Loppukevään menovinkkejä 13.4.–29.5. RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com
Nro 7 – 2018
13.4. – 29.5.2018
Loppukevät on lumen ja tapahtumien kulta-aikaa
L
umen pinta ei näytä Kuusamossa suurestikaan noteeraavan korkealle kipuavaa kevätaurinkoa. Kun etelässä yskitään jo kodikkaasti katupölyä, Rukalla pahnostetaan metrisessä hangessa. Tai sen päällä. Loistavat hankikelit ovatkin monessa paikassa olleet jälleen tänä keväänä luonnossakulkjoiden ilona ja alustana. Rukankylässä järjestetään talvikauden huipennuksen tiimoilta sarja tapahtumia, joissa mikään ei ole liian villiä ollakseen hauskaa. Sateenkaarikansa kokoontuu 13.– 15.4. jo kolmannen kerran Suomen ensimmäiseen HLBTIQ-laskettelutapahtumaan. Iloinen ohjelma koostuu auringonpaisteesta, Maston rinteen Ski Ride wiht Pridesta, iltabileistä ja kansainvälisistä DJ-nimistä. Tapahtumaa houstaa aina säihkyvä Cristal
Snow. Lauantaina 14.4. musiikkia tarjoavat muun muassa Eini ja Pete Parkkonen. Raisua ilonpitoa tarjoaa myös Spring Break 19.–22.4. Luvassa on ilmaiskeikkoja, DJ-bileitä, näytöksiä, rinnekisoja ja ennen kaikkea hauskanpitoa Rukan kevätauringossa. Iltaisin Breakissä tunnelmoivat muun muassa Olavi Uusivirta ja Petri Nygård. Vappu otetaan Rukalla avosylin vastaan Wappulounaan muodossa. 28.4.–1.5. Esiintyjälistalla vaikka ketä, kuten Yung Hefe, Aivovuoto, Kätfish, Nyrkkitappelu, The Rautavas, Atomirotta ja Lyömättömät. Kuusamotalon kevään konsertteja ei kannata jättää väliin. Tiistaina 17.4. tavataan lastenmusiikkiorkesteri Vastarannan Siili konsertissa, joka sopii lapsille ja muille aamuvirkuille, sillä
eistykset ovat klo 9 ja klo 10. Perjantaina 20.4. on vuorossa huippumakee suomirock-musikaali Raparperitaivas. Keskiviikkona 25.4. on luvassa bluesia Suomen huipulta kun Marjo Leinonen, Jukka Orma, Mikko Murtomaa ja Sande Vettenranta eli BigFeet & LaLa saapuu kaupunkiin. Keikkaa ei kannata jättää väliin! Eikä myöskään kevätkauden viimeistä hienoa konserttia, eli lauantaina 5.5. vuorossa olevaa Pete Parkkosen iltaa. Toukokuun alkaessa pikkuhiljaa sulatella lunta suorituspaikoilta biletetään vielä 11.–12.5. Zonessa E-Koodin kanssa. Kuun loppupuolella 24.–27.5. kiskotaan sitten tennarit jalkaa ja silmille ja juoksaistaan pari kertaa Karhunkierros läpi NUT Karhunkierros –ultrajuoksutapahtumassa. Hyvää kevättä kaikille!
3
LINTUPÄHKINÄ Tunnistatko kuvien linnut? Kuusamon lintukerholaisten lintupähkinät ovat arvuuteltavissa nyt myös Matkailulehti Rukan sivuilla. Julkaisemme jokaisessa lehdessä kaksi tunnistustehtävää, helpomman ja vaikeamman. Lintukuvat ovat lintukerholaisten ottamia ja pähkinät on laatinut Heikki Seppänen. Pähkinälinnut ovat Kuusamossa esiintyviä lajeja. Oikeat vastaukset löydät tämän lehden sivulta 14.
Kuva 1, kuvaaja Timo Talala.
Kuva 2, kuvaaja Jarmo Martiskainen.
Lintukerho järjestää retkiä kevätsunnuntaisin Kuusamon lintukerho järjestää sunnuntaisin 29.4. alkaen linturetkiä eri puolille Kuusamoa. Ensimmäisen retken kohteena on Vuotungin ja Riekin suunta, jonne mennään tutkimaan muuttotilannetta. Lähtö on aamulla klo 7, matka taitetaan omilla henkilöautoilla ja mukaan ovat tervetulleita myös ei-jäsenet. Sunnuntairetket jatkuvat kesäkuun ensimmäiseen sunnuntaihin asti. Poikkeuk-
sena on sunnuntai 13.5. jolloin lintukerho on pidemmällä linturetkellä Jäämeren rannalla. Linturetkistä kiinnostuneen kannattaa ottaa yhteyttä lintukerhon puheenjohtaja Jarmo Martiskaiseen, joka kertoo lisää, os. martiskainenjarmo@gmail.com. Lauantaina 5.5. on vuorossa vuotuinen valtakunnallinen Tornien Taisto, jolloin aamuviidestä iltapäiväyhteen asti pide-
tään maan lintutornit miehitettyinä ja pyritään havainnoimaan mahdollisimman monta lajia. Kuusamossa taistotorneja ovat Vihtasalmen ja Nilojoen tornit ja Torankijärven torneista toinen tai molemmat. Vihtasalmen tornin viereen pääsee autolla, joten sinne on helppo tulla. Mukaan ovat jälleen tervetulleita myös ei-jäsenet. Torneissa on paikalla lintukerholaisia, jotka kertovat linnuista ja lintuharrastuksesta,
ja kiikareita ja kaukoputkeakin on mahdollista testata. www.kuusamonlintukerho.fi
Neljän päivän vappu Käylässä
K
itkajoen varrella, säteilevän kauniissa Pohjois-Kuusamossa lähellä Oulangan kansallispuistoa sijaitsee vireä Käylän kylä samannimisen kosken kupeessa. Käylään on Rukalta matkaa vain viisitoista kilometriä. 28.4–1.5 Käylässä herätään talviunesta ja järjestetään neljän päivän ajan mukavia tapahtumia kaiken ikäisille. Mukaan ovat tervetulleita niin paikalliset, mökkiläiset, hiihtokansa kuin luontomatkailijatkin. Tapahtumat alkavat lauantaina 28.4, kun Käylän koululla vietetään koko perheen vapputapahtumaa kello 10–14. Lapsille on tapahtumassa luvassa aktiviteetteja, askartelua, väritystä, varjoleikkejä ja keppariesterata.
Kello 12 on MillaFitin Milla Saarelan terveysluento lapsiperheiden ravitsemuksesta. Tapahtuma järjestetään KäyläGo-kehittämishankkeen, Kuusamon Seurakunnan ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa yhteistyössä. Käylänkoskella palvelee samana päivänä klo 11–18 Leenan Koskitupa, jossa tarjoillaan höyryävää hernekeittoa Taiwalkosken oluen kera. Ja ruoan päälle maistuu varmasti munkki kahvin tai kaakoan kanssa. Päivä jatkuu klo 18 Käylän Korpihovilla, jossa pyörähtävät käyntiin Tanen karaoketanssit kylmine juomineen. Illan aikana on loistava mahdollisuus tutustua Taiwalkosken panimon oluisiin ja Kuusamon Wild Food sormin naposteltaviin herkkuihin.
