Matkailulehti Ruka 8-2019

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Nro 8 – 2019

29.5. – 5.9.2019

Luonnon ihmeitä, hauskoja tapahtumia, yhdessäoloa ja yöttömän yön auringon loistetta

H

iihtokausi on onnellisesti ohi, ja Rukalla viihdytään sulan maan puuhissa. Patikointi, maastopyöräily ja kalastus ovat Kuusamon kesän ykkösharrastuksia, mutta kesä tarjoaa myös paljon tapahtumia ja muuta mukavaa koko perheelle. Ja päivää voi jatkaa yöttömän yön auringossa!

Kesäpuuhat voi aloittaa kuvien katselulla. Oulangan luontokeskuksella on 30.6. asti esillä Vuoden Luontokuvat 2017 parhaimmistoa. Mukana myös Vuoden Luontokuvaksi valitiin kuhmolaisen Ville Heikkisen kärppäkuva “Talven odotus”.

Sitten startataan. 7.–9.6. Rukalla kisataan jo toisen kerran City Survivors eli Amazing Race -henkinen kilpailu, jossa juostaan kahden hengen joukkueissa rastilta toiselle ratkaisemaan vihjeitä ja arvoituksia.

Zonessa viihdyttää kisailijoita iltaisin akustinen duo Viinamäki Band, jonka repertuaari koostuu suomirockista ja ulkomaalaista klassikoista.

City Survivors Afterparty pidetään 8.6.

Hanki Baarissa. Tunnelmassa huolehtivat Emmi, Tony ja DJ Zapater.

15.6. juostaan jälleen, mutta tällä kertaa hame päällä. Viisikilometrinen Hamehölkkä aloitetaan lämmittelyjumpalla Tropiikissa klo 10 ja juoksu Petäjäkankaan ulkoilureitillä starttaa klo 10.15. Naamiaispukeutumista suositellaan, sillä parhaat juoksijat ja asut palkitaan!

Samana päivänä pidetään myös koko perheen Sun&Fun puistotapahtuma Kuusamojärven rannalla. Nähtävää ja koettavaa on koko perheelle, muun muassa Kuusamon Mobilistien upeat ajokit vuosien takaa.

Kesällä kannattaa muistaa ja hyödyntää Rukan ilmainen viikko-ohjelma, joka pyörii 17.6.–16.8.

Maanantaisin tutustutaan geokätköilyn aakkosiin. Lataa omaan älylaitteeseen mukaan GPS-paikannin.

Tiistaisin kisataan Rosa & Rudolf Lasten Olympialaisten hauskoissa lajeissa sovelletuin säännöin. Sopii lapsille neljävuotiaasta alkaen.

15. vuosikerta

Keskiviikkoisin on vuorossa Ski-Innrinnesuunnistus, jossa tutustutaan Rukan maastoon ja maisemiin rasteja etsien. Vaihtoehtona ovat lyhyempi 1,5 km ja pidempi 2,7 km reitti.

Torstaisin tehdään hieno retki Koillismaan luotoon eli Halti Valtavaaran luontoretki, jolla kavutaan Rukatunturiin naapurivaaran laelle 492 metrin korkeuteen.

Kannattaa ottaa mukaan retkieväät ja juotavaa. Nelituntinen retki sopii myös lapsille noin seitsemänvuotiaasta alkaen.

Keskikesää juhlitaan Rukalla perusteellisesti 20.–23.6.

Perinteisiin kuuluvat juhannuskoivujen pystyttäminen kylään, lipunnosto, juhannuspuhe ja juhannuskokko. Ravintola Zonen edessä on tarjolla ilmainen juhannussauna ja sisällä päiväkaraoke. Saunojia viihdyttää myös hanuristi.

Juhannustansseja tanssitaan Rukan kylässä sekä elävän musiikin että listahittien tahtiin.

Rukan kylässä on myös hauskoja pihapelejä, benjitrampoliini ja lasten kiipeilyseinä.

Romantikoille on tarjolla seitsemän kukan jalkakylpy ja runonlausuntaa. Itseään voi hemmotella myös lempeässä luonnonkivihoidossa, tarjolla on myös turvekääreitä ja imukuppihierontaa.

Zonessa esiintyy Teleks.

Kesä-heinäkuun vaihteessa Rukalla valmistaudutaan myös tulevaan talveen. Kärpät Hockey Camp 2019 tuo vuosina 2008-2009 syntyneet jääkiekon tulevat mestarit Rukalle hiomaan taitojaan. Mukana on kaikkiaan 66 tulevaisuuden tähteä eri puolilta Suomea.

jolloin Zonessa esiintyy FreshX. Kesän festivaalitarjontaa jatkaa 23.–25.8.

Villlifestivaali. Kyseessä on uusi monitaidefestivaali, jossa yhdistyvät luonto, musiikki ja taide.

Festivaali käynnistyy iltakonsertilla perjantai-iltana 23.8. Valtavaaranlammella Rukan läheisyydessä.

Lauantaina 24.8. levittäydytään Oulangan kansallispuistoon nauttimaan musiikista, kirjallisuudesta, kuvataiteesta ja tanssista.

Lapsille on omaa ohjelmaa Oulangan luontokeskuksen lähellä.

29.–31.8. rakennusväki kokoontuu Rukalle Ruskaraksaan. Tapahtumassa päivitetään tietoja ja tutustutaan uusiin ihmisiin.

Raksaväen iltatunnelmista vastaavat Mäyräkoira ja Aikakone.

Elo- ja syykuun vaihteessa on vuorossa Rudolf’s Revenge. Ilmastonmuutos on saanut Joulupukin epävarmaksi lumitilanteesta, ja hän on alkanut harkita pororekien korvaamista maastopyöräilevillä tontuilla.

Poro Rudolf ei moisesta YT-neuvottelun uhasta pidä. Niinpä hän haastaa kaikki maastopyöräilevät tontut kilpailuun todistaakseen porojen olevan nopeampia. Ota sinäkin haaste vastaan!

Tarjolla massalähtökilpailu niin alamäkeen kuin tasamaastoonkin. Lapset kutsutaan Santa’s Little Helpers -kisaan ja ottamaan osaa lasten ajotunneille. Tarjolla on myös ajoklinikoita, päiväretkiä ja parikymmentä muuta tapahtumaa.

10.–12.7. juhlitaan luontoa Oulangan kansallispuistossa. Koko perheen Oulanka Festissä on luvassa live-musiikkia, paikallisia herkkuja, opastuksia reiteille, joogaa, taidetta ja villiruokaa.

Samaan aikaan pidetään myös Ruka SUP Weekend. Tapahtumatiivistymän täydentävät 13.7. pidettävät Käylän legendaariset Tukkilaiskisat.

Syyskuussa koittaa sitten Rukan ruska, jota juhlitaan koko syyskuu. Artistirintamalla on luvassa sellainen kattaus, että väriloistossa hehkuva luonto on vaarassa jäädä toiseksi. Mukana ovat Neitoset, Susanna Heikki & Voimaorkesteri, Jamekset, Aki Samuli & Love, Meiju Suvas, Yölintu ja pitkä liuta muita tähtiä.

Ja syyskuussa on vuorossa myös syyskuun vuosittainen suurtapahtuma eli Kuusamo Nature Photo.

26.7. kannattaa piipahtaa Zonessa, jossa esiintyy iskelmätaivaan leppoisa ikitähti Juhamatti. Seuraava artistivieras tulee 16.8.,

Mutta sitä ennen ehditään viettää monta hauskaa viikkoa Rukan kesässä. Tervetuloa mukaan!

3

Kaupunginjohtajan tervehdys

Kestävän kehityksen Kuusamo

K

uusamo on ollut tasapainossa luonnon kanssa kautta aikojen.

Täällä eletään luonnosta joten on selvää, että haluamme vaalia sitä.

Matkailijoita tulee yhä enemmän Kuusamoon ympäri vuoden ja jatkuva kasvu korostaa kestävän toiminnan merkitystä. Suomen tavoitteena on olla kestävän kehityksen mallimaa vuoteen 2025 mennessä. Kuusamo haluaa olla tässä kehityksessä mukana, jotta te, asiakkaamme, voisitte hyvällä mielellä saapua nauttimaan Kuusamon luonnosta ja palveluista.

Kuusamossa tuotetaan sähköä 32 GWh vuodessa ja kulutetaan 231 GWH. Tuulivoima tuottaa sähköä erityisesti talvella, jolloin kulutuksemme on suurimmillaan. Maaninka-

vaaraan suunniteltava tuulivoimapuisto tuottaisi sähköä 1050 GWh vuodessa, jolloin Kuusamo olisi omavarainen sähkön osalta. Maisemahaittaa ei voi väheksyä, mutta sitä tulee verrata uusiutuvan energian hyötyihin.

Tuulivoimapuisto on hyvä esimerkki kestävän kehityksen investoinnista, jossa puntaroidaan taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä.

Kiertotaloudessa vältetään materiaalien ja energian hukkaamista. Kuusamon kaupunki edistää kiertotaloutta muun muassa uudella teollisuusalueella, jonka kaavoituksessa huomioidaan kiertotalouden investoinnit.

Ensimmäisenä käynnistyy uusi taajaman jätevedenpuhdistamohanke.

maan aikaan metsien kasvu on 800.000 m². Jotta jatkossakin olemme kestävän kehityksen tiellä, huomioidaan uudella teollisuusalueella myös uusiutuva mekaaninen metsäteollisuus ja selvitetään sekä sen investointimahdollisuuksia että nykyistä hiilitasettamme.

Hyvän metsänhoidon periaatteita noudattamalla, voidaan metsiä – uusiutuvaa aarretta – jalostaa kestävästi. Meille on tärkeä turvata sekä vakituisten asukkaiden että vieraidemme hyvinvointi.

Lämpimästi tervetuloa viihtymään ja virkistymään Kuusamoon.

Meillä on #tilaatarinoille.

Jouko Manninen kaupunginjohtaja

Kuusamon metsiä hakataan 320.000 m² vuodessa. Sa-

Karhuntassusta alkaa hyvä kesäloma

O

litpa menossa patikkaretkelle, maastopyöräilemään tai kalastamaan, tai jos kaipaat muita vinkkejä Kuusamon kesästä, kannattaa loma aloittaa matkailukeskus Karhuntassusta.

Oulun, Kajaanin ja Kemijärven teiden risteyksen tuntumasta Torangista löytyy yhden tiskin takaa Kuusamon matkailuneuvonta, Metsähallituksen palvelupiste että Hannu Hautala Luontokuvakeskuksen info.

Matkailija saa Karhuntassusta vastauksen kaikkiin Kuusamon matkailua koskeviin kysymyksiin, eli mitä voi tehdä, missä ja miten tekemään pääsee. Ja jos talossa ei ole tietoa valmiina, siellä tiedetään, mistä sen voi hankkia. Myös ajankohtaisimmat uutiset tiedetään tai selvite-

tään Karhuntassussa.

Metsähallitus myy Tassussa lupia koko maan alueelle. Esimerkiksi pohjoiseen matkaavat voivat ostaa luvan mukaansa jo menomatkalla, jolloin ei tarvitse kohteessa etsiä avoinna olevaa lupamyyntipistettä.

Karhuntassussa toimii myös Kuusamon suurmiehen Hannu Hautalan nimeä kantava luontokuvakeskus. Keskuksessa on esillä Hannun kuvia monessa muodossa. Kaikkiaan nähtävänä on jopa kuusisataa kuvaajamestarin otosta. Lisäksi keskuksen Kuukkeli-salissa on esillä vierailevien taiteilijoiden näyttelyitä.

Luontokuvakeskuksessa on myös kahvila, jossa voi piipahtaa näyttelyihin tutustumisen lomassa.

Karhuntassuun on helppo

tulla, sillä se sijaitsee pohjoisesta etelään tai etelästä pohjoiseen suuntaavien matkailijoiden kulkureitillä.

Tassusta löytyy esitteitä myös muista paikkakunnista, joten tietoa löytyy myös matkailijan seuraavista kohteista.

Karhuntassun pienestä matkamuistomyymälästä löytyy mukavia ja hyödyllisiä esineitä kotiin tai tuliaisiksi. Tarjolla on muun muassa kansallispuistojen logotuotteita, sekä tuotteita, joita ei muualta saa, kuten Luontokuvakeskuksen tuubihuivit ja muut hyödylliset käyttötavarat.

Kirjapuolella on esillä paikallisten tekijöiden kirjoja.

Karhuntassun rakennus valmistui jo 80-luvun loppupuolella. Alussa talossa toimi matkatoimisto, jonka yhteydessä oli matkailuinfo. Luontokuvakeskus

Karhuntassun asiakasneuvoja Tea Patosalmi tutkii karttoja hollantilaisen Ida Snüdersin kanssa. perustettiin vuonna 2007. Nykyään talossa käy vuosittain valtava määrä matkailijoita kysymässä hyviä neuvoja..

Karhuntassu on avoinna 23.7.

asti maanantaista perjantaihin klo 9–17 ja lauantaisin klo 10–16, juhannuksena suljettu.

24.6. eteenpäin Karhuntassu on auki myös sunnuntaisin klo 12–16.

Norjalaisia kylätunnelmia Kuukkeli-salissa Hannu Hautala Luontokuvakeskuksen Kuukkeli-salin tämän kesän näyttely on espoolaisen Kari Loimun käsialaa.

“Gamvik – kylä Euroopan” laidalla kertoo pienestä norjalaisesta kylästä, jossa Loimu on viettänyt viime vuosina paljon aikaa. Kuvien myötä kuullaan Kari Alajuuman näyttelyyn säveltämää musiikkia.

Loimu teki työuransa konsulttina ja tietokirjailijana.

Ensimmäisen kameransa hän osti 1961 ensimmäisillä kesätyöansioillaan.

70-luvun alussa kiinteäobjektiivinen kinokamera vaihtui järjestelmä-

kameraan.

– Vietin kaikki lomani Suomen tai Ruotsin Lapissa tai Norjan tuntureilla vaeltaen, Loimu kertoo.

– Reissu reissulta valokuvaus nousi yhä tärkeämmäksi – ja samaa tahtia lisääntyi mukana kannettava kuorma.

Vaeltamisen Loimu on vuosien saatossa jättänyt vähemmälle, mutta valokuvausharrastus elää edelleen.

– Varsinaista erikoisalaa minulla ei ole. Kortille tarttuu kuvia niin linnuista, nisäkkäistä kuin maisemistakin. Joskus tulee otettua myös kasvikuva ja har-

vakseltaan makroja.

Viime vuosina Loimu on löytänyt kiinnostavia kuvauskohteita Espanjasta. Myös Norja on tullut miehelle tutuksi uudella tavalla.

– Ostin kahden ystäväni kanssa talon Gamvikin kylästä 2004.

Siitä asti olen vieraillut Barentsin meren rannalla 2–5 kertaa vuodessa ja tallentanut kylän elämää aluksi filmille, nykyisin muistikortille.

