6
Kuusamon kalavedet kutsuvat
K
esäkalastuskauden avauksena on Kuusamon seudulla perinteisesti pidetty kuuluisien taimenjokien, Kuusingin, Kitkan ja Oulangan kauden alkua kesäkuun 1. päivänä. Alan aktiiviharrastajien piireissä suurimman huomion keräävätkin kesäaikaan juuri mainitut, itärajan taa Venäjän puolelle vetensä laskevat jokialueet, joiden suurimpiin houkuttimiin kuuluu maassamme ainutlaatuinen, luonnonvarainen suurtaimenkanta. Venäjän puoleisista Paana-ja Pääjärvistä kesän aikana synnyinjokiinsa Suomen puolelle lisääntymään palaavat taimenet kasvavat todella mahtaviin mittoihin, ja suurimmat saaliskalat ylittävät vuosittain seitsemän, jopa kahdeksankin kilon rajan. Tämän kokoluokan kalat ovat toki harvassa, mutta nousutaimenen koukkuun tarttuessa puntarin viisari heilahtaa käytännössä aina yli kahden kilon. Kuusinki-, Kitka- ja Oulankajokien kalastoon kuuluvat toki myös siiat ja harjukset, joiden kalastukseen jylhissä maisemissa virtailevat vedet tarjoavat todella upeat puitteet. Eikä pelkästään puitteita, sillä siika- ja harjuskantojen tila on jokaisella jokialueella hyvällä, paikoin jopa erinomaisella tasolla. ja esim. ruokakalan saalistaminen ei useimmiten tuota suurtakaan
tuskaa. Kalastuskausi Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoilla alkaa siis kesäkuun 1. päivänä ja päättyy elokuun 31. päivä. Jokialueilta löytyy useita rauhoitusalueita, jotka on merkitty selkeästi kylteillä maastoon ja niiden sijainnit kerrotaan myös kalastusluvassa.
Mahtavia maisemia, takuuvarmoja elämyksiä, sekä yllättävänkin yhtälaisia saalismahdollisuuksia jopa suurtaimenjokiin nähden tarjoavat myös Kuusamon muut, pienemmät virtavedet. Näillä virroilla saa kaiken muun hyvän lisäksi vielä useimmiten kalastella omassa rauhassaan, sillä suosituimmilta jokialueilta tutut ruuhkat ovat vähemmän tunnetuilla paikoilla pitkälti tuntematon käsite. Jalokalojen eli taimenen, harjuksen ja siian makuun voi Kuusamon pienemmilläkin jokialueilla päästä käytännössä aivan missä tahansa, mutta muutamia nimiä voinee tässäkin yhteydessä nostaa esille. Pitäjän itäosista löytyvät, Kuusingin vesistöön kuuluvat Varis-, Suiningin- ja Maivajoet tarjoavat kilometreittäin vaihtelevaa ja monipuolista koski- ja jokikalastusta sekä runsaita harjus- ja siikakantoja. Järvialueiden omien taimenkantojen ohella myös Kuusingin nousutaimenilla on Myllykosken
Vesillä ja kalastuksen parissa viihtyville Kuusamo kuuluu eittämättä valtakunnan ykköskohteisiin. Pitäjän loppumattomat vesialueet tarjoavat mahdollisuuksia kaikkien kalastusmuotojen harrastamiseen kaikkina vuodenaikoina, ja tarjontaa lisäävät monipuoliset ja tasokkaat kalastamiseen liittyvät palvelut. Omatoimisen harrastamisen ohella Kuusamossa pääsee siis myös opastetuille kalareissuille niin perhokalastuksen tai vetouistelun pariin, kuin myös verkoille tai nuotanvetoonkin.
kalatien ansiosta vapaa pääsy näille vesille. Useampikiloisen taimenen osuminen siiman päähän ei näillä vesillä ole siis ollenkaan mahdotonta.
