Matkailulehti Ruka 8-2017

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

(08) 868 1619

kuusamogolf.fi

GOLF -KENTTÄ Kesällä voit pelata myös yöllä 18 -reikäisellä golfkentällä!

GOLF CAFE BREIKKI Isot aurinkoterassit, A-oikeudet, suolaista ja makeaa.

Kahvila avoinna kaikille!

Tarkista aukioloajat netistä!

Kuusamon Tropiikin vieressä, Kylpyläntie 4, Kuusamo

Nro 8 – 2017

26.5. – 7.9.2016

Kuusamon kesä on lyhyt ja vähäluminen, mutta tekemistä täynnä

K

uusamon kesässä tapahtumia riittää niin luonnonhelmassa, kuin myös kaupunkitaajamassa. Heti jäidenlähdön jälkeen pohjoinen luonto herää kuin taikaiskusta henkiin. Elämää on kaikkialla.

Omatoimimatkailija pärjäilee hienosti omillaan, mutta alueen erinomaiset matkailupalvelut kannattaa myös hyödyntää.

Apua ja vinkkejä onnistuneen kesäloman viettoon löytyy aina tarvittaessa.

Ohjelmapalveluyritykset tarjoavat mielenkiintoisia vaihtoehtoja tutustua Kuusamoon, luonnon ehdoilla totta kai. Kuusamon suvessa tapahtuu koko ajan, nähtävää ja koettavaa riittää.

Ja luonnon omat näytelmät-

hän eivät tapahtumakalentereista piittaa. Ne pitää mennä ilman aikataulua paikanpäälle luontoäidin helmaan kokemaan ja kaikessa rauhassa nauttimaan.

Rukan kesä alkaa NUTS Karhunkierros –polkujuoksutapahtumalla, joka täyttää tunturin oheisohjelmineen 26.–27.5. Hikitapahtuman iltaohjelmasta vastaavat bilebändit: Zonessa Iiris ja Rukahovissa Noste.

Rukan maksuttomasta viikkoohjelmasta löytyy mukavaa puuhaa läpi kesän. Maastopyöräretkillä poljetaan Rukan rinteillä, ja tarjolla on myös patikkaretkiä, rinnesuunnistusta, pantterisählyä ja frisbeegolfia.

Juhannusta juhlitaan Rukalla pitkän kaavan mukaan neljänä päivänä. Luvassa on

perinteinen lipunnosto Lippulauluineen, juhannuskoivujen pystytystä, talkoosaunaa ja terassitansseja. Iltatunnelmista huolehtivat Jani Wickholm ja Jore Marjaranta.

1.7. käydään Stella Polaris Rafting Open eli kaikille avoin koskenlaskukilpailu Kitkajoen kuohuissa. Ohjastajina ovat ammattitaitoiset kipparit. Kerää joukkue kokoon ja ilmoittaudu mukaan!

Heinäkuun puolivälissä pidetään hauskaa musiikin ja oluen merkeissä. Perjantaina 14.7.

Zonessa esiintyvät Bablo ja Esa Eloranta, ja seuraavana päivänä Kuusamon keskustassa kuohuvat perinteeksi muodostuneet Olutfestarit.

19.–23.-7. Posiolla ja Kuusamossa ei eksytä metsään, kun

Koillismaan Rastipäivillä löydetään takuuvarmasti oikeat rastit.

Syksyn kietoessa tunturin punaiseen ja kultaan juhlitaan Rukalla ruskaa. Lisäksi 2.9. käydään Rukan tunturiajot, jossa kilpailijat ylittävät maastopyörällä paitsi Rukan huipun myös itsensä. Samana päivänä käydään myös vesipärskeinen Suomi Cup Rafting Tour 2017 Finaali Kuusamon koskilla.

Rukan iltamenoista vastaa läpi kuuman ja kuulaan kesän Zone.

Kesällä ei kannata unohtaa myöskään Kuusamon omaa Saunatouria – yhdeksän ultimaattisen saunaelåmyksen tarjontaa, jossa talven kohmettamat jäsenet vertyvät vaikka kesä olisi kylmempääkin sorttia.

Kaupunginjohtajan tervehdys

Kunnon Kuusamo löytäneet polut ja lintutornit. Luontomme ainutlaatuisuudesta kertoo myös uusi Hossan kansallispuisto, joka avataan tämän vuoden kesäkuussa. Puiston avajaiset on yksi itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden päätapahtumista. Hossan hiekkakankaat ja Julman Ölkyn kanjonijärvi ovat varmasti käymisen arvoisia. Liikkuminen luonnossa on tutkitusti mieltä rahoittavaa.

Sielu ja keho lepäävät.

P

atikointi ja luonnosta nauttiminen on nyt suosittua. Lapsiperheetkin ovat

Miellyttävään luontokokemukseen kuuluu hyvä majoitus ja maittava ruoka. Alueemme lukuisat majapaikat sopivat moneen makuun:

matkailija voi valita hotellimajoituksen keskustan tai Rukan matkailukeskuksen tuntumassa, mökin rauhaisan järven rannalla tai vaikka vaatimattoman varaustuvan kansallispuistossa. Paikallinen Villi Ruoka tarjoaa unohtumattomia makuelämyksiä. Luonnon puhtaat tuotteet löytyvät sekä kauppojen hyllyiltä että ravintoloiden listoilta.

Charterlentojen ja viikoittaisten vuorolentojen määrä lisääntyy voimakkaasti kaudella 2017-2018. Palvelujen kysyntä tulee olemaan reipasta ja se luo varmuutta monipuolisten palvelujemme kehittämiselle ja kehittymiselle. Kuusamo on hyvä paikka yrittämiselle.

Olemme valmiina palvelemaan kaikkia vieraitamme.

Tule kokemaan Kuusamo!

Kuusamo on yksi Suomen vahvoista matkailukeskuksista ja matkailun näkymät ovat erittäin valoisat. Matkailu on globaali kasvuala ja Kuusamossakin kansainvälisten asiakkaiden määrä on kasvussa.

Ystävällisin terveisin Jouko Manninen kaupunginjohtaja

3

Oulanka on retkeilijän aarreaitta Oulangan kansallispuisto. Kuva: Jarno Limnell.

R

etkeily kasvattaa suosiotaan yhtenä luonnossa liikkumisen muotona. Olitpa aloitteleva retkeilijä tai jo kaiken kokenut konkari, Oulangan kansallispuisto tarjoaa elämyksiä vailla vertaa! Hakeudutpa poluille mielessäsi rento patikointi, itsesi voittaminen polkuja pitkin juosten tai rauhoittava melonta loivasti kaartelevaa Oulankajokea pitkin, alueen reitit tarjoavat paljon nähtävää ja koettavaa.

Oulangan päiväretkikohteita Oulangalta löytyy reittejä lyhyistä, esteettömistä reiteistä aina useamman päivän patikointimatkoihin. Päiväretkikohteet ovat helposti saavutettavissa, ja nimensäkin perusteella suhteellisen lyhyitä. Esteettömiä reittejä Oulangan kansallispuistossa ovat Kiutakönkään läheisyydessä oleva Könkään kuohu

sekä Hautajärveltä lähtevä Rytinivan esteetön reitti.

Pidempää päiväreittiä kaipaavalle vaihtoehtoja on useampia; Juumasta, Oulangan luontokeskuksesta sekä Sallasta Hautajärven kylästä voi retkeillä muutaman tunnin kestoisia rengasreittejä pitkin. Suosituimpia ovat kahdentoista kilometrin pituinen Pieni karhunkierros Juumassa sekä Kiutakönkään putouksen ohi kulkevat Hiiden hurmos (5 km) ja Könkään keino (8 km).

Huimia näkymiä alas Oulankajoen kanjoniin tarjoaa kuuden kilometrin pituinen Kanjonin kurkkaus. Kaikkien päiväreittien varrella on taukopaikkoja tulentekoa ja eväiden nauttimista varten.

Pidemmät vaellukset Oulangan kansallispuistossa Keroharju on muodostunut

jääkauden loppupuolella mannerjään sulavesien kuljettamasta hiekasta. Karun kaunis, kapea Keroharju halkoo laajaa aapasuoaluetta kansallispuiston itäisessä osassa. Tällä erämaisella reitillä retkeilijä kulkee jääkauden jäljissä, mutta törmää myös ihmisen historiaan vanhojen leimapetäjien muodossa.

Keroharjun 17 kilometrin pituisen reitin lähtö- ja päätepisteet ovat Harjulammentie Liikasenvaarassa ja Niitselyksentie Hautajärvellä. Reitin ohjeellinen kulkuaika on yksi päivä, mutta moniko kulkija malttaa pysähtymättä ohittaa Keroharjun saunallista autiotupaa kirkasvetisen Kerojärven rannalla?

Kesä on pidempien vaellusten sesonkiaikaa. Jokainen vaellus tuo tullessaan uusia elämyksiä ja vaeltaminen toimii myös hyvänä stressin lievittäjänä. Vaellusharrastus on helppo aloittaa yhdellä Suomen suosituimmista vaellusreiteistä, 82

Suomen luonnon päivät kutsuvat kaikkia mukaan juhlimaan kaunista luontoamme Suomalaisten luontosuhde on vahva ja moninainen. Se koostuu pienistä hetkistä yhtä lailla kuin suurista elämyksistä luonnossa. Suomi 100 vuotta -teemaan liittyen tänä vuonna järjestetään neljä Suomen luonnon päivää, joihin kaikki ovat tervetulleita mukaan! Etsi suosikkisi luonnonpaivat.fi -sivuston tapahtumista tai järjestä

oma luontoretki tai -tapahtuma.

Luonnonpaivat.fi -sivulle voit myös itse lisätä tapahtumatiedot kutsuksi kaikille luonnon ystäville.

Ensimmäisenä luonnon päivänä helmikuussa sukellettiin talveen ja toisena luonnon päivänä toukokuussa villiinnyttiin keväästä. Kesäkuussa, lauantai-

na 17.6. rakastutaan kesäyöhön, nukutaan yö ulkona ja ihastellaan kesän kukkaloistoa. Yhdessä juhlitaan myös Suomen 40. kansallispuistoa, Hossaa. Uuden kansallispuiston avajaisten ohjelmasta löytyy tietoja Hossan juhlaviikon omalta sivustolta hossanjuhlat.com. Kuusamossa otetaan varaslähtö uuden kansallispuiston avajaisiin jo

kilometrin Karhunkierroksella.

Karhunkierroksen lähtöpiste on Sallassa Hautajärven kylässä ja reitille pääsee myös Ristikallion parkkipaikalta.

Nimestään huolimatta Karhunkierros ei ole ympyräreitti vaan se päättyy Rukan kylään.

Suurin osa Karhunkierrosta kulkee Oulangan kansallispuiston sisällä, mutta reitin alku- ja loppuosa jäävät puiston ulkopuolelle. Matkan varrella luonto muuttuu tarjoten uudenlaisia näkymiä kulkijalle; Karhunkierroksen varrella on suota, kallioita, lehtoja, kuivia mäntykankaita, niittyjä, vaaroja, mutta ennen kaikkea Oulangalle tyypillisiä villejä koskia ikiaikaisten kallioseinämien suojassa.

mät ovat aivan toisenlaisia kuin jalan liikkuessa ja retkivarusteet kulkevat kevyesti kanootissa.

Oulankajoella kanootista tai veneestä saa myös viehekalastaa.

Yleisimmät saaliskalat ovat ahven ja hauki sekä lohikaloista harjus ja siika.

Oulankajoen taimen on kannan vähyyden takia rauhoitettu.

Marjastaminen ja sienestäminen kuuluvat jokamiehenoikeuksiin myös kansallispuistossa.

Lisätietoja retkeilyreiteistä sekä kansallispuiston aktiviteeteista Oulangan luontokeskuksesta, puh. 0206 39 6850 oulanka@metsa.fi sekä luontoon.fi/ oulanka/

Erilaisia aktiviteetteja Oulangan vaihteleviin maisemiin voi tutustua jalkaisin tai melomalla pitkin kaartelevaa Oulankajokea. Meloessa näkyedellisenä päivänä, 16.6.17. Perjantaina vietetään juhlapäivän etkoja Kuusamotalossa ja pihaalueella klo 14-18. Piha-alueella on koko tilaisuuden ajan tapahtumatori, jossa on teemaan liittyvää, koko perheelle sopivaa ohjelmaa.

Elokuun 28. päivä, sata päivää ennen Suomen itsenäisyyspäivää, kohotetaan malja ja vedetään lippu salkoon Suomen luonnon kunniaksi.

Tuolloin kaikissa kansallispuistoissa kajahtaa laulu, niin myös Riisitunturilla ja Oulangan Kiu-

takönkäällä, jossa esiintyy peräti neljä kuoroa! Riisitunturilla on kuorolaulun lisäksi muuta luonnonläheistä ohjelmaa, johon voi tutustua tarkemmin luonnonpäivät.fi -sivustolla. Ellet pääse paikalle kansallispuistoihin, mikä ettet nauttisi elokuun pimenevistä illoista esimerkiksi kutsumalla ystävät ja naapurit juhlavalle piknikille luonnon helmaan?

Lisätietoja luonnon päivien tapahtumista Oulangan luontokeskuksesta, puh. 0206 39 6850, sekä luonnonpaivat.fi.

4

Hossan kansallispuistoon kuuluu myös Suomen suurin kanjonijärvi Julma-Ölkky.

Hossan kansallispuisto avataan kansanjuhlassa

lähiympäristöön järjestämään Hossan kansallispuiston kunniaksi etkot. Tarjolla on koko perheen ohjelmaa, muun muassa yöpymistä maastossa ja retkeilyssä tarvittavien perustaitojen harjoittelua.

uomen neljäskymmenes kansallispuisto Hossa avataan 17.6. osana Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Suomussalmella sijaitseva Hossa on historiallinen eräalue, joka tunnetaan kalavesiensä lisäksi

Viralliset avajaiset järjestetään Hossassa 17.6. Ensimmäiset ohjelmat käynnistyvät klo 10.

Klo 12.30–13.15 kansallispuisto vihitään käyttöön Huosilammen rannalla. Juhlijoille on tarjolla metsäinen lounas klo 11–16.

S

etenkin kalliomaalauksistaan.

Kansallispuistoon kuuluu myös Etelä-Kuusamossa sijaitseva Julma-Ölkky.

Kansallispuiston avajaisia juhlitaan Metsähallituksen joh-

dolla pitkän viikonlopun merkeissä ympäri Kuusamoa ja Suomussalmea.

Juhlinta alkaa perjantaina 16.6. Kuusamon keskustassa, kun Oulangan kansallispuisto rantautuu Kuusamotalolle ja sen

Puupäät kumartavat juhlavuodelle Hossan tulijat ottaa vastaa Puupäiden kansa. Hossan luontokeskuksen seinälle on kiivennyt satapäinen puu-ukkojen ja -akkojen kansa. Kyseessä on Puuhippa-niminen taideteos, jonka takana on kirjava joukko kainuulaisia.

Yhteisöllinen taideteos on saanut innoituksensa Hossan Värikallion neljätuhatta vuotta vanhoista maalauksista. Teos kumartaa Hossan kulttuurihistorialle, vanhoille puhdetöille ja ite-taiteelle.

Taideteoksella haluttiin kunnioittaa myös Suomi 100 -vuoden “Yhdessä”-teemaa. Suurin osa puupäistä on syntynyt työpajoissa ympäri Kainuuta.

– Tällaisia yhteisöllisiä teoksia toivoisi syntyvän maassamme enemmän, sanoo työpajoja vetä-

nyt kuhmolainen taiteilija Urho Kähkönen.