Hannu Hautalan töistä on luontokuvakeskuksen klassikoissa nähtävänä lintuja ylväästä mantsuriankurjesta pieneen, mutta komeaa taviin.

Espoolaisen Kari Loimun kuvat norjalaisesta Gamvikin kylästä puhuttelevat katsojia tänä kesänä Kuukkeli-salissa. Kuva on otettu näyttelyn pystytyksen aikaan.

Teemanäyttelyssä “Nuoruus on lahja…” nähdään eläinlapsia. Hannun Keinutuolissa taas

ihaillaan“Suomen suloista suvea” kullerosta kaakkuriin ja sudesta sopuliin.

4

Kansallispuiston kesä on täynnä mahdollisuuksia Kansallispuistojen virtaavat joet ja kosket, riippusillat, vaarat ja tunturit yhdessä pohjoisen kasvillisuuden kanssa tarjoavat kesäretkeilijöille paljon nähtävää.

Y

ksi Oulangan hienompia nähtävyyksiä on lähes kahdensadan metrin mittainen Kiutakönkään koski, mutta jos tarkennat katseesi lähelle, voit bongata polun varrelta lapinvuokon, viherraunion tai alkukesän harvinaisen, rauhoitetun neidonkengän!

Kesäaikaan retkeilijällä on Oulangalla valittavana monen tasoisia polkuja, joista löytyy jokaiselle jotakin. Myös Suomen kuuluisin vaellusreitti Karhunkierros kulkee osana Oulangan päiväreittejä.

Oulangan luontokeskukselta lähtevä Kiutakönkään kahden kilometrin mittainen nähtävyyspolku on koko perheelle soveltuva reitti, joka johdattaa kävijän Kiutakönkään kuohuille ja takaisin.

Kiutakönkään koskesta parin sadan metrin päässä on tulentekopaikka, jossa on mukava paistaa makkaraa.

Hiiden hurmoksen viiden kilometrin polku kulkee vaihtelevassa, kevyesti kumpuilevassa metsäisessä maastossa ja ohittaa Kiutakönkään. Reitin varrella on myös vanha poroerotusaita ja tulentekopaikka.

Reitti alkaa Oulangan luontokeskukselta ja päättyy samaan paikkaan.

Kahden kilometrin mittainen Könkään keino johdattaa retkeilijän ikivanhalle joenvarren rei-

tille, josta aukeaa upea näkymä avaraan Oulankajoen laaksoon.

Polku kulkee samaa reittiä Kiutakönkään nähtävyyspolun ja Hiiden Hurmoksen polun kanssa. Reitillä on jonkin verran korkeuseroja ja puupitkoksia, mutta polku on leveä ja hyväkulkuinen. Reitin varrella on useampi tulentekopaikka. Reitin alku- ja päätepiste on Oulangan luontokeskus.

Könkään kuohu on edestakainen esteetön 200 metrin reitti, jonka aloituspaikka on Könkään kuohun pysäköintialue puiston keskiosassa Liikasenvaarantien varrella.

Esteetön tulentekopaikka sopii myös pyörätuolia käyttäville. Reitin alussa on esteetön käymälä ja polulla on paikoin naruohjaus.

Reitillä tarjoavat nähtävää Kiutakönkään alimmainen köngäs, iso suvanto ja Oulankajoen hiekkatörmä.

Kuuden kilometrin mittainen Kanjonin kurkkaus on erämainen rengasreitti.

Kapeassa kivisessä kanjonissa kuohuva Oulankajoki on Kanjonin kurkkauksen päiväreitin helmi. Reitti etenee Kirkasvetisenlammen kautta kanjonin laidalle. Näyttävää maisemaa kanjoniin voi ihastella myös Oulankajoen eteläpuolelta, kunhan ensin ylittää Savilammen autiotuvalta lähtevän riippusillan.

Reitin alku- ja päätepiste on Savilammen pysäköintialue.

Kiutaköngäs on yksi Oulangan kansallipuiston hienoimpia nähtävyyksiä. (Kuva: Minna Koramo) Riisitunturilla kuljetaan Euroopan mahtavimmilla rinnesoilla ja ihastellaan Yli- ja Ala-Kitkajärveä, jotka yhdessä muodostavat Euroopan suurimman lähteen.

Riisitunturille suuntaavilla on valittavanaan monentasoisia reittejä.

Kolmen kilometrin mittainen edestakainen reitti Riisitunturin autiotuvalle ja tulentekopaikalle alkaa Riisitunturin pysäköintialueelta ja päättyy samaan paikkaan.

Riisin Rääpäsy on 4,3 kilometrin mittainen rengasreitti, jonka varrella on autiotupa ja tulentekopaikka. Maisemareitin nähtävyyksiä ovat Ikkunalampi, maisemat yli Kitkajärvien, rinnesuot ja Riisitunturin huippu. Reitin aloituspaikka on Riisitunturin pysäköintialue.

Pidempää ja astetta haasta-

vampaa polkua kaipaavalle sopii Riisin Riettaan rengasreitti, jonka pituus on 10,7 kilometriä.

Reitin varrella on useampia tulenteko- ja levähdyspaikkoja.

Reitti polveilee Riisitunturin vaara- ja tunturialueella ja tarjoaa hienoja näkymiä koillismaalaisiin järvi- ja metsämaisemiin.

Reitin aloituspaikka on Riisitunturin pysäköintialue.

Viiden kilometrin mittainen Koronjää on rengasreitti ja talvisesta nimestään huolimatta myös kesäaikaan kierrettävissä.

Reitti kulkee vanhaa hevostietä pitkin, ja sen varrella pääsee opasteiden avulla tutustumaan alueen savottahistoriaan.

Koronjää johdattaa vaeltajan upeille näköalapaikoille kallioiden laelle ja uoman pohjalle.

Kesäajan rehevä kasvillisuus ja uomassa soliseva joki ovat näkemisen ja kuulemisen arvoiset!

Lisäksi Hannunkallion näkö-

Oulangassa heinäkuussa koko perheen kesätapahtuma

O

ulangan luontokeskuksessa järjestetään 10.–13.7. koko perheen Oulanka Fest.

Luvassa on livemusiikkia, paikallisia herkkuja, hyvinvointia, opastuksia, taidetta ja mukavaa yhdessäoloa luonnon helmassa.

lykuuntelut, jossa kuunnellaan podcasteja Oulangan luonnosta riippumatossa.

Kello 15.30–16.30 luontokeskuksella esiintyy Monday Jazz.

Jokaisena tapahtumapäivänä klo 13–14 on lapsille tarjolla Hepokönkään Höppänän laulutuokio

Keskiviikkona 10.7. klo 11–16 luontokeskukseslla on tapahtumatori. Tarjolla ravintola Talonpöydän villiruokaherkkuja, kalastaja ja kalastusopas Jukka Saarion perhokalastuspaja, lasten taidepaja, kasvomaalausta, Erkki Tuomisen maalausnäytös Kiutakönkäällä, Northern Reindeerin poroja ja köllötte-

Torstaina 11.7. klo 11–14 osallistutaan MunPolun retkijoogaan. Ohjelmassa kierretään viiden kilometrin mittainen Hiiden Hurmos, jonka varrella nautitaan rauhallisesta joogatuokiosta. Apuna käytetään puita ja kiviä. Mukaan kannattaa varata juotavaa ja istuinalusta, mutta aiempaa joogakokemusta

ei tarvita. Lisätietoja osoitteessa www.munpolku.fi.

Klo 14.30–15.30 pidetään luontokeskuksen auditoriossa luento Suomen kansallispuistojen historiasta Oulangan luontokeskuksen auditoriossa Perjantaina 12.7. klo 11–12 on vuorossa MunPolun metsäjooga. Ohjelmassa kävellään luontokeskukselsta lyhyt matka joogapaikalle lähimetsään. Lisätietoja osoitteessa www.munpolku.fi.

Klo 14–16 tehdään Rytikönkäälle maksuton kasviretki, jolla tunnistetaan Oulangalla esiintyviä kasveja.

Launtaina 13.7. Oulanka Fest

huipentuu Käylän tukkilaiskisoihin, joista voit lukea lisää sivulta 10.

Oulangan festivaalihumua voi jakaa sosiaalisessa mediassa hashtagilla #OulankaFest2019.

Voit jakaa myös muistoja postaamalla vanhoja valokuvia Oulangalta. Parhaimpia otoksia palkitaan Oulanka-tuotteilla ja kuvat jaetaan kansallispuiston Facebook-sivuilla.

Hepokankaan hauska Höppänä viihdyttää lapsia Oulangalla 10.– 12.7. päivittäin klo 13–14.

alapaikka, Korojoki, tulvaniityt ja rotkolaakso kallioseinämineen tarjoavat ihasteltavaa. Reitin aloituspaikka on Saukkovaaran pysäköintialue.

Korouoman vaellusreitti (25 km/suunta) kulkee Korouoman rotkolaakson jylhien kalliomaisemien kautta.

Reitti seuraa Korojokea ylävirtaan ja sen varrella on useita hoidettuja tulvaniittyjä. Loppuosalla reitti nousee ylös harjuille, joilta on hyvät näkymät kirkasvetisille järville. Nähtävää tarjoavat Koivukönkään putous, Pirunkirkko (kalliopaasi), Korojoki, tulvaniityt, rotkolaakso kallioseinämineen, pienialaiset lehdot, kaakkoisosan harjumuodostumat ja kirkkaat järvet.

Reitti alkaa Koivukönkäältä.

Sen mitta on 25 kilometriä yhteen suuntaan.

5

Metsässä voin patikoinnin, maisemien ihailun, kuvaamisen ja eväiden syönnin lisäksi myös joogata. (Kuva: Sanna-Kaisa Rautio)

Iloisesti ja vastuullisesti kesäluonnossa

K

esä on hienoa aikaa tutustua Suomen luonnon moninaisuuteen kansallispuistoissa ja muissa luontokohteissa. Retkellä kannattaa muistaa muutama tärkeä asia, jotta siitä tulee onnistunut sekä omalle porukalle, muille retkeilijöille että luonnolle.

1. Pysy poluilla ja tarkista retkikohteen liikkumisrajoitusalueet.

Kansallispuistoissa on alueita, joilla liikkuminen on kielletty koko kevään ja alkukesän ajan, jotta turvataan pesimisrauha ensin petolinnuille ja myöhemmin muillekin siivekkäille.

Rajoitusalueiden ulkopuolella voi liikkua polkujen ulkopuolellakin, mutta vastuullinen retkeilijä varoo häiritsemästä eläimiä ja tallomasta kasveja. Tarkista rajoitusalueet retkikohteesi sivuilta osoitteesta luontoon.fi.

2. Koira ja omistaja saman narun päissä.

Koirat ovat tervetulleita kansallispuistoihin, mutta omistajien on syytä kunnioittaa luonnonvaraisten eläinten pesimärauhaa. Vapaana olevat koirat saattavat myös riitautua vastaan tulevien koirien kanssa.

Taukopaikoilla koirat on hyvä kytkeä kauemmas eväiden nauttimispaikoista, sillä kaikki kanssaretkeilijät eivät välttämättä halua jakaa retkihetkeään koirien kanssa.

3. Ethän vahingossakaan roskaa.

Lumien sulaminen paljastaa, että tämä itsestään selvä asia on päässyt unohtumaan joiltakin retkeilijöiltä. Maatuvat jätteet voi laittaa retkipaikan käymälään tai kompostoriin, mutta kaiken muun vastuullinen retkeilijä kantaa mukanaan pois, tupakantumpeista lähtien. Retkeilijästä ei pitäisi jäädä luontoon jälkeäkään.

4. Tee nuotio vain merkityille ja huolletuille tulentekopaikoille.

Metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana avotulen teko on aina kielletty.

Se koskee myös huollettuja tulipaikkoja. Myös suurimmasta osasta hormillisia katoksia pääsee kipinöitä maastoon, joten niissäkään ei tulta tulisi tehdä varoitusten aikana.

Ota metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikaan mukaan omat hyvät eväät kotoa, niin ei tarvitse miettiä, mikä keitin tai tulisija on sallittu ja mikä ei.

Muista käyttää tulentekoon varattuja puita säästeliäästi. Älä revi tuohta tai ota makkaratikkuja elävistä puista.

5. Vinkki kuvaajille: ota kuvat luonnolta kuvauslupaa pyytäen.

Hyvääkin kuvaa voi pitää epäonnistuneena, jos sen ottaminen on häirinnyt kuvauskohdetta. Linnunpesiä ei saa mennä urkkimaan poikaskuvien toivossa. Eläinten ei pitäisi joutua pakenemaan eikä kasvien joutua tallotuiksi valokuvien takia.

6. Varaudu siihen, että parkkipaikan etsimiseen voi mennä aikaa.

Joillakin alueilla saattaa olla ruuhkaa kauniilla retkisäällä.

7. Talven jäljiltä retkeilyreiteillä voi olla poluille kaatuneita puita.

Ilmoita kaatuneista puista alueen luontokeskukseen tai osoitteeseen www.luontoon. fi/palaute.

8.

Muista hyödylliset osoitteeet.

Luontoon.fi-verkkopalvelusta löydät Metsähallituksen Luontopalvelujen hoitamien retkeilykohteiden säännöt.

Retkikartta.fi-verkkopalvelusta löydät retkikohteet kartalle sijoitettuna.

Kesätorit avoinna Posio ja Kuusamo 5.6.–19.8.2019 KUUSAMO Outlet Huoparintie 1 · POSIO Tehtaanmyymälä Maaninkavaarantie 3 pentik.com

Välityspalkkio

19,5% toteutuneista varauksista

MÖKKI TUOTTAMAAN! Välityspalkkioon sisältyy: Upeat kuvat ja stailaus Tehokas markkinointi, myös ulkomaille “Mökin tulee näyttää niin kauniilta, että vuokraaja unelmoi lomailevansa juuri siellä.

Näin syntyy tunneside ja kauppaa.”

Jenna, stailaaja/yrittäjä, Lomaamo Oy

www.lomaamo.fi myynti@lomaamo.fi Puh. 040 637 9665

Vuokrausten vastaanotto ja avainpalvelu Lopputarkastus Rukan alueella

6

HARRASTAA JA HERKUTELLA KUUSAMON TROPIIKISSA

Pulikoi, keilaa, patikoi, nauti kauniista luonnosta, telmi Angry Birds -puistossa, golfaa, pelaa frisbee-golfia... ja herkuttele O´Learys tai Mango-ravintolassa.

Lue lisää holidayclub.fi/kuusamontropiikki Kylpyläntie 5 ,93600 Kuusamo puh. 0300 870 960 Pidätämme oikeuden muutoksiin. Puheluiden hinnat 0300-numeroihin: 0,49 €/min + pvm/mpm

7

Matkailukeskus Karhuntassu Matkailuneuvonta Tourist Information Puh./Tel. +358 (0)40 860 8365 info@kuusamo.fi www.ruka.fi

Metsähallitus Luontopalvelut Natural Heritage Services Puh./Tel. +358 (0)40 732 5614 karhuntassu@metsa.fi www.luontoon.fi

Hannu Hautala luontokuvakeskus The Hannu Hautala Nature Photography Centre

Puh./Tel. +358 (0)40 860 8364 info@hannuhautala.fi

www.hannuhautala.fi

Avoinna:

ma-pe 9-17 la 10-16 30.6.-30.9. avoinna myös su 12-16 Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo

(Ylh. vas.) Heidi Kämäräinen – Larsson, ylikansallisen terveysjätin talousjohtaja, Riitta Vilppola – Ilona Huttunen, Käpyhovin johtaja, Matti Murtovaara – Usko Kukkonen, Käpyhovin asukas, Teresa Savolainen, ohjaajan assistentti ja Merja käkelä, puvustaja. (Alh. vas.) Tarja Haataja – Irmeli Kurppa, Käpyhovin asukas, Mikko Ronkainen – majuri evp. Ensio Kananen, Käpyhovin asukas, Eeva-Kaarina Lämsä – Hilja-Auroora Mäkäräinen, Käpyhovin asukas. Kuvasta puuttuu muutamia näyttelijöitä.

Kuusamon Näyttämöllä tänä kesänä ajankohtainen komedia

K

uusamon Näyttämön tämänvuotinen kesäteatterikappale on ”Harmaat Pantterit 2 – Käpyhovi taistelee”. Esitys on itsenäinen jatko muutama vuosi sitten esitetylle ”Harmaat Pantterit – Kapina Käpyhovin vanhainkodissa”-näytelmälle.

Näytelmän ohjaa Kajaanin teatterin Antti Hovilainen, joka on vieraillut Kuusamossa aiemmin kahdesti, edellisen kerran kaksi vuotta sitten.

– Teksti on hauska, komediaa ollaan tekemässä, kertoo Hovilainen.

– ”Käpyhovi taistelee” sijoittuu pieneen yksityiseen vanhainkotiin, jota iso ylikansallinen yritys on kaappaamassa.

Vanhainkodin väki alkaa punoa juonia, miten saisivat kodikkaan vanhainkotinsa säilytettyä. Kyseessä on hyvän mielen juttu ja loppu on onnellinen.

Näytelmäkirjailija Heikki Lundin näytelmä on kirjoitettu kolme vuotta sitten, mutta tänä vuonna se on poikkeuksellisen ajankohtainen.

– Aina kun tehdään esitys, tekstin valinta on kannanotto.

Aina ei kannanoton tarvitse olla yhtä vahva eikä aiheen ajankohtainen, voidaan kertoa myös yleisemmin maailmasta ja ihmisyydestä, mutta kyllä ajankohtaisuus sopii teatterin lavalle.

Näytelmän lukuharjoitukset alkoivat keväällä. Kesäkuun alussa alkavat lavaharjoitukset, joihin on varattu viitisen viikkoa. Näytelmän ensi-ilta on Hotkun rannan kesäteatterissa 5.7. klo 18.

Alun perin Espoosta kotoisin oleva Hovilainen tuli pohjoi-

seen vuonna 2008. Ensimmäinen työpaikka oli Rovaniemen teatteri, jossa kului kolme vuotta. Vuonna 2011 Hovilainen vieraili kahdeksan kuukauden ajan Kajaanin kaupunginteatterissa, johon hänet kiinnitettiin syksyllä 2012.

Viime keväänä Hovilainen nähtiin kotiteatterinsa lavalla William Shakeapearen Kesäyön unessa Demetriuksen roolissa.

– Suomessa on sekä kiinnitettyjen että vierailevien näyttelijöiden määrä tilastojen mukaan vähentynyt.

Käytännössä se tarkoittaa, että pienemmällä porukalla tehdään enemmän juttuja. Talous on tiukalla kaikkialla, mutta meillä Kajaanissa ei onneksi ole viime vuosina tarvinnut juurikaan tehdä supistuksia.

Kajaanin kaupunginteatteri on yksi Suomen viidestä alueteatterista, joka tekee ahkerasti kierteuita eri puolilla omaa ja naapurimaakuntiakin.

– Vuodesta riippuen teemme vajaasta sadasta jopa 150 näytöstä Kajaanin ulkopuolella Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja välillä tuikkaillaan PohjoisSavon puolellekin. Rovaniemen teatteri toimii samalla tavalla, joten kahdeksan Pohjois-Suomessa vietetyn vuoden aikana on tullut hyvin syynättyä Suomi Kainuusta ylöspäin, olen käynyt varmaan jokaisessa kunnassa!

Kuusamo tuli Hovilaiselle tutuksi mutkan kautta.

– Vedin Haapaveden harrastajateatteripäivillä improvisaatiokurssia, jolla oli Kuusamon

Pohjolan Matka vie Karhunkierrokselle!

Tutustu aikatauluun www.pohjolanmatka.fi > reittiliikenne > aikataulut

Kuusamo puh. 0201 303 520 www.pohjolanmatka.fi

Näyttämön väkeä. Minut kutsuttiin Kuusamoon ohjaamaan ja tulin mielelläni.

Haapavedelläkin opiskeltu improvisaatio on Hovilaisen oma erityisen mielenkiinnon kohde.

– Improvisaation harjoittelu ei perustu uuden oppimiseen, vaan vanhasta poisoppimiseen ja defenssien purkamiseen.

Sopisiko improvisaatio kesäteatterin lavalle?

– Teimme pääkaupunkiseudulla improvisaatioteatteri Ars Peukisessa pari kertaa vuodessa puolentoista tunnin näytelmän, ja on ollut haaveena tehdä joskus myös kesäteatteriin koko illan näytelmä improvisaationa.

8

Karhut ovat pentuina hyvin pieniä, mutta kasvavat nopeasti, jos emo saa ruokaa ja tuottaa pennuille maitoa.

Karhun tapaaminen kruunaa Kuusamon loman

K LEENAN

KO

S KIT U P A

kahvila•cafe

Leenan Koskitupa on täynnä tarinoita!

Leenan Koskituvalla Kuusamon Käylässä vatsa tulee ravituksi ja mieli virkistyy kosken kuohuja katsellen. A-oikeudet.

Saat Koskituvalta myös kalastusluvat.

Juhlapalvelu ja yksityistilaisuudet laadulla ja vuosien kokemuksella.

Kahvila on avoinna kesäkuun alusta syyskuun loppuun.

uusamo on Suomen kuuluisinta karhuseutua, mutta patikkaretkillä metsän kuningasta on lähes mahdoton kohdata.

Arka, hyvähaistinen ja tarkkakuuloinen karvaturkki huomaa ihmisen jo kaukaa ja pötkii kauemmas antaakseen nahkaeläimelle tilaa mennä ohi.

Karhun voi päästä näkemään lähietäisyydeltä karhunkatseluretkellä.

Karhukuvaus Kuusamon karhukatseluretkillä tavataan Kuntivaaran itäpuolella Venäjän rajan tuntumassa karhu poikineen.

Kesän mittaan Kuntivaarassa nähdään jopa kymmeniä eri karhuyksilöitä.

Monista karhuista on tullut Karhukuvauksen väelle tuttuja.

Yksi tutuimmista on Vyöti, jonka tunnistaa kaulassa olevasta erikoisesta valkoisesta renkaasta.

– Vyöti viettää Kuusamossa vain lyhyen ajan kesässä, sillä se tulee vasta kesä-heinäkuun puolivälissä ja lähtee 20. elokuuta, kertoo Veikko Tyni.

– Kuusamon karhut tulevat Suomeen Venäjältä, ja Vyötin talvehtimispaikka saattaa olla todella kaukana, koska se tulee niin myöhään ja lähtee aikaisin.

Viime kesänä se jäi viimeisessä katselussa seisomaan parinsadan metrin päähän suon reunaan, katseli kauan mutta ei tullut lähemmäs vaan kääntyi ja lähti itää kohti. Sen jälkeen sitä ei enää näkynyt.

Vyöti on Tynille tuttu siitä asti,

kun Karhukuvaus Kuusamo aloitti toiminnan kymmenen vuotta sitten.

– Se on jo vanha karhu, ehkä 17-18-vuotias. Karhu elää luonnossa 20-25-vuotiaaksi, joten jos ei vastoinkäymisiä tule, se saattaa käydä Kuntivaarassa vielä monta vuotta.

Toinen Karhukuvaus Kuusamon vakituisista vieraista on Pelle.

– Pelle on iso, komeaturkkinen uros, joka on ollut nuoresta asti tempuntekijä ja ilveilijä. Kolmas tutuista karhuista on Isoäiti.

Isoäidillä saattaa tänä kesänä olla mukanaan jo viides pentue, koska viime kesänä sillä oli kaveri. Isoäitikin on ollut mukana alusta asti.

Keväällä 2019 ensimmäinen vastaherännyt karhu lyllersi Kuntivaaralle jo huhtikuun puolivälissä, jolloin hiihtokausi oli parhaimmillaan ja maassa vielä paksu lumikerros.

– Se oli pienehkö nuori nalle, luultavasti naaras. Seuraavan viikon aikana näimme jo kolme eri karhua. Saimme viime keväänä poikkeuksellisen hyviä kuvia karhuista lumessa, niitä voi käydä katsomassa Facebooksivullamme.

Kevään ensimmäinen pentue saatiin riistakameran kuvaan äitienpäivän alla 9.5. yöllä hieman ennen kello kolmea, jolloin emo taapersi kameran ohi kolmen reippaan jälkeläisen kanssa.

Karhut ovat pentuina hellyttävän pieniä, mutta eivät pitkään:

– Jos emo vain saa hyvin ruokaa, että sillä riittää maitoa, pennut kasvavat nopeasti.

Karhukuvaus Kuusamon katselupaikalla on kaksi hyvää tilaa, joihin mahtuu parikymmentä henkeä. Retkille lähdetään illansuussa ja katselupaikalla saatetaan viipyä aamuun asti.

– Katselupaikalle mennään ja sieltä palataan yhdessä oppaan kanssa. Tieltä on matkaa noin kolmesataa metriä. Karhuja ei tarvitse matkalla pelätä, sillä ne väistävät kuullessaan ihmisten ääniä. Karhut ja ihmiset ovat myös eri suunnissa, sillä katselijat tulevat katselupaikalle lännestä ja karhut idästä.

Katselupaikalla ei tarvitse olla hiirenhiljaa, sillä karhut ovat tottuneet siihen, että kojusta kuuluu pieniä elämisen ääniä.

– Karhunkatselu sopii kaiken ikäisille. Pienimmät kävijät on tuotu paikalle kantamalla. Karhut eivät häiriinny lasten äänistä tai muistakaan pienistä elämän äänistä, kahinoista tai vaikka kolahduksista jos muki sattuu tippumaan lattialle. Muualla luonnossa ne ovat arkoja äänille, mutta katselupaikalla ne pitävät ihmisen aiheuttamia ääniä luonnon ääninä.

Mukaan karhuretkelle kannattaa ottaa eväät. Retken voi varata p. 040 187 4226. Lisätietoja ja upeita karhukuvia Facebookissa nimellä Karhukuvaus Kuusamo.

Lammintupa Lammintuvan suositun latukahvilan väki vie matkailijat kesäaikaan karhuja katsomaan.

Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevassa Karhutuvassa on katselu- ja kuvauspaikat yhdeksälle

Käyläntie 34, FI-93900 Kuusamo, FINLAND p. +358(0)40 702 4721 haataja.leena@gmail.com

hengelle. Tuvassa voi ottaa myös nokoset.

Karhuja päästään tarkkailemaan toukokuusta syyskuun puoliväliin asti. Tuvalle lähdetään oppaan mukana noin klo

18 ja paluu puolilta öin tai seuraavana aamuna.

Ohjelmaan voi tehdä varauksen p. 040 755 4723.

men rannalla olevan pääkojun lisäksi valittavana on useita metsäkojuja, joissa on hyvät kuvausmahdollisuudet apuvälineineen.

Karhujenkatseluretken voi varata netistä osoitteesta www. karhujenkatselu.fi tai p. 050 543 2022

Karhu-Kuusamo Karhuja päästään katselemaan myös Karhu-Kuusamon kautta.

Parin kilometrin päässä Venäjän rajalta sijaitsevan Kuntilam-

9

Rukaland, keidas puhtaan luonnon keskellä.

Erämaaravintolamme kesäterassi ja KotaShop avoinna 17.6.2019 lähtien.

Anniskeluoikeudet.

Lämpiminä kesäpäivinä karhut viettävät aikaa päivää paistatellen ja päivällistä odotellen.

Tara, Juuso ja Vyöti ovat suurpetokeskuksen kolmen polven karhu-urokset

K

uusamon suurpetokeskuksen kesäkausi alkoi vilkkaana.

Reeta-karhun toissatalvena synnyttämä naarasnalle Aura ja veli Tara ovat kasvaneet jo isoiksi. Parin kilon painoisina palloina talvipesästään vuosi sitten keväällä ulos tupsahtaneet pennut ovat pian äitinsä kokoisia.

Luonteetkin alkavat jo muovautua, kertoo suurpetokeskuksen isäntä Sulo Karjalainen.

– Tara on pikkuisen äksynlainen. Äitilleenkin isottelee.

Ruokaa antaessa se sanoo että minä ensin. Pötkähtää kaukalon päälle maate, ja päästää muut syömään vasta kun oma maha on täynnä. Saa nähdä millainen siitä kasvaa.

Omapäisestä luonteestaan huolimatta Tara on myös äidin poika: – Reeta imettää vielä molempia pentuja. En tiedä tuleeko siltä enää maitoa, mutta eilenkin se keuvotti selällään, lapset imeä juputtivat ja Reeta piti lapsista käpälällä kiinni.

Tara jää suurpetokeskukseen pysyvästi asumaan, mutta Aura muuttaa kesän mittaan Kiteelle toiselle karhutarhalle, jonka kanssa Kuusamon suurpetokeskus on tehnyt pitkään yhteistyötä.

Auran ja Taran isä, suurpetokeskuksen kuuluisin karhu Juuso täyttää tänä vuonna kaksikymmentä vuotta. Se on yhtä aktiviinen ja seurallinen kuin aina.

– Tänäkin aamuna oli töihin tulossa kaveriksi. Se seuraa kaikki hommat tarkasti.

Juuso on iso karhu, joka on tuhdimmillaan painanut lähes viisisataa kiloa. Luonnossa karhut kasvavat yleensä puolta pienemmeksi, mutta tarhassa niitä kasvattaa säännöllisest saatu ravitseva ruoka.

Juuso on ystävällinen karhu, joka ei ole edes pennuille paha, vaikka uroskarhut eivät yleensä pikkunalleista pidä.

– Vuosi sitten Tara pääsi aidan verkonsilmästä läpi ja juoksi isänsä luokse. Me ehdittiin jo ajatella, että nyt käy huonosti.

