Ruskaajan menovinkkejä RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com
Nro 7 – 2021
Turvallinen etäisyys on
VAVAN MITTA UV R-B, /G/G A Ye V A PAIN LMI 6 HE 90/2 2 R O FESS PRO UV -C, /BR /FR G VA NA PAI MI L E 4H 0/1 N5 ÄNE S on ilmestynyt! Ä R
KALASTAJAN OPAS 2021
Tiukkoja siimoja ja lähiruokaa!
Nouda omasi alan liikkeestä tai osastolta.
Kuusamon Uistin Oy, tehtaanmyymälä Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo 08 860 3466 | www.kuusamonuistin.fi
3.9. – 4.11.2021
S
17. vuosikerta
Syksyn satoa
yksy on sadonkorjuun aikaa myös luonnossa. Toinen toistaan maukkaampien metsä- ja pensasmarjojen ohella herkuttelemaan pääsee myös maasta putkahtelevilla sienillä, järvi- ja lampivesien kalansaaliilla sekä riistalla. Syksy ja ruskasesonki on erinomaista marjastusaikaa. Loppukesän hillahulluus on tosin tässä vaiheessa jo aikaa sitten ohitse, ja mustikankin kanssa aletaan ainakin toisin paikoin olla jo siinä ja siinä. Himpun ylikypsäksi pehmenneet mustikat kuitenkin toimivat vallan mainiosti mehumarjoina tai mustikkasoseen raaka-aineena, mutta mikäli marjoja on päässyt puraisemaan yöpakkanen, ei mustikasta sen jälkeen varsinaisena makuelämyksenä voi puhua. Pakkasia vältelleitä mustikkapaikkoja saattaa kuitenkin vielä tähänkin aikaan löytää esim. vaarojen rinteiltä ja muuta ympäristöä korkeammilta paikoilta. Puolukalle ja variksenmarjalle pikku pakkaset sen sijaan tekevät vain ja ainoastaan hyvää. Alkusyksyn marjoissa maistuva kirpeys pehmenee yöpakkasten myötä suussasulavaksi makeudeksi, ja puolukkaa ja variksenmarjaa voikin huoletta poimia talteen niin pitkään, kun ne eivät ole peittyneet lumen alle. Näitä marjoja kannattaa haeskella kuivemmilta, mäntyä kasvavilta kankailta sekä taimikkoalueilta, ja varsinkin variksenmarja viihtyy usein myös kalliorinteiden kirjomilla alueilla. Ja aivan niin, nimenomaan variksenmarjaa, joka pohjoisempana kaarnikankin nimellä tunnetaan. Tämä toisinaan hieman ylenkatsottu marja ei suoraan mättäästä popsittuna maukkaudeltaan ehkä vetele vertoja esim. mustikalle, mutta on tästä huolimatta todella mainio esim. mehumarjana. Variksenmarja tunnetaan niin ikään erinomaisen hyvänä raaka-aineena myös kotiviinin harrastajien parissa.
kien lisukkeeksi. Juolukkaa löytyy puolukkaan ja variksenmarjaan verrattuna hieman kosteammilta paikoilta ja esim. soiden laitamilta. Hilloamiseen ja hyytelöintiin erinomainen raaka-aine on myös pihlajanmarja, joita parhaimmista puista poimii tuossa tuokiossa jopa kymmeniä kiloja. Eikä loppusyksyn marjoista puhuttaessa pidä missään nimessä unohtaa karpaloa, jota tavoitellessa kannattaa kartoilta haeskella ojittamattomia suoalueita sekä lampien ja järvien avoimia, soistuneita rantoja. Sieltä, sammaleen seasta, saattaa parhaimmillaan pilkistellä vieri vieressä näitä pirteän punaisia terveyspommeja, joita pakastamisen ohella voi talvea varten säilöä hillojen ja hyytelöiden muodossa, sekä kuivaamalla. Maastossa liikkuessa kannattaa varsinkin pienempien taimikoiden tai vanhojen peltoalueiden liepeillä pitää silmällä myös
Toinen harvoin hyödynnetty, mutta varmasti kokeilemisen arvoinen metsämarja on juolukka, josta saa tehtyä todella maukasta hilloa taikka hyytelöä esim. liha- ja riistaruo-
Herkkutatit kuuluvat ruokasienistämme herkullisimpiin. Kuusamon seudulla herkkutatteja on kuluvana syksynä löytynyt runsaasti varsinkin kuivemmilta mäntykankailta.
mahdollisia vattupuskia. Paras vattukausi alkaa tosin tältä syksyltä olla pikkuhiljaa takana päin, mutta varjoisammissa paikoissa kasvaneista vatukoista saattaa vielä hyvinkin saada suunsa makeaksi. Marjasadon ohella Suomen metsistä löytyy jopa satoja syötäväksi kelpaavia sienilajeja. Tutuimpia näistä ovat erilaiset tatit, rouskut, haperot sekä keltavahverot eli kantarellit, joita kaikkia löytyy myös Kuusamon alueelta. Tuttuhan on toki korvasienikin, mutta sen satokausi on keväällä heti lumien sulamisen jälkeen eli syysmetsistä niitä on turhaa haeskella. Aiemmin mainittuja sieniä sen sijaan on kuluvan syyskesän aikana löytynyt yllin kyllin, ja maasta niitä pukkaa jatkuvasti lisää. Yöpakkaset tosin saattavat lopettaa sienikauden hyvinkin lyhyeen, mutta eipä hätää - mikäli kelit sattuvat lämpeämään uudelleen, sieniä saattaa putkahdella esiin pitkälle lokakuulle saakka. Ruokasienistä helpoimpia ovat monella tapaa tatit, joista tunnetuin lienee herkkutatti. Niitä on tänä syksynä löytynyt Kuusamon seudulla erityisen paljon kuivemmilta mäntykankailta, ja parhaat päiväsaaliit ovat olleet jopa kymmeniä kiloja. Maastossa on myös näkynyt runsaasti kangas-, voi- sekä punikkitatteja, ja satoisa syksy vaikuttaisi olevan rouskuillakin, ja niistä varsinkin kangasrouskulla. Lisäksi erityisesti Rukan alueella, sekä myös muiden Pohjois-Suomen matkailukeskusten liepeillä esiintyy syksyisin ja varsinkin ruska-aikaan paikoin erittäin runsaasti juotattia, naitattia sekä ryypätkääpää. Näiden käyttämisessä on kuitenkin hyvä muistaa kohtuus, ja ylipäätäänkin sienien yhteydessä aina myös se, että syödä saa ainoastaan sieniä jotka tunnistaa. Tämä ei kuitenkaan eikä missään tapauksessa tarkoita sitä, että esim. tienvarresta bongaamansa iloisen punavalkean kärpässienen voisi pistellä poskeensa. Mikäli kalastus kiinnostaa, on syksy oivaa aikaa myös tämän ajanvietteen harrastami-
3
Metsäkanalintujen kannat edelleen kasvussa
Puolukkasadosta odotetaan runsasta Luonnonvarakeskuksen mukaan marjastusvuoden 2021 puolukanpoiminta on alkamassa hyvissä merkeissä. Sadosta on tulossa runsas. – Havaintoja kypsistä puolukoista on nyt 50:ltä koeruudulta ja niiden perusteella puolukkasadosta tulee runsas. Helteet, joiden takia mustikkasato kuivui kehnonlaiseksi, pitivät puolukkaa pölyttävät hyönteiset aktiivisina. Puolukan pölytystulos olikin tänä vuonna selvästi kes-
kimääräistä parempi, toteaa erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Rutikuiva kesä kuritti kuitenkin myös kypsyvää puolukkaa erityisen kuivilla alueilla. – Puolukka kestää kuivuutta paremmin kuin mustikka. Silti keskimäärin alle 70 prosenttia puolukan raakileista on tähän mennessä kehittynyt kypsiksi marjoiksi saakka, kun vastaava osuus on yleensä yli 80 prosenttia. Eli ei puolukkakaan