Sunnuntaina 29.4 klo 11–18 myydään ylimääräiset hiihtovälineet, vaatteet, astiat, koristeesineet ja muut kapineet käteästi peräkonttikirppiksellä Leenan Koskituvan parkkipaikalla. Koskitupa palvelee jälleen klo 11–18. Maanantaina eli vappuaattona avataan Käylän Instagramtili. Tapauksen kunniaksi järjestetään luontokuvakilpailu. Käylän kevät on täynnä elämää Käylänkosken ympäristössä, joten nyt on hieno tilaisuus napata yhdellä näppäyksellä sekä kaunein kännykkäkuva että upea palkinto. Leenan Koskitupa palvelee klo 11:stä ilta myöhään. Grillikauden avajaiset klo 17 tuovat tuulahduksen Muhokselta eli Viskaalin mehevät burgerit. Hanuristi Kaarlo Mursu huolehtii soitollansa ettei burgerjonossa
Kitkajoen Käylänkosken kupeessa on vappuna monenmoista tapahtumaa. (Kuva: Elina Kolppanen) käy aika pitkäksi. Ja kun päivä taittuu hämärään iltaan, tunnelma tuvalla tiivistyy... Tiistaina eli vappupäivänä vietetään Koskituvalla iloista päivää klo 11–16 kosken kuohuja kuunnellen ja vappusimalla ja munkeilla herkutellen. Luvassa on myös ohjelmaa. Koillis-Kutrin Arja-täti loihtii
lapsille ja lapsenmielisille kasvomaalauksia. Kylän oma Husky-Elina järjestää huskyajelua, mikäli sää niin sallii. Puolen päivän aikaan mobilistit suuntaavat vappuajelunsa Käylään, jolloin kannattaa tulla kylään ihastelemaan komeita autoja! Kyllä, Käylä on ihmeitä täynnä! Lämpimästi tervetuloa ihmettelemään!
Oulankajoen tulvakuohut kruunaavat kevään Oulankajoen vedenpinnan korkeusero normaalin ja tulvahuipun välillä voi olla yli kolme metriä. (Kuva: Tytti Taivalkoski)
Viime vuonna Oulangan tulvahuippu koettiin vasta 28.5., mutta toissavuonna yli kolme viikkoa aikaisemmin. Milloin Suomen komein tulva saavuttaa huippunsa tänä vuonna?
O
ulangan jokakeväinen tulva on näyttävä tapahtuma. Toukokuun parin ensimmäisen viikon aikana ympäröivien metsien ja rantatöyräiden ja Sallan soiden lumet sulavat vesimassoiksi Oulankajokeen, ja yhdessä joen sulavan jääkannen kanssa nostavat veden kuohumaan. – Oulangan tulvat johtuvat osaltaan siitä, että joen varrella ei ole isompia järviä, jotka tasaisivat vesimassoja, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Airi kallunki Oulangan luontokeskuksesta. – Oulanka yhtyy alempana
Kitkajokeen, mutta Kitkalla ei nähdä Oulankajoen tulvan kaltaisia näytöksiä, sillä se ei ole samanlainen valuma-alue kuin Oulankajoki ja lisäksi sen varrella on järviä. Oulankajoen tulvakorkeudessa on kolme kriittistä rajaa. Joen normaali korkeus merenpinnasta on vajaat 160 metriä. Kun vedenkorkeus tulvan aikana nousee reilulla metrillä 161,3 metrin yli, menee Karhunkierros poikki. – Kevään edetessä, kun hankikanto on ohi ja lumet alkavat nopeasti sulaa, suosittelemme
kansallispuistossa retkeilyä lähinnä päiväreiteillä. Tulvahuipun aikana Karhunkierroksen vaellusreitti voi olla useasta kohdasta poikki. Oulangan kevättulvien keskimääräinen korkeus on noin 160,8 metriä, mutta noin kolmen vuoden välein tulva nousee 161,6 metriin. Kymmenen vuoden välein koetaan huipputulva, jolloin vesi saattaa nousta jopa yli 162 metriin. Vedenpinnan korkeusero normaalin ja tulvahuipun välillä voi siis olla jopa reilut kolme metriä. Tulvahuipun ajankohta vaih-
telee kevään etenemisen mukaan. Viime vuonna joen pinta nousi korkeimmilleen vasta 28.5., kun toissa vuonna se tapahtui jo 3.5. Toissavuonna tulva myös nousi erittäin korkealle eli 161,8 metriin, kun viime vuonna jäätiin noin 70 cm alemmalle tasolle. Korkein tulvahuippu ohitetaan parissa päivässä, mutta normaalilukemiinsa joki laskeutuu pikkuhiljaa huippua seuraavien viikkojen aikana. Kuluvan kevään tulvaa on vaikea ennustaa huhtikuun puolivälissä, jolloin Matkailulehti
Ruka on menossa painoon. – Kevätaurinko lämmittää päivällä, mutta ennusteen mukaan yöpakkaset jatkuvat, joten lumen sulaminen on hidasta. Kuluvan talven lumikuormien perusteella tulva voi kuitenkin muodostua korkeaksi. Oulangan tulvaa voi suunnata ihailemaan Oulangan luontokeskuksesta. Ajankohtaista tietoa tulvista saa Oulangan Facebook-sivuilta sekä osoitteista www.luontoon.fi, www.ymparisto.fi/vesitilanne ja ilmatieteenlaitos.fi/tulvakeskus.
Juoksijoiden kausi alkaa Karhunkierroksella
P
NUTS Karhunkierroksella juostaan monenlaisilla alustoilla, ja luntakin saattaa olla maastossa vielä jäljellä. (Kuva: David Ariño / Ariño Visuals)
olkujuoksukisa NUTS Karhunkierros juostaan jälleen 25.–26.5. Luvassa on hikeä ja hiertyneitä jalkapohjia, sillä luvassa on jyrkkiä nousuja ja laskuja, kivikkoa, juurakoita ja jopa lunta. Kaikkien lähtöjen maali on Rukan kävelykylässä, jonne kannustajien on mukava kokoontua odottamaan suosikkejaan. NUTSin ilmoittauminen on jo päättynyt, ja mukaan on tulossa täysi määrä eli 2500 juoksijaa. Mikäli mielit mukaan, pistä raksi kalenteriin ja ilmoittaudu mukaan ensi vuoden NUTSiin syksyllä heti, kun ilmoittautuminen alkaa.
Tapahtumassa juostaan neljä kovaa kisaa, joista lyhinkin on 31 kilometriä, ja pisin ultramatkojen luokkaan kuuluva 160 kilometriä. 31 kilometrin matkalla kierretään Pienen Karhunkierros ja nautitaan juoksemisen lomassa Konttaisen ja Valtavaaran maisemista. Pitkään eivät nopeimmat reitillä vanhene, sillä reittiennätystä pitää tilillään Eetu Nordman ajalla 2 h 57 min 7 s, ja naisista Annika Vaara ajalla 3 h 48 min 46 s. 53 kilometrin kisa on BUFF Trail Tour Finland -osakilpailu, johon kuuluu kauden aikana myös kuusi muuta kisaa välillä
5
Kevättä seuraamaan Oulangan kansallispuistoon
K
evään merkkejä ei tarvitse enää odotella. Ensimmäiset muuttolinnut ovat saapuneet Oulangalle. Lumisille pesimäseuduilleen ovat saapuneet jo ainakin urpiainen, pulmunen ja isokoskelo. Yksi kuuluvimmista matkaajista on laulujoutsen, josta on havaittu Kuusamossa jo useita yksilöitä. Nyt on siis oiva ajankohta lähteä katsomaan ja kuuntelemaan kevään merkkejä luontoon. Oulangan luontokeskukselta saa apua ja vinkkejä talvisen retken suunnitteluun. Luontokeskukselta lähtevä Hiiden hurmos -päiväreitti on koko perheen reitti. Viiden kilometrin mittainen reitti kulkee loppumatkalla Kiutakönkään ohi, jossa on katettu tulentekopaikka ja polttopuuta. Lyhyempää reittiä kaipaavien kannattaa suunnata edestakaiselle Kiutakönkään koskelle vievälle nähtävyyspolulle, jonka pituus on kaksi kilometriä. Luontokeskuksen ravintolassa voi nauttia retkeilypäivän päätteeksi lämpimän kotiruokalounaan tai vaikka munkkikahvit. Oulangan kansallispuisto on avoinna ympäri vuoden. Se sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Rukalta. Aivan Rukan kupeessa sijaitsee Pyhävaara, joka soveltuu mai-
niosti ilman autoa liikkuville retkeilijöille. Pyhän jyssäyksen kuuden kilometrin mittainen lumikenkäreitti johdattaa PikkuPyhävaaran huipulle. Reitti on paikoin vaativa rinteen jyrkkyyden vuoksi, mutta vaaran huipulta avautuu kirkkaalla säällä upea näkymä Koillismaan vaaramaisemaan. Vaaran laella on kota tulilla tunnelmointiin ja retkieväiden nauttimiseen. Reiteillä ei ole talvikunnossapitoa, joten portaisiin ja riippusiltoihin pakkautunut lumi tekee kulkemisesta paikoin haasteellista ja koskipaikkojen äärellä saattaa olla petollisen liukkaita lumi- ja jäälippoja. Lumien sulaessa voi laittaa juoksukengät jalkaan ja suunnata metsäpoluille. Toukokuussa Oulangalla järjestetään useita polkujuoksutapahtumia. Karhunkierros NUTS ultrajuoksutapahtuma järjestetään 25.–26.5. Kilpailuun ilmoittautuminen on päättynyt, mutta paikan päälle voi lähteä kannustamaan suosikkiaan. Onneksi juoksemaan pääsee myös NUTSin jälkeen joko omin porukoin tai vaikka Ylen Mennään metsään -polkujuoksutapahtumassa. Lisää tietoa talviretkeilykohteista ja kevään etenemisestä saa Oulangan luontokeskuksesta p. 0206 39 6850 sekä osoitteista oulanka@metsa.fi ja www.luontoon.fi.
Yle kutsuu kaikki mukaan luontoon Ylen Mennään metsään -p o l ku j u o k s u k i e r t u e e l l a mennään yhdessä metsään juosten tai kävellen. Tapahtumassa juostaan kaikissa Suomen neljässäkymmenessä kansallispuistossa. Kiertue alkaa Nuuksiossa 14.4., Oulangalla juostaan 26.5 ja Riisitunturilla 27.5. Tapahtumaan osallistu-
Pallas-Nuuksio. 53 kilometrin matkalla miesten reittiennätyksen haltija on Henri Ansio ajalla 4 h 43 min 57 s, naisista nopein on ollut Maija Oravamäki ajalla 5 h 23 min 33 s. 80 kilometrin ”Original” eli Karhunkierros on reitti, josta NUTS sai alkunsa kuusi vuotta sitten. Moni vaeltaa Karhunkierroksen viikossa, mutta ultrajuoksivat kiertävät sen päivän aikana. Nimittäin työpäivän aikana: reittiennätyksen haltija, Tero Ruokolainen on läpäissyt Karhunkierroksen ajalla 8 h 24 min 25 s. Naisista nopeimmin kierroksen on juossut Helinä Turtiainen ajalla 9 h 49 min 18 s. NUTS Karhunkierroksella juostava 160 kilometrin eli sadan
Majoitu mukavasti lähellä Rukan palveluita
TE RVE TU LOA V I L L I R U OA N KO T I I N
Tarkemmat huoneja varaustiedot nettisivuiltamme www.rukankaarna.fi
K ÄY K AT S O M A S S A L O U N A S L I S TA J A M E N U N E T T I S I V U I LTA M M E W W W. R U K A N K U K S A . F I
+358 40 1991111 info@rukankaarna.fi
P ÖY TÄVA R A U K S E T SALES@RUK ANKUKSA.FI 020 781 0 530
minen tapahtuu ennakkoilmoittautumisella osoitteessa yle.fi/mennäänmetsään. Ilmoittautumislomake avautuu aina kaksi viikkoa ennen tapahtumapäivää. Polkujuoksukartat voi ladata ja tulostaa 13.4. alkaen osoitteesta yle.fi/ mennäänmetsään ja sivustolta Luontoon.fi.
mailin mittainen matka on Ultra Trail Tour Finland -osakilpailu, jonka muut kisat juostaan Pallaksella ja Kolilla. Yli kaksikymmentuntiseksi venyvän rutistuksen aikana nähdään pohjoisen vuorokauden vaihtelut. Reitti juostaan edestakaisin Rukan ja Hautajärven välillä. Reittiennätystä pitää nimissään Mikael Heerman ajalla 20 h 30 min 47 s. Naisten rekortti on Northern Trail Runnersin Saara Päätalo ajalla 29 h 18 min 9 s. Rukankylässä on palveluja NUTS-vieraille. Ruka Beauty & Wellness tarjoaa 24.5. alken infrapunasaunaelämyksen tarjoushintaan. Ruokaa, juomaa ja hauskanpitoa puolestaan on luvassa Hanki Baarissa.
Oli muuten näääääin iso vonkale! Niinpä niin, mutta tämä ei ole kalavale: kalastonhoitomaksulla ylläpidetään yhteisiä kalavesiämme ja taataan saaliit jatkossakin. Näytä, että välität – hoida kalastonhoitomaksu verkkokaupassa, R-kioskilla tai puhelimella 020 69 2424.
6
Ensimmäiset kurjet saapuvat Kuusamoon huhtikuun puolivälissä odottamaan pesäsoiden sulamista. (Kuva: Jarmo Martiskainen)
Lintujen tarkkailijan paras aika on juuri nyt Kymmenet lajit ja kymmenettuhannet lintuyksilöt saapuvat etelän mailta viettämään kesää pohjoisen valoisan taivaan alla. Osa linnuista jää Kuusamoon pesimään, mutta osa jatkaa matkaa itään ja pohjoiseen.
K
uusamossa on erinomaisia paikkoja, joissa voi tarkkailla lintujen kevätmuuttoa, kertoo Kuusamon lintukerhon puheenjohtaja Jarmo Martiskainen. – Ensimmäiset hyvät paikat ovat sulien vesistöjen äärellä, kuten Vihtasalmen ja Nilojoen
lintutorneilla keskustan alueella. Ensimmäisille sulapaikoille ilmestyy joutsenia, telkkiä, koskeloita ja sorsia. Torankijärvellä on vesistönhoidollisesta hapetuksesta johtuva sula, johon myös kerääntyy varhaisia vesilintuja. Paikka on myös lokkien suosiossa. – Ensimmäiset harmaalokit
ovat jo tulleet, seuraavana saapuvat selkälokki, merilokki, naurulokki ja kalalokki. Jään reunalla saattaa yöpyä satoja lokkeja. Sulapaikat houkuttelevat myös ensimmäiset kahlaajalinnut paikalle, muun muassa töyhtöhyypän, kuovin ja liron. Pikkulinnut
saapuvat,
kun
tus on niin sairas, että siihen on pystynyt vain kolme modernin maailman neroa, eikä kukaan ole pystynyt voittamaan Ski or Dietä kahdesti. Onko nyt sinun vuorosi liittyä tähän ultimaattisten ihmisten joukkoon?
Ski or Die valloittaa Rukan! LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA +358 (40) 70 77 123 Lääkäripäivystys Doctor - Call Kauppakeskus Kumpare, Ruka
Ski or Die tarjoaa 19.–21.4. kaikkea mitä veltosta pullamössömaailmasta ei enää löydy. Tänä vuonna kisaillaan tappiin viritetyssä Death Ridessä, stunttaillaan aerials hyndällä ja päivän kruunaa hetki, jolloin tehdään korkeushypyn m a a i l m a n e n n ä t y s ! Illalla palkintorituaali ja hullut bileet. Tänä keväänä Ski or Dien tehtävälistaa voi suorittaa yksin tai joukkueena ja molempien listojen parhaat sekoilijat palkitaan.
Joukkueessa kannattaa olla 3–5 tyyppiä, niin homma lähtee parhaiten hanskasta ja pisteitä saa saalistettua kunnolla. Uudistettu tehtävälista on hyväksytetty poliisilla, joten kukaan kilpailija ei joudu vankilaan, mutta nämä tehtävät tulee olemaan all time crazyjä! Tiimikisassa joukkueella pitää olla yksi yhteinen Instagram-tili. Yksilökilpailun voittaa se huippuluokan kilpaurheilija, joka on kerännyt eniten yhteispisteitä kaikista lajeista. Suori-
Osallistumismaksu Ski or Die kisaan on 20 euroa/henkilö, myös tiimikisassa. Osallistujat saavat viikonlopun bilerannekkeen spessuhintaan 30 euroa, joka sisältää narikkamaksut. Molemmat maksetaan käteisellä paikan päällä. Kisaajille varattuja bilerannekkeita on rajattu määrä, joten varmista paikkasi ilmoittautumalla ennakkoon. Ennakkoilmoittautuminen on auki osoitteessa www.skiordie. fi/signup. Ikäraja Ski or Diehin on 15 vuotta, ja kaikki alle 18-vuotiaat tarvitsevat huoltajan suostumuksen osallistumiseen kirjallisena. Bileisiin ja palkintoseremoniaan ikäraja on tietysti 18 vuotta. Kaikilla kilpailijoilla pitää olla laskemisen kattava vakuutus kunnossa, koska jos jossain voi sattua “jotain pientä” niin se on täällä!
7 maahan ilmestyy riittävästi pälviä. Kiireisimpiä palaajia ovat peippolinnut ja rastaat. – Rastaat tykkäävät jostain syystä muuttaa vesisateella, eli sateisen yön jälkeisenä aamuna niitä saattaa nähdä paljon. Peippoja on nähty Kuusamossa 10.4. mennessä jo useissa eri paikoissa. Huhtikuun lopulla pihoilla voi nähdä satojen yksilöiden peippo- ja järripeippoparvia. Hyönteissyöjistä ensimmäisiä tulijoita on västäräkki, joka on tänä vuonna nähty Kuusamon Kiveskoskella jo 9.4. mutta pääosa hyönteissyöjistä tulee vasta toukokuussa. – Västäräkkikin tulee vesistöjen lähistölle, josta kivien koloista kaivelemalla aina löytyy jotain ruokaa. Seuraava isompi muuttava ryhmä ovat päiväpetolinnut. Ensimmäisinä saapuvat piekana ja hiirihaukka, sitten tuulihaukka ja muuttohaukka. Ensimmäiset sääkset löytyvät vapun aikoihin kalankasvatusaltaiden lähistöltä. – Jos ennusteet pitävät paikkansa eli päiväsaikaan on 6–7 astetta lämmintä ja tuuli käy etelästä, voidaan päiväpetolintuja odottaa viikon sisällä eli 17.4. mennessä. Etelä-Suomessa muutto viivästyi kylmän sään takia. Kun sää yhtäkkiä lämpeni kerralla reilusti, osa linnuista tuli samalla muuttovauhdilla etelän yli pohjoiseen asti. Huhtikuun alkupuolella oltiin Kuusamon korkeudella muuton osalta keskiarvoaikataulussa. Ja jos luonnon yllättää lämpimän sään jälkeen yllättävä kylmyys, eivät ainakaan ensimmäiset tulijat yleensä joudu hätään: – Ne ovat siemensyöjiä, jotka löytävät ruokaa ja pärjäävät kohtuullisen hyvin.
tyvät päivittäin ja yksilömäärät kasvavat. Huhtikuun lopulla, kun kevät on jo pidemmällä, Vuotungin ja Riekin Kuusilehdon peltojen tulvalammikot houkuttelevat runsaasti hanhia, vesilintuja ja kahlaajien lisäksi myös kaikenlaisia pikkulintuja. – Hanhet viipyvät kevään edistymisestä riippuen pelloilla useampia viikkoja syömässä ennen kuin ne jatkavat Siperiaan. Venäjän puolella ei vastaavalla korkeudella ole yhtä paljon peltoja kuin Suomessa, joten ne tankkaavat täällä että jaksavat lentää perille. Esimerkiksi metsähanhista Kuusamossa pesii vain yksittäisiä pareja, kun pääjoukot jatkavat eteenpäin. Toukokuun puolivälin tienoilla saapuvat hyönteissyöjät laajemmassa mittakaavassa, muun muassa pihoilta tuttu kirjosieppo. Kuusamon erikoisuus pikkusirkku saapuu yleensä toukokuun viimeisellä viikolla. Vihoviimeiset muuttajat saapuvat Kuusamoon vasta kesäkuun alussa. – Yölaulajat, esimerkiksi viitakerttunen ja satakieli vaativat lämpimiä kesäsäitä ennen kuin ne uskaltautuvat näin pohjoiseen. Ja melkein heti, kun viimeiset muuttajat ovat saapuneet, alkavat ensimmäiset lajit jo valmistautua paluuseen. – Kahlaajalinnuista esimerkiksi kuoveista sekä uros että naaras hautovat. Kun poikaset kuoriutuvat, naaras lähtee takaisin etelään ja uros jää huolehtimaan poikasista. Kuovinaaraat viettävät Suomessa vain pari kuukautta vuodesta. Kun ennen juhannusta näkee parinkymmenen kuovin parvia, ne ovat jo poispäin menossa. On alkanut syysmuutto.
Muuton edetessä lajit lisään-
Karri Koira nähdään kevään Spring Breakissa.
Spring Break 19.–22.4. Rinnekansan perinteinen kevätjuhla Spring Break valtaa Rukan jälleen 19.–22.4. Luvassa on ilmaiskeikkoja, DJ-bileitä, näytöksiä, rinnekisailuja ja ennen kaikkea hauskanpitoa Rukan
kevätauringossa. Kevään 2018 tapahtumaan ovat varmistuneet Gasellit, Töölön Ketterä sekä Ruudolf ja Karri Koira soolona molemmat.
HAASTA KUUSAMON KEVÄT
25.–26.5.2018 Ruka, Kuusamo. Polkujuoksu 160, 80, 53 ja 31 km.
8
Käsityöläisolutta Koillismaalta
V
iime numerossamme esiteltiin kahden lappilaisen pienpanimon historiaa ja toimintaa. Tällä kertaa tullaan lähemmäksi Kuusamoa, kun tutustutaan pieneen mutta pontevaan, vasta muutaman kuukauden toimineeseen Taiwalkosken Panimoon. Taivalkoskelaiset olutmestarit Jari Heikkala ja Sami Kuusela hyppäsivät panimoalalle aivan toisenlaisesta maailmasta. Jari on työskennellyt 25 vuotta koneitten ja metallin parissa, Sami puolestaan on tietotekniikan insinööri, joka vietti toistakymmentä vuotta Japanissa muun muassa safarioppaana ja kieltenopettajana.
Miehet aloittivat oluen tekemisen ensin pikkulaitteella, mutta pari vuotta sitten he alkoi-
vat kehitellä laajempaa tuotantoa. Tällä hetkellä Taiwalkosken Panimossa tehdään kerralla tuhannen litran keittoja. Kasvunvaraa on edelleen: – Emme ole vielä edes pienpanimo, vaan käsityöläispanimo, Jari hymyilee. – Mutta pikkuhiljaa kasvatamme toimintaa. Uusissa tiloissa aloitamme tiskiltä myynnin ja pitää katsoa, mihin vehkeet riittävät ja milloin pitää tehdä lisäinvestointeja. Pienen käsityöläispanimon onni onkin viime talvena voimaan tullut uusi sääntö, ettei panimon tarvitse myydä elintarvikkeita saadakseen myydä varsinaista tuotettaan. Näennäiset ketsuppipullot ja korppupussit jäävät pienpanimojen historian kummajaiseksi. Taiwalkosken Panimo toimii
tällä hetkellä vanhan ammattikoulun tiloissa, mutta kevään mittaan tuotanto siirretään entisen ABC-liikenneaseman tiloihin. Panimolla on tällä hetkellä valikoimissaan seitsemän olutta, joista neljä on kauppavahvuisia ja kolme hieman vahvempaa. Kolmesta vahvemmasta Näveri on löytänyt jo tiensä Alkon hyllyille, ja myös kahta muuta ollaan kauppaamassa sen perään. Alkoon ensimmäisenä ehättänyt Näveri on kuusiprosenttinen ale-tyyppinen olut, jossa tuoksahtavat rusina, siirappi ja karamelli. Vahvempi oluita ovat myös 5,7-prosenttinen Mustakoski Porter ja uusi vahva ale Lódurr, josta löytyy prosentteja peräti 9,5. Miedompia oluita ovat pehmeä Lager, ripauksella katajan-
Taiwalkosken Panimon uutuusoluet ovat 9,5-prosenttinen ale Lódurr ja miedompi vehnäolut. marjaa maustettu Savu Lager ja Katkera One Off, jossa on käytetty Hokkaidossa kehitettyä Sorachi Ace -humalaa. Uutena
mietona vaihtoehtona on viimeksi lanseerattu maistamisen arvoinen vehnäolut.
et jää ilman, sillä bileet on myyty vuosi toisensa jälkeen loppuun.