Reetakin tupsutti aidan takana että tule äkkiä pois. Mutta Juuso

vain nuuhki pentua, suhisi ja tuhisi, käski palata äitin luo. Pentu palasi eikä mitään tapahtunut.

Auran ja Taran ukki eli kolmeakymmentä käyvä Vyötikin on arvokas vanha herra. Karhu elää tarhaolosuhteissa jopa 30-vuotiaaksi, mutta luonnossa yleensä kymmenen vuotta vähemmän.

– Vyötin vauhti on hidastunut, se köpöttelee kuin vanhat miehet.

Ikä ei tosin vähentänyt Vyötin intoa, kun se keväällä kosiskeli naapuriaitauksen naaraita.

– Se näytteli Nätille ja Niiskulle merkkejä ja ne olivat kovasti kiinnostuneita, mutta emme antaneet lupaa pariutua. Luulin ettei Niisku enää edes lisääntyisi, mutta kovassa hepakassa se oli.

Kuudes suurpetokeskuksen aikuisista karhuista on Tessu. Yhteensä keskuksessa on kahdeksan karhua.

Karhuista kolme on tullut Kuusamoon orpoina ja loput ovat syntyneet tarhalla.

– Vyöti ja Tessu-karhu tulivat metsästyksen seurauksena, eli niiltä oli vahingossa ammuttu emät. Vanha rouva Niisku tuli Kuusamoon Simpeleeltä, jossa sen äiti oli kuollut kolarissa.

Lämpiminä kesäpäivinä karhut viettävät aikaansa pääasiassa päivää paistatellen ja päivällistä odotellen. Karhut ovat kaikkiruokaisia, mutta ronkeleita: riippuu päivästä, mikä kelpaa. Yhtenä päivänä voi maistua perunarieska, mutta toisena päivänä kelpaa vain ohraleipä.

Keskuksen hoitajilla riittää puuhaa isojen eläinten hoitamisessa. Eläinten ruokkimisen lisäksi tarhat puhdistetaan aamuin illoin.

Karhujen lisäksi suurpetokeskuksessa on myös poroja, kettuja ja ilveksiä. Ilvesten elämää voi seurata riistakameran kautta ympäri maailmaa.

Niitä myös seurataan ahkerasti: – Joskus kun meillä on ollut sähköt poikki, on tullut kysely että missä on vika kun ruutu on pimeänä!

Kalastusmahdollisuudet Kitkajärven upeissa maisemissa.

Myymme kalastuslupia.

Vuokraamme kesäkautena myös:

q Soutuveneet q Kanootit q Kajakit q Sup-laudat q Lastenkantorinkat

Tule ja ihastu!

Lisätiedot ja yhteydenotot: Rukaland/Kiekerönmaa, Kemijärventie 375, 93900 Kuusamo p. +358 44 240 1477, reservations@rukaland.fi, www.rukaland.fi

Audin mitan edellä.

Uusi Audi A6 määrittelee kokoluokkansa standardit uusiksi. Sen tekniikassa, voimassa ja muotoilussa kulminoituu kaikki se, mikä tekee Audista Audin. Edelläkävijän.

Audi on enemmän. Myös tyylissä ja tekniikassa.

Uusi Audi A6 35 TDI Mild Hybrid S tronic Business-mallisto alk. 49 196 € Erikoisetuna Comfort-varustepaketti 990 €.

Asiakasetu jopa 1 997 €.

Comfort-varustepaketti sis. seisontalämmitys- ja tuuletus (kauko-ohjaus käytettävissä kaukosäätimellä ja älypuhelimella*), 4-alueilmastointi, esiinkäännettävä vetokoukku *Lisätietoa yhteensopivista älypuhelimista Audi-jälleenmyyjältäsi.

Pörhön Autoliike Oy Audi Center, Nuottasaarentie 6, Oulu, p. 020 762 4072 Automyynti: ma-pe 8-18, la 10-15 www.porho.fi

Business-mallissa vakiovarusteina mm.: Mild Hybrid (MHEV) -teknologia | Korkearesoluutioiset kosketusnäytöt Progressiivinen ohjaus | LED-ajovalot | Audi connect safety & service | Audi pre sense basic | Audi pre sense eteen | Audi active lane assist, aktiivinen kaistaltapoistumisvaroitin | Audi drive select | Audi sound system | MMI Radio plus -järjestelmä Akustinen ja optinen pysäköintijärjestelmä edessä ja takana

Audi-huollosta Plussa-pisteitä.

Puhelut Pörhön Autoliikkeen 020-numeroihin maksavat 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (sis. alv.) + pvm tai mpm.

Audi A6 Sedan Business 35 TDI MHEV S tronic 2.0 120 kW (163 hv) alk. 49 195,54 €, hinta CO2-päästöllä 138 g/km (uusi mittaustapa). Vapaa autoetu 900 €, käyttöetu 735 €. Yhdistetty EU-kulutus 5,3 l/100 km.

A6 Avant Business 35 TDI MHEV S tronic 2.0 120 kW (163 hv) alk. 52 651,01 €, hinta CO2-päästöllä 145 g/km (uusi mittaustapa). Vapaa autoetu 950 €, käyttöetu 785 €. Yhdistetty EU-kulutus 5,5 l/100 km. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein.

10

Rukalandin uusi vetäjä Tuija Pylvänen toivottaa kävijät tervetulleiksi nauttimaan erämaan tunnelmasta. Alkukesällä Rukalandissa tavataan kevään uusia poronvasoja.

Poronvasoja, kalastusta ja erämainen kesäterassi Rukalandissa

T

änä kesänä kannattaa tutustua kuvankauniin, kirkasvetisen Kitkajärven rannalla sijaitsevaan Rukalandiin.

Aikaisemmin tilausperiaatteella toimivalle tilalle voi nyt pistäytyä, kun omaan aikatauluun sopii. Rukalandissa voi tutustua poroihin, kalastaa, saunoa ja loppukesällä vaikka ihailla revontulia laavulla.

– Tänä kesänä avaamme terassin, jossa on mukava istua porukalla ja nauttia erämaan tunnelmasta, kertoo Rukalandin uusi yrittäjä Tuija Pylvänen.

– Terassilla järven rannalla tarjotaan virvokkeita ja pientä purtavaa, meillä on myös anniskeluoikeudet.

Keväällä Rukalandin emännäksi asettuneen Tuija Pylväsen ensimmäiset kuukaudet ovat olleet kiireiset: – Monenlaista puuhaa on ollut, mutta tärkeintä on, että saamme tämän hienon paikan

Rukaland on viihtyisä erämaakohde, jossa voi lomalla kalastaa, saunoa ja rentoutua Kitkajärven rannalla. ovet kesäksi auki ja pääsemme toivottamaan kävijät tervetulleiksi!

Rukalandista löytyy upean terassin lisäksi 35-paikkainen erämaaravintolakota ja kahden-

kymmenen hengen luksussauna poreammeineen ja paljuineen.

Saunan yhteydessä on pieni takkatupa ja kahteen osaan jaettava pukutila, jossa Tuija on jo kokeeksi järjestänyt hyvinvointihoitoja.

Käylässä otetaan heinäkuussa miehestä mittaa

K

äylän maankuulut tukkilaiskisat pidetään tänä kesänä 12.–13.7.

Vuodesta 1992 järjestetyt kisat tuovat Käylän kuvankauniiseen kylään jälleen ison joukon vanhojen, arvokkaiden perinteiden taitajia ja iloista yleisöä. Kisapaikkana toimii tuttuun tapaan Kitkajokeen kuuluva kuvankaunis Käylänkoski ja kisakeskuksena Korpihovi.

Kisoissa on neljä lajia eli tukkilaismaraton, vala, rullaus ja koskenlasku. Vaativassa tukkilaismaratonissa otetaan miehestä ja tukista kunnolla mittaa, sillä se sisältää kaikkiaan kuusi kovaa osakisaa: soudun, veneenvedon, sestomisen, puomijuoksun, suman ja maastojuoksun.

Kisat käydään viimevuotisesta poiketen kutsukilpailuna, johon on kutsuttu mukaan tuk-

kilaistaitojen parhaimmisto eri puolilta Suomea. Kannattaa tulla paikalle katsomaan kuka on parhaista paras!

Viikonlopun aikana käydään tukkilaiskisojen lisäksi myös Käylän kymppi -juoksukisa sekä metsätaitokisat.

Tapahtumassa vierailee Outdoor Passionin SUP-ryhmä. Uuden ajan tukkilaistaitoja edustava suppailu sopii hyvin tukkilaiskisojen hen-

11

Kuusamon Näyttämö esittää kesällä 2019

Heikki Lundin näytelmän

Rukalandin KotaShopiin tulee myyntiin myös omaa tuotantoa.

Ensi-ilta pe 5.7.2019 kello 18.00 Torankijärven rannassa, Kirkkotie 23

Muut esitysajat: Su 7.7. klo 18.00 Ma 8.7. klo 18.00

Ke 10.7. klo 18.00 Pe 12.7. klo 18.00 Su 14.7. klo 18.00

Ma 15.7. klo 18.00 Ke 17.7. klo 18.00 Pe 19.7. klo 21.00

Su 21.7. klo 15.00 Ma 22.7. klo 18.00 Ke 24.7. klo 18.00

Pe 26.7. klo 18.00 La 27.7. klo 18.00

Rukaland on saanut kävijöiltä kiitosta upean ympäristön lisäksi viihtyisistä tiloista.

– Hoidot sopivat hyvin erämaan rauhaan ja rentouttavaan tunnelmaan.

Pihapiirissä on ison kodan lisäksi toinen kota, johon tulee myymälä.

– Kotashopiin tulee myyntiin porotuotteita, paikallisten valmistajien luonnontuotteita ja myöhemmin omaakin tuotantoa, esimerkiksi pyyhkeitä ja kauniita yöasuja.

Tärkeä osa Rukalandin erämaaelämää ovat aina olleet porot.

– Rukalandin paikalla on toiminut viiden sukupolven ajan porotila, ja poroja on pihapiirissä edelleen. Keväällä syntyi kahdeksan suloista vasaa, ja vasaviikoilla 7.6. asti niitä voi tulla pääsylipulla katsomaan arkisin klo 11–15 ja muina aikoina sopimuksen mukaan.

Kitkajärven rannalle on mukava tulla myös kalastamaan.

Luvat voi ostaa paikan päältä.

– Olen itsekin opetellut ka-

keen.

Tapahtuma huipentuu Korpihovilla 13.7. pidettäviin tukkilaistansseihin, joissa esiintyy Eki Jantunen & Mutkattomat.

Käylän tukkilaiskisat järjestää satakaksivuotias Käylän seudun maamiesseura, jota pyöritetään reippain talkoovoimin.

Yhdistys rakensi ensimmäisen tanssipaikan navettaan, mutta nykyinen seurantalo Käylän

lastamaan, ja viimeksi eilen sain lähes saavillisen kalaa katiskalla!

Poroaitauksen vieressä on rantasauna ja pienempi kota, ja useampia laavuja. Saunan voi tilata esimerkiksi kalastusreissun yhteyteen, ja saaliin voi valmistaa ateriaksi kodassa.

Rannalle on tulossa myös veneitä, kajakkeja, kanootteja ja SUP-lautoja vuokrattavaksi.

Pubi ja yökerho Kuusamon keskustassa Katso aukioloajat ja tapahtumat Facebookista @nightbarqupla Kitkantie 3, 93600 Kuusamo, p. 040 6540936

Rukalandin uusi vetäjä tuli Rukalle Porvoosta. Tuija on toiminut aikaisemmin yrittäjänä kauppakeskus Jumbon yhteydessä Flamingon tiloissa kahdeksan vuotta, ja sitä ennen hän työskenteli hotelli- ja ravintolaalalla.

– Olen haaveillut pitkään pohjoiseen muuttamisesta sen puhtaan luonnon ja rauhoittavan tunnelman takia. Porotkin ovat kiinnostaneet minua aina.

Nyt löytyi vihdoin oikea paikka.

Rukaland on pala pohjoisen paratiisia!

Korpihovi rakennettiin vuonna 1990.

Viidellesadalle vieraalle mitoitetussa talossa järjestetään 8.6. pidettävistä kesäkauden avajaistansseista alkaen ruskatansseihin ja kesän päättäjäisiin asti kaikkiaan kymmenet vanhan hyvän ajan lavatanssit, joita säestää elävä orkesteri. Launtaina 24.8. järjestetään Possujuhla, joissa artistivieraana on Meiju Suvas.

Päästä pyrstöön näääääin pitkä!

Niinpä niin, mutta tämä ei ole kalavale: kalastonhoitomaksulla ylläpidetään yhteisiä kalavesiämme ja taataan saaliit jatkossakin. Näytä, että välität – hoida kalastonhoitomaksu verkkokaupassa, R-kioskilla tai puhelimella 020 69 2424.

12

Villifestivaali yhdistää luonnon ja taiteen Tunnelmallisissa laulu-

illoissa tavataan vanhoja ja uusia tuttavia

23.

–24.8.

Rukalla järjestetään uusi koko perheen tapahtuma Villifestivaali.

Festarit käynnistyvät perjantaina 23.8. iltakonsertilla Valtavaaranlammella Rukan läheisyydessä. Konsertissa esiintyy laulaja-lauluntekijä Yona yhdessä Lumos -jousikvartetin kanssa.

Lauantaina 24.8. tapahtuma levittäytyy Oulangan kansallispuistossa noin kahdeksan kilometrin patikointireitille, joka yhdistää yh­ dis­ tää Hiiden hurmoksen ja Könkään keinon reitit. Lähtöpaikka on Oulangan luontokeskus.

Reittien varrella nautitaan musiikista, kirjallisuudesta, kuvataiteesta ja tanssista. Mukana ovat vuoden musiikkitapaus Maustetytöt, havumetsäfolkkia esittävä Joose Keskitalo yhtyeineen, jouhikkomestari Pekko Käppi & K.H.H.L sekä multi-instrumentalisti Tatu Rönkkö.

Festareilla esiintyy myös kirjailija Miki Liukkonen, performanssiryhmä Korpikomppania ja taiteilijaduo Ahtinen ja Koivisto.

Filosofi Akseli Huhtanen päivystää metsäfilosofina ja lapsi-

K Laulaja-lauluntekijä Yona avaa Villifestivaalit 23.8. Valtavaaranlammen konsertissa. Seuraavana päivänä tapahtumaa jatketaan Oulangan kansallispuistossa Hiiden hurmoksella ja Könkään keinolla perheille sopivaa taideohjelmaa vetävät yhteisötaiteilija SannaMari Prittinen sekä vapaa kirjoittaja Liisa Louhela.

Festivaalin oheisohjelmaan kuuluu myös metsäjoogaa.

