnata suositulle lumikenkäreitille tai Village Express tuolihissin yläasemalta Rukatunturin esteettömälle reitille, joka toimii talvisin lumikenkäreittinä. Reitti päätty hienoihin maisemiin Juhannuskallion kupeeseen.

Jalankulkijaliput saa verkkokaupasta suoraan mobiililaitteeseen. Jalankulkijoiden lippuja on myynnissä myös PisteVuokraamossa, VuosselinPortin vuokraamossa, Ski-Inn RukaVillagen vastaanotossa, klo 19 jälkeen Ruka Valleyn ala-asemalla (vain korttimaksulla) ja 24/7 lippuautomaatissa. Muistathan, että Village2-Valley maisemagondolin ovet eivät avaudu enää klo 19 jälkeen yläasemalla. Hissien aukioloajat löydät sivulta ski.ruka.fi/rinteet.

uusia tarinoita ja vanhoja valokuvia. Jos sinulla on aiemmin julkaisemattomia tarinoita ja vanhoja valokuvia Kuusamon kyliltä ja suvuista, ota yhteyttä hankkeeseen. Pienetkin jutut ja kuvat auttavat aineistonkeruussa ja Kuusamon historian kirjoittamisessa. Kuusamon kaupungin lisäksi Karhuntassu-hankkeessa ovat mukana Kuusamo-opisto, Metsähallitus, Naturpolis, RukaKuusamo Matkailu ry ja Lapin yliopisto. Yliopisto on suunnitellut hankkeessa kulttuurimatkailuyrittäjän työkalupakin, joka toimii yrittäjille apuvälineenä uusien tuotteiden luomisessa ja entisten kehittämisessä. Ilmainen työkalupakki löytyy osoitteesta www.kuusamo.fi/karhuntassu-hanke

Kumpareiden ja freestylen avaus Rukalla joulukuun alussa Kumparelaskun ja freestylehyppyjen maailmancupkausi avataan Rukalla 4.-5.12. Maailman parhaat kumparelaskijat kisaavat Rukan kumpareikossa lauantaina 4.12., ja sunnuntaina 5.12. ovat vuorossa freestylehyppääjät omassa maailmancupin avauksessaan eturinteiden Aerials-hyppyreillä.

Kiinteistöalan moniottelija Risto Kyhälä aikoo Royal Rukan uutena omistajana panostaa kestävään kehitykseen.

Kuusamolaissyntyinen kiinteistöalan asiantuntija Risto Kyhälä osti Royal Rukan Royal Ruka aloittaa uuden talvikauden uuden omistajan johdolla. Kuusamolaissyntyinen Risto Kyhälä osti hotellin lokakuussa kiinteistösijoittaja Rabbe Grönlundin perillisiltä.

isto Kyhälä on työskennellyt koko työuransa kiinteistöalan asiantuntija- ja johtotehtävissä, mutta hotellin omistaminen on miehelle uusi aluevaltaus. Hetken mielijohteesta Kyhälä ei Royalin ruoriin tarttunut, vaan asia on ollut agendalla pitkään: – Kohtasimme Rabben kanssa Helsingissä usein, ja teimme yhteistyötä kiinteistöihin liittyvissä asioissa. Hän tiesi, että olen Kuusamosta kotoisin, ja ehdotti monta kertaa, että ostaisin Royalin. Hän itse halusi keskittyä Omenahotelliin. Hän soitti vielä ennen kuolemaansa ja teki tarjouksen, mutta asia jäi silloin kesken. Viime syksynä teimme kaupat Rabben perillisten yhtiön kanssa. Risto Kyhälä on vuonna 1959 perustetun A-Insinöörit Oy:n ja 7500 vuokra-asunnon hallinnoinnista vastaavan Avara Oy:n hallitusten puheenjohtaja ja Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri. Kuusamossa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Kyhälä ei ole unohtanut kotikaupunkiaan, vaikka lähtikin sieltä aikanaan opiskelemaan Helsinkiin ja jäi sille tielleen. – Olemme perheeni kanssa käyneet Kuusamossa säännöllisesti. Helsingissä vedän ulkokuusamolaisten yhdistystä, jossa valitsemme vuosittain vuoden

ulkokuusamolaisen. Viime keväänä sain myös pitkästä aikaa asua Kuusamossa, kun teimme perheeni kanssa koronan takia etätöitä Kuusamossa. Uuden aluevaltauksen tekemistä helpotti, että Royal Rukan hallinnointia jatkaa Irmeli Pasma-Murtovaara perheineen. Irmeli on ollut mukana Royalin toiminnassa alusta alkaen eli vuodesta 1998. Irmelin tytär Krista Murtovaara on ollut hotellin päivittäisissä askareissa mukana jo alakoulusta asti, ja vuonna 2015 hotellityöstä tuli hänelle myös ammatti. Royal Rukassa aiotaan uuden omistajan myötä panostaa ravintolan kehittämiseen, hotellin ajanmukaistamiseen ja kestävään kehitykseen. Ravintolan puolella Royalin tärkeä elementti on legendaarinen Lappi-pöytä. Samaan saumaan omistajanvaihdoksen kanssa osuu Lappi-pöydän kaksikymmentävuotisjuhlavuosi, joka käynnistyy vuodenvaihteessa. – Lappi-pöytää tullaan kehittämään edelleen. Itselleni muikku, ahven, siika ja erilaiset riistat ovat tärkeitä, ja niitä tullaan tuomaan entistä vahvemmin esille. Ravintolaruoka on Royalissa iso asia. Tavoitteenamme on olla Rukan paras lähiruokaravintola, joka saa kiitosta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kestävän kehityksen saralla

uuden omistajan suunnittelupöydällä on monenlaisia asioita. – Kestävä kehitys vaatii uutta ajattelua ja investointeja. Kyse ei ole pelkästä energian säästämisestä ja jätteiden kierrätyksestä, vaan kokonaisvaltaisesta toiminnasta asiakkaan näkökulmasta. Tavoitteena on soveltaa Royalissa kestävän kehityksen parhaita periaattteita. Kestävää kehitystä tukevia uudistuksia toteutetaan hotellissa seuraavan kolmen vuoden aikana. – Hotelli on kevätkesällä sesonkien välillä vähän aikaa kiinni, ja jo ensi vuoden tauon aikana alamme toteuttaa ensimmäisiä uudistuksia sekä kiinteistöön että toimintaan liittyen. Mutta ensin on edessä kokeneen kiinteistömiehen ensimmäinen kausi hotellin päänaatikkana. Tärkeimmän asian suhteen tunnelin päässä kajastaa jo kirkas valo. – Koronapandemian jälkeen näyttää nyt siltä, että tuleva talvi on hyvä myös kansainvälisten asiakkaiden osalta. Varauksia on tullut sekä Ranskasta että muualta Euroopasta. Toivomme, että pandemia helpottaa ja rokotusohjelmassa edistytään. Kyhälä toivoo myös, että viranomaiset ymmärtävät, miten äärimmäisen tärkeä matkailu on Pohjois-Suomelle. – Haluamme kirkastaa kuvaa, että ohjelmia voidaan järjestää terveellisesti ja riskittä!