Työpajoja vetivät myös taiteilijat Kaarina Kuusisto-Lukkari Sotkamosta ja Ulla Harju Suomussalmelta.

Puuhahmoja valmistettiin kauhanvarsista ja pippurimyllyistä, ja perinteisesti veistäen puupalikoista. Leikkimielinen idea vangitsi niin aikuiset kuin lapset: – Vilkkaimmatkin lapset väkersivät ukkojaan keskittyneesti.

Ja samoin me aikuiset. Tämä oli ihanaa aivot narikkaan -hommaa, nauraa paltamolaisen partiolippukunnan työpajaan osallistunut Katariina Mikkonen.

– Se, että Metsähallitus päätti satsata paikalliseen taiteeseen ja yhteisöllisyyteen on hieno ja kunnioittava ele, Urho Kähkönen sanoo.

Hossan Luontokeskuksen Puuhippa-teos on kainuulaisten tekemä.

Ulkokansanjuhla päättyy samaan aikaan, kun lounaskanttiini suljetaan eli klo 16, mutta juhla jatkuu iltaohjelman merkeissä. Luvassa on muun muassa suppailua eli melontaa surffilaudalla, pyöräilyä, saunomista, konsertteja ja ruokailuja eri pisteissä.

Suomussalmelle kannattaa tulla avajaisten alla pidemmäksikin aikaa, sillä kunta järjestää avajaisten yhteydessä kokonaisen Hossan juhlaviikon 9.–18.6.

5

Kesän 2017 tapahtumia Kuusamossa NÄYTTELYT Hannun jäljet - Hannu Hautala luontokuvakeskus Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo.

Aukioloajat: 22.5. - 2.7. ma-pe klo 9-17, la klo 10-16, su suljettu.

3.7. - 24.9. ma-pe klo 9-17, la klo 10-16, su klo 12-16 Hannun keinutuolissa joutsenkuvia syksyllä ilmestyvästä kirjasta. Teemaseinällä ”Tilhen vuosi”.

17.1.– 17.6.2017 Kuukkelisalissa Olli Lamminsalon ja Kirsi Ihalaisen yhteisnäyttely Pehmeät liikkeet & kesyttömät äänet. Luontokuvaaja Olli Lamminsalo ja äänitaiteilija Kirsi Ihalainen päättivät yhdistää kuvan ja äänen liikkeen avulla!

20.6. - 6.9.2017 Kuukkelisalissa ”Rantojen hyönteiset”. Sami Karjalainen Sami Karjalainen on palkittu tietokirjailija ja valokuvaaja. Hänelle on myönnetty tiedonjulkistamisen valtionpalkinto ja hänet on valittu Fotofinlandia-finalistiksi. Hänen uusin kirjansa Rantojen hyönteiset ilmestyi 2017. Hän hyödyntää hyönteisten kuvauksessa monenlaisia erityistekniikoita.

20.6. - 30.9.2017 Oulangan luontokeskuksessa Olli Lamminsalon ja Kirsi Ihalaisen yhteisnäyttely Pehmeät liikkeet & kesyttömät äänet. Luontokuvaaja Olli Lamminsalo ja äänitaiteilija Kirsi Ihalainen päättivät yhdistää kuvan ja äänen liikkeen avulla!

6.-29.6.2017 Kuusamotalon Kaamosgalleriassa Matti Lappalainen: Maalauksia.

1.-31.8.2017 Valma Lämsä: Pohjoinen ruukki ja matkailukohteet 19172017 SUOMI100 PERJANTAI 26.5.2017 NUTS Karhunkierroksen ultrajuoksu 9:00 - 19:00 Ruka Info avoinna NUTS Karhunkierroksen aikaan 17:00 NUTS ultrajuoksu seisova pöytä Kaarlessa klo 17-22 19:00 Karaoke bileet Kaarle XII Ruka Skin karaokebaarissa 21:00 Zonessa bilebändi IIRIS! LAUANTAI 27.5.2017 NUTS Karhunkierroksen ultrajuoksu 9:00 - 19.00. Ruka Info avoinna NUTS Karhunkierroksen aikaan.

12:00 Karaokebileet ja grilliherkkuja Kaarle XII SKi Ruka Karaokebaarissa ja terassilla 15:00 NUTS ultrajuoksu seisova pöytä Kaarlessa klo 15-24.00!!!

21:00 Zonessa bilebändi IIRIS! 21:00 NOSTE -bilebändi Kaarle XII Ski Rukahovissa 21.00 Kevättanssit Käylän Korpihovilla, Hannu Hautaniemen orkesteri.

SUNNUNTAI 28.5.2017 NUTS Karhunkierroksen ultrajuoksu 8:00 - 18:00 Ruka Info avoinna NUTS Karhunkierroksen aikaan.

10:00 - 16:00 Timo Törmäsen ja Aija Kukilan valokuvanäyttely Oulangan luontokeskuksessa TORSTAI 1.6.2017 10:00 Rukan ympäriajo maastopyörillä Voimassa 1.6.-30.9.2017 maanantaista lauantaihin. Varaukset viimeistään edellisenä päivänä, klo 15.00 mennessä.

MAANANTAI 5.6.2017 Kuusamon XLVI taideleiri 5. – 16.6.2017 Tulevan kesän järjestyksessä 46. leiri on vanhimpia kuvataidetapahtumia koko Suomessa. Leirin kaksi viikkoa kestävään ohjelmaan kuuluu kolme perinteisen kuvataiteen pääalaa: grafiikka, kuvanveisto ja maalaus.

Hossan kansallispuiston juhlintaa Kuusamon keskustassa Koillismaa juhlii yhdessä Suomen 40. kansallispuistoa Hossaa. Juhlapäivän kunniaksi Oulangan kansallispuisto rantautuu Kuusamotalolle, jossa järjestetään Hossan kansallispuiston kunniaksi etkot.

LAUANTAI 17.6.2017 Hossan kansallispuiston viralliset avajaisjuhlat Hossan kansallispuisto on yksi Suomen 100-vuotisjuhlan suurimmista lahjoista. Tervetuloa mukaan juhlintaan!

KESKIVIIKKO 12.7.

Kesän 2017 yhteislauluillat Kuusamossa, Iivaaran Eräkartano klo 19.00 PERJANTAI 14.7.2017 21:00 Zonessa Bablo & Esa Eloranta akustisena.

LAUANTAI 15.7.2017 21.00 Lomatanssit Käylän Korpihovilla, Tukkijätkät Kuusamon Olutfestarit Perinteiset olutfestivaalit Kuusamon liikuntahallissa!

MAANANTAI 19.6.2017

KESKIVIIKKO 19.7.2017

Rukan maksuton viikko-ohjelma Pantteri Sähly Kaiken ikäisille sählymailan heiluttajille sopiva ja hauska kolmihenkisten joukkueiden sählyturnaus. Voimassa 19.6.-11.8.2017 maanantaisin ja torstaisin klo 14.00.

16:00 - 17:00 Rukan maksuton viikko-ohjelma - Innova FrisbeeGolf Voimassa 19.6.-11.8.2017 maanantaisin ja torstaisin klo 16.

Koillismaan Rastipäivät 2017 Avoimet kansalliset suunnistuskilpailut; 4 osakilpailua Posiolla ja Kuusamossa 19.-23.7.2017.

TIISTAI 20.6.2017 Rukan maksuton viikko-ohjelma Rosa & Rudolf Touhulatunti Tiistaisin klo 14 ajalla 19.6.11.8.2017.

KESKIVIIKKO 21.6.

Kesän 2017 yhteislauluillat Kuusamossa, Huilinki/ Loma-Lopotti klo 19.00 22.6.-25.6.2017 Rukan ja Kuusamon Juhannus Perinteitä ja puuhaa koko perheelle!

PERJANTAI 23.6.2017 21:00 Zonessa JANI WICKHOLM & Luowuudenlähde!

22:00 Hulahula - Rukan avoimet juhannustanssit Suomen juhlavuoden kunniaksi YLE on kutsuu kaikki juhannusjuhlijat massiiviseen yhteistanssiin!

22:00 Terassitanssit by Crystal band Kaarle XII terassilla 22:30 Rukatontun Juhannuskokon sytytys Rukatontun juhannuskokko loimuaa tunnelmallisesti Talvijärven rannalla.

LAUANTAI 24.6.2017 21:00 Zonessa JORE MARJARANTA! 21.00 Juhannustanssit Käylän Korpihovilla, Juha Alvari & Tähtihetki MAANANTAI 26.6.2017 Kasvintuntemus ja -valokuvaus.

Järjestää Kuusamo-opisto Kurssilla saadaan perustiedot Kuusamon alueen luonnon peruslajistoon ja erikoisuuksiin kuuluvista kasveista luontoon suuntautuvilla kuvausretkillä 26.6.-30.6.2017.

KESKIVIIKKO 28.6.

Kesän 2017 yhteislauluillat Kuusamossa, Ukonkivi/ Oivangin Lomakartano klo 19.00 MAANANTAI 3.7.2017 Digitaalikuvauksen peruskurssi.

Järjestää Kuusamo-opisto Vasta-alkajille ja kertausta kaipaaville digitaalikuvaajille ja -kuvankäsittelijöille suunnattu valokuvauskurssi, jossa perehdytään digitaalikameran käyttöön ja valokuvauksen perusteisiin sekä kuvankäsittelyn perusteisiin Adobe Lightroom -ohjelmalla 3.-7.7.2017.

KESKIVIIKKO 5.7.

Kesän 2017 yhteislauluillat Kuusamossa, Isokenkäisten Klubi klo 19.00 KESKIVIIKKO 26.7.

palveluksessasi / at your service Matkailuneuvonta Tourist Information Puh./Tel. +358 (0)40 860 8365 info@kuusamo.fi

www.ruka.fi

Metsähallitus Luontopalvelut Natural Heritage Services Puh./Tel. +358 (0)206 396 804 karhuntassu@metsa.fi www.luontoon.fi

Hannu Hautala luontokuvakeskus The Hannu Hautala Nature Photography Centre

Puh./Tel. +358 (0)40 860 8364 info@hannuhautala.fi

www.hannuhautala.fi

ma-pe . . 9-17 la . . . . . 10-16 2.7.-24.9. avoinna myös su . . . . . 12-16 Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo

Kesän 2017 yhteislauluillat Kuusamossa, Ollilan Lomamajat klo 19.00 LAUANTAI 29.7.2017 21.00 Muikkutanssit Käylän Korpihovilla, Mikko Tapio&Mysteeri KESKIVIIKKO 2.8.

Kesän 2017 yhteislauluillat Kuusamossa, Ervastin Lomat klo 19.00 PERJANTAI 4.8.2016 Perhokalastuksen SM-Naiset ja Masters Kuusinkijoella 4-6.8.2017 LAUANTAI 5.8.2017 Wild Food Street Market Kuusamo Kuusamon katuruoka- ja käsityömarkkinat 5.-6.8.2017 osana Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa!

Sunnuntain 6.8. kello 12-18 villiruokapiknikkiin voit osallistua esimerkiksi omilla tai villiruokatuottajilta ostetuilla eväillä. Aamupäivällä järjestetään lapsiperheille sopivaa ohjelmaa ja iltapäivällä pienpanimot esittelevät ja myyvät käsityöoluitaan.

LAUANTAI 12.8.2017 21.00 Elotanssit Käylän Korpihovilla, Eki Jantunen&Mutkattomat LAUANTAI 19.8.2017 Naisten Melonta Kuusamossa Oulankajoella Kuusamo ja Oulankajoki kutsuu Naiset melomaan jo 15. kertaa!

21.00 Possujuhlat Käylän Korpihovilla, Meiju Suvas&Vetonaula TORSTAI 24.8.2017 BusinessKuusamo -golftapahtuma Uusi yrittäjille suunnattu golftapahtuma 24.-25.8. Kuusamon upealla kentällä!

PERJANTAI 1.9.2017 21:00 Zonessa Mr.Hyde LAUANTAI 2.9.2017 Rukan Tunturiajot on maastopyörätapahtuma, jossa tunturin valloittavassa maastoajossa pääsee ylittämään Rukan huipun lisäksi itsensä!

Raft Race Kuusamo 2017 Suomi Cup Rafting Tour 2017 Finaali kisataan Kuusamon koskilla!

21:00 Zonessa MR.HYDE! 21.00 Syystanssit Käylän Korpihovilla, Matti Ojala ja Armi Tenkula & Afrikantähti

Kesän 2017 yhteislauluillat Kuusamossa, Pohjolan Pirtti klo 19.00

KESKIVIIKKO 6.9.2017

PERJANTAI 7.7.2017

TORSTAI 7.9.2017

21.00 Kesän avajaistanssit Käylän Korpihovilla, Trio Ässät

Ruka SUP Weekend 7.-9.7.2017 Tervetuloa tutustumaan RukaKuusamon alueen monipuoliseen vesimaailmaan suppaillen!

18.00 Juostaan Käylän Kymppi

PERJANTAI 16.6.2017

LAUANTAI 8.7.2017

Kuusamo Nature Photo -luontokuvatapahtuma 7.-10.9.

Maailmanmittakaavassa klassikoksi nousseessa luontokuvatapahtumassa kuvaesityksiä, musiikkia ja näyttelyitä!

Hossan kansallispuiston avajaiset Suomen 40. kansallispuisto Hossa avataan virallisesti 17.6.2017 osana Suomen 100-vuotisjuhlintaa!

11.00. Käylän Tukkilaiskisat 21.00 Tukkilaistanssit Käylän Korpihovilla, Virpi Piippo & Vetonaula ja Falcons

LAUANTAI 10.6.2017

Matkailukeskus Karhuntassu

21:00 Zonessa Teleks

PERJANTAI 8.9.2017 21:00 Zonessa Yölintu

Tule mukaan juhlimaan satavuotiaan Suomen luontoa!

17.6. Rakastutaan kesäyöhön 20.6 ja 6.7. 100 Kasvilajia Oulangalla -retki 15.7. Niittytalkoot Vasaojalla 26.8. Juhlitaan luontoa

Kesän aikana Oulangalla maksuttomia opastuksia Kiutakönkäälle!

Oulangan luontokeskus Puh. 0206 39 6850 oulanka@metsa.fi luonnonpaivat.fi

www.luontoon.fi/oulanka www.nationalparks.fi/oulanka #luonnonpäivät, #Suomi100, #naturedays, #oulanka, #oulankanationalpark, #landofnationalparks

6

Kuusamon Uistimen ensimmäinen vientimaa oli Japani. Kuvassa Paavo Korpua ja Takeo Okada tyytyväisinä yhteistyöhön.

Uistinten valmistusta 60-luvulla. Kuusamon Uistimen tuotteet tehdään edelleen niin pitkälle käsin, että voidaan puhua käsinvalmistetuista tuotteista. Valmistusta seuraamassa yrityksen perustaja Paavo Korpua.

50 vuotta korkeaa laatua kalastajille Puolen vuosisadan aikana Kuusamon Uistin on laajentunut vientiyritykseksi, jonka valikoimiin kuuluu tuhatkunta erilaista viehettä. Mutta pienestä kaikki alkoi: pesulan takahuoneesta.

K

uusamon Uistin täyttää tänä vuonna komeat viisikymmentä vuotta. Nykyisen omistajan, toimitusjohtaja Kimmo Korpuan isä Paavo Korpua perusti yrityksen vuonna 1967 yhdessä toisen Paavon, eli Paavo Putilan kanssa.

Paavo Korpua oli valmistunut kellosepäksi vuonna 1959 ja muuttanut vaimonsa kanssa Kuusamoon. Toinen Paavo oli hänkin tekniikan ja kädentaitojen osaaja eli sähkömies.

– Kuusikymmentäluvun puolivälissä työttömyys oli kova, ja Paavot alkoivat miettiä, että kun molemmilla oli työ, heidän pitäisi yrittää järjestää sitä muillekin, kertoo Kimmo Korpua.

Ensin kaverukset yrittivät vuokrata maata leirintäaluetta varten, mutta eivät saaneet sitä.

Sitten he alkoivat oman työpäivänsä jälkeen valmistaa matkamuistoja.

– Poronnahkaa puupölkyissä, luonnehtii Kimmo Korpua.

Mutta lopulta monien yritysten jälkeen Paavojen kamppailu kunnan työllisyyden parantamiseksi alkoi kantaa hedelmää. He löysivät tuotteen, jolla oli pohjoisessa isot markkinat. Korpuan

pariskunta oli perustanut Kuusamoon kemiallisen pesulan, jota hoiti Paavon vaimo, ja pesulan takahuoneessa Paavot alkoivat valmistaa puisia vaappuja.

– Ensimmäiset vaaput olivat Muojärven Vikkelä ja Kitkan Viisas, jotka saivat nimensä paikallisten vesistöjen mukaan. Ne osoittautuivat myös hyviksi.

Vaaput alkoivat käydä kaupaksi. Kuusamon Uistin oli saanut alkunsa.

Vaappujen jälkeen pesulan takahuoneessa alettiin pian tehdä myös metalliuistimia. Ensimmäinen lusikkauistin Lätkä täyttää ensi vuonna viisikymmentä vuotta, ja se on edelleen myynnissä.

Alkuvuosien klassikoita on myös pilkkiuistin Lappi-Loiste, joka kulki aluksi Pohjanmiehen Pilkin nimellä.

– Isä oli kelloseppä, jonka ei ollut hyvä alkaa lekalla paukutella. He päättivät Putilan kanssa ostaa työkoneeksi epäkeskoprässin, ja laittoivat lehteen ilmoituksen. Selvisi, että heidän rahansa riittivät ilmoitukseen, mutta eivät epäkeskoprässiin.

Uistimet menivät kuitenkin niin hyvin kaupaksi, että prässi saatiin hankittua jo vuonna

1968.

Vuosien saatossa Kuusamon Uistin on kehittänyt valtavan määrän erilaisia uistimia, mutta se on myös ostanut vanhoja laatumerkkejä, kuten Räsäsen ja Professorin.

Räsänen luotiin jo vuonna 1917 eli se täyttää tänä vuonna sata vuotta. Se kehitettiin Rovaniemellä Leo Gunnarin kultasepänliikkeessä, johon tuli harjoittelijaksi Pekka Räsänen -niminen mies.

– Räsänen osti myöhemmin kultasepänliikkeen itselleen, ja seitsemänkymmentäluvulla Kuusamon Uistin puolestaan osti Räsäsen liikkeen.

Toinen klassikkouistin Professor on peräisin Saksasta, josta sen toi Suomeen kuopiolainen apteekkari Piispanen vuonna 1920. Kala nielaisi uistimen, ja Piispanen teetti uuden kelloseppä August Puustjärvellä. Uistin oli niin hyvä, että Puustjärvi aloitti tuotannon.

Uistimen ensimmäinen nimi oli maahantuojansa mukaan Provisor, mutta se muutettiin jo vuonna 1927 nykymuotoonsa.

Myöhemmin Professorin oikeudet olivat Oy Urheilutar-

Suomen kuuluisin kalamies Urho Kekkonen on vieraillut Kuusamon Uistímen messuosastolla useita kertoja.

peita/Sportartiklar AB:llä, joka tultiin myöhemmin tuntemaan tutulla nimellä Karhu-Titan.

Kuusamon Uistimelle Professor siirtyi vuonna 1982, kun Karhu keskittyi muihin urheiluvälineisiin.

Kuusamon Uistimen suosituimpiin tuotteisiin kuuluvat myös vuosiuistimet, jotka lanseerattiin vuonna 1995. Vuosiuistinta valmistetaan nimensä mukaisesti vain vuoden ajan, ja se menee suurimmaksi osaksi keräilijöille.

– Vuoden 2017 juhlavuosiuistin on Loiste. Klassikkouistimista Räsänen on Suomi 100 vuotta -uistin, joka on luovutettu myös tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Molemmat on tarkoitettu kalastukseen, mutta ne päätyvät monessa kodissa varmaan kirjahyllyn reunalle.

Kuusamon Uistimella on kaikki mallit mukaan laskien noin tuhat erilaista tuotetta. Kuluvan kesän mielenkiintoinen uutuus ovat graafikko Sakke Yrjölän kuvittamat uistimet.

– Yrjölä on maalannut Suomen kaikki noin seitsemänkymmentä kalalajia. Hän on modifioinut Räsäsen vieheisiin maalauksistaan kuusi erilaista kalaa. Vieheistä tulee keräilysarja, joka täydentyy lähivuosina.

Kaikkia kaloja ei sarjaan liitetä, sillä esimerkiksi särkikaloista osa on keskenään niin samannäköisiä, ettei niitä erota toisistaan kuin mikroskoopilla.

Kuusamon Uistimen päätuote on pitkään ollut metalliuistin, mutta tulossa on nyt myös vaappuja, joista kaikki lähti aikanaan liikkeelle.

Uistin valmistaa myös muita tuotteita kuin vieheitä. Vuon-

na 1989 yritys osti Fingripsuksimerkin, ja siitä asti se on valmistanut puolustusvoimille umpihankihiihtoon tarkoitetut suksisiteet.

Neljä-viisikymmentä prosenttia Kuusamon Uistimen tuotannosta menee ulkomaille.

Suurin markkina-alue on Pohjois-Eurooppa ja etenkin Venäjä, jossa Kuusamon Uistin on tunnettu ja arvostettu brändi.

Kuusamon Uistin on viidenkymmenen vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa alalla.

Mutta vakiintunutkin uistinten valmistaja on samalla tavalla säiden armoilla kuin suksitehdas: – Tämän vuoden myöhäinen kevät ei edistänyt kauppaa, mutta muuten olemme valoisalla mielellä, sillä viime vuosien lama alkaa olla taakse jäänyttä elämää ja talous on Suomessakin kasvussa.

Kimmo Korpua siirtyi Kuusamon Uistimen johtoon vuonna 2006, jolloin hän osti yrityksen koko osakekannan. Osaomistajaksi hän tuli jo 90-luvulla, jolloin hän osti osan toisen perustajan eli Paavo Putilan osakkeista tämän jäätyä eläkkeelle.

Paavo Putila kuoli viikko ennen tämän lehden painoonmenoa.

– Tulevaisuudessa Kuusamon Uistin jatkaa korkealaatuisten vieheiden valmistamista. Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen, mutta uskallan ennustaa 50-vuotiaalle Uistimelle hyviä vuosia myös tulevaisuudessa. kuusamonuistin.fi

7

Paavo Korpua ja ensimmäisen tehtaan uistinmallit.

Kimmo Korpua astui Kuusamon Uistimen johtoon vuonna 2006.

Koko perheen käyntikohde Kuusamon Uistimen tuotantoon pääsee helpoimmin tutustumaan yrityksen verkkokaupassa, mutta Kuusamossa kannattaa vierailla myös yrityksen tehtaanmyymälässä. Myymälä on upea lifestyle-kauppa, josta löytyy paljon muutakin kuin uistimia: noin puolet artikkeleista on tekstiilejä, valaisimia, mattoja, designia, lammasnahka- ja muita tuotteita.

– Myymälän punaisena lankana on korkea laatu, kertoo Kimmo Korpua.

– Valmistamme itse korkealaatuisia tuotteita, joten otamme muiltakin valmistajilta myyntiin vain yhtä korkealaatuisia tuotteita.

Myymälä on kiinnostava käyntikohde koko perheelle. Kalamuijan Kokkinurkasta löytyy vinkkejä kalaruokien valmistamiseen, kolmessa isossa akvaariossa uiskentelee pohjoisia kaloja ja lapsille on tehty leikkinurkkaus, jossa aika kuluu sillä aikaa, kun vanhemmat ovat ostoksilla.

Myymäläpäällikkö Annukka Nevala esittelee tämän kesän uutuuksia – Pappelina mattoja.

8 Altaalla kulkee kesäisin jopa kymmeniä sääksiä, ja yhtä aikaa niitä on enimmillään laskettu kahdeksan. Ihmisille sääksi ei ole vaarallinen, vaikka se onkin peto. Sääkselle riittää ateriaksi pyydystystuore kirjolohi. Eikä se ole lajikumppaneillekaan kateellinen, vaikka ne ovat saman ruokapaikan ääressä.

– Laitoksemme tuottaa 33 tonnia kirjolohta vuodessa, joten kalaa riittää kaikille ja saalistus tapahtuu pääsääntöisesti sovinnossa. Jotkut yksilöt pyrkivät isännöimään allasta, mutta se on harvinaista.

Ensikertalaisen ensimäinen sääksikuva.

Kalasääskiä kuvaamaan

Karhujen kuvausta tarjoavan Karhutuvan kautta päästään myös kuvaamaan kalasääskiä.

K

alasääsket eli sääkset ovat olleet vakituisia vieraita Karhutuvan yrittäjä Jyri Heiskasen perheen kalanviljelylaitoksella jo vuosikymmeniä.

– Isä ja äiti perustivat laitok-

sen vuonna 1966 ja kalasääsket löysivät sen pian. Sääksien saalistus on komeaa katseltavaa, ja muutamana vuonna olemme järjestäneet kesäisin altaalla kuvauksia.

Sääkset ovat tottuneet siihen,

että työntekijät liikkuvat alueella eikä kumpikaan osapuoli häiriinny toisestaan. Kalat saattavat olla toista mieltä. Kuvausretkeläisiä varten alueella on kolme kuvauskojua, joihin jokaiseen mahtuu neljä ihmistä.

Kuvauspaikasta kymmenen kilometrin säteellä on Suomen puolella viisi kalasääsken pesää, ja kolmen kilometrin päässä sijaitsevan Venäjän rajan takana varmuudella kaksi pesää. Pesien paikat pystytään päättelemään siitä, mihin suuntaan sääksi lähtee kuljettamaan saalista.

Sääksien saalistus on vauhdikas ja määrätietoinen tapahtuma. Lintu syöksyy vedenpintaan, jossa se kääntyy samalla kun ottaa kalan kynsiinsä. Vesi pärskähtää eikä kalalla ole toivoakaan päästä enää vapauteen.

– Kun sääksi lähtee lentämään, se kääntää vastaan potkivan kalan niin että sen pää on edellä, jolloin pyrstö ei hidasta lentämistä.

Sääksien pyydystysiskut osuvat pääsääntöisesti 20-30 metrin päähän kojusta, lähimmät tapahtuvat vain kymmenen metrin päässä.

Sääksiä kannattaa tulla kuvaamaan aamulla, joka on niiden vilkkainta pyyntiaikaa. Kojussa voi viettää koko päivän.

Iltapäivällä kello kuudeltatoista alkaa lintujen toinen aktiivinen kausi.

– Viime kesänä oli todella kuumia päiviä, jolloin kalasääski ei lentänyt lainkaan päiväaikaan, vaan haki eväänsä yöllä.

Se onnistuu pohjoisessa, kun valoa riittää läpi yön. Kuvaajat voivat halutessaan tulla kojuun makuupussin kanssa yöpymään.

Kalasääskien kuvauspaikat ovat Suomessa harvassa, sillä Heiskasten kalanviljelylaitoksen lisäksi maan toinen paikka on Pohtimolammella Kangasalla.

Sielläkin kuvauspaikka on kalanviljelylaitoksella.

Heiskasten kalanviljelylaitos sijaitsee Lämsänkylässä. Karhutuvan karhukuvauspaikka sijaitsee parin kilometrin päässä Venäjän rajan tuntumassa. Hirsituvassa on paikat yhdeksälle hengelle, ja kojussa voi myös yöpyä. Tuvalle lähdetään oppaan mukana noin klo 18 ja paluu on puolilta öin tai seuraavana aamuna. www.karhutupa.fi

9

Kalasääski vai -sääksi?

Kalasääsken nimestä taitetaan peistä. Yhdet ovat sitä mieltä, että linnun nimi on kalasääski, ja että kalasääksi on vanhentunut nimi, mutta toiset ovat päinvastaista mieltä.

Turvallisinta on kutsua lintua pelkästään sääkseksi, sillä silloin ollaan varmasti oikeassa.

Sääksi-nimi juontuu siihen, että aikaisemmin sääksen kuviteltiin olevan oman sääksi-heimonsa ainoa laji. Myöhemmin on sel-

vitetty, että sääksi kuuluukin haukkojen heimoon. Sääksiheimosta jäi kuitenkin jäljelle käyttökelpoinen nimi.

Sääksi on reilun puolen metrin mittainen, ja painoa sillä on vain reilusta kilosta pariin kiloon, mutta pitkien ja kapeiden siipien kärkiväli voi olla jopa 167 senttimetriä. Sääksi on sopeutuvainen lintu, joka asuu lähes millaisessa ympäristössä hyvän-

sä, kunhan lähistöllä on kalavesiä, pesäpaikka on rauhallinen ja tarjolla on pesäpuu.

Pesänsä sääksi rakentaa usein puun latvaan tai suon reunaan. Tärkeintä on, että pesään on helppo lentää. Sujuvasta saalistuksestaan ja virtaviivaisesta ulkonäöstään huolimatta sääksi on varsin kömpelö lintu, eikä se pitkine siipineen mielellään lennä ryteikköiseen maastoon.

Kokeneen luontokuvaajan opissa kuvaamisen alkuun Kuusamo Nature Photography järjestää Lämsänkylässä Karhutuvalla elokuussa kaksi mielenkiintoista karhun- ja kalasääskenkuvauskurssia. Opettajana toimii luontokuvaaja Olli Lamminsalo, jonka viimeisin näyttely, yhdessä äänitaiteilija Kirsi Ihalaisen kanssa koottu ”Pehmeät liikkeet ja kesyttömät äänet” on esillä Hannu Hautala Luontokuvakeskuksessa 17.6. asti, jonka jälkeen näyttely siirtyy Oulangan luontokeskukseen.

Karhutuvan kolmipäiväisellä kurssilla kuvataan metsän kuningasta Lämsän kylässä sijaitsevalla karhukojulla, ja kalasääskiä parin kilometrin päässä kalanviljelylaitoksella. Ilta ja yö kuvataan karhua ja aamu ja alkuiltapäivä sääkseä. Yöpyminen tapahtuu karhukojulla.

Kurssit koostuvat sekä teoriasta että käytännöstä, jotka tukevat toisiaan. Kurssit sopivat tavalliselle kuvaajalle, jolla on digijärjestelmäkamera ja teleobjektiivi. Opiskelu aloitetaan kameratekniikasta.

– Mukaan mahtuu kahdeksan kurssilaista, kertoo Lamminsalo.

– Kurssit pidetään pienimuotoisina, sillä massakurssissa koulutus kärsisi ja henkilökohtainen opetus jäisi vähiin. Pie-

Luontokuvaaja Olli Lamminsalon johdolla opiskellaan kesän mittaan sääksien ja karhujen kuvaamista. nellä porukalla voidaan käydä esiasetukset kamerakohtaisesti läpi.

Tekniikan haltuunoton lisäksi kurssilla käydään läpi lintu- ja karhukuvauksen perusohjeet.

Karhutuvan kuvauspaikat ovat Lamminsalolle tuttuja, sillä hän käynyt niissä kymmeniä kertoja. Kuvaajana Lamminsalo on kokenut.

