Matkailulehti Ruka 10-2012

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

PLUSMARK

Kaikkien Aikojen Koti Taiga 120

Pyydä edullinen tarjous! Myös valmiiksi asennettuna.

Tilaa 100 -sivuinen

TALOKIRJA

Erkki Korkalainen, gsm 0400 927 920 Kirkkokatu 53, 90100 Oulu Avoinna ma-pe 10-17 erkki.korkalainen@polarhouse.com

Nro 10 – 2012

25.5. – 2.9.2012

Tervetuloa Kuusamoon!

H

eti jäidenlähdön jälkeen pohjoinen luonto herää kuin taikaiskusta henkiin. Elämää on kaikkialla. Kuusamon kesässä tapahtumia riittää niin luonnonhelmassa, kuin myös kaupunkitaajamassa.

Omatoimimatkailija pärjäilee hienosti omillaan, mutta alueen erinomaiset matkailupalvelut kannattaa myös hyödyntää. Apua ja vinkkejä onnistuneen kesäloman viettoon löytyy aina tarvittaessa.

Ohjelmapalveluyritykset tarjoavat mielenkiintoisia vaihtoehtoja tutustua Kuusamoon, luonnon ehdoilla totta kai. Kuusamon suvessa tapahtuu koko ajan, nähtävää ja koettavaa riittää.

Luonnon omat näytelmäthän eivät tapahtumakalentereista piittaa. Ne pitää mennä ilman aikataulua paikanpäälle luontoäidin helmaan kokemaan ja kaikessa rauhassa nauttimaan.

Koskenlaskukausi käynnistyy heti jäiden lähdettyä ja tulvan jälkeen kyyti on huimaa!

Kesäkuun toisella viikolla Kitkajoella mitellään voimia parhaimmuudesta tässä adrenaliinin täytteisessä lajissa. Yritysten kos-

kenlaskukilpailu käydään 20. kerran ja se kerää Kitkajoelle useita lauttakuntia mittelemään voimiaan itseään ja jokea vastaan.

Luonnossa pesintäpuuhat ovat juhannuksen alla kiivaimmillaan ja tunnelma kesäyössä on kerrassaan korvia huumaava.

Kuusamon XXIX lintumaraton järjestetään viikko ennen juhannusta 15.-16. kesäkuuta. Kisassa joukkueet bongaavat varmuudella jälleen pitkälti toistasataa eri lintulajia Rukan ja Kuusamon alueelta.

Juhannuksen viettoon meillä jokaisella on omat tapansa.

Yksi tapa viettää juhannusta on suunnata Rukatunturin juurelle, jonka ravintolapalveluista löytyy varmasti mieleinen juhannuskattaus, niin ruuan, juoman, kuin elävän musiikinkin suhteen.

Perinteiset juhannustanssit löytyvät Käylän kylästä, noin 30k m Rukalta pohjoiseen, jossa Käylän Korpihovissa laitetaan jalalla koreasti. Juhannustanssit tanssitaan myös Kemilässä.

Tolvan kylässä Riisitunturin juurella Juhannusbrunssi järjestetään perinteisesti juhannuspäivänä Herkkupuoti Korpihillassa.

Multasniemen Humppakil-

Kaupunginjohtajan tervehdys Tervetuloa luonnon omaan huvipuistoon! ohi kiitävissä muoti-ilmiöissä vaan puhtaassa luonnossa ja aidoissa ihmisissä.

Y

li miljoona matkailijaa vuodessa ei voi olla väärässä: Kuusamon kutsussa on jotain. Kuusamo on luonnon ja matkailun suurkaupunki, jossa vapaa-ajanpalvelut ovat hyvin kehittyneet ja paikkakunnan imago on huippuluokkaa. Kuusamo lähialueineen muodostaa ympärivuotisen, kansainvälisen matkailualueen, jonka vetovoima ei ole

Kuusamo on luonnon oma huvipuisto – erämaaelämän ja aktiivisten ulkoilmaihmisten kohde, johon myös perhelomailijoiden ja erityisryhmien on helppo tulla. Kuusamon kesä tarjoaa perheille ja muille kesämatkailijoille runsaasti nähtävää ja koettavaa. Voit tehdä retken karhutarhalle, risteillä Julma Ölkyn kanjonijärvellä, kalastella Kuusinkijoella tai vierailla pitkin pitkospuita tiettömän taipaleen päässä, Näränkävaaran huipulla sijaitsevalla erämaatilalla. Säväyttävä kokemus koko perheelle on myös melonta mutkittelevalla, hiljakseen lipuvalla Oulankajoella.

Saadakseen oikean kuvan alueemme suuruudesta ja matkailumahdollisuuksista, kannattaa pistäytyä eri puolilla laajaa kaupunkiamme.

Luontoelämysten lisäksi Kuu-

pailut, järjestyksessään kolmannetkymmenennetkolmannet (33.), huipentavat kesäkuun karkelot Multasniemellä lauantaina 30. päivä kesäkuuta.

Vilkkain lomakuukausi on heinäkuu, jolloin erilaisia tapahtumia löytyy kalenterista kuun jokaisesta viikonvaihteessa ja viikollakin.

Kuusamon Näyttämön kesäteatteriesitykset ovat perinteisesti aina heinäkuussa. ”Tahdotko naimisiin” on Hannele Kauppisen ohjaus Ilkka Malmin ja Rami Saarijärven käsikirjoituksesta.

Heinäkuun on muutenkin toimintaa täynnä, sillä Kuusamossa vietetään tuolloin mm. Olutfestareita, Karhujuhlia, sekä Kuusamopäiviä.

Tukkijätkät ja –tyttäret saapuvat Käylänkosken kuohuihin kisailemaan lauantaina heinäkuun 14. päivä. Tukkilaiskisat huipentuvat illan tullen tukkilaistansseihin.

Kuusamon kesämarkkinat tempaavat tunnelmaan mukaan 11.-13. heinäkuuta liikuntakeskuksen parkkipaikalla.

Kuusamon Pallokarhut järjestävät perinteiset olutfestivaalit lauantaina 21. heinäkuuta Kuusamon jäähallissa.

samo tarjoaa ohjelmaa myös kulttuurista kiinnostuneille.

Kaupungin keskustassa on Hannun jäljet – Hannu Hautala luontokuvakeskus, jossa luonnon kuva- ja äänimaailman äärelle pääsee ilman maastokenkiäkin. Vaihtuvia näyttelyitä löytyy myös Oulangan luontokeskuksesta ja Rukan Taidetalosta, Ruka Artista. Kuusamojärven rannalle valmistuu kesällä uusi historiapolku, joka avaa alueen historiaa keskiajalta nykypäivään ja johdattaa kulkijaa kohti ulkomuseota. Kesähäiden makuun päästään Kuusamon näyttämön, valtakunnallistakin tunnustusta saaneen harrastajateatterin Tahdotko naimisiin -näytelmän myötä Hotelli Kuusamon rannassa.

Liikkujalle Ruka-Kuusamon tarjoaa monipuolista tekemistä. Jalan luonnosta nauttivat suuntaavat Suomen suosituimmalle vaellusreitille Karhunkierrokselle tai lyhyemmille päiväreiteille. Liikunta- ja keilahallit tarjoavat vaihtoehtoja sisäliikkujalle. Rukan 9-reikäinen golfkenttä saa kaverikseen Kuusamon täysimittaisen golfkentän, jonka rangella tehdään avauslyönnit jo heinäkuussa 2012 ja lopullisesti kenttä valmistuu kesäksi 2013. Lisää ideoita löytyy Ru-

Elokuun puolenvälin tienoilla alkavat Koillismaallakin illat jo hämärtää. Keskikesän yötön yö on jälleen koettu ja nähty, mutta elokuun lämpimässä iltahämärässä on myös kummaa taikaa, kun valot syttyvät terasseille ja lempeä iltatuuli järveltä kantaa kesän lämpöä vielä avosylin lomailijan luo.

Elokuun ensimmäiselle viikonlopulle on luvassa mm. huikea Karhujuhla-viikonloppu, joka kerää koko Koillismaan yhdessä juhlistamaan kuluvaa kesää. Samassa yhteydessä vietetään myös Riipisen Riistaherkkujen ”Suomen paras” -kilpailun voiton johdosta lupaama ilmaistapahtuma.

Kuusamon kesähän ei toki lopu elokuulle, vaan se jatkuu aina niin kauan, kuin kulloinkin tarvetta riittää, mutta kuitenkin niin, että muistetaan valmistautua hyvissä ajoin seuraavaa luonnon juhlaa varten.

Nimittäin ruskaa, joka Koillismaalla vetää vertaansa vaille.

Ruskan väriloisto, se kannattaa myös saapua itse paikanpäälle kokemaan.

Mutta ruskaan on vielä matkaa, nauttikaamme siis kesä ensin alta pois.

kan viikko-ohjelmasta, johon sisältyy jokaisen kukkarolle sopivaa ohjelmaa.

Kuusamon keskustasta löydät torin, kylpylän, Kuusamotalon ja muut kulttuurikohteet, supermarketit, tunnettujen kauppaketjujen myymälöitä sekä pienempiä piipahtamisen arvoisia liikkeitä. Kun Kuusamon nähtävyydet on kierretty tai entuudestaan tutut, kannattaa täältä käsin tehdä päiväretkiä Sallan puolelle, Posiolle, Taivalkoskelle tai Kuusamon kansainvälisen rajanylityspaikan kautta Venäjälle. Sallan Poropuisto sekä Posion Pentik-mäki, Riisitunturin päiväreitit tai Korouoman kanjoni ovat tutustumisenarvoisia kohteita puhumattakaan kirjailijaprofessori Kalle Päätalon kasvuympäristöstä tuhansien tarinoiden Taivalkoskella.

Joillekin paistaa aurinko joka päivä – joko luonnossa tai mielessä. Käy Kuusamoon!

Timo Halonen kaupunginjohtaja Ps. Tarkista myös Kuusamon runsas tapahtumakalenteri! Löydät siitä monenlaista mielenkiintoista ohjelmaa.

3

Aloita loma Karhuntassun infosta Kuusamon-loma kannattaa aloittaa tutustumalla Matkailukeskus Karhuntassuun. Tassussa on Kuusamon infopisteen lisäksi Metsähallituksen palvelupiste ja Hannu Hautala -luontokuvakeskus.

Infopisteestä löytyvät Kuusamon ja lähikuntien esitteet ja kartat. Infosta voi myös ostaa karttoja, kalastuslupia.

Neuvonnasta annetaan vastaukset kaikkiin kysymyksiin käyntikohteista, reiteistä, aktiviteeteista ja ruokapaikoista. Aulassa on käytössä kaksi ilmaista internet-päätettä.

Karhuntassun pihalla on lasten leikkipaikka, hyvät paikoitustilat ja karttapaikka, jossa on esillä yleis- ja reittikarttoja Kuusamosta. Tassu löytyy Oulun, Kajaanin ja Kemijärven teiden risteyksestä. Rukalla kartan- ja neuvonnanhaluisia palvelee Kauppakeskus Kumpareen Ruka Info.

Hannu Hautala -luontokuvakeskuksessa esitellään sekä perinteisessä että digitaalimuodossa Suomen maineikkaimman luontokuvaajan töitä. Kävijät toivotetaan tervetulleiksi isolle lasipinnalle toteutetulla kuukauden luontokuvalla, jonka Hautala valitsee tuotannostaan itse.

Klassikkokuvien lisäksi keskuksessa ovat esillä mestarikuvaajan mieluisimmat kuvauspaikat Karhunkierroksen varrella, joten matkailija voi seurata Hannun jälkiä oman kameransa kanssa. Kuukkelisalissa on esillä muiden suomalaisten ja kansainvälisten kuvaajien tuotantoa. Lapsiperheiden näyttelitila Puuhapiilon tarjontaan tutustutaan toiminnallisten tehtävien kautta.

Keskuksen kahvilassa saadaan suu makeaksi, ennen kuin lähdetään lomalle luontoon.

Kalastusvälineinä perho, uistin, viehe tai vilkku. Järj: Rupakiven Ritarit ry

Kesän 2012 tapahtumia Kuusamossa Näyttelyt Hannun jäljet - Hannu Hautala luontokuvakeskus Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo.

Avoinna: ma-pe klo 9-17, la klo 10-14.

Pääsymaksu 5,00 eur/aik., 2,00 eur/7-15v., alle 7v. vanhemman seurassa ilmainen.

Perhelippu 12 eur, ryhmälippu 2,50 eur/ henkilö ( väh. 15 henk.). Puh: 040 860 8364, 040 860 8365.

E-mail: info(at)hannuhautala.fi www.hannuhautala.fi Oulangan luontokeskus Kunnianosoitus kansallispuistoille -Tea Karvinen 18.4. - 30.6.2012 Ammattiluontokuvaaja Tea Karvisen näyttelyssä ovat esillä niin suomalaiset kuin kaukaisemmatkin kansallispuistot. Näyttely sisältää Suomen kansallispuistojen lisäksi kuvia muun muassa Grönlannista, Botswanasta ja Alaskasta. Näyttely kiertää Suomen luontokeskuksia seuraavan kolmen vuoden ajan, ja Oulanka on sen toinen pysäkki.

Riemukas Martti Innasen kesänäyttely Rukan Taidetalossa 14.6.–23.9.2012 Esillä on Martti Innasen naivistisia maalauksia Suomen Gallupin Säätiön kokoelmasta sekä yksityiskokoelmista.

Avoinna ti–su klo 10-18, Rukankyläntie 6, Rukatunturi.

Ruka Art, puh. 040-7242 633, e-mail: rukaart@rukaart.fi, www.rukaart.fi PERJANTAI 1.6.2012 Kesärinne 7.5.-10.6.2012 Kesärinteeseen hissiliput ja vuokravälineet -50% Rukakeskus Oy, puh. 0400 101600 TORSTAI 7.6.2012 20. Yritysten koskenlaskukilpailu Kaikki lauttoihin 7.-8.6.2012, Rukapalvelu Oy, puh. +358 (0)10 2710 500

Multasniemen Humppakilpailut Tanssi-illan yhteydessä humppakilpailut jo 33. kesä peräkkäin. Kilpailu noin kello 23.00, musiikista vastaa liveyhtye. Multaslahdentie 2, 93999 Kuusamo/Multasniemen NS, Alpo Lämsä 040-7022255 Konkaritanssit Käylän Korpihovilla Korpihovin konkaritansseissa soittaa huippusuosittu trio Assät. Sallantie 53, 93850 Käylä/Käylän Seudun Maamiesseura ry, Ari Korva 040 5792592 LAUANTAI 7.7.2012

LAUANTAI 9.6.2012

Karhujuoksu Kuusamossa Perinteeksi muodostunut kuusamolainen juoksutapahtuma järjestetään jo kahdeksatta kertaa. Kuusamon Nuorkauppakamari ry

Kesän avajaistanssit Käylän Korpihovilla Bändinä soittajatrio Naseva Käylän Korpihovi, Sallantie 53 B, 93850 Käylä/Käylän Maamiesseura

Jokikalastus Cup, 2. osakilpailu - Kuusingin KuningasTaimen Kuusinkijoki/Kuusingin Leirintäalue/Siilasmajan Kilta ry

PERJANTAI 15.6.2012

Lavatanssit Käylän Korpihovilla - Teuvo Oinas & orkesteri Kiintotähti Sallantie 53, 93850 Käylä/Käylän Seudun Maamiesseura ry, Ari Korva 040 5792592

XXIX Kuusamon SM-lintumaraton 15.16.6.2012 Kaikki lintuharrastajat mukaan bongaamaan!

Paikka/järjestäjä: Kuusamon Lintumatkailu & Bird Life Suomi - Finland LAUANTAI 16.6.2012 PöllinParkkuun MM-kisat Taivalkoskella PöllinParkkuun MM-kisat Taivalkosken Jokijärvellä 16.6.2012. Yleisöllä vapaa pääsy kisa-alueelle. Jokijärven Kyläseura ry, Osmo Räisänen 040-823 2489, Aila Mikkonen 040-578 7176 tai Lea Mikkonen 0400-366 236 LAUANTAI 23.6.2012 Juhannustanssit Kemilässä - Musiikista vastaa tanssiyhtye Naseva Lämsänkyläntie 237, Kuusamo/Kemilänseudun Metsästäjät ry Juhannustanssit Käylän Korpihovilla Käylän Korpihovin juhannustansseissa soittaa Koillismaan kuulut Tukkijätkät.

Tervetuloa tanssimaan! Sallantie 53, 93850 Käylä/Käylän Seudun Maamiesseura ry

KESKIVIIKKO 11.7.2012 Kuusamon Kesämarkkinat ke 11.- pe 13.7.2012 klo 09.00-18.00 Liikuntakeskuksen parkkialueella. Kuusamon Pallo-Karhut/jääkiekkojaosto LAUANTAI 14.7.2012 Käylän Tukkilaiskisat ja -tanssit Tukkilaiset tulevat taas! Käylän tukkilaistoimikunta/KMMS, tied. Kallunki Jouni, puh.

040 743 4179

Kuusamon XVIII Olutfestivaalit Kuusamon Pallokarhut järjestävät perinteiset olutfestivaalit lauantaina 21.7 klo 19 alkaen Kuusamon jäähallissa. Kuusamon Pallo-Karhut, tied. Heli Määttälä, puh. 045 351 1364.

SUNNUNTAI 22.7.2012 Lasten ja nuorten musiikkileiri 22.-26.7.

Nuorisokeskus Oivangissa Soittoa, seikkailu ja uusia kavereita Kuusamon ainutlaatuisissa puitteissa!PohjoisPohjanmaan kesäyliopisto/Kuusamo LAUANTAI 28.7.2012 Sinkkumelonta 28.-29.7. Oulankajoella Uusi tapahtuma Oulangan kansallispuistossa! Järj. Erä-Susi Huskies LAUANTAI 4.8.2012 Karhujuhlat Luvassa huikea karhujuhlaviikonloppu Kuusamon keskustassa! Liikuntakeskuksen piha, Kitkantie 42, Kuusamo/Kuusamon nuorkauppakamari Illalla Riipisen ilmaistapahtuma Karhujuhlien yhteydessä. Kuusamon Liikuntakeskuksen piha.

LAUANTAI 18.8.2012 Muojärven 26. Lohenuistelukilpailu Tervetuloa seuraamaan kovatasoista juhlakilpailua! Kilpailu on osa PohjolaLowrance Cupia.

Muojärvi/Kosken Erä ry/Jukka Nevala 040 526 8024 tai Tauno Koski 0400 682 693 SUNNUNTAI 19.8.2012

Kesätanssit Kemilässä Musiikista vastaa suosittu tanssiyhtye Tukkijätkät! Lämsänkyläntie 237, Kuusamo/Kemilänseudun Metsästäjät ry, tied.

Juhani Määttä, 040-7478023

Kuusamo-Uistelu Tärppi/Prisma-Uistelu Kuusamossa. Kilpailu on osa Pohjola-Lowrance Cupia.

LAUANTAI 21.7.2012

Rukan syyskirppis 2012 Hanki ilmainen myyntipöytä ja tule myymään tarpeettomat tavarasi tai tekemään löytöjä!

Koillismaan Rastipäivät 21.-22.7.2012, Kouervaara Rastipäivät kisataan Kouervaaran kartalla.

Kuusamon Erä-Veikot/suunnistus

LAUANTAI 30.6.2012

Oulangan Heinähässäkkä Oulangan niityt ovat arvokas osa alueen luontoa ja kulttuurihistoriaa. Ole mukana historian ja perinteen säilyttämisessä - tule viettämään niittotapahtumaa kansallispuiston maisemiin, Oulangan luontokeskus, puh. 0205 64 6850

Jokikalastus Cup, 1. osakilpailu - OulankaSavinan Hopeinen Harjus

Jokikalastus Cup, 3. osakilpailu - Kitkajoen Kuusamon Kultainen Räsänen

Korpihillan Juhannusbrunssi Korpihillan kahvilassa järjestetään Juhannuspäivänä perinteinen juhannusbrunssi.

Kahvila ja Herkkupuoti Korpihilla, Holtinojantie 5 (Riisitunturi), 97925 Tolva

Perinteinen jokikalastuskilpailu Kitkajoella.

Yhteyshenkilö Taito Takkinen puh. 040 5394687

LAUANTAI 25.8.2012

4

Päiväretkireitit sopivat perheretkeilyyn

Vanttajan kankaalta katsaus Kuusamon historiaan nostettuihin juoksuhautoihin, joiden lisäksi alueella on entisöity muutamia konekivääri- ja ampumapesäkkeitä. Räjäytettyjä betonibunkkereita ja niiden raunioita löytyy viisi kappaletta. Polulla on opasteet kolmella kielellä: suomeksi, englanniksi ja saksaksi.