Voit seu­ra­ta fes­ti­vaa­lioh­jel­maa esi­tys ker­ral­laan siir­ty­mäl­lä pis­ teel­tä toi­sel­le jär­jes­tyk­ses­sä tai vael­taa kier­rok­sel­la oman ai­ka­ tau­lusi mu­kaan ja naut­tia koh­ dal­le osu­vis­ta esi­tyk­sis­tä.

Esi­tyk­set start­taa­vat por­ ras­te­tus­ti noin tun­nin vä­lein ja läh­tö­jä on kol­me. Ko­ko­nais­kes­

to kier­rok­sel­le esi­tyk­si­neen on noin kuusi tun­tia. Lap­si­per­heil­le so­vel­tu­va oh­jel­ma ta­pah­tuu lä­ hel­lä Ou­lan­gan luon­to­kes­kus­ta.

Fes­ti­vaa­li­reit­ti ei va­li­tet­ta­vas­ ti ole es­tee­tön.

Rei­tin var­rel­la ei ole ruo­ka­ tar­ jon­ taa, joten varaa mukaan omat eväät tai syö Ou­ lan­ gan luon­to­kes­kuk­sen ra­vin­to­la Talonpöydässä.

Vil­li­fes­ti­vaa­lin jär­jes­tä­vät Kult­tuu­riyh­dis­tys Päi­vä­ko­ti ja Ruka-Kuusa­mo mat­kai­lu ry.

Vil­li­fes­ti­vaa­li te­kee yh­teis­työ­tä Met­sä­hal­li­tuk­sen kans­sa.

uusamon kylien suositut lauluillat jatkuvat jälleen tänä kesänä.

Seitsemässä eri maaseutukohteessa järjestettävät yhteislauluillat ovat mainio tapa tavata uusia ja vanhoja tuttavia, kertoo Pohjolan Pirtin Tanja Pohjola.

– Illoissa käy sekä pois muuttaneita että nykyisiä kuusamolaisia, ja matkailijat pääsevät kokemaan aitoa suomlaista kylätunnelmaa.

Lauluilloissa lauletaan paikallisen musikantin säestyksellä kaikille suomalaisille tuttuja lauluja.

– Laulut lauletaan vihkoista, joten ulkoa niitä ei tarvitse osata. Illan mittaan voi myös esittää laulutoiveita.

Tapahtumien aikana saadaan tarjotaan kahvia, virvokkeita sekä makeita ja suolaisia leivonnaisia.

– En edes muista kauanko

iltoja on järjestetty, mutta pitkään niitä on ollut, ja ne ovat erittäin suosittuja, kertoo Tanja Pohjola.

– Meidän lauluiltamme pidetään tänä vuonna uudessa Kievarissamme, kun entinen pirtti kävi ahtaaksi!

Lauluilloissa on hyvä mahdollisuus tutustua samalla Kuusamon tunnelmallisiin maaseutukohteisiin, joissa tarjotaan ympäri vuoden mukavia aktiviteetteja ja viihtyisää majoitusta erämaan helmassa.

Lauluiltojen sarjan aloittaa keskiviikkona 26.6. klo 19 Oivangin lomakartano. Seuraavat illat starttaavat samaan kellonaikaan viikon välein eli 3.7.

Iivaaran Eräkartanossa, 10.7.

Isokenkäisten Klubilla, 17.7.

Pohjolan Kievarissa, 24.7. Ollilan Lomamajoilla, 31.7. Ervastin Lomissa ja viimeinen 7.8. LomaLopotissa.

Luonnon päivänä juhlitaan luonnossa

S

uomen luonnon päivää vietetään tänä kesänä loppukesän lämmössä 31.8.

Luonnon päivästä on muodostunut jo vakiintunut juhlapäivä, jolloin on hyvä syy suunnata kaupungin pölyistä luonnon helmaan, yksin tai yhdessä muiden luonnonystävien

kanssa.

Luonnon päivää vietetään arvokkaasti, mutta hymyillen, rennosti ja pilke silmäkulmassa.

Paikaksi sopii niin lähiluonto, kansallispuisto kuin etäisin erämaakin. Jos omistat lippusalon, voit päivän kunniaksi vetää lipun salkoon.

Suomen luonnon päivä on avoin kaikille, jotka haluavat juhlistaa Suomen luontoa. Se on myös osallistumisen ja aktiviisen tekemisen päivä. Seuraa lähialueesi luonnon päivän tapahtumatarjontaa tai järjestä kotimetsään ikioma tapahtuma!

Luonnon päivää vietetään tänä vuonna elokuun viimeisenä päivänä.

LINTUPÄHKINÄ Tunnistatko kuvien linnut?

Kuusamon lintukerhon Lintupähkinän tunnistustehtävissä esiintyvät tällä kertaa valkoinen ja harmaa laji. Tunnistatko jommankumman tai molemmat? Oikeat vastaukset perusteluineen sivulla 26.

Kuva 1: Heikki Seppänen

Kuva 2: Lea Iso-Möttönen

13

14

Meidät löydät Kuusamosta

15

Meidät löydät Kuusamosta

16 koitellen usvaa, joka myös vaikeutti olosuhteita.

Tänä vuonna havainnoissa mennään todennäköisesti yli 150:n. Ainakin pöllöjä on luvassa viime vuotista huomattavasti enemmän.

– Viime vuonna ei ollut myyriä, ja pöllö ei pesi huonona myyrävuonna. Nyt kanta on nousemassa ja pöllöt pesivät jälleen.

Kaikkiaan Kuusamossa on historian aikana tavattu 227 lintulajia. Maratonissa vuosittain tavattavia peruslajeja on 110, vuosittain kisan kokonaismäärä nousee noin 160:en.

Viime vuonna pöllöt jäivät puuttumaan lintumaratonin lajilistalta, mutta tänä vuonna saatetaan nähdä esimerkiksi sarvipöllö, joka pesii Kuusamossa säännöllisen epäsäännöllisesti.

SM-lintumaratoniin odotetaan viimevuotista enemmän havaintoja Kuusamon SM-lintumaraton järjestetään tänä vuonna 13.–15.6.

V

iime vuonna lajeja havaittiin 148, joista voittajan tilille kertyi 128.

Kärjen takana käytiin tasaisen tiukkaa kilpailua ja useammalla joukkueella on sama lajimäärä.

– Viime vuonna esimerkiksi pöllöt olivat vähissä ja laululinnutkin olivat melko vähälukuisesti edustettuja, kertoo Jarmo

Martiskainen.

– Mielenkiintoisimpia lajeja olivat mustakurkku-uikku, valkoposkihanhi, meriharakka ja kirjosiipi-käpylintu.

Kilpailun mielenkiintoisemmaksi havainnoksi valittiin valkoposkihanhi.

Suurharvinaisuudet jäivät viime vuonna puuttumaan.

Kuusamon tunnuslajit sinipyrstö ja pikkusirkku sen sijaan

olivat viime vuonnakin helposti löydettävissä ja molemmat lajit päätyivät kaikkien joukkueiden listoille.

Viime vuonna mukana oli viisitoista joukkuetta, jotka kiersivät 24 tunnin ajan Kuusamon luontoa pääosin poutaisessa säässä. Päivällä kova tuuli vaikeutti lintujen kuulemista ja iltayön sadekuurot nostivat pai-

Niin sanotut huutolajit ovat harvinaisempia lajeja, joskus jopa huippuharvinaisuuksia, joita ei yleensä tavata koko Suomessa.

– Sellaisia ovat olleet esimerkiksi amerikanjääkuikka, jonka kotiseutuja kesäisin ovat Grönlanti ja Islanti. Toinen harvinaisuus on yöhaikara, jota ei ole koko Euroopassa kuin paikoittain.

Sitä mikä saa yksittäiset lintuharvinaisuudet eksymään muille maille vierahille Martiskainen ei osaa varmuudella sanoa.

– Luultavasti niiden sisäinen kompassi on mennyt hieman sekaisin. Myös ilmavirrat saattavat johdattaa ne harhaan. Jos esimerkiksi Suomessa on pitkään kova kaakkoistuuli, voi Venäjän suunnalta tulla monenlaista vierasta.

Lintumaratonissa on tänä vuonna kaksi sarjaa. Perinteisen koko Kuusamon kattavan 24 tunnin kisan lisäksi järjestetään toinen samanmittainen sarja, jossa kilpailualueena on Kuusamon ydinkeskustan lisäksi yksi neljännes kaupungista joko lounaasta, luoteesta, koillisesta tai kaakosta. Kisa-alue tarkkoine rajoineen ilmoitetaan aloituskokouksessa.

pohjustamattoman sarjan kisaalue, esitellään joukkueet ja kerrotaan joukkueille mahdolliset rajoitukset. Samalla jaetaan lintukerhon vinkit viimeaikaisista havainnoista. Uusimmat havaintovinkit voi käydä kuulemassa samana päivänä jo klo 12–14 Oivangin kosteikon lintutornilla.

Aloituskokouksessa on kahvitarjoilu.

Perjantaina klo 8 käynnistyy sitten itse kisa. Aloitus tapahtuu kolmen tunnin liukumalla klo 11 mennessä ja päättyy 24 tunnin kuluttua aloituksesta.

Liikkumistapa on vapaa, eli osallistuja voi liikkua autolla, veneellä, pyörällä tai kävellen, kunhan muistat pysyä Kuusamon maaperällä ja pohjustamattomassa sarjassa ilmoitetulla alueella. Kisaa voi osallistua myös ekona eli liikkuminen tapahtuu pelkästään lihasvoimin.

Kisan purkutilaisuus alkaa lauantaina 15.6 kello 18 Ukonkivessä.

Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus nauttia koillismaalaisia herkkuja seisovasta pöydästä hintaan 35 euroa/ruokailija.

Ilmoittautumiset Lintumaraton -kisaan on tehtävä 9.6. mennessä ilmoittamalla osoitteeseen martiskainenjarmo@gmail. com joukkueen nimi, kumpaan sarjaan joukkue osallistuu, osanottajat, puhelinnumero kisan aikana ja sähköpostiosoite.

Samalla voi ilmoittautua myös ruokailuun.

Kilpailumaksu on 30 euroa/ osallistuja tai sponsorimaksu 200 euroa/joukkue. Kilpailumaksu maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä viimeistään 10.6. Kuusamon Lintukerho ry:n tilille Kuusamon OP FI10 5194 0720 0316 29

Maratonin kilpailukeskuksena on Oivangin Lomakartano.

Aloituskokous pidetään 13.6 klo 15 alkaen Oivangin Ukonkivi-ravintolassa. Kokouksessa kerrataan säännöt, julkistetaan

Taidetta ja musiikkia tunturin huipulla juhannuksena 20.—23.6. Uusi vaihtoehtomusiikkiin ja moderniin taiteeseen keskittyvä festivaali Solstice kipuaa Rukatunturin huipulle juhannuksena.

Kolmipäiväinen festivaali kokoaa yhteen Suomen ajankohtaisimmat vaihtoehto- ja klubimusiikin huiput sekä kiinnostavimmat kansainväliset nimet.

Taideohjelma pitää sisällään modernia taidetta monissa muodoissa, veistoksista maalaustaiteeseen, videotaiteeseen ja interaktiivisiin installaatioihin.

Installaatioiden tekijöitä ovat

Caracara Collective, Nikolo & Santeri, Sini Henttu, Irene Suosalo, Matti Vilho ja Jenny Koivukoski.

Tapahtuman artistilistalla on lähes kolmekymmentä kiinostavaa esiintyjää. Koko kaartin näet Rukan sivuilta.

Tunturin huipun festivaalikylä tarjoaa laadukkaita palveluita musiikin- ja taiteennälän lisäksi myös fyysiseen nälkään ja janoon.

Löydät Solsticen myös Facesta nimellä Solstice Festival ja Instasta solstice.festival.

17

Ruka on vuoden hiihtokeskus 2019 Ruka sai loistavasti kuluneen talvikauden jälkeen hienon tunnustuksen, kun se valittiin vuoden 2019 hiihtokeskukseksi.

Valinta tehtiin Suomen hiihtokeskusyhdistys ry:n kevätkokouksessa Sappeessa toukokuussa. Perusteena olivat monipuolisten rinnepalveluiden pitkäjänteinen kehitys, laadukkaiden suorituspaikkojen tarjoaminen erilaisille asiakasryhmille ja työ kestävän kehityksen edistämiseksi.

Raadin puheenjohtajana toimi Visit Finlandin Paavo Virkkunen, ja raadin muodostivat median, matkailun ja lajiliittojen eli Ski Sport Finlandin, Suomen Lumilautaliiton ja Suomen Hiihdonopettajat ry:n edustajat.

Raadin mukaan Rukalla huomioidaan niin pienet aloit-

telijat kuin ammattilaskijatkin, suomalaiset ja ulkomaalaiset vieraat. Hyviä esimerkkejä Rukan monipuolisuudesta ovat raadin mukaan lumilauta- ja freestyle-maajoukkueille luodut harjoitusolosuhteet, mutta myös nuorille sekä lapsiperheille rakennetut suorituspaikat.

– On mahtavaa saada Vuoden hiihtokeskus -tunnustus, sillä takana on jo useiden vuosien uurastus Rukan kehittämisessä ja entistä paremman rinne-elämyksen tarjoamisessa, kommentoi Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Ville Aho. – Suurin kiitos kuuluu tietenkin jokaiselle asiakkaallemme ja äärimmäisen osaavalle henkilökunnallemme. On ollut upeaa nähdä ja kuulla, miten iloisesti tekemämme uudistukset on otettu vastaan.

Olutfestarit heinäkuun helteillä Kuusamon Pallo-Karhujen perinteiset Olutfestarit pidetään tänä kesänä 20.7.

Pääesiintyjät ovat Happoradio, Pandora ja Anne Mattila.

Esiintyjälistalta löytyvät myös Flashback, RiläxKäläx, Timo “Törrö” Tapaninen, Timo Puurunen & Nelituuli ja DJ Mohawk.

Festareille myydään rajoitettu määrä vip-paketteja, joi-

hin sisältyy pääsylipun lisäksi kolmen ruokalajin illallinen, vip-tilat omine baareineen ja vessoineen, live-musiikkia ja artistivierailuja ja mahdollisuuden seurata päälavan esityksiä jäähallin ylätasanteelta. Paketista kiinnostuneen kannattaa laittaa postia osoitteeseen kuusamonolutfestarit@gmail.com.

Porovahti-palvelu päivystää Kuusamossa tänä kesänä ELY-keskuksen rahoittama Porovahti-palvelu helpottaa tänä kesänä ihmisten ja porojen yhteiseloa Kuusamossa.

Porovahti-puhelimeen voi soittaa, jos porot aiheuttavat vahinkoa tai jos ne itse ovat vaarassa. Palveluun voi ilmoittaa myös kuolleesta porosta. Porovahti-puhelimeen vastaa fyysinen henkilö, ja tietot välitetään alueen paliskunnalle.