Karilla on nyt Kumpareessa pakohuone, kuntosali ja keilahalli

auppakeskus Kumpareen kuntosali on nyt RukaGym. Rukan uuden kuntosaliyrittäjän Kari Kiviahon myötä muuttui paitsi salin nimi, myös tarjonta. – Meillä on tukku uusia, Precor-merkkisiä laitteita, jotka on tarkoitettu kovaankin harjoitteluun. Etenkin jalkapuolen laitteista oli aiemmin vajetta. Meille on tullut myös kokonaan uudet käsi- ja levypainot. Tulossa on myös uusi vapaapainoharjoittelualue eli painnostolava ja toiminnallisen hajoittelun kehikko, kun saimme saliin 66 neliön laajennusosan. RukaGymin myötä paranee myös kuntosalin tavoitettavuus. – Kuntosalin käyttö ei ole enää kiinni Kumpareen aukioloajoista, sillä saliin pääsee myös rakennuksen takana olevasta ovesta aamuviidestä iltayhteentoista. Kuntosalilipun voi ostaa kätevästi verkkokaupasta osoitteesta rukagym.fi. Verkkokaupassa on monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja kertakäynnistä pitkiin sopimuksiin. – Käynnin voi ostaa vaikka RukaGymin ovella, ja tekstarilla saa saman tien koodin, jolla pääsee ovesta sisään! Kiviaholla on kuntosaleista pitkä kokemus, sillä hänellä on aikaisemmin ollut salit Oulussa ja Kempeleessä. Keilahalleista hänellä sen sijaan ei ollut aikaisempaa kokemusta, mutta tänä syksynä hänestä tuli kuin vahingossa keilahallinkin isäntä. – Rukan keilahallin pitkäaikainen pyörittäjä siirtyi yrittäjäksi muualle, ja halli tuli minulle nopealla aikataululla. Oppimiskynnys piti ylittää, kun tutustuin sen toimintaan ja laitteisiin. Esimerkiksi asiakkaille näkymättömät keilojen pystytyskoneet ovat monimutkaisia vempeleitä, joiden kunnossapito vaatii aikaa. Helpolla Kiviaho ei päässyt puskiessaan keilahallissa 13-tuntisia päiviä samaan aikaan, kun kuntosalin laittaminen oli kesken. Mutta uurastuksen palkintona ahkeralla on nyt kokonainen aktiviteettiketju Kumpareen alakerrassa... ...sillä ei kahta ilman kolmatta: Kiviahon vuosi sitten perustama Ruka Escape Room on edelleen toiminnassa. Pakohuoneen perustaminen Rukalle tapahtui yhtä jouheasti kuin kuntosalin ja keilahallinkin käynnistäminen. – Huomasimme kaksi vuotta sitten Rukalla talvilomalla käydessämme, ettei täällä ollut pakopeliä. Soitin välipäivinä Rukakeskuksen Ville Aholle, joka innostui asiasta heti, ja sanoi, että Rukalle oli jo ehditty

Kari Kiviahon RukaGymiin pääsee aamuviidestä iltayhteentoista, ja liput voi ostaa verkkokaupasta osoitteesta rukagym.fi. kaivata pakopeliä. Avasimme Ruka Escape Roomin vuosi sitten syksyllä. Ruka Escape Roomissa on kaksi pakopeliä: The Virus ja Fake News. Pakopelikokemuksen voi varata osoitteesta rukaescape.fi. Nyt kun keilahalli on saatu kuntoon, ja Escape Room pyörii tuttuun tapaan, jatkuu kuntosalin kehittäminen. – Tilanteesta johtuen toivon asiakkailta pitkää mieltä. RukaGym on jo auki ja uudet laitteet paikoillaan, mutta moni asia on vielä kesken. Seuraavien kuukausien aikana tulee koko ajan uutta. Salista tulee talven mittaan aivan eri tavalla viihtyisä. Kolmen aktiviteetin rypäs merkitsee Kiviaholle mahdollisuutta tarjota ohjelmia yhtä aikaa isommillekin ryhmille. – Osa porukasta voi mennä pakohuoneeseen ja toiset keilaamaan, ja sitten vaihdetaan päittäin. Kolmen yrityksen kokonaisuus auttaa myös rekrytoinnissa. Kolmen aktiviteetin pyörit-

täminen on vaikuttanut myös Kiviahon asuinpaikkaan. Hän on asunut syksystä asti vakituisesti Kuusamossa. Entä mikä mahtaa olla sarjayrittäjän seuraava aluevaltaus? – Ei ole suunnitelmissa nyt mitään. Mutta olen avoin ehdotuksille. Kaaosteorialla näköjään mennään – yksi asia johtaa toiseen!

Ruka-Kuusamon kelkkareittejä huolletaan viitenä yönä viikossa

uka-Kuusamon kelkkareitit ovat kovassa käytössä. Kelkkailijoiden määrä on lisääntynyt valtavasti aivan näihin päiviin asti, eikä huippua ole vielä näköpiirissä. – Kelkkailijoiden määrä on lisääntynyt sen kolmen täyden talven aikanakin, jolloin me olemme huoltaneet reitit, kertoo Ruka-Kuusamon kelkkareittien huollosta vastaavan Reittipalvelu Stella Polaris Oy:n Marko Mustonen. Kuusamossa on kelkkareittejä yhteensä 600 kilometriä, joista 400 on huollon piirissä. Loput 200 kilometriä ovat vähemmällä käytöllä olevia kelkkauria, joita ei huolleta koneellisesti. Stella Polaris huolehtii myös Taivalkosken ja Posion reiteistä. Yrityksen sisaryrityksellä on Rukanriutalla kelkkavuokraamo, jossa on kolmekymmentä menopeliä valmiina starttaamaan reiteille. Stella Polariksen kaksi huoltokonetta ovat liikkeellä viitenä päivänä viikossa. Tai paremminkin viitenä yönä, sillä lanattu reitti kestää parhaiten, kun se saa kovettua yön yli. Yöllä myös liikenne reiteillä on vähäisintä, jolloin lana ja kelkat eivät häiritse toisiaan. – Lanat lähtevät liikkeelle, kun kelkkavuokraamot menevät kiinni viiden aikaan iltapäivällä. Yhden yön aikana satakunta kilometriä alkaa olla lähellä maksimimäärää, joka ehditään lanata. Kelistä riippuen työ jatkuu pikkutunneille tai jopa aamuseitsemään asti. Sää ei vaikuta kelkkareittien huoltoon samalla tavalla kuin hiihtoladuilla. Jos laduille tulee paljon lunta, latuhuoltaja lähtee heti liikkeelle, mutta kelkkareiteillä vaikuttaa enemmän käyttö. – Kun reitillä ajetaan paljon,

Käyttö vaikuttaa kelkkareittien huoltotarpeeseen enemmän kuin sää, kertoo Marko Mustonen Ruka-Kuusamon, Taivalkosken ja Posion kelkkareittejä huoltavasta Reittipalvelu Stella Polariksesta. se menee möykkyiseksi, eli patikoksi ja hankalaksi ajaa, varsinkin jos kelkan kyydissä on kaksi ihmistä. Sääkin toki vaikuttaa jonkin verran. Vastasatanut paksu lumikerros menee helpommin patikolle kuin kovaksi jäätynyt lumi. – Toisaalta pehmeä lumi myös helpottaa lanaamista, eli uusi lumi vaikuttaa molempiin suuntiin. Kelkkailijan kannalta ikävin sää on, kun lämpötila kipuaa plussan puolelle ja reitti sohjoontuu, varsinkin jos ja kun liikennettä on paljon. Lanaajalla pahin mahdollinen huollettava reitti on edessään, jos plussakelin pehmittämä lumi ehtii pakkasen myötä jäätyä patikoksi. – Se on haastava lanata suoraksi. Mutta meillä on useampia erilaisia lanoja erilaisiin olosuhteisiin ja tarvittaessa otetaan käyttöön järeämpää kalustoa. Huonokin reitti saadaan kuntoon, mutta se vaatii enemmän työtä.

Kaupunki maksaa vuosittain kelkkareittien huoltoa 5000 kilometrin verran, eli periaatteessa jokainen kilometri lanataan kauden mittaan kaksitoista kertaa. Lanaus ei kuitenkaan jakaannu tasaisesti, sillä vilkkaimmin liikennöityjä reittejä joudutaan huoltamaan useammin. – 5000 kilometriä loppuu talven mittaan helposti kesken. Kuusamossa voikin maksaa lisäksi vapaaehtoista 40 euron kelkkareittimaksua, jolla kustannetaan lisää kilometrejä. Kaupunki on antanut urakoitsijalle ohjeistuksen, mitä reittejä pitää kunnostaa ja kuinka paljon, mutta urakoitsijalla on varsin vapaat kädet joustaa tilanteen mukaan. – Kelkkavuokraamossa saamme palautetta reittien kunnosta. Kelkkailemme myös itse paljon, joten näemme, missä kunnostusta kaivataan. Lisäksi ylläpidämme Facebookissa Ruka-Kuusamon kelkkaryhmää, jossa kuulostelemme reittitilannetta.