Alueella on myös nähtävillä saksalaisten rakentaman kenttäradan (ns. ”kuolemanrata”) rakenteita. Hyrynsalmelta Kuusamoon vedetylle ratalinjalle kertyi mittaa 178 km, ja Vanttajalla sijaitsi radan pääteasema. Rataa on ollut aikoinaan rakentamassa noin 3500 henkilöä, joista suurin osa on ollut venäläisiä sotavankeja.

Kenttärata vihittiin käyttöön tammikuussa 1944 ja sillä ehdittiin liikennöidä 242 päivää, ennen kuin suomalaisten ja saksalaisten suhteet katkesivat, ja rata ja sen kalusto tuhottiin.

Kenttäradan ja sen rakentajien jälkiä on nähtävissä useissa kohteissa Vanttajan alueella.

Lahtelan - Vanttajan retkeilypolun parkkipaikalta löytyy taustatietoja polusta usealla kielellä, sekä luonnollisesti myös opasteet reitille.

Kuusamosta löytyy pitempien vaellusreittien ja vapaan, omia polkujaan metsässä samoilemisen ohella myös koko joukko pienempiä retkeilyreittejä muutaman tunnin päiväretken toteuttamiseen. Päiväretken toteuttaminen onkin mielekästä, jos liikkeellä on koko perhe, eikä yöpyminen vaikkapa pienten lasten kanssa maastossa tule kysymykseen.

K

uusamon kuuluisimpiin kohteisiin tällä saralla kuuluvat eittämättä Pieni Karhunkierros Oulangan kansallispuistossa, Oulangan ja Valtavaaran luontopolut sekä Etelä-Kuusamon vanhojen metsien suojelualueella sijaitseva Närängän polku.

Kuusamon keskustan sauvakävelyreitit tarjoavat mukavan katsauksen taajaman lähimaisemiin, ja polkupyörällä maastoon pääsee mainiosti keskustan kupeesta löytyvällä, komeita hiekkakankaita matkansa varrella halkovalla Nissinvaaran maastopyöräreitillä.

Päiväreittejä kartta- ym. tietoineen esitellään myös netissä osoitteessa www.ruka.fi/kesa , ja lisätietoa reiteistä sekä muistakin Kuusamon retkeilymahdollisuuksista saa myös Kuusamon matkailuinfoista.

Eräs vähemmän tunnettu, historiallisessakin mielessä vierailun arvoinen käymiskoh-

de löytyy noin vartin ajomatkan päästä Kuusamon keskustasta etelän suuntaan. Lämsänkyläntien alkupäähän, Vanttajan - Lahtelan alueelle toteutettiin nimittäin kymmenkunta vuotta sitten välirauhan (1940-41) aikana rakennetun Salpalinjan kohteita esittelevä retkeilypolku.

Lahtelan - Vanttajan retkeilypolku sijaitsee Kuusamon keskustan eteläpuolella, ensin 6 km viitostietä Kajaaniin päin, ja siitä edelleen 6 km vasemmalle Lämsänkyläntietä itään päin. Paikoitusalue on Lämsänkyläntien vasemmalla puolella, josta löytyvät myös ensimmäiset opasteet polulle.

Itse polku alkaa tien toiselta puolelta, ja se on merkattu selkeästi maastoon sini-valkoisin maalein. Lisäksi reitille on rakennettu pitkospuita kosteimpien kohtien ylitse. 4,5 km mittaisen polun varresta löytyy lukuisia entisöityjä linnoituskohteita, sota-ajan puolustusasemia sekä saksalaisten toisen maailmansodan aika-

na rakentaman, Kuusamoon saakka ulottuneen kenttäradan kohteita. Sotahistoriaan liittyy myös paikalta löytyvä saksalaisten sodanaikainen muistomerkki.

Salpalinja on noin 1200 kilometrin mittainen, massiivinen puolustuslinja, joka rakennettiin vuosina 1940 - 1941 sekä 1944 Suomen itärajan puolustamiseksi. Salpalinja kulkee itärajaamme myötäillen Suomenlahdelta Savukoskelle ja sieltä kenttälinnoitettuna aina Jäämerelle saakka. Kuusamossa linnoitustöillä oli tarkoitus suojata kirkonkylä itäpuolelta suuntautuvan hyökkäyksen varalta. Alueen järvikannaksille rakennettiinkin runsaasti betonibunkkereita, ampumaasemia sekä juoksu-, taistelu ja yhdyshautoja.

Salpalinjan luonteen mukaisesti alueella on tänä päivänäkin vielä runsaasti nähtävillä kivisiä panssariesteitä. Polun varrella voi tutustua myös kun-

Kuusamon historiaan liittyvät tiiviisti myös samaisella Vanttajan alueella vuosina 1923 - 29 toimineen Ab Uleå Oy:n tukinsiirtolaitoksen rakenteet. Laitoksen avulla ko.

ajankohtaan maailmalla kovassa tarpeessa ollutta, lujaa kuusamolaista tukkipuuta siirrettiin kaikkiaan lähes 630 000 tukin verran Kuusamojärveltä vedenjakajakannaksen ylitse Vanttajajärven puolelle.

Syy operaatioon oli yksinkertainen, sillä kannaksen eteläpuolelta vedet virtaavat etelään (Iijoen vesistö), kun taas Kuusamojärven vedet virtaavat itään (kohden Venäjää). Ja kun puutavaran tarvitsijat eli maksavat asiakkaat löytyivät lännen suunnalta, oli puutavara saatava kannaksen oikealle puolelle.

Tukinsiirtolaitoksen ensimmäinen osa kulki Kuusamojärven Mustaniemenlahdesta Vanttajajärven rantaan, josta tukit uitettiin Vanttajajärven yli, ja siirrettiin radan toisen osuuden kautta edelleen Iijärven Maaselänlahteen. Höyrykoneiden voimalla toiminut vaijerivetoinen siirtorata oli kaksiraiteinen niin, että toisella raiteella kulkivat lastatut tukkivaunut ja tyhjät paluuvaunut palasivat erillistä paluuraidetta pitkin uudelleenlastattaviksi.

Vanttajan retkeilypolun varrella näitä tukinsiirtolaitoksen rakenteita on niin ikään edelleen nähtävissä.

5

Kuusamon XVIII Olutfestivaalit jäähallilla heinäkuussa Kuusamon Pallokarhut järjestävät perinteiset olutfestivaalit lauantaina 21.7. Kuusamon jäähallissa. Koko kansan iloisena olutjuhlana tunnetuksi tullut tapahtuma koostuu jälleen maittavasta festariruoasta, laajasta olutvalikoimasta ja totta kai todellisista huippuesiintyjistä.

Rento meininki käynnistyy lauantai-iltana 21.7 klo 19 tarjoilujen sekä karaoken merkeissä. Ja satoipa ulkona sitten taikka paistoi, nousee tunnelma illan mittaan varmasti kohden jäähallin kattoa, kun lavan valtaavat illan huippuesiintyjät Grooving High Allstars sekä Juha Tapio. Huippuesiintyjien,

laajan olut- sekä muunkin juomavalikoiman sekä kuluneen 18 vuoden mittaan tutuksi tulleen tunnelman myötä ilta jatkuu aina aamukolmeen saakka.

Illan pääesiintyjä, maamme suosituimpien lauluntekijöiden ja eturivin artistien joukkoon kuin varkain hivuttautunut Juha Tapio ei isompia esittelyjä kaivanne kuusamolaisyleisönkään keskuudessa.

Herkkävireisistä esiintymisistään tunnettu lauluntekijä on ollut kovaa valuuttaa niin radioaalloilla, televisiossa kuin levymyynneissäkin, ja kulta- ja platinalevyjäkin mies on pokannut jo useita.

Bilebändien tämän hetken kuumimpaan kermaan kuuluva, kemiläis-torniolainen Grooving High Allstars tuli puolestaan menneen talven aikana suurellekin yleisölle tutuksi TV2:lla pyörineestä sarjasta, jossa etsittiin valtakunnan parasta bilebändiä.

Kaikkiaan neljästäkymmenestä tarjokkaasta kisaan valittiin kahdeksan orkesteria, ja finalistien joukossa GHA selvisi lopulta kisan kakkoseksi. Kuinka komeaksi kuplaksi orkesteri ehtii useamman keikkasettinsä myötä venyttää Kuusamon jäähallin rättikaton, se nähdään siis heinäkuun lopulla.

Perinteikkäät Karhujuhlat elokuun alussa Kuusamon Nuorkauppakamari järjestää jälleen elokuun alussa kesäisen koko perheen päivätapahtuman, perinteikkäät ja kuulut Kuusamon Karhujuhlat. Lauantaina 4.8. klo 10 - 17 Kuusamon Liikuntakeskuksessa järjestettävillä juhlilla on tuttuun tapaan luvassa paljon hauskaa puuhaa kaikenikäisille lapsille sekä aikuisille.

Monipuolista lastenohjelmaan kuuluu mm. kasvo-

maalausta, huumorikuvausta, ongintaa, nukke- ja tanssiteatteriesitykset, taikuri-ilmapallot sekä piirustus-, askartelu- ja tietokilpailut. Paikalta löytyy lisäksi pomppulinnaa, hepparatsastusta ja paljon muutakin mukavaa. Aikuisille ohjelmasta löytyy mm. Karhutyttökilpailua, vanhoja autoja, karaokea, kahvila sekä Karhupubi. Kuusamolaista osaamista ja muutakin tarjontaa on puolestaan tarjolla Karhumarkkinoilla,

joiden teemana tänä vuonna on ”Kannata paikallista”.

Ja kun paikalle on vieläpä ilmainen sisäänpääsy, niin mikäs sen parempi tapa viettää leppoisaa kesäpäivää, kuin tavata vanhoja ja uusiakin tuttuja iloisen ohjelman ja koko perheen kesätapahtuman merkeissä. Karhujuhlien tarkempaan ohjelmaan voi tutustua juhlien omilla nettisivuilla www.karhujuhlat.fi

Riipisen ilmaistapahtuma huipentaa Karhujuhlapäivän Lauantaina elokuun 4. päivänä vietettävä Karhujuhlapäivä huipentuu klo 19 käynnistyvään Riipisen ilmaistapahtumaan, jossa luvassa on kunnon kekkerit sekä tasokkaita esiintyjiä Suomen viihdetaivaan huipulta.

Tapahtuman taustat juontavat viime syksyyn ja telepalveluyritys Fonectan järjestämään valtakunnalliseen ”Paikkakunnan paras” -kilpailuun, jossa suomalaiset suosittelivat kolmen osakilpailun aikana omien paikkakuntiensa

suosikkiyrityksiä yli 230 000 kertaa. Kilpailu sai positiivisen vastaanoton laajalti myös yritysten keskuudessa, ja innolla siihen lähdettiin mukaan kuusamolaisessa Riipisen Riistaherkut Oy:ssäkin. Tämä kannatti, sillä yrityksestä tuli lopulta kilpailussa koko Suomen ykkönen - ja kun Riipisen toimesta kilpailun edetessä luvattiin voiton tullen järjestää kuusamolaisille juhlat, niin elokuun alussa luvassa onkin sitten hyvät bileet ja tasokkaita esiintyjiä.

Tilaisuus on kaikille ilmainen, ja ohjelmassa on runsaasti hyvää livemusiikkia, mm.

Sakari Kuosmanen & Upi Heikkinen, Jamppa Kääriäinen/ Halavatun Papat, Jukka Takalo, Oula Mäläkättäjä, Talent-tähti Alex Cast sekä yllätysesiintyjiä. Esiintyjien kokonaismäärä nousee toiselle kymmenelle ja tarkempia tietoja tilaisuudesta on kesän mittaan luvassa yrityksen www.riipisen.fi -nettisivuilla, sekä facebook -sivustolla.

ens´ viulun On apukaija lahjakas soittaja ,,, KUUSAMON

KESKUSAPTEEKKI KITKANTIE 7 93600 KUUSAMO 08 844 2200

PALVELEMME

ma - pe klo 8 - 20, la klo 9 - 17 ja parillisina viikkoina sunnuntaisin klo 12 - 17.

www.kuusamonkeskusapteekki.fi

6

Ranuan eläinpuisto odottaa kesää

R

anuan eläinpuiston kevät on kulunut pienen valkoisen karhun ”tahdissa”. Kautta aikain ensimmäinen Suomessa syntynyt ja eloonjäänyt jääkarhunpentu on jo ehtinyt valloittaa tuhannet ja taas tuhannet eläinpuiston kävijät. Hieman kömpelöstä, tiukasti emon kyljessä taapertaneesta karvapallosta on keväisten viikkojen kuluessa kasvanut leikki-ikäinen pikkukarhu, joka uteliaana on tutkinut kesään heräävää maailmaa.

Niin kuin kaikkien pikkupoikien mielestä, ovat rapakkoleikit tälle nallelle vastustamattoman ihania – arvattavin seurauksin.

Pienestä valkoisesta karhusta tulee silmänräpäyksessä pieni ja märkä, likaisenkirjava karhu.

Onneksi aitauksen uima-allas on jo sulanut, joten molskahdus vain veteen, niin pentu on taas puhdas.

Jääkarhunpennulle on etsitty uutta nimeä yleisön avulla, ja nimiehdotuksia onkin kertynyt jo yli 13 000. Suosittuja nimiä ovat olleet mm. Urho, Rane, Sauli, Lumi jne. Eläintenhoitajien raati päättää nimen 3.9.2012. Lähetä oma ehdotuksesi lehtemme nettisivuilta www.matkailulehtiruka.com löytyvän linkin kautta.

Leikkihän se on kaikkien pikkupoikien mielessä.

Kesän alku on aina kasvun aikaa. Niin eläinmaailmassakin. Talvella syntyneen jääkarhupienokaisen jatkaessa kehitystään ollaan muualla eläinpuistossa vasta uuden elämän alkutaipaleella. Useimmat

eläimet kun ajoittavat lisääntymisensä vehreän alkukesän päiviin, jolloin imettäville emoille löytyy riittävästi syötävää. Eläinpuiston hirvialueella voikin nähdä pitkäsäärisiä, valkopilkullisia valkohäntä- tai metsäkauriin vasoja. Majavalammen isäntäpa-

riskunta kunnostaa pesäänsä lupaavasti; josko pieniä lattahäntiä olisi tälle kesää tulossa? Naaliaitauksessakin on pitkästä aikaa nuori naalipari, jotka hyvinkin ovat voineet jo aloitella perheen perustamista.

Lintualueella puolestaan pöllöemoilla riittää

kiirettä poikastensa ruokkimisessa. Poikasten kerjuuäänistä voi päätellä, missä pöntössä pikkupöllöt piilottelevat.

Kesän saavuttua myös kotieläimet palaavat talvilomiltaan eläinpuistolle. Aasin tai suomenhevosen kyydissä voi turvallisesti kokeilla ratsastusta. Halutessaan voi silittää lammasta tai rapsuttaa sikaa. Iltapäivällä voi seurata eläinten ruokintaa. Oman ja perheenjäsenten vatsan täytöstä voi huolehtia paitsi eläinpuiston ravintolassa, myös omin eväin kahdella grillipaikalla.

Nuoret ruskeakarhut läträävät omassa uimalammikossaan odottaen eläintenhoitajan tuomia välipalaomenoita. Jääkarhuemokin sukeltaa lohijäädykkeensä perässä altaaseen. Pieni valkoinen pentu seuraa silmä tarkkana emon ravinnonhankintaa, ryntää vesi pärskyen perään ja vaatii oman osansa välipalasta. Niiden syödessä hoitajalla on aikaa jutella kävijöiden kanssa ja vastailla kysymyksiin. Illalla virkeiden saukkojen ruokintanäytöksessä kastuvat paitsi vedestä kalaa syövät saukot, myös niiden hoitaja. Jos ei muutoin, niin lahkeeseen itsensä kuivaavan pikkuveijarin toimesta.

Karhut Suurpetokeskuksen vetonauloina

Kuusamon Suurpetokeskuksessa pääsee tutustumaan Suomessa eläviin suurpetoihin aivan lähietäisyydeltä ja kirjaimellisesti silmästä silmään.

T

arhassa on tällä hetkellä kuusi karhua, joiden lisäksi siellä asustelee kettuja sekä Suomen ainoita luonnonvaraisia kissaeläimiä eli ilveksiä.

Löytyypä tarhalta muutama porokin, joten nähtävää ja koettavaa riittää takuulla.

Suurpetokeskuksen tarina käynnistyi 90-luvulla, kun virallisten riistantutkimustahojen kanssa yhteistyötä tehneen Sulo Karjalaisen hoiviin päätyi orvoksi jääneitä karhunpentuja. Isäntänsä kanssa ystävystyneet nallet touhuilivat Karjalaisen tilalla jokseenkin vapaasti, ja kun sana kiersi, halusivat ihmiset luonnollisesti käydä katselemassa karhujen puuhia.

Pikku hiljaa asian ympärille kehittyi nykyisen mallinen

yritystoiminta, jonka ansiosta tarha toimii ja on vuosien varrella toiminut tukikohtana lukuisille orvoille, tai jostain muusta syystä luonnossa heikoille joutuneille suurpedoille ja muillekin eläimille.

Tänään tarhasta löytyy kaikkiaan kuusi karhua; Niisku, Vyöti, Nätti, Tessu, Reeta ja Juuso, joista viimemainittu, syyspainossaan lähes 500 kiloon yltävä Juuso on mm. taannoisen ”Miesten vuoro” elokuvan ansiosta tarhan ehdoton tähti. Iältään karhut ovat 4 - 20 vuoden välillä.

Käynti tarhalla tapahtuu aina oppaan johdolla. Käynnin aikana opas esittelee tarhan eläimet ja kertoo mielenkiintoisella ja asiantuntevalla tavalla karhujen elämästä ja touhuista niin tarha- kuin

luonnonolosuhteissakin.

Kajaaniin vievän valtatie viiden varressa, 33 km Kuusamosta etelään sijaitseva Suurpetokeskus on kesällä avoinna ympäri viikon maanantaista sunnuntaihin klo 10-17. Keskuksen kahvilassa on tilaa 50 hengelle, ja liput tarhalle kustantavat aikuisilta 10 €, ja lapsilta(4-16v) 5 €.

– Paras aika tarhalla vierailuun on aamupuolella päivää, sillä vaikka nämä meidän karhumme jonkin verran ovat päivärytmille jo oppineet, on karhu luonnostaan yöeläjä ja iltapäivän puolelle mentäessä nämäkin tahtovat vetäytyä jo päiväunille. Vallankin, jos säätiedotus lupailee hellekeliä, niin tarhalle kannattaa tulla heti aamusta, jolloin karhut ovat virkeimmillään, vinkataan Suurpetokeskuksesta.

Suurpetokeskuksen perustaja ja isäntä Sulo Karjalainen, sekä tarhan tähti Juuso pienellä herkkuhetkellä. Ja jos Juuso-poika kuvan perusteella näyttää kookkaamman puoleiselta lajinsa edustajalta, niin mielikuva ei ole todellakaan väärä – asia kannattaakin varmasti käydä toteamassa omin silmin!

Suurpetokeskuksen asukkaisiin kuuluu myös joukko ilveksiä, jotka - kuten kissat ainakin - sille päälle sattuessaan poseeraavat mielellään myös kameralle.

7

Huoletonta retkeilyä.

BuzzX® on pitkän tutkimuksen ja tuotekehityksen tulos. Hajuton ja väritön BuzzX® viimeistely antaa tehokkaan suojan mm. kiusallisia paarmoja, punkkeja ja hirvikärpäsiä vastaan. Sastan BuzzX® uutuudet nyt kaupoissa. www.sasta.fi / www.buzzx.info

Kaisi

Ranger

Havu

Reipas ja monikäyttöinen retkeilypuku naisille

Rennot BuzzX® takki ja housut miehille

BuzzX® lierihattu kesäretkille

BuzzX® tuotteet valmistetaan kestävästä

BuzzX® käsittely kestää tuotteen oletetun

Saavana kahdessa värissä:

puuvillan ja polyesterin sekoitekankaasta.

käyttöiän - uusintakäsittelyä ei tarvita.

khakin ja oliivin vihreinä.

8

Varusteet kuntoon ja Karhunkierrokselle

Suomen suosituin vaellusreitti Karhunkierros mutkittelee 80 kilometrin verran Oulangan kansallispuistossa. Reitin kiertäminen ei vaadi erityisiä erätaitoja, mutta perusasiat kannattaa ennen maastoon lähtöä kerrata ja varusteet valmistella huolellisesti.

U

peiden maisemien Karhunkierros sopii sekä kokeneelle retkeilijälle että aloittelijalle. Reitti kulkee Kuusamon ja Sallan upeimmissa maisemissa.

Pääosin mäntymetsiä kiertävä reitti on helppokulkuinen. Vaativimpia osuuksia ovat Juuman seutu sekä Valtavaaran ja Rukan rinteet. Karhunkierroksen varrella on monia autiotupia, tulentekopaikkoja ja muita rakenteita.

Karhunkierros voidaan myös jakaa eri mittaisiin osuuksiin. Reitti on kuljettavissa varmimmin 1.6. - 15.10. Reittimerkintänä reitillä ovat oranssit maalimerkit

puissa.

Kansallispuiston alueella liikkuminen on vapaata, mutta retkeilijöiden toivotaan pysyvän merkityillä reiteillä, jotta luonto ei kulu. Matkan varrelle on rakennettu riippusiltoja ja pitkospuita helpottamaan kulkua. Kasvien ja kivien keräily on kansallispuistossa kiellettyä, mutta marjat voi syödä parempiin suihin. Nukkumista varten Karhunkierroksen varrella on useita autiotupia, laavuja ja tulentekopaikkoja. Vilkkaimman sesongin aikaan kannattaa ottaa teltta mukaan sillä autiotuvat voivat olla täynnä vaeltajia.

Jos Karhunkierros tuntuu liian pitkältä ja vaativalta reitiltä, 12 km mittainen Pieni Karhunkierros sopii hyvin päiväretkikohteeksi.

Vaelluksen perusvarusteet ovat tuulen- ja vedenpitävät retkeilyvaatteet ja hyvin istuvat vaelluskengät. Kenkien on oltava tukevat ja paksupohjaiset. Jalkojen hiertymiä voivälttää kun laittaa kahdet sukat päällekkäin.

Paidassa kannattaa olla pitkät hihat, jotka voitarvittaessa kuoria ylös tai laskea alas. Lippalakki suojaa auringonpaisteelta.

Rinkkaan pakataan ainakin teltta, makuupussi ja makuualusta, ruoat, ruokailuvälineet, retkikeitin, lämpimiä vaatteita kylmiä iltoja varten, tulitikut, ensiapuvälineet ja henkilökohtaiset hygieniavälineet. Sääski-

myrkkyä ja rakkolaastareita ei kannata unohtaa tai matka voi käydä jo ensimmäisillä kilometreillä tukalaksi. Pyyhkeeksi riittää esimerkiksi vauvaharso, joka on imukykyinen mutta kevyt kantaa. Kynälamppukin voi olla tarpeen, vaikka suurimman osan kesästä Oulangan kansallispuistossa vallitseekin yötön yö.

Tärkeimpien selviytymisvarusteiden lisäksi mukaan voi ottaa kameran, kiikarin ja uutisnälkäiset pienen radion.

Ruokaa pitää vaelluksella olla mukana niin paljon, että askel nousee, mutta liikaa ei

kannata selkäänsä kiloja lastata.

Makaroni, riisi, kaurahiutaleet, säilykeliha, metwursti, sulatejuusto, tee, murukahvi, pussikeitot ja erilaiset pähkinät ja kuivatut hedelmät ovat keveitä ja energiapitoisia ruokia.

Tulenteko on kansallispuistossa luvallista vain merkityillä paikoilla, joita on reitin varrella sopivin välimatkoin. Muovit ja peltiroskat jätetään taukopaikkojen keräyspisteisiin tai tuodaan metsästä pois. Ja sitten vain nauttimaan upeista maisemista!

9

Sinkut melovat Oulangalla heinäkuussa Kuusamolainen ohjelmapalveluyritys Erä-Susi järjestää leikkimielisen Sinkkumelonta-tapatuman lauantaina 28. - sunnuntaina 29.07.2012 Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa.

Rauhallisesti virtaavalla Oulankajoella ensikertalainenkin meloo onnistuneesti ja turvallisesti, joten tapahtuma sopii vaikkei aiempaa melontakokemusta olisi yhtään. Tapahtuman ammattitaitoiset oppaat perehdyttävät jokaisen melontaan ja melontatekniikkaan - pääoppaana toimii pitkän linjan ammattilainen, melontaohjaaja, eräopas Peter Finnäs.

Sinkkumelonnan on tarkoitus olla leikkimielinen ja mukava melontatapahtuma keskellä luontoa ja upeaa Oulangan kansallispuistoa. Osallistuakseen voit olla sinkku, mutta tervetulleita ovat myös he, joilla ei muuten vaan ole melontakaveria, mutta vesille tekisi mieli - siis melontasinkku.

Tapahtumaan ilmoittautumisen tulee tapahtua 18.07.2012 mennessä s-pos-

titse osoitteeseen guide@ erasusi.com tai puhelimella Erä-Suden numeroon 040-57 00 279. Kokoontuminen tapahtuu aamulla 28.07. Kiutakönkäälle, mistä siirrytään lähtöpaikalle ja perusteellisen melonta- ja turvallisuusopastuksen jälkeen lähdetään matkaan.

Matkan varrella nautitaan uinnista ja evästauoista ja illan tullen leiriydytään telttakylään, missä luvassa on telttasaunaa, uintia, illanviettoa sekä keittiömestari Tapani Saarikon herkullinen illallinen. Toisen päivän melontaosuus on lyhyempi ja retki päättyy Jäkälämutkaan, mistä on kuljetus takaisin Kiutakönkäälle.

Erä-Susi järjestää pitkin kesää myös muita melontoja ja retkiä niin ryhmille kuin myös Kuusamon viikkoohjelman mukaisesti, sekä vuokraa mm. kanootteja.

Sinkkumelontaan, muihin palveluihin ynnä Erä-Suden monipuoliseen toimintaan voi näppärästi tutustua yrityksen nettisivuilla www.erasusi.com

Erämaan Sankareita ja muita kesäohjelmia Sallassa – keskellä ei mitään Tänä kesänä Sallassa kisataan Erämaan Sankaruudesta.

Selviytyminen keskellä ei mitään vaatii sankariasennetta ja kokemusta jota paikallisille kertyy jokapäiväisessä elämässä. Sallalaiset ovat heittäneet urbaaneille selviytyjille ja sitisuunnistajille haasteen tulla kokeilemaan miten he selviävät erämaan keskellä. Erämaan sankareiden haku on käynnissä toukokuun loppuun saakka, jonka jälkeen paikallisten asiantuntijoiden raati valitsee kymmenen sankariehdokasta. Yleisökin pääsee osallistumaan viiden sankarikilpailijan valintaan kesän aikana sosiaalisen median ja nettisivujen välityksellä. Lopullinen kisa käydään näiden viiden yleisön valitseman kilpailijan kesken Sallan karussa ja villissä erämaassa vaativissa olosuhteissa 2.-5.8.2012. Lisätietoja kisasta löytyy Sallan facebook sivulta sekä osoitteesta www.eramaansankari.fi.

nauttien kulttuurista, ohjelmista ja patikoinnista ruskan keskellä. Tapahtumarikkaan kesän vastapainoksi täytyy erämaassa olla myös aika, jolloin ei tapahdu kerta kaikkiaan yhtään mitään. Täydellisen rauhan ja rikkoutumattoman hiljaisuuden voi kokea Ei Tapahdu Mitään –viikoilla 1.-14.10.2012 Sallassa, keskellä ei mitään.

Sallan kesän kohokohtiin kuuluu perinteinen Salla- päivä, jota vietetään joka vuosi 19.7. Sallan nimipäivänä. Salla -päivänä Sallan väkimäärä tuplaantuu paikallisten, entisten sallalaisten ja matkailijoiden kokoontuessa yhteen juhlimaan. Sallan Rykimäviikolla 7.-14.9.2012 eletään porojen rykimän kiivaassa tunnelmassa

Sallan Matkailuneuvonta muuttaa kesän aikana uusiin tiloihin. Sallan Sota- ja Jälleenrakennusajan museon yhteyteen valmistuu Rajakievari, joka esittelee paitsi kievarikulttuuria myös Sallan matkailun historiaa ja nykypäivää. Sallan Matkailuneuvonta löytyy osoitteesta Savukoskentie 12.

Kesän aikana kunnostetaan Sallan 300 km laajuista patikkaverkostoa Metsähallituksen, Sallan kunnan, paikallisten yrittäjien ja Sallan kirkonkylän ja Sallatunturin alueiden maisemointi- ja reitistöhankkeen voimin. Kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua reittien kunnostus- ja parannustöihin Pidä Lappi Siistinä ry:n talkooleirillä 22.-28.7.2012. Kesän uutuusohjelmiin kuuluvat bussiryhmille suunnattu Hiljaiset kylätiet -kierros sekä opastetut mönkijäretket Pohjois-Sallan maisemiin.

Petäjälammelle rakennettavan golfkentän range pyritään avaamaan vielä kuluvan kesän aikana. Tässä kuvassa palloa lyödään vielä Rukan rangella.

Golf kuuluu myös Kuusamon kesään

K

uusamon kesästä löytyy rutkasti tarjontaa myös golfkärpäsen pureman saaneille.

Rukan 9-reikäisellä kentällä pelataan läpi kesän täyttä häkää, ja loppukesän mittaan saadaan mahdollisesti jo pieniä maistiaisia Petäjäkankaalle rakennettavan uuden 18-reikäisen kentänkin kuvioista.

Kenttämestari Hannu Auvisen mukaan vakaa pyrkimys nimittäin on, että Petäjäkankaan kentän range saataisiin auki vielä kuluvan kesän aikana.

– Aivan varmaksi sitä ei uskalla luvat, mutta seuraamalla Kuusamo Golfin nettisivuja www. kuusamogolf.fi, pysyy varmasti ajan tasalla niin siitä, kuin kaikista muistakin golfia koskevista asioista Kuusamossa.

– Kisojahan ynnä muuta toimintaa meillä on kesän mittaan Rukalla säännöllisesti ja runsaasti, ja tarkemmat aikataulut myös näistä löytyvät sivuiltamme, Auvinen toteaa ja jatkaa,

että toiminnassa painopisteenä ovat tänä kesänä juniorit.

– Ruka Golf Ry järjestää junioreille (alle 21 v.) ohjattua harjoittelua viikottain. Juniorit jaetaan ikänsä ja taitojensa mukaisesti ryhmiin, jotka harjoittelevat 2-3 kertaa viikossa. Toki senioreihinkin panostetaan, ja esim. yhteistyökuvioita muiden PohjoisSuomen kenttien kanssa aletaan Petäjäkankaan valmistumista silmällä pitäen kartoittaa jo nyt.

Kuusamon golfväen tämänhetkinen voimainponnistus on Petäjäkankaan 18-reikäisen golfkentän rakentaminen. Auvisen mukaan rakentamisessa johtoajatuksena on, että kenttä tulee palvelemaan haastavuudellaan kaiken tasoisia pelaajia, ja innostamaan myös uusia pelaajia liikunnallisen harrastuksen pariin.

– Golfkenttä sijoittuu Kuusamon Tropiikin viereen, Petäjälammen maastoon, joka on voimakkaasti kumpuilevaa män-

tyvaltaista hiekkakangasta, joten alueesta saadaan pinnanmuodoiltaan hyvin haastava ja mielenkiintoinen kokonaisuus.

– Ja tavoitteena siis on, että kentän rangella avauslyönnit lyödään jo tänä kesänä, ja kokonaisuudessaan kenttä on valmis kaudelle 2013, Auvinen valottaa.

Kuusamon Golf Oy:llä on parhaillaan meneillään osakeanti, jolla rahoitetaan uuden kentän rakentamista. Osakkeiden merkintäaika on 2.1.-31.12.2012, ja Auvisen mukaan juuri nyt onkin oiva tilaisuus sijoittaa ja varmistaa osakkeen saanti edulliseen hintaan.

– Jatkossa meillä on täällä Kuusamossa siis 2 kenttää, Rukan 9-reikäinen ja Petäjäkankaan 18-reikäinen, ja yhdessä nämä muodostavat todella ainutlaatuisen kokonaisuuden.

Odotukset kesälle 2013 ovatkin kovat, sillä ennakoimme että kentillä nähdään tuolloin yli 10 000 pelaajaa, Auvinen toteaa.

Korpihilla avaa Mamsellin maalaispuodin

K

itkajärven rannalla Tolvan vanhalla koululla sijaitseva Korpihilla on kesäisin Riisitunturin vaeltajien tunnelmallinen tukikohta.

Aitoa wanhan ajan tunnelmaa henkivä Korpihilla on ainutlaatuinen paikka keskellä lappilaista luontoa. Yrittäjä Ritva Kokko toteutti suuren unelmansa, kun perusti kahvilan kymmenen vuotta sitten.

– Aluksi unelma oli kaukana, kun ensimmäisiä kuukausia asuin kolkossa koulussa remontin keskellä, Ritva muistelee nauraen.

Mutta nyt Korpihilla tarjoaa matkailijoille juuri sellaisen elämyksen kuin paikan emäntä aikanaan suunnitteli, kolmea pihalla hissuksiin käyskentelevää pörröistä kissaa myöten.

16. kesäkuuta kahvilan piha-

piiriin avautuu uusi käynti- ja ostoskohde, Mamsellin Maalaispuoti.

– Puotiin tulee kauniita sisustus- ja lahjaesineitä Ranskasta, Tanskasta ja Ruotsista, englantilaisia puutarhanhoitovälineitä ja puutarhavaatteita sekä yksilöllisiä putiikkivaatteita. Puodista tulee samantyylinen kuin kahvilasta, eli viihtyisä ja tunnelmallinen.

Tärkeän osan Korpihillan tarjonnasta muodostavat Ritva Kokon omat tuotteet. Kuohuvalla, alkoholittomalla kuusenkerkkäjuomalla on juhlallista aloittaa tai lopettaa vaellus. Suussasulavat metsämarjoista valmistetut marmeladit ja suklaiset hillakonvehdit vievät kielen mennessään. Lisäksi Ritva valmistaa siirappeja, hyytelöitä ja mausteita, joiden raaka-aineet saadaan La-

pin raikkaasta, puhtaasta luonnosta.

Juhannuspäivänä klo 13-16 Korpihillassa nautitaan perinteinen brunssi, klassisen ja melodisen kitaramusiikin säestyksellä.

– Keltaiseen ruususalonkiin katetaan herkkuja notkuva noutopöytä, joten kannattaa tulla nauttimaan kiireettömästä keskikesän aamusta meille, kehottaa Ritva Kokko.

Korpihillasta saa myös neuvoja Riisitunturin valloitukseen.

Reilun neljän kilometrin mittainen Riisin Rääpäisu tai kymmenkilometrinen Riisin Rietas tarjoavat vaeltajille huikeita maisemia Kitkajärven lisäksi kaukaisille vaaroille ja Posion korpiin.

Vaelluksen jälkeen maistuvat Korpihillan lämpimät vohvelit, joiden päälle on valutettu paksua karpalokonjakkisiirappia.

10

Ollilan kautta kalavesille

J

ärvi-Kuusamon keskuksesta, Muojärven rantamaisemista löytyvien Ollilan Lomamajojen kesässä kärkituotteena on kalastaminen lähestulkoon kaikissa muodoissaan. Opastusta, neuvoja, vinkkejä ja ohjeita löytyy niin omatoimisesti vesille mieliville, kuin myös oppaan johdolla tehtäville, täyden palvelun retkille haluaville.

Lomamajojen isännän, Tuomo Ollilan mukaan ympäröivän luonnon tarjoamat puitteet, jolleivät nyt suorastaan pakota kalalle, niin vähintäänkin tarjoavat touhuun poikkeuksellisen otolliset mahdollisuudet.

– Monipuoliset vetemme sisältävät niin pieniä metsälampia kuin isoja järvenselkiäkin, ja reilun neljänkymmenen vuoden paikallistuntemus takaa sen, että kelillä kuin kelillä löytyy paikka jossa asiakas viihtyy niin olosuhteiden kuin myös kalantulonkin puolesta, lupaa Ollila sen kuuloiseen äänensävyyn, että vaikka kalamiehestä henkeen ja vereen onkin kyse, on asia tällä kertaa helppo uskoa.

Niihin kuuluisiin kalavaleisiin ei siis Ollilan matkassa tarvinne turvautua, ja esim. hauen heittokalastuksesta puhuttaessa hän uskaltaa antaa reissuille jopa saalistakuun.

– Parhaat päiväsaaliit liikkuvat kymmenissä, jopa toisella sadalla - ja todellista eksotiikkaa ja suurhaukea haluaville meillä muuten on

oma pieni salainen erämaajärvemme, jossa sitä kuuluisaa kymppikerhon rajaakin rikotaan säännöllisesti, Ollila tuumaa kuin ohimennen - mutta unohtaa jostain kumman syystä mainita tarkemmin, missä kyseinen järvi sijaitsee...

Toinen kärkituote varsinkin kotimaisille asiakkaille on Ollilan mukaan järvilohen uistelu Lomamajojen kotijärvellä eli Muojärvellä, joka nykyään kuuluu selkeästi parhaiden järvilohivesien joukkoon Pohjois-Suomen ja koko valtakunnankin mittakaavassa.

– Kalastuskuntien ja –järjestöjen kanssa hyvässä yhteistyössä järvelle tehdyt istutukset ja asetetut 60 cm alamitta ja päiväkiintiö- ym. rajoitukset ovat purreet todella hyvin, ja näiden ansiosta vetouisteluretket on kaikille kalamiehille ja tietysti myös meille tätä nykyä erittäin hyviä ja kiitollisia tuotteita, sanoo Ollila.

Vetouistelu liittyy myös Lomamajojen kesän tapahtumatarjonnan pääkohtaan, sillä sunnuntaina, elokuun 19. päivänä se toimii tukikohtana vetouistelun suositun PohjolaCupin päätöskisalle.

– Vauhtia uisteluun otetaan kuitenkin jo edellisenä iltana paikalla tanssittavilla latotansseilla, joissa tarjolla on myös runsaasti paikallisia kalaherkkuja, Ollila mainitsee.

Ja vaikka Ollila joukkoineen mielellään kalavesille oppaaksi lähtee-

- Ollilan Lomamajojen kesäohjelmissa pääosassa on kalastus kaikessa monimuotoisuudessaan, esittelee Tuomo Ollila (oikealla). kin, ei tietoa asioista pantata vaan kalapaikat, vieheet ja konstit opastetaan avoimesti myös omatoimikalastajille. Heitä varten Lomamajoilla on myös vuokralla monipuolinen kalusto niin veneitä tarvittavine varusteineen, kuin myös kalastusvälineitäkin.

– Ja reissun päätteeksi saadut kalat fileerataan ja pakataan, haluttaessa vaikkapa savustetaankin asiakkaan matkaan mielellään. Kyseessä on siis sellainen täyden palvelun paketti myös omatoimikalastajalle, Ollila toteaa.

Lomamajojen muuhun kalastustarjontaan kuuluvat mm. per-

hokalastus jokialueilla, verkkokalastusretket sekä ammattikalastajien toimintaan tutustuminen, jossa asiakas pääsee paikallisen ammattikalastajan mukaan seuraamaan, mitä on ammattikalastajan työ nykypäivänä. Reissut tapahtuvat joko niin, että työtehtäviin pääsee osallistumaan itsekin, tai sitten esim. nuottausnäytösten muodossa.

– Näytökset sopivat isoillekin ryhmille esim. linja-autoryhmiä myöten, ja näytös voidaan toteuttaa vaikkapa tässä omassa rannassamme niin, että seuraaminen onnistuu vaikka tilausravintolamme Juomuskodan pöydästä, esittelee Ollila ja jatkaa, että Juomuskota näyttelee

muutenkin tärkeää roolia Lomamajojen kesän toiminnassa.

– Se toimii retkiemme tukikohtana ja päätepisteenä, ja reissun päätteeksi siellä voidaan nauttia päivällinen juuri niistä äsken itse pyydetyistä kaloista. Muuhun toimintaan kuuluvat mm. erilaiset juhlat, häät, synttärit jne. – eli mikäli sellaisia on tulossa ja paikkaa puuttuu, niin kannattaa olla yhteydessä.

– Ja niitä suosittuja lauluiltojahan meillä järjestetään kesän mittaan edelleenkin, Ollila muistuttaa ja jatkaa, että tarjontaan voi tutustua kätevästi nettisivujen kautta osoitteessa www.ollilanlomamajat.fi

11

Kaivosyhtiö pyrkii Käylän kautta avaamaan Kitkajärvi-Ruka-KitkajokiOulanka uraanikultajänteen – yhtiö harkitsee syanidin käyttöä Kaivosyhtiö Dragon Mining ja osa mediasta näyttää ”unohtavan” että käsittelyssä olevassa Kuusamon uraanikultakaivos-YVA:ssa on mukana Kitkajoen Käylän lisäksi Rukan Sivakkaharjun kaivospiirit ja valtaukset. Rukan Sivakkaharjun uraanin keskipitoisuus on jopa 0,12% Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) uraanidatan ja Vanhasen väitöskirjan mukaan. Lisäksi Kitkajoen Käylän ja Säkkilän kylien alueelle sijoittuvan Juomasuon kaivospiirien ja valtauksien korkeista uraanipitoisuuksista ja säteilyongelmista on jo valaisevia tutkimusraportteja.

Säteilyturvakeskus (STUK) edellytti jo ennen Kitkajoen Käylän Juomasuon koelouhoksen avaamista 1992 tehtäväksi säteilymittauksia malmion ennalta tiedetyn uraanipitoisuuksien vuoksi. STUK edellytti myös henkilökohtaisia annosmittauksia louhinnan aikana, sekä raportointia koerikastuksista sekä tietoja radioaktiivisen rikasjätteen sijoittamisesta sekä kullan säteilyominaisuuksista.

Outokummun raportissa koelouhinnan jälkeen STUK:Ile nro 1003/340/92 (07.12.1993) todetaan seuraavaa: Uraanipitoisuus malmiossa paljon suurempaa (0,02 - 0,075 %) kuin alunperin arvioitiin.

Nyt Australialaisen kaivosyhtiö Dragon Miningin edustajat YVA:ssa ja ohjausryhmän kokouksessa ovat todenneet huippupitoisuuksien olevan tätäkin korkeampia, jopa 0,5% kun ydinenergialain mukainen raja on 0,1%.

Outokummun raportti STUK:ille toteaa: vaahdotusrikasteen uraanipitoisuudet olivat 0,17% ja tärypöytärikasteen jopa 1,9% - 45,4%.

Juomasuon louhoksen säteilysuojauksesta raportti toteaa, että kovista uraaniesiintymistä johtuen louhoksen säteilyaltistus yltää lähelle säteilytyön raja-arvoa 5 mSv. (Säteilytyön raja-arvo on pelkkä teoreettinen raja, kuten STUK toteaa: säteilylle ei voida laittaa turvallista alaraja-arvoa.)

Erityisen ongelmallinen oli tärypöytärikasteen säteilyn määrä. Outokummun raportissa todetaan, että säteilyaltistuksen teoreettinen sallittu vuosittainen annosmäärä täyttyi jo kolmessa kuukaudessa.

Säteilyn lisäksi vielä pahempi ongelma on uraanin myrkyllinen ja vesiliukoinen luonne. Uraani liukenee kaivostoiminnan takia entistä voimakkaammin alueen pohjavesiin ja pintavesiin sadannan seurauksena.

Lisäksi kaivoksen prosessi- ja jätevedet saastuvat myrkyllisestä uraanista.

Uraania tulee siten muiden haitallisten aineiden kuten arseenin, sulfaattien, koboltin ja rikin ohella alueen ympäristöön, vesistöön ja jätevesilampiin. Ja ne jätekasat ja liejualtaat jäävät Kitkajokivarren suokankaalla, lampien, purojen ja ojien viereen, myös sen jälkeen kun kaivosyhtiö on jo lähtenyt seuraavaan hankkeeseen.

Ohjausryhmän kokouksessa Kuusamon kunnantalolla yhtiö lisäksi kertoi harkitsevansa syanidia kullan

erottamiseen.

Dragon Miningilla on kaivospiiri Kitkajärven Kouvervaaran Lemmonlammella, lähellä Holtinniemeä ja Vasaraperän Jäkäläniemeä. Kouvervaaran Lemmonlammen kaivospiiri ja Belvedere Resourcen uraania voimakkaasti sisältävä Kouvervaaran valtaus muodostavat kaivoshankkeen laajentamiskuvion, kuhan YVA ja luvat saataisiin ensin läpi ns. ”Käylän kautta”. GTK:n uraanidatan mukaan Kouvervaaran uraanin keskipitoisuudeksi arvioidaan jopa 1,5%, lisäksi malmio sisältää muita, kaivosyhtiöiden näkökulmasta, arvokkaita malmeja. Vuosi sitten kaivosyhtiön edustaja Käylän kokouksessa lopulta myönsi, että lopulta mennään myös Kouvervaaraan. Kaivosyhtiön taktiikkana on tässä vaiheessa vähätellä louhintamäärää ja uraania, mutta pitkän ajan tavoitteena on Käylän ja Rukan louhoksien avaamisen jälkeen louhia niin Kitkajärven molemmat rannat Kouvervaarassa ja Tolvassa, minne sama yhtiö tekee parhaillaan varauksia ja valtaushakemuksia eri uraanimalmioihin. Nämä varaukset ja valtaukset tulee käsitellä uraaniasetuksen mukaan, kuten olisi pitänyt jo olemassa olevat kaivospiiritkin.

Lisäksi yhtiö on varannut tunnetut uraanialueet Suiningin Vaimojärvellä ja Oulangan Kanjonissa Oulankajoella. Hankkeiden ”vieressä”oleva Belvede Resources voi myydä omat valtausalueet Kouver- ja Säynäjävaarassa sekä Maaninkavaarassa Dragonille, kuhan Dragonin hanke ”etenee”. Suosittelen kaikkia perehtymään taustalla olevaan isoon kuvioon kaivosrekisterin varaus- ja valtauskarttapalvelun kautta. Samat kartat löytyy http://www.eiuraanikultakaivostakuusamoon.com Muistettakoon, että koska Dragon Mining kaivosyhtiö on jo todennut pyrkivänsä uraanin tuottamiseen, silloin ydinenergialain mukainen lupapäätös tulee joka tapauksessa kunnanvaltuuston ja eduskunnan päätettäväksi. Pitää muistaa, että Kitkajoki on kaikkien kuusamolaisten virkistysjoki. Luonto-, imago- ja matkailuarvoiltaan ehkä Suomen tunnetuin ja arvokkaimmat kosket omaava hieno kokonaisuus aina Kiveskoskelta Jokihaaraan. Siten uraania tuottavan kaivoksen perustamispäätös Kitkajoelle ja Rukalle on kaikkien kuusamolaisten päätös ja se tulee olemaan myös kansallisen ja kansainvälisen median keskustelun aihe. Osaksi siksi kaivoshankkeen ohjausryhmän kokouksessa esitin, että kaivosyhtiö vetäytyisi, koska hanke pilaa Kuusamon vaivalla ja pitkäjänteisesti rakennetun puhtausja luontomatkailuimagon sekä repii yhteiskuntarauhan. Meidän kaikkien kuusamolaisten on aika sanoa hankkeelle julkisesti: kiitos EI. Mika Flöjt Tutkija ja Kitkan Viisaiden puheenjohtaja http://www.kitkanviisaat.fi

12

Sarvijauheuutemiehen kesän merkit 25.5.-2.9.2012 Kauris 22.12.-20.1.

Kesä: Kauriin kesä huipentuu vasta elokuussa, ikävä kyllä. Silloin oot parraimmillas. Tämäkään ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö olisi äkkilähtö paikallaan aina silloin tai viimeistään tällöin. Olet elossa.

Loma: Lomalla nipsastaan sieltä ja täältä, vaan aina on lomamieli kielenpäällä. On hyvä lääke se, tuo upia ja komia lomaseura, jonka mukana uskallat sieki heittäytyä vappaalle.

Verenpaine: Jänskättämisen aiheita saattaa kesässä olla usseitaki. Jos haluat, voit heittä ittes likkoon.

Sydänalassa vipinää, se on selevä.

Vesimies 21.1.-19.2.

Kesä: Vesimies kun aloittaa kesänvieton jo heti hiirenkorvain ehittyä puuhun. On kesä ainainen, tai ainakin siltä tuntuu. Kesä on vesimiehille mielentila.

Loma: Tämän suven loma taitaapi tulla kerrankin tarpeeseen? Eikä kunnon lomaa voita mikkään. Sadepäivätkin tuottavat iloa ja ymmärrystä.

Verenpaine: Ei pääse suonet ohimosta pullistummaan, kun lomafiilis pukkaa päälle. Helepottaa olua kummasti, kun viittaa kiirelle kinttaalla ja nostaa räpylät kohti kattua.

Kalat 20.2.-20.3.

Kesä: Ovat kalat lauhkeita kuin lampaat. Loppukesästä jo toki hieman saattavat villautella kulumahampaita.

Jo vain sujjuu se kesä näinkin, kunhan ei vain hirttäis kesä päälle?

Loma: Hommia piisaa, mutta siitä saapi syyttää vaan ihan ittiään. Sitä on taidettu talaven aikana tehä kaikenmuailiman luppauksia suuntaan, jos toiseen?

Verenpaine: Ainoastaan siinä tappauksessa, että erehdyt murehtimaan menneitä, niin saattaa ongelmia syntyä. Katse tiukasti horisonttiin ja kompassisuunta etelään, nii helepottaa.

Oinas 21.3.-20.4.

Kesä: Alakukesästä saattaapi olla hieman hankaluuksia, mutta pintavesien lämmettyä uintikuntoon pärähtää kesä kohdallasi toenteolla ja rytinällä käyntiin!

Loma: Tärkeää on, että et ressaa päätäsi kaikenmaailman pikku asioilla. Vaikka lomaressi meinaakin hieman vaivata ennen lomaa, mutta hetimmiten huomaat kyllä jännittämisen olevan turhaa.

Verenpaine: Juhannukseen mennessä tykytykset laantuu ja Jussista syksyyn ei mitään hällyyttävää ole näköpiirissä.

Härkä 21.4.-20.5.

Kesä: Ei maha mittää sille, että hyväntuulisuuttasi eivät etes ukkoskuurot saa pois tolaltaa. Eikä itkuakaan ole tiedossa pitkästä ilosta, harvinaista herkkua.

Loma: Tuttu on turvallista ja ainahan voi repästä joskus myöhemminki. Loma tänä kesänä noudattelee perinteistä kaavaa, juurikaan mittää yllätyksiä ei ole luvassa.

Verenpaine: Nuppi ei turpoa tänä kesänä kertaakaan punaiseksi palosireeniksi, kuin äärimmäisissä ärsytyksen tilassa. Mutta tällöinkin kohtaus on ohimenevää sorttia.

Kaksoset 21.5.-21.6.

Kesä: Ilmastonmuutoksen myötä suvi on kohallasi ympärivuotinen. Kesämieltä riittää siis aina talvi-iltoihin saakka, aivan mahtavaa!

Loma: Kuviokelluntaa ja käsipohjaa on luvassa. Rauhatontakin välillä on, mutta valituksen ääniä ei kuruissa kajahtele.

Verenpaine: Viihdyt siellä ja täällä, aivan joka säällä. Suonissasi virtailee virkeämpi veri, kuin vuosikausiin.

Rapu 22.6.-22.7.

Kesä: Sadesäästä nauttivat harvat, mutta sinulle se vain passaa. Kesä onkin mieleesi, sillä myös auringonpaiste on mieleesi. Vasta syksyn tullen saattaapi kerran joku asia harmittaa.

Loma: Tänä kesänä kannattaa lomailla myös työaikana, elikkä makkaranpaistoon ja/tai saunan lämmittämiseen heti kun pomon silimä välttää.

Verenpaine: Hössöttäminen hiiteen, siitä ei hyvää seuraa. Kun kesällä antaa rauhan laskeutua maahan, niin talvella joutaa hieman turboruuvvia iliman seuraamuksia kiristämmäänki.

Leijona 23.7.-22.8.

Kesä: Löydät kyllä kesästäsi aiheet hymyilyyn ja hyvään mieleen vaikkapa liikennevaloista, tahi kaupan kassalta. Tänä kesänä elämäsi hymyilee oikein huolella.

Loma: Mikäli lomasuunnitelmasi olivat hyvinkin tarkat, niin ne voit heittää samantien romukoppaan. Huomaat, että lomasta voi nauttia myös ilman tiukkaa aikataulua ja sekös sitten taas naurattaa.

Verenpaine: Nauru pidentää ikää ja vahvistaa vatsalihaksia. Kuntosalille ei siis ole mitään kiirettä syksyllä, sillä olet kesän jäliltä huippukunnossa.

Neitsyt 23.8.-23.9.

Kesä: Kesäkarkeloissa ei välillä ole päätä eikä häntää. Ja miksi pitäisi ollakaan? Käsijarru irti ja eikun menoksi. Talavella sitten joutaa taas hieman hilijentämmään, pakostakin, kun kylymä kangistaa.

Loma: Koirat haukkuu, mutta karavaani kulukee ja loppujen lopuksi hymyilyttää kuin hangonkeksiä.

Verenpaine: Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön ja sinähän kyllä kestät. On aika vappauttavvaa olla menossa kun jaksaa.

Vaaka 24.9.-23.10.

Kesä: Ruoho on vihreämpää aidan omalla puolella ja vastarannallekaan ei tarvihe kurkottaa. Helepottaa elämää kummasti.

Loma: Tänä kesänä siivet kantavatkin pitkälle, eikä myötätuulta purjeissa pidättele mikään. Loma jota todellakin olet odottanut.

Verenpaine: Niin on kesäsi vauhdikas, että sydämesi ei meinaa pysyä perässä. Keskiarvolukema on kuitenkin siedettävä, kunhan muistat välillä hengittää.

Skorpioni 24.10.-22.11.

Kesä: Talviturkki jää kyydistä pois sillä samalla silmänräpäyksellä, kun jäät järvistä lähtevät. Skorppioonin kesä jatkuu kosteissa merkeissä aina jouluun saakka. Ja ylikin.

Loma: Välillä jouvvut vaanimaan yksin rantavesissä ja heti toisena hetkenä porukalla juluhille niin, että mettä raikaa. Hieno ja juuri sellainen loma, kuin olet aina hallunnut on siis tiedossa.

Verenpaine: Luovit tilanteista lävitse ilman minkään asteen vaaraa kuukahtaa maahan kiehuvan sapen jälkilämmöstä aiheutuvasta halvauksesta.

Jousimies 23.11.-21.12.

Kesä: Tämä kesä jatkuu siitä mihin viimeksi jätiin. Nyt ei missään nimessä jäädä kellariin piilottelemmaan, vaan on syytä siirtyä suorinta reittiä auringon hellittäväksi.

Loma: Tee ihimeessä lomallasi jotain, tai sitä lomakiireen aiheuttammaa kärsimystä jatkuu aina jouluun asti.

Joululomakiireet juhannuksena eivät nekkään ole siulle ihan outo juttu, eihän?

Verenpaine: Pään punotus riippuu nyt siis siusta ittestäs. Onnistut kyllä ottamaan asiat rennommin, jos todella niin haluat. Kokeile etes!

13

Ei kesää ilman sääskiä Ininää, kutinaa, paukamia ja kärsimystä. Millainen olisikaan Lapin kesä ilman sääskiä.

Etelässä puhutaan hyttysistä ja Lapissa sääskistä, mutta kumpi on oikeassa? Eteläsuomalaiset. Sääsket nimittäin ovat kaksisiipisten alalahko, jonka yksi alaryhmä ovat ne pitkäkoipiset piikkinaamat, joita pohjoisessa virhellisesti sääskiksi kutsutaan.

Mutta oli nimitys mikä tahansa, ikäviä nuo inisijät ovat.

Sääskien määrä vaihtelee eri kesinä riippuen siitä, kuinka kostea on ollut alkukesä eli niiden munimisaika. Toki sääsket lisääntyvät myös pitkin kesää, ja kosteana kesänä niitä riittää pitkälle loppukesään. Mökin ympäristöstä ei voi järviä kuivattaa, mutta kannattaa hävittää kaikki seisova vesi esimerkiksi räystäiden alta, jotta munimispaikat vähenevät.

Sääskiä on yleensä eniten juhannusviikolla ja siitä pari viikkoa eteenpäin. Aktiivisimmillaan inisijät ovat yöllä, eikä niitä tarvitse olla monta. Jokainen Lapin kävijä on joskus kokenut miltä tuntuu, kun yksi ainoa ujeltaja kiertää huonetta kuin pakkolaskupaikkaa etsivä

lentokone.

Sääskiltä voi karkotteiden lisäksi suojautua pukeutumalla vaaleaan, väljään ja tiheästä kankaasta ommeltuihin vaatteisiin. Porot suojautuvat sääskiltä kerääntymällä tokkiin aukeille, tuulisille paikoille, ja toki tuuli karkottaa sääsket ihmistenkin ympäriltä. Maanteille ei kuitenkaan kannata mennä parveilemaan, kuten porot. Sääskiä voi joidenkin neuvojen mukaan karkottaa myös valkosipulilla.

Se tosin saattaa karkottaa vaelluskaveritkin kauemmas.

Mökin pihalle voi hankkia sähköisen sääskiansan. Joidenkin mielestä ne toimivat erittäin hyvin, mutta skeptikot epäilevät, etteivät edes insinöörit pärjää sääskille. Kämmenten kiukkuinen läpsäys on taatusti tehokas konsti, mutta valitettavan hidas torjumaan niitä kymmentä miljardia inisijää, jotka Lapissa ihmisen verta janoavat.

Kesän rapsutusten lomassa kannattaa kuitenkin lohduttaa itseään sillä, että loppukesästä sääsket katoavat. Ja sillä, että huikeiden maisemien ja elämysten takia kannattaa vähän kutinaa kärsiäkin.

Kivirannan Ukko ennustaa

Loppuvuoden 2012 sää

V

armaan on tulosa jonkunlainen myrsky, kun reuma repii oikeaa jalkaa niin, että ei tiijä misä asennosa pitäs, eikä jaksa iltaohjelmiakaan teeveestä kahtua.Tärkeä kokouskin on laistettava ja ruettava hevostreenillä voitelemaan sekä otettava särkylääke ja ruevttava nukkumaan.

Lääkitys alakoki auttamaan, vaikka tuuli ulvoo terassilla ikkunaruutujen välisä ja luntaki alakaa jo iskemään ruutuun. Tämä näyttää jo oikialta kevätmyrskyltä, vaikka minä ootin vasta Äitienpäiväksi. Ja toinen kevätmyrsky on todennäköisesti 20.5. ja kolmas 22.5. Nämä alakaa jo repiä jäitä ku näyttäs Helluntaiksi hiukan lämpenevän.

Kesäkuun ensipäivä onkin jo semmoinen myrsky, että järvien jäät alakaa heilua kun puroilta alkaa sulat veet virtailla. Isoillaki järvillä kuuventeen päivään kesäkuuta olla jo laajasti vesiä.

Mutta hitaasti lämpö nousee ja palijo on vielä rotkopaikoissa lunta, se on siinä ja siinä sulaako kaikki lumi juhannukseksi. Kesäkuun viimesellä viikolla saadaan

jo lämmin vesisade ja siitä se vasta oikea kesä alkaa. Se on hellettä aivan kuun loppu puolelle. Alkaa nimittäin pilveilemään mutta pysyy silti lämpimänä, ja elokuu on helteinen aina Aulikseen asti, silloin ukkosen kuurosta sataa pienen ryöpyn sielä täälä.

Syyskuukin on vielä suhteellisen lämmin aina viikolle 38, jolloin on ensimmäinen syysmyrsky.

Mikkeliviikolla vähä jähtyy täyvenkuun aikana mutta ei kuitenkaan vielä pakkaselle. Toinen syysmyrsky on viikolla 42 tämä on jo rajun puoleinen. Luntaki seasa ja veet sekasi. Loppukuu vuoroin vähästä lunta ja räntää, joinaki öinänä 2-3 astetta pakkasta.

Marraskuu on liki toisinto viime syksystä. Vähäisiä lumi- ja vesisateita. Viikolla 48 pakastaa jo reilummin ja joulukuu toistuu viime syksyltä. Lunta kertyy kolmeneljäkymmentä senttiä ja viikko 52 on napakka pakkanen 10-15 astetta. Uuden vuoden yö on kirkas.

Kuusamossa 5.5.2012.

Kivirannan Ukko

14

Käylässä kastuu heinäkuussa paita Savonlinnan Oopperajuhlien jälkeen näyttävin suomalainen kesätapahtuma pidetään heinäkuussa Kuusamon Käylässä.

Käylänkosken Tukkilaiskisoissa esitellään 14.7. taitoja, joita joka toinen mies tarvitsi ennen kuin siisti sisätyö ja kannettavat tietokoneet valtasivat maan.

Tukkilaiskisojen lajeina ovat Maraton, Rullaus ja Tukkilaisvala. Kello 11 alkava Maraton on tyynen veden kisa, jossa on monta vaativaa osa-aluetta.

Soutamisen lisäksi vedetään venettä seisaallaan keksillä puomia pitkin. Veneessä seisominen on vasta verryttelyä, sillä seuraavaksi noustaan puomin päälle juoksemaan. Kolmannessa lajissa alkavat jyvät lopullisesti erottua akanoista, kun noustaan tukin päälle sestomaan, eli melomaan keksillä. Sitten ylitetään juoksemalla tukkisuma, ja mieluummin kuivin jaloin.

Loppuverrytelynä juostaan vielä kierros maastossa.

Kisa on tänä vuonna erityisen jännittävä, sillä Maratonin monivuotinen mestari, maankuulu tukkilaistaitaja savukoskelainen Juha Julkunen sai viime vuonna kovan vastuksen karjalaisista Mikkosen veljeksistä. Nähtäväksi jää kenen jaloissa on tänä vuonna tukevimmat pohjat.

Juho Julkunen näyttää koskenlaskun mallia.

Maratonin jälkeen selvitetään rullaamalla kuka pysyy kuivana ja kuka saa vääntää ruutupaidastaan hien lisäksi jokivettä.

Vaativassa kamppailulajissa kaksi tukkilaista seisoo saman tukin päällä ja rullaa puuta vastakkaisiin suuntiin.

Rullauksen jälkeen suoritettava Tukkilaisvala on nopeimmilla tukkilaisilla muutaman sekunnin riuhtaisu. Valassa isketään keksi puuhun, kierretään sen ympäri, käydään hörppäämässä vettä, palataan takaisin ja napataan keksi mukaan.

Kisat päätetään klo 14 koskenlaskulla. Ja koski lasketaan

tietenkin tukilla eikä kumiveneellä.

Oheisohjelmana on ruokailua Korpihovilla, paistettua makkaraa ja virvokkeita puffetissa sekä nokipannukahvia ja lettuja laavulla. Lapsille on pomppulinna. Liput ovat aikuisilta kahdeksan ja nuorilta kaksi euroa, alle 12-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi.

Illalla pistetään jalalla koreasti kuivemmalla alustalla, kun Käylän Korpihovilla pidetään tukkilaskiaistanssit. Orkestereina Jackpot ja Tuovila Kvartetti.

Tansseihin on Kuusamosta linja-autokuljetus.

Monitorit toosaksi Veijon festareilla Kuusamon kesän kohokohta, eli Veijon Festarit kerää pohjoisen auringon alle tähtikaartin ja puolitoista tuhatta kävijää.

– Aurinko paistaa Kuusamossa aina, joten luvassa on hyvä ulkoilmafestareille, lupaa Ravintola Veijon Karppa Karjalainen.

– Yhtenä vuonna tuuli meinasi viedä esiintymislavan, mutta se saatiin pysymään paikallaan eikä uusia ongelmia ole luvassa.

Yhdeksännet Veijon Festarit pidetään Ravintola Veijon pihalla 14.7. Illan pääesiintyjä on Matkailulehti Rukan painoon mennessä vielä auki, mutta takavuosien esiintyjäkaarti lupaa kunnon menoa. Aikaisemmin Veijon lavalle ovat nousseet muun muassa Tommi Läntinen,

Chisu, Elastinen ja Cheek.

Muut esiintyjät ovat jo varmistaneet paikkansa. Yksi odotetuimmista on kuusamolaisperäinen, Suomen ensimmäisiin oikeisiin heavy-bändeihin kuuluva Zero Nine, joka on toiminut lämppärinä muun muassa Iron Maidenille ja Ozzy Osbournelle.

Astetta kevyempää, mutta yhtä uskottavaa meno tarjoaa Jukka Takalo, joka kiertää Suomen kesää huhtikuussa ilmestyneen Kahden hengen disko -levynsä tiimoilta. Takalon meriitteihin kuuluu muun muassa ilmakitaransoiton MM-kisojen perustaminen. ”Jos kaikki maailman ihmiset soittaisivat ilmakitaraa, ei olisi sotia”, perustelee Takalo.

Kolmas tuttu nimi festareilla

on kaikkien tyttölasten unelmamies, viiksihurmuri Lassi Valtonen, joka tuli tutuksi jättämällä Idols-kisan kesken kärkisijoilta.

– Neljäs esiintyjä eli Knucklebone Oscar on luvannut laittaa monitorit toosaksi, paljastaa Karppa.

Festareiden iltaohjelma alkaa klo 19. Alaikäisille ja iltaunisille Veijo tarjoaa ohjelmaa jo päivällä klo 12 alkaen. Takavuosina on Veijon päivälavalle noussut muun muassa kuusamolainen Talent-tähti Mika Rontti Michael Jacksonina ja Juha Leppänen alias Aron ilmettynä Elviksenä.

Penskoille on pomppulinna, hattaraa ja popcornia.

Käpälämäestä hyvinvointia koirille Kuusamossa on hiljattain aloittanut toimintansa ensimmäinen täysin koiriin ja niiden hyvinvointiin keskittynyt yritys. Käpälämäki -nimellä toimivan yhteisyrityksen takaa löytyy kaksi alansa rautaista ammattilaista, koirahieroja Heidi Parkkisenniemi sekä koiraterapeutti Mari Aikio.

Vaimojärvellä naapureina asuvat ystävykset ehtivät pyöritellä yritysideaansa useamman vuoden ajan ennen kuin oli aika ryhtyä tuumasta toimeen.

– Meiltä löytyy monipuolista osaamista koirien lihashuollosta ja hieronnasta tottelevaisuuskoulutukseen, -kursseihin sekä käytösongelmien hoitoon asti.

Lisäksi järjestämme talvisin huskysafareita aidosti arktisilla re-

kikoirillamme, joita löytyy tällä hetkellä yhteensä parisenkymmentä, kertoo Mari Aikio.

Molemmat nuoret naiset ovat aloittaneet koiraharrastuksensa jo ala-asteikäisinä, joten kokemusta hännänheiluttajista ehti kertyä yli 15 vuotta ennen kuin harrastuksesta tuli myös päivätyö.

– Kilpailemme omilla koirillamme paitsi valjakkoajossa, myös tottelevaisuudessa, agilityssa ja jonkin verran tulee käytyä näyttelyissäkin. On mukava harrastaa koirilla monipuolisesti, tämähän on ala jossa koskaan ei ole täysin valmis, vaan aina löytyy uutta opittavaa, toteaa puolestaan Heidi Parkkisenniemi.

Koirahieronta- ja ongelmakoirakoulutus toimivat ajanvarausperiaatteella, ensimmäiset kurssit pyörähtävät puolestaan käyntiin kesäkuun alussa. Kursseille on ennakkoilmoittautuminen. Kasvattajille on tarjolla myös mahdollisuus pentutesteihin, joissa kartoitetaan pentujen ominaisuuksia ja soveltuvuutta uusiin koteihin ennen luovutusikää. Testi on hyvin muokattavissa ja sopii niin seura- kuin metsästyskoirarotujen pennuillekin.

– Kannattaa tutustua myös kotisivuihimme www.kuusamonkoirakeskus.com, josta löytyvät yhteystietomme sekä tarkempaa tietoa meistä ja tulevista tapahtumista, kertovat Aikio ja Parkkisenniemi.

15

Meidät löydät Kuusamosta

16

Korkein luottoluokitus ©Soliditet

2012

Osta omaksi pala Kuusamoa!

usamo Nuuna

Suomalaiset äänestivät: Kuusamo Nuuna, loma-asuntomessujen 2011 paras hirsihuvila!

Kurkista uusittuun talo- ja huvilamallistoomme sekä hintoihin osoitteessa: Huvila Nuuna 85

www.kuusamohirsitalot.fi

Uusimaa, Helsinki 044 778 9264, 044 778 9290, 044 778 9245 • Lahti 044 778 9261 • Lappeenranta 0400 649 875 • Kotka, Kouvola 044 778 9266 Turku 0400 865 900 • Pori 0400 853 490 • Tampere 0400 444 119 • Mikkeli 0400 555 202 • Jyväskylä 044 778 9265 • Kuopio 0400 275 276 Iisalmi, Kajaani 0400 172 742 • Etelä-Pohjanmaa 0400 688 962 • Vaasa, Kokkola 0500 159 345 • Keski-Pohjanmaa 040 960 4811 Joensuu 044 778 9268 • Oulu, Kemi 040 551 7135 • Kuusamo/tehdas 044 778 9210 • Rovaniemi 040 525 0938

Kumisaappaat ja iloinen retkimieli riittävät Luonnonkukkien päivän retkivarusteiksi

Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään vuosittain juhannusta edeltävänä sunnuntaina. Tänä vuonna päivämäärä on 17.6. Päivän juuret ovat Tanskassa, jossa Luonnonkukkien päivää on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Suomen kesään tapahtuma on vakiintunut vuonna 2003, mutta sillä on jo vankat perinteet kautta maan. Pohjoismaissa retkiä järjestetään Luonnonkukkien päivänä kaikkiaan noin 500 ja osallistujia on yli 10 000. Luonnonkukkien päivä ja tunnukseksi on valittu kielo, joka on Suomen kansalliskukka.

Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kasviharrastuksen ja luonnontuntemuksen lisääminen sekä yhteisten luontoelämysten tarjoaminen mahdollisimman monelle. Luonnonkukkien päivän retket ovat myös hyvä tilaisuus oppia kasvien ja niiden elinympäristöjen käytöstä, uhkista ja suojelusta. Retkenjohtajiksi lupautuneet henkilöt ovat kiinnostuneita luonnosta ja tuntevat oman alueensa kasvilajistoa niin, että osaavat retkelle osallistuville kertoa ympäristön kasveista.

Luonnonkukkien päivän retket ovat 2 – 3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Retkille ei yleensä tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Retkille tarvitsee mukaan vain säänmukaisen retkivaatetuksen

ja maastoon soveltuvat jalkineet.

Matkaan voi ottaa myös kasvion, suurennuslasin, eväät ja juotavaa.

Retkillä opastetaan suomeksi, ellei toisin mainita.

Kuusamossa järjestetään kaksi Luonnonkukkien päivän retkeä: * Kello 12 – 14 tutustutaan Särkiperä-Löyhkönen-Antinvaaran alueeseen suojelubiologi Tiina Laitisen johdolla. Alue on tunnettu letoistaan ja kalkkivaikutteisista lähteiköistään. Retki sopii normaalikuntoisille ja kaikenikäisille.

Retken kokoontumispaikka on Antinperän lintutornin pysäköintialue. * Iltaretkellä kello 18 – 20 tutustutaan erityisesti lehtojen ja niittyjen kasvilajistoon suojelubiologi Anne Jäkäläniemen opastuksella. Retki suuntautuu Hiidenvaaran maastoon ja matkalla kokeillaan kesälajien uusinta uutta – biokätköilyä. Retki soveltuu kaiken ikäisille. Kokoontumispaikka on Oulangan luontokeskuksen piha.

Luonnonkukkien päivän järjestävät yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Natur och Miljö rf, Suomen Biologian Seura Vanamo ry, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Metsähallituksen Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, Suomen ympäristökeskus, Biologian ja maantieteen opettajien liitto, Kasvityöryhmä, Luonto-Liitto ja WWF Suomi.

Tutustu biokätköilyyn Oulangalla Oulangan kansallispuistossa kokeillaan tulevana kesänä uutta kasvien tutkimistapaa, biokätköilyä. Kohdelajina ovat esiintymistavoiltaan varsin oikukkaat noidanlukot. Maastoon merkitään paikka, jossa noidanlukkoja on havaittu ja niillä on infotaulut toiminta- ja lajintunnistusohjeineen. Paikka julkistetaan Pohjolan luonnonkukkien päivänä 17.6 klo 18 Oulangan luontokeskuksessa ennen suojelubiologi Anne Jäkäläniemen vetämää kasviretkeä sekä pian sen jälkeen myös Luontoon.fi –verkkopalvelussa.

Noidanlukkojen merkitylle esiintymisalueelle on viety valmiina numeroituja värillisiä merkintätikkuja, joilla kuka tahansa voi merkitä löydetyn kasvin. Löytäjä voi kirjoittaa tikkujensa numerot sekä muut havainnot paikalla olevaan vihkoon tai kirjata ne biokätköilykauden avauksessa ohjeistetulle internet-sivulle ja seurata löytämänsä kasviyksilön vaiheita samaisen sivun kautta.

Pohjolan luonnonkukkien päivän retken jälkeen biokätköilyyn opastaa Oulangan luontokeskuksen väki.

Noidanlukot ovat kasvisuku, josta tiedetään vähän. Ne kuuluvat käärmeenkielikasvien heimoon. Suomessa tavataan seitsemän lajia, joista ketonoidanlukko (Botrychium lunaria) on yleisin.

Nimi noidanlukko juontaa juu-

rensa ketonoidanlukon lehden muotoon. Se muistuttaa kuviota, jota käytettiin avainten koristelussa. Noidanlukoilla on vain yksi lehti ja jos se vahingoittuu, uutta ei kasva saman vuoden aikana.

Lukot lisääntyvät itiöistä, eivät siemenistä. Ne elävät koko ikänsä sienien kanssa yhteiselämää.

Tämä mahdollistaa sen, että ne voivat säilyä elossa jaksoilla, jolloin ne eivät tee ollenkaan maanpäällisiä osia. Maanalainen elämä voi kestää jopa 10 vuotta. Tämän vuoksi noidanlukkojen esiintyminen on oikukasta. Varmimmin noidanlukkoja löytää pihojen kuivilta ketomaisilta osilta sateisena kesänä. Kuusamosta tunnetaan 35 ketonoidanlukkopaikkaa.

Ketonoidanlukko.

Kuva: Elina Kolppanen

17

Koillismaan keittiömestarien kesäherkut Matkailulehti Rukan sivuilla on menneen talven aikana esitelty Koillismaan alueen ruoka-, tapa- ja juomakulttuuria edistävän Koillismaan keittiömestarit ry:n toimintaa ja osaamista. Pääosassa ovat olleet kuhunkin ajankohtaan sopivat, herkulliset ruokaohjeet ja -vinkit, joissa on hyödynnetty myös alueemme paikallisia, laadukkaita raaka-aineita parhaalla mahdollisella tavalla.

Seuraavassa yhdistyksen puheenjohtajan Leo Mankkisen kesäiset ruokaterveiset – ja kesäänhän jos mihin kuuluu myös herkuttelu, joten olkaapas hyvät, mukana myös edustava otos Koillismaan keittiömestarit ry:n kootuista kesäherkuista:

kanssa etukäteen ryhmän toiveiden mukaan, ja kesän edetessä kursseilla hyödynnetään jälkiruokatarjonnassa ravintolan omaa (villi)yrttitarhaa ja puutarhaa, sekä tietenkin lähimetsän antimia. Kesän alussa menuja ryydittävät villit yrtit ja raparperi, seuraavaksi maistellaan mansikoita sekä metsämarjoja.

Kursseille voi osallistua joko yksin, pariskunnittain tai pienemmällä porukalla. Siten kurssin järjestämiseen vaadittava osallistujamäärä (vähintään 6 henkilöä) saadaan kokoon.

Ilmoittautua kursseille voi viimeistään kahta päivää aikaisemmin klo 12 mennessä puh. 040 773 8000 tai s-posti info@tundra.fi

Mitä tänään ruuaksi?

S

uomalainen uskoo syövänsä puhdasta terveellistä ja kotimaista ruokaa.

Mutta tietääkö hän, mitä tutut keitot ja makkarat todella sisältävät ja missä ne ovat tehty? Kun kiireinen suomalainen poimii kaupan pakastealtaasta eineskeiton illallisekseen, hän vilkaisee ohimennen pakkauksen tuoteselostusta ja ravintoainetaulukkoa. Sisältää vettä, perunaa, siskonmakkaraa….

Pidemmälle hän ei luekaan.

Kärryihin vaan! Tämähän on monipuolista ja terveellistä sapuskaa, tuttua ja turvallista.

Juuri tuoteselosteeseen tiivistyy ruokateollisuuden ja samalla ruokakulttuurin muutos viime vuosikymmeninä. Vakuuttavalta näyttävät monikieliset tuoteselosteet kertovat elintarviketuotannon teknistymisestä, monimutkaistumisesta ja kansainvälistymisestä.

Ennen suomalainen sai selville ruokansa laadun ja sisällön katsomalla ja haistelemalla. Nykyisin hänen pitäisi tuntea valtava määrä erilaisia lyhenteitä, koodeja ja kummallisia sanoja, jotta hän tietäisi niistä päivittäin.

Allergikot ja ruokayliherkkyyksistä kärsivät ovat jo pitkään tienneet, että ainakaan ilman aikaa ja kärsivällisyyttä perinpohjaista tietoa elintarvikkeista ei saa.

Syynä ei ole se, että ruokateollisuus tunkisi tietoisesti valmisteisiinsa vaarallisia aineita.

Teollisuus vain pelkää, että kuluttajat säikähtävät valmisteissa käytettyjen outojen aineosien nimiä. Yritykset pelkäävät, etteivät kuluttajat ymmärrä, että juuri tätä ainetta tarvitaan, jotta tuote maistuisi hyvältä ja pysyisi syötävänä mahdollisimman kauan.

Siksi ne eivät kerro kaikkea. Eikä niiden tarvitsekaan, koska laki ei sitä määrää.

Elintarviketeollisuuden kilpailun kiristyessä 1990-luvulla yritykset ovat rakentaneet uusia tehokkaita tehtaita ja ulkoistaneet tuotantoaan, että pystyisivät tekemään ruokaa entistä halvemmalla. Maailmalle on syntynyt suuria yhteen tai muutamaan raaka- tai lisäaineeseen erikoistuneita tehtaita, joiden tuotteita kuljetellaan ympäri maailmaa.

Suomalainen ruokatehdas onkin usein vain tuotekehitys- ja kokoonpanotehdas, jonne tulee aineosia ympäri maailmaa. Kokoonpanolinjat valmistavat entistä enemmän puolivalmisteita, valmistuotteita tai valmiita ruokia myös ravintoloille, kouluille

ja henkilöstöravintoloille. Vaikka suomalaiset vielä tekevät kotona ruokaa enimmäkseen perusraaka-aineista, kodin ulkopuolella heidän on lähes mahdotonta tietää mitä he syövät. Ravintoloissa ja usein myös henkilöstöravintoloissa on turhauttavaa kysellä aterian tarkkaa sisältöä.

Meillä täällä Koillismaalla on onneksi ruokapaikkoja, joissa vielä ruoka valmistetaan omassa keittiössä tuoreista raaka-aineista. Omalta osaltani kannatan maakunnallisen ruokaperinteen vahvistamista.

Meillä on tunnetusti hyviä laadukkaita raaka-aineita ympärillämme, sekä niistä paikkakunnalla kehitettyjä ja valmistettuja erinomaisia jalosteita. Paikalliset Keittiömestarit työskentelevät asiakkaiden rajapinnassa ja ovat kuuntelemassa herkällä korvalla asiakkaiden toiveita, seuraten täten aikaansa.

Kuitenkin tarvitaan lisää tuotteistamista, koska ns. ”muotiilmöissä” on vaan pysyttävä mukana. Tämä vaatii saumatonta ja rehellistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kaikki alkaa pienestä, joten ei muuta kuin töihin…

Matkailupitäjänä voisimme edelleenkin korostaa raaka-aineperinteitä, niihin liittyviä tarinoita jotka vielä vahvistavat asiakkaalle, että hänestä pidetään meillä huolta. Kyllä asiakaskunta osaa arvostaa nauttimastaan yksinkertaisesta, puhtaista raakaaineista valmistetusta ruuasta.

Ainakin itse olen kokenut sen yhdeksi kohokohdaksi omilla reissuillani maailmalla. ”Hyvä ateria on esteettinen kokemus, oikein hyvä ateria vie vielä nälänkin” - Erään elintarvikeyrityksen mainos 90-luvulta -

Grilliherkkuja Kesään Rukatontun tapaan

Taatusti täyttävää grillievästä 4 hlölle

Resepti: Chef Matti Hurttia / Ravintola Rukatonttu

Resepti: Ari Lindgren / Ravintola Rukatonttu

– Oheiset raaka-aineet saat paikallisista kaupoista ja kalastajilta – tai voit tulla Tontun ravintolaan valmiille pöydälle, virnistää Matti Hurttia ja jatkaa, että raaka-aineita voit yhdistellä oman maun mukaan, ja lisäillä matkaan myös oman puutarhan tai luonnon antimia.

– Salaattiin voikukkaa ja mansikkaa, parilla-kasviksiin esim. horsman kukintoja tai nokkosta, Hurttia vinkkaa Paistettua siikaa, uusia perunoita sekä Parilla-kasviksia (2-4 annosta)

1 Punasipuli 1 Tomaatti 2 Kevätsipulia (varret pilko uusien perunoiden päälle) 1 pieni kesäkurpitsa Mustapippuria ja suolaa Tuoretta siikaa

– Lämmitä muurinpohjapannu.

Kuullota sipulit ensin voissa ja lisää loput kasvikset. Siirrä kasvikset pannun reunalle ja paista siiat samalla pannulla. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Kermaviilikastike 1 prk kermaviiliä 0,5 tl mustapippuria tilliä 1 tl suolaa 1 tl sokeria - Sekoita ainekset keskenään Kesäpöydän salaatti salaatinlehteä tomaatti Kurkkua herneenversoa porkkanaa omenaviinietikkaa rypsiöljyä Revi pestyt salaatin lehdet ja lisää lohkotut tomaatit ja kurkut. Vuole porkkanoista lastuja ja lisää ne herneenversojen kanssa muiden ainesten joukkoon. Pirskota päälle vähän etikkaa ja rypsiöljyä.

Leo Mankkinen Puheenjohtaja Koillismaan Keittiömestarit ry

Haukihelmiä Tundran tapaan, sesongin salaattia

Paistettua siikaa.

1kg possun sisäfileetä mausteeksi pippuri ja suola 800 g suikaleperunaa 200 g suikalejuureksia yksi iso sipuli näiden mausteeksi myös pippuri ja suola, sekaan vielä maustamaton sulatejuusto ja kerma. Lisäksi voi halutessaan lisätä esimerkiksi feta- tai aurajuustoa.

1. Poista fileestä kalvot. Leikkaa fileestä noin 3cm levyisiä pihvejä.

Käytä pihvit grillissä niin, että ne kypsyvät ja saavat kauniin värin pintaansa. Lopuksi mausta pihvit.

2. Muotoile foliosta ”nyyttejä” .

Täytä nyytit perunoilla, juureksilla ja sipulilla.

3. Lisää mausteet ja kaada sekaan sulatejuusto sekä kerma.

4. Kypsennä nyytit grillissä, kypsymisaika 15-30 min grillistä riippuen HHH

Tundran Haukihelmet ja Creme Brulee Vartin ajomatkan päässä Kuusamon keskustaajamasta, komeissa vaaramaisemissa sijaitsevan Studioravintola Tundran kesätarjonnasta löytyvät mm. Kuusamon kesän viikko-ohjelmiin kuuluvat kokkauskurssit. Esimerkkinä kurssien antimista Tundran keittiömestari- keraamikko Jarmo Pitkänen esittelee seuraavassa paikallista lähiruokaa parhaimmillaan, haukihelmiä Tundran tapaan, sekä minkä tahansa kesäisen herkkupöydän kruunuksi sopivan Creme Bruleen – joka luonnollisesti tarjotaan keraamikon itsensä tarkoitukseen tekemästä laakeasta tarjoiluastiasta.

– Brulee eri variaatioineen lienee maailman eniten tarjottu jälkiruoka, ja yksinkertainen selitys asialle on luonnollisesti annoksen maistuvuus.

Lisäksi se sopii erittäin hyvin aromikkaiden villimarjojen kera tarjottavaksi, ja jokaiselle löytyy varmasti kokeilemalla oma suosikkimakuyhdistelmä, kertoo Pitkänen.

Tundran kokkauskursseilla Pitkänen perehdyttää vieraansa myös pohjoisen raaka-aineiden saloihin.

– Menu sovitaan asiakkaiden

tuoretta haukea öljyä paistamiseen mustapippuria myllystä currytahnaa suolaa yrttejä maun mukaan, mm. tuoretta korianteria, basilikaa yms. mietoa öljyä valkoista balsamicoa valkosipulia Sesongin salaattia

– Jauha haukifilee ja paista se välittömästi pannulla. Lisää mausteet ja jäähdytä. Marinoi öljyllä ja balsamicolla ja tarjoa sesongin salaatin kera. voit halutessasi juhlistaa herkkua vielä parilla lusikallisella mätiä.

– Taatusti tuoreet lähiraaka-aineet kokkauskurssille voidaan haluttaessa haukihelmien(kin) kohdalla hakea Tundran viereisestä järvestä, josta saaliin saanti on Pitkäsen paikallistuntemuksen ansiosta jotakuinkin taattu.

– Ja mikäli kalaonni ei esim. kotikokeilla satu olemaan myötäinen, Pitkänen vinkkaa että paikallista haukea on mahdollista ostaa laadukkaalta kalanjalostajalta valmiiksi fileoituna, ja jopa jauhettuna ja pakastettunakin.

Kinuski Creme Brulee ja metsämarjasalaattia

5 dl vispikermaa (voi käyttää myös kahvikermaa puolet) 5 kananmunankeltuaista 150 g sokeria 1 vaniljatanko

– Paahda sokeri. Lisää kerma varovasti kuumaan sokeriin. Vaniljatangon annetaan antaa makua kymmenisen minuuttia kermasokeriliemeen. Rikotut kanamunankeltuaiset sekoitetaan lämpimään seokseen ja annetaan vaahdon laskeutua.

Siilaa ja jaa annosvuokiin. Hyydytä vuoat 95 asteessa (alumiinifoliolla ja leivinpaperilla suojattuna) kunnes hyytynyt.

– Esillelaitettaessa gratinoi demererasokerilla (puhalluslampun kanssa) Metsämarjasalaatti – Paseeraa neljäsosa marjoista siemenettömäksi, ja sekoita loppumarjojen kanssa. Mausta sokerilla.

– Tarjoa tuoreen vastagratinoidun bryleen kastikkeena.

18

Kesäistä ajanvietettä parhaimmillaan Kuusamon maisemaa hallitsevat vaarojen ja tuntureiden lisäksi myös vesistöt, Koillismaan tunturiylänköä värittävät lukuisat järvet, lammet, purot ja joet. Hyvinkin moni-ilmeisiä vesistöjä riittää kalamiesten ja -naisten kalaretkien kohteiksi jokaiseen makuun.

S

uurimman mielenkiinnon kalastajien keskuudessa saavat yleensä kuitenkin kolme Venäjän puolelle laskevaa jokea, eli Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoki. Syykin on selvä, sillä näihin kaikkiin kolmeen jokeen vaeltaa kesän aikana kaukaa Venäjän puolelta taimen, joka mm. kokonsa puolesta on maassamme ainutlaatuinen. Vuosittain suurimmat Kuusamosta narratut taimenet ylittävät 7 kg:n rajan, eikä alle kahden kilon saaliskaloja juurikaan tavata.

Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä ”merta edemmäs” kalaan, eikä edes suurtaimenjahtiin isoille jokialueille, vaan onnistuneen kalaretken voi suorittaa Kuusamossa ihan missä tahansa - jopa aivan kaupungin keskustassa, jota kalaisat järvet ympäröivät. Rukatunturi on sekin ympäröity vesistöillä, joissa varmasti asustelee ongittavaa ja kalastettavaa - ja vaikkapa paistinpannun kautta suuhunkin pantavaa.

Liikkuipa siis missä päin Kuusamoa hyvänsä, ei veteen voi käytännössä olla törmäämättä käänteessä jos toisessakin. Ja kun lähestulkoon joka lutakosta löytyy vähintään haukea ja ahventa, vähänkään isommista myös siikaa ynnä muita jalompiakin kalalajeja, ei ihme että kalastus kuuluu pitäjän suosituimpiin ajanviettotapoihin.

Soita ja kysy edullisia omakotipaketteja, myös asennettuna

www.lapponiahouse.com

MYYNTI Oulu

Reijo Pulli, reijo.pulli@lapponiahouse.com, gsm: 040-771 8440 Kirsi Pulli, kirsi.pulli@lapponiahouse.com, gsm: 0400-888 431

Kemi

Raimo Dianoff, raimo.dianoff@lapponiahouse.com, gsm: 0400-381 612

Kuusamossa tarvittavissa kalastusluvissa peruslähtökohtana on Valtion kalastuksenhoitomaksu, joka tulee olla suoritettuna kaikilla 18-65 vuotiailla kalastuksen harrastajilla. Ja kun sen ohessa lunastaa myös läänikohtaisen viehekalastusmaksun, niin onkin valmis kalastelemaan lähes kaikilla seisovilla vesialueilla, eli järvillä ja lammilla (ei siis virtaavissa vesissä).

Läänikohtaisen maksun voi lunastaa samalla tavalla kuin valtion kalastuskortin tarvitsemansa läänin (Kuusamossa Ou-

lun läänin viehekalastusmaksu) alueelle, ja lupa oikeuttaa 18 - 64 vuotiaat kalamiehet ja -naiset kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä.

Kuusamon virtavesialueilla kalastaja tarvitsee yleensä aina vesialueen omistajan luvan. Kalalupa myydään aina kuhunkin kohteeseen erikseen, eikä esim. koko Kuusamon alueelle. Nyrkkisääntönä voidaankin pitää, että jokaiseen kohteeseen tarvitaan oma lupansa.

Onkiminen (ja pilkkiminen) on jokamiehen oikeus, eikä siihen tarvita kalalupaa. Tulee kuitenkin muistaa, että onkiminen tulee suorittaa järvellä/lammella, sillä virtavesissä se on aina kielletty.

Kuusamon vesille kalaan mielivälle se ensimmäinen oiva käyntikohde on Viitostien ja Ouluntien liikenneympyrän kupeessa sijaitseva Matkailuinfo Karhuntassu. Sieltä löytyvät tarvittavat kalastusluvat suurimpaan osaan Kuusamon kalavesistä, ja osataan myös neuvoa ongelmatilanteissa eteenpäin.

Erittäin arvokas tietopankki jo ennen reissuun lähtöäkin on myös Kuusamon kalastusalueen oma internet-sivusto www.uistin.net , josta löytyy runsaasti tietoa alueen monipuolisista kalastusmahdollisuuksista eri vuodenaikoina, niin kaupallisesta tarjonnasta kuin omatoimisesta kalastuksestakin - ja paljon paljon muuta. Sivustolta löytyvät myös linkit sekä maksuohjeet niin ylempänä mainittuihin valtion/läänikortteihin, kuin myös mm. Kuusamon taimenjokien kalastuslupiinkin.

Ja lupa-asioissa kannattaa olla huolellinen, sillä pitäjän alueella liikkuvat kalastuksenvalvojat tarkastavat lupia kalavesillä. Luvatta kalastajalle koituvia sanktioita ovat mm. sakko ja kalastusvälineiden menettäminen.

Kalastuskausi Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoella alkaa ke-

säkuun 1. ja päättyy elokuun 31. päivä. Jokialueilta löytyy myös rauhoitusalueita, jotka on merkattu selkeästi kylteillä maastoon ja niiden sijainnit kerrotaan myös kalastusluvassa.

Rauhoitusalueet ovat useimmiten tärkeitä poikastuotantoalueita ja niiden sijainti onkin valittu tätä silmällä pitäen huolella. Kalastuslupaa hankittaessa kannattaakin luvasta löytyviin ohjeisiin tutustua tarkoin, sillä luvasta selviävät aina kohdekohtaiset säännökset, sallitut kalastustavat sekä rajoitukset, jotka saattavat vaihdella eri kohteissa huomattavasti.

Luvista löytyvät myös kussakin kohteessa voimassa olevat alamitat. Alamitalla tarkoitetaan pienintä sallittua saaliskalan kokoa, kaikki alle tämän mitan jäävät kalat tulee vapauttaa takaisin veteen.Kaloille on turvattu lakisääteiset alamitat kalastuslaissa, mutta aluekohtaisesti kalastusalue voi muuttaa näitä alamittoja.

Kitka-, Kuusinki- ja Oulankajoella taimenen alamitta on 60 cm, kun taas muualla Kuusamon alueella taimenen alamitta on 50 cm. Harjuksen alamitta Kuusamon kalastusalueella on 35 cm.

Alamitta asetetaan kalalle siksi, että näin turvataan kalalle mahdollisuus kasvaa ja lisääntyä, ennen kuin se päätyy mahdollisesti saaliskalaksi. Näin kalakannat pysyvät luontaisina ja elinvoimaisina.

Muiden kalojen, kuten siian, ahvenen ja hauen suhteen alamittoja ei ole käytössä. Vastuullinen kalastaja kuitenkin muistaa, ettei pikkusinteissä ole juurikaan syötävää - ja toisaalta myös saaliin kunniallisen käsittelyn sekä sen, ettei kaloja tule eikä kannata huippusyönninkään sattuessa lahdata yli oman tarpeen.

PLUSMARK

19

Jääkarhunpentua Ranualle katsomaan!

I LOVE JÄÄKARHUJA!

Ranualla tapahtuu kesällä 2012

K E S A PA S S I

EN

Meillä käyvät myös liikunta- ja kulttuurisetelit

RanuaZoo S-Etupäivät (Siina & Taikaradio -duo lastenkonsertti) 16.-17.6. karpalomarkkinat 17.6.

Hillamarkkinat 4.-5.8.

Muumit eläinpuistossa 4.-5.8.

www.ranuazoo.com/nimi

M

Ylempänä mainittujen joki- ja virta-alueiden lisäksi Kuusamossa on toki koko joukko muitakin hienoja vesistöjä koskineen, nivoineen ja suvantoineen. Ja kun yhtälöön lisätään vielä lukemattomat järvi- ja lampivedet – joita muuten voi mainiosti tutkailla myös ilman venettäkin rannalta kalastaen – on lopputuloksena loputon kirjo kalastusmahdollisuuksia.

Eikä kohteiden löytämisessä kummoisiakaan kommervenkkejä tarvita – karttoihin sekä Kuusamon kalastusalueen omaan internet -sivustoon (www.uistin.net) syventymällä tutkimusmatkailua halajava kalastaja löytää varmasti mielenkiintoisen kohteen itselleen. Netin karttapalveluista yksi käyttökelpoisimpia on mm. Kansalaisen Karttapaikka, josta löytyy tarkkojen maastokarttojen ohella muuten myös tuoreet, pääosin v. 2010 otetut ilmakuvat koko Kuusamon alueelta.

Muistaa kuitenkin tulee, että myös näillä pienemmillä kalapaikoilla tarvitaan kalastuslupa - järvi- ja lampivesillä virvelöintiin läänikohtainen kalalupa, ja jokialueilla ja virtapaikoilla kalastukseen vesialueen omistajan lupa. Kaikkien pienempienkin vesialueiden saavutettavuudesta ja lupakäytännöistä tietoa löytyy varmimmin Kuusamon matkailu-infosta (Karhuntassu).

www.RAnUAZoo.CoM www.wIldlIfeSAfARIS.fI www.RAnUA.fI www.hoTellIIlveSlInnA.fI

Nimeä Suomen ensimmäinen pikku jääkarhu ja voita!

ANIE

Järvilohien pääsy Venäjän puolelta Pistojoen kautta Kaakkois-Kuusamoon mahdollistaa järvilohien saannin näiltä vesialueilta. Kuuluisimmat koskikalastuskohteet näillä seuduin kantavat nimiä Multikoski, Piikstammi sekä Syväjoki.

Multikoskessa on runsas harjus- ja siikakanta. Syväjoki taas on nimensä veroinen, hitaasti kiiruhtava ja syvä virta, joka on kuin luotu pintaperhokalastusta varten. Uistinmiehen kuparinsävyiset lipat ja pienet vaaput ovat paikoin niiden kuuluisien kirveenvarren mittaisten harjusten mieleen.

Piikstammi on kalaisa ”portti” Muojärven ja Joukamojärven välissä, ja tätä kautta liikkuvat vesialueiden

Säynäjäjoki juoksuttaa vesiään puolestaan Ouluntien alta, parin kilometrin päässä Kuusamon keskustasta Ouluun päin. Nimensä mukaisesti se tunnetaan varsinkin alkukesäisenä säynäjien pyyntipaikkana, mutta löytyypä joesta myös lohikaloja, joita edustavat runsaimmin harjukset.

Myös siika kuuluu Säynäjäjoen vakioasukkaisiin.

Iijärvestä alkunsa saavaan Iijoen vesistöön siirryttäessä ensimmäinen koskenryöpsäys on Poussunkoski.

Se on vanhastaan tunnettu kalapaikka, jossa viihtyvät niin taimen, siika kuin myös harjus. Poussunkoskella on myös liikuntarajoitteisille luotu mainiot mahdollisuudet harrastaa koskikalastusta, alueella kun on koskialueen lähes kokonaan kattava heittolaituri.

Kuusamon lounaisissa osissa vedet virtaavat Perämeren suuntaan, ja yhtyvät näin ollen ennemmin tai myöhemmin Iijoen vesiin. Korpuajoki on Kostonjoen sivujokiin kuuluva, tummavetinen ja hieman vaikeakulkuinen alue, mutta kalastuksellisesti joki on kuitenkin helppo. Korpuanjoessa asustaa hienoja harjuksia sekä paikoin myös taimenia.

Kuoliojoki virtaa suurimman osan matkastaan rikkonaisina koskina.

Joesta löytyy harjusta, siikaa ja haukea, ja lottovoittajafiiliksiin pääsee, jos siiman päähän Kuoliojoelta tarttuu taimen. Mahdotonta se ei ole, muuta perin harvinaista.

TUTUSTU ROV

Kuusingille matkaavat kulkevat monesti onnensa ohitse. Samoilla seuduilla Koillis-Kuusamossa nimittäin virtailee muutamia mukavia jokia, joissa uistimia ja perhoja odottelevat niin täplikkäät taimenet, mojovat harjukset kuin kirkaskylkiset siiatkin.

Kuuluisimpia näistä vesistä ovat eittämättä Varisjoki ja Suininginjoki.

Molempien vedet virtaavat Kuusingin suuntaan ja Myllykosken kalatien ansiosta myös Kuusingin taimenilla on vapaa pääsy näille vesille. Molemmissa joissa elää myös oma taimenkantansa, mutta myös oikean mahtitaimenen siimanpäähän sattuminen ei ole mikään mahdottomuus.

Myös harjukset, sekä varsinkin Varisjoessa siika, tuovat oman lisänsä näiden kahden joen saaliskirjoon.

Varisjoella kalastuslupa kattaa noin seitsemän kilometrin alueen, joten kalastettavaa kyllä riittää.

Hieman näitä kahta em. jokea pienempi Maivajoki löytyy Maivajärven ja Kiitämäjärven välistä. Joessa on harjusta, runsaasti siikaa ja jonkin verran taimenta. Kalastusalue on 3.8 km, joista koskivesiä reilu puoli kilometriä.

Pukarijoki on puolestaan pieni ja vaatimaton kalastuskohde Kiitämäjärven itäpuolella. Kalastusalue on noin 2,3 km, joista koskivesien osuus vain 300 metriä. Pienuus voi tässä tapauksessa hieman kulkijaa hämätä, sillä Pukarinjoen kätköistä saattaa osaava harjuksenkalastelija löytää elämänsä yllätyksen. Alkukesän aikana kalamiehen saattavat varsinkin joen alaosissa yllättää myös tanakat säynävät, jotka esim. savustuslaatikon kautta käytettynä vievät kielen mennessään...

välillä paitsi siiat ja harjukset, niin myös Pistojoen vesistön järvilohet.

MITÄ MUUTA?

I.FI/

Kolmen suuren taimenvirran lisäksi Kuusamosta löytyy myös iso liuta muita virtavesiä, joilla ei useinkaan kalamiehiä ruuhkaksi asti ole.

Ja kun listaan lisätään järvet ja lammet, annos tutkimusmatkailuhenkeä sekä ripaus seikkailumieltä, niin jokaiselle voi löytyä se ihan ikioma kalapaikka, jossa saa kalastella erämaan rauhassa vain joen tai laineiden laulua kuunnellen.

YÖKSI? – RanuaZoo Camping 1.5.-30.9.2012: 40-paikkaisella matkailuvaunualueella keittiö+ruokailutilat, ulkogrilli, saunat, suihkut, pyykinpesukone, lasten leikkipaikka ja wc:n tyhjennyspiste.

Rovaniementie 29 97700 Ranua Puh. 016 355 1921 Fax 016 355 1034 ranuan.zoo@ranua.fi

IEM

Etsi ikioma kalapaikkasi

Pienestä jääkarhuvauvastamme on kasvanut leikki-ikäinen hassuttelija, joka tutkailee innokkaasti luonnon ihmeitä, nukkuu päiväunia ja kuuntelee lintujen laulua, sekä naapurissa asuvan isäkarhun temmellystä. Jokohan se kohta uskaltautuu uintipuuhiin kotipihan isoon uima-altaaseen? Varaa aikaa puistokierroksellesi, jos haluat nähdä pennun kaikki temput!

Puiston muutkin pienokaiset ottavat ensimmäisiä askeleitaan ja tutkivat kotiaan... Arktisen alueen yleisimmät petoeläimet, nisäkkäät ja linnut odottavat Sinua vieraakseen, oppimaan uutta luonnosta ja elämänilmiöistä.

KESÄ VA N TARJONTAAN - VISITRO

AvoinnA jokA Päivä!

Kesällä 1.6.-31.8. klo 10-19 Talvella 1.9.-31.5. klo 10-16 heI elÄInYSTÄvÄnI, nyt on kesä!

Puuhaa riittää puistossa paljon, joten aikaa ei kannata tuhlata pesissä köllöttelyyn. Aurinko paistaa ja luonto kutsuu...

Tervetuloa!

20

Lounas arkisin klo 10.30-14.00 • PIZZAT, KEBABIT, SALAATIT • Tilauksesta myös PIHVIT, PORONKÄRISTYS ym. ruokia • PITOPALVELUT Avoinna: ma-to 10-22 • RAVINTOLA pe 10-02 A-OIKEUDET la 11-02 su 11-22 • KARAOKE Kauppakuja 2, Posio p. 040 3586 322

www.peikonpesa.fi

Ainutlaatuinen

K

itkajoki aloittaa matkansa Kitkajärvestä rauhallisesti ja kulkee ensimmäiset kilometrinsä välillä isoiksi järvialtaiksikin levittäytyen. Kitkajoen alkutaivalta ja yläjuoksun loivahkoja koskia värittävät lehtimetsät, asutus sekä maanviljelyyn muokatut rantapalstat, mutta keskijuoksulla joen ilme on jo aivan toisenlainen.

Joki puristautuu Juuman tienoilla jo ammoisina aikoina syntyneeseen maanrepeämään ja paikoin jopa kymmeniä metrejä suoraan joesta kohden taivaita nousevat kallioseinämät hallitsevat maisemaa. Alueelta löytyy myös Kitkajoen tunnetuin nähtävyys, Jyrävän putous, joka jakaa joen kahteen osaan; puhutaan Jyrävän ylä- ja alapuolisesta Kitkajoesta. Tähän on syynsä, sillä Jyrävä jakaa myös joen kalaston kahtia.

Jyrävän alapuolisella joella tavoitelluin saalis on Venäjän puolelta Paana- ja Pääjärvestä saakka nousevat taimenet, jotka kokonsa puolesta ovat kaikki kehukaloja. Jyrävältä joki kuohuu miltei taukoamattomana koskena usean kilometrin matkan aina Päähkänäkalliolle saakka, jonka jälkeen rannat hieman jälleen avartuvat.

Viimeisten kilometrien osalta, ennen Oulankaan yhtymistään Kitkajoki on todellinen erämaajoki, ja kulkijoitakin jokivarressa on harvakseltaan. Joki on myös rauhoittunut vauhdikkaan keskiosuutensa jälkeen ja rantojen maisema on jälleen hieman rehevämpää.

Kitkajoen alajuoksu on vuosikymmenien kuluessa saavuttanut kalastajien mielissä tarunhohtoisen maineen, mutta monenlaisia mielenkiintoisia ja haasteellisia kohteita tarjoaa myös Jyrävän yläpuolinen jokiosuus. Alaosaan verrattuna etuna on myös se, että alue on helppokulkuista ja esimerkiksi autolla pääsee useimpiin kohteeseen hyvinkin lähelle. Kitkajoen yläosa soveltuu mainiosti lapsiperheille sekä varsinkin Käylänkosken osalta myös liikuntarajoitteisille, koski kun on varustettu virran partaalla kulkevalla heittolaiturilla.

Kalapaikkoja ylävirrasta lueteltaessa saavutaan ensik-

si Kiveskoskelle, jota joskus on luonnehdittu myös varaslähdöksi Kitkajoelle. Koski kun ei tavallaan vielä ole itse jokea lainkaan, vaan miltei kilometrin mittainen virtapaikka Ala-Kitkajärven ja Keltingin välissä. Valtatie viiden eli Kemijärventien silta ylittää kohteen, joten sen saavuttaminen on kalastajalle todella helppoa.

Kiveskoski on helppo kalastettava, ja kirkkaasta vedestä syvemmät virrankohdat on helppo rannaltakin käsin havaita. Kiveskosken kalalajistoon tuovat mielenkiintoisen lisäyksen järvialueilta ajoittain koskeen vaeltavat isot siiat, jotka hätyyttelevät parhaimmillaan kilon - kahden kokoluokkaa sekä mm. kosken loppuliu’ussa toisinaan melskaavat hauet, jotka saattavat olla kerrassaan valtavia.

Keltingin alapuoliselle osuudelle Kitkajokea jää lähinnä muutamia pienehköjä nivapaikkoja, mutta Käylään saavuttaessa ollaan taas jo merkittävän kalakohteen partaalla. Käylänkoski on kalastuksen ohella tuttu vuosittaisista tukkilaiskisoistaan – joki virtaa keskellä kylää ja myös täällä pääsee autolla suoraan rantaan. Liekö se sitten taustalla, että moni kalamies karsastaa tätä Kitkajoen mittapuussa hieman ”urbaanimpaa” kalastuskohdetta, mutta aivan syyttä, sillä tällä koskella kannattaa kyllä pysähtyä.

Käylänkosken kuohuissa asustaa aina taimenia, mutta aivan varmaa on, että täällä kannattaa tarjoilla vieheitään myös alueen harjuksille. Käylänkosken etelärannalle on lisäksi rakennettu laituri liikuntarajoitteisten kalastusta helpottamaan, joten kalastaminen luonnistuu myös pyörätuolista käsin.

Käylästä alavirtaan kuljettaessa toinen toistaan kalaisamman oloiset kosket seuraavat tasaisin välimatkoin, ja tutustumisen arvoisia paikkoja löytyy esim. Kiehtäjännivan ja VähänKäylänkosken alueilta. Juumantieltä, Säkkilänvaaran kohdalta löytyy puolestaan opastus Saarikoskelle, joka yläosan yksittäisistä kalapaikoista on kenties monimuotoisin.

Koskella on pituutta lähes kaksi kilometriä, ja kuten nimestäkin voi jo päätellä, värittävät

kosken ilmettä lukuisat saaret ja sivu-uomat. Täällä kalasto koostuu lähes pelkästään harjuksista ja taimenista, ja kosken kätköjä kolutessa kuluu kepeästi kesäpäivä jos toinenkin. Kalastettavaa aluetta lisäävät entisestään vielä Saarikosken ylä- ja alapuolelta löytyvät Väärä-, Peura- sekä Harjakosket.

Kitkajoen yläosaan kuuluvat myös Juuman kuuluisat kosket, Niskakoski ja Myllykoski. Niiden saavuttaminen onnistuu esim.

Pienen Karhunkierroksen polkuja pitkin Juumasta käsin. Siika, harjus, hauki ja taimen ovat myös Juuman koskien merkittävimmät saaliskalat.

Niin mainiota kalavettä kuin Kitkajoen yläosista löytyykin, niin mikäli kertojan silmiin syttyy Kitkajoesta puhuttaessa aivan omanlainen loisteensa, tarkoittaa hän tällöin yleensä Jyrävän alapuolista, Oulangan kansallispuistossa ja erämaan sydämessä kuohuvaa jylhää virtaa.

Täällä se kaikkein tavoitelluin saaliskala on taimen, joka saapuu kutuvaellukselleen kaukaa rajan takaa Venäjältä. Synnyinseuduilleen palaavan taimenen koko on myös mahtava, sillä alle kahden kilon saalistaimenia ei juurikaan tavata, ja seitsemänkahdeksan kilon mörssäreitäkin saadaan joka ainoa kesä.

Koska joen alaosa virtaa jylhissä maisemissa Oulangan kansallispuiston sisällä, asettaa se kulkijoille hieman vaatimuksia parissakin mielessä. Jyrkkien ja kallioisten maastojen takia liikkuminen on jo itsessään haastavaa ja varsinkin jokirannassa onkin noudatettava suurta varovaisuutta. Toisaalta kansallispuiston säännöt rajoittavat liikkumista muualla kuin merkityillä reiteillä, ja leiriytyminen ja tulenteko on myös rajattu niille tarkoitetuille alueille.

Kalastukseen joki tarjoaa joka tapauksessa todellisen haasteen, ja taimenen tartuttaminen on joskus ylivoimainen tehtävä kokeneellekin kalamiehelle. Toisaalta monesti juuri kokemattomampi ensikertalainen palkitaan Kitkajoen upealla taimenella.

Kitkajoesta puhuttaessa kalajutuissa vilahtelevat usein paikannimet Jyrävä, Heinänie-

21

Kitkajoki mi, Kalliosaari, Harrisuvanto, Päähkänä ja Talvitienmutka, joista jokainen kuuluu varmasti käymisen arvoisiin kohteisiin.

Ja mikä parasta, yhdessäkään ei ole kyse mistään lyhyestä, yksittäisestä pikkupätkästä, vaan nimet pitävät sisällään pitkät pätkät kalaisaa virtaa ja toinen toistaan parempia ottipaikkoja.

Näinpä esim. HeinäniemenKalliosaaren, Harrisuvannon ja Päähkänän alueilla tilaa löytyy yllin kyllin – toki alueiden kuumimmat ottipaikat ovat yleensä hyvin miehitettyjä, mutta jo muutaman sadan metrin siirtymällä löytää varmasti potentiaalista ottivettä kalastettavaksi.

Toki kalaisaa virtaa riittää myös muualla kuin edellä mainituissa kohteissa. Näillä hieman syrjäisimmillä paikoilla saa sitten kalastella vieläkin rauhallisemmin, sillä kalamiehiä keräävät juuri nämä nimekkäimmät paikat – ajoittain ja paikoittain joella voidaan puhua jopa ruuhkasta.

Tällöin vaihtoehtona on joko oman kalastusvuoron odottelu, joka tapahtuu ns. rinkiä kiertämällä – ja odottelun ohessa toinen toistaan mehukkaampien kalajuttujen kuuntelu – tai sitten pieni siirtyminen seuraavaan sopivaan virrankohtaan, jossa yleensä voikin sitten kalastaa aivan omaan tahtiinsa.

Jyrävän-Harrisuvannon alueen saavuttaminen onnistuu joko Juumasta käsin Karhunkierrospolkuja pitkin, taikka sitten joen eteläpuolisen Puurosuontien kautta, josta kävelymatkaa esim. Jyrävälle ja HeinäniemenKalliosaaren alueelle kertyy muutamista sadoista metreistä vajaaseen kilometriin. Harrisuvannon yläpäähänkin ko. tien kautta löytää perille reilun puolentoista kilometrin kävelyn jälkeen.

Harrisuvannon alapuoliselle Kitkajoelle kulkuvaihtoehtoja on niin ikään kaksi. Pohjoispuolelta paikalle pääsee Päähkänäntietä pitkin, ja kävelymatkaa tienpäästä jokivarteen, maineikkaan ja mahtavan Päähkänänkallion juureen kertyy vajaan kilometrin verran. Mahtuupa matkalle yksi aika mukava mäkikin – varsinkin takaisin päin tullessa...

Vaihtoehto kaksi on sitten joen eteläpuolella, Kitka- ja

Kuusinkijokien välisessä maastossa risteilevä metsäautotiestö, jonka kautta ovat noin kilometrin-puolentoista kävelyllä saavutettavissa mm. Päähkänän alue, Talvitien mutka, Harrihaudat sekä Ahvenperän seutu. Ja jos joen pohjoispuolinen Päähkänän mäki tunnetaan oikeana reppumiehen paidanselkämyksen kastelijana, niin löytyy sitä kiivettävää näiltä joen eteläpuolisiltakin poluilta.

Jostain syystä paluumatkan nousurykäisy jokirannasta rinteen päälle tuntuu vieläpä raskaimmalta juuri silloin, kun saalisreppu ammottaa tyhjyyttään – sitävastoin muutaman kilon taimen repussa askel on poikkeuksetta kevyt kuin kesälaitumelle päässeellä sonnivasikalla.

Suurtaimenten lisäksi Kitkajoen alajuoksulla asustaa mukavasti harjusta, isoakin sellaista, ja tämähän tarjoaa niin ikään mielenkiintoisia kalastuselämyksiä. Harjusta kannattaakin lähteä kalastamaan myös ”ihan tosissaan”, eikä tyytyä vain taimenen kalastuksen ohessa saataviin satunnaisiin kaloihin.

Kitkajoen harjukset kun ovat poikkeuksetta todella hyväkuntoisia, ja suurimmat virtaa asuttavat purje-evät saavuttavat jopa lähelle kahden kilon painon.

Parhaimmat harjuksen kalastukseen soveltuvat virtaosuudet löytyvät alajuoksulta Päähkänäkallion tienoilta, mutta toki muualtakin kaloja löytyy, kuten esim. Harrisuvannosta ja Harrihaudoista. Ja muistaa edelleen sopii, että varsinkin Päähkänän alapuolisella osuudella Kitkajokea ottipaikkojen määrä on lukematon, ja mukavan kokoista kalaa voi löytää periaatteessa mistä vain. Aktiivisesti liikkuva kalastaja ei näillä alimmilla jokiosuuksilla yleensä jääkään ilman kalaa.

Lisämausteena sopassa on vielä se, että pääosin hiekka- ja sorapohjainen joki muuttaa jonkin verran muotoaan vuodesta toiseen – jolloin vanhoja ottipaikkoja katoaa ja uusia syntyy. Kitkajoen alimmat osat aina Oulankajokihaaraan asti ovatkin erämaan rauhasta ja tutkimusretkeilystä pitävän kalamiehen ominta aluetta, eivätkä näillä seuduin turhat kulkijatkaan varmasti vaivaa.

22

Helposti

K

saavutettava vaikeasti unohdettava Kuusinki

uusinki on Kuusamon kolmesta suurtaimenjoesta kooltaan ja vesimäärältään pienin, mutta ei missään nimessä vähäisin maineeltaan. Kuusingin taimen on villi ja vapaa, uskomaton taistelija siiman päässä ja niin ovela, ettei sen koukuttaminen ole koskaan helppoa.

Joka tapauksessa saaliskalana taimen on Kuusingilla se tavoitelluin ja kehukalan saaminen on aina juhlahetki.

Reilun viidentoista kilometrin verran itärajan lähimaisemia halkovan Kuusingin rantamaisema on joen yläjuoksulla pääosin avarahkoa, joskin toisin paikoin hieman pusikkoista rantaniittyä ja -sekametsää.

Kiukaankorvan seudulla ja alapuolella joki puristuu muutaman kilometrin matkaksi jopa parikymmenmetristen kallioseinämien väliin, rauhoittuakseen taas keskijuoksulla rauhalliseksi rantaniittyjen ja koivikoidenkin kirjailemaksi maisemaksi.

Joen viimeisellä kolmanneksella, ennen kuin joki painuu Venäjän rajan taa, Sipinkosken seudulla kalliot alkavat taas kiivetä ylemmäs ja ylemmäs heti jokirannasta. Täältä alkaakin maisemallisesti koko joen jyhkein osa; kuivaa mäntykangasta, korkeita kallioita ja niiden alapuolella komeaakin komeammissa puitteissa virtaava joki.

Kuusinkijoki on kerrassaan erinomainen kohde myös kalamiesten ja retkeilijöiden tarkoituksiin rakennettujen palveluiden osalta. Huollettuja leiri- ja tulipaikkoja polttopuineen ja käymälöineen löytyy tasaisesti joen varrelta useita.

Kuusinkijoelle pääsee kalaan helposti, metsäautotiet

risteilevät joen molemmilla rannoilla, eikä kävelyä autolta jokirantaan ole pahimillaankaan kuin muutama sata metriä. Yläjuoksu on autoilevan kalastajan tavoitettavissa molemmilta rannoilta helposti, joen eteläpuolelta Paljakantieltä sekä pohjoispuolella Kuusingintieltä käsin.

Kuusinkijoen alajuoksulle kulku käy puolestaan voimalaitoskanavan ylittävän Suorajärventien kautta Saunavaarantielle, josta haarautuvat pistotiet Takalammille, Sipinkoskelle, Takkupyörteelle ja Hanhivirtaan, sekä lopulta myös joen alimmaiselle osalle, rajavyöhykkeeseen rajoittuvalle Saunavaaran alueelle. Tienristeyksistä löytyviä opasteita seuraamalla eksymiseenkään ei juuri jää mahdollisuuksia.

Saunavaarantien kautta näppärästi tavoitettavissa on muuten myös Kuusingin pohjoispuolella virtaavan Kitkajoen alajuoksu - karttaa ja opasteita tutkailemalla kalastaja löytää kätevästi tiensä myös niille apajille.

Vaihtoehtoinen reitti Kuusingin alakertaan kulkee Paljakantietä pitkin lähes rajavyöhykkeelle saakka, mistä haarautuu Lohipyörteelle vievä tie. Eikä kyseessä ole ollenkaan huono vaihtoehto, sillä matkan varrelle Paljakantielle sijoittuu myös Kuusingin viihtyisä leirintäalue, jolta löytää mökkimajoituksen, virvokkeiden ja purtavan ohella useimmiten myös takuulla tuoretta tietoa joen viimeisimmistä kalakuulumisista.

Lisäoptiona tällä vaihtoehdolla on vielä leirintäalueen kupeesta kohden Kuusingin keskijuoksua suuntautuva tie, jota pitkin kalastaja tavoittaa näppärästi mm. Juumankos-

ken, Särkipuron suoran ja Vihtamutkien ottipaikat.

Kuusinkijoki on valjastettu sähköntuotantoon, joka käytännössä tapahtuu joen ylimmässä osassa sijaitsevassa Myllykosken voimalaitoksessa.

Voimalan alapuolella joki virtaa vajaan parin kilometrin matkan kaivetussa kanavassa, ja itse luonnontilainen Kuusinkijoki alkaa oikeastaan vasta kanavan murtuessa koskeksi paikassa, joka kantaa nimeä Putkonen.

Tämä joen ensimmäinen koski on noin kilometrin mittainen, ja kätkee rikkonaisen pintansa alle todella syviä kuoppia, joissa kalojen, varsinkin harjusten tiedetään lymyilevän.

Yleisesti Kuusinkijoesta puhuttaessa todetaan joen yläjuoksulta löytyvän parhaimmat paikat harjusten narraamiseen, ja tämä onkin pitkälti totta.

Asia on tavallaan huomioitu myös kesälle 2012 voimaan astuneissa uusissa kalastussäännöissä, joissa joen ylimmällä viisikilometrisellä (voimalan alapuolelta aina Melalampeen saakka) taimenen kalastus on kielletty. Harjusta alueella sitä vastoin saa ja takuulla kannattaakin pyytää - kunnon kaloja löytyy paitsi koskien niskoilta ja loppuli’uista, niin myös alueen moni-ilmeisten koskien montuista ja kivien huopeista.

Suvantovesistä ja lampareista voi varsinkin alkukesästä löytää myös mm. muhkeita siikoja.

Melalammen alapuolella päästään sitten jo taimenen pyyntiinkin käsiksi, ja kuuluisten taimenpaikkojen lista alkaa jokseenkin välittömästi: Jussinlampare, Kiukaankorva, Mustasuvanto, Juumajokisuu, Särkipuron alue jne... Harjuksen kalastajien aarreaitat löytyvät puolestaan mm. Kiukaankorvan seudusta sekä Vajjeuksen alu-

23 luisimpien taimenpaikkojen ketjuun, kuten myös legendaarinen Takkupyörre sekä sieltä noin kilometrin päästä alavirtaan löytyvä Lohipyörre. Ja jos ovat em. seudut taimenpaikkojen maineessa, niin sen tietävät myös kalamiehet; yrittäjiä taimenten suosioon pääsystä löytyykin näiltä seuduilta yleensä niin, ettei varmasti tarvitse yksin kalastella.

Pienenä vinkkinä voisi kuitenkin sanoa, että em. jokipätkien välisiltä koskialueilta kalastaja löytää runsaasti tilaa etsiä ne ihan omat ottipaikkansa. Eikä sitä muuten missään ole sanottu, etteikö varsinkin harjus, mutta myöskin taimen olisi otillaan myös näiden legendaaristen nimipaikkojen ulkopuolisilla joen osilla...

eelta – Juumankosken alapuolista suvantoa unohtamatta.

Särkipuron suoran alapäässä Kuusinkijoki tekee muutaman tiukan kurvin.

Näitä shikaaneja kutsutaan Vihtamutkiksi, jotka ovat vieläpä näppärästi autolla tavoitettavissa Paljakantien kautta.

Vihtamutkissa joki kurvailee tiukkoja 90 asteen mutkia, välillä koskiksi pärskähtäen ja taas tovin päästä syvänä nivana eteenpäin virtaillen. Tienoolla joki on paikka paikoin todella kapea ja sen hallitseminen heittokalastusvälinein on helppoa. Taimenen tavoittaminen mutkien syvistä montuista ja

koskien alta, sekä niskoilta on täällä vain kalastajasta kiinni.

Kala jytkäyttää siiman päähän viritettyyn vieheeseen varoittamatta ja aina yllättäen – positiivisesti tietenkin.

Vihtamutkien jälkeen joki rauhoittuu Takalammin suoran harjus- ja taimenmonttujen kautta Sipinlampareeksi, ja tätä suvantoa kannattaa varsinkin alkukesästä pitää tarkoin silmällä, mikäli kalamiehen kiinnostuksen kohteisiin lukeutuvat parhaimmillaan useampikiloiset siiat.

Sipinlampareesta lähtevä Sipinkoski, sekä alapuoliset Hanhisuvanto ja Hanhivirta lukeutuvat jälleen joen kuu-

Koko Kuusinki jälleen yhtenäisluvan piirissä Muutaman vuoden ajan kahteen erilliseen kalastusalueeseen jaettuna ollut Kuusinkijoki on kalastettavissa kesällä 2012 jälleen yhtenäisluvalla. Tulevan kesän kalastusta koskevat säännöt noudattelevat samoja linjoja kuin aiemminkin, uutuutena on kuitenkin yksinomaan harjuksen kalastukselle omistettu laaja alue joen ylimmällä osalla.

Kalastuskausi on Kuusinkijoella 1.6. - 31.8. Taimenen alamitta 60 cm, harjuksen alamitta 35 cm. Kalastusalue alkaa 200 m voimalaitokselta alavirtaan ja jatkuu rajavyöhykkeen laitaan saakka, lukuunottamatta maastoon ja kalastuslupiin kirjattuja ja merkittyjä rauhoitusalueita.

Lisäksi koko kalastuskauden

ajan on voimassa taimenen kalastuskielto alueella, joka ulottuu Melalammen yläpäästä voimalaitoksen alapuolelle.

Sallittuja pyydyksiä ovat uistin ja perho perinteisellä vapakalastusmenetelmällä, korkeintaan kaksi perhoa vavassa. Jigin sekä mutuleechien käyttö on kielletty. Suun ulkopuolelta tarttuneet kalat ja talvikot on päästettävä takaisin, ja saaliiksi saaduista rasvaevättömistä kaloista tulee poikasistutusten toimivan seurannan takia ehdottomasti muistaa tehdä ilmoitus.

Nostokoukun käyttö on kielletty. Saaliskiintiöt ovat viisi taimenta kausiluvalla, yksi taimen vuorokaudessa.

Kaikilla luvilla maksimi on viisi taimenta kalastuskaudessa.

Ennen Saunavaaran alueelle ehtimistä on syytä mainita vielä Raatehampaan – Laattakiven seutu, jota on syytä tarkkailla varsinkin silloin, kun tiedot alavirrasta kertovat useammista nousutaimenhavainnoista. Vauhdikkaasti virtaavan koskialueen lukuisat, toinen toistaan maukkaammat kiventaustat, peilit ja virranjuonteet tarjoavat nousukalalle hyviä hengähdyspaikkoja, ja eikä ihme ole, mikäli sopivasti uitettuun vieheeseen paukahtaa kunnon kala.

Kuusinkijoen alajuoksulta löytyy varsinkin alkukaudesta ehkä koko joen saalisvarmin seutu eli Saunavaaran alue.

Paikalla on runsaasti parkkitilaa ajoneuvoille, leiriytymiseen varattu laaja telttailu/asuntovaunu -alue, useampi käymälä, lukuisia tulentekopaikkoja sekä puolikota, ja päälle päätteeksi vielä porakaivo vesihuoltoa varten.

Täällä joki mutkittelee pienten saarten, sorasärkkien ja vauhdikkaasti virtaavien mutkien värittämänä, ja lopulta leppoisasti soljuen viimeisiä kilometrejään Suomen puolella ennen Venäjän rajaa – oikeana kalamiehen unelmavirtana.

Haisusaari, Saunaniemi, Koivumutka, Vyörymä, Koivusaari jne. ovatkin varmasti jokaisen Kuusingin kulkijan korviin tuttuja paikannimiä.

Tuttuja ne ovat siksi, että näistä paikoista saadaan taimenia. Ja paljon. Kalajuttuja eli legendoja Saunavaaran kupeella sattuneista tapahtumista, saaduista ja saamatta jääneistä taimenista alueen tulipaikoilla kuullaan tämän tästä. Harjuksen kalastuksen suhteen joen alin osa on myös erittäin mielenkiintoinen – ja aivan heti alkukesästä alueelta voi saada todella kunnioitettavan kokoisia purje-eviä.

Kuten muillakin Kuusingin suosituimmilla ja ruuhkaisimmilla kalapaikoilla, niin myös Saunavaaran alueella kalastetaan ns. ringissä. Näin taataan se, että jokainen saa kalastaa rauhassa, omalla vuorollaan, kenenkään tuolloin häiritsemättä. Kuusamon taimenjoilla onkin yleisen viihtyvyyden kannalta tärkeää, että kaikki noudattavat näitä ns. herrasmieskalastajasääntöjä.

24

Vieheistä ja välineistä vähäsen

K

uusamon kuuluisat taimenjoet Oulanka, Kitka ja Kuusinki kätkevät veden pinnan alleen sellaisia kehukaloja, että niiden houkuttelemana jokivarsille saapuu joka vuosi kalamiehiä ja -naisia aina ulkomaita myöten. Seuraavassa muutamia viehe- ja välinevalintoihin liittyviä peruslähtökohtia, joiden pohjalta kalan makuun on mahdollista päästä niin taimenjoilla, kuin myös paikkakunnan muillakin kalavesillä.

Venäjän puolelta Kuusamon jokiin vaeltavaa taimenta kalastettaessa tulee pitää mielessä pari tärkeää seikkaa. Ensinnäkin kala noustessaan jokeen sulkee suunsa - se ei siis ota viehettä tyydyttääkseen nälkänsä, vaan silkasta ärsykkeestä. Taimen pitää siis saada menettämään malttinsa niin, että isku vieheeseen tapahtuu. Taimen käyttäytyy hyvin paljon samalla tavoin kuin merilohi kutuvaelluksellaan, ja kuten kokeneemmat kalamiehet tietävät, lohikaan ei nappaa vieheeseen nälkänsä takia.

Toiseksi, taimenen kutuvaellus tapahtuu sykäyksittäin, parvissa.

Kalat nousevat jokea ylöspäin ja pysähtelevät monesti vuosi vuoden jälkeen samoille paikoille levähtämään, kunnes jatkavat matkaansa ylävirtaan. Tästä johtuen tunnetuimmat kalojen levähdyspaikat on kansoitettu kalamiesten toimesta joka kesä. Tällaisen paikan löytäminen onkin myös ensikertalaiselle helppoa - vaikka taimenesta ei näkyisi vilahdustakaan, niin kalamiesten määrä ja sinnikäs yrittäminen paikalla paljastaa kohteen.

Eikä vieheen valinnastakaan tarvitse mitään salatiedettä tehdä - kunhan vain valitsee rasiasta juuri sen kuvan taikka perhon, johon itse uskoo ja luottaa, niin ollaan jo voiton puolella. Tällaisella luottovieheellä tulee kalastaneeksi tarkemmin ja keskittyneemmin ja tulostakin syntyy. Sillä niinhän se on, että jos johonkin oikein uskoo, niin lopputulos on totta ja usko realisoituu parhaimmillaan hienona saaliina.

Uistinpakkiin ei välttämättä tarvitse kuin kolme erilaista viehettä pärjätäkseen. Yksi olkoon vaappu, toinen lusikkauistin ja kolmas lippauistin, eli vilikku, niin kuin Kuusamossa sanotaan. Vilikku onkin oikea kalamiehen perustyökalu, jota ilman ei kannata lähteä edes sinne merta edemmäs kalaan. Vilikkuja, erivärisiä, kuuluukin olla rasioissa kelpo otos mukana, ja mielellään vähintään kahta/kolmea eri kokoa.

Vilikku on myös siitä näppärä vekotin, että sillä saa oikeastaan kaikenlaista kalaa. Sen kelpuuttavat viimeiseksi ateriakseen niin harjukset, ahvenet, hauet kuin taimenetkin.

Oikein kovalle syönnille intoutuva siikakin saattaa varsinkin juhannuskesällä nielaista lippauistimen suuhunsa. Lipan värityksestä parhaimmiksi on taimenen pyynnissä koettu musta-kuparin, puna-hopea ja kelta-mustan kaltaiset väriyhdistelmät.

Vaappuja on kaiken kokoisia ja

värisiä. Helposti menee sormi suuhun, kun pitäisi keksiä, että mitä kaloille tarjoaisi. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä kirkkaampi keli, sitä kirkkaampi viehe, eli auringon paisteella keltaista, vihreää jne., kun taas vesisateella ja yöllä tarjotaan tummempaa sävyä. Aivan metsään ei värivalinnassa mennä, jos kalastetaan vaikkapa koko kausi kauttaaltaan punaisella vaapulla.

Lusikkauistimista kauttaaltaan hopeinen on aina luotettava valinta.

Näiden vieheiden kanssa noudatetaan myös samanlaista sääntöä, kuin vaappujenkin kanssa, eli kirkkaalla kelillä kirkkaita vieheitä ja tummemmalla kelillä tummempia.

Ja vieheistä puhuttaessahan tulee sitten aina muistaa myös se, että itse asiassa vieheen värilläkään ei kyllä ole niin väliä, kunhan viehe vain muistetaan pitää vedessä pyytämässä. Siellä se viimeinen tuomari kuitenkin on.

Vieheiden toimittamiseen sinne, missä niiden on sanan varsinaisessa merkityksessä tarkoitus toimia, tarvitaan tietenkin jonkinlaista vapa-, kela- ja siima-arsenaalia.

Mikäli käytössä on jo aiemmin ollut jokin toimiva ja hyväksi havaittu välinekokoonpano, ei asiassa ole syytä muutoksiin - perus-kesäkalastukseen tarkoitetulla välineistöllä pärjää myös Kuusamon vesillä, niin taimenjoilla kuin muuallakin.

Ja mikäli välineistö kaipaa päivitystä tai kalakärpänen sattuu puraisemaan vaikkapa ns. satunnaista matkailijaa peräti ensimmäistä kertaa, auttavat paikalliset kalastusvälinemyyjät varmasti toimivan ja kulloisiinkin olosuhteisiin sopivan kokoonpanon löytymisessä. Hyvä peruslähtökohta on joka tapauksessa 6-7 -jalkainen eli 180-210 -senttiä pitkä vapa sekä pienehkö tai keskisuuri avokela, johon ladataan 100-150 metriä 0.25 - 0.35 -millistä siimaa.

Tuostapa välineistöä on hyvä sitten säätää omien mieltymysten ja kalapaikkojen mukaan kevyempään taikka raskaampaan suuntaan.

Tilanteen mukaan voi harkita mm. kevyttä ja näppärää UL-kokoonpanoa pikkuvieheiden heittelyyn esim. ahventen tai siikojen kurittamiseksi, taikka sitten raskaampaa kokoonpanoa vaikkapa taimenvesille sekä haukijahtiin.

Perhovälineiden suhteen hyvä jokapaikan perus-setti Kuusamon vesille koostuu esim. 8-9 -jalkaisesta eli 240-270 cm pitkästä #5-6 -luokan vavasta, vapaan sopivasta kelluvasta perhosiimasta sekä kelasta, johon perhosiiman ohella mahtuu muutamankaan kymmenen metrin verran asianmukaista pohjasiimaa. Ja kuten uistinvälineidenkin suhteen, löytyy paikkakunnan kalastustarvikekauppiailta myös perhopuolelle taattua asiantuntemusta, jonka avulla välineistö saadaan mitoitettua viimeisen päälle - niin kalastajan itsensä kuin tulevan käyttötarkoituksenkin kannalta katsottuna.

Perhokalastus onkin lajiin vihkiytyneille monella tapaa mielekästä puuhaa, sillä moni perho-

kalastaja mm. tekee vieheensä eli perhot ihan itse. Toki touhun makuun pääsee myös perhoilla, joita myydään hyvin varustelluissa kalastustarvikeliikkeissä. Monasti paikkakunnan omista kaupoista hankitut perhot ovat vieläpä nimenomaan paikallisten (lue: asiansa ja olosuhteet tarkoin tuntevien huipputason perhonsitojien) valmistamia, joten toimivuus ainakin kotivesillä on niiltä osin taattu.

Kuusamon taimenille maistuvat monenlaiset perhot. Erilaisilla ns. lohiperhomaisilla sidoksilla saadaan vuosittain aikaiseksi mukavia tuloksia taimenvesilläkin, mutta hyvin usein taimen kelpuuttaa myös esim. pientä kivisimppua mallaavan ns. muddler/spuddler -sidoksen. Taimenten suuret antipatiat kivisimppuja kohtaan johtunevat näiden pikkuveijareiden tavasta kärkkyä kutevien kalojen mätimunia ravinnokseen, joka puolestaan on jälkikasvuaan suojelevan taimenen mielestä kivisimpun viimeinen virhe.

Simppujäljitelmiä saakin olla joelle lähdettäessä rasiat väärällään ja kaiken värisinä. Itse jäljiteltävä kalahan on ruskehtava ja likaisen keltainen. Muita hyväksi havaittuja väriyhdistelmiä ovat kokonaan musta, vihreä ja keltainen. Perhon koko vaihtelee veden lämpötilan mukaan aina isosta, nro 2 koukkuun sidosta perhosta aina 12 -kokoiseen koukkuun sidottuun pikku striimeriin.

Harjusten ja siikojen silmää miellyttävät puolestaan erilaiset vesihyönteisiä jäljittelevät sidokset.

Näiden kalojen ruokavalio riippuu paljolti kulloisestakin ajankohdasta, mutta nyrkkisääntönä olkoon, että kauden alussa perhot tulee saada lähelle pohjaa. Kesän edistyessä lähestytään pintavesiä ja syksyn tullen alkaa sitten pintaperhokalastuksen juhlakausi oikein toden teolla.

Ja vihreän ja ruskean sävyiset pienet perhothan toimivat Kuusamon virtavesillä varmasti - aina.

Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä selekä vääränä vapoja ja vieheitä virtavesille kantamaan, vaan kalastuksen makuun pääsee myös ihan mökkilaiturilta taikka lähilammelta. Hauet ja ahvenet nappaavat hanakasti kaikkiin em. viehetyyppeihin, siian soutu-uistelu on parhaimmillaan todella leppoisaa ja tuottoisaa puuhaa, ja aivan mainiota kesäpäivän, illan ja yönkin ajanvietettä on vanha kunnon matoonginta.

Alan hienouksiin voi toki vihkiytyä ihan huolellakin, mutta perinteinen punavalkoinen koho, paino sekä koukku -systeemi toimii myös takuuvarmasti paikassa kuin paikassa. Tärkeää on muistaa vain, että vaikka onkiminen on jokamiehenoikeus, niin se on kuitenkin AINA kiellettyä lohi- ja siikapitoisissa virtavesissä.

Ja matohan maistuu kaikille kaloille, mitä nyt laiturihollille, lammenrantamiin taikka veneen alle juuri sillä hetkellä sattuu osumaan.

Onkimisen sietämätön keveys ja rauhallisuus on rentoa puuhaa, ja kohon liikkeitä seuraillessa sielukin lepää.

25

Tärpin C&R -kisa Kuusamon taimenjoilla tänäkin kesänä Kuusamon Tärppi Oy, Tapio Ojala Tmi sekä kalastusvälinevalmistaja Vision haastavat jälleen yhteistyössä kalastajat vapauttamaan tämänkin kesän isot nousutaimenet Kuusinki-, Kitka- ja Oulankajoella.

– Ja aivan kuten viimeksi, ajatuksenamme on edelleen, että vaihtoehtoisesti kalan ottamiselle sen voisi päästää takaisin jatkamaan sukuaan. Viime kesänä kilpailuun ilmoitettiin 18 kpl taimenta, joten laitetaan tänä kesänä paremmaksi, kannustavat Tärppi-kauppias Ilkka Puumala sekä Tapio Ojala, joiden mukaan kisan taustalla on halu jatkaa positiivista palautetta saanutta tempausta, ja herätellä edelleen catch & release -kulttuuria.

– Tarkoitus on siis edesauttaa jokiemme elpymistä lopettamatta kuitenkaan kalastusta. Emme paheksu ruokakalan ottajia sääntöjen puitteissa, ja kilpailuun osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Olkaamme siis yhdessä huolissamme jokiemme tilasta – ja toivomme tämän myös toki lisäävän keskustelua aiheesta.

Kilpailun tämänkertaiset palkinnot ovat viimevuotiseen tapaan muhkeat. Isoimman taimenen vapauttajalle palkinnoksi

lohkeaa Vision Renfors lohiluokan perhokela, jonka ovh. on 329 e. Kolme seuraavaa kokojärjestyksessä palkitaan sadan euron arvoisella, vapaavalinteisella Vision -tuotteella, ja kaikkien täysimittaisen taimenen vapauttaneiden kesken arvotaan Kuusamon Tärppiin 200 euron lahjakortti.

– Palkintoja on siis entisestään lisätty, ja kaikilla osallistuneilla on hyvä mahdollisuus voittaa, kannustavat Puumala ja Ojala.

Kilpailuun voi osallistua kaikilla sallituilla kalastusvälineillä.

Kalasta on oltava kuva, mitta ja vähintään yksi todistaja. Saamapaikka ja päivämäärä tulee myös ilmoittaa. Kala on kuvattava ja mitattava nopeasti, että kala säilyisi vioittumattomana, ja kalan tiedot ilmoitettava viikon sisällä kalan saamisesta. Ilmoitukset lähetetään Kuusamon Tärppiin sähköpostilla kuusamon.tarppi@ pp.inet.fi 15.9.2012 mennessä, ja voittajat julkistetaan 22.9.2012.

– Erityishuomiota pyydämme kalojen vapauttamisessa; kalan on oltava pirteä ja vaurioitumaton, kun se lasketaan takaisin.

Mittanauha ja kamera siis mukaan varmuuden vuoksi, ja kireitä siimoja, toivottavat Tapio Ojala, Ilkka Puumala ja Visionin pojat.

Riista- ja matkamuistomyymälät Wild game products and souvenirs

Lapin herkkuja H Matkamuistoja H Upeat valikoimat puukkoja ja kuksia Poron- ja lampaantaljat H Kuusamossa maksuton 90m2 pienoisnäyttely

Elämyksellinen käyntikohde myös bussiryhmille!

KUUSAMO • Järvenpääntie 1, Kuusamo (4km Rukalle päin) RUKA • Kauppakeskus Kumpare, Rukakyläntie 8 VUOKATTI • Holiday Club Katinkulta, Katinkullantie 15

www.riipisen.fi

Munkkikahvit Kuusamossa 0,99 eur

26

27

28

TULE GOLFFAAMAAN RUKALLE! PELAAMAAN Päivän green fee 33 € 9. reikää vuokramailoilla 30 € 18. reikää vuokramailoilla 50 €

YÖTTÖMÄN YÖN GOLF Yön night fee 20 € alk. klo 21

ALKEISKURSSIT Joka maanantai 250 € sis. 2-3 iltaa koulutusta, varusteet, greencardin ja kierroksen

Klubi ja ProShop avoinna joka päivä klo 9-21 | Rukajärventie 48 p. (08) 868 1619 | www.kuusamogolf.fi | toimisto@kuusamogolf.fi