Porovahti-puhelin vastaa pääsääntöisesti virka-aikaan numerosta 050 4772 496.

Samaan aikaan puhelinpalvelun avataan nettiin kätevä Porovahti-ilmoituslomake, jonka löydät helpoimmin hakusanoilla ’Kuusamon porovahti’.

Netti-ilmoitukset välitetään eteenpäin arkipäivisin kerran päivässä.

Kohtaamiset poron tai poronhoidon kanssa eivät aina ole ikäviä, vaan usein myös myönteisiä. Porovahdin kautta voi kertoa myös hyvistä kokemuksista, jotka auttavat hyvien toimintamallien kehittämisessä

alueen eri toimijoiden välillä.

Kiireellisissä tapauksissa on edelleen otettava yhteyttä suoraan paliskunnan poroisäntään.

Se on tärkeää etenkin, jos poro on loukkaantunut tai jos tarvitaan välittömiä toimenpiteitä, että suuret porojen aiheuttamat vahingot voidaan estää. Hätätilanteessa soitetaan tietenkin hätäkeskukseen.

Poroisäntien alueet, nimet ja yhteystiedot löydät Porovahtiilmoituslomakkeelta.

Porovahti-palvelua ylläpitää Luonnonvarakeskuksen koordinoima Paloma-hanke, jossa ovat mukana Lapin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.

Hankkeessa selvitetään Kuusamon alueella poronhoidon, maatalouden, asutuksen ja lomarakentamisen välisten ristiriitojen syitä ja vaikutuksia.

Lisäksi tuotetaan kokeiluja ongelmatilanteiden hallintaan ja ennaltaehkäisyyn.

Hanke käynnistyi loppuvuodesta 2018 ja se jatkuu ainakin vuoden 2019 loppuun.

18

Hossassa on kesälomalaiselle paljon tehtävää, nähtävää ja koettavaa.

(Kuva: Esa Turunen)

Monenlaista kesämukavaa Hossan kansallispuistossa

S

uomen uusimpaan kansallispuistoon eli Hossaan on tulossa vilkas kesä.

Viime vuonna kun Hossa sai kansallispuistostatuksen, siellä käytiin 101 500 kertaa. Patikointi, melonta, maastopyöräily ja kalastus houkuttelevat tänäkin vuonna Hossaan ison joukon luonnon ystäviä.

Pyöräilijöitä hemmotellaan Hossassa neljällä hienolla maastopyöräreitillä. 50 km mittainen Sininen saavutus, kymmenen kilometrin Jatkon valkea, hieman pidempi eli 12,5 km mittainen Harjujen huikonen ja 14 km mittainen Kokalmuksen kierros tarjoavat vaihtelua pyöräilylomalle.

Sininen saavutus valittiin vuonna 2017 kansainvälisen maastopyöräilyjärjestö IMBAn toimesta EPIC trail- kategoriaan ensimmäisenä suomalaisena maastopyöräreittinä.

Hossasta voi vuokrata maastoretkelle kätevän ja keveän fättärin. Pyöriä vuokraavat muun muassa Hossan Luontokeskuksessa toimiva Experience KL, Camping Hossan Lumo ja Siirtolan kelomökit.

Hossassa on myös monia hienoja eri mittaisia patikkareittejä.

Esteettömyyteen on Hossassa kiinnitetty erityistä huomiota.

Tällä hetkellä kansallispuistossa on kolme esteetöntä polkua eli Lihapyörteen reitti (200 m/suunta), Huosilammen polku (500 m/suunta) ja Muikkupuron reitti ( 1,5 km/suunta).

Reitit ovat kivituhkalla päällystettyjä ja osittain lankuilla pitkostettuja sulan maan aikaan käytössä olevia reittejä, joita pitkin voi kulkea omatoimisesti tai

avustettuna pyörätuolilla.

Lihapyörteen reitti on luokiteltu helpoksi ja Muikkupuron ja Huosilammen reitit vaativiksi.

Hossasta löytyy myös esteettömiä kalastuslaitureita, ja tänä kesänä rakennetaan ainakin yksi esteetön melontalaituri Papinpetäjän läheisyyteen. Esteettömät kalastuslaiturit sijaitsevat Huosilammella, Pitkä-Hoilualla ja Lihapyörteellä.

Hossassa on tavoitteena tehdä kansallispuistosta tulevaisuudessa esteetön lomakohde, joka mahdollistaa luonnon kokemisen monella eri tavalla ja tarjoaa lisäksi esteetöntä tekemistä pidemmäksikin aikaa.

Kesän aikana Hossassa tehdään myös muiden reittien ja palvelurakenteiden parannustöitä muun muassa Julma-Ölkyn suunnalla.

Hossa on kuuluisa myös ainutlaatuisista nähtävyyksistään.

Värikallion 3500 vuotta vanhat kalliomaalaukset, kauneudellaan hurmaava kirkasvetinen ja hiekkapohjainen Muikkupuro, Lounatkosken kuohut ja vanha mylly ja Papinpetäjän kaiverrukset ovat niistä nimekkäimpiä.

Hossan tapahtumakesään sisältyy Riikka Tulpon polkujuoksuleiri 7.–9.6.

Vanhoista autoista kiinnostuneille on tiedossa silmänruokaa 14.6. klo 13-15.30, kun veteraanikuorma-autot kurvaavat luontokeskuksen parkkipaikoille ihailtavaksi.

Ja jos juhannussuunnitelmat ovat auki, Camping Hossan Lumo järjestää iloisen juhannustapahtuman 21.6.

Bussilla Hossaan ja takaisin Tämän kesän huippujuttu on Hossabussi, jolla pääsee Rukan ja Kuusamon suunnalta päiväretkelle Hossaan.

Linja-auto lähtee aamulla ennen yhdeksää Rukalta, ajaa Kuusamon kautta Hossaan, jossa ollaan perillä ennen kello yhtätoista.

Bussi pysähtyy sekä Hossan Luontokeskuksella että JulmaÖlkyllä. Julma-Ölkyltä voi tehdä veneretken Julma-Ölkyn jylhiä kallioita ihastelemaan tai patikkaretken esimerkiksi viiden kilometrin mittaiselle Ölökyn Ylitys -päiväreitille. Reitin varrelle osuu jylhien rotkojärvimaisemi-

en lisäksi kansallispuiston avajaiskesänä valmistunut järven ylittävä huikea riippusilta.

Paluumatka alkaa klo 16, ja takaisin Rukalla ollaan ennen kello 18:aa.

Bussin kulku sopii Kuusamon päässä myös Helsingin lentokoneen ja Oulun bussin aikatauluihin.

Bussi kulkee maanantaista lauantaihin, mutta lauantaisin pari tuntia varhemmin.

Reittiä liikennöi Ruka Taksi ja Huoltopalvelu Saapunki. Katso aikataulut osoitteesta www. luontoon.fi/hossa/ajankohtaista

19

Riipisen riistamyymäläketjun neljäs lenkki avataan syksyllä Pasilan uudessa kauppakeskus Triplassa. Kuusamon keskustassa myymälä on toiminut jo neljätoista vuotta.

Riipiselle uusi myymälä ja riistaherkut K-kauppoihin

K

uusamolaiselle riistatuotteiden jalostaja Riipiselle kuuluu mukavia uutisia.

Kuusamon keskustan, Rukan ja Vuokatin myymälöiden rinnalle nousee uusi myymälä Helsingin Pasilassa syksyllä avattavaan uuteen Mall of Tripla -kauppakeskukseen.

– Myymälään tulee samantyyppinen valikoima kuin muissakin myymälöissämme eli omia riistatuotteitamme ja laadukkaita matkamuistoja, kertoo Mikael Riipinen.

– Tripla on todella hyvä paikka myymälälle, sillä Pasila on vilkas ja ison remontin jälkeen entistä keskeisempi paikka Helsingissä.

Toinen hieno uutinen on, että Riipinen on saanut neljätoista omaa tuotetta Keskon varasto-

valikoimiin, ja kesän mittaan vielä kaksi lisää. Eli Riipisen riistaherkkuja saa jatkossa hyvin varustelluista K-kaupoista ympäri Suomea. Ja ellei tuotteita hyllyiltä löydy, kannattaa vinkata kauppiaalle.

Tuotteet ovat Riipisen parhaita liha- ja kalasäilykkeitä, hyytelöitä ja siirappeja.

– Mukana on muun muassa uusi karhupatee, joten ihmiset pääsevät nyt joka puolella Suomea maistamaan karhunlihaa.

Mukana on myös vuoden verran myynnissä ollut poronlihalevitteemme, joka on otettu todella hyvin vastaan.

maan. Jälkiruoaksi on hellepäivänä paikallaan suussasulava pehmis.

Pihalle tulee myös perinteinen kalastustarvikemyymälä, josta kalamiehet ja -naiset löytävät tarpeelliset välineet järvien rannalla ja jokivarsiin eli uistimet, perhot ja vaaput. Lisäksi on tarjolla heitto- ja perhokalastussettejä.

– Kesän mittaan on tarkoitus järjestää myös kirppispäivä, jolloin Kuusamon paikalliset asukkaat ja mökkiläiset voivat vuokrata pöydän ja laittaa komeron pohjille kertyneet itselle tarpeettomiksi käyneet tavarat kiertoon.

Koti-Kuusamossa Riipisen kesästä on tulossa mukavan vilkas.

– Päämyymälän pihalle avataan kesäksi jälleen grillikoju, josta saa paistettuja muikkuja ja riistakin tulee ruoissa maistu-

Asu on vapaa Hamehölkällä 15.6.

Tropiikissa kokoonnutaan 15.6. hauskaan Hamehölkkätapahtumaan. Hame ei ole juoksuasuna pakollinen, mutta omaperäinen naamiaisasu kannattaa vetää ylle, sillä parhaiden juoksijoiden lisäksi palkitaan myös parhaat asut.

Hölkkä aloitetaan lämmittelyjumpalla Tropiikissa klo 10.

Viiden kilometrin pinkaisu Petä-

jäkankaan ulkoilureitillä starttaa varttia myöhemmin.

20 euron osallistumismaksuun sisältyy osallistuminen juoksuun, lapsiparkki Angry Bird -puistossa kahdelle 4-7-vuotiaalle tenavalle, keittolounas ja uinti kylpylässä sekä osallistujille että lapsille.

Hamehölkän järjestäjät Kuusamon Soroptimistiklubi ja Holiday

Club Kuusamon Tropiikki tukevat tapahtuman tuotoilla koillismaalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia. Tapahtumaa tukevat myös K-Market Kuusamo ja FysioHilla.

Ilmoittaudu 7.6. mennessä osoitteeseen kuusamo@soroptimistit.fi niin saat lisätietoja.

Hölkkään voi ilmoittautua myös paikan päällä 30 euron osallistumismaksulla.

20

Oppaan johdolla helposti kalastuksen alkuun

Kalastus on mukava koko perheen harrastus, ja Kuusamo on mahtava paikka kalastaa. Vesistöjä riittää moneen makuun ja vesissä on paljon kalaa.

K

uusamolainen Janne Aikio kertoo, että kalastusharrastuksen aloittamiseen ei tarvita paljon: luvat, välineet, kohtelias asenne ja suolaa.

Ensimmäiseksi pitää laittaa luvat kuntoon.

Kalastuslupakäytännöt vaikuttavat joskus monimutkaisilta, mutta niistä voi selvitä helposti: – Kalastusretki kannattaa aloittaa Karhuntassusta tai Kuusamon Tärpistä. Molemmissa saa luvat kuntoon ja Tärpistä saa kuulla viimeiset kalauutisetkin.

Käytännössä kalastajalta vaaditaan valtion kalastonhoitomaksu ja mahdolliset paikalliset luvat. 18-64-vuotiaat saavat kalastonhoitomaksulla kalastaa järvillä ja lammilla ongella tai virvelillä. Ikähaarukkaa nuoremmat ja vanhemmat saavat heitellä ilmaiseksi.

Kun luvat ovat kunnossa, on aika varustaa välineet.

– Virveli ja muutama uistin.

Pikkuvaaput eli muutaman sentin mittaiset eriväriset kalan näköiset vieheet ovat hyviä paikassa kuin paikassa.

Eri värien ja kokojen kanssa ei aloittelijan tarvitse stressata, riittää kun muistaa nyrkkisäännön: – Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja millään ei ole mitään väliä.

Muutama erivärinen pikkuvaappu riittää.

Kalapaikalle saavuttaessa on tärkeää huomioida, onko rannalla muita.

– Jos on, mennään morjestamaan ja kysytään mistä kala nousee ja miten. Paikallaolijat neuvovat varmasti ja antavat tarvittaessa vinkkejä uistinten valintaa myöten.

Jos paikalla on useita kalastajia, asettuu viimeksi tullut jonon hännille odottamaan vuoroaan.

– Omalla vuorolla sitten siirrytään kalastuksen aloituskohtaan ja heitetään yksi heitto.

Sitten siirrytään metrin verran alavirtaan ja heitetään toinen heitto. Samaan tapaan jatketaan koko paikka läpi.

Jos rannalla ei ole ennestään muita kalastajia, voi heitellä vapaammin, mutta on silti tärkeää kammata alue läpi eikä jäädä paikalleen seisomaan.

– Jos jää yhteen kohtaan jäpittämään, kala saattaa lopulta syödä, mutta varmimmin sen saa jos jaksaa liikkua. Jos pieksää ja pommittaa yhtä kohtaa niin kala häiriintyy, pistää pään kivenkoloon eikä syö aikoihin.

Jos kala ei ole syönyt muutaman heiton jälkeen, voi vaihtaa uistinta.

– Siinä välissä kannattaa antaa kalojen rauhoittua vartin verran ja hörppiä vaikka kahvit.

Vuoden päästä Kuusinkijoella kilpaillaan perhokalastuksen MM-titteleistä.

Kuusinki on jokikalastajan helmi Kuusinkijoki on Kitkan ja Oulangan rinnalla yksi Kuusamon kolmesta suurjoesta.

Janne Aikion päätyö ovat metsäsuunnitelmat ja tila-arviot, mutta kalastusretkillekin hänestä saa mukaan hyvän asiantuntijan.

Kuusamon vesistöistä nousee kalaa isoonkin nälkään.

Yhden kalan saaminen voi olla lupaava merkki siitä, että kala syö toisenkin kerran samasta paikasta.

– Harri, siika ja ahven ovat parvikaloja. Varsinkaan ahveneen ei vaikuta, vaikka parvesta katoaisi kavereita. Kun ahvenet ovat syönti-innossa, niitä ei tarvi kuin nostella ylös.

Kun kala on saatu, on kohteliasta ottaa se heti hengiltä.

– Isku puukonhamaralla niskaan tai isompaa kalaa kivenmurikalla. Kidukset kannattaa katkaista saman tien, että veret valuu pois.

Kesäisellä säällä kalat olisi hyvä saada kohtuullisessa ajassa kylmään.

– Hellepäivänä niitä ei voi liian pian kylmään saadakaan.

Varsinkin siika ja harri menevät nopeasti pehmeiksi. Ensiapuna kalan voi laittaa kangaspussissa varjoisaan paikkaa ja kastella pussia usein.

Muoviin laitettuna kala pilaantuu muutamassa tunnissa.

Kolealla säällä ja öisin kala säilyy pidempään.

Yksi erinomainen tapa säilyttää kala on ripotella sen päälle suolaa, laittaa tikunnokkaan, paistaa nuotiolla ja syödä pois: – Se on parempaa kuin makkara!

Helpoimmalla vasta-alkaja pääsee niin kesällä kuin talvellakin, kun palkkaa kalaretkelle ensimmäiseksi päiväksi mukaan ammattitaitoisen kalastusoppaan.

– Opas tuntee paikat, neuvoo vieheet ja näyttää tarvittaessa kädestä pitäen, miten kannattaa toimia.

Kokenutkin kalastaja hyötyy uusia seutuja valloittaessaan oppaasta, joka tuntee alueen ja alueiden kalojen tavat ja mieltymykset.

– Kuusamossa on paljon hyviä kalastusoppaita, ja opastan itsekin metsäalan päätöideni ohella. www.metsa-aikio.net

S

uomen puolella noin neljäntoista kilometrin mittainen Kuusinki laskee Venäjän puolella Paanajärveen, johon laskevat parinkymmenen Venäjän puolenkin jokien vedet.

Kuusinki on Kuusamon suurjoista pienin ja vähävetisin, mutta kalastajalle houkutteleva, sillä sinne on helpoin tulla. Teitä pitkin pääsee perille, kun Kitkan ja varsinkin Oulangan apajille pitää patikoida hikeen asti ennen kuin pääsee heittämään vieheen veteen.

Kuusinki tarjoaa oivia kalapaikkoja koko pituudeltaan lukuunottamatta joitakin mahdollisia rauhoituspaikkoja.

Himotuin saalis on tietenkin taimen. Kymmenkiloisistakin taimenista liikkuu huhuja, mutta varmuudella Kuusingista nousee joka kesä 6-7-kiloisia

jytkäleitä. Harjuksista ja siioista on rannalle vedetty parinkin kilon vonkaleita. Lisäksi joessa ui runsaasti tavallista kalaa eli haukia, ahvenia ja särkiä, matikoitakin.

Kuusinkijoesta on kirjoitettu esittely, jossa kokenut kalastaja käy joen kalapaikat läpi kivi kiveltä. Lue tarina osoitteesta kuusinki.com/kuusinki.

Kuusinkijoen lumoon joutunut kalastaja voi majoittua mukavasti aivan joen kupeelle Kuusingin leirintäalueelle. Alueelta ei ole kuin muutama sata metriä kala-apajille. Jos haluaa jokikalastukseen vaihtelua, sitä tarjoaa leirintäalueen Vartijalampi.

Leirintäalueella on kuusi 2-5 hengen mökkiä, joissa on perusvarustus. Päivän saaliin voi valmistaa grillikatoksessa, ja illalla pulahdetaan saunasta uimaan.

Kalastuskilpailut Kuusingilla heinäkuussa Kuusingin leirintäalueella järjestetään jälleen KuningasTaimen-jokikalastuskilpailu.

Kuusinkijoella lauantaina 27.7. klo 16–23.30 käytävässä kisassa on kolme sarjaa eli taimen-, harjus- ja muun kalan sarja. Taimensarjassa on myös joukkuekisa, joissa kalastetaan kolmen hengen joukkueissa.

Kisassa taimenet mitataan, valokuvataan ja lasketaan takaisin, harjussarjassa mitataan ja punnitaan isoin kala.

Tarkemmat tiedot ja kilpailun säännöt löytyvät heinäkuussa osoitteesta www.kuusinki.com.

Osallistumismaksu on viisitoista euroa/henkilö, nuoret viitosen, joukkuesarjassa kympin per joukkue. Kilpailun tuotto käytetään Kuusinkijoen taimenen ja harjuksen pienpoika-

sistuksiin. Kilpailun järjestävät Kuusingin leirintäalue ja Kuusamon Tärppi.

Perhokalastus-lehti järjestää samana päivänä 27.7. erillisen kalastuskilpailun alle 15-vuotiaille nuorille. Kisapaikka on Kuusingin leirintäalueen Vartijalampi. Kilpailukaloina ovat kirjolohi ja siika. Kisaan ei ole osallistumismaksua. Palkintojenjako on heti kilpailun jälkeen.

Ennakkoilmoittautuminen pyydetään tekemään 24.7. mennessä Kuusamon Tärppiin, Kuusingin leirintäalueelle tai osoitteeseen info@perhokalastuslehti.fi.

Illalla klo 22 alkaen leirintäalueella pidetään KuningasTaimen-peijaiset, joiden musiikista vastaa Upi Heikkinen.

21

Törmäsitkö erämaassa kotkanpesään?

M

etsissä liikkuessa kannattaa tarkkailla puita yläviistoon, sillä Metsähallitus maksaa uusista maakotkan tai Pohjois-Suomessa olevista merikotkan pesistä 99 euron löytöpalkkion.

Metsähallituksen Luontopalvelut tarkastaa vanhoja ja etsii uusia maakotkanpesiä liittyen porotalouden korvauksiin. Lisäksi Metsähallitus hoitaa merikotkaseurantaa Pohjois-Suomessa.

Jos löydät kotkanpesän, tee ilmoitus Metsähallitukseen Tuomo Ollilalle p. 0400 241448 tai sähköpostilla tuomo.ollila@ metsa.fi.

Ilmoituksessa pitää kertoa ilmoituksen tekijän nimi ja yhteystiedot, kunta ja paikannimi sekä pesän koordinaatit, jos mahdollista. Metsähallitus tarkastaa ilmoitetut pesät ennen palkkion maksamista.

Maakotkan pesää löytää yleensä puunrungon puolivälin yläpuolelta, joskus läheltä latvaa.

Haukkojen pesästä sen erottaa vahvemmista oksista. Kotkanpesässä ne saattavat olla jopa useiden senttimetrien paksuisia, kun taas haukan pesässä ei ole juurikaan sormenvahvuutta paksumpia oksia.

Maakotka saattaa pesiä valitsemassaan puussa useita vuosia.

(Kuva: Petteri Polojärvi) Merikotka pesii yleensä puun latvukseen. Pesä on rakennettu kuivista oksista ja siinä voi olla lisäksi muutamia tuoreitakin oksia.

Maa- ja merikotkat voivat pesiä kerran valitsemassaan puussa useita vuosia. Pesäaineksista saattaa muodostua vähitellen satojen kilojen painoinen ris-

urakennelma.

Lähes kaikissa Suomen tunnetuissa kotkanpesissä on numeroitu pesäkyltti, mutta muutama tunnettu pesä saattaa olla ilman kylttiä.

Kotkanpesistä on maksettu löytöpalkkiota vuodesta 2012 asti. Kaikkiaan on palkkio kuitattu jo yli sadasta uudesta pesästä.

22

Kuusamon Uistimen legendaarinen Räsänen on saanut tänä vuonna uuden koon isojen haukien narraamista varten. muassa OtzShoesin keveitä kenkiä kesäjalkoihin ja Chevalierin retkeilyvaatteita.

Myymäläpäällikkö Annukka Nevala esittelee suomlaista suunnittelua olevia Mifuko-koreja, joiden valmistamisesta kenialaiset perheeäidit saavat lisätuloja, kun ilmastonmuutos on vaikeuttanut viljelyä.

Uusia mukavia kesätuotteita Suvannossa ja Uistimessa

K

uusamon Uistimen tehtaanmyymälä on mukava pistäytymispaikka kalastajien lisäksi myös vaatteista, sisustuksesta ja lahjatavaroista kiinnostuneille.

Puolitoista vuotta sitten Uistimen myymälän sisälle perus-

tetusta lifestyleputiikki Suvannosta on tullut suosittu paikka löytää mukavia tavaroita kotiin, mökille tai tuliaisiksi.

– Meillä on tarjolla paljon laadukkaita brändejä, kertoo myymäläpäällikkö Annukka Nevala.

– Kotimaisista on tarjolla

muun muassa Bypias, joka on tunnettu pellavavaatteistaan, sekä nahkaisten pukukorujen valmistaja Viaminnet.

Suvannosta löytyy myös Umagen höyhenvalaisimia, Pappelina-muovimattoja ja Lovely Linen pellavaisia kodintekstiilejä. Vaatepuolelta löytyy muun

Kuluvan kesän uutuustuotteita Suvannossa ovat Mifuko-brändin korit, jotka ovat suomalaisen designkaksikko Mari Martikaisen ja Minna Impiön suunnittelemia.

– Impiö asui aikanaan Keniassa, ja yhdessä naiset saivat ajatuksen työllistää kenialaisia naisia. Ilmastonmuutos on koetellut Keniaa kovalla kädellä, ja maanviljelyksen vaikeutuessa perheet tarvitsevat lisätulonlähteitä. Mifuko teettää kiondokorit kenialaisilla naisilla heidän kotonaan.

Toinen Suvannon uutuus ovat Maalaispysäkki Arolan lähiherkut. Mari Törmänen valmistaa tuotteet Käylän kylässä.

– Nauriin Kääntöpiiri -hillok-

keessa on nauriin lisäksi keltasipulia ja inkivääriä. Pohojosen Hillossa taas puolukkaa, punasipulia ja retiisiä. Yksi ainesosa on männynkaarnauute, joka antaa tuotteiden makuun luonnetta.

Mari on aivan loistava yhdistämään makuja!

Kalastajille löytyy uistinmyymälän puolelta tämän kesän uutuus eli uusi koko perinteiseen Räsäseen. Kahdentoista sentin mittainen ja viisikymmentä grammaa painava Räsänen on tarkoitettu ison hauen heittokalastukseen ja se on otettu kalastajien joukossa hyvin vastaan.

– Uistinostoksilta pääsee vaikka heti kalaan myymälämme vieressä olevalle Helilammelle. Luvat voi ostaa meiltä, ja ellei mukana ole omia välineitä, ne voi vuokrata panttia vastaan.

Helilammella kalastetaan perinteisesti rannalta tai laiturilta.

Paavo Korpua sai kalastuksen korkeimman huomionosoituksen

K

uusamon Uistimen perustaja Paavo Korpuan kuva nostettiin 18.5. suomalaisen kalastuksen kultagalleriaan eli Kotkan Maretariumin Hall of Fameen.

Tähän mennessä kalamaailman korkeimman huomionosoituksen ovat saaneet kalastuskulttuurin uranuurtajat Herman ja Maria Renfors, Alex Hintze, Oscar Nordqvist ja Juhani Aho sekä kehitystyön eteenpäinviejät Lauri Syrjänen, Harri Dahlström ja Lauri Koli.

85-vuotias Korpua on ensimmäinen huomionosoituksen saanut henkilö, joka on itse ollut paikalla seremoniassa.

Kultagallerian valitaan vuosittain 1–2 uutta henkilöä, välttämättä ei ketään. Valintaraati koostuu kalastusalan edunvalvonnan, kalastusmatkailun, tutkimuksen ja kirjoittamisen tärkeimmät vaikuttajat. Vuoden 2019 raadin puheenjohtajana toimi Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen.

Paavo Korpua (kuvassa) perusti Kuusamon Uistimen vuonna 1967 yhdessä Paavo Putilan kanssa.

Kuusamon Uistin on vuosikymmenten varrella kasvanut kansainvälisesti arvostetuksi

brändiksi. Se on edelleen kokonaan kotimaisessa omistuksessa. Kuusamon tunnetuimmat lusikat Professori ja Räsänen ovat maailmankuuluja.

Kuusamon Uistin on ollut myös merkittävä työllistäjä Koillismaalla, ja se on aina korostanut vastuullista kalastamista.

Korpua perusti Uistimen vuonna 1967 yhdessä Paavo Putilan kanssa. Myöhemmin yritys siirtyi kokonaan Paavo Korpuan harteille. Nykyisin toimitusjohtajuus on hänen pojalla Kimmo Korpualla.

Vaikka Paavo Korpua on saavuttanut jo korkean iän, kalastusharrastusta hän ei ole jättänyt, eivätkä taidot ole ruostuneet. Vielä pari kesää takaperin hän väsytti Tornionjoesta 17-kiloisen lohen – kuusamolaisella tietysti.

Hall of Famessa on myös hopeinen galleria, johon kuuluvat Vuoden kalamieheksi valitut.

Näitä valintoja on tehty vuodesta 2001 alkaen. Vuoden 2019 Kalamies on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marja-Liisa Koljonen.

23

TONTTI TUNTURISTA Rukan laakson kaava-alue valmis Rukan laakson kävelykylän kaava-alueen sijoituskohteet Valtavaaran kainalossa ovat nyt myytävänä tai vuokrattavana. Nyt on hyvä mahdollisuus päästä heti alusta mukaan uuden matkailukylän rakentamiseen!

Kysy lisätietoja: Matti Keränen matti.keranen@metsa.fi, 0400 395 306

Myös Rukan Länsirinteellä ja Maston alueella on vielä muutamia tontteja jäljellä.

Kysy lisätietoja: Tapio Ojala tapio.ojala@metsa.fi 0400386476

Tutustu tarjontaamme osoitteessa laatumaa.fi

KUUSAMON KAUNEIN KEITTIÖNÄYTTELY

Toteutetaan elämäsi toimivin ja kaunein keittiö nyt.

Tervetuloa!

KEITTIÖMAAILMA KUUSAMO Airotie 2a, puh. (08) 852 1021 MA-PE 9-17, LA 9–13 sanna.maatta@keittiomaailma.fi

Varaa maksuton suunnitteluaika K E IT T IOMAAI LMA .F I

24

Korpihillan kahvilassa on aitoa kartanotunnelmaa.

Korpihillan iso punainen päärakennus on Tolvan kylän vanha koulu.

Korpihilla on ainutlaatuinen yhden naisen unelma

R

iisitunturin kupeessa Tolvan kylässä sijaitseva Korpihilla tuo tuulahduksen kartanoromantiikkaa erämaiden sylissä sijaitsevan vanhan kylän kulttuurimaisemaan: iso punamultatalo, vehreät nurmikentät, hoidettu puutarha, suihkulähteineen ja viihtyisine pöytäryhmineen, tunnelmallisen kahvilan tuoksut ja puodin luonnontuotteet...

Korpihilla on ainutlaatuinen kohde, johon

kannattaa käydä tutustumassa kauempaakin.

Korpihillan emäntä Ritva Kokko on rakentanut paikkaansa rakkaudella yli kaksikymmentä vuotta. Hän on onnistunut hyvin, mistä osoituksena Korpihilla esiteltiin viime talvena Suomen kaunein koti -ohjelmassa.

– Korpihilla pääsi yllättämään ohjelman tekijät, Ritva kertoo.

– He eivät etukäteen tienneet, mitä on odotettavissa, ja yllätys oli suuri. Samalla tavalla ovat yllättyneet monet Riisitunturin kävijät, jotka poikkeavat meille patikkaretken aluksi tai lopuksi.

Korpihillan tarina on pitkä.

Vuonna 1997 Ritva Kokko alkoi laittaa Tolvan vanhaa kyläkoulua uuteen uskoon. Hylätyn ja vesivahingoistakin kärsineen rakennuksen perkaaminen esiin pusikoiden keskeltä oli vasta alkua.

– Ei ollut aivan yksinkertaista perustaa matkailuyritystä seudulle, jossa ei ennestään ollut kävijöitä, Ritva muistelee nauraen.

– Kun aloitin, alueella ei ollut edes kylttejä tiellä. Riisitunturin kansallispuisto oli perustettu 1982, mutta ei sinne osattu tulla.

Satunnaiset matkailijat ajelivat ristiin rastiin etsiessään kansallispuistoa.

Kyltit saatiin lopulta Ritva toimeliaisuuden ansiosta.

– Kuulin Lapin yliopiston hallinnoimasta kylämatkailuhankkeesta. Tein hakemuksen ja mukaan tuli myös muita alueen yrittäjiä. Hakemus meni läpi.

Ritva ei kuitenkaan tiennyt, että hankkeeseen sisältyi pieni

kuntarahoitusosuus.

– Kun Posion silloinen kunnanjohtaja oli saanut pöydälleen paperin, että kunnan pitäisi maksaa hankkeesta, hän tuli linjoja pitkin Korpihillaan, hyppi tasajalkaa ja kysyi miksi sinä olet tällaista mennyt tekemään!

Kunta kuitenkin pulitti summan, ja lopulta se koitui myös kunnan eduksi.

– Saimme kylämatkailuhankkeessa käyttöömme 50 000 silloista markkaa, joka oli iso raha.

Yrittäjät miettivät, että raha piti käyttää viisaasti. Etsimättä tuli mieleen, että Riisitunturi pitäisi saada kartalle.

– Saimme Oulun läänin tiehallinnon ja Metsähallituksen edustajat paikalle ja neuvottelimme tienvarsikyltit sekä kansallipuistoon että alueen yrittäjille. Kylämatkailuhanke maksoi kylteistä puolet.

Kylteistä tuli Riisitunturin alueen ensimmäinen kasvun paikka, ja siitä alkoi myös Korpihillan kasvu.

Toinen kasvupyrähdys tuli yllättävästä suunnasta: – Stora Enso lakkautti Kemijärven sellutehtaan vuonna 2008 ja Metsähallitus sai lakkauttamisen johdosta kompensaatiorahaa. Sitä ei voitu sijoittaa Oulangalle, joka sijaitsee Kuusamon puolella, joten ne sai Riisitunturi.

Rahoilla saatiin Riisille tie lähemmäs tunturia sekä kolmen ja kymmenen kilometrin vaellusreitit. Uudistus tarkoitti taas lisää kävijöitä kansallispuistoon.

Alueen kolmas kasvun aika alkoi pari vuotta sitten, kun tykkypuut nousivat oikein kunnolla suosioon.

– Valokuvaajat laittoivat tyk-

kykuvia nettiin ja talvimatkailu kasvoi. Nyt on mietinnässä, miten asiaa jatkossa hyödynnettäisiin vielä enemmän.

Nykyään Riisillä käydään yli 40 000 kertaa vuodessa. Korpihillan pihalta Riisille pääsee talviaikaan hiihtämällä seitsemän kilometrin matkan. Kesäaikaan Riisille ajetaan Korpihillan ohi, ja useimmat kävijät pysähtyvät viettämään kahvihetken tunnelmallisessa korpikahvilassa.

– Meille ja Riisille on helppo tulla, kun on ne kyltitkin!

Yksi Korpihillan kuuluisimmista tuotteista on Korpihillan Kuohuva Kuusenkerkkä; kullankeltainen, makea, hapokas, kuusenkerkkäinen, hennon hunajainen ja yrttinen alkoholiton kuohujuoma, joka löytyy myös Alkon hyllyiltä.

Korpihillassa on tarjolla myös ohjelmia. Yksi niistä on ”Arkea ja arkkitehtuuria”, jossa Ritva kertoo Korpihillasta ja talon sisustusratkaisuista. Pihalle taas on tänä kesänä tulossa kasvihuone, jossa pieni 2–10 henkilön ryhmä voi viettää yksityisen teehetken.

Viime vuonna Ritva Kokko sai elämäntyöstään kaksikin eri tunnustusta. Kunnanjohtajalle aikanaan harmaita hiuksia aiheuttanut yrittäjä valittiin vuoden posiolaiseksi, ja lisäksi Ritvalle myönnettiin Paistinkääntäjien eli Chaîne de Rôtisseursinin Chef de Table -käädyt – toistaiseksi ainoat koko kunnassa.

– Ne tulivat luonnontuotealan kehittämisestä. Välillä on mukava juhlia, mutta työ jatkuu!

25

Koskenlaskulautalle mahtuu 6–8 henkilön miehistö. Kippari huolehtii ohjaamisesta.

Kosken kuohuja ja jokimaisemia

K

oskiseikkailusta on moneksi. Kuusamon kuohut voi kohdata leppoisasti koko perheen voimin, tai valloittaa vauhdikkaat nelosluokan kosket kaveriporukalla.

Rukapalvelu tarjoaa kolme erilaista koskenlaskuohjelmaa, joista löytyy vaihtoehto kaikille viisivuotiaasta ylöspäin.

Laskijat pääsevät melomaan lauttaa itse, mutta opas pitää ennen lähtöä koulutuksen, jossa käydään läpi lautalla annettavat käskyt. Etukäteistaitoja ei tarvita.

Yhdelle kumilautalle mahtuu 6–8 ihmistä. Jokaisella lautalla on kippari, isoimmissa koskissa kaksi.

Melojien tehtävä on pitää lautta nopeammassa liikkeessä kuin kosken vesi, sillä silloin kippari pääsee ohjaamaan sitä.

Rukapalvelun koskiohjelmien rauhallisempi, koko perheelle

sopiva reitti johtaa Käylästä Juumaan. Reitillä on seitsemän koskea, joista kuusi on rauhallisia ensimmäisen ja toisen luokan kuohuja, ja yksi hieman vauhdikkaampi kolmostason koski, jossa vesi pääsee jo hieman roiskumaan.

Koskenlaskun vauhtiin vaikuttaa kosken korkeuden lisäksi veden määrä. Runsaassa vedessä vauhtia on enemmän, vähemmällä vedellä edetään hitaammin.

Rauhallinen reitti päättyy Juuman Pohjantähti-leiriin, jossa voidaan uida, saunoa ja syödä eväät.

Vaativammalla retkellä suunnataan Juumasta eteenpäin.

Reitillä päästään kokemaan vauhdikkaampia koskielämyksiä, ja se onkin suunnattu täysiikäisille. Nelosluokan Myllykoski putoaa viidenkymmenen metrin matkalla peräti viisi metriä, mut-

ta sitäkin vauhdikkaampi Aallokkokoski peräti 21 metriä.

Jyrävän koski on jo niin hurja, että lautta kuljetetaan sen ohi tyhjänä. Laskijat pääsevät näkemään rannan näköalapaikalta, miten koski viskoo kulkuvälinettä. Samalla paistetaan makkaraa tai syödään eväät, juodaan nokipannukahvit ja kerrataan koskiseikkailun tapahtumia.

Kolmas rettivaihtoehto on jatkaa eteenpäin aina rajavyöhykkeelle asti parin kilometrin päähän Venäjän rajasta.

Kuusamon vesistöihin voi tutustua myös melomalla. Rukapalvelu tarjoaa viikko-ohjelmassaan kaksi erimittaista opastttua retkeä, joista molemmat alkavat Kiutakönkäältä.

Kahdentoista kilometrin retkellä melotaan Nurmisaareen ja 25 kilometrin retkellä Jäkälämutkaan. Periltä on kuljetus Oulangan luontokeskukselle.

Kesän upeat elämykset SUP-retkellä

R

ukan kesä tuo tullessaan Outdoor Passion Finlandin suppausretket Rukan ja Kuusamon vesille. Tarjolla on suppausta monessa muodossa.

Lajiin pääsee tutustumaan parin tunnin alkeiskurssilla, jonka voi varata Outdoor Passionin sivujen kautta. Kurssin jälkeen osaat toimia turvallisesti vesillä.

Retkille voit suunnata 2–6 hengen porukalla joko Kitkan maisemiin tai Oulangan kansallispuistoon. Tarjolla on kolmen tunnin retkiä, päiväretkiä ja täyden 24 tunnin seikkailuja.

– Upea Oulankajoki, hiekkarannat, lähiruoka ja telttamajoitus ovat unohtumaton kokemus pohjoisen matkalla, kertoo Lotta Sandvik Outdoor Passion Finlandista.

– Mikäli hallitset suppauksen alkeet, voit myös vuokrata SUP-laudan omatoimiseikkailulle.

Tänä kesänä järjestetään neljättä kertaa Ruka SUP Weekend 12.–13.7.

Viikonlopun aikana on tarjolla monenlaisia SUP-seikkailuja ja mukavaa ohjelmaa.

SUP-iloittelu alkaa 12.7. klo 9 Talvijärvellä, jossa opiskellaan suppauksen alkeet.

Suppailu on loistava tapa nauttia kesäpäivästä vesillä.

(Kuva: Lvngroom/Laura Johansson) Seuraavana aamuna klo 9 starttaa Kiveskoskelta retki Käylän tukkilaiskisoihin. Taitavimmat suppailijat pääsevät suppaamaan Käylänkoskessa.

Tarjolla on myös mukavaa kesätunnelmaa Leenan Koskituvan terassilla.

Klo 16 Käylästä siirrytään Rukankylään Kaltiolammelle, jossa on SUP-henkistä kisailua.

Illalla klo 20 on vuorossa SUP’n’CHILL-päivällinen Hanki Baarissa.

Ruka SUP Weekendin aikana järjestetään myös 25 kilometrin mittainen Oulanka SUP Maraton. Oulankajoella pidettävään

maratoniin voi osallistua tositarkoituksella, seuranhakumielessä tai vain huvin vuoksi. ​SUP Maraton sopii kaikille kuusitoista vuotta täyttäneille, joilla on kohtuullinen peruskunto ja suppailun alkeet hallussa.

Maraton starttaa 12.7. klo 18 Kiutakönkäältä ja maali on Venäjän rajan tuntumassa Jäkäläniemessä. Maratonin yöruokailu nautitaan kisojen päätteeksi Oulangan leirintäalueella, jossa ovat myös saunat lämpimänä.

Palkintojenjako on 13.7. Hanki Baarin SUP’n’CHILL illassa.

Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.rukasupweekend. com.

26

Kuusamon Tärpistä löytyy kattava valikoima kalastustarvikkeita ja retkeilyvälineitä. Kaupan päälle saa asiantuntijan vinkit ja hyvän palvelun, lupaa Ilkka Puumala.

Tärpistä välineet matoonginnasta perhokalastukseen

K

uusamo on hienojen kalavesien kunta. Kalaisia järviä on paljon ja mökkejä niiden rannoilla, ja lisäksi Kuusamossa virtaa monta maankuulua jokea.

Kesäinen kalaretki on helppo aloittaa hyvin varustellusta kalastusvälineliikkeestä.

Kuusamon keskustassa Prisman yhteydessä toimiva Kuusamon Tärppi tarjoaa välineet kaikenlaiseen kalastukseen mökkikalastuksesta perhokalastukseen.

Kaupan päälle tulee hyvä palvelu.

– Mökkikalastukseen meiltä löytyy onkivavat, madot, verkot ja katiskat, vetouisteluun vaaput ja välineet vapatelineitä myöten ja myös perhokalastuspuolella on laaja valikoima, josta löytyy kaikki tarvittava, kertoo yrittäjä Ilkka Puumala.

– Suurin yksittäinen asiakasryhmä meillä ovat mökkikalas-

tajat ja lohensoutukin on erittäin suosittua, mutta kaikenlaisten kalastusvälineiden kysyjiä löytyy. Olemme mukavasti matkan varrella pohjoiseen mentäessä, joten meiltä saa välineet ja vinkit vaikka Tenon reissulle.

Kalastusvälineiden lisäksi Tärpistä löytyy kattava valikoima metsästysvälineitä aseista ja patruunoista alkaen, sekä retkeilyyn vaatteet, kengät, teltat ja muut välineet.

Tärpissä saa myös asiantuntijoiden neuvot välineiden valintaan, sillä koko henkilökunta koostuu innokkaista erästäjistä.

– Meiltä löytyy asiantuntemusta kaikenlaiseen kalastukseen, eri metsästysmuotoihin ja retkeilyyn.

rasti verkkoja ja katiskoja. Syksyt kuluvat saksanseisojan kanssa metsällä.

Vinkiksi kalastuksesta kiinnostuneille Puumala antaa siianuistelun: – Se on mukavaa puuhaa alkukesällä, kun öttiäiset alkavat kuoriutua ja kala syö hyvin. Pienellä vaapulla leppoisasti veneellä edeten vieheeseen tarttuu siikojen lisäksi myös ahvenia.

Ja illalla sitten kalat pannuun ja koko perheellä suut makeaksi!

Kolmetoista vuotta sitten Tärpin perustanut Puumala on itse intohimoinen perhokalastaja, ja mökillä hän laskee lisäksi ahke-

Vastaukset Kuusamon lintukerhon Lintupähkinään sivulta 12.

Kuva 1. Kattohaikara (Ciconia ciconia) Kuvaaja Heikki Seppänen Kattohaikara on helppo tuntea. Sen tunnusomaisia piirteitä ovat pitkä kaula ja pitkät jalat. Lintu on mustavalkoinen, mutta jalat ja nokka ovat oranssit. Sukupuolet ovat puvultaan samanlaiset. Kuusamossa kattohaikara on harvinainen. Se on tavattu Kuusamossa vain neljä kertaa, viimeisin vuonna 2009. Joka kerta on havaittu vain yksi lintu.

Kuva 2. Käki (Cuculus canorus) nuori 1kv lintu Kuvaaja Lea Iso-Möttönen Harmaa väritys ja niskassa näkyvä valkea täplä ovat nuoren käen hyvät tuntomerkit. Käen siipien kärki ulottuu vain pyrstön tyvelle, kun ampuhaukalla siipien kärki ulottuu lähelle pyrstön kärkeä. Pähkinähakin selkä on pilkullinen ja pyrstön kärki valkea, mutta siivet ja pää ovat kokotummia eikä niskassa ole vaaleaa täplää. Nuoren käen sukupuolet ovat samanlaiset. Käki on Kuusamossa yleinen ja sen isäntälintuja ovat yleisimmin järripeippo tai leppälintu.

27