määräänsä enempää kuivuutta kestä. Raakileiden määrä oli kuitenkin niin suuri, että kypsää marjaa näyttäisi tulevan oikein mukavasti, Peltola jatkaa. Luken ja Suomen 4H -liiton yhteistyö marjahavaintojen teossa on jatkunut vuonna 2021. Tähänastiset marjahavainnot on tallennettu kaikille avoimeen marjahavaintojen tiedotusjärjestelmään. Järjestelmä löytyy osoitteesta marjahavainnot.fi
seen. Oivaksi ajankohdan tekee se, että vedenelävät alkavat vesien viiletessä tankkaamaan jo tulevaa talvea varten, ja tämän myötä liikkuvat ja käyvät hanakasti pyydyksiin. Jokialueilla kalastuskausi pääsääntöisesti päättyy elo-syyskuun vaihteessa, mutta järvillä ja lammilla kalastus jatkuu niin pitkään kuin kalastajalla ns. persaus vain kylmää kestää. Ahventen syyskesäisen parveutumisen myötä voi ottipaikoille osuneen onkimiehen saalis nousta todella mittavaksi, ja erinomaisen helppo ja tuottoisa tapa syysahventen tavoitteluun on esim. veneestä pilkkiminen. Ja kun ahvenia löytyy, tavoittaa samoilta seuduilta usein myös jämäköitä haukia. Ruskan loisteen laannuttua saapuvat puolestaan rantojen tuntumaan siiat, ja verkkonsa oikeaan paikkaan sopivan löysälle laskenut verkkohenkilö voi syksyisen yön jälkeen päästä selvittelemään pyydyksistään kasan toinen toistaan komeampia hopeaharkkoja. Kooltaan pienempää, mutta muutoin vähintään yhtä arvokasta hopeaa löytää usein myös se, joka virittää pyyntiin sopivan pienisilmäiset muikkuverkot. Ja kun syksy kääntyy talven puolelle niin, että järvet saavat ensimmäisen jääpeitteensä, koittaa eräs pilkkiharrastajien odotetuimmista ajanjaksoista. Virtapaikkoihin kutemaan matkaavat siiat kansoittavat suurilukuisina parvina salmien, jokien ja muiden virtapaikkojen niska- ja suualueita, ja pienillä mormuskoilla varustautunut pilkkijä saattaa yltää kymme-
nien, jopa satojen siikojen päiväsaaliisiin.
täjien pöydistä, ja samaan aikaan aloiteltiin toisin paikoin hirvenpyyntiäkin. Yleisemmin hirvijahti käynnistyy kuitenkin lokakuun alussa. Metsäkanalintujen metsästys alkaa tutusti 10.9., ja myös tänä vuonna metsästysaikaa on esim. PohjoisPohjanmaan alueella pidennetty metson ja teeren osalta aina
Syksyn riistasesonki käynnistyi elokuun 10. päivänä alkaneella kyyhkyjahdilla, jota seurasi 20.8. alkanut vesilintujen sekä karhun pyynti. Syyskuun alusta alkaen riistaruokaa alkaa löytyä myös jäniksen metsäs-
Näitä punaisia terveyspommeja eli karpaloita kannattaa etsiä ojittamattomilta suoalueilta.
Jo neljättä vuotta peräkkäin metsäkanalintujen kannat kasvavat maltillisesti suuressa osassa maata. Kesän riistakolmiolaskennan tulokset näyttävät kaikilla metsäkanalintulajeilla kannankasvua jossain päin maata. Varsinkin pyyn kannat ovat kasvaneet lähes koko maassa. – Pesinnät onnistuivat hyvin: kuluvan kesän poikasosuus ja poikueiden koot ovat usealla alueella pitkän aikavälin keskiarvon tuntumassa tai selvästi sen yläpuolella. Varsinkin Oulun ja Kainuun seudulla on laskettu paljon poikasia, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta (Luke). – Lämmin alkukesä on poikasten selviytymisen kannalta hyvä. Jännitti kuitenkin nähdä, miten tämän kesän äärimmäiset helteet vaikuttivat tilanteeseen. Poi-
10.12. asti. Lisäksi on sallittu myös urosmetson ja -teeren talvimetsästys eli latvalinnustus 20. - 31.1.2022 välisenä aikana. Mikäli metsästys ei lukeudu omiin harrastuksiin, mutta riistalihaa kuitenkin halajaa päivällispöytäänsä, nousevat suureen arvoon metsästystä
kueet näyttävät selvinneen kuitenkin hyvin, Lindén kertoo. Metsolla ja teerellä kannantiheyden muutos viime vuoteen verrattuna vaihtelee melko paljon alueittain, mutta keskimäärin suunta on kasvava. Pyyllä kasvava suunta on harvinaisen yhtenevä; kannat ovat viime vuosien tapaan jatkaneet selvää kasvuaan lähes koko maassa. Keskimäärin tiheys on kasvanut jopa 32 % viime vuodesta ja on nyt monin paikoin lähellä pitkäaikaista keskiarvoaan. Myös riekkokannan maltillinen kasvu jatkuu lajin runsaimmilla boreaalisilla metsäalueilla Lapissa, Kainuussa ja Oulussa. Etelämpänä, siellä, missä lajia vielä esiintyy laskettavaksi asti, kanta taantui hieman tai pysyi vakaana edelliseen vuoteen verrattuna.
harrastavat tuttavat. Jollei sellaisia kuitenkaan lähipiiristä löydy, niin eipä hätää. Kuusamon kauppaliikkeistä ja lihanjalostajilta löytyy syksyn mittaan kattava valikoima niin tuoretta riistalihaa kuin siitä jalostettuja, toinen toistaan laadukkaampia tuotteitakin.
Syyskuun kymmenettä päivää odottavat niin tämä pystykorvakoira, kuin monet muutkin metsäkanalintujen pyyntiä harrastavat kaksi- ja nelijalkaiset.
4
Kuusamon järvitaimenen vapauttamisessa edessä iso yhteinen rutistus
K
uusamossa on menossa keräys Kuusinkijoella sijaitsevan Myllykosken vesivoimalaitoksen ostamiseksi. Voimalaitos on tarkoitus purkaa, jotta uhanalainen järvitaimen pääsee vaeltamaan vapaasti laajoille virtavesi- ja järvialueille. Hankkeessa otettiin elokuun lopussa iso askel eteenpäin, kun voimalaitoksen omistaja Koskivoima Oy ja Kuusinkijoki Kuntoon ry allekirjoittivat voimlaitoksen ostamisesta sitovan esisopimuksen ja yhdistys maksoi ensimmäisen käsirahan.
Vaittisen kanssa. – Kuusingin vapauttamisen avulla voimme saada ainutlaatuisen taimenkannan elpymään. Voimalaitoksen purkuhanke on Kuusamolle arvokas myös siksi, että se tuo alueelle merkittävästi elinvoimaa vahvistamalla Kuusamon kalastusmatkailua ja nostamalla vesistöalueen kiinteistöjen arvoa. Manninen kannustaa osallistumaan kerätykseen: – Nyt tarvitaan kaikkien luonnonystävien tukea, jotta yksityinen rahoitusosuus saadaan kokoon.
Askel oli kuitenkin vasta ensimmäinen, ja nyt alkaa hankkeen tärkein vaihe. Katseet on suunnattu lähitulevaisuuteen. – Hankkeen täytyy koota tammikuuhun mennessä 250 000 euroa ja ensi syksyyn mennessä 500 000 euroa, että kauppa toteutuu, kertoo Kuusinkijoki Kuntoon ry:n puheenjohtaja Matti Aikio. – Toivomme, että kaikki kynnelle kykenevät yritykset ja yksityiset lähtevät keräykseen mukaan. Nyt tarvitaan apua hankkeelle, josta on hyötyä koko Kuusamolle.
Kuusinki on yksi Kuusamon kolmesta kuuluisasta taimenjoesta. Kaksi muuta ovat Kitkajoki ja Oulankajoki. Kaikki kolme jokea yhtyvät Venäjän puolella ja laskevat Paanajärveen, josta vesireitti jatkuu Pääjärveen järvitaimenen laajoille syönnösalueille. Kuusamo on luontokaupunki, jossa on hienot joet, mutta voimalaitos on estänyt kalojen nousun, minkä vuoksi taimenkanta on pienentynyt viimeisten vuosien aikana. – Hanke vapauttaa taimenen kutualueita viidenkymmenen kilometrin matkalta, millä on valtava merkitys uhanalaiselle järvitaimenelle, toteaa Matti Aikio. – Voimalatoiminnan päätyttyä Kuusingin vesi ohjataan kuivana olleeseen Piilijokeen, jota pitkin taimenet pääsevät vaeltamaan Kuusingin pääuomasta aina latvavesille saakka.
Maa- ja metsätalousministeriö tukee Kuusinkijoen kuntoolaittamishanketta. Ministeriön usko Kuusinkijoen vapauttamisen hyviin vaikutuksiin on vahva, mistä on osoituksena, että valtio on sitoutunut maksamaan voimalaitoksen ostohinnasta puolet. – Kuusingin vesistöalueen potentiaali on huikea, toteaa maa- ja metsätalouministeriön NOUSU-ohjelman koordinaattori Matti Vaittinen. – NOUSU-ohjelman avulla parannetaan vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa useissa kohteissa ympäri Suomen, ja Kuusinki on näiden joukossa helmi. Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen on samoilla linjoilla Aikion ja
Kuusinkijoki Kuntoon ry kiittää kaikkia, jotka ovat jo tähän mennessä lahjoittaneet hankkeelle rahaa. – Heidän ansiostaan olemme jälleen lähempänä maalia, sanoo Matti Aikio. – Haluan kiittää lämpimästi myös Kuusamon kaupunkia, joka on suhtautunut hankkeeseen todella positiivisesti. Nyt tarvitaan vielä viimeinen yhteinen rutistus, että hanke toteutuu, Kuusinki vapautuu ja järvitaimenkanta elpyy.
Kuusinkijoki kuntoon ry:n puheenjohtaja Matti Aikio (vas.) ja Koskienergia Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen allekirjoittivat 31.8. esisopimuksen Kuusinkijoen vesivoimalaitoksen ostamiseksi yhdistykselle.
LINTUPÄHKINÄ Kuusamon lintukerhon tämänkertaisen lintupähkinän linnuista ensimmäisellä on melankolinen laulu ja toisen paras tuntomerkki on täysin valkea siipipeili. Tunnistatko lajit? Oikeat vastaukset löydät sivulta 14.
Kuva 1: Heikki Seppänen
Kuva 2: Heikki Seppänen
5
Suomalaisen luontovalokuvauksen grand old man Hannu Hautala täytti tänä vuonna 80 vuotta.
Kuusamo Nature Photo juhlii tänä vuonna Hannu Hautalaa
K
uusamo Nature Photo Festival järjestetään tänä vuonna 10.–12.9. Tämän vuoden tapahtuman teema on suomalaisen luontovalokuvauksen grand old man, 80-vuotias Hannu Hautala. Ohjelma käynnistyy Kuusamotalolla perjantaina kahden Hannu Hautala -aiheisen kirjan julkistamisella. Juha Kauppinen on kirjoittanut tekstit Hautalan Sata parasta -teokseen ja Juha Metso puolestaan kuvannut Hautalaa tämän omiin luontokuviin. Tekstit ovat toimittaja Anna-Stina Nykäsen. Perjantai-ilta huipentuu Hannu Hautala -juhlavuoden kunniaksi nähtävään Laulu Suomaan kurjista -näyttämöteokseen. Lauantaina julkaistaan Kuusamo Nature Photo 2021 -luontokuvakilpailun tulokset Oulankasalissa. Lisäksi päivän aikana työstään ja kuvistaan kertovat Hannu Hautala itse, sekä Ville Heikkinen, Arnfinn Johansen, Raimo Sundelin, Kirsi MacKenzie, Jukka-Pekka Metsävainio ja Jan van deer Greef. Lauantai-ilta alkaa coctailtilaisuudella Hannu Hautala -luontokuvakeskuksessa ja huipentuu Kuusamotalolla Tjango!
We make happy campers.
-konserttiin. Sunnuntain kuvakimaran aloittaa Markus Varesvuo viime vuosien parhailla lintukuvillaan. Päivän muut esiintyjät ovat Terhi Tuovinen, Katja Ronkainen, Lassi Kujala, Lassi Rautiainen, Asko Salmi sekä Jan van deer Greef. Kuusamo Nature Photossa on esillä myös useita luontokuvanäyttelyitä. Tapahtuman päänäyttely on tänä vuonna valokuvaaja Juha Metson Hannu Hautala -aiheinen näyttely. Muita näyttelyitä ovat Nature Photo 2021 -voittajakuvat, Vuoden 2020 luontokuvat, Kuusamo-opiston valokuvaajaopiskelijoiden näyttely sekä Hannu Hautalan Liikettä linnunradalta ja Ismo Pyykön Neljä kuvaa Oulanka-sarjasta. Lisäksi Kitkantie viitosessa on esillä afrikkalaisen nykytaiteen näyttely ja Vesitornilla Pirjo-Liisa Heikkilän Kuvia ja kertomuksia Indonesiasta. Luontokuvien lisäksi Kuusamo Nature Photon ohjelmaan sisältyy musiikkia, työpajoja, näytöksiä ja kuvausretkiä luontoon. Tutustu tapahtuman koko ohjelmaan osoitteessa kuusamonaturephoto.fi.
Pöytävarauksella ilmainen gondolikyyti Reissussa pitää syödä hyvin. CAMP Kitchen&Bar tarjoilee omia lempiruokiamme Turusta Thaimaahan, Nuorgamista New Yorkiin ja maisemareittejä takaisin. Varatessasi Dinner Bookingin kautta illallispöydän, saat varausvahvistusta näyttämällä ilmaisen gondolikyydin. Näytä varaus Ski Innin vastaanotossa ja lunasta matkasi makujen maailmaan. Huomioithan gondolin aukioloajat.
Katso aukioloajat www.ruka.fi/campkitchen
BISTROTIE 2 RUKATUNTURI
+358 50 350 1290 INFO@CAMPKITCHEN.FI
CAMPKITCHEN.FI RUKAN CAMP KITCHEN & BAR RUKANCAMP
6
Mestarikuvaaja Hannu Hautalan kuva syksyisestä Konttaisesta houkuttelee retkelle.
Ruskaretkelle lähelle luontoon!
S
yyskuussa luonto alkaa hiljalleen valmistautua Koillismaan valkoiseen talveen, mutta sitä ennen se väläyttää vielä hehkuvia ruskan värejään. Kuusamon alueella ruska on kirkkaimmillaan yleensä syyskuun puolivälissä, jolloin kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden reitit ovat vielä hyvin kuljettavissa ja koettavissa. Syksyn viileät päivät ovat erinomaisia ulkoiluun ja retkeilyyn. Auringonvaloa riittää vielä pidemmällekin päiväreitille, ja illan pimetessä kulkua auttaa otsalamppu. Kilometrin päässä Oulangan luontokeskukselta sijaitsevan Kiutakönkään alueen väriloisto ihastuttaa ruskan aikaan. Kiutakönkään punaiset kalliot hehkuvat kilpaa ruskan värien kanssa. Sadan metrin päässä könkäältä on taukokatos, jossa voi nauttia retkieväät metsän helmassa. Kiutakönkään kuohut voi myös kokea luontokeskukselta lähtevillä päiväreiteillä. Hiiden hurmos on viiden kilometrin mittainen helppo ympyräreitti, joka on erinomainen etenkin lapsiperheille. Reitin varrella on istumapaikkoja, joilla voi levähtää ja syödä eväitä.
Ruskaluontoa pääsee ihastelemaan myös esteettömillä reiteillä, jotka ovat kilometrin mittainen Napapiirin nopia ja 200 metrin mittainen Könkään kuohu. Myös Oulangan luontokeskukseen pääsee esteettömästi. Kuva Jonna Kalliomäki Kahdeksan kilometrin mittainen ympyräreitti Könkään keino johdattaa retkeilijän valoisien mäntymetsien läpi joen varteen, josta avautuu upea näkymä Oulankajoen jokilaaksoon. Nauti retkieväät kotkansiipien peittämällä Merenojan tulipaikalla. Riisitunturilla pääsee kokemaan tunturiruskan taikaa. Maaruska värjää upeat rinnesuot ja tunturikasvit ennen puiden lehtien värimuutosta, joten Riisi-
tunturille kannattaa suunnata jo hieman ennen syyskuun puoliväliä. Posion Riisitunturin puihin ruskaa ilmestyy samoihin aikoihin kuin Kuusamon alueelle. 4,3 kilometrin mittaisen Riisin rääpäsyn hieman helpommalla reitillä on taukokatos ja autiotupa, ja astetta haastavammalla eli 10,7 kilometrin mittaiselta Riisin riettaalta löytyy lisäksi kaksi laavua taukoiluun. rin
Valtavaaran kuuden kilometmittaiselta huiputukselta
Valtavaaran huiputuksen kuuden kilometrin mittainen reitti palkitsee kävijän upeilla maisemilla. Kuva Minna Koramo avautuu huikea näkymä ympäröivään maisemaan. Selkeällä säällä reitti on unohtumaton ruskaelämys. Valtavaaranlammen uusi taukokatos on tilava taukopaikka, jossa voi paistaa makkarat ja nauttia kupposen kuumaa.
selta. Helppokulkuinen, leveä reitti johdattaa retkeilijän Oulankajoen kuohujen äärelle. Reitillä on esteetön kuivakäymälä ja tulentekopaikka. Myös Oulangan luontokeskukselle on esteetön pääsy etuoven kautta.
Erinomaisia syksyn retkikohteita ovat myös Kanjonin kurkkaus (6 km,) Ristikallion reitti edestakaisin noin (9 km), Pieni karhunkierros (12 km,) Konttaisen kuhaus (2 km), Pyhän jyssäys (6 km) sekä Koronjää (5 km). Lisätietoa reiteistä ja niiden vaativuudesta löydät osoitteesta luontoon.fi.
Kylmien ilmojen saapuessa on retkelle lähtijän muistettava varustautua kunnolla ja varata sopivasti juotavaa mukaan. Lämmin ruoka ja juoma on hyvä napata mukaan termospulloon, mikäli retkikohde on pitkän matkan päässä palveluista. Suojelualueilla liikkuessa on myös muistettava Retkietiketti. Pidetään luonto kauniina ja puhtaana, niin voimme kaikki ihastella ruskaa ilman roskia. Lue lisää: luontoon.fi/retkietiketti.
Esteetöntä kulkua toivoville ruskan ihastelijoille löytyy kaksi erilaista reittiä. Napapiirin nopian reitin pituus on kilometri suuntaansa. Reitti alkaa Hautajärvellä sijaitsevalta Karhunkierroksen luontokeskukselta. Reitti kulkee tasaisesti Karhunkierroksen ensimmäistä kilometriä pitkin ja päättyy Koutajoen Rytinivan rantaan. Rytinivalla on esteetön kotalaavu ja kuivakäymälä. Kahvittelu joen solinan säestämänä luo unohtumattoman syysretkitunnelman. Toinen esteetön reitti on Könkään kuohu, jonka pituus on 200 metriä suuntaansa. Reitti sijaitsee kilometrin ajomatkan päässä Oulangan luontokeskuk-
Tarvitsetko lisää tietoa retkeilystä kansallispuistoissa tai muilla luonnonsuojelualueilla? Oulangan luontokeskuksella vastataan retkeilijöitä askarruttaviin kysymyksiin. Syyskuun ajan luontokeskus on avoinna päivittäin klo 10–18. Oulangan luontokeskus Liikasenvaarantie 132, 93900 Kuusamo Puh. 020 639 6850 oulanka@metsa.fi www.luontoon.fi/oulanka www.facebook.com/oulanka
7
8
Paula-myrsky tuhosi Iivaaran patikkareitin viime kesänä korjaamattomaan kuntoon. Kuva Marko Niemelä/Metsähallitus
Iivaaran patikkareitti poistetaan pysyvästi käytöstä
K
esäkuun myrskytuhojen runtelema Kuusamon Iivaaran retkeilyreitti poistetaan pysyvästi käytöstä. Metsähallituksen Luontopalvelut selvittää parhaillaan, voidaanko Iivaaraan avata uusi retkeilyreitti. Iivaaran reitti on ollut suljettuna siitä asti, kun Paula-myrsky kaatoi ison osan alueen puustosta juhannusviikolla. Kahdeksan kilometrin patikointireitti Iirinki jäi niin pahasti tuhojen alle, ettei sitä ole mahdollista raivata
käyttökuntoon. Iiringin opasteet on poistettu ja parkkipaikka suljettu. Iivaaralla on kesän aikana liikkunut jonkin verran retkeilijöitä. Metsähallitus muistuttaa, että kaatuneiden puiden takia Iivaaran maasto on erittäin vaikeakulkuista, ja retkeily siellä voi olla vaarallista. Liikkuminen tapahtuu omalla vastuulla. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Iivaaralle saadaan avattua uusi retkeilyreitti. Reittivaihtoehtoja kartoitetaan parhaillaan.
Iivaaralla on myös hiihto- ja moottorikelkkareitit. Toiveena on, että ne saadaan jossain muodossa käyttöön tulevana talvena, mutta selvitykset ovat vielä kesken. Myrskyistä niin ikään kärsineellä Taivalkosken Kylmäluomalla retkeilyreitit pysyvät edelleen suljettuina. Kylmäluoman Retkeilykeskus leirintäalueineen on avoinna, ja alueella voi kalastaa normaalisti. Selvitystyö Kylmäluoman reittien jatkosta on kesken, ja suunnitelmat tarkentuvat syksyn aikana.
Tuleva Sallan kansallispuisto on laajuudeltaan lähes 10 000 hehtaaria. Kuva: Daniel Taipale
Sallan kansallispuistohanke etenee Sallassa odotetaan parhaillaan päätöstä kansallispuistosta. Hallitus on tehnyt asiasta eduskunnalle esityksen, ja tavoitteena on, että laki kansallispuiston perustamisesta astuisi voimaan 1.12.2021. Mikäli kansallispuisto perustetaan, sen hoitovastuu kuuluu Metsähallitukselle. Lapin luontopalveluilla valmistaudutaankin jo kansallispuiston perustamiseen. Alueella on tehty kesän aikana esimerkiksi kulttuuriperintö- ja luontoinventointeja sekä suunnitelmia palvelurakenteiden nostosta kansallispuistotasolle. Metsähallituksella on Poropuistossa näyttely, jota on uu-
distettu osana Pohjoiset luonnonilmiöt -hanketta. Mikäli kansallispuisto päätetään perustaa, näyttelyyn tuodaan lisää uutta sisältöä. Sallan kunnassa on käynnissä kansallispuistoon valmistautumishanke, jonka tarkoituksena on selvittää uusia liiketoimintamahdollisuuksia, aktivoida paikallisia yrityksiä ja yhdistyksiä kansallispuiston perustamisvaiheessa. Sallan kansallispuiston alue tulee olemaan noin 9 983 hehtaaria. Puisto alkaa Sallatunturin matkailukeskuksesta ja jatkuu aina Venäjän rajaan saakka. Se muodostaa ekologisen yhteyden Venäjän puolella sijaitseviin suojelualueisiin.
