Matkailulehti Ruka 5-2015 by Pohjoisen Tunturipalvelut Ky

6.-19.3. RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

SHAMPANJATERASSIN

AVAJA ISET 6 . - 7 . 3 . 2 0 1 5 | klo 1 2 - 1 6 . 3 0

Juhannuskalliontie 27 (08) 868 4100 info@rukapeak.fi rukapeak.fi

Nro 5 – 2015

6. – 19.3.2015

Tekemisen puute on Rukalla tuntematon vaiva

iihtolomakauden päätyttyä aletaan tunturissa odotella kevättä toden teolla. Kädet ristissä ja peukaloita pyöritellen sitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, ja kuluuhan se aikakin mukavammin kun on mielekästä tekemistä. Eikä sellaisesta maaliskuunkaan aikana tule Rukalla ja Kuusamossa puute, sillä alue on täynnä tapahtumia ja toimintaa, nähtävää ja koettavaa.

Musiikin ystäviä hemmotellaan 12.-22.3. välisenä aikana, kun tunturi täyttyy Ruka Pop 2015 -tapahtuman loistavista esiintyjistä ja perinteisen riehakkaasta after ski-menosta joka ainoa päivä. Pääasiallisina menopaikkoina tapahtumassa toimivat Piste, Zone sekä Rukahovikin, mutta livemusaa on runsaasti tarjolla myös alueen muissa ravintoloissa ja lähes joka illalle. Viikon artistikattaukseen kuuluvat mm. Stig, Klamydia, Yö, Arttu Wiskari, Kasmir, Pete Parkkonen, Kake Randelin sekä Jenni Vartiainen. Ruka Pop 2015 tarkempi ohjelma, ja samalla kattava katsaus koko tunturin kyseisen ajankohdan viihdetarjontaan löytyy osoitteesta www.ruka.fi/ rukapop Maaliskuun puolivälin viikkoihin mahtuu muutakin mukavaa. Shamppanjan ystävien kannattaa suunnata Ruka Peakin terassille pe 6. ja la 7.3 paikalla nimittäin vietetään tuolloin Peakin perinteisen Veuve Clicquot -shamppanjaterassin avajaisia.

Meininki on pe 6.3 varmasti katossa myös Pisteessä, kun lavan valtaa The Comedians – eli coverbändi, jossa soittavat koomikot Niko Kivelä (rummut), Mika Eirtovaara (basso), Jack Björklund (kitara) ja Sami Hedberg (laulu). Ilta alkaa klo 21 stand up -showlla, jossa miehet nähdään spottivalossa jokainen omalla vuorollaan. Stand up -show’n jälkeen samainen nelikko astelee lavalle The Comedians cover-bandinä, joka soittaa kaikkea Elviksestä, Rammsteiniin ja Lady Gagaan, ja saa taatusti jäykimmätkin lanteet keinumaan. Rukahovissa perjantaita tanssittavat puolestaan Teemu Roivainen & Maria Tyyster ja Hovinarrit, ja Zonessakin on tarjolla livemeininkiä The Bilebändin tuuttaamana.

Lapsia ja lapsenmielisiä kiinnostaa viikko 11, jolloin Rukalla vietetään jälleen monipuolisen ohjelman siivittämää Naperoviikkoa. Viikon ohjelmasta löytyy mm. maksuttomat koko perheen Naperopilkkikisat RukaTontun rannassa, lasten omat hiihto- ja parkkikoulut Rukan rinnealueilla, lumisählyturnausta, rattikelkkakisaa, yömäkeä, ilotulitusta ja paljon paljon muuta. Poroihin ja poronhoitoonkin pääsee maksutta tutustumaan Rosa & Rudolf -seikkailureitin poroaitauksella lauantaisin, maanantaisin ja torstaisin klo 16.30. Viikon tarkempi ohjelma aikataulu-, ilmoittautumis-, yhteys- ym. tietoineen löytyy tapahtumakalenterin kautta tai suoraan osoitteesta www.

ruka.fi/naperoviikko11

Naperoviikon aikana ohjelmaa riittää myös aikuisempaankin makuun, kun esim. Rukahovissa tanssikansaa viihdyttää ke 11.3. iskelmätaivaan tähti Anne Mattila Mistral -orkestereineen. Samana iltana nähdään Kuru-rinteessä jälleen myös Rukan Hiihtokoulun Kuviolaskunäytös sekä näyttävä soihtulasku, ja ilta huipentuu ilotulitukseen. Edellä mainittujen kohokohtien ohella alueen ravintoloissa on luonnollisesti täysi kevätkuhina päällä niin ruoka- kuin ohjelmatarjonnankin puolesta, ja seurattavaa löytyy joka lähtöön niin karaoken kuin vaikkapa liigajääkiekonkin ystäville. Päivittäisiin tapahtumiin tunturissa lukeutuvat myös ravintoloiden live-esiintymiset, afterski-bileet jne, sekä erilaiset rinteissä ja rinnealueilla järjestettävät testi- ja kisatapahtumat niin lapsille kuin aikuisillekin. Kaikki tämä, kuten myös mm. alueen lukuisten ohjelmapalveluyritysten monipuolinen viikko-ohjelmatarjonta sekä kaikkien tapahtumien tarkemmat yhteys- ym. tiedot, aikataulut jne. löytyvät kätevästi Tapahtumakalenterista osoitteesta www.ruka.fi/tapahtumat

Arttu Wiskari

Jenni Vartiainen

Ruka Pop 2015

eipas meno jatkuu Rukalla myös hiihtolomien jälkeen, kun tunturissa popitetaan kokonainen viikko ja vielä vähän päällekin. Lauantain 12.3. - sunnuntain 22.3. välisenä aikana tunturi täyttyy loistavista esiintyjistä ja perinteisen riehakkaasta after ski-menosta joka ainoa päivä.

Menopaikkoina Ruka Pop -viikolla toimivat niin Piste, Zone kuin Rukahovikin, ja livemusaa on runsaasti tarjolla myös alueen muissa ravintoloissa ja lähes joka illalle. Viikon artistikattaukseen kuuluvat mm. Stig, Klamydia, Yö, Arttu Wiskari, Kasmir, Pete Parkkonen, Kake Randelin sekä Jenni Vartiainen. Ja mikäli popitellessa käy niin, että omiakin laulu- ja äänijänteitä alkaa kutittelemaan, niin tautia pääsee toki karaoken muodossa lääkitsemään niin ikään päivittäin. Ruka Pop 2015 -tapahtuma potkaistaan käyntiin torstaina 12.3, kun Pisteen ottaa haltuunsa rakkauden tunteita taattuun tyyliinsä tulkitseva Stig. Zonessa puolestaan elämöi Klamydia, ja Rukahovin tanssilattialle tahdit tarjoaa sekahaun merkeissä Jade´s Band. Perjantaina 13.3. Zonessa musisoi Arttu Wiskari, ja Rukahovin lavalle nousee Suomirockin ja -iskelmän legenda Yö.

Yli 800 000 myytyä levyä ja loputon lista maamme kaikkien aikojen ykköshittejä – kyseinen orkesteri tuskin tämän isompia esittelyjä kaipaa. Ja vaikka Hovin tanssittajana lauantaina 14.3. toimiikin tanssiorkesteri nimeltä Vetonaula, niin ainakin nuoremman väen vetonaulana ko. iltana toiminee kuitenkin Pisteessä esiintyvä, kesällä 2014 kesähitillään ”Vadelmavene” suursuosioon ponkaissut Kasmir.

Tanssin ja sekahaun ystävät saavat mannaa korvilleen ja tanssijaloilleen myös sunnuntaina 15., maanantaina 16. sekä tiistaina 17.3. Vetonaulan jatkaessa tanssittamistaan Rukahovin parketeilla. Keskiviikkona vuoron Hovilla saa Mikko Mäkeläinen Myrskylyhtynsä kera, ja Coloradon baarissa kuullaan menevää livemusiikkia Kaiden Unplugging The Rock -soolokeikan merkeissä. Kaide jatkaa Coloradossa myös torstaina 19.3. samoin kuin Vetonaula Hovilla, ja Pisteen torstaina tähtivieraana nähdään Pete Parkkonen. Zonessa ääneen pääsee puolestaan yhtenä kotimaisen reggaen ja rytmimusiikin pioneereista tunnettu Nopsajalka.

naparilla ”jokaiselle jotakin”. Coloradon Afterski Stagella jatkaa Kaide, ja RukaTontussa nähdään kelpo roots-pelimannien soitantoa akselilla Kainuu-TexasTiibet, eli Jari Rättyä & Käärmekeitto. Rukahovin lavan ja tanssilattian puolestaan valtaa niin ikään legendojen joukkoon ilman pienintäkään soraääntä lukeutuva Kake Randelin & Company, eikä moisesta statuksesta kaukana varmaankaan enää ole Pisteenkään perjantai-illan tähtiesiintyjä, maamme suosituimpana naisartistina jo vuosien ajan pysytellyt Jenni Vartiainen. Tapahtuman päätöspäivät sujuvat sitten sutjakkaasti vaikkapa Rukahovin lattioilla, kun tahdeista vastaa niin lauantaina 21. kuin myös sunnuntaina 22.3. Christa Huikko Bandeineen. Zonessa lauantai-illan menosta ja meiningistä vastaa puolestaan diskokuningattaremme Eini. Ruka Pop 2015-viikon tarkat aikataulut, lippujen varausohjeet ym. tiedot löytyvät Rukan talvisivujen tapahtumakalenterista, tai suoraan osoitteesta www.ruka.fi/rukapop

Perjantain 20.3. tarjontaa voikin sitten huoletta luonnehtia vanhalla ja kuluneella, mutta taas kerran ah, niin osuvalla sa-

H Sana vaara maaston kohouman merkityksessä kuuluu vanhastaan suomen kielen itäisiin murteisiin, ja sitä muistuttaa läheisesti karjalan kielen sana voara. Sana on sukua, joskaan ei välitöntä, suomalaiselle sanalle vuori. Vaara on ilmeisesti lainaa saamelaiskielistä siinä, missä vuori on suomessa omaperäinen. Molemmat sanat kuitenkin pohjautuvat samaan kantasanaan, joka on omaperäinen suomensukuisissa kielissä.

H Vaarat ovat kivisyydestään huolimatta alueidensa parhaita viljelyseutuja ja vaara-asutuksen sijoittumiselle otollisia, sillä jääkauden jäätiköiden sulamisvesi on valtavina virtoina huuhtonut laaksoista ja matalilta alueilta ravinteet ja hiekan, kun taas moreenipeitteiset vaarat ovat saattaneet jäätikön väistyttyä jääkauden jälkeen jäädä vedenkoskemattomiksi eli supra-akvaattisiksi alueiksi. Myös laaksoja vähäisempi hallanvaara on parantanut viljelyedellytyksiä.

H Etelä-Suomen mäet ovat olleet useimmiten ensin veden peitossa jäätikön väistyessä, ja tämän jälkeen tavallisesti saarina, jolloin rantavoimat ovat huuhtoneet mäkien la’ilta ja rinteiltä irtaimen aineksen, kun taas niiden väliset laaksot ovat olleet merenpohjaa, johon liete ja hiekka ovat kerääntyneet. Siksi Etelä-Suomessa on viljelty perinteisesti laaksoissa, mutta Vaara-Suomessa vaaroilla.

Chalet Ruka Peakin terassi tarjoilee kevään aikana shamppanjaa, aurinkoa, rentoa tunnelmaa sekä tunturin komeimpiin kuuluvia maisemia.

Kevät käyntiin Ruka Peakin shamppanjaterassilla

ukan huipulla taivaita kohti kurkottelevan tv-maston (sen korkeamman sellaisen) juurelta löytyy korkeatasoinen hotelli-ravintola Chalet Ruka Peak. Ja yhtä varma kevään merkki kuin pitenevä päivä ja aurinko, on Rukan maisemissa myös Peakin Shamppanjaterassin avaus. Tänä keväänä Shamppanjaterassin avajaisia vietetään perjantaina 6.3. Ja vaikka Ruka Peakin ravintolapäällikkö Sanna Kuusiniemi tottakai on aurinkoista keliä niin avajaispäiväksi kuin myös koko loppukevääksi tilannut, päästään tunturin parhaista maisemista ja virkistävästä juomatarjonnasta terassilla nauttimaan pilvisemmänkin sään vallitessa. – Eikä unohtaa sovi avausviikonloppuna terassilla levyjä soittelevaa DJ AnssiTanssia, muistuttaa Kuusiniemi rentoa lisätunnelmaa paikan päälle tuovasta musiikkipuolesta – vaikka pääosassa onkin jo muutamalta aiemmalta keväältä tuttu, iloisen ja lämpimän auringonkeltainen väri. – Eli shamppanjan laadun takaa jälleen Veuve Clicquot, ja tokihan terassilta löytyy myös muutakin juotavaa niin kuumana kuin kylmänäkin. Isossa osassa tarjonnassamme ovat myös viinit, ja vanhaan maailmaan eli Italiaan, Ranskaan ja Espanjaan painottuvilla viinilistoillamme on lukuisia todella mielenkiintoisia, pienempien laatutuottajien tuotteita, Kuusiniemi mainitsee.

Veuve Clicquot -shamppanjaterassin idea on peräisin Keski-Euroopan alppimaisemista, joissa vastaavan kaltaiset konseptit ovat erittäin yleisiä. Ja kun Chalet Ruka Peak on vuosien varrella opittu tuntemaan nimenomaan korkeatasoisena viini- ja shamppanjaravintolana, oli konseptin

istuttaminen Rukan maisemiin vaivaton juttu. Ja jollei nyt aivan alppimaisemista, niin varmasti ainakin seutukunnan ja Rukatunturin komeimpiin kuuluvista näkymistä saadaan nauttia myös Peakin terassilta käsin. – Lisäetuna on terassin suojaisuus sekä aurinkoisuus. Ja kun yhdistetään nämä asiat laadukkaaseen juomatarjontaan sekä rentoon tunnelmaan, aikaansaadaan kerrassaan mainio kokonaisuus, hymyilee Kuusiniemi ja jatkaa, että Peakin keväässä on aurinkoisen terassiviihtymisen, maisemien sekä hyvän musiikin merkeissä luvassa lisääkin tapahtumia. – Peakin pääsiäisessä terassilla levyjä soittelee DJ PikkuMikko, ja keittiön puolelle saamme vieraaksi erään Suomen kaikkien aikojen keittiömestareista eli Pekka Terävän. Terävän loihtimista menuista pääsee nauttimaan 2.-5,4 välisenä aikana, ja menossa mukana ovat myös laatuviinien maahantuojana tunnetun Viinitien edustajat ja tuotteet, Kuusiniemi kertoo.

Eivätkä tapahtuman pääsiäiseen tyssää. Heti seuraavana viikonloppuna eli 10.-11.4 kannattaa Rukan maisemissa oleskelevien Neil Youngin ystävien suunnistaa Peakiin, sillä silloin paikan päällä vietetään pari iloista iltapäivää teemalla ”Young goes Peak”. – Musiikista vastaa mm. Zero Ninen riveistä tuttu Mara Mäntyniemi, jonka taustalle kasaillaan parhaillaan hyvinkin paikallista housebändiä, virnistää Kuusiniemi ja muistuttaa samaan hengenvetoon myös seuraavasta viikonlopusta, jolloin tunturissa etusijalla ovat naiset Ladies Ski Weekin merkeissä. – 17.-18.4 poksuvat jälleen siis shamppanjapullojen korkit, ja leideille levyjä soittelee ja heitä tanssittaa DJ ResuPekka.

Peakin talvikausi on Kuusiniemen mukaan sujunut tutun mukavissa merkeissä. – Erityisenä ilonaiheena on ollut yritysmatkailun piristyminen, ja tottakai vanhojen tuttujen kanta-asiakkaiden paluu vuodesta toiseen on aina sydäntä lämmittävä asia, sanoo Kuusiniemi ja nostaa esimerkiksi brittiläisen luksusautovalmistajan Bentleyn talviajokurssit. – Bentleyn porukat majoittuivat meillä helmikuun ajan nyt jo 7. kerran peräkkäin, ja kyllä he ovat näistä meidän talvimaisemistamme kerta toisensa jälkeen aina yhtä innoissansa. Kanta-asiakkaiden ja vanhojen tuttujen ohella Kuusiniemi toivottaa toki tervetulleiksi myöskin uudet asiakkaat – sillä vaikka Peakilla jo kymmenes talvikausi meneillään onkin, ei paikka vielä kaikille Rukatunturin kävijöille ole tutuksi tullut. – Näin on, eli kyllä tähän aina silloin tällöin tupsahtaa ihmisiä ihmettelemään, että ai onkos täällä tällainenkin ihana paikka. Käykääpä siis ihmeessä tutustumassa, hymyilee Kuusiniemi. Chalet Ruka Peakin ravintola on avoinna 19.4.2015 saakka joka päivä klo 10-23. Peakiin rinteiden puolelta suunnistettaessa oivana maamerkkinä toimii tunturin uudempi, korkeampi masto, jonka viereiseltä Mastohissien ylä-asemalta Peakin pihaan on 50 metrin lasku. Viitoitettu siirtymäreitti jatkuu Peakista edelleen takaisin Mastorinteille. Hiihtolatu ja moottorikelkkareitti lähtevät aivan Peakin takapihalta, ja hotellille on helppo tulla myös autolla Rukajärventieltä Itä-Rukan/ Vuosselin puolelle kulkevan tien kautta.

Monipuolinen Ympäryslatu

ukan latutarjonnan ohella hiihdettävää löytyy myös muualta Kuusamosta. Moniilmeistä ja helposti saavutettavaa hiihtonautintoa koko 18 kilometrin matkallaan tarjoilee paikkakunnan keskustaajaman sisäänsä sulkeva Ympäryslatu. Vaihtelevissa maisemissa Kuusamon keskustan leipeillä polveileva Ympäryslatu lienee ainakin päältä päin tuttu myös muille kuin hiihtäjille, sillä se piipahtaa lukuisissa kohdissa muillakin tavoin matkaansa taittavien ohikulkijoiden näkyvillä. Viitostien vartta latu mm. seurailee pitkät pätkät Ouluntien (Vt 20) liikenneympyrästä aina Petäjälammen maisemiin saakka, ja se ylittää taikka alittaa myös kaikki muut kaupunkitaajamasta ulospäin johtavat valtaväylät. Latuun pääsee siis käsiksi käytännössä mistä päin tahansa; onnellisessa asemassa ovatkin mm. ne kymmenet, jolleivät sadat kuusamolaiset, joiden – kirjaimellisesti – omalta takapihalta latureitti kulkee.

Luonnollinen paikka aloittaa Ympärysladun hiihtäminen on Kuusamon Liikuntakeskus. Alueelta löytyy yllin kyllin pysäköintitilaa, ja itse ladun lähtöpaikka sijaitsee välittömästi Jäähallin

takana, Kuusamojärven rantamilla aukeavan Hiihtomaan kupeessa. Hiihtomaassa ja sen ”teletappimäellä” voivat perheen pienimmätkin opetella lajin alkeita ja vaikkapa mäenlaskua, niin suksilla kuin pulkka- ja liukurimäessäkin. Ympäryslatua voi hiihtää kumpaan suuntaan hyvänsä. Kuta kuinkin puolimatkan krouvissa, Leskelänjärven rantamaisemissa vastaan tulee taukopaikka pöytineen, ja Petäjälammen alueelta hiihtäjä löytää Ympärysladun ainoan, välittömästi reitin varressa sijaitsevan kahvilan, nimittäin Petäjälammen Herkun. Kahvilapalvelujen ohella kyseessä on aitoa koillismaalaista lähiruokaa tarjoava myymälä, jonka valikoimiin kuuluvat luonnollisesti myös talon oman leipomon uunituoreet ja herkulliset tuotokset. Edellä mainittujen taukopaikkojen ohella Ympärysreitin läheisyydestä, muutaman sadan metrin säteeltä löytyy toki useampiakin kahvila- jne. palveluja tarjoavia paikkoja, kuten mm. Hotelli Kuusamo Torankijärven rannassa, Matkailukeskus Karhuntassu Torangin liikenneympyrän kupeessa, Kylpylähotelli Tropiikki Petäjälammen alueella sekä Kuusamon Liikuntakeskus uimahalleineen.

Lisää monipuolisuutta ja esim. mahdollisuuksia reitille pääsemiseen antavat Ympäryslatuun yhdysreittien kautta kytkeytyvät Tolpanniemen, Munakan sekä Petäjälammen (Tropiikki) latuverkostot, joille on toisaalta näppärä piipahtaa Ympäryslatua pitkinkin hiihdellessä. Ja mikäli hiihtokärpänen puraisee oikein kunnolla, pääsee reitiltä myös esim. Mäkelä-Kapustavaara-Nissinvaara -ladulle sekä Ruka-Kuusamo -yhdysreitille. Vaikeustasoltaan Ympäryslatu on helppo. Latu koostuu pääasiassa pitkistä ja tasaisista, korkeintaan loivasti kumpuilevista pätkistä, ja raskaat ja jyrkät nousut sekä kovavauhtiset taikka vaaralliset laskut puuttuvat kokonaan. Reitti soveltuukin mainiosti hiihdettäväksi esim. lasten kanssa, joko pätkissä tai mikseipä kokonaankin. Ja myös tyylien suhteen valinta on vapaa – leveää latupaanaa kun riittää niin luisteluun kuin molemmilla laidoilla kulkevien perinteisenkin latujen muodossa. Koiranomistajia Ympärysladussa puolestaan kiinnostanee se, että ladulla on sallittua myös koirahiihto. Rukan alueella vastaavia koirahiihtolatuja ovat Talvijärven latu (1,8 km) sekä Kuontivaaran reitti (19 km).

LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA +358 (40) 70 77 123 Lääkäripäivystys Doctor - Call Kauppakeskus Kumpare, Ruka

Valtavaaran huipulta avautuvat huikeat maisemat jokaiseen ilmansuuntaan.

Rukan latureiteistä komeimmat

Valtavaara ja Pyhävaara Kuusamoa on siunattu toinen toistaan monipuolisemmilla hiihtoreiteillä, joita pitäjän alueelta löytyy kaikkiaan satojen kilometrien verran. Rukan alueen latureiteistä komeimmat vievät hiihtäjän hiihtokeskuksen lähinaapurien, Valtavaaran ja Pyhävaaran maisemiin.

altavaaran ladun lähtöpisteiksi sopivat tunturin takarinteiden parkkialueet Vuosselissa sekä Saaruassa, joista molemmista löytyy myös kattavat ravintola-/kahvilapalvelut asianmukaisine wc- ym. tiloineen. Ja starttasipa Valtavaaraa kohti sitten kummasta hyvänsä, on muutaman sadan metrin tasataipaleen jälkeen edessä reipas nousu. Samoissa merkeissä jatketaan myös seuraavat kolme kilometriä, joskaan aivan alkurykäisyn kaltaista kiipeämistä ei jatkossa ole enää luvassa. Alun jyrkkyyden jälkeen reitti nimittäin rauhoittuu Valtavaaran itärinteessä mukavasti kumpuilevaksi, naavaisen havumetsän sydämessä polveilevaksi loivahkon nousuvoittoiseksi taipaleeksi – jossa sopivan hetken tullen saattaa törmätä vaikkapa oheisen laatikkojutun tyyppisiin, ärhäkämpiinkin latuvahteihin... Nousun jatkuessa hiihtäjä huomaa ladunvarren puuston pienenevän pienenemistään, mikä kielii tietenkin siitä, että korkeuden suhteen aletaan piakkoin lähestyä puurajan tuntumaa. Ja kun vastaan tulee t-kirjaimen mallinen risteys, otetaan suunta vasemmalle, ja

vielä muutaman sadan metrin pinnistelyn jälkeen ollaan Valtavaaran kodalla.

Kodalla kelpaakin raskaan alkuosuuden päätteeksi tekaista vaikkapa tulet, joiden loisteella sopii paistella eväsmakkarat sekä kuivatella enimmät nousuhiet hiihtoasun selkämyksestä. Ei kuitenkaan ennen kuin on kipaistu vielä parinsadan metrin verran Valtavaaran varsinaiselle huipulle, jonne kodalta vie kovaksi tallattu selkeä polku. Suksillakin huipulle voi toki kavuta, mutta hoidetun ladun puuttuessa turvallisinta on huiputtaa karvan alle 500 metriin kohoava, käytännössä puuton vaaranlaki kävelypelissä. Näin varsinkin paluumatkan kannalta, sillä vaikka Valtavaaran laki paljas onkin, niin heti alaspäin lähdettäessä kuusentarria ja koivupuskaa on sen verran taajassa, että hiihtosuksella niiden välissä pujottelu sisältää turhan riskin. Vaikeuskerrointa lisää entisestään vaaranlaen puustoa pitkälle kevääseen kuorruttava tykkylumi, jonka johdosta pienempikin puska muodostuu läpipääsemättömäksi lumiseinämäksi. Samainen tykky kuitenkin muodostaa talvimetsään myös huikeita hahmoja, joiden

Valtavaaran kodalla kannattaa hetki huilata ja paistella vaikka makkarat. Parinsadan metrin loppunousu vaaran huipulle kannattaa turvallisuussyistä taittaa jalkapatikassa. keskellä mielikuvituksensa voi huoletta päästää lentoon - varsinkin jos on nähnyt sen vaivan, että nousee Valtavaaraan tmv. tykkylumen muovaamaan maisemaan kirkkaan kuutamoisena kevättalven yönä...

Vaan aukeavathan Valtavaaran laelta kerrassaan huikeat maisemat toki päivänvalollakin. Etelän puolella kohoavat läheiset Pyhävaaran ja Rukatunturin laet, lännen suunnassa siintää Kitkajärvi sekä sen takainen Riisitunturi, ja pohjoisen ja idän

suuntaan tiiraillessa silmä tapaa ensimmäiseksi Konttaisen jylhät rinteet, kaukaisuudessa hyvällä kelillä jopa Sallan ja Venäjän puolen suuremmatkin tunturit. Kun maisemia on katseltu tarpeeksi ja suoritettu kodalla asianmukaiset huoltotoimet, voidaan matkaa jatkaa hyvillä mielin. Ja jos oli alkutaival kodalle saakka nousuvoittoista lajia, niin velan takaisinperintään päästään seuraavien kilometrien aikana käsiksi hyvin ja huolella - eikä aikaakaan, kun saavutaan vaaran itäpuolen

korpimaisemien läpi alas Vuosselista Virkkulaan kulkevan tien tuntumaan. Sieltä reitti koukkaa Vuosselijärven rantamien kautta takaisin Vuosselin/Saaruan parkkipaikkoja eli lähtöpistettään kohti. Valtavaaran ladulla hiihtotyyleinä toimivat niin perinteinen kuin luistelukin. Pituudeltaan em. reitti on n. 10,5 km, ja reitillä suositeltavin kiertosuunta on myötäpäivään. Valtavaaran maisemiin voi mainiosti tutustua myös lumikenkäillen.

Pyhävaaran lakea pohjoisen suunnasta lähestyttäessä haasteena on reilun kilometrin mittainen, reipas nousu, jonka päätteeksi avautuvat maisemat mm. Rukatunturin suuntaan palkitsevat vaivannäön kuitenkin varmasti.

Maisemia ja palveluita Pyhävaaran lenkillä

Valtavaaran latuvahti

uomalaista hiihto- ja muutakin väkeä ovat kuluvan talven aikana puhututtaneet ns. laturaivotapaukset. Kuusamonkin maisemissa termi on joka keväältä tuttu – onneksi ei niinkään hiihtäjien kilahdellessa toisilleen, vaan huomattavasti luonnollisemmissa, ja esim. seuraavassa tapauksessa vallankin ymmärrettävissä merkeissä.

Matkailulehti Rukan toimittajien ankaraan työsarkaan kuuluu silloin tällöin luonnonvoimien uhmaaminen arktisten erämaiden säälimättömissä olosuhteissa. Näin kävi – kirjaimellisesti – myös männäviikolla päivänä muutamana, kun toimittajan päiväohjelmassa oli parinkolomen muun mutkan ohella Valtavaaran hiihtolenkin kiertäminen. Samaisiin maisemiin oli päivittäisen toiminta-alueen tarkastuslentokierroksensa suunnannut myös pohjoisten havumetsien iäti kukistamattomien ilmavoimien tummanpuhuva kenraalikomentaja. Ja sattumoisin oli hän – kevätpäivän ja valoisan ajan hiljalleen pidentyessä – tuntenut kasvavaa levottomuutta reviirillään viime viikkoina yhä tiuhemmassa parveilleiden hiihtäjien, lumikenkäilijöiden ym. liikkujien johdos-

ta; ja olipa siellä, prkl sentään, muutamia lökäpöksyisiä lumilautailijoitakin persvako vilkkuen viuhahdellut.

Pohjoisen taigametsän ikiaikainen maailmanjärjestys kun nyt sattuu olemaan nimittäin niin, että kevään koittaessa on suvunjatkamisen aika. Ja tätä toimitusta silmällä pitäen oli kenraalikomentaja jo hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta iskenyt silmänsä viehkeään koppelokaksikkoon, joka oli edellissyksynä perustanut oman lentotukikohtansa Valtavaaran itärinteen korpikuusikoihin. Ja lähtöasetelman näennäisestä haastavuudesta huolimatta – toisaalta osin juurikin siitä johtuen – oli kelpo kenraalimme vakaasti päättänyt, että tänä keväänä muuten sitten kerrankin vedellään voita oikein molemmin puolin leipää. Ja niin. Niinpä niin. Onkos se nyt sitten mikään ihme että hermo menee, kun viikkokausien ajan ja käytännössä jo valmiiksi puhutulle, valoisia kevätöitä ja lopullista täyttymystään odottelevalle pelille ilmestyy ykskaks mustiin hiihtohousuihin ja teräksenvihreään vivahtavaan ulkoilutakkiin pukeutunut toimittaja, jolla vieläpä hiihtosauvan sommat hohtelevat kirkkaan punaisina niin kuin ainakin

kilpakosijan silmäkulmat. Ei ole. Ei mikään ihme – pinnahan siinä palaa, ja kuvatun kaltaisissa olosuhteissa asian varmasti ymmärtää jokainen, niin uros- kuin naaraspuolinenkin, lajista riippumatta. Ja aukotta tämän oikeaksi todistavat tilannetta seuranneet tapahtumat.

Reilun vartin verran kestäneen, välillä kiivaahkoksikin yltyneen keskustelun myötä toimittaja nimittäin sai kuin saikin kenraalin vakuutettua sekä vilpittömistä henkilökohtaisista aikomuksistaan, kuin samanaikaisesti myös siitä, että toimittajan mieltä kutkuttelevat kokonaan toisenlajiset koppelot. Tai tässä tapauksessa koppelo. Ja kun hiihtomatkan teko – kenraalin itsensä poistuttua jängänlaitaa arvokkaasti takavasempaan – pääsi jatkumaan, paljasti seuraavan ladunmutkan takaa viehkeästi siivilleen nouseva, toimittajalle avoimen ilkkuvasti mennessään kikatteleva koppelopari eittämättä sen tosiasian, että parempi niin. Metsän kuningas kun on metsän kuningas. Ja toimittaja taas siinä rinnalla... no, tarpeetonta lienee sanoa, jotta minkä toimittaja. Video metsosta löytyy näköislehdestämme osoitteessa www.matkailulehtiruka.com

ukaa Viitostietä pitkin etelän suunnasta lähestyttäessä katse kiinnittyy helposti oikealla kädellä kohovaan jyhkeään kalliomöykkyyn. Kyse on Konttaisen, Valtavaaran ja Rukan muodostaman vaarajonon eteläisimmästä jäsenestä eli Pyhävaarasta, jonka huippu kohoaa yli 460 metriin. Ja kuten arvella saattaa, avautuvat myös Pyhävaaran lakialueelta kerrassaan mahtavat näkymät Rukaa ympäröiviin vaara- ja järvimaisemiin. Näihin maisemiin pääsee pienen reippailun ja alueen retkeilyreitistön avulla tutustumaan paitsi kesällä patikoiden, niin myös talvella, jolloin homma onnistuu lumikengillä tai hiihtäen. Oiva paikka Pyhävaaraan suuntautuvan hiihtoretken alkupisteeksi on Rukan Juhannuskallion pysäköintialue, jolta lähtee hoidettua latu-uraa käytännössä jokaiseen ilmansuuntaan. Opastetaululta suunnaksi otetaan siis Pyhävaara, jonne matkaa kertyy vajaat 4 kilometriä, ja kyseisten kilometrien ensimmäinen puolisko sujutellaan mukavasti kumpuilevassa kangasmaastossa. Helpohko alku toimii myös kelpo alkulämmittelynä edessä päin odottelevaa pikku ryhtinousua ajatellen – reilut 460 metriä korkean vaaran päälle kun ei nimittäin pääse hissillä. Nousun jatkuessa, Pikku Pyhävaaran kotaa lähestyttäessä puusto harvenee ja ympäröivä maisema avautuu pieneksi vaaranlakisuoksi, joka samalla tarjoilee komeita maisemia varsinkin pohjoiseen eli Rukatunturin suuntaan.

Eivätkä näkymät tästä ainakaan huonone kodalta muutaman kymmenen metrin päässä sijaitsevalta näköalapaikalta, jolta sopivan kirkkaan kelin vallitessa näkee mm. laajan Kitkajärven yli kymmenien ja taas kymmenien kilometrien päähän. Komeasti kohoaa näköalapaikan vasemmalla puolella myös Pyhävaaran varsinainen huippu, jonka päälle asti hoidettu reitti ei kuitenkaan aivan nouse. Lumikengillä tms. liikkuen sinnekin toki pääsee - lakea ympäröivien rinteiden jyrkkyys sekä muu asiaankuuluva varovaisuus luonnollisesti huomioiden. Ja jos olikin Pyhävaaran päälle

kiipeäminen, niin kuten todettua; ainahan se mäki velkansa maksaa. Rukan maisemissa ja ennen muuta alamäissä tulee omien laskutaitojensa suhteen kuitenkin olla realistinen. Mikäli vauhti ja pystyssä pysyminen vähänkään arveluttaa, niin jyrkimmillä osuuksilla ei kun sukset kantoon ja kävellen alaspäin – tai vähintäänkin auraten niin pitkälle, että lasku on ja myös pysyy hallinnassa tasamaalle saakka.

Pyhävaaran laelta Rukajärven suuntaan mentäessä onkin jyrkimmän alkupätkän jälkeen luvassa leppoisa parikilometrinen. Loivasti laskeutuva maasto vie eteenpäin kuin itsekseen, ja leppoisissa merkeissä hiihtely jatkuu myös Aikkilan kylämaisemien lävitse kohti Rukajärveä. Järvenselän ylityksen jälkeen saavutaankin sitten jo Rukatunturia ympäröiville, Pyhävaaran maisemiin verrattuna hivenen vilkkaammille laduille. Vastaavalla tavalla kattavampia ovat myös hiihtäjälle tarjolla olevat palvelut, joista ensimmäinen eli kodikas Korpikahvila mm. kuuluisine ”megamunkkeineen” tulee vastaan heti Rukajärven ja Tahkolanrannan tien ylityksen jälkeen. Korpikahvilan kohdalla Pyhävaaran reitti yhtyy Vuosselin reittiin, jonka kautta voi hiihtohalujen yltyessä näppärästi kiepauttaa vielä vajaan kymmenen kilometrin mittaisen lisälenkin. Kiersipä sitten sieltä, taikka jatkoi suoraan kohti pohjoista, tulee eteen lopulta Uuttusuon maja kattavine latukahvilapalveluineen – Korpikahvilalta suoraan jatkettaessa vain noin 1,5 km päässä. Uuttusuolta hiihtäjän matka jatkuu jälleen kohti länttä ja lähtöpistettä, kun Vuosselin mökkialueen laitamia mukavasti kumpuilevassa hiihtomaastossa halkova latu nousee hiljalleen kohti Juhannuskallion juuria. Ja kun itse jyhkeä Juhannuskallio häämöttää etuoikealla, alkaa myös tämänkertainen, noin 13 kilometrin hiihtoympyrä kääntyä kohti sulkeutumistaan parkkialueelle johtavan reipasvauhtisen laskun siivittämänä. Pyhävaaran reitillä eteneminen onnistuu niin perinteisellä tyylillä kuin myös luistellen. Reitin voi kiertää molempiin suuntiin.

Mäkisten lapset näppäsivät onnellisista patikoijista kuvan Pienellä karhunkierroksella pari vuotta sitten.

Mäkiset muuttivat Nokialta luonnon helmaan

uusamon uusimpiin matkailuyrittäjiin kuuluvien Päivi ja Kari Mäkisen muutto Pirkanmaalta pohjoiseen oli monivuotisten haaveiden täyttymys. Tampereelta kotoisin oleva pariskunta piti kaksikymmentä vuotta retkeily- ja kalastustarvikeliikettä Nokialla. – Olemme aina vaeltaneet ja tehneet kalareissuja pohjoiseen, ja suunnittelimme, että kun lapset kasvavat aikuisiksi, muutamme luonnon helmaan, kertoo Päivi. Kun aika sitten koitti, tuleva paikkakunta oli jo päätetty. Mäkiset ovat vuosien varrella ehtineet tutustua todella moniin tunturi- ja muihin kohteisiin Lapissa, mutta Kuusamon hienot maisemat ja loistavat retkeily- ja kalastusmahdollisuudet voittivat. Kuusamossa houkutteli myös se, että se on ympärivuotisesti vireä. – Kuusamo on myös lähellä keskuksia: Oulussa voi käydä päiväseltään ja Helsinkiin kuluu lentäen reilu tunti. Helsingin lähikunnista kehäkolmosen ulkopuolelta saattaa linja-autolla matkustaen kulua paljon pidempi aika pääkaupunkiin kuin Kuusamosta. Se meillä tietenkin hieman harmittaa, että juuri muuttomme aikoihin Kuusamosta loppui suora lento Tampereelle, jossa asuvat edelleen

sukulaisemme ja ystävämme.

Kitkajärven rannalta Mäkiset löysivät unelmien kohteen eli Virrankylän vanhan osuuskaupan. Nyt kauppaan kunnostetaan majoitustiloja. Viimeiset rakennuskiireet ovat menossa ja maaliskuun loppupuolella idyllisen kohteen ovet avataan matkailijoiden tulla. Mäkiset ryhtyvät tarjoamaan myös ohjelmapalveluita. Päivi suoritti vuoden alussa luonto- ja eräoppaan ammattitutkinnon ja Kari suorittaa parhaillaan kalastusoppaan ammattitutkintoa. Kitkankieppi-nimen saanut yritys tulee tajoamaan mukavia retkiä ja varmoja kalansaaliita. – Tarjoan pääasiassa lyhyitä retkiä lähialueille, kertoo Päivi. – Lumikengillä ja hiihtäen talvella, ja patikoiden ja meloen kesällä. Syksyllä voidaan marjastaa ja sienestää. Oulangalla ja Riisitunturillakin voidaan käydä, mutta pidempiä vaellusreissuja en ole suunnitellut tarjoavani. Kari aikoo viedä kalamiehet Kitkajärvelle kalaan: – Iso ja upea järvi tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen kalastukseen ympäri vuoden, joten se täydentää Rukan alueen matkailutarjontaa myös kesäaikaan.

Nokian vuosilta Mäkisille jäi mukaan Karismax-yhtiö, joka valmistaa ja myy laadukkaita kalastustarvikkeita. Toiminta jatkuu Kitkajärven rannnalla. Tasapainopilkkejä, pilkkionkia ja muita tarvikkeita varten avataan Kitkankieppiin tehtaanmyymälä.

Kari pyörittää yritystä täysipäiväisesti, mutta Päivi ei aio kokonaan heittäytyä matkailuyrittämisen maailmaan. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri, ja työskentelee verkko-oppimisen asiantuntijatehtävissä Koillis-Suomen Aikuiskasvatus Oy:ssä. Hän opettaa alaa myös Helsingin avoimessa yliopistossa. Työt hoituvat pääosin etänä, verkon välityksellä. Matkailuyrittäjä ja aikuiskasvatuksen suunnittelija ehtii edelleen itsekin liikkua luonnossa. – Luonnossa liikkuminen on lepoa ja rentoutusta, vaikka se monesti onkin fyysisesti rankkaa. Erämaavaelluksilla eivät kännykät kuulu, joten silloin pääsee täydellisesti irtautumaan arjesta ja keskittymään olennaiseen. Kari puolestaan on intohimoinen perhokalastaja: – Lomat kuluvat pääosin lohijokien varrella ja tietenkin yhteisillä vaellusreissuilla hiihtäen tai patikoiden.

Meidät löydät Kuusamosta

VÄSYNYT?

KUN AURINKO ANTAA ODOTTAA VOIT TARVITA VITAMIINILISÄN. AVAINAPTEEKIN ASIANTUNTIJALTA ropit ja parhaat neuvot kaupan päälle.

KUUSAMON KESKUSAPTEEKKI KITKANTIE 7 93600 KUUSAMO 08 844 2200 PALVELEMME ma - pe klo 8 - 20, la klo 9 - 17 ja parillisina viikkoina sunnuntaisin klo 12 - 17. Ruka infon palvelupisteessä palvelemme klo 9 - 19. www.kuusamonkeskusapteekki.fi

Iltavalaistuksessa kylmää vettä tarjoava avanto näyttää jopa lämpimältä. Arkistokuva.

Avantouinti pitää nuhan loitolla ja lihakset vetreinä

ukaTontun yrittäjä Matti Hurttialle avanto on tuttu paikka. – En edes muista, milloin olen ensimmäisen kerran käynyt avannossa, mutta se kuuluu jokaiseen talveen. Avantoon pulahtaminen on moninkertaiselle asian harrastajallekin aina yhtä henkeäsalpaava kokemus. Hurttia käy avannossa ennen saunaa, ja kylmän kylvyn jälkeen saunan lämpö on kaksinkertaisen hieno elämys. Avantouinti kuuluu suomalaiseen saunakulttuuriin, mutta poikkeavan rohkeita jäisessä vedessä kylpijöitä suomalaiset eivät ole. Avantouinti kiinnostaa sekä koti- että ulkomaalaisia matkailijoita yhtä paljon. – Samalla tavalla pelonsekaisin tuntein avantoa lähestyvät niin suomalaiset kuin keskieurooppalaisetkin. Asia kiinnostaa, ja toiset tykkäävät, mutta toisilla se jää yhteen kertaan; tai jopa avannon reunalle. Hurttia on vakuuttunut kylmän

kylvyn terveysvaikutuksista. Perusterveen ihmisen lihakset rentoutuvat, sydän- ja verenkiertoelimistö vahvistuvat ja keho karaistuu. Fyysisten vaikutusten todistajia ovat RukaTontun avannossa usein nähtävät urheilijat, jotka treenin jälkeen käyvät päästämässä lihakset vapaalle. Avantouinti lisää myös vastustuskykyä; pikkunuhat pysyvät loitolla. – Avantouinti on puoliksi hassuttelua, mutta toinen puoli on terveydenhoitoa, Hurttia vakuuttaa. – Ei se tietenkään yksin mitään pelasta, mutta perusterveelle ihmiselle se on hyvä lisä hyvinvointiin.

RukaTontun pihapiiristä Talvijärven rannalta kivenheiton päästä Rukan keskustasta löytyy yksi Kuusamon avantouintipaikoista. Kylmän veden syleilyyn voi pulahtaa suoraan tavallisesta tai savusaunasta, tai nousta vasta kylmän kylvyn jälkeen

lämpimille lauteille, miten päin tahansa. Tilaussauna on lämmin tarvittaessa aamusta asti, mutta takuuvarmasti joka ilta klo 18-21. Jos savusaunan autuus on vielä kokematta, kannattaa kokeilla, miten sen viipyilevässä lämmössä sielu ja ruumis lepäävät. – Savusaunan lämpö on kosteampaa ja lempeämpää kuin tavallisessa saunassa. Siellä saa kuumatkin löylyt, mutta isosta kivikasasta ne tulevat viiveellä. Hirsisaunan pehmeys ja hiljaisuus ovat aivan toisenlaisia kuin sähkösaunan. Saunojen lisäksi RukaTontussa on tarjolla myös palju. Ja saunarannassa on avanto aina auki. – Kunhan vain järvi on jäässä, että siihen voidaan avanto hakata, Hurttia muistuttaa. – Kesällä uidaan saunan jälkeen lämpimässä järvivedessä hiekkarannalla yöttömän yön auringon alla, mutta se on jo toisen jutun aihe.

Kuusamon avantouintipaikoja •

RukaTonttu, Hiihtostadionintie 1. Avannon lisäksi tarjolla tavallinen ja savusauna sekä palju. RukaTontussa on myös majoitusta ja ravintola.

•

Rukan Salonki, Salongintie 2. Savusaunan tai Salonkijärven jäälle rakennetun jääsaunan jälkeen pulahdetaan avantoon. Majoitusta ja ravintola.

•

Petäjälammen RantaTropiikki, Kylpyläntie. Rukan Latu ry:n avanto auki ma, ti, to, pe ja su klo 17-19.30, jolloin myös saunat kuumina. Tiedustelut: airi.leinonen@gmail.com

Ohjeita ensikertalaisille • • • • • • • •

Lue ennen avantoon menoa uintipaikan ohjeet ja noudata niitä. Lämmitä lihakset ennen avantoon menoa esimerkiksi liikunnalla. Älä mene avantouinnille yksin. Älä juokse suoraan saunasta avantoon tai päinvastoin, vaan tasaa lämpötilaeroa, ettei sydämesi rasitu. Avantoon mennessä kannattaa käyttää jalkineita tai villasukkia ja myös käsineitä ja päähinettä. Sukeltaminen ja pään kasteleminen ei ole suositeltavaa, koska pään kautta haihtuu paljon lämpöä. Avannossa kannattaa ensimmäisillä kerroilla vain kastautua. Kehon sopeutuessa voi uintiaikaa pidentää. Kylmä vesi kangistaa avannossakin. Tarkkaile lihastesi toimintakykyä.

A L P P I VA L M E N N U S . F I

Paranna laskutekniikkaasi alan konkarien avulla Matkailulehti Rukan laskettelua harrastaville lukijoille tarjoutuu kevään 2015 aikana mahdollisuus kehittää ja parantaa omaa laskutekniikkaansa. Lehdessämme julkaistaan juttusarja, jossa esiteltävistä vinkeistä, ohjeista ja opastuksesta vastaa joukko alppivalmentajia, jotka tunnetaan ryhmänä nimeltä Alppivalmennus.fi. Ryhmä koostuu alppialan vanhoista konkarivalmentajista, jotka haluavat jakaa heille vuosien ja vuosikymmenten varrella kertynyttä tietotaitoa. Ryhmällä on taustalla myös valtava kilpalaskukokemus sekä ammattivalmentaja- ja hiihdonopettajakokemus.

Ulkosuksi on päällikkö! Laskettelijan on hyvä ”seistä ulkosuksella”, eli tukeutua käännöksessä ulkokurvin puoleiseen jalkaan. Tällöin tasapainon ylläpito on helpompaa ja tuntuma kanttiin ja lumeen parempi kuin sisäjalalla. Alppihiihtokilpailujen tv-selostajat puhuvat usein ’sisäsuksivirheestä’, millä he viittaavat yleensä siihen, että laskija syystä tai toisesta menettää tuen ulkosukselta. Usein tämä johtaa tasapainon menettämiseen ja

”tekstiilijarrun” tahattomaan käyttöön. Ulkojalalla seisominen on oikeastaan aivan yhtä helppoa kuin kävellessä. Kävellessä ihminen varaa vuorotellen oikeaan ja vasempaan jalkaansa, eli tekee painonsiirtoja jalalta toiselle. Mutta pelkkä painonsiirto ei kävellessäkään riitä – on aivan yhtä tärkeätä viedä painopistettä eteenpäin. Sama pätee lasketteluun: paino siirretään käännöksen alussa ulkojalalle ja samalla

Ulkosuksi on päällikkö.

Ukojalkaa ojennetaan kanttia vasten ja sisäjalan annetaan koukistua. viedään painopistettä eteenpäin. Kokeile loivassa rinteessä lähteä laskemaan suoraan alaspäin, pidä suksen kärjet suunnilleen samalla tasalla, ja ala vaihdella painoa jalalta toiselle vieden samalla ylävartaloa määrätietoisesti alaspäin. Sukset alkavat kääntyä itsestään. Tekemällä painonsiirron rytmikkäästi huomaatkin tekeväsi rytmikkäitä käännöksiä. Kokeile seuraavaksi painaa käännöksen alussa ulkojalan

N SUTO MAK ASILTA K ASIA .3. 18

päkiää lunta vasten, ja huomaat suksien alkavan kääntyä nopeammin. Seuraavaksi voitkin kokeilla ojentaa ulkojalkaa suksen kanttia vasten ja antaa sisäjalan koukistua joka käännöksen alussa. Tämä tekee ulkojalasta tukevamman. Mitä enemmän vauhti kiihtyy, tai mitä jyrkemmässä rinteessä ollaan, sitä määrätietoisemmin ylävartaloa ja painopistettä on vietävä uuden käännöksen ja alarinteen suun-

taan. Lue lisää: www.alppivalmennus.fi Alppivalmennus.fi on alppivalmennuksen kotisivu.Alppivalmennus.fi-sivusto tarjoaa työkaluja alppivalmennuksen tarpeisiin ja seurojen, valmentajien, laskijoiden sekä heidän vanhempiensa käyttöön. Materiaaliosio sisältää tietoa tämän päivän kokonaisvaltaisesta alppihiihtovalmennuksesta.

Tervetuloa Honkarakenteen tapahtumiin Rukalla 18.-19.3. ■ Honkarakenne ja Meidän Mökki –lehti järjestävät 18.3. klo 17-19 asiakasillan Rantasipi Rukahovissa. Tule hakemaan ideoita ja opastusta unelmiesi toteuttamiseen! Asiantuntijamme kertovat uusista malleista ja vaivattomista kokonaisratkaisuista.

TOASUN TÖ NÄYT . 19.3

■ Saat myös vinkkejä monipuolisesti Ruka-Kuusamon alueesta, illassa mukana mm. kyläpäällikkö Tuukka Puijola ja matkailuyhdistyksen johtaja Mats Lindfors. Lopuksi halukkailla on mahdollisuus osallistua ilmaiseen moottorikelkkakoeajeluun! ■ Ilmoittaudu Rukahovin asiakasiltaan osoitteessa www.meidanmokki.fi/ruka. Tarjolla on pientä syötävää ja juotavaa. Tilaisuus on maksuton ja paikkoja rajoitetusti. Ilmoittaudu siis heti! ■ Esittelemme upean Panoraama-mallistoon kuuluvan kohteemme Rukalla 19.3. klo 13-18 osoitteessa Aitalammentie 10, Rukatunturi. Paikalla Hongan asiantuntijoita sekä yhteistyökumppaneitamme. ■ Arvomme kävijöiden kesken yhden ilmaisen suunnittelusopimuksen sekä A-lehtien tuotepalkintoja.

www.honka.fi

Elämysauto nimeltä RZR

Ruka Safaris ja Kimmo Tauriainen tarjoilevat RZR-ajoelämyksiä Iisakki Villagen jääradalla ja tarvittaessa muuallakin. Näppärimmin touhuun pääsee tutustumaan esim. yrityksen nettisivuilta (www.rukasafaris.fi) löytyvien viikko-ohjelmalähtöjen kautta.

Luonnonrauhan ja hiljaisuuden ohella Kuusamon ja Rukan seuduilta löytyy monenmoista nähtävää ja koettavaa myös vauhdin ystäville. Tämän rintaman tuoreimpiin uutuuksiin kuuluvat viime kesänä maisemiin ilmestyneet Ruka Safariksen RZR-autot.

afariksen RZR-autot ovat kaksipaikkaisia, ulkomitoiltaan mönkijään verrattavissa olevia automaattivaihteisia ja nelivetoisia kulkupelejä. Erinomaisten maasto-ominaisuuksien ohella niillä voi ajaa myös tavallisella maantiellä, sillä autot ovat tieliikennekäyttöön rekisteröityjä. Turvavarusteiden puolella autoissa on luonnollisesti turvavyöt sekä lisänä myös turvakehikko, joka suojaa matkustajia esim. kaatumistilanteissa. – RZR-autoja meillä on kaikkiaan 6 kappaletta eli kerralla rattaille saadaan 12 asiakasta, oppaan huristellessa tällöin mönkijällä, kertoo Ruka Safariksen Kimmo Tauriainen ja jatkaa, että autojen pääasiallinen

sesonkiaika on kesällä. – Viime kesä näillä jo ajeltiin, ja nyt sitten otettiin myös talviohjelmaan erilaiset RZR-ajoelämykset, joista varsinkin ulkomaiset asiakkaamme ovat olleet erittäin innostuneita. Ja heillä kun harvemmin on minkäänlaista kokemusta taikka tuntumaa lumella ja jäällä ajamisesta, niin kokemusta on kyllä pidetty todella mielenkiintoisena ja silmiä avaavana.

Tyypillisin ohjelma RZR-autoilla on parin-kolmen tunnin talviajoelämys, joka tapahtuu Ruka Safariksen Rukajärvellä sijaitsevan tukikohdan, Iisakki Villagen maastoissa. – Omalla maallamme olevan pienen lammen jäälle on tehty rata, jossa autoilla otetaan tuntumaa lumella ja jäällä tapahtuvaan talviajoon pujottelun, jarrutusten ja muiden auton hallintaan liittyvien harjoitteiden avulla. Yksi autoista on varustettu piikkipyörillä, joten kokeilla voidaan myös vähän vauhdikkaampaa menoa, ja tokihan radalla voidaan aika-ajokierrosten merkeissä ottaa pikku kisakin. – Ja yllättäen tämä kisavaihtoehto on varsinkin kotimaisten miesasiakkaiden keskuudessa osoittautunut hyvinkin suosituksi, virnistää Tauriainen ja jatkaa, että tarvittaessa ja haluttaessa RZR-autojen menohaluja on mahdollista päästä kokeilemaan

myös Kuusamon alueella sijaitseville, Ruka Safariksen yhteistyökumppanien omistamille isommillekin jääradoille.

Kun talvesta aikanaan siirrytään kesään, siirtyvät myös RZR:ät lumelta ja jäältä maastoajon ja maisemien pariin. Molempia näistä yhdistelee mainiolla tavalla esim. Rukatunturin huipulle suuntaava, rinnealueiden huoltoteitä ja -reittejä hyödyntävä parin tunnin mittainen maisemasafari. Ja mikäli omia kykyjään ja auton ominaisuuksia haluaa oikein toden teolla testata, löytyy Iisakki Villagen alueelta tarkoitusta varten suunniteltu maastorata. – Autojen maasto-ominaisuudet ovat erinomaiset; painopiste on esim. mönkijään verrattuna hyvinkin alhaalla ja autoa on vaikea kaataa. Useimmiten käykin niin, että kuskilta usko lopahtaa aiemmin, kuin autosta ominaisuudet, summaa Tauriainen RZR-auton maastokelpoisuuden ja jatkaa, että perussafareiden ohella autoja voidaan yhdistellä minkä tahansa muunkin aktiviteetin kanssa. – Mahdollisia ovat esimerkiksi koskenlaskuun taikka porotarhalle siirtymiset, ja pitemmätkin reissut yöpymisineen ja muine toimintoineen. Tarjontaamme voi tutustua esim. nettisivujemme kautta, ja mikäli sellaista yhdistelmä-idean

poikasta herää, niin kannattaa ilman muuta ottaa yhteyttä ja kysyä, Tauriainen kannustaa ja jatkaa, että RZR-safari voidaan aloittaa juuri sieltä, mistä asiakas haluaa. – Tarvittaessa autot siis siirtyvät kuljetuskalustollamme esim. asiakkaan mökille tai mihin tahansa sovittuun paikkaan.

Paitsi yrityksen tarjontaan ylipäätään, ovat Ruka Safariksen nettisivut helppo, vaivaton ja nopea tapa päästä tutustumaan niin RZR-autoihin kuin lukuisiin muihinkin aktiviteetteihin. Osoitteesta www.rukasafaris. fi löytyvien sivujen nettikaupan kautta kun onnistuu näppärästi ja yhdeltä istumalta sekä ohjelmiin ilmoittautuminen, varaaminen että maksaminenkin, jonka jälkeen ei tarvitse muuta kuin olla sovitussa paikassa sovittuun aikaan. – Ja esim. viikko-ohjelmiemme hintoihin sisältyvät aina myös kuljetukset Sokos Hotel Kuusamosta, Holiday Club Kuusamon Tropiikista, Maston Aition skibus-pysäkiltä sekä Rukan keskusaukiolta, mainitsee Tauriainen ja jatkaa, että kesäaikaan autoihin ja niiden avulla Rukan ja Kuusamon maisemiin on mahdollista tutustua myös omin voimin. – Varaustilanteen salliessa autoja siis myös vuokrataan, ja vuokrahinnoissa liikutaan täl-

löin samoissa luokissa esim. moottorikelkkojen kanssa.

Tauriaisen mukaan kulunut talvi on ohjelmapalvelupuolella ollut vähintään odotetun vilkas jo tähän mennessä - ja vilkkain kevätsesonkihan on vasta aluillaan. Vuodenvaihteen venäläisturistien määrän pientä notkahdusta paikkasivat mainiosti mm. Hollannista ja Britanniasta saapuneet asiakkaat, ja Rukan maisemissa piipahtaessa korviin kantautuukin kotoisten murteiden ohella helposti vähintään kolmea - neljää muutakin kieltä. – Hiihtolomaviikot sinänsä täyttävät tunturia ennen kaikkea majoituspuolella, mutta kyllä kotimaiset asiakkaat sekä perheet vuosi vuodelta paremmin ovat oppineet hyödyntämään myös opastettuja safareita ja ohjelmia, iloitsee Tauriainen, jonka mukaan esim. Ruka Safariksella asiaan onkin osaltaan haluttu panostaa nimenomaan monipuolisten viikko-ohjelmien, sekä niihin liittyvän helppokäyttöisen online-varausjärjestelmän myötä. – Ja olipa kyse sitten moottorikelkkailusta, lumikenkäilystä tai mistä tahansa, niin asiantuntevan ja ammattitaitoisen oppaan johdolla lyhyestäkin safarista tai retkestä saa aina paljon enemmän irti, Tauriainen muistuttaa.

Iloa ja hyvää oloa, osa XVII

Tällä palstalla hyvinvoinnin visualisti Sanna Juga johdattaa kehon ja mielen pieniin iloihin. Pohjoisen luonnon innoittamana, ajatonta henkeä ja uusia trendivirtauksia yhdistellen Sanna antaa ohjeita rentoutumiseen ja kauneusvinkkejä juhlaan.

Hoitola, taidesalonki Ruka Green Pavilion Hiihtostadionintie 3 www.novisan.fi

Hyvä olo Luonnon lakien ymmärtäminen ja sen

Kauneusvinkit Itseään voi hemmotella ja

virran mukana eläminen vähentää levottomuutta ja lisää hyvinvointia. Kuu nostaa ja laskee vuorovedet maapallolla, mutta lue millaisia uskomuksia Kuuhun liittyy.

hoitaa kauneutta myös luontaisin keinoin, ilman epäluonnollisia lisäaineita. Hemmotellaanpa kasvojen ihoa tällä kertaa vaikkapa virkistävällä yrttikasvovedellä.

Mystinen kuu • • •

• • •

Monet kirurgit välttävät leikkaamista täysikuun aikana koska haavat vuotavat enemmän Bisnemaailmassa täydenkuun aikana tehdyt päätökset on havaittu huonoiksi Ihmisen luonteeseen vaikuttaa se, minkä kuun vaiheen aikaan hän on syntynyt; kasvavan kuun aikan syntyy elinvoimaisia sieluja ja vähenevän kuun aikana pohdiskelevia sieluja Pyykistä tulee puhtaampia vähenevän kuun aikana Kasvavalla kuulla leikatut hiukset kasvavat nopeammin Uuden kuun aikana kuu kasvattaa ja idättää siemenet

Luontoäidin kaunistava kasvovesi

Ainekset: 2 rkl kuivattuja yrttejä ruusun terälehtiä, minttua ja nokkkosta, 1 dl kiehuvaa vettä ja tippa kasviöljyä. Ohje: sekoita yrtit veteen ja anna hautua 30 min. levitä kasvovesi puhtaille kasvoille/kaulalle, taputtele ihoa hellästi sormenpäillä. Puhdistaa ja supistaa ihohuokosia, Rauhoittaa, kosteuttaa, raikastaa ja puhdistaa ihoa.

Taimen rauhoitettiin Oulankajoessa Metsähallitus on tehnyt päätöksen, jonka mukaan järvitaimen on jatkossa rauhoitettu Oulankajoella, Oulangan kansallispuiston alueella. Metsähallituksen hallinnoima jokialue ulottuu kaikkiaan yli 30 kilometrin matkalle Taivalkönkäältä Nurmisaareen, ja taimenen rauhoitus kestää tällä alueella vähintään viisi vuotta. Rauhoituspäätös pohjautuu vuodenvaihteessa päättyneeseen Oulangan Taimen -tutkimushankkeeseen, jossa saatiin selville taimenkannan heikko tila varsinkin Oulankajoessa, johon Venäjältä vaelsi viime kesä-

nä vain toistasataa kututaimenta. Hivenen parempi tilanne oli Kuusamon muilla taimenjoilla Kitkalla ja Kuusingilla, mutta näihin kolmeen jokeen yhteensä nousseiden noin tuhannen kalan kokonaismäärää pidettiin hankkeen johtopäätösten mukaan hälyttävän vähäisenä. Hankkeen tutkimustulokset välittivät karun kuuloista viestiä myös Kuusamon jokialueille suoritettujen tuki-istutusten toimivuudesta. Istutukset suoritetaan taimenenpoikasilla, joilta erotuksena luonnonkudusta syntyneisiin on leikattu rasvaevä pois, ja huolimatta kymmeniin

tuhansiin poikasiin nousevista istutusmääristä oli viime kesänä havaittujen 352 taimenen joukossa rasvaevättömiä ainoastaan 10 kpl. Hankkeen johtopäätöksissä nopeimmaksi, tehokkaimmaksi ja toimivimmaksi keinoksi kantojen elvyttämisessä nähtiin taimenen C&R eli pyydystä-javapauta -tyyppisen kalastuksen lisääminen. Sama keino nousi suosituimmaksi myös alueella kalastusta harrastaville lähetetyssä kyselyssä, ja Metsähallituksessa asiaan siis reagoitiin rauhoittamalla taimen Oulankajoessa kokonaan.

Sarvijauheuutemiehen taivaammerkit hiihtolomille Kauris 22.12.-20.1. Tiiät sen sisimmissäs millonka oot viimeinkin kertomaan mielipittees ja avvaamaan sisintäsi erräälle. Joustavuutesi on kuitenniin huippuluokkaa, että maltat olla kuuntelematta toisen komentoja liikaa.

Vesimies 21.1.-19.2. Alakuviikosta meinaapi mieli hieman vakavoitua, mutta sitten käypi niin, että annat järjelle huutia ja päästät tunteet määräämään tahin. Siitä sukkeutuu semmonen elämysten vuoristorata. Hyvältä tuntuu ja onnea on.

Kalat 20.2.-20.3. Ootko koskaan aatellu yön pimmeinä tunteina, ettei vielä tarvihe kääntää kellua taakseppäin, saati seisauttaa sitä kokonaan. Et ehkä iha vielä oo valamis muutokseen, mutta kyllä sekin päivä vielä koittaa. Usko pois.

Oinas 21.3.-20.4. Sie saatat nyt lopultaki tojistaa ittelles, ettet oo mikkään mummoihiminen. Muistelette erästä vanahaa tapahtummaa ja se tuntuu varsin ihanalta. Elämä on jatkumo ja sie kulet siinä mukana. Olkoon niin.

Härkä 21.4.-20.5. Kurkistappa olokasi taakke niin hoksaat, ettei siellä ole mittään mörköjä. Kannanotto vasemmalta herättää siut päiväuniltasi ja uskallat kulukia nokka menosuuntaan päin. Erästä on kiittäminen, sillä hän on elämäsi suola ja sokeri.

Kaksoset 21.5.-21.6. Turkasen pippuri sentään, kun on huutia luvassa erräälle, jos eppälyksesi käyvät totteen. Hän on ollu niin kuin kissanhäntä kainalossa jo usiammanki tovin, eikä oikeen ota selekua, josko kuiten hän vain leikillään sinnuu pyörittelis.

Rapu 22.6.-22.7. Älä suotta huoli, sillä mistään ei olla vielä jääty paitsi. Kaikki on vasta eessä. Aikataulut ei nyt taho millään mennä yksiin, eikä oikein mittään taho saaja tehyksi, mutta kyllä se siitä. Jokku asiat ne vaan ottaa oman aikasa ennen ku lutviutuu.

Leijona 23.7.-22.8. Oot ajan hermoilla ja pystyt hyvinniin vinkkaamaan ystävääsi asiassa jos toisessa. Hänen kuuluisi kyllä ehkä päivittyä jo tähän päivään. Voisitte syventää yhteistyötänne kovinkin, mutta se kyllä vaatii jo ennakkoluulottomuutta.

Neitsyt 23.8.-23.9. Sen näkkee naamasta, kun on tuuri kohillaan. Aina onnistaa jos vain jaksaa yrittää. Tämäkin eräs asia tapahtuu juuri niin kuin toivoit. Tuntuu kuin kaikki tapahtuisi taikaiskusta. Asian kokoluokkakaan ei ole aivan mitätön.

Vaaka 24.9.-23.10. Palijon on tapahtunu sitte viime kertaisen, mutta ainakin nyt tiijjät, että mitä se vaatii kun motivaatio ei ole aivan kohillaan ja jottain pittäis kuiten saaja aikaan. Et kaipaa vahavistusta muualta. Porskutat läpi ihan itte.

Skorpioni 24.10.-22.11. On erräänlainen työvoitto kun saat errään kahtommaan sammaan suuntaan kanssasi. Olkoonkin, että vastakarvainen hän on ollut ja hiukan hittaasti lämpiävä, mutta tässä sitä ollaan. Yhdessä.

Jousimies 23.11.-21.12. Se helepottaa kummasti, jos tietää yhtälön muuttuvat tekijät ja ossaa arvioijja niijjen käyttäytymistä haastavissa olosuhteissa. Ossaat kahtua asioita sopivan ulukopuolisena ja muut ymmärtävät että oot tosissas.

Menovinkkejä 6.–20.3.2015 dolf seikkailureitin poroaitauksella 21:00 Olli-PA @Ski Booster 21:30 Trio Tropicana Rukahovissa

21:00 MELA @Ski Booster

Sunnuntai 8.3.2015

RukaPop 2015 21:30 Vetonaula Rukahovissa

14:00 Naperopilkki, koko perheen pilkkikisa RukaTontun rannassa 20:00 Coloradon Baari visa! Maanantai 9.3.2015

NÄYTTELYT Hannun jäljet - Hannu Hautala luontokuvakeskus Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo. Avoinna: ma-pe klo 9-16.30, la klo 10-14. Näyttelysalin klassikkokuvat ajalla 20.1.-1.6.2015 ovat Aamulento (1996), Muuttomatkan väsymystä (1998), Tämä on meidän alue (2007), Hallittu lasku (1998) ja Meren yllä kohti ulkosaaria (1997). Vaihtuva teemanäyttely on nimeltään Mustaviklo, tyylikästä kauneutta - luontokuvaajaminäni suosikki. Kuukkelisalissa vierailevana valokuvataiteilijana nähdään 20.1.1.6.2015 Pertti Härkönen, näyttelyllään ”40 vuotta erämetsissä”. Luontokuvakeskuksessa on myös kahvila, jossa on saatavilla luontoon ja luontokuvaukseen liittyviä tuotteita, mm. Hannu Hautalan kirjoja ja postikortteja. www.hannuhautala.fi Perjantai 6.3.2015 14:00 Dumle Stigakisa Rosa & Rudolf lastenmaassa 15:00 Nuorten Reili Lounge auki Kumpareen kauppakeskuksessa 19:00 Yömäki Klo 23 asti 19:00 Dj Tanssi-Anssi ja Aperol Afterski Hanki Baarissa. 20:00 The Comedians Show - ON TOUR @ Piste 21:30 Teemu Roivainen & Maria Tyyster ja Hovinarrit Rukahovissa Lauantai 7.3.2015 12:00 Haglöfs Suomi Slalom suurpujottelukisa Saaruassa koko perheelle 13:00 Ride Test Center VuosselinPortissa 15:30 Line & Ride with Picture ParkkiSessarit Battery Parkissa 16:30 Poronruokinta Rosa & Ru-

Skibussi liikennöi aikataulujen mukaan. Taksit liikkuvat tilauksesta, ympäri vuorokauden. Porot ja huskyt nukkuvat öisin.

Sunnuntai 15.3.2015

14:00 Naperopilkki, koko perheen pilkkikisa RukaTontun rannassa, ilm. klo 13-13.45, maksuton 20:00 Coloradon Baari visa!

13:00 Wuuuf -testausta Kaltiolammen ja Maston pulkkamäessä 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella

Maanantai 16.3.2015

Tiistai 10.3.2015

16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella,

12:00 Lasten Parkkikoulu Rosa&Rudolf Lastenmaassa 14:15 Rosa & Rudolf -lastenkisa lastenmaassa 21:30 Jade´s Band Rukahovissa 23:55 Zones Dream Elvis Keskiviikko 11.3.2015 12:00 Lasten Parkkikoulu Rosa&Rudolf Lastenmaassa 16:30 Tazza Lumisähly , SkiBistron terassin läheisyydessä 18:55 Rukan Hiihtokoulun Kuviolaskunäytös Kuru rinteessä 19:00 Soihtulasku ja ilotulitus Kuru-rinteessä 21:30 Anne Mattila & Mistral Rukahovissa Torstai 12.3.2015 RukaPop 2015 21:30 Jade´s Band Rukahovissa 22:00 Stig @ Piste 23:55 Zonessa Klamydia 13:00 Rosa&Rudolf rastit RukaStoressa 14:00 Salomon, Atomic & Fischer Test Center PisteVuokraamossa 15:00 Chuckbuddies-parkkikisa Rukan kylässä 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella,

RukaPop 2015 21:30 Vetonaula Rukahovissa

Tiistai 17.3.2015 RukaPop 2015 21:00 Vetonaula Rukahovissa 14:15 Rosa & Rudolf -lastenkisa lastenmaassa Keskiviikko 18.3.2015 RukaPop 2015 15:00 AfterSki Palju Rukatontussa 21:00 Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty Rukahovissa 21:30 Kaide-Unplugging The Rock Coloradon baarissa 16:30 Tazza Lumisähly SkiBistron terassin läheisyydessä Torstai 19.3.2015 RukaPop 2015 14:00 Zonessa Päiväkaraoke 21:30 Vetonaula Rukahovissa 21:30 Kaide-Unplugging The Rock Coloradon baarissa 22:00 Pete Parkkonen @ Piste 23:55 Zonessa Nopsajalka 14:00 Salomon, Atomic & Fischer Test Center PisteVuokraamossa 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella

Perjantai 13.3.2015

Perjantai 20.3.2015

RukaPop 2015 21:00 Yö Rukahovissa 23:55 Zonessa Arttu Wiskari

Lauantai 14.3.2015

RukaPop 2015 14:00 Zonessa Päiväkaraoke 15:00 Coloradon Afterski Stagella Kaide-Unplugging The Rock 20:00 RukaTonttu: Jari Rättyä & Käärmekeitto 21:30 Kake Randelin & Company Rukahovissa 22:00 Jenni Vartiainen @ Piste

RukaPop 2015 21:30 Vetonaula Rukahovissa 22:00 Kasmir @ Piste

14:00 Dumle Stigakisa Rosa & Rudolf lastenmaassa 19:00 Yömäki Klo 23 asti

12:00 Haglöfs Suomi Slalom suurpujottelukisa Saaruassa koko perheelle 13:00 Ride Test Center VuosselinPortissa 15:30 Line & Ride with Picture ParkkiSessarit Battery Parkissa 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella

Moottorikelkkaenduron SM-kisat Kuusamossa

uomen parhaat kelkkailijat kokoontuvat maaliskuun loppupuolella Kuusamoon, kun kaupungin keskustan tuntumassa kisataan jälleen SML:n lajisääntöjen mukaiset moottorikelkkaenduron SM-osakilpailu sekä SM-kerhojoukkuekilpailu. Sokos Hotel Kuusamo Snow Racen kilpailukeskuksena on Original Sokos Hotel Kuusamo. Kisa starttaa lauantaina 21.3.2015 klo 9.00, jolloin ensimmäiset kelkat lähtevät kisareitille. Yleisö pääsee seuraamaan kisatapahtumia keskustasta noin 10 km päässä sijaitsevalla Kurkijärven Siprun Snowcross-radalla noin klo 10 alkaen; nähtävissä

toisen erikoiskokeen maaliintuloa sekä kolmannen erikoiskokeen lähtöä ja maaliintuloa. Kurkijärvellä tapahtuu myös kilpailun huolto, ja radalla on lisäksi makkaran, lättyjen ja muun pikkupurtavan myyntiä koko päivän. Samalla huoltoporukka ja muu yleisö voi seurata kisan kulkua radan vierestä. Paikan päällä myös kilpailun tulosten seurantamahdollisuus sekä kuulutus kisatilanteista. Kisojen palkintojenjako alkaa noin klo 16 Ravintola Hotkussa, ja SM-palkintoja sekä kelkkakauden 2015 Suomen mestareita juhlistetaan paikalla myös illanvieton merkeissä. Moottorikelkkaenduro on

moottorikelkalla suoritettava nopeuskilpailu, joka koostuu maastoon sijoittuvista kolmesta tai useammasta erikoiskokeesta. Pituudeltaan erikoiskokeet ovat muutamasta kilometristä jopa 70 kilometriin, kuitenkin niin että kisan kokonaismatka ylittää 100 kilometriä. Endurokelkat ovat tehdasvalmisteisia sportti- tai kisakelkkoja, jotka soveltuvat nimenomaan ajamiseen reitillä ja haastavilla enduropätkillä. Endurokelkkoja saa tuunata hieman, mutta moottoriin ei saa lisätä vääntöä - kisakuskit ajavat siis hyvin samanlaisilla kelkoilla kuin harrastusmielessä kelkkailevat kuskit.

Hyvinvointia Vedic Art -taiteesta Naperoviikolla 11 Rukan hiihtostadionilla sijaitseva hoitola-taidesalonki ohjelmaa Ruka Green Pavilion tuo Vedic Art taiteen tunturiin hyvinvoinkoko perheelle tialayrittäjä-taiteilija Sirpa Lakson työstämänä. Vedic Art on taiteen 17 perusperiaatteen menetelmä joka toimii tienä löytää sisimpämme. Tätä kautta tavoittaessamme henkisen inspriraation, voimavaramme, aloitamme luomistyön ja tulemme enemmän omaksi itseksemme. Vedic Art on kokonaisvaltainen menetelmä, joka vaikuttaa taiteessa ja koko elämässä. 17 prinsiippiä, taiteen perusperaatetta, auttavat tulemaan tietoisiksi luonnon toimintatavoista ja vapauttavat liikkeelle panevat voimavaramme. Vedic Art on alunperin Ruotsissa kehitetty taidekoulutusmuoto, ja edustaa liikettä joka tukee ihmisen vapaata taiteellista toimintaa sitoutumatta yhdistys-, järjestö-, liitto- tai seuraorganisaatioihin. Raahelaisen Vedic Art taiteilija Sirpa Lakson töitä on nähtävillä hoitola-taidesalonki Ruka Green Pavilionissa, jonne Sirpa tekee myös vierailuja. Sirpan palveluista on saatu nauttia myös hyvinvoinnin alueella, sillä hän tekee mm. meditatiivista rumpurentoutusta ja antaa energiahoitoja. Reilun vuoden verran Rukalla toimineen Hoitola-taide-

Hoitola-taidesalonki Ruka Green Pavilionista löytyy eri taiteilijoiden kuva-, tekstiili- ja sisustustaidetta sekä keramiikkaa. salonki Ruka Green Pavilionin palveluihin kuuluu hoitolapalvelut, Green Care ja voimauttava taidetoiminta. Yrittäjä Sanna Juga tekee alueella myös mökkikäyntejä. – Tänä vuonna kun juhlimme yrityksemme Novisanin 10-vuotis juhlavuotta, voi hyvillä mielin kayttää palveluitamme sillä lahjoitamme osan tuotosta SOSlapsikylän hyväksi. Huolehtimalla omasta hyvinvoinnistaan tulee siis samalla auttaneeksi muita, toteaa Sanna, ja toivottaa matkailijat lämpimästi tervetulleiksi taiteen ja hyvinvoinnin pariin Rukan hiihtostadionille.

Maaliskuun toisella viikolla, eli 8. - 15.3. vietetään Rukalla jälleen Naperoviikkoa, ja nimensä mukaisesti tunturissa riittää rutkasti toimintaa ja ohjelmaa koko perheelle. Puuhaa löytyy lapsille ja lapsenmielisille joka päivä aamusta iltaan, ja esim. Rosa & Rudolf Lastenmaassa Vuosselissa vierähtää helposti vaikka koko päivä aaltolatuja ja puikkarataa lasketellessa tai pulkalla alas huristellessa. Viikon muuhun ohjelmaan lukeutuvat mm. maksuttomat koko perheen Naperopilkkikisat RukaTontun rannassa, lasten omat hiihto- ja parkkikoulut Rukan rinnealueilla, poronruokinta sekä poroihin ja poronhoitoon tutustuminen Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella, lumisählyturnaus 3-henkisin joukkuein, rattikelkkakisa, yömäki, soihtulasku, ilotulitus ja paljon paljon muuta. Viikon tarkempi ohjelma aikataulu-, ilmoittautumis-, yhteys- ym. tietoineen löytyy tapahtumakalenterin kautta tai suoraan osoitteesta www.ruka. fi/naperoviikko11

Ensi kesän parhaat toimitusajat nyt myynnissä! Tilaa uudet esitteet nettisivuiltamme ja ole yhteydessä lähimpään myyjääsi: Kuusamo Ismo Männikkö puh. 044 778 9228 Antti Hokkinen puh. 044 778 9248 Kaikki Suomen myyjämme osoitteessa: