Matkailulehti Ruka 2-2018 by Pohjoisen Tunturipalvelut Ky

EteläSuomen hiihtolomanumero 16.–22.2. RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Nro 2 – 2018

16. – 22.2.2018

Vuoden paras viikko

evään ensimmäinen hiihtolomaviikko pyörähtää käyntiin hienoissa tunnelmissa. Sää on hyvä, lunta on paljon ja edessä on monta hauskaa päivää yhdessä koko perheen kanssa. Heti perjantaina kannattaa ottaa tuntumaa rinteisiin klo 19 alkavassa yömäessä. Kuusamotalolla alkaa tosin samaan aikaan Revontulijazz, jossa esiintyy nuorten muusikoiden trio Milo & Moses sekä Alli Ikonen yhtyeineen. Rukahovissa aloitellaan tanssiaskelin Jarkko Honkasen kanssa. Zonen viikonoppu vaikuttaa lupaavalta, sillä siellä ovat sekä perjantai että lauantai täynnä rakkautta ja romantiikkaa. Lauantaina tavataan rinteessä Suomi Slalom -suurpujottelukisan merkeissä. Rudolfin seikkailureitillä taas tutustutaan poron elämään. Kannattaa viikon mittaan muistaa myös Rukan ohjelmapalveluyritysten valtava tarjonta, josta löytyy jokaiselle jotakin. Lauantai-iltana, kun piltit tuhise-

vat lapsenlikan hoivissa, voivat vanhemmat vaihtaa ansaitulle vapaalle Pisteen bileissä tai Rukahovissa Martti Servon ja Napanderin kanssa. Sunnuntaina on syytä kuitenkin herätä virkeänä klo 7 keittämään tenaville aamupuuroa, jotta he ehtivät klo 8 osallistumaan Rukan mobiilipelien Sunnuntaiseikkailuun. Luvassa on kolmeksi–neljäksi tunniksi arvoituksia, yllätyksiä ja puuhaa rinteissä, ja samalla selvitetään onko osallistuja Lumimestari vai Superseikkailija. Mukaan ehtii vielä myöhemminkin päivällä, jos puuro paloi aamulla pohjaan. Maanantaina ja tiistaina kokoonnutaan Family Parkiin tutustumaan Kujalan porotilan aitoon sarvipäähän. Maanantaina iltapäivällä ovat vuorossa Rosan & Rudolfin lastenlaskut, ja lisää poroelämää Rudolfin seikkailureitillä. Tiistaina onkin sitten luvassa täysi päivä hauskanpitoa: luvassa on Coloradon Burger Buffa, kasvomaalausta ja Tubing keilausta Family Parkissa ja

jamit Rosa Parkilla. Koitetaanpa ehtiä kaikkeen mukaan! Keskiviikkona pidetään Bistron rinteessä rennot lasten pujottelukisat. Illalla on vuorossa soihtulasku ja ilotulitus. Kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua soihtulaskuun. Kokoontuminen on Kuruhissin alaasemalla klo 18.40. Illan kruunaa Coloradon lavalla Stage Addicts. Torstain aikana tutustuaan poroihin sekä Family Parkissa, Rukan kylässä että Rudolfin seikkailureitillä. Maston rinteessä käydään huippuhauska Tunturin tupla -kaverikisa, jossa kisataan siitä kumpi on kahdella samanlaisella radalla nopeammin alhaalla. Zonessa vedetään korkealta ja kovaa päiväkaraokessa. Illalla on viikon huippuhetki, kun Evelina vetää Pisteessä ikärajattoman keikan. Coloradon lavalle nousee ikärajallisesti Stage Addicts. Huippuhauskaa hiihtolomaa koko perheelle!

Latutilanne Rukalla, keskustassa ja erämaassa on erinomainen

imohiiihtäjillä ja harvemminkin laduille suuntaavilla on taas valinnanvaraa Kuusamossa. Kuusamon keskustassa ovat tällä hetkellä auki kaikki ladut eli keskustan ympäryslatu sekä Munakan, Petäjälammen, Tolpanniemen ja Torankijärven ladut. Munakan ja Tolpanniemen kuntoradoille lisättiin viime vuonna uutta purupintaa, mikä mahdollisti latujen teon aiempaa vähäisemmällä lumella. Samalla myös latujen valaistukset vaihdettiin led-valoihin. Torankijärven ympäryslatu on valaistu Kitroninpurolta Tolpanniemeen. Myös Rukalla ladut alkavat olla täydessä iskussa. Vain Fis 10 ja Fis 7,5

ovat kunnostamattomia. Kymmenen loistavaa reittiä on valmiina hiihtäjille. Vuosselin ladun muutoksien suunnittelu on työn alla ja varsinainen toteutus on myöhemmin. Erämaaladuista on kunnostettu Iivaaran kahdenkymmenen kilometrin mittainen perinteinen latu, jota ei ole valaistu. Samoin on kunnossa Muovaaran yhdeksän kilometrin niin ikään perinteisen valaisematon latu. Kunnon erämaalaturetki on tarjolla Oulangassa, jossa on 26 kilometrin lanattu, laduton ura on valmiina hiihtäjille. Koko Kuusamon alueella on kunnossapidettäviä latuja yhteensä 169,5 km, joista 33,5 km on valaistuja latuja. Rukalla on latuja 88,5 km, joista va-

laistuja 16 km. Ensilumenlatuja avataan säilölumelle mahdollisuuksien mukaan jo lokakuussa, ja lisää latuja lumetetaan heti kun pakkaset painuvat alle viiden asteen. Rukalla sijaitseva Saaruan kahdentoista kilometrin mittainen valaistu latu avataan vähäiselläkin lumimäärällä hiihdettäväksi heti ensilumien myötä säiden salliessa. Muut ladut otetaan käyttöön lumitilanteen mukaan ja latuja kunnostetaan huhtikuulle niin pitkään kuin riittää yöpakkasia. Rukan latujen kunnossapidosta vastaa Rukan koneladut. Merkityiltä latureiteiltä mökkialueille johtavien pistolatujen ylläpidosta vastaavat kiinteistöjen omistajat. Latupalautteet voi laittaa osoitteeseen info@ruka.fi.

3 Oy:n toimitusjohtaja Ville Aho. – Helppous, autottomuus ja ympäristöystävällisyys ovat entistä vahvemmin Rukan ylivoimatekijöitä kansainvälisessä kilpailussa. Maisemagondolin lisäksi Eturinteelle rakennetaan uusi huippunopea kuvullinen kuuden hengen tuolihissi. Ensimmäinen uuteen kylään rakennettava majoituskohde puolestaan on RukaValley-hotelli, johon tulee 80 huonetta, 40 huoneistoa, kaksi ravintolaa, vuokraamo, ohjelmapalveluja ja ruokakauppa. Kaikkiaan RukaValleyn alueelle on kaavoitettu 1700 uutta vuodepaikkaa, joista 400 syntyy ensimmäiseen hotelliin.

Maisemagondolihissi yhdistää tulevaisuudessa Rukan nykyisen ja uuden kylän.

Itä-Rukalle kohoavan RukaValleyn rakentaminen alkaa ensi kesänä

ansainvälisen matkailun kasvu käynnistää jätti-investoinnit Rukalla jo ensi kesänä. Itä-Rukalle nousee uusi kävely-

kylä RukaValley. Uuden kylän yhdistää Rukan nykyiseen kävelykylään maisemagondolihissi, joka kuljettaa laskijat, jalankulkijat ja pyöräilijät tunturin yli ym-

päri vuoden. – Rukan kehityksessä alkaa nyt uusi aikakausi, kun gondolihissi yhdistää Rukan nykyisen ja uuden kylän, kertoo Rukakeskus

Rakennustyöt alkavat Rukalla tämän vuoden toukokuussa heti hiihtokauden päätyttyä. Hissit valmistuvat jo lokakuussa 2018, ja uusi hotelli avautuu jouluksi 2019. Ruka investoi rinteisiin ja hisseihin vuosina 2017–18 yhteensä 15 miljoonaa euroa, ja hotelliinvestoinnin arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan RukaValleyn investointien odotetaan ylittävän lähivuosina 100 miljoonaa euroa.

Kuusamon kaupunki ja Rukan suurin maanomistaja Metsähallitus ovat Rukan kehityshankkeissa tiiviisti mukana. Metsähallitus kiittelee investointiuutisia positiiviseksi signaaliksi alueesta kiinnostuneille tahoille. – Rukalla ymmärretään kokonaisvaltaisen suunnittelun merkitys, Metsähallitus Kiinteistökehityksen johtaja Tuomas Hallenberg toteaa. – Gondoliyhteyden myötä Rukan kiinnostavuus matkailuja sijoituskohteena nousee uudelle tasolle. Haemme parhaillaan sijoittajaa ja operaattoria hotelli RukaValleyn viereiselle kansainvälisen tason hotellitontille. Myös Kuusamon kaupunki on vahvasti mukana RukaValleyn kehittämisessä. – Kaupunki osoittaa keräämänsä yli neljän miljoonan euron kaavoituskorvaukset alueen infrastruktuuriin, Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen lupaa. – Panostamme erityisesti kansainvälisille asiakkaille tarjottaviin palveluihin, kuten tärkeiden lähireittien kehittämiseen.

Metsähallitus hakee sijoittajia Itä-Rukalle Ensi kesänä käynnistyvä ItäRukan kävelykylä RukaValleyn rakentaminen on innostanut Metsähallituksen etsimään rahoittajia ensimmäisen hotellin viereen nousevalle toiselle hotellille. – Hotellitontti on Rukan kylät yhdistävän uuden gondolin ala-aseman ja alueelle ensimmäiseksi rakennettavan RukaValley-hotellin vieressä, Metsähallituksen kiinteistökauppapäällikkö Tauno Kandelin kertoo. – Tontilla on rakennusoikeutta 11 000 kerrosneliömetriä.

Metsähallitus haluaa toimia puurakentamisen suunnannäyttäjänä, ja toivomme tontille mahdollisimman paljon kotimaista puuraaka-ainetta hyödyntävää rakennusta. RukaValleyn alueelle on kaavoitettu kaikkiaan 1700 uutta vuodepaikkaa. Kokonaisuudessaan Rukan laakson investointien odotetaan ylittävän lähivuosina 100 miljoonaa euroa. – Rukan laakso on ainutlaatuinen alue Valtavaaran luonnonsuojelualueen ja Rukan

rinteiden kainalossa, Kandelin toteaa ja muistuttaa, että Valtavaaran kautta kulkee muun muassa huippusuosittu Karhunkierros-vaellusreitti. Hotellitontin takana Metsähallituksella on kaksi matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta. – Alueille voisi rakentaa esimerkiksi 8–12 huoneiston rakennuksia loistavalle paikalle lähelle palveluita. Rakennusoikeutta on yhteensä 10 500 kerrosneliömetriä. Korttelit tulevat myyntiin

myöhemmin, kun Kuusamon kaupunki on rakentanut niille tiet ja yleiset alueet. Kaupunki on jo perinyt Metsähallitukselta kaavoituskorvauksena 4,4, miljoonaa euroa, joka on lainkin mukaan käytettävä infrastruktuurin rakentamiseen. Metsähallituksella on myös länsirinteiden puolella myytävänä neljä RM-tonttia palveluiden läheisyydessä. Kullekin tonteista voi rakentaa useamman huoneiston rakennuksia. – Uskomme, että Itä-Rukan investoinnit vauhdittavat

myyntiä myös länsirinteillä, Kandelin sanoo ja muistuttaa, että länsirinteellä pääsee rakentamaan heti. Rukan tuntumassa on Metsähallituksella vireillä myös Porontiman rantakaava, johon tulee ympärivuotiseen käyttöön sopivia loma-asuntotontteja ja mahdollisesti revontulimatkailurakentamiseen sopivia tontteja. Porontimajärven alueelle on noin kymmenen kilometriä Itä- Rukalta ja se sijaitsee lähellä Kuusamon koskia ja Oulangan kansallispuistoa.

Kuusamo - Suomi sanakirja, osa 1 Sanakirjassa on tarkoitus valaista matkailijoille sanoja, jotka eivät välttämättä kuusamolaisen suusta ulos putkahtaessaan asiasisältöineen heti avaudu. Hotku (subst.) - Kuusamon Hotelli, maineikas tanssiravintola. Käytettiin usein tiistai iltaisin kysymys lauseessa: mennäänkö hotkuun? Vaara (subst.) - sanan uhkaavasta ulkoasustaan poiketen, mukava poikkeus tasaiseen maastoon, isohko mäki. Käyttö esimerkiksi näin: Rakastan kulkea vaarallisissa maisemissa. Äimänä (ver./adj.) - ihmetellä, kummastella, yllättyä. Yleensä ollaan aivan ”äimänä”, jos jostakin kumman syystä voittaa esimerkiksi arpajaisista rannekellon tai uuden auton. Auvvain (subst.) – Elikkäs siis avain. Tällä pääsee joka

paikkaan. Puhekielessä auvvain on usiasti hukassa, taikka sitten taskussa. Atimo (verbi) – Tämä on kyläilyn tahi vierailun synonyymi. Kun Kuusamolainen lähtee atimoihin, niin silloin mennään kylään jonnekin. Porroa (subst.) – Tämä nyt on siis se, kun kysellään, että onko teidän ruokalistallanne taikka takapihallanne yhtään porroa? Elikkäs porosta on nyt puute. Aijja (verb.) – Kuvankaunis naapurin tyttö? Unelmien nainen tahi ensirakkaus, vai alakoulun piinaava äidinkielen ope? Ehei... tämä tarkoittaa menemistä jollakin kulkupelil-

lä, esim. Aijjaa moottorikelekalla. Ajamista siis. Märy (verb.) - Natiaisena sitä ei muuta tehtykään kuin märistiin. Märy pääsi heti, kun sattui polveen tai nokkaan. Märinä kuului kauas ja heti kohta osasi mamma tulla lohduttamaan. Eli märiseminen on suuren luokan parkumista, eli itkua. Motti (subst.) - Eräänkin Pirkanmaalta Koillismaalle muuttaneen perheen pää ihmetteli aikoinaan, kun lapsen partioharrastuksiin täytyi ottaa motti mukaan. Äitee ei voinut ymmärtää, että miksi niitä halakoja pittää kotua asti sinne kantaa. Motti on Kuusamossa kuitenkin kahvinjuonnin työ-

kalu, eli kuppi. Mehtä (subst.) – Taannoin eräällä peruskelkkasafarilla alkoi satunnainen matkaaja oppaalta ihmettelemään, että mikä ihmeen mehtä? Opas täräytti, että kaikki tämä tässä ja laajoin kaarin pyöräytti käsillään osoittaen kaikkea ympärillä olevaa. Mehtä, eli metsä. Ruka (subst.) – Rukahan on se isohko mäki, jonka ympärille on kasattu kaikennäköistä maistuvaa ja nähtävää ja ihmeteltävää. Mäki on niin iso, että se on valaistu osittain. Joka tapauksessa rukahan ei tarkoita mitään moiseen viittaavaa, vaan se on suomeksi pihka(a). Oivanki (subst.) – Oivan-

gissa sijaitsee leirikeskus, joka on koululais- ja tms. nuorisoryhmien suosiossa ja saavuttanut näin vankan ihailijajoukon. Myös hiihtokansa viihtyy Oivangin laduilla. Itse sana ei ole vankilaitoksen asukkaita ihannoiva, vaan se on anatomiaa ja lääketiedettä – pääkallo on sanan tarkka suomennos. Vuosseli (subst.) – Itäiseltä Pihkatunturilta (ks. Ruka) sijaitsee kaikennäköistä Vuosseli -nimikkeen alla. On pirttiä ja kotaa, halfpaippeja ja kaikkea. Vuosseli juontuu sanasta vuosse, joka puolestaa on suomeksi vasa, eli poronhoitoonhan tämä viittaisi.

Rukan BatteryRun • • • • • • • •

Kansainväliset mitat täyttävä kumpareikko Pituus 225 m Korkeusero 106 m Jyrkkyys 53 % eli 29 astetta Kumpareikko vähintään puolella rinteen leveydellä läpi talven muutamia huoltopäiviä lukuunottamatta. Hyppypaikat kumpareikon vieressä Kattavat palvelut lähellä Molempia suorituspaikkoja voi seurata kisojen aikaan Kaltiolammen jäältä ja ravintola Pisteen terassilta

Kumparelasku on yleisöystävällinen laji. Rukan joulukuisessa maailmancupin avauksessa jännitettiin maailman parhaiden laskijoiden suorituksia.

”Alas niin kovaa kuin pääsee ja välillä kaksi volttia” Kumparelaskusta on tuotu Suomeen arvokisamitali poikineen, mutta viime vuosina sen suosio on yhdessä alppihiihdon kanssa hieman hiipunut. Severi Vierelä kertoo vauhdikkaasta lajista, johon on Rukalla rakennettu loistava suorituspaikka.

uusitoistavuotias Severi Vierelä aloitti kumparelaskun kahdeksanvuotiaana Ski Sport Finlandin, Avalanche Ski Clubin ja entisen kumparelaskija Sami Mustosen freestyle-koulussa. – Koulu järjestettiin Kemijärvellä talvella 2010, kun Suomu järjesti kumparelaskun maailmancup-kisat, Severi kertoo. – Kumparelasku tuntui heti luontevalta lajilta. Rinteet olivat Severille jo entuudestaan tutut, sillä hän oli aloittanut laskettelun kuusivuotiaana Mikko Kellokummun hiihtokoulussa. Ruka Slalomin riveissä laskeva Severi vakuuttaa, että kumparelasku ei ole niin raskas laji kuin näyttää. Isä Pasi Vierelä sen sijaan saattaa olla eri mieltä, sillä hän luonnehtii lajia värikkäästi: – Ajetaan mopolla 28 asteen kulmassa olevaa pottupeltoa niin kovaa kun päästään ja välillä teh-

dään kaksi volttia. – Nopeutta on niin paljon, että sekunnissa mennään kolme kumpua. Radan pituus hieman vaihtelee, mutta se on noin parisataa metriä. Aikaa kuluu kovalla vauhdilla 18–30 sekuntia, riippuen mäen pituudesta ja kunnosta. – Kumparelaskussa ovat lihaksista reidet kovimmilla, ja rangasta polvet ja selkä, kertoo Severi. – Laji on aika onnettomuusaltis, mutta minulle ei ole sattunut mitään. Solisluu katkesi, mutta se meni vapaa-ajalla slope stylessa! Ensimmäisen voltin Severi teki rinteessä yhdeksänvuotiaana. – Päätin hississä, että nyt sen teen ja sitten tein, Severi muistelee. – Minä kuulin siitä vasta jälkeenpäin, Pasi kertoo. – Mutta tiesin, että oli hän sitä harjoitellut. 8–9-vuotiaana Severi soitti minulle joka päivä töihin, että mennäänkö liikuntahallille trampoliinille. Ja yleensä aina mentiin.

Severi oli harjoitellut myös Kemijärvellä vesihyppyrimäessä. Jos Kalle Palander on valitellut alppihiihdon hiipumista Suomessa, ei kumpareissakaan näy väkeä samaan tapaan kuin takavuosina, jolloin maahan kannettiin läjäpäin kansainvälisiä arvokisamitaleja. – SM-kisoihin osallistuu kolmisenkymmentä kilpailijaa, kertoo Pasi. – Ja se ei ole paljon. Freestyle-koulussa oli seitsemänkymmentä junioria, mutta tällä hetkellä kisoissa ei kulje heistä kuin Severi. Freestylessa on toisaalta vaihtoehtoja. Voi kisata tai voi keskittyä tekemään videoita. Olosuhteet ovat Suomessa edelleen lajille suopeat. Ainakin Rukalla, jonka kansainväliset mitat täyttävä BatteryRun on todella hyvä kumpareikko kokeneellekin laskijalle. Severi opiskelee vapaa-ajanohjaajaksi Rovaniemellä Lapin

Severi opiskelee Rovaniemellä ensimmäistä vuotta vapaa-ajanohjaajaksi.

Severi Vierelän taidonnäyte kisoissa Venäjällä. urheiluopisto SantaSportin alaisuudessa. Hän on ryhmänsä ainoa kumparelaskija, mutta harjoittelupaikka löytyy Rovaniemeltäkin: – Kaupungissa on ollut kumpareikko vuoden alusta, ja sekin on hyvä, mutta ei tietenkään verrattavissa Rukan kilparinteeseen. Severi harjoittelee koulunkäynnin ohella sekä salilla että rinteessä. – Aamuisin kolme kertaa viikossa salilla ja iltaisin lajiharjoituksia. Tällä hetkellä Severi keskittyy laskutekniikkaan ja laskun kokonaisuuden hiomiseen. Ettei tulisi virheitä. Paketissa on monta osaa, joiden kaikkien pitää toimia. – Hyppy voi epäonnistua tai voi tehdä vääränlaisia käännöksiä kumpareiden välissä. Jos kumpareelle tulee väärällä tavalla, saattaa herkästi kaatua. Severin valmentajana toimii jo viidettä vuotta jyväskyläläinen Eemeli Kallas, joka itse lasketteli aikanaan mc-tasolla. Kallas toimii myös nuorten olympiavalmentajana. Sponsoreitakin nuori urheilija on saanut. – Yksi isoimmista on Café Loimu Pyhällä. Lisäksi olen saanut stipendejä Rukakeskukselta ja Koillismaan Osuuskaupan Nuori urheilja -ohjelmalta. Oma seura tukee myös. Sukset ovat Mustosen Samin pyörittämältä Shaman Skiltä. Kumparelasku on kohtuullisen kallis harrastus, mutta ei toisaalta sen kalliimpi kuin moni muu, ja edullisempi kuin esimerkiksi alppihiihto. – Kun ostaa kerralla reilulla tonnilla kunnon varusteet, pariin vuoteen niitä ei tarvi uusia, kertoo Pasi. – Vaihtoon ne eivät kuitenkaan ehdi, kyllä ne rikki ensin menevät. Kisoissa käyminen nostaa kustannuksia reilusti. Vierelän

perheessä ei ole Severin ja hänen Rukalla harjoittelevan paraurheilijaveljensä Antti Vierelän urheiluharrastuksia koskaan budjetoitu viimeisen euron päälle. – Mutta kerran laskimme, että kymmenentuhatta ei riitä vuodessa, kertoo Severin äiti Pia Vierelä. – Jos käy vain kotimaan kisoissa, pääsee halvemmalla, lisää Pasi. Kotimaan kisoihin Severi ei kuitenkaan ole tyytynyt. Hän on kiertänyt pari vuotta Nordic Cupia, jossa ovat Suomen lisäksi mukana Ruotsi ja Norja, sekä Europa Cupia, jossa on useiden Euroopan maiden lisäksi mukana Venäjä. Severi on voittanut kahdesti peräkkäin Nordic Cupin alle 16-vuotiaiden sarjan, samoin Suomen Cupin. Toissavuonna hän voitti Suomen ja Pohjois-Suomen mestaruuden. Nyt ovat edessä uudet haasteet miesten sarjasssa. Kisoja on kauden aikana melkein joka viikonloppu, joten Severi ei reissujen välillä usein ehdi kuin pestä vaatteet ja pakata ne uudestaan. Tämän vuoden alkupuolella hän on ehtinyt käydä jo Ranskassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Pikaisen Jyväskylän keikan jälkeen oli vuorossa Ruotsi ja nyt ovat vielä edessä Itävalta, Sveitsi ja Ruotsi uudestaan. Tavoitteena on kerätä pisteitä ja edetä lajissa. – Haastajaryhmäpaikka jäi viime vuonna yhtä kisasijoitusta vaille. 3–4 laskijan kärki pääsee maajoukkueeseen. Tämän kauden päätavoite Severillä ovat juniorien MM-kisat Ruotsin Åressa. Mitä pitää tehdä, että sinne pääsee? – Pärjätä kisoissa, Severi sanoo hymyillen. Rukan BatteryRun on tänä kevään huhtikuun alussa SM-kisojen näyttämö, jonne kannattaa tulla tsekkaamaan maan parhaat. – Siellä nähdään!

Majoitu mukavasti lähellä Rukan palveluita

T E R V E T U L OA V I L L I R U OA N KO T I I N

Tarkemmat huone-ja varaustiedot nettisivuiltamme www.rukankaarna.ﬁ

K ÄY K AT S O M A S S A L O U N A S L I S TA J A M E N U N E T T I S I V U I LTA M M E W W W. R U K A N K U K S A . F I

+358 40 1991111

P ÖY TÄVA R A U K S E T SALES@RUK ANKUKSA .FI 0 2 0 781 2 5 3 0

info@rukankaarna.ﬁ Keittolounas päivittäin 8€

Final Countdown Löydä oma polkusi Tutustu: www.kao.fi

Nuorille ja aikuisille

YHTEISHAKU 20.2.-13.3.2018 www.opintopolku.fi

JATKUVA HAKU www.kao.fi

KUUSAMO

Lumikenkäretkelle talven ihmemaahan

ulangan kansallispuiston lumiset rinteet ja jokilaaksot kutsuvat kulkijaa niin lyhyille kuin pitkillekin talvivaelluksille. Lumikenkäretkelle kannattaa varata riittävästi aikaa, pakata mukaan maistuvat eväät ja tulentekovälineet tulilla lämmittelyä ja makkaranpaistoa varten. Metsähallituksen ylläpitämiltä tulentekopaikoilta löytyy polttopuuta, saha ja kirves sekä usein myös makkaratikkuja. Oiva vaihtoehto lyhyelle koko perheen lumikenkäretkelle on Oulangan luontokeskukselta lähtevä Hiiden hurmos -päiväreitti, joka on viiden kilometrin ympyrälenkki. Reitti vie retkeilijän perinnemaiseman halki, ohi poronerotteluaitausten, läpi vanhojen metsien, Kiutakönkään komealle koskelle saakka. Hieman pidempää reittiä etsi-

vän kannattaa suunnata Pienen Karhunkierroksen kahdentoista kilometrin ympäryslenkille, joka soveltuu erinomaisesti kuntoilua kaipaaville retkeilijöille. Pienen Karhunkierroksen varrelta löytyy lumoava Myllykoski ja jäätynyt Jyrävä sekä useita tulentekopaikkoja. Kansallispuiston erämaareitillä pääsee ihailemaan kauniita talvimaisemia 26 kilometrin matkalla Kiutakönkäältä Juumaan. Reitti toimii myös oikaisureittinä Jussinkämpältä Pienelle Karhukierrokselle, sillä Kitkajokea sivuava osuus Karhunkierrosta voi olla talviaikaan petollinen. Lumi tekee kulkemisesta haastavaa ja koskipaikkojen ja jokien äärellä saattaa olla liukkaita lumi- ja jäälippoja. Erämaareitillä voi kuitenkin kulkea turvallisin mielin, sillä reittiä pohjustetaan tarvittaessa helmikuun puolivälistä huhtikuun loppuun. Lanattua reittiä

Lumikenkäilyn välineet ja

pea luminen luonto alkaa Rukalla mökin ovelta. Ja luontoon on helppo suunnistaa koko perheen voimin lumikengillä. Lumikengissä ja lumikenkäilyssä on pelkkiä hyviä puolia. Ensinnäkin lumikengät toimivat kaikissa olosuhteissa ja maastoissa. Toiseksi niitä on helppo säilyttää ja kuljettaa, ja ne ovat aina käyttövalmiit, joten niillä pääsee maastoon nopeasti ja helposti. Lisäksi lumikenkäily on ystävällistä nivelille ja se sopii myös heikompikuntoisille, mutta on silti jopa 60 prosenttia tehokkaampaa kuin tavallinen kävely, ja antaa mahdollisuuden myös kovakuntoiselle päästä kunnon hikeen. Liikunnallisia hyötyjä kenkäilyssä on enemmänkin, sillä sauvoja käytettäessä myös ylävartalo ja kädet vahvistuvat, rintarangan liikkuvuus paranee, yläselän verenkierto elpyy ja hartioiden ja selän lihakset rentoutuvat. Ja mikä parasta: lumikenkäily

sopii koko perheelle! Mukava lumikenkäretki alkaa oikeiden välineiden valinnasta. Vuokraamoista saa alleen hyvät välineet päiväretkeä varten käyttöohjeiden kera, mutta jos aikoo ostaa lumikengät omaksi, kannattaa miettiä muutama asia perusteellisesti läpi. Ensinnäkin kenkien käyttötarkoitus, eli tulevatko ne hyöty- vai kuntoilukäyttöön vai aiotaanko niillä peräti juosta. Myös lumiolosuhteita ja käyttötiheyttä on hyvä miettiä. Huomioon pitää ottaa tietenkin myös käyttäjän koko, ikä ja kunto sekä haluttu hinta-laatusuhde. Kovaan maastoon sopii lyhyempi kenkä, mutta paksuun puuterilumeen valitaan pidempi kenkä, sillä mitä suurempi kengän pinta-ala on, sitä paremmin se kantaa lumessa. Virkistyskäyttöön tarkoitetun kengän ohjemittoina ovat lapsilla 18–19 tuumaa, naisilla 21-25 tuumaa ja miehillä 25-36 tuumaa. Hyvissä lumikenkämalleissa on pohjassa piikkejä, joiden

Finnair lisää Kuusamon kesälentoja puolella Finnair julkisti tammikuussa lisäävänsä kesälle kolme uutta viikoittaista vuoroa Helsingistä Kuusamoon. Uudet vuorot sijoittuvat perjantai-iltaan ja lauantaille 29.6.–30.9. Vuorot lisäävät lentokapasiteettia Helsingin ja Kuusamon välillä 50 prosenttia. Uudet lennot palvelevat Ruka-Kuusamon vahvassa kasvussa olevaa kansainvälistä matkai-

lua. Kesällä 2017 kansainväliset yöpymiset Kuusamossa kasvoivat 26,2%. – Olemme nähneet suurta potentiaalia kansainvälisen matkailun kasvulle Kuusamon kesässä, ja lentovuorojen lisäys ja kansainvälisiä yhteyksiä tukeva aikataulu ovat tärkeitä jatkokehitykselle, toteaa Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n toimitusjohtaja Mats Lindfors.

Lumikengillä pääsee maastoon nopeasti ja helposti. Kuva: Eeva Mäkinen. pitkin voi vaikka pyöräillä tai lumikenkäillä. Uudistunut ja entistä parempi Oulangan luontokeskus avataan kolmen kuukauden remontin jälkeen hiihtolomien aikaan.

Luontokeskuksessa pääset kurkistamaan syvemmin Oulangan luonnon erikoisuuksiin ja saat viimeisimmät retkivinkit suoraan asiantuntijoilta. Tarkempaa tietoa luontokes-

kuksen avajaisista löytyy Oulangan kansallispuiston Facebooksivuilta ja osoitteesta luontoon. fi. Oulangan asiakaspalvelu on tavoitettavissa ennen avajaisia ma–pe klo 10–16 numerosta 020 639 6850.

tekniikka haltuun määrä riippuu siitä, miten jyrkkiin mäkiin aikoo poiketa. Hinta-laatusuhdetta miettiessä kannattaa ottaa huomioon, että laatu yleensä maksaa. Laadukkaissa kengissä kehys ja sidesysteemi saattavat olla helppokäyttöisemmät kuin huokeissa malleissa. Usein kalliimmat kengät ovat myös tukevammat ja kestävät pitkään. Lumikengän siteen pitäisi olla helppokäyttöinen ja luotettava. Parhaiten omaan käyttöön sopivat kengät löytää vuokraamalla ja testaamalla. Kannattaa ottaa myös huomioon, että lumikenkä ei ole henkilökohtainen harrastusväline, joten kompromissikengät saattavat käydä kaikille perheenjäsenille, ellei koko perhe tee yhteisiä lumikenkäretkiä.

senttiä pois käyttäjän pituudesta. Jalkineeksi lumikenkään käyvät jämäkkälestiset, nilkkaa tukevat, vaelluskengän tyyppiset retkeilyjalkineet. Kun varusteet on hankittu, on tekniikan harjoittelun vuoro. Parhaiten tekniikan jäljille pääsee ohjaajan johdolla, mutta ominpäinkin voi opetella. Perussääntö on, että lumikenkäilyssä edetään kuten tavallisessa kävelyssä, mutta jalkoja hieman laahataan. Jos osaa kävellä, osaa myös lumikenkäillä!

pistettä on aina kiinni lumessa. Myös alamäessä unohdetaan hiihtäminen. Alas mennessä ei aurata, vaan otetaan istuva asento eli painetaan kankku alas ja koukistetaan polvia. Annetaan lumikenkien pohjapiikkien painua lumeen, jolloin kehon painopiste on kantapäillä. Sauvat ovat vartalon keskilinjan takana, eikä sauvoilla pidä pyrkiä jarruttamaan.

Sauvat tehostavat lumikenkäillessäkin suoritusta ja auttavat tasapainon pitämisessä. Sopivat sauvat ovat kärkipiikillä ja sommalla varustetut teleskooppikävelysauvat, jotka säädetään ottamalla noin viisikymmentä

Muutama vinkki on kuitenkin hyvä painaa mieleen etenkin ylä- ja alamäkiä varten. Hiihto-opit voi unohtaa, eli ylämäkeen ei nousta haarakäynnillä, vaan suoraan. Kengän kärki poljetaan napakasti rinteeseen ja vartalo nojaa hieman eteenpäin. Askeleet pidetään lyhyinä. Sauvan käyttäjä vie sauvan aina etumaisen jalan takapuolelle. Vastakkainen käsi ja jalka tekevät työn, ja vähintään kaksi

Mukavan lumikenkäretken kruunaa eväiden syönti aurinkoisella taukopaikalla. Ja kun palataa takaisin kotiin tai mökille, kannattaa kengät puhdistaa lumesta ja säilyttää ne ulkona, jolloin ne ovat käyttövalmiit seuraavaa retkeä varten! Lumikengät ovat melko huoltovapaat, mutta nahkaisia osia on hyvä välillä öljytä, ja vahinkojen varalta kannattaa ainakin pidemmillä rektillä ottaa varaosat ja korjausvälineet mukaan reppuun – ja tietenkin selvittää ennen retkeä niiden käyttö, ettei sitten maastossa mene sormi suuhun. Lähde: Suomen Latu

– Lentoliikenteen kehitystä edistetään vahvalla yhteistyöllä Kuusamon lentokentän vaikutusalueen matkailualueiden kesken ja tietenkin yhdessä Finnairin kanssa. Kuusamon kentän kautta liikkui viime vuonna 87 752 matkustajaa. Lentoliikenne Kuusamoon kasvoi 14,2 %. kotimaan lennot kasvoivat 6,8 % ja lennot kansainvälisiltä lentokentiltä peräti 47,5 %. Yksittäisistä kuukausista joulukuu kasvoi vahvimmin; lentomatkailijoita oli viime joulu-

kuussa peräti 44,2 % enemmän edellisvuoteen verrattuna. Myös Sallassa otettiin Kuusamon uudet vuorot mielihyvällä vastaan. – Kesälentojen lisäämisellä on suuri vaikutus myös Sallan matkailulle, sanoo Sallan Poropuiston toimitusjohtaja ja Matkalle Sallaan ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuija Kääriäinen. – Kesä kiinnostaa yhä enemmän niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin ja nyt pystymme paremmin vastaamaan kysyntään.

Ruka-Kuusamon alue tarjoaa myös Finnairin näkökulmasta lupaavat olosuhteet kesämatkailuun. – Kuusamon alueen matkailukehitys on ollut rohkaisevaa, ja yhteinen tavoitteemme on pidentää matkailukautta ja vahvistaa kesäkauden roolia, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen. – Uudet lentovuorot palvelevat Euroopasta ja Aasiasta tulevia asiakkaita, samalla kun ne parantavat kotimaan matkailijoiden yhteyksiä.

LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA +358 (40) 70 77 123 Lääkäripäivystys Doctor - Call Kauppakeskus Kumpare, Ruka

Hyvää ruokaa ja kylmiä kylpyjä

Rakkaudella lumiukkoja

oko Suomen liikuttaja Suomen Latu täyttää tänä vuonna kahdeksankymmentä vuotta. Pyöreitä vuosia yhdistyksessä päätettiin juhlia lumessa ja ulkona, sillä ajatuksella, että paras lahja on rakkaudella rakennettu lumiukko. Suomen Latu haastoi sydäntalven ajaksi suomalaiset rakentamaan lumiukkoja, kuvaamaan ne ja lataamaan Instagramiin hashtagilla #ulkonakuinlumiukko ja #suomenlatu Kuusamossa haasteen otti

vastaan Rukan Latu. Kitkantie kymmenen kohdalta löytyi mukava tyhjä tontti, johon kaupunki antoi luvan rakentaa kokonaisen puiston lumiukkoja. – Suomen Ladun syntymäpäivänä 28.1. tontilla kävi kuusikymmentä ihmistä rakentamassa lumiukon ja sen jälkeen ukkoja on tullut vielä lisää, kertoo Ritva Niemeläinen Rukan Ladusta. – Yksityisten ihmisten lisäksi myös jotkut yritykset, kuten Kuusamon Keskusapteekki, ovat

rakentaneet oman lumiukon. Ukot on otettu hienosti vastaan, ja Rukan Ladun väki on hyvillään siitä, että ne ovat saaneet olla rauhassa. – Olemme käyneet lumisateiden jälkeen puhdistamassa ukot. Ne saavat olla paikallaan siihen asti, että ne sulavat, mutta jossakin vaiheessa käymme keräämässä tykötarpeet pois. Lumiukkoja voi rakentaa Kitkantien tontille 11.3. asti, jolloin Suomen Ladun syntymäpäivähaaste päättyy.

alvijärven rannalla sijaitsevassa Rukan Kaarnassa voi tänä keväänä nauttia makoisan keittolounaan kahdeksan euron edulliseen hintaan. Lounasta tarjottiin jo joulusesongin aikana, ja sen saama hyvä vastaanotto innosti Kaarnan keittiön jatkamaan lounasta keväälle. Muutakin uutta kuuluu Kaarnan ruokapuolen kevääseen: – Á la carte -lista uudistettiin hiihtolomien alla, kertoo yrittäjä Marjo Määttä. – Tarjolla on uskomattoman ihania herkkuja! Listalla on monenlaista ruokaa, joten jokaiselle löytyy jotakin. Jos haluaa pistäytyä Kaarnassa nopealla välipalalla laskettelun tai hiihtämisen lomassa, voi nauttia vaikka kuuman kaakaon ja tuoretta pullaa. Sisäisen lämmön lisäksi Kaarnassa tarjotaan myös ulkoista. Kaarnan erinomainen sauna lämpiää päivittäin, ja löylyttelyn lomassa voi käydä avannossa vilvoittelemassa aidon lappilaisen

lammen kirkkaanpuhtaassa vedessä. Määtän perhe pyörittää Kaarnan lisäksi myös vanhaa tuttua Rukan Salonkia. Salonkijärven ympärillä sijaitsevissa kelohirsihuviloissa nukutaan talviaktiviteettien lomassa makeat yöunet. Salongin saunamaailmasta puolestaan löytyvät Hitech-savusauna ja avanto. Pyhäjärven rannalta löytyy Pyhäpiilon savusauna, jääsauna, kuumavesiallas sekä kunnon avantonuintipaikka. Rukan Salongin tilausravintola Kultala toimii kevätsesongin aikana myös suosittuna latukahvilana Kuontivaaran ja Kivilammen reittiä hiihtäville. Kultala on auki klo päivittäin 11–16. Kolmas Määtän perheen kohde on Rukan kylän keskustassa sijaitseva ravintola Rukan Kuksa, jonka omaleimaiset ruoat ovat löytäneet ison ja uskollisen ystäväjoukon tunturin matkailjoista: – Rukan Kuksassa nautitaan aitoja ja paikallisia villiruokaherkkuja!

Tontturaijan kaulaa vasten on Aatu-tonttu, ja Aatun jussipaitaisessa kainalossa Hilla, joka sai alkunsa keskeneräisten käsitöiden koriin kertyneistä villavaatteista.

Tontturaijan veikeät kaverit hymyilevät Lankapuussa

uusamon keskustassa sijaitsevassa Marjan Lankapuussa istuu joukko toinen toistaan veikeämpiä tonttuja. Iloiset ja ystävälliset huopanaamat hymyilevät asiakkaille monelta eri korkeudelta. Pienimmät tontut ovat vain viidentoista senttimetrin korkuisia, mutta suurin, jussipaitainen Aatu on peräti 140 cm pituinen. Tonttujen tekijä on kuusamolainen Raija Nevala eli Tontturaija. – Olen tehnyt tonttuja kymmenen vuotta. Lahjaksi ja vähän myyntiinkin, ja itselle olen jättänyt ne, joista en ole raskinut luopua!

Raija tekee tontut alusta loppuun asti itse, lukuunottamatta isoimpien tonttujen vaatteita, jotka löytyvät usein kirpputorilta. Tonttujen perusmallin Raija oppi vuosia sitten kurssilla, mutta ”työ tekijäänsä neuvoo”. Vuosien myötä tontut ovat saaneet oman persoonallisen muotonsa, johon sisältyvät leveä, lämmin hymy, pyöreät punaiset posket ja lystikäs, käytännöllinen pottunokka, joka on helppo niistää pakkasellakin. Samantyyppisestä ulkonäöstä huolimatta tontut ovat persoonaltaan yksilöitä jokainen. – Tonttuja tehdessä tulee usein mietittyä, millaisia ne ovat ja millainen niiden tarina on, kertoo Raija. – Nimeä ei kuitenkaan anna niille tontuille, jotka menevät myyntiin, vaan tontun uusi omistaja saa keksiä sille mieleisensä nimen. Kuusamolainen

Raija

viettänyt koko elämänsä rajan pinnassa. Hänen laatokankarjalainen isänsä ja vienankarjalainen äitinsä muuttivat Kuusamoon, kun isä tuli alueelle rajavartijaksi. Myöhemmin Raija teki itsekin työuransa Rajavartiolaitoksen palveluksessa: – Tein rajamieihille ruokaa, hän kertoo hymyillen. Kaikenlaiset käsityöt ovat kuuluneet Raijan elämään lapsesta asti, ja nyt jo eläkkeelle jääneenä niihin on myös aikaa. Tai olisi ilman Onnia… – Meillä on kahden ja puolen vuoden ikäinen Onni-koira, jonka kanssa tonttuhommat ovat jääneet vähän toiselle sijalle. Onni vaatii paljon aikaa, ja lisäksi siltä pitää varjella tavaroita. Neuleet ja huovat pitää nostaa työn päätyttyä pöydältä pois tai Onni vie ne. Huopatontut ovat muutenkin kovasti koirien mieleen, kertoo Raija, mutta varoittaa, että tontut eivät ole sen enempää lasten kuin koirienkaan leluja, vaan pehmoisia perheenjäseniä.

153 km Rukalta

SISU TALV I

– Koirat tykkäävät kovasti huopatontuista, mutta sen tietää, miten tontulle koiran kanssa käy… minulle on tuotu henkitoreissaan olevia tonttuja, jotka olen onneksi usein saanut pelastettua. Myös Tontturaijan oma Onni leikki kerran liian raisusti erään tontun kanssa. – Tonttu meni niin palasiksi, ettei siitä tullut tekemälläkään ehjää. Onni oli kyllä sitten nolon näköinen, kun emännällä pääsi itku… Tontturaijan herttaisia tonttuja on ostettu paitsi omaan kotiin, myös syntymäpäivälahjaksi viisi- tai kuusikymppisille, ja kahden tontun pariskunta sopii vaikka hääpäivälahjaksi. Viime aikoina Raija on harjoitellut myös jonkin verran eläinten, kuten pupujen tekemistä. Tonttujen tulevaisuus on kuitenkin selvä: – Uusia tonttuja on tulossa! Raijan tonttuihin voi tutustua Facebookissa nimellä Tontturaija.

Näe arktiset eläimet talvipuuhissaan. Avoinna joka päivä klo 10–16 www.ranuazoo.com

www.gulo.fi

www.wildlifesafaris.fi

Helmipöllön puputus ilahduttaa talvimetsässä

Kuusamon metsissä on saattanut alkuvuodesta kuulla erikoista ääntelyä. Helposti tunnistettava ”puputus” on helmipöllön laulua.

opeasti toistuva ja loppua kohti kiihtyvästi nouseva ”pu-pu-pu-pupu” kertoo että helmipöllöllä on hyvä olla. Myyriä on tarjolla ja kevät etenee. – Helmipöllön puputusta pääsee kuulemaan etenkin kausina, jolloin myyräkanta on korkealla ja pöllöjä on paljon, vahvistaa luontokuvaaja Olli Lamminsalo. – Viime vuonna koko PohjoisSuomessa käytiin niin myyrien kuin pöllöjenkin suhteen aallonpohjassa. Kuusamon havaintojärjestelmään kertyi helmipöllöstä vain kolme havaintoa, maalis-, huhti- ja kesäkuussa. Tilanne on nyt paranemassa. Tänä vuonna puputusta on kuultu jo helmikuun puoliväliin mennessä useissa kohteissa. Myyrien lisääntymisestä kertoo, että hangilla on nähty myös lumikon jälkiä. Pöllön tapaan lumikko syö myyriä. Odotettavissa voi siis olla hyvä helmipöllövuosi. Innokkaiden lintubongareiden ei kuitenkaan kannata rynnätä suinpäin metsiin haeskelemaan helmipöllöstä näköhavaintoja, sillä täysin yöaktiivisena lintuna ja erinomaisena piiloutujana se ei ole helppo nähtävä. Edellä kuvattu puputus sen

sijaan saattaa kantautua jopa kolmen kilometrin päähän. Varmin tapa nähdä helmipöllö onkin aika hauska, kertoo Olli Lamminsalo: – Hyvänä vuonna Kuusamossa pesii satoja helmipöllöjä. Se tarkoittaa, että pesäpaikoista alkaa tulla pula. Monelle mökkiläiselle on ollut yllätys, että kun on alkukesästä mennyt ensi kertaa venerantaan, telkänpöntöstä on kurkistanutkin helmipöllön pää. Muuttomatkaltaan palaava telkkä ei tietenkään ole hyvillään siitä, että kesäkoti on vallattu. Luvassa voi olla pientä kiistaa pöntön herruudesta. Helmipöllö on lisääntymispuuhissa optimistinen opportunisti. Uros saattaa pesiä kolmen eri naaraan kanssa ja ruokkia kaikkien poikaset, mutta jos myyräkanta menee huonoksi, saattaa jopa naaras hylätä poikasensa pesään ja pelastaa itsensä. Kovin helposti se ei kuitenkaan niin tee: pöllö saattaa ruokkia poikasiaan hätätapauksessa jopa pikkulinnunpoikasilla. Helmipöllö munii aikaisin maaliskuussa 3–6 munaa. Hyvinä myyrävuosina naaras saattaa pyöräyttää jopa yhdeksän munaa. – Poikaset lähtevät pesästä 3–4

viikon ikäisenä, mutta ne jäävät alueelle ja naaras jatkaa niiden ruokkimista. Poikaset kätkeytyvät esimerkiksi kuusen rungon läheisyyteen, josta niistä on lähes mahdoton havaita. Juuri poikasten ruokkimisen yhteydessä yöaktiivisen helmipöllön voi päästä näkemään pohjoisen valoisina kesäöinä. – Kun poikaset alkavat kerjätä, emo lähtee saalistamaan ja odotettavissa on, että se tuo niille pian ruokaa. Lintujen pesintää ja poikasten ruokintaa ei ikinä pidä häiritä, mutta helmipöllö ei sentään ole yhtä aggressiivinen kuin lapin-, hiiri- ja viirupöllö, jotka pitävät puolensa niin että ihminen saattaa helposti jäädä toiseksi: – Pöllö hyökkää siipiensä rakenteen ansiosta täysin äänettömästi neulanterävät kynnet ojossa ja pyrkii lyömään päähän. Jos näkee pöllön pesän tai poikasia kannattaa perääntyä tulosuuntaan. Jos haluaa varmistaa linnun näkemisen ja molemmille osapuolille turvallisen ja häiriöttömän kuvaushetken, kannattaa kääntyä ammattimaisen luontokuvaajan puoleen. kuusamonaturephotography.fi

Helmipöllön poikanen odottaa kuusen oksalla emon tuomaa ruokaa. (Kuva: Olli Lamminsalo)

”On kova nälkä, missä äiti on?” Olli Lamminsalo otti rengastamisen yhteydessä kuvan pöntöntäydestä helmipöllön poikasia.

Meidät löydät Kuusamosta

Pipopoikien uudet kuulumiset

olmetoista vuotta sitten Matkailulehti Rukassa oli juttu kolmesta kuusamolaisesta nuoresta miehestä, jotka olivat innostuneet virkkaamaan pipoja. Mitä mahtaa nuorukaisille kuulua nyt – vieläkö virkkaaminen sujuu? – Ei ole tullut koitettua vuosiin, nauraa Rovaniemellä team managerina työskentelevä Joona Karjalainen. – Löysin äskettäin virkkuukoukun yhdestä laatikosta, mutta naruja ei ole. Virkkaaminen loppui, kun villitys loppui. Helsingissä asuva avainasiakaspäällikkö Heikki Virkkula ei hänkään tunnusta koskeneensa virkkuukoukkuun pipobuumin päättymisen jälkeen. Samoilla linjoilla on Helsingissä opettava Tuomas Määttä. Mutta jos Joonan laatikossa vielä pyöri virkkuukoukku, ei Tuomaskaan ole kokonaan päässyt menneisyyttä pakoon: – Eräs oppilas kysyi minulta, osaanko korjata neulomalla silmukoita. Sanoin, että en osaa, mutta pipon voin virkata tunnissa! Tunnissa pojat pipon aikanaan

tosiaan koukkusivat, kunhan virkkaamisen alkuvaikeuksista oli selvitty. ”Ensimmäinen pipo oli työn ja tuskan takana ja hermot meni monesti”, tunnustaa Tuomas kolmentoista vuoden takaisessa jutussa. Poikien virkkaamisharrastus alkoi lumilautaharrastuksen myötä. – Siihen aikaan oli lumilautapiireissä siistiä, että oli virkattu pipo, muistelee Tuomas. – Äidin tai mummon virkkaama, täydentää Joona. – Aloimme vaan sitten itsekin tehdä niitä! Pojat virkkasivat aluksi pipoja omaan käyttöön, mutta pian muutkin halusivat niitä. Pipot päätyivät myyntiin Riipisen riistaravintolan lisäksi Kuusamon Kesportiin ja Joulupukin Pajakylään Rovaniemelle. Kultakaivosta pipojen myymisestä ei koskaan muodostunut. – Myymisessä oli omat hankaluutensa, kun meillä ei ollut firmaa, Joona muistelee. – Pipojamme myyntiin ottaneet tahot kyselivät, miten meille voidaan maksaa ilman firmaa, mutta saatiin se sitten selvitettyä ja järjestettyä. Toiminta oli niin pienimuotoista, ettei firman pe-

rustaminen tuntunut järkevältä. Kunhan koulupojat saivat vähän taskurahaa! Joonan harrastuksiin ei käsillä tekeminen ole jäänyt, mutta lautailu on edelleen läheinen harrastus. Tuomaksella taas lautailu on jäänyt vähemmälle, mutta kädentaitojaan hän käyttää nykyään puurimakajakin rakentamisessa. – Se on pidempi projekti. Ensi kesänä pitäisi päästä testaamaan, pysyykö kajakki pinnalla! Eniten ovat kädentaidot läsnä Heikin elämässä. Hän on nimittäin alkanut valmistaa vapaaajallaan nahkatuotteita. – Kellonrannekkeita, korttikoteloita, lompakoita ja muita käyttötuotteita. Käytän erilaisia nahkoja, erikoisimpina ehkä kalannahat, esimerkiksi mateennahka. Mistä tuotteita saa ostaa? – Tieto on tähän asti mennyt suusta suuhun, eli pääasiassa tuttaville. Toiminimi on kuitenkin jo tällä kertaa perustettu, joten kuka tietää, ehkä tulevaisuudessa jostain Rukan kaupasta!

Ex-pipopoika Heikki Virkkula Kaliforniassa Pacific Coast Highwayn varrella. ”Pipot ovat vaihtuneet nahkatöihin”, kertoo Heikki.

HUHTIKUUN ESIINTYJÄT SU 1.4. SUSANNA HEIKKI & VOIMAORKESTERI 10 € KE 4.4. HEIKKI KOSKELO 15 € TO 5.4. ANNELI MATTILA 15 € PE 6.4. ELIAS KASKINEN & PÄIVÄN SANKARIT 20 € LA 7.4. TUURE KILPELÄINEN & KAIHON KARAVAANI 25 € KE 11.4. BILEBÄNDI CUBE 10 € TO 12.4. AKI SAMULI 15 € PE 13.4. JENNI VARTIAINEN 25 € LA 14.4. EINI 20 € PE 20.4. KARRI KOIRA & RUUDOLF SPRING BREAK-RANNEKE LA 21.4. SKI OR DIE & VVV SPRING BREAK-RANNEKE LA 28.4. STIG 15 €

KAARLE XII SKI TERASSILLA AFTER SKI KE-LA KLO 15-18 MAALIS-HUHTIKUUSSA KARAOKEBAR KE-LA KLO 19 HELMIKUUSSA KE-LA KLO 14 MAALIS-HUHTIKUUSSA YÖKERHO PE-LA KLO 22-04 HELMIKUUSSA KE-LA KLO 22-04 MAALIS-HUHTIKUUSSA KOTIRUOKALOUNAS JOKA PÄIVÄ 17.2.-14.4. KLO 12-16 PÄIVÄLLISBUFFET JOKA ILTA 19.2.-4.3. KLO 17-22 KE-LA 8.3.-14.4. KLO 18-22

LISÄTIEDOT: RESORT.CUMULUS.FI/KAARLESKIHINTA

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

RUKAHOVISSA TAPAHTUU

MAALISKUUN ESIINTYJÄT PE 2.3. JONNE ARON 20 € LA 3.3. SWINGER TANSSIORKESTERI 10 € KE 7.3. CHARLES PLOGMAN 15 € TO 8.3. PETE PARKKONEN 20 € PE 9.3. TIENAPOJAT BILEBÄNDI 10 € LA 10.3. ILKKA HAKALA & SONETTI 10 € KE 14.3. JANNIKA B. 15 € TO 15.3. TANGOKUNINGATAR 2017 AINO NIEMI HELMIKUUN ESIINTYJÄT & ONNEN KERJÄLÄISET 15 € PE 16.2. JAKKO HONKANEN & TAIGA 10 € PE 16.3. PARTY PILAMI BILEBÄNDI 10 € LA 17.2. MARTTI SERVO & NAPANDER 15 € LA 17.3. JUHA TAPIO 25 € PE 23.2. STIG 15 € KE 21.3. TEFLON BROTHERS 20 € LA 24.2. DEARRA BILEBÄNDI 10 € TO 22.3. ANTTI AHOPELTO & ETIKETTI 15 € PE 23.3. JUHA TAPIO 25 € LA 24.3. WALWE BILEBÄNDI 10 € TO 29.3. SAMULI EDELMANN 25 € PE 30.3. SUVI TERÄSNISKA 20 € LA 31.3. REINO NORDIN 20 €

Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness on yhdistänyt joukon kauneus- ja hyvinvointialojen yrittäjiä saman katon alle. Tältä hyvinvointipalstalta voitte lukea kotihoito-ohjeita ja hemmotella itseänne vaikkapa lomanne aikana!

Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness Rukatunturintie 9 (Kauppakeskus Kumpare) www.rukabeautywellness.com Palvelut saatavilla aina iltayhdeksään saakka!

Iloa ja hyvää oloa

Hyvä Olo Tuli on luonnon elementeistä kuumin ja vaarallisin, mutta myös suuri inspiraation ja intohimon lähde jota tarvitsemme.

Sydäntalven aikaan Katsellaan tulta takassa, nuotiolla, kynttilän liekissä, tulen lähde löytyy aina.

Tulen haltijat ovat osa suomen kansan perinnettä. ”On tukala tuletta olla, vaiva suuri valkeatta” totesi kalevalainen kansa, kun Louhi – Pohjolan emäntä oli kätkenyt taivaan valot ja varastanut tulen.

1. Tuli auttaa jaksamaan – se edustaa energiaa, voimaa, suurta tahtotilaa. 2. Tuli tuo iloa – tulen katseleminen lämmittää, lisää hyvää oloa, tulen ritinä rentouttaa. 3. Tuli lisää luovuutta - tulen liekki on lumoava ja mystinen. Tuli antaa mielikuvitukselle siivet. 4. Tulella on yhteys tunteisiimme. Jo esi-isämme lumoutuiva katsellessaan tulta. Tulen liikehdintä ja liekkien värit rohkaisevat katsomaan sisintämme. 5. Tuli puhdistaa. Tuli muuttaa kaiken

Kelitiedot, ruuhkat ja tiellä toikkaroivat hirvet kännykkään Matkanteko helpottuu, kun ottaa käyttöön Liikenneviraston liikennetilannepalvelun.

oma pohjoiseen alkaa ja päättyy usein stressillä ja noitumisella, kun liikenteessä tulee vastaan ikäviä yllätyksiä. Kaikkea ei voi ennakoida, mutta Liikenneviraston liikennetilannepalvelu on autolla liikkuvalle matkailijalle mainio apuväline liikenteen karikoiden ennakoimiseen. Osoitteesta liikennetilanne. liikennevirasto.fi löytyvästä kartasta löydät klikkaamalla tietoja autoilijan elämään vaikuttavista seikoista. Lisäksi sivustolta löytyy kuvia tiellä olevista kelikameroista. Samasta palvelusta löytyy tietoja myös rautatie- ja meriliikenteestä. Tieliikenteen osalta yksi liikennetilannepalvelun hyödyllisimmistä tietopaketeista koskee häiriöitä tieverkolla. Huonoa keliä, liikennerajoituksia, tienvarsilaitteiden toimintaa, erikoista kuljetusta, valtoimenaan vellovaa yleisötapahtumaa tai vaikka tiellä toikkaroivaa hirveä koskeva tieto rekisteröidään Liikenneviraston tieliikennekeskuksissa, ja autoilija saa tiedon nopeasti liikennetilannepalvelusta. Häiriötiedotteissa kerrotaan myös häiriön arvioitu kesto, vaikutukset ja sen aiheuttamat liikennejärjestelyt. Liikennetilannepalvelusta löytyvät myös hätäkeskuksen automaattisesti välittämät ensitiedot onnettomuuksista. Ensitiedotteet poistuvat kartalta puolessa tunnissa, kun tilalle tulevat viranomaisten antamat tarkemmat tiedot. Palvelussa annetaan myös liikenne- ja tilanne ohi -tiedotteita. Hyödyllistä tietoa ovat myös tietyötiedotteet, painorajoitukset ja talvikunnossapito, joista viimeksi mainittu on tällä hetkellä vielä kokeiluvaiheessa, ja sitä kehitetään palautteen mukaan. Ajokeli on pohjoisen pitkillä ja pimeillä teillä usein kriittinen tekijä. Liikennetilannepalvelussa voi varautua edessä olevien

taipaleiden kunkin yksittäisen tiejakson keliin jo ennakkoon. Palvelussa kerrotaan muun muassa säätilasta, tuulen nopeudesta ja suunnasta, tienpinnan lämpötilasta ja olosuhteiden kehittymisestä. Kelitiedot perustuvat tiesääasemilta kerättyihin tietoihin ja Forecan ennusteisiin. Jos haluaa nähdä omin silmin, kuinka paksu sohjokerros, ruuhka tai tienpinnan märkyys edessä mahdollisesti odottaa, voi palvelussa tutkailla pääteiden varsilla sijaitsevien kelikameroiden ajantasaista kuvaa. Jokaisella kelikameralla on myös oma sivunsa, jonka voi avata kartalta, ja jonka voi liittää omiin kirjanmerkkeihinsä. L iikennetilannepalvelun ruuhkatiedoissa kerrotaan autosuman taajuus yksittäisessä mittapisteissä koko maassa. Taustalla on kehittynyt tekniikka, jossa yksittäiset mittapisteet on rakennettu upottamalla tiehen induktiosilmukoita. Silmukat tunnistavat ylitseen kulkemat autot ja määrittelevät jopa niiden ajonopeuden ja tyypin. Mittauspisteiden tiedoista lasketaan autojen määrä ja keskinopeus viiden minuutin ajalta,

ja verrataan saatua lukua niin sanotun sujuvan liikenteen arvoihin. Helsingin seudulta on saatavissa ruuhkatilanne myös tiejaksoittain. Tiedot perustuvat rekisterikilpien automaattiseen tunnistamiseen perustuvaan matka-aikojen mittaamiseen. Liikennetilannepalvelun tiedot perustuvat Liikenneviraston keräämiin tietoihin tie-, meri- ja rautatieliikenteestä. Kannattaa ottaa huomioon, että havaintotietoihin vaikuttavat sää- ja laitetekijät sekä sähköisten järjestelmien toiminnan mahdollinen epävakaus. Tiedot eivät siis aina ole tarkkoja tai niitä voi puuttua. Todelliset olosuhteet voivat poiketa sivuston tiedoista, joten tiellä kannattaa edelleen ajaa silmät tarkkana, tilanteen mukaista nopeutta ja yllätyksiä ennakoiden. liikennetilanne.liikennevirasto.fi

Menovinkkejä 16. – 23.2.2018 kautta ja Romantiikkaa LAUANTAI 17.2.2018 14:00 Zonessa Päiväkaraoke 15:00 AfterSki @Piste 15:30 Suomi Slalom suurpujottelukisa 16:30 Porojen elämää Rudolfin Seikkailureitillä 21:00 Martti Servo & Napander, Kaarle XII Rukahovissa 22:00 Bileet by DJ @Piste 22:00 Zone on täynnä Rakkautta ja Romantiikkaa SUNNUNTAI 18.2.2018

NÄYTTELYT Hannun jäljet - Hannu Hautala luontokuvakeskus Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo. Aukioloajat: ma-to klo 9-17, pe klo 9-15. Hannun keinutuolissa pystyt selaamaan Hannun rakentamaa teemallista kuvasarjaa. Keinumisnopeudella rytmität esityksen itsellesi sopivaksi. 16.1.-28.5. keinahdellaan katsellen ”Kololintuja”, teemana on ”Salaperäinen uivelo” 16.1-28.5.2018 Kuukkelisalissa valokuvaaja Jaana Kotamäki näyttelyllään ”Luonnon siveltimellä”. Kuusamotalo Helmikuu: Jorma Luhdan luontovalokuvia Maaliskuu: Pro Agria 190-vuotta PERJANTAI 16.2.2018 19:00 Yömäki 19:00 Revontulijazz, Kuusamotalo 21:00 Jarkko Honkanen & Taiga, Kaarle XII Rukahovissa 22:00 Bileet by DJ @Piste 22:00 Zone on täynnä Rak-

8:00 - 19:00 Rukan mobiilipelissä avoinna Sunnuntaiseikkailu! Sunnuntaina voit seikkailla mobiilipelin kanssa - tämä peli auki vain sunnuntaisin! Arvoituksia, yllätyksiä ja puuhaa rinteillä noin 3-4 tunniksi. 22:00 Sutinasunnuntai @ Piste MAANANTAI 19.2.2018 11:00 Kujalan porotilan poro Family Parkissa 13:30 Rosa & Rudolf Lastenlaskut 15:00 AfterSki @ Piste 16:30 Porojen elämää Rudolfin Seikkailureitillä 22:00 Bileet by DJ @Piste TIISTAI 20.2.2018 11:00 Kujalan porotilan poro Family Parkissa 12:00 Coloradon Burger Buffa 13:00 Kasvomaalausta lapsille Family Parkissa 14:00 Tubing keilaus, Rosa & Rudolf Family Park 14:00 Jamit Rosa Parkilla 15:00 AfterSki @Piste 16:00 Hiihtokoulun Happy Hour

Skibussi liikennöi aikataulujen mukaan. Taksit liikkuvat tilauksesta, ympäri vuorokauden. Porot ja huskyt nukkuvat öisin.

Kuusamo-opiston teatterisalissa 19:00 Soihtulasku ja ilotulitus. Halukkailla on mahdollista osallistua soihtulaskuun. Kokoontuminen Kuruhissin ala-asemalla klo 18.40, maksuton. 21:30 Stage Addicts Coloradon lavalla TORSTAI 22.2.2018 11:00 Kujalan porotilan poro Family Parkissa 12:00 Coloradon Burger Buffa 12:30 Tutustu poroihin Rukan kylässä 13:30 Tunturin tupla -kaverikisa. Kaksi samanlaista rataa – kumpi on nopeammin alhaalla? Maston rinne. 14:00 Zonessa Päiväkaraoke 15:00 AfterSki @ Piste 16:30 Porojen elämää Rudolfin Seikkailureitillä 19:00 Evelina @ Piste IKÄRAJATON 21:30 Stage Addicts Coloradon lavalla PERJANTAI 23.2.2018 14:00 Stigakisa 14:00 Zonessa Päiväkaraoke 15:00 Karkkibingo Ski Bistrossa by Fazer 15:00 AfterSki @ Piste 18:00 Kuusamon Näyttämö esittää: Neljäntienristeys Kuusamo-opiston teatterisalissa 19:00 Yömäki 21:00 Stig, Kaarle XII Rukahovissa 23:55 Zonessa Iskuporakone

KESKIVIIKKO 21.2.2018 15:00 AfterSki @ Piste 15:15 Lasten pujottelukisa, Bistron rinne 18:00 Kuusamon Näyttämö esittää: Neljäntienristeys

Pidätämme oikeudet ohjelmamuutoksiin.

SIKAMAIS EN HYVÄ P E RH E RAVIN T OL A

RUKANKYLÄNTIE 17, RUKA www.r uka.f i/vi ll i s i ka @vi ll isikar uka

COLORADON

PARHAAT PALAT MYÖS VUOSSELINPORTILTA

www.ruka.fi/colorado-express Colorado Express palvelee sinua Rukan rinteillä Express-hissin juurella.

Taiga 120

LÄMMIN LOMAKOTI TUNTURIIN Lämpöhirsitalo on järkevin sijoitus loma-asumiseen. Tutustu laajaan valikoimaamme. Meiltä myös yksilölliset ratkaisut. PYYDÄ TARJOUS Olavi Vanhapiha 0400-543 391

Meiltä mökit myös AVAIMET KÄTEEN -palveluna

Sannitie 2, 94450 Keminmaa, p. 020 755 9070, www.polarhouse.com