Lyömättömät + DJ’s. Lisää artisteja julkaistaan sopankeittäjät tuntien vielä tapahtumaviikolla, joten tarkka aikataulu tapahtumapaikkoineen kannattaa tsekata netistä!
Wappulounas päättää lautakauden Lumilautakansan huima kauden päätöstapahtuma eli Wappulounas järjestetään Rukalla 28.–30.4. Wappulounaalla kisaillaan lumilauta jaloissa mitä monipuolisimmissa erikoissuoritus-
paikoissa, joista löytyy laskulinjoja kaiken tasoisille laskijoille. Huomioithan, että Wappulounaan kilpailut ovat vain 16-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Laskusessareiden lisäksi jokaisena iltana on luvassa leppoi-
saa afterskimeininkiä, sekä huikeita K-18-keikkoja yöelämässä. Ravintola Pisteen kolmen päivän bilerannekkeet ovat tulleet myyntiin jo huhtikuun alussa. Osta omasi LIVETOn verkkokaupasta ja Rukan sivuilta, niin
Esiintymässä Wappulounaalla ovat muun muassa Yung Hefe, Aivovuoto, Kätfish, Nyrkkitappelu, The Rautavas, Atomirotta,
9
Meidät löydät Kuusamosta
Tältä näyttää Keittiömaailman
huoleton Tervetuloa! keittiöremontti. Lue keittiomaailma.fi/huoleton
KUUSAMO Kitkantie 1 Puh. (08) 852 1021 MA-PE 9-17, LA 9-13
Varaa maksuton suunnitteluaika KEITTIOMAAILMA.FI
10
UV-suoja ja sopiva väri tekevät hyvät aurinkolasit
K
evään edetessä aurinko kipuaa yhä ylemmäs taivaankannelle. Kuusamon paksu nietos hohtaa kilpaa auringon kanssa, sillä lumi heijastaa auringonvaloa tehokkaasti. Näkyvän valon lisäksi ihanassa auringonpaisteessa piilee myös näkymätön vaara, eli ultraviolettisäteily. Kevätretkillä ja keväisissä rinteissä onkin tärkeää suojata silmänsä UVsuojatuilla aurinkolaseilla, mutta yhtä lailla laseilla suojaudutaan myös näkyvän valon aiheuttamalta häikäisyltä.
silmänpohjaan asti. Vasta noin 25-vuotiaana silmä on kehittänyt luonnollisen UV-suojan. Jos on epävarma esimerkiksi lainalasien UV-suojasta, kannat-
UV:n määrää ei voi päätellä sään kirkkaudesta. Pilviselläkin säällä UV-säteilyä voi olla paljon, joten aurinkolasit kannattaa pitää silmillä talvihangilla myös silloin, kun näkyvää valoa ei ole paljon. Lasten silmät täytyy suojata erityisen huolellisesti, sillä heidän silmänsä eivät suodata UV-säteilyä, vaan päästävät sen
taa silmille mieluummin vetää lippalakki kuin lasit, sillä jos tummissa laseissa ei ole UVsuojaa ne antavat pupillien laajeta, mutta päästävät vaarallisen säteilyn läpi. UV-säteilyn lisäksi aurinkolaseilla torjutaan myös näkyvää valoa eli häikäisyä. Linssien väri ei ole pelkkä
tyylikysymys, sillä eri väriset linssit toimivat häikäisyä vastaan eri tavoin. Harmaa linssi näyttää värit luonnollisimpana ja se sopii hyvin yleislaseihin. Harmaa pimentää eniten, mikä ei ole pel-
kästään hyvä asia, sillä liian paljon pimentävä linssi aiheuttaa pupillin laajentumisen ja silmän häikäisyherkkyyden kasvamisen. Ongelmaan on ratkaisuna ruskea linssi, joka toimii juuri päinvastoin eli pimentää vähemmän, mutta vähentää häikäisyä enemmän. Ruskea linssi
muuttaa hieman värisävyjä, mutta parantaa kontrastia. Ruskeat linssit sopivat harmaita paremmin esimerkiksi autoiluun. Oranssi linssi suojaa häikäisyltä tehokkaasti, mutta ei pimennä juuri lainkaan. Keltainen linssi kirkastaa maailmaa vielä enemmän, mutta auringossa se voi tuntua jopa epämiellyttävältä. Keltainen linssi sopiikin parhaiten kosteille ja harmaille keleille. Autoilussa keltaisia linssejä ei kannata käyttää, sillä ne muuttavat värisävyjä. Linssien polarisoiva ominaisuus poistaa pinnoilta tulevaa häikäisyä. Ominaisuudesta on hyötyä kalamiehille, sillä kun pinnan häikäisy vähenee, voi nähdä paremmin mitä pinnan alla tapahtuu. Polarisointi vähentää myös lumen pinnasta heijastuvan valon häikäisyä, jolloin se olisi periaatteessaa hiihtäjälle ja laskijalle sopiva ominaisuus, mutta toisaalta se myös heikentää kontrastia, jolloin pinnan muotojen havainnointi on vaikeampaa. Polarisointiominaisuuden käyttö kannattaakin testata henkilö- ja tilannekohtaisesti. Polarisointi heikentää myös nestekidenäyttöjen kontrastia.
Tummuvat eli fotokromaattiset linssit olivat muodissa etenkin takavuosina, mutta ne voivat olla hyödylliset vielä nykyäänkin. Jos esimerkiksi pitkäksi venyvän ulkoilun aikana ollaan monenlaisissa valo-olosuhteissa, tummuvat linssit mukautuvat mukavasti eikä aurinkolaseja tarvitse riisua ja pukea moneen kertaan. Varsinkin jos linssit ovat vahvuuksilla. Tummuvat linssit reagoivat UV-säteilyyn eivät näkyvään valoon, ja toisaalta ne tummuvat kylmässä enemmän kuin lämpimässä. Suomessa se tarkoittaa, että etenkin pilvisillä pakkaskeleillä ne saattavat tummua liikaa ja kesähelteillä taas liian vähän. Jos aurinkolasit unohtuvat aamulla mökin pöydälle, saattavat silmät päivän hiihtoretken aikana altistua auringonvalolle liikaa, jolloin seurauksena voi olla sarveiskalvon tulehdus eli lumisokeus. Taudin oireet ovat näkökyvyn heikkenemisen lisäksi silmän punaisuus, vetisyys, roskan tunne ja turpoaminen. Lumisokeus ilmenee vasta useiden tuntien jälkeen altistumisesta. Hoitona voidaan käyttää antibioottivoiteita ja hämärässä oleskelua. Lumisokeus ei ole onneksi pysyvä olotila, vaan se paranee parissa päivässä, kun sarveiskalvon epiteelisolut ovat uusiutuneet. Mutta niin kivulias ja kiusallinen lomanpilaaja se on, että lasit kannattaa pitää visusti silmillä!
11
Korvasienet viihtyvät kuivilla kangasmailla.
Korvasieni – Herkullinen myrkky vai myrkyllinen herkku? Ei kumpaakaan. Korvasieni on oikein käsiteltynä herkullinen herkku, joka taipuu monenlaisiksi ruokalajeiksi niin arkisille aterioille kuin hienoille illallisillekin
T
ummanruskea, tippaleivän näköinen korvasieni on vähän niin kuin keskustapuolue: se esiintyy koko Suomessa, mutta ei isoissa kaupungeissa. Korvasienet putkahtelevat esiin loppukeväällä tai aikaisin kesällä. Etelässä aikaisemmin, pohjoisessa joskus vasta heinäkuussa. Korvasieni on satoisa laji, mutta sen kasvupaikan löytäminen voi joskus vaatia kävelyä ja etsimistä. Korvasieni viihtyy kuivilla, hiekkaisilla kankailla – varsinkin jos maanpinta on rikkoutunut. Voimaperäisesti muokattu hakkuuaukea ei miellytä kaikkien silmää, mutta korvasienen metsästäjälle se on riemun paikka. Myös isojen työkoneiden renkaiden urat kannattaa nuuhkia tarkoin. Hakkuiden kannalta paras sieniaika on talvihakkuista puolentoista vuoden kuluttua koittava kevät. Ensimmäisenä kesänä sieniä ei vielä välttämättä ole, ja kolmantena alkaa heinä taistella elintilasta korvasieniparan kanssa. Hakatun metsän olisi parempi olla kuivaa mäntykangasta kuin kuusikkoa, sillä kuusen vaatima rehevä kasvualusta ei ole korvasienelle mieleen. Toisaalta mikäli se kuusikkoon kasvaa, se nimenomaan rehevän alustan vuoksi pullistuu kuivan maan sisartaan paksummaksi. Toiveikas, ahkera ja ahne sieniruokien ystävä voi myös yrittää viljellä korvasieniä. Se tapahtuu helposti ja täysin ilman siemeniä ja taimia: Kaivetaan sopivaan hiekkaiseen kangasmaahan maksimissaan puolen metrin syvyinen kuoppa, jonka pohjalle lasketaan sanomalehtiä. Hiekka lapioidaan lehtien päälle, paikka merkitään ja palataan kotiin selaamaan sienikeittokirjoja. Jo kahden lyhyen vuoden kuluttua merkityllä paikalla saattaa kukoistaa lehden
selluloosasta kasvuvoimaa ammentanut sieniyhdyskunta. Tai sitten ei. Iso osa korvasienitriviaa liittyy sen myrkyllisyyteen. Korvasienen paljon puhuttu myrkky on nimeltään gyromitriiniä. Myrkky kestää lämpöä ja kylmyyttä, mutta on vesiliukoinen ja haihtuu helposti, mikä on korvasienten syöjien onni. Tarkkaa tappavaa myrkkyannosta ei ole koskaan selvitetty, mutta kyseessä arvellaan olevan useampien satojen grammojen annos käsittelemätöntä sientä. Onneaan ei kannata kokeilla, sillä vähäisistäkin annoksista voi tulla erittäin sairaaksi, ja reagointi myrkkyihin joka tapauksessa riippuu myös ihmisestä. Korvasienimyrkytyksen oireet ovat pahoinvointi, päänsärky, oksentelu, vatsakipu, väsymys ja ripuli. Myös neurologiset oireet ovat mahdollisia. Korvasienten turvallinen valmistus alkaa jo metsässä, jossa ne kannattaa kerätä eri koriin kuin muut sienet. Kerääjän ei myöskään kannata hieroa silmiä, kaivaan nenää eikä laittaa sormia suuhun, sillä sienen myrkky tarttuu myös sormiin. Kotonakin pitää kädet muistaa pestä heti raakojen sienien käsittelyn jälkeen. Pienet sienet poimitaan maasta sellaisenaan, mutta isot leikataan veitsellä. Korvasienen kaikki osat ovat syötäviä, mutta hiekkaisin kanta kannattaa leikata pois. Sieni kannattaa jossain vaiheessa ennen kypsentämistä halkaista siltä varalta, että sen sisälle on käynyt taloksi etana. Korvasienen myrkky haihtuu lähes kokonaan, kun sieniä keitetään eli ryöpätään. Yhtä sienikiloa kohti tarvitaan kuusi litraa vettä, ja sieniä keitetään kymmenen minuuttia ilman kantta. Toinen keitto-ohje on, että sienet keitetään kahdessa eri vedessä viisi minuuttia kummassa-
kin, suhdeluvulla yksi osa sieniä, kolme osaa vettä. Keittämisen jälkeen sienet on huuhdeltava hyvin, eikä puhdistusvesiä pidä käyttää ruoanlaittoon. Ryöppäyskattilasta nousevaa höyryä ei kannata hengittää, sillä sekin sisältää myrkkyä. Korvasienet voi säilöä pakastettuna, mutta ehdottomasti ryöpättyinä, ettei ensi syksyn juhla-ateria tule vahingossa valmistettua ryöppäämättömistä yksilöistä. Muistitarroihin saati muistiin ei kannata luottaa. Korvasienet voi säilöä kuivattuna, mutta myös kuivatut sienet pitää ryöpätä ennen käyttöä. Ennen ryöppäystä sieniä on liotettava vähintään kahden tunnin ajan vedessä, jossa on kymmentä kuivattua sienigrammaa kohti kaksi desilitraa vettä. Kannattaa muistaa, että korvasienen myrkky katoaa ryöppäyksessä 99,5-prosenttisesti eli ei kokonaan. Sen takia useiden peräkkäisten korvasieniaterioiden syömistä ei suositella, ettei myrkkyä pääse kertymään elimistöön. Vähemmän myrkyllinen, mutta erittäin kiusallinen vaiva korvasienessä on, että sen kiemuraisiin muotoihin kertyy helposti kaikenlaista ryönää. Sienet kannattaa puhdistaa huolella, etteivät anopin tekohampaat mene uusiksi pikkukiviä pureskellessa. Korvasienestä voi tehdä monenlaista ruokaa: keitosta pikkelsiin, munakkaasta risottoon. Herkullinen raaka-aine on makoisa myös yksinkertaisesti käytettynä, kuten tässä lohelle tarkoitetussa kastikkeessa: Kuivattele deslitra ryöpättyjä (tai ryöpättyjä + pakastettuja + sulatettuja) korvasieniä pannulla, lisää voita ja hienonnettu sipuli. Kuullota. Lisää 1–2 rkl vehnäjauhoja ja 2–3 dl ruokakermaa. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Keitä matalalla lämmöllä 15–20 minuuttia. Tarjoile, syö ja nauti!
12 – Kahdeltatoista ajettiin vanha varausjärjestelmä alas, sitten siivottiin huoneita ja viittä vaille kaksi avattiin uusi järjestelmä, kertoo vastaanottovirkailija Jonna Mourujärvi. – Ja se oli sitten heti live ja aula täynnä porukkaa! hän lisää nauraen.
Rukahovi on Rukan ensimmäinen hotelli, jonka ensimmäinen osa valmistui jo vuonna 1963.
Legendaarinen Rukahovi on nyt Scandic Rukahovi
C
umulus Rukahovi muuttui huhtikuun alussa Scandic Rukahoviksi. Muutoksen taustalla on joulukuinen yrityskauppa, jolla Scandic osti Restelin koko hotelliliiketoiminnan. Cumulus-hotelleja muutetaan koko kevään ajan kolmen hotellin viikkovauhdilla Scandiceiksi – joka tiistai. Juhannukseen mennessä urakka on valmis ja ketju on myös ulkoasultaan eikä pelkäs-
tään hotelleidensa määrän perusteella Suomen suurin hotelliyritys. Ketjun muutosta tukivat Rukahovissa monenlaiset konkreettiset muutokset, kuten julkisivun nimikyltin vaihto. Kypäräpäiset miehet kantoivat isoja kirjaimia siirtolavalle ja ruuvasivat uusia seinälle, mutta asiakkaiden hyvää palvelua ei hektisen muutospäivän annettu häiritä.
Ensimmäinen hotelli Rukalle rakennettiin vuonna 1963, ja se oli nimenomaan Rukahovi. – Talossa oli kaksitoista huonetta ja satapaikkainen ravintola. Nyt huoneita on 174 ja lisäksi huoneistot kivenheiton päässä päärakennuksesta, kertoo hotellinjohtaja Lea Riekki. – Rukahovi on alueen suurin perinteinen hotelli Rukan kylän ytimessä ja laskettelurinteiden välittömässä läheisyydessä. Hiihtoladuille hotellista on noin viisikymmentä metriä. Rukahovi on Scandic-ketjussa erityisasemassa, sillä se on ketjun ainoa ski-in ski-out -hotelli. Tunturin tulevaisuus näyttää kaikkien mielestä loistavalta. Ensi kesänä alkaa gondolin rakentaminen, ja myös Rukahovin viereen tulee uusi nopea hissi. – Scandic Rukahovin vahvuus tulee olemaan edelleenkin henkilökohtainen ja persoonallinen ympärivuorokautinen palvelu ja monipuoliset palvelut hotellin sisällä, sanoo Lea Riekki. – Miljöö joka meillä on ympärillä ja miljöö joka meillä on sisällä on se, mikä tuo asiakkaat aina takaisin, lisää Jonna Mourujärvi.
A-J Keskinen tulkitsee Raparperitaivaassa Gösta Sundqvistia ja Ilari Hämäläinen Göstan hyvää kaveria. Molemmat miehet ovat tuttuja Voice of Finlandista. (Kuva: Kaisa Taurinka)
Hauska ja koskettava suomirock-spesiaali
S
uomirock-musikaali Raparperitaivas tuo 20.4. klo 19 Kuusamotalon lavalle hauskan tarinan Leevistä, entisaikojen trubaduurista, joka tahtomattaan elää nykyajassa. Gösta Sundqvistia muistuttava Leevi toimii musiikkihommien lisäksi talonmiehenä kerrostalossa, jossa tutustuu talon persoonallisiin asukkeihin ja saa heistä tietenkin aiheita lauluihinsa. Esityksessä nähdään koomisten ja tragikoomisten hahmojen tarinoita, unelmia ja arjen kommelluksia. Monia heistä vaivaa kaipuu vastakkaiseen sukupuoleen ja suomalaiseen luontoon…
Lavalla heräävät henkiin muun muassa Kyllikki, Vakosamettihousuinen mies ja Poika Nimeltä Päivi. Nähdäänpä siellä myös suomalaiset legendat Juice, Jörn Donner ja Lenita Airistokin. Esitys perustuu pääosin Leevi And The Leavingsin tarinaan, musiikkiin ja hahmoihin, ja se on kunnianosoitus suomirockin legendalle Gösta Sundqvistille, yhdelle kaikkien aikojen parhaista sanoittajista. Oman mausteensa musikaalin tuovat kahden muun suomirockin vähintään suuren nimen eli Juicen ja Kirkan parhaat kappaleet. Lippuja konserttiin myy www.ticketmaster.fi ja Kuusamotalo p. 040 860 8800.
13
Sallan Keloravintolaan uudet emännät Sallatunturin perinteikäs Keloravintola vaihtaa talvikauden päätteeksi omistajaa. Keloravintolaa alkavat emännöidä pitkän linjan ravintola-alan ammattilaiset Marjo ja Maija Kaisanlahti sekä Sanna Viitala. Marjo ja Maija tulevat vastaamaan salin ja baarin toimivuudesta, ja Sanna touhuaa keittiössä kauhan varressa. Taustatukea antavat monessa mukana olleet Jussi Seppänen ja Hannu Auvinen. Jussilla, Marjolla, Sannalla ja Maijalla on pitkä kokemus Keloravintolasta menneiltä vuosilta, ja tilannetta voisikin verrata kotiinpaluuseen. Keloravintola tulee jatkamaan toimintaansa rinneravintolana. Uudet emännät panostavat rennon ja reippaan palvelun lisäksi mahdollisimman pitkälle itse valmistettuihin ruoka- ja lei-
Maija Kaisanlahti (vas.) ja Marjo Kaisanlahti (oik.) tulevat jatkossa vastaamaan Sallan Keloravintolan salista ja baarista, Sanna Viitala keittiöstä. pomotuotteisiin sekä paikallisten raaka-aineiden hyödyntämiseen, hyvää kahvia unohtamatta. Lisäksi Keloilla tullaan kuu-
lemaan elävää musiikkia erilaisten tapahtumien ja teemailtojen puitteissa. Uusittu Keloravintola avataan juhannusaattona 22.6.
Lasten vappurieha vapunpäivänä Vapunpäivänä pukeudutaan naamiaisasuun ja vietetään keväinen lasten vappurieha Family Parkissa ja Bistron rinteessä.
Klo 10–14 on ohjelmassa muun muassa lasten laskettelukulkue, Stiga-kisojen kauden päätös, tubing-keilausta, pujotteluki-
sat, maksuton kasvomaalaus klo 10–12 ja paljon muuta mukavaa. Tule mukaan!
Survivors-kisa Rukalla kesäkuussa 8.–10.6. järjestetään Rukan ensimmäinen City Survivors -kisa, josta tulee järjestäjien mukaan survivors-historian vaativin kisa. City Survivors on Amazing Race -henkinen seikkailukilpailu, jossa kilpailijat pääsevät haastamaan itsensä kokonais-
valtaisesti. Kilpailussa edetään parin kanssa juosten tai kävellen. Kilpailijat etsivät tunturiin ja Rukankylälle sijoitettuja rasteja vihjeiden ja arvoituksien avulla. Rasteilla kilpailijoita odottaa joko päättelykykyä, tietoa, taitoa tai fyysistä suorituskykyä vaativa
tehtävä. Tehtävän suoritettuaan kilpailijat jatkavat matkaansa kohti uusia arvoituksia ja rasteja. Kisoja on aiemmin järjestetty muun muassa Helsingissä ja Turussa. Ilmoittaudu kisaajaksi tai vapaaehtoiseksi osoitteessa www.citysurvivors.fi.
14
Kaksi lumileiriä vapun jälkeen 3.–6.5. järjestettävän parkkilaskuun erikoistuneen Keeshlife Ski Campin vetäjinä on huippusuositun Keeshlife-porukan laskijoita, kuten Antti Ollila, Anttu Oikkonen, Lauri Kivari, Joni Särmö, Pontus Penttilä, Aleksi Patja, Markus Schröder ja monia muita. Leiri on tarkoitettu kaikenikäisille ja -tasoisille freeskilaskijoille. Samaan aikaan parkkileirin kanssa järjestetään Lumilautaliiton Ruka Snowboard Spring Camp, joka on tarkoitettu kaikenikäisille lumilautailijoille, joilla on perustaidot hallus-
sa. Perustaidoilla tarkoitetaan käännöksiä ja jarruttamista lumilaudalla, sekä tuoli- ja ankkurihissin käyttöä. Leirin ohjelmasta vastaa ammattilumilautailija Janne Lipsanen.
Loppukevään menovinkkejä 13.4. – 24.5.2018 21:00 NikoLa Drag Queen Show @ Colorado stage 21:00 Duo Kangas & Aittola Ski Boosterissa 22:00 Pete Parkkonen @ Piste 23:55 Zonessa Tuohimaa
Molemmilla leireillä lasketaan pehmeällä kevätlumella, opitaan uusia temppuja taitotason mukaisessa ryhmässä, osallistutaan rentoihin kisoihin ja saadaan uusia kavereita oman lajin parissa. Laskemisen lisäksi leiriohjelmassa on skeittausta, laskuleffailtoja, disco ja muuta hauskaa.
SUNNUNTAI 15.4.2018 Ruka Ski Pride 2018 8:00 Sunnuntaiseikkailu mobiilipelissä TIISTAI 17.4.2018
Pehmeää ja piikikästä koko perheelle 17.4. on Kuusamotalossa luvassa pehmeän piikikästä perhemusiikkianarkiaa. ”Vastarannan Siili” on Markus Lampelan ja Kyösti Salmijärven, eli valtiopalkitun lastenmusiikkiduo Soiva Siilin, sekä monesta musiikkiyhteydestä tutun Jukka Takalon yhteinen Lastenmusiikkiorkesteri, joka saapuu nyt Kuusamoon. Siili julkaisi viime syksynä
toisen levynsä ”Kuuluu kaikille”, joka pilke silmäkulmassa jatkaa lapsia ja aikuisia kiinnostavien asioiden ravistelemista. Uuden levyn lauluja kuullaan Kuusamotalon konsertissa, eikä ensimmäisenkään levyn hittejä unohdeta. Esitykset alkavat klo 9 ja klo 10. Viiden euron hintaisia lippuja myy www.ticketmaster.fi ja Kuusamotalo p. 040 860 8800.
Vastaukset Kuusamon lintukerhon Lintupähkinään sivulta 3. Kuva 1: Vasemmalla viherpeippo (Chloris chloris) +1kv naaras. ja oikealla varpusen ja pikkuvarpusen risteymäkoiras (Passer domesticus x Passer montanus) +1kv. Kuvattu syyskuussa, kuvaaja Timo Talala. Viherpeipponaaraan selkäpuoli on ruskeasävyinen ja heikosti viiruinen, kun koiraalla se on viiruton ja sammalenvihreä. Kuvan yksilöllä on värivikana vaalea kruunu päässä. Oikealla oleva lintu on helppo tunnistaa koirasvarpuseksi, mutta kun kuvaa tutkii tarkemmin, huomaa posken suttuisuuden ja silmän ja nokan välillä olevasta mustasta juovasta alaspäin lähtevän mustan ulokkeen. Aidolla koirasvarpusella väli on selvärajainen ilman uloketta.
Tämä johtaa ajatukset risteymään. Lintu on todennäköisesti varpusen ja pikkuvarpusen koiraspuolinen risteymä. Kuva 2: Merilokki (Larus marinus) +3kv. Kuvattu kesäkuussa, kuvaaja Jarmo Martiskainen. Aikuisella selkälokilla jalat ovat keltaiset, kun merilokilla jalat ovat vaalean punaharmaat. Kuvan linnun voi tunnistaa merilokiksi erotuksena “kuusamolaisista” selkälokeista myös nokan ja pään voimakkaan muodon perusteella. Merilokin pää on “luihumpi” verrattuna yleensä pyöreäpäiseen selkälokkiin. Merilokin sukupuolten puvut ovat samanlaisia. Meri-, selkä- ja harmaalokeilla on neljä ikäluokkaa; toisin sanoen ne saavuttavat puvun kehityksessä aikuispuvun vasta neljäntenä kesänä syntymästään. Kuvan linnulla on täysi aikuispuku, joten sen iäksi merkitään +3kv.
9:00 Lastenmusiikkiorkesteri Vastarannan Siili, Kuusamotalo 10:00 Lastenmusiikkiorkesteri Vastarannan Siili, Kuusamotalo 16:00 Hiihtokoulun Happy Hour KESKIVIIKKO 18.4.2018
NÄYTTELYT Hannun jäljet - Hannu Hautala luontokuvakeskus Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo. Aukioloajat: ma-pe 9-17, la 10-16, su suljettu. Hannun keinutuolissa pystyt selaamaan Hannun rakentamaa teemallista kuvasarjaa. Keinumisnopeudella rytmität esityksen itsellesi sopivaksi. 16.1.-28.5. keinahdellaan katsellen ”Kololintuja”, teemana on ”Salaperäinen uivelo” 16.1-28.5.2018 Kuukkelisalissa valokuvaaja Jaana Kotamäki näyttelyllään ”Luonnon siveltimellä”. Kuusamotalo Huhtikuu: Kuusamon Taidetuki, 50-vuotisjuhlanäyttely Toukokuu: Kuusamo-opiston maalauspiiri, lukuvuden näyttely PERJANTAI 13.4.2018 Ruka Ski Pride 2018 14:00 Stigakisa, Bistron rinne 15:00 AfterSki @ Piste 16:30 Ski Ride with Pride, Maston rinne 19:00 Yömäki 20:00 Pride Movie Night w/ Cristal Snow & NikoLa, Kaarle XII SKI Ruka 22:00 LCMDF (DJ set) + Jannika B Kaarle XII Rukahovissa 23:55 Zonessa Tuohimaa LAUANTAI 14.4.2018 Ruka Ski Pride 2018 15:00 Ski Pride laskettelukulkue 16:00 Sossubingo w/ Cristal Snow & NikoLa @ Piste 21:00 Eini, Kaarle XII Rukahovissa
Skibussi liikennöi aikataulujen mukaan. Taksit liikkuvat tilauksesta, ympäri vuorokauden. Porot ja huskyt nukkuvat öisin.
KESKIVIIKKO 25.4.2018 15:00 Kaarle XII SKI Ruka After Ski 15:00 AfterSki @ Pisteen terassi 15:15 Lasten pujottelukisa, Bistron rinne 19:00 BigFeet & LaLa, Kuusamotalo PERJANTAI 27.4.2018 14:00 Stigakisa, Bistron rinne 15:00 Kaarle XII SKI Ruka After Ski 15:00 AfterSki @ Pisteen terassi 23:55 Zonessa Mr. Hyde LAUANTAI 28.4.2018 Rukan Wappulounas 2018 15:00 Kaarle XII SKI Ruka After Ski 21:00 Stig, Kaarle XII Rukahovissa 23:55 Zonessa Mr. Hyde
15:00 Kaarle XII SKI Ruka After Ski 15:00 AfterSki @ Pisteen terassi 15:15 Lasten pujottelukisa, Bistron rinne
SUNNUNTAI 29.4.2018
TORSTAI 19.4.2018
MAANANTAI 30.4.2018
Spring Break 2018 Ski or Die 2018 15:00 Kaarle XII SKI Ruka After Ski 15:00 AfterSki @ Pisteen terassi 15:30 Tunturin tupla -kaverikisa 23:55 Zonessa Olavi Uusivirta
Rukan Wappulounas 2018 15:00 Kaarle XII SKI Ruka After Ski
PERJANTAI 20.4.2018
15:00 Kaarle XII SKI Ruka After Ski 23:55 Zonessa Mr. Hyde
TIISTAI 1.5.2018 10:00 Lasten Vappurieha ja naamiaiset Family Parkissa 15:00 Kaarle XII SKI Ruka After Ski
Spring Break 2018 Ski or Die 2018 12:00 Spring Break Banked Slalom 14:00 Stigakisa, Bistron rinne 19:00 Raparperitaivas - Suomirockmusikaali, Kuusamotalo 21:30 Trio Ämmät Coloradon stagella 21:30 Hanki Spring Break ja Vinttikoira 22:00 Spring Break - Töölön Ketterä @ Piste 23:55 Zonessa Petri Nygård
TORSTAI 3.5.2018
LAUANTAI 21.4.2018
LAUANTAI 12.5.2018
Spring Break 2018 Ski or Die 2018 10:00 Rukan Kevätkirppis 14:00 Zonessa Päiväkaraoke 15:00 Kaarle XII SKI Ruka After Ski 15:00 Karri Koira, Ski or Die areena 21:30 Trio Ämmät Coloradon stagella 22:00 Spring Break - Gasellit @ Piste 23:55 Zonessa Mäkki
23:55 Zonessa bilebändi E-Koodi
Ruka Snowboard Spring Camp 3.-6.5.2018 LAUANTAI 5.5.2018 19:00 Pete Parkkonen, Kuusamotalo PERJANTAI 11.5.2018 23:55 Zonessa bilebändi E-Koodi
TORSTAI 24.5.2018 NUTS Karhunkierroksen ultrajuoksu 24.-27.5.2018
SUNNUNTAI 22.4.2018 Spring Break 2018 8:00 Sunnuntaiseikkailu mobiilipelissä Pidätämme oikeudet ohjelmamuutoksiin.
TIISTAI 24.4.2018 16:00 Hiihtokoulun Happy Hour
15