– Olen ottanut sääksistä noin 10–15 000 kuvaa enkä hae niistä enää peruskuvaa, vaan tiettyä valoa, hän kertoo.

– Kun henkilö aloittaa kuvausharrastuksen, hän haluaa

yleensä ottaa ensin peruskuvat ja potretit pysähtyneestä linnusta, mutta siitä alkaa kasvaa oma linja, jolloin mennään kohti taiteellisempia kuvia. Käymme kurssilla läpi esimerkiksi liikeepäterävien kuvien tekniikkaa.

Kurssilla keskustellaan myös eläinten kuvaamisesta ja niiden käyttäytymisen lukemisesta.

– Samalla tavalla myös maisemakuvauksessa pitää osata lukea valon liikkeitä.

Lamminsalo kurssittaa kuvaajia myös heinäkuussa Kuusamo-opistossa.

Terveyspulmiin neuvot ja ropit AVAINAPTEEKISTA!

KUUSAMON KESKUSAPTEEKKI KITKANTIE 7 93600 KUUSAMO 08 844 2200 PALVELEMME

ma - pe klo 8 - 20, la klo 9 - 17, parillisina viikkoina su klo 12 -17.

Rukalla palvelemme infon aukioloaikoina.

Kuva: Olli Lamminsalo.

www.kuusamonkeskusapteekki.fi

10

Karhun kohtaaminen on kesän kohokohta.

Karhuja katselemaan Loppukeväällä, kun aurinko sulattaa pohjoisesta lumen ja jään, eletään erämaissa jännittäviä aikoja. Mättäiden koloista ja maakuopista nousee metsien suurin ja ainoa talviunta nukkuva peto.

K

Metsälle? Kalalle?

Valtion kalastusmaksut sekä metsästys- ja kalastusluvat netissä: Eräluvat.fi puhelimitse: 020 69 2424

arhu-Kuusamon Pek- Karhukausi alkaa keväällä, kun vetäytyvät taas talviunille. ka Veteläisellä on kun kevätunisimmatkin karhut tänä kesänä menossa kömpivät pesästään viimeistään Monet naaraat tulevat talvipesästä pentueen kanssa. Karyhdestoista vuosi itä- toukokuun alussa. rajan karhujen parissa. Tutuista – Puolen vuoden paaston jäl- hujen kiima-aika on kesäkuun karhuista hän odottaa joka kevät keen karhut ovat tiukassa kun- alkupuolella, ja tammikuussa ne etenkin uroskarhu Mörkön ja nossa. Noustuaan talvipesästä synnyttävät pesään yhdestä jopa naaraskarhu Hittalaisen ilmesty- ne alkavat herätellä elimistöään neljään karvatonta, vajaan puolen kilon painoista mistä. pentua.

– Mörkö on val– Pennut kastiaskarhu.

Luulen, Karhu haluaa aina väistää ihmistä, vavat pesässä niin että se on Hittalaisen ja sillä on niin hyvät aistit, että paljon, että kun ne viimeistä edellisen tulevat loppukepentueen isä, koska se havaitsee ihmisen jo kaukaa väästä ulos, painoa yhdellä pennuista on on jo neljästä viikaulassa samanlaija vie pentunsa turvaan. teen kiloa. nen valkoinen kransNeljä pentua on si kuin Mörköllä. syömällä ensin vähemmän ja harvinaisuus, mutta viimeksi Karhu-Kuusamolla on Kun- sitten pikkuhiljaa enemmän. keväällä 2016 Veteläisen vieraat tilammen rannalla sijaitsevan Kaikkiruokaiselle karhulle pääsivät seuraamaan Hittalaisen kuvauskojun lisäksi useita met- maistuvat marjat, sienet, toukat tyttären kolmen pennun elämää. säkojuja. Lähes kaikki Karhu- ja tietenkin myös liha, lähinKuusamon kojuista nähdyt nä hirvet ja porot. Lihan syönti Pennut kulkevat emonsa karhut tulevat parin kilometrin vaihtelee eri yksilöiden välillä kanssa puolestatoista kahteen päästä Venäjältä, jossa ne myös – yksi pitää siitä enemmän kuin vuoteen, ja varsinkin alussa naatalvehtivat. toinen. Karhu tulee myös toi- raalla on niistä iso huoli.

– Vieraat urokset voivat tap– Venäjän puolella on rauhal- meen ilman lihaa, mutta isojen lisempaa kuin Suomessa. Kesä- urosten ravinnontarve on niin paa pennut saadakseen naaraan aikaan alueella voi kulkea useita suuri, että liha täyttää sen par- uudestaan kiimaan. Normaalisti karhunaaraalla on kiima kahden kymmeniä karhuja, mutta osa haiten. vain pysähtyy muutamaksi päi– Iso uros voi syödä jopa pari- tai kolmen vuoden välein. Jos väksi ja jatkaa sitten matkaansa. kymmentä kiloa vuorokaudessa. pentuja on enemmän, on kiiUroskarhujen reviiri on valtavan Loppusyksystä karhut ovatkin man tauko pidempi.

Pentujen kanssa kulkeva naaiso. sitten isoja ja hyvässä kunnossa,

11

Suunnitellaan elämäsi toimivin keittiö nyt!

VARAA MAKSUTON SUUNNITTELUAIKA

KEITTIOMAAILMA.FI Tervetuloa!

KEITTIÖMAAILMA KUUSAMO Kitkantie 1 Puh. 075 328 5813 MA-PE 9-17, LA 9-14

ras on ainoa karhu, joka voi olla ihmisellekin vaarallinen, mutta sekin on erittäin harvinaista: – Karhu haluaa aina väistää ihmistä, ja sillä on niin hyvät aistit, että se havaitsee ihmisen jo kaukaa ja vie pentunsa turvaan.

Karhut kuljeskelevat pääasiassa yksin, mutta ne sietävät myös toistensa seuraa esimerkiksi ruokintapaikoilla. Nuoremmat, muutaman vuoden ikäiset karhut, jotka eivät vielä ole sukukypsässä iässä, saattavat kuljeskella löyhässä porukassa.

Tappeluja karhut käyvät vain kiima-aikana, kun urokset kamppailevat naaraiden suosiosta. Isojen urosten naamoista ja turkeista saattaa usein nähdä, että helposti ei ole annettu periksi: – Kasvoissa ja päässä voi olla arpia ja peräpäästä pala nahkaa pois. Mutta isoimmatkin karhut ovat usein loppukesästä parhaita kavereita, kun kiima-aika on ohi. Muutenkin suurin osa karhujen kohtaamisista on uhittelua ja teatteria, jossa testataan, kenen kantti kestää, eikä tilanne edes johda tappeluun, vaan toinen väistää.

Ruoasta karhut eivät vaivaudu tappelemaan ainakaan Kuusamon itärajalla: – Ruokaa on alueella niin paljon, ettei sen takia kannata vaarantaa terveyttään.

Karhujen määrä Veteläisen kojujen ympärillä on kasvanut kymmenen vuoden aikana.

– Suurin syy on, että rajan toisella puolella Paanajärven

kansallispuistossa karhu on ollut rauhoitettu siitä asti, kun suomalaiset lähtivät sieltä sotien aikaan, eli pian kahdeksankymmentä vuotta.

Karhu-Kuusamon ruokintapaikka on Paanajärven karhujen läntisin poikkeamispaikka, josta ne palaavat Venäjälle talvehtimaan.

Veteläinen lupaa vierailleen karhun kohtaamisen 99 prosentin varmuudella.

– Sataa ei voi luvata, koska kyseessä on villieläin, mutta käytännössä karhu nähdään joka kerta. Jos sattuisi niin, ettei se ilmesty paikalle, asiakas saa tulla uudestaan ilman maksua.

Karhunkatselureissulle ei kannata suihkutella tuoksuja tai hyttyskarkotteita, sillä ne toimivat myös karhunkarkottimina.

Karhu-Kuusamo järjestää nelituntisia iltakatseluja ja pidempiä koko yön retkiä, joille lähdetään illansuussa ja palataan seuraavana aamupäivänä. Rektillä on käynyt karhujen ystäviä aina Etelä-Amerikkaa ja Australiaa myöten.

– Karhun näkeminen lähietäisyydeltä on aina elämys.

TULE KATSOMAAN

MINUA!

Vain

2h

Rukalta!

Ranuan eläinpuistossa näet jääkarhunpennun vanhempineen ja 50 muuta arktista eläinlajia kesäisen metsän keskellä.

RUOKINTANÄYTÖKSET PÄIVITTÄIN Karhut ja jääkarhut klo 12.30–12.45 Vuorisudet klo 14.00–14.15 Kotieläinpuiston eläimet klo 14.30–15.00 Saukot klo 16.40–17.00

www.karhujenkatselu.fi

AVOINNA JOKA PÄIVÄ 1.6.–31.8. klo 9-19 www.ranuazoo.com

Yhteislipuilla kesän parhaat kohteet edullisesti. Lisätiedot nettisivuilta!

Tervetuloa leppoisan luontoloman viettoon!

RanuaZoo Camping, Gulo Gulo ja Ranuanjärven leirintäalue

12

Meidät löydät Kuusamosta

13

Meidät löydät Kuusamosta

14

Kitkajoen varrelle suunniteltu kultakaivos on uhka joen puhtaalle vedelle.

Upea kansainvälinen tunnustus Kitkajoki-elokuvalle

O

hjaaja Tauno Kohosen ”Kitkajoki – rakas joki” teki vaikutuksen kansainväliseen yleisöön. ”Kitkajoki – rakas joki”-dokumenttielokuva sai toukokuun puolivälissä kultaa kansainvälisessä WorldMediaFestival-kilpailu Tourism-luontosarjassa. Lisäksi elokuvan ohjaaja Tauno Kohonen sai sen kuvaamisesta Magic Eye -erikoispalkinnon.

WorldMediaFestival on Saksan Hampurissa järjestettävä kansainvälisesti merkittävin uuden median kilpailu. Mukaan oli tänä vuonna lähetetty uuden median visuaalisia tuotantoja kaikkiaan 32 maasta. Valinnan teki kansainvälinen mediaraati, johon kuuluu tv-yhtiöiden, yliopistojen, matkailuorganisaatioiden ja yritysten edustajia.

Kitkajoki-elokuva kertoo ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta sekä Kuusamon ja Posion pohjoisen luonnon puhtaudesta, rauhasta, hiljaisuudesta ja väreistä vuodenaikojen vaihdellessa. Tauno Kohonen otti dokumentin kautta kantaa puhtaan veden merkitykseen.

– Uhkana alueen puhtaalle vedelle on erämaisen Kitkajoen varrelle suunniteltu kultakaivos, jota paikalliset asukkaat kutsuvat uraanikaivokseksi, kertoo Kohonen.

Kitkajoki kuuluu Kuusamossa sijaitsevaan Oulangan kansallispuistoon, joka on Venäjän rajan läheisyydessä. Kansainvälisesti arvokas järvitaimen nousee kutemaan syn-

Ohjaaja Tauno Kohosen työ palkittiin Hampurissa. tymäjokiinsa rajan takaisilta suurilta järviltä. Nyt taimenia nousee harvakseen ja sen pelastamiseksi tehdään töitä.

– Elokuvassa siteerataan edesmenneen kuusamolaisen kirjailijan Reino Rinteen aforismeja ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Elokuva etsii vastauksia kysymyksiin, miksi ihmisen ei enää huomaa luonnon rauhoittavaa merkitystä itsessään.

Voiko esteenä olla sen esineellistäminen lukuisiin eri käyttötarkoituksiin?

Olemmeko menettäneet viimeisenkin yhteyden siihen, että olemme osa luontoa?

Kohonen on saanut aikaisemmin-

WorldMediaFestival on Saksan järjestettävä kansainvälisesti merkittävin uuden median kilpailu.

kin tunnustusta työlleen. Audiovisuaaliset tuottajat valitsivat hänet vuonna 2001 vuoden kuvaajaksi kansainvälisten av-tuotantojen kuvaamisesta. Vuonna 2003 hänet palkittiin WorldMediaFestival -kilpailussa luontokuvistaan Grand Award - erikoispalkinnolla.

Tauno Kohonen käsikirjoitti, ohjasi ja kuvasi Kitkajoki-elokuvan.

Elokuvan leikkasi Antti Tuomikoski, musiikki on Rami Kaareston ja värimäärittely Juha Laineen.

Elokuva on Rapid Riverin ja Yleisradion yhteistuotantoa. Elokuvan tekemistä tukivat Suomen Elokuvasäätiö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Naturpolis Oy, BusinessOulun Arctic Image sekä Interreg Pohjoinen -ohjelma.

Elokuva kuuluu Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan. Sen kansainvälinen nimi on “Light in the Wilderness”. ”Kitkajoki – rakas joki”-elokuvaa täydentää ”Puhdas luonto, puhdas vesi”-kuvatietoteos ja näyttely. www.kitkajoki.fi

Puhdas ja hiljainen Suomi viehättää Kitkajoki-elokuvan lisäksi myös Suomen luonto on saanut kansainvälistä huomiota Suomi 100- juhlavuoden merkeissä. National Geographic Traveler valitsi Suomen tänä vuonna maailman 21 parhaan matkailumaan joukkoon. Perusteluina olivat puhdas luonto, pohjoinen valo ja hiljaisuus.

Lisäksi Suomi pääsi matkaoppaita julkaisevan Lonely Planet’s Best in Travel -oppaan sivuille vuoden 2017 kolmanneksi parhaana matkakohteena. Brittilehdet Guardian ja Daily Mail puolestaan ovat ylistäneet Oulangan kansallispuistoa.

15

SM-Lintumaraton kerää tietoja linnuista

K

uusamon SM-Lintumaraton pidetään tänä kesänä 16.–17.6.

Maraton on rento joukkuekilpailu, jossa pyritään vuorokauden aikana havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia. Maratonin avulla saadaan samalla tärkeää tietoa Kuusamon alueen kesäkuun alun muutto- ja pesimälinnustosta, ja päästään seuraamaan mahdollisia vuosittaisia muutoksia.

Vuosien varrella Kuusamon lintumaratoniin on osallistunut lähes kahdeksansataa joukkuetta. Kilpailijoita on yli 550, joista aktiivisimmat ovat osallistuneet kisaan jopa kolmekymmentä kertaa.

Lintulajeja on maratonin historian aikana havaittu kaikkiaan 226. Luvassa on pohjustettujen harvinaisuuksien lisäksi aina jotain yllättävää ja mielenkiintoista. Kevään aikana Kuusamossa on jo nähty pikkuruokki ja amerikantavi, ja edennyt muutto on varmasti tuonut alueelle lisää mielenkiintoisia lajeja.

Täyden vuorokauden maratonin lisäksi ohjelmassa on tarjolla myös viidentoista tunnin puolimaraton. Ja jos koko Kuusamo tuntuu liian laajalta alueelta, voi havainnoinnin keskittää pienemmälle alueelle eli viidentoista kilometrin säteelle keskustasta.

Kilpasarjan vuorokauden kisan aloitus tapahtuu kolmen tunnin liukumalla perjantaina 16.6. klo 8–11. Puolimaratonin aloitus tapahtuu koillismaalaisen varhaisaamun tunnelmissa perjantaina 16.6. klo 03–06.

Puolimaraton päättyy viimeistään perjantaina kello 21, joten sen jälkeen ehtii vielä nukkumaan aikaisen herätyksen vastapainoksi normaalit yöunet.

Kilpasarja jatkaa läpi yön, ja kisa päättyy viimeistään lauantaina kello 11.

Havainnoinnin apuvälineinä ovat sallittuja yleisesti käytettävissä olevat laitteet, kuten kii-

Viime vuoden Lintumaratonin harvinaisuus paksujalka miettii suhtautumistaan kuvaamiseen. Kuva: Jarmo Martiskainen karit, kaukoputket, kamerat ja äänentallennuslaitteet. Pillien ja äänentoistolaitteiden käyttö houkuttelutarkoituksessa sen sijaan on kiellettyä.

Vähintään kahden kolmesta joukkueen jäsenestä pitää päätyä yhdenmukaiseen lajinmääritykseen samanaikaisen näkötai kuulohavainnon perusteella.

Kyseeseen tulevat niin aikuiset, nuoret kuin poikaslinnutkin.

Myöskään kilpailijoilla ei ole ikärajoja. Joukkueen koko on 2–5 henkilöä.

Liikkumistapa on vapaa, eli joukkueet voivat liikkua autolla tai veneellä, pyöräillä tai kävellä, kunhan muistavat pysyä Kuusamon kamaralla. Kumpaankin sarjaan voi osallistua myös ekologisesti eli pelkästään lihasvoimin.

Kilpailukeskuksena toimii Oivangin Lomakartano. Aloituskokous pidetään torstaina 15.6 klo 15 lomakartanon Ukonkivi-ravintolassa. Kokouksessa on ilmoitettava, mihin sarjaan joukkue osallistuu. Jokaisesta joukkueesta vähintään yhden edustajan on osallistuttava kokoukseen, jossa kerrataan kisan säännöt, esitellään joukkueet ja kerrotaan mahdolliset rajoituk-

set. Samalla jaetaan kisakansiot ja kerrotaan tuoreimmat vinkin viimeaikaisista havainnoista.

Aloituskokouksessa on kahvitarjoilu.

Kisan purkutilaisuus alkaa lauantaina kello 18 Ukonkivi-ravintolassa, ja purkutilaisuuden jälkeen on mahdollisuus nauttia koillismaalaisia herkkuja seisovasta pöydästä hintaan 35 euroa/ruokailija.

Ilmoittautumiset Lintumaratoniin on tehtävä 11.6. mennessä ilmoittamalla kisajärjestäjille joukkueen nimi, osanottajat ja yhteystiedot osoitteeseen martiskainenjarmo@gmail.com. www.kuusamonlintukerho.fi

16

Käylän tukkilaiskisat ovat näyttävä tapahtuma, jossa vesi pärskyy ja tukit rullaavat.

Tukkilaismestarit Käylässä heinäkuussa

K

äylän jokavuotiset tukkilaiskisat käynnistyvät tänä vuonna 8.7. klo 11.

Kisapaikka on kuvankaunis Käylänkoski, ja kisakeskuksensa toimii Korpihovi.

Kisat käydään kutsukilpailuna, ja mukana ovat maan kovimmat tukkilaistaitajat. Kisalajeina ovat vala, rullaus, koskenlasku sekä vaativa tukkilaismaraton, joka sisältää soudun, veneenvedon, sestomisen, puomijuoksun, suman ja maastojuoksun.

Yksi kisojen näyttävimmistä lajeista eli koskenlasku käynnistyy

klo 14.

Yleisöä palvelee kisojen aikana Käylän uusi kesäkahvila Leenan Koskitupa.

Kisalauantai huipentuu illalla klo 21–02 Korpihovin tukkilaistansseissa, joissa kannat laittavat yleisöltä kattoon Virpi Piippo & Vetonaula sekä Falcons.

Vuodesta 1992 järjestettyjen tukkilaiskisojen tapahtumista löytyy lisätietoja myös Facebookista.

Tukkilaisviikonloppuun otetaan vauhdikas aavistuslähtö jo edellisenä päivänä 7.7. klo 18 al-

kaen Käylän juoksun merkeissä.

Kymmenen kilometrin kisaan ilmoittaudutaan Korpihovilla ennen kisaa.

Käylä on kuvankaunis kylämatkailukohde myös tukkilaisviikonlopun ulkopuolella.

Kylä sijaitsee Kitkajoen varrella Käylänkosken ympärillä Oulangan kansallispuiston tuntumassa. Vireällä kylällä on edelleen paitsi oma koulu, kauppa ja parturikampaamo, myös oma Käylän Osuuspankki.

Majoituspalveluja kylässä tarjoavat muun muassa Käylän lomamajat ja Kitkajoen lomatuvat.

Käylä on kuuluisa paitsi omasta koskestaan, myös siitä että Kuusamon muut kuulut kosket kuohuvat parinkymmenen kilometrin säteellä kylästä.

Suosittu seitsemän kosken perhereitti alkaa Käylänkoskelta.

Käylän tapahtumien taustalla on satavuotias Käylän seudun maamiesseura, jota pyöritetään talkoovoimin. Yhdistys rakensi ensimmäisen tanssipaikan navettaan, mutta nykyinen seurantalo Käylän Korpihovi rakennettiin vuonna 1990. Viidensadan henkilön hauskanpidolle mitoitetussa talossa järjestetään 27.5. alkaen kesän mittaan kymmenet tanssit, joita tahdittaa elävä orkesteri. Yksi kesän päätähdistä on 19.8. järjestettävillä Possujuhlilla kansaa tanssittava Meiju Suvas. www.käylä.fi

Sallan heinäkuu on täynnä tapahtumia Juhlaa, markkinahumua ja rokkia – muun muassa niitä on tarjolla Sallassa heinäkuussa.

Yksi kesän kohokohdista on Salla-päivä, jolloin juhlitaan Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä sekä 160-vuotiasta Sallan kuntaa.

Salla-päivää vietetään Sallan nimipäivänä 19.7. kunnanviraston ympäristössä. Viraston parkkipaikalle nousee esiintymislava ja lähialueet täyttyvät myyntikojuista. Myös kirjastossa ja museolla järjestetään omia tapahtumia.

Päivän aikana kuullaan musiikkiesityksiä sekä juhlapuheita ja laitetaan jalalla koreasti toritanssien tahtiin. Ohjelmassa on myös viihdyttäviä esityksiä koko perheelle.

Ennen Salla-päivää eli 14. heinäkuuta on Sallassa perinteinen Äinpäin-päivä. Päivä on

Sallan yrittäjien yhteistyössä järjestämä iloinen ja markkinamainen tapahtuma. Äinpäin-päivä kääntää asioita päälaelleen: kaupat ovat auki pitkälle iltaan ja monet yrittäjät siirtävät myyntiään sisältä ulos sekä järjestävät yrityksensä ympäristössä hauskoja tempauksia ja tapahtumia.

Rokkia Sallaan tuo Sallainen Rock -musiikkifestari, joka järjestetään nyt ensimmäistä kertaa ja pidetään 21.–22. heinäkuuta. Tapahtuma kokoaa Kairalan Kievariin kattavan joukon muusikoita ja menoa riittää iltapäivästä pitkälle seuraavan päivän puolelle.

Toki Sallassa järjestetään kesän aikana paljon muutakin.

Tutustu näihin ja muihin tapahtumiin Sallan matkailun nettisivuilla loma.salla.fi.

18 ja teemat ovat näytelmässä paikallaan, mutta kirja on tuotu tähän päivään.

– Näytelmä on revittelevämpi ja iloittelevampi. Siinä kuljetaan herkkyyden ja huumorin hiuksenhienolla rajalla. Näytelmä on kaunis, mutta hauska.

Edessä köllöttelevän ohjaaja Antti Hovilaisen taakse ovat ryhmittäytyneet Kuusamon Näyttämön Tarja Haataja, Mia Eksymä, Esa Tikkanen, Minna Tahkola, Eeva-Kaarina Lämsä, Otto Tuloisela ja Karoliina Poussu, joista Otto on äänivastaava, Mia tuottaja ja muut näyttelijöitä.

Jäniksen vuosi on herkkyyden ja huumorin rajalla Kajaanin kaupunginteatterin näyttelijä Antti Hovilainen ohjaa Kuusamon Näyttämön kesäteatterikappaleen.

K

uusamon Näyttämön tämän kesän kesäteatterinäytelmä on Arto Paasilinnan romaaniin perustuva ”Jäniksen vuosi”.

Näytelmän ohjaa Kajaanin kaupunginteatterin näyttelijä Antti

Hovilainen, joka on Kuusamossa tuttu parin vuoden takaisesta Ilmaista rahaa -näytelmästä. ”Jäniksen vuodesta” on Hovilaisen mukaan luvassa koskettava, hauska ja karnevalistinen versio:

– Kyseessä on tuore sovitus, eli muutaman vuoden takaa Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän Ryhmäteatteri-sovitus, joka on tehty ohjaaja Kristian Smedsin sovituksen pohjalta.

Paasilinnan romaanin tarina

Antti Hovilainen on työskennellyt Kajaanin kaupunginteatterissa kuusi vuotta. Sitä ennen hän näytteli muutaman vuoden Rovaniemen kaupunginteatterissa. Hovilainen on pohjoisessa junantuoma, sillä hän on syntynyt Helsingissä, viettänyt lapsuutensa Espoossa ja asunut Rovaniemelle muuttoon asti jälleen Helsingissä.

– Pidin Pohjois-Suomesta heti alusta asti. Kahdenkymmenenkahdeksan pääkaupunkiseudulla vietetyn vuoden jälkeen oli virkistävää nähdä maa toisesta suunnasta.

Hovilaisen mukaan kritiikki maan pääkaupunkikeskeisyydestä ei ole tuulesta temmattu.

– Eihän sitä etelässä asuessa hahmota, mutta jo säätiedotuksia katsoessa näkee, miten Helsingin, Turun ja Tampereen seudut käsitellään hyvinkin tarkkaan, ja kolmasosa Suomesta onkin sitten vain ”PohjoisSuomea”!

Pikkukaupunkielämä on viehättänyt Hovilaista, joka tunnustaa Espoon vuosiensakin kuluneet syrjäisessä, lähes kylämäisessä lähiössä. Yksi tärkeä ero etelän ja pohjoisen välillä on: – Aina kesän kynnyksellä yllättää ja ihastuttaa, miten mieletön valo täällä on!

Hovilainen on kulkenut Kajaanin ja Kuusamon väliä Jäniksen vuoden harjoituksissa ahkerasti, mutta Kuusamon Näyttämön loistava ensemble palkitsee vaivat.

– Tykästyin porukkaan jo kolme vuotta sitten ”Ilmaisen rahan” aikana. Vaikka kysees-

sä ovat harrastajanäyttelijät, he ovat ammattimaisia ja omistautuvia. Intohimosta ja heittäytymisestä pitää nostaa heille hattua.

Jäniksen vuoden pääosissa ovat Vatasena Harri Laurila ja jäniksenä Eeva-Kaarina Lämsä. Lisäksi neljä näyttelijää tekee yhteensä 25 roolia.

– Nopeat roolinvaihdot ovat näyttelijöille tykitystä ja iloittelua.

Ohjaamisessa Hovilaista viehättävät hetket, jolloin näyttämö syttyy henkiin ­– kun tulee yhteinen oivallus. Myös illuusion herääminen henkiin kuuluu teatterin parhaisiin hetkiin.

– Näytelmää lukiessani näen kohtaukset usein visuaalisesti, ja ne hetket, kun sama illuusio syntyy näytelmän harjoituksissa – kun puvustusta ja lavastusta ei ole vielä edes tehty – ovat hienoja; kun mielikuvitus alkaa täyttää lavaa.

Ohjaajana Hovilainen haluaa houkutella näyttelijän parhaimpaansa.

– En halua päättä kaikesta, vaan fasilitoida ryhmää niin että ihmisistä nousevat esiin parhaat puolet. Haluan mahdollistaa luovuuden syntymisen. ”Jäniksen vuoden” ensi-ilta käynnistyy 30.6. klo 18. Näytelmää pyörii Sokos Hotel Kuusamon vieressä sijaitsevassa 420-paikkaisessa kesäteatterissa.

Näytelmä kuuluu Suomen satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan. www.kuusamonnayttamo.fi

Iloinen kesäkahvila Käylässä

P

aluumuuttaja Leena Haataja avasi Käylänkosken pärskeisiin kesäkahvilan, joka tarjoaa syömisten ja juomisten lisäksi mukavaa ohjelmaa.

Käylässä toimii tänä kesänä uusi viihtyisä kesäkahvila. Komean Käylänkosken saaressa sijaitsevassa yli 80-vuotiaassa punaisessa hirsituvassa avattu Leenan Koskitupa tarjoaa kesäaikaan suolaisten ja makeiden välipalojen lisäksi lounaskeittoa ja monenlaista ohjelmaa: – Aamu aloitetaan kahvilan vieressä nurmikentällä hathajoogalla, joka on kaikille avoin, kertoo kahvilanpitäjä Leena Haataja.

– Kesän mittaan kahvilassa tulee olemaan bändejä. Kylällä on toivottu kirpputoria, ja suunnitteilla on myös perhonsidonta- ja perhokalastuskurssit sekä taidekurssi. Kahvilasta voi ostaa kalastuslupia, ja meille tulee myös A-oikeudet. Ja jos jollakulla on lisää ideoita, otan mielelläni vastaan!

Leena Haataja paluumuutti Kuusamoon vuosi sitten. Hän lähti aikanaan kuusivuotiaana perheensä kanssa Ruotsiin, josta palasi vuonna 1988 luokanopettajana Suomeen. Muutamaa vuotta myöhemmin hän tapasi turkkilaisen miehen, jonka kanssa piti Istanbul-nimistä ravintolaa Oulussa, kunnes erosi pari vuotta sitten.

– Tulin Ruotsista Suomeen hakemaan juuriani, mutta naimisiin mentyäni päädyinkin turkkilaisen kulttuurin piiriin.

Eron jälkeen tuli ikävä perinteiseen olemassaoloon keskellä suomalaista metsää, ja muutin vanhaan kotipaikkaani, josta lähdin kuusivuotiaana Ruotsiin!

Leena on tyytyväinen kotiinpaluuseensa, eikä vähiten ihmisten takia: – Ihmiset ovat Kuusamossa kauhean auttavaisia. Aina jos tarvitsee jossain asiassa apua, sitä löytyy.

Viime talven Leena työskenteli ravintolapäällikkönä Rukalla. Kesäkahvilan perustamiseen

häntä kannusti Käylän Salen myymäläpäällikkö Simo Kuusela.

– Simo sanoi, että avaa kesäkahvila, koska Käylässä käy paljon kalastajia ja ulkoilijoita.

Mietin ensin kahvivaunua, mutta Simo sanoi, että ”kalanviljelylaitoksen vanha hirsimökkihän on ihan sinun näköisesi paikka”.

Sain sitten vuokrattua sen.

Kahvila on auki syksyyn asti, ja ensi talveksi Leena todennäköisesti palaa töihin Rukalle. Ellei jotain muuta ilmene: – Olen autellut Pitkäsen Jarmoa Tundrassa, ja Jarmo kannusti kehittämään jotain omaa.

Pitää katsoa, mihin sitä innostuu.

Leenan Koskitupa sijaitsee toimintansa lopettaneen kalanviljelylaitoksen tuntumassa.

– Usein sanotaan, että ”sekin loppui ja sekin loppui”, mutta loppu voi olla myös uuden alku!

Leenan lapsuudenaikainen ja nykyinen kotipaikka sijaitsee neljän kilometrin päässä Käyläs-

Käylän kesäkahvilan emännällä Leena Haatajalla on pitkä kokemus ravintola-alalta. tä, ja paluu suomalaiseen kulttuuriin onnistui täydellisesti: – Pääsen kesällä töihin vaikka veneellä!

Leenan Koskitupa avautuu

5.6. Tarkemmat aukioloajat ja muut Koskituvan tuoreet uutiset löytyvät kesän mittaan Leenan Koskituvan nimellä Facebookista.

19

Peltsi ei luovu pyörästä – eikä kypärästä

Taivalkosken pyöräilyreittejä kunnostetaan ja laajennetaan.

Kuva: Petri Voutilainen.

Taivalkoski panostaa pyöräilyyn

Mikko ”Peltsi” Peltola on niitä harvoja ihmisiä, jotka ovat pyöräilleet Karhunkierroksen. Vannoutunut pyöräilijä on tyytyväinen lajin kasvuun.

Peltsi pyöräilee sekä työmatkoilla, töissä että vapaa-ajalla. Kuva: Jesse Väänänen.

Y

lellä pyörineistä luonto-ohjelmistaan, Ta ng o ma rk k i n o i st a, Euroviisuista ja monista muista tapahtumista tuttu Mikko ”Peltsi” Peltola on paitsi sujuvasanainen juontaja ja innokas luonnon ystävä, myös vannoutunut pyöräilijä. Puhelinhaastatteluunkin hänet tavoitettiin pyörän satulasta: – Ajelen parhaillaan kotiin Narinkkatorilta, jossa pyöräilin kuusi tuntia kuntopyörällä hyväntekeväisyystapahtumassa. Tänään vietetään maailman IBD-päivää, joka levittää tietoa tulehduksellisista suolistosairauksista. Mukana polkemassa oli KHL-joukkue Amur Habarovskissa pelaava Teemu Ramstedt, joka ei ole antanut sairauden estää jääkiekkoilua. Tai pyöräilyä.

Pyöräily sopii lähes kaikille!

Pyöräily on kuulunut Peltsin elämään lapsesta asti.

– Apupyörät poistettiin pyörästäni neljävuotiaana ja kun olin kuuden ikäinen, minulle

tehtiin mökille metsään oma polku pyöräilyä varten. Ensimmäisen varsinaisen maastopyöräni sain kolmetoistavuotiaana.

Peltsi ajaa päivittäin töihin kymmenen kilometriä suuntaansa ympäri vuoden, ja lisäksi muut pyöräilyt päälle.

– Helsingissä asuvana pyöräilen paljon Keskuspuistosta, josta löytyy keskeltä kaupunkia monenlaista maastoa, haastavia ja hyviä polkuja, kalliota ja juurakkoa, mutta olen tehnyt myös Lapin vaelluksia pyörällä.

Erämaassa paras pyörä on viime vuosina huimaan suosioon noussut paksurenkainen läskipyörä eli fättäri.

Peltsiä on epäilty Suomen ensimmäiseksi läskipyöräilijäksi, mutta hän vakuuttaa olleensa mukana vain ensimmäisessä aallossa, ei ensimmäinen. Vuonna 2013 läskipyörä kuitenkin sai vauhtia, kun hän toi sen Peltsin Lappi -ohjelmaansa.

Miten läskipyörä sitten eroaa tavallisesta maastopyörästä?

Ruka Info 19.6. asti Ski-Inn RukaVillagessa Kauppakeskus Kumpareessa tehtävän remontin takia Ruka Info palvelee 19.6. asti poikkeuksellisesti Ski-Inn RukaVillage vastaanotossa. 20.6. alkaen Info palvelee tuttuun tapaan Kauppakeskus Kumpareessa.

Info on auki päivittäin klo 8–18.

Infosta saat Rukan, Kuusamon ja lähikuntien esitteet ja kartat sekä viehekalastusluvat.

Infosta löytyy myös tietoa ajan-

kohtaisista tapahtumista, käyntikohteista, nähtävyyksistä, ruokapaikoista ja reiteistä. Infosta voit varata majoitusta sekä kysyä apua ohjelmapalvelujen varauksiin. Info toimii vastaanottona Kumparehuoneistoille.

Kumpareen aulassa on asiakkaiden käytössä maksuton internet-pääte sekä langaton verkko omien koneiden käyttäjille.

Rukan keskusaukiolla sijaitsee

– Leveät ja paksut renkaat ovat läskipyörän näkyvin osa.

Rungossa on tavalliseen maastopyörään verrattuna joitakin eroavaisuuksia, jotka mahdollistavat paksut kumit. Muuten kyseessä on ihan normaali polkupyörä normaaleine toimintoineen.

Ajamisen kannalta tärkeintä on, että paksut renkaat tuovat menoon mukavaa pehmeyttä.

– Maastopyörä vaatii maastolta vähän enemmän ja sillä ajaessa tulee hakeuduttua poluille, mutta fättärillä on kivaa kaikkialla – vaikka talvella lumessa.

Peltsi on levittänyt pyöräilyn ilosanomaa myös Syötteellä, jonka reittejä hän on esitellyt videolla. Kuusamo on pyöräilykuntana vielä perässäkitkuttelija moniin muihin alueisiin verrattuna, mutta on Peltsi tutustunut Kuusamossa maan kuuluisimpaan vaellusreittiin pyörän satulassa. Tai pyörän vieressä: – Kiersin Erätulilla-ohjelmaa

lasten leikkipaikka ja uusi tilava maanalainen parkkihalli.

Ruka Infossa on myös Kuusamon Keskusapteekin palvelupiste, josta voi ostaa yleisempiä itsehoitolääkkeitä ja sidetarvikkeita. Myös reseptilääkkeitä voi tilata apteekin palvelupisteen kautta. eReseptillä, puhelimitse tai paperireseptillä määrätty lääke toimitetaan Infon apteekkiin Kuusamon Keskusapteekista palveluhinnaston mukaisella taksalla.

Remontin ajan Ruka Infossa ei ole myynnissä kalastuslupia tai apteekkituotteita.

Taivalkoskella hemmotellaan tänä vuonna maastopyöräilijöitä.

– Käymme parhaillaan läpi olemassa olevia pyöräilyreittejä ja teemme uusia, kertoo Vesa-Matti Kleemola.

– Reittejä on jo nyt paljon, mutta osasta ovat merkinnät häipyneet ja metsätyöt ovat muuttaneet maisemia.

Reitit tulevat olemaan myös muiden kuin pyöräilijöiden käytössä, eli niitä voi käyttää myös patikkaretkillä.

– Yksi suuri tavoite meillä on Kylmäluoman ja Iso-Syötteen välinen reitti, josta tulisi noin kahdeksankymmenen kilometrin mittainen. Osa reitistä kulkisi Pudasjärven puolella, joten tarvitaan kuntien välistä yhteistyötä. Taivalkoskelta Kylmäluomaan on jo olemassa hyvä reitti.

Reittien kunnostusten li-

varten Karhunkierroksen, mutta se ei sovi pyöräilyyn, vaan on selkeästi patikoijille tehty. Pyörää joutuu taluttamaan niin paljon, ettei Karhunkierrosta kannata ajatellakaan fillarireittinä.

Peltsi on tehnyt paljon yhteistyötä Metsähallituksen kanssa sekä tv-kuvausten tiimoilta että kansallispuistokummina, joka osallistuu kansallispuistojen tapahtumiin ja kannustaa ihmisiä toimimaan luonnon puolesta. Puistorintamalle kuuluu pyöräilijöiden kannalta hyvää: – Kansallispuistoissa tullaan jatkossa sallimaan entistä laajempi pyöräily. UK-puistossa pyöräilijöille sallittua aluetta laajennettiin jo maaliskuun

säksi Taivaskoskella haaveillaan Taivalvaaran alueelle freeride-tyyppistä aluetta, jossa lapset ja nuoret voisivat harjoitella esimerkiksi hyppyjä.

Tämän kesän kunnostustöiden on määrä valmistua syksyn ruska-ajaksi, ja syksyksi valmistuu myös reittikartta. Kunnostuksen edetessä Taivalkosken nettisivuille tulee GPX-tiedostoina reittikarttoja, jotka voi ladata puhelimeen.

– Taivalkosken reiteiltä löytyy mielenkiintoisia ja hienoja maastoja. Kuivaa kangasta ja soraharjuja on paljon, eikä soita tarvitse ylitellä.

Kannattaa tulla pyöräilemään Taivalkoskelle! www.taivalkoski.fi

alusta alkaen. Vahvasti kasvavan lajin salliminen on piristysruiske kestävälle luontomatkailulle!

Viimeisen vuoden aikana on pyöräilijöitä puhuttanut muutos, jonka mukaan suositus kypäränkäytöstä oltaisiin poistamassa tieliikennelaista. Peltsi ei muutosta kannata.

– Suosituksen vastustajien argumentit eivät perustu tutkimukseen Itse olen ottanut linjan, että käytän kypärää aina, ja perhe käyttää myös. Olen edistänyt kypäränkäyttöä myös radiossa Liikenneturvan kampanjassa.

Mutta pää on tietenkin loppujen lopuksi jokaisen oma asia.

Oulanka - sammalparatiisi Oulanka on tunnettu jo 1800-luvulta lähtien harvinaisista kasvilajeistaan, joista useimmille tutuimpia ovat kauniskukkaiset kämmekät. Hieman oudompia lienevät sammalet, kehityshistoriallisesti kukkakasveja vanhemmat ja alkeellisemmat versokasvit, joille alue on paratiisi.

Jos olisit sammal, haluaisit asua Oulangalla, josta löytyy mieluisa kasvupaikka jokaisel-

le! Kalliohyllyt, lettojen rimmet, lahopuiden päällykset, huurresammallähteet, kivien pinnat ja metsänpohja notkuvat satojen sammallajien pienoismaailmana. Pienimpiä lajeja ei edes huomaa, jos ei satu olemaan niiden lisääntymisaika. Tällöin saattaa havaita verson kokoon nähden jättimäisiä, peräti muutaman millin mittaisia itiöpesäkkeitä varjoisilla kalkkikallioseinämillä.

20

Rastipäiville on luvassa hienot maastot ja toivottavasti myös kesäiset kelit.

Rastipäivät Posiolla ja Kuusamossa heinäkuussa Perinteiset Koillismaan Rastipäivät järjestetään 19.–23.7. Kisat laajentuvat tänä vuonna useammalle päivälle, ja muutoksen myötä mukaan odotetaan jopa

viittäsataa osallistujaa eri puolilta Suomea.

Kisat jakaantuvat Posiolle ja Kuusamoon. Kaksi ensimmäistä kisapäivää eli 19.–20.7. suunnis-

tetaan Posion maisemissa. Keskiviikkona käydään keskimatka ja torstaina pitkämatka. Kilpailukeskuksena toimii Kirintövaarassa sijaitseva Kirikeskus.

Posion osuuden jälkeen pidetään välipäivä, jonka jälkeen 22.–23.7. kisat jatkuvat Kuusamossa lauantaina keski- ja sunnuntaina pitkänmatkan merkeissä. Kuusamon kisakeskus sijaitsee Vasaraperässä.

Molemmissa paikoissa on käytössä uudet kartat, ja suurelle osalle suunnistajia uudet ja loistavat suunnistusmaastot, jotka ovat hyväkulkuista ja osittain pienipiirteistä vaaramaisemaa.

Molempien kisakeskusten lähellä on paikoitustilaa, ja kisan kruunaavat kirkasvetiset järvet, joihin on mukava jättää suunnistuksen hiet.

Palkinnot jaetaan neljän päivän yhteenlasketun ajan mukaan. Osakisoista palkitaan myös sarjojen voittajat.

Suunnistuskesä jatkuu Koillismaan Rastipäivien jälkeen Kainuun Rastiviikolla.

Riipiset ostivat oman tislaamon Riipisen tarjonta laajenee uusille urille. Omien tehtaiden riista-, kala- ja marjatuotteiden lisäksi tänä kesänä valikoimiin tulevat oman tislaamon alkoholituotteet. Riipinen on ostanut Suomen Pontikkakeskuksen tislaamon.

Tehtaan ostomahdollisuus tuli Riipisille yllättäen, kun tis-

laamoa pyörittänyt yritys meni konkurssiin.

– Emme miettineet pitkään, koska idea puhtaiden luonnontuotteiden käyttämisestä alkoholituotannossa oli vanhemmiltamme 90-luvulla, mutta aika ei ollut silloin vielä kypsä, kertoo Markus Riipinen.

Aivan tavallinen alkoholi ei Riipisellä tyydytä, sillä pohjoiset maut ovat yrityksen toiminnan ydin.

– Tavoitteenamme on kehittää alkoholituotteita, joissa käytämme laadukkaita ja pääosin kuusamolaisia raaka-aineita.

Tehtaan tuotanto jatkuu toistaiseksi Kiteellä, mutta juomia tullaan tarjoamaan muun muassa Rukalla Riipisen riistaravintolassa, sekä muissakin paikallisissa ravintoloissa. Toiveissa on saada pohjoinen jalo juoma myös Alkon hyllyille. www.riiipisen.fi

Riipisen konttiravintola palvelee tänä kesänä nälkäisiä asiakkaita Riipisen päämyymälän pihapiirissä.

Konttiravintolasta pikaista, mutta maukasta ruokaa Riipisen päämyymälän pihalla viitostien varrella avataan tänä kesänä uusi, nopea ruokapaikka. Kyseessä on Riipisen riistaravintolan sivutoimipiste eli konttiravintola.

– Kontti oli viime kesänä Helsingissä Hernesaaren rannassa, mutta tänä kesänä päätimme tuoda sen pohjoiseen, kertoo Markus Riipinen.

– Kontissa on sivusta aukeava rullaverholuukku ja sisällä normaali ravintolalaitteisto. Kontista voi ostaa nopeaa ruokaa joko

ostos- tai ohikulkumatkalla.

Konttiravintolan ruokalistaa ei ole vielä kesän alussa lyöty lopullisesti lukkoon, mutta asiakkaita tullaan todennäköisesti hemmottelemaan ainakin poroburgereilla ja friteeratuilla muikuilla. Lapsille on tarjolla nopeaa evästä eli lihapullia,nakkeja ja muita nuoremman väen ikisuosikkeja.

Pikaisen, mutta maukkaan aterian yhteydessä kannattaa vierailla myös konttiravintolan naapurissa Riipisen myymälässä.

Olutfestarit tänä kesänä liikuntahallilla 15.7. on Kuusamossa luvassa taas rentoa hauskanpitoa, kun Olutfestarit kerää kansan kokoon. Paikka on tänä vuonna liikuntahalli, jonka pihalle nousee juhlan ajaksi kuudensadan neliön olut- ja karaoketellta.

Ohjelmassa on hyvien juomien lisäksi oivallista musiikkia.

Paikallinen Flame Arc saa vahvistusta tanssiorkesteri Charliesilta, Lord Estiltä sekä Uniklubilta.

Mukana menossa on kaksi

ruoantuottajaa, joten nälkä ei pääse yllättämään kesken illan. Hauskanpito alkaa illalla klo 20 ja jatkuu aamuneljään asti.

Olutfestarit on aikaisemmin järjestetty heinäkuun ensimmäisenä lauantaina, mutta tänä vuonna ajankohta siirrettiin hieman kauemmaksi juhannuksesta. Viime vuonna yleisöä oli paikalla 1400, ja tänä vuonna odotetaan ainakin saman verran.

Retkeily koiran kanssa Perheen karvaiset kaverit, koirat ovat lämpimästi tervetulleita Oulangan reiteille. Päiväretkelle koira ei tarvitse paljon varusteita: retkimuona, kevyt juoma- ja ruokakuppi sekä hyvä talutin riittävät. Huolimatta siitä kuinka hyvin koulutettu tai uskollinen matkakumppanisi on,

tulee koirat pitää luonnonsuojelualueella aina kytkettynä.

