Matkailulehti Ruka 6-2021

Page 1

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Nro 6 – 2021

Turvallinen etäisyys on

VAVAN MITTA UV R-B, /G/G A Ye V A PAIN LMI 6 HE 90/2 2 R O FESS PRO UV -C, /BR /FR G VA NA PAI MI L E 4H 0/1 N5 ÄNE S on ilmestynyt! Ä R

KALASTAJAN OPAS 2021

Tiukkoja siimoja ja lähiruokaa!

Nouda omasi alan liikkeestä tai osastolta.

Kuusamon Uistin Oy, tehtaanmyymälä Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo 08 860 3466 | www.kuusamonuistin.fi


28.5. – 2.9.2021

Karhunkierrokselle ja muille retkeilyreiteille ovat myös nelijalkaiset ulkoilijat tervetulleita, mutta kytkettynä. Kuva: Minna Koramo

Kesäluonto kutsuu Oulangalle

Lämpimien säiden saapuminen Oulangalle herättää luonnon jälleen uuteen kesään. Metsä täyttyy kasvien väriloistosta, purojen solinasta ja lintujen laulusta.

K

ansallispuiston luonto on moninainen. Oulankajoen erityinen kalkkiperäinen maaperä ja vaihtelevat elinympäristöt tarjoavat useille lajeille mahdollisuuden kukoistaa. Oulangan ainutlaatuisuus huomattiin jo 1800-luvulla, jolloin esitettiin ensimmäiset ehdotukset kansallispuiston perustamisesta suojelemaan tätä pohjoisen Suomen erikoista luontokohdetta. Puisto perustettiin lopulta vuonna 1956. Oulangan retkeilypalvelut ovat monipuoliset, ja saapuminen kansallispuiston syliin on helppoa. Esimerkiksi Karhunkierroksen 82 kilometrin mittaista vaellusta aloittava voi hypätä Karhunkierrosbussiin, jolloin omaa autoa ei tarvita lainkaan. Omalla autolla saapuvalle päiväretkeilijälle kansallispuisto tarjoaa valinnanvaraa hurmaavan Kiutakönkään kosken pauhusta Oulangan kanjonin ylhäiseen näkymään. Kesällä päiväretkelle kannattaa suunnata jo aikaisin aamulla ja ilman kiirettä. Vilkkaimpina päivinä reitit, joilla on riippusiltoja, voivat jonoutua, joten keskipäivästä alkaen voi suunnata esimerkiksi luontokeskuksen poluille, joilta löytyy useita eri pituisia päiväreittejä. Kiutakönkään kuohuntaa pääsee ihastelemaan kahden kilometrin edestakaisella kävelyreitillä. Pidempää matkaa voi hakea

17. vuosikerta

Kiutakönkään kuohuja pääsee ihailemaan myös esteettömästi pyörätuolilla, rollaattorilla tai lastenvaunujen kanssa, kun valitsee reitiksi sadan metrin mittaisen Könkään kuohu -reitin. Kuva: Jonna Kalliomäki Hiiden hurmoksen viiden kilometrin reitiltä tai kahdeksan kilometrin mittaiselta Könkään keinolta. Oulangan leirintäalueelta voi poiketa helposti viiden kilometrin Rytikönkään reissu -päiväreitille, jolla kasviharrastaja kohtaa lyhyellä matkalla useita eri lajeja. Liikuntaesteiset ja lastenvaunujen kanssa kulkevat luontoihmiset pääsevät turvallisesti katselemaan ja kuuntelemaan Kiutakönkään alimman putouksen kohinaa Könkään kuohu -reitillä. Reitti on yhteen suuntaan noin sadan metrin mittainen polku, joka on kuljettavissa avustetusti pyörätuolilla. Rytikönkään reissua lukuunottamatta kaikilla reiteillä on mahdollisuus makkaranpaistoon. Aavoja vaaramaisemia kaipaava löytää

reittinsä Valtavaara-Pyhävaaran luonnonsuojelualueelta. Kahden kilometrin mittainen Konttaisen kuhaus sekä kuuden kilometrin mittaiset Valtavaaran huiputus ja Pyhän jyssäys tarjoavat retkeilijälle kunnon näkymän Koillismaan vaaramaisemiin. Hyvällä säällä Valtavaaralta voi nähdä jopa Venäjän puolella kohoavan Karjalan tasavallan korkeimman tunturin Nuorusen! Lisätietoja ja vinkkejä retkeilyyn luonnonsuojelualueilla saat Oulangan luontokeskuksen asiakasneuvonnasta. Luontokeskus on kesällä auki joka päivä klo 10–18 osoitteessa Liikasenvaarantie 132 tai p. 020 639 6850. oulanka@metsa.fi www.facebook.com/oulanka www.luontoon.fi


3

Kaupunginjohtajan tervehdys

Sua kutsuu kuusamo

K

uusamon strategian ytimenä on rakkaus lähimmäiseen ja luontoon. Kaupunkimme kaikissa päätöksissä haetaan tasapainoa ihmisten, luonnon ja taloudenkin näkökulmasta. Aina tasapainon löytäminen ei ole helppoa. Pähkänänkallion alueella asuu rauhoitettu haukka. Haukka on jo vuosikausia pesinyt siellä. Viime vuosina matkailijavirta alueella on kasvanut. Nyt toivotaan, että haukan pesimärauha säilyisi. Vastuulliset luontomatkailijat huomioivat

luonnon kestävyyden ja tietenkin erityisesti rauhoitetut eläimet ja kasvit. Lintujentarkkailu ja pesintärauha ovat yhteensovitettavissa. Matkailu on Kuusamolle ja koko Pohjois-Suomelle erittäin tärkeä elinkeino. Matkailijoiden ympäristövastuullisuus on vahvistunut ja voimme luottaa luonnon kestävän kasvavan matkailun. Yhä parempien reittien myötä matkailijat pääsevät kauneimmille nähtävyyspaikoille luontoa säästellen. Kuusamolaisille

vuotinen matkailu on tasapainoisen talouden tae. Tavoitteenamme on, että joka päivä Kuusamossa on yhteensä 10 000 mökkiläistä ja matkailijaa. Matkailijat mahdollistavat osaltaan meidän kuusamolaisten elämän kotiseudullamme. Lämpimästi tervetuloa käymään tai vaikkapa asumaan Kuusamoon! Meillä on #tilaatarinoille. Jouko Manninen kaupunginjohtaja

ympäri-

Kuusamon Näyttämön ohjaajavieras Kai Lehtinen:

”Näytelmää tehdessä pitää olla mukavaa”

K

uusamon Näyttämön tämän vuoden kesäteatteriesitys on Markku Pölösen käsikirjoittama Kauppa-auto. Traagis-komediallisista maaseudun kuvauksistaan tutun Pölösen näytelmän ohjaa Kuusamon Näyttämössä jo toista kertaa vieraileva näyttelijä-ohjaaja Kai Lehtinen. – Kauppa-auto kuvaa räiskyvää menneisyyttä, josta on vain muisto jäljellä. Näytelmä on sydämellinen ja hauska, ja loistava esitys kesäteatteriin.

Kauppa-auton harjoitukset ovat alkaneet jo keväällä, ja Lehtisellä on työhuone vanhojen ystäviensä Riipisten saunarakennuksessa. – Kuusamon Näyttämön väki on aktiivista, hyvää ja vastuuntuntoista porukkaa, jonka kanssa on mukava tehdä töitä. Onneksi he ovat seonneet niin että saan ohjata taas. Näytelmä

piti tehdä jo viime vuonna, mutta me kaikki tiedämme, mitä tapahtui. Ohjaajana Lehtinen panostaa siihen, että harjoitusten ilmapiiri on hyvä. – Keskustelin aiheesta juuri eilen tyttäreni kanssa, joka opiskelee näyttelemistä. Vaikka teksti olisi kuinka vakava – mitä se kesäteatterissa ei tietenkään ole – näytelmää tehdessä pitää olla mukavaa. Se ei saa olla puurtamista. Harrastajanäyttelijöitä Lehtinen lähestyy ammattilaisen ottein, mutta avoimin mielin. – Menen näyttelijöiden ehdoilla. Ennen harjoituksia en edes ajattele sitä, mitä haluan näytelmästä tehdä. Haluan ensin nähdä porukan ja tutustua heidän vahvuuksiinsa. Pitää nähdä ja luoda se kuva, joka syntyy juuri näiden näyttelijöiden kanssa. Eli Lehtinen ei tule takki auki

Näyttelijä-ohjaaja Kai Lehtinen vierailee Kuusamon Näyttämöllä jo toista kertaa. pakottamaan estradille omaa taiteellista näkemystään? – En muuten kuin sillä tavalla, että minulla on pitkä takki, joka on aina auki, Lehtinen nauraa. Kulunut koronavuosi on ollut raskas koko kulttuurialalle. Korulauseissa alan ahdinkoa kohtaan on tunnettu syvää myötätuntoa, mutta käytännössä yksittäiset taiteilijat on jätetty yksin. – Tuloja ei ole ollut, mutta lainanlyhennykset ovat pyörineet. On pitänyt raapia elämänsä kasaan ja keksiä, miten pysyy leivässä ja miten voisi elää niin ettei arkea tarvitsisi muuttaa, vaikka onhan se muuttunut väkisinkin. Onneksi kotona sakki

on jo kasvanut isommaksi. Valoa koronavuoteen on tuonut myös pohjoinen, joka on vetänyt Lehtistä puoleensa jo vuosikymmeniä. Perheellä on etelän kodin lisäksi tukikohta Vuotsossa. Perheenpään iloksi pohjoisessa viihtyy koko perhe. – Kolme lasta jo asuukin pohjoisessa. On kiva, että lapset ovat halunneet tulla pohjoiseen ja olla täällä. Heillä on jopa paremmat mahdollisuudet asua pohjoisessa kuin minulla. Tulevaisuuden varalle Lehtisen mielessä pyörii uusia suunnitelmia. Kiehtovin niistä on toistakymmentä vuotta sitten kirjoitettu elokuvakäsikirjoitus. – Käsikirjoitus kertoo siitä elämän ajasta, jonka olen itse

nähnyt, ja lisäksi mukana on Samuli Paulaharjua. Elokuvasäätiö näytti käsikirjoitukselle aikanaan vihreää valoa, mutta rahoitus ei mennyt eteenpäin. Nyt korona-aikana on vahvistunut ajatus, että jos sen elokuvan saisin vielä tehdä, sitten voisin alkaa kurkkailla, onko hautausmaalla tilaa. Ja päälle lehtismäinen nauru. Sitten ohjaaja-näyttelijä vaikenee. – Anteeksi, mutta tunturipöllö lensi tästä Riipisten pihan yli. Se oli jo toinen tälle keväälle. On mahtavaa olla pohjoisessa! Kuusamon Näyttämön Kauppa-auton ensi-ilta on 2.7. Esityksiä on heinäkuussa neljätoista kertaa, joista viimeinen 25.7.


4

KITKA MTB heinäkuussa KITKA-maastopyöräilytapahtuma valtaa Rukan heinäkuun viimeisenä viikonloppuna 30.7.-1.8. Alamäkipainotteinen viikonloppu tarjoaa vauhtia niin kisaajille, viikonlopun viettoon saapuville harrasta-

jakuskeille kuin yleisöllekin. Tapahtuman aikaan löytyy ajettavaa ja koettavaa kaikentasoisille ja –ikäisille kuskeille. Ruka Bike Parkin uusien reittien lisäksi Rukan alueelta löytyy myös enduroja XC-reittejä.