Kuusamon keskustasta etelään päin katsellessa huomioida kannattaa Irni-ja Kerojärvien sekä Iijoen vesistöt, joiden varsilta löytyy muutamia todella makoisia koski- ja virtapaikkoja. Vesistön yläosilta löytyvä Poussunkoski on erinomainen urheilukalastuskohde myös liikuntarajoitteisille, sillä kosken partaalle pystytetyt laiturirakenteet mahdollistavat kalastamisen pyörätuolista käsin. Myös koskialueen muut palvelut, mm. kotalaavu sekä wc on rakennettu pyörätuolilla liikkuvia silmällä pitäen. Pyörätuolilla liikkuville kalastaminen onnistuu muuten mainiosti myös Kitkajokeen kuuluvalla Käylänkoskella. Kuusamon kaakkoisosien tunnetuimpiin jokikalastuskohteisiin lukeutuvat Multikoski, Piikstammi sekä Syväjoki. Harjuksen ja siian ohella nämä tarjoavat otollisen ajankohdan sattuessa mahdollisuuden myös Venäjän puolelta, Pistojoen vesistöstä jopa Suomen puolelle asti vaeltavan järvilohen saantiin. Oulun suuntaan lähdettäessä
ollaan Iijoen latvavesillä, joista Kuusamon puolella virtailevat mm. Korpuanjoki sekä Kuolionjoki, joista harjuksen tai siian nappaamisen ei pitäisi olla isokaan ongelma. Eikäpä tässä yhteydessä voine mainitsematta jättää Taivalkosken puolella virtailevaa Kostonjokea, josta hyvinkin mahdollista on myös todella komean taimenen saanti. Kuusamon pohjoisosiin mentäessä tullaan jälleen Kitkan ja Oulangan alueille, joiden pienemmistäkin virtavesistä jalokalojen löytäminen on niin ikään vaivatonta. Kitkajoen yläosien (Jyrävän putouksesta ylävirtaan) kalastus eroaa suurtaimenjokena tunnetun alaosasta siten, Ja oltiinpa sitten missäpäin pitäjää hyvänsä, niin edellä mainitut paikat ovat vain pieni pintaraapaisu. Mainittujen kohteiden lisäksi alueelta löytyy loputon määrä koski-, virta- ja suvantovesiä, joiden joukosta tutkimusretkeilystä nauttiva kalastaja voi tehdä todella mielenkiintoisia löytöjä.
Ja mikäli toivelistalta löytyy tutkimusretkeilyn ja luonnonrauhan ohella myös takuulla täysi saalispussi, niin silloin kannattaa tutkailla karttoja vaikkapa netistä löytyvästä Kansalaisen Karttapaikasta, pakata autoon eväät ja kalavehkeet, ja ottaa suunnaksi jokin sopivan matkan
päästä löytyvä metsälampi- taikka järvi. Alueen laajojen metsätieverkostojen ansiosta kulku kauemmaskin on helppoa - ja tokihan on myös niin, että mitä pitemmälle tiestä jaksaa kävellä, sen vähemmän kalastetuille vesille yleensä pääsee. Kuusamon alueella lasketaan olevan yli 4000 järveä ja lampea, joissa riittää tutkimista vaikka koko eliniäksi. Ja mikäli reviiriä haluaa laajentaa vetten päälle, niin muistaa kannattaa että esim. järvirannassa sijaitsevien vuokramökkien varustukseen kuuluu useimmiten vene. Veneen/kanoottien vuokrauspalveluita tarjoavat niin ikään lukuiset yritykset. Paitsi kalapaikkoja, voi karttoja tutkailemalla lisäksi paikallistaa lukuisia kalastajia varten rakennettuja nuotiopaikkoja sekä laavuja, joita hyödyntämällä kalastusretki onnistuu mainiosti myös koko perheen kera. Ja aina kun virtaamattomilla vesillä ollaan, kuuluu sallittujen pyydysten joukkoon perinteinen mato-onki, jolla perheen pienimmätkin pääsevät mökkilaiturilla taikka metsälammen rannassa ahvenen - joskus isonkin sellaisen - makuun takuuvarmasti.