Pitämällä koirasi asianmukaisesti kytkettynä takaat eläinja kasvilajistolle pesimärauhan sekä kasvutilan. Taluttimessa kulkeva koira on toivottava näky myös allergikoille ja koiria pelkääville.

21

Oivangin kokous- ja monitoimitila Joutsen on ahkerassa käytössä ympäri vuoden.

Oivanki on oiva paikka Oivangissa järjestetään toimintaa nuorille, mutta keskukseen ovat tervetulleita myös matkailijat.

N

uoriso- ja luontomatkailukeskus Oivanki on mukava tukikohta lomalle pohjoisessa.

Viidentoista kilometrin päässä Kuusamon keskustasta Elijärven rannalla sijaitseva keskus on jo yli kolmekymmentä vuotta tukenut lasten ja nuorten hyvää elämää. Nuorisotoiminnan ohella Oivanki on mukava lomakohde myös luontomatkailijoille.

Oivangissa rauhallisessa ja metsäisessä ympäristössä on tekemistä moneksi päiväksi. Keskuksessa voi esimerkiksi tutustua ohjatusti jousiammuntaan, melontaan, alaköysirataan ja chilibike-ajamiseen. Oivangista voi suunnata opastetulle vaellukselle Jyrävälle. Tarjolla on myös omatoimista frisbeegolfia, tennistä, ja pihapelejä. Oivanki tarjoaa myös yhteistyökumppaneidensa kautta paintballia,

koskenlaskua ja paljon muita mukavia aktiviteetteja. Osa aktiviteeteista järjestetään ryhmille, mutta osaan voivat osallistua myös yksittäiset matkailijat.

Oivangissa majoitutaan viihtyisissä 2–5 hengen huoneissa, täysihoidolla tai ilman. Huonevarauksen voi tehdä verkossa Oivangin sivuilla tai ottamalla yhteyttä myyntipalveluun. Huoneen sijaan on varattavissa myös retkeilymajoitus, eli rauhallinen vuodepaikka aktiivisten päivien välille.

Ravintola Oivangissa nautitaan maukas ja edullinen aamupala, lounas, päivällinen ja illallinen, ja sieltä voi ostaa mukaan retkieväät tai makkarat ja lättytarvikkeet.

Oivanki on loistava paikka myös monenlaisten perhe- ja sukujuhlien järjestämiseen. Toimintaa värittävät myös työ- ja

harrasteyhteisöjen virkistyspäivät, kokoukset ja illanvietot.

Oivangin toimintaan voi tutustua Kuusamossa 5.8. järjestettävässä Wild Food Street Market -tapahtumassa. Oivangin väki järjestää Kelan rannassa erityisesti kalastukseen ja vesiaktiviteetteihin keskittyvän päivän. Rannassa on kanootteja ja suppilautoja, ja lisäksi tutustutaan kalastamiseen. Ja kun kalaa saadaan, se myös fileoidaan ja paistetaan. Luvassa on myös yllätysvieraita. www.oivanki.fi

Nuorisokeskeisyys on Oivangin arvo Oivanki on yksi Suomen kymmenestä nuorisokeskuksesta. Keskusten toimintaa rahoittaa opetus-ja kulttuuriministeriö, ja niiden tavoite on tukea lasten ja nuorten kasvua.

– Leirikoululaiset ovat Oivangissa tärkeä ryhmä. Meille tulee koululaisia eri puolilta Suomea, ja mikä mukavinta, eri vuodenaikoina, kertoo nuorisotyön päällikkö Panu Päivärinta.

Koulujen lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat erilaiset nuorten kanssa toimivat organisaatiot ja järjestöt sekä seurakunnat; Oivangissa järjestetään myös rippikouluja.

– Kansainvälinen toimintamme on varsin vilkasta. Teemme eurooppalaisen yhteistyön lisäksi lähialueyhteistyötä Venäjän Karjalan kanssa. Uusin kansainvälinen yhteistyömme suuntautuu Kiinaan, josta meillä kävi vieraita viime talvena.

Rukan koulu isännöi kiinalais-

Oivangista voi suunnata myös kalastamaan. ten oppilaiden ja opettajien vierailua hienosti. Kuusamon kesä ja puhdas luonto kiinnostivat kiinalaisia nuoria, ja kesäisiä luontoleirejä on jo varattu.

Oivangissa käy vuosittain 2500 lasta ja nuorta, joista kansainvälisiä on yli viidesosa.

Lähes 90 prosenttia Oivangin toiminnasta suuntautuu nimenomaan nuorisotoimintaan, mut-

ta luontomatkailu kasvaa koko ajan.

Oivangin kuten Suomen muidenkin nuorisokeskusten toimintaa johdetaan yhteisten arvojen mukaan, joita ovat muun muassa elämän ja ympäristön kunnioittaminen, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus.

– Nuorisokeskeisyys on toiminnassamme tärkeä arvo!

22

Sallassa juostaan ja suunnistetaan keskiyöllä Sallassa järjestetään keskiyön polkujuoksu- ja suunnistustapahtuma 1.-2. heinäkuuta.

Hyväntuulinen tapahtuma on tarkoitettu kaikentasoisille juoksijoille ja lapsillekin on omaa ohjelmaa. Keskiyön auringon alla juostaan yöllisessä luonnossa jo neljättä kertaa.

Keskiyön tapahtumassa näkee Sallan upean luonnon aivan erilaisena kuin päiväsaikaan.

Maisemat ja erinomaisesti järjestetty tapahtuma takaavat, että osallistuminen jää mieleen. Tapahtuman järjestelyistä vastaa paikallinen, arvostettu urheilu-

seura Sallan Karhut.

Matkaan lähdetään 1. päivä heinäkuuta kello 21. Palkintojenjako on seuraavan päivän puolella.

Polkujuoksun reitit ovat noin 10, 20 ja 40 kilometriä. Yösuunnistuksessa ratoja on kaksi: noin 10 ja 20 kilometriä.

Myös lapset ovat huomioitu tapahtumassa ja heillä on mahdollisuus osallistua maksuttomaan juoksutapahtumaan ennen varsinaisten juoksu- ja suunnistusosuuksien alkua.

Lisätietoja tapahtumasta löytyy Sallan matkailun nettisivuilta osoitteesta loma.salla.fi.

Suomi Meloo kerää vuosittain satoja melojia.

Suomi meloo tänä kesänä Kuusamossa

32

-vuotias kanoottiviesti Suomi Meloo tehdään tänä vuonna 11.–17.6.

Kuusamosta Iihin. Luvassa on upeita erämaamaisemia, komeita järviä ja virtaavaa vettä.

Kanoottiviesti on tehty vuodesta 1985 asti joka kesä. Tapahtuman järjestää Suomi Meloo ry, jonka jäseniä ovat Suomen melonta- ja soutuliitto ja Suomen Latu.

Melontaviikko koostuu osuuksista, joiden pituus vaihtelee muutamasta kilometristä neljäänkymmeneen kilometriin.

Yötä päivää etenevää viestiä viedään johtokanootin johdolla yhdessä meloen.

Pääosa viestiin osallistuvis-

ta melojista on järjestäytynyt joukkueiksi, mutta viestiin on mahdollista osallistua myös yksittäisenä melojana tai vain haluamalleen osalle viikkoa.

Suomi Meloo sopii kaikenikäisille ja -kokoisille vesiliikunnan ystäville, mutta jokaisessa joukkueessa on hyvä olla mukana myös hieman kokeneempia melojia, jotka voivat suorittaa vaativammat osuudet.

Melojien turvallisuutta vesillä varmistaa kumiveneellä ja tarvittaessa kanooteilla liikkuva turvaryhmä.

Viestin yleisin kanoottimalli on kajakkikaksikko. Kun takaaukossa istuu kokeneempi meloja, etuaukossa pärjää myös

aloittelija. Mukana on myös kajakkiyksikköjä ja muutama avokanoottikin. Useimmat myynnissä olevat kajakit soveltuvat Suomi Meloo -viestiin.

Kajakin lisäksi pakolliset varusteet ovat melat, aukkopeitot ja melontaliivi. Liivin tulee kannattaa viiden kilon punnus uppoamatta. Varsinaiset pelastusliivit ovat kömpelöt melontaan.

Suomi Meloo on viesti, mutta ei kilpailu. Kanoottiviestissä on perinteisesti mukana satoja melojia, ja osuuksien vaihtopaikoilla on luvassa iloisia hetkiä, puffetin palveluita ja toisinaan jopa laitetaan tanssiksi. www.suomimeloo.fi

Maan hienoimmat melontavedet Suomi Meloo -viestin kääntöpaikka sijaitsee Välijärven rannalla Ollilan Lomamajoilla.

Kuusamon keskustasta on Lomamajoille mukava 25 kilometrin päivämatka. Lomamajoilta kilpailijat tekevät pari melontaetappia, ja palaavat tapahtuman päätteeksi keskustaan.

Kuusamo ei valikoitunut valtakunnallisen melontatapahtuman isäntäkunnaksi suotta.

Yrittäjä Tuomo Ollila ei väsy kehumaan Kuusamon melontamahdollisuuksia.

– Kuusamon melontavedet tunnetaan vielä huonosti. Usein puhutaan vain Kitkasta, joka on tietenkin hieno vesistö, mutta Kuusamossa on paljon muitakin

hienoja jokia ja järviä.

Kuusamon keskustasta pääsee mukavia päiväetappeja meloen lähes Venäjän rajan tuntumaan asti.

– Kuusamojärveä voi meloa ensi meille, ja meiltä Muojärveä pitkin eteenpäin. Muojärvi on hieno järvi, ja suurilta selkävesiltään Natura-aluetta. Järvellä on kaunis saaristo, ja osasta löytyy Metsähallituksen ylläpitämiä rantautumis- ja tulistelupaikkoja.

Muojärven jälkeen matka jatkuu Kirpistö- ja Kiitämäjärvien kautta Suininkijärvelle, joiden rannoilta löytyy matkailuyrittäjiä.

Suiningin jälkeen tulee pie-

nempiä järviä, joiden jälkeen ollaankin jo Vuotunkijärvellä, jonka rannalla on muun muassa Pohjolan Pirtti.

– Tämä on vain yksi reittimahdollisuus monista, mutta kaunis ja mielenkiintoinen.

Kuusamon vesistöt ovat luontomatkailukohteena vertaansa vailla, ja niissä on mahdollisuuksia myös kulttuurimatkailulle, sillä Kuusamon vesistöt ovat vanha idänkaupan tie, jota ovat käyttäneet jo viikingit aikanaan.

Ollilan Lomamajat vuokraa veneitä ja perämoottoreita ja järjestää kalastusretkiä. Yhteistyökumppaneiden kautta he tarjoavat myös melontaretkiä.

Ollillassa yöpyvät matkailijat ovat aivan järven äärellä, syövät hyvää ruokaa ja nauttivat hiljaisuudesta. Myös Kuusamon keskustassa tai Rukalla yöpyville järjestetään mukavia päiväretkiä Kuusamon komeimpiin maisemiin: – Esimerkiksi päivä kalassa Muojärvellä ja sen päälle maittava ruokailu, ehdottaa Tuomo Ollila. www.ollilanlomamajat.fi

Kuusamo KESÄ mobiilisovellus on nyt ladattavissa Matkailulehti Rukaa julkaiseva Pohjoisen Tunturipalvelut on julkaissut uuden ilmaisen Kuusamo KESÄ -mobiilisovelluksen, joka tuo Kuusamon ja Rukan palvelut, käyntikohteet, kartat ja muut hyödylliset tiedot taskuusi. Älypuhelimeen ladattava sovellus on helppokäyttöinen. Päävalikosta löytyvät ravintolat, kaupat, majoitus ja muut päähakemistot, joiden alta löytyvät alikategoriat ja yritysten tietosivut.

Tietosivuilta löytyy esittelytekstin lisäksi yrityksen puhelinnumero, nettiosoite

ja sähköposti, jotka toimivat yhdellä klikkauksella. Tietosivulta löydät myös “Etsi”-nappulan, joka piirtää kartalle ajo-ohjeet kohteeseen.

Sovelluksesta löytyy myös Kuusamon sekä Rukan käyntikohteita, ja uusia lisätään koko kesäkauden ajan.

Voit ladata Kuusamo KESÄ -mobiilisovelluksen Applen ja Googlen sovelluskaupoista hakusanalla “Kuusamo”.

Sovelluskaupoista löytyy myös ilmainen Kuusamo TALVI -appis, josta löytyy hyödyllistä tietoa Rukan ja Kuusamon talvesta.

23

Villiruokaa Kuusamon torilla elokuussa

K

uusamossa on 5.–6.8. luvassa pohjoisia makuja ja iloista hauskanpitoa keskustan torilla ja torin ympärillä, kun Street Wild Food Market -tapahtumassa tehdään tutuksi kuusamolaista ja taivalkoskelaista villiruokaa.

Tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa, ja erityisesti Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi. Se kuuluu virallisiin Suomi 100 vuotta -tapahtumiin.

Lauantaina 5.8. on torilla ja Bjarmian pihalla ohjelmaa kellon ympäri eli klo 10–22. Tapahtuma avataan klo 10 torin päälavalla. Päivän aikana Studioravintola Tundran keittiömestari Jarmo Pitkänen kertoo koillismaalaisesta ruokakulttuurista, ja luvassa on myös paikallisten keittiömestareiden näytöksiä.

Musiikkia ja tanssiakaan ei unohdeta. Luvassa on muun muassa Senioritanssijoiden esitys ja nuorten katutanssia. Kolmenkymmenen lapsen Apinateatteri esiintyy Elena Hietalan johdolla sekä lauantaina että sunnuntaina.

Lauantaina illansuussa pyörähdellään humpan tahtiin ja il-

lalla bilebändi Flashback esittää hittejä 70-luvulta tähän päivään.

Kelan rannassa on Oivangin väen johdolla klo 10–15 kokeiltavana kanootteja ja suppilautoja.

Rannassa tutustutaan myös kalastuksen ja kalan valmistamisen saloihin.

Sunnuntai aloitetaan Pyhän Ristin kirkossa luomakunnan messussa. Ehtoollisleipä on kotikokkien leipomaa.

Kirkkoväki siirtyy messun jälkeen torille, johon tulevat myös sotaveteraanit. Sankareille tarjotaan muikkuja ja mustikkapiirakkaa.

Vuoden 2016 ulkokuusamolainen eli ELO-säätiön hallituksen jäsen Maria Planting avaa klo 12 Syödään yhdessä -tapahtuman. Mukana avauksessa ovat Joulupukki ja Vyöti-nalle.

Päivän mittaan on luvassa veteraanimieslaulajien konsertti, yhteislaulua haitarin säestyksellä ja perinneleikkejä. Myös keittiömestareiden työnäytökset jatkuvat.

Puoli neljältä on tärkeä hetki, kun julistetaan kylien välisen mustikkapiirakkakilpailun voittaja. Iltapäivällä nautitaan vielä kantritanssista ja bluesista. Ta-

pahtuman päättää klo 17.50 projektipäällikkö Elisa Kangasaho Naturpolis Oy:stä.

Lavaohjelman lisäksi tapahtumassa on esillä herkullinen kattaus marjoja, sieniä, riistaa, poroa, sekä villikalaa, -vihanneksia ja -yrttejä. Mukana on niin tuottajia kuin jalostajiakin, ravintoloita unohtamatta.

Mukana on myös maakunnan kalastajia, jotka pitävät kalankäsittelynäytöksiä ja kehittelevät kalasta katuruokaa, muun muassa aidon kuusamolaisen fish&chips-annoksen.

Tapahtumassa voi tutustua myös Kuusamon omaan Saunatouriin, joka esittelee alueen parhaat ja erikoisimmat saunaelämykset. Lisäksi esille pääsevät Kuusamon kauniit kylät. Keramiikkapaja Bjarmian pihalla esitellään alueen kädentaitajien töitä.

Tapahtuma on kohdennettu klo 12–15 erityisesti lapsiperheille, ja iltapäiväkolmesta eteenpäin aikuisille. Silloin muun muassa pienpanimot esittelevät tuotteitaan. wildfoodkuusamolapland.com

KALASTUSRETKET JA RISTEILYT

Unelmien Korpihilla

R

iisitunturin kansallispuiston kupeessa Kitkajärven rannalta Tolvan kylässä sijaitseva Korpihilla on tunnelmallinen pala kartanoromantiikkaa erämaan keskellä.

Korpihillan emäntä Ritva Kokko perusti kahvilan hylättyyn kouluun, josta hän on vuosien varrella remontoinut ja sisustanut unelmien matkakohteen. Korpihillan kahvilassa nautitaan aidosta vanhan ajan tunnelmasta ja pohjoisista herkuista.

Korpihillan herkkupuodista parhaat maut lähtevät matkalle mukaan – kauniisti pakattuna tietenkin. Korpihilla on myös loistava paikka järjestää juhlat tai illanistujaiset.

Kesän mittaan Korpihillassa järjestetään tapahtumia, jotka aloittaa 2.7. pidettävä valtakunnallinen Avoimet Puutarhat -päivä.

– Päivän aikana julkiset ja yksityiset avaavat puutarhansa vieraille ja alan harrastajat pääsevät tutustumaan niihin ja vaihtamaan ajatuksia, kertoo Ritva Kokko.

– Meidän puutarhamme ei ole vielä valmis, mutta haluamme silti olla mukana. Taidamme myös olla Koillismaalla ainoa osallistuja!

Korpihillan heinäkuu jatkuu jo perinteeksi muodostuneilla

www.fishingkuusamo.fi puh. 044 555 0465

Korpihillan iltapäiväteehetkissä nautitaan englantilaisia herkkuja koillismaalaisilla mausteilla. englantilaisilla iltapäiväteehetkillä, joiden tunnelmassa viíhdytään 13.7.–3.8. torstaisin klo 13–16.

Teehetkien pohjana ovat Korpihillan omat herkut. Tarjolla on englantilaiseen tyylin pannullinen hyvää teetä, jonka kanssa nautitaan makeaa ja suolaista: pieniä piiraita, skonsseja kermavaahdolla ja Korpihillan omalla hillahyytelöllä tai englantilaisittain sitruunatahnalla. Juhlajuomana on lisäksi alkoholiton kuusenkerkkäjuoma.

Lauantaina 26.8. Korpihillaan kokoonnutaan Rakkaudesta Riisitunturiin -illalliselle.

Päivä on yksi vuoden neljästä Suomen luonnon päivästä, jol-

loin Metsähallitus järjestää yhteistyökumppaneidensa kanssa monenlaista ohjelmaa sekä kansallispuistoissa että niiden tuntumassa.

– Päivällä on tapahtumia Riisítunturissa, ja illalla tarjoamme Korpihillassa lähiruokaillallisen. Samana päivänä meillä on myös posiolaisen taiteilija Olli Moision taidenäyttelyn avajaiset.

Korpihillan mukaviin uutisiin kuuluu myös se, että viime kesänä kahvila sai A-oikeudet.

– Meille voi nyt pistäytyä juomaan kuuman tai kylmän lasillisen vaikka Riisitunturin retken jälkeen. Tervetuloa Korpihillaan! www.korpihilla.fi

Perinteistä sallalaista leipää jo 35 vuoden kokemuksella

Kursuntie 40 98600 Kursu p. 016-861234 www.kursulainen.fi

Iloa ja hyvää oloa

Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness huolehtii lomalaisen hyvinvoinnista kropan rasitukset karkoittaen, mieltä ja kehoa keventäen. Tällä hyvinvointipalstalla voitte lukea kotihoito-ohjeita ja suosituksia, sekä kokea elämyksellisiä hemmotteluhetkiä erilaisin teemoin.

Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness Rukatunturintie 9 (Kauppakeskus Kumpare) www.rukabeautywellness.com

Lämpö tekee hyvää – kokeile näitä

LEMPEÄÄ LIHASHUOLTOA LÄMPÖENERGIAN VOIMIN Lämpö ja hieronta on todettu tehokkaaksi yhdistelmäksi mielen ja kehon hoidossa.

Infrapunasauna tarjoaa hetken aikaa itselle, samalla kun lihakset valmistautuvat hierontaan.

Mitä muita lämmittäviä hoitoja voisit kokeilla?

Seuraavassa neljä mainiota hoitoyhdistelmää.

1.

Infrapunsauna + hieronta – Lisää kudosten toimintaa, tehostaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, parantaa lihasten hapenottokykyä. Detoxoiva. Rentouttaa, puhdistaa, vähentää pakotuksia, hellittää lihasjännityksiä.

2.

Horstmann terapia + hieronta – Kehon käsittely + hieronta saa lihakset lämpenemään, hyvä myös nivelille. Tasapainottaa fyysistä- ja tunnekehoa. Kolotuksiin, jäykkyyksiin, lihaskireyteen, mielen hyvinvointiin.

3.

Hot Oil hieronta – lämpimät hoitavat öljyt ja hieronta rentouttavat ja yhdistelemällä öljyjä saadaan hoitava vaikutus kunkin yksilölliseen tarpeeseen. Lihasjännityksiin, mielihyvään, palautumiseen.

4.

Kuumakivihieronta – Vaikutus menee syvälle kehoon.

Lämpimien kivien, hieronnan ja hoitavan öljyjen yhdistäminen saa aikaan erittäin vaikuttavan käsittelyn. Lihasjännityksiin, mielihyvään, syvärentoutumiseen.

Muista juoda reilusti vettä käsittelyn jälkeen.

Mikäli haluat tukea aineenvaihdunnallista vaikutusta voit pitää yllä runsasta veden juontia 2-3 päivän ajan.

25

Hieronta tekee hyvää kaikille

H

ierontaa tarvitsevat sekä liikkuvat että liikkumattomat ihmiset. Molemmilla syntyy kehoon tiukkuuksia ja jäykkyyksiä, jotka tekevät olon tukalaksi.

Jos hiihtokauden jälkeen pohkeet ja pakarat ovat kuin kiveä, tai jos pitkän työpöytärupeaman jälkeen päätä huimaa, hartioita pakottaa ja selkä on aamulla jäykkä, on syytä harkita hierojan vastaanotolle menemistä.

– Keho antaa merkkejä, joita pitää kuunnella, muistuttaa hieroja Taisto Virkkula.

– Joskus hieronta jätetään niin myöhään, että lihakset ovat jo todella tiukat. Eilen minulla kävi asiakas, jolla oli puutumista sormista ja kasvoissa. Jos iho alkaa puutua, on jo kiire.

Hierontakäyntien tiheys ja määrä ovat henkilökohtaisia.

– Toisilla paikat menevät helpommin jumiin kuin toisilla. Jotkut käyvät kerran kuukaudessa, toiset useammin ja toiset harvemmin.

Jotkut tykkäävät käydä esimerkiksi kolme kertaa sarjana. Jos hieronnassa on ollut pitkä tauko, lihasten kuntoon saaminen voi vaatia pidemmänkin sarjan. Ajan mittaan jokainen oppii tuntemaan kehossaan, mikä on itselle sopivin hierontarytmi.

Taisto Virkkula valmistui hierojaksi 2004. Hänellä on vastaanotto keskustassa linja-autoaseman rakennuksessa ja Rukalla Ruka Beauty & Wellnessin tiloissa. Hän tekee myös koti- ja mökkikäyntejä.

Virkkula tarjoaa sekä klassista että urheiluhierontaa. Klassinen hieronta on lihaksia rentouttavaa

Hieroja Taisto Virkkula tekee myös koti- ja mökkikäyntejä. hierontaa, kun taas urheiluhieronnassa lihasta hierottaessa varovasti venytetään. Molemmilla tyyleillä pyritään samaan, eli lihasten aineenvaihdunnan vilkastumiseen ja kuona-aineiden poistamisen nopeuttamiseen.

– Yllättävän moni toivoo hieronnassa voimakkaampaa käsittelyä eikä mitään silittelyä. Käsittely yleensä aluksi sattuu, mutta kun jännitykset ja kireydet laukeavat, olo helpottuu.

Jos hieronnan aiheuttama kipu ei houkuttele, on tarjolla helpompikin vaihtoehto. Virkkula antaa tavallisen hieronnan lisäksi lämmittävää urheiluhierontaa, joka laukaisee jäykkyydet lempeästi.

– Öljyssä on aromaattisia aineita, jotka vilkastuttavat kehon pintaverenkiertoa heti. Lihasjännitykset laukeavat helpommin, eikä hieronnassa tarvita niin voimakasta painelua kuin ilman öljyä.

Hieronnan tarve ei katso ikää.

Yleisimmin Virkkulan asiakkaat

ovat 25–75-vuotiaita, mutta on hänen vastaanotollaan käynyt jopa kymmenvuotiaita, jotka ovat pelanneet tietokonepeleillä hartiansa niin jumiin, ettei pää ole kunnolla kääntynyt. Iäkkäin asiakas hänellä on ollut 93-vuotias.

– Hyvin iäkästä ihmistä käsitellään hellästi. Verenkierto paranee jo sivelyotteella hieromalla. Hieronta tehoaa iäkkäänkin ihmisen moniin vaivoihin, esimerkiksi huonontuneen verenkierron takia paleleviin jalkoihin.

Hierontaan kannattaa varata riittävästi aikaa. Puolituntinen voi riittää niska-hartiaseudulle, mutta jos selkäkin on jumissa, kannattaa varata hoitoon tunti. Koko kropan läpikäyminen vie jopa kaksi tuntia, mutta mikäpä on mukavampaa kuin olla ammattilaisen hierottavana.

Ja jälkeenpäin elämä maistuu taas paremmalta, kun keho on kevyt ja lihakset kunnossa. www.hierontakuusamo.com

Karhuntassusta alkaa mukava loma

K

uusamon keskustan etelälaidalla Torangissa sijaitseva Karhuntassu on hyvä paikka aloittaa loma Kuusamossa.

Karhuntassussa toimivat saman katon alla Metsähallituksen palvelupiste, Kuusamon matkailuneuvonta eli Kuusamo Info ja Hannu Hautala Luontokuvakeskus kahvioineen.

Metsähallituksen palvelupisteestä saat tietoa Oulangan ja Riisitunturin kansallispuistojen retkeilymahdollisuuksista, Närängän luonnonmetsästä sekä Iivaarasta. Infosta nappaat mukaan myös Metsähallituksen Närängän vuokratuvan avaimet ja ostat kalastus- ja metsästysluvat Kuusamon alueelle.

Karhuntassun asiakkaiden käytössä on maksuttomat verkkopäätteet ja sähköinen infopiste Patikkapaikka. Talossa myydään myös retkeilijöille lähialueiden karttoja sekä kirjoja, t-paitoja ja muita tuotteita.

Kuusamo Infosta löytyvät Kuusamon ja lähikuntien esitteet ja vaellus- ja matkailukartat.

Info antaa myös ajankohtaista tietoa tapahtumista, käyntikohteista, nähtävyyksistä, ruokapaikoista ja reiteistä. Infosta saat

myös alueen viehekalastusluvat ja samalla hoidat valtion kalastonhoitomaksun.

Ison osan Karhuntassusta täyttää maailmankuulun kuusamolaisen luontokuvaaja Hannu Hautalan nimeä kantava luontokuvakeskus, jossa tutustutaan upeiden kuvien kautta Kuusamon luontoon.

Hannun jäljet -galleria on varattu Hautalan klassikkokuville ja luontokuvakeskusta varten suunnitelluille digitaalisille mediatöille. Vaihtuvat klassikkokuvat tuovat yleisön nähtäville Hautalan merkittävimmät työt. ”Hannun keinutuoli” puolestaan vie katsojan leppoisasti Hannu Hautalan kuvien äärelle, karttasovellus näyttää Hannun mieluisimpia kuvakohteita Karhunkierroksen varrelta ja opastaa retkeilijän kuvaajan parhaille “ottipaikoille”. ”Hannun työpöytä” valaisee Hautalan tuotantoa koko laajuudessaan.

Kuukkelisali on varattu eri luontokuvaajien digitaalisessa muodossa esitettäville valokuville ja videoesityksille. 17.6. asti esillä on Olli Lamminsalon ja Kirsi Ihalaisen ”Pehmeät liikkeet ja kesyttömät äänet”, joka

yhdistää kuvan ja äänen. Esillä on myös Lamminsalon ”Harmaan pöllön metsä”-video.

Luontokuvakeskuksessa on tekemistä myös perheen pienimmille. Puuhapiilo on lasten ja lapsiperheiden tarpeisiin suunniteltu näyttelytila, jossa näyttelyyn perehdytään leikin, toiminnallisten tehtävien ja virikkeiden kautta. Tila toimii myös vapaana leikkiympäristönä.

Liikuntaesteiset pääsevät Karhuntassuun avustajan kanssa parinkymmenen metrin päässä sijaitsevalta pysäköintialueelta pyörätuolilla. Autolla voi tarvittaessa ajaa myös lähemmäs.

Myös Luontokuvakeskuksen näyttelyn voi kiertää pyörätuolilla. Inva-wc sijaitsee rakennuksen sisääntulokerroksessa.

Karhuntassu on avoinna 22.5. - 2.7. ma-pe klo 9-17, la klo 10-16, su suljettu.

3.7. - 24.9. ma-pe klo 9-17, la klo 10-16, su klo 12-16 Navigaattoriin valitaan osoite Torangintaival 2, 93600 Kuusamo.

Metsähallituksen palvelupisteen numero on 0206 39 6804, Kuusamo Infon 040 860 8365.

26

5.–6.8.

Osana S uomen 100vuotisju hlavuod en ohjelma a!

TULOSS A ELOKUU SSA!

OHJELMAA & ESITYKSIÄ aikuisille ja lapsille KÄSITYÖOLUTTA pienpanimoilta HYVINVOINTIA saunoista, luonnosta ja villiyrteistä VILLIRUOKAA paikallisilta tuottajilta KÄSITÖITÄ & MATKAMUISTOJA käsityömarkkinoilla

VILLIRUOKAPIKNIK omilla tai tuottajien eväillä LISÄTIETOA W I L DFOODK U U S A MOL A P L A N D.COM

LEENAN

KO

S KIT U P A

> Û >UV>vi

Tervetuloa viihtymään ja nauttimaan!

Leenan Koskitupa palvelee joka päivä 5.6. alkaen Käylän koskella. p. 040 702 4721 Käyläntie 34, 93850 Käylä

27

39 euron sijoitusvinkki... ...jokainen maksettu kalastuslupa on askel kohti parempia kalasaaliita. Sijoita luonnon hyväksi - osta kalastuslupa!

Kalastonhoitomaksulla hoidetaan kalavesiä. Vuonna 2017 maksu on 39 euroa vuodelta.

Lyhin reitti kalalle: tai 020 69 2424

Nuuna Seinäjoki

Loppukesän ja syksyn 2017 toimitusajat nyt myynnissä!

Tilaa uudet esitteet nettisivuiltamme ja ole yhteydessä lähimpään myyjääsi hyvän sään aikana!

Koillismaa & Lappi Ismo Männikkö, puh. 044 778 9228 ismo.mannikko@kuusamohirsitalot.fi Kaikki Suomen myyjämme osoitteessa:

www.kuusamohirsitalot.fi