Vastaukset Kuusamon lintukerhon Lintupähkinään sivulta 4. Kuva 1. KIVITASKU (Oenanthe oenanthe) +1kv koiras Kuvattu syyskuussa. Kuvaaja Heikki Seppänen Kuvan kivitasku on syyspukuinen vanha koiraslintu. Koiraslinnun väritys muuttuu kesästä syksyyn paljon. Sinertävän tuhkanharmaa selän ja päälaen väri vaihtuu harmaanruskeaksi ja siivet mustasta tummanruskeaksi. Koiraslinnuksi kuvan kivitasku on tunnistettavissa nokasta silmän yli kulkevan mustan naamarin perusteella. Naaraslinnulla ja nuorilla ei ole mustaa naamaria, vaan posken seutu on ruskehtava. Kivitaskulle sopivaa ja ilmeisen mieluista elinympäristöä

Kuusamossa ovat metsäautotiet ja hakkuualueet syväkyntöineen. Kivitasku on Kuusamossa vakituinen pesimälaji. Sen havaitseminen pesimäpaikalla on kuitenkin yllättävän vaikeaa. Kevään muuttoaikana sitävastoin linnut näyttäytyvät helpommin. Kuva 2. SEPELHANHI (Branta bernicla) +1kv Kuvattu kesäkuussa. Kuvaaja Vesa Kilpivaara Sepelhanhi on hieman sinisorsaa kookkaampi ja likimain saman kokoinen kuin tutumpi valkoposkihanhi. Sen pää, kaula ja rinta ovat mustat. Kaulan molemmilla sivuilla on tunnusomainen valkea viiru (sepel), jotka joskus yhtyvät niskan takana.

Sepelhanhi on arktisten rannikoiden ja saarien pesimälintu, jota Suomessa tavataan läpimuuttajana. Kuusamossa sepelhanhea on Tiira-lintutietopalvelun mukaan tavattu runsaat 20 kertaa. Valtaosa havaintokerroista on yksittaisistä tai muutamasta hanhesta, jotka on löydetty ruokailemasta toukokesäkuussa jollain pellolla. Touko-kesäkuisia muuttohavaintoja on puolenkymmentä, ja syksyinen paluumuuttaja on havaittu vain kerran vuonna 2009 syyskuun loppupuolella Ala-Kitkalla.

Majoitus, liput ja aktiviteetit: ranuazoo.com

Kuusamon Osuusmeijerin toimitusjohtaja Jouni Määtän ja CoWorkingin idean liikkeelle laittaneen sairaanhoitaja Johanna Määtän työ on nyt valmis. Coworkingin työhuoneet ja -tilat ovat vuokrattavissa viikosta 45 alkaen. Kuva: Risto Raunio

Etätyöntekijöille tarjolla yhteinen työtila Kuusamon Osuusmeijerin tiloissa Kuusamossa avataan yhteisöllinen työtila etätyöntekijöille. Kuusamo CoWorkingin työhuoneet ja työpisteet löytyvät Kuusamon Osuusmeijerin tiloista osoitteesta Kitkantie 110. Tarjolla on seitsemän työhuonetta ja neljä työpistettä, joissa pääsee tutustumaan myös Wulffin ergonomisiin tuotteisiin.

uusamo CoWorkingin taustalta löytyy paikkakunnalle muuttanut etätyöntekijä Johanna Karjalainen. Sairaanhoitajana työskentelevä Karjalainen muutti Rovaniemeltä Rukajärven rannalle, josta hän osti miehensä kanssa talon. – Teen Pihlajalinnalle hoidontarpeen arviointeja puhelimitse, ja tein jo Rovaniemellä asuessamme etätyötä. Kuusamossa aloin etsiä etätyöyhteisöä, mutta sellaista ei ollut. Otin keväällä yhteyttä Naturpolikseen, jossa oli menossa monipaikkaisuushanke. Siellä kiinnostuttiin ideasta, ja pallottelimme ajatuksia.

Johanna etsi etätyöyhteisölle tiloja ensin Rukan suunnalta, mutta sopivia ei löytynyt. Sitten hän sai tietää, että Kuusamon Osuusmeijerillä oli 375 neliön vapaat tilat, joissa oli viimeksi toiminut kumppanuustalo Nuotta. Samaan aikaan Osuusmeijeri haki vapautuneille tiloille uutta käyttöä. – Osuusmeijerin toimitusjohtaja Jouni Määttä innostui ajatuksesta ja lähdimme kehittämään sitä. Kuusamo CoWorkingin työtiloja voi vuokrata netissä olevan varauskalenterin kautta päiväksi sekä viikon tai kahden viikon jaksoksi. Pidempiaikaisesta vuokraamisesta kiinnostuneita pyydetään ottamaan yh-

teyttä suoraan CoWorkingiin. Työhuoneista kaksi on jyvitetty lyhyempään päivä- ja viikkokäyttöön. Osa työhuoneista on jo vuokrattu pidempiaikaisesti, ja yksi työhuone jää osuusmeijerin omaan käyttöön. – Työpisteitä voidaan myöhemmin lisätä, sillä rakennuksessa on vielä käyttämätöntä tilaa jäljellä. Työhuoneissa on valmiiksi näytöt, hiiret ja näppäimistöt sekä Wulffin ergonomiset sähköisesti säädettävät pöydät ja työ- tai satulatuolit. Työhuoneissa on käytettävissä sadan megan kuituyhteys ja työpisteissä langaton verkkoyhteys. Yhteiskeittiössä voi keittää kahvia ja teetä, ja sieltä löytyy jääkaappi, mikro ja hella. Tiloista voi myös vuokrata neuvottelutilan. – Wulffin kanssa on tehty sopimus, että mikäli ergonomiset tuotteet tuntuvat hyvältä käytössä, niitä voi helposti ostaa myös kotitoimistoon. Kuusamo CoWorkingin työtiloja voi vuokrata nettiajanvarauksen kautta viikosta 45 lähtien osoitteessa kuusamocoworking.fi. CoWorkingin tiloihin pääsee näppärästi esimerkiksi Skibussilla, joka kulkee toimistorakennuksen edestä Kitkantietä. Ja Kuusamossa kun ollaan, pääsee töihin myös hiihtämällä, sillä latu kulkee vieressä!

We make happy campers. Pöytävarauksella ilmainen gondolikyyti Reissussa pitää syödä hyvin. CAMP Kitchen&Bar tarjoilee omia lempiruokiamme Turusta Thaimaahan, Nuorgamista New Yorkiin ja maisemareittejä takaisin. Varatessasi Dinner Bookingin kautta illallispöydän, saat varausvahvistusta näyttämällä ilmaisen gondolikyydin. Näytä varaus Ski Innin vastaanotossa ja lunasta matkasi makujen maailmaan. Tarjous voimasssa marraskuun 2021 loppuun. Huomioithan gondolin aukioloajat.

Katso aukioloajat www.ruka.fi/campkitchen

BISTROTIE 2 RUKATUNTURI

+358 50 350 1290 INFO@CAMPKITCHEN.FI

CAMPKITCHEN.FI RUKAN CAMP KITCHEN & BAR RUKANCAMP

Maukkaasta lähiruoasta on lupa nauttia!

Kuusamon keskustassa Kirkkotie 23, Kuusamo | 0400 263 272

Kolmen ruokalajin kotiruokalounas Pitopalvelu

À la Carte ravintola Kahvila - konditoria Kokoustilat/kabinetit

Rukalla Tilausravintolat ja cateringpalvelut, 0400 263 373 Iisakin talo ja Ravintola Kontioluola ovat varattavissa pikkujoulujen, häiden, syntymäpäivien ja muiden juhlien pitopaikaksi. Catering-palvelut mökeille. Tutustu teemaillallisiin www.talonpoyta.fi/ruka Tarkista aukioloajat talonpoyta.fi, kysy lisää info@talonpoyta.fi