Etappiajo Rukan parhailla poluilla elokuussa 27.-29.8. järjestettävä NUTS MTB on vaativa etappikisa, joka ajetaan n. 5-7 km segmentteinä. Tiukka päivä tarjoaa huikeat 1300 nousumetriä ja vastapainoksi vauhdikkaita laskuja. Lauantain lähtöjärjestys ratkaistaan perjantain prologissa, jossa ajetaan hapottava kuuden kilometrin ja 200 nousumetrin puristus tunturin laelle. Lauantaina tykitetään kuusi erikoiskoetta väliaikalähdöillä, joista kolme

Ruka Bike Parkin ensimmäiset reitit avautuvat kesäkuussa

K

uusamo saa uuden upean kesäaktiviteetin, kun Ruka Bike Park avaa ensimmäiset reittinsä kesäkuussa. Tavoitteena on avata kaksi helppoa alamäkireittiä ja kaksi Cross Country -reittiä. – Family Parkissa avataan lisäksi lapsille ja aloittelijoille sopiva alamäkireitti, kertoo Rukakeskuksen rinnetoiminnan kehityspäällikkö Otto Lintunen. – Kaltiolammen ympärillä taas on taitorata eli puisia tekniikkaelementtejä, joissa voi harjoitella pyöräilytaitoja ennen

kuin lähtee pidemmille reiteille. Ruka Valleyn puolella on viimeistelyä vaille Pump Track eli asfalttirata, jota voidaan pyörän lisäksi ajaa esimerkiksi skeittitai potkulaudalla. Ruka Bike Parkin rakentaminen jatkuu koko kesän, ja kokonaisuuden on tarkoitus valmistua kevääksi 2022. Ensi kesän alusta alkaen koko Ruka Bike Park on sitten pyöräilijöiden ilona. – Kaikkiaan puistoon tulee tänä kesänä avattavat reitit mukaan lukien viisi alamäkireittiä,

neljä Cross Country -reittiä, taitorata, Pump Track ja lasten alamäkireitti, kertoo Lintunen. Maastopyöräilyreitit arvioidaan samalla tavalla taitotasoihin kuin rinteet. – Tänä kesänä valmistuvat alamäkireitit ovat vihreitä eli ne sopivat myös aloittelijoille. Sininen reitti on pykälää vaikeampi, mutta edelleen helpohko. Punainen on jo vaikeampi ja se sopii osaaville kuskeille. Musta on sitten aktiiviharrastajien vaativa reitti, jossa on jyrkempää ja teknisempää maastoa.

Rukalla on luvassa koko värisuora, sillä Vuosselin ja Maston alueille on tulossa sininen ja punainen alamäki ja Kelorinteeseen musta. Maastopyöräily on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta. Maastopyörien kysyntä on kaupoissa kovaa, mutta pyörän voi myös vuokrata Rukan vuokraamoista tai paikallisista yrityksistä. – Pyörän voi Rukalla kuljettaa kätevästi huipulle Village-2-Valley -gondolilla ja VillageExpresstuolihissillä. Sähköpyöräilijöille

LINTUPÄHKINÄ Kuusamon lintukerhon tämänkertaisen lintupähkinän linnuista ensimmäisellä on hehkeä keltainen rengas silmiensä ympärillä, ja toinen, useimmiten profiilista tai takaapäin kuvattu lintu, näytti kerrankin kuvaajalle kasvonsa. Tunnistatko lajit? Oikeat vastaukset löydät sivulta 22.

Kuva 1: Heikki Seppänen

Kuva 2: Vesa Kilpivaara

segmenttiä aamupäivällä myötäpäivään ja iltapäivällä kolme vastapäivään. Halutessasi voit myös osallistua lauantaina joko aamun tai iltapäivän sessioon. NUTS MTB Ruka on osa NUTS-sarjaa, jonka muut kisat veivataan Limingassa 11.-12.6., Ylläksellä 17.7. ja Kalajoella 11.9. Kauden kruunu on MTBseikkailu erämäassa eli 240 kilometrin veto erämaassa Kalmankallio-Äkäslompoloakselilla. on Rukan kylässä kesällä tarjolla ilmainen latauspiste Tykky-näköalatornin kupeessa. Pyörien ilmainen pesupaikka puolestaan löytyy Piste-rakennuksen päädystä Kuru-rinteen puolelta. Entä suuntaako rinnetoiminnan kehityspäällikkö itse pyöräreiteille? – Joka kesä tulee maastopyöräiltyä niin XC:tä kuin alamäkiajoakin, mutta en ole aktiiviharrastaja, Lintunen tunnustaa. – Odotan innolla, että pääsen ajamaan uusia reittejä!


5

Rukalla panostetaan ympärivuotiseen toimintaan Bike Parkin taustalla ovat Kuusamon kaupunki ja Maaseuturahasto, jotka investoivat Rukalla Suomen monipuolisimpaan maastopyöräilykohteeseen 2020-21. Jättihanke tulee sisältämään hulppean määrän hienoja reittejä Suomen komeimmissa maisemissa. – Rakennamme maastopyöräilystä Rukalle uutta kesäistä

vetovoimatekijää, kertoo RukaKuusamo Matkailu ry:n toimitusjohtaja Mats Lindfors. – Matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen on tärkeää, sillä siten voimme edistää alueen elinvoimaa, varjella työpaikkoja ja säilyttää paikalliset palvelut. Tässä olemme tehneet loistavaa yhteistyötä Kuusamon kaupungin kanssa.

Maastopyöräsanastoa • MTB = Maastopyöräily (mountain biking) • XC = Cross-country (maastopyöräilyn peruslaji) • DH = Downhill (alamäkipyöräily) • CC/CX = Cyclocross (maasto- ja maantiepyörän välimalli) • Droppi = Pudotus • E-bike = Sähköavusteinen pyörä • Enska = Enduro • Fättäri = Fatbike eli läskipyörä • Bermi = Kallistettu käännös • Bibsit = Haaruksista pehmustetut ajohousut

• Hardtail = Jäykkäperäinen maastopyörä • Hiilari = Hiilikuiturunkoinen maastopyörä • Klossi = Pyöräilykengän pohjan ruuvattava osa, joka kiinnittyy polkimeen. • OTB = Ohjaustangon yli lentäminen (Over The Bar) • Kiekko = Vanne, pinnat ja napa • Täpäri = Täysjousitettu maastopyörä (Lähde: Ruka-Kuusamo Matkailu ry)

POHJOISEN KALAN JALOSTAJA Perhokalastuksen MM-kisat Kuusamossa elokuussa Kuusamon kalaisilla vesillä kilpaillaan elokuussa perhokalastuksen maailmanmestaruuksista sekä yksilö- että joukkuesarjoissa. Kisat pidetään tällä tietoa elokuun 12.-16. välisenä aikana, ja pääasiallisena kisaareenana tulee toimimaan Kuusinkijoki. Kuusingin ohella kisavesiksi on kaavailtu Kitkajokea, Kylmäluomaa, Petäjälampea sekä Koverrusjärveä. Alueisiin saattaa kuitenkin tulla vielä muutoksia riippuen mm. siitä, kuinka paljon joukkueita kisoihin lopulta ilmoittautuu.

Toinen kisapaikkoihin ja ennen muuta kisojen paikan päällä tapahtuvaan seuraamiseen vaikuttava seikka on luonnollisesti kisa-ajankohtana vallitseva koronatilanne. Maailman taitavimpien perhokalastajien taidonnäytteistä kiinnostuneiden kannattaakin kesän mittaan seurata asiaan liittyvää tiedotusta sekä uutisointia. Perhokalastuksen MM-kisat piti alun perin käydä Kuusamossa jo viime kesänä. Kisat kuitenkin jouduttiin koronan takia siirtämään vuodella eteenpäin.

Juuremme juontavat vuosikymmenten taakse, mutta katseemme on tulevaisuudessa. Intohimonamme on luoda kalasta ennennäkemätöntä. Kotivesiemme kala inspiroi meitä jatkuvaan tuotekehitykseen. Tuotteemme löytyvät paikallisista kaupoista ja verkkokaupastamme.

Kuusamon Kala Oy, Kitkantie 135, 93600 Kuusamo www.kuusamonkala.fi • info@kuusamonkala.fi


6

Paimenpojat liukuvat Kuusamon Juuston tuotantolinjalla jonossa kohti suomalaisten ruokapöytiä.

Kuusamon Juuston tuotantotilat ovat muuttuneet ja laajentuneet moneen kertaan sen jälkeen, kun ensimmäinen kuuden tahkon emmentalerä keitettiin kuusikymmentä vuotta sitten. Tällä hetkellä Kuusamosta lähtee Suomen kauppoihin vuosittain kolme miljoonaa kiloa juustoa.

Suomen toiseksi suurin juustola Kuusamon Juusto täyttää 60 vuotta Kuusamon Juusto täyttää tänä vuonna kuusikymmentä vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Suomen pohjoisimmassa juustolassa kypsytetään erikoiserä emmentalia. Juhlaleima Emmental tulee kauppoihin heinäkuun puolivälissä.

K

uusamolaisen maidonjalostuksen tarina alkoi jo kymmenen vuotta ennen kuin ensimmäinen juustokattilallinen kypsytettiin. Vuonna 1951 pidettiin vuotunkilaisen, tuolloin vain 22-vuotiaan maanviljelijä Oiva Käkelän tilalla meijeriosuuskunnan perustamiskokous. Kuusamolaiset tilat alkoivat toimittaa maitonsa yhdessä eteenpäin Valion jalostettavaksi. Kuusamossa ei aluksi ollut omaa meijeriä, mutta jo kaksi vuotta osuuskunnan perustamisen jälkeen tiloilta kertyneet maitomäärät olivat kasvaneet niin isoiksi, että sen rakentaminen tuli ajankohtaiseksi. Meijeri valmistui kesällä 1955 yhteistyössä Valion kanssa Kitkantien varrelle lähelle Kuusamon keskustaa. Samalla paikalla se toimii edelleen.

Toimitusjohtaja Jarmo Oksman luotsaa Kuusamon Juustoa yrityksen seitsemännellä vuosikymmenellä.

”Kukaan, joka arvostaa helppoa elämää, ei perustaisi juustolaa Kuusamoon. Mutta jos elämässä kaikki olisi helppoa, siitä häviäisi suola.”

Kuuden ensimmäisen toimintavuoden aikana Kuusamon meijerissä kirnuttiin pelkästään voita, mutta 60-luvun alun laajennuksen myötä rakennukseen saatiin oma juustola. Ja 10.8.1961 koitti suuri päivä, jolloin Kuusamossa keitettiin ensimmäinen kattilallinen omaa juustoa. Tuloksena oli kuusi tahkoa herkullista emmentalia, mutta tuotanto nostettiin nopeasti asteittain 24 tahkoon päivässä. – Tällä hetkellä valmistamme vuosittain noin 150 maitotilan tuottamasta maidosta kolme miljoonaa kiloa juustoa, kertoo Kuusamon Juuston toimitusjoh-

taja Jarmo Oksman. – Meijerissä on 75 työntekijää, ja Kuusamon Juusto on Suomen toiseksi suurin ja samalla pohjoisin juustonvalmistaja. Kuusikymmentä vuotta itsenäisenä juustolana on ollut värikästä ja vaiherikasta aikaa. Ensimmäiset suuret muutokset tapahtuivat jo 60-luvulla. Parikymmenvuotiseksi aiottu meijerin vuokrasopimus Valion kanssa purettiin ennenaikaisesti ja meijeri jatkoi itsenäisenä. Toimintaa laajennettiin Kuusamosta Koillismaalle ja vuosikymmenen lopulla meijerin tiloja laajennettiin. 1970-luvulla alkoivat monenlaiset ympäristöinvestoinnit, jotka ovat jatkuneet uudelle vuosituhannelle asti. Toiminnan ja tuotevalikoiman kehittymisen myötä on asennettu uusia linjastoja ja laitteita. Paikallisella bioenergialla toimiva lämpölaitos valmistui jo vuonna 2005. Mutkiltakaan ei pitkällä taipaleella ole vältytty. – 1990-luvun alku oli haastavaa aikaa koko Suomessa kaikilla aloilla, ja Kuusamossa oli uhkana koko maidonjalostustoiminnan loppuminen, kertoo Oksman. – Kuusamon Osuusmeijeri pelasti tilanteen perustamalla Ingman Foodsin ja Ranuan Meijeri Oy:n kanssa jalostusyhtiö Juusto Kaira Oy:n. Myöhemmin yhtiö siirtyi Ingmanin yrityskaupan myötä Arlalle. Vuonna 2012 silloinen yh-

teistyökumppani Arla-Ingman päätti kuitenkin irtaantua Juusto Kaira Oy:stä. Se oli kova isku Koillismaalla. – Alueen maidontuottajat halusivat juuston valmistuksen jatkuvan Kuusamossa, joten Kuusamon Osuusmeijerin perhetilat lunastivat juustomeijerin itselleen. Juustola sai taas uuden alun ja nimeksi tuli Kuusamon Juusto. Tällä hetkellä Kuusamon Juuston valikoimaan kuuluu laaja kattaus erilaisia juustoja, jotka sopivat niin herkutteluun, arkeen, juhlaan kuin ruoanvalmistukseenkin. Tarjolla on toistakymmentä erilaista juustotyyppiä edamista emmentaliin ja vuoristojuustoon. Yksittäisiä tuotteita on yli viisikymmentä. Koko valikoimaan voit tutustua osoitteessa www.kuusamonjuusto.fi. Juhlavuoden kunniaksi Kuusamossa kypsyy erikoiserä juustoa. Ensimmäisen kuusamolaisen juustoerän kunniaksi se on tietenkin emmentalia. Kuusamon Juuston ystävien kannattaa pitää silmällä myös juhlavuoden juustopakkauksia, sillä niihin on piilotettu koodeja, joilla voi voittaa itselleen Kuusamon Juuston tuotteita vuodeksi. Juhlavuoden aikana Kuusamon Juusto nostaa myös esille tarinoita ja henkilöitä juustolan historian eri vaiheista. Omat muistosi voit jakaa osoitteessa www.kuusamonjuusto.fi/jaamuistosi.