9
Meidät löydät Kuusamosta
Kitkantie 1, 93600 Kuusamo 040 512 8415 www.mokkakettu.fi
Laktoositon luonnonjogurtti ja Maustamaton maalaisjogurtti sekä Kuusenkerkkäjogurtti,
joka on saanut kaksi kertaa Artesaaniruoan SM-kultaa.
Tuotteitamme saa hyvin varustetuista elintarvikekaupoista Kuusamossa. Muualla hyvin varustetuista K-kaupoista. www.maalaisjuustola.fi
PAIMENPOIKA MYYMÄLÄ Kuusamon Juustot Tuliaiset Raaka- ja valmispakasteita Elintarvikkeita Lähialueen tuotteita
Tervetuloa mukaville ostoksille! Ruka 20 km Kuusamon Tropiikki 5
Paimenpoika myymälä Lentokenttä ja keskusta 5 km
PAIMENPOIKA MYYMÄLÄ Kitkantie 110, Kuusamo Avoinna ma-pe 9-16.30 paimenpoikamyymala
10
Remu Remussa. Kuusamon keskustassa sijaitseva ravintola Remu ei kuitenkaan saanut nimeään legendaariselta muusikolta, vaan sanoista rentoa ja mukavaa – sitä on luvassa Remussa.
Kuusamon uusin ravintola on rento ja mukava Remu
K
uusamon keskustaan avattiin viime kesänä uusi ravintola. Entisen Vanhan Karhunkierroksen tiloihin avatun ravintola Remun nimi tulee sanoista rentoa ja mukavaa. Sanoissa tiivistyy myös ravintolan toiminta-ajatus. – Remussa on rentoa oleskelua ja hyvää musiikkia, kertoo ravintoloitsija Kari Heiskanen. – Meillä on elävää musikkia, karaokea ja pientä syötävää. Remussa on kaksi baaritiskiä, bilispöytä ja taivumme yökerhoksikin. Pidimme jo kesällä ysäribileet, joihin myytiin kolmesataa lippua. Lisäksi meillä on yrityksille ja muille ryhmille kaksi vip-tilaa esimerkiksi pikkujouluja varten.
Kalusteita, jotka kestävät aikaa, elämää ja katseita. Korkealuokkaiset kalusteet Suomen kauneimpiin koteihin Kuusamosta. Tutustu myös laajaan kodin sisustajia palvelevaan verkkokauppaamme osoitteessa www.opdecoshop.fi.
044 545 8516 | opdeco.fi | kalustepaivarinta.fi
Remu ei ole rakennusyrittäjänä tunnetun Heiskanen ensimmäinen askel ravitsemisalalla. Hän avasi jo vuodenvaihteessa Prisman päähän kahvilan. Ajatus pub-tyyppisestä ravintolasta ehti muhia pitkään jo ennen kahvilan perustamista. – Kävimme Helppikankaan Joelin kanssa katsomassa Vanhan Karhunkierroksen kiinteistöä ensimmäisen kerran jo neljä vuotta sitten. Pikkuhiljaa meille syntyi ajatus perustaa tiloihin ravintola. Kaupunki lähti hienosti hankkeeseen mukaan, ja saimme rakennusluvan terassille. Vuokranantajankin kanssa pääsimme hyvään sopimukseen, ja sitten laitettiin paikat kuntoon ja
avattiin ovet. Ravintolan kunnostaminen onnistui pitkälle omin voimin, sillä Heiskanen on työskennellyt jo toistakymmentä vuotta rakennusalan yrittäjänä, ja Helppikankaallakin pysyy vasara kädessä. Vesikattojen ja kalusteasennusten lisäksi Heiskanen tekee kaikenlaisia muitakin rakennustöitä. Ravintoloista hänellä on kokemusta jo viime vuosituhannen puolelta. – Olin ensimmäisen kerran Rukalla ravintolatöissä jo parikymppisenä, ja myöhemmin olen työskennellyt muun muassa ravintolapäällikkönä Oulussa. Yrittäjän uralla Heiskanen on ollut koko ikänsä, joko perheensä kautta tai omissa nimissään. – Menin 17-vuotiaana armeijaan ja sen jälkeen töihin isän korjaamolle ja automaalaamolle. Myöhemmin pyöritimme maalaamoa kolmen velipoikani kanssa, mutta vuonna 2009 möin osuuteni vanhimmalle veljelleni, pidin kesälomat ja perustin rakennusliikkeen. Automaalaamo Vehe eli Veljekset Heiskanen toimii Kuusamossa edelleen. – Maalaamo on ollut perheellä jo neljäkymmentä vuotta! Heiskasella on 19-vuotias poika, joka palvelee parhaillaan Lapin Lennostossa. Mahtaako poika jatkaa per-
heen perinteitä yrittäjänä? – Olen puhunut poikaa jatkamaan opiskeluja. Yrittäjän työssä on hyvät ja huonot puolensa. Mutta aika näyttää. Remun avaamisen jälkeen Heiskanen aikoo jatkaa rakennustöitä, mutta hänet tullaan näkemään toisinaan myös baaritiskin takana. Vapaa-ajallaan – sikäli kun sitä on – Heiskanen viihtyy muiden kuusamolaisten tapaan metsällä ja kalassa. – Jos aikaa jää, matkustelen mielelläni, etenkin Aasiassa, mutta myös Etelä-Euroopassa. Mutta miten on mahdollista, että Heiskanen perusti kahvilan ja ravintolan keskellä korona-aikaa, kun koko muu majoitus- ja ravitsemiala on ollut helisemässä? – Tämä on ollut pahaa aikaa, mutta toisaalta nyt on ollut mahdollisuus myös suunnitella uutta. Minulla on yrittäjyys verissä. Pitää olla rohkeutta ja uskoa tulevaisuuteen. Korona ei tule jatkumaan ikuisuuksia, vaan hellittää aikanaan. Ihmisten kahvihammasta kolottaa aina, ja humpallekin pitää päästä! Rennon ja mukavan menon ystäville on tiedossa hyviä uutisia myös ensi kesään liittyen: – Suunnitelmissa on iso tapahtuma, mutta siitä kerromme myöhemmin lisää. Kannattaa olla kuulolla!
11
Vaatekauppa Highway sai uuden elämän
K
uusamo on saanut pienen tauon jälkeen vaatteita myyvän Highway-kivijalkakaupan takaisin. Elokuussa perustetun uuden Highwayn taustalla on kuitenkin uusi yrittäjä. – Ajatus vaatekaupan perustamisesta alkoi itää, kun luin lehdestä, että Ulla ja Harri Määttä aikoivat lopettaa pitkään toimineen Highwayn, kertoo Karoliina Kurvinen. – Harmittelin, että hyvä kivijalkavaatekauppa lopettaa. Jäin pohtimaan asiaa ja ehdotin miehelleni Simo Pitkäselle, että mitä jos me avaisimme vaatekaupan. Mieheni on jo yrittäjä, sillä hän pyörittää Kuusamon Autotähteä. Hän sanoi että mikäs siinä!
Karoliina on iloinen siitä, että sai käyttöönsä tutun Highwaynimen. – Ulla ja Harri olivat niin ystävällisiä, että ottivat nimen pois kaupparekisteristä, jolloin se vapautui meille. Paikkakuntalaisille ja matkailijoille nimi on entuudestaan tuttu. Uusi Highway jatkaa tutun nimen lisäksi myös valikoimissaan tutulla, hyväksi todetulla linjalla. Kaupasta löytyy naisille Vero Modan ja Onlyn vaatteita ja miehille Jack & Jonesia. – Kaikki kolme ovat hyviä perusmerkkejä, kohtuuhintaisia ja tunnettuja. Niissä on myös hyvin valinnanvaraa tilattavaksi. Asiakkaiden toiveesta Highwayn valikoimiin on tuotu myös plusmalleja. Vaatekaupan perustaminen on 32-vuotiaalle Karoliinalle jo toinen iso uramuutos hänen elämänsä aikana. – Työskentelin viimeiset kolme vuotta lähihoitajana kaupungin kotihoidossa, ja sitä ennen ravintola-alalla. Viihdyin hoitoalalla hyvin ja työ oli tärkeää, mutta toisaalta nyt oli hyvä tilaisuus kokeilla jotain aivan
Uuden Highwayn valikoimiin kuuluvat tutut hyvät merkit Vero Moda, Only ja Jack&Jones. Uuden Highwayn alkutaival on sujunut hyvin. Asiakkaita on käynyt tiuhaan tahtiin, ja monet heistä ovat kertoneet olevansa iloisia uudesta kivijalkakaupasta. – Kuusamo on matkailukaupunki, jossa on paljon vakinaisia asukkaitakin, joten kyllä kivijalkavaatekaupalle on kysyntää. Monet ihmiset pitävät siitä, että vaatetta pääsee sovittamaan ja että sen saa mukaansa heti.
32-vuotias Karoliina Kurvinen teki jo kolmannen ison uramuutoksen elämässään, kun ravintola-alalta hoitoalalle siirtymisen jälkeen päätti käyttää tilaisuuden hyväksi ja ryhtyä vaatealan yrittäjäksi.
erilaista. Karoliina sai ensimmäiset vinkit yrittäjäksi ryhtymisestä mieheltään, mutta oli heti alussa yhteydessä myös Naturpoliksen Jaakko Iso-Möttöseen. – Sain Jaakolta neuvoja liiketoimintasuunnitelmaan ja laskelmien tekemiseen. Myös edellisen Highwayn yrittäjiltä Ullalta ja Harrilta sain arvokkaita neuvoja. Liikeen käytännön perustamiseen saimme talkooapua ystäviltä ja läheisiltä.
Karoliina aikoo alkuvaiheessa pyörittää Highwaytä yksin, mutta arvelee jatkossa tarvitsevansa työntekijän. – Työtä on tiedossa paljon, sillä kaupan aukioloajat ovat pitkät ja se on auki kuutena päivänä viikossa. Kuormapäivänä työpäivä saattaa venyä kahteentoista tuntiin. Mutta olen asennoitunut siihen, että työtä on paljon. Vakituinen päivätyö on toisaalta vaihtelua sille, että Karoliina on koko ikänsä tehnyt vuorotyötä; aamu- ja iltavuoroja ja välillä öitäkin. – Nyt saan mennä aamulla töihin ja palata työpäivän jälkeen kotiin perheen luokse! Highway löytyy osoitteesta Jatatie 18 läheltä Jyskiä ja marketteja. Kauppa on auki maanantaista perjantaihin klo 10–18 ja lauantaisin klo 10–16.
Suksien kesämyynti yllätti urheiluvälinekauppiaan Maastohiihdon asiantuntijaliikkeenä profiloitunut Wolf Sport palvelee Rukalla syksyllä myös ruskaretkeläisiä. – Meiltä löytyy vaatteista termospulloihin asti kaikenlaista, mitä luonnossa liikkuja tähän vuodenaikaan tarvitsee, kertoo kauppias Pasi Kuusela. – Varsinkin vaellushousuja ja -kenkiä menee paljon. Reppujen, makuualustojen, astioiden ja muiden retkeilyvälineiden lisäksi löytyy myös kalastusvälineitä ja esimerkiksi kävelysauvoja. Monissa kesätuotteissa, etenkin juoksuvaatteissa, on nyt varastojen tyhjennyksen myötä 30 prosentin alennusmyynti. Laduilla viihtyville iloinen
uutinen on, että Wolf Sportista saa nyt uuden talvikauden alla vanhat suksi- ja kenkävarastot reilulla alennuksella. – Edullisimmillaan jopa puoleen hintaan, ja kyseessä ovat kuitenkin tulevan kauden tuotteet, sillä saimme niitä loppukeväällä erän. Wolf Sportin päämerkit ovat Fischer, Rossignol, Peltonen, Alpina, Leki, Swix ja Noname. – Ensi talvena varsinkin vaatevalikoima laajenee. Entisten merkkien lisäksi tulee uusia, ja jonkun verran talvitoppaakin. Suksia onkin jo syytä vilkuilla, sillä ruskakauden jälkeen Rukalla käynnistyy talvikausi jälleen ennätysaikaisin. Alueen yrittäjille on luvassa pitkä ja vilkas tal-
vi, joka kuitenkin työn touhussa kuluu nopeasti. Varsinkin koronakurimuksen ensimmäisen kevään 2020 jälkeen viime talvi oli jo loistava. – Meillä oli maastohiihtopuolella ennätysmyynti. Ihmiset ovat alkaneet panostaa hiihtoon. Etelässä hiihtokalusto jopa loppui kesken. Hiihtovälineiden menekki viime kaudella vaikutti varmaan osaltaan siihen, että pitkään urheiluvälinekauppaa Rukalla pyörittänyt Kuusela koki kesällä yllätyksen: – Suksien ennakkotilauksia tehtiin helteiden aikaan heinäkuussa enemmän kuin koskaan kesällä!
12
Kuusamon kalkkimaiden sammalet ja helttasienet inventoitiin tänä kesänä Kuusamossa vieraili tänä kesänä kaksi Metsähallituksen luontoinventoijaa. Timo Kypärä tutki sammalia ja Katri Kokkonen sieniä.
L
uontokartoittaja Timo Kypärä inventoi Kuusamossa kalkkikallioiden sammallajeja. – Aloitin keväällä Lohjalta, nousin Itä-Suomeen, ja kiersin Oulun, Kiimingin ja Tervolan kautta Kilpisjärvelle. Säästin Kuusamon viimeiseksi, sillä tämä on sammalien kannalta merkittävää ja mielenkiintoista kalkkialuetta. Etenkin Kuusinkijoella on tunnettuja hyviä kalkkikallioiden sammalalueita. Kypärä löysikin monta koko Suomessa harvinaista lajia; joukossa muun muassa kenosammal, piirtosammal, viheruurresammal, tunturihiippasammal ja erittäin merkittävä lahomaapuulla kasvava hitupihtisammal. – Osa lajeista on määritelty äärimmäisen uhanlaiseksi, ja jokaisella on vain muutamia esiintymiä Suomessa. Sammalien inventoijalta vaaditaan tarkkaa silmää, sillä kohde saattaa olla hyvin pieninä esiintyminä. – Viheruurresammalta löytyi
Metsähallituksen luontopalvelut on kartoittanut tänä kesänä sammallajistoa etenkin kalkkikallioilta. Kuusamo on sammalien kannalta merkittävää kalkkialuetta. muutama tupas, joiden laajuus oli yhteensä vain muutamia neliösenttimeterjä. Lahopuulla elävää hitupihtisammalta löytyi pari neliödesimetriä. Laajin, noin kymmenen neliömetrin alue löytyi piirtosammalesta. Mutta miten on mahdollista löytää erämaasta muutaman
neliösenttimetrin kokoinen esiintymä? – Kun tietää kunkin sammalen elinympäristön ja kasvualustan, voi arvioida, että tietyistä kohdista voi löytyä tietty sammal. Sieltä katsotaan sitten tarkemmin. Kiinnostavan sammaleen
löydettyään Kypärä kerää siitä pienen näytteen. Valokuva ei riitä – jo pelkästään siitä syystä, että joidenkin sammalien pienen koon takia kuvaamiseen tarvittaisiin erikoistekniikkaa. Lajien lopullinen määrityskin tehdään vasta näytteestä mikroskoopilla. Kerätyt näytteet museoidaan talvikaudella. Sammaleet kuivataan, murunen sammalta laitetaan paperikuoreen ja näyte rekisteröidään. – Tietoja käytetään heti hyväksi. Jos esimerkiksi jollain harvinaisen sammalen löytöalueella on maankäyttöpaineita, se otetaan suojelussa huomioon. Joistakin sammalista pitää raportoida myös kansainvälisesti. Esimerkiksi hitupihtisammal on niin sanottu direktiivilaji, josta raportoidaan Euroopan Unioniin. Lopuksi näyte lähetetään johonkin Suomen kasvimuseoista. Merkittävimmät museot ovat Turussa, Helsingissä ja Oulussa yliopistojen yhteydessä. Myös Kuopiossa, Hämeenlinnassa ja Jyväskylässä on museot.
Sammalnäytteet säilyvät periaatteessa loputtomiin. – Sammal ei helposti kuole, koska sillä ei ole juuria, vaan se imee veden ja ravinteet pintakelmunsa läpi. Sammal vain kuivuu. Kostuessaan se virkoaa uudestaan. Luonnossa sammal jatkaa kuivan kauden jälkeen kasvamista esimerkiksi kallion pinnalla sateiden jälkeen. Sammaleiden asiantuntijalla ei ole lempisammalta, mutta mieleenpainuvia löytöjä Kypärä on tehnyt. – Kerran eräs Oulun yliopiston professori löysi Ylläkseltä 50 vuotta sitten kerätystä näytteestä Euroopalle uuden lajin. Menin käymään näytteenottopaikalla, ja kyseinen laji löytyi sieltä edelleen! Sammalien inventoijan kenttätyö kestää lumien sulamisesta lumien tuloon. Talvi ei sinänsä estäisi näytteiden keräämistä, sillä sammaleet ovat ikivihreitä. – Periaatteessa näytteitä voisi kerätä myös talvella, jos ottaisi lumilapion mukaan. Useimpien muiden lajien inventoijilla vuodenajan lisäksi
13
Kuusingin leirintäalueen mökin edustalta löytyneet koivunkantosienet eivät kuulu biologi Katri Kokkosen tämänkertaisen kartoituksen piiriin, mutta hienon näköisiä ne silti ovat. myös kasvukausi vaikuttaa aikatauluihin. Kasvit versovat, kukkivat ja lakastuvat oman rytminsä mukaan eikä niitä voi tutkia kuin tiettyinä aikoina. Sammaleet eivät ole yleinen työ tai harrastus. Löytyykö sammalten tuntijalle keskustelukumppaneita? – Suomessa on sammaltyöryhmä, jonka jäsen olen, ja lisäksi on muutama kymmenen vakavasti otettavaa sammaltutkijaa. Kypärän toimisto on Jyväskylässä, mutta hän itse asuu Petäjävedellä. – Tämän vuoden teeman kannalta kotiseutuni oli huono, sillä Keski-Suomessa ei ole kalkkikivikallioita! Toisen Kuusamossa liikkuneen inventoijan eli biologi Katri Kokkosen tämän syksyn työsarkaa ovat Kuusamon, Suomussalmen, Puolangan ja Sotkamon kalkkipitoisten lehtojen helttasienet.
– Aloitin kartoituksen elokuussa, kun sieniä alkoi olla enemmän. Näytteiden kerääminen jatkuu sienikauden loppun asti eli pakkasten alkuun. Toisin kuin sammalien inventoinneissa, sienten kohdalla tilanne elää, joten inventoija joutuu suunnittelemaan aikataulunsa niiden ehdoilla. – Lähden lähipäivinä Kainuuseen, mutta palaan Kuusamoon uudestaan myöhemmin syksyllä. Teen koko kierroksen kahdesti. Kokkonen on työskennellyt sienien parissa jo kaksikymmentä vuotta. Hänen kiinnostuksensa niihin heräsi jo lapsena kotona Pohjois-Karjalan Valtimolla. Biologin opinnoissaan Kokkonen opiskeli sieniä peruskurssin verran, mutta myöhemmin luontokartoittajan opinnoissa lisää. Myös alan tutkijoiden piirissä on kertynyt tietoa. Inventointeja Kokkonen tekee Metsähallitukselle, mutta
lisäksi hän tekee omaa sienitutkimusta, jossa käyttää Turun yliopiston laboratoriota. Sieniinventointeja hän on tehnyt useampana syksynä. Inventoinnissa on tavoite saada tietoa sienilajeista ja etenkin harvinaisista ja uhanalaisista lajeista. Kasvien ja sienien esiintyvyyden kategoriat ovat silmälläpidettävä, uhanalainen, elinvoimainen ja puutteellisesti tunnettu. Näytteiden ottaminen on sieni-inventoijallekin tärkeää, sillä ulkonäön perusteella ei kaikkia sienilajeja voi tunnistaa. Se, onko Kokkosen tähän mennessä keräämissä näytteissä uhanalaisia lajeja, selviää maastokauden jälkeen. – Luultavasti on. Mukana on esimerkiksi tahmaseitikkejä, joissa on useita uhanalaisia lajeja. Lajit voivat olla keskenään hyvin samannäköisiä. Asia varmistuu mikroskopoinnissa. Maastokauden jälkeen vuoden loppuun asti jatkuukin sitten ahkera näytteiden tutkimus, joka saattaa sisältää mikroskopoinnin lisäksi muun muassa DNA-analyysejä. Kokkonen rekisteröi kaikki ottamansa näytteet. Näytteiden keruupaikat hän merkitsee GPS:lle. Ja samoin kuin sammalien kohdalla, sieninäytteetkin lähetetään loppujen lopuksi kasvimuseoihin. Suomessa on tuhansia sienilajeja, kun mukaan lasketaan mikro- ja kotelosienet. Nyt on pakko kysyä sienitutkijalta, kuinka moni Suomen tuhansista sienistä mahtaa olla syötäviä. – Sitä ei taida tarkalleen tietää kukaan, koska asiaa ei ole tutkittu!
14
Bjarmiassa lähdetään positiivisin mielin uuteen syksyyn
K
LEENAN
KO
S KIT U P A
kahvila•cafe
Leenan Koskitupa on täynnä tarinoita! Leenan Koskituvalla Kuusamon Käylässä vatsa tulee ravituksi ja mieli virkistyy kosken kuohuja katsellen. A-oikeudet. Saat Koskituvalta myös kalastusluvat. Juhlapalvelu ja yksityistilaisuudet laadulla ja vuosien kokemuksella. Kahvila on avoinna kesäkuun alusta syyskuun loppuun.
uusamon oman keramiikkapaja Bjarmian kesä sujui mukavissa merkeissä. – Kuusamossahan pandemia toi jotain hyvääkin, kun entistä useammat kotimaiset matkailijat löysivät kaupungin, kertoo Kaisa Valkama-Kettunen. – On ollut mukava palvella uusia Kuusamon kävijöitä. Epävarmassa tilanteessa olemme kehittäneet toimintaa palvelemaan kunkin hetken asiakkaita, ja jatkaneet taustalla uusien tuotteiden kehittämistä. Lähdemme positiivisin mielin syksyyn ja uuteen talvikauteen. Varsinainen koetinkivi Bjarmialla on ollut Kuusamon sijaan Helsingissä. – Avasimme uuden myymälän Pohjoisesplanadilla joulukuussa 2019 juuri pandemian kynnyksellä. Alku meni helmikuuhun asti todella hyvin, kun elettiin normaaliaikaa, mutta sitten ulkomaalaiset matkailijat katosivat. Viime vuonna liike oli hetken ajan kokonaan kiinni, mutta siitä asti taas auki. Uudenmaan koronatilanne on ollut hankalampi kuin muualla Suomessa, mutta Bjarmiassa on menty viranomaissäännöksiä noudattaen päivä, viikko ja kuukausi kerrallaan. – Tämän vuoden elokuu oli jo mukava, kun Helsingissä alkoi näkyä ulkomaalaisia matkailijoita. Laskimme eräänä päivänä, että yhden päivän aikana kävi kymmenen eri maan ihmisiä. Se oli jo häivähdys normaalia! Bjarmiassa on kehitetty viime vuosina keramiikan saralla uutta, kuten Koivu-maljakot, Bjarmien Aarteet -juhlasarja, sekä Itikka-sarjan snapsipölkyt, joiden puuosissa on käytetty kuusamolaista koivua. – Olemme saaneet tehdä keramiikasta palkintoja erilaisiin
Kaisa Valkama-Kettunen esittelee Bjarmian koivumaljakkoa, joka on ollut palkintona muun muassa Ruka Nordic maailmancup -kisassa.
kisoihin ja tapahtumiin – viimeisimpänä Kuusamossa elokuussa järjestettyyn Perhokalastuksen MM-kisoihin. Myös yrityslahjoja olemme saaneet toteuttaa niin Pohjois- kuin Etelä-Suomeenkin, mikä on ollut ihana asia. On hienoa, että yritykset ovat halunneet panostaa kotimaisiin ja kuusamolaisiin tuotteisiin. Keramiikan rinnalla Bjarmiassa on kehitetty viime vuosina myös uusia tuotteita. Suurin lanseeraus on ollut oma villiruokatuoteperhe, joka on tänä vuonna laajentunut hunajalla. – Jouluksi on taas tulossa perinteisesti uutta. Lisäksi olemme kehittäneet verkkokauppaamme, josta löytyy Bjarmian keramiikan lisäksi esimerkiksi sisustustuotteita, poronluutuotteita,
vaatteita, asusteita ja villiruokaa. Myymme myös muutamien muiden laadukkaiden kotimaisten brändien tuotteita, kuten Marimekon, Aarikan ja Lapuan Kankureiden. Kuusamon keskustassa sijaitseva Bjarmia-talo palvelee asiakkaita entiseen tapaan. Myymälän yhteydessä toimivassa keramiikkapajassa valmistuvat astiat ovat aitoa paikallista käsityötä, suunniteltu ja tehty Kuusamossa. – Syksy on hienoa aikaa nauttia Kuusamon kauniista ruskasta ja pian käännetään katse kohti joulusesonkia. Toivotan kaikki lämpimästi tervetulleeksi ostoksille ja kylään meille Bjarmiataloon sekä Helsinkiin Pohjoisesplanadille!
Vastaukset Kuusamon lintukerhon Lintupähkinään sivulta 4.
Käyläntie 34, FI-93900 Kuusamo, FINLAND p. +358(0)40 702 4721 haataja.leena@gmail.com
Kuva 1. Pajulintu (Phylloscopus trochilus) +1kv Kuvattu toukokuussa. Kuvaaja Heikki Seppänen Pajulintu on kesäisin Suomen runsaslukuisin lintu. Sen melankolinen laulu kaikaa touko-kesäkuussa kaikkialla. Laulu on helppo oppia tuntemaan. Pajulinnun tunnistaminen pelkän ulkonäön perusteella sen sijaan on vaikeampaa, ja se on helposti sekoitettavissa muihin uunilintuihin, ennenkaikkea suhteellisen yleiseen tiltalttiin. Pajulinnun selkä on vihertävän harmaa, alapuoli kuviottoman vaalea, silmäkulmajuova vaalean kellertävä ja jalat vaaleat. Tiltaltti taas on yleisvälitykseltään tummempi, jalat ovat
tummat ja siivet lyhyemmät kuin pajulinnulla. Laulu- ja kutsuäänet lajeilla ovat täysin erilaiset, ja ääni onkin paras maastotuntomerkki. Pajulinnun sukupuolet ovat höyhenpuvultaan samanlaisia. Kuva 2. Harmaasorsa (Anas strepera) koiras +1kv Kuvattu lokakuussa. Kuvaaja Heikki Seppänen Harmaasorsa on hieman heinäsorsaa pienempi puolisukeltajasorsa. Juhlapuvussa keväästä alkukesään koiraslintu on helppo tuntea; kauniin harmaa ruumis, peräpää musta ja nokka kokotumma. Naaraan pää on harmahtava, nokka kaksivärinen ja ruumis tummanruskea. Koiras vaihtaa jo syys-loka-
kuussa kesäpuvun kauniin harmaaksi juhlapuvuksi, jossa se esiintyy pähkinäkuvassa. Harmaasorsan paras lajituntomerkki on täysin valkea siipipeili, josta pähkinäkuvassakin näkyy pilkahdus. Harmaasorsa on Kuusamossa vähälukuinen matalien järvien asukki. Viime vuosina harmaasorsahavaintoja Kuusamossa on Vuotunkijärvestä ja Helilammesta. Ensimmäisen kerran harmaasorsan onnistunut pesintä havaittiin vuonna 1984 Helilammella.
15
Escape Room Kuusamon uusi ulkopakopeli Robin on hauska aktiviteetti nuoremmille ja vanhemmillekin pulmien ratkojille. Kuva: Escape Room Kuusamo
Escape Room Kuusamossa on nyt myös ulkopakopeli Escape Room Kuusamossa on avattu uusi pakopeli Robin. Pelissä ratkotaan samalla tavalla pulmia kuin perinteisessä huonepakopelissä, mutta ulkoilmassa ja ladattavan mobiililaitteen avulla. Tropiikin ulkoilualueen maastoon on sijoitettu pakohuonepelimäisiä kohteita, joissa
pelaajat saavat hieroa aivonystyröitään pulmien parissa. Pelin voi varata ja käydä pelaamassa silloin, kun omalle ryhmälle parhaiten sopii. Escape Room Kuusamon kaksi muuta pakopeliä eli sisälle sijoitetut 2-6 pelaajan Kadonnut Riistanvartija sekä 2-9 pelaa-
jan Operaatio Voitonmalja ovat edelleen pelattavissa. Kaikki kolme pakopeliä voi varata varauskalenterista osoitteesta escaperoomkuusamo.fi, puhelimitse p. 040 193 2961 tai sähköpostitse osoitteesta info@escaperoomkuusamo.fi.
Talutusratsastusta ja ponin hoitoa Kärryajelua ja OmaPoni -päivä Rukan Ponitouhut
Avoinna päivittäin - edulliset hinnat 044 951 5871 - rukanponitouhut.fi - Takalontie 1A
Maukkaasta lähiruoasta on lupa nauttia!
Uusi ravintola - kahvila- konditoria Kirkkotie 23, Kuusamo | 0400 263 272 À la Carte ravintola Kahvila - konditoria Kolmen ruokalajin kotiruokalounas Catering palvelut ja kokki mökillesi Take away lounaat ja ateriat Kokoustilat/kabinetit
Kotiruokakeidas keskellä kanjonia Ravintola Talonpöytä myös Eväät ja OULANGAN tarvikkeet LUONTOKESKUKSESSA mukaan! Kiutakonkään kuohulla. Kotiruokalounas, kahvilapalvelut, Take away. Olemme avoinna 29.10. saakka 040 1242 994 Tarkista aukioloajat talonpoyta.fi