7

Alamäkiuintikisassa enää peruutuspaikkoja jäljellä Oulankajoella on 17.7. tarjolla hieman erilainen luontotapahtuma eli alamäkiuintikisa Downhill Swim 24 Kuusamo. Kisan uintimatkat ovat 24 km ja 12 km, jotka uidaan tapahtuman nimen mukaisesti alamäkeen eli myötävirtaan. Kisassa edetään pareittain. Pitkälle matkalle mukaan mah-

tuu viisikymmentä nopeinta paria ja lyhyelle kaksikymmentä. Alamäkiuintiin osallistuakseen ei tarvitse olla teräshenkilö, vaan hyvällä uintitaidolla ja peruskunnolla porskutetaan pitkälle. Märkäpuku ja myötävirta auttavat! Märkäpuvun lisäksi pakollisia varusteita ovat uimala-

sit, uimalakki, turvakelluke ja neopreenitossut. Jokaisella parilla kulkee turvakellukkeessa myös puhelin. Tapahtuma myytiin loppuun ennätysajassa, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi tiedustella osoitteesta info@alamakiuinti.fi.

Kompassi käteen ja menoksi! Vuosittainen, valtakunnallinen Fin5 -suunnistustapahtuma järjestetään 11.-16.7. Kuusamon Meskusvaarassa ja Posion Kirintövaaralla. Alun perin Fin5 Suunnistusviikko oli tarkoitus järjestää Kuusamossa ja Posiolla jo viime kesänä. Suunnistusviikolle

ilmoittautuneiden osallistujien ilmoittautumiset siirtyivät vuoteen 2021, koska järjestävä seura piti voimassa jo toteutuneet ilmoittautumiset ja alkuperäiset osallistumismaksut. Uusien ilmoittautumisten ja mahdollisten perumisten osalta asioista tiedotetaan myöhem-

min tapahtuman verkkosivulla osoitteessa 2021.fin5.fi/ sekä sosiaalisessa mediassa. Osallistujia odotetaan saapuvaksi 15-20 eri maasta. Suomalaisten lisäksi suurimmat osallistujamäärät tulevat Venäjältä.

Kuusamon Näyttämö esittää kesällä 2021 Torankijärven rannassa, Kirkkotie 23

oi tt a se n k ä si ki rj M a rk ku P öl ö

i se n m a n no st al g

L e h t in e n O h ja a j a K a i

k o m ed i an

Liput 20 € - aikuinen 15 € - eläkeläinen, opiskelija 10 € - koululainen (alle 16v.)

Ensi-ilta pe 2.7.2021 klo 18.00 Muut esitysajat: su 4.7.2021 klo 18 ma 5.7.2021 klo 18 ke 7.7.2021 klo 18 pe 9.7.2021 klo 18 su 11.7.2021 klo 18 ma 12.7.2021 klo 18 ke 14.7.2021 klo 18

Kuusamon Näyttämö

pe 16.7.2021 klo 20 su 18.7.2021 klo 18 ma 19.7.2021 klo 18 ke 21.7.2021 klo 18 pe 23.7.2021 klo 18 su 25.7.2021 klo 14 su 25.7.2020 klo 18

Teatteria Kuusamossa

Katso l i sää: w ww.k uu sam on n äyttäm ö. fi

Ouluntaival 1, Kuusamo • Puh. 08 844 2200 Ma-pe 8-20, la 9-17, parillisina su 11-16 • kuusamonkeskusapteekki.fi


8


9

Kuusamon Suurpetokeskuksessa karhujen puuhasteluja pääsee seuraamaan lähietäisyydeltä.

Orpo pieni Aina-pentu on Sulon uusin hoidokki Kuusamon Suurpetokeskus sai toukokuun alussa uuden asukkaan, kun Kuhmossa otettiin turvaan pikkuinen karhunpentu.

P

ikkupentu tuli ihmisten pihaan pyytämään apua. Se oli niin nälissään, että söi jopa pihalle perheen koirista harjattuja koirankarvoja. Talonväki antoi pennulle koirannappuloita, minkä jälkeen se paineli metsän kätköihin.

Emon odotettiin hakevan pennun, mutta kun pikkuinen seuraavana päivänä palasi, viranomaiset tajusivat, että kaikki ei ollut kunnossa. He päättivät ottaa pennun turvaan. Parin-kolmen kuukauden ikäiseksi arvioitu pentu oli niin heikossa kunnossa, että sen arvioitiin elävän enää ehkä vain vuorokauden. Väsynyt pieni orpo sai kyydin Kuusamoon Karjalaisen Sulon hoiviin. Tullessaan tarhalle pikkukarhu oli todella pieni. Muutaman päivän tuhtien tuttipulloaterioiden jälkeenkin painoa oli vasta 3,5 kiloa. Mutta leikkisä se oli heti, kun sai massunsa täyteen emonmaidonkorviketta ja nukkui väsymyksensä pois. Leluiksi kelpasivat sekä Sulon antamat leikkakalut että pesän pehmusteoljet, joiden kanssa pikkukarhu paini innokkaasti. Nimekseen vilkas karhupentu sai Aina. Kiinteää ruokaa Aina sai ensimmäisen kerran reilun

viikon kuluttua saapumisestaan. Ensimmäinen ateria sisälsi yhden mansikan ja kaksi vadelmaa, ja ne maistuivat pikkukarhulle hyvin. Sitten olikin taas aika ottaa päiväunet! Kuusamon Suurpetokeskus on jo 90-luvun alusta alkaen toiminut villieläinten orpokotina. Ensimmäiset asukkaat olivat Ainan tapaan emonsa menettäneitä karhunpentuja. Tällä hetkellä tarhassa asuu useita karhuja, joista kuuluisin on Sulon paras kaveri Juuso. – Juuso heräsi keväällä hyvissä ajoin, Sulo Karjalainen kertoo. – Se on yhtä aktiivinen kuin ennenkin. Aina kun menen tarhalle töihin, se pyytää, että hänen pitäisi päästä samaan hommaan. Koronavuosi rokotti myös suurpetokeskuksen toimintaa. Viime kesänä keskus sai ovensa auki vasta loppukaudella. Tänä kesänä tarha avaa ovensa touko-kesäkuun vaihteen tienoilla. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan keskuksen nettisivuilla osoitteessa kuusamon-suurpetokeskus.fi. Kävijät ovat Suurpetokeskukselle tärkeitä, sillä se on yksityisesti rahoitettu. K-Citymarket on jo vuosien ajan lahjoittanut keskukselle karhujen herkkuja eli hedelmiä, vihanneksia ja leipää. Ne on

otettu aitauksissa mielihyvästä murahdellen vastaan. – Citymarkettia pitää kiittää ruokalahjoista, Sulo sanoo. – Ne ovat olleet meille todella iso asia. Jos suurpetojen ystävät haluavat tukea keskuksen tärkeää työtä, he voivat vierailun ohella ostaa keskuksesta tai keskuksen verkkosivujen kautta Sulosta ja karhuista kertovan kirjan ja DVD-elokuvia. Erityisen upea lahjaidea on Juuso-karhun maalaama kuva. Printtipainoversioita Juuson omin tassuin maalaamista tauluista voi ostaa keskuksen lisäksi osoitteesta karhutv.fi. Karhun maalaama taulu sopii syntymäpäivälahjaksi kaikille eläinten ystäville iästä riippumatta. Esimerkiksi viisikymmenvuotislahjana se on vertaansa vailla. Ennen Suurpetokeskuksessa vierailua voi Aina-pennun puuhia ihastella Suurpetokeskuksen Youtube-kanavalta, johon löytyy linkki keskuksen etusivulta. – Aina on terhakka pentu, ja se kasvaa aivan silmissä, Sulo kertoo. – Ainan emoa etsittiin, mutta sen kohtalosta ei edelleenkään ole saatu tietoa. Ja tuskin enää saadaankaan. Kuusamo on nyt Ainan koti.


10

Since 1997

kartano café & tilapuoti

Rakkaudesta artesaaniherkkuihin ja Riisitunturin kansallispuistoon. Aina suurella sydämellä ja tinkimättömyydellä.

On tarvittu rohkeutta, luovuutta, uskallusta, ja ennen kaikkea mittaamaton määrä työtä ja sisua, jotta Korpihillasta ja sen herkuista on tullut tunnettuja sekä valtakunnallisesti palkittuja. Mutta ennen kaikkea on tarvittu ihania asiakkaita ja herkkusuita, jotka ovat osanneet arvostaa korkeaa laatua, hyvää makua, kaunista ilmapiiriä ja artesaaniyrittäjyyttä.

Tervetuloa Korpihillaan!

Korpihilla tarjoaa mieleenpainuvia elämyksiä; kahvihetkiä ja -konsertteja, juhannusbrunsseja, sekä Afternoonteehetkiä hurmaavassa miljöössä. Ruusukupeista aina tuhansille ja kymmenille tuhansille kävijöille. Ritva Korpihillan Mamselli, Chef de Table

Korpihilla on myös koti, jossa Korpihillan Kuohuvasta Kuusenkerkästä, Suomen Parhaasta (v. 2005) juomasta ”Pohjoisesta Champagnesta”, on kasvanut valtakunnallisesti tunnettu brändi, ja esikuva muille alkoholittomille kuohujuomille. Korpihillan käsintehdyt hillamarmeladit ovat voittaneet kultaa artesaaniruuan avoimissa SM-kilpailussa 2018.

Holtinojantie 5, Riisitunturi, 97925 Tolva, Posio Puh. +358 400 901 910 | www.korpihilla.fi | facebook.com/korpihilla instagram: @korpihillacafe @korpihilla #korpihilla

Korpihilla on avoinna keskikesällä (29.6. - 7.8.) Ti - La klo 12 - 17 syyskesällä (10.8. - 25.8.) Ti - La klo 12 - 16

Ostosmahdollisuus puodissa myös muina aikoina, Soita rohkeasti puh. 0400 901 910. Myös Take away -herkut mukaan.

Korpihillassa tapahtuu: Korpihillan avoin Puutarhapäivät la 31.7. klo 12 - 15 Korpihillan Englantilainen Afternoon teehetki, saatavilla heinäkuussa ennakkovarauksella, hinta 34,50 € / hlö.


11

Matkailukeskus Karhuntassu palveluksessasi / at your service Matkailuneuvonta Tourist Information Puh./Tel. +358 (0)40 860 8365 info@kuusamo.fi www.ruka.fi www.kuusamo.fi

Metsähallitus Luontopalvelut Natural Heritage Services Puh./Tel. +358 (0)206 396 804 karhuntassu@metsa.fi www.luontoon.fi

Rohkeimmat valitsevat Teräsmies-liu’un, jossa liu’utaan vaaktasossa pää edellä.

Hannu Hautala luontokuvakeskus The Hannu Hautala Nature Photography Centre

Puh./Tel. +358 (0)40 860 8364

Suomen pisin vaijeriliuku avautuu Rukalla heinäkuussa Rukan huipulle avataan tänä kesänä Suomen pisin vaijeriliuku. Liu’un pituus on huikeat 364 metriä. Elämyksen kruunaa se, että korkeimmillaan vaijerin varassa kiidetään yli neljänkymmenen metrin korkeudessa.

R

ukan vaijeriliuku on ainutlaatuinen pituutensa lisäksi myös siksi, että muualla Suomessa ei ole ollut mahdollista rakentaa huipulta huipulle johtavaa liukua. Rukan liuku ylittää eturinteiden ja Saaruan rinteiden välisen kurun Valtavaaran ja Konttaisen maisemien suunnassa. Liukua operoi oululainen Zipline Suomi Oy, jonka väki on innostunut Rukan liu’un ainutlaatuisesta sijainnista. – Jos jostain Suomesta olisin saanut valita, mihin liuku tulee niin juuri tänne, kertoo Ziplinen hallituksen puheenjohtaja AriPekka Timlin. – Liuku on muutenkin ainut-

laatuinen elämys, mutta vielä upeamman siitä tekee sijainti korkealla huippujen välissä taustallaan järvet ja tunturit, jatkaa toimitusjohtaja Risto Talvitie. Rukan vaijeriliu’ussa on kaksi samansuuntaista rataa, joten kokemuksen voi jakaa kaverin kanssa. Rohkeimmat valitsevat Teräsmies-liu’un, jossa lasketaan vaakatasossa pää edellä. Liu’ulle pääsee hissillä, ja se tulee olemaan ympärivuotisessa käytössä. – Liu’un jälkeen voi jatkaa talvella suksilla, kesällä jalan tai vaikka ottamalla gondolikyyti takaisin kylään, kertoo Rukakeskuksen rinnetoiminnan kehitys-

päällikkö Otto Lintunen. – Rukan liuku sijoittuu Rukan kylän läheisyyteen, joten myös autottomat matkailijat saavuttavat sen helposti. Liukuminen ei vaadi erityisosaamista. Se sopii kaikille, jotka kaipaavat hieman jännitystä lomapäiväänsä. – Liuku ei ole mikään valtava ponnistus, kuten vaikka benjihyppy, rohkaisee Ari-Pekka Timlin. – Ja jos kovasti jännittää, voi laskea kaverin kanssa samanaikaisesti. Vaijeriliuku kaverin kanssa onkin ollut ensimmäisessä vaijeriliu’ussamme Nallikarissa yksi myydyimpiä tuotteita.

Koko perheen Kuusamo City Triathlon 14.8. Ensimmäistä kertaa järjestettävä Kuusamo City Triathlon on koko perheen leikkimielinen urheilutapahtuma, jonka vauhtiin pääsee mukaan lauantaina 14.8. keskusurheilukentällä. Paikalliset toimijat tarjoavat yleisölle oheisohjelmaa, markkinatunnelmaa ja makuelämyksiä. Kisan reitit koostuvat lyhennetystä triathlon-matkasta sekä lasten erillisestä duathlon-radasta. Lasten, nuorten ja aikuisten

luokkien lisäksi kisassa on Villi Kortti -erikoisluokassa. Villi Kortti -luokan palkintokriteeri on viihdearvo, jossa parhaat kisa-asut ja luovuus saavat kunniaa. Reitin voi jakaa osallistuvan joukkueen kesken pienempiin osiin. Tapahtumaan voi ilmoittautua Kuusamon Nuorkauppakamarin verkkosivuilla osoitteessa www.jckuusamo.fi/kuusamocitytriathlon, josta löytyvät myös kilpailumatkat ja -luokat.

Kuusamo City Triathlonin tavoitteena on olla kaupungin siistein tapahtuma. Järjestäjät kiinnittävät erityistä huomiota tapahtuma-alueen siisteyteen ja roskattomuuteen. Lisäksi markkinoinnissa hyödynnetään painotuotteiden sijaan ensisijaisesti digitaalisia aineistoja. Toimilla pyritään edistämään Kuusamon Nuorkauppakamarin kestävän kehityksen tavoitteita sekä Kuusamon kaupungin strategiaa.

Kuusamo Nature Photo -festivaali 10.-12.9. Ruska kutsuu jälleen kokoon luontokuvauksen harrastajat ja luonnon ystävät Kuusamo Nature Photo -luontokuvatapahtumaan. Luvassa on välivuoden jälkeen tuttuun tapaan korkeatasoisia luontokuvanäyttelyitä, esitelmiä, konsertteja sekä sekä sokerina pohjalla Kuusamo Na-

ture Photo -luontokuvakilpailun tulokset. Festivaalivalmistelut käynnistyivät jo hyvissä ajoin keväällä, mutta koronapandemian vuoksi ohjelma ja esiintyjät julkistetaan vasta kun festivaalin toteutuminen lopullisesti varmistuu. Kuusamo Nature Photo juhlii

tänä vuonna 80 vuotta täyttävää, suomalaisen luontokuvauksen grand old man Hannu Hautalaa. Festivaali kunnioittaa alan uranuurtajan elämäntyötä useilla näyttelyillä ja musiikkiesityksillä. Tapahtumassa nähdään ja kuullaan myös Hannun omaa kerrontaa ikonisista kuvistaan.

info@hannuhautala.fi

www.hannuhautala.fi

Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo


12


13

Kitkantie 1, 93600 Kuusamo 040 512 8415 www.mokkakettu.fi


14


15

Rukan talvikausi 2020-21 kesti huikeat 220 päivää.

Ennätyskausi varmisti Rukan aseman suosituimpana hiihtokeskuksena

R

uka säilytti viime kaudella asemansa Suomen suosituimpana h i i ht o ke s ku k s e na. Hiihtopäivien määrä kasvoi 12 prosenttia edelliseen täyteen kauteen 2018-19 verrattuna. Koronan katkaisemaan kauteen 2019-20 kasvu oli peräti 30 prosenttia. Myös kotimaisten asiakkaiden yöpymiset olivat vahvassa kasvussa, ja he pääosin korvasivatkin kansainvälisten asiakkaiden puuttumisen. – Olemme onnellisia siitä, että suomalaiset matkailijat ovat löytäneet Rukalle tänä poikkeuksellisena vuotena, kertoo Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Ville Aho. – Moni vieraamme palasi tänä vuonna lumilajien pariin vuosien tauon jälkeen ja moni on myös viettänyt talvea alueellamme etätöiden parissa. Myös rekisteröityjen yöpymisten määrässä Ruka-Kuusamo oli pohjoisen keskusten selkeä ykkönen. Lokakuusta 2020 maaliskuuhun 2021 Kuusamossa rekisteröitiin 319 000 yöpymistä. Koronan estettyä kansainvälisten asiakkaiden saapumisen Lapin rekisteröidyt yöpymiset laskivat keskimäärin 60 pro-

senttia. Kuusamossa lasku oli maltillisempi eli vain neljätoista prosenttia, mutta suomalaisten yöpymiset kasvoivat 24 prosenttia. Luvusta puuttuvat huhtikuun tilastot. — Rukalla kotimaiset perheet ovat aina olleet tärkein kohderyhmämme, ja asiakkaista noin 70 prosenttia on normaalitalvenakin kotimaisia. Tänä talvena saimme todella paljon uusia Rukan kotimaisia ystäviä, jotka olivat hämmästyneitä kuinka paljon keskukset ovat kehittyneet ja kuinka paljon tekemistä alueella riittää. Tärkeintä kuitenkin olisi, että ensi talvena myös kansainväliset vieraat pääsisivät palaamaan pohjoiseen. Uuteen kauteen lähdettiin epävarmana tulevasta. Kausi 20192020 päättyi ennenaikaisesti, kun pohjoisen hiihtokeskukset sulkivat ovensa omalla päätöksellään maaliskuussa 2020. Uuteen kauteen lähdettiin Rukalla varovaisesti, vailla tarkkaa tietoa tulevasta. 
 
— Kauteen lähdettiin hyvin epävarmassa tilanteessa. Kuitenkin heti lokakuussa saimme uskoa tulevaan, kun hiihtopäivät kasvoivat Rukalla huikeat 45 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Olemme todella kiitollisia

siitä, että saimme laskettelukauden täysimittaisena päätökseen ja pystyimme tarjoamaan tuhansille perheille kaivatun irtioton korona-arjesta Rukan lumilla. Mittaa kaudelle 2020-2021 tuli yhteensä mahtavat 220 päivää. Rukan hiihtokeskuksen koronatoimet purivat ja päättyneen kauden aikana ei rinteillä syntynyt tartuntaketjuja. Rukalla panostettiin vahvasti asiakkaiden opastamiseen, kasvomaskien ja desinfiointiaineiden saatavuuteen sekä yhteistyöhön alueen muiden yrittäjien kanssa. — Voimme kiittää onnistuneesta kaudesta toimivaa yhteistyötä asiakkaidemme ja alueen yritysten kanssa. Tärkein tavoitteemme oli mahdollistaa asiakkaillemme turvallinen loma Ruka-Kuusamon alueella ja siinä onnistuimme yhdessä. Sesonkina avasimme hissit jo kello 8 aamulla ja lanseerasimme todella edullisen aamu&iltalipun, jolla vilkkaimpina päivinä lähes tuhat hiihtäjää hiihti hiljaisina tunteina keskipäivän ruuhkan sijaan. Ulkoilmaharrastuksena laskettelu oli turvallista myös korona-aikana, sillä koko maassa ei tiedetä tartuntoja syntyneen rinteessä tai ladulla.

LEENAN

KO

S KIT U P A

kahvila•cafe

Leenan Koskitupa on täynnä tarinoita! Leenan Koskituvalla Kuusamon Käylässä vatsa tulee ravituksi ja mieli virkistyy kosken kuohuja katsellen. A-oikeudet. Saat Koskituvalta myös kalastusluvat. Juhlapalvelu ja yksityistilaisuudet laadulla ja vuosien kokemuksella. Kahvila on avoinna kesäkuun alusta syyskuun loppuun.

Kuusamo on Suomen kiinnostavin kesäkohde Rukan kesätoiminta kehittyy ja kasvaa. Siitä on saatu nyt myös tutkimustietoa: – Kuusamo on Taloustutkimuksen tuoreen tutkimuksen mukaan kiinnostavin kesäkohde koko maassa, kertoo Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Ville Aho. – Odotammekin jälleen vilkasta kesäsesonkia Kuusamoon

ja Rukalle. Viime vuoden kesäsyyskuussa rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä kasvoi kotimaisten matkailijoiden voimin peräti 37 prosenttia edelliseen kesään verrattuna. Rukalle valmistuu tänä kesänä odotettu Ruka Bike Park, jonka rakentaminen aloitettiin kesällä 2020.

Uutuutena tunturiin aukeaa Ruka Zipline -vaijeriliuku, jossa asiakkaiden on mahdollisuus päästä kokemaan Suomen pisin 364 metrinen liuku huipulta huipulle. 
Liukua operoi Oululainen Zipline Suomi Oy, jonka ensimmäinen vaijeriliuku toimii Oulun Nallikarissa.

Käyläntie 34, FI-93900 Kuusamo, FINLAND p. +358(0)40 702 4721 haataja.leena@gmail.com


16

2

3

1

4

5

6

9

7

8

Kuinka monta näistä kaloista pystyt kuvien perusteella tunnistamaan? Oikeat vastaukset löydät jutun lopusta. Kuvat 5 ja 6 Metsähallitus, muut kuvat Janne Aikio.

Tunnista Kuusamon kalat O

hessa näet kuvat yhdeksästä Kuusamon vesillä yleisimmin esiintyvästä kalalajista. Näihin kesäkalastajallekin useimmiten tutuiksi tuleviin kaloihin kuuluvat särki, säynävä, ahven, hauki, made, siika, muikku, kirjolohi, harjus sekä järvitaimen. Tässä jutussa kerromme lyhyet kuvaukset näistä kalalajista sekä vinkit sen kalastamisesta ja käytöstä.

Ahven Raitapaitainen ahven kuuluu särjen ohella yleisimpiin kaloihimme. Useimmiten ahvenen koko Kuusamon vesillä jää 15-20 senttiin, jollaisia löytyy käytännössä jokaista mökkilaituria, järveä, jokea ja pikkulampiakin myöten. Tuon kokoinen aapo on nyljettynä aivan erinomaista ainesta patakukkoon, ja samalla tavalla esikäsiteltynä toimii myös todella mainiona luomu-kalapuikkona. Pyöräytys vehnä- tai korppujauhoissa, voita pannuun ja kalapötkylät perään, niin herkku on tuota pikaa valmis. Isompia ahvenia haluttaessa kannattaa hankkia alleen vene ja suunnata suurempien järvien selkäkareille, syvänteiden laidoille ja varsinkin alkukesästä jokien sekä lahtien suualueille. Kelpo file-ahventa ja toisinaan oikeita kyrmyniskojakin löytää usein myös syrjäisistä, rauhallista metsälammista. Ahven ottaa hanakasti pieniin ja keskisuuriin lippauistimiin sekä jigeihin, ja erinomaisia ahvenvieheitä ovat lisäksi pienehköt, 3-6 sentin

mittaiset vaaput sekä lusikat. Eikä unohtaa sovi perinteistä mato-onkeakaan, jolla yleensä vieläpä vedellään ne kappalemääräisesti suurimmat ahvensaaliit. Ja jos käytössä on vene, kannattaa kalareissulle lähtiessä mukaan ehdottomasti varata myös muutama pilkkionki. Syötiksi laitetaan normaaliin tapaan kärpäsentoukka tai mato, ja vapa viritetään veneenlaidalta paatin alle pyyntiin aivan kuin talvisesta pilkkiavannosta onkisi. Houkutusliikkeeksi pilkille riittää, kunhan silloin tällöin hieman takapuolellaan keikauttaa venettä, ja samaan aikaan voi virvelivehkeillä narrata koko ajan kalaa laajemmalta alueelta. Tällöin viehettä kauempaa seuraavat ahvenet usein kertyvät veneen läheisyyteen ja alle, josta niitä sitten saa pilkkiongella poimittua saaliiksi.

Särki Punasilmäinen ja -eväinen särki kuuluu niin ikään yleisimpiin saaliskaloihimme, jota ahvenen lailla löytyy käytännössä aivan kaikkialta. Särjellä yleisin koko jää tosin 10-15 senttiin, ja vaikka tuonkokoisessa kalassa ei kovin paljon syötävää ole, niin ahvenen tapaan nylkemällä kelpo kala-aterian saa kyllä aikaiseksi kasasta pikkusärkeäkin. Pikkusärjen etuna ruokapöydässä on myös se, että ruotojen ollessa pieniä ja pehmeitä ei niistä myöskään aiheudu isompaa haittaa mutustellessa. Mikäli saalispussista löytyy isompaa, 20-25 -senttistä särkeä, aivan erinomainen tapa valmistaa sitä ruoaksi

on myös uppopaistaminen eli friteeraaminen itämaiseen tapaan. Vetäistään vain kala nahattomaksi fileeksi (ruodot saavat siis jäädä fileeseen paikoilleen) ja uppopaistetaan fileet kuumassa öljyssä. Kuumuus rapsakoittaa ruodot niin, ettei niistä ole mitään haittaa, ja tällöin tästä särjelle niin tyypillisestä vaivasta ruotoisuuden suhteen päästään kertaheitolla eroon. Ja mitä todettiin ottavimmista ahvenen pyyntitavoista sekä -paikoista, pätevät samat sanat myös särkeen. Erityisesti veneestä pilkkiminen on toisinaan osoittautunut vähän liiankin tehokkaaksi.

Hauki Vesiemme ahnain petokala on erittäin yleinen myös Kuusamon alueella. Kilon painoista puikkaria löytyy kaikkialta, eikä parin-kolmen kilon painoinenkaan kala juuri sen harvinaisempi ole. Tämän kokoluokan hauki on parhaimmillaan myös ruokakalana, ja hauen fileroinnin suhteen oivaa oppia löytyy internetin videohaulla. Perinteisestä filerointitavasta ja y-ruodon poistosta on tarjolla runsaasti asiaa suomeksikin, mutta ehdottomasti näppärimmän tavan hauen pannuvalmiiksi käsittelyyn löytää, kun kirjoittaa hakusanoiksi ”5 boneless pike fillets”. Kyseisellä jenkkimenetelmällä fileroituna parin kilon hauesta saa muutamalla veitsen vetäisyllä kilon ruodotonta ja nahatonta kalaa, joka on suoraan valmista paistinpannulle tai minkä kalaruoan raaka-aineeksi hyvänsä. Eikä sitten ruokapöydässä tarvitse ruo-


17

toja lautasen reunoille syljeskellä. Pienempää kilon-parin haukea pamahtelee tasaiseen tahtiin saaliiksi ahvenen yhteydessä kerrotuilla paikoilla sekä vieheillä. Tältä varalta onkin hyvä pitää vieheen edessä hauen purukaluston kestävää, 10-20 cm mittaista puruperuketta. Isompaa haukea tavoitellessa hyvänä apuna on vene, jonka avulla päästään ronkkimaan syvempiä alueita ja rintauksia järvien selkävesillä sekä jokisuilla. Aivan alkukesästä saattaa matalien kutulahtien reuna-alueilta löytää järkyttävänkin suuria haukia. Ja isolle kalalle isot syötit; ehdotonta valttia hauelle ovat siis 10-20 sentin mittaiset vaaput, lusikat ja jigit. Eikä suurempiakaan kannata ujostella, mikäli välineet sellaisten käytön vain suinkin mahdollistavat. Erinomaisia haukivieheitä ovat myös isot, virvelivälineillä heitettäväksi tarkoitetut heittoperhot, jotka ulkoiselta olemukseltaan muistuttavat lähinnä pientä tai keskikokoista pölyhuiskaa.

Säynävä Kuusamon vesillä säynävän kalastuksen sesonkiaikaa ovat perinteisesti jäidenlähdön jälkeiset päivät ja alkukesä, jolloin nämä muutoin enimmäkseen selkävesien syvyyksissä viihtyvät kalat nousevat sankkoina parvina jokiin ja virtapaikkoihin kutemaan. Parhaisiin paikkoihin lukeutuvat esim. järviin laskevien pikkujokien alimmaiset virran-/koskenaluset, joihin säynäviä saattaa kertyä niin paljon, että niiden selkiä pitkin voisi melkeinpä loikkia kuivin jaloin joesta ylitse. Ja mikä mukavinta, kalan koko on poikkeuksetta puolesta kilosta ylöspäin aina jopa pariin-kolmeen kiloon saakka. Särjestä säynävän erottaakin usein jo isomman kokonsa ansiosta, ja toinen selkeä tuntomerkki ovat silmät. Säynävällä ne ovat haalean kellertävän sävyiset, ja särjellä tunnetusti punaiset kuten muutaman moukun liikaa ottaneella onkijalla seuraavana aamuna. Alkukesän kutunsa jälkeen säynävät viihtyvät samoilla paikoilla vielä muutaman viikon ajan, ja ottavat hanakasti lippauistimiin sekä pieniin vaappuihin ja lusikoihin. Ruokakalana säynävä on kelpo evästä, ja erinomaisen maistuvaa siitä saa esim. savustamalla. Yleinen tapa on myös fileerata kala, paloitella se muutaman sentin paloiksi ja purkittaa se oman maun mukaisessa maustekastikkeessa. Kannelliseen lasipurkkiin esim. tomaattikastiketta, öljyä, (valko-)sipulia ja sopivasti suolaa, kalanpalat perään ja purkit matalaan lämpöön uuniin muhimaan yön yli. Lopputuloksena on eväs, jota takuulla kelpaa uusien pottujen kaverina vaikkapa juhannuspöydässä poskeensa pistellä.

Siika Ns. jalokaloista yleisin on eittämättä kirkaskylkinen siika. Siiankalastuksen todellista sesonkiaikaa Kuusamossa ovat syksyn ensijäät, jolloin virtapaikoille kutemaan vaeltavat siiat ovat suurina parvina tavoitettavissa esim. jokien ja muiden virtapaikkojen niska-alueilla. Siikaa löytyy kuitenkin myös kesäaikaan ja käytännössä vieläpä kaikkialta. Otollisinta pyyntiaikaa ovat alku- ja keskikesän lämpimät, tyynet ja valoisat illat, jolloin siikaparvet saalistavat vesistöjen pohjasta pinnalle kuoriutumaan nousevia hyönteisiä niin järvillä kuin myös jokialueilla. Oikeaan aikaan oikealle paikalle sattuva kalastaja saattaakin tällöin saada saalikseen kelpo kasan jalokalaa, joka tosin kooltaan yleisimmin jää 20-30 sentin luokkaan. Juuri tuonkokoinen siika on kuitenkin aivan erinomainen ruokakala vaikkapa halsterissa hiillostettavaksi, savustamisesta puhumattakaan. Perinteinen kuusamolainen tapa valmistaa pikkusiioista suolakalaa on suomustaa kokonainen kala ja paloitella se muutaman sentin mittaisiksi pätkiksi, jonka jälkeen palojen annetaan suolautua karkeassa suolassa yön yli. Aamiaispöydässä ravistellaan suolat pois, ruoditaan veitsen avulla palanen kerrallaan siikasiivua ruisleivän päälle, koristellaan komeus sipulirenkaalla ja ei kun ääntä kohti. Siikavieheinä toimivimpia ovat pienenpienet lipat sekä vaaput, joista tunnetuin lienee Seniori-merkkinen ottipeli. Ongelmana näillä pikkuvieheillä on kuitenkin niiden olematon paino, mikä yleisimmin käytössä olevilla virvelivälineillä tekee niistä hankalia tai jopa mahdottomia heitettäviä. Siianpyynnissä ehdoton apuväline onkin vene taikka kanootti, josta käsin mainittuja pikkuvieheitä voidaan uistatella kulkupelin perässä siikojen nähtäville. Aivan erinomaisia ottipelejä tällä tavoin

kalastettaessa ovat myös pienet perhot, jotka solmitaan suoraan virvelisiiman nokkaan ilman minkäänlaista heittokohoa tms. painotusta. Perhoahan kun ei uistatellessa tarvitse heittää, vaan sen sijaan riittää, kunhan vain laskee perhon veneen perästä pyyntiin ja alkaa odottelemaan siiantärppiä.

Harjus Komeaa, purppuransävyistä purje-evää selässään kantava harjus eli harri on kovempivirtaisten joki- ja koskialueiden yleisin jalokalamme. Selkäevänsä ansiosta harrin tunnistaminen ja erottaminen esim. siiasta onkin erinomaisen helppoa. Samainen purje tekee harrista myös voimakkaan taistelijan varsinkin reippaammin virtaavissa paikoissa, ja usein kalastaja luuleekin siimansa päässä olevan huomattavasti isomman kalan. Yleisin harjuksen koko on 20-30 sentin luokkaa. Tämänkokoisen harrin saadessaan tulee kuitenkin AINA muistaa, että kyseessä on keskenkasvuinen kalalapsi, joka tulee irroittaa varovasti ja laskea välittömästi takaisin kasvamaan. Harjuksen lakisääteinen alamitta on 35 senttiä, eivätkä tämänkokoisetkaan kalat suinkaan mitenkään harvinaisia ole. Parhaita paikkoja sellaisten tavoittamiseen ovat joki- ja koskialueiden montut eli paikat, joissa veden syvyys on selkeästi syvempi kuin ympäröivällä alueella. Koskien niskat ja varsinkin aluset ovat niin ikään paikkoja, joissa on hyvät mahdollisuudet päästä käsiksi isompiinkin purje-eviin. Harria tavoitellaan useimmiten pienillä tai keskikokoisilla lipoilla ja 3-5 cm mittaisilla vaapuilla sekä lusikoilla. Erittäin hyvin toimiva tapa on myös perhon tarjoaminen heittokohon tms. painon avulla, varsinaisesta perhokalastuksesta puhumattakaan. Harjuksen pintaperhokalastusta onkin luonnehdittu erääksi hauskimmista puuhista, mitä kalahenkilö ylipäätään voi housut jalassa harrastaa.

Järvitaimen Kuusamon arvostetuin ja tavoitelluin saaliskala on järvitaimen. Taimenta esiintyy pitäjän vesissä kahtakin laatua; Venäjän puolelle laskevien Kuusinki-, Kitka- sekä Oulankajokien legendaarisen nousutaimenen lisäksi löytyvät omat, paikalliset taimenkantansa käytännössä jokaiselta isommalta järveltä sekä niihin liittyviltä jokialueilta. Nousutaimenen tunnistaa kirkkaan hopeisista, mustien täplien koristamista kyljistään, kun taas paikallisemmat kannat voivat väritykseltään vaihdella em. kaltaisesta kirkaskylkisestä kullankeltaiseen ja huomattavasti tummempaankin sävyyn. Tummasävyisiksi tosin muuttuvat loppukesää kohti myös Kuusinkiin, Kitkaan sekä Oulankaan kesän mittaan nousseet taimenet. Mainitusta värikirjosta huolimatta itse kalalajin tunnistamisessa ei kuitenkaan isompia vaikeuksia ilmenne, sillä sen verran ainutlaatuinen tapaus tämänkaltainen, yleensä useamman kilon painoinen arvokala poikkeuksetta on. Taimenen alamitta Kuusamossa on 60 cm, jota pienemmät kalat tulee irroittaa varovasti ja laskea takaisin veteen. Sama pätee myös pienemmillä jokialuilla paikoin hyvinkin runsaslukuisiin taimenenpoikasiin. Niitä ei siis pidä sulloa saalispussiin tammukoina, vaan päästää varovasti takaisin kasvamaan ja varttumaan vähintään lailliseen pyyntikokoon eli 60 sentin ja noin 2-3 kilon mittoihin saakka. Parhaat mahdollisuudet tällaisen vonkaleen siiman päähän saamiseksi löytyvät em. kuuluisilta jokialueilta (suurella osalla Oulankajoella taimenen kalastus on tosin kiellettyä). Ottivieheinä käytetyimpiä ovat lusikkauistimet sekä varsinkin paikallisten kalamiesten valmistamat vaaput, ja erittäin suosittua on myös perhokalastus. Hyviä taimensaaliita saadaan lisäksi ajoittain Kuusamon suuremmilta järvialueiltakin, ja nimenomaan uistelemalla. Tällä tavoin saaliiksi saattaa päätyä myös järvilohi, jonka erottaa taimenesta vähäisemmän pilkutuksen sekä lovellisen pyrstönsä perusteella. Taimenella levitetyn pyrstön muoto on sitävastoin suora, ikään kuin kirveellä poikki lyöty.

Made Kesäkalastajalle made, kuusamolaisittain matikka on harvinaisempi saaliskala. Sellainen saattaa esim. järvialueiden ahvenkarikoilla jigitellessä kuitenkin siiman päähän ilmestyä, ja tunnistamisen suhteen ei oikeastaan vaihtoehtoja ole. Iso pää, siitä pikkuhiljaa pyrstöä kohti

kapeneva ruumis, synkeähkön tummanpuhuva yleisväritys ja erittäin limainen pinta ovat tuntomerkkejä, joista ei voi erehtyä. Varta vasten madetta ei kesäaikaan käytännössä pyydetä, mutta mikäli sellainen vieheeseen sattuu haksahtamaan, maistuu matikkakeitto heinäkuussa aivan yhtä hyvälle kuin helmikuussakin. Tärkeää kesämatikan suhteen on kuitenkin sen mahdollisimman nopea verestäminen ja kylmään saaminen, sillä viileiden syvänteiden asukkina mateen liha saa lämpimässä kesäkelissä nopeasti tympeän makuvivahteen. Samainen ohje pätee tietenkin yhtä lailla muihinkin ruoaksi otettaviin kaloihin. Oikeat ja toimivat kalankäsittelyohjeet niin takaisin päästettävien, kuin ruoaksikin otettavien kalojen suhteen voit tarkistaa oheisesta laatikkojutusta.

Kirjolohi Kirjolohi lienee nykyään yleisimpiä ruokapöydässä esiintyviä kalalajeja. Kirjoa löytyy kuitenkin muualtakin kuin kaupan kalatiskistä, ja esim. Kuusamon kalavesillä sellaiseen voi törmätä paikassa jos toisessakin. Oma lukunsa ovat tietenkin vedet, joihin kirjolohta varta vasten istutetaan pyydettäväksi (mm. Hossa, Kylmäluoma, Helilampi, Kaltiolampi), mutta kyseinen kala voi ilmaantua siimanpäähän melkeinpä missä vain. Aiemmin kirjolohta on Kuusamossakin istutettu lukuisiin virtavesiin, jonka lisäksi kaloja karkaili aina silloin tällöin myös paikkakunnan lukuisista kalankasvattamoista. Nykyään varsinaiset istutukset ovat käytännössä olemattomia, mutta kasvattamoista kaloja pääsee luikahtamaan toisinaan yhä edelleen. Käytännössä kaikki ns. vapailta vesiltä saatavat kirjolohet lienevätkin näitä karkureita, ja yleisimpiä ne luonnollisesti ovat niillä seuduilla, missä on toiminnassa olevia kirjolohialtaitakin. Kooltaan kirjolohi on normaalisti kilon-kahden luokkaa, ja esim. taimenesta sen erottaa pienemmistä pilkuista, aavistuksen tummemmasta yleisvärityksestä sekä kalan kylkiviivan suuntaisesta, vaaleanpunaisesta juovasta, johon juontaa juurensa myös kalalle aikoinaan annettu kirjolohi-nimi. Hyviä tuntomerkkejä allaskarkulaisella tai vastaistutetulla kirjolohella ovat myös rikkinäiset/rispaantuneet evät sekä pyrstö. Pitemmän aikaa luonnonvesissä viihtyneellä kirjolohella evät kuitenkin kasvavat jälleen ehjiksi, ja tällainen kala voikin siiman päässä olla todella pirtsakka vastapeluri. Kirjolohen pyyntiin niin istutusvesillä kuin muuallakin pätevät samat konstit kuin vaikkapa ahvenen, siian/harjuksen sekä taimenen tavoitteluun, ja ruokapöydässä se on parhaimmillaan esim. loimutettuna, savustettuna tai graavattuna.

Muikku (ei kuvaa) Niin kummallakos se alaleuka nyt olikaan pitempi, muikulla vaiko siialla ? Kun vierekkäin laitetaan kaksi vaaksan mittaista, hopeakylkistä, rasvaevällä varustettua kalaa ja todetaan siinä olevan muikku sekä siika, niin ainoa päälle päin näkyvä keino oikean lajinmäärityksen tekemiseen on alaleuka. Ja nimenomaan niin, että siialla yläleuka on alaleukaa pidempi, ja muikulla tasan päinvastoin. Toinen useimmiten selkeän eron tekevä seikka on koko, muikku kun yleisimmin on kooltaan 10-15 sentin maissa ja siika taas 20-30 sentin luokkaa. Siikaa kuitenkin löytyy myös todella pienenä, ja muikkua puolestaan jopa yli 20 sentinkin jättiläisinä. Ja kun ko. kalat usein liikkuvat samoilla alueilla, toisinaan jopa samoissa parvissa, niin hyvä niitä leukojen pituuksiakin on aina silloin tällöin tarkastella. Muikunpyynnissä yleisin ja toimivin väline on sopivan tiheäsilmäinen verkko. Ja kun sellaisen onnistuu laskemaan muikkuparven etupuolelle niin, että vaikkapa joka kymmenennestä verkonsilmästä löytyy muikku, maistuu tuo herkkupala niin pannulla paistettuna, hiilloksella halstrattuna, savustettuna kuin perinteisenä suolamuikkunakin. Syyspuolella pyydetystä muikkusaaliista kertyy lisäksi kasakaupalla myös todellista arvotavaraa eli muikun mätiä, jonka kilohinta kaupassa huitelee helposti parinsadan euron kieppeillä.

Kuvien kalalajit: 1. Hauki, 2. Ahven, 3. Särki, 4. Siika, 5. Kirjolohi, 6. Harjus, 7. Made, 8. Taimen, 9. Säynävä


18

Takaisin päästettävää kalaa pyritään koukun irrotuksen ajan pitämään vedessä, mutta kuvanottoa varten sen voi kuitenkin hetkeksi nostaa näytille. Sen jälkeen kala lasketaan veteen ja pidellään paikoillaan, kunnes se potkaisee itsensä irti ja palaa syvyyksiin kertailemaan, että mihin sitä tulikaan oikein haksahdettua.

Järvestä pöytään tai takaisin kasvamaan

Kalankäsittelyn ABC

K

un siiman päästä välittyy viimein kalastajan kätösiin se kaivattu nykäisy, ja sitä seuraavat pyristelyt taikka peräti reippaammat potkut, on hyvä tietää mitä tehdään ja miten toimitaan seuraavaksi. Näitä ohjeita noudattamalla varmistat sen, että takaisin laskettavat kalat säilyvät terveinä ja hyvävoimaisina, sekä toisaalta myös sen, että ruokapöytään päätyvä kala käsitellään ja esivalmistellaan parhaalla mahdollisella tavalla. Pienen kalan ollessa kyseessä sen kanssa ei kannata aikailla eikä viivytellä. Pikkukalaa ei tarvitse myöskään väsyttää, vaan se voidaan vetää suoraan rantaan, irrottaa koukusta ja päästää takaisin kasvamaan. Paras, ja kalaa vähiten haittaava menetelmä irrottamiseen on se, ettei kalaa nosteta missään vaiheessa vedestä. Sen sijaan, kun kala on vedetty riittävän lähelle, tartutaan vain kalassa kiinni olevaan koukkuun ja sitä kevyesti ravistamalla yritetään saada kala irtoamaan koukusta. Tässä kohtaa suureksi avuksi on, mikäli käytettävä koukku on yksihaarainen tai väkäsetöntä mallia. Mikäli kala ei irtoa ravistamalla, on siihen käytännössä pakko tarttua käsin. Kuivin käsin sitä ei kuitenkaan tule tehdä, sillä tällöin kalan nahkaa suojaavaan limapintaan tulee palovammaan rinnastettava vaurio. Eli kastellaan käsi veteen, ja tartutaan sillä kalaan arkailematta ja jämäkästi mutta kuitenkin niin, ettei sitä puristeta liian lu-

jaa. Ja kun eväkäs on jämäkästi otteessa, irrotetaan koukku viivyttelemättä ja lasketaan kala takaisin veteen. Koukun irrotuksessa oivana apuna ovat pitkäkärkiset pihdit tai varsinkin suonipihdit, jotka saa lukittua koukun mutkaan kiinni. Tällöin koukun irti vääntäminen helpottuu oleellisesti. Vajaan kympin hintaisia suonipihtejä löytyy käytännössä jokaisesta kalastustarvikkeita myyvästä liikkeestä. Joskus myös isompi kala tulee esim. kalastussäännöistä tai muista syistä johtuen päästää takaisin. Tällaisiin tilanteisiin törmää mm. nippa nappa alamittaisen harrin (alle 35 cm) taikka taimenen (alamitta 60 cm) kanssa. Ja olipa kalan laji ja laatu mikä hyvänsä, ja vaikka kalastussäännöt sen sallisivatkin, ei sitä isoa ja mitat täyttävääkään kalaa aina tarvitse kolkata. Erityisen suositeltavaa tällainen ns. valikoiva kalastus on mm. Kuusingilla ja Kitkajoella, missä viime vuosina harvinaistuneen nousutaimenkannan elpymistä voi omalta osaltaan tukea jokainen. Tämä tapahtuu yksinkertaisesti niin, että lasketaan saadut taimenet takaisin jokeen kutemaan. Erityisen merkityksellistä tämä on loppukesästä ja varsinkin naarastaimenten kohdalla, sillä niistä jokainen kantaa mukanaan myös tuhansia mätimunia, joista kudun onnistuttua kuoriutuu aikanaan vastaava määrä pieniä taimenenpoikasia.

Muutoinkin hyvänä perusperiaatteena kalastamisessa on, ettei kalaa tapeta enempää kuin on tarvis. Eli kun ruokakalat alkavat olla plakkarissa, niin sen jälkeen joko lopetetaan kalastaminen siltä erää, tai jatketaan vaikkapa eri paikalla, jotain eri menetelmää harjoitellen tai esim. ennätyskaloja tavoitellen. Ja päästetään kaikki saadut kalat takaisin. Pakastimeen tai muutoinkaan suuremmissa määrin säilöttäväksi kalaa ei Kuusamon vesillä ole tarvetta pyytää. Kotivedessä uiskennellessaan ne nimittäin säilyvät huomattavasti parempina ja ennen kaikkea tuoreempina. Isomman kalan vapauttamisessa pätevät samat periaatteet kuin pienempien yhteydessä. Kalaa ei väsytellä yhtään enempää kuin on tarpeen, eli se pyritään mahdollisimman nopeasti saamaan rantaveteen irrotettavaksi. Kala vedetään vesirajaan, jolloin se yleensä myös rauhoittuu, ja koukku irrotetaan esim. suonipihtien avulla ja mieluiten niin, ettei kalaan tarvitse koskea. Kuitenkin, isomman kalan kuten vaikkapa taimenen saannin yhteydessä tapauksesta on mukava saada muisto esim. valokuvan muodossa, ja tätä varten kalan voi hetkeksi nostaa vedestä esille - mutta tällöinkin aina kastelluin käsin. Koukun irrotuksen ja mahdollisimman pikaisen kuvanoton jälkeen kala siirretään välittömästi takaisin veteen, paikkaan jossa vesi on puhdasta eikä siis esim. pohjasta


19

nousseen mudan tms. aineksen samentamaa. Virtavesissä kala on hyvä lisäksi kääntää ylävirtaa kohti niin, että vesi pääsee virtaamaan kidusten läpi. Tämän jälkeen kalaa pidellään paikoillaan niin pitkään, että se omaaloitteisesti potkaisee itsensä irti. Kalaa ei siis tyrkätä veteen takaisin noin vain, vaan ennen löysäämistä sen annetaan elpyä rauhassa. Näin toimien kala pääsee omin avuin takaisin suojaisaan paikkaan keräilemään voimiaan ja miettimään, että seuraavalla kerralla harkitsen muuten toisenkin kerran ennen kuin junttaan moiseen, kummallisen pirteän väriseen piikikkääseen pikkukalaan kiinni. No entäs siinä tapauksessa, kun päivällispöytään on tilattu tuoretta, itsepyydettyä kalaa, ja vesille päästyä ilmenee, että tilattua tavaraa todella olisi tuloillaan? Oikeat toimintatavat käynnistyvät jo reissuun lähtiessä sillä, että eväs-kylmälaukkuun varataan pari ylimääräistä kylmäkallea. Niiden avulla päivän mittaan kertyvä saalis pysyy viileänä jopa varjoisaan paikkaan asetetussa muovipussissa, ja paras vaihtoehto on tietenkin se, että kylmälaukussa on eväiden ohella tilaa myös saaliille. Mikäli kylmäkalleja ei ole käytettävissä, pidetään saalis

varjoisassa ja mahdollisimman viileässä paikassa. Tällaisia voivat esim. jokivarsilla olla kiven- ja kallionkolot, ja varsinkin alkukesästä ja kylmän veden aikana rantaviivan tuntumaan varjoisaan kiven- tai mättäänkoloon tehty ”kalakellari”. Eihän kala toki minuuteissa eikä vielä muutamassa tunnissakaan pilaannu – varsinkaan normaalissa kuusamolaisessa +10 asteen kesäkelissä – mutta tärkeää joka tapauksessa on, että saaliiksi otettava kala saadaan mahdollisimman nopeasti mahdollisimman viileään. Mutta ennen kuin kala sinne välisijoituspaikkaansa asetetaan, täytyy muistaa eräs ehdottoman tärkeä toimenpide, joka tehdään välittömästi sen jälkeen kun kala on päätetty ottaa ylös, ja tainnutettu esim. puukon hamaralla tai kivellä niskaan napauttamalla. Tämä toimenpide on verestys, jossa puukolla vetäistään kalan kurkku auki, eli käytännössä katkaistaan muutama kiduskaari. Tällöin kalan lihasta valuu pois sinne väsytyksen aikana pakkautunut veri, ja toimenpide parantaa kalan laatua ja makua ruokapöydässä aivan oleellisella tavalla. Välittömästi pyynnin jälkeen kalalle ei välttämättä tarvitse verestämistä suurempia toimen-

piteitä tehdä. Perinteinen tapa toki on perkata kala saman tien, mutta mitenkään välttämätöntä tai edes tarpeellista se ei ole. Verestetyt kalat vain asetetaan mahdollisimman viileään paikkaan, ja perkaaminen voidaan esim. poislähtiessä tehdä kaikille saaduille kaloille kerralla. Ja mikäli kotimatka ei ulotu toiselle puolen Suomea ja kotiväki vain on asian kanssa ns. sinut, voi perkaamisen kaikin mokomin lykätä aina kotosallekin saakka. Näin toimiessa saadaan avattu kala välittömästi toimenpiteen jälkeen suoraan jääkaapin kylmyyteen. Tästä eteenpäin, eli kalan jatkojalostuksen suhteen mahdollisuuksia onkin sitten enemmän kuin tarpeeksi. Fileiksi menevien kalojen kannattaa kuitenkin antaa olla kylmässä esim. yön yli, sillä tällöin niihin tuleva kuolonkankeus helpottaa fileerausoperaatiota huomattavasti. Toinen toistaan herkullisempia kalaruokareseptejä on kaiken muun hyvän lisäksi netti pullollaan. Muistaa kuitenkin kannattaa, ettei oikein käsitellyn, itsepyydetyn kalan makua tule peittäneeksi hillittömällä määrällä eksoottisia mausteita. Niiden sijaan ryyteeksi riittävät vallan mainiosti ripaus suolaa, hyppysellinen pippuria sekä oman maun mukaiset ruokajuomat.


20

Käylän iloiset yrittäjät toivottavat matkailijat tervetulleeksi Pohjois-Kuusamon maisemiin.

Käylän kylässä on paljon uutta ohjelmaa kesä-matkailijoille

P

o h j o i s - Ku u s a m o n kuvankauniin Käylän kylän kesään kuuluu jälleen iloisia ja aurinkoisia päiviä. Tänä kesänä matkailijoita hemmotellaan Käylässä koskenlaskulla, kiertoajelulla, lohikeitolla, kosmetologin ja hierojan palveluilla ja liikunnan ilojakin on luvassa. – Käylään kannattaa tulla, vakuuttaa Leenan Koskituvan emäntä Leena Haataja. – Ja kyllä meille tullaankin. Käylä on kaunis ja elävä kylä. Viime kesän matkailijamäärät suorastaan yllättivät meidät. Käylän uusin palvelu on opastettu kyläkierros. Kierros tehdään bussilla, ja sen aikana kuullaan elämänmenosta Käylän kylässä ennen ja nyt. – Lähtiessä jokaiselle vieraalle annetaan eväspussi, jossa on paikallisia tuotteita. Eväät laitetaan tietenkin kepinnokkaan valkopunaruudullisessa liinassa, kuten ennen vanhaan! Kierros käynnistyy Korpihovin pihalta ja ensimmäiseksi suunnataan kahdelle kotieläintilalle. – Ensimmäinen kohde on Maalaispysäkki Arola ja toinen Säkkilän kotieläintila. Molemmissa on eläimiä, mutta kiertoajelulla tutustutaan eläinten sijaan paikalliseen kulttuurihistoriaan eli siihen, miten Käylässä elettiin ennen, millaisia maatilat olivat ja millaisia töitä maatiloilla tehtiin. Säkkilän tilalla saattaa olla myös mahdollisuus seurata,

miten Ulla Kurvinen kehrää lankaa. Arolan ja Säkkilän eläimiin voi käydä tutustumassa ajan kanssa kierroksen ulkopuolella. Kierroksen kolmas kohde on Ajakka, jossa Maajussille morsiamesta tuttu Miia Oikarinen elää maatilallaan omavaraisesti. – Miialla on myös maatilamajoitusta, ja vierailleen hän hankkii ruoan omalta tilalta ja tilan lähiympäristöstä. Hänellä on poroja ja fasaaneja ja vieressä järvi täynnä kalaa, josta hän kalastaa katiskalla kesäisin ja verkoilla ympäri vuoden. Lisäksi hän kerää lähimetsistä marjoja ja yrttejä. Noin kolmituntinen kierros päättyy Koskituvalle Käylänkosken rantaan. Koskella nähdään koskenlaskunäytös, kun paikallinen tukkilainen Jarmo Mustonen laskee tukilla. – Kierros on suunniteltu vaihtoehtoiseksi ohjelmaksi Kuusamon Koskenlaskun ja Matkailun koskenlaskureissulle, joka tehdään samaan aikaan, Leena kertoo. – Kaikki eivät välttämättä halua osallistua koskenlaskuun, joten perhe tai kaveriporukka voi jakautua niin että koskenlaskusta innostuneet suuntaavat joelle ja muut tutustuvat Käylän muuhun tarjontaan. Kierrosta tarjotaan kesäkuussa lauantaisin ja loppukesän aikataulu rukataan alkukesän kokemusten perusteella. Koskenlaskuun sen sijaan pääsee jopa päi-

vittäin. Käylään kuuluu myös muuta uutta kuin kyläkierros. Korpihovi on tänä kesänä kaikkiaan neljän yrityksen koti. – Idea lähti siitä, että tarvitsimme lisää tilaa. Olen tarjonnut jo monta vuotta lounasta Koskituvalla, mutta se on jäänyt pieneksi. Leenan katse suuntautui Korpihoviin. – Koronan takia Korpihovin perinteiset jokaviikkoiset kesätanssit ovat tauolla. Ajattelimme, että haluaisimme avata talon matkailijoille muulla tavoin, kun meillä kerran tällainen upea maamiesseuran talo Käylässä on. Samalla saisimme lisätilaa yrittäjille. Ja tuumasta toimeen. Leenan herkulliset lounaat nautitaan tänä kesänä Korpihovin suojissa. Leenan lohikeittoa tullaan syömään kauempaakin, ja lisäksi listalla maistuvat tietenkin myös poro sekä muut paikalliset herkut. Korpihovissa on Kuusamon Koskenlaskun ja Matkailun päämaja. Koskenlaskuohjelmia on tarjolla koko kesän ajan. – Ulla Kurvinen järjestää Korpihovilla jumppatunteja, ja lisäksi Hovin Kauneus ja Hieronta tarjoaa kosmetologin ja hierojan palveluita. Korpihovi on luonnonkauniilla paikalla, ja siellä viihtyvät myös karavaanarit. Ajantasaiset tiedot Käylän kylän kesäohjelmista löydät osoitteesta visitkayla.fi.

Frisbeegolfin harrastamiselle ei ole ikärajoja. Kuusamossa monet radat palkitsevat heittäjän hienoilla maisemilla.

Kuusamosta löytyy frisbeegolfratoja sekä aloittelijoille että konkareille

F

risbeegolf on hauska koko perheen harrastus, jota voi pelata myös tosimielessä. Kaikki osaavat nakata kiekon kädestään, mutta lajin teknisissä hienouksissa ei toisaalta ole ääripäätä, eli aina voi kehittyä entistä paremmaksi. Kuusamossa toimii aktiivinen lajiseura Frisbeegolf Ruka, joka ylläpitää kahta kenttää Rukalla sekä Hirsikankaan kenttää raviradan tuntumassa. Seuran sivuilta osoitteesta frisbeegolfruka.fi löytyy tietoa kisoista ja heittotreeneistä Kuusamossa sekä linkki seuran omalle Youtube-kanavalla. Kuusamosta löytyy peräti kuusi loistavaa paikkaa pistää pystyyn perheen tai kaveriporukan frisbeegolfkisa. Valitse mieluisin tai testaa kaikki! Ruka Disc Golf Park Rukatunturintie 10 Ruka DiscGolfPark on 20-väyläinen kilpatason rata. Hiihtokeskuksen korkeuserot tekevät radasta erityisen ja fyysisesti raskaan. Lisäksi se pitää sisällään monipuolisia heittoja, teknisiä haasteita, pitkiä heittoja ja vaativia väyliä. Rata on upeimmillaan aurinkoisina iltoina auringonlaskiessa. Yöttömän yön aikaan voi tietenkin pelata kellon ympäri.

Ruka Am Disc Golf Park Aloittelijaystävällinen yhdeksänväyläinen rata löytyy Talvijärven rinteestä. Rata sopii myös lajia vähemmän harrastaneille. Aktiivipelaajille rata tarjoaa mahdollisuuden kehittää lähipeliä. Rataa on käytetty myös Rukan maailmancupkisoissa.

Radan vieressä hiihtostadionilla on hyvä tehdä heittotreenejä. Holiday Club Kuusamon Tropiikki Kylpyläntie 5 Yhdeksänväyläinen aloittelijaystävällinen rata sijaitsee järven rannassa. Väylät kulkevat pääosin metsäisillä pururadoilla. Tarjolla on myös jonkin verran korkeuseroja. Aloittelija saa radalla onnistumisen elämyksiä, ja lyhyet väylät tarjoavat mahdollisuuden hole-in-oneheittoihin. Hirsikangas Raviradantie 15 Keskustan tuntumassa sijaitseva vaativa 18-väyläinen metsärata edellyttää pelaajalta tarkkaa työtä, mutta muutamilla väylillä pääsee heittämään myös kovilla tehoilla. Radalta löytyy metsärännien lisäksi saariväylä, porttimando ja ob-alueita, joten monipuolisuuttaa riittää. Rata avattiin vuonna 2014 aluksi yhdeksänväyläisenä, mutta kolme vuotta sitten siitä tehtiin täysimittainen 18 väylän rata. Kuusamon keskusta Jäähallin takana Nilojoen ja Kuusamojärven rannasta löytyy kuusiväyläinen rata, jonka lähtöpaikka on jäähallin pysäköintialueen ja hiekkakentän kulmassa. Oivangin leirikeskus Rovaniementie 62 a Yhdeksänväyläinen rata keskuksen lähimetsissä on tarkoitettu lähinnä Oivangissa majoittuville, mutta muutkin voivat käydä nakkelemassa.


21

Kun kalakärpänen puraisee

H

arrastustaan aloitteleva kalahenkilö on tänä päivänä parinkolmenkymmenen vuoden takaiseen verrattuna oivallisessa asemassa - tietoa asiasta kun löytyy tuutin täydeltä niin netistä, kuin lukuisista muistakin lähteistä. Tiedon tulva on kuitenkin sikäli mittava, että kokosimme seuraavaan muutaman ruohonjuuritason vinkin siitä, miten vaikkapa Kuusamossa lomaileva, kalakärpäsen puraisemaksi joutuva maallikkokin pääsee touhussa hyvään alkuun. Ensimmäinen askel kalahenkilön polulla on usein perinteinen mato-onki. Sellaisia Kuusamossa löytyy käytännössä jokaisesta vähänkään isommasta kauppaliikkeestä käyttövalmiina setteinä, joista ei puutu muuta kuin mato. Niitäkin löytyy useimmiten samasta paikasta, ja jollei, niin se toinen vaihtoehto on kaivella sellaisia vaikkapa naapurin pottumaan laidasta; ruoho kun on tunnetusti vihreämpää heti siinä aidan takana, ja madotkin todennäköisesti isompia. Luvan kysymistä pidetään kuitenkin tässä tapauksessa yleisesti suotavana. Seuraava askel on virvelivälineisiin siirtyminen. Aloittelijalle passeli välineyhdistelmä on pieni tai keskikokoinen haspeli- eli avokela, 0.25-millinen siima, sekä 1.80 - 2.10 metrin mittainen vapa. Näitäkin on saatavilla käyttövalmiina ja edullisina setteinä, jollainen onkin kätevä tapa hankkia yhteensopiva yhdistelmä kertaheitolla. Vieheiksi hankitaan esim. muutamia kakkos- ja kolmoskoon lippauistimia ja 3-9 sentin mittaisia lusikoita sekä vaappuja. Tällä kokoonpanolla kelpaakin jo lähteä naruttamaan niin ahventa, särkeä, säynävää, haukea kuin myös ns. jalompiakin kalalajeja. Ja kun pirulle antaa pikkusormen, vie se helposti koko käden. Kalastuksesta puhuttaessa tilanne muuttuu vielä tätäkin vakavammaksi silloin, kun virvelikalastaja huomaa katselevansa ihastellen vastarannalla viehkeän rytmikkäästi perhosiimaansa käsittelevän, tämän tästä harreja tai siikoja kiskovan perhokalastajan touhuja. Ja kyllä vain, nykyään myös tähän virkistyskalastuksen kuningaslajiin löytyy valmiita settejä, jollaisella itse välineiden puolesta pääsee varmasti kelpo alkuun. Kuten todettua, ovat em. valmissetit helppo, nopea sekä myös edullinen tapa aloittaa ja tutustua harrastukseen. Toinen vaihtoehto on käyttää hyväkseen alan erikoisliikkeiden, kuten esimerkiksi Kuusamon Tärpin palveluja - näin varsinkin silloin, kun kyse on perhokalastusvälineistä. Olipa kyse mistä

Kalastusharrastuksen aloitteluun passeli väline on kevyt avokelayhdistelmä. Neuvoja ja ohjeita löytyy puolestaan alan erikoisliikkeistä sekä paikallisilta, ammattitaitoisilta kalastusoppailta. kalastuksen muodosta hyvänsä, osaa erikoisliikkeiden asiantunteva henkilökunta koota juuri asiakkaan tarpeiden mukaisen välinekokoonpanon ottavimpine vieheineen, ja kaupan päälle saa tuoreimmat vinkit ja uutiset siitä, miten kala on missäkin päin ollut otillaan. Ja kun vieheistä puhutaan, ei unohtaa kannata Kuusamon Uistimen tehtaanmyymälää. Sieltä kun muun alan tarpeiston ohella löytyy hylly-ja seinätolkulla nimenomaan paikkakunnan vesillä kehitettyjä ja testattuja huippuluokan uistimia, sekä mm. edullisia 2-laadun versioita niistä. Kakkoslaatuiseksi luokittelemiseen riittää esim. pieni virhe maalauksessa tms. kosmeettinen seikka, vaan kalahan ei uistinta haukatessaan sellaisesta välitä tippaakaan. Tehtaanmyymälän kahviossa voi ostosten teon lomassa hörpätä kupin kuumaa, ja kuulostella samalla tuoreita kuulumisia pitkin ja poikin kalavesiä. Kalastusvälineiden käytön, lähinnä siis heittämisen suhteen ovat mato-onki ja virveli helppoja opittavia aivan omatoimi-

sestikin, mutta perhonheittämisen kohdalla erinomaisen suurta apua on taidon jo hallitsevasta apurista. Mikäli sellaista ei lähipiiristä löydy, neuvovat aloittelevaa perhokalastajaa poikkeuksetta hyvin mielellään esim. kalavesillä vastaantulevat, kokeneemmat harrastajat. Erittäin suositeltava keino on myös ottaa yhteyttä Kuusamossa toimiviin lukuisiin kalastusoppaisiin, joista useimmilta löytyy runsaasti kokemusta ja näkemystä, alkaen perhonheiton alkeista aina huippuluokan osaamiseen saakka. Käyttämällä oppaan palveluja vaikkapa puolikkaan päivänkään ajan, saa takuulla rautaista neuvoa niin perhokalastuksen ja -heittämisen perusasioista, kuin myös kalapaikoista, ottiperhoista, menetelmistä ja monesta muusta sellaisesta asiasta, joita muutoin ei tule oppineeksi kuin korkeintaan kantapään kautta. Palaute paikallisen kalastusoppaan palveluita käyttäneiltä asiakkailta onkin poikkeuksetta ollut yksimielistä jo lähtökohtaisesti sen suhteen, että siinä eivät rahat ole menneet todellakaan hukkaan.

ma-pe klo 7.45-16.15

PAIKALLINEN AUTOJEN, KELKKOJEN JA MÖNKIJÖIDEN HUOLTO-, VARAOSA- JA RENGASLIIKE

Revontulentie 3, Kuusamo | 041 315 1060 posti@kuusamonhuoltojaosa.fi


22

We make happy campers. Avoinna 24.6. lähtien Reissussa pitää syödä hyvin. CAMP Kitchen&Bar tarjoilee omia lempiruokiamme Turusta Thaimaahan, Nuorgamista New Yorkiin ja maisemareittejä takaisin. Tule syömään ja juomaan kanssamme ja viihdy ihan liian pitkään. Tähän camping-elämään rakastuu toimistorottakin.

AAMIAINEN klo 8-10 KEITTIÖ klo 12-20

BISTROTIE 2 RUKATUNTURI

+358 50 350 1290 INFO@CAMPKITCHEN.FI

CAMPKITCHEN.FI RUKAN CAMP KITCHEN & BAR RUKANCAMP

Vastaukset Kuusamon lintukerhon Lintupähkinään sivulta 4. Kuva 1. Pikkutylli (Charadrius dubius) +1kv Kuvattu kesäkuussa. Kuvaaja Heikki Seppänen Pikkutylli on kaakkoinen lintulaji, joka runsastui Suomessa 1800-luvun puolenvälin tienoilla. Kuusamossa pikkutyllistä ei ole havaintoja ennen 1960-lukua. Ensimmäinen muistiinmerkitty havainto on vasta vuodelta 1968. Pikkutylli on pieni kahlaaja, joka piipertää hietikolla ja päästelee ohuen yhyttä ”piy-piy”ääntä. Läheltä katsottuna erottuu tunnusomainen keltainen silmärengas. Pitkälti samannäköisestä tyllistä se erottuu kokotumman nokan ja siiviltä puuttuvan siipijuovan perusteella. Aikuisella tyllillä on kaksivärinen nokka ja lennossa siivillä näkyy selvä valkea siipijuova. Kuusamossa pikkutylli on sorakuoppien ja hiekkaisten jokivarsien vähälukuinen pesijä.

Kuva 2. Närhi (Garrulus glandarius) Kuvattu lokakuussa. Kuvaaja Vesa Kilpivaara Pähkinäkuvassa närhi katsoo suoraan kuvaajaan. Useimmiten närhen näkee sivulta maassa tai lennossa, tai pakenevana takaapäin, jolloin hyvänä tuntomerkkinä näkyy valkea yläperä. Harvemmin tulee kiinnitettyä huomio närheen suoraan edestäpäin. Kuvassa näkyy närhen tuntomerkkeinä ruskea pää, viiruinen päälaki, mustat viiksijuovat ja vaalea kurkku. Närhen sukupuolet ovat höyhenpuvultaan samanlaisia. Kuva on otettu syksyllä, mutta pelkän päästä otetun kuvan perusteella ei voi sanoa, onko kuvassa nuori samana vuonna syntynyt vai aikaisemmin aikuistunut närhi. Närhi on Kuusamossa yleinen, mutta harvalukuinen lintu.


23

KAHVILA JUUMASSA

UUTTA

Koskenlaskua joka päivä ­

Talutusratsastusta ja ponin hoitoa Kärryajelua ja OmaPoni -päivä Rukan Ponitouhut

Avoinna päivittäin - edulliset hinnat 044 951 5871 - rukanponitouhut.fi - Takalontie 1A


Maukkaasta lähiruoasta on lupa nauttia!

KUUSAMO

Kirkkotie 23 | 0400 263 272

Kotiruokalounas À la carte ravintola

Kahvila - konditoria Kesäterassi

OULANKA

(Kiutaköngäs)

Liikasenvaarantie 132 | 040 1242 994

Kotiruokakeidas keskellä kanjonia! Lounas ja lähiruoka-ateriat, jäätelöt, virvokkeet, matkamuistot, retkieväät ja tarvikkeet

PITOPALVELU

info@talonpoyta.fi | 0400 263 272

Kun haluat päästä helpolla, tilaa meiltä tarjoilut mökillesi arkeen tai juhlaan! Tarkista aukioloajat netistä talonpoy